Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus Tiuku Pennola

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2012. Tiuku Pennola"

Transkriptio

1 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2012 Tiuku Pennola

2 Sisällysluettelo 1. Ensi- ja turvakotien liitto Katsaus vuoteen Edunvalvonta ja vaikuttaminen...7 Enska-lehti...10 Julkaisut Kansalaisjärjestötoiminta...12 Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -Kansalaistoiminnan kehittämishanke ( ) Kehittäminen ja asiantuntijuus...16 Vaativa vauvatyö...17 Vauvaperhe turvapaikanhakijana -projekti ( )...19 Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Vertaisuutta, osallistumista ja vaikuttamista Miinassa ( )...23 Uskalla puhua perheväkivallasta -hanke ( ) Ehkäisevää väkivaltatyötä nuorille Turvaverkko-hankkeessa ( )...26 Lapsilähtöinen päihdetyö...27 Valtakunnallinen Pidä kiinni -hoitojärjestelmä päihdeongelmaisille odottaville äideille ja vauvaperheille...27 Päihteet lapsen silmin ( )...28 Lapsikeskeisen päihdetyön kehittämisprojekti ( )...29 Mitä vauva toivoo odottavan perheen päihdeintervention kehittäminen äitiysneuvolassa ( )...29 Lasten hyvinvointia ja perheitä tukeva työ...30 Perhetyö...30 Tapaamispaikkatoiminta Miesten keskus Neuvokeskus Yhteistyöhankkeet...34 Kotimaiset yhteistyöhankkeet...34 Kansainväliset yhteistyöhankkeet Hallinto ja henkilökunta Talous Euroopan kansalaisten vuosi 2013 on haasteellinen Tuloslaskelma Tase...47 Tilintarkastuskertomus LIITTEET Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset vuonna 2012 kotipaikkakuntineen ja perustamisvuosineen Liittohallituksen jäsenet Toimikunnat Johto- ja ohjausryhmät Liiton jäsenyydet keskusjärjestöissä ja muissa yhteisöissä vuonna

3 Hanna Hauta-aho 1. Ensi- ja turvakotien liitto Ensi ja turvakotien liitto on vuonna 1945 perustettu valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, jonka sääntömääräinen yhteiskunnallinen tehtävä on puolustaa lapsen etua, turvata lapsen oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen, tukea vanhemmuutta sekä ehkäistä perheväkivaltaa. Liitto on jäsenyhdistystensä (29) keskusjärjestö, yhdyselin. Se kehittää yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa syrjäytymisvaarassa eläville lapsille, nuorille ja perheille tarkoitettuja palveluja, toimintamuotoja ja niihin liittyviä työvälineitä sekä vahvistaa kansalaistoimintaa erityisesti osallisuuden näkökulmasta. Liitto valvoo asiantuntijana lasten ja perheiden etua sekä vaikuttaa heitä koskevaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja yleiseen mielipiteeseen. Arvot, joihin liiton toiminta perustuu, ovat rohkeus, inhimillisyys, luottamus, tasa-arvo ja turvallisuus. Liiton toimintaa ohjaavat strategiset valinnat (Ensi- ja turvakotien liiton strategia ), joiden perusteella asetetaan vuositavoitteet ja arvioidaan tuloksia. Toimintaympäristön muutokset ja sen ennakointi, miten muutokset vaikuttavat syrjäytymisvaarassa elävien perheiden elämään, on vaikuttamistyön ja edunvalvonnan lähtökohta. Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus

4 2. Katsaus vuoteen 2012 turvakotien tarve. Kaksi turvakotia jouduttiin lakkauttamaan kuntien sanoessa ostopalvelusopimukset irti taloudellisista syistä. Liitto tuotti perusteluja sekä kunnissa että julkisuudessa käytyyn keskusteluun turvakotien merkityksestä sekä kriisivaiheen auttajana että perheväkivallasta selviytymisessä. Toimintaympäristön epävakaus on jatkunut Kansainvälisen talouskriisin vaikutukset ovat olleet julkisen keskustelun keskiössä koko vuoden. Työttömyys alkoi lisääntyä kesän jälkeen, kun monet suuret yritykset irtisanoivat ja lomauttivat satoja, jopa tuhansia työtekijöitä. Erityisesti nuorten korkea työttömyysaste (16,4 %) herätti suurta huolta yhteiskunnassa ja alettiin puhua jo tikittävästä aikapommista. Epävakaus näkyi myös palveluissa. Kunnat noudattivat palveluiden hankkimisessa kahta toimintatapaa. Jotkut kunnat kilpailuttivat yhä enemmän sekä sijaishuollon että perhetyön palveluita. Toiset keskittivät palvelut omaksi toiminnakseen. Lastensuojelun toiminta-alueella toimi huomattavasti entistä useampia yksityisiä kansainvälisiä yrityksiä. Perheväkivallasta selviytymistyössä alettiin puhua yhä enemmän matalan kynnyksen palvelujen merkityksestä ja kyseenalaistaa Hanna Hauta-aho Osallisuudella lapsiköyhyyttä vastaan Perheet ja lapset ovat köyhiä todennäköisimmin, jos vanhemmat ovat työttömiä. Noin puolet köyhyysrajan alittavista lapsiperheistä on sellaisia, joissa kukaan ei käy ansiotyössä. Pelkkien tulonsiirtojen varassa eläminen köyhdyttää, koska sosiaaliturvan ostovoima on jäänyt jälkeen yleisestä kehityksestä. Toimeentulovaikeuksien lisäksi työttömyydestä seuraa usein sosiaalisen arvostuksen puutetta. Perheen köyhyyden todennäköisyyteen vaikuttavat työttömyyden lisäksi perheen koko ja rakenne: useimmiten köyhät lapset kuuluvat yksinhuoltajien perheisiin ja perheisiin, joissa on pieniä lapsia. Lapselle köyhyys tarkoittaa monenlaista osattomuutta ja köyhä lapsuus on luopumista monesta mukavasta. Pienituloisten perheiden on vaikea hankkia lapsille uusia vaatteita, kustantaa harrastuksia tai osallistua koulujen yhteisiin retkiin. Kasvuympäristössä voi jäädä tämän takia ulkopuoliseksi. Jokainen lapsi haluaa kuulua joukkoon ja tarvitsee positiivisia kokemuksia osallisuudesta ikäkautensa mukaiseen toimintaan. 1 Sosiaalisen eriarvoisuuden ja syrjäytymisen riskien vähentämisessä kansalaisjärjestöillä on oma roolinsa. Ne sekä tarjoavat osallisuuden mahdollisuuksia että toimivat kohderyhmänsä edunvalvojina. Ensi- ja turvakotien liitto toimi EAPN Fin, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa verkostossa sekä hallitustyössä että lapsiköyhyystyöryhmässä. 4 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2012

5 Liitto kampanjoi yhdessä yhdistysten kanssa kunnallisvaaleissa lapsiperheiden työllisyyden puolesta ja korosti työllistymisen merkitystä perheen turvallisuuden kannalta. Liiton Pienperheyhdistyksen Lapsilisä-projekti jatkoi sinnikästä työtään köyhien lapsiperheiden asianajajana ja osallisuuden vahvistajana. Kuntavaaleissa yhdistys muun muassa vaati kaikille lapsille mahdollisuuksia harrastaa, kotipalveluja ajantasaisiksi, hyviä kunnallisia peruspalveluja lapsiperheille sekä ja asumisen hintoja kohtuullisiksi. Lastensuojelun toimivuuden selvitys tarpeen Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän selvittämään kuntien perhetyön ja lastensuojelun toimintatapojen sekä lastensuojelun toimivuuden kehittämistä. Työryhmä julkaisi loppuvuodesta väliraporttinsa. 2 Taustalla oli pitkään jatkunut keskustelu ja huoli lasten hyvinvoinnista ja lastensuojelun tilasta. Tähän oli vastattu lukuisin hankkein, tutkimuksin ja työryhmätöin. Huolestuttavia tietoja lasten ja nuorten hyvinvoinnin kääntymisestä laskuun oli tuotettu jo 1990-luvun puolivälissä ja pahoinvointi oli alkanut kasaantua kasvavalle vähemmistölle perheittäin ja sukupolvittain. Tutkijat kysyvätkin, vallitseeko suomalaisessa yhteiskunnassa ja politiikassa rakenteellinen välinpitämättömyys lapsia kohtaan. Sille on ominaista runsas huolestunut puhe lapsista, mutta huoli ei konkretisoidu poliittisiksi päätöksiksi resursseja jaettaessa. 3 Viisi vuotta sitten uudistetun lastensuojelulain tarkoitus oli edistää lasten ja perheiden ongelmien varhaista havaitsemista ja ohjata kuntien lastensuojelua ehkäisevään toimintaan ja varhaiseen puuttumiseen. Kehityksen suunta on ollut päinvastainen: erityispalvelujen tarve kasvoi ja peruspalvelut ohenivat. Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi, samoin asiakkaiden määrä sekä avo- että sijaishuollossa eikä pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä helpottanut. Lastensuojelun kokonaistilanteen hahmottamista ja selvitystyötä vauhdittivat viimeaikaiset perhesurmat. Näiden tapahtumien myötä tehtiin erillisiä selvityksiä. Valtioneuvosto asetti erillisen tutkintaryhmän oikeusministeriön yhteyteen selvittämään lapsen kuolemaan johtaneita tapahtumia. Onnettomuustutkintakeskus käynnisti lapsen kuolemia käsittelevän laajan teematutkinnan ja Valvira selvitystyön viranomaistoiminnan lainmukaisuudesta. Sosiaali- ja terveysministeriön selvitystyön väliraportissa todetaan, että lasten ja perheiden palvelut ovat hajaantuneet eri sektoreille, organisaatioihin ja yksiköihin, mistä johtuen kokonaiskuvan muodostaminen on vaativaa. Järjestöjen ja muiden yhteisöjen sekä epävirallisten verkostojen toiminta ei kytkeydy riittävästi kuntien lastensuojeluun. Kehitetyt käytännöt eivät siirry kunnista toiseen eivätkä järjestöjen kehittämistyön tulokset kuntien käyttöön. Erityisesti perheväkivaltaan puuttumisen kynnykset vaihtelevat ja tunnistaminen on epävarmaa. Pitkäjänteistä ja systemaattista koulutusta ei ole riittävästi tarjolla. Nämä johtopäätökset ovat vakava viesti kaikille lastensuojelussa toimiville, niin kunnille kuin järjestöille. Miten parannamme toimintaamme lasten ja perheiden parhaaksi? 1 koyhyys 2 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:28 3 Minna Salmi: Eriarvoistuvat perheet, XIII Perhetutkimuksen päivät 2012 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus

6 Pidä kiinni -hoitojärjestelmä ja turvakodit palvelurakennemuutosten keskellä Pääministeri Kataisen hallitus on linjannut kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatkoa todeten, että tärkein tavoite on julkisten palvelujen turvaaminen tulevaisuudessa kaikkialla Suomessa. Tämä edellyttää vahvoja peruskuntia, jotka pystyvät myös sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuuseen. Ehdotukset vahvan kunnan kriteeriksi määriteltiin kesäkuussa. 4 Vahva kunta kykenee muun muassa hallitsemaan markkinoita palvelujen tuotantotapojen monipuolistuessa. Kuntauudistuksen osana valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriön johdolla palvelurakenneuudistusta. Tämän hetkisten linjausten mukaan vahvojen peruskuntien lisäksi tarvitaan kuntien muodostamia sosiaali- ja terveysalueita. Kuntien ja sote-alueiden yhteisiä keskittyjä tehtäviä varten muodostetaan viisi erityisvastuualuetta. Samalla on tarkoitus uudistaa valtionosuusjärjestelmää yksinkertaisemmaksi ja vaikuttavuuteen kannustavammaksi. Näiden uudistusten edetessä liitto on käynyt kaksi kertaa keskustelemassa sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon kanssa Pidä kiinni -hoitojärjestelmän rahoituksesta ja asemoinnista suhteessa tulevaan palvelurakenneuutokseen. RAY:n avustustoiminnan johtajaa Sisko Seppää on tavattu saman asian takia. Peruspalveluministeri Maria Guzenina- Rickhardsonia on tavattu turvakotien asemaa koskien. Eduskunnassa on esitetty välikysymys turvakotien asemasta ja Työelämä- ja tasa-arvoasianvaliokunta on esittänyt lausunnossaan, että Ensi- ja turvakotien liiton turvakotien toiminta on turvattava. Työmme on saanut tukea Ensi- ja turvakotien liitto kiittää kaikkia niitä tahoja, jotka ovat sekä konkreettisin toimin että raha- tai tavaralahjoituksin tukeneet liiton ja jäsenyhdistysten auttamistyötä haavoittuvissa oloissa elävien lasten, nuorten ja perheiden parhaaksi ja heidän asemansa parantamiseksi. Lahjoittajien joukossa on sekä yksityisiä kansalaisia, työyhteisöjä että yrityksiä. Monien lahjoitusten lisäksi olemme kiitollisia niistä lämpimistä ajatuksista ja terveisistä, joita olemme voineet välittää lahjan mukana perheille. Osuuskunta Tradeka-yhtymän tuella verkkoauttaminen on ottanut huomattavan askeleen eteenpäin ja mahdollistanut väkivaltaa kokeneiden nuorten kohtaamisen ja auttamisen Nettiturvakodissa. Pidempiaikainen yrityskumppani on myös Nutricia Baby Oy. Yhteistyö Anna-lehden Puhu nyt -kampanjassa on jatkunut ja lehti on tehnyt vaikuttamistyötä julkaisten säännöllisesti perheväkivaltaa ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskettavia artikkeleita. Kirjailija Sofi Oksanen on edelleen mukana kampanjan taustatukijana ja säveltäjä Maija Kaunismaa antoi taiteellisen panoksensa Miina-hankkeen päätösseminaarissa eduskunnassa. 4 Kuntarakennelakia valmisteleva työryhmä Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2012

7 3. Edunvalvonta ja vaikuttaminen Liiton vaikuttamis- ja edunvalvontatyön tehtävä on ottaa kantaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa elävien lasten ja perheiden puolesta, kun heidän elämäänsä, olosuhteitaan ja palvelujaan heikentäviä päätöksiä ollaan tekemässä. Edunvalvonta tarkoittaa epäkohtien esiin nostamista ja niistä tiedottamista sekä ennakoivaa vaikuttamista. Edunvalvontaa toteutetaan vaikuttamistoiminnan keinoin. Vaikuttamistyö perustuu tutkimus- ja kokemustietoon jäsenyhdistysten palveluja käyttävien perheiden tarpeista ja työn vaikuttavuudesta. Vaikuttamistoiminnan tavoitteina oli tuoda esille liiton näkökulma kunnissa alkaneen sisäisen turvallisuusohjelmakauden sisältöön, pitää yllä keskustelua turvakotipalvelujen tarpeellisuudesta, varmistaa päihteitä käyttäviä naisia ja vauvaperheitä kuntouttavan Pidä kiinni -hoitojärjestelmän rahoitus sekä korostaa koko perheen avunsaannin merkitystä ja huomioida erityisesti apua tarvitsevat isät. Tiellä turvallisempaa kuin kotona Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus L iitto järjesti kunnallisvaalien yhteydessä kodin väkivallattomuuden merkityksestä, vanhempien päihteiden käytön haitoista ja sosiaalisesta syrjäytymisestä kertovan kampanjan, jonka kohderyhmä olivat kuntapäättäjät. Kampanjan tavoite oli kiinnittää päättäjien huomio sisäisen turvallisuuden merkitykseen lasten hyvinvoinnin näkökulmasta. Kampanjassa nostettiin esille kolme keskeisintä lapsen turvallisuuteen vaikuttavaa asiaa: lapsi kokee eniten väkivaltaa omassa kodissaan, vanhempien päihteiden käyttö aiheuttaa suurta haittaa lapsiperheissä ja vanhempien työllistyminen lisää koko perheen turvallisuutta. Kampanjan viesti päättäjille oli se, että näihin asioihin voidaan vaikuttaa hyvällä turvallisuussuunnittelulla, jossa vastuut ja tavoitteet on selkeästi määritelty ja toimenpiteiden tuloksellisuutta seurataan. Kampanjan sisältö valmisteltiin yhdessä jäsenyhdistysten kanssa. Aineistosta tuotettiin esite ja nettisivut. Liitto lähetti aineiston sähköisenä yli 5000 kunnallisvaaliehdokkaalle. Pääkohderyhmä olivat jäsenyhdistysten paikkakunnilla kunnallisvaaliehdokkaana olevat. Yhdistykset myös jakoivat esitettä oman alueensa ehdokkaille ja äänestäjille. Kolmen viikon aikana kampanjasivuilla vierailtiin 3500 kertaa.

8 Turvakotien lopettamiset käynnistivät keskustelun avunsaannista Espoon ja Porin turvakotien toiminta loppui vuoden lopussa. Molemmissa päätöksissä oli taustalla kunnan halu säästää ja järjestää perheväkivaltaan apua tarvitsevien palvelut osana omaa toimintaansa. Molemmissa kunnissa päädyttiin samantyyliseen ratkaisuun: sosiaali- ja kriisipäivystys päivystää, turvakoti korvataan parilla turva-asunnolla ja matalan kynnyksen palveluja lisätään. Espoon ja Porin ratkaisut olivat yllättäviä, sillä ne olivat päinvastaisia kuin valtakunnallinen kehitys. Hallitusohjelmassa on sitouduttu turvakotipaikkojen lisäämiseen. Uudistuvassa sosiaalihuoltolaissa tullaan toteamaan, että perheväkivalta aiheuttaa erityistä tuen tarvetta. Porissa syntyi kansanliike turvakodin pelastamiseksi, mutta valtuuston ratkaisevassa äänestyksessä turvakoti sai taakseen riittämättömät kaksi kolmasosaa ehdokkaista. Porissa järjestettiin kaksi tiedotustilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 10 mediaa. Lisäksi järjestettiin yleisötilaisuus turvakodin tarpeellisuudesta, siihen osallistui noin 100 henkilöä. Kumpaakin tapausta käsiteltiin tiedotusvälineissä paljon: lehtijuttuja kirjoitettiin yli 70 ja valtakunnallisissa tv-uutisissa käsiteltiin asiaa useita kertoja. järjestämässä Miestyön foorumin tiedotustilaisuudessa isä kertoi kokemuksiaan työttömyyden vaikutuksesta isyyteen. Kortteja painettiin kappaletta ja ne postitettiin kaikkiin Suomen neuvoloihin. Lisäksi korteista tehtiin nettisivu. Yli 800 lehtiartikkelia Liitto järjesti viisi tiedotustilaisuutta jäsenyhdistysten kanssa. Tilaisuuksien aiheet olivat isyys ja työttömyys, kahdesti turvakotitoimintaa ei saa lopettaa Porissa ja samoin kahdesti eron jälkeisen vainon kriminalisointi. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 28 toimittajaa. Porin turvakodin tiedotustilaisuuksia lukuun ottamatta mukana oli apua saaneita henkilöitä, jotka kertoivat tiedotusvälineille kokemuksistaan. Liitto tai jäsenyhdistysten tuottamat palvelut mainittiin yli 800 lehtiartikkelissa, mikä oli saman verran kuin edellisenä vuonna. Perheväkivallasta kirjoitettiin tavallista enemmän: noin puolet kirjoituksista käsitteli perheväkivalta tai turvakotitoimintaa. Teemat keskusteluttivat myös tv:ssä ja radiossa: liiton ja jäsenyhdistyksen asiantuntijat esiintyivät uutislähetyksissä antoivat useita radiohaastatteluja. Miesten avuntarve esiin Liitto teki neuvoloissa jaettavan tietopaketin isyydestä. Vaikuttamistoiminnan tavoite oli nostaa esille isien avun ja tuen tarpeiden tunnistaminen jo varhaisessa vaiheessa. Kohderyhmä olivat isien kanssa työskentelevät auttamisen ammattilaiset erityisesti neuvoloissa. Isät osallistuivat korttien suunnittelun lisäksi vaikuttamistoimintaan. Liiton ja Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistyksen 8 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2012

9 Liitto vauhditti eron jälkeisen vainon kriminalisoimista Eron jälkeinen väkivalta on tutkimusten mukaan vaarallisin väkivallan muoto ja lisääntyy koko ajan. Suomen lainsäädäntö on tältä osin jäänyt ajastaan jälkeen, sillä se jättää vainon kohteeksi joutuneille suuren vastuun omasta ja lastensa turvallisuudesta. Liiton tiedotuksen tavoite oli vauhdittaa Viola väkivallasta vapaaksi ry:n toiminnassa syntynyttä ehdotusta vainon kriminalisoimisesta. Kansanedustaja Pauliina Viitamies teki siitä lakialoitteen, jonka allekirjoitti yli 100 kansanedustajaa. Liitto järjesti Helsingissä kaksi tiedotustilaisuutta Viola ry:n kanssa; toisessa julkaistiin muun muassa vainoa käsittelevä Veitsen terällä -kirja ja toinen järjestettiin pohjoismaisen Nordiska Kvinnor mot Våld -konferenssin yhteydessä. Tilaisuuksissa vainoa kokeneet henkilöt kertoivat elämästään. Tilaisuudet saivat laajasti huomiota. Loppuvuodesta kuultiin odotettuja uutisia: lakialoite etenee vauhdilla ja sen odotetaan tulevan voimaan alkuvuodesta Kannanotot ja lausunnot Valtakunnallisten ohjeistusten ja lainsäädännön uudistamiseen sekä toteutumisen seuraamiseen vaikutettiin antamalla lausuntoja eri viranomaisille. n Lausunto eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnalle budjettiesityksen ja hallituksen tasa-arvo-ohjelman vaikutuksista naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisessä. Kannanotto vapaaehtoisten rikostaustan selvittämistä koskevassa asiassa oikeusministeriölle. n n n n n n Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraporttiin. Sananvapausrikoksia ja vainoamista koskeva lausunto oikeusministeriölle. Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten tahdosta riippumattomasta hoidosta. Lausunto sisäasiainministeriölle selvityksestä ulkomaalaislain perheenyhdistämissäännösten tarkistamisen taustaksi. Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esityksestä raha-automaattiavustuslain (1056/2001) muuttamiseksi. Ulkoasu Syksyllä 2010 julkaistu liiton ja jäsenyhdistysten uusi visuaalinen ilme vakiintui vuoden mittaan käyttöön useimmissa jäsenyhdistyksissä (20:ssä yhteensä 29 jäsenyhdistyksestä). Yhdistykset uudistivat omia esitteitään ja muutamat myös verkkosivujaan noudattamaan uutta ilmettä. Värityksen ja niin sanotun hyrrälogon käyttöön oton ohessa yhdistykset jäsensivät toimintaansa tehdessään siitä kertovia tekstejä. Liitto kommentoi pyydettäessä esite- ja verkkosivusuunnitelmia, kertoi mahdollisista toimintatavoista, välitti edelleen uuteen ilmeeseen kuuluvia fontteja, logoja ja graafisia ohjeita ja helpotti siten ulkoasun uudistamista yhdistyksissä. Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus

10 Enska-lehti Jäsenlehti Enskan tavoite on tukea liiton vaikuttamistoimintaa ja pitää yllä ja kasvattaa liiton jäsenyhdistysten yhtenäisyyttä. Toista vuotta Enska-nimellä ilmestyneestä lehdestä teetettiin lukijatutkimus, jonka mukaan lehden asema alkaa vakiintua. (kts. viereinen sivu) Lehti ilmestyi vuoden aikana viisi kertaa: kolme kertaa keväällä ja kaksi syksyllä. Lehdessä oli 24 sivua (20 + kannet). Poikkeuksellisesti syksyllä tehtiin myös ylimääräinen lehti Enska Extra, jota tarvittiin Pidä kiinni -hoitojärjestelmän vaikuttamistyöhön. Extrassa julkaistiin muun muassa aivotutkija Hasse Karlssonin artikkeli äidin raskausajan hyvinvoinnin yhteydestä sikiön aivojen kehitykseen ja Anna Lepon artikkeli Pidä kiinni -hoidon vaikuttavuustutkimuksen tuloksista. Vuoden lehtien teemat olivat työ maahanmuuttajien kanssa (1/12), isäksi kasvaminen (2/12), päihteet (3/12), kunnallisvaalit (4/12) ja yhdistyksistä apua saaneet perheet (5/12). Vuoden viimeinen lehti ajoitettiin taas marraskuuhun niin, että sitä oli mahdollista käyttää joulunalusajan vaikuttamistoiminnassa. Kunnallisvaalilehdessä oli liite, joka ohjasi kysymään liiton ajamista asioista ehdokkailta ja keskusteleman heidän kanssaan. Julkaisut Ensi- ja turvakotien liitto tuottaa tietoa kertoakseen toiminta-alueensa ilmiöistä ja toimintansa tuloksista. Julkaisut suunnataan avun tarvitsijoille, muille sosiaalialalla toimiville, jäsenyhdistyksille, päättäjille, rahoittajille ja sosiaalialan opiskelijoille. Entisten julkaisusarjojen rinnalla aloitettiin uusi käsikirjojen sarja. Sarjan ensimmäinen, Ensi- ja turvakotien liiton käsikirja 1, oli Miina-projektin tuottama Vertaisryhmä. Väkivaltaa kokeneiden naisten osallisuuden ja voimaantumisen tukeminen. Kirjan toimitti projektin vastuuhenkilö, tutkija-kehittäjä Auli Ojuri ja kirjottivat projektin työntekijät Sirkku Mehtola, Luru Natunen ja Riitta Pohjoisvirta. Vuoden alussa julkaistiin samoin Miina-projektin tuottama artikkelikokoelma Veitsen terällä. Naiseus ja parisuhdeväkivalta. Työpaperisarjassa vuoden aikana ilmestyivät: Tanja Henttosen ja Taina Keinäsen Kansalaistoiminta Ensi- ja turvakotien liitossa. Kansalaistoiminnan kyselyn tuloksia 2011, Sinikka Kuosmasen Vaativaa vauvaperhetyötä odotusaikana ja Anna Lepon Vahvempana eteenpäin. Pidä kiinni -hoitojärjestelmän vaikutukset asiakkaisiin, yhteistyökumppaneihin ja yhteiskuntaan. Verkossa julkaistiin nuorten kanssa käytettäväksi tarkoitettu materiaali Uskalla puhua väkivallasta. Kolme tapaa käsitellä perheväkivaltaa yläkoulussa. Kirjan toimitti suunnittelija Leena Marila-Penttinen. Miesten keskuksen Hetki isänä -valokuvakilpailun satoa koottiin Hetki isänä -valokuvakirjaksi. Kuviin liitettiin Jyväskylän yliopistossa opettavan Johanna Mykkäsen tekstejä. Johanna Mykkäsen lisäksi kirjaa toimitti harjoittelija Taru-Tuulia Marsalo. Vuoden aikana tehtiin valmiiksi myös Lastensuojelun Keskusliitosta vuoden alussa siirtyneen Neuvokeskuksen julkaisuihin kuuluva kaksikielinen artikkelikokoelma Challenges of divorce, interventions and children. Eron haasteet, väliintulot ja lapset. Kirjan toimittivat sisällöllisesti yliopistotutkijat Aino Kääriäinen, Juha Hämäläinen ja Pirjo Pölkki. 10 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2012

11 ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti hi nt a5e No 1 Kuka on maahanmuuttaja Miten olla hyvä mies SuoMeSSa äitien ja lasten 14 SuoSikki 4 8 Satujooga ensi- ja turvakot ien liiton jäsenleh ti hi nta ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti hi nt a5e 5e 01 2 no 5 2 ensi - ja turv akot ien no 4 en sk an täisi psen pi Miksi la ottaa? vielä od ext ra nu liito n jäse nleh ti me ro pidä kiinni -hoit0järjes telmä ta Vaiku a! leiss extra 2012 vaa Lapsi tarvitsee turvallisen kod aisin töön Tak 8 kansalaisjärjes in 4 sa Turvas lapsi leikkii. Perhekeskus auttaa Mikkelissä kieppi rakentaa arkeen rytmin 4 Pidä kiinni -hoito vaikuttaa 4 Suojaa 14 vauvojen aivoille Lukijat tyytyväisiä Enskaan L ukijatutkimuksessa selvitettiin lukijoitten mielipiteitä Enskan sisällöstä, ulkoasusta, ilmestymistiheydestä ja tarkkuudesta, jolla lehti ja siinä olevat ilmoitukset luetaan. Enska sai lukijatutkimuksessa kokonaisarvosanan 3,9 (asteikko: 1=onnistunut erittäin huonosti - 5=onnistunut erittäin hyvin). Lehden ulkoasuun ja ilmestymistiheyteen oltiin tyytyväisiä, samoin pääosin sisältöön. Lehden merkityksellisimpänä tehtävänä vastaajat pitävät yhteiskunnallisten tai ensi- ja turvakotityön ilmiöiden käsittelyä, missä aiheissa myös onnistuttiin parhaiten. Lisää lehteen kaivattiin tutkimustietoa ja ilmoituksia koulutuksista. Tutkimuksesta kerrottiin lehdissä 2 ja 3. Lukijoita ohjattiin vastamaan ensisijassa verkossa, mutta vastauslomake lähetettiin lukijoille myös lehden 2/12 keskiaukeamalla. Vastauksia kertyi 135. Osa vastaajista (46 %) suhtautui kriittisesti Enska-nimeen. Tuloksesta keskusteltiin vielä yhdistysten puheenjohtajien ja toiminnanjohtajien kanssa Uudet tuulet -seminaarissa syksyllä. Keskustelussa päädyttiin siihen, että lehti jatkaa Enskana. Lukijatutkimuksen teki Innolink Research Oy. Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus

12 4. Kansalaisjärjestötoiminta Järjestön perusrakenteet ja sisäinen yhteistyö Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksiin kuului vuonna 2012 yhteensä 4314 henkilöjäsentä. Luottamustehtävissä toimi 261 henkilöä, jotka antoivat yhdistysten toimintaan yhteensä 8300 tuntia aikaansa. Vapaaehtoistoiminnassa mukana oli 1162 ihmistä, jotka tekivät yhteensä tuntia vapaaehtoistyötä. Keskusjärjestön tehtävä on tukea kansalaisjärjestön perusrakenteita eli jäsenyhdistysten päätöksentekoa sekä paikallisen toiminnan johtamista ja kehittämistä. Kevään liittokokouksen yhteydessä järjestettiin puheenjohtajien päivä. Päivässä kuultiin yleiskatsaus eri työmuotojen kehittämistyöhön, käsiteltiin kansalaistoiminnan ajankohtaisia kuulumisia ja mietittiin ideoita syksyn kuntavaalivaikuttamiseen. Uudet tuulet -seminaari jäsenyhdistysten puheenjohtajille, toiminnanjohtajille, liittohallituksen jäsenille ja liiton kehittämistyöstä vastaaville työntekijöille järjestettiin syksyllä. Ohjelma keskittyi toimintaympäristön muutoksiin sekä liiton ja jäsenyhdistysten toiminnan strategisiin kehittämistarpeisiin. Puheenvuorot Raha-automaattiyhdistyksen linjauksista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden muutoksesta alustivat työskentelyä, jossa paneuduttiin neljään kehittämiskohteeseen: palvelurakenteisiin, vaikuttamis- ja kansalaistoimintaan, taloushallintoon sekä kehittämistyön uusiin haasteisiin. Jäsenyhdistysten toiminnanjohtajille järjestettiin kolme työkokousta. Kevään kokouksissa käsiteltiin RAY:n linjauksia ja seurantaasioita, hanketyötä, asiakastyötä säätelevää lainsäädäntöä sekä sosiaalihuoltolain uudistusta. Syksyn työkokouksessa puhuttivat turvakotien tilanne, palvelujen kilpailutus sekä verottajan ratkaisut. Jäsenyhdistysten taloudenhoitajien päivässä elokuussa kuultiin RAY:n valvontatarkastajan havaintoja yhdistysten taloudenhoidosta ja avustustoiminnan ajankohtaisista asioista sekä käsiteltiin taloushallintoselvityksen tuloksia ja kehittämisehdotuksia. Yhdistyskäyntejä tehtiin lähes 250. Käyntien sisältö vaihteli jäsenyhdistyksen tarpeen mukaan. Keskusjärjestön asiantuntijat osallistuivat esimerkiksi yhdistysten vuosikokouksiin ja yleisö- ja vaikuttamistilaisuuksiin. Suurin osa käynneistä liittyi työn sisältöjen kehittämiseen, asiantuntemuksen vahvistamiseen ja kehittämistyöhön hankkeissa. Kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan merkitykset monipuolistuvat Keskustelu kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista monipuolistui toimintavuoden aikana. Liiton ja jäsenyhdistysten tilaisuuksissa pohdittiin paitsi vapaaehtoistoimintaa myös vertaisuutta, osallisuutta, kansalaisvaikuttamista ja eri tapoja osallistua toimintaan. Neuvokeskuksen tulo osaksi liittoa toi mukanaan uuden ulottuvuuden, vertaisuuden ja vapaaehtoisuuden eron kontekstissa. RAY:n rahoittaman Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta (VAPOS) -hankkeen toinen toimintavuosi osoitti selvästi hankkeen merkityksen järjestön sisäisen vuoropuhelun vahvistajana. Keskustelu kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan merkityksistä, käsitteistä sekä käytännön toteutusmahdollisuuksista vakiintui osaksi liiton ja jäsenyhdistysten kehittämisen arkea. Syksyllä lasten kaltoinkohtelua ja lastensuojelua koskeneen yhteiskunnallisen keskustelun aikana liiton nettisivujen kautta vapaaehtoiseksi hakeutuvien yhteydenotot lisääntyivät selvästi. Kuten aiemminkin, yhteydenottajat ohjattiin jäsenyhdistyksiin, joissa konkreettiset auttamisen ja tekemisen mahdollisuudet ovat. 12 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2012

13 Asiakastietojärjestelmä Sofiaan kehitettiin työkalut kansalaistoiminnan tilastointia varten. Jäsenyhdistysten kansalaistoiminnasta vastaavia työntekijöitä osallistui kehitystyöhön ja pilotointiin. Kansalaistoiminnan tilastointi otetaan Sofiassa käyttöön vuonna Yhteistyö ja kehittäminen verkostoissa Kansalaistoiminnan työkokoukset järjestettiin keväällä ja syksyllä kaksipäiväisinä. Kevään työkokouksen teema oli osallisuus ja syksyllä jatkettiin näkyvyyden ja vaikuttamisen teemojen parissa. Luottamus- ja toimihenkilöistä sekä ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva kansalaistoiminnan toimikunta kokoontui kaksi kertaa. Lasten Päivän Säätiö järjesti huhtikuussa Linnanmäen huvipuistossa Lasten Päivän. Tilaisuudessa säätiö tarjosi jäsenyhteisöjensä, kuten Ensi- ja turvakotien liiton, asiakasperheille huvipuistopäivän, johon sisältyivät maksuttomat laiterannekkeet ja eväspussit kaikille perheenjäsenille. Jäsenyhdistysten välittämien terveiset mukaan päivä tuotti runsaasti iloa; mukana oli yhteensä 1020 lasta ja aikuista. Liiton toimintaa esiteltiin Helsingin Maailma kylässä -festivaalilla toukokuussa. Tapahtuma kokoaa yhteen kymmeniä kansalaisjärjestöjä ja kymmeniätuhansia kävijöitä. Joulukuussa Sopukassa järjestettiin vapaaehtoisten kiittämistilaisuus, johon osallistui lähes 40 vapaaehtoista 23 yhdistyksestä. Iltatilaisuudessa luovutettiin Vuoden vapaaehtoisteko -palkinto, jonka sai Lapin ensi- ja turvakoti ry. Yhdistys on kehittänyt kansalaistoiminnasta koko yhdistyksen yhteisen toiminnan ja vahvistanut vapaaehtoisten osallisuutta suunnittelussa ja toteutuksessa. Kunniamaininnan sai Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistyksen vapaaehtoinen Sami Airola, joka on tarjonnut yhdistykselle it-tukea jo kymmenen vuoden ajan. Vuoden vapaaehtoisteko valittiin yhdistysten ehdotusten perusteella. Näkökulmia vapaaehtoistoimintaan ja osallisuuteen vahvistettiin verkostoitumalla eri kansalaistoimijoiden kanssa. Liiton työntekijöitä osallistui European Volunteer Centren CEV:in konferenssiin Kööpenhaminassa. Oikeusministeriö aloitti rikostaustan selvittämistä lasten kanssa tehtävässä vapaaehtoistoiminnassa koskevan lain valmistelun. Liitto osallistui ministeriön kuulemistilaisuuteen ja tuotti aktiivisesti vapaaehtoistehtävien luonnetta ja rikostaustan selvittämistarpeita koskevaa taustamateriaalia yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Lapin ensi- ja turvakoti ry:n palkinnon vastaanottivat Leif Wilenius, Riitta Ylipaavalniemi ja Marjukka Metsola. Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013 www.tyynela.fi 2 Erityisesti Isä-projektin lähtökohdat Verkostoista noussut huoli päihteitä käyttävien isien isyydestä/ isättömistä lapsista Isäkeskeinen

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU Toimintakertomus 2009 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Globaalin maailman muutokset heijastuvat myös Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon. Talouskriisi on vähentänyt työperustaista

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysliiton toimintalinjaukset 2010-2014 ohjelma Toimintaa yhdessä uudistaen, tehtyä työtä arvostaen Hengitysliiton toimintalinjaukset ohjelman tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 17.2.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS/PERUSFILOSOFIA 3 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT HYÖDYT SEKÄ RISKIT 3 4.

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Riitta Mykkänen-Hänninen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Kouluttaja, työnohjaaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Julkaisut: Riitta Mykkänen-Hänninen:

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ Iloa vanhemmuuteen hanke Tarja Tammekas, projektityöntekijä, suunnittelija, Kotkan kaupunki Pauliina Saarinen-den Hollander, projektityöntekijä, Lohjan kaupunki Mitä

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke

PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke 2015 2017 Kainuu Keski Pohjanmaa Lappi (Kolpene hakija/poske koordinoi) Länsi Pohja TAVOITTEET Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot