Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus Tiuku Pennola

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2012. Tiuku Pennola"

Transkriptio

1 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2012 Tiuku Pennola

2 Sisällysluettelo 1. Ensi- ja turvakotien liitto Katsaus vuoteen Edunvalvonta ja vaikuttaminen...7 Enska-lehti...10 Julkaisut Kansalaisjärjestötoiminta...12 Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -Kansalaistoiminnan kehittämishanke ( ) Kehittäminen ja asiantuntijuus...16 Vaativa vauvatyö...17 Vauvaperhe turvapaikanhakijana -projekti ( )...19 Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Vertaisuutta, osallistumista ja vaikuttamista Miinassa ( )...23 Uskalla puhua perheväkivallasta -hanke ( ) Ehkäisevää väkivaltatyötä nuorille Turvaverkko-hankkeessa ( )...26 Lapsilähtöinen päihdetyö...27 Valtakunnallinen Pidä kiinni -hoitojärjestelmä päihdeongelmaisille odottaville äideille ja vauvaperheille...27 Päihteet lapsen silmin ( )...28 Lapsikeskeisen päihdetyön kehittämisprojekti ( )...29 Mitä vauva toivoo odottavan perheen päihdeintervention kehittäminen äitiysneuvolassa ( )...29 Lasten hyvinvointia ja perheitä tukeva työ...30 Perhetyö...30 Tapaamispaikkatoiminta Miesten keskus Neuvokeskus Yhteistyöhankkeet...34 Kotimaiset yhteistyöhankkeet...34 Kansainväliset yhteistyöhankkeet Hallinto ja henkilökunta Talous Euroopan kansalaisten vuosi 2013 on haasteellinen Tuloslaskelma Tase...47 Tilintarkastuskertomus LIITTEET Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset vuonna 2012 kotipaikkakuntineen ja perustamisvuosineen Liittohallituksen jäsenet Toimikunnat Johto- ja ohjausryhmät Liiton jäsenyydet keskusjärjestöissä ja muissa yhteisöissä vuonna

3 Hanna Hauta-aho 1. Ensi- ja turvakotien liitto Ensi ja turvakotien liitto on vuonna 1945 perustettu valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, jonka sääntömääräinen yhteiskunnallinen tehtävä on puolustaa lapsen etua, turvata lapsen oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen, tukea vanhemmuutta sekä ehkäistä perheväkivaltaa. Liitto on jäsenyhdistystensä (29) keskusjärjestö, yhdyselin. Se kehittää yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa syrjäytymisvaarassa eläville lapsille, nuorille ja perheille tarkoitettuja palveluja, toimintamuotoja ja niihin liittyviä työvälineitä sekä vahvistaa kansalaistoimintaa erityisesti osallisuuden näkökulmasta. Liitto valvoo asiantuntijana lasten ja perheiden etua sekä vaikuttaa heitä koskevaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja yleiseen mielipiteeseen. Arvot, joihin liiton toiminta perustuu, ovat rohkeus, inhimillisyys, luottamus, tasa-arvo ja turvallisuus. Liiton toimintaa ohjaavat strategiset valinnat (Ensi- ja turvakotien liiton strategia ), joiden perusteella asetetaan vuositavoitteet ja arvioidaan tuloksia. Toimintaympäristön muutokset ja sen ennakointi, miten muutokset vaikuttavat syrjäytymisvaarassa elävien perheiden elämään, on vaikuttamistyön ja edunvalvonnan lähtökohta. Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus

4 2. Katsaus vuoteen 2012 turvakotien tarve. Kaksi turvakotia jouduttiin lakkauttamaan kuntien sanoessa ostopalvelusopimukset irti taloudellisista syistä. Liitto tuotti perusteluja sekä kunnissa että julkisuudessa käytyyn keskusteluun turvakotien merkityksestä sekä kriisivaiheen auttajana että perheväkivallasta selviytymisessä. Toimintaympäristön epävakaus on jatkunut Kansainvälisen talouskriisin vaikutukset ovat olleet julkisen keskustelun keskiössä koko vuoden. Työttömyys alkoi lisääntyä kesän jälkeen, kun monet suuret yritykset irtisanoivat ja lomauttivat satoja, jopa tuhansia työtekijöitä. Erityisesti nuorten korkea työttömyysaste (16,4 %) herätti suurta huolta yhteiskunnassa ja alettiin puhua jo tikittävästä aikapommista. Epävakaus näkyi myös palveluissa. Kunnat noudattivat palveluiden hankkimisessa kahta toimintatapaa. Jotkut kunnat kilpailuttivat yhä enemmän sekä sijaishuollon että perhetyön palveluita. Toiset keskittivät palvelut omaksi toiminnakseen. Lastensuojelun toiminta-alueella toimi huomattavasti entistä useampia yksityisiä kansainvälisiä yrityksiä. Perheväkivallasta selviytymistyössä alettiin puhua yhä enemmän matalan kynnyksen palvelujen merkityksestä ja kyseenalaistaa Hanna Hauta-aho Osallisuudella lapsiköyhyyttä vastaan Perheet ja lapset ovat köyhiä todennäköisimmin, jos vanhemmat ovat työttömiä. Noin puolet köyhyysrajan alittavista lapsiperheistä on sellaisia, joissa kukaan ei käy ansiotyössä. Pelkkien tulonsiirtojen varassa eläminen köyhdyttää, koska sosiaaliturvan ostovoima on jäänyt jälkeen yleisestä kehityksestä. Toimeentulovaikeuksien lisäksi työttömyydestä seuraa usein sosiaalisen arvostuksen puutetta. Perheen köyhyyden todennäköisyyteen vaikuttavat työttömyyden lisäksi perheen koko ja rakenne: useimmiten köyhät lapset kuuluvat yksinhuoltajien perheisiin ja perheisiin, joissa on pieniä lapsia. Lapselle köyhyys tarkoittaa monenlaista osattomuutta ja köyhä lapsuus on luopumista monesta mukavasta. Pienituloisten perheiden on vaikea hankkia lapsille uusia vaatteita, kustantaa harrastuksia tai osallistua koulujen yhteisiin retkiin. Kasvuympäristössä voi jäädä tämän takia ulkopuoliseksi. Jokainen lapsi haluaa kuulua joukkoon ja tarvitsee positiivisia kokemuksia osallisuudesta ikäkautensa mukaiseen toimintaan. 1 Sosiaalisen eriarvoisuuden ja syrjäytymisen riskien vähentämisessä kansalaisjärjestöillä on oma roolinsa. Ne sekä tarjoavat osallisuuden mahdollisuuksia että toimivat kohderyhmänsä edunvalvojina. Ensi- ja turvakotien liitto toimi EAPN Fin, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa verkostossa sekä hallitustyössä että lapsiköyhyystyöryhmässä. 4 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2012

5 Liitto kampanjoi yhdessä yhdistysten kanssa kunnallisvaaleissa lapsiperheiden työllisyyden puolesta ja korosti työllistymisen merkitystä perheen turvallisuuden kannalta. Liiton Pienperheyhdistyksen Lapsilisä-projekti jatkoi sinnikästä työtään köyhien lapsiperheiden asianajajana ja osallisuuden vahvistajana. Kuntavaaleissa yhdistys muun muassa vaati kaikille lapsille mahdollisuuksia harrastaa, kotipalveluja ajantasaisiksi, hyviä kunnallisia peruspalveluja lapsiperheille sekä ja asumisen hintoja kohtuullisiksi. Lastensuojelun toimivuuden selvitys tarpeen Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän selvittämään kuntien perhetyön ja lastensuojelun toimintatapojen sekä lastensuojelun toimivuuden kehittämistä. Työryhmä julkaisi loppuvuodesta väliraporttinsa. 2 Taustalla oli pitkään jatkunut keskustelu ja huoli lasten hyvinvoinnista ja lastensuojelun tilasta. Tähän oli vastattu lukuisin hankkein, tutkimuksin ja työryhmätöin. Huolestuttavia tietoja lasten ja nuorten hyvinvoinnin kääntymisestä laskuun oli tuotettu jo 1990-luvun puolivälissä ja pahoinvointi oli alkanut kasaantua kasvavalle vähemmistölle perheittäin ja sukupolvittain. Tutkijat kysyvätkin, vallitseeko suomalaisessa yhteiskunnassa ja politiikassa rakenteellinen välinpitämättömyys lapsia kohtaan. Sille on ominaista runsas huolestunut puhe lapsista, mutta huoli ei konkretisoidu poliittisiksi päätöksiksi resursseja jaettaessa. 3 Viisi vuotta sitten uudistetun lastensuojelulain tarkoitus oli edistää lasten ja perheiden ongelmien varhaista havaitsemista ja ohjata kuntien lastensuojelua ehkäisevään toimintaan ja varhaiseen puuttumiseen. Kehityksen suunta on ollut päinvastainen: erityispalvelujen tarve kasvoi ja peruspalvelut ohenivat. Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi, samoin asiakkaiden määrä sekä avo- että sijaishuollossa eikä pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä helpottanut. Lastensuojelun kokonaistilanteen hahmottamista ja selvitystyötä vauhdittivat viimeaikaiset perhesurmat. Näiden tapahtumien myötä tehtiin erillisiä selvityksiä. Valtioneuvosto asetti erillisen tutkintaryhmän oikeusministeriön yhteyteen selvittämään lapsen kuolemaan johtaneita tapahtumia. Onnettomuustutkintakeskus käynnisti lapsen kuolemia käsittelevän laajan teematutkinnan ja Valvira selvitystyön viranomaistoiminnan lainmukaisuudesta. Sosiaali- ja terveysministeriön selvitystyön väliraportissa todetaan, että lasten ja perheiden palvelut ovat hajaantuneet eri sektoreille, organisaatioihin ja yksiköihin, mistä johtuen kokonaiskuvan muodostaminen on vaativaa. Järjestöjen ja muiden yhteisöjen sekä epävirallisten verkostojen toiminta ei kytkeydy riittävästi kuntien lastensuojeluun. Kehitetyt käytännöt eivät siirry kunnista toiseen eivätkä järjestöjen kehittämistyön tulokset kuntien käyttöön. Erityisesti perheväkivaltaan puuttumisen kynnykset vaihtelevat ja tunnistaminen on epävarmaa. Pitkäjänteistä ja systemaattista koulutusta ei ole riittävästi tarjolla. Nämä johtopäätökset ovat vakava viesti kaikille lastensuojelussa toimiville, niin kunnille kuin järjestöille. Miten parannamme toimintaamme lasten ja perheiden parhaaksi? 1 koyhyys 2 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:28 3 Minna Salmi: Eriarvoistuvat perheet, XIII Perhetutkimuksen päivät 2012 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus

6 Pidä kiinni -hoitojärjestelmä ja turvakodit palvelurakennemuutosten keskellä Pääministeri Kataisen hallitus on linjannut kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatkoa todeten, että tärkein tavoite on julkisten palvelujen turvaaminen tulevaisuudessa kaikkialla Suomessa. Tämä edellyttää vahvoja peruskuntia, jotka pystyvät myös sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuuseen. Ehdotukset vahvan kunnan kriteeriksi määriteltiin kesäkuussa. 4 Vahva kunta kykenee muun muassa hallitsemaan markkinoita palvelujen tuotantotapojen monipuolistuessa. Kuntauudistuksen osana valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriön johdolla palvelurakenneuudistusta. Tämän hetkisten linjausten mukaan vahvojen peruskuntien lisäksi tarvitaan kuntien muodostamia sosiaali- ja terveysalueita. Kuntien ja sote-alueiden yhteisiä keskittyjä tehtäviä varten muodostetaan viisi erityisvastuualuetta. Samalla on tarkoitus uudistaa valtionosuusjärjestelmää yksinkertaisemmaksi ja vaikuttavuuteen kannustavammaksi. Näiden uudistusten edetessä liitto on käynyt kaksi kertaa keskustelemassa sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon kanssa Pidä kiinni -hoitojärjestelmän rahoituksesta ja asemoinnista suhteessa tulevaan palvelurakenneuutokseen. RAY:n avustustoiminnan johtajaa Sisko Seppää on tavattu saman asian takia. Peruspalveluministeri Maria Guzenina- Rickhardsonia on tavattu turvakotien asemaa koskien. Eduskunnassa on esitetty välikysymys turvakotien asemasta ja Työelämä- ja tasa-arvoasianvaliokunta on esittänyt lausunnossaan, että Ensi- ja turvakotien liiton turvakotien toiminta on turvattava. Työmme on saanut tukea Ensi- ja turvakotien liitto kiittää kaikkia niitä tahoja, jotka ovat sekä konkreettisin toimin että raha- tai tavaralahjoituksin tukeneet liiton ja jäsenyhdistysten auttamistyötä haavoittuvissa oloissa elävien lasten, nuorten ja perheiden parhaaksi ja heidän asemansa parantamiseksi. Lahjoittajien joukossa on sekä yksityisiä kansalaisia, työyhteisöjä että yrityksiä. Monien lahjoitusten lisäksi olemme kiitollisia niistä lämpimistä ajatuksista ja terveisistä, joita olemme voineet välittää lahjan mukana perheille. Osuuskunta Tradeka-yhtymän tuella verkkoauttaminen on ottanut huomattavan askeleen eteenpäin ja mahdollistanut väkivaltaa kokeneiden nuorten kohtaamisen ja auttamisen Nettiturvakodissa. Pidempiaikainen yrityskumppani on myös Nutricia Baby Oy. Yhteistyö Anna-lehden Puhu nyt -kampanjassa on jatkunut ja lehti on tehnyt vaikuttamistyötä julkaisten säännöllisesti perheväkivaltaa ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskettavia artikkeleita. Kirjailija Sofi Oksanen on edelleen mukana kampanjan taustatukijana ja säveltäjä Maija Kaunismaa antoi taiteellisen panoksensa Miina-hankkeen päätösseminaarissa eduskunnassa. 4 Kuntarakennelakia valmisteleva työryhmä Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2012

7 3. Edunvalvonta ja vaikuttaminen Liiton vaikuttamis- ja edunvalvontatyön tehtävä on ottaa kantaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa elävien lasten ja perheiden puolesta, kun heidän elämäänsä, olosuhteitaan ja palvelujaan heikentäviä päätöksiä ollaan tekemässä. Edunvalvonta tarkoittaa epäkohtien esiin nostamista ja niistä tiedottamista sekä ennakoivaa vaikuttamista. Edunvalvontaa toteutetaan vaikuttamistoiminnan keinoin. Vaikuttamistyö perustuu tutkimus- ja kokemustietoon jäsenyhdistysten palveluja käyttävien perheiden tarpeista ja työn vaikuttavuudesta. Vaikuttamistoiminnan tavoitteina oli tuoda esille liiton näkökulma kunnissa alkaneen sisäisen turvallisuusohjelmakauden sisältöön, pitää yllä keskustelua turvakotipalvelujen tarpeellisuudesta, varmistaa päihteitä käyttäviä naisia ja vauvaperheitä kuntouttavan Pidä kiinni -hoitojärjestelmän rahoitus sekä korostaa koko perheen avunsaannin merkitystä ja huomioida erityisesti apua tarvitsevat isät. Tiellä turvallisempaa kuin kotona Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus L iitto järjesti kunnallisvaalien yhteydessä kodin väkivallattomuuden merkityksestä, vanhempien päihteiden käytön haitoista ja sosiaalisesta syrjäytymisestä kertovan kampanjan, jonka kohderyhmä olivat kuntapäättäjät. Kampanjan tavoite oli kiinnittää päättäjien huomio sisäisen turvallisuuden merkitykseen lasten hyvinvoinnin näkökulmasta. Kampanjassa nostettiin esille kolme keskeisintä lapsen turvallisuuteen vaikuttavaa asiaa: lapsi kokee eniten väkivaltaa omassa kodissaan, vanhempien päihteiden käyttö aiheuttaa suurta haittaa lapsiperheissä ja vanhempien työllistyminen lisää koko perheen turvallisuutta. Kampanjan viesti päättäjille oli se, että näihin asioihin voidaan vaikuttaa hyvällä turvallisuussuunnittelulla, jossa vastuut ja tavoitteet on selkeästi määritelty ja toimenpiteiden tuloksellisuutta seurataan. Kampanjan sisältö valmisteltiin yhdessä jäsenyhdistysten kanssa. Aineistosta tuotettiin esite ja nettisivut. Liitto lähetti aineiston sähköisenä yli 5000 kunnallisvaaliehdokkaalle. Pääkohderyhmä olivat jäsenyhdistysten paikkakunnilla kunnallisvaaliehdokkaana olevat. Yhdistykset myös jakoivat esitettä oman alueensa ehdokkaille ja äänestäjille. Kolmen viikon aikana kampanjasivuilla vierailtiin 3500 kertaa.

8 Turvakotien lopettamiset käynnistivät keskustelun avunsaannista Espoon ja Porin turvakotien toiminta loppui vuoden lopussa. Molemmissa päätöksissä oli taustalla kunnan halu säästää ja järjestää perheväkivaltaan apua tarvitsevien palvelut osana omaa toimintaansa. Molemmissa kunnissa päädyttiin samantyyliseen ratkaisuun: sosiaali- ja kriisipäivystys päivystää, turvakoti korvataan parilla turva-asunnolla ja matalan kynnyksen palveluja lisätään. Espoon ja Porin ratkaisut olivat yllättäviä, sillä ne olivat päinvastaisia kuin valtakunnallinen kehitys. Hallitusohjelmassa on sitouduttu turvakotipaikkojen lisäämiseen. Uudistuvassa sosiaalihuoltolaissa tullaan toteamaan, että perheväkivalta aiheuttaa erityistä tuen tarvetta. Porissa syntyi kansanliike turvakodin pelastamiseksi, mutta valtuuston ratkaisevassa äänestyksessä turvakoti sai taakseen riittämättömät kaksi kolmasosaa ehdokkaista. Porissa järjestettiin kaksi tiedotustilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 10 mediaa. Lisäksi järjestettiin yleisötilaisuus turvakodin tarpeellisuudesta, siihen osallistui noin 100 henkilöä. Kumpaakin tapausta käsiteltiin tiedotusvälineissä paljon: lehtijuttuja kirjoitettiin yli 70 ja valtakunnallisissa tv-uutisissa käsiteltiin asiaa useita kertoja. järjestämässä Miestyön foorumin tiedotustilaisuudessa isä kertoi kokemuksiaan työttömyyden vaikutuksesta isyyteen. Kortteja painettiin kappaletta ja ne postitettiin kaikkiin Suomen neuvoloihin. Lisäksi korteista tehtiin nettisivu. Yli 800 lehtiartikkelia Liitto järjesti viisi tiedotustilaisuutta jäsenyhdistysten kanssa. Tilaisuuksien aiheet olivat isyys ja työttömyys, kahdesti turvakotitoimintaa ei saa lopettaa Porissa ja samoin kahdesti eron jälkeisen vainon kriminalisointi. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 28 toimittajaa. Porin turvakodin tiedotustilaisuuksia lukuun ottamatta mukana oli apua saaneita henkilöitä, jotka kertoivat tiedotusvälineille kokemuksistaan. Liitto tai jäsenyhdistysten tuottamat palvelut mainittiin yli 800 lehtiartikkelissa, mikä oli saman verran kuin edellisenä vuonna. Perheväkivallasta kirjoitettiin tavallista enemmän: noin puolet kirjoituksista käsitteli perheväkivalta tai turvakotitoimintaa. Teemat keskusteluttivat myös tv:ssä ja radiossa: liiton ja jäsenyhdistyksen asiantuntijat esiintyivät uutislähetyksissä antoivat useita radiohaastatteluja. Miesten avuntarve esiin Liitto teki neuvoloissa jaettavan tietopaketin isyydestä. Vaikuttamistoiminnan tavoite oli nostaa esille isien avun ja tuen tarpeiden tunnistaminen jo varhaisessa vaiheessa. Kohderyhmä olivat isien kanssa työskentelevät auttamisen ammattilaiset erityisesti neuvoloissa. Isät osallistuivat korttien suunnittelun lisäksi vaikuttamistoimintaan. Liiton ja Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistyksen 8 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2012

9 Liitto vauhditti eron jälkeisen vainon kriminalisoimista Eron jälkeinen väkivalta on tutkimusten mukaan vaarallisin väkivallan muoto ja lisääntyy koko ajan. Suomen lainsäädäntö on tältä osin jäänyt ajastaan jälkeen, sillä se jättää vainon kohteeksi joutuneille suuren vastuun omasta ja lastensa turvallisuudesta. Liiton tiedotuksen tavoite oli vauhdittaa Viola väkivallasta vapaaksi ry:n toiminnassa syntynyttä ehdotusta vainon kriminalisoimisesta. Kansanedustaja Pauliina Viitamies teki siitä lakialoitteen, jonka allekirjoitti yli 100 kansanedustajaa. Liitto järjesti Helsingissä kaksi tiedotustilaisuutta Viola ry:n kanssa; toisessa julkaistiin muun muassa vainoa käsittelevä Veitsen terällä -kirja ja toinen järjestettiin pohjoismaisen Nordiska Kvinnor mot Våld -konferenssin yhteydessä. Tilaisuuksissa vainoa kokeneet henkilöt kertoivat elämästään. Tilaisuudet saivat laajasti huomiota. Loppuvuodesta kuultiin odotettuja uutisia: lakialoite etenee vauhdilla ja sen odotetaan tulevan voimaan alkuvuodesta Kannanotot ja lausunnot Valtakunnallisten ohjeistusten ja lainsäädännön uudistamiseen sekä toteutumisen seuraamiseen vaikutettiin antamalla lausuntoja eri viranomaisille. n Lausunto eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnalle budjettiesityksen ja hallituksen tasa-arvo-ohjelman vaikutuksista naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisessä. Kannanotto vapaaehtoisten rikostaustan selvittämistä koskevassa asiassa oikeusministeriölle. n n n n n n Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraporttiin. Sananvapausrikoksia ja vainoamista koskeva lausunto oikeusministeriölle. Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten tahdosta riippumattomasta hoidosta. Lausunto sisäasiainministeriölle selvityksestä ulkomaalaislain perheenyhdistämissäännösten tarkistamisen taustaksi. Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esityksestä raha-automaattiavustuslain (1056/2001) muuttamiseksi. Ulkoasu Syksyllä 2010 julkaistu liiton ja jäsenyhdistysten uusi visuaalinen ilme vakiintui vuoden mittaan käyttöön useimmissa jäsenyhdistyksissä (20:ssä yhteensä 29 jäsenyhdistyksestä). Yhdistykset uudistivat omia esitteitään ja muutamat myös verkkosivujaan noudattamaan uutta ilmettä. Värityksen ja niin sanotun hyrrälogon käyttöön oton ohessa yhdistykset jäsensivät toimintaansa tehdessään siitä kertovia tekstejä. Liitto kommentoi pyydettäessä esite- ja verkkosivusuunnitelmia, kertoi mahdollisista toimintatavoista, välitti edelleen uuteen ilmeeseen kuuluvia fontteja, logoja ja graafisia ohjeita ja helpotti siten ulkoasun uudistamista yhdistyksissä. Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus

10 Enska-lehti Jäsenlehti Enskan tavoite on tukea liiton vaikuttamistoimintaa ja pitää yllä ja kasvattaa liiton jäsenyhdistysten yhtenäisyyttä. Toista vuotta Enska-nimellä ilmestyneestä lehdestä teetettiin lukijatutkimus, jonka mukaan lehden asema alkaa vakiintua. (kts. viereinen sivu) Lehti ilmestyi vuoden aikana viisi kertaa: kolme kertaa keväällä ja kaksi syksyllä. Lehdessä oli 24 sivua (20 + kannet). Poikkeuksellisesti syksyllä tehtiin myös ylimääräinen lehti Enska Extra, jota tarvittiin Pidä kiinni -hoitojärjestelmän vaikuttamistyöhön. Extrassa julkaistiin muun muassa aivotutkija Hasse Karlssonin artikkeli äidin raskausajan hyvinvoinnin yhteydestä sikiön aivojen kehitykseen ja Anna Lepon artikkeli Pidä kiinni -hoidon vaikuttavuustutkimuksen tuloksista. Vuoden lehtien teemat olivat työ maahanmuuttajien kanssa (1/12), isäksi kasvaminen (2/12), päihteet (3/12), kunnallisvaalit (4/12) ja yhdistyksistä apua saaneet perheet (5/12). Vuoden viimeinen lehti ajoitettiin taas marraskuuhun niin, että sitä oli mahdollista käyttää joulunalusajan vaikuttamistoiminnassa. Kunnallisvaalilehdessä oli liite, joka ohjasi kysymään liiton ajamista asioista ehdokkailta ja keskusteleman heidän kanssaan. Julkaisut Ensi- ja turvakotien liitto tuottaa tietoa kertoakseen toiminta-alueensa ilmiöistä ja toimintansa tuloksista. Julkaisut suunnataan avun tarvitsijoille, muille sosiaalialalla toimiville, jäsenyhdistyksille, päättäjille, rahoittajille ja sosiaalialan opiskelijoille. Entisten julkaisusarjojen rinnalla aloitettiin uusi käsikirjojen sarja. Sarjan ensimmäinen, Ensi- ja turvakotien liiton käsikirja 1, oli Miina-projektin tuottama Vertaisryhmä. Väkivaltaa kokeneiden naisten osallisuuden ja voimaantumisen tukeminen. Kirjan toimitti projektin vastuuhenkilö, tutkija-kehittäjä Auli Ojuri ja kirjottivat projektin työntekijät Sirkku Mehtola, Luru Natunen ja Riitta Pohjoisvirta. Vuoden alussa julkaistiin samoin Miina-projektin tuottama artikkelikokoelma Veitsen terällä. Naiseus ja parisuhdeväkivalta. Työpaperisarjassa vuoden aikana ilmestyivät: Tanja Henttosen ja Taina Keinäsen Kansalaistoiminta Ensi- ja turvakotien liitossa. Kansalaistoiminnan kyselyn tuloksia 2011, Sinikka Kuosmasen Vaativaa vauvaperhetyötä odotusaikana ja Anna Lepon Vahvempana eteenpäin. Pidä kiinni -hoitojärjestelmän vaikutukset asiakkaisiin, yhteistyökumppaneihin ja yhteiskuntaan. Verkossa julkaistiin nuorten kanssa käytettäväksi tarkoitettu materiaali Uskalla puhua väkivallasta. Kolme tapaa käsitellä perheväkivaltaa yläkoulussa. Kirjan toimitti suunnittelija Leena Marila-Penttinen. Miesten keskuksen Hetki isänä -valokuvakilpailun satoa koottiin Hetki isänä -valokuvakirjaksi. Kuviin liitettiin Jyväskylän yliopistossa opettavan Johanna Mykkäsen tekstejä. Johanna Mykkäsen lisäksi kirjaa toimitti harjoittelija Taru-Tuulia Marsalo. Vuoden aikana tehtiin valmiiksi myös Lastensuojelun Keskusliitosta vuoden alussa siirtyneen Neuvokeskuksen julkaisuihin kuuluva kaksikielinen artikkelikokoelma Challenges of divorce, interventions and children. Eron haasteet, väliintulot ja lapset. Kirjan toimittivat sisällöllisesti yliopistotutkijat Aino Kääriäinen, Juha Hämäläinen ja Pirjo Pölkki. 10 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2012

11 ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti hi nt a5e No 1 Kuka on maahanmuuttaja Miten olla hyvä mies SuoMeSSa äitien ja lasten 14 SuoSikki 4 8 Satujooga ensi- ja turvakot ien liiton jäsenleh ti hi nta ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti hi nt a5e 5e 01 2 no 5 2 ensi - ja turv akot ien no 4 en sk an täisi psen pi Miksi la ottaa? vielä od ext ra nu liito n jäse nleh ti me ro pidä kiinni -hoit0järjes telmä ta Vaiku a! leiss extra 2012 vaa Lapsi tarvitsee turvallisen kod aisin töön Tak 8 kansalaisjärjes in 4 sa Turvas lapsi leikkii. Perhekeskus auttaa Mikkelissä kieppi rakentaa arkeen rytmin 4 Pidä kiinni -hoito vaikuttaa 4 Suojaa 14 vauvojen aivoille Lukijat tyytyväisiä Enskaan L ukijatutkimuksessa selvitettiin lukijoitten mielipiteitä Enskan sisällöstä, ulkoasusta, ilmestymistiheydestä ja tarkkuudesta, jolla lehti ja siinä olevat ilmoitukset luetaan. Enska sai lukijatutkimuksessa kokonaisarvosanan 3,9 (asteikko: 1=onnistunut erittäin huonosti - 5=onnistunut erittäin hyvin). Lehden ulkoasuun ja ilmestymistiheyteen oltiin tyytyväisiä, samoin pääosin sisältöön. Lehden merkityksellisimpänä tehtävänä vastaajat pitävät yhteiskunnallisten tai ensi- ja turvakotityön ilmiöiden käsittelyä, missä aiheissa myös onnistuttiin parhaiten. Lisää lehteen kaivattiin tutkimustietoa ja ilmoituksia koulutuksista. Tutkimuksesta kerrottiin lehdissä 2 ja 3. Lukijoita ohjattiin vastamaan ensisijassa verkossa, mutta vastauslomake lähetettiin lukijoille myös lehden 2/12 keskiaukeamalla. Vastauksia kertyi 135. Osa vastaajista (46 %) suhtautui kriittisesti Enska-nimeen. Tuloksesta keskusteltiin vielä yhdistysten puheenjohtajien ja toiminnanjohtajien kanssa Uudet tuulet -seminaarissa syksyllä. Keskustelussa päädyttiin siihen, että lehti jatkaa Enskana. Lukijatutkimuksen teki Innolink Research Oy. Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus

12 4. Kansalaisjärjestötoiminta Järjestön perusrakenteet ja sisäinen yhteistyö Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksiin kuului vuonna 2012 yhteensä 4314 henkilöjäsentä. Luottamustehtävissä toimi 261 henkilöä, jotka antoivat yhdistysten toimintaan yhteensä 8300 tuntia aikaansa. Vapaaehtoistoiminnassa mukana oli 1162 ihmistä, jotka tekivät yhteensä tuntia vapaaehtoistyötä. Keskusjärjestön tehtävä on tukea kansalaisjärjestön perusrakenteita eli jäsenyhdistysten päätöksentekoa sekä paikallisen toiminnan johtamista ja kehittämistä. Kevään liittokokouksen yhteydessä järjestettiin puheenjohtajien päivä. Päivässä kuultiin yleiskatsaus eri työmuotojen kehittämistyöhön, käsiteltiin kansalaistoiminnan ajankohtaisia kuulumisia ja mietittiin ideoita syksyn kuntavaalivaikuttamiseen. Uudet tuulet -seminaari jäsenyhdistysten puheenjohtajille, toiminnanjohtajille, liittohallituksen jäsenille ja liiton kehittämistyöstä vastaaville työntekijöille järjestettiin syksyllä. Ohjelma keskittyi toimintaympäristön muutoksiin sekä liiton ja jäsenyhdistysten toiminnan strategisiin kehittämistarpeisiin. Puheenvuorot Raha-automaattiyhdistyksen linjauksista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden muutoksesta alustivat työskentelyä, jossa paneuduttiin neljään kehittämiskohteeseen: palvelurakenteisiin, vaikuttamis- ja kansalaistoimintaan, taloushallintoon sekä kehittämistyön uusiin haasteisiin. Jäsenyhdistysten toiminnanjohtajille järjestettiin kolme työkokousta. Kevään kokouksissa käsiteltiin RAY:n linjauksia ja seurantaasioita, hanketyötä, asiakastyötä säätelevää lainsäädäntöä sekä sosiaalihuoltolain uudistusta. Syksyn työkokouksessa puhuttivat turvakotien tilanne, palvelujen kilpailutus sekä verottajan ratkaisut. Jäsenyhdistysten taloudenhoitajien päivässä elokuussa kuultiin RAY:n valvontatarkastajan havaintoja yhdistysten taloudenhoidosta ja avustustoiminnan ajankohtaisista asioista sekä käsiteltiin taloushallintoselvityksen tuloksia ja kehittämisehdotuksia. Yhdistyskäyntejä tehtiin lähes 250. Käyntien sisältö vaihteli jäsenyhdistyksen tarpeen mukaan. Keskusjärjestön asiantuntijat osallistuivat esimerkiksi yhdistysten vuosikokouksiin ja yleisö- ja vaikuttamistilaisuuksiin. Suurin osa käynneistä liittyi työn sisältöjen kehittämiseen, asiantuntemuksen vahvistamiseen ja kehittämistyöhön hankkeissa. Kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan merkitykset monipuolistuvat Keskustelu kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista monipuolistui toimintavuoden aikana. Liiton ja jäsenyhdistysten tilaisuuksissa pohdittiin paitsi vapaaehtoistoimintaa myös vertaisuutta, osallisuutta, kansalaisvaikuttamista ja eri tapoja osallistua toimintaan. Neuvokeskuksen tulo osaksi liittoa toi mukanaan uuden ulottuvuuden, vertaisuuden ja vapaaehtoisuuden eron kontekstissa. RAY:n rahoittaman Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta (VAPOS) -hankkeen toinen toimintavuosi osoitti selvästi hankkeen merkityksen järjestön sisäisen vuoropuhelun vahvistajana. Keskustelu kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan merkityksistä, käsitteistä sekä käytännön toteutusmahdollisuuksista vakiintui osaksi liiton ja jäsenyhdistysten kehittämisen arkea. Syksyllä lasten kaltoinkohtelua ja lastensuojelua koskeneen yhteiskunnallisen keskustelun aikana liiton nettisivujen kautta vapaaehtoiseksi hakeutuvien yhteydenotot lisääntyivät selvästi. Kuten aiemminkin, yhteydenottajat ohjattiin jäsenyhdistyksiin, joissa konkreettiset auttamisen ja tekemisen mahdollisuudet ovat. 12 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2012

13 Asiakastietojärjestelmä Sofiaan kehitettiin työkalut kansalaistoiminnan tilastointia varten. Jäsenyhdistysten kansalaistoiminnasta vastaavia työntekijöitä osallistui kehitystyöhön ja pilotointiin. Kansalaistoiminnan tilastointi otetaan Sofiassa käyttöön vuonna Yhteistyö ja kehittäminen verkostoissa Kansalaistoiminnan työkokoukset järjestettiin keväällä ja syksyllä kaksipäiväisinä. Kevään työkokouksen teema oli osallisuus ja syksyllä jatkettiin näkyvyyden ja vaikuttamisen teemojen parissa. Luottamus- ja toimihenkilöistä sekä ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva kansalaistoiminnan toimikunta kokoontui kaksi kertaa. Lasten Päivän Säätiö järjesti huhtikuussa Linnanmäen huvipuistossa Lasten Päivän. Tilaisuudessa säätiö tarjosi jäsenyhteisöjensä, kuten Ensi- ja turvakotien liiton, asiakasperheille huvipuistopäivän, johon sisältyivät maksuttomat laiterannekkeet ja eväspussit kaikille perheenjäsenille. Jäsenyhdistysten välittämien terveiset mukaan päivä tuotti runsaasti iloa; mukana oli yhteensä 1020 lasta ja aikuista. Liiton toimintaa esiteltiin Helsingin Maailma kylässä -festivaalilla toukokuussa. Tapahtuma kokoaa yhteen kymmeniä kansalaisjärjestöjä ja kymmeniätuhansia kävijöitä. Joulukuussa Sopukassa järjestettiin vapaaehtoisten kiittämistilaisuus, johon osallistui lähes 40 vapaaehtoista 23 yhdistyksestä. Iltatilaisuudessa luovutettiin Vuoden vapaaehtoisteko -palkinto, jonka sai Lapin ensi- ja turvakoti ry. Yhdistys on kehittänyt kansalaistoiminnasta koko yhdistyksen yhteisen toiminnan ja vahvistanut vapaaehtoisten osallisuutta suunnittelussa ja toteutuksessa. Kunniamaininnan sai Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistyksen vapaaehtoinen Sami Airola, joka on tarjonnut yhdistykselle it-tukea jo kymmenen vuoden ajan. Vuoden vapaaehtoisteko valittiin yhdistysten ehdotusten perusteella. Näkökulmia vapaaehtoistoimintaan ja osallisuuteen vahvistettiin verkostoitumalla eri kansalaistoimijoiden kanssa. Liiton työntekijöitä osallistui European Volunteer Centren CEV:in konferenssiin Kööpenhaminassa. Oikeusministeriö aloitti rikostaustan selvittämistä lasten kanssa tehtävässä vapaaehtoistoiminnassa koskevan lain valmistelun. Liitto osallistui ministeriön kuulemistilaisuuteen ja tuotti aktiivisesti vapaaehtoistehtävien luonnetta ja rikostaustan selvittämistarpeita koskevaa taustamateriaalia yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Lapin ensi- ja turvakoti ry:n palkinnon vastaanottivat Leif Wilenius, Riitta Ylipaavalniemi ja Marjukka Metsola. Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana Puheenvuoro JärjestJ rjestöfoorumilla 19.4.2010 Ritva Karinsalo Ensi- ja turvakotien liitto Kansalaisjärjest rjestötoiminta

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2011

Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2011 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2011 Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2011 2 Sisällysluettelo 1. Ensi- ja turvakotien liitto...3 2. Katsaus vuoteen 2011... 4 3. Edunvalvonta ja

Lisätiedot

MONIKA-NAISET liitto ry

MONIKA-NAISET liitto ry MONIKA-NAISET liitto ry Moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Hermannin Rantatie 12 A sosiaalialalla toimiva monikulttuurinen järjestö, 1998 > tarjoaa palveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille,

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Luonnos syyskuu 2015, vahvistetaan liiton syyskokouksessa 3.12.2015 ja päivitetään rahoituspäätösten jälkeen tammikuussa 2016. TAVOITTEET 2016 1. MONIKA-NAISET LIITOLLA ON LAADUKKAITA

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen

Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen Luetaan yhdessä seminaari Hämeenlinna 19.10.2013 Ritva Karinsalo Toimitusjohtaja Ensi- ja turvakotien liitto 2 Ensi- ja turvakotien liitto tänään

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan tilannekatsaus VOK + kotoutuminen TURVAA JA SUOJAA

Vapaaehtoistoiminnan tilannekatsaus VOK + kotoutuminen TURVAA JA SUOJAA Vapaaehtoistoiminnan tilannekatsaus VOK + kotoutuminen Punainen Risti turvapaikka- ja kotoutumistyössä Vastaanottoyksiköitä 79, yli 14 000 asukasta 1200 työntekijää, 10 000 vapaaehtoista Neuvotteluissa

Lisätiedot

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta (Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta TERVEYS JA TURVALLISUUS 23.5.2013 SPR:n toimintamuodot (Asetus 3 ) Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö: 1) ylläpitää auttamisvalmiutta

Lisätiedot

Sisällys. 1. Ensi- ja turvakotien liitto ry... 2. 2. Vuosi 2009... 3. 3. Edunvalvonta ja vaikuttaminen... 4 3.1. Vaikuttaminen... 4 3.2 Julkaisut...

Sisällys. 1. Ensi- ja turvakotien liitto ry... 2. 2. Vuosi 2009... 3. 3. Edunvalvonta ja vaikuttaminen... 4 3.1. Vaikuttaminen... 4 3.2 Julkaisut... Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2009 Sisällys 1. Ensi- ja turvakotien liitto ry... 2 2. Vuosi 2009... 3 3. Edunvalvonta ja vaikuttaminen... 4 3.1. Vaikuttaminen... 4 3.2 Julkaisut... 6 4.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu selvitys lastensuojelun tilasta Marjo Lavikainen 2.12.2013 Lastensuojelu suurennuslasin alla Perhesurmat, lastensurmat julkinen keskustelu Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Järjestöt ja seurakunnat avun tarjoajina ja palveluntuottajina perheiden näkökulmasta

Järjestöt ja seurakunnat avun tarjoajina ja palveluntuottajina perheiden näkökulmasta Järjestöt ja seurakunnat avun tarjoajina ja palveluntuottajina perheiden näkökulmasta Kantu-päivät 2015 Petri Paju abstrakti Käsittelen alustuksessani kysymystä siitä, miltä kolmannen sektorin toimijat

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU Toimintakertomus 2009 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Globaalin maailman muutokset heijastuvat myös Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon. Talouskriisi on vähentänyt työperustaista

Lisätiedot

Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola

Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola Eurooppalainen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä - TASE - projekti Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Luottamuksen kaidalla tiellä

Luottamuksen kaidalla tiellä Luottamuksen kaidalla tiellä Miina-projekti Yhteistyössä uskonnollisen yhteisön kanssa Väkivaltafoorumi Oulussa 20.9.2013 Tämä on suuremmassa kuin RAY:n kädessä Riitta Pohjoisvirta Miina-projekti 2009-2012

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8. Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.2013 Etelä-savolaisten toiveiden tynnyrissä Tulevaisuuden odotuksia

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Matkaraportin kirjoitti Heini Maijanen MontEri-hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tiistaina 4.2.2014.

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013 www.tyynela.fi 2 Erityisesti Isä-projektin lähtökohdat Verkostoista noussut huoli päihteitä käyttävien isien isyydestä/ isättömistä lapsista Isäkeskeinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot