Seurakuntatervehdys 2/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seurakuntatervehdys 2/2008"

Transkriptio

1 Seurakuntatervehdys Lappeenrannan ev.lut. seurakuntien tiedotuslehti 41.vuosikerta 2/2008 Jo joutui armas aika ja suvi suloinen. Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen. Nyt siunaustaan suopi taas lämpö auringon, se luonnon uudeksluopi, sen kutsuu elohon. (virsi 571:1)

2 Seurakuntatervehdys S 2 Lappeenrannan seurakunnan vaellusrippikoululaiset pitivät lauluhetken Enontekiön Hetan kirkossa kesällä Lauluhetken pitäjinä olivat pastori Mikko Ojanen ja nuorisotyönohjaaja Titta Tonder. Rippikoulun suosio kasvaa entisestään Luterilaisen kirkon kasvatustyön lippulaiva - rippikoulu - on entistä suositumpi. Vuonna 2007 rippikoululaisia oli yhteensä Rippikoulun kävi 88,5 prosenttia 15-vuotiaista. Vuonna 2006 rippikoululaisia oli ja 15-vuotiaista rippikoulun kävi 88,2 prosenttia. Rippikoulu myös tuo kirkkoon yhä enemmän uusia jäseniä. Vuonna 2007 rippikoulun yhteydessä kirkkoon liittyi henkilöä, kun edellisenä vuonna heitä oli Kirkkoon liittyneistä kastettiin henkilöä. Isosten määrä laski muutamalla sadalla usean vuoden nousun jälkeen. Vuonna 2007 isoskoulutukseen osallistui nuorta ja isosina toimi nuorta. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat ja Laskua koulutukseen osallistuneissa oli 1,1 prosenttia ja isosina toimineissa 0,8 prosenttia. Elämän ja kuoleman isot kysymykset kiinnostavat Nuoria kiinnostavat rippikoulussa elämän ja kuoleman isot kysymykset. Ihmissuhteet kiinnostavat paljon - perhe, ystävät, seurustelu. Myös erilaisista kriiseistä puhutaan. Monella nuorella on jo ehtinyt elämässä tapahtua paljon asioita, rankkojakin juttuja, kertoo enrannanseurakunnat.fi nuorisotyönohjaaja Iris Sotamaa Helsingin Mellunkylän seurakunnasta. Nuoret kokevat rippikoulun paikkana, jossa on tilaa puhua sekä toisten nuorten että aikuisten kanssa. Rippikoulun tietoaines on erilaista kuin koulussa eikä koulussa ole edes oppiainetta, jonka tunneilla puhua isoista elämän asioista, Sotamaa pohtii. Nuoria kiinnostaa myös kirkon ja uskon näkökulma asioihin, mutta usein on vaikea keskustelussa erotella, milloin puhutaan uskonnollisista asioista. Sotamaan mukaan monella nuorella ei ole muuta paikkaa pohtia elämäänsä. Välit vanhempiin eivät ehkä ole parhaat mahdolliset tai heidän kanssaan ei haluta kaikesta puhua. Rippikoulun työntekijöillä on myös toisenlainen asema suhteessa nuoriin kuin vanhemmilla tai opettajilla. Voimme olla enemmän samalla tasolla, kuunnella ja antaa aikaa, sanoo Sotamaa. Isoset muovaavat rippikoulun kieltä ja kulttuuria Rippikoulu on osa nuorisokulttuuria, mutta samalla se on kirkon oma juttu, joka erottuu muusta vapaa-ajan toiminnasta. Nuoria kiinnostavat kirkon työntekijöiden mielipiteet ja kristillisen uskon merkitys nykyajassa, sanoo seurakuntakasvatussihteeri Jarmo Kokkonen Kirkkohallituksesta. Rippikoulun yksi tarkoitus on tukea koteja niiden kasvatustyössä. Myös kirkkoon kuulumattomat vanhemmat pitävät rippikoulua hienona asiana. - Nuoret arvostavat sitä, että leirillä voidaan aidosti keskustella itsenäistymisestä, seksuaalisuudesta tai vaikkapa kiusaamisesta. Rippikoulun suosion yksi salaisuus on isostoiminta. Rippikoulun käyneille vuotiaille on tarjolla vastuullisia tehtäviä. Isosten mukanaolo vaikuttaa siihen, että rippikoulun kieli ja kulttuuri on nuoria lähellä. Voi olla, että isosten määrä on saavuttanut lakipisteensä. Rippikouluryhmiin ei voida ottaa loputonta määrä isosia, vaikka halukkaita olisikin, toteaa Kokkonen. Rippikouluryhmän suositeltava enimmäiskoko on vuonna 2001 hyväksytyn rippikoulusuunnitelman mukaan 25 nuorta. Isosia on keskimäärin yksi kuutta rippikoululaista kohti. Yleensä ryhmässä on siis 4 6 isosta. Isosten työskentely pareittain on viime vuosina lisääntynyt. Leirijakson sisältävät rippikoulut ovat edelleen suosituimmat. Vuonna 2007 leiririppikoulun kävi nuorta, iltarippikoulun 997 nuorta ja päivärippikoulun nuorta. Iltarippikoulut lisäsivät suosiotaan edelliseen vuoteen verrattuna reilut 7 prosenttia. (KT) Koulunpäätösyönä päivystetään NYT-ryhmä (Lappeenrannan nuorisoasiain yhteistyöryhmä) järjestää katupäivystyksen koulujen päätösyönä. Aikuisia läsnäolijoiksi On oikeus olla huolissaan omista ja toistenkin lapsista. Koulunpäätösyönä nuoria on liikkeellä kaupungin keskustassa, linnoituksen valleilla ja Myllysaaressa. Yön aikana kohdataan nuoria monenlaisissa tilanteissa. Mukaan haastetaan vanhempia, nuorisotyön ammattilaisia ja kaikenlaisia aikuisia, jotka haluavat olla luomassa turvallisuutta nuorten juhlaan liikkumalla siellä missä nuorisoa on runsaasti. Nyt on mahdollisuus osallistua järjestettyyn katupäivystykseen muiden aikuisten ja nuorisotyön ammattilaisten kanssa. Älä kysy lapseltasi lupaa lähteä liikkeelle. Toiminnan tarkoitus ei ole seurailla omia tai tuttujen lapsia, vaan auttaa apua tarvitsevia. Miten toimitaan? Kokoonnumme lauantaina klo 20 Koulukatu 10 B seurakunnan nuorisotilaan alkupalaveriin, jossa saat lisätietoa illan kulusta. Alkupalaverissa on mukana myös edustajat muista liikkeellä olevista tahoista mm. poliisista ja Nuorten Palvelusta. Jalkaudumme kadulle pareittain ja kukin voi päivystää sen aikaa kun itse haluaa. Päivystykseen voit ilmoittautua NYT-ryhmän jäsenelle, seurakuntien erityisnuorisotyönohjaaja Eija Alatalolle tai tekstiviestillä Häneltä saat myös lisätietoja päivystykseen liittyen. PÄÄKIRJOITUS Merimieskirkko maailmalla Lähetystyötä on tehty jo pitkään ja sillä on omat vankat kannattajansa seurakunnissa. Täyttäähän maamme vanhin lähetysjärjestö Suomen Lähetysseura täydet 150 vuotta ensi vuoden alussa. Suomen Merimieskirkon työ on ehkä jäänyt vähemmälle huomiolle, vaikka se on käytännössä lähes yhtä vanha työmuoto. Merimieskirkko on nimittäin perustettu jo vuonna Merimieskirkon työ on toki tutumpaa meren läheisyydessä sijaitseville seurakunnille. Ovathan rannikkoseutujen seurakuntien jäsenet seilanneet maailman meriä pitkin ja poikin ja käyttäneet samalla kirkon palveluja. Edelleenkin monissa seurakunnissa toimivat merimieskirkkopiirit tekevät paljon vapaaehtoista työtä ja lahjoittavat tulonsa kirkon hyväksi. Merimieskirkon toimipisteet ulkomailla palvelevat suomalaisia maanmiehiämme merenkulkijoista rekkakuskeihin. Heidän lisäkseen kirkon palveluja käyttävät niin opiskelijat, au parit, turistit, interreilaajat kuin satunnaiset matkailijatkin. Moni suomalainen on saanut avun kirkolta jouduttuaan pulaan vieraassa maassa. Suomen Merimieskirkon toimipisteitä on ulkomailla kuudessa maassa ja myös kotimaassa on useita toimintakeskuksia. Lisäksi kirkolla on käytössään useita laivakuraattoreita, jotka työskentelevät laivoissa. Navicar-autot kiertävät puolestaan Suomen kesätapahtumissa kertomassa merimieskirkon toiminnasta. Noin kuukausi sitten pääsin tutustumaan Rotterdamin merimieskirkon toimintaan Hollannissa. Toimipisteen johtajana toimiva pastori Timo Frilander oli kutsunut ryhmän Sammonlahden seurakunnan työntekijöitä kirkkonsa vieraaksi. Lappeenrannan seurakuntayhtymä tukee nimenomaan Rotterdamissa tehtävää työtä. Merimieskirkon toimipiste on myös ulkomailla asuvien suomalaisten keskus. Timo Frilanderin mielestä ilman tätä siirtokuntaa ei kirkon toiminnasta tulisi mitään. Vapaaehtoiset maanmiehemme tuovat oman ja varsin huomattavan työpanoksensa kirkon hyväksi. Maassa asuvien suomalaisten panos kirkon toiminnassa näkyy esimerkiksi siinä, että nelipäiväisen joulubasaarin tuotto on todella suuri, vuosittain noin satatuhatta euroa ja ostajia tulee joka puolelta Hollantia. Basaarista kertovia kirjeitäkin lähetetään kaikkiaan noin kymmenen tuhatta, joten kyse on melkoisesta ponnistuksesta vuosittain. Tulosta voisi verrata Suomessa toimivien merimieskirkkopiirien tuottoon - millään lailla kuitenkaan väheksymättä tätä arvokasta työtä. Merimieskirkko-lehden mukaan nämä piirit tuottivat viime vuonna noin euroa. * * * Ihan heti ei arvaisi, että kirjailija Mika Waltari liittyy Suomen Merimieskirkkoon ja sen toimintaan, mutta näin on. Waltarin, jonka syntymästä tulee ensi syyskuussa kuluneeksi tasan sata vuotta, ensimmäinen kirjallinen työ oli silloiselle Merimieslähetysseuralle kirjoitettu teos Jumalaa paossa Kertomus Jumalan johdatuksesta. Kirjalla juhlistettiin seuran 50-vuotista taivalta vuonna Waltari oli tämän kirjan tehdessään vasta 17-vuotias abiturientti ja kirjoituksen pyysi hänen setänsä, pääsihteeri Toivo Waltari, joka oli tuolloin seuran pääsihteeri. Jumalaa paossa on todellisuuspohjainen kertomus omia juuriaan ja Jumalaa pakenevasta merimiehestä, joka lopulta palaa Jumalan huomaan. Pertti Kakkonen toimitussihteeri Seurakuntatervehdys S Julkaisija: Lappeenrannan seurakuntayhtymä, 41. vuosikerta Lehti jaetaan maksutta kaikkiin talouksiin Lappeenrannassa Vt. päätoimittaja: Pertti Kakkonen Toimitussihteeri: Pertti Kakkonen, Toimituksen osoite: Kirkkokatu 10 A, PL 45, Lappeenranta Puhelin: (05) , Paino: Saimaan Lehtipaino Oy Kannen kuva: Pertti Kakkonen

3 SAKASTIN NURKALTA 3 Reipasta raittiutta S Sanoja syntyy ja kuolee. Niille käy kuin muoti-iskelmille, jokaisen huulilla soinut päiväperho vaipuu unhon yöhön. Raivoraittiiksi nimitettiin vuosikymmenten ajan ihmistä, joka otti tosissaan valtakunnan virallisen alkoholipolitiikan. Raivoraitis oli moralisti, kun ei kerran tippaakaan maistanut. Ei haitannut, vaikka ivailija itse olisi ihan fyysisesti kärsinyt läheisensä alkoholin käytön tuomista ongelmista. Ei haitannut sekään, että lasiin sylkemätön aatteenmies tiesi työväenliikkeen ihanteisiin kuuluneen myös raittiuden: viinahan oli yksi parhaita sortokeinoja ja huonojen olojen ylläpitäjiä. Vielä 1700-luvulla pappilat saivat runsaasti tuloja viinanpoltosta. Herätysliikkeet rantauttivat raittiusaatteen lopullisesti osaksi kristillistä elämäntapaa. Sitä ei estänyt edes se, että Vapahtaja muutti Kaanaan häissä veden viiniksi. Monen asian kuolemaa on tässä maailmassa pidetty varmana. Raittiusliike ehdittiin kuopata jo ajat sitten. Kieltolain niin Amerikassa kuin Suomessakin katsottiin sinetöineen sen tuhon. Kun kansalta kielletään juomisen nautinto tai sitä kovasti rajoitetaan, kansa hankkii juotavansa vaikka sitten pimeästi. Nyt elämme kummallisia aikoja. Eturivin poliitikoissa on useita raittiita miehiä. Silti alkoholin hinta on laskenut ja sen käytön moralisoinnista lopultakin luovuttu. Sivistynyt viinikulttuuri on rantautunut Suomeen, mutta samalla on tapahtunut myös jotain vallan muuta Alkoholin aiheuttamia haittoja pidetään suoranaisena kansallisen turvallisuuden riskinä. Alaikäisten juopottelulta ei voi sulkea silmiään eikä korviaan. Olemme tilanteessa, jossa meidän on otettava henkilökohtainen vastuu omasta ja lastemme käyttäytymisestä. Siinä missä viinilasi vaikkapa tämän kirjoittajalle tuottaa hyvän mielen ja on terveyttä edistävää, se jollekulle toiselle on kuin allergian aiheuttaja ja kaikkea muuta kuin hyväksi. Meidän on suomen kansalaisina aikuistuttava. Emme voi vain jäljitellä keski- ja eteläeurooppalaisia isojaveljiämme. Se vanhakantainen moralisoiminenkaan ei auta. On mietittävä, miksi elämää on niin vaikea kestää selvin päin ihan sanan laajassa merkityksessä? Miksi me, melkein kaikki, hurahdamme johonkin sellaiseen, joka auttaa meitä pakenemaan todellisuutta. Jos emme alkoholisoidu, saatamme turruttaa aistimme ja ajatuksemme muulla tavoin, tai teemme terveytemme vaalimisesta riippuvuutemme kohteen. Pelaamaan, kuntoilemaan, viihtymään, vaikka naapuri kuinka kriisiapua tarvitsisi! Sokeriksi pohjalle! Miten kirkko ja Lappeenrannan seurakunnat kantavat tässä asiassa kristillisen ja inhimillisen vastuunsa? Olemmeko hiljaa, koska häpeämme entisaikaista farisealaista moralismiamme? Sulkeudummeko norsunluutorniimme vai keräämmekö imagopisteitä rennolla asenteellamme? Raamatun sanojakin voi mukailla, jos tarkoitus sen pyhittää. Kaiken, minkä olette tehneet yhdelle näistä päihderiippuvaisista nuorista, sen te olette tehneet minulle sanoisi Jeesus, jos nyt Lappeenrannan torilla ristin hullutusta julistaisi! Mikko Ojanen Kirjoittaja on rovasti ja Lappeenrannan seurakunnan kappalainen. Seurakuntatervehdys Gröhnin perhe uuden haasteen edessä Sammonlahden seurakunnan lähetit Anne ja Aatu Gröhn suuntaavat lapsineen elokuun alussa uuteen kohteeseen Etu-Aasiassa. Anne on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri ja Aatu markkinoinnin asiantuntija ja he ovat työskennelleet useita kausia Bangladeshissa. Gröhnit lähtivät ensimmäisen kerran Aasiaan vuonna 1996 ja tuolloin mukana oli vain yksi lapsi, vuonna 1993 syntynyt Iivi. Iivi on nyt neljätoistavuotias ja hän aloittaa perillä Aasiassa kansainvälisen IB-lukion, jonka pääsykokeisiin hän oli haastattelun aikaan juuri valmistautumassa. IB-lukion ylioppilastutkinto on kaikkialla samanlainen, joten se on pätevä riippumatta siitä, missä maassa sen suorittaa. Tällä hetkellä Iivi käy Kesämäenrinteen englanninkielistä yhdeksättä luokkaa. Vuonna 2000 Gröhnien perhe kasvoi Lia-vauvalla, joka täytti toukokuun alussa kahdeksan vuotta. Lia on vielä tämän toukokuun ajan Kesämäen kansainvälisen koulun toisella luokalla. Vuosi sitten keväällä Gröhnit palasivat Bangladeshista terveydellisten syiden takia ja edessä oli uuden kohteen etsiminen. Bangladeshista jäi mukavia muistoja mieleen, vaikka Aatun moottoripyöräonnettomuus olikin vähällä lopettaa koko uran. Aatu on kuitenkin selvinnyt hyvin tuosta onnettomuudesta. Sisäiset siirtolaiset työn kohteina Gröhnin perhe kuvattuna neljä vuotta sitten valmistuneessa omakotitalossa Skinnarilassa. Vasemmalla Lia, Anne, Iivi ja Aatu, jonka sylissä on Hunaja-niminen koira. Sammonlahden kirkolle järjestettyyn lähetysnäyttelyyn oli saatu aito mongolialainen jurtta, jota Aatu Gröhn esitteli. Jurtta on Kylväjän noin kymmenen vuotta sitten hankkima. Kylväjä on nyt perustamassa aivan uutta työaluetta Etu-Aasiaan, jossa yhteistyötä tullaan tekemään norjalaisten kanssa. Norjalainen kehitysyhteistyöyhtiö on toiminut maassa jo noin kymmenen vuoden ajan, joten heillä on jo kokemusta sikäläisistä oloista ja elämästä. Anne ja Aatu tulevat työskentelemään kehitysyhteistyöprojektissa, jonka rahoituksessa on mukana myös ulkoasiainministeriö. Rahoitusta varten on laadittava kolmen vuoden ajalle tarkka hankesuunnitelma, jossa selvitetään mitä siellä maassa tehdään ja mitä tuloksia projektista on odotettavissa. Uuden tehtävän aloittamisessa on aina omat haasteensa ja ongelmansa ja tässä tulee avuksi norjalaisten vuosien aikana hankkima tieto ja taito sekä käytännön kokemukset. Työn kohteina tulevat olemaan alueen sisäisen muuttoliikkeen keskelle joutuneet siirtolaiset, joita on arvioiden mukaan satoja tuhansia. Työtä tullaan tekemään nuorten tyttöjen ja naisten keskuudessa. Naiset ovat usein jääneet vaille koulutusta. Annen ja Aatun noin vuoden kestävä kielen opiskelu tapahtuu sekin työn ohessa, mutta ilman kielitaitoa ei voi työtä tehdä eikä hoitaa asioita. Pertti Kakkonen

4 4 Tapio Kilpiän elämänasenne Seurakuntatervehdys S Kyll se siitä lutviutuu Työpöydällä on pääsykoekirjat, muistiinpanovälineet ja värikäs miniatyyrikylä, jonka näpräilyyn on purettu ylimääräiset pänttäyshöyryt. Tämä työpöytä löytyy Lauritsalasta ja sijaitsee abiturientti Tapio Kilpiän huoneessa vanhan maalaistalon yläkerrassa. Huone ja nuori mies itse kielivät luovasta persoonasta ja luottavaisesta suhtautumisesta elämään ja Jumalan johdatukseen. Historian ja lähihistorian harrastuneisuus yhdistyy käsillä tekemiseen mm. vanhoissa kirjoissa, joita Tapio on entisöinyt ja sitonut uudelleen. Itseään mies luonnehtii: Mie olen lupsakka peruskarjalainen, jolla on vahvat juuret täällä. Elämänasennettani kuvaisi varmaan parhaiten sellainen antaa lutviutua -asenne. Tapio on elämässään ikään kuin risteysasemalla, lukio on takana, armeija edessä ja opiskelut tähtäimessä. Lähiajan suunnitelmat ovat jo paketissa. Kesällä alkaa heti leiriputki. Edessä on kaksi riparia, jossa miulla on opetusvastuutakin ja Kansan Raamattuseuran lasten suurleiri Oronmyllyllä. Heinäkuun seitsemäntenä päivänä astun armeijaan, jossa osallistunen kirkollisen alan varusmiespalvelukseen. Tapio Kilpiä on Lauritsalan seurakunnan nuorisotyön myötä löytänyt oman paikkansa ja kenties elämäntehtävänsäkin. Seurakuntanuoren tietä Olin riparilla kesällä 2004 ja muun muassa leirin pappi Rippe eli Risto Savolainen innosti miuta lähtemään isoseksi ja lähdinhän minä, kun kerta pappi käskee, kertoilee Tapio tiestään seurakuntaan. Aluksi tie vei isoseksi varhaisnuorten leireille ja sittemmin riparien kautta jo opetusvastuuseen ja vetäjäpuolelle isoskoulutuksiinkin. Nyt on jo kuusi riparia takana, osa Kansan Raamattuseurassa. Olen päässyt sisään sekä seurakunnan nuorten ja Kansan Raamattuseuran nuorten piireihin. Nuorten lähetyspiirissäkin olen ollut mukana. Oma paikka seurakunnassa on avautunut Tapiolle tekemisen ja vastuutehtävien kautta. Nuoret ovat jaksaneet kuunnella hänen opetuksiaan sekä hartauksiaan ja hyvää palautetta on annettu. Riparin käyneiden Lähtölaukaus tapahtumassa Oronmyllyllä pidin hartauden noin 300 nuorelle. Olin juuri perjantai-iltana tullut tapahtumaan ja ruokalassa miulle sanottiin, että Tapio sie pidätkii sitten iltahartauden lauantaina. Valmistin sen sitten aamuyöstä, kun ei uni tullut silmään. Lauritsala on ollut miulle upea kokeilukenttä. Sain viime kerralla olla suunnittelemassa isosleiriä ja kutsuin ystäviäni mukaan vetämään draamakoulutusta ja leikkejä. Sain huomata organisoinnin olevan mukavaa ja helppoa. Rauhassa kasvanut usko Kotona on aina vallinnut kristillinen arvopohja ja Tapion myötä koko perhe aktivoitui mukaan seurakunnan toimintaan. Leireille tarvittiin apuvetäjiä ja Tapion isä lähti mukaan sillä ehdolla, että äitikin otettiin mukaan. Usko on kehittynyt ja kasvanut pikkuhiljaa, joskus viidennestä luokasta lähtien aloin rukoilla iltarukouksen ja seurakunnassa olo on tuntunut omalta. Usko antaa miulle sisäisen rauhan ja luottamuksen, sen kyl se siit lutviutuu -asenteen. Välillä luottamus ja rauha on vahvempaa ja välillä heikompaa. Tapio on osallistunut kronologiseen Raamatun lukuprojektiin, jossa sähköpostin välityksellä luetaan Raamattu vuodessa lävitse. Seurakunnan toimintaankin Tapio on ehtinyt mukaan lähes viikoittain. Kuitenkin uskon hoitamisen ja syvenemisen kannalta erittäin tärkeänä hän pitää ystävien ja tuttavien kanssa käytyjä välillä hyvin syvällisiäkin keskusteluja. Toivon sanoja jakamaan Pöydällä ja ahkerassa käytössä olevat pääsykoekirjat ovat ensisijaisesti Joensuun yliopiston teologiselle linjalle ja toisena vaihtoehtona Helsingin teologiseen. Ammatinvalintaa miettiessäni ajattelin, että jos lähtisi lukemaan lakia ja luin lakikirjaa, mut totesin, ettei oikeus enää toteudu nykypäivänä. Arkkitehdin työtäkin ajattelin, mutta tuumin, että jaksaako sitä laskeskella kuitenkaan koko ikäänsä. Seurakunnassa moni on kannustanut ja rohkaissut Tapiota, että lahjoja näyttää löytyvän pastorin työhön. Nuori mies on kuunnellut kannustuksia ja pohtinut asiaa perusteellisesti. Mietin, että tärkeintä olisi tehdä Jumalan valtakunnan työtä, se olisi hyödyllistä. Luther toki sanoo, että jokainen työ on tärkeä, mutta jos papiksi rahkeet riittävät, niin eiköhän silläkin työllä ole mies palkkansa ansaitseva. Ja kun kerran leuat jauhaa, niin jauhakoot sitten Kristuksen työn hyväksi. Mietin myös, että on tärkeää kertoa pelastuksesta ihmisille. Luulenpa, että kun maailma menee vain hullummaksi, niin on erityisen tärkeää jakaa iankaikkisen lohdun sanoja: valoa kansalle, joka pimeydessä vaeltaa. Papin työ kiikarissa Nuorella miehellä näyttää olevan napakka ote riparityöhön ja tuntuma pastorin ammatista. Tapion huoneen hyllyssä jököttää kolme paksua kansiollista täynnä järjestelmällisesti kerättyä rippikoulumateriaalia. Organisointi-, puhe-, kuunteluja johtamistaidot ovat päässeet jo hyvään treeniin, sanattomaksi jäämisestäkään ei tunnu olevan huolta. Sen mitä teen, niin teen jämerästi. Lukio oli kova ponnistus ja oli helpotus, kun se oli ohi. Äidin herkullisten lihapatojen ääreltä muuttaminen toki hieman mietityttää, että mitähän siitä tulee, mutta luottamus on vahva. Haemme ystävän kanssa molemmat Joensuuhun teologiselle linjalle ja hakutaktiikat ovat niin kovat, että odotus on suuri. Joensuussa on paljon muitakin tuttuja Kansan Raamattuseuran kautta. Unelmana Tapiolla on työskennellä pastorina jossain päin kotoisaa Itä-Suomea. Täällä kyllä työtä riittää, ei sitä niin kehtaa niin tarkkaan kuvitella etukäteen. Sen näkee sitten, mikä se suunnitelma on kohdalleni ollut. Kyllä se siitä lutviutuu. Mielikohtani Raamatussa on vuorisaarnan lupaus Jumalan huolenpidosta, erityisesti Matt. 6:34. Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet. Mari Laine Kirkkoon liitytään elämänkaaren tapahtumien, hengellisen elämän ja avun takia Dosentti, tutkija Juha Kauppinen on tutkinut kirkkoon liittymisen syitä Tampereella. Tutkimuksen mukaan elämänkaareen liittyvät tapahtumat kuten avioliitto, kaste, kummius ja lähestyvä tai läheisen kuolema tuovat kirkon jäseniksi 59 prosenttia kirkkoon liittyvistä. Henkiset ja hengelliset syyt ovat perusteena 32 prosentilla. Maahanmuuton tai kirkon antaman avun mainitsee yhdeksän prosenttia tutkimukseen osallistuneista. Kauppisen tutkimuksen mukaan kirkkoon liittyjät muodostavat tavallista vahvemmin kirkon jäsenyyteen sitoutuneen joukon. Rippikoulun yhteydessä liittyminen tietää pitkäaikaista jäsenyyttä eikä kummiuden takia liitytä ja erota pikaisesti. Tuomas-messu, Alfa-kurssit ja Etsijät ja epäilijät -ryhmä sekä diakoniatyön ja perheneuvonnan palvelut ovat herättäneet kiinnostuksen. Nuoret aikuiset sitoutuvat kirkkoon Kirkkoon liittyminen Tampereella on laaja-alainen tutkimus Tampereen evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän seurakuntiin liittyneistä vuosina 1996, 2001 ja Kirkkoon liittyi 1535 jäsentä, joista 221 oli lapsia ja 15-vuotta täyttäneitä Jälkimmäisistä oli vuoden 2006 lopulla elossa Kirkon jäsenyyden säilyttäneitä oli 1027 eli 82,1%. Kysely toteutettiin jäsenrekisteritietojen, postikyselyn ja henkilökohtaisten haastattelujen avulla. Postikyselyyn vastasi 441 liittyjää, joista vielä haastateltiin 53. Kirkkoon liittyi kolmena tutkimusvuonna lähes tarkalleen yhtä paljon miehiä ja naisia. Liittymishetkellä heidän keski-ikänsä oli 34 vuotta. Liittyjien ammattijakauma vastasi yhteiskunnan ammatillista kirjoa. Nuorisorippikoulun aikana kirkkoon liittyneitä nuoria oli 265. Rippikoululla on nuorten pysyvän jäsenyyden kannalta tärkeä merkitys. Myös aikuisrippikoulun käyneet jäivät kirkon jäseniksi. Nuorista vuoden 2006 lopussa jäseniä oli 86 prosenttia. Aikuisrippikoulun käyneistä 91 prosenttia. Nuoret aikuiset liittyvät kirkkoon yhä useammin. Maahanmuuttajille kirkon jäsenyys näyttää Kauppisen mukaan olevan osa kotoutumista. Lähes kymmenesosa liittyjistä oli maahanmuuttajia. Heistä on säilynyt kirkon jäseninä 98 prosenttia. Omat arvot puntarissa Oman lapsen syntymä herättää tutkimuksen mukaan vanhemmat miettimään omia arvojaan. Yhteenkuuluvuutta ja turvallisuutta korostivat erityisesti kastettavien lasten isät. Kummiksi pyytäminen oli 14 prosentilla syynä liittyä kirkkoon. Kummius tuo kirkon jäseneksi nuoria aikuisia. Kummina voi toimia vain kirkon jäsen. Kuoleman läheisyys sai pohtimaan arvoja. Jäsenrekisteritiedoista kävi ilmi, että joka kahdeskymmenes vastanneista oli kuollut liittymisensä jälkeen muutaman vuoden sisällä. Samoin kymmentä prosenttia elossa olevista oli kohdannut vakava sairaus tai läheisen ihmisen kuolema. Yhdeksän prosenttia kirkkoon liittyneistä oli ollut jonkun muun uskonnollisen yhdyskunnan jäsen. Perusteluna mainittiin esimerkiksi, ettei kirkossa tarvitse koko ajan suorittaa. Uskoon tulemisen äkillinen kokemus tai usko pitkän pohdiskelun tuloksena olivat syitä liittyä kirkkoon. Neljä prosenttia vastaajista liittyi kirkkoon, koska he halusivat tukea kirkon arvoja ja sen tekemää työtä. Vaikka he eivät muutoin olisikaan mukana kirkon toiminnassa, halusivat he verovaroilla edistää kirkon tekemiä hyviä töitä. Ajoittaisesta naispappeuteen liittyvästä kielteisestä julkisuudesta huolimatta monet naispappeuden tähden eronneet ovat palanneet kirkon jäseniksi. (Juha Kauppisen tutkimus löytyy pdf-tiedostona Tampereen seurakuntien nettisivuilta: www. tampereenseurakunnat.fi)

5 Vanha Lappeen seurakunta sai 5 Johtajakseen nuoren miehen S Lappeen seurakunnan kirkkoherra Mika Lehtola, 38, on nyt neljän kuukauden ajan ollut seurakuntansa johdossa. Mika vihittiin papiksi kymmenisen vuotta sitten vuonna 1997 ja ensimmäinen työpaikka löytyi Suomen itäisimmästä seurakunnasta, Ilomantsista. Syntyperäinen helsinkiläinen, Kehä ykkösen sisällä kasvanut stadin kundi lähti ensimmäiseen papin paikkaansa pohjoiskarjalaisiin maisemiin. Ilomantsissa hän viivähti puolisentoista vuotta. Ilomantsista löytyneen Sanna-vaimon opiskelut veivät Mikan työpaikan hakuun Savonlinnaan. Siellä uusi työpaikka löytyi Savonlinna-Säämingin seurakunnasta, jossa kului viitisen vuotta. Sanna on valmistunut kasvatustieteiden maisteriksi. Opettajan toimestaan hoitovapaalla olevaa Sannaa työllistävät perheen poikien hoito. Mikan seuraava työpaikka olikin jo sitten Lappeenrannassa, jossa hän aloitti Maasotakoulun sotilaspappina kesällä Sotilaspappina hän kertoo viihtyneensä hyvin. Virka oli uusi, monipuolinen ja haastava. Työtä sai rakentaa puhtaalta pöydältä.. Maasotakoulu, joka kouluttaa palkattu henkilökuntaa Puolustusvoimien työtekijöiksi, tarjosi näköalapaikanjohtamisen ja sen opettamisen pohdintaan. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ovat heijastuneet myös armeijaan, joka on käynyt läpi mittavia rakennemuutoksia. Seurakunnalla pitkä historia Lappeen seurakunnan kirkkoherraksi Mika valittiin varsin selvällä äänimäärällä viime syksyn vaaleissa. Tavassa valita esimiestä seurakuntaan on paljon vanhoja perinteitä, jotka eivät suoraan vastaa tämän päivän haasteisiin. Vaikeampi kysymys onkin, mikä olisi sitten parempi tapa, joka mittaisi kirkkoherra työssä tarvittavia valmiuksia ja edellytyksiä. Lappeen seurakunnasta Mika toteaa, että se on hyvä seurakunta, jolla on vuosisatoja pitkä vahva ja rikas historia takanaan. Parhaimmillaan traditio on voimavara, joka antaa pohjaa kohdata uusia haasteita. Hänet on otettu lämmöllä vastaan niin luottamushenkilöiden kuin seurakuntalaistenkin keskuudessa. Työstään seurakuntansa esipaimenena Mika on huomannut, että kirkkoherran ajasta menee paljon hallinnollisiin tehtäviin. Tämän ei pidä hämärtää seurakunnan perustehtävää, evankeliumin esillä pitämistä ja siitä elämistä. Johtajana oleminen ja johtajuus yleensäkin, on jatkuvaa kilvoittelua perustehtävän puolesta. Kirkkoherran virka on palveluvirka, jossa ollaan seurakunnan ja muiden työntekijöiden palveluksessa, heitä varten. Suurin asiantuntemus, kokemus ja viisaus ei asu johtajassa. Ajatus jossa johtaja tietää ja osaa kaiken, on vanhentunut kuva johtajuudesta, joka ei riitä vastaamaan tämän päivän haasteisiin. Oleellista on kyetä hyödyntämään kokotyöyhteisön kokemusta ja viisautta. Todellista johtajuutta on kyky tukea työntekijöitä, heidän ammatillista kasvuaan ja luovuuttaan. Kirkkoherran tehtävänä on luoda puitteet ja edellytykset seurakunnan työlle ja sen tekijöille. Kokouksia ja taas kokouksia Tähän muutaman kuukauden jaksoon on sisältynyt paljon työtä ja varsin paljon kokouksia. Ensi vuoden alussa toteutuva kuntaliitos tuo mukanaan yhden uuden seurakunnan, Joutsenon, seurakuntayhtymään. Seurakuntien lukumäärä pysyy kuitenkin samana, sillä Nuijamaan seurakunnan liittämisestä osaksi Lappeeta vuoden 2009 alussa on jo tehty päätös. Tuomiokapituli antoi asiasta puoltavan lausuntonsa huhtikuun lopussa. Samassa kapitulin kokouksessa on tehty ehdotus, jonka mukaan myös Ylämaan seurakunta liitetään Lappeeseen ensi vuoden alusta. Kumpikin liitosasia menee vielä kirkkohallituksen päätettäväksi. Tässä on ollut uudelle kirkkoherralle työmaata kerrakseen. Lisäksi on oman talon rakentaminen Ruoholammen alueelle pitänyt Mikan ja hänen perheensä kiireisinä. Tulevana kesänä Lehtolan perheellä on tarkoitus päästä muuttamaan oman katon alle. Mika ja Martti. Lappeen kirkossa olevaa Lutherin muotokuvan tekijää ei tiedetä. Suoraan puulle tehty maalaus on tiettävästi 1700-luvulta. Kristittynä maailmassa Mika pohtii sitä, että tämän päivän maailmassa kristityn identiteetin löytäminen ei ole aina helppoa, mutta sen etsiminen ja kilvoittelu on välttämätöntä. Ja iso haaste on se, miten elää Jumalan armoa todeksi tässä yhteiskunnassa ja perheessä. Mikan mielestä on tärkeää myös se, että evankelisluterilainen kirkko pysyy uskollisena omalle kutsumukselleen ja traditiolleen. Seurakunta ja kirkko on paikka toteuttaa kutsumustaan Jumalan edessä ja lähimmäisen rinnalla. Hallinnosta Mika toteaa puolestaan, että se on pelkkä väline seurakunnan toiminnassa. On pidettävä huoli siitä, että seurakunnan perustehtävä ei hämärry hallinnon ja valtarakenteiden taakse. Pertti Kakkonen Seurakuntatervehdys Kirkolliset kesäjuhlat Perinteisiin festivaaleihin kyllästyneen kannattaa suunnata kirkollisille kesäjuhlille. Hengellisen ohjelman lisäksi juhlilla pääsee nauttimaan monipuolisesta kulttuuritarjonnasta sekä teltta- ja karavaanikylien yhteishengestä. Uskonnollisille liikkeille vuotuinen juhla on mahdollisuus vahvistaa omaa perinnettä. Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Jouko Talosen mukaan kesäjuhlat ovat liikkeille ennen kaikkea identiteettikysymys. - Juhlilla voi tuntea yhteenkuuluvuutta, tavata samanmielisiä sekä vaalia omaa perinnettä. Kesäjuhlilta saadaan monenlaisia kokemuksia, mutta pohjimmiltaan juhlat ovat aina hengellisiä. Yhteiset hengelliset kokemukset yhdistävät. Kesäjuhlien merkitys tiedostetaan myös Evankelisessa Lähetysyhdistyksessä. Se erkaantui maaliskuussa Suomen Luterilaisesta Evankeliumiyhdistyksestä, joka vastustaa naispappeutta. Evankelinen Lähetysyhdistys suunnittelee ensimmäisiä juhliaan tulevalle kesälle. - Kannattajakuntamme alkoi hyvin pian kysellä, aiommeko järjestää kesäjuhlat. Monet eivät ole voineet käydä juhlilla hyvillä mielin evankelisen liikkeen sisällä vallinneiden eroavuuksien vuoksi. Mielestäni on tärkeää, että saamme nyt omat juhlamme, toteaa yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Pekka Knuutti. Sävelet siivittävät juhlintaa Hengellisen ohjelman lisäksi musiikki muodostaa tärkeän osan yhdessäoloa. Musiikkityylejä kuullaan tänä kesänä etnosta klassiseen. Espoon herättäjäjuhlien yhteydessä järjestetään konsertteja Espoon, Leppävaaran, Tapiolan ja Olarin kirkoissa sekä Temppeliaukion kirkossa Helsingissä. Konserteissa esiintyvät muun muassa Esa Ruuttunen, Herännäisnuorten kuoro sekä Aholansaari Sinfonietta. Herättäjäjuhlat järjestetään ensimmäisen kerran pääkaupunkiseudulla ja niille odotetaan vierasta. Suomen Lähetysseuran valtakunnallisilla juhlilla kuullaan muun muassa gospelia, etnoa ja jazzia. Juhlille odotetaan osallistujaa. Kesäjuhlia järjestävät herätysliikkeet, lähetysjärjestöt sekä pienemmät kirkolliset järjestöt. Kaiken kaikkiaan juhlille odotetaan yli kävijää. Kirkon tutkimuskeskuksessa on meneillään tutkimushanke, jossa kartoitetaan herätysliikkeiden jäsenkuntaa ja nykyvaiheita. Aineistoa kootaan vielä tänä kesänä herätysliikkeiden kesäjuhlilla. Tutkimuksen toteuttaa teologian tohtori Hanna Salomäki. Lisätietoja kesäjuhlista osoitteessa evl.fi.

6 6 Seurakuntatervehdys S Rotterdamin merimieskirkko toimii vanhassa kerrostalossa. Oven edessä on pikkubussi, jolla haetaan merimiehiä laivoilta. Huhtikuun puolivälissä osa Sammonlahden seurakunnan työntekijöistä pääsi tutustumaan Suomen Merimieskirkon työhön ja toimintaan. Yhdentoista hengen joukkomme matkasi Rotterdamiin, jossa pastori Timo ja hänen Tarja-vaimonsa ovat työskennelleet kesästä Hollantiin avioitunut Tytti Winterswijk on jo neljän vuosikymmenen ajan palvellut kakkosemännän tehtävässään merimieskirkolla lähtien. Noin kymmenen vuotta sitten Timo Frilander toimi pappina Sammonlahden seurakunnassa ja hän kutsui meidät vieraikseen tutustumaan nykyiseen työpaikkaansa Hollannissa. Lappeenrannan seurakunnat avustavat talousarviovaroin Suomen Merimieskirkkoa ja erityiskohteeksi on valittu juuri Rotterdamin toimipiste, joka on aloittanut toimintansa jo vuonna Timo Frilanderin lisäksi merimieskirkolla työskentelevät sihteeri Janna Kugappi-Harleman, sosiaalikuraattori Kati Juntunen sekä vapaaehtoiset assistentit Päivi Matikkala ja Reetta Häkkinen. Emännän tehtävä oli haettavana edellisen irtisanouduttua tehtävistään ja meitä palvelivat Liisa Toivakka ja Tytti Winterswijk, joka on hoitanut kakkosemännän tehtävää jo yli neljänkymmenen vuoden ajan. Tytti Winterswijk avioitui aikanaan merimiehen kanssa, ja nyt Suomessa käydään ehkä pari kertaa vuodessa. Lapset ymmärtävät kyllä suomea, mutta eivät puhu sitä. Uskollisuus merimieskirkkoa kohtaan ei ole vuosien aikana vähentynyt, siitä kertoo jo vuosikymmeniä kestänyt palveluskin. Liisa Toivakka on työskennellyt pitkään Kotka-Kymin seurakuntayhtymässä, viimeksi ennen eläkkeelle jäämistään pääemäntänä. Hän oli lupautunut hoitamaan emännän tehtävää muutaman kuukauden ajan. Rotterdamin merimieskirkko toimii vanhassa, vuosisadan alussa rakennetussa kerrostalossa. Kirkkosalin lisäksi talossa on papin asunto eli pappila, kokoustiloja, kirjasto sekä kauppa. Kaupan hyllyiltä löytyy meille suomalaisille hyvin tuttuja tavaroita HK:n lenkkimakkarasta ja Fazerin sinisestä suklaasta alkaen. Erillisessä piharakennuksessa on lisäksi suomalainen hirsisauna, joka on päivittäin ahkerassa käytössä. Saunan löylyjä emme päässeet tällä kertaa testaamaan, sillä kiukaasta oli juuri palanut vastus. Sauna onkin suosittu laivamiesten ja rekkakuskien keskuudessa ja se lämpiää joka päivä. Monenlaista toimintaa Hollannissa asuu kaikkiaan noin nelisen tuhatta maanmiestämme ja Rotterdamissa muutamia satoja. Merimieskirkko palvelee heitä tarjoamalla monenlaista toimintaa. Merim on pa ulkom Joka toinen sunnuntai järjestetään jumalanpalvelus. Säännöllistä toimintaa ovat mm. raamattupiiri, senioripiiri, kirjallisuuspiiri ja kerran kuussa kokoontuva evankeliumipiiri. Näiden lisäksi on toimintaa myös au pareille ja opiskelijoille. Rotterdamin merimieskirkon toimintaan kuuluu lisäksi kuudesti vuodessa ilmestyvä Johtoloistolehti. Lehden tämän vuoden ensimmäisestä numerosta käy ilmi, että viime vuonna kirkolla oli kaikkiaan noin reilut kaksikymmentä tuhatta kävijää. Basaarit ovat tärkeitä tulonlähteitä, sillä ne tuovat varsin merkittävän lisän kirkon talouteen. Varsinkin joulubasaari tuottaa mukavasti ja se on myös hyvin organisoitu. Neljän päivän aikana myydään suomalaista tavaraa noin sadan tuhannen euron edestä. Timo kertoo, että heillä on noin kymmenen tuhatta osoitetta, joihin tieto tulevasta basaarista lähetetään. Timo Frilander sanoo oppineensa näiden vuosien aikana, että merimieskirkon palveluksessa ei työajoista kannata kovin suuresti niuhottaa. Kirkon ovikello voi hälyttää melkeinpä mihin vuorokauden aikaan tahansa. Oven takana saattaa olla pitkää ravintolailtaa viettänyt merimies tai kaupungissa yksin hortoileva suomalainen turisti, joka tarvitsee apua. Kun asuu työpaikallaan ei työn ja vapaan erottaminen ole helppoa. Käytännössä se on liki mahdotonta, siksipä lomat ja vapaapäivät on vietettävä muualla. Frilanderit viettivätkin viime kesän lomansa tien päällä ajamalla Euroopan halki Espanjaan saakka. Satama tuo kaupungille vaurautta Rotterdamissa on Euroopan suurin satama ja sen kyllä huomaa. Vielä vuoteen 2002 saakka se oli maailman suurin satama, mutta sen jälkeen kiinalaiset ja korealaiset ovat menneet ohi. Jotain sataman koosta kertoo, että siellä on tilaa peräti laivalle. Konttisatamana se on seitsemänneksi suurin maailmassa. Rotterdamissa on asukkaita lähes ja se myös tietää ruuhkaa liikenteessä. Ja myös pyöräilijöitä on paljon ja mikä onkaan liikkuessa, kun on joka paikkaan tehty hyvät pyörätiet. Se on sanottava sikäläisten autoilijoiden kunniaksi, että kadun ylittäjä sai aina tietä. Timo Frilan-

7 7 ieskirkko la Suomea ailla der kertoikin hyvän syyn tähän huomaavaisuuteen: autoilija, joka ei ole antanut katua ylittävälle jalankulkijalle tietä, voi saada 130 euron sakon, jos poliisi sattuu näkemään asian. Merimieskirkolla on käytössään pikkubussi, jolla tehdään laivakäyntejä sekä tuodaan merimiehiä kirkolle. Kun lastien purkaminen on nykyisen konttiliikenteen aikakautena nopeaa, eivät laivat viivy kauan satamissa. Niinpä kirkon työntekijät vierailevat laivoilla tapaamassa suomalaisia merimiehiä. Rotterdamissa kiinnittää huomionsa siihen, että kaupungissa on paljon uutta ja arkkitehtuuria. Kaupunkia halkovan Maas-joen varrelta löytyy esimerkiksi vinoseinäinen talo, toisessa taas ylimmät kerrokset ovat ikään kuin tyhjän päällä, kolmannessa ei ole suoria kulmia lainkaan jne. Tätä modernia arkkitehtuuria käyvät ihmettelemässä monet arkkitehdit ja alaa opiskelevat ympäri maailmaa. Keukenhofin tulppaanimeri Kun kerran Hollannissa ollaan, niin onhan sitä päästävä katsomaan niitä, mistä maa on ollut tunnettu jo kauan, nimittäin tulppaaneja. Tätä tarjosikin runsain määrin Keukenhof-niminen alue, jossa on varmasti miljoonia kukkia, siltä ainakin kävijästä tuntui. Esitteessä mainitaankin, että kukkasipuleja on istutettu kaikkiaan seitsemän miljoonaa kappaletta. Keukenhof on avoinna keväisin vain parin kuukauden ajan. Ensimmäiseen matkapäiväämme sisältyi kaksi museovierailua Amsterdamissa. Tutustuimme Vincent van Goghin maalauksiin sekä Anne Frank -museoon, jossa voi eläytyä päiväkirjastaan kuuluisaksi tulleen juutalaistytön oloihin toisen maailmansodan aikana. Alkuperäinen talo on säilytetty ja myös ne tilat, joissa Frankin perhe oli saksalaisia paossa. Timo Frilanderin hollannin kielen taito oli suureksi avuksi monessa paikassa, kun piti selvittää, mitä esimerkiksi ruokalistalla oikein lukee. Ryhmämme majoitus tapahtui kirkolla ja myös Frilanderin perhe joutui antamaan tilaa vieraille. Matkamme sujui hyvin ja suuri kiitos siitä kuuluu Timo ja Tarja Frilanderille, jotka olivat laatineet meille vierailuohjelman. Muutamaan päivään sai mahdutettua paljon tietoa merimieskirkon toiminnasta maailmalla ja erityisesti Rotterdamissa. Pertti Kakkonen Kukkien ystävän paratiisi hehkuu tuhansissa väreissä. Pekingin olympialaisten tunnus on tehty kukkien terälehdistä. S Seurakuntatervehdys Rotterdamin merimieskirkko 2007 (Johtoloisto-lehti 1/2008) Henkilöstön suorittamia laivakäyntejä 346 Kohdattuja merenkulkijoita 628 Basaarivieraita Kävijöitä kirkolla Jumalanpalveluksia 29 Hartauksia 38 Kasteita 15 Avioliiton siunaamisia 3 Hautaan siunaamisia - Toiminnassa kohdattujen kokonaismäärä Lisätietoa saa Rotterdamin merimieskirkon sivuilta Suomen Merimieskirkko ry Albertinkatu 2, Hki, Toimipaikat ulkomailla - Antwerpen - Bryssel - Hampuri - Lontoo - Pireus - Rotterdam - Varsova Toimipaikat kotimaassa - Hamina - Helsinki, Vuosaari - Kemi - Kokkola - Oulu - Pori - Raahe - Rauma - Turku Keukenhofin kukkamaailmassa osa matkalaisista ehti ryhmäkuvaan. Vas. Ritva Saarikivi-Kakkonen, Helena Hienonen, Marita Smeds, Timo Frilander, Tarja Frilander ja Sylvi Jakovleva.

8 8 Seurakuntatervehdys S Kirja punavankileirien kauheuksista Viime vuoden syksyllä julkistetussa kirjassaan Tuulikki Pekkalainen ja Seppo Rustanius tuovat synkeän näköalan vuoden 1918 tapahtumiin ja varsinkin sodassa hävinneiden eli punaisten kohtaloihin lukuisilla vankileireillä. Mitä suomalaisilla vankileireillä todella tapahtui, siitä kertovat nyt ensimmäistä kertaa vankien ohella myös leirien työntekijät. Tuulikki Pekkalainen on laatinut tekstiosuuden ja Seppo Rustanius on puolestaan kaivanut esille arkistoista kirjan lukuisat valokuvat. Vuoden 1918 sodasta on kulunut yhdeksän vuosikymmentä. Voittajien puolella puhutaan lähes aina vapaussodasta, mutta sodalla oli myös luokkasodan, kansalaissodan ja sisällissodan tuntomerkkejä. Historian tutkijat ovat alkaneet käyttää yhä enemmän termiä sisällissota. Aikaa on kulunut jo sen verran paljon, että tästä kansakuntaa jakaneesta sodasta voisi kenties puhua kiihkottomasti. Kirjasta käy hyvin ilmi se, miten kurjissa oloissa tuhannet vangit elivät vuosien aikana. Teloitukset veivät monien hengen, mutta vielä useampi kuoli sairauksiin tai nääntyi yksinkertaisesti nälkään. Vankileireillä kuoli eri arvioiden mukaan punaista. Kirjan varmasti koskettavinta antia ovat kirjeet, joita leireiltä lähetettiin omaisille. 18-vuotias poika kirjoittaa äidilleen: Jääkää hyvästi, äiti. Huomenna minut teloitetaan. Valistusta ja voimistelua Punavankileirit-kirjassa on kuvaus leirien kasvatustoiminnasta, josta on aiemmin kirjoitettu hyvin vähän. Suomen Sotavankilaitos suunnitteli kasvatusasiain osaston, jonka toiminta tähtäsi työväenluokan valveutuneen sivistyneistön lannistamiseen. Kasvatustoiminnan johtoon asetettiin lähetystyössä Kiinassa palvellut kirkkoherra Hannes Sjöblom. Valistuksen lisäksi mallia kasvatustoiminnan järjestämiseksi haettiin Lauri Tahko Pihkalan opeista. Hannes Sjöblom halusi leireille voimistelua ja hän toivoi ammattimaisen voimistelijan kiertävän leireillä. Heikkokuntoisten ja sairaiden vankien keskuudessa voimistelun tulokset eivät kuitenkaan olleet kehuttavia. Leirien kasvatustoiminta ei näytä muutoinkaan tuottaneen tulosta eikä ihmekään. Vangit eivät olleet kiinnostuneita ylevistä ideoista, sillä miten tyhjällä vatsalla voi ottaa vastaan mitään hienoja ajatuksia? Kasvatustyöntekijöiden saarnat saivat kuulijoiltaan tylyn vastaanoton: Anna leipää. Ei me saarnalla eletä! Kasvatustehtävissä toimi pappien lisäksi mm. teologian ylioppilaita, kansakoulunopettajia ja saarnaajia. Evankelisluterilainen kirkko ei ollut virallisesti mukana tässä kasvatustoiminnassa, mutta useat papit toimivat kuitenkin leireillä yksityishenkilöinä. Joillekin papeille leirielämän kurjuuden näkeminen oli liikaa ja he lopettivat työnsä kasvatusjohtajana. Leirien oloja kuvaa hyvin pastori Yrjö Alasen kirje Hannes Sjöblomille, että tämä vankileirilaitos on oikea helvetin esipiha - niin täyteen sullottu kärsimystä, ihmisten rääkkäystä, surua ja katkeruutta. Alasen oma mitta tuli täyteen kahdessa viikossa ja hän erosi palveluksesta. Uhrit elokuva Kirjan toisen tekijän, käsikirjoittaja-ohjaaja Seppo Rustaniuksen viimeisin dokumentti Uhrit 1918 valmistui tämän vuoden tammikuussa. Helmikuussa elokuva esitettiin TV 2:n kanavalla. Lappeenrannassa oli kuukausi sitten tilaisuus nähdä tämä dvd-elokuva teatteri Kino- Aulan suurella valkokankaalla ja myös varustettuna kunnon äänentoistolla. Yleisöä olikin paikalla varsin runsaslukuisesti, ja esityksen jälkeen dokumentin tekijä vastaili muutamiin kysymyksiin. Vaikka dokumentti perustuikin paljolti mustavalkoisiin valokuviin, kuvamateriaali oli sellaista, joka toi sodan järkyttävyyden kaikessa raakuudessaan esiin. Seppo Rustaniuksen kirjat ja elokuvat ovat herättäneet ajoittain kiivastakin keskustelua. Hän itse sanoo vain halunneensa tuoda esille erityisesti punaisten kärsimyksiä sisällissodan aikana ja sen jälkeen. Rustanius on tehnyt vuoden 1918 tapahtumista kaikkiaan seitsemän dokumenttia. Pertti Kakkonen Tuulikki Pekkalainen, Seppo Rustanius: Punavankileirit. Suomalainen murhenäytelmä Tammi s. Hanki elämä -tapahtuma Lauritsalan työväentalolla Risti pelastaa meidän menneisyyden, mutta Hänen elämänsä pelastaa meidän tulevaisuuden. Uskovat eri puolella Lappeenrantaa ovat rukoilleet Veijo Piipposen työn puolesta jo vuosia. Veijo Piipposen opetustilaisuuksissa monet ihmiset ovat kokeneet ensimmäisen kerran elämässään, Jumalan, Pyhän Hengen läsnäolon. Ihmisiä on myös parantunut vakavista, pitkäaikaisista sairauksista. Jumalan voitelusta saarnaava Veijo Piipponen on tulossa kesäkuussa (poikkeuksellisesti lauantaina kello 14-18), järjestettävään Hanki elämä -tapahtumaan, pääpuhujaksi. Hanki elämä -tapahtumissa on aina, kaikille ilmainen ruokailu. Kesäkuussa tarjotaan grilliherkkuja. Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus henkilökohtaiseen esirukoukseen. Aulikki Hartikainen on myös palvelemassa! Veijo Piipponen korostaa työssään yhteiskristillisyyttä eli kaikki uudestisyntyneet ovat osa Kristuksen ruumista. Meidän on aina peilattava kaikki ajatuksemme, tekomme suhteessa Raamattuun ja Veijo Piipponen Aulikki Hartikainen annettava koko elämämme Jeesuksen käyttöön. Sinulla, rakas ystävä, on vain tämä elämä aikaa pyhittymiseen. Jumalan anteeksiantamus on perusta koko elämän jatkuvalle pyhitykselle. Pyhä Henki ohjaa meidät julistamaan evankeliumia, joka muuttaa ihmisen. Pyhityskehoitus on jopa niin vahva, että Hebrealaiskirjan kirjoittaja sanoo: Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa. (Hebr. 12:14) Tämä ei tarkoita sitä, että vanhurskauteen tai anteeksiantamukseen Jeesuksen antaman uhrin lisäksi tarvittaisiin omaa kilvoitusta. Jumalan antama vanhurskaus Jeesuksessa riittää. Yhtä tärkeää on olla nyt uskossa ja myös se olenko tulevaisuudessa uskossa. Siihen, että nyt olen pelastunut riittää se, että uskon nyt Jeesukseen, mutta olenko uskossa ja haluanko seurata Jeesusta esimerkiksi muutaman vuoden kuluttua, siihen vaikuttavat tekoni ja valintani tänään. Kristilliseen pyhyyskäsitykseen pitää kuulua myös voimakkaasti toisten palveleminen. Niin kuin ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä. (Matt. 20:28) Jos et ole kokenut elämässäsi vielä Pyhän Hengen läsnäoloa. Tule rohkeasti kohtaamaan Jumala Hanki elämä -tapahtumassa Lauritsalan työväentalolla kello (Hakalinkatu 1).

9 Ylioppilasjuhlat Tansaniassa 9 Täällä sitten osataan juhlia! Hyvä niin, koska muutoin elämä on kovaa. Meillä olivat ylioppilasjuhlat. Se tarkoittaa, että lukion viimeinen eli toinen luokka päätti koulunsa. Tosin tulokset tulevat vasta kuukausien päästä, mutta opinnot ovat takana. Minä kuulun vaativaan koristelukomiteaan, joka panee seminaarin juhlasalin hienoon kuntoon. Tällä kertaa olin tosin lähinnä seurustelu-upseerina. Meidän teologisen osastomme sihteeri on aikanaan oikein elättänyt itseään perheensä kanssa erilaisten juhlahuoneiden koristelijana ja jälki on kyllä hieno. Yleensä kun meillä on juhlia ja niitä on muutama vuodessa niin meidän osastomme oppilaat vastaavat lähes kaikesta järjestelystä, vaikka kyseessä olisivat yläaste-lukionkin juhlat. Tällä kertaa yllätykseksi sekondarikoulun viidennen luokan oppilaat vastasivat lähes kokonaan juhlasalin koristamisesta. Kuvassa olevan salin seinän ylälaidassa luki aluksi Kuudennen luokan 13. ylioppilasjuhlat. Onneksi koristelun aikana yksi opettaja tuli katsomaan työtuloksia ja totesi, että päätösjuhlat ovat kyllä jo 14. No, eipä muuta kuin uusi numero vanhan päälle. Juhlapäivän aamu oli kirkas ja aurinkoinen. Marketta valvovana opettajana kävi katsastamassa ruokailuvalmistelua. Syöminen on aina juhlissa piste iin päällä. Riisi oli valmiina jo aamuyhdeksältä, mutta taidolla sitä pidettiin lämpimänä yli kuusi tuntia ennen kuin pääsimme syömään. Joka kerta juhlilla on viiden minuutin tarkkuudella aikataulu, joka ei koskaan pidä paikkaansa. Nyt ruokailuun päästiin vain tunti ja vartti myöhässä usein tuntuvasti myöhemmin. Aina juhlat alkavat jumalanpalveluksella ja se merkitty ohjelmaan kello kymmeneksi; nyt se tarkoitti, että kello oli kymmenen. Juhlien erityisvieraana oli Njomben piirikunnan johtaja, kristitty nainen, joka piti puheen, jossa hän Opinnot ovat takana ja ylioppilasjuhlia vietetään tansanialaisessa koulussa. painotti monipuolista kouluttautumista nyky-yhteiskunnassa ja hyvän käytöksen merkitystä elämässä. Hänelle oli varattu ohjelmaan 15 minuuttia, mutta runsaat puoli tuntia hän puhui ja hyvin. Oli myös ilo kuulla, kuinka valtion virkamies toi luonnollisella tavalla esiin puheessaan vakaumuksensa ja kristinuskon merkityksen kansakunnan kehityksessä. Lopuksi hän ilmoitti tuoneensa meille lahjaksi puuntainta, joille tulee varata istutusmetsikkö. Tuolla meidän osastomme päärakennuksen edessä taimet jo odottavat. Siitä huolimatta, että juhlien alku aina myöhästyy ja aikataulu ei koskaan pidä paikkaansa, ihailen täkäläisiä. Kenelläkään ei ole kiire, kukaan ei hätäile eikä vilkuile kelloa! Tässä mielessä on todella hyvä, ettei länsimainen tehokkuusajattelu ole vielä iskenyt täällä itseään läpi. Jumalanpalveluksessa ja itse juhlassa oli tietysti kuoroja ja torvisoittoa. Oli monia, monia puheita ja tervehdyksiä. Jos aikataulu olisi pitänyt paikkansa, niin olisimme päässeet syömään ennen rankkasadetta, joka kuuluu tähän vuodenaikaan. Sade alkoi puoli kolmelta ja juhlat päättyivät hieman kolmen jälkeen. Ja sitten sateessa syömään! Riisiä eri muodossa, lihaa, vihanneshöystöä, kaksi pientä banaania kullekin ruokailijalle ja tietysti limpsaa. Näihin juhliin olemme oppineet pakkaamaan kassiimme aina lusikat, sillä riisin syöminen sormin on aika työlästä. Olipa onni, että meillä taas oli juhlat ja saimme ruokaa, sillä oli lauantai, jolloin meillä ei ole keittiöapulaista. Marketta säästyi kokkaamiselta ja minä yksiltä tiskeiltä; ilta- ja aamutiskit olin hoitanut jo ennen juhlia. Antti Vanhanen S Seurakuntatervehdys Kirkko tavoittaa nuoret myös verkossa Nuorisotyötä tehdään yhä enemmän verkossa. Internet tarjoaa seurakunnille mahdollisuuden kohdata nuoret heidän omassa ympäristössään. Espoon hiippakunnassa alkaa toukokuussa moniammatillinen pilottihanke. Siinä koulutetaan ohjaajia seurakuntien verkkotyöskentelyn tueksi. Hanke käynnistyy valtakunnallisesti vuonna Nuorisotyöntekijöille verkko ei ole vain työväline, vaan tärkeä osa nuorten päivittäistä kohtaamista. Nuorisotyössä verkossa läsnäolo on välttämätöntä, koska valtaosa kohderyhmästä on siellä. Nuoret eivät hae netistä tietoa vaan toisiaan. He etsivät yhteisöjä, joihin kuulua, sanoo koulutussihteeri Juha Kinanen Poikien ja Tyttöjen Keskuksesta. Kinasen mielestä seurakunnat vierastavat suotta digitaalista mediaa. Hän korostaa, että seurakuntien olisi tärkeää rakentaa omia verkkopalvelujaan sekä lähteä mukaan olemassa oleville keskustelufoorumeille ja yhteisöihin. Sukupolvien välillä on pitkään ollut digitaalinen kuilu. Onneksi kirkossa alkaa olla yhä enemmän sellaisia työntekijöitä, jotka näkevät verkon erottamattomana osana työtään, eikä vain informaatiotai tiedotuskanavana. Riparivisa on tällä hetkellä mittavin luterilaisen kirkon ylläpitämä nuorten verkkopalvelu. Kirkossa suunnitellaan parhaillaan myös muita verkkopalveluja rippikoululaisille. Työntekijöille mediataidot välttämättömiä Seurakuntien työntekijöiden valmius toimia verkkoympäristössä on paras tae nuorten turvalliselle netin käytölle. En usko sensuuriin, koska tämä on informaatio- ja mediayhteiskunta. Sen sijaan tarvitaan mediakasvatusta. Kirkon työntekijät tarvitsevat nykyistä paremmat mediataidot voidakseen opastaa nuoria, sanoo Kinanen. Espoon hiippakunnassa lanseerataan toukokuussa pilottihanke. Ensimmäiseen lähikoulutusjaksoon osallistuu parikymmentä eri alan ammattilaista. Heidän on määrä toimia verkkotyöskentelyn kouluttajina omassa hiippakunnassaan. Pilottihankkeessa saatua tietotaitoa aiotaan hyödyntää kirkon ja seurakuntien verkkopalveluiden kehittämisessä. Kinanen painottaa, että mediakasvatuksen ohella pitäisi muistaa, että verkko on vain yksi nuorisotyön toimintaympäristöistä. Nuoret eivät käytä kaikkea aikaansa verkossa, joten ei pitäisi seurakuntien työntekijöidenkään. Nuorille täytyy tarjota elämyksiä muuallakin kuin verkossa. Kirkon verkkopalvelujen rakentaminen ja työntekijöiden kouluttaminen liittyvät vuonna 2007 valmistuneeseen Hengellinen elämä verkossa -mietintöön. Kirkkohallituksen asettama työryhmä korostaa mietinnössään, että verkko ei ole seurakunnille vain työväline vaan uusi toimintaympäristö. Vaalit tulevat tutuiksi riparilla Tämän kesän rippikoululaiset ovat ensimmäisiä 16-vuotiaita, jotka pääsevät äänestämään kirkollisissa vaaleissa. Äänioikeusikärajan alentuminen liittyy laajempaan keskusteluun nuorten asemasta ja vaikuttamisesta kirkossa. Nuoret saavat rippikoulun ja konfirmaation jälkeen täysivaltaiset oikeudet toimia seurakunnassa. Siksi monet nuoret ovat kokeneet rippikoulu- ja äänestysiän lähentymisen hyvänä kehityksenä. Äänestysoikeus on yksi niistä mahdollisuuksista, joita rippikoulu ja konfirmaatio tuovat mukanaan. Rippikoulujen opetussisältöön kuuluu kertoa näistä oikeuksista. Olemme kouluttaneet työntekijöitä painottamaan laissa tapahtunutta muutosta. Lisäksi nuorille korostetaan, että muutos koskee juuri heitä, sanoo seurakuntakasvatussihteeri Jarmo Kokkonen Kirkkohallituksesta. Myös Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä (Navi) julkaisee materiaalipaketin seurakuntien käyttöön. Aineistoon on koottu käytännön vinkkejä rippikoulujen työskentelyn tueksi. Riparilla voidaan esimerkiksi perustaa leirivaltuusto, johon nuoret valitsevat omat edustajansa. Näin he näkevät, miten päätöksenteko tapahtuu ja mitä edustajan valinta tarkoittaa, sanoo nuorisosihteeri Kaisa Aitlahti Nuorten Keskuksesta. Materiaalipaketti on luettavissa toukokuun alusta alkaen osoitteessa fi/navi. Seurakuntien haasteena on tiedottaa vaaleista Nuoret ehdokkaat ovat menneet aikaisemmin huonosti läpi seurakuntavaaleissa, koska ehdokkaiden kannattajakunnalla ei ole ollut äänioikeutta. Äänioikeusikärajan alentaminen on ensimmäinen askel nuorten aseman kohentumiseen. Kirkon päättäjien tulisi vastata paremmin seurakuntien ikärakennetta. Nuoret kaipaisivat enemmän tietoa ehdokkaista ja vaalijärjestelmästä. Seurakuntien haasteena onkin tiedottaa äänestämisen mahdollisuudesta, rekrytoida nuoria ehdokkaita sekä järjestää äänestyspaikkoja oppilaitoksiin ja ostoskeskuksiin, korostaa Kokkonen. Monet nuoret vieraantuvat seurakuntien elämästä, kun he muuttavat uudelle paikkakunnalle opiskelemaan. Kokkosen mukaan aikuistyöllä olisi paljon opittavaa rippikoulu- ja isostoiminnasta. Aikuistyössä toteutuu harvoin sellainen ilmapiiri, joka vallitsee nuorisotyössä. Nuoriin suhtaudutaan vakavasti, heidän on helppo lähestyä työntekijöitä ja keskustella monenlaisista asioista. Samanlaista keskusteluyhteyttä ja demokratiaa kaivattaisiin nyt myös aikuisten parissa. Seurakuntiin muuttaneet eri-ikäiset pitäisi toivottaa tervetulleiksi ja kertoa heille seurakunnan toiminnasta. Kirkon Nuorisopäivillä järjestetään Kirkko seminaari. Se on vuotiaiden tulevaisuusseminaari, jossa visioidaan kirkon tulevaisuutta ja nuorten asemaa siinä. Edellisillä Nuorisopäivillä järjestetty tulevaisuusseminaari vaikutti nuorten äänioikeusikärajan laskemiseen. Kirkon Nuorisopäiviä vietetään Keravalla teemalla Kesken. Tule marraskuussa mukaan Pärnuun, Tervis-kylpylään, elpymään ja rakentumaan niin fyysisesti kuin henkisestikin! Lauritsalan seurakunta järjestää koko seurakuntayhtymää käsittäen virkistysmatkan Eestiin Tervis-kylpylään. Kylpylä sijaitsee Pärnu-nimisessä kaupungissa Etelä-Eestissä. Matkalle mahtuu viisikymmentä henkilöä ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Matkalla meillä on oma bussi ja kuljettaja mukana koko ajan. Matkalle lähdetään lauantaina aikaisin aamulla Lauritsalasta ja palataan myöhään Matkanjohtajana toimii kokenut Eestin matkaaja ja matkanjohtaja Teuvo Eskelinen ja matkapappina rovasti Risto Savolainen. Matkalla on mahdollista osallistua, fyysisten hoitojen ohessa, monenlaisiin hengellisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Matkan hinta n. 395 euroa (muutaman euron tarkkuudella, täsmentyy myöhemmin!). Jos olet kiinnostunut ota yhteyttä Teuvo Eskeliseen puh (matka toteutuu jos elokuun loppuun mennessä on ilmoittautuneita riittävästi!).

10 10 Kesän alkamista odotellessa Seurakuntatervehdys S Toukokuu on touon aika kevätkylvön kiirehtijä Sinivuokkoja oli tänä keväänä Pappilanniemessä poikkeuksellisen paljon. Kuva: Pertti Kakkonen. Toukokuusta käytetään myös nimitystä mahlakuu. Tämä tarkoittaa sitä, että puiden sisällä suonissa alkaa mahlaneste virtailla ja puut heräävät pitkästä lepokaudestaan, alkavat ilahduttaa meitä vehreydellään ja kukkaloistollaan. Kaikkihan ovat nähneet omenankukkien valkoisen meren, tai haistaneet tuomen kukintojen huumaavan tuoksun. Myös kuusen punaiset kävyt lienevät tuttuja metsissä samonneelle. Vanha kansa käytti toukokuusta myös nimitystä sulamakuu joka kertoo luonnon kiertokulussa vaiheesta, jolloin viimeisetkin lumenrippeet ja koreatkin lasten rakentamat lumimajat ovat muisto vain. Ehkä ne antavat vauhtia purossa vinhasti pyörivälle vesirattaalle, jonka pojat ovat sinne asentaneet. Routainen maa sulaa hitaammin, kuin lumi sen yltä. Toukokuu merkitsee myös maan sulamista ja maanviljelijöille muokkauksen alkua. Siitä tuleekin kolmas toukokuun kansanomainen nimitys kyntökuu. Touko tarkoittaa kevätviljaa vanhassa kieliperinteessä. Sitä on käytetty myös pojan nimenä varsinkin ennen vanhaan. Toukokuussa maanviljelijät peittävät jyvät hyvin muokkaamaansa maahan ja jäävät odottelemaan niistä hyvää satoa syksyn tullen. Kaikkein tärkein on toukokuu koulun väelle. Se merkitsee kevätkiireitä, joiden jälkeen siirrytään ansaitulle kesälomalle suvivirren sävelien soidessa. Lapset saavat vuoden sadon eli todistukset kevätjuhlassa ja kirmaavat kesäisiin puuhiin. Kesäkuu/korupukuinen/ kukkarinta/kaunokainen Muinaisroomalaiset pyhittivät kesäkuun Juppiter-jumalan puolisolle Junolle. Siitä nimi Junius (engl. June). Koululaisille kesäkuu merkitsee pitkän ja toivottavasti rentouttavan kesäloman alkua. Usein lapset ja vanhemmat suunnittelevat kesän retkiä ja matkoja jo alkukeväästä, ehkä varataan matka ulkomaille tai vuokrataan mökki. Joku viettää loman kalastellen ja lepäillen luonnon helmassa omalla mökillä. Joillekin lapsille, joiden vanhemmat joutuvat olemaan töissä suuren osan kesää, on varattu keväällä paikka koululaisten kesäsiirtolaan, jossa tapahtuu yhtä ja toista. Leirielämä on aina mukavaa. On kuitenkin lapsia, joille loma tulee yllättäen ja alkaa kiukuttelulla tekemisen puutteessa. Joskus lomalle pääseminenkin synnyttää ahdistusta, kun turvallinen kouluun herääminen ja läksynluku lakkaa. Saattaa mennä viikko tai pari kesälomasta, ennen kuin tottuu lomailun rytmiin. On kuitenkin keinoja, joilla loman alusta selviytyy mutkattomasti. Sinun ei tule jäädä yksin miettimään tekemisiä itsellesi. Parasta olisi, jos keksisitte yhdessä ystävien kanssa jotakin mukavaa. Monet lapset menevät yökylään ystävänsä kotiin ja sehän jo melkoinen elämys. Vastavuoroisesti toinen voi tulla myöskin kyläilemään. Silloin arkeen saadaan sisältöä. Yhdessä on hauskempi keksiä leikkejä ja puuhailua. Sadepäivinä ystävien merkitys vain kasvaa. Ystäviä voi löytää myös kirjojen sivuilta. Moni kirjailija on tullut läheiseksi ystäväksi lapselle, joka lukee kaiken mitä kirjailija on kirjoittanut. Kirjailijat yrittävätkin kertoa lapsille omasta elämästään, niin kuin hyvät kirjetututkin. Joskus kirjailija ottaa sijaisekseen kirjan sivuille jonkun roolihenkilön, tai peräti eläimen. Kun loma on saatu onnellisesti vauhtiin on jo helpompaa. Silloin kesä on parhaimmillaan ja riemu raikaa. Jouko Varonen Musiikkiryhmissä on kirkon suurin vapaaehtoisten joukko Seurakuntien kirkkokuorot, muut lauluryhmät ja soitinyhtyeet keräävät kirkon suurimman vapaaehtoisten joukon: niihin osallistui viime vuonna ihmistä. Kirkkohallituksen musiikkisihteeri Ulla Tuovisen mukaan kirkkokuorolaisia ei mielletä kirkon vapaaehtoisiksi, vaikka heidän toimintansa on nimenomaan seurakunnan palvelua. Musiikki ei ole oma saarekkeensa. Kuorolaiset ja bändien soittajat ovat mukana aivan ytimessä, jumalanpalveluksessa. Kirkon kanttorit tekevät monipuolista työtä, kun he kokoavat ja ohjaavat sitoutuneita musiikin vapaaehtoisia. Seurakuntien musiikkitilaisuuksien kävijämäärät ovat olleet nousussa jo useana vuonna. Vuonna 2007 musiikkitilaisuuksiin osallistui noin ihmistä, mikä on kuusi prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Musiikkitilaisuuksia järjestettiin selkeästi enemmän kuin aikaisempana vuonna. Musiikkitilaisuuksien kävijämäärät nousussa Perinteisen sunnuntaiaamun jumalanpalveluksen kävijämäärät laskivat hiukan. Tuovinen arvelee, että ihmiset saattavat rinnastaa musiikkitilaisuudet jumalanpalveluksiin ja hoitaa niissä hengellistä elämäänsä. Esimerkiksi Kauneimmat joululaulut voi merkitä monille samaa kuin joulun jumalanpalvelus. Tuovisen mukaan musiikki madaltaa kirkon kynnystä. Musiikkipainotteiset erityismessut, kuten Tuomas-, pop-, ja metallimessut kasvattivat viime vuonna suosiotaan. Kirkon toimintatilastot kertovat koostetusti tietoa koko kirkon ja sen hiippakuntien yleisestä seurakuntatyöstä, diakoniatyöstä, lapsija nuorisotyöstä sekä lähetystyöstä. Vuoden 2007 tilastot ovat luettavissa osoitteessa evl.fi/mediapalvelu/materiaalit. (KT) Häät ovat rakkauden juhla. Tähän tärkeään tapahtumaan tarjoamme kimput, asetelmat ja vieheet yksilöllisesti hääparin toiveiden mukaan. Tervetuloa suunnittelemaan! Kukkakauppa Tolvanen Oy Kauppakatu 53, Lappeenranta p Palvelemme Hääasioissa: MA-PE 9-17 LA 8-13 Ylämaan seurakunta Lappeen seurakuntaan Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli on kokouksessaan tehnyt aloitteen Ylämaan seurakunnan lakkauttamisesta ja sen yhdistämisestä ensi vuoden alusta alkaen Lappeenrannan seurakuntayhtymään kuuluvaan Lappeen seurakuntaan. Ylämaan seurakunnan kirkkovaltuuston, Lappeenrannan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston ja Lappeen seurakunnan seurakuntaneuvoston on annettava lausunto aloitteesta mennessä. Myös yhtymän muiden seurakuntien seurakuntaneuvostoille varataan mahdollisuus antaa lausunto samaan päivään mennessä. Tuomiokapitulin tekemän aloitteen taustalla on Ylämaan seurakunnan pitkään jatkunut vaikea taloudellinen ja toiminnallinen tilanne. Liittymisen toiseen seurakuntaan ja sitä kautta seurakuntayhtymään uskotaan myös parantavan seurakunnallisen toiminnan mahdollisuuksia. Vuoden 2009 alusta Lappeen seurakuntaan liitetään myös Nuijamaan seurakunta. Lappeenrannan ja Joutsenon kaupunginvaltuustot ovat päättäneet kuntaliitoksen toteuttamisesta lukien. Lappeenrannan seurakuntayhtymään kuuluisivat siten vuoden 2009 alusta Lappeenrannan, Lappeen, Lauritsalan, Sammonlahden ja Joutsenon seurakunnat.

11 Katekumenaatti löytöretki aikuiseen uskoon Seurakuntien uusi toimintamalli, katekumenaatti, johdattaa etsijän noin vuoden mittaiselle löytöretkelle aikuiseen uskoon. Katekumenaatti perustuu kirkon pitkään perinteeseen, sen juuret ovat jo alkukirkon kasteopetuksessa. Kirkkovuosi rytmittää vaellusta, jota kuljetaan 4-10 hengen ryhmässä, ja jonka aikana pohditaan yhdessä uskon ja elämän kysymyksiä. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa ollaan ottamassa vanha menetelmä uudelleen käyttöön monissa maissa saatujen hyvien kokemusten innoittamana. Maallistuva, monikulttuurinen ja moniuskontoinen yhteiskunta asettaa seurakunnille koko ajan uusia haasteita. Vaikka ihminen olisi etääntynyt kirkosta, uskon mysteeri ja elämän suuret kysymykset askarruttavat. Moni kirkon työntekijä on tuntenut seurakuntalaisten kysyvän katseen toimitusten ja jumalanpalvelusten yhteydessä, rippikoulun vanhempainillassa, äiti-lapsipiirissä tai muissa jokapäiväisen elämän tilanteissa: oletko sinä itse löytänyt tasapainon elämääsi, uskon, Jumalan? Missä hengellisistä asioista voisi avoimesti, luontevasti ja luottamuksen ilmapiirissä keskustella? Kynnys lähteä vaikkapa pitkään kokoontuneisiin piireihin, joissa kaikki jo tuntevat toisensa, voi olla liian korkea. Katekumenaatti on yksi vaihtoehto aikuis- ja pienryhmätyöhön ja esimerkiksi aikuisrippikouluun. Perinteisistä piireistä poiketen se kytkeytyy koko ajan kiinteästi jumalanpalveluselämään. Matkakumppanuutta ja maallikkovastuuta Sana katekumenaatti tulee kreikan sanasta katechein, opettaa, näyttää tietä, ohjata. Sama kanta näkyy sanassa katekismus. Katekumenaatti on matkakumppanuutta ja maallikkovastuuta. Ryhmä taivaltaa neljä vaellusosuutta: tervetulon, kasvun, syventymisen ja yhteyden ajan. Alun tutustumisjakson jälkeen voi päättää, sitoutuuko yhteiseen matkantekoon. Kaikkiin vaiheisiin sisältyy myös jumalanpalvelus. Vaelluksen tarkoituksena on oppia tuntemaan kristillistä uskoa ja syventää henkilökohtaista hengellistä elämää. Vastauksia etsitään juuri siihen, mitä ryhmäläiset kulloinkin kysyvät. Kaikki kysymykset ovat sallittuja ja omalle maailmankuvalle annetaan tilaa. Katekumenaatissa ei edetä valmiin kaavan mukaan, vaan ohjelmasta muotoutuu aina ryhmänsä näköinen. Aikuiset ohjaavat aikuisia ja kaikki voivat oppia toisiltaan. Ohjaajan ja jumalanpalveluksista vastaavan papin lisäksi ryhmässä on matkakumppaneita eli jo pidemmän aikaa toiminnassa mukana olleita seurakuntalaisia. He jakavat kokemuksia etsijöiden kanssa ja auttavat seurakuntayhteyden löytämisessä. Ryhmää ohjaa yleensä maallikko. Käytännössä katekumenaattiin osallistuneet ovat usein löytäneet tiensä seurakuntayhteyteen. Seurakunnalle toimintamuoto on osoittautunut hyväksi tavaksi ottaa vastaan uusia seurakuntalaisia. Aikuisten oppimisen mallina katekumenaatti on säilynyt ortodoksisen ja katolisen kirkon opetuksessa niin meillä kuin muualla. Se on taas ajankohtaistunut ja levinnyt kirkkoihin Länsi-Euroopassa, USA:ssa ja Kanadassa. Ruotsin luterilaiseen kirkkoon se juurtui kymmenkunta vuotta sitten ja toiminta on naapurimaassa voimakkaasti kasvanut. Suomen luterilaisen kirkon piirissä on parin vuoden ajan järjestetty katekumenaattiin perehdyttävää koulutusta Lärkkullan hiippakuntakeskuksessa. Seuraava kurssi on lokakuuta 2008 Lärkkullassa (www. larkkulla.net). (KT) Lappeenrannan seurakuntien kirkkojen aukiolo kesällä 2008 Lappeen kirkko ma-su klo Kellotapuli on auki näyttelyja myyntitilana ma-pe klo Lappeenrannan kirkko ma-pe klo Lauritsalan kirkko ma-pe klo 10-15, la-su Kesälauantaisin kirkossa on oppaana seurakunnan luottamushenkilö. Nuijamaan kirkko ma-pe klo 9-15 Sammonlahden kirkko ma-pe klo 10-20, la 10-17, su Sammonlahden seurakunnan tyttötyö - Tyttöleiri Kaislarannassa syntyneet tytöt. Leirin hinta 25e. - Tyttöleiri Kaislarannassa syntyneet tytöt. Leirin hinta 25e. Ilmoittautumiset mennessä p , tiedustelut piia. tai S Seurakuntatervehdys Perinteinen kevään hyväntekeväisyyskonsertti Kesän kynnyksellä klo Lauritsalassa on vuodesta 2003 lähtien järjestetty kesän saapumisen kunniaksi hyväntekeväisyyskonsertti, jolla kerätään varoja kehitysvammaisten lasten ja nuorten toiminnan tukemiseksi ja muihin hyväntekeväisyyskohteisiin. Konsertissa esiintyvät mm. sopraano Kaisa Niskanen ja baritoni Samuli Takkula. Tänä vuonna on tapahtuman juhlavuosi, toteutuuhan se jo viidettä kertaa, joten aloitamme juhlallisesti kirkkokonsertilla Lauritsalan kirkossa klo Konsertin esiintyjiksi on kutsuttu Turusta sopraano Kaisa Niskanen ja baritoni Samuli Takkula. He yhdessä Sibelius-Akatemiassa opiskelevan pianistin Pinja Kauhasen (Joutsenosta) ja lappeenrantalaisen huilutaiteilija Katri Piutulan kanssa takaavat sen, että tilaisuudessa kuullaan hienoja musiikkiesityksiä. Säveltäjänimistä mainittakoon mm. Mika Piiparinen, Kari Tikka, Jaakko Löytty, Tauno Pylkkänen, Lasse Heikkilä ja Aleksei Seljer, ym. Konsertin jälkeen konserttivieraille tarjotaan viereisessä seurakuntakodissa konserttikahvit höystettynä täytekakulla ja karjalanpiirakoilla ja musiikkipitoisella ohjelmalla, jolloin esiintymisvuorossa ovat mm. Tynkkyset, Seppo Äikäs hanureineen, Elämänlahja trio, Nadja Härkönen jne. Sekä konserttiin että jälkilöylyihin seurakuntakodilla on vapaa pääsy, konserttiohjelma maksaa 5 euroa ja jälkilöylyissä kerätään vapaaehtoinen kahviraha. Konserttiohjelmasta saadut tulot ja vapaaehtoinen kahviraha käytetään lyhentämättömänä edellä mainittuihin hyväntekeväisyystarkoituksiin. Tilaisuuden järjestää kuten ennenkin Lauritsalan seurakunta. LAKIASIAINTOIMISTO varatuomari ERKKI STRANG KY Testamentit, perunkirjoitukset, perinnönjaot ja muut lakiasiat. Valtakatu 37 B 10, Lappeenranta puh. (05) , KUKKAKAUPPA JA HAUTAUSTOIMISTO KAUPPAKATU 49, PUH KUKKAKAUPPA - HAUTAUSTOIMISTO Kauppakatu 41 puh. (05) LAPPEENRANTA Kivikokko Oy Partalantie 17, L:ranta Puh. (05) Fax (05) auto Saimaantie 6 puh. (05) JOUTSENO Hautaustoimisto ja Kukkakauppa Tolvanen Oy Luotettavaa palvelua jo 80 v. Kauppakatu 53 Lappeenranta, puh. (05) , fax (05)

12 12 Hautausmaat - Jumalan puistot Seurakuntatervehdys S Hautausmaiden Ystävät r.y luvulla hautausmaiden uudistamisliikkeessä vaikuttanut tulisielu, kirjailija Maila Talvio nimitti hautausmaita Jumalan puistoiksi. Hän ja Lepolan hautausmaan suunnittelija taiteilija Ilmari Wirkkala olivat Hautausmaiden Ystävät r.y. -nimisen yhdistyksen perustajajäseniä. Yhdistyksen kirkolliset asiantuntijat olivat teologi Eino Sormunen, myöhemmin Kuopion piispa, ja pastori Väinö I. Forsman. Wirkkala toimi ko. yhdistyksen toimitusjohtajana ja taiteilijana luvun hautausmaasuunnitelmat Wirkkala laati ollessaan em. yhdistyksen palveluksessa. Lappeen seurakunnan rovasti Leo Gummerus asioi Lepolan hautausmaan suunnitteluasioissa Hautausmaiden Ystävät -yhdistyksen kautta taiteilija Wirkkalaan. Hautausmaatyypityksiä Ajan hautausmaasuunnittelussa korostettiin toisaalta vapaana humisevaa luonnonmetsää puiden siimeksessä olevine yksinkertaisine hautamuistomerkkeineen. Tällaisia hautausmaita nimitettiin metsähautausmaiksi, koska käytävät puuttuivat, ja joskus jopa muistokivet. Tämän tyyppinen Jumalan puiston hautausmaa tarjosi Talvion mukaan vihdoin tasa-arvoisen tilan ihmiselle levätä sisarusvuoteen rauhassa. Lappeenrannan Ristikankaan hautausmaa muistuttaa käyttöönottamattomalta alueeltaan tietyssä määrin vielä tällaista hautausmaata. Toisaalta 1920-luvulla oli vallalla myös tarkasti asemakaavalla ruudutettu hautausmaa-tyyppi hautojen reunakivineen ja hautaryhmiä rajaavine pensaskasveineen. Tavoitteena oli selkeys, jolla helpotettiin sen ajan käsityksen mukaan hautausmaiden hoitoa. Lepolan hautausmaa on tyypiltään ns. sekahautausmaa, jonka asemakaava on ruutukaava ja keskikäytävään on sovellettu ajan muotopuutarhoista saatua kurinalaista muoto-oppia. Wirkkala korosti kuitenkin luonnonmukaisuutta ja suosi vähäeleisyyttä yksityisten ihmisten haudoilla. Lepolaan jätettiin mahdollisesti säästösyistä vapaana humisevaa luonnonmetsää lähes koko hautausmaalle. Samaa luonnonpuiden säilyttämistä on korostettu mahdollisesti kirkkoherra Komulaisen ajalta 1950-luvulta peräisin olevassa allekirjoittamattomassa asiakirjassa. Siinä on todettu, että isot luonnonpuut piti säästää, jopa haudankaivuun yhteydessä. Jos iso puu osui kohdalle, tuli hauta kaivaa toisaalle. Hautausmaalle haluttiin metsähautausmaan luonne ja näkymä. Kuva 1. Vihkiristin, nykyisin muualle siunattujen muistopaikka. Näkymä pääkäytävältä suihkulähteelle. Kuva 2. Lepolaan suunniteltu suihkukaivo. Kuva 3. Ns. eteläisen akselin puoliympyräpääte Lepolankadun päässä. Vuodenajat esille Wirkkalan alkuperäinen tarkoitus oli kuitenkin toinen. Lepolan männikköä haluttiin sävyttää kuusilla ja lehtipuilla, jopa niin, että puiden eri vuodenaikojen värit otettiin huomioon. Tästä syystä aina tumman havupuun eteen oli sijoitettu vaaleampi lehtipuu. Myös hautausmaata ympäröivät puut olivat tärkeitä. Niinpä männikkövaltaisen hautausmaan ympärille tuli istuttaa koivua, joka valkorunkoisen pylvässalin tapaan leikkaa rauhoitetun maan omaksi suljetuksi alueekseen metsämaisemassa. Yllättävästi kuitenkin Lepolan männikkövaltaista hautausmaata on laitettu kiertämään korkea Siperian pihtakuusirivistö. Sama puulaji rajaa nykyisin kappeliaukiota. Wirkkalan akvarellivärein toteutetuissa havainnekuvissa nähdään Siperian tumma pihtakuusi rajaamassa myös koko pääkäytävää. Pyhyyden tuntua lisäävät puut vahvistivat hautausmaan keskiakselien vaikuttavuutta. Poikkikäytäviä reunustivat hiearkisesti joko koivut, verivaahterat, hopeapajut taikka lehmukset. Kappeliaukion koristeena oli alun alkaen kaksi puurivistöä, joista sisin nyt jo poiskaadettu ympäröi verivaahtera- ja hopeapajurivistönä siunauskappelia. Tästä rivistöstä hopeapajut näkyvät akvarellissa (kuva 1), joka esittää vihkiristin paikkaa (nykyinen muualle siunattujen muistopaikka). Hopeapajujen taustalla näkyy pääkäytävää reunustava komea Siperian pihtakuusirivistö. Vastaava näkymä toisesta suunnasta kertoo saman asian (kuva 2). Sama puiden vaikuttava värimaailma näyttäytyy myös ns. eteläisen akselin alueen puoliympyräpäätyä esittävässä akvarellissa (kuva 3). Ns. eteläisen akselin paikalla sijaitsee nyt veteraanien hauta-alue. Puukomeuden vaikutusta täydensivät lukuisat sireeni-, lumimarjapensas- ja perennaryhmät. Hautausmaan kukkaryhmien värimaailma loistaa suunnitteluajankohdan sammutettuja värejä. Wirkkalalle puut olivat tärkeitä siksikin, että ne tarjosivat pesäpaikkoja linnuille. Ja linnunlaulu oli hänen mukaansa hautausmaan äänimaiseman oleellinen tekijä. Wirkkalan ideat eivät toteutuneet Näin jälkeenpäin ajatellen hautausmaan juhlavuus olisi ainakin ollut taattu. Toisaalta suunnitelma oli jopa senaikaisen ajattelun mukaan yltiöpäinen. Jalopuiden kuten tammien ja lehmusten istuttaminen olisi edellyttänyt suurisuuntaista luonnonpuiden kaatoa ja jalopuiden tehokasta hoitoa, jopa suuria maanparannustoimia kuivassa kangasmaastossa. Näihin ei varoja ollut, eikä liioin olisi nyt. Myös hautausmaan vihkimisvuonna puhjennut talvisota antoi osaltaan päättäjille muuta pohtimista. Seurakuntaneuvosto kantoi kyllä huolta Lepolan hautausmaan kauneudesta jo heti talvisodan päättymisen jälkeen. Niinpä ensimmäiset kappelia ympäröivät puiden ja pensaiden taimet hankittiin ja istutettiin vuonna Nämä lienevät olleet kappelia ympäröivät Siperian pihtakuusien, hopeapajujen ja verivaahteroiden taimet. Huoltotoimet ovat olleet vaatimattomia, sillä vuonna 1946 kappelin edessä olevalle aukiolle on ajatettu hiekkaa, ja kitketty rikkaruohoja aukiolta. Paremmat ajat koittivat vasta 1950-luvulla, jolloin aloitettiin keskusteltu hautausmaapuutarhurin palkkaamisesta. Vuonna 1951 oli jo varaa hankkia koristekukkia siunausristin kummulle, ja palkata kaksi naishenkilöä rikkaruohojen kitkentään. Niukoin varoin on toimittu aina. Toisaalta Jumalan puiston toteuttamisessa ei rahakaan aina ratkaise. Ajatus toteutunee parhaimmillaan sinänsä jo hyvin hoidetussa, lähes luonnontilaisessa metsämaastossa. Sankarien muisto Hautausmaiden Ystävät r.y. -yhdistyksen toiminta hiipui vähitellen talvi- ja jatkosotien aikana. Hautausmaiden suunnittelun osalta painopiste siirtyi ymmärrettävistä syistä sankarihautausmaiden ja sankarimuistomerkkien suunnitteluun. Yhtenä harvoista Ilmari Wirkkala jatkoi kuitenkin yksityisyrittäjänä sekä siviili- että sankarihautausmaiden tuotteliasta suunnittelua. Myös sankarimuistomerkkien suunnittelijana hän oli aikaansaapa, samoin kuin poikansakin Tapio Wirkkala. Vuoden 1918 veljessodan muistomerkeistä Lappeenrannan keskuspuistossa oleva vapaussodan muistomerkki on Ilmari Wirkkalan toteuttama. Tuula Airio Lepola-tutkimuksen tekijä

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Heittäkää kaikki murheenne

Heittäkää kaikki murheenne 1 Heittäkää kaikki murheenne Otan lähtökohdaksi Pietarin 1 kirjeen 5-luvun 7 jakeen, jossa apostoli rohkaisee: "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." Eikö olekin inhimillisä,

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje syksy 2016 25.11.2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kiitos teille kaikille tuesta ja esirukouksista Viipurin turvakodin toiminnan puolesta! Teidän avullanne lapsen elämä muuttuu

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Vainoajan tie saarnaajaksi

Vainoajan tie saarnaajaksi Nettiraamattu lapsille Vainoajan tie saarnaajaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60.

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60. Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 55/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Leirikirjan omistajan muotokuva:

Leirikirjan omistajan muotokuva: Leirikirjan omistajan muotokuva: MUISTIINPANOJA, OSOITTEITA JNE. Nimi: Leiri: Leiriaika: Harrastukseni: Parhaat kaverini: LEIRIOHJELMA TERVETULOA KESÄLEIRILLE 2003!! Rohkeutta on monenlaista: Oletko sinä

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tervetuloa rippikouluun!

Tervetuloa rippikouluun! Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2015 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2015! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle Havaintomateriaalia - avuksi sinulle - lapsi ja nuorisotyöhön - taide- ja leirikoulutyöhön - lähetyskasvatukseen - teemapäiviin - kirkollisiin tapahtumiin - ystävyysseurakunta- työhön - erityisryhmille

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Rippikoulut Ilmoittautuminen alkaa Ensimmäiset kokoontumiset ja seurakunnan toimintaan osallistuminen alkavat marraskuussa.

Rippikoulut Ilmoittautuminen alkaa Ensimmäiset kokoontumiset ja seurakunnan toimintaan osallistuminen alkavat marraskuussa. Rippikoulut 2017 Perinteiselle kesäriparille Niinirantaan? Retkiriparille melomaan? Päiväriparille, lasketteluriparille, riparille Viroon? Rippikouluihin ilmoittaudutaan syyskuussa. Ilmoittautuminen alkaa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Kaldean maassa (eli Babyloniassa) Kebar-joen varrella. b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN www.espoonseurakunnat.fi www.esboforsamlingar.fi www.espoonseurakunnat.fi Avioliittoon vihkiminen Espoossa Avioliittoon vihkiminen siunausta elämäänne Avioliitto

Lisätiedot

Juha Muukkonen Rinnetie Tornio puh s-posti: gen.fi kotisivu:

Juha Muukkonen Rinnetie Tornio puh s-posti: gen.fi kotisivu: LASTEN EHTOOLLINEN? (Ote 26.7.2016 ystävälle lähetetystä kirjeestä.) Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@ gen.fi kotisivu: www.gen.fi Lasten osallistuminen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

PERKELE KIUSAA JEESUSTA

PERKELE KIUSAA JEESUSTA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PERKELE KIUSAA JEESUSTA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205 Toimintakalenteri Lokakuu-Marraskuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan.

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JAAKOBIN PAINI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. b)

Lisätiedot

Akaan srk:n riparivuosi 2017

Akaan srk:n riparivuosi 2017 Akaan srk:n riparivuosi 2017 Tervetuloa! Kaikilla asioilla on aikansa. Rippikoulullakin on aikansa elämässämme. Rippikoulussa on aikaa kysellä ja etsiä vastauksia kaikenlaisiin askarruttaviin mietteisiin.

Lisätiedot

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 ...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015.

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015. 1 Kolumbian kirkko Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) Hankkeen kuvaus: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko on vakiinnuttanut toimintansa, mutta tarvitsee edelleen tukea eri kirkollisilla

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

Samuel, Jumalan palvelija

Samuel, Jumalan palvelija Nettiraamattu lapsille Samuel, Jumalan palvelija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot