MAANPUOLUSTUS PETTERI ORPO VAPAAEHTOINEN MAANPUOLUSTUS. Valtiovarainministeri HAASTATTELU TEEMA

Transkriptio

1 MAANPUOLUSTUS MAANPUOLUSTUSKURSSIYHDISTYKSEN JULKAISU 117 SYYSKUU 2016 HAASTATTELU Valtiovarainministeri PETTERI ORPO TEEMA VAPAAEHTOINEN MAANPUOLUSTUS

2 MAANPUOLUSTUS Päätoimittaja: Ylijohtaja Janne Kuusela Toimituskunta Päätoimittaja Arno Ahosniemi Päätoimittaja Päivi Anttikoski Professori Tuomas Forsberg Eversti Jyrki Heinonen Viestintäjohtaja Max Arhippainen Toimittaja Tuomo Lappalainen Osastopäällikkö Matti Saarelainen Tieto- ja viestintäjohtaja Marjo Timonen Toimitussihteeri: Majuri Timo Hänninen Toimituksen sihteeri: Anita Pursiainen Toimitus postiosoite: PL 266, Helsinki käyntiosoite: Maneesikatu 6 puhelin: (toimistoaika maanantai-torstai klo ) sähköposti: maanpuolustuskurssiyhdistys@gmail.com Maanpuolustus-lehdessä esitetyt mielipiteet ovat asianomaisten kirjoittajien omia näkemyksiä eikä niiden tarvitse välttämättä edustaa lehden toimituskunnan tai Maanpuolustuskurssiyhdistyksen kantaa. Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin käyneiden osoitteenmuutokset toimituksen postiosoitteella tai sähköposti: maanpuolustuskurssiyhdistys@gmail.com. Alueellisen maanpuolustuskurssin käyneiden osoitteenmuutokset alueellisille yhdistyksille, yhteystiedot lehden loppuosassa. Maanpuolustus-lehden levikki on kappaletta. Ilmoitushinnat: 3. kansi (takakannen sisäpuoli) kokosivu ½ sivu 600 ¼ sivu 300 Ilmoittajia pyydetään ottamaan yhteyttä toimituksen sihteeriin. Graafinen suunnittelu ja taitto: Riikka Haahti ISSN Edita Prima Oy, Helsinki 2016 Seuraava Maanpuolustus-lehti ilmestyy joulukuussa Lehden ilmoitusten tulee olla toimituksen sihteerillä (maanpuolustuskurssiyhdistys@gmail.com) lehden lopussa olevan mediakortin aikataulun mukaisesti

3 Pääkirjoitus Yhteisellä asialla Parhaillaan eduskunnan ruodittavana olevassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan heti alkuun, että kansainvälinen turvallisuustilanne on eurooppalaisesta näkökulmasta heikentynyt. Edessä avautuvalle näkymälle ominaista on muutoksen nopeus ja ennustamattomuus. Näissä olosuhteissa on entistäkin tärkeämpää huolehtia puolustuskyvystä. Suomen sotilaallista puolustusta määrittäviä perusvalintoja ovat yleinen asevelvollisuus ja koko valtakunnan puolustaminen. Yleinen asevelvollisuus on tämän päivän Euroopassa poikkeava ratkaisu, mutta valintamme on osoittautunut kaukaa viisaaksi ja aikaa kestäväksi. Puolustuksen rakentaminen ja ylläpito vaativat pitkäjänteisyyttä. Kerran romahtamaan päästetyn puolustuskyvyn uudelleenrakentaminen on lohduttoman pitkä urakka. Toimintaympäristömme edellyttää valmiutta toimia myös uudentyyppisissä uhkatilanteissa ja reagoida nopeisiin muutoksiin. Olennainen osa tätä työtä on reservin osaamisesta huolehtiminen. Sen perusta luodaan varusmiespalveluksessa, jonka aikana hankittua osaamista ylläpidetään ja kehitetään kertausharjoituksissa, vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa sekä reserviläisen omaehtoisin toimin. Vapaaehtoinen maanpuolustus koetaan tärkeäksi, siitä kertovat jo maanpuolustusjärjestöjen moninaisuus ja niissä jäseninä olevien henkilöiden määrä. Vapaaehtoisuudella on Suomessa pitkä perinne, mutta vasta tällä vuosituhannella se tunnustettiin uudelleen osaksi myös sotilaallista puolustusta. Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on aivan keskeinen merkitys maanpuolustustahdon, -taitojen ja -hengen ylläpitämisessä. Monipuolisen järjestökentän toimijoilla on osaamista ja valmiuksia tukea viranomaisia ja yhteiskuntaa myös muissa kuin sotilaallisiin uhkiin liittyvissä häiriötekijöissä. Muuttuva turvallisuusympäristömme edellyttää vahvaa kokonaisturvallisuusajattelua ja yhteiskunnan kriisinsietokykyä. Tämä lukeutuu niin sanottuihin kivijalka-asioihin suomalaisten hyvinvoinnista huolehdittaessa. Vapaaehtoisella maanpuolustustyöllä on siinä oma roolinsa, jonka merkitys vain korostuu taloudellisesti vaikeina aikoina. Janne Kuusela Päätoimittaja Maanpuolustus 117 1

4 2 Maanpuolustus 117

5 Sisältö 1 Pääkirjoitus: Yhteisellä asialla 3 Sisällys HAASTATTELU 4 Petteri Orpo TEEMA: VAPAAEHTOINEN MAANPUOLUSTUS 12 Mikko Savola: Reserviläistoiminta maanpuolustuksen peruspilarina 16 Pertti Laatikainen: Maanpuolustuskoulutusyhdistys maanpuolustuskyvyn rakentajana 19 Anne Holmlund: Naiset maanpuolustuksessa ja varautumisessa 22 Jukka Sonninen: Vapaaehtoinen velvollisuus 26 Mikko Halkilahti: Vapaaehtoinen maanpuolustus ja reservin päällystön merkitys 30 Anders Gardberg: Ruotsin vapaaehtoinen maanpuolustus 34 Pekka Sviili : Vapaaehtoinen maanpuolustus Virossa 40 Satu Mustalahti: Sotilaskotijärjestö maanpuolustuksen tukena ARTIKKELIT 44 Sofie From-Emmesberg: EU:n uusi ulko- ja turvallisuuspolittinen strategia 46 Hannu Korolainen: Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko korostaa syvenevää yhteistyötä ja aktiivista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa 48 Timo Hänninen: Isis tullaan laittamaan ahtaalle 52 Taru Suojaranta: Toivo ei ole strategia KIRJA-ARVIOT 57 Hanna Smith: Putinin sisäpiiri 58 Petri Hakkarainen: Isänmaan airueet MAANPUOLUSTUSKURSSIT Jatkokurssi Jatkokurssi MAANPUOLUSTUSKURSSIYHDISTYS 62 Aktiivinen turvallisuuspolitiikan syksy 63 MP-juoksijat 63 MP-golfaajat 65 KURSSIEN KOKOONTUMISIA 73 ALUEELLISET YHDISTYKSET Maanpuolustus 117 3

6 Haastattelu Valtiovarainministeri PETTERI ORPO Haastattelu Maanpuolustuslehteen Haastattelijoina Max Arhippainen ja Timo Hänninen Valtiovarainministeri Petteri Orpon mielestä on isänmaallinen velvollisuus hoitaa puolustuksen strategiset hankkeet. Vaikka olisi taloudellisesti kuinka vaikeaa, ne rahat vaan täytyy löytyä. Ja mitä pidemmälle pystytään nyt jo tällä hallituskaudella etenemään, sen parempi. Hän on myös varma, että kansallisen turvallisuuden tarpeet ja kansalaisten perusoikeudet voidaan molemmat turvata kun uudistetaan tiedustelulainsäädäntöä. Kokoomuksen uusi puheenjohtaja raivasi tilaa kalenteristaan Maanpuolustuslehdelle, vaikka kesän ministeriön vaihto oli sekoittanut sitä. 4 Maanpuolustus 117

7 Maanpuolustus 117 5

8 Haastattelu Ihmisten luottamusta ei voiteta niinkään sanojen kautta, vaan tekojen kautta. Olette kuluneen kesän aikana tarttuneet Kokoomuksen ruoriin. Millainen puheenjohtaja on Petteri Orpo? Millä suuntaviivoilla luotsaatte puoluetta kohti seuraavia vaaleja? Olen politiikan ammattilainen ja ylpeä siitä. Olen tehnyt näitä yhteiskunnallisia töitä parikymmentä vuotta kaikilla politiikan tasoilla. Koko toimintakenttä on minulle hirveän tuttu. Siksi minun on helppo tulla tähän kesken kauden ja ryhtyä tekemään töitä. Se mitä haluan, on tapa toimia! Pitää näkyä, että työ on suunnitelmallista ja ammattitaitosta. Haluan kokoomuksen ja hallituksen tekevän politiikkaa, joka nauttii ihmisten luottamusta. Se taas rakentuu tekojen kautta. Hoidetaan ihmisten asioita siten, että ihmiset kokevat meidän hoitavan heidän asioitaan. Edellinen hallitus sai aika ajoin kritiikkiä siitä, että se ei saanut päätöksiä aikaan. Miten aiotte turvata, että tämä hallitus onnistuu paremmin? Tämä hallitus on onnistunut päätöksissään mainettaan paremmin. Nytkin viimeiset kaksi viikkoa on laadittu ensi vuoden budjettia. Tiukkana vaikeana aikana joka paikasta säästetään. Yhdessä sovittu neljän miljardin sopeutustoimien taso pitää, vaikka uskon kollegoitani harmittavan on sitten kysymyksessä puolustusministeri tai opetusministeri. On sitouduttu siihen mihin on yhdessä sovittu, hampaita kiristellen. Perutut päätökset ovat olleet aika pieniä kokonaisuudessa. Isoista haasteista huolimatta pystyimme löytämään yhteisen polun SOTE-ratkaisussa. Se osoittaa, että päätöksentekokykyä löytyy. Missä vaiheessa Kokoomuksen puheenjohtaja vilkaisee gallupeja? Varmaan kuntavaali-iltana! (Naurahdus päälle) Gallupeja ei voi tuijotella. Tämä työ on kuin pitkä marssi. Politiikassa ei voi saavuttaa pikavoittoja. Tämä rakennetaan pala kerrallaan - ihmisten luottamus töiden ja tekojen kautta. Ei niinkään sanojen, vaan tekojen kautta! 6 Maanpuolustus 117

9 Valtiovarainministeri Petteri Orpo Juuri ennen kesätaukoa julkaistu ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko toteaa Suomen toimintaympäristön muuttuneen haastavammaksi. Millaisilla eväillä Suomen turvallisuudesta huolehditaan jatkossa? Se on todellakin niin, että toimintaympäristö on erittäin haastava. Tässä on niin paljon erilaisia uusia asioita, mm. voimapolitiikan paluu, idän ja lännen vastakkain asettelu, Ukrainan kriisi, pakolaiskriisi, Syyrian sota sekä terrorismi. Jos lähdetään maanpuolustuksesta liikkeelle, niin meillä pitää olla uskottava oma kyky puolustaa maata. Siitä pitää huolehtia kaikissa tilanteissa. Sitä pitää vahvistaa tiiviillä yhteistyöllä Naton kanssa, Yhdysvaltojen kanssa ja pohjoismaisesti. Samaan aikaan pitää huolehtia hyvistä kahdenvälisistä suhteista Venäjän kanssa. Tämä maailma on mennyt sellaiseksi, että kriisit ovat nopeita ja ennalta aavistamattomia. Meidän pitää olla aktiivisesti mukana kansainvälisessä yhteisössä, osallistua kriisien ratkaisuun ja ennalta ehkäisemiseen sekä olla mukana terrorismin vastaisessa työssä. Täytyy olla paljon ketterämpi ja pitää olla verkostoitunut, koska nämä kaikki vaikuttavat meidän turvallisuusympäristöön. Puolustuksen kehittäminen vaatii aina myös resursseja. Jo tällä vaalikaudella ovat edessä päätökset merivoimien uuden alusluokan hankinnasta ja seuraava hallitus tekee päätökset Hornet-hävittäjien korvaamisesta. Millaisia ajatuksia tämä herättää valtiovarainministerin näkökulmasta? PETTERI ORPO Petteri Orpo on toiminut Kokoomuksen puheenjohtajana kesäkuusta 2016 alkaen. Hän on toiminut Kokoomuksen kansanedustajana vuodesta 2007 ja valtiovarainministerinä kesäkuusta 2016 alkaen. Aiemmin Orpo toimi Alexander Stubbin hallituksen maa- ja metsätalousministerinä sekä Sipilän hallituksen sisäministerinä Vuosina Orpo toimi kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Koulutukseltaan Orpo on valtiotieteiden maisteri. Nämä ovat sellaisia asioita, jotka on pakko hoitaa. Se on isänmaallinen velvollisuus. Hornetien korvaaminen on aivan oleellinen kysymys meidän uskottavan puolustuksen kannalta. Sen lisäksi merivoimat vaatii järjestyksessään seuraavana investointeja. Mielestäni nämä ovat sellaisia asioita, jotka pitää tehdä, vaikka olisi taloudellisesti kuinka vaikeaa. Tämän meille on varmasti myös historia opettanut. Mitä vahvemmin ja pidemmälle pystymme tällä hallituskaudella etenemään ja tekemään päätökset sitä parempi! Ne rahat vaan täytyy löytyä. Maanpuolustus 117 7

10 Haastattelu Ei voida enää erotella sisäistä ja ulkoista turvallisuutta. Kaartin korttelin käytävillä joskus kuulee, että Kanerva työryhmän lupaamat rahat hankintoihin annettiin hallitusohjelmassa, mutta samalla toimintamenoleikkaukset kohdistuvat myös puolustusvoimiin. Eli annetaan yhdellä kädellä ja otetaan toisella. Tunnistan tämän ongelman. Nyt vaan on niin, että taloudellinen tilanne on tällä hetkellä täysin kestämätön. Jos ei nyt aivan kestämätön, niin julkisen talouden osalta vähintään heikko. Luvut ovat karuja. On hyvä, että tämän keskellä kuitenkin pystytään panostamaan materiaalihankintoihin. Sitten teemme kaikkemme, jotta pystytään turvaamaan toimintamenovarat. Mitä taloudessa pitää tapahtua, jotta meidän kannalta nuo tärkeät isot investoinnit kyetään suorittamaan? Meillä on kotimarkkinoilla selkeää piristymistä. Rakennusala on pari vuotta noussut ja työllisyyskin on parantunut viimeisen vuoden aikana. Avoimia työpaikkoja on enemmän. Tästä näkökulmasta on positiivisia merkkejä ilmassa. Se mikä meillä ei toimi, on vienti. Me olemme kuitenkin niin riippuvaisia viennistä. Siinä suhteessa kilpailukykysopimuksen parannukset ovat tervetulleita. Jos pystymme pienentämään työllisyysmenoja, saadaan heti liikkumavaraa muun muassa toimintamenoihin ja kaikkeen muuhun. Kuitenkin temppujen pitää ulottua hallituskausien yli. Miten taataan se, että hallituspohjan muuttuessa isot trendit pystytään varmentamaan? Eduskunnassa ei ole yhtään puoletta, joka ei olisi ollut hallitusvastuussa viimeisten kahden vaalikauden aikana. Väitän vaikka varmaan oppositiopuolueet eivät tykkääkään tästä puolueiden olevan samaa mieltä isosta kuvasta ja politiikan peruslinjasta. Kärjessä tässä ovat julkisen talouden vakauttamisen tarve, rakenteelliset uudistukset ja SOTE-uudistus. Sitten keinot, eli lääkkeet miten toimitaan, vaihtelevat. En siis ole kauhean huolissani. Mutta me tarvitsemme koalitioita, jotka pystyvät tekemään päätöksiä. 8 Maanpuolustus 117

11 Valtiovarainministeri Petteri Orpo Edellisessä tehtävässänne sisäministerinä johditte sisäisen turvallisuuden selonteon laatimista. Mikä oli mielestänne strategian keskeisin sanoma? Keskeinen sanoma on se, että ei voida enää erotella sisäistä ja ulkoista turvallisuutta. On tultu aikaan, jossa meillä on vain kokonaisturvallisuuden käsite. Suomen sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvat uhat tulevat suoraan ja saman tien ulkoa. Se tarkoittaa esimerkiksi terrorismia, kybervaikuttamista, maahanmuuttoa tai kansainvälistä rikollisuutta. Ne nivoutuvat kaikki täysin yhteen. Uudet uhat vaativat uudenlaista ajattelua ja varautumista. Ne vaativat erittäin hyvää viranomaisten välistä yhteistyötä. Molempien selontekojen arvioissa painotetaan niin sanottuja hybridiuhkia. Millä tavoin Suomi nyt varautuu niihin? Meidän täytyy olla hyvin verkostoituneita maan rajojen ulkopuolelle kumppaneidemme kanssa. Meidän täytyy saada tiedustelulainsäädäntö sekä puolustuksen että sisäisen turvallisuuden osalta pikatahtia kuntoon. Se on iso lainsäädännöllinen asia, jossa ei saa epäonnistua. Pitäisi saavuttaa se viiden kuudesosan enemmistö, koska se vaatii mitä todennäköisimmin sitä. Jos esitykset menevät normaaliin lainsäädäntöjärjestykseen, niin meillä on laki vasta ensi vaalikaudella. Se on liian kaukana. Meillä on hemmetinmoinen turvallisuusaukko ja niin ei voi olla. Seuraavaksi meidän pitää olla valmiina varautumaan erilaisiin meihin kohdistuviin tilanteisiin, jo rauhan oloissa. Ne voivat olla juuri näitä erilaisia hybriditilanteita, tai niin kuin nähtiin, äkillinen, yllättävä maahanmuutto. Muutenkin meidän pitää katsoa ympärillemme maailmalla tapahtuviin kriiseihin. Kun tapahtuu nopeasti ja yllättäen asioita, on vaarana, että mekin voimme olla yllättävän operaation kohteena. Silloin pitää olla saman tien valmiina! Tarkoittaako tämä, että valmiuslakia pitäisi tarkistaa? Minusta pitää huolella arvioida uudistamisen tarpeet. Olen pitänyt erittäin hyvinä Puolustusministeriön esittämiä uudistuksia. Esimerkiksi reserviläisten palvelukseen kutsumisen nopeuttaminen oli tärkeä uudistus. Saman tien, samana päivänä tai samalla viikolla pitää jo olla joukkoja. Se kuvaa myös nykykriisin etenemistä. Ei se ole niin kuin joskus kolmekymmentäluvulla, että aletaan pikkuhiljaa nostamaan valmiutta ja ajatellaan aikaa olevan kolme kuukautta. Silloin on kaikki jo mennyt Kun on puhuttu tiedustelulainsäädännöstä, niin joidenkin kansalaisten huoli on ollut ristiriita yksityisyyden suojan kanssa? Ymmärrän huolen. Voin samalla vakuuttaa, että siihen haetaan sellainen tapa, joka turvaa kansallisen turvallisuuden tarpeet ja samalla pitää huolen kansalaisten perusoikeuksista. Olen varma, että ne ovat yhdistettävissä. Lakia valmistellaan parlamentaarisesti ja laajapohjaisesti eduskunnassa. Jos nämä asiat eivät ole tasapainossa, niin laki ei etene. Millaisena näette vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkityksen 2020-luvun Suomessa? Aivan oleellisena. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkitys sodan ajan tilanteisiin valmistautumisessa on merkittävä. Se vahvistaa maanpuolustustahtoa, jonka korkea taso on Suomen puolustuskyvyn kivijalka. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että me muun muassa pystyimme valvomaan reserviläisasekysymystä EU:n asedirektiivivalmistelussa. Siinä tehtiin hyvää yhteistyötä puolustusministeri Niinistön ja meidän Europarlamentin jäsenten kanssa. Se oli hyvä osoitus siitä, että hallitus ottaa vakavasti maanpuolustusjärjestöjen roolin. Olette käyneet Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin numero 193. Millaisia muistoja kurssista on jäänyt ja kuinka arvioitte kurssien merkitystä tämä päivänä? Erittäin hyviä muistoja ja menisin uudestaan, jos se olisi mahdollista. Muistan hämmästyneeni Maanpuolustus 117 9

12 Haastattelu Menisin uudestaan maanpuolustuskurssille jos se olisi mahdollista. positiivisesti meidän varautumisen tasosta Suomessa. Olen sittemmin nähnyt sisäministerinä kuinka pitkälle me olemme varautuneet kaikkeen. Yllättävä maahanmuuton tulva osoitti, että se myös toimii. Maanpuolustuskurssien perimmäinen tarkoitus on, että kerrotaan laajasti ja kokonaisvaltaisesti maanpuolustuksesta ja siihen liittyvistä kysymyksistä yhteiskunnan päättäjille, elinkeinoelämälle, virkamiehille, poliitikoille ja maan johdolle. Sillä on iso merkitys korkealle maanpuolustustahdolle ja sille, että Suomessa laajasti halutaan huolehtia maanpuolustuksesta. 10 Maanpuolustus 117

13 Lehtikuva TEEMA VAPAAEHTOINEN MAANPUOLUSTUS Maanpuolustus

14 Teema: Vapaaehtoinen maanpuolustus KIRJOITTAJA Reserviläistoiminta maanpuolustuksen peruspilarina Kansanedustaja Mikko Savola on koulutukseltaan tradenomi. Savola toimii Reserviläisliiton ja Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan puheenjohtajana. Mikko Savola Maapuolustuksen perinteiset peruspilarit Suomessa nojautuvat koko maan puolustamiseen, yleiseen asevelvollisuuteen ja sotilaalliseen liittoutumattomuuteen. Toimiakseen tämä kolminaisuus tarvitsee vahvan maanpuolustustahdon sekä riittävän resurssien kautta saavutettavan kyvyn. Taloudellisesti haastavina aikoina vapaaehtoisuudella on entistä suurempi merkitys myös maanpuolustuksessa. 12 Maanpuolustus 117

15 Mikko Savola: Reserviläistoiminta maanpuolustuksen peruspilarina Vapaaehtoisuudella on pitkät juuret ja perinteet. Lotat olivat aikansa vapaaehtoisia. Ilmavalvontalotat olivat tärkeä osa Suomen ilmapuolustusta. Vapaaehtoisiin maanpuolustusjärjestöihin kuuluu yli suomalaista miestä ja naista. Jäsenmäärältään ja jäsenkirjoltaan laajin on Reserviläisliitto. Liittoon kuuluu yli jäsentä. Jäsenyhdistyksiä on lähes 350 ja koko maan kattavan paikallisyhdistysverkkonsa kautta liitto läsnä lähes jokaisella paikkakunnalla. Aktiivista toimintaakin löytyy vähintään kaikilta seutukunnilta. Reserviläisliitolla on vahvat perinteet. Reserviläisliitto perustettiin paikallisten reservinaliupseeriyhdistysten keskusjärjestöksi. Se toimi 1990-luvun puoliväliin asti nimellä Reservin Aliupseerien Liitto. Vuoden 1995 lopulla tehdyllä sääntömuutoksella liitto muuttui käytännössä avoimeksi maanpuolustusjärjestöksi, johon kaikilla maanpuolustushenkisillä miehillä ja naisilla on ollut mahdollisuus tulla mukaan. Haasteita kuitenkin riittää. Aktiivitoimijoiden keski-ikä nousee ja uuden sukupolven toimijoiden kanssa kilpailevat sadat muut harrastukset ja yhteisöt. Keinoja kiinnostavuuden lisäämiseen ja vastuun siirtämiseen uusille toimijoille - naisille ja miehille on etsitty ja niitä kehitetään jatkuvasti lisää. Entistä laajempi kirjo eri toimintoja ja vastaaminen uusiin trendeihin on oltava meidänkin tähtäimessämme. Toimintaamme mukaan tulo on voitava tapahtua matalalla kynnyksellä. Kaikkein tärkein työ tehdään ruohonjuuritasolla paikallisyhdistyksissä ja piirijärjestöissä. Maanpuolustus

16 Teema: Vapaaehtoinen maanpuolustus 14 Maanpuolustus 117

17 Suomen puolustaminen on niin arvokas asia, että sen eteen on tehtävä paras mahdollinen. Mitä enemmän paikallistasolla on mukaansa tempaavaa toimintaa, sen houkuttelevampaa järjestötoiminta on. Reserviläisliiton vuosittain tekemissä jäsentutkimuksissa ylivoimaisesti suosituin toimintamuoto on ammunta. Käytännössä lähes kaikki yhdistyksemme ovatkin samalla myös ampumaseuroja joiden kautta pääsee valvotuissa olosuhteissa mukaan harrastukseen, kehittämään kykyjään sekä saamaan pätevyyden oman aseen hankintaan. Olemme liittona olleet vahvasti toimimassa ampumaharrastamisen säilymisen puolesta. Viimeisimpänä suurena edunvalvontatehtävänä on ollut EU:n komission esittämä ampuma-asedirektiivi jolla on haluttu rajoittaa sotilasasetta muistuttavien itselataavien kertatuliaseiden saatavuutta Euroopassa. Suomi on ollut aktiivinen, jotta reserviläistoiminta pystytään turvaamaan, sillä yleisen asevelvollisuuden maassa vapaaehtoistoiminta on käytännössä ainut keino ylläpitää laajasti tätä yksittäisen sotilaan tärkeintä ominaisuutta, eli ampumataitoa. Eduskunnassa päätetään syksyn ja talven aikana Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon lisäksi myös puolustuspoliittisesta selonteosta. Näissä selonteoissa linjataan niin Suomen puolustusvoimien asento kuin maamme ulkopoliittinen asema. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen on oltava selonteoissa keskeisessä roolissa. Järjestökenttää tarvitaan paikkaamaan sitä aukkoa, minkä rajalliset valtiontalouden resurssit aiheuttavat muun muassa kertausharjoitusten suhteen. Selontekoja käsiteltäessä maanpuolustusjärjestöjen tehtävänä on asiantuntijakuulemisissa tuoda näkemykset esille siitä mitä konkreettisesti ollaan valmiita tekemään tulevina vuosina. Asiantuntemusta ja taitoa laajasta jäsenistöstämme löytyy. Suomen puolustaminen on niin arvokas asia, että sen eteen on tehtävä paras mahdollinen. Reserviläistoiminta on peruspilarina tässä asiassa. Maanpuolustus

18 Teema: Vapaaehtoinen maanpuolustus KIRJOITTAJA Maanpuolustuskoulutusyhdistys maanpuolustuskyvyn rakentajana Prikaatikenraali evp. Pertti Laatikainen on koulutukseltaan yleisesikuntaupseeri. Hän on vuodesta 2015 lähtien toiminut Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnanjohtajana. Hän on palvellut komentaja- ja koulutusalan tehtävissä Puolustusvoimissa vuosina muun muassa Etelä- Suomen sotilasläänin komentajana, Puolustusvoimien koulutuspäällikkönä, RUK:n johtajana ja Kaartin Jääkärirykmentin komentajana. Pertti Laatikainen Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on valtakunnallinen vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen yhteistyöjärjestö. MPK:lla on 15 jäsenjärjestöä, joiden koulutusta MPK ohjaa, tukee ja sovittaa yhteen. Yhdistys järjestää turvallisuus-, varautumis- sekä johtamis- ja kouluttajakoulutusta sekä tekee aloitteita ja toimii muutoinkin maanpuolustuksen hyväksi. 16 Maanpuolustus 117

19 Pertti Laatikainen: Maanpuolustuskoulutusyhdistys maanpuolustuskyvyn rakentajana Suomen Punaisen Ristin ja Liikenneturvan tavoin MPK on julkisoikeudellinen yhdistys, jolla on lain määrittelemä tehtävä. MPK:n tehtävät on määritetty laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. MPK:n julkisena hallintotehtävänä on järjestää vapaaehtoiseen maanpuolustukseen kuuluvaa sotilaallista koulutusta ja sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta sekä vapaaehtoista maanpuolustusta koskevaa tiedotusta ja valistusta. Lisäksi laissa on erikseen mainittu tehtäväksi kehittää naisten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja järjestää siihen koulutusta. TOIMINNAN EDELLYTYKSET MPK on puolustusvoimien strateginen kumppani ja toimintaa ohjaa sekä valvoo puolustusministeriö. Toiminta perustuu puolustusministeriön budjettirahoitukseen sekä Puolustusvoimien kanssa tehtävään sopimukseen sotilaallisen koulutuksen toteuttamisesta. Tasavallan presidentti tutustuu Santahaminassa MPK:n järjestämään lukiolaisten turvakurssiin syksyllä MPK tekee tiivistä yhteistyötä jäsenjärjestöjensä kanssa, joiden roolia koulutuksen toteuttamisessa kehitetään jatkuvasti. Lisäksi MPK työskentelee kiinteässä yhteistyössä keskeisten varautumis- ja turvallisuusalan järjestöjen kanssa. MPK:n tuottaa vuosittain puolustusministeriön ja pääesikunnan kanssa sovitut koulutusvuorokaudet. Koulutuksesta 2/3 on vapaaehtoista sotilaallista ja sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta sekä 1/3 kaikille avointa varautumis- ja turvallisuuskoulutusta. Vuosittain MPK kouluttaa lähes henkilöä. Koulutusvuorokausia kertyy kaikkiaan noin Koulutusmäärät ovat nousseet vuodesta Maanpuolustus

20 Teema: Vapaaehtoinen maanpuolustus 2008 lähes 80 %:lla koulutusvuorokausissa mitattuna. MPK:n toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja on näin ollen kustannustehokas tapa järjestää koulutusta. MPK:n koulutuksen laatujärjestelmä tuottaa systemaattisesti tietoa koulutuksen ja toiminnan kehittämiseksi. Laadunvarmistus ja toiminnan kehittäminen ovat osa jokapäiväistä toimintaa. RESERVI MAANPUOLUSTUSKYVYN RAKENTAJANA MPK toimii reservin joukkojen ja yksilöiden kouluttajana sekä tukee puolustusvoimien valmiuksia muiden viranomaisten tukemiseen. Puolustusvoimien tilaaman koulutuksen painopisteenä on maavoimien paikallispataljoonien koulutus sekä aselajikoulutus. Sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa painotetaan sotilaan perustaitoja, johtamiskoulutusta ja fyysistä kuntoa edistävää toimintaa. Ase -ja ampumakoulutuksella ylläpidetään ampumataitoa ja innostetaan ampumaharrastukseen. Vapaaehtoiset, pääosin jäsenjärjestöistä tulevat kouluttajat ovat MPK:n tärkein voimavara. MPK:lla on noin sitoumuksen tehnyttä kouluttajaa ja toimijaa. Kouluttajien ja muiden vapaaehtoisten toimijoiden valmiudet suoriutua tehtävistään varmistetaan osaamisella ja sen kehittämisellä. Kouluttajakoulutus on perustana koulutuksen onnistumiselle. NAISTEN KOULUTUS MPK:n koulutukseen osallistuvista noin 20 % on naisia. Sotilaallisen ja sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen lisäksi MPK tarjoaa asepalvelusta käymättömille naisille mahdollisuuden osallistua koulutukseen siten, että heidät voidaan sijoittaa kokonaisturvallisuuden eri tehtäviin. Naiset osallistuvat pääasiassa varautumisja turvallisuuskoulutuksiin. turvakurssit, jotka ovat niin suosittuja että niihin voidaan ottaa vain osa halukkaista. Varautumis- ja turvallisuuskoulutuksessa alueellinen yhteistyö eri viranomaisten ja hallinnonalojen kanssa on tiivistä. MPK:n tarjoaa kunnille ja viranomaisille suunnattua varautumiskoulutusta siten, että yksilöiden koulutuksen ohella järjestetään alueellista yhteistoimintaa tukevaa koulutusta. MPK:N TULEVAISUUS MPK toiminnan jatkuvuus nykytasolla on monen muun toimijan tavoin valtionavun epävarmuudesta johtuen epävakaalla perustalla. MPK:n valtionapu on pysynyt samana sen koko julkioikeudellisena yhdistyksenä olo ajan, vuodesta 2008 lähtien. Samanaikaisesti koulutusmäärät ovat lähes kaksinkertaistuneet ja yleinen kustannustaso noussut. Myös puolustusvoimauudistus on lisännyt MPK:n kustannuksia. MPK varautuukin valtioavun supistuksiin, mikä myös heikentää sen mahdollisuuksia säilyttää koulutuksessa nykyinen taso. Samanaikaisesti MPK koulutukseen on hakeutumassa jatkuvasti enemmän kansalaisia. Kansalaiset tuovat esille huolensa yleisestä turvallisuustilanteesta ja siksi he haluavat vapaaehtoisesti lisätä valmiuksiaan erilaisissa uhka- ja vaaratilanteissa. MPK:n vahvuuksia ovat yksilötason ja yhteiskunnallisten tarpeiden tunnistaminen sekä hyvät yhteistoimintaverkostot kokonaisturvallisuuden kentässä. Kansalaisten arvomaailman muutoksen, monikulttuurisuuden ja teknologian kehittymisen aiheuttamat muutostarpeet huomioidaan. Tehokkainta maanpuolustuskyvyn rakentamista on yksilöiden ja yhteisöjen kokonaisturvallisuusosaamisen kasvattaminen. Sitä MPK tekee kaikilla tasoilla. VARAUTUMIS- JA TURVALLISUUSKOULUTUS Varautumis- ja turvallisuuskoulutuksen tavoitteet on asetettu Yhteiskunnan kokonaisturvallisuusstrategian (YTS) mukaisesti. Tavoitteena on lisätä yleistä valmiutta ja toimintakykyä yhteiskunnan häiriötilanteissa. Sitä tukee mm. nuorille suunnattu koulutus, kuten lukiolaisten 18 Maanpuolustus 117

21 Anne Holmlund: Naiset maanpuolustuksessa ja varautumisessa Naisten valmiusliiton puheenjohtaja Anne Holmlund ja Ulla Aaltonen (oik.) pystyttävät puolijoukkuetelttaa muun ryhmän kanssa valtakunnallisessa valmiusharjoituksessa Tikkakoskella syksyllä Valmiusharjoitukseen osallistui ennätykselliset 450 naista. Naiset maanpuolustuksessa ja varautumisessa Anne Holmlund Naisten rooli maanpuolustuksessa on korostunut viime vuosina. Kokonaisturvallisuuden kehys tarjoaa naisille lukuisia mahdollisuuksia osallistua turvallisen yhteiskunnan rakentamiseen. Maanpuolustus

22 Teema: Vapaaehtoinen maanpuolustus KIRJOITTAJA Anne Holmlund on toiminut Naisten valmiusliiton puheenjohtajana vuodesta 2013 alkaen. Hän on toiminut kansanedustajana vuosina , joista vuosina sisäasiainministerinä Vanhasen toisessa hallituksessa sekä Kiviniemen hallituksessa. Pääesikunnan tietojen mukaan vapaaehtoisen asepalveluksen aloitti tänä vuonna ennätysmäärä naisia. Asepalvelukseen myös haki enemmän naisia kuin koskaan ennen. Kaikkiaan reserviin on koulutettu vuodesta 1995 lähtien noin naista. Vapaaehtoisen asepalveluksen avaaminen naisille on ollut yhteiskunnallisesti merkittävä asia. Palveluksessa naiset ovat osoittautuneet tunnollisiksi sotilaiksi, joilla on hyvä motivaatio ja maanpuolustustahto. Asepalvelus ei ole naisten ainoa tapa tukea Suomen puolustuskykyä ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Naiset voivat tukea maanpuolustustyötä ja yhteiskunnan kriisivalmiutta osallistumalla myös lukuisten eri maanpuolustusjärjestöjen toimintaan. Naisten Valmiusliitto perustettiin vuonna 1997 valtakunnalliseksi yhteistyöjärjestöksi, jonka tarkoituksena on kehittää naisten turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia sekä lisätä naisten mahdollisuuksia toimia poikkeusoloissa yhteiskunnan hyväksi. Valtakunnallisissa naisille suunnatuissa Nasta-valmiusharjoituksissa on tähän mennessä koulutettu noin naista. Naisten kiinnostus maanpuolustusta ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta kohtaan on lisääntynyt huimaa vauhtia ja on pysynyt korkealla tasolla jo usean vuoden ajan. Viime vuosina ilmoittautuneita on ollut lähes kaksinkertainen määrä verrattuna siihen, mitä harjoitukseen voidaan ottaa mukaan. Syyskuussa Kainuun prikaatissa järjestettävään HOIKKA 2016 harjoitukseen osallistuu noin 450 naista eri puolilta Suomea. Naisten rooli turvallisen yhteiskunnan tekijöinä on selvästi korostunut viime vuosina. Henkilökohtaisten turvallisuustaitojen hankkiminen ja ylläpitäminen sekä turvallisuushakuisen asenteen omaksuminen koetaan entistä tärkeämmäksi. Naiset haluavat tietoa turvallisuudesta ja varautumisesta sekä ovat halukkaita kouluttautumaan ja syventämään omia tietojaan yhteiskunnan turvallisuuden eri osa-alueilla. Entistä useampi on myös valmis sitoutumaan yhteiskunnan turvallisuuden ja häiriöttömän toiminnan varmistamiseen omalla panoksellaan ja osaamisellaan. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee 20 Maanpuolustus 117

23 Anne Holmlund: Naiset maanpuolustuksessa ja varautumisessa koko yhteiskunnan valmiutta ja varautumiskykyä. Globalisaatio ja monet muut tekijät ovat muuttaneet kriisien ja arjessa kohtaamiemme erityistilanteiden luonnetta. Uhkien monimuotoistuminen sekä riippuvuus sähköstä ja tietoliikenneyhteyksistä tekee nykyaikaisesta yhteiskunnasta erityisen haavoittuvan. Vanhojen uhkakuvien rinnalle on tullut uusia ja entistä monimutkaisempia. Tuorein esimerkki on pakolaisongelma, joka yllätti myös Suomen viranomaiset. Myös terrorismin aiheuttama uhka ja terroristiset teot ovat nousseet voimakkaasti esille koko Euroopassa. Näiden ongelmien ratkaisuun ja uhkiin varautumiseen tarvitaan yhteisiä toimintamalleja niin Euroopan sisällä, kuin myös sen ulkopuolella. Eri tapahtumat ovat rauhan aikanakin osoittaneet meille, miten tärkeää niin kansalaisten kuin yhteiskunnankin varautuminen ja valmiuksien parantaminen on. Varautumisen täytyy ulottua joustavasti moniin tilanteisiin. Turvallisuus on jatkumo kodin, työpaikan ja liikenteen turvallisuudesta aina maailmanlaajuisten ongelmien hallintaan, ihmiskunnan olemassaolon ja maapallon elinkelpoisuuden säilyttämisen turvaamiseen. Yhteiskunnan tasolla varautumista kehitetään jatkuvasti. Maan hallitus ja eduskunta linjaavat selontekojen sekä strategia-asiakirjojen avulla sitä, miten viranomaiset yhdessä kansalaisten, kansalaisjärjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa varautuvat huolehtimaan yhteiskunnan toimivuudesta kaikissa oloissa. Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ylläpitäminen kaikissa tilanteissa edellyttää, että uhkiin varaudutaan muutoinkin kuin pitämällä puolustusvoimamme ajan tasalla. Suomen vahvuutena on koko historiamme ajan ollut hyvin toimiva viranomaisyhteistyö. Tätä turvallisuuden perustaa vahvistaa laaja vapaaehtoisten toimijoiden piiri, jonka tarjoama tuki tulisi pystyä hyödyntämään täysimääräisesti. Vapaaehtoisia osaajia löytyy viranomaistoiminnan tueksi, kunhan pidämme huolta siitä, että heille löytyy laadukasta koulutusta, mielekkäitä tehtäviä, sekä järjestelmä, jonka kautta pystytään nopeasti ja tehokkaasti ottamaan käyttöön tämä potentiaali, olipa kyse sotilaallisen uhkan syventymisestä tai rauhanajan poikkeusoloista. Tämä edellyttää jatkuvaa kouluttautumista sekä osaamisen ylläpitoa. Oman haasteensa paikalliselle ja alueelliselle varautumiselle sekä valmiussuunnittelulle tuovat vireillä olevat rakenneuudistukset. Maakuntauudistuksen myötä kuntien rooli muuttuu merkittävästi ja kunnallisen itsehallinnon rinnalle muodostetaan maakunnallinen itsehallinto. Tähän mennessä on linjattu, että maakuntatasolle kuuluu Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa määritelty alueellinen varautuminen ja sen tukeminen. Uudistuksen läpiviennissä on syytä huolehtia, että varautumisen suunnittelussa ja käytännön toteuttamisessa annetaan tilaa myös kolmannen sektorin järjestötyölle sekä vapaaehtoisille toimijoille. Maanpuolustus

24 Teema: Vapaaehtoinen maanpuolustus KIRJOITTAJA Vapaaehtoinen velvollisuus Jukka Sonninen Kirjoittaja prikaatikenraali Jukka Sonninen on koulutukseltaan yleisesikuntaupseeri ja toimii tällä hetkellä Pääesikunnan koulutuspäällikkönä ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastajana. Ensiaputaitojen harjoituttaminen palvelee sekä sodanajan suorituskykyjen rakentamista että yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. 22 Maanpuolustus 117

25 Jukka Sonninen: Vapaaehtoinen velvollisuus Vapaaehtoiset tukevat sotilaallisen puolustuksen normaali- ja kriisiajan kykyä ja lujittavat tahtoa puolustautua suomalaisia uhkaavissa turvallisuustilanteissa. Maanpuolustus

26 Teema: Vapaaehtoinen maanpuolustus Vapaaehtoisuuteen tulisi jatkossa liittää vahvemmin lupaus olla käytettävissä, kun on tarve. Vapaaehtoisuudella on pitkä perinne, mutta vasta tällä vuosituhannella se tunnustettiin uudelleen osaksi myös sotilaallista puolustusta. Vapaaehtoinen maanpuolustus on laaja kokonaisuus, jota tässä lehden numerossa käsitellään laajasti, mutta sotilaalliselle puolustukselle se on erityisen merkittävä. Ajattelemme maanpuolustusta helposti vain velvollisuutena, ja moni velvollisuutensa hyvin hoitaakin, mutta vapaaehtoisuus on monelle suomalaiselle velvollisuutta täydentävä toimintamuoto, joka on hyödyllistä niin hänelle itselleen kuin laajemmin yhteiskunnalle. Vapaaehtoinen maanpuolustus työ tuottaa sotilaallista turvallisuutta. VAPAAEHTOISET Vapaaehtoisuus näkyy yhteiskunnassa maanpuolustustietoisuuden lisääjänä, osaamisen ja valmiuden kehittäjänä sekä varautumista ja turvallisuutta tuottavana palveluna. Koulutus on ehdottomasti tunnetuin muoto, mutta myös häiriö- ja poikkeusolojen tarpeisiin olisi syytä kehittää palvelumuotoja. Kun ymmärrystä, osaamista ja valmiutta on, pitäisikö sitä myös käyttää laajalti turvallisuustilanteissa viranomaisen tukena? Sotilaallisen puolustuksen kokemukset vapaaehtoisista on kannustavia. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen sotilaallisen ulottuvuuden valvomiseksi ja ohjaamiseksi puolustusvoimissa on vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastaja. Hänen on huolehdittava, että toiminta täyttää lain asettamat vaatimukset ja toisaalta myös reunaehdot. Tehtävä on pääosin koulutuspainotteista, mutta ei poissulje laajempaa ohjausta ja yhteistyötä. Erityisesti aseellista koulutusta on valvottava. Yhteinen päämäärä yhdistää ja yhteistoiminta koulutusalan yhteistyöjärjestön maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kanssa on sujuvaa ja molempia hyödyttävää. KOULUTUS Puolustusvoimien osalta määrällisesti merkittävintä vapaaehtoistyötä tehdään koulutusalalla. Sen yhteistyöjärjestönä toimii julkisoikeudellinen yhdistys MPK, jonka jäsenjärjestöjä ovat keskeiset maanpuolustusjärjestöt. Puolustusvoi- 24 Maanpuolustus 117

27 Jukka Sonninen: Vapaaehtoinen velvollisuus mat tilaa MPK:lta vuosittain yli reserviläisen koulutuksen ja sen lisäksi MPK järjestää itse sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta henkilölle. Vuorokausina sotilaskoulutusta annetaan yli Se on noin kolmannes koko reservin koulutusvolyymistä vuorokausina tarkasteltuna. Kouluttajina tilatuilla kursseilla toimivat MPK:n kouluttajat, jotka puolustusvoimat on tehtävään hyväksynyt. Varsin usein he ovat erinomaisen päteviä alan harrastajia, joilla on palava halu kouluttaa. Luonnollisesti harjoitusten järjestäminen edellyttää ammattisotilaiden ja muun puolustusvoimien henkilöstön työpanosta, mutta määrällisesti se on vähäinen verrattuna vapaaehtoisten työhön. Kokonaisuutena MPK:n järjestämä vapaaehtoisten koulutustyö täydentää hienolla tavalla puolustusvoimien koulutusta ja reservin harjoituksia. MPK on nykyisin puolustusvoimien strateginen kumppani. Koulutustarjonta on erinomaisen laajaa ja kustannuksiltaan varsin kohtuullista, ovathan vapaaehtoiset asialla. Koulutuksen laatua valvotaan modernin laatujärjestelmän avulla ja kattavin auditointimenettelyin. Uusia koulutusaloja ovat erittäin suositut kyber-kurssit, venekoulutus ja uudet aselajikurssit. Vapaaehtoiselle reserviläiselle on puolustusvoimissa vapaana tehtäviä maakuntakomppanioissa ja paikallispataljoonissa. Erityisesti haetaan reserviläisiä, miehiä ja naisia, jotka kehittävät itseään avoimessa oppimisympäristössä, kehittävät kuntoaan ja pystyvät osoittamaan toimintakykynsä sekä osallistuvat koulutukseen. tilanteissa tehokkaasti ja vaikuttavasti. Nykyisin on mahdollista antaa määräaikainen sitoumus osallistumisesta vapaaehtoiseen koulutukseen ja sotilaallisiin tehtäviin. Muissa pohjoismaissa ja Virossa vapaaehtoiset, mutta sitoumuksella palvelukseen kutsutut sotilaat ja siviilit, ovat lähes ensivastejoukkoja kaikissa turvallisuustilanteissa. Me vierastamme tätä, vaikka iso osa Suomesta on sopimuspalokuntien vastuulla. Voisiko se toimia myös sotilaallisella puolella? Asiaa kannattaa pohtia. Oleellista on siis vaatia vapaaehtoisesti sitoutuneelta myös lupausta olla käytettävissä, jos tulee hätä. Vapaaehtoisuuteen tulisi jatkossa liittää vahvemmin lupaus olla käytettävissä, kun tarve tulee. Sitoutunut vapaaehtoinen on silloin velvollinen. Hankittua osaamista, toimintakykyä ja valmiutta on voitava käyttää, se ei siis saa jäädä reserviin kun on hätä. Muuttuva turvallisuusympäristömme edellyttää vahvaa kokonaisturvallisuusajattelua, jossa korostuu koko yhteiskunnan henkisen ja fyysisen kriisinsietokyvyn vahvistaminen. Hybridiuhkatilanne vain korostaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkitystä maanpuolustustahdon ylläpitäjänä ja kehittäjänä sekä puolustusvoimien antaman koulutuksen monipuolisena täydentäjänä. Onko meillä varaa jättää motivoituneet, osaavat ja toimintakykyiset vapaaehtoiset taka-alalle hyvinkin nopeasti kehittyvissä uhkatilanteissa? No, ei tietenkään. KEHITTÄMINEN Vapaaehtoista toimintaa kannattaa ja voidaan kehittää. Hyvinkin pienellä resurssien kasvattamisella, säädöstarkastuksilla ja ennen kaikkea rohkealla luottamuksella vapaaehtoisten kykyyn ja tahtoon, voidaan tuotteita ja tuloksia parantaa. Moni parantamiskohde on jo tunnistettu ja korjausliikkeet ovat käynnissä, mutta vapaaehtoisten roolin kasvattaminen edellyttää pienimuotoista kansalaiskeskustelua ja uusia linjauksia niin lainsäätäjiltä kuin budjetoijilta. Sotilaallisen puolustuksen näkökulmasta, sama varmaankin koskee myös muita aloja, on pohdittava miten vapaaehtoista osaamista voitaisiin käyttää normaaliolojen ja poikkeusolojen Maanpuolustus

28 Teema: Vapaaehtoinen maanpuolustus KIRJOITTAJA Mikko Halkilahti on Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja. Hän on toiminut tehtävässään vajaat kolme vuotta. Halkilahdella on pitkä yli 15 vuoden kokemus järjestötoiminnasta. Hän on mm. toiminut Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) varapuheenjohtajana. Koulutukseltaan Halkilahti on agronomi, MMM. Vapaaehtoinen maanpuolustus ja reservin päällystön merkitys Mikko Halkilahti 26 Maanpuolustus 117

29 Mikko Halkilahti: Vapaaehtoinen maanpuolustus ja reservin päällystön merkitys Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on ollut suuri merkitys maamme historiassa. Koko Suomen itsenäisyyden ajan maanpuolustusjärjestöissä on ylläpidetty puolustusvoimien antamaa sotilaallista valmiutta, välillä enemmän ja välillä vähemmän julkisesti aikakaudesta riippuen. Sotilaspoliisireserviläisiä maavoimien reservin kertausharjoituksessa WANAJA14:ssä, Parolannummella syksyllä Vapaaehtoinen maanpuolustus koetaan Suomessa tärkeäksi, siitä kertovat jo maanpuolustusjärjestöjen moninaisuus ja niissä jäseninä olevien henkilöiden määrä. Muistettava on, että ennen viime sotia Suojeluskuntajärjestö oli keskeinen toimija vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa. Reservin päällystö, reservin upseerit ja aliupseerit, ovat järjestäytyneet 1920-luvun puolivälistä lähtien ja he ovat kantaneet vastuuta järjestötoiminnasta koko pitkän historian ajan. Maanpuolustus

30 Teema: Vapaaehtoinen maanpuolustus Vastuuntuntoinen reserviläinen pitää huolta omasta kenttäkelpoisuudestaan ja sotilaallisesta tietotaidostaan omaehtoisesti. Aktiivisen päällystön toimesta reserviläistoiminta on kasvanut tämän päivän mittoihin. Tänään Suomen puolustusvoimien reservin koko liikkuu luokassa henkilöä ja kun siihen otetaan mukaan myös varareservi, eli vuotiaat miehistöön kuuluvat, päästään viime vuoden reserviläiskirjeen lukuun reserviläistä. Tämän päivän varusmiespalveluksen suorittavista saa reservin upseerin koulutuksen noin 7 % ikäluokasta ja aliupseerin koulutuksen lähes 30 % ikäluokasta. Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen koko on sotilasta. Tuosta määrästä noin 97 % on reserviläisiä ja vain noin 3 % palkattua henkilökuntaa. Päällystöstä noin 4/5 osaa on reservin päällystöä. Voidaan siis sanoa, että reservin päällystön merkitys sodan ajan joukoissa on erittäin suuri. Jotta reservin päällystöön kuuluva henkilö pystyy suoriutumaan vaativasta sodan ajan tehtävästä saa reserviläinen koulutusta siihen kertausharjoituksissa, vapaaehtoisissa harjoituksissa sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kursseilla. Lisäksi vastuuntuntoinen reserviläinen pitää huolta omasta kenttäkelpoisuudestaan ja sotilaallisesta tietotaidostaan omaehtoisesti harjoittamalla säännöllisesti fyysistä kuntoaan, ampumataitoaan sekä sotilastietojaan. Viimeisimpään hyvänä tiedonlähteenä toimii puolustusvoimien verkko-oppimisympäristö PVMOODLE. Myös reserviläisjärjestöissä on tarjolla paljon hyödyllisiä keinoja ylläpitää kenttäkelpoisuutta. Paikallisyhdistykset tarjoavat runsaasti liikunta-, ammunta- ja koulutustapahtumia ympäri maata. Unohtamatta myöskään aatteellista- ja perinnetoimintaa, jotka toimivat ennen kaikkea maanpuolustushengen ylläpitäjinä. Lisäksi järjestöillä on laajaa tiedotustoimintaa. Aikaisemmin mainitun puolustusvoimien reservin ja sodan ajan joukkojen määrästä voidaan laskea, että vain joka kolmannella sijoitusikäisellä reserviläisellä on sodan ajan tehtävä. Suurimmalle osalle reservin päällystöä ei siis ole suunniteltu puolustusvoimien sodan ajan tehtävää laisinkaan. Osalla tästä joukosta työpaikkana on huoltovarmuuden kannalta kriittinen yritys, jossa työ tulee jatkumaan myös poikkeusoloissa. Heille asevelvollisuusrekisteriin on tehty työn- 28 Maanpuolustus 117

31 Mikko Halkilahti: Vapaaehtoinen maanpuolustus / Reservin päällystön päällystön antajan puolesta VAP-merkintä eli työntekijä on varattu yrityksen käyttöön häiriö- ja poikkeusoloissa. Siltikin yli puolella reservin päällystöstä ei ole ennakkoon mietittyä poikkeusolojen tehtävää. Järjestökentässä toimivat vapaaehtoiset ovat useasti monessa mukana. Henkilö saattaa toimia aktiivisesti esimerkiksi Vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa (Vapepa), Meripelastusseurassa ja MPK:ssa. Monet järjestöt omaavat myös poikkeusolojen tehtäviä ja toiminnassa mukana olevien henkilöiden oletetaan toimivan tietyssä tehtävässä myös häiriötilanteissa, mutta lopulta kaikkien järjestöjen luottohenkilö siirtyykin puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin. Tällaisten päällekkäisten tehtävien ongelmalle olisi ratkaisuna kaikkien hallinnonalojen yhteinen henkilöstön varaamisrekisteri, yleinen varaamisrekisteri. Siinä jokaisen kansalaisen kohdalle voitaisiin merkitä mahdollinen poikkeusolojen tehtävä, jos henkilöllä ei ole sijoitusta puolustusvoimien sodan ajan organisaatiossa. Yleinen varaamisrekisteri herättäisi varmasti myös kunnat ja muut turvallisuusviranomaiset pohtimaan kriisiajan organisaatioitaan ja sitä kautta parantamaan varautumistaan poikkeusoloihin. Lisäksi uudet poikkeusolojentehtävät motivoisivat puolustusvoimien reservissä olevia henkilöitä hakeutumaan uusiin haasteellisiin tehtäviin. Yhteinen varaamisrekisteri poistaisi päällekkäiset varaukset, helpottaisi sijoittamiskelpoisten henkilöiden löytymistä, lisäisi varautumisjärjestelyjen luotettavuutta paremmalla reaaliaikaisuudellaan ja helpottaisi varautumisjärjestelyjä. Uusi rekisteri voisi rakentua esim. nykyisen työvelvollisuusrekisterin perustamisvalmiuksien ja teknisten järjestelmien varaan tai se voitaisiin luoda nykyisen asevelvollisrekisterin pohjalle laajentamaan sitä koskemaan myös kunta- ja työnantajaorganisaatioiden poikkeusolojen henkilövarauksia. Jokaista kansalaista tarvitaan isänmaamme turvallisuuden takaamiseksi. Tehtäviä varmasti löytyy kokonaisturvallisuuden eri saroilta. Reservin päällystö on saanut varusmiespalveluksen aikana sodan ajan johtajakoulutuksen ja monen siviilitehtävät ovat erittäin vaativia johtotehtäviä yhteiskunnan eri aloilta. Tällaista voimavaraa ei kannata hukata. Lisäksi kun otetaan huomioon kansalaistemme korkea maanpuolustustahto, joka reservin päällystön osalta on vielä keskimääräistäkin korkeampi, on käsissämme mahdollisuus, joka ehdottomasti kannattaa hyödyntää. Maanpuolustus

32 Teema: Vapaaehtoinen maanpuolustus KIRJOITTAJA Ruotsin vapaaehtoinen maanpuolustus Anders Gardberg Kommodori evp. Anders Gardberg on koulutukseltaan yleisesikuntaupseeri. Hän on toiminut vuosina Ruotsin puolustusasiamiehenä. Tällä hetkellä hän työskentelee Saab International Finlandin maajohtajana. Vapaaehtoinen maanpuolustus muodostaa tärkeän osuuden Ruotsin maanpuolustuksesta. Kodinturvajoukkojen merkitys korostuu erityisesti hajaasutuilla alueilla. Ruotsin puolustuksen mollaaminen on perinteisesti Suomessa ollut suosittua, osittain varmaan heikon itsetuntomme vuoksi. Viime vuosina Ruotsin puolustuksen alasajo onkin ollut kauhistuksen aiheena, tosin aiheesta. Yleisessä kauhistuksessa unohtuu kuitenkin helposti se, että useimmat Suomen nykyisen kokonaispuolustuksen kulmakivet ovat aikoinaan kehitetty Ruotsista saadun mallin mukaisesti. Esimerkkinä mainittakoon kokonaismaanpuolustus, mukaan lukien valtakunnalliset ja alueelliset maanpuolustuskurssit luvulla käyttöön otettu puolustusvoimien joukko-tuotantojärjestelmä, jossa varusmiespalve- 30 Maanpuolustus 117

33 Anders Gardberg: Ruotsin vapaaehtoinen maanpuolustus luksen aikana koulutetaan kokonaisia sodan ajan joukkoja, on sekin kopioitu Ruotsista. Suomi on sitten edelleen jatkojalostanut näitä järjestelmiä siten, että ne edelleen luovat maanpuolustuksemme merkittävän perustan. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen osalta tilanne on kuitenkin päinvastainen. Ruotsin vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen juuret ovat Suomen Suojeluskunnassa ja Lotta Svärd järjestössä. Saksan hyökättyä Tanskaan ja Norjaan huhtikuussa 1940, perustettiin Ruotsiin kodinturvajoukot, Hemvärnet sekä Ruotsin vastaava Lotta-järjestö, Lottakåren. Sittemmin, kylmän sodan aikana Ruotsissa rakennettiin kattava kokonaismaanpuolustusjärjestelmä, jossa Hemvärnetillä oli suuri merkitys paikallispuolustuksessa. Tärkeimmillä teollisuuslaitoksilla oli myös oma paikallispuolustus, Driftvärn osana Hemvärnet iä. Kouluttaja ohjaamassa ja tarkkailemassa ruotsalaissotilaiden toimintaa tuliasemassa. Kylmän sodan aikana Hemvärnet llä oli kodinturvasotilasta. Joukolla oli tärkeä osuus valmiuden ylläpidossa ja uhkakuvan mukaisessa strategisen iskun ennaltaehkäisyssä. Kodinturvasotilailla oli henkilökohtainen varustus, mukaan lukien ase, kotonaan. Nopean liikekannallepanon varmisti se, että joukkueen johtajilla oli avaimet hajasijoitettuihin ammusvarastoihin. Kävimme kesällä 1991 Pohjois- Ruotsissa oman sotakorkeakoulun kurssimme kanssa tutustumassa pohjoisen Ruotsin puolustusjärjestelyihin. Siinä iäkäs kodinturvajoukkojen vänrikki esitteli oman tehtävänsä. Mikäli Maanpuolustus

34 Teema: Vapaaehtoinen maanpuolustus Ruotsin Hemvärnetin sotilaskoulutusta. Käynnissä on kouluttajan johdolla pidettävä panssarintorjuntarasti. hyökkäys alkaisi, olisi hänen tehtävänsä räjäyttää etukäteen valmisteltu 400 kilon siltapanos kotitilansa läheisyydessä. Räjäytysaineet olivat kohteen läheisyydessä lukitussa betonibunkkerissa, avaimet ja sytyttimet hänellä kotonaan. Kodinturvamies ilmoitti tarvitsevansa varttitunnin varoitusajan, mikäli hyökkääjä tulisi idästä, tarkentaen kuitenkin, että hän ei tarkoittanut suomalaisia. Ruotsin supistaessa puolustustaan ja 2000 luvulla, myös kodinturvajoukkoja supistettiin, muttei vastaavassa laajuudessa kuin vakinaista väkeä. Vuoden 2009 puolustuspäätöksessä korostettiin taas kotimaan puolustusta ja joukkojen nopeaa toimeenpanokykyä. Puolustusvoimien henkilöstön kokonaismääräksi päätettiin sotilasta, joista kodinturvajoukoissa. Hemvärnetin merkitystä ja roolia muutettiin merkittävästi, korostaen sen operatiivista merkitystä. Samalla myös joukkojen nimi muu- 32 Maanpuolustus 117

35 Anders Gardberg: Ruotsin vapaaehtoinen maanpuolustus tettiin, Hemvärnet och Nationella Skyddstyrkorna, (Kansalliset Suojajoukot) korostaakseen joukkojen valmiudellinen tehtävä. Samalla joukkoa nuorennettiin merkittävästi ja kiristettiin sotilaiden fyysisen kunnon vaatimuksia. Uudistuksessa joukot organisoitiin 40 kodinturvapataljoonaan ja varustettiin puolustusvoimien supistuksen myötä vapautetuilla uudenaikaisilla aseilla ja varusteilla. Siitäkin huolimatta, että joukot on organisoitu pataljooniin, on ne suunniteltu käytettäväksi paikallisesti joukkueittain, enimmillään komppanioina. Kodinturvajoukot kattavat koko Ruotsin alueen ja ovat operatiivisesti oman alueensa puolustusvoimien joukko-osaston alaisia. Kenraalimajurin arvoinen kodinturvajoukkojen komentaja ohjaa joukkojen kehittämistä puolustusvoimien päämajasta. Paikalliset joukko-osastot vastaavat kodinturvajoukkojen koulutuksesta ja tukevat niiden rekrytointia. Kodinturvajoukkojen tehtävät ovat muiden viranomaisten tuki virka-apuna, esimerkiksi henkilön etsinnässä tai metsäpalon sammutuksessa sekä paikallispuolustus. Viime vuosina kodinturvajoukkojen varustusta on vahvennettu mm. kranaatinheittimillä sodan ajan suorituskyvyn vahventamiseksi. Kodinturvajoukkojen merkitys kansallisen puolustukseen on suurinta haja-asutuilla alueilla, kuten pohjoisessa Ruotsissa sekä Gotlannilla. Toisaalta, maanpuolustustahto näillä alueilla on myös perinteisesti ollut suurinta. Gotlannin puolustus oli vuoden 2004 puolustuspäätöksen jälkeen pelkästään Hemvärnetin vastuulla. 460 henkinen kodinturvapataljoona oli ainut sotilasjoukko saarella. Määrävahvuuden täyttäminen vaatii sen, että 0,8 % saaren kaikista asukkaista (460 sotilasta asukkaasta) olisi kodinturvasotilas. Nyttemmin on saarelle päätetty ryhmittää myös puolustusvoimien joukkoja parin komppanian verran. Kodinturvajoukkojen rekrytointi perustuu puolustusvoimien peruskoulutukseen. Noin 15 % sotilaista on naisia. Nykyään kolmen kuukauden vapaaehtoinen peruskoulutus on liittymisen vähimmäisvaatimuksena, joskin pyrkimyksenä on ollut rekrytoida myös entisiä sopimus- ja kriisinhallintasotilaita. Kodinturvasotilaan on osallistuttava tehtävästä riippuen vähintään neljästä kahdeksaan koulutusvuorokauteen vuodessa. Yleensä tämä velvoite täytetään yhdellä-kahdella pidennetyn viikonlopun harjoituksella. Päällystöllä velvoite on suurempi, noin kaksi viikkoa. Palveluspäivistä sotilaille maksetaan päiväraha. Hälytystehtävistä maksetaan korkeampi korvaus. Päällystölle maksetaan myös tehtävänmukainen vuosittainen korvaus. Kodinturvasotilaat säilyttävät varustuksensa kotona, myös rynnäkkökiväärinsä. Väärinkäytön estämiseksi aseisiin asennetaan lukittava patruunapesän täyttävä lukko. Avain lukkoihin on joukkueenjohtajalla, jolla on myös avain erilliseen murtosuojattuun tilaan, jossa aseiden lukot säilytetään. Järjestelmä on toiminut hyvin ja takaa riittävän nopean liikekannallepanovalmiuden. Kodinturvajoukkojen erikoiskoulutusta tukee myös yhdeksän vapaaehtoista puolustushaara- ja aselajikohtaista vapaaehtoista maanpuolustusjärjestöä, joilla on pitkät perinteet. Nämä yhdistykset vastaavat mm. kodinturvajoukkojen koiranohjaajien, viestihenkilöstön, lääkintähenkilöstön, kuljettajien, moottoripyörälähettien ja huollon erikoisalojen erikoiskoulutuksessa. Myös meri- ja ilmavoimilla on omat yhdistyksensä, jotka tukevat kodinturvayksiköitä merivalvonnalla ja lentokuljetuksilla ja tiedustelulla. Lisäksi kodinturvajoukoilla on omaa nuorisotoimintaa. Kodinturvajoukkojen Taistelukoulussa Tukholman eteläpuolella järjestetään niin päällystön kuin erikoishenkilöstön kursseja. Vapaaehtoinen maanpuolustus muodostaa tärkeän osuuden Ruotsin maanpuolustuksessa. Kun Suomessa nyt Krimin valtauksen ja Ukrainan sodan seurauksena harkitaan toimia, joilla parannetaan maanpuolustuksemme valmiutta, olisiko kenties taas syytä katsoa länteen ja tarkastella, josko taas voisimme ottaa oppia Ruotsista? Maanpuolustus

36 Teema: Vapaaehtoinen maanpuolustus KIRJOITTAJA Vapaaehtoinen maanpuolustus Virossa Pekka Sviili Everstiluutnantti evp. Pekka Sviili on koulutukseltaan yleisesikuntaupseeri. Hän on toiminut vuosina Virossa Tartossa Baltic Defence Collagessa osastopäällikkönä ja vuosina Viron, Latvian ja Liettuan puolustusasiamiehenä. Tällä hetkellä toimii omistamassaan konsulttiyritys Vigilant Raven OU:ssa. Suojeluskuntaorganisaatio Kaitseliit muodostaa Viron vapaaehtoisen maanpuolustuksen ytimen. Koko maan kattava suojeluskuntatoiminta on suosittua syrjäseuduilla ja toiminta rahoitetaan puolustusbudjetista. Virossa järjestetään Suomen tapaan Valtakunnallisia maanpuolustuskursseja. Myös koululaisille on järjestetty omaa maanpuolustuskoulutusta. 34 Maanpuolustus 117

37 Pekka Sviili: Vapaaehtoinen maanpuolustus Virossa Viron puolustuksella on useita vaikeasti ratkaistavia haasteita. Maan suhteet Venäjään ovat olleet pysyvästi ongelmalliset. Puolustuksen resurssit ovat vähäiset, BKT on pieni n. 20 MRD euroa vuonna 2014, operatiivinen syvyys on vähäinen ja asukasluku pieni. Ulkomailla työskentelevien virolaisten osuus on suuri asekuntoisesta reservistä. Väestöstä 25 % on venäjänkielisiä. Puolustusopin linjattomuuden seurauksena on 24 vuoden uudelleen itsenäistymisen aikana asevoimien kehitys ollut varsin vaatimatonta, huolimatta merkittävästä ulkomaisesta tuesta. Virolaissotilaita tauolla Erna-sotilasmarssikilpailussa. Maanpuolustus

38 Teema: Vapaaehtoinen maanpuolustus Vuonna 2015 virolaisista noin 80 % kannatti maan aseellista puolustamista hyökkäyksen sattuessa. Viro ei pysty tällä hetkellä puolustautumaan yksin ilman liittouman apua minkäänlaista sotilaallista uhkaa vastaan. Sen asevoimilta puuttuvat ilma- ja merivoimasuorituskyvyt maavoimien rakentamisen ollessa pahasti kesken. Puolustuspolitiikan tavoitteena on Viron valtiollisen itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja oikeusjärjestyksen turvaaminen. Puolustusjärjestelmä perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, reservin ja kansallisten voimavarojen liikekannallepanoon sekä erityisesti NATO-liittolaisten tukeen. Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on tärkeä osuus puolustuskonseptissa. KAITSELIIT ON OSA PUOLUSTUSTA Virolaisten maanpuolustustahto on virolaisten tutkimusten mukaan korkealla tasolla. Vuonna 2015 virolaisista noin 80 % kannatti maan aseellista puolustamista hyökkäyksen sattuessa. Puolustusvoimia pidetään yhtenä luotettavimmasta organisaatioista. Tosin usein kuulee virolaisten individualistiseen tapaansa toteavan maanpuolustuksen olevan toisten asia. Vuonna % virolaisista ja 42% venäjänkielisistä virolaisista oli itse valmis osallistumaan maanpuolustukseen. Vuodesta 2014 alkaen Viron suojeluskunta Kaitseliit sai tehtäväksi muodostaa sodan ajan joukkoja, joilla on operatiiviset tehtävät. Kaitseliit perustaa kevyitä jalkaväkipataljoonarunkoisia taisteluosastoja, joille on asetettu puolustustehtävä. Lisäksi se perustaa muita paikallispuolustuksen joukkoja. Rauhan aikana Kaitseliitin tärkeimpänä tehtävänä voidaan pitää vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja siihen liittyvän koulutuksen kehittämistä ja ylläpitoa. Osana Viron puolustusta ovat Kaitseliiton perustamat Kyper Malevit, jotka vastaavat osaltaan maan kyber-puolustuksesta. Kaitseliitin henkilöstö vastaa jo rauhan aikana tärkeiden sotilaskohteiden vartioinnista. Järjestelyllä taataan jatkuva suorituskyky eikä näin sidota varusmiehiä vartiotehtäviin. VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN YDIN Kaitseliit on alun perin vuonna 1918 perustettu vapaiden miesten vapaaehtoinen järjestö, jota johtaa vanhimpien neuvosto. Vanhimpien neuvostoon kuuluu tänä päivänä Viron elinkeinoelä- 36 Maanpuolustus 117

39 Pekka Sviili: Vapaaehtoinen maanpuolustus Virossa män ja politiikan johtohahmoja, mm. Viron presidentti. Kaitseliitiä johtaa prikaatikenraali Meelis Kiili. Kaitseliitin esikunta sijaitsee komeassa historiallisessa rakennuksessa Toompea-mäen juurella Miehitysmuseota vastapäätä. Koko Kaitseliitin vahvuus oli tämän vuoden heinäkuun alussa jäsentä. Järjestön suosio on lisääntynyt Krimin miehityksen jälkeen. Kaitseliitiin kuuluu sotilaallisiin tehtäviin kuuluva Kaitseliit, jossa jäseniä on Kaitseliitin sotilaalliseen osaan kuuluu täysi-ikäisiä virolaisia miehiä ja naisia. Sillä on oma koulutusjärjestelmä, joka tuottaa osaajia Kaitseliitin sodan ajan joukkoihin. Todettakoon, että Puolustusvoimien (Kaitsevägi) rauhanajan vahvuus on ja sodanajan vahvuus sotilasta. NAISET JA NUORET MUKANA SUOJELUSKUNTATOIMINNASSA Naisten suojeluskuntajärjestöön - Naiskodukaitse kuuluu yli jäsentä. Naiskodukaitse muistuttaa toiminnaltaan ja tehtäviltään Suomen lakkautettua Lotta-järjestöä. Naiskodukaitsen jäsenet osallistuvat Kaitseliitin tapahtumien tuki- ja huoltotoimintoihin. Naiskodukaitsen laajaan kurssitoimintaan kuuluu koulutusta eri tukitoimintoihin, kuten ensiapu, muonitus, esikunta- ja viestiala sekä myös puhtaasti sotilaallisiin tehtäviin valmistavaa koulutusta. Kaitseliittiin kuuluu poikien nuorisojärjestö Noored Kotkat ja tyttöjen nuorten järjestö Kodu Tütred. Järjestöihin kuuluu yhteensä yli nuorta, iältään 7-18 vuotta. Molemmat järjestöt toimivat paitsi maanpuolustuksellisina harrastusjärjestöinä myös rekrytointikanavina Kaitseliitiin. RAHOITUS PUOLUSTUSBUDJETISTA Rahoituksensa Kaitseliit saa pääosin puolustusbudjetista. Sen osuus Viron noin 400 Meu:n puolustusbudjetista on noin 9 %. Lisäksi Kaitseliit kerää osallistumismaksuja järjestämästään koulutuksesta. Se omistaa kiinteistöjä ja maaalueita. Kaitseliitin organisaatiossa työskentelee puolustusvoimien upseereita ja aliupseereita vaativimmissa tehtävissä. Kaitseliitin toiminta kattaa koko Viron ja erityisen suosittua toiminta on syrjäisillä seuduilla. Suurissa kaupungeissa venäjänkielisen väestön keskuudessa Kaitseliit ei sen sijaan nauti suosiota. Viron yhteiskunta tarjoaa ohuet turvaverkot hädän hetkellä. Kaitseliitillä on erityisesti isojen kaupunkien ulkopuolella suuri merkitys turvan ja avun tuottajana. Kaitseliitin paikalliset aktiivit ovat usein kyläpäälliköitä, metsästysseuran puheenjohtajia tai muutoin paikallisia voimahahmoja. Hädän hetkellä suojeluskunnan organisaatio ja henkilöstö ovat ensimmäisenä paikalla, kun apua tarvitaan. Suojeluskunta yhdistää monia perheitä Olen vieraillut noin 10:ssä Kaitseliitin 15:st Malevista. Kaikissa niissä vallitsee erinomainen maanpuolustustahto ja hyvä henki. Suojeluskuntalaiset muodostavat ikään kuin suuren maanpuolustustahtoisen perheen. Olen myös tavannut useita Kaitseliitlaisia, joiden kaikki perheenjäsenet osallistuvat suojeluskuntatoimintaan. Erityisesti mieleen jäi käynti lähes täysin venäjänkielisessä Alutagusen Malevissa Itä-Virunmaalla. Malevilaisten maanpuolustustahto ei jättänyt epäilykselle sijaa. Kaitseliitin jäsenet ympäri Viroa pitävät tarvittaessa huolen, että pienet vihreät miehet eivät kovin pitkiä aikoja seiso tärkeiden kohteiden luona. VIRON VALTAKUNNALLINEN MAANPUOLUSTUSKURSSI Viron valtakunnallinen maanpuolustuskurssi (ENDC) nykymuodossaan järjestettiin ensimmäisen kerran marraskuussa vuonna Sen esikuvana toimi Suomen Valtakunnallinen maanpuolustuskurssi. Tähän mennessä noin virolaista on läpäissyt kahdesti vuodessa järjestettävän kurssin. Määrää voidaan pitää suurena Viron kokoisessa maassa. Viron Maanpuolustuskurssin (ENDC) tavoitteena on perehdyttää osallistujat Viron turvallisuus-, ulko- ja puolustuspolitiikkaa sekä laaja-alaistaa kansallisen puolustuksen käsitettä. Kurssin jälkeen toivottaan, että osallistujat kehittävät arkityössään maanpuolustusta edistävää yhteistyötä ja lisäävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta kansallisen puolustuksen edistämiseksi. Vuodesta 2004 alkaen kurssimuotona on ollut internaatti, joka sijaitsee riittävän kaukana Tallinnasta ja muista suurista kaupungeista. Maan- Maanpuolustus

40 Teema: Vapaaehtoinen maanpuolustus Käsitteitä KÄSITTEITÄ Kaitseliit Malev Naiskodukaitse Noored Kotkad Kodu Tütred ENDC Riigikaitseõpetus Viron suojeluskuntaorganisaatio Kaitseliitin paikallinen alaosasto Naisten suojeluskuntaorganisaatio Virossa Poikien suojeluskuntajärjestö (7 18 vuotiaat) Tyttöjen suojeluskuntajärjestö (7 18 vuotiaat) Viron maanpuolustuskurssi Vapaaehtoinen maanpuolustusopetus koululaisille puolustuskurssin opetussuunnitelma sisältää mm: Yleiset aiheet (sodan kuva, yhteiskunta ja kulttuuri, turvallisuuskysymyksiä maailmanlaajuisesti ja EU: ssa ja NATO), uudet uhkat (kyber-, energa- ja info-sodankäynti), Viroa koskevat tavanomaiset uhat, Viron ulko- ja turvallisuuspolitiikka, kansallinen puolustuspolitiikka, maanpuolustus, sisäinen turvallisuus sekä ryhmätyö ja seminaari. Viime vuosina opinnot ovat käsittäneet tuntia. Puhujina ovat toimineet Viron Maanpuolustuskorkeakoulun opettajat, Viron presidentti, ministereitä, johtavia virkamiehiä ja parhaita asiantuntijoita Virosta ja ulkomailta. Luentojen lisäksi kurssilaisset osallistuvat ryhmätyöhön, jonka tarkoituksena on ratkaista turvallisuus- ja maanpuolustukseen liittyviä tehtäviä. Kurssiin kuuluu vierailuja ja tutustumiskäyntejä. Kurssille kutsutaan osallistujaa Viron yhteiskunnan huipulta; politiikan ja elinkeinoelämän päättäjiä ja johtajia. Osallistujia kutsutaan myös kansalaisjärjestöistä ja mediasta ja muita yhteiskunnallisia vaikuttajia. Maanpuolustuskurssille osallistuminen koetaan tärkeäksi eikä kutsusta juuri kieltäydytä. Vapaaehtoinen VAPAAEHTOINEN maanpuolustuskoulutus KOULUTUS koululaiselle KOULULAISELLE MAANPUOLUSTUS- Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen (Riigikaitseõpetus) tarkoituksena on antaa koululaisille perusteita ymmärtää Viron maanpuolustuksen periaatteet sekä kehittää kansalaisten tietoisuutta ja halukkuutta tarvittaessa puolustaa Viroa. Vuonna 2015 koulutukseen osallistui noin 4900 koululaista. 38 Maanpuolustus 117

41 Pekka Sviili: Vapaaehtoinen maanpuolustus Virossa Koulutus koostuu teoriaoppitunneista, joissa käsitellään mm. Viron sotahistoriaa, sodan kuvaa, nykyaikaisia kriisejä ja Viron puolustuspolitiikkaa ja asevoimia. Koulutukseen sisältyy myös käytännön harjoituksia, joihin kuuluu mm. asekoulutusta, ensiapua, suunnistusta ja muita aiheita. Opetuksen laajuus on noin 70 tuntia ja osa siitä toteutetaan leirimuotoisena. Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus on luonteeltaan viihdyttävää ja aiheiltaan monipuolista, pyrkien näin herättämään myönteistä suhtautumista maanpuolustukseen. Kurssilaiset saavat hyödyllisiä tietoa ja taitoja, joita voidaan soveltaa päivittäin, vaikka he eivät suoraan osallistukaan maanpuolustukseen. Koulutuksen antajina toimivat kaitseliitlaiset, Virossa on korkea maanpuolustustahto. Kuvassa virolaissotilaita paraatissa Pärnussa vuonna Puolustusministeriön henkilökunta, reservin upseerit ja Puolustusvoimien henkilökunta. Koulutusta tuetaan Puolustusministeriön osoittamin varoin. Vuonna 2016 tukea on myönnetty 122 kurssille tai leirille. Maanpuolustus

42 Teema: Vapaaehtoinen maanpuolustus KIRJOITTAJA Sotilaskotijärjestö maanpuolustuksen tukena Satu Mustalahti on nimitetty Sotilaskotiliiton toiminnanjohtajaksi alkaen. Hän vastaa Sotilaskotiliiton strategisesta suunnittelusta, taloudesta ja sidosryhmäyhteistyöstä. Ennen nimittämistä Mustalahti on toiminut liiton puheenjohtajana 8 vuotta ja tätä ennen hallituksen jäsenenä 6 vuotta. Satu Mustalahti Sotilaskodilla on tärkeä rooli maanpuolustuksen osana. Normaalioloissa sotilaskodit tuovat piristystä varusmiesten ja reserviläisten arkeen, mutta myös poikkeusolojen valmiutta on viime vuosina kehitetty. 40 Maanpuolustus 117

43 Satu Mustalahti: Sotilaskoti maanpuolustuksen tukena HISTORIAA Ensimmäiset sotilaskodit avattiin Suomessa vuoden 1918 keväällä. Sotilaskodit avasi NMKY ja tämä malli oli peräisin Tanskasta. Saman vuonna julkaistiin sanomalehdissä muutaman jääkärin vetoomus sotilaskotien perustamisesta samaan malliin, johon he olivat tutustuneet Saksassa. Vastauksena tähän vetoomukseen sotilaskoteja avattiin ja yhdistyksiä perustettiin seitsemällä paikkakunnalla. Tämän jälkeen yhdistyksiä ja koteja perustettiin tasaiseen tahtiin kaikille varuskuntapaikkakunnille ja siitä lähtien sotilaskoti on kulkenut mukana varusmiehen ja sotilaan arjessa. Sodanajan sotilaskotitoiminta on monelta osin jäänyt lottien tekemän työn varjoon, mikä on varsin ymmärrettävää, ottaen huomioon lottajärjestön huomattavasti suurempi koko ja työn monipuolisuus. Sotilaskodit kuitenkin toimivat myös sodanaikana ja järjestöllä oli rintamalla yli 3000 sisarta ja 1000 kanttiinia. Sotilaskotiauto piristää päivää sotaharjoituksessa. Sotien aikana myös sisaria menehtyi rintamapalveluksen aikana muutamia. Dramaattisin menetys oli kuitenkin Kuusamon Murtovaarassa kesäkuussa vuonna 1942 tapahtunut partisaanihyökkäys, jossa kuoli Sotilaskotiliiton silloinen puheenjohtaja Toini Jännes sekä kaksi aktiivista sotilaskotisisarta Greta Palojärvi ja Faini Afflecht. SOTILASKOTIPALVELUT Sotilaskoti, sotapesä, sotku, sode ajat muuttuvat ja niin myös sotilaskodin nimi. Sotilaskodin nimi elää varusmiesten keskuudessa ja kertoo soden olevan oikeasti kiinni varusmiehen arjessa. Maanpuolustus

44 Teema: Vapaaehtoinen maanpuolustus Muuttuva yhteiskunta asettaa myös haasteita vapaaehtoistyöhön perustuvalle sotilaskotityölle. Varusmiesten tarpeet muuttuvat samaan tahtiin kuin heidän sotilaskodista käyttämä nimitys. Pulavuosina oli sotilaskodin kautta saatava ruoka tarpeellinen lisäravinto. Sotilaskotijärjestön aktiivit tekivät lahjoituspyyntöjä ja hankkivat elintarvikkeita ahkerasti ja sotilaskodissa tarjottiin mm. täyttävää ja ravitsevaa puuroa tai pannukakkua. Sodanaikana sotilaskoti oli läsnä siellä missä kodintuntua eniten tarvittiin ja silloinkin järjestön hankintakanavia ja sisarten kekseliäisyyttä tarvittiin, jotta meillä oli edes jotakin tarjoilua sotapesästä kodin lämpöä hakemaan tulleille sotilaille. Kahvi ja munkki yhdistelmä tuli mukaan 1920-luvulla. Tämä tuotepari elää nykypäivänäkin ja siitä on muodostunut sotilaskodin brändituote. Tänään varusmies elää täysin erilaisessa ympäristössä ja huolenaiheina hänen kokonaishyvinvointiaan ajatellen ovat painon hallinta, riittävän liikunnan saaminen ja terveelliset ravintotottumukset. Sotilaskoti on mukana aktiivisesti näidenkin asioiden ratkaisemisessa. Sotilaskotiyhdistykset hankkivat erilaisia vapaa-ajan liikuntaan sopivia välineitä ja kannustavat erilaisiin kampanjoihin osallistumalla terveellisempiin elämäntapoihin. Sotilaskotien tuotevalikoima ja tuotteiden esille asettelu tukee terveellisemmän valinnan tekemistä. Sotilaskodin tarpeellisuus tuntuu myös korostuvan varusmiehen elämässä palveluksessa jaksamisen osatekijänä. Sotilaskoti on paikka jossa varusmiehellä on mahdollisuus viettää omaa aikaa ja selkeä viesti sotilaskodin käyttäjiltä on sotilaskodin suuri merkitys niemen omaan virkistys ja lepopaikkana. Toki tarpeiden listalla on myös tekemistä pelkän istuskelun lisäksi. Harjoitusten yhteydessä sotilaskotipalveluiden siirtyminen maaston on tärkeä osa harjoituksen lepo- ja huoltotaukojen ohjelmaa. VAPAAEHTOISTYÖ Muuttuva yhteiskunta asettaa myös haasteita vapaaehtoistyöhön perustuvalle sotilaskotityölle. Työelämän kasvavassa puristuksessa on vaikeaa löytää ihmisiä, joilla on mahdollisuus vielä antaa työpanostaan iltaisin ja viikonloppuisin ja varsinkin toimistoaikaan tapahtuviin sotilaskodin 42 Maanpuolustus 117

45 Satu Mustalahti: Sotilaskoti maanpuolustuksen tukena työtehtäviin. Sotilaskodilla on kuitenkin mahdollisuus tarjota niin monipuolisia ja mielenkiintoisia sekä asiakkaidemme että ympäröivän yhteiskunnan arvostamia työtehtäviä, että uskomme vapaaehtoisia löytyvän jatkossakin. Sotilaskotiliitto tuotti sodanaikaisesta toiminnasta koostetun DVD dokumentin, jossa rintamasotilaskotisisaret muistelevat kokemuksiaan. Muistelut olivat koskettavia ajankuvauksia, mutta koskettavaa oli myös se miten sotilaskodin henki sekä sisarten välinen ystävyys olivat säilyneet muuttumattomana halki vuosikymmenten. Paljon muuttuu ja ajan seuraamista tarvitaan, mutta sotilaskoti edustaa myös jotakin pysyvää, tuttua, turvallista ja tunnistettavaa. kuten kodin tuleekin, niin varusmiehille kuin meille sodesiskoillekin. POIKKEUSOLOTEHTÄVÄ Sotilaskotijärjestön poikkeusolovalmiutta on viime vuosina kehitetty ja mallia on otettu myös sodan ajan toiminnasta ja organisaatiosta. Sotilaskoti on sotilaan pesä. Erityisesti raskaissa maastoharjoituksissa sotilaskodin rooli korostuu. Kuvassa varusmiehiä Rovajärven leirisotilaskodissa. Toiminnasta on muotoutunut organisoitu kokonaisuus, jossa ydintehtäviä hoitavat tehtäviinsä sitoutuneet vapaaehtoiset sotilaskotisisaret. Sotilaskotiliitto ottaa johtoonsa vuosittain muutaman valtakunnallisen sotaharjoituksen sotilaskotitoiminnan. Näissä harjoituksissa sotilaskotipalvelut tuotetaan poikkeusolojen valmiussuunnitelmien mukaisesti. Sotilaskotiliiton sotilaskotitoiminnan suunnittelu-, johto- ja toimeenpanotehtävien harjoituspäivät sota- ja ampumaharjoituksissa voidaan esityksestä hyväksyä kertausharjoituksiin rinnastettaviksi ja MPK:lta tilattavat sotilaskotijärjestön poikkeusolovalmiutta palvelevat koulutukset voidaan rinnastaa kertausharjoituspäiviin. Edellä mainituista rinnastuksista päättävät aluetoimistot. Maanpuolustus

46 Artikkelit KIRJOITTAJA EU:N UUSI ULKO- JA TURVALLISUUS- POLIITTINEN GLOBAALISTRATEGIA Sofie From-Emmesberger Suurlähettiläs Sofie From-Emmesberger toimii Suomen edustajana EU:n poliittisessa ja turvallisuusasiain komiteassa Brysselissä. Vuosina hän oli Suomen suurlähettiläs Keniassa ja sivuakreditoitunut mm Somaliaan. Tämän artikkelin From-Emmesberger kirjoittaa yksityishenkilönä eivätkä artikkelissa esitetyt näkemykset välttämättä edusta ulkoministeriön virallista kantaa. EU:n merkitys turvallisuusyhteisönä ja tarve sen vahvistamiseksi on kasvanut toimintaympäristön muuttuessa. Esimerkiksi Ukrainan konflikti, Lähi-idän ja Afrikan kriisien laajat heijastusvaikutukset kuten myös Euroopan maaperällä jatkuvat terrori-iskut ovat pakottaneet EU:n kysymään, mitä se voi tehdä kansalaistensa turvallisuuden hyväksi. Samalla kysytään mitä unioni voi tehdä enemmän erilaisten konfliktien ennaltaehkäisemiseksi ja muuttoliikkeen juurisyihin pureutumiseksi. EU:n intressejä ja toiminnan painopisteitä uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa määritellään EU:n korkean edustajan Federica Mogherinin kesäkuussa Eurooppaneuvostolle esittelemässä EU:n turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa strategiassa, eli niin kutsutussa globaalistrategiassa. Integraatiokriittisille strategia muistuttaa siitä, ettei kaikkia uhkia vastaan pärjää nykymaailmassa yksin vaan yhteistyötä tarvitaan 44 Maanpuolustus 117

47 Sofie From-Emmesberger: EU:n uusi ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia sekä EU:n sisällä että laajemmin kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Strategia on sekä realistinen unionin vaikuttamiskyvyistä että kunnianhimoinen, peräänkuuluttaen periaatteellista pragmatismia. Strategia luettelee EU:n keskeiset intressit: turvallisuus, hyvinvointi, demokratia ja sääntöperustainen kansainvälinen järjestelmä. Näitä edistetään viiden prioriteetin kautta: unionin turvallisuus, naapuruston kriisinkestokyvyn kehittäminen, kokonaisvaltainen lähestymistapa konflikteihin, alueellinen yhteistyö sekä globaalihallinnan vahvistaminen. Konflikteja globaalistrategia lähestyy uudesta näkökulmasta. Kriiseihin ei ole pikaratkaisuja, vaan tarvitaan toimia konfliktinestosta vakauttamistoimiin ja rauhanrakentamiseen. Turvallisuus- ja kehitystukea on koordinoitava aiempaa paremmin. EU:n on käytettävä kaikkia välineitään ja työskenneltävä mm. talouden, diplomatian, hyvän hallinnon ja naisten aseman parissa. Kautta linjan korostuu sisäisten ja ulkoisten uhkien ja toiminnan yhteys. Strategian fokus on unionin oman turvallisuuden puolustamisessa. Päämääränä tulee olla unionin strateginen autonomia. Korkea edustaja Mogherini korostaa jo strategian esipuheessa, että pehmeän voiman lisäksi EU:lla on oltava myös kovaa voimaa, eli on panostettava EU:n omaan puolustukseen. Naton rooli Euroopan yhteisen puolustuksen järjestönä on kiistaton, mutta tarpeen vaatiessa on unionilla oltava kykyä itsenäiseen toimintaan. Euroopan puolustuksen vahvistaminen on välttämätöntä myös transatlanttisen kumppanuuden kannalta. Tunnetusti strategia itsessään ei vielä muuta mitään. Vasta täytäntöönpano alastrategioiden, politiikkalinjausten ja sitten itse toiminnan kautta osoittaa, onnistuuko EU näissä pyrkimyksissään. Alastrategiaa tai Valkoista kirjaa suunnitellaan jo puolustusyhteistyön vahvistamiseksi. EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on toistaiseksi mielletty pitkälle toiminnaksi alueensa ulkopuolella ja kriisinhallintamissioista. Puolustusyhteistyön kehittäminen on edennyt hitaasti. Tähän pyritään vastaamaan globaalistrategian täytäntöönpanossa syventämällä EU:n puolustusyhteistyötä unionin sisälle. Puolustuksen osalta on tärkeää määrittää uudelleen EU:n sotilaallisen toiminnan tehtävät, tavoitetaso ja suorituskykyvaatimukset. Tämä edellyttää puolestaan myös kilpailukykyistä puolustusteollisuutta. Tutkimustakin vaaditaan ja komissio esittää esim. vuoden 2017 budjettiin uraauurtavaa rahoitusta puolustustutkimukselle. Myös unionin panostukset avaruuteen tuovat uusia työkaluja puolustuksen käyttöön. Puolustuksen sisämarkkinoiden kehittäminen taas tarjoaa mahdollisuuksia pk-yrityksille. EU:n kautta voidaan edistää myös sotilaallista huoltovarmuutta. Suomen kannalta tärkeällä tavalla esiin nousevat lisäksi solidaarisuus ja keskinäinen avunanto sekä hybridiuhkiin vastaaminen. Kaikessa tässä työssä korostuu yhteistyö komission ja Euroopan puolustusviraston välillä. Myös jäsenmailta edellytetään johtajuutta. Ison- Britannian EU-kansanäänestys muuttanee puolustusyhteistyön asetelmia. Katseet kääntyvät nyt heinäkuussa oman puolustusselontekonsa julkaisseeseen Saksaan sekä Ranskaan. Suomalaiset sotilaat toimivat jo nyt EU-kehikossa Ivalosta Mogadishuun. Maaliskuussa Suomi isännöi Lapissa Cold Blade helikopteriharjoitusta osana koulutusohjelmaa, jonka tavoitteena on kehittää eurooppalaisten maiden osaamista ja yhteistoimintakykyä. Mogadishussa suomalaiset puolestaan kouluttavat EUoperaatiossa Somalian asevoimien sotilaita, jotta maa kykenisi ottamaan vastuuta turvallisuudestaan ja saattamaan viime vuosien kehityksen kestävälle pohjalle. Nämä ovat esimerkkejä EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toimeenpanosta käytännön työssä. Valtioneuvoston kesäkuussa hyväksytyssä uudessa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteossa todetaan, että EU on Suomen keskeisin toimintakehys ja tärkeä turvallisuusyhteisö. Selonteko antaa mandaatin edetä myös EU:n puolustusyhteistyön syventämisessä. Maanpuolustus

48 Artikkelit KIRJOITTAJA Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko korostaa syvenevää yhteistyötä ja aktiivista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Ulkoasiainneuvos Hannu Kyröläinen on työskennellyt pitkään ulkoasiainhallinnossa ja toimii tällä hetkellä lähetystön päällikkönä Wienissä. Hannu Kyröläinen Hallitus arvioi 17. kesäkuuta eduskunnalle antamassaan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa Suomen toimintaympäristön kehityksen vaikutuksia ja esittää Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteet tuleville vuosille. Lyhyt ja ytimekäs selonteko kattaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan koko laajan alueen. Sen perusviesti on, että turvallisuusympäristömme on nopeassa ja vaikeasti ennakoitavissa olevassa muutoksessa ja että Suomen on sekä vaikutettava ennakoiden ympäristöönsä että oltava varautunut muutoksiin ensisijassa kansainvälistä yhteistyötä kumppaneidensa kanssa tiivistäen. Euroopan turvallisuusjärjestelmä on haastettu ja jännite Itämeren alueella on kasvanut. Turvallisuutta heikentää myös terrorismin uhka, radikalisaation lisääntyminen ja hallitsematon muuttoliike. 46 Maanpuolustus 117

49 Hannu Kyröläinen: Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Keskeinen muutos Euroopan turvallisuudelle on Venäjän toiminta, Krimin laiton valtaus ja toimet Itä-Ukrainassa. Lähialueemme turvallisuuspoliittisen tilanteen valossa sotilaallisen voiman käyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois. Suomi haluaa tukea Euroopan unionin lujittamista jäsenvaltioiden yhteistyölle rakentuvana turvallisuusyhteisönä. Siihen kuuluu niin sisäisestä kuin ulkoisesta turvallisuudesta huolehtiminen mm. hybridivaikuttamisen tunnistamiseksi ja torjumiseksi. Toimintaympäristömme ennakoimattomuuden osoittanut Brexit-kansanäänestys ei muuta tätä Suomen tavoitetta. Suomi ei voi eikä halua eristäytyä, vaan tekee tilanteen edellyttämiä valintoja, jotka edistävät Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia. Suomen kahdenvälisessä yhteistyössä Ruotsilla on erityisasema. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen sekä puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on laaja-alaista ja sitä edistetään yhteisten etujen pohjalta, ilman rajoitteita. Suomi ja Yhdysvallat syventävät yhteistyötään monissa kansainvälisissä kysymyksissä. Yhdysvaltain sitoutuminen Natoon ja sotilaallinen panostus Eurooppaan on jatkossakin olennaista Suomen turvallisuuden ja Euroopan vakauden kannalta. Hallitus vahvistaa selonteossa, että aseellisen hyökkäyksen torjumiseksi Suomi ylläpitää turvallisuusympäristöön suhteutettua kansallista puolustuskykyä ja jatkaa puolustusyhteistyötä. Kahdenvälinen ja monenkeskinen puolustusyhteistyö on tärkeä osa Suomen puolustuskyvyn ylläpitoa, kehittämistä sekä kriisien ennaltaehkäisyä. Tältä osin ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko esittelee hallituksen strategiset linjaukset, joita loppuvuodesta valmistuva puolustusselonteko konkretisoi. Venäjä-suhteissaan Suomi rakentaa yhteistyötä ja pitää yllä vuoropuhelua kansainvälisestä tilanteesta, Itämeren alueen kysymyksistä ja kahdenvälisistä asioista. EU:n yhteiset Venäjälinjaukset ovat Suomen toiminnan perusta. Minskin sopimuksen toimeenpano on välttämätöntä EU-Venäjä suhteiden paranemiselle. Naton kanssa Suomi toteuttaa laajaa kumppanuutta. Suomelle on tärkeää kehittää säännöllistä poliittista vuoropuhelua ja käytännön yhteistyötä Naton kanssa. Osallistumme jatkossakin Naton harjoituksiin ja koulutustoimintaan omista lähtökohdistaan. Naton avoimien ovien politiikan jatkuminen on tärkeää. Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa seuraten tarkasti turvallisuusympäristönsä muutosta. Selonteko nostaa arktisen alueen Suomen toiminnan yhdeksi painopisteeksi. Suomi edistää yhteisiin normeihin perustuvaa arktisen toimintaympäristön vakauttamista ja turvallisuutta. Alueen taloudellista potentiaalia hyödynnetään kestävällä pohjalla ja alkuperäiskansojen oikeudet huomioiden. Suomi jatkaa aktiivista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Hallitus arvioi osallistumisen vaikuttavuutta operaatiokohtaisesti. Se varautuu perinteisten operaatioiden rinnalla rajatumpiin ja lyhytkestoisempiin operaatioihin. Selonteko antaa vahvan tuen rauhanvälitykselle. Hallitus lupaa vahvistaa kansallisen dialogi- ja rauhanvälityskapasiteetin kehittämistä ja osallistua aktiivisesti näihin tehtäviin. Selonteossa korostetaan ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden yhteyttä. Kansainvälisessä yhteistyössä on varauduttava myös terrorismia harjoittavien järjestöjen ja verkostojen toimintaan. Suomi varautuu kansallisesti ja kansainvälisessä yhteistyössään hybridivaikuttamisen erilaisiin muotoihin ja vahvistaa siinä vaadittavia suorituskykyjä. Suomi edistää naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumista ja naisten tasavertaista osallistumista politiikkaan ja talouselämään. Suomi on vahvemmin mukana ponnisteluissa naisiin kohdistuvan väkivallan estämiseksi. Tällainen ulko-ja turvallisuuspolitiikan laaja työkaluvalikoima on tarpeen myös siksi, että voidaan puuttua hallitsemattoman muuttoliikkeen perussyihin, vahvistaa konfliktien ennaltaehkäisyä ja edistää talouskasvua ao. maissa ja alueilla. Suomelle on tärkeää, että kansainväliset toimijat noudattavat maailmanlaajuisesti yhteistä sääntö- ja normipohjaa. Suomi edistää YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen asemaa ja tukee monenkeskisen kauppajärjestelmän vahvistamista. Suomi sitoutuu YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman toimeenpanoon. Suomi kehittää kansallista kriisinkestokykyään kokonaisturvallisuuden periaatteen mukaisesti. Maanpuolustus

50 Artikkelit KIRJOITTAJA Majuri Timo Hänninen on koulutukseltaan yleisesikuntaupseeri ja toimii tällä hetkellä Maanpuolustuskurssien apulaisjohtajana ja Maanpuolustus-lehden toimitussihteerinä. Artikkelissa on haastateltu sotatieteiden tohtori, kapteeni Antti Parosta. ISIS TULLAAN LAITTAMAAN AHTAALLE Timo Hänninen Kapteeni Antti Paronen väitteli sotatieteiden tohtoriksi keväällä Hänen väitöskirja käsitteli jihadistista sotataitoa. Paronen nukkuu yönsä rauhassa ja näkee Euroopan ja Suomen toimet oikean suuntaisina taistelussa terrorismia vastaan. 48 Maanpuolustus 117

51 Timo Hänninen: Isis tullaan laittamaan ahtaalle. Antti Parosen haastattelu LAAJALLE JIHADISMIN TUTKIMUKSELLE ON TILAUS Tuore tohtori pitää keskustelevasta ilmapiiristä ja kokee keskustelut suomalaisen toimittajakunnan kanssa miellyttävinä. Vaikka Paronen on tullut tutuksi julkisuudesta erilaisten lausuntojen antajana, ei julkisuus ole saanut päätä pyörälle. Hän nukkuu yönsä rauhassa ja luottaa suomalaiseen yhteiskuntaan. En saa vihapostia. Ehkä se johtuu sotiluudesta. Puhun aina vain avoimien lähteiden perusteella. Olen tehnyt tietoisen valinnan etten lähde operatiivisen tiedon tarkasteluun se kuuluu Suojelupoliisille. Jihadismin tutkiminen on haastavaa. Esiin nousee usein tarve selittää erilaisia asioita. Miksi jokin asia on merkityksellinen heille, muttei tunnu merkittävältä länsimaisessa kulttuurissa? Paronen jättää muiden päätettäväksi sen, onko hän varteenotettava tutkija vai ei. Jihadismin tutkimukselle on kuitenkin selvä tilaus. Pitää välttää sitä, että ilmiöstä tehdään automaattisesti turvallisuusuhka. Tutkimuksessa pitää päästä ilmiön juurisyihin eikä raapia pintaa. Ilmiö on kansalaisyhteiskunnassa Kapteeni Antti Paronen arvioi, että Isis pyrkii edelleen iskemään jatkuvasti myös länsimaissa. syvällä, näin ollen laaja-alaiselle tutkimukselle on selkeä tarve. JIHADISMI AATTEENA JA SOTATAIDOSSA Jihadismi on aatehistoriallinen ilmiö, johon liittyy oleellisesti väkivallan käyttö lähes elimellisenä osana. Väkivaltaa tai aseellista väkivaltaa pitää käyttää, jotta saadaan aikaan Šaria-lain kautta hallinnoitu valtio ja sitä kautta saadaan tietynlainen Islamin tulkinta valtaan. Jihadismin juuret ovat Egyptissä, mutta Afganistan muodostui jihadismin kannalta keskeiseksi alueeksi 80-luvulla. Afganistanin sota ja Neuvostoliiton miehitys ovat kulmakiviä jihadismin kehityksessä. Kun afgaani-arabit palasivat kotiseuduille Neuvostoliiton miehityksen päättyessä 80-luvun loppupuolella, he saivat aikaan yhteiskunnan tasapainon heittelyä eri puolilla Lähi-itää. He olivat kokeneita taistelijoita ja osasivat käsitellä Maanpuolustus

52 Artikkelit aseita. Tästä syystä heidät koettiin turvalisuusuhaksi mm. Egyptissä. Erinäisten vaiheiden jälkeen jihadistisesta ajattelusta tuli 90-luvulla globaalia, ei hyökättykään maallistuneita muslimihallintoja vastaan. Piti hyökätä suurta läntistä käärmeenpäätä itseään vastaan Yhdysvaltoja vastaan. Sittemmin on palattu takaisin paikallisiin iskuihin ja tehty globaaleja iskuja vain silloin tällöin. Jihadistisen sotataidon kehitystä voidaan siis pitää hyvin syklisenä. Se palaa aika-ajoin paikallisesta ajattelusta maailmanlaajuiseen ja edelleen takaisin. Jihadistit tuntevat myös länsimaisen tavan taistella. He lukevat länsimaista kirjallisuutta ja pyrkivät ymmärtämään länsimaista strategista ajattelua. Joissakin sotilasoperaatioissa on löydetty eräiden jihadistijohtajien kirjahyllyjä. Näissä hyllyissä on ollut myös länsimaista kirjallisuutta. WTC:N ISKUJEN MERKITYS JIHADISTISESSA LIIKKEESSÄ Paronen näkee 9/11-iskujen olevan iso virstanpylväs jihadistisessa sotataidossa. Aiemmin Osama Bin Laden oli tehnyt verkostollaan iskut Nairobissa ja Dar es Salamissa sekä voimakkaan itsemurhaiskun USS Colea vastaan. Käytännössä Al-Qaida oli hyvin voimakas ja he toivoivat yhdysvaltalaisen järjestelmän romahtavan kuin korttitalo. Väitetään, että ennen iskuja Al-Qaidan korkeimmassa johdossa järjestettiin kokous, jossa Osama Bin Ladeniin yritettiin vedota. Iskut pitäisi välttää, koska Yhdysvaltojen pelättiin olevan vahvempi mitä yleisesti luultiin. Lopulta Bin Laden ajoi WTC-iskusuunnitelman läpi ja käski käytännössä iskut liikkeelle ad hoc -verkkoja pitkin. Tämä tie osoittautui totaaliseksi strategiseksi virhearvioksi Al-Qaidan kannalta. AL-Qaida ajettiinkin iskujen jälkeen ahtaalle Yhdysvaltojen toimesta. Siinä voi kestää yllättävänkin kauan, että Isisiltä saadaan kaikki sen hallinnoimat alueet pois niin Libyassa, Syyriassa kuin Irakissakin. MIKÄ EUROOPPAA UHKAA? Missään yhteiskunnassa ei päästä täydelliseen terrorismin torjuntaan. Isis pyrkii varmasti edelleen iskemään jatkuvasti myös länsimaissa. He yrittävät tehdä mahdollisimman isoja ja näyttäviä iskuja sekä iskemään sellaisiin kohteisiin, jotka osoittavat heidän olevan voimakkaita. Osaltaan he osoittavat, että me länsimaalaiset emme pysty suojelemaan itse omia yhteiskuntiamme. Meidän kannattaisi muuttaa omaa ulkopoliittista suuntautumista ja viedä tuki pois heille merkityksellisiltä alueilta. Näin näille alueille saataisiin aikaan jihadistiseen liikehdintään liittyvä hallinto. Eivät ne ole heille mitään terrori-iskuja väkivallan nimessä. Ne ovat heille ulkomaan operaatiota. Siis tekoja, joissa väkivaltaa käytetään poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, kuten missä tahansa muussakin sodankäynnissä. Se heidän sotansa vaan näyttää tällä hetkellä tältä, koska he eivät muunlaiseen sotaan pysty. JIHADISMIN TULEVAISUUS Paronen näkee Euroopan ja Suomen vastatoimet terrorismia vastaan oikean suuntaisina. Hän näkee hyvänä toimet, joilla kyetään rakentamaan yhteiskuntaa sen jälkeen kun Isis saadaan lyötyä. Toisaalta on tärkeää panostaa sotilaallisten suorituskykyjen kasvattamiseen ja turvallisuus- 50 Maanpuolustus 117

53 Timo Hänninen: Isis tullaan laittamaan ahtaalle. Antti Parosen haastattelu viranomaisten vastuun lisäämiseen. Lisäksi pitää olla kyky auttaa yhteiskuntia pääsemään jaloilleen ja ymmärtämään, että sisäinen kahnaus ei ole tie ulospäin vaan päinvastoin. Siinä voi kestää yllättävänkin kauan, että Isisiltä saadaan kaikki sen hallinnoimat alueet pois niin Libyassa, Syyriassa kuin Irakissakin. Näyttää kuitenkin siltä, että siitä ei koskaan tule varteenotettavaa poliittista voimaa sille alueelle. Se ei vaan ei yksinkertaisesti toimi tai sitten he joutuvat luopumaan siitä keskeisestä aatemaailmastaan, mikä heillä on. Samanlainen kohtalo on käytännössä kaikille tällaisille liikkeille, jotka omassa retoriikassaan vetoavat sellaiseen loputtomaan, ikuisesti jatkuvaan jihadiin. He joko häviävät tai sitten he luopuvat siitä aatteestaan enemmän tai vähemmän. MITÄ TAPAHTUU SITTEN KUN ISIS KATOAA TAI MENETTÄÄ ALUEENSA? Jihadistit tietävät, mitä on olla maan alle ajettu organisaatio. He pystyvät toimimaan tällaisena ahtaalle ajettuna toimijana. Tällöin strateginen ajattelu muuttuu taas kerran. Aktiivisesti terroriiskuja tekemällä luodaan sellaista turvallisuustyhjiötä, johon pystytään tuomaan oma pinnallinen turvallisuuden tunne. Paronen näkee tärkeänä syklin katkaisemisen. Jos kierrettä ei ikinä pystytä katkaisemaan, jihadistinen liike tulee aina asettamaan turvallisuushaasteita Euroopalle. Paras lääke on rakentaa oma länsimainen yhteiskunta vahvaksi. Me näemme ihan hirveän mittakaavan terrori-iskuja ja inhimillisiä katastrofeja. Me kuitenkin elämme läntisessä maailmassa sellaisissa demokratioissa, jotka ennemmin tai myöhemmin suojaavat itse itsensä. Tämä tapahtuu kiristämällä turvallisuustoimintaa, panostamalla uhkien torjuntaan, kehittämällä tiedonhankintajärjestelmiä tai pureutumalla juurisyihin noilla alueilla. Tämä onkin juuri demokraattisen yhteiskuntajärjestelmän vahvuus. Maanpuolustus

54 Artikkelit KIRJOITTAJA TOIVO EI OLE STRATEGIA Naton vara-apulaispääsihteeri Jamie Shea SuomiAreenassa Taru Suojaranta on yhteiskuntatieteilijä, joka työskenteli viestinnän harjoittelijana Puolustusministeriössä kesällä Taru Suojaranta Puolustusministeriön järjestämässä keskustelutilaisuudessa rikottiin myyttejä Natosta ja puitiin puolustusinvestointipolitiikkaa Euroopassa. Yhteistyömyönteisen keskustelun takaa piirtyi kuitenkin huoli niin Venäjän toiminnasta kuin terrorismista. 52 Maanpuolustus 117

55 Taru Suojaranta: Toivo ei ole strategia Naton vara-apulaispääsihteeri, englantilainen Jamie Shea, vaikuttaa silmiin nähden innostuneelta päästessään puhumaan puolustusministeriön järjestämässä keskustelutilaisuudessa SuomiAreenassa Porissa. Kun yleensä tämänkaltaiset keskustelutilaisuudet käydään konferenssikeskuksissa tai hämyisissä neuvotteluhuoneissa, on tämä Suomen malli todella virkistävää vaihtelua, toteaa Shea hymyillen matkalla Eetunaukion lavalle. Paneelin aihe, Partnership with Nato and it s role in Finnish and Swedish Security and Defence, sai ajankohtaisuudestaan johtuen kymmenittäin innokkaita kuulijoita seuraamaan Panelistit Magnus Christiansson, Jukka Juusti ja Jamie Shea jakoivat huolen Venäjän viimeaikaisista toimista. keskustelua. Vara-apulaipääsihteeri Shean lisäksi paneeliin osallistuvat Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Magnus Christiansson sekä puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti. Suurelle yleisölle Shea tuli tunnetuksi Naton viestintävastaavana Kosovon sodan tiedotustilai- Maanpuolustus

56 Artikkelit Nato ei tee lähetystyötä: me emme koputtele oviin etsien uusia jäseniä sotilasliittoon. suuksista. Belgradin pommitusten aikaan tämä Itä-Lontoon aksentilla puhuva Oxfordin yliopiston kasvatti astui satojen toimittajien eteen raportoimaan kriisin uusista käänteistä. Shean käyttämät värikkäät ilmaukset saivat aikaan palauteryöpyn, mutta samalla ihmisiä siirtyi seuraamaan yhä tiiviimmin päivittäin järjestettäviä tiedotustilaisuuksia televisioruutujensa ääreen ympäri maailmaa. Nykyään Shean toimialaan kuuluvat vara-apulaipääsihteerinä äkilliset turvallisuusuhat Naton päämajassa Brysselissä. TOTTUMINEN ITÄNAAPURIN ARVAAMATTOMUUTEEN Suurta huomiota keskustelussa varastaa alusta alkaen itänaapurimme viime vuosien toiminta. Varsovassa pidetyssä Naton huippukokouksessa puolustusliitto päätti asettaa lisää pataljoonia Baltian maihin ja Puolaan, eikä Venäjän hallitus suhtautunut uutiseen riemulla. Shea kuitenkin vakuuttaa Naton pysyvän edelleen puolustusliittona. Joukkojen asettaminen Itä-Eurooppaan ei ole provokaatiota Venäjää vastaan, Shea totesi. Olemme täysin sitoutuneet maiden puolustukseen, emmekä valmistele hyökkäystä. Olen elänyt yhden kylmän sodan ja se on riittävästi. Erityistä huomiota on Shean mukaan kiinnitettävä siihen, mitä Venäjä aikoo idässä. Laajat karttaharjoitukset ja ilmaloukkaukset ovat tapahtumia, joita Nato ei voi sivuttaa olankohautuksella. Shea pitääkin Venäjän kansainvälistä oikeutta rikkovaa toimintaa yrityksenä muodostaa uutta turvallisuusregiimiä alueella. Putin haluaa muodostaa mielikuvan Venäjästä venäläisten ja venäjänkielisten suojelijana niin kotimaassa kuin ulkomailla. Näin vahvistetaan vain yhden, venäläisen identiteetin olemassaoloa kansan keskuudessa. Tällä pyritään torjumaan pelättyjä vallannousuja, pohtii Shea Putinin pyrkimyksiä vastatessaan yleisöstä nousseeseen pohdintaan Venäjän aikomuksista. Niin Shea, Juusti kuin Christiansson painottavat puolustusliiton ja Venäjän käymän dialogin tärkeyttä vaikka Shea ei uskokaan yhteistyön palautuvan aikaisemmalle tasolle seuraavien vuosien aikana. Naton on otettava Venäjä mukaan keskusteluihin, jotta Venäjä tietää, mitä päätöksiä Varsovassa tehtiin ja miksi niitä tehtiin, julistaa Shea. 54 Maanpuolustus 117

57 Taru Suojaranta: Toivo ei ole strategia Shean mielestä ei ole realistista pelkoa sodasta länsimaiden ja Venäjän välille. Olemme pystyneet estämään sodan viimeiset vuosikymmenet, ja uskon tämän olevan mahdollista myös tulevaisuudessa, toteaa Shea luottavaisesti vastaukselle yleisökysymykseen. NATOMYYTTIEN KUMOAMISTA PUOLIN JA TOISIN Sekä Suomessa että Ruotsissa on viime vuosien ajan vellonut kiivaana keskustelu mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Katalysaattorina ovat toimineet Venäjän toiminta niin Georgiassa kuin Ukrainassa, eikä keskustelu ole laantuakseen. Porissa kolme panelistia pyrkivät kumoamaan eri myyttejä sotilasliitosta. Nato ei tee lähetystyötä: me emme koputtele oviin etsien uusia jäseniä sotilasliittoon, Shea painottaa. Me kuitenkin pidämme ovet auki potentiaalisille jäsenmaille. Vara-apulaipääsihteerin mukaan tärkeintä mitä Nato voi kumppanuusmaille antaa on ymmärrystä siitä, miten Nato toimii. Ymmärrys lisääntyy parhaiten erilaisissa yhteisissä harjoituksissa, kriisinhallintatehtävissä ja kokouksissa. Jos haluat mennä jonkun kanssa naimisiin, on sinun ensin tunnettava tuleva puolisosi, Shea kuvailee yleisölle nauruntyrskähdysten saattelemana. Juustin mukaan Suomi arvostaa kumppanuutta ja hyötyy Nato-yhteistyötä paljon, mutta haluaa kumota jo suoralta kädeltä yleisen hokeman Nato-option olemassaolosta. Emme voi vain mennä Natoon silloin kun haluamme vaan hakea siinä kohtaa vasta jäsenyyttä. Olin kuusi vuotta Brysselissä Suomen Nato-edustustossa, eikä sinä aikana kukaan tullut Natosta kyselemään mikäli Suomi haluaisi liittyä sotilasliittoon. Myös Christiansson ottaa kantaa polttavaan Nato-keskusteluun. Ruotsi on saanut paljon yhteistyöltä Naton kanssa, Christiansson aloittaa, mutta yksi asia on ymmärrettävä: Ruotsi liittyi kumppanuusohjelmaan juuri vaihtoehtona jäsenyydelle eikä valmistautuakseen jäsenyyteen kuten monet muut kumppanuusmaat. Chrtistiansson on varma, ettei jäsenhakemusta Natoon jätetä tämän hallituksen aikana. Ruotsin feministinen ulkopolitiikka ja paikka YK:n turvallisuusneuvostossa ovat nyt painopisteitä hallitukselle. Myös puolustusministeri Hullqvist pyrkii tällä hetkellä vahvistamaan ennen kaikkea kahdenvälisiä suhteita puolustuspolitiikassa, Christiansson toteaa. Kaikki panelistit ovat yksimielisiä siitä kumppanuusohjelman hyödyllisyydestä niin Suomelle, Ruotsille kuin Natolle. Shea painottaa Suomen ja Ruotsin tärkeyttä kumppaneina ja korostaa heidän hyötyvän Natosta jo ilman jäsenyyttä. Christiansson ja Juusti kiittelevät maiden erityispiirteiden huomioimista kumppanuusohjelmissa sekä harjoituksista saaduista hyödystä maiden puolustusvoimille. INVESTOINTIPOLITIIKKAA EUROOPASSA Shean mukaan sitoutuminen Euroopan puolustamiseen on niin Nato-maiden kuin EU:n jäsenmaiden yhteinen asia. Brexitistä huolimatta hän on varma, ettei Iso-Britannia tule itse pyrkimään ulos turvallisuusyhteistyöstä. EU:lta olisi typerää torjua yhteistyö Iso-Britannian kanssa turvallisuusasioissa. Siviilikriisinhallinnassa ja EU-operaatioissa esimerkiksi merirosvoja vastaan Iso-Britannialla on ollut vahva rooli, Shea muistuttaa kuulijoita. Yhdeksi ongelmaksi Euroopan yhteisen turvallisuuspolitiikan muodostamisessa ja toimeenpanossa panelistit nimeävät resurssien päällekkäisyyden. Shean mukaan Euroopassa olisi potentiaalia koordinoida materiaalihankintoja paremmin niin, että resursseja voitaisiin käyttää tehokkaammin niin investoinneissa kuin tutkimustyössä. Myös Juusti toteaa puolustusmateriaalihankintojen olevan poliittisesti herkkä aihe kaikkialla. Puolustukseen käytettävät investoinnit ovat yhteiskunnan kannalta valtavia hankintoja. Kaikki materiaalihankinnat ovat teollisuuspolitiikkaan sidottuja, sillä maat haluavat edistää omaa teollisuuttaan resurssipolitiikan saralla, kommentoi Juusti. HUOLI ETELÄSTÄ Keskustelua Porissa ei käydä ainoastaan lähialueen turvallisuusympäristöön liittyen. Viimeaikaiset terrori-iskut, tuhoisat sodat ja humanitaariset kriisit eteläisellä pallonpuoliskolla aiheuttavat huolta ympäri maailmaa. Väestönkasvu, ilmastonmuutos, sodat ja Maanpuolustus

58 Artikkelit Polarisoituminen, vieraantuminen ja eri ääriliikkeiden nousu ruokkivat Isiksen kaltaisen järjestön menestystä länsimaissa. demokratioiden haurastuminen aiheuttavat tulevaisuudessa valtavia pakolaisvirtoja. Naton on osallistuttava kärjistyneiden tilanteiden vakauttamiseen tekemällä yhteistyötä niin Afrikan unionin, EU:n kuin yksittäisten maiden kanssa, Shea lausuu. Terrori-iskujen estämisessä tärkeimpänä on vara-apulaipääsihteerin mukaan sisäisen koheesion vahvistaminen eri maissa. Polarisoituminen, vieraantuminen ja eri ääriliikkeiden nousu ruokkivat Isiksen kaltaisen järjestön menestystä länsimaissa. Täytyy myös muistaa se, kuinka sisäisellä koheesiolla on vaikutusta myös ulkoiseen turvallisuuteen, muistuttaa Shea. Christiansson myötäili Shean lausuntoa, ja totesi ikävän tosiasian olevan se, ettei ääri-islamiin liittyvä terrorismi ole katoamassa maailmasta. Juustin mukaan tärkeää roolia terrorisminvastaisessa taistelussa pelaa tiedustelu ja tietojen jakaminen, ja tämän takia myös Suomi on uudistamassa lakia tiedustelusta. YHDYSVALTAIN PRESIDENTINVAALIEN TULOKSEN VAIKUTUS NATOON Paneelikeskustelun loppuajan yleisökysymyksistä huomattava osa liittyy mahdolliseen skenaarioon Donald Trumpin voitosta Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Trump on koko kampanjansa ajan kyseenalaistanut USA:n vetovastuun Natossa ja pitänyt yllä mahdollisuutta keskusteluun ja välien lämmittämiseen Putinin kanssa. Hymyillen Shea kehottaa kuulijoita enemmänkin katsomaan sitä, mitä Yhdysvallat tekee Natossa eikä kuuntelemaan erilaisia spekulaatioita kampanjakiertueella. Huolimatta kulloisestakin valtaapitävästä presidentistä, on Nato ollut tärkeä osa Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Yhdysvallat on investoinut valtavia määriä Naton resursseihin, ja jo tästä syystä voidaan heidän olevan hyvin sitoutuneita yhteisen turvallisuuden puolustamiseen, kommentoi Shea. Lopuksi hän kuitenkin vetoaa myös eurooppalaisiin valtioihin yhteisen turvallisuuden puolesta: Meidän on tehtävä enemmän USA:n rinnalla turvataksemme rauhaa niin lähialueilla kuin Euroopan rajojen ulkopuolella. 56 Maanpuolustus 117

59 Kirja-arvio Vakuuttava kertomus Putinin sisäpiiristä ja vallasta Venäjällä Mihail Zygar: Putinin sisäpiiri Nyky-Venäjän lyhyt historia. Otava, 2015 Mihail Zygarin kirja on tervetullut lisä Venäjän sisäpolitiikasta kertovaan kirjallisuuteen. Se on osoitus siitä, että Venäjällä on kriittisesti ja kiinnostunein silmin oman maansa kehitystä seuraavia kansalaisia sekä siitä että venäjän kielellä julkaistaan edelleen myös valtiojohdon kyseenalaisessa valossa esittelevää kirjallisuutta. Zygar on toimittaja. Kirja pitääkin luokitella tutkivan journalismin viitekehykseen. Jukka Mallisen käännöstyö tuo Zygarin kirjan nyanssit hienosti esille, on kuin lukisi venäjää suomeksi. Kirja on täyteen pakattu Venäjän lähihistorian keskeisempiä nimiä; Volosin, Luzkov, Hodorkovski, Primakov, Berezovski, Shoigu, Abramovits, Surkov, Jakunin, Kovaltsuk, Rotenberg, Volodin, Pugatsov, Kasjanov, Gref, Gusinski, Kudrin, Suvalov, Setsin, Sergei Ivanov, Igor Ivanov, Fradkov, Ustinov, Zolotov, Navalny, Patrushev ja monia muita. Suurin osa nimistä on ollut otsikoissa tavalla tai toisella ja monelle lukijalle tuttuja. He ovat myös lähes kaikki nimiä, jotka edelleenkin vaikuttavat Venäjällä. Eliitin sisäiset uudelleenjärjestelyt eivät siis aina tarkoita vallan menettämistä vaan varmistavat järjestelmän jatkuvuuden. Jos henkilösuhteet ovat vaarantamassa järjestelmää, epäedullisemmassa asemassa oleva alennetaan, siirretään horisontaalisesti toiseen asemaan tai hänelle luodaan uusi paikka. Asemasta, jossa on valtaa, käy kova kilpailu. Ystäviä on hyvä olla joka suunnassa. Samalla myös on oltava valmis vetämään matto ystävän jalkojen alta, jos tilanne niin vaatii. Osa sisäpiiriin kuuluneista henkilöistä on maanpaossa tai kuolleet, mikä taas kertoo lopputuloksesta jos lähtee uhmaamaan järjestelmää. Henkilöiden väliset kiistelyt eivät siis aina johda sisäpiiristä erottamiseen, mutta järjestelmää uhkaavat eliminoidaan. Henkilöiden runsaus kirjassa alkaa välillä uuvuttaa. Zygar on joutunut tinkimään analyysistä sekä tapahtumien asettamisesta laajempaan viitekehykseen, jotta ihmiset, dialogit ja mielenkiintoisia tapahtumia kuvaavat otokset on saatu mukaan. Näin Zygar on saanut Venäjän politiikan näyttämään vain operaatioilta ja taktisilta vedoilta. Se on kuitenkin vain osa kokonaisuutta. Jos Venäjän politiikkaa ja eliittiä tarkastellaan pitkässä historiallisessa viitekehyksessä, Zygarin kirja on vain yksi monien joukossa, jotka kuvaavat autoritääristä, korruptoitunutta ja henkilökeskeistä politiikkaa. Venäjän eliitin pitkäaikaisena tavoitteena on aina ollut pysyä vallassa. Tätä tavoitetta koitetaan toteuttaa monin tavoin, kuten Venäjän suurvaltastatuksen ylläpitämisellä. Venäjällä, kuten muillakin mailla, on kansallisia intressejä, joilla on pitkät historialliset juuret. Venäjällä on myös pitkät traditiot erilaisissa uhkakuvissa, osa luotuja, osa todellisia, joita vastaan jokainen maan johtaja on pyrkinyt löytämään oman vastauksensa ja 2000-luku on osa Venäjän pitkää historiaa. Zygar kertoo omista lähtökohdista, miten kommunistien pelko määritteli 1990-luvun ja 2000-luvun alun politiikkaa, kuinka järjestelmän jatkuvuus varmistettiin 2008 ja 2012 presidentinvaaleissa, miten länsivastaisuutta ja erityisesti anti-amerikkalaisuutta käytetään Venäjän politiikassa sekä kuinka eri ryhmittymät kilpailevat johtoasemasta, siinä toivossa että he saisivat toteuttaa itselleen mieleistä politiikkaa. Sivupolkuna, mutta ehkä kirjan mielenkiintoisimpana osana, nousee esille Venäjän monimutkainen ja tunnelatautunut suhde Ukrainaan ja Georgiaan. Samalla kun kyse kirjassa on Venäjän valtaeliitistä, saa myös kattavan kuvan Ukrainan ja Georgia politiikasta. Kaikkien näiden maiden poliittisessa järjestelmässä on yhteneviä piirteitä. Korruptiolta ja politiikan henkilökeskeisyydeltä ei ole säästynyt kukaan. Nykyhetken valossa ymmärrys Venäjän ja sen entisen Neuvostoliiton alueen rajanaapureiden suhteista on ensiarvoisen tärkeää. Zygar itse haluaa käyttää Venäjä politiikasta ja hänen kertomastaan tarinasta sanaa sota; sotaa, jota ei voi lopettaa, muuten olisi pakko myöntää, että sitä ei ole koskaan ollutkaan (s.9). Asian voisi nähdä myös niin, että kyseessä on valtiojärjestelmä, jossa korruptio, valtakamppailu ja Venäjän historiallinen valtioidentiteetti asettavat jatkuvuuden henkilöiden ja ystävyyden edelle. Hanna Smith Kirjoittaja toimii tutkijana Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Maanpuolustus

60 Kirja-arvio Tarinoita ulkoasiainhallinnosta Kimmo Pulkkinen, Hannu Mäntyvaara ja Risto Veltheim (toim.), Isänmaan airuet: Suomalaista diplomatiaa viidellä vuosikymmenellä Suurlähettiläs Pertti Torstila 70 vuotta, Edita [...] asemamme riippuu tarinoista joita meistä kerrotaan. Nämä tarinat ovat joko itse kertomiamme, tai sitten ne sepittää joku muu. Näin totesi ulkoministeri Timo Soini suurlähettiläskokoukselle elokuussa 2016 pitämänsä puheen päätteeksi. Ministeri viittasi Suomen kansainväliseen asemaan, mutta sama pätee myös ulkoministeriön kansalliseen asemaan. Ulkopuolelta tarinoita kerrotaan joka tapauksessa, iltapäivälehdissä ja sosiaalisessa mediassa siinä missä tutkimuskirjallisuudessakin. Ajassaan kiinni olevan ulkoministeriön ei kannata jättää tarinankerrontaa yksin muille, sisältä käsin voi auttaa kuvan kohdentamisessa. Vuonna 2014 ministeriöstä eläkkeelle siirtynyt Pertti Torstila on monessakin mielessä modernin suomalaisen ulkoasiainhallinnon ruumiillistuma luvun puolella Torstila oli ensin alivaltiosihteerinä ja sitten pitkäaikaisena valtiosihteerinä aktiivisesti uudistamassa ulkoministeriötä edustustoverkkoineen nykyiseen muotoonsa. Sitä ennen Torstilalla oli sormensa pelissä monissa Suomen 1900-luvun viimeisen neljänneksen ulkopoliittisista avainhetkistä, aina Etyk-isännöinnistä ensimmäiseen EU-puheenjohtajuuteen. Koko Torstilan pitkä ura alkoi vuonna 1970 ensimmäiseltä kansainvälisten asiain valmennuskurssilta (Kavaku 1), joka mullisti ministeriön siihenastisen rekrytointijärjestelmän. Perinne jatkuu yhä: näinä viikkoina Katajanokalla käynnistyy jo järjestyksessään neljäskymmenes Kavaku. Oma Kavaku 32 -kurssini kohtasi Torstilan heti taloon tultuaan alkutalvesta Vastikään virkaansa astunut valtiosihteeri luotsasi jämäkällä puheenvuorollaan meitä keltanokkia kohti edessä siintänyttä Suomen toista EU-puheenjohtajuuskautta. Kohdallani ympyrä sulkeutui loppuvuodesta 2013, kun sain Torstilan viimeisten valtiosihteerikuukausien ajan työskennellä suoraan hänen alaisuudessaan suunnittelu- ja tutkimusyksikössä samalla Merikasarmin pääkäytävällä. Yhteistyö hänen seuraajansa kanssa sujui alusta lähtien saumattomasti, mutta torstilalaiseen ulkoministeriöön tulleelle ja siellä liki vuosikymmenen palvelleelle kesti hetken totutella ajatukseen, että valtiosihteerinä voi toimia joku muukin. Tänä vuonna 70 vuotta täyttänyt Torstila jos kuka on juhlakirjansa ansainnut. Torstilan kollegat ministeriön sisällä myyttiseen maineeseen nostetulta, kapinakurssinakin tunnetulta Kavaku 1:ltä ovat Isänmaan airuet -kirjan toimittajatriona tehneet arvokkaan työn kootessaan yksiin kansiin valtavan määrän arvovaltaisia kirjoittajia suomalaisen ulkopolitiikan huipulta. Määrä ei kuitenkaan välttämättä korvaa laatua. Kun yli 500-sivuiseen opukseen on kerätty tekstejä 38 eri kirjoittajalta ja tätä vielä höystetty kahden edellisen presidentin haastatteluilla, ehtii punainen lanka kadota lukijalta useammin kuin kerran. Esipuheen perusteella tarkoituksena oli alun perin rajata kaarti vain Torstilan kurssitovereihin, mutta lopulta näitä on kirjoittajista vain vajaa neljännes. Tulos on luvalla sanoen kirjava. On kronologisia minimuistelmia, temaattisia tai maantieteellisiä katsauksia ja analyyttisiä pohdintoja. 58 Maanpuolustus 117

61 Kirja-arvio Taso vaihtelee siinä missä tyylilajitkin. Vaikka artikkeleita on niputettu muutamaksi kokonaisuudeksi, on vaikea välttyä vaikutelmalta, että kukin on saanut kirjoittaa mistä huvittaa. Huomattavan kevyt toimitusote näkyy myös harmillisina päällekkäisyyksinä ja toistuvina pikkuvirheinä. Yhtenäisenä teoksena kirjaa on hankala lukea, mutta tarinoiden moniäänisyys kääntyy loppua kohden vahvuudeksi. Isänmaan airuet tulee nimittäin avanneeksi ulkoasiainhallinnon koko laajan kirjon. Tarinoiden yhtymäkohdat Torstilaan itseensä ovat välillä ilmeisiä, välillä olemattomia. Mutta kaikkia näitä aiheita ja kaikkia näitä persoonallisuuksia hän on ministeriön korkeimpana virkamiehenä saanut käsitellä. Joukkoon mahtuu muutama todellinen herkkupalakin. Markus Lyran suorapuheisuus ja Jaakko Iloniemen näkemyksellisyys välittyvät aidosti tämänkin kirjan sivuilla. Jaakko Kalelan terävät huomiot ulkoministeriön virkamiesten vaikeasti hallittavasta kaksoislojaalisuudesta sekä presidentin että ulkoministerin alaisina kohdistuvat Kekkosen ja Koiviston kausiin, mutta antavat mielenkiintoista perspektiiviä myös uuden perustuslain aikaan. Juhlakalu itse kirjoittaa elävästi 40 vuoden takaisista kokemuksistaan Ralph Enckellin alaisena. Silloiselta päälliköltä irtosi nuorelle virkamiehenalulle arvokasta oppia tulevan varalle, sekä hyvässä että pahassa. Esimiehenä Enckell oli kaikkea muuta kuin esimerkillinen pahasti tulehtuneet henkilöstösuhteet johtivat aikanaan suuren mediakohun saattelemana hänen ennenaikaiseen siirtämiseensä pois Pariisin-suurlähettilään paikalta. Ulkopolitiikan ammattilaisena hän oli kuitenkin rautainen osaaja. Torstila siteeraa artikkelissaan Enckelliä pitkästi, tässä vain pieni ote tämän radiopuheesta Suomen ulkoasiainhallinnon 50-vuotisjuhlien aikaan vuonna 1968: On jotakin hyvin kiehtovaa, hyvin sykähdyttävää toimia Suomen edustajana. [...] On innostavaa olla piirtämässä muille nähtäväksi Suomen kuvaa ja osoittamassa, että maamme on vakava, kypsynyt ja pätevästi toimiva jäsen maailman kansojen suuressa yhteisössä. Tämän kuvan piirtäminen on tärkeää myös ulkoasiainhallinnon juhliessa satavuotista taivaltaan vuonna Maailmalla on kerrottava tarinaa Suomesta, Suomessa on kerrottava tarinaa ulkoasiainhallinnosta. Hyvistä aihioistaan huolimatta Isänmaan airueet ei tätä tarvetta vielä kokonaan täytä. Tilaa jää uusille, tiiviimmin yhteen nivotuille tarinoille. Petri Hakkarainen Kirjoittaja on lähetystöneuvos ja ulkoministeriön lähettämä diplomaattinen neuvonantaja Geneven turvallisuuspoliittisessa keskuksessa (GCSP). Maanpuolustus

62 Maanpuolustuskurssit 98. Jatkokurssi kolmirivissä valmiina astumaan laivaan. Keskusteluja ulko- ja turvallisuuspolitiikasta Keväällä 2016 järjestetty Maanpuolustuksen 98. jatkokurssi järjestettiin Nato-selvityksen julkaisemisen jälkeen, mutta ennen ulko-ja turvallisuuspoliittisen selonteon julkaisua. Alusta alkaen keskusteleva kurssi sai pikapäivityksen kokonaisturvallisuudesta ja viranomaisten yhteistoiminnasta Suomessa. Kurssi tutustui maa- ja merivoimien toimintaan sekä luonnollisesti verkottui kurssien välillä Ma- neesissa. Viisi vuotta pääkurssin jälkeen järjestettävä jatkokurssi kokoaa yhteen aina kaksi pääkurssia sekä muutamia henkilöitä aikaisemmilta kursseilta. Nyt pääkohderyhmänä olivat 195. ja 196. maanpuolustuskurssit. Valtakunnalliset maanpuolustuskurssit kutsuu kurssit seuraavan kerran kokoon täydennyskurssille vuonna SYKSYN 2016 VALTAKUNNALLINEN MAANPUOLUSTUSKURSSITOIMINTA 218. MAANPUOLUSTUSKURSSI ERIKOISKURSSI MAANPUOLUSTUSKURSSI Maanpuolustus 117

63 Maanpuolustuskurssit 99. Jatkokurssilla. Kokonaisturvallisuuden ytimessä Elokuussa 2016 järjestetty Maanpuolustuksen 99. jatkokurssi kokosi Maneesiin kurssilaisia 195., 196., 197. ja 198. maanpuolustuskursseilta. Pääkohderyhminä olivat 197. ja 198. kurssit. Kurssilaiset totesivat Maneesin hengen pysyneen, mutta toimintaympäristön muuttuneen voimakkaasti. Kesällä ilmestynyt ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko loi omalta osaltaan pohjaa opetukselle. Kurssi sai päivityksen kokonaisturvallisuudesta sekä tutustui tuttuun tapaan maa- ja merivoimien toimintaan. Vilkkaat taukokeskustelut kertovat kurssihengen säilyneen hyvänä usean vuoden jälkeen. Antoisat keskustelut ovat tärkeä osa jatkokursseja. Kaksi päivää kestävä jatkokurssi on tiivis päivityspaketti kokonaisturvallisuudesta. Seuraavan kerran kurssi kootaan täydennyskurssille vuonna Maanpuolustuskurssin oltermanni pitämässä loppupuheenvuoroa Maanpuolustus

64 Maanpuolustuskutssiyhdistys François Heisbourg Mikhail Kostarakos Jussi Niinistö Aktiivinen turvallisuuspolitiikan syksy Alkanut syksy jatkaa kevään turvallisuuspoliittista keskustelua kesän kiinnostavien tapahtumien jälkeen. Ensimmäisenä klo 18:00 saamme vieraaksi EU:n Military komitean puheenjohtajan kreikkalaisen kenraali Mikhail Kostarakoksen. Hän johtaa EU:n sotilaallisen yhteistyön kehittämistä ja toimii keskeisessä roolissa EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisessä. Tilaisuuden kutsut on lähetetty jäsenille. Syyskokouksessa klo kokousesitelmän pitää puolustusministeri Jussi Niinistö. Saamme kuulla erittäin ajankohtaisen esitelmän suomalaisesta puo- MPKY:N TULEVA TOIMINTA lustuspolitiikasta turvallisuusympäristön muutoksen keskellä. Tilaisuuteen lähetetään kutsu. Max Jakobson Memorial luentosarjan tilaisuus pidetään klo Esitelmän pitää yksi Euroopan johtavista turvallisuuspoliittisista ajattelijoista, puheenjohtaja François Heisbourg. Hän on ranskalainen diplomaatti ja kansainvälisen politiikan tutkija. Hän oli yksi kirjoittaja hallituksen tilaamassa Arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista - selvityksessä tänä keväänä. Tilaisuuden kutsu lähetetään myöhemmin. Tilaisuuksia edeltää perinteinen viini- ja virvoketarjoilu. Kaikki tilaisuudet kannattaa merkitä kalenteriin jo valmiiksi. 62 Maanpuolustus 117

65 Maanpuolustuskutssiyhdistys MP-JUOKSIJAT Hieno lenkkikausi MP-juoksukerhon yhteislenkit keräsivät tänä vuonna erittäin suuren suosion. Kesän ja kevään lenkeillä oli yhteensä noin 80 juoksijaa. Myös uusia jäseniä on saatu mukavasti lisää lenkkiporukkaan. Elokuun lenkki-illasta vastasi Ilmatieteen laitos, joka hoiti hyvien järjestelyjen lisäksi upean sään MPjuoksijoille. Kiitokset pääjohtaja Juhani Damskille sekä Joanna Saariselle. Syksyn ohjelmassa ovat EK:n lenkki syyskuussa sekä juoksukerhon matka Nizza-Cannesin maratonille marraskuussa. Matkalle on ilmoittautunut peräti kolmisenkymmentä henkilöä. Se on juoksukerhon maratonmatkojen uusi ennätys! Jos sinua kiinnostaa tulla lenkkeilemään hyvässä seurassa, ota yhteyttä: tai Jäsenet voivat myös tilata Suomi-lipulla varustetun edustuspaidan, jonka juoksukerho on teettänyt. Hinta on 60 euroa, koot S-XL. Hyvää lenkkisyksyä kaikille! MP-juoksijat saivat juosta yhteislenkin hyvässä säässä Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damskin vieraana. MP-GOLFAAJAT Vuoden 2016 Maanpuolustusgolf MP-golf kerää vuosittain yhteen suuren joukon golfin ja maanpuolustuksen ystäviä. Kilpailu luo hyvät puitteet verkottumiselle kurssirajojen yli. Vuoden 2016 Maanpuolustusgolf järjestettiin tiistaina Hirsalassa. Tänä vuonna osallistujia oli 92 maanpuolustuskurssilaista, joka lienee taas yksi korkeimmista osallistujamääristä MP golfin historiassa. Vanhin kilpailussa edustettuna ollut kurssi oli 61. MPK ja tuorein 218. MPK eli jälleen kerran skaala oli varsin laaja, mutta sopiva. Pelimuotona oli perinteisesti sovellettu, pääosin neljän hengen joukkueissa pelattu, Maanpuolustusgolf Scramble. Mukana oli sekä kurssijoukkueita ja yksittäisilmoittautuneista muodostettuja sekajoukkueita. Pelisää oli tänä vuonna mitä mainioin. Kilpailun pääsponsorina toimi tänä vuonna Cinia Group. Kilpailua olivat palkintojen osalta tukeneet myös Hämeenlinnan Kultakeskus, Kauppahuone Pesonen ja Puolustusvoimien logistiikkalaitos. Päivällisen jälkeen ajankohtaiskatsauksen puolustushallinnosta piti Puolustusministeriön suunnitteluyksikön johtaja, prikaatikenraali Heikki Välivehmas (194. MPK). Maanpuolustus

66 Maanpuolustuskutssiyhdistys MP GOLF TOUKOKUUTA 2016 TULOSLUETTELO SCRAMBLE Sija Nimi HCP PHCP Pariin Yhteensä Päätös 1 Korkiamäki / Hautaniemi / Westerlund / Koskimies 38,2 4 +7p 43 Takaysi 2 Lehmusto / Kulvik / Keränen / Kukkonen-Suvivuo 59,5 7 +7p 43 3 Lind / Pesonen / Rivinoja / Heilanen 63,7 7 +5p 41 4 Heiniö / Kirjavainen / Purontakanen / Syrjälä 70,7 8 +4p 40 Takaysi 5 Väätäinen / Engström / Honka / Engström 74,4 8 +4p 40 6 Pekkola / Helenius / Rusanen / Rönkkö 65,7 7 +3p 39 Takaysi 7 Tiilikainen / Tanskanen / Tamminen / Niemi 81,9 9 +3p 39 Viimeiset kolme 8 Kivisaari / Hiltunen / Rautalinko 71, p 39 9 Rissanen / Terho / Ruotsalainen / Erling 85,4 9 +2p 38 Takaysi 10 Harju / Mäkinen / Ojanen / Holmlund 64,8 7 +2p 38 Takaysi 11 Tiitola / Mikkola / Einonen / Vihervuori 71,5 8 +2p Hynninen / Korvenmaa / Saarinen 45,5 7 +1p 37 Takaysi 13 Ehrnrooth / Wartiovaara / Ojanperä / Smolander 90, p Lehto / Kauppinen / Strang / Penttilä 71,9 8 Par 36 Viimeiset kolme 15 Maja / Peltola / Wallin / Hassinen 82,6 9 Par Pihlakoski / Sormunen / Astrén / Korpinen 105,0 12-1p 35 Takaysi 17 Pellonmaa / Autti / Rissanen / Tuhkanen 75,5 8-1p 35 Takaysi 18 Hollo / Cedercreutz / Nieminen / Paukkunen 76,4 9-1p Haapala / Niinioja / Korpela / Simelius 89,5 10-2p 34 Takaysi 20 Jääskeläinen / Poutanen / Puntila / af Heurlin 77,0 9-2p Iho / Kettunen / Koulumies / Viitasaari 75,2 8-3p Ollus / Salminen / Ripatti / Juva 76,1 8-6p 30 Viimeiset kuusi 23 Hermunen / Vihriälä / Syyrakki 61,7 10-6p Pulkkinen / Jaakkola / Koskimies 58,3 10-8p 28 Päätösosuudessa järjestettiin myös MPgolfin vuosikokous, jossa vuoden 2016 kilpailun järjestänyt työvaliokunta, puheenjohtajanaan Esa Rautalinko (188. MPK), valittiin edelleen jatkamaan myös seuraavalle kaudelle. Kilpailupäivä päättyi juhlallisesti palkintojenjakoon. Vuoden 2016 Maanpuolustusgolfin voittaja oli 189. MPK. Joukkueessa pelasivat Ilkka Korkiamäki, Eero Hautaniemi, Heikki Westerlund ja Mikko Koskimies. Pisin avaus kilpailun voitti Mikko Koskimies (edelleen 189. MPK) ja lähimmäksi lippua kilpailun voitti Tiina Kukkonen-Suvivuo (218. MPK). Voittajajoukkueelle luovutettiin perinteinen kiertopalkintohylsy. Lisäksi voittajajoukkueen jäsenet saivat kukin puolustusvoimien kenttäpullon mallia vanha, jota voitaneen hyödyntää kierroksen aikana yleiseen nestetasapainotukseen, mutta ehkä myös birdie- pullona, jos peli oikein kulkee. Kilpailun pääsponsorille sekä lähemmäs lippua ja pisimmän draivin lyönneille luovutettiin palkintohylsyt. Ensi vuoden Maanpuolustusgolfkilpailu järjestetään jälleen Hirsalassa perinteisesti toukokuun viimeisenä tiistaina eli Kilpailukutsu julkaistaan kevään Maanpuolustus lehdessä, mutta tapahtuma kannattaa jo tässä vaiheessa merkitä kalenteriin. Kiitos kaikille osallistujille ja nähdään taas ensi vuonna Hirsalassa. Kuvateksti: MP-Golfin työvaliokunnan puheenjohtaja Esa Rautalinko kuuntelee voittajajoukkueen kiitospuhetta MPK:ta edustaneesta voittajajoukkueesta kuvaan ehtivät vielä Ilkka Korkiamäki ja Heikki Koskimies. Kuvasta pois ovat Eero Hautaniemi ja Heikki Westerlund. Torsti Astrén (186. MPK) MP Golf työvaliokunnan sihteeri 64 Maanpuolustus 117

67 Kurssien kokoontumisia KURSSIEN KOKOONTUMISIA Kevät- ja kesäkauden aikana toimituksen tietoon on tullut seuraavat kurssitapaamiset ja - kokoukset, jotka on pidetty mennessä. Toimitus on päättänyt, että tapaamisista julkaistaan vain ajankohta ja paikka mikäli kurssi ei ole toimittanut toimitukselle tapahtumasta erillistä kertomusta. Kertomus tulee lähettää osoitteeseen maanpuolustuskurssiyhdistys@ gmail.com. Tekstin enimmäispituus 1500 merkkiä, max. 1 kuva/juttu, kuvakoko: leveys vähintään 1600 pikseliä. Toimituskunta pidättää oikeuden muokata tekstiä tarvittaessa. Seuraavaan Maanpuolustuslehteen nro 118 aineiston pitää olla toimituksella mennessä Maanpuolustuskurssien yhteinen kurssitapaaminen järjestettiin Aalto-yliopiston tiloissa Otaniemessä. 71. ja 72. Maanpuolustuskurssien yhteinen lounastilaisuus järjestettiin Katajanokan Kasinolla 10. toukokuuta Kurssien toimeenpanosta on kulunut jo 37 vuotta, joten osallistujien lukumäärä supistuu vuosi vuodelta. Nyt oli mukana 12 henkeä. Tilaisuudessa esitelmöi eräs alan parhaista asiantuntijoista, eversti evp Ari Rautala aiheesta Ajankohtaista Venäjän asevoimista. Teema on hyvin tärkeä ja aktuelli, joten kuulijoiden mielenkiinto oli taattu. Kurssilaiset päättivät oltermannien Antti Ahlströmin ja Erkki Inkisen johdolla tavata taas ensi vuonna. Ahti Lappi 71. MPK:n pääsihteeri 88. Maanpuolustuskurssi järjestettiin 33 vuotta sitten. Kurssin erinomaisesta hengestä kertoo se, että kurssikokous on järjestetty joka vuosi. Yleensä tapaamiset on toteutettu kotimaassa, mutta ulkomaillakin on käyty seitsemän kertaa. Tällä kertaa kokoonnuttiin oltermannimme Eero Rantalan johdolla 18 hengen voimin erinomaisen mielenkiintoisen ohjelman puitteissa pääkaupungissa Aloitimme päivän uudenkarheassa Rajatalossa Vilhonvuorenkadulla Helsingin Kalliossa. Rajavartiolaitoksen esikunnan puolesta meidät otti vastaan prikaatikenraali Pasi Kostamovaara. Hän piti valaisevan esityksen Rajavartiolaitoksen tämän päivän toiminnasta. Valtion säästämistoimenpiteet ulottuvat myös rajavalvontaan niin henkilöstön, kaluston ja toimitilojen suhteen. Kuitenkin vuoden takaisen pakolaistulvan ja viimetalvisen Venäjältä tulleen maahanmuuton hoitaminen osoittivat, että reagointikyky ja toiminnan taso on korkea. EU:n myötä kansainvälinen yhteistyö on lisääntynyt voimakkaasti ja uutena asiana nousee esiin arktinen rannikkovartiointi. Päivän toisen osuuden primus motor oli kurssisisaremme Anja Tulenheimo-Takki. Hänen johdollaan vierailimme Helsingin Katajanokalla sijaitsevassa Päivikki ja Sakari Sohlbergin erittäin mielenkiintoisessa kotimuseossa. Sakari Sohlberg oli Korkeimman oikeuden jäsen ja hänen puolisonsa Päivikki (os. Tulenheimo) sen esittelijä. Asunnon 350 neliötä on jätetty nimenomaan osoittamaan, miten 1900-luvun porvariskodissa asuttiin. Vaikka seinillä on paljon taidetta, koti ei ole taidemuseo. Anja Tulenheimo-Takki kertoi rakennuksen historiasta, jossa Sohlbergin teollisuussuvulla ja Tuleheimojen Kangasalan urkutehtaalla on suuri merkitys. Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön puheenjohtaja Anja Tulenheimo-Takki toi esiin myös, että se jakoi viime vuonna 1,5 miljoonaa euroa apurahoina tutkimukseen ja hyvinvointia lisääviin hankkeisiin. Lisäksi säätiö tukee uutta Lastensairaalaa huomattavalla summalla. Myös yleisöllä on mahdollisuus tutustua osoitteessa Kauppiaankatu 11 sijaitsevassa jugendtalossa Päivikki ja Sakari Sohlbergin 11 huoneen kotimuseoon. Kurssitapaamisen lopuksi nautittiin yhteinen päivällinen historiallisessa Linnankellarissa. Opastuskäynnillä kuulimme katsauksen hotelliksi muutetusta Katajanokan vankilasta ja näimme myös alkuperäisen vankityrmän. Jussi Viljanen 99. Maanpuolustuskurssi kokoontui Maanpuolustuskurssiyhdistyksen kevätkokouksen jälkeen Ravintola Bellevuessa. Maanpuolustus

68 Kurssien kokoontumisia 101. Maanpuolustuskurssi, Uuden Ajan Ensimmäinen, kokoontui Lotan päivänä kurssin 30-vuotisjuhlaan. Päivään kuului juhlakokous Maanpuolustuskurssien tiloissa, sotiemme ajan lottien toimintaan perehtyminen Lottamuseolla sekä iltajuhla Svenska Klubbenilla. Läsnä oli 16 kurssilaista ja 10 puolisoa tai seuralaista. Päivän aluksi kurssimme oltermanni kauppaneuvos Pauli Leimio toivotti meidät tervetulleiksi juhlaamme. Maljapuheessaan hän loi pelkistetyn katsauksen yhteisiin vuosiimme. Erityisesti hän kiitti meitä aktiivisesta osallistumisesta tapaamisiimme. Niitä on ollut paria poikkeusta lukuun ottamatta kaksi kertaa vuodessa. Näistä toinen on ollut matka, joko kotimaassa tai ulkomaille, ja toinen talvilounas ajankohtaisina asiantuntija-alustuksineen. Varsinainen juhlakokous aloitettiin Maanpuolustuskurssien apulaisjohtajan majuri Timo Hännisen tyhjentävällä esityksellä nykyisestä kurssitoiminnasta. Totesimme kehityksen olleen upeaa niin kurssien sisällön kuin toimitilojenkin kohdalla. Kurssiveli, rovasti Hannu Savinainen käytti koskettavan puheenvuoron keskuudestamme poisnukkuneiden kurssiveljien ja -sisarten muistoksi. Oltermannimme pojan, Jussi Leimion trumpettisoolona esittämän puolustusvoimien iltasoiton jälkeen vietettiin hiljainen hetki poisnukkuneille. Kokouksen päätapahtuma oli kurssiveljien ja sisarten muodostaman UTVA:n kokous. Sen teemana oli juuri kokouspäivän aikainen turvallisuuspoliittinen tilanne. Keskustelu osoitti napakoine puheenvuoroineen, että aihepiiri on hyvin hallinnassa. Keskustelu pysyi hyvin pääministerin (Pauli Leimio) käsissä. Presidentin (Pekka Linnainmaa) kokoavaan loppupuheenvuoroon oli helppoa kaikkien yhtyä. Iltapäivällä tutustuimme Lottamuseoon ja kuulimme esityksen lottatoiminnasta sotiemme aikana sekä perinneyhdistyksen toiminnasta myöhemmin. Kanttiinikahvien jälkeen kiitimme emäntiämme laulamalla yhteisesti laulun Eldankajärven jää. Iltatilaisuudessa piti juhlapuheen valtiotieteen tohtori, tietokirjailija Jukka Tarkka. Puheen teemana oli maamme turvallisuusympäristön muutokset ja niistä tehtävissä olevat johtopäätökset.maittavan illallisen jälkeen meille lauloi ja laulatti viihdetaiteilija Erkki Liikanen. Erityisen kiitoksen esitämme Maanpuolustuskurssien johdolle ja henkilökunnalle merkittävästä tuesta juhlapäivämme järjestelyissä. Pertti Pyötsiä Kurssin pääsihteeri 109. MPK 109. Maanpuolustuskurssin kurssitapaaminen järjestettiin Vilnassa Liettuassa Maanantaina tutustuimme kiertoajelulla Vilnan historialliseen keskustaan. Kohteinamme olivat Kansanmurhan museo sekä vuonna 1579 perustettu Vilnan yliopisto. Kiertoajelun aikana voimme todeta myös suomalaisen liike-elämän läsnäolon Liettuassa. Kiertoajelun jälkeen Suomen suurlähettiläs Harri Mäki-Reinikka piti suurlähettilään residenssissä perusteellisen esityksen Baltian maiden, Valko-Venäjän, Ukrainan ja Venäjän tilanteesta suomalaisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Tiistaina iltapäivällä Suomen suurlähetystössä pidettiin esitelmätilaisuus, jossa Liettuan entinen pääministeri ja nykyinen kansanedustaja Andrius Kubilius käsitteli Suomen tilannetta ja asemaa historiallisten tapahtumien valossa. Hän tarkasteli Liettuan tilannetta ja asemaa viime vuosien Ukrainan kriisin valossa korostaen, että nämä tapahtumat ovat yhdistäneet maata poliittisesti. Hän käsitteli myös Baltiaan mahdollisesti kohdistuvia uhkaskenaarioita. Kubilius tarkasteli Naton roolia yleisesti ja Baltian maiden puolustuksen kannalta erityisesti. Tässä yhteydessä Kubilius käsitteli myös Varsovassa Puolassa järjestettävää Naton huippukokousta. Kubilius käsitteli myös maansa puolustusmäärärahojen määrää. Toinen esitelmöitsijä, päätoimittaja Ruslanas Irzikevicius tarkasteli erityisesti informaatiovaikuttamista ja sen keinoja. Hän korosti medi- 66 Maanpuolustus 117

69 Kurssien kokoontumisia alukutaidon yhä kasvavaa merkitystä. Oleellista on, että kansalaiset erottavat toisistaan propagandan ja informaation. Tämä ei ole aivan yksinkertaista; medialukutaidossa oleellista on tosiasioiden selvittäminen. Mielenkiintoinen kysymys päätoimittaja Irzikeviciusin esityksessä oli myös kysymys virallisen informaation julkaisemisajankohdasta. Sekä Kubiliuksen että Irzikeviciusin alustuksia seurasi vilkas keskustelu. Keskustelussa käsiteltiin Natojäsenyyden etuja ja haittoja, ja erityisesti Suomen ja Ruotsin tilannetta Nato-jäsenyyden kannalta. Suurlähettiläs Mäki-Reinikka kiinnitti huomiota lähiaikoina tulossa olevaan Suomen Nato-selvitykseen. Keskusteluun nousi myös valtavat mittasuhteet saanut pakolaiskriisi. Keskustelussa nostettiin esiin myös kansalaisten suhtautuminen Liettuan puolustusvoimiin. Vilnan kurssitapaamisessa oli yhteensä 15 osallistujaa. Matka järjestettiin niin, että puolisoillakin oli mahdollisuus osallistua matkalle. Matka Vilnaan oli alun perin kurssiveljemme Kimmo Pulkkisen idea. Kimmo oli keskeisesti mukana viime vuosien kurssitapaamisten ideoinnissa ja järjestelyissä. Hänelle ei kuitenkaan suotu mahdollisuutta osallistua enää Vilnan matkalle; Kimmo Pulkkinen menehtyi vakavaan sairauteen Helsingissä , muutama päivä ennen Vilnan matkaa. Kunnioitimme kurssiveljemme elämäntyötä muistosanoilla ja hiljaisella hetkellä Suomen suurlähettilään residenssissä Tarmo Pukkila, Taisto Tolvanen, Markku Äärimaa 118. Maanpuolustuskurssi 25-vuotias Kurssimme täytettyä 25 vuotta tammikuussa 2016 vietimme juhlaa huhtikuussa Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Ilkka Kanervan kutsusta Pikku-parlamentissa 17 kurssilaisen kesken. Oltermannimme Juhani Kivelä, joka oli vast ikää puolustanut toista väitöskirjaansa Helsingin yliopistossa aiheesta Hiljainen hälytys Yhteiskunnan häiriötilanteiden hallinnan tila vuosina , avasi juhlakokouksen ja toivotti tervetulleiksi sekä MPKkurssitoverit että juhlapuhujamme Ilkka Kanervan. Ulko- ja puolustuspoliittisessa katsauksessaan Ilkka Kanerva käsitteli Euroopan turvallisuuspoliittista kehitystä ETYK:n v päätösasiakirjasta läpi Berliinin muurin sortumisen v kautta Suomen liittymiseen Euroopan Unioniin v ja sitten Ukrainan tapahtumiin Krimin miehitykseen ja uusimpiin ristiriitaisuuksiin asti. Myös Suomen rooli EU:ssa ja suhde Natoon sekä sotilaallisenkin yhteistyön kehittäminen Ruotsin kanssa olivat vahvasti esillä. Keskustelu oli heti innokasta ja kysymyksiä sateli alustajalle. Sitten keskustelua jatkettiin kurssikavereiden kesken jatkoilla Bottalla ravintola Manalassa. Ja puhetta ja puheenaiheita kyllä riitti! Sinikka Mertano Kurssin emäntä 124. Maanpuolustuskurssin kokoontuminen järjestettiin Helsingissä ja läntisellä Uudellamaalla Maanpuolustuskurssi päivitti tietoja Rajavartiolaitoksesta ja tutustui Merivartioston vartiolaiva Turvaan Maanpuolustuskurssi vieraili Pansiossa ja Turussa tutustuen Merivoimien esikuntaan, Rannikkolaivastoon, Turun Sanomiin sekä Forum Marinum museoon. Lech Walesa suunnittelee Euroopalle kymmentä käskyä Maanpuolustuskurssimme 138 tutustui huhtikuussa 2016 Puolan Gdanskiin. Euroopan turvallisuuspolitiikan kehittyessä tulenaraksi Puola on aina ollut vaarallisessa geopoliittisessa asemassa. Matkamme kohokohta oli entisen presidentin ja nobelisti Lech Walesan tapaaminen hänen työhuoneessaan uudessa modernissa Euroopan solidaarisuudelle pyhitetyssä museokeskuksessa. Juuri samana päivänä hän oli antanut kahden entisen Puolan presidentin kanssa tiukan julkilausuman. Siinä he syyttivät maansa nykyistä johtoa perustuslaillisen järjestyksen tuhoamisesta. Saammeko taas kerran nähdä, että suuruutensa päivistä haaveileva Puola kaivaa verta nenästään uhittelemalla Venäjää, Saksaa ja jopa EU:ta vastaan? Euroopan kiristyvä turvallisuustilanne on herättänyt entisen presidentin aktiiviseksi. Hän julistaa sanomaansa, mutta lupaa tarttua tarvittaessa myös käytännön toimiin. Walesa katsoi, että hänen johtamansa Solidaarisuus-liikkeen ideologia tulisi taas käyttökelpoiseksi, jos konfliktit laajenisivat. Hänen mielestään Puola ei olisi selvinnyt Neuvostoliiton painostuksessa ilman uskonnon ja puolalaisen paavin henkistä tukea. Nyt hän toivoisi samanlaista yhteishenkeä ja solidaarisuutta Euroopalta, jolle voisi luoda kymmenen käskyä sisältävän yhteisen perustuslain. Yksi käskyistä olisi solidaarisuus. Kursimme rohkeni tehdä expresidentille aran kysymyksen siitä, oliko hän todella valtaa pitäneiden kommunistien kätyri 1970-luvulla. Hän yllättäen tunnustikin, ettei hallinnon boikotointi tuolloin ollut paras tie. Hän valitsi vastustajaan tutustumisen ensin ja taistelun vasta oikealla hetkellä. Aikaisemmin Walesa oli uhannut muuttaa ulkomaille ja pa- Maanpuolustus

70 Kurssien kokoontumisia 138. MPK. Lech Walesa jakoi tämän kuvan 70 tuhannelle facebooktykkääjälleen. Edessä suomalaiset maanpuolustajat, takana turvana puolalainen paavi. lauttaa Nobelin rauhanpalkinnon, jos syyttämiset jatkuvat. Matti Parjanen 148. Maanpuolustuskurssi tutustui Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoimintaan Marjo Ahosen johdolla. Hän on tuore TV:n ja radion uutis- ja ajankohtaislähetyksistä vastaava päällikkö. Tilaisuuteen osallistui 15 kurssilaista. Kiertokäyntiä studioissa ja toimituksissa seurasi teemaan liittyvä uutis- ja ajankohtaistoiminnan tietopaketti. Erityisesti osallistujia kiinnosti Yle:n muuttunut toimintamalli, viestinnän tulevat linjaukset eduskunnassa, rahoituskysymykset ja Breaking News -kokemukset kriisiuutisointivalmiuksineen. Ajankohtaisista teemoista ja tulevaisuuden haasteista käytiin lisäksi vilkas keskustelu. Erkki Hämäläinen Kurssin isäntä 152. Maanpuolustuskurssin vierailukohteita Mikkelissä olivat Maavoimien Esikunta ja Environics Oy. Kurssilaisia oli ilmoittautunut tapaamisen kohtuullisen hyvä määrä eli 12. Maavoimien esikuntapäällikön, kenraalimajuri Jorma Ala-Sankilan esitys käsitteli hienolla tavalla Venäjän toteuttaman Krimin valtauksen ja Ukrainan sodan sekä muun ärhentelyn vaikutuksista ja Euroopan kiristyneestä turvallisuustilanteesta johtuvia haasteita puolustusvoimille ja erityisesti maavoimille. On luottamusta herättävää huomata, miten puolustusvoimien kehittäminen niin toiminnallisesti kuin materiaalisestikin elää ajanhermolla. Suorituskykyjen kehittämisessä onkin menossa maavoimien vuosikymmen ennen merivoimien Laivue 2020 ja ilmavoimien Hornet in korvaajahankkeita. Esityksen päätteeksi kiitimme esikuntapäällikköä ja luovutimme hänelle muistoksi vierailustamme 152. MPK:n kurssimitalin nro 48. Ravintola Pitopadassa nautitun lounaan jälkeen pidimme hyvin lyhyen kurssikokouksen. Karkialammelta siirryimme Mikkelin kaupungin keskustaan Environics Oy:n tiloihin, jossa meitä oli vastaanottamassa toimitusjohtaja Kirsi Korhonen. Diplomi-insinööri, tekniikan tohtori Kirsi Korhonen tuli Environics Oy:n palvelukseen vuonna Hänet nimitettiin haasteellisessa tilanteessa olleen yrityksen toimitusjohtajaksi syksyllä Environics in neuvotteluhuoneessa kahvikupin ääressä seurasimme Kirsi Korhosen erittäin mielenkiintoista ja valaisevaa esitystä johtamansa yrityksen kehittymisestä yhdeksi alansa merkittävimmäksi toimijaksi maailman mitassa sekä niistä tuotteista, joilla tämä 150. Maanpuolustuskurssin matka suuntautui Ruotsiin MPK Environics Oy:ssä toimitusjohtaja Kirsi Korhosen vieraana. 68 Maanpuolustus 117

71 Kurssien kokoontumisia maailman valloitus on tapahtunut ja tullee jatkumaan. Environics illä on lähes 30 vuoden kokemus CBRN alueella. Yhtiön tunnistusteknologia juontaa juurensa 1980-luvun alussa alkaneista puolustusvoimien tutkimusja kehittämishankkeista. Yrityksen oman henkilökunnan määrä on tällä hetkellä 55. Pääpaikka on Mikkelissä. Environics illä on tätä nykyä lisäksi toimisto Intiassa ja myyntiagentteja eri puolilla maailmaa. Environics Oy on yksi viime vuosikymmenten mittaan tuotteillaan omalla alallaan parhaiten ympäri maailmaa tunnetuksi tullut suomalainen puolustus- ja turvallisuusalan yritys, jonka erityisosaaminen liittyy CBRN alueen uhkien ilmaisuun ja tunnistamiseen sekä valvontaan. Environics in asiakaskunnan muodostavat lukuisten maiden asevoimien kaikki puolustushaarat, muut turvallisuusviranomaiset (poliisi-, palo- ja pelastus-, raja- ja merivartio-) sekä kemianteollisuus ja ydinvoimalat. Vierailun päätteeksi teimme vielä Kirsi Korhosen johdolla nopean kierroksen Environics Oy tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantotiloissa. Kiitokseksi ja muistoksi vierailustamme ojensimme toimitusjohtaja Kirsi Korhoselle 152. MPK:n kurssimitalin nro 49. Hannu Hansén-Haug Kurssin pääsihteeri 176. Maanpuolustuskurssi vietti 10-vuotisjuhlaa puolustusministeriössä ministeri Jussi Niinistön isännöimänä. Niinistö osallistui samalle kurssille v Yli puolet kurssilaisista oli paikalla ja kuuli puolustusministerin katsauksen Itämeren turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Hilpeyttä herätti ministerin suora lainaus kurssin pääministerin kriisipuheesta, mikä todettiin edelleen varsin ajankohtaiseksi. Markku Lumio 181. Maanpuolustuskurssi kokoontui huhtikuuta 2016 Pariisissa kurssin pääsihteerin eversti Karri Heikinheimon kutsusta. Ohjelmaan kuului vierailu OECD:n päämajassa, jossa järjestön asiantuntijajoukko luennoi Suomen kilpailukyvyn, koulutusjärjestelmän ja nuorison hyvinvoinnin haasteista apulaispääsihteeri Mari Kiviniemen johdolla. Ranskan puolustusministeriön ja FRS- tutkimuslaitoksen asiantuntijat esittelivät kurssille maan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan suuntalinjoja Suomen Pariisin suurlähetystön tiloissa. Kulttuuripuolella kurssilaiset pääsivät tutkimaan eri samppanjalaatujen ja ruoka-annosten täydellistä liittoa. Seuraava kurssitapaaminen on Karri Heikinheimo Kurssin pääsihteeri 186. Maanpuolustuskurssi tapasi Terveystalossa kurssin isännän Yrjö Närhisen hellässä huomassa Tilaisuudessa kuultiin toimitusjohtajan ja johtavan ylilääkärin näkemykset soten mahdollisuuksista ja haasteista. Samalla kurssi sai tutustua 211. MPK:in niin tarjoilujen kuin myös keskustelun lomassa. Suuret kiitokset kaikesta Terveystalolle. Jarkko Koskinen lupasi järjestää seuraavan tapaamisen syksyllä. Hyvää alkanutta syksyä kaikille. Torsti Astrén Kurssin pääsihteeri 188. Maanpuolustuskurssi kokoontui perinnepäivänään tänä vuonna Cinia Group Oy:ssä kurssimme isännän, Cinian hallituksen puheenjohtaja Esa Rautalingon kutsusta. Isäntänä oli myös Cinia Groupin toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapila, joka vastasi tilaisuuden ohjelmasta. Paikalle oli isäntien lisäksi ehtinyt viisi kurssilaistamme. Cinia rakentaa korkean luotettavuuden tieto- ja tietoliikennepalveluja. Tunnetuin Cinian hanke on C- Lion1 merikaapeli Suomesta Itämerta pitkin Saksan Rostockiin. Näin saadaan aikaan nopea yhteys niin Suomesta kuin lähialueilta Keski-Euroopan markkinoille, joka 156. Maanpuolustuskurssin matka suuntautui Pietariin Maanpuolustuskurssi kokoontui Työ- ja elinkeinoministeriön tiloissa Maanpuolustuskurssin tapaaminen järjestettiin Kansallisarkistossa MPK. Osallistujat Pariisissa OECD:n päämajan edessä. Maanpuolustus

72 Kurssien kokoontumisia auttaa mm. Datakeskusten saamista Suomeen. Ensimmäinen tähän kaapeliin perustuva datakeskusinvestointi on jo aluillaan Tuusulassa. Keskusteluissa tuli esiin toki pidemmällekin meneviä visioita kaapelin hyödyntämisestä. Ilta oli hyvin mielenkiintoinen ja esitämme parhaat kiitoksemme isännille. Aihepiiri olisi varmaan ollut monen muunkin kannalta kiinnostava. Raimo Voipio Kurssin oltermanni 190. Maanpuolustuskurssi kokoontui oltermanni Hannun johdolla. Kevätseminaarin aiheina olivat ajankohtaiset maahanmuutto- ja kotouttamiskysymykset. Tapaamiset jatkuvat syksyllä kulttuurin merkeissä. Tero Ylitalo Kurssin pääsihteeri 203. Maanpuolustuskurssi kokoontui Munkkiniemessä IBM:n pääkonttorilla teemana Cyberturvallisuus. Kurssilaisia pääsi paikalle kaikkiaan 21 henkeä. Isäntä Tuomo Haukkovaara kertoi meille mielenkiintoisessa esityksessään siitä, miten suuren muutoksen IBM on käynyt läpi ja käy edelleen. IBM on muuttumassa kognitiivisten ratkaisujen tarjoajaksi, joka tukeutuu suojattuun pilveen ja sillä on asiakaskohderyhmänään eri toimialojen yritykset. Viestin pääteemoja olivat se, miten datasta tulee uuden kilpailukyvyn pohja, joka muokkaa toimialoja. Samoin pilvipalvelusta tulee kaikkien digitaalisten palvelujen pohja. Toiminnassa on huomioitava, että myös asiakaskäyttäytyminen muuttuu, kun ihmiset ovat koko ajan mobiilisti on-line ja vahvasti mukana erilaisissa sosiaalisen median kanavissa. Toisessa osassa Kim Nyström kertoi meille mielenkiintoisen tilannekuvan siitä miten Cyberriskit 203. MPK. ovat eri suuruusluokkaa riippuen siitä mitkä tahot niitä tekevät. Pahimpia ovat valtioiden rahoittamat cyberhyökkäykset, joilla koetetaan vahingoittaa toisen maan yhteiskuntarauhaa tai talouselämän toimintakykyä. Vaarallisia ovat myös erilaisten anarkistien Anonyous jne. tekemät häiriöhyökkäykset. Kolmantena tulevat rikollisten tekemät erilaiset varkaus- ja kiristyshyökkäykset, joiden määrä on viimeaikoina lisääntynyt. Vähimmän vaarallisia ovat erilaiset esim. nuorten tekemät häiriöhyökkäykset, joilla kuitenkin voi olla maineriskiä häiritsevä vaikutus. Yhteenvetona todettiin, että tietoturvan pitää olla nykyään niin valtionhallinnossa kuin yrityksissäkin koko johdon/johtoryhmän agendalla ja vastuulla. Esitysten jälkeen vaihdettiin kuulumiset, keskusteltiin turvallisuusja talouspoliittisesta tilanteesta vapaamuotoisesti ruoan ja virvokkeiden saattelemana. Harri Lauslahti Kurssin oltermanni 204. Maanpuolustuskurssilaiset saivat kutsun osallistua Rannikkolaivaston komentajan vaihtotilaisuuteen Pansion tukikohdassa Tilaisuudessa kurssiveljemme kommodori Erkki Mikkola otti Rannikkolaivaston komentajan tehtävät vastaan juhlallisin menoin, juhlaliputukseen puettujen laivojen edessä. Virallisen osuuden ohjelmassa oli joukkojen paraatikatselmus, lipun luovutus ja vastaanotto, puheita ja musiikkia. Puheessaan Erkki korosti hyvin toimivaa Rannikkolaivastoa ja sen merkitystä sekä nosti esiin mm. Itämeren tilanteen. Virallisen osuuden jälkeen siirryimme läheiseen Kiiski-halliin vaihtotilaisuuden vapaamuotoisempaan osioon. Kättelyjonossa ehdimme jo miettiä siihen liittyvää protokollaa, mutta suoriuduimme siitä ilmeisesti vailla kommelluksia. Saimme nauttia vielä buffet-tarjoilusta ja musiikista. Läsnä oli mm. paljon paraatipukuun sonnustautuneita merivoimien edustajia, varusmiehiä sekä meitä siviilejä monella osallistujalla ansiokas rivi kunniamerkkejä juhla-asussaan. Tilaisuuden päätyttyä meille tarjoutui vielä mahdollisuus tutustua Naantali-ohjusveneeseen. Ainutlaatuinen ja arvokas päivä meille kaikille osallistuneille. Erkille vielä kerran lämpimät onnittelut! Muutenhan kurssimme on ta- 70 Maanpuolustus 117

73 Kurssien kokoontumisia Ilmavoimien lisäksi kurssimme sai päivän aikana erittäin mielenkiintoisen päivityksen kyberturvallisuudesta. Tästä piti huolen kurssitoverimme, Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen apulaisjohtaja Rauli Paananen. Raulin johdolla kävimme hyvän keskustelun muun muassa ylikansallisesta vakoilusta sekä sen torjumisen mahdollisuuksista ja haasteista. Tomi Einonen 204. Maanpuolustuskurssin lähetystö juhlistamassa kurssitoveriaan komentaja Erkki Mikkolaa. Kuvassa vasemmalta: Marko Hasari, Katri Westerberg, Tarja Ikäheimonen, Erkki Mikkola, Simo Honkanen, Marja Aarnipuro ja Jukka Noponen. vannut säännöllisesti neljä kertaa vuodessa, aina jonkun kurssilaisen edustaman tahon luona. Tulevan vuoden suunnitelma on lyöty lukkoon ja sen jälkeisiäkin kaavailuja on jo tehty. Marja Aarnipuro, Katri Westerberg 208. Maanpuolustuskurssi vieraili parinkymmenen osanottajan voimin Pirkkalassa Satakunnan lennostossa Kurssitoverimme, lennoston komentaja eversti Juha-Pekka Keränen oli laatinut tiukan, mutta erittäin laadukkaan ohjelman. Saimme kattavan selvityksen ilmavoimien nykytilasta ja lennoston roolista sekä Venäjän toimista niin Syyriassa kuin Itämerelläkin. Keräsen mukaan ilmatilaloukkauksissa on palattu rauhallisempaan ajanjaksoon hieman vilkkaamman kauden jälkeen. Sotilaspoliittinen jännite eritoten Itämerellä on kuitenkin käsinkosketeltava. Tästä osoituksena muun muassa Venäjän hävittäjien kohtaaminen amerikkalaisen USS Donald Cook -aluksen kanssa Kaliningradin lähettyvillä huhtikuussa. Pirkkalassa kurssimme pääsi myös ihastelemaan Hornet -hävittäjän suorituskykyä. Varsinaisella maanpuolustuskurssilla puolitoista vuotta aiemmin tämä jäi haaveeksi Rissalan hankalien sääolojen vuoksi Maanpuolustuskurssi Kuopiossa Kurssi on jatkanut säännöllisiä ja korkeatasoisia kokoontumisia, ja nyt jo toista kertaa peräkkäin sisämaassa. Itä-Suomen yliopiston rehtori, kurssiveli Jukka Mönkkönen oli järjestänyt kokonaisturvallisuuden ytimessä olevan ohjelman, joka täydensi hienolla tavalla pääkurssimme sisältöä. Ensimmäinen kohteemme oli Kuopion yliopistollisen keskussairaalan Kaarisairaala, jonka uutta ja vaikuttaa konseptia esittelivät johtajaylilääkäri Jorma Penttinen (203. MPK) ja projektipäällikkö Juhani Kouri. Matka jatkui Pelastusopistolle, jossa saimme kuulla tiiviin esityksen pelastusalan koulu- MPK 208 vieraili toukokuussa Satakunnan Lennostossa Pirkkalassa. Maanpuolustus

74 Kurssien kokoontumisia tuksesta ja siviilikriisinhallinnasta rehtori Mervi Parviaisen (203. MPK) ja hänen asiantuntijoidensa esitteleminä. Vierailu huipentui kiertoajeluun Korvaharjun harjoitusalueella. Ohjelmaan kuului myös laadukkaan ja monialaisen Itä- Suomen yliopiston esittely vierailun isännän toimesta, ja keskustelu suomalaisesta korkeakoulupolitiikasta olikin vilkasta Jukan esityksen lomassa. Mikäpä illan olisi kruunannut paremmin kuin huippuillallinen, jonka tällä kertaa loihtivat Leijona cateringin fine dining -kokit. Jarkko Pirkkalainen Kurssin pääsihteeri 213. Maanpuolustuskurssi vieraili Aleksanteri-instituutissa Kurssimme tavaksi on muodostunut kokoontua vierailujen merkeissä ennen Maanpuolustuskurssiyhdistyksen esitelmätilaisuuksia. Huhtikuussa kutsu kävi Aleksanteri-instituuttiin, kutsujana kurssisisaremme tutkijatohtori, Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Hanna Smith. Ensin kuulimme alustuksen yliopistouudistuksesta, jonka meille antoi Helsingin yliopiston Humanistisen tiedekunnan dekaani Arto Mustajoki. Tavoilleen uskollisesti kurssimme kyseli ja totutusti otti myös kantaa ajankohtaiseen akateemiseen muutokseen. Kellon lyötyä yli sata saimme kuulla Hannalta erittäin mielenkiintoisen tilannepäivityksen Venäjän suurvaltapolitiikkaan, sen vaikuttimiin ja taustoihin. Vuodessa oli tapahtunut paljon ja kurssimme päättyessä akuuttina ollut maailman poliittinen tilanne sai jälleen hyvää päivitystä. Kiitos vieraiden ja kurssin puolesta Hannalle ja Artolle mielenkiintoisesta tapaamisesta. Tuomas Timonen Kurssin oltermanni 214. Maanpuolustuskurssi vieraili Kettulassa Isäntäjänä ja kutsujana toimi kurssiveli, kansanedustaja Pertti Hakanen. Alustusten ja saunan jälkeen nautimme hienon illallisen kartanoympäristössä. Kurssilaiset vakuuttuivat suomalaisen luonnon kesäisestä kauneudesta. Kurssi kokoontui seuraavan kerran Hamina-Tattoossa , jolloin kurssiveli, eversti Markku Hutka Reserviupseerikoulun johtajana kutsui kurssilaiset sotilasmusiikin pariin. Hieno konsertti loi pohjan hienoille keskusteluille. Seuraavan kerran kurssi kokoontuu yhteen Tampereella Timo Hänninen Kurssin pääsihteeri 209. MPK Kuopiossa Itä-Suomen yliopiston vieraina. 72 Maanpuolustus 117

75 Alueelliset yhdistykset Juhlapuhuja valtioneuvos Riitta Uosukainen. Ketterä viisikymppinen etulinjassa KESKI-SUOMEN HENKISEN MAANPUOLUSTUKSEN LIITTO Keski-Suomen Henkisen Maanpuolustuksen Liitto keskisuomalaisten oma maanpuolustuskurssiyhdistys vietti 50-vuotisjuhlaansa Suomi on yhdistyksen puolen vuosisadan mittaisen taipaleen aikana muuttunut paljon: yhteiskuntamme on kehittynyt moniarvoiseksi tietoyhteiskunnaksi, jonka kohtaamat riskit ovat aivan erilaisia kuin riskit siinä arvomaailmaltaan melko yhtenäisessä teollisuus- ja maatalousyhteiskunnassa, jossa liitto aikoinaan perustettiin. Liitto perustettiin tilanteessa, jossa suomalaisen yhteiskunnan tuleva kehitys oli vaikeasti ennustettavissa. Monimuotoinen radikalismi, vallankumousvaatimukset, kahtia jakautunut Eurooppa ja kylmä sota loivat suomalaisten mieliin pelkoja ja epävarmuutta. Aikakauden hengelle oli kuvaavaa, että liiton ensimmäinen luentotilaisuus jouduttiin keskeyttämään yliopisto-opiskelijoiden häirinnän vuoksi. Nykyisin tätä ei enää tarvitse pelätä, vaan liiton yhteistyökumppaneidensa kanssa vuosittain järjestämät Martti Ahtisaari -luennot ovat erittäin suosittuja kaikkien keskisuomalaisten keskuudessa, eivätkä kaikki kiinnostuneet olekaan viime vuosina välttämättä edes mahtuneet luentosaliin. Digitalisoituneet yhteiskunnat ovat haavoittuvia eri tavalla kuin ennen: hybridihyökkäyksen kohteena on koko elämänpiiri, verkottunut ja keskinäisriippuvainen systeemi. Tämä koskettaa puolustusta, liiketoimintaa, arjen turvallisuutta koko tapaamme elää. Nykymaailmassa yhteiskunnan haavoittuvuudet ovat hyvin usein henkistä laatua., totesi puheenjohtaja Tomi Yli-Kyyny avauspuheessaan. Liiton juhlavuoden teemaksi on valittu Moniarvoisessa isänmaassa olemme kaikki etulinjassa. Yli-Kyynyn mukaan etulinjassa oleminen tarkoittaa ennen kaikkea vastuunkantoa: ketään ei saa jättää yksin Maanpuolustus

76 Alueelliset yhdistykset saman tien sähköttömänä. Tilanne tuntuu jatkuvan tunnista toiseen. Puhelimen akku vetelee viimeisiään. Miten siihen saa virtaa? Sähkölämmitteinen asunto alkaa viilentyä. Tietokoneen ja ipadin akut ovat myös lopuillaan. Sähköyhtiön nettisivuilla ei näy mitään asiasta. Reilun kolmen tunnin kuluttua sähkaikki ovat vastuussa toisistaan, eritoten niistä, jotka ovat heikompia. Myös suomalaisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden varmistaminen ovat asioita, joista kaikki suomalaiset ovat yhteisesti vastuussa. RAKKAUDENTUNNUSTUS PARLAMENTARISMILLE Juhlapuheen Keski-Suomen Henkisen Maanpuolustuksen Liiton 50-vuotisjuhlassa piti valtioneuvos Riitta Uosukainen. Hän nosti puheessaan keskeisimmiksi turvallisuuden takaajiksi suomalaisen parlamentarismin ja koulutusjärjestelmän. Niillä on Uosukaisen mukaan yhteinen vastuu huolehtia suomalaisten sivistyksestä sekä sen kautta maanpuolustuksen perustasta. Henkinen maanpuolustus on maanpuolustuksen selkäranka ja hermojärjestelmä., muistutti Uosukainen. Maanpuolustuksen kaikkien muotojen myös henkisen ja vapaaehtoisen lähde on tietyllä tavalla eduskunta, Uosukainen totesi ja korosti samalla, että vallan kolmijako ja eduskunnan kaltaisten instituutioiden olemassaolo on myös valtion olemassaolon perusta. Suomessa eduskunnan toiminta jatkui keskeytyksettä myös sotien aikana, ja vuonna 1945 maassamme järjestettiin lailliset vaalit, vaikka Lapin sota oli tuolloin vielä meneillään ja vuonna 1939 julistettu sotatila voimassa. Esimerkiksi Ukrainassa parlamentarismin ja demokratian kehittymättömyys ovat Uosukaisen mukaan syynä valtion sekavaan tilanteeseen nykyisessä kriisitilanteessa. Suomalainen parlamentarismi maksaa jokaista suomalaista kohti 21,80 euroa vuodessa. Tämän verran meillä jokaisella on varmaan varaa sijoittaa lakiin, työhön, rauhaan ja valoon., päätti Uosukainen. Teksti ja kuva Panu Moilanen Ella Pohjanharju piti toimintarasteja hyvinä. Hän tarttui rohkeasti kattilan kanteen ja sammutti kattilassa alkaneen rasvapalon. Arjen turvallisuutta Keuruun ysiluokkalaisille KESKI-SUOMEN HENKISEN MAANPUOLUSTUKSEN LIITTO On tammikuu ja eletään kovien pakkasten aikaa. Maastossa pakkasen vaikutuksesta sähkölinjan johto katkeaa. Yli puolet Keuruusta on 74 Maanpuolustus 117

77 Alueelliset yhdistykset köt palaavat ja arki voi taas jatkua kuin ennekin. Edellä kuvattua tilannetta voisi jatkaa. Sähkökatkos on kestänyt jo pari päivää. Johdon vaurio on paikassa johon korjauspartion on erittäin vaikea päästä. Mihin kaikkeen alkaa tulla arkea haittaavia vaikutuksia? Kaupassakin pitäisi käydä. Kaupan ovia ohjataan sähköisesti. Ne ovatkin kiinni tai jos ne saa manuaalisesti auki, voiko kaupassa tehdä ostoksia ilman toimivaa kassajärjestelmää? Pankkikortti ei kaupassa toimi. No onhan seteliautomaatti Sokkarilla. Hyvä muuten, mutta sekin vaatii sähköä toimiakseen. Vesilaitoksen pumppujen toiminta alkaa hiipua. Vettä ei tulekaan enää kraanasta niin kuin ennen. WC:tä ei voi käyttää normaalisti. TULTA PÄIN ROHKEASTI TOIMINNALLINEN HETKI KEURUUN YLÄASTEELLA Hieman yli 100 Keuruun ja Haapamäen yläasteiden ysiluokkalaisista osallistui arjen turvallisuutta käsittelevään toimintailtapäivään. Mukana oli myös kymmenkunta oppilasta turvapaikkaa hakevien perheistä. Toiminnallisten rastien taustalla ja järjestäjänä oli 50 vuotias Keski- Suomen Henkisen Maanpuolustuksen Liitto. Juhlavuoden teema - Moniarvoisessa isänmaassa olemme kaikki etulinjassa - sisältää viestin siitä, että meistä jokainen kantaa vastuuta isänmaamme turvallisuudesta ja huolehtii yhteiskunnan jäsenten hyvinvoinnista. Oppilaille tarjotut tilannerastit olivat poimintoja arjen tilanteista, joihin itse kukin voi joutua kotona, kaupungilla tai koulussa. RASVAKATTILA LIEKEISSÄ Vapun aikaan kodeissa paistetaan munkkeja ja hellalla oleva rasvakattila voi syttyä palamaan. Kuinka tuli saadaan nopeasti sammumaan? Miia Riihosen käteen tehtiin paineside. Siteen teki Elina Liekkinen Maaret Kuuselan opastamana. Jokainen sai kokeilla yksinkertaista konstia kansi kattilan päälle ja tuli sammui. Rastilla pääsi kokeilemaan myös sammutuspeitteen käyttöä. Koulun pihalla harjoiteltiin myös kadonneen henkilön etsinnän yleisperiaatteita vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa toimivien ohjaajien opastuksella. RETKIKEITIN OLI UUSI TUTTAVUUS Kun sähköt on poikki niin sähköhellasta ei ole apua. Kuinka kuumennetaan vettä tai laitetaan ruokaa? Oppilaiden edessä oli alumiinisia astioita, joista kouluttajan opastuksella kehkeytyikin retkikeitin. Tarvitaan tulitikkuja ja sytytysnestettä keittimen polttimeen ja sitten vettä kattilaan. Muutama minuutti ja vesi kiehui. Hyvin moni oppilaista tutustui ensimmäistä kertaa retkikeittimeen. Se on varsin käyttökelpoinen väline jokaiseen kotiin, jota voi hyödyntää maastoretkillä tai sitten pidempien sähkökatkojen aikana kotona. PAINESIDE KÄTEEN JA TAJUTTOMAN KÄSITTELY Ensiapurastilla opeteltiin painesiteen tekemistä ja tajuttoman potilaan oikeaan asentoon asettamista. SPR:n kouluttajat näyttivät myös miten autetaan kaveria koulun ruokalassa jos hänen kurkkuunsa on juuttunut leivän pala. Maakuntajoukkojen reserviläiset ja puolustusvoimien edustaja kertoivat kerrospukeutumisen periaatteista ja repun pakkaamisesta. Samalla annettiin tietoisku puolustusvoimista. TYYTYVÄINEN REHTORI Rehtori Jukka Oikarinen totesi toimintailtapäivän onnistuneen hyvin. Esillä olleiden aiheiden laaja-alaisuus ja arjen turvallisuutta korostavien kansalaistaitojen opettaminen oli sopivan piristävä kohokohta normaaliin kouluarkeen. Teksti ja kuva Tapio Paappanen Maanpuolustus

78 Alueelliset yhdistykset Matkan osanottajat Sörven majakalla. Kanta-Hämeen Maanpuolustusyhdistys Saarenmaalla KANTA-HÄMEEN MAANPUOLUSTUSYHDISTYS Yhdistyksen matka suuntautui tällä kertaa Saarenmaalle. Ensimmäinen tutustumiskohteemme oli Orissaaren uusi sotamuseo. Museokierroksen jälkeen jatkoimme kannasta pitkin Saarenmaalle ja Kuressaareen hotelli Rüütliin. Hotellilla oli vielä illallinen ja mahdollisuus kylpylän käyttöön. Perjantaina lähdimme bussilla kohti saaren eteläosia. Ensimmäinen pysähdys oli noin 700 m ennen Tehumardin risteystä, jossa tutustuimme neuvostoaikaisen tukikohdan alueeseen. Toinen pysähdys oli Tehumardin muistomerkillä, jossa oppaamme kertoi tuolla paikalla käydystä taistelusta. Lisäksi hän kertoi välirauhansopimukseen kuuluneesta salaisesta Operaatio Pinatovasta, joka on monelle aika tuntematon tapahtuma Tässä suomalaiset joutuivat Lapin sodan lisäksi luovuttamaan puulaivoja miehistöineen avustamaan saksalaisten karkottamisessa Virosta. Kolmas pysähdys oli noin kilometri etelään Salmen kunnan keskustassa, jossa tien vieressä oli nykyaikainen viikinkilaiva ja oppaamme selosti viikinkien toimintaa Saarenmaalla. Tämä asia on vielä aika uusi eikä ole yleisesti tiedossa, että viikingit aloittivat ryöstöretkensä Saarenmaan suuntaan jo kymmeniä vuosia aikaisemmin kuin tähänastisena aloituksena pidetty Lindisfarnen saaren ja luostarin hävitys v. 793 Englannin rannikolla. Matka jatkui saaren eteläkärkeen Sörven majakalle, josta pystyi näkemään noin 28 km:n päässä olevan Kuurinmaan rannikon. Majakalta siirryimme läheiselle Sörven sotamuseolle, jossa museonhoitaja kertoi saaren sotaisesta historiasta. Museolta siirryimme noin kilometrin länteen ja tutustuimme Stebelin patterin raunioihin. Sen toiminnallinen historia oli aika lyhyt, mutta vieläkin oli havaittavissa, miten puna-armeijan rakentajat olivat naamioineet tulenjohto- ja komentopaikan tuulimyllyksi. Viimeinen pysähdyspaikkamme oli Löpen risteyksessä, jossa on vanha tankkiesterivistö. Sitä käytti puna-armeija syys-lokakuussa 1941 vetäytyessään saaren eteläosien kautta pääosin Hankoon. Saksalaiset käyttivät samaa linjaa loka-marraskuussa 1944 vetäytyessään saarelta. Varsinaisten esittelyjen jälkeen paikallinen Suojeluskunta oli järjestänyt meille kenttälounaan erään kesäasunnon pihamaalla. Maitta- 76 Maanpuolustus 117

79 Alueelliset yhdistykset van lounaan lisäksi saimme samalla nauttia kolmimiehisen orkesterin isänmaallisesta musiikkiesityksestä. Illalla moni ehti käydä kylpylässäkin ja tutustua hienoon Kuressaaren kaupunkiin. Lauantaina lähdimme hotellilta Kihelkonnan kautta Tagalahteen Veeren satamaan. Matkan aikana oppaamme selosti Operaatio Albion tapahtumia, eli saksalaisten maihinnousua saarelle syksyllä Tuo operaatio oli saksalaisten ainoa onnistunut suuri maihinnousu koko I maailmansodassa. Satamasta matkamme jatkui Kihelkonnaan paikallisen Suojeluskuntajohtajan, kapteeni J. Teärin kotiin, jonne hän oli apulaisineen loihtinut meille taas maittavan lounaan musiikin kera. Kun lounas ja kahvit oli nautittu ja emännätkin kiitelty, jatkui matka kohti Karujärven entistä tukikohtaa, jossa neuvostoaikana oli ollut varsin tehokkaita S-200 ilmatorjuntaohjuksia. Oppaamme kertoi, että ohjuksen pituus oli hieman yli 10 metriä ja kantamaakin parhailla versioilla oli yli 300 km. Tukikohtakierroksen jälkeen matka jatkuu Kärlan kautta takaisin Kuressaareen, jossa tutustuimme hotellimme vieressä olevaan vanhaan Piispanlinnaan. Matkalla näimme Viron suurimman, pisimmän ja vanhimman kivisillan 1700-luvulta. Meillä oli aluksi noin tunnin verran varsin pätevä suomenkielinen opas, joka valotti niin linnan kuin koko saarenkin historiaa monelta suunnalta. Loppuiltapäivä ja ilta olikin taas mahdollisuus tutustua Kuresaareen. Samalla näimme, kuinka Piispanlinnan vallihautaa tyhjennettiin vedestä useilla suurilla pumpuilla, ilmeisesti linnan historiassa ensimmäistä kertaa. Harmittavasti emme ehtineet nähdä sitä täysin tyhjänä. Sunnuntaina aamulla lähdimme kotimatkalle. Tutustuimme vielä Kuressaaren itäosassa olevaan saksalaiseen sotilashautausmaahan sekä virolaisten karkotettujen ja kyyditettyjen hautausmaahan. Poikkesimme myös Kaarman vanhalla kirkolla, joka on rakennettu alun perin v Ja niin kuin kaikki Saarenmaalla kävijät, mekin kävimme vielä Kaalin kraaterijärvellä ihmettelemässä meteorin tekemään järveä. Ilpo Heporauta Historiakatsauksen piti nykyinen puheenjohtaja Jouni Mattila. Karjalan Maanpuolustussoittokunta vastasi musiikista 30 soittajan voimin. Pohjois-Karjalan Maanpuolustusyhdistys ry 50 vuotta POHJOIS-KARJALAN MAANPUOLUSTUSYHDISTYS YHDISTYKSEN PERUSTAMINEN JA JÄSENET Joukko Pohjois-Karjalassa vuonna 1965 järjestetylle ensimmäiselle maanpuolustuskurssille osallistuneita henkilöitä kokoontui perustamaan maanpuolustusyhdistystä Karjalan Talolle Joensuuhun Kokouksen puheenjohtajana toimi Joensuun sotilaspiirin päällikkö, eversti Veikko I. Suorsa. Yhdistyksen perustamispäiväksi tuli ja se merkittiin yhdistysrekisteriin Pohjois-Karjalan läänin Maanpuolustusyhdistys ry:n nimellä. Sen ensimmäinen jäsenkokous pidettiin Karjalan Talolla Yhdistys sai ensimmäisenä toimintavuotenaan 43 jäsentä, joista yksi oli nainen. Jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti ja se on viime vuosina ollut Juhlavuotenamme meitä on 565. Naisjäseniä heistä on 90. Uusien jäsenten rek- Maanpuolustus

80 Alueelliset yhdistykset Joensuun Taidemuseo juhlasali lähes täyttyi juhlavieraista. Eturivissä Maanpuolustuskurssien johtaja eversti Mika Kalliomaa ja neljä kunniajäsentä sekä vt maakuntajohtaja Risto Poutiainen. rytointi alueellisilla maanpuolustuskursseilla on onnistunut hyvin, sillä % kurssilaisista on liittynyt jäseneksi. PERINTEISTÄ TOIMINTAA, MUTTA MYÖS UUSIA TUULIA Yhdistyksemme toiminta on ollut aktiivista koko viiden vuosikymmenen ajan. Painopiste on aina ollut jäsenhuollossa, kaikille avointen korkeatasoisten luentojen ja esitelmätilaisuuksien sekä jäsenistölle suunnattujen virkistysmatkojen järjestämisessä. Matkoilla on nähty käytännön tasolla miten eri viranomaiset ja yritykset varautuvat normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Jälkimmäisistä mainittakoon lähivuosien matkat Karjalan lennostoon, Pelastusopistolle, Talvivaaraan ja Kainuun prikaatin sekä Maavoimien pääsotaharjoitus Wihuriin Ylä-Karjalaan. Juhlavuoden matka tehdään syyskuussa Imatralle. Tutustumme silloin Kaakkois-Suomen rajavartioston, Raja- ja Merivartiokoulun sekä Tullin toimintaan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on myös päivitetty yhdistyksen säännöt, perustettu omat kotisivut sekä tuettu alueellisten maanpuolustuskurssien järjestämiä omaehtoisia tapaamisia kurssien välivuosina ja jatkokurssin jälkeen. Nykypäivän toiminnassa on yhdistettävä voimia ja hyödynnettävä samoja arvoja vaalivien yhdistysten osaamista. Siitä syystä olemme muun muassa aloittaneet yhteisten esitelmätilaisuuksien järjestämisen Joensuun Paasikivi-seuran kanssa. Myös yhteistoimintaa naapuriyhdistysten, erityisesti Pohjois-Savon Maanpuolustusyhdistyksen kanssa, on tarkoitus laajentaa. JUHLAT TAIDEMUSEOLLA Yhdistyksemme 50-vuotisjuhla järjestettiin Joensuun Taidemuseolla Se on yksi yhdistyksemme alkuvuosien kokouspaikoista, entinen Joensuun lyseo, johon liittyy myös paljon Pohjois-Karjalan ja sen sotavuosien maanpuolustushistoriaa. Tilat loivat 1800-luvun uusrenesanssilaisella arvokkuudellaan erinomaiset puitteet juhlallemme. Juhlaan osallistui kutsuvieraita ja yhdistyksen jäsenistöä yhteensä lähes 150. Kutsuvieraiden joukossa olivat muun muassa Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Itä-Suomen aluehallintoviraston, Pohjois- Karjalan maakuntaliiton, Pohjois- Karjalan ELY-keskuksen, Joensuun kaupungin ja Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön edustajat sekä kaikkien keskeisimpien veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen puheenjohtajat ja useita yhdistyksen toimintaa vuosikymmenten aikana tukeneita yritysjohtajia ja muiden yhteisöjen edustajia. Juhlan avaussanat lausui yhdistyksen edellinen puheenjohtaja, kunniajäsen Matti Kuosmanen. Erittäin ansiokkaan ja ajankohtaisen, ja paljon kiitosta jälkikäteen saaneen juhlapuheen piti Maanpuolustuskurssien johtaja eversti Mika Kalliomaa. Historiakatsauksen piti yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Jouni Mattila. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Joensuun kaupunki ja Pohjois-Karjalan aluetoimisto palkittiin yhdistyksen standaarilla kiitoksena merkittävästä työmme tukemisesta. Esinelahjalla palkittiin 78 Maanpuolustus 117

81 Alueelliset yhdistykset pitkäaikainen ja työnsä erinomaisesti hoitanut yhdistyksen taloudenhoitaja toimistosihteeri Susanna Korhonen Pohjois-Karjalan aluetoimistosta. Juhlamme järjestettiin maakunnallisin voimin. Musiikista vastasi pari vuotta sitten maakuntamme reserviläisistä ja ammattisoittajista perustettu Karjalan Maanpuolustussoittokunta johtajanaan kapellimestari Mika Hirvonen. Ilta päättyi Kontiolahden Sotilaskotiyhdistyksen sisarten cocktail -tarjoiluun, tietenkin täytekakkukahvien kera. Yhdistyksen historiaa käsittelevä kirja julkaistiin aikanaan 40-vuotistaipaleen johdosta. Talven aikana tuotettiin lähinnä puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten voimin yhdistyksen 50-vuotisjuhlajulkaisu Pohjois-Karjalan Maanpuolustusyhdistys ry Viisi vuosikymmentä maanpuolustustyötä. Se sisältää useiden valtakunnallisten ja paikallisten asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita valtakunnallisista ja alueellisista maanpuolustuskursseista ja niiden taustoista sekä tietenkin maanpuolustusyhdistyksestä. Kuvituksessa on käytetty erityisen paljon toimintamme alkuvuosilta löydettyä uutta materiaalia. Julkaisua painettiin 1000 kpl ja se jaettiin juhlaväelle, yhdistyksen jäsenistölle sekä toimintaamme tukeneille. Pohjois-Karjalan Maanpuolustusyhdistys ja koko sen jäsenistö toivottaa kaikille Maanpuolustuslehden lukijoille oikein hyvää syksyä ja onnittelee vielä kerran kaikkia tänä vuonna kanssamme tasavuosia juhlineita maanpuolustusyhdistyksiä. Puheenjohtaja Jouni Mattila Eversti evp Yhdistyksen maakuntamatka Naantaliin perjantaina VARSINAIS-SUOMEN MAANPUOLUSTUSYHDISTYS Yhdistyksemme teki ikimuistoisen maakuntamatkan Naantaliin aurinkoisena perjantaipäivänä Ohjelma käynnistyi aamukahvilla ja hallintojohtaja Riitta Luotion pitämällä kaupungin ja varautumisen esittelyllä Naantalin kaupungintalolla. Kuntien rooli yhteiskunnan varautumisessa ja häiriötilanteiden hallinnassa on paikallishallinnossa keskeinen, koska peruspalveluiden ja muiden yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen järjestäminen on merkittäviltä osiltaan kuntien vastuulla. Kuntien varautumisvelvoite poikkeusoloihin perustuu valmiuslakiin. Naantalissa painopiste on normaaliolojen turvallisuuden ja normaaliolojen häiriötilanteiden hallinnassa sekä varautumisessa. Valmiutta on ylläpidetty myös harjoituksin. Kaupungintalolta matkamme jatkui kohti Rymättylää. Matkan aikana Visa Auvinen kertoi eläväisesti Naantalista, sen toponyymeistä ja erityisesti kalastuksen merkityksestä Rymättylässä ja Merimaskussa sekä Naantalin alueen historiasta sotien aikana. Rymättylän Herrankukkarossa meidät vastaanotti Pentti-Oskari Kangas. Herrankukkaro on Turun saaristossa vanhan kalastajatilan ympärille rakentunut omaleimainen kokous- ja virkistyspaikka. Ryhmille ja yrityksille tarkoitettu kylämiljöö palvelee ympärivuotisesti. Perille Rymättylän Airismaalle pääsee kaikkina vuodenaikoina maanteitse. Kymmenet erilaiset kokoustilat, persoonallinen mökkimajoitus meren rannalla sekä maailman suurin maasavusauna lämminvesialtaineen tarjoaa taatusti toisenlaisen ympäristön kokous- ja virkistyspäivään. Aikataulumme ei kuitenkaan sallinut kokoustamista tai majoittumista. Isännän värikkään alueen esittelyn jälkeen nautimme maittavan Herrankukkaron emännän kermaisen savulohikeiton. Herrankukkarosta matkamme jatkui Naantalin Nesteen jalostamolle. Siellä meitä oli vastassa tiedottaja Hanna-Maija Stolt ja satamat ja terminaalit vastuualueen johtaja Elina Herrala. Elina esitelmöi Neste -konsernista ja Naantalin jalostamosta. Turvallisuus- ja ympäristöseikat ovat keskeisinä kaikissa toiminnoissa. Varautuminen ja huoltovarmuus olivat hyvin hallinnassa, eikä vähiten siksi, että onhan Elina käynyt maanpuolustuskurssin. Mielenkiintoista, että Neste vie bensaa mm. Kaliforniaan. Jalostamon kierroksen päätteeksi Elina saatteli meidät portille, josta jatkoimme Naantalin satamaan. Satamajohtaja Yrjö Vainialan esityksestä kävi hyvin selville sataman strateginen merkitys Suomelle, taloudelle ja huoltovarmuudelle. Monellakin mittarilla mitaten Naantalin satama on valtakunnan ykkönen tai ainakin palkintopallilla. Maakuntamatkamme sokerina pohjalla oli tutustuminen Tasavallan presidentin kesäasuntoon Kultarantaan. Naantalin oppaiden Tuula Paasion johdolla tutustuimme puutarhaan ja alueeseen. Ammattitaitoisen esittelyn ohessa kuulimme hauskoja ja värikkäitä tarinoita isännistä ja vieraista. Kiitos kaikille onnistuneen vierailun järjestämisestä! Muistiin merkitsi Pentti Niskanen, Varsinais-Suomen Maanpuolustusyhdistyksen jäsen Maanpuolustus

82 Alueelliset yhdistykset Alueellisten yhdistysten yhteystiedot Etelä-Savon Maanpuolustusyhdistys ry Sihteeri Anneli Niskanen Purolantie NOROLA +358 (0) anneli.niskanen@surffi.fi Kanta-Hämeen Maanpuolustusyhdistys ry Sihteeri Ilpo Heporauta Halmekatu 3 B HÄMEENLINNA +358 (0) ilpo.heporauta@gmail.com Keski-Suomen Henkisen Maanpuolustuksen Liitto ry Sihteeri Sirkku Laurila Naissaarentie VAAJAKOSKI +358 (0) sihteeri@kshmpl.fi Kymen läänin Maanpuolustusyhdistys ry Sihteeri Paavo Mikkonen Keskikoskentie 4 A MYLLYKOSKI +358 (0) paavo.mikkonen@pp.inet.fi Lapin Maanpuolustusyhdistys ry Sihteeri Kristiina Kantola Lapin aluehallintovirasto PL ROVANIEMI +358 (0) kristiina.kantola@avi.fi Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ry Sihteeri Kristina Alho Arkkitehdinkatu 18 A TAMPERE +358 (0) kisse.alho@elisanet.fi Pohjois-Karjalan Maanpuolustusyhdistys ry Sihteeri, toimistosihteeri Marko Jalkanen Pohjois-Karjalan aluetoimisto PL JOENSUU +358 (0) pkarmpy@gmail.com Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maanpuolustusyhdistys ry Sihteeri, pelastusylitarkastaja Tom Tallberg Pohjois-Suomen aluehallintovirasto PL OULU +358 (0) tom.tallberg@avi.fi Pohjois-Savon Maanpuolustusyhdistys ry Sihteeri Eero Heikkinen Hiihtäjäntie 15 B KUOPIO +358 (0) psavmpy@gmail.com Päijät-Hämeen alueen Maanpuolustusyhdistys ry Sihteeri Tuija Nummela Suojalantie MOMMILA +358 (0) tuija.nummela@phnet.fi Satakunnan Maanpuolustusyhdistys ry Sihteeri Hannu Aho Peltopyyntie PORI +358 (0) hannu.aho@satakunnanaluetaksi.fi Uudenmaan Maanpuolustusyhdistys ry Toiminnanjohtaja Matti Virpiaro Vuolteenmetsätie MÄNTSÄLÄ +358 (0) matti.virpiaro@umpy.fi Vaasan läänin Maanpuolustusyhdistys ry - Vasa läns Försvarsförening rf Sihteeri Kati Bång Pikitynnyrintie KOKKOLA +358 (0) kati.bang@centria.fi Varsinais-Suomen Maanpuolustusyhdistys ry Sihteeri, pelastustarkastaja Pirjo Tuominen Lounais-Suomen aluehallintovirasto PL TURKU +358 (0) pirjo.tuominen@avi.fi 80 Maanpuolustus 117

83 Oikotie yhteiskunnan huipulle MAANPUOLUSTUS MAANPUOLUSTUSKURSSIYHDISTYKSEN JULKAISU Maanpuolustus on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti, jonka jakeluun kuuluvat muun muassa kaikki valtakunnallisen maanpuolustuskurssin käyneet. Lehden levikki on kappaletta. Maanpuolustus on kokonaisturvallisuuden ajankohtaisiin aiheisiin teemanumeroittain syventyvä julkaisu, joka tarjoaa yritykselle kanavan antaa täsmätietoa korkealaatuisista tuotteistaan ja palveluistaan suoraan yhteiskunnallisille vaikuttajille. Lehti on ilmestynyt vuodesta AIKATAULU 2016 Nro 115 ilmestyy Painovalmis ilmoitusaineisto (pdf, jpg) toimituksessa 4.2. Nro 116 ilmestyy 3.6. Painovalmis ilmoitusaineisto (pdf, jpg) toimituksessa /1 Nro117 ilmestyy Painovalmis ilmoitusaineisto (pdf, jpg) toimituksessa Nro 118 ilmestyy Painovalmis ilmoitusaineisto (pdf, jpg) toimituksessa TEEMAT TEEMAT Kokonaisturvallisuus Suomi rauhanturvaajana 60 vuotta Vapaaehtoinen maanpuolustus Maanpuolustus-lehti 50 vuotta ILMOITUSKOOT JA HINNAT 3. kansi (takakannen sisäpuoli) 170 x 250 mm /1 sivu 170 x 250 mm /2 sivu vaaka 170 x 125 mm 600 1/2 sivu pysty 85 x 250 mm 600 1/4 sivu 85 x 125 mm 300 Huom! Muista lisätä leikkausvara 3 mm 1/2 vaaka 1/2 pysty ILMOITUSTILAN VARAUKSET JA TIEDUSTELUT 1/4 Toimituksen sihteeri Anita Pursiainen puh maanpuolustuskurssiyhdistys@gmail.com

84