Kriisitilanteiden toimintamalli

Transkriptio

1 1 Kriisitilanteiden toimintamalli Ahlmanin ammatti -ja aikuisopisto

2 2 1 Johdanto Ahlmanin toimintamalli kriisitilanteisiin Tärkeät puhelinnumerot kriisitilanteessa Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston kriisiryhmä Toimintamalleja erityisiin kriisitilanteisiin Päihtynyt opiskelija koulussa Onnettomuustilanne (hälytä ambulanssi) Onnettomuustilanne (varaa lääkäriaika) Opiskelijan kuolema Itsemurhan uhka Itsemurha Vakava väkivaltatilanne tai sen uhka Opettajan tai työntekijän kuolema Akuutti kiusaamistapaus Kriisitilanteen johtaminen Tiedottaminen ja viestintä kriisitilanteessa Psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen Psykososiaalisen tuen tavoitteet Psykososiaalisen tuen vaiheet Nuori äkillisessä kriisissä ohjeita kohtaamiseen Keskustelunaiheita koululuokkaan äkillisen kriisin jälkeen Traumaattisten tapahtumien käsittely luokassa Perehdytys, toimintavalmiuksien harjoittelu Suunnitelman arviointi ja päivittäminen... 28

3 1 1 Johdanto Mikä on kriisi? Kriisi käsitteenä tarkoittaa ihmisen psyykkistä, mielen sisäistä reagointia vastauksena äkillisiin vaikeisiin tapahtumiin. Kriisi aiheutuu odottamattomasta tai epätavallisen voimakkaasta tapahtumasta (esim. väkivalta, tulipalo, opiskelijan kuolema, työntekijän kuolema). Mikä on kriisisuunnitelma? Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston kriisisuunnitelmalla tarkoitetaan äkillisen kriisin sattuessa noudatettavaa toimintasuunnitelmaa. Ennalta varautuminen kriiseihin on tärkeää, koska kriisitilanteissa ihmisen toiminta muuttuu ja toiminnan perusteita ei ehdi enää suunnitella. Ennalta suunniteltu toiminta toteutuu todennäköisimmin myös kiireessä ja kriisitilanteen tuottaman epäuskon vallitessa. Varautuminen kriiseihin ei tarkoita sitä, että yritetään ennakoida mahdollisimman tarkasti kaikki mahdollinen järkyttävä - äkillisen onnettomuuden perusluonteeseen kuuluu yllätyksellisyys - jokainen kriisitilanne vaatiikin yksilöllistä lähestymistapaa. Kohtuullinen ennakointi auttaa toimimaan tehokkaammin kriisitilanteessa. Tämä suunnitelma on osa Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston opiskeluhuoltosuunnitelmaa, joka on hyväksytty Ahlmanin koulun Säätiön johtokunnassa Suunnitelma ohjaa Ahlmanin koulun arkea. Lukuvuosittain suunnitelma päivitetään Ahlmanin yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä. KAIKISSA KRIISITILANTEISSA ON ENSISIJAISTA: huolehtia ihmisten suojaamisesta ja pelastamisesta sekä välittömästä ensiavun antamisesta. kriisitilanteissa ensisijainen toimintavastuu on ensimmäisenä paikalle saapuvalla Ahlmanin työntekijällä Kokonaisvastuu kriisitilanteiden hoitamisesta ja niistä tiedottamisesta kuuluu rehtorille ja toimitusjohtajalle kunnes paikalle saadaan pelastus- tai poliisiviranomainen ja tämä ilmoittaa ottavansa johdon ja vastuun tilanteesta mikäli kriisitilannetta johtaa oppilaitoksen ulkopuolinen taho, kaikki oppilaitoksessa olevat toimivat tällöin johtamisvastuussa olevien henkilöiden ohjeiden mukaan

4 2 Kenen vastuutahon kriisisuunnitelmaa käytetään? Vastuutaho Pelastustoimi/poliisi Terveydenhuolto Koulutuksen järjestäjä Oppilaitoksen johto Kriisitilanteen kuvaus Pelastautumista tai suojautumista koskeva kriisitilanne Terveydenhuollon toimialueeseen liittyvä kriisitilanne Vakavat, koko oppilaitosta koskevat kriisitilanteet Muut kuin edellä kuvatut kriisitilanteet Kun kyseessä on pelastautumista ja suojautumista koskeva tilanne, johtovastuu siirtyy välittömän ensiavun, pelastautumisen tai suojautumisen ensivaiheen jälkeen tilanteesta riippuen joko pelastustoimelle tai poliisille. Pelastustoimi johtaa pelastussuunnitelm an mukaista toimintaa. Jos kyseessä on poliisin toimialaan kuuluva tilanne, johtamisvastuu on poliisilla. Tartuntatautilaissa määritelty nopeasti ja laajalti leviävä tartuntatauti (esim. pandemiariski). Tällöin johtovastuu tilanteen hoitamisessa on terveydenhuollon viranomaisilla, joiden ohjeiden mukaan opetustoimi toimii. Kriisin ensitilanteen hoitamisen kokonaisvastuu siirtyy koulutuksen järjestäjälle, joka yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa johtaa tuen ja avun järjestämistä. Toimitaan oppilaitoksen kriisisuunnitelman mukaan. Oppilaitoksen kriisitilanteiden johtamisesta vastaa aina oppilaitoksen rehtori tai hänen osoittamansa henkilö. Hän johtaa toimintaa yhdessä sovittujen henkilöiden kanssa ja vastaa sekä sisäisestä että ulkoisesta tiedottamisesta niin kauan kuin johtovastuu on hänellä. Esim. Kouluampuminen, pommiuhka, tulipalo, koulu-uhkaus Pandemia-riski (esim. sikainfluenssa) Opiskelijoita ja/tai henkilökuntaa on vaarassa tai kadonnut Opiskelijan tai opettajan kuolema, väkivalta Äkilliseen kriisiin ei voi valmistautua etukäteen, mutta äkillisen kriisin hoitamiseen voi varautua.

5 3 Kriisisuunnitelmassa tulee kuvata: kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako erilaisissa kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa, sisäisen ja ulkoisen sekä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet, psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille ja yhteistyötahoille, toimintavalmiuksien harjoittelu sekä suunnitelman arviointi ja päivittäminen

6 4 1.1 Ahlmanin toimintamalli kriisitilanteisiin KRIISITILANNE KRIISIN JÄLKEISET PÄIVÄT KRIISIN JÄLKEISET VIIKOT Välittömät tukitoimet Tilanteen rauhoitus Ensimmäinen paikalle saapunut henkilöstöön kuuluva hoitaa tilanteen rauhoittamisen, välittömän ensiavun, avun hälyttämisen sekä yhteydenoton rehtoriin/kriisiryhmään. Ensivaiheen tukitoimien jälkeen on tärkeää, että koulun kriisiryhmä kokoontuu sopimaan: tarvitaanko jatkossa psyykkisiä tukitoimia keille tuki suunnataan miten tiedotetaan Opiskelijoiden ja työntekijöiden toipumista seurataan ja tarvittaessa järjestetään mahdollisuus keskustella ja saada tukea myöhemminkin. Tiedon vastaanottaja (rehtori/kriisiryhmän jäsen) selvittää kuka soittaa mitä on tapahtunut missä tapaus on sattunut uhrit tilanne tällä hetkellä onko asiassa jo ryhdytty toimimaan, ja kuka on toiminut Kriisiryhmän kutsuu koolle ensimmäiseksi tiedon saanut kriisiryhmän jäsen. Kriisiryhmä selvittää miten toimitaan tästä eteenpäin keitä asia koskee Tiedon vahvistus poliisiviranomainen terveyskeskus, Hatanpää, TAYS Tarvittaessa järjestetään opiskelijoille ja henkilökunnalle psykologinen jälkipuinti, jonka hoitaa kriisiryhmän jäsen/ulkopuolinen asiantuntija. HÄLYTYSKESKUS 112 TERVEYSKESKUS (03) matkapuhelimesta soitettuna TAYS, ENSIAPU ACUTA (03) POLIISI OPISKELUTERVEYDENHUOLTO OPPILAITOSTEOLOGI KRIISIPÄIVYSTYS (03) Neuvonta Minna Ritakorpi Marita Hakala (03) Kriisikeskus Osviitta Valtakunnallinen kriisipuhelin KRIISIAPU (03)

7 5 1.2 Tärkeät puhelinnumerot kriisitilanteessa HÄLYTYSKESKUS 112 TERVEYSKESKUS (03) matkapuhelimesta soitettuna TAYS, ENSIAPU ACUTA (03) POLIISI OPISKELUTERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHOITAJA (03) Neuvonta Minna Ritakorpi OPPILAITOSTEOLOGI Marita Hakala KRIISIPÄIVYSTYS (03) , Kriisikeskus Osviitta Valtakunnallinen kriisipuhelin KRIISIAPU, JÄLKIPUINTI (03) Akuuttipsykiatrian poliklinikka

8 6 1.3 Ahlmanin ammatti- ja aikuisopiston kriisiryhmä KRIISIRYHMÄ NIMI TEHTÄVÄ GSM Timo Jaakkola Toimitusjohtaja Taina Eweiss Vt. rehtori Taina Toivettula opinto-ohjaaja Terhi Kaski turvallisuuspäällikkö Leila Arponen työsuojeluvaltuutettu Merja Simonen henkilöstöpäällikkö Minna Ritakorpi terveydenhoitaja KRIISIRYHMÄN TEHTÄVÄT 1. Laatii ja päivittää kriisitoimintamallin 2. Perehdyttää oppilaitoksen henkilökunnan 3. Informoi toiminnastaan (ilmoitustaulut ja opiskelijan-opas) 4. Organisoi toiminnan kriisitilanteessa 5. Ylläpitää valmiuttaan kouluttautumalla riittävän usein 6. Arvioi toimintaansa ja toimivuuttaan MILLOIN KRIISIRYHMÄ KUTSUTAAN KOOLLE? Kriisitilanteissa: - vakavat onnettomuudet - vaikea väkivaltatilanne - opiskelijan tai työntekijän itsemurha-aikeet tai itsemurha - hysteerinen huhu - tulipalo, ydinvaara, suuronnettomuus - opiskelijan tai työntekijän kuolema MISSÄ KRIISIRYHMÄ KOKOONTUU? Kokoustila Köppä 2, B-rakennus RAUHALLISEN TILAN VARAAMINEN Rauhalliseen tilaan varataan kynttilä, mahdollisesti kukat, kuvat tms. Auditorio ryhmäkeskustelut Opinto-ohjaajan huone yksilökeskustelut B-rakennus, Köppä 1 omaiset Tähkä-kabinetti henkilöstö Kapusta opiskelijat JÄLKIPUINTITARPEEN ARVIOINTI Auditorio Opiskelijat, henkilöstö

9 7 Kriisiryhmän työnjako Ensisijainen vastuutaho Varalla Yhteydenotot omaiset rehtori henkilöstöpäällikkö poliisi rehtori henkilöstöpäällikkö hälytyskeskus rehtori henkilöstöpäällikkö lääkäri rehtori henkilöstöpäällikkö opiskeluterveydenhuolto opinto-ohjaaja rehtori psykologi opinto-ohjaaja rehtori oppilaitosteologi opinto-ohjaaja rehtori jälkipuintiryhmä opinto-ohjaaja rehtori Tiedotus oppilaitoksen johto toimitusjohtaja rehtori henkilöstö toimitusjohtaja rehtori tiedotusvälineet toimitusjohtaja rehtori ulkopuoliset kyselyt toimitusjohtaja rehtori opiskelijat rehtori opinto-ohjaaja tai opettaja Käynti omaisten kotona rehtori ja tapausta selvittänyt henkilöstön edustaja 2 Toimintamalleja erityisiin kriisitilanteisiin Toimintamallit kriisitilanteissa vaihtelevat sen mukaan, minkälaisista tilanteista on kyse ja kuinka isoa joukkoa ne koskettavat. Tärkeää on, että jokainen Ahlmanin työntekijä tietää, mitkä ovat ensimmäiset askeleet kriisitilanteessa: miten toimitaan opiskelijan tai opiskelijaryhmän kanssa, mistä saa lisäapua, kenelle asiasta ilmoitetaan jne. Koska tilanteen voi ensimmäisenä kohdata myös opiskelija, opiskelijat tulee perehdyttää Ahlmanin pelastus- ja kriisisuunnitelmiin sekä harjoitella toimintamalleja säännöllisesti.

10 8 2.1 Päihtynyt opiskelija koulussa PÄIHTYNYT OPISKELIJA KOULUSSA Älä poistu paikalta, lähetä tieto rehtorille. Rauhoita tilannetta puhumalla, siirrä opiskelija suojattuun paikkaan. Rehtori tarkistaa tilanteen. Opiskelija lähetetään kotiin, saattaja mukaan. Opiskeluhuoltohenkilöstö on yhteydessä opiskelijaan.

11 9 2.2 Onnettomuustilanne (hälytä ambulanssi) ONNETTOMUUSTILANNE (HÄLYTÄ AMBULANSSI) Ensimmäisenä onnettomuuspaikalle saapunut ryhtyy välittömiin ensiapu- ja hälytystoimiin. Arvioi, mitä on tapahtunut ja minkälaista apua tarvitaan. Kutsu paikalle ambulanssi soittamalla yleiseen hätänumeroon 112, tee hätäilmoitus. Hätäilmoitusta tehtäessä kerro, mitä on tapahtunut, missä paikassa ja osoitteessa ja vastaa esitettyihin kysymyksiin (potilaan vointi, tarkemmat tiedot, hälyttäjän nimi ym.). Puhelua ei saa katkaista ennen kuin siihen annetaan lupa. Anna ensiapua taitojesi mukaan. Tieto rehtorille, kriisiryhmälle, henkilöstölle. Ilmoita lähiomaiselle sovitulla tavalla mahdollisimman pian. Huolehdi, että opiskelijat turvataan, huolehdi erityisesti tilanteen silminnäkijöistä. Luo turvallisuuden tunnetta. Pysy rauhallisena. Pyydä apua pelastustoimiin paikalla olevilta. Pidä huoli, että opiskelijoiden kanssa on aina joku aikuinen ja ettei opiskelijoita päästetä kotiin ennen kuin tilanne on rauhoittunut. Tarvittaessa muu sijoitus, esim. SPR Turvatalo, jos kotiin meno ei ole turvallista. Ota yhteys kiinteistöhuoltoon, jos tarvetta pelastushenkilöstön pääsemiseksi onnettomuuspaikalle. Ilmoita rehtorille ja mahdollisesti muille avun saannista ja saaduista ohjeista. Tarvittaessa keskustelut luokissa opettajien/kriisityöntekijöiden johdolla. Läpikäyntikeskustelut myös tarvittaessa henkilöstön kanssa.

12 Onnettomuustilanne (varaa lääkäriaika) ONNETTOMUUSTILANNE (VARAA LÄÄKÄRIAIKA) Ensimmäisenä onnettomuuspaikalle saapunut ryhtyy välittömiin ensiapu- ja hälytystoimiin. Arvioi, mitä on tapahtunut ja minkälaista apua tarvitaan. Mikäli ambulanssia ei tarvita, soita lääkäriajan varaamista varten Tullinkulman opiskeluterveydenhuoltoon p , ma - to klo ja pe tai Koskiklinikalle p Tapaturmailmoitusta varten soitto taloustoimistoon (Erjalle tai Merjalle). Taloustoimisto tekee tapaturmailmoituksen vakuutusyhtiölle nettiin. Opiskelija lähetetään Tullinkulman opiskeluterveydenhuoltoon tai Koskiklinikalle. Saattaja mukaan. Jos taloustoimistossa kukaan ei ole paikalla, opiskelija menee Koskiklinikalle ja ilmoittaa, että on Ahlmanin opiskelija ja on tapahtunut tapaturma. Klinikalla käynnin jälkeen opiskelija käy taloustoimistossa tai soittaa, jotta ilmoitus saadaan tehtyä vakuutusyhtiöön. Huolehditaan tapauksen nähneistä opiskelijoista.

13 Opiskelijan kuolema OPISKELIJAN KUOLEMA Jos kuolema on tapahtunut koulussa tai koulumatkalla, asiasta tiedotetaan heti rehtorille. Rehtori on yhteydessä poliisiin tai lääkäriin, joiden tehtävä on tiedottaa asiasta lähiomaisille. Rehtori ottaa yhteyttä lähiomaisiin, esittää suruvalittelunsa. Lähiomaisten kanssa sovitaan koulun toimenpiteistä, tiedottamisesta sekä opiskelijoiden ja opettajien osallistumisesta hautajaisiin omaisten toivomusta kunnioittaen. Koulu lähettää lähiomaisille surunvalittelukukat tai -adressin. Rehtori tai kriisiryhmän jäsen tiedottaa asiasta opiskelijan omassa ryhmässä. Muille ryhmille asian kertoo oma opettaja, koulupsykologi tai kriisiryhmän jäsen. Henkilöstölle mahdollisuus ryhmäkeskusteluun tapahtuneesta. Asian käsittely opiskelijan omassa luokassa opettajan tai kriisiryhmän jäsenen johdolla. Kuolemasta saa kertoa omaisten luvalla, kuolintavasta ei. Opiskelijoita autetaan purkamaan tunteitaan ja ajatuksiaan. Lähiomaisille ilmoitetaan, miten asiaa on käsitelty koulussa ja keihin huoltajat voivat tarvittaessa ottaa koulussa yhteyttä Koko koulun muistotilaisuus, suruliputus. Opiskelijoiden tarve syvälliseen keskusteluun huomioitava, apuun voi pyytää kuraattoria, koulupsykologia tai opinto-ohjaajaa, jos edellä mainitut ovat estyneet tai opiskelija niin haluaa. Tarvittaessa järjestetään opiskelijoille ja henkilökunnalle psykologinen jälkipuinti, jonka hoitaa ulkopuolinen asiantuntija (Akuuttipsykiatrian poliklinikka Tampere ja Orivesi). Opiskelijoiden toipumista seurataan ja asia otetaan puheeksi myöhemminkin.

14 Itsemurhan uhka ITSEMURHAN UHKA Suhtaudu aina vakavasti itsemurhauhkailuja ja vihjailuja esittäneeseen opiskelijaan. Vihjailuja ei saa vähätellä. Pyri suoraan keskusteluun kuuntelun sijasta, esim. mitä tarkoitat sanoessani, ettei elämällä ole mitään väliä? Ohjaa terveydenhoitajan, psykologin tai kuraattorin luokse keskustelemaan. Jos itsemurhan uhka on suuri, saata opiskelija terveydenhoitajan, psykologin, kuraattorin tai opinto-ohjaajan luokse. Opiskelijaa ei saa jättää yksin. Terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori tai opinto-ohjaaja ohjaa opiskelijaa hakemaan apua esim. lääkäriltä tai psykiatrian poliklinikalta. Opiskeluhuollon henkilöstö seuraa tilannetta.

15 Itsemurha ITSEMURHA Kutsu ambulanssi (112) ja ota yhteys rehtoriin. Rehtori on yhteydessä poliisiin tai lääkäriin, joiden tehtävä on tiedottaa asiasta lähiomaisille. Huolehdi siitä, että opiskelijat eivät pääse paikalle tai poistuvat heti paikalta. Huolehdi ettei tilannetta kuvata. Rehtori on yhteydessä lähiomaisiin. Rehtori sopii kuolleen opiskelijan lähiomaisten kanssa oppilaitoksen toimenpiteistä ja hautajaisiin osallistumisesta, lähiomaisten toivomuksia kunnioittaen. Tieto annetaan ensin henkilökunnalle ja kriisiryhmä sopii, miten tieto annetaan opiskelijoille. Asiallisella informaatiolla ja tuella ehkäistään uusia itsemurhia. Opettaja ja joku kriisiryhmän jäsenistä käsittelevät asiaa kuolleen opiskelijan ryhmän kanssa. Muiden ryhmien opettajat (tai joku kriisiryhmän jäsenistä) käsittelevät asiaa omien opiskelijoiden kanssa. Kuolleen opiskelijan ryhmälle on syytä järjestää psykologinen jälkipuintitilaisuus. Myös opettajille on hyvä järjestää oma jälkipuintitilaisuus. Muistotilaisuus, omaisten muistaminen ja hautajaisiin osallistuminen toteutetaan kuten yleensä kuolemantapausten yhteydessä. Itsemurhaa on aina käsiteltävä opiskelijoiden kanssa, koska nuorten itsemurhilla on todettu olevan mallivaikutusta toisiin nuoriin. On tärkeää korostaa, ettei kenenkään tarvitse jäädä vaikeuksineen yksin ja sitä, ettei tekoa ihannoida. Opiskelijat voivat tarvita tukea muutaman kuukauden tapahtuman jälkeen. Tuki voi olla esim. asiantuntijan vetämiä yksilö- tai ryhmäkeskusteluja.

16 Vakava väkivaltatilanne tai sen uhka VAKAVA VÄKIVALTA TAI SEN UHKA Oppilaitoksessa tapahtuneesta väkivaltatilanteesta ilmoitetaan heti rehtorille, joka tarvittaessa soittaa poliisin ja mahdollisesti myös ambulanssin paikalle. Tarvittaessa ambulanssin soitto nopeasi ensimmäiseltä tilanteeseen tulevalta. Tarvittaessa hankitaan lääkärintodistus ja tehdään rikosilmoitus poliisille tai ilmoitus sosiaalipäivystäjälle. Huolehdi opiskelijat turvataan, huolehdi erityisesti silminnäkijöistä. Luo turvallisuuden tunnetta, Pysy rauhallisena. Kehota väkivallan lopettamiseen. Pyydä apua koulun lähimmältä työntekijältä. Pidä huoli, että opiskelijoiden kanssa on aina joku aikuinen ja ettei opiskelijoita päästetä kotiin ennen kuin tilanne on rauhoittunut. Tarvittaessa yhteydenotto Turvataloon, jos kotiin meno ahdistaa. Jos kyseessä on opiskelijoiden keskinäinen väkivalta, asian käsittelyä jatketaan koulussa myöhemmin asianosaisten kesken. Väkivaltatilanteen luonteesta ja vakavuudesta riippuu, käsitelläänkö sitä koulussa muidenkin opiskelijoiden kanssa. Mikäli väkivallan tekijänä on opettaja/työntekijä, rehtorin on puututtava asiaan välittömästi. Tapahtumien kulku on selvitettävä haastattelemalla opiskelijoita ja työntekijää. Tarvittaessa käytetään ulkopuolista asiantuntija-apua.

17 Opettajan tai työntekijän kuolema OPETTAJAN TAI TYÖNTEKIJÄN KUOLEMA Jos kuolema on tapahtunut koulussa tai koulumatkalla, rehtori on yhteydessä poliisiin tai lääkäriin, joiden tehtävä on tiedottaa asiasta lähiomaisille. Rehtori ottaa yhteyttä lähiomaisiin, esittää suruvalittelunsa ja tiedustelee, miten he haluavat asiasta koulussa tiedotettavan. Rehtori neuvottelee ensin kriisiryhmän kanssa työnjaosta (ks. luku 4), kertoo tapahtuneesta ensin henkilöstölle, sitten asianomaiselle luokalle ja koko kouluyhteisölle. Henkilöstölle ja luokalle järjestetään mahdollisuus asiantuntijan vetämään läpikäyntikeskusteluun. Opettajat käyvät keskustelun tapahtuneesta muissa luokissa. Kuolemasta saa kertoa, kuolintavasta ei. Opiskelijoita ja henkilökuntaa autetaan purkamaan tunteitaan ja ajatuksiaan. Koko koulun muistotilaisuus, suruliputus. Oppilaitos lähettää kotiin surunvalittelukukat tai -adressin omaisille. Osallistutaan hautajaisiin, mikäli omaiset sitä toivovat Opiskelijoiden tarve syvälliseen keskusteluun huomioitava, apuun voi pyytää kuraattoria tai koulupsykologia.

18 Akuutti kiusaamistapaus AKUUTTI KIUSAAMISTAPAUS Älä koskaan kulje ohi. Puutu tilanteeseen. Puutu myös nettikiusaamisen, jos kuulet siitä Ota selville henkilöllisyydet. Välitä tieto opiskeluhuoltohenkilöstölle ja ryhmänohjaajalle. Opiskeluhuoltohenkilöstö ja/tai ryhmänohjaaja puhuttelee kiusaajan, kiusatun ja mahdolliset tilanteet nähneet opiskelijat. Opiskeluhuoltohenkilöstö kirjaa tilanteesta selonteon. Kiusaajalle koulun kurinpitokeinoissa esitetty seuraamus. Tilanteen seuraaminen kiusaamisen jatkumisen varalta. Rehtori ilmoittaa vakavat tapaukset poliisille.

19 17 3 Kriisitilanteen johtaminen Johtaminen kriisitilanteen aikana TOIMINNAN JOHTOVASTUU - Kriisin alkuvaiheessa rehtori on keskeinen vastuuhenkilö kriisitilanteissa. - Jos rehtori on estynyt toimimaan, tulee vastuu delegoida jollekin kriisiryhmän jäsenelle, joka organisoi toimintaa kriisitilanteessa. - Kriisitilanteessa rehtori ja kriisiryhmä tekevät tilannearvion ja antavat selkeät toimintaohjeet henkilöstölle, opiskelijoille sekä pyrkivät rauhoittamaan tilannetta. - Rehtori vastaa siitä, että paikalle hälytetään välittömästi tarvittava apu. TIEDOTUSVASTUU - Oppilaitoksen johdolla on myös tiedotusvastuu median ja muiden tahojen yhteydenottoihin ellei kyseessä ole pelastus- tai poliisijohtoinen tilanne. - Ahlmanin toimitusjohtaja vastaa kriisitilanteiden tiedotuksesta henkilöstölle, tiedotusvälineille ja oppilaitoksen ulkopuolisille. Muu henkilöstö ei anna lausuntoja tiedotusvälineille. Opiskelijat suojataan niin, ettei tiedotusvälineiden edustajat pääse heitä lähestymään. - Rehtori vastaa kriisitilanteiden tiedotuksesta opiskelijoille. - Kriisitilanteista annetaan asiallista informaatiota tietosuojan rajoitukset ja oikeusturvakysymykset huomioiden. Johtaminen kriisitilanteen jälkeen Kriisitilanteen rauhoituttua rehtori järjestää neuvottelun Ahlmanin kriisiryhmän kanssa. Tilanteen luonteesta riippuen neuvottelu käydään myös hallituksen kanssa. Tällöin sovitaan toimintalinjoista, vastuista ja työnjaosta: - kartoitetaan henkilöstön omat kokemukset kriisistä ja arvioidaan voimavarat asioiden käsittelyyn - kootaan tiedot opiskelijoiden tilanteesta niin pitkälle kuin mahdollista - otetaan huomioon myös työssäoppimisessa olevat opiskelijat - sovitaan, miten opiskelijoiden koteihin ja läheisiin ihmisiin ollaan yhteydessä - sovitaan, miten toimenpiteistä tiedotetaan - sovitaan, millaisia yhteisiä tilaisuuksia järjestetään tilanteen käsittelemiseksi ja sovitaan tilaisuuksiin liittyvät vastuut - sovitaan, miten eri opiskelutilanteissa asiaa käsitellään; vältetään asioiden liiallista käsittelyä ja korostetaan, että opettajan ensisijainen tehtävä on kuunnella, vastata kysymyksiin, antaa tietoa ja seurata opiskelijoiden mahdollisia oireita, jotka liittyvät kriisiin - sovitaan, miten annetaan tietoa median edustajille; tässä on syytä olla erityisen tarkka varsinkin opiskelijoiden suojaamisessa

20 18 - sovitaan, miten ollaan yhteydessä yhteistyökumppaneihin; millaista asiantuntija-apua voidaan saada oppilaitoksen ulkopuolelta - sovitaan, miten asioiden käsittelyä jatketaan henkilöstön kesken ja keskustellaan, mitä mahdollisia tukitoimia he tarvitsevat. Rehtori neuvottelee kriisiryhmän tai opiskeluhuollon henkilöstön kanssa. Tällöin sovitaan toimintalinjoista, vastuista ja työnjaosta: - sovitaan, mikä on opiskeluhuollon henkilöstön rooli yhteydenpidossa koteihin ja tiedon saamisessa opiskelijoiden tuen tarpeesta - sovitaan, millaista tukea oppilaitoksessa voidaan tarjota ja miten enemmän tukea tarvitsevat opiskelijat ohjataan ulkopuolisen tuen piiriin - sovitaan, miten opiskeluhuollon henkilöstö tukee muuta henkilökuntaa - mikäli opiskelijoita ja henkilöstöä on vaarassa tai kadoksissa (laajat kriisit), voi olla tarpeen perustaa erityinen kriisiryhmä koordinoimaan toimenpiteitä; ryhmään voi pyytää asiantuntija-apua terveyskeskuksesta, Akuuttipsykiatrian poliklinikalta tai paikallisesta SPR:n osastosta. Rehtori arvioi yhteisen tilaisuuden järjestämisen tarpeen. Järjestelyissä on hyvä ottaa huomioon seuraavat näkökulmat: - yhteinen tilaisuus suunnitellaan huolella - yhteistä tilaisuutta johtaa rehtori tai hänen osoittamansa henkilö - yhteisessä tilaisuudessa asia esitetään lyhyesti ja kaikille ymmärrettävällä tavalla: lyhyt kuvaus tosiasioista keitä asia on kohdannut ja miten mitä tuntemuksia järkyttävä asia herättää miten oppilaitoksessa asia otetaan huomioon lähipäivinä - kriisitilanteeseen mahdollisesti liittyvät purkukeskustelut opiskelijoiden kanssa on suotavaa käydä luokissa ja opiskelijaryhmissä nuorten tarpeista lähtien 4 Tiedottaminen ja viestintä kriisitilanteessa Ahlmanilla tiedotusvastuu kriisitilanteissa on toimitusjohtajalla, jolle kaikki tiedotusvälineiden yhteydenotot tulee ohjata. Kriisistä tiedottaminen tapahtumasta tiedon saanut henkilö tiedottaa asiasta toimitusjohtajalle/rehtorille, joka tiedon saatuaan kokoaa kriisiryhmän ja sopii sen kanssa, miten ja keille asiasta tiedotetaan tiedottamisessa huomioitava, että läheiset tai omaiset määrittelevät toimintatapoja ja sen, miten tapahtuneesta kerrotaan kriisistä riippuen tiedottamisesta sovitaan muiden toimijoiden kanssa (pelastustoimi, poliisi) tiedottamisen tulee olla tiukan tosiasiallista, kuvailevaa ja nopeaa yleisen katastrofin sattuessa seurataan Opetushallituksen ja Ahlmanin ohjeita tiedottamisesta ja toimenpiteistä

21 19 5 Psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen Kriisissä ihminen on joutunut tilanteeseen, jossa omat ongelmanratkaisutaidot eivät riitä uuden, äkillisen tilanteen ymmärtämiseksi ja siitä selviytymiseksi. Keskeinen kysymys psykososiaalisen tuen suunnittelussa on, keitä kaikkia tapahtuma koskettaa ja ketkä ovat tuen tarpeessa. Esim. opiskelijan kuolema koskettaa vanhempien lisäksi ystäviä, luokkatovereita ja opettajia, mutta järkyttää myös muita opiskelijoita ja henkilöstöä. Kriisin ensivaiheissa sekä kriisin jälkeisenä aikana Ahlmanin kriisiryhmä arvioi opiskelijoiden ja henkilökunnan tarvitseman psykososiaalisen tuen tarpeen arkeen palautumisessa. Samalla arvioidaan mahdollinen jälkihoidon tai tuen tarve pitemmällä aikavälillä. Psykososiaalinen tuen periaatteilla tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä kriisiammattilaisten että koulun aikuisten ja opiskelijoiden antamaa tukea toisilleen. Huippuosaamista ei tarvita kaikilla on mahdollisuus tukea. Psykososiaalinen tuki mihin pyritään? Psykososiaalisella tuella pyritään torjumaan ja lievittämään tilanteiden aiheuttaman psyykkisen stressin vaikutuksia ihmiseen. Kansainvälisesti katsoen ollaan hyvin yhtä mieltä siitä, että vakavien äkkitilanteiden jälkeen on inhimillistä ja välttämätöntä tarjota uhreille ja läheisille toipumista edistävää tukea. Trauma-alan johtavat asiantuntijat ovat myös yhtä mieltä siitä, että ihmisen on jossain vaiheessa hyvä kohdata trauman sulkemat ajatukset ja muistumat. Tämä perustuu trauman luonteeseen. Traumalla tarkoitetaan vaistomaista psyykkistä mekanismia, joka auttaa selviytymistä sulkemalla rankkoja elämyksiä tietoisuuden ulkopuolelle. Se ei kuitenkaan pysty poistamaan niiden häiritsevää vaikutusta kokonaan. Trauman antama suoja toimii siis pikemmin välivarastointi- kuin nollausperiaatteella. Äkillisissä kriiseissä on tärkeää, että psykososiaalinen tuki saada käynnistettyä nopeasti. Tutkimusten mukaan mieli sulkeutuu noin 3 vuorokaudessa. Koulua ei kuitenkaan tule pitää paikkana, jossa lähdetään syviin tunnekäsittelyihin, vaan koulun kriisityöllä pyritään pehmein keinoin reaktioiden helpottamiseen ja selviytymisen/ pystyvyyden tunteen vahvistamiseen. Tämä edellyttää asiallista tietoa kriisireaktioiden lainalaisuuksista ja sitä tulee tarjota oppilaille toipumisen tukemiseksi. Pinnallinen lohduttelu on harvoin hyödyksi. Keskeistä on viestittää, että yhteisö ja sen aikuiset tekevät parhaansa opiskelijoiden tukemiseksi ja että opiskelijoiden omia selviytymiskeinoja tullaan vahvistamaan.

22 Psykososiaalisen tuen tavoitteet Kriisitilanteessa annettavaan psykososiaaliseen tukeen kiteytyvät Ahlmanilla seuraavat perusajatukset ja tavoitteet: Kriisi käynnistää terveissä ihmisissä luonnollisia, mutta joskus hämmentäviä ja rajujakin reaktioita. Tuen ensisijainen tavoite on vahvistaa yksilöiden luonnollista palautumista ja antaa sekä tietoa että tukea oman palautumisprosessin piirteistä. Tuen tavoite on myös palauttaa ja vahvistaa koulun yhteisyyden ja jatkuvuuden tunnetta sekä toivoa. Toiminnalla pyritään löytämään myös niitä, jotka hyötyvät tuesta, mutta joitten reaktioissa korostuu vetäytyminen yksinäisyyteen. Tukimuotojen tarpeet vaihtelevat yksilöllisesti, mutta toipujaa ei jätetä yksin. Tukea tarjotaan ja sen saatavuus varmistetaan matalan kynnyksen periaatteella, samoin tarjotaan tietoa jatkohoitomahdollisuuksista. Tuen tavoite on edistää kouluyhteisön palauttamista toteuttamaan perustehtäväänsä. Odotetaan ja katsotaan toiminnalle ei ole perusteita kriisitilanteessa, asioiden käsittely luo turvallisuutta 5.2 Psykososiaalisen tuen vaiheet Kriisin eri vaiheissa tarvitaan erilaisia toimintatapoja. Siksi on tärkeää, että kriisitilanteisiin varautumisessa on ennalta otettu huomioon psykososiaalisen tuen järjestäminen kriisin eri vaiheissa, joita ovat sokkivaihe, reaktiovaihe, työstymis- ja käsittelyvaihe. Näistä löytyy lisää aineistoa psykososiaalista tukea koskevasta aineistosta. Ajallisesti äkillisten kriisien hoitaminen jakautuu psykososiaalisen tuen osalta kolmeen vaiheeseen (vrt. seuraavan sivun taulukko): 1. Varautumisvaihe: sisältää kriisisuunnitelman laatimisen ja perehdyttämisen, harjoittelun yms. 2. Sokkivaihe: psyykkinen ensiapu 3. Reagointivaihe, työstämis- ja käsittelyvaihe: varhainen puuttuminen mikäli opiskelija/työntekijä tarvitsee jatkossa psykososiaalista tukea Nämä vaiheet johtavat vaativimmissa tilanteissa asteittain pitkäkestoiseen suunniteltuun jälkihoitoon.

23 21 Suurin yllätys kriisitilanteisiin joutuneilla on näyttänyt olevan, että alkuvaiheen rauhoittumisen jälkeen asia elää pinnan alla pitkiäkin jaksoja ja tulee esiin vaatiakseen huomiota ja huolenpitoa odottamattomissa tilanteissa. Erilaisten selvitysten mukaan noin 20 % onnettomuuksien uhreista tarvitsee kaikille suunnatun akuuttivaiheen (psyykkisen ensiavun ja varhaisen puuttumisen vaiheiden) tuen lisäksi yksilöllistä tukea ja hoitoja. Akuuttivaihe, eli se tilanne jossa koko kouluyhteisö tai sen osa, ovat käymistilassa ja menetys ottaa keskeisesti tilaa arjen toiminnoissa, vaihtelee kestoltaan. Se saattaa olla yksilöllisissä tilanteissa muutaman päivän ja koko koulua koskevassa tilanteessa viikkoja. Hyvin organisoitu akuuttivaiheen tuki keventää yksilöhoitojen tarvetta. Vakavissa, koko kouluyhteisöä koskevissa tapahtumissa toipuminen kestää työstämis- ja käsittelyvaiheineen vuosia. Esimerkiksi sekä Jokelan että Kauhajoen koulusurmien yhteisöllisiin jälkihoitoihin on arvioitu tarvittavan vähintään 3-4 vuotta. Yksilölliset suru- ja toipumisprosessit kestävät usein tätäkin pidempään.

24 22 KRIISIN VAIHE KRIISIN VAIHEEN TEHTÄVÄ Sokkivaihe kestää yleensä tunnista muutamaan vuorokauteen joskus kauemminkin sokkivaiheen reaktioita: itku, paniikki, huutaminen, voihkiminen, epäusko Reagointivaihe fyysinen selviytyminen tilanteesta/ somaattinen selviytyminen suojareaktio Merkitys kriisissä olevalle: elämän suojelu (itsemurhien ja väkivallan ehkäisy) fyysisen terveyden ylläpito kestää yleensä kahdesta neljään päivään reaktioita ovat: tunnereaktiot: itkeminen, pelko, ahdistus, itsesyytökset, syyllisyyden tunteet, viha, tarve etsiä syyllisiä somaattiset reaktiot: vapina, unettomuus, pahoinvointi, ruokahaluttomuus, sydänoireet, huimaus ja väsymys, jännittämisestä johtuvat lihassäryt Kriisin työstämis- ja käsittelyvaihe tunteiden ilmaiseminen ja kokeminen tapahtumien merkityksen tiedostaminen Merkitys kriisissä olevalle: tunteiden tunnistaminen kriisiin liittyvien tunteiden ilmaisu sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla kriisitapahtuman käsittelyprosessi hidastuu tyypillisiä: muisti- ja keskittymisvaikeudet, ärtyvyys ja sosiaalisista suhteista vetäytyminen ihmiseltä puuttuu tulevaisuuden perspektiivi ajatuksissa ja toiminnassa luodaan etäisyyttä tapahtumaan psyykkinen/kognitiivinen hallinta etäisyyden luominen traumojen työstäminen Merkitys kriisissä olevalle: muodostaa todellisuuspohjainen ymmärrys kriisin aiheuttaneesta tapahtumasta ymmärtää kriisin aiheuttaneen tapahtuman ja omien uskomusten, odotusten, keskeneräisten asioiden, mielikuvien, unelmien ja tulevaisuuden päämäärien välinen suhde muuttaa uskomuksia, minäkuvaa ja tulevaisuuden suunnitelmia Uudelleenorientoitumisvaihe kriisitilanteeseen liittyvät ajatukset, tunteet ja mielikuvat ilmaistaan, tunnistetaan ja käsitellään ajatukset, tunteet ja kokemukset prosessoidaan joko yksin, läheisten tai ammattiauttajien kanssa sitä mukaa, kun ihminen pystyy hyväksymään tapahtuneen, alkaa sopeutuminen uuteen käyttäytymiseen ja ihmissuhteisiin liittyvien päätösten tekeminen Merkitys kriisissä olevalle: tehdä muutoksia päivittäisiin toimintamalleihin työssä ja ihmissuhteissa

25 Nuori äkillisessä kriisissä ohjeita kohtaamiseen Anna nuorelle oikeaa tietoa käy nuoren kanssa asiaa läpi kysy, mitä hän tietää, mitä ajattelee asiasta ja mitä hän näki / kuuli / koki kerro mitä itse tiedät selvitä väärinkäsitykset vältä monimutkaista kuvakieltä, älä esim. vertaa kuolemaa uneen tai matkaan Ota myös huomioon henkilökohtaisen ja eläytymisen kautta syntyneen menetyksen tunteet voivat olla yhtä voimakkaita ole avoin nuoren kysymyksille juttele kun hän sitä haluaa - älä odota juttutuokioista pitkiä tue nuorta siihen, että asiasta tulee tahattomia muistutuksia eri yhteyksissä tiedotuksen ja keskusteluitten kautta ja että se saattaa aktivoida tunteet Auta nuorta selviytymään anna tilaa vaihteleville tunneilmaisuille ja sille, että ne välillä katoavat kokonaan salli surupohdinnat (mm. kuoleminen, onnettomuudet, hautajaiset) auta nuorta käsittelemään myös syyllisyyden ja vihan tunteitaan, kuoleman pelkoa ja muita yllättäviä reaktioita salli nuoren myötäelää, mutta älä salli vastuun ottamista aikuisen jaksamisesta varmista, että aikuinen on saatavilla, vaikka nuori hakeutuisi korostuneesti ikäistensä seuraa näytä omat tunteesi ja kerro että luotat selviytymiseesi niistä huolimatta 5.4 Keskustelunaiheita koululuokkaan äkillisen kriisin jälkeen On tärkeää, että koulun henkilökunta on valmis keskustelemaan opiskelijoiden kanssa järkyttävästä tapahtumasta. Keskustelutuokioiden ei tarvitse olla pitkiä. Aikuisen ei tarvitse olla viisas eikä osata vastata kaikkeen - riittää, että aikuinen on turvallinen, uskaltaa näyttää omia tunteitaan ja samalla välittää luottamusta siihen, että näiden tunteiden kanssa selvitään.

26 24 Mahdollisia keskusteluaiheita: Mitä todella on tapahtunut varmistetaan faktat senhetkisen tiedon mukaisiksi Miten sait tietää missä olit, mitä olit tekemässä juuri silloin Mitä ajattelit käydään läpi ajatukset tapahtuman/tiedon saamisen hetkellä Mitä tunsit tunteet saattavat herätä vasta myöhemminkin, usein on ensin vain kummastusta ja järkytystä, tai tunteiden puutetta Entä miten keho reagoi kehossa voi tapahtua muutoksia (jännittymistä, kipuja, levottomuutta..) huomaamatta Miten voi auttaa itseään/toista eteenpäin puhuminen, muistelu, arki, liikunta Mitä koulupäivän jälkeen tapahtuu 5.5 Traumaattisten tapahtumien käsittely luokassa On tärkeää, että puhuessaan vaikeista elämäntilanteista aikuiset tuovat esiin erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja yrittävät tukea nuoria löytämään heille itselleen sopivan mallin selvitä. Toivon näkökulman sisällyttäminen kriisitilanteissa luo turvallisuutta ja uskoa selviytymiseen. Opettajan keskustellessa luokassa asioista, jotka ovat vaikuttaneet opiskelijoihin voimakkaasti, voidaan käyttää seuraavien sivujen viisivaiheista mallia (avaus selvitys normalisointi tulevaisuuteen katsominen päätös). Opettaja voi pyytää keskusteluun mukaan opiskeluhuollon henkilöstöä, toisen opettajan tai koulutuspäällikön. Mallin soveltamisessa on hyvä noudattaa seuraavia periaatteita: - Keskustelu luokassa kannattaa käyttää tarvittava aika, eikä siis etukäteen rajata aikaa - Ryhmän olisi hyvä olla paikalla koko keskustelun ajan. - Yhteistyö toisen opettajan/kriisiryhmän jäsenen/opiskeluhuollon työntekijän kanssa on eduksi, mutta ei aina tarpeen. - Opiskelijoiden kanssa voidaan istua esim. piirissä, taustalla voi soida kaunista musiikkia, luokassa voi palaa kynttilöitä. - Tärkeää on saada tilanteesta mahdollisimman turvallinen. - Ajatusten purkamiseen on hyvä antaa erilaisia vaihtoehtoja esim. piirtämällä, kirjoittamalla.

27 25 1. Avaus Tarkoitus ja motivointi Säännöt Opettaja kertoo mitä lähituntien aikana tapahtuu ja miksi. Kuoleman aiheuttamista reaktioista ja vaikutuksista puhuminen on tärkeää. Siihen on varattava aikaa, koska se auttaa ymmärtämään tapahtunutta. Kun joku kuolee, mieli täyttyy ajatuksista ja tunteista, jotka tekevät meidät surulliseksi, pelokkaiksi ja vihaisiksi. Kun ihminen saa puhua tapahtuneesta, hän ymmärtää paremmin, miten käsittävät tilanteen. On tärkeää selvittää tosiasiat, kuten myös väärinkäsitykset, etteivät väärät huhut leviä. Opettajan on hyvä tuoda myös keskustelulle säännöt: Kenenkään ei ole pakko puhua luokassa. Ketään ei saa jälkeenpäin kiusata tai moittia sanojensa tai käyttäytymisensä tähden. Itkeminen ja suuttuminen on sallittua eikä kenellekään pidä sanoa, ettei se ollut sopivaa. 2. Selvitysvaihe Kuinka sait tietää tapahtuneesta? Mitä olette kuulleet / uuden tiedon kokoaminen Opiskelijat saavat kertoa miten, keneltä ja missä he saivat tietää tapahtuneesta. Tähän useimmat pystyvät vastaamaan. Mietitään, onko asia koskettanut jotakin opiskelijaa enemmän kuin muita (on esim. nähnyt tapauksen). Kerätään vielä tarkempia yksityiskohtia tapahtumasta. Opettaja kertoo omat tietonsa. Onnettomuustapauksissa opettajan on hyvä hankkia tarpeelliset tiedot tapahtumien kulusta. Opiskelijoiden konkreettisen tiedon vaihe on suuri. Monet huhut seuraavat tapahtumia, minkä vuoksi yleinen keskustelu luokassa on tärkeää. Traumaattisen tapahtuman jälkeen on puututtava huhuihin ja virheellisiin käsityksiin, ettei opiskelijoille syntyisi tarpeettomia ongelmia. Jos tapahtumasta kerrotaan tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa, voidaan aineistoa käydä läpi ja päivittää tosiasiatietoja. 3. Normalisointivaihe ja selviytymiskeinojen vahvistaminen Kuinka reagoit? Mikä sinua on aikaisemmin surussa auttanut? Tässä vaiheessa kysytään opiskelijoiden reaktioista. Ne, jotka haluavat, vastaavat. Tavoitteena on saada opiskelijat ymmärtämään, että erilaiset reaktiot ja tunteet ovat kaikki luonnollisia, myös se, ettei joillakin ole lainkaan tapahtumaan liittyviä tunteita. On hyvä muistaa välttää esim. kysymyksiä; miltä sinusta tuntui, kun sait tietää asiasta?, koska ne yleensä vain ehkäisevät keskustelua kuin edistävät sitä

28 26 Sen sijaan kysymykset: Koska sinusta tuntui pahimmalta? tai Mitä ajatuksia asian sinussa herättää? Mitä sinussa tapahtui? johdattaa kertomaan reaktioistaan ja vaikutelmistaan. Jos opiskelijat ovat joutuneet kuolemantapauksen silminnäkijöiksi tai ovat löytäneet kuolleen, heidän on saatava purkaa vaikutelmiaan ja ajatuksiaan sanoin ja aistihavainnoin (näkö, kuulo, haju, tunto). Mutta jos vain yksittäinen opiskelija, niin hänelle ja muille silminnäkijöille on järjestettävä oma, kriisityöntekijän vetämä istunto. Kriisityöhön perehtyneen ihmisen on myös syytä olla opettajan tukena, jos usea opiskelija luokassa on todistanut jotakin järkyttävää tapahtumaa. Opiskelijoiden kertoessa reaktioistaan, opettajan ei pidä sanoa esim. niin, se on ihan normaalia, vaan on parempi kysyä: Reagoiko kukaan samalla tavalla? Opettaja kerää yhteen opiskelijoiden esiintuomat aiheet, tuo esiin heidän ajatuksensa ja reaktioidensa yhdenmukaisuuden sekä korostaa heidän reaktiotapojensa normaaliutta. Opettaja voi kertoa, miten ihmiset tavallisesti reagoivat tällaisten tapausten jälkeen. Opiskelijoille tuodaan esille, että traumaattinen tapahtuma voi vaikuttaa keskittymiseen ja muistiin. Selviytymiskeinojen vahvistaminen: Mitä kokemuksia sinulla on surun käsittelemisestä? Miten olet selvinnyt aikaisemmin, kun sinulla on olut surua tai sinulle on tapahtunut jotain mieltä järkyttävää? (isovanhempien kuolema, tulipalo, lemmikin kuolema). Opettaja kerää selviytymiskeinoja, EI itse tarinoita. Opiskelijat kertovat mielellään, kuinka toiselle puhuminen auttoi, kavereiden, vanhempien kanssa puhuminen, piirtäminen, musiikin kuuntelu, ulkoilu, kävely tms. Opettajan on luonteva kertoa myös omista reaktioistaan ja kokemuksistaan ja kuinka hän toimii ollessaan surullinen. 4. Tulevaisuuteen katsominen Mitä nyt ja jatkossa tapahtuu? Mitä me voimme tehdä? Tarkoituksena suuntautua tulevaisuuteen ja kanavoida opiskelijoiden tunteita toiminnan kautta. Oleellisinta on saada aikaan ilmapiiri, että asiasta keskusteleminen on turvallista ja asioista ja tunteista on koulussa lupa puhua. 5. Päätösvaihe Yhteenveto, seuranta Käsitellyistä aiheista tehdään yhteenveto ja suunnitellaan myöhempiä tapahtumia (esim. mitä hautajaisten aikana tehdään, lisäkeskustelusta päättäminen) Jos on kysymys kuolemantapauksesta, tarvitaan todennäköisesti useampia keskusteluja Luokka voi tehdä suunnitelman jonkin asian esim. piirroksen tai kirjeen toteuttamisesta yhdessä. Luokalla on näin mahdollisuus osoittaa huolenpitoaan omaisia kohtaan. Lopuksi opiskelijoilta kysytään, jäikö jokin asia mietityttämään tai epäselväksi tai mitä he ajattelevat tänään pohdituista asioista. Kun keskustelu on päätetty, tavalliseen opiskeluun palaaminen on helpompaa, koska tapahtuneesta on saanut puhua.

29 27 Opettajat voivat keskustelun aikana tarkkailla erityisen voimakkaasti reagoivia opiskelijoita ja keskustella jälkeenpäin heidän kanssaan tai ohjata heitä esim. koulupsykologille. Ryhmän opiskelijan kuoltua joko samana päivänä tai seuraavina päivinä: Opiskelijoille annetaan mahdollisuus muistella vainajaa. Ajatukset voi sanoa ääneen, ne voi piirtää, kirjoittaa tai ajatella vain mielessään Lopuksi voidaan jättää jäähyväiset. Jäähyväiset voidaan kirjoittaa tai piirtää. Jos on kyse itsemurhasta, tällöin on hyvä tilaisuus puhua voimattomuudesta, itsesyytöksistä ja häpeäntunteista. (Tällöin myös aina koulupsykologi/koulukuraattori paikalla, yleensä vetäjänä.) Muistelukirja, seuraavien viikkojen aikana luokka voi tehdä oman kansion/vihkosen kuolleesta opiskelijasta: Tosiasiatiedot, tapahtumien kulku, hautajaiset, hyviä muistoja, vuoden päästä. Kuvia ja kertomuksia luokassa niin kauan esillä kuin tarpeen Opiskelijalle voi myös antaa lauseentäydennystehtäviä: Kuullessani tapahtuneesta ajattelin ensimmäisenä, että.. Pahinta siinä oli, että. Voimakkain vaikutelmani on. Surullisimmaksi minut tekee. Opettajan on hyvä antaa neuvoja kotiin: Puhukaa tapahtuneesta läheisten kanssa Puhukaa ystävien ja kavereiden kanssa Käykää hautausmaalla Hankkikaa enemmän tietoa tapahtumasta Kirjoittakaa päiväkirjaa, runoja tai ajatuksia ylös Tehkää jotain yhdessä omaisten hyväksi

30 28 6 Perehdytys, toimintavalmiuksien harjoittelu Kriisitilanteiden toimintaohjeisiin perehdyttäminen, sovittujen toimintaohjeiden harjoittelu ja muu suunnitelmista tiedottaminen on välttämätöntä, jotta yhteisön toimintakyky säilyy yllättävissä tilanteissa. Perusperiaatteena Ahlmanilla on, että jokainen oppilaitoksen opetus- tai muussa vastuussa oleva työntekijä saa myös sijaisena työtehtäviä hoitaessaan perehdytyksen ensiapuun ja pelastautumiseen liittyviä kriisitilanteita varten. Kriisitilanteiden toimintaohjeiden perehdytys ja harjoittelu toteutetaan Ahlmanilla seuraavasti: Kriisitilanteiden toimintamallien harjoitusten suunnittelu ja organisointi on Ahlmanin kriisiryhmän sekä turvallisuusvastaavien tehtävä. Kriisitilanteiden toimintamalleja harjoitellaan koko henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa Ahlmanilla säännöllisesti. Järjestetään palo- ja pelastusharjoituksia, suojautumisharjoituksia. Oppilaitoksen seinillä on ohjeistuksia. Pidetään opiskelijoiden ja huoltajien yhteystiedot, henkilökunnan yhteystiedot ja hälytysnumerot ajan tasalla. Järjestetään kohdennettua perehdytystä Ahlmanin turvallisuusvastaaville, kriisiryhmän jäsenille sekä esimiehille. Ahlmanin opiskelijat perehdytetään myös koulutusala- ja tutkintokohtaisiin turvallisuus- ja työsuojeluohjeisiin. Ahlmanilla peruskoulutuksessa käsitellään terveyden ja turvallisuuden edistämistä ja vaaratilanteissa toimimista ja ensiapua sekä yleisiä kansalaisen turvallisuuteen liittyviä teemoja yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien tarvittavan osaamisen eri tutkinnon osissa. 7 Suunnitelman arviointi ja päivittäminen Rehtori kutsuu kriisiryhmän koolle vähintään kerran lukuvuodessa päivittämään kriisisuunnitelmaa. Kriisitoimintamallin päivitys tulee tehdä aina, kun oppilaitoksen toiminnassa tai henkilöstössä tapahtuu keskeisiä muutoksia. Tämän lisäksi kriisisuunnitelman toimivuus on hyvä tarkistaa aina jokaisen kriisitilanteen jälkeen, jolloin arvioidaan, mitä tilanteesta opittiin, mikä ei toiminut tai mitä on tärkeä muuttaa. Lähteet Heiskanen, T., Salonen, K. & Sassi, P Mielenterveyden ensiapukirja. Suomen Mielenterveysseura. Vaasan kaupungin kriisitoimintamalli, 1992 & muutokset Arja Sigfrids 2010.