Työaikapankki ja liukuva työ käytännössä. Piia Jeremejeff

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työaikapankki ja liukuva työ käytännössä. Piia Jeremejeff"

Transkriptio

1 Työaikapankki ja liukuva työ käytännössä Piia Jeremejeff

2 Työaikapankit entistä ajankohtaisempia Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt ovat olleet viime vuosina paljon esillä. Joustavilla työajoilla ja työaikajärjestelmillä parannetaan yritysten ja työyhteisöjen tuottavuutta. Tarkoituksena on ottaa huomioon myös henkilöstön yksilölliset työaikatarpeet entistä paremmin. Työmarkkinakeskusjärjestöt pääsivät jo vuonna 2004 sopimukseen vapaaehtoisia työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä eli työaikapankkeja koskevista periaatteista. Monissa vuosina 2007 ja 2008 solmituissa työehtosopimuksissa oli kirjauksia työaikapankeista tai niiden käytön edistämisestä. Kuitenkin vain 16 prosentilla SAK:laisista työpaikoista on käytössä työaikapankin kaltainen järjestelmä ja 15 prosentilla työpaikoista on liukuva työaika.

3 Työaikapankki ja työehtosopimukset Periaatteessa työaikapankki voidaan perustaa ilman työehtosopimustakin, mutta käytännössä siitä sovitaan aina alan työehtosopimuksessa. Työehtosopimus tuo sopimukselle aina paremman turvan ja tehokkaamman neuvotteluprosessin. Työehtosopimus antaa raamit sille, mistä pitää sopia. Joissakin tesseissä on liitteenä myös mallisopimus. Tessistä on yleensä apua myös ristiriitatilanteissa. Työaikapankki on nyt mainittu ainakin kemianteollisuuden, rahoitusalan, teknologiateollisuuden ja tietotekniikan palvelualan ylempien tesseissä. Suunnittelu- ja konsulttialan työehtosopimuksessa on suositus työaikapankkijärjestelmän käyttämisestä sekä ohjeistus siitä sopimisesta. Arkkitehtisuunnittelualalle on tehty työaikapankkiohje.

4 Muita kollektiivisia työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä 1. Liukuva työaika Työsopimuslaki 13 : Työnantaja ja työntekijä voivat 6 :n 1 momentista sekä työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia liukuvasta työajasta niin, että työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä. Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika, joka voi olla enintään kolme tuntia. Viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 40 tuntia. Enimmäiskertymä saa olla enintään 40 tuntia. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähennetään työntekijälle annettavalla vapaa-ajalla.

5 Muita kollektiivisia työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä 2. Vuosilomalain säästämismahdollisuus Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien määrästä työnantajan ja työntekijän on neuvoteltava viimeistään silloin, kun työnantaja kuulee työntekijöitä vuosiloman ajankohdasta. Säästövapaa on annettava työntekijälle hänen määräämänään kalenterivuonna tai hänen määrääminään kalenterivuosina. Jollei säästövapaan tarkemmasta ajankohdasta voida sopia, työntekijän on ilmoitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää. Mitä 25 ja 26 :ssä säädetään vuosiloman siirtämisestä ja siirretyn loman antamisesta, koskee myös säästövapaata. Työntekijällä, jonka palkka määräytyy 10 :n mukaan, on oikeus saada tämä palkkansa säästövapaan ajalta. Jos työntekijän palkka määräytyy 11 tai 12 :n mukaan, hänelle säästövapaan ajalta maksettava palkka määräytyy säästövapaan tai sen osan alkamisajankohtaa edeltäneen lomanmääräytymisvuoden palkan mukaan. Työsuhteen päättyessä, työsuhteen muuttuessa osa-aikaiseksi tai työntekijän joutuessa toistaiseksi lomautetuksi työntekijällä on oikeus saada korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta sen mukaan kuin 17 :ssä säädetään.

6 Muita kollektiivisia työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä 3. Etätyö Työtä, joka tehdään kiinteän toimiston ulkopuolella, esimerkiksi kotoa, etäpisteestä tai liikkuvasta toimistosta käsin. Uusista tavoista organisoida työtä käytetään muun muassa nimityksiä etätyö, etyö, mobiilityö ja monipaikkainen työ. sähköisen tieto- ja viestintätekniikan keskeisyys Työnantajan johto ja valvonta korostuneempaa. Perustuu luottamukseen. Hyvin laadittu sopimus selkiyttää, mikä on työaikaa ja mikä vapaa-aikaa voivat olla kaikki yrityksessä käytössä samanaikaisesti työaikapankin lisäksi. => Oltava kuitenkin selkeät ohjeet, miten niitä käytetään.

7 Kokemukset ja hyödyt työaikapankeista? Työaikapankki on järjestelmä, jonka avulla on mahdollista säästää ja käyttää myöhemmin työaika- ja palkkaeriä kokonaisina vapaapäivinä. Se on siis joustavampi kuin yleisemmässä käytössä oleva liukuva työaika. Selvityksien mukaan mukaan ylivoimaisesti suurin osa työaikapankkia käyttävistä työntekijöistä on siihen tyytyväisiä. Sen avulla voidaan vähentää lomautuksia ja ylitöiden määrää sekä lisätä kokoaikaisia työsuhteita ja parantaa työssä jaksamista. Jaksaminen ja työhyvinvointi paranevat useiden tutkimusten mukaan sen myötä, että työntekijän oma vaikutusvalta omaan ajankäyttöönsä lisääntyy. Se on hyvän työaikapankin edellytys.

8 Kokemukset ja hyödyt työaikapankeista? Erityisiä syitä miksi työaikapankki on haluttu ottaa käyttöön: Ylityöt jäävät usein korvaamatta ja vapaa-aikana tapahtuvaa työmatkustamista kertyy monelle runsaasti. Muutoin korvaamatta jäävät ylityötunnit ja vapaa-ajalle ulottuva työmatkustamiseen käytetty aika jota laki ei määrittele työajaksi voitaisiin sopia siirrettäväksi työaikapankkiin. Pekkasia nollautuu

9 Työnantajajan hyödyt työaikapankeista Toki järjestelmän pitää olla hyödyllinen myös työnantajalle ja helpottaa työn teettämistä esimerkiksi ruuhkahuippujen aikana. Työaikapankilla voidaan työnantajan näkökulmasta ajoittaa työntekoa entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä säästää ylityökustannuksissa ja samalla tarjota henkilöstölle mahdollisuus kerätä liukumia lyhyttä vapaata pitemmäksi lomaksi Kuva lainattu Elinkeinoelämän Keskusliiton sivuilta

10 Kokemukset ja hyödyt työaikapankeista? Pankkia käyttävillä työntekijöillä oli muita enemmän vaikutusmahdollisuuksia työhönsä ja työaikoihinsa. Työnantajien odotukset kustannussäästöistä toteutuivat ylityökorvausten poisjäännin ja lisääntyvän toimitusvarmuuden vuoksi. Edellä esitetyt tiedot käyvät ilmi työministeriön Jyväskylän yliopistolta tilaamasta tutkimuksesta " Työaikapankki - haavetta ja todellisuutta, jossa selvitettiin työnantajien ja työntekijöiden kokemuksia työaikapankista. Luottamus organisaation johtoon ja työtovereihin sekä hyvät vaikutusmahdollisuudet omaan työhön lisäsivät halukkuutta joustaa normaalista työajasta sekä tyytyväisyyttä työaikapankkiin. Jos yleinen ilmapiiri ja keskinäinen luottamus ovat työpaikalla heikkoja, työaikapankista sopiminen on erittäin vaikeaa, vaikka se hyödyttäisi molempia osapuolia.

11 Millä aloilla käytetään eniten työaikapankkeja? Ylemmät toimihenkilöt olivat halukkaimpia joustamaan normaalista työajasta, haluttomimpia olivat työntekijät. Ylemmät toimihenkilöt ja vakituiset työntekijät olivat tyytyväisimpiä pankin käyttöön. Työaikoihinsa olivat tyytyväisimpiä alemmat toimihenkilöt, osaaikatyötä tekevät ja iäkkäämmät työntekijät. Työpaikoilla, joissa työ oli luonteeltaan suunnittelutyötä, päivätyö yleistä ja henkilöstö etupäässä toimihenkilöitä, työaikapankkiin oltiin tyytyväisimpiä ja yleinen työilmapiiri koettiin positiiviseksi. Heikointa tyytyväisyys oli organisaatioissa, joissa henkilöstö oli työntekijäpainotteista, vuoro- ja viikonlopputyö yleistä ja työn luonne suorittavaa. Työaikapankin käyttö on yleisintä palvelualalla, kuten liike-elämän palveluissa ja julkisissa palveluissa.

12 Työaikapankin toimivuus huomio nämä asiat ennen käyttöönottoa! 1.Työaikapankin käytännön toimivuuden kannalta on tärkeää, että työajan seurantajärjestelmä on helppokäyttöinen. Jos käyttö on hankalaa, se voi heikentää henkilöstön halukkuutta käyttää työaikapankkia. 2.Tyypillisin syy tyytymättömyyteen oli joustojen määräytyminen yksin työnantajan tarpeiden mukaan. Joissain organisaatioissa tällainen tilanne oli johtanut työntekijöiden irtautumiseen työaikapankin järjestelystä. 3.Osassa kohdeorganisaatioista järjestely oli kehitetty pitkien vapaakausien viettämiseen. Tällöin keskeisinä syinä pankin käyttöönottoon olivat tuotannolliset tekijät ja niihin liittyvät voimakkaat kausivaihtelut. Ongelmaksi voi nousta säästettyjen tuntien käytön ajankohta, koska ihmiset haluavat pitää pitkät lomansa mieluiten kesäkuukausina. Talvikuukausille ajoittuva hiljainen kausi ja sitä myötä pitkien lomajaksojen pito voi aiheuttaa tyytymättömyyttä järjestelyyn.

13 Työaikapankin toimivuus huomio nämä asiat ennen käyttöönottoa! 4. Vuorotyössä, erityisesti kolmivuorotyössä, pankin soveltaminen on usein hankalaa, koska kokonaisten vapaapäivien pitäminen voi olla vaikeaa. Vuorotyössä säästöön tekeminen rajoittuu viikonloppuihin ja sairaustapauksiin, jolloin tuntien tekeminen on riippuvaista muita työntekijöistä. 5. Keskeistä työaikapankin toimivuuden kannalta on työaikatilin saldorajojen suuruus. Liian kapeat saldorajat johtavat plussaldojen liian nopeaan täyttymiseen ja yli menevät tunnit eivät tallennu. 6. Toisaalta liian suurten saldorajojen vaarana on, että tunteja kerääntyy säästöön tai niitä ollaan tilille velkaa liian suuria määriä, jolloin niiden pitäminen tai korvaaminen voi muodostua ongelmalliseksi. Saldon tasoitusjakson tulee myös olla järkevästi mitoitettu.

14 Työaikapankkia koskevia termejä 1.Työaikapankilla tarkoitetaan niitä yritys- tai työpaikkatasolla käyttöönotettuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopimalla säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteisesti. 2.Työaikapankkitilillä tarkoitetaan työntekijäkohtaista tiliä tai muuta luetteloa, jolle säästettävä aika- ja palkkaerä kirjataan ja jonka saldosta pidettävä vapaa-aika vähennetään. 3.Saldolla tarkoitetaan pankin tilillä olevaa aika määrää. 4. Pankkivapaalla (työaikapankkivapaalla, pankkivapaa-ajalla) tarkoitetaan työaikapankista pidettävää palkallista vapaa-aikaa. 5. Säästöllä tarkoitetaan aika- tai palkkaerän säästämistä työaikapankkiin

15 Työaikapankkia koskevia termejä 6. Nostolla tarkoitetaan vapaa-ajan käyttämistä työaikapankista myös silloin, kun työaikaa lainataan työaikapankista. 7. Työaikapankin osatekijällä tarkoitetaan säästettäviä työaikoja ja vapaa-aikoja sekä vapaa-ajaksi muunnettuja rahamääräisiä etuuksia. Osatekijöitä ovat muun muassa säännöllisen työajan tasoitusjaksoihin sekä liukuvaan työaikaan liittyvät tasauserät, työaikojen lyhennyserät, vuosilomat ja lomarahat, lisä- ja ylityöt sekä vapaa-ajaksi muutetut työaikakorvaukset. 8. Rahakorvauksella tarkoitetaan työaikapankista nostettua palkkaa, jota vastaavaa vapaa-aikaa ei ole pidetty. Jos työntekijä pitää esimerkiksi viikon työaikapankkivapaata (työaika 40h/vko) ja nostaa työaikapankista 60 tuntia vastaavan palkan, rahakorvaukseksi katsotaan 20 tunnin palkka. Niin ikään rahakorvauksena pidetään työaikapankista nostettua palkkaa silloin, kun työnantaja ei vapaan ajalta muusta syystä maksa palkkaa kuten esimerkiksi lomautusajalta.

16 Työaikapankkitili Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan työaikapankki suositellaan muodostettavaksi aikaperusteiseksi. Useimmiten käyttökelpoisin on tuntiperusteinen työaikapankkitili. Rahamääräisen työaikapankkitilin käyttöä ei suositella. Työnantajan on pidettävä työntekijäkohtaista työaikapankkitiliä. Tilille merkitään kaikki työaikapankkitapahtumat päivämäärineen. Tilin saldo osoittaa säästössä oleva aikaa. Erityistä työaikapankkitiliä ei tarvitse pitää, jos edellä mainitut tiedot käyvät ilmi suoraan työaika- ja palkkakirjanpidosta. Työaikapankin säästölle ei ole asetettu enimmäismäärää. Sama koskee myös työaikapankkivelkaa. Enimmäismäärät voidaan arvioida ja sopia paikallisesti ennen järjestelmän käyttöönottoa.

17 Työaikapankkitili Työaikapankkiin kerätään aikaa kumulatiivisesti. Säästettyjen erien käyttöjärjestystä ei seurata eikä eri erien käyttämiselle aseteta määräaikaa. Näin ollen osatekijöitä voidaan säästää työaikapankkiin usealta eri kalenterivuodelta. (Kuva lainattu Elinkeinoelämän keskusliiton sivuilta)

18 Työaikapankit juridisesti ja niistä sopiminen

19 Työaikapankit laissa? Lainsäädännössä työaikapankin määritelmä löytyy ainoastaan työttömyysturvalain 1 luvun 5 :n 1 momentin 13 kohdasta. Säännöksen mukaan työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkakohtaisesti kirjallisesti sovittua työntekijöiden työaikajärjestelyä, jolla voidaan 1. säästää työaikaa, 2. ansaittuja vapaita tai 3. vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä korvauksia toisiinsa yhdistäen 4. ja nostaa palkallista vapaa-aikaa tai rahakorvausta

20 Mikä työaikapankki siis on? Työaikapankki on työntekijöiden työaikajärjestely, josta on yritys- tai työpaikkakohtaisesti kirjallisesti sovittu. Työaikapankkiin voidaan säästää työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä korvauksia toisiinsa yhdistäen. Työaikapankkiin säästettäviä eriä voivat olla esimerkiksi : 1. työajan tasoitusjaksoihin ja liukuvaan työaikaan liittyvät tasoituserät, (esim. siltä osin kuin yli + 10 tuntia tai alle -10 tuntia.) 1. lisä- ja ylityöt, 2. eri työehtosopimuksiin perustuvat työajan lyhennyserät, 3. vuosilomalain mukaiset säästövapaat sekä 4. vapaaksi vaihdetut lomarahat sekä vapaa-ajaksi muutetut työaikakorvaukset. Säästetty erä muuttuu kirjaushetkellä työaikapankkia koskevien sääntöjen mukaan korvattavaksi.

21 Etujen siirtomenettely Etuja siirretään pankkiin vähintään samassa suhteessa kuin siitä lain tai työehtosopimuksen mukaan maksettaisiin rahallinen korvaus. Edut siirretään pankkiin korotuksineen. Esim. ylityötä voidaan siirtää työaikapankkiin siten, että: a) Työntekijälle maksetaan korotusosa, mutta perusosa siirretään pankkiin b) Työntekijälle maksetaan perusosa ja korotusosa siirretään pankkiin. c) Sekä perusosa että korotusosa siirretään pankkiin (esim. 2 h 50 %:lla korotettuna on 3 tuntia pankkiin.) Selvyyden vuoksi sovittava esim. että työntekijän on sovittava erän siirtämisestä pankkiin etukäteen esimiehensä kanssa samassa yhteydessä, kun sovitaan ylitöiden tekemisestä, vuosiloman pitämisestä. sisään tekemisestä jne.

22 Miten työaikapankki eroaa muista työaikaa koskevista järjestelmistä? Työaikapankki eroaa muista työaikajärjestelmistä siinä, että työaikapankkiin säästettyjen erien alkuperää ei lähtökohtaisesti seurata eikä niiden käytölle aseteta aikarajoja. Työaikapankkiin säästetään ensisijaisesti työaikaa ja säästöt nostetaan ensisijaisesti palkallisena vapaa-aikana. Vapaa-aikaa voidaan myös lainata työaikapankista velaksi.

23 Kuinka paljon pankkiin voi säästää? Mahdollisesta enimmäismäärästä on syytä sopia! Voidaan sopia myös siitä, että voi olla myös miinustunteja. Syytä aloittaa pienemmillä enimmäismäärillä ja kasvattaa niitä, mikäli järjestelmä toimii. Enimmäismäärää pohdittaessa on syytä kiinnittää huomio siihen, että työntekijän saatavat työaikapankista on turvattu työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa vain 6 kuukauden palkkaa vastaavalta määrältä (palkkaturvalaki 9 a ).

24 Työaikapankkiin tallennetut saatavat on turvattu palkkaturvalla Palkkaturvana maksettaville työaikapankkisaataville tulee enimmäismäärä, joka on yksilöllinen ja vastaa työntekijän kuuden kuukauden palkkaa. Työaikapankkisaatavien maksaminen palkkaturvana edellyttää, että työaikapankkijärjestelmästä ja sen sisällöstä on työpaikalla kirjallisesti sovittu tai että järjestelmän ehdot on muutoin kirjattu. Lisäksi edellytetään, että työnantaja on pitänyt erillistä työaikapankkitiliä tai että tilitapahtumat ja niiden ajankohdat löytyvät työnantajan työaika- ja palkkakirjanpidosta.

25 Työehtosopimuskohtaisuus ja vapaaehtoisuus Miten sovitaan? Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja tarkemmasta sisällöstä sovitaan yritys- tai työpaikkakohtaisesti noudattaen asianomaisella alalla käytössä olevia paikallisen sopimisen menettelytapoja jotka tulevat työehtosopimuksesta Työaikapankkijärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi paikallisessa sopimuksessa tulisi määritellä mahdollisimman täsmällisesti 1) järjestelmän tavoitteet, 2) soveltamisala ja 3) sisältö Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotto edellyttää, että työ- ja virkaehtosopimuksissa on mahdollistettu asiaa koskeva paikallinen sopiminen työ- ja virkaehtosopimuksessa määrätyin rajoituksin. Lisäksi se edellyttää, että paikallisesti asiasta tehdään yrityskohtainen sopimus HUOM! Säästäminen ja lainaaminen on jokaiselle työntekijälle vapaaehtoista.

26 Työehtosopimuskohtaisuus ja vapaaehtoisuus Miten sovitaan? Teknisesti paikallisen sopimuksen työaikapankin käyttöönotosta tekevät tes-aloilla henkilöstön edustajana toimiva luottamusmies tessittömillä aloilla luottamusvaltuutettu tai muu henkilöstön edustaja ja työnantaja. Työaikapankille ei ole mitään tiettyä määrämuotoa, vaan sopimuksen tekevät osapuolet määrittelevät sen sisällön itse ottaen huomioon TAL:n ja TES-määräykset. Esim. Työpaikalla tehdään paikallinen sopimus työaikapankin pelisäännöistä, ja ylempi toimihenkilö päättää, liittykö sopimukseen ja ryhtyy käyttämään työaikapankkia vai ei. Luottamusmiesten on syytä olla tarkkoja siitä, mitä sopimukseen kirjataan.

27 Työehtosopimuskohtaisuus ja vapaaehtoisuus Miten sovitaan? Teknologiateollisuudessa on ilmennyt näkemyseroja: Työnantaja on halunnut käyttää direktio-oikeuttaan ja hyödyntää työaikapankkia keskimääräisen työajan tasoitusmekanismina. => ei pidä suostua, sillä silloin ylempi toimihenkilö menettää mahdolliset ylityökorvauksensa. Ja jos työnantaja saisi yksipuolisesti päättää vapaan ajankohdankin, työaikapankkivapaata voitaisiin antaa muun muassa yt-prosessin vaativan lomautuksen sijaan. Kiistaa on ollut myös työaikapankin vapaaehtoisuudesta: Työnantaja on esittänyt työaikapankkisopimusta, josta kukaan ei voisi kieltäytyä. => ei pidä suostua; vaikka sopimus kattaa koko henkilöstön, yksilölle työaikapankin käytön on aina oltava vapaaehtoista.

28 Työaikapankkia koskeva sopimus

29 Työaikapankki käytännön ohjeita 1. Selvitetään, mitä oma ammattiliitto suosittelee työaikapankin käyttöönotosta ja mitä työehtosopimuksessa on sovittu. Tessistä ja sen työaikapankkia koskevista määräyksistä voidaan poiketa vain, jos sopimuksessa niin sovittu. 2. Tulisi olla sellainen, että voidaan soveltaa kaikkiin työpaikan työntekijöihin. Yhdenvertaisuusperiaate / tasaveroinen kohtelu Vapaaehtoisuus 3. Sovitaan kirjallisesti työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevien määräysten mukaisesti. Jos työpaikalla noudatetaan useampaa eri työehtosopimusta, on sovittava siitä, minkä sopimuksen paikallista sopimista koskevien määräysten mukaisesti järjestelmä laaditaan.

30 Työaikapankki käytännön ohjeita 4. Henkilöstösuunnitelmassa tai vastaavassa syytä selvittää, miten työaikapankki vaikuttaa työvoiman käyttöön (koko-, osa- ja määräaikaiset, vuokratyövoima sekä muu ulkopuolinen työvoima.) 5. Jos työpaikalla käytössä myös liukuva työaika ja /tai käytetään oikeutta vuosiloman säästämiseen, on syytä sopia, miten järjestelmät sovitetaan yhteen.

31 Mitä sopimuksessa sovitaan ja mitä siinä tulee huomioida? Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja sisällöstä on sovittava työpaikalla kirjallisesti. Sopimuksessa sovitaan muun muassa työaikapankin perustamisesta, lakkauttamisesta ja työaikapankin käytön säännöistä. Sovittava myös keitä työaikapankki koskee: koska henkilöstöä vai sen osaa Työaikapankkijärjestelmän sisältöä tulee voida muuttaa sopimalla saatujen kokemusten ja muuttuneiden tarpeiden perusteella. Tämä koskee esimerkiksi säästöjen enimmäismääriä ja vapaiden ajankohdista sopimista. Työpaikalla käytössä olevat osatekijät sovitaan aina yritys- tai työpaikkakohtaisessa sopimuksessa. Osatekijöiden käyttöä ei ole rajoitettu, mutta olisi luontevaa, jos työaika olisi aina työaikapankissa osatekijänä.

32 Keihin työaikapankkijärjestelmää voidaan soveltaa? Työaikapankkijärjestelmän käyttö perustuu yksittäisen henkilön osalta vapaaehtoisuuteen. Yksittäisen työntekijän kuulumisen työaikapankkijärjestelmän piiriin tulee olla todennettavissa kirjallisesti, sähköisesti tai muulla todennettavissa olevalla tavalla. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että palkkakirjanpitoon tai työaikapankkisopimukseen tulee merkintä, kuka kuuluu työaikapankkijärjestelmän piiriin ja mistä alkaen. Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta sitä, että kunkin työntekijän tulisi välttämättä tehdä erillinen sopimus järjestelmään liittymisestä. Edellytys täyttyy esimerkiksi silloin, kun työaikapankkikirjanpidosta käy ilmi työntekijän ensimmäinen ja viimeinen tilitapahtuma ja sen ajankohta.

33 Työaikapankkijärjestelmän muuttaminen ja lakkauttaminen (purku) Työaikapankkisopimuksessa tulee sopia niistä menettelytavoista ja ilmoitusajoista, joilla työpaikan työaikapankkijärjestelmä lakkautetaan. Lakkauttamiselta ei vaadita erityisiä perusteita. Työaikapankin purku voidaan sopia toteutettavaksi siten, että saldo korvataan rahana tai antamalla saldoa vastaava pankkivapaa. Työntekijä voi korvata palkkavelan rahana tai saldoa vastaavalla työsuorituksella. Samalla on syytä sopia, miten yksittäinen työntekijä voi työsuhteen kestäessä luopua järjestelmästä. Työaikapankkisopimus koskee yleensä tiettyä ennalta määriteltyä henkilöstöryhmää eikä yksittäinen työntekijä voi irtisanoa työaikapankkisopimusta omalta osaltaan. Yksittäinen työntekijä voi luopua työaikapankin käyttämisestä yksinkertaisesti siten, että hän pitää säästetyt vapaat pois sovittuna ajankohtana.

34 Työaikapankkijärjestelmän muuttaminen ja lakkauttaminen (purku) Jos yksittäisen työntekijän työtehtävissä, työajassa tai palkkausperusteissa tapahtuu olennainen ja pysyvä muutos, työaikapankkijärjestely voidaan hänen osaltaan purkaa. Tällainen muutos on esimerkiksi työntekijän siirtyminen osaaikaeläkkeelle tai uusiin tehtäviin. Työaikapankin saldo voidaan myös sopia muunnettavaksi uutta tilannetta vastaavaksi vanhan ja uuden palkan suhteessa. Uusi tuntisaldo voidaan laskea kertomalla työaikapankin saldo esimerkiksi vanhalla tunti- tai kuukausipalkalla ja jakamalla se uudella tunti- tai kuukausipalkalla Näin voidaan menetellä esimerkiksi silloin, kun työntekijä haluaa pitää säästetyn vapaa-ajan työtehtävien ja palkan muutoksesta huolimatta.

35 Saldon käyttäminen: miten ja milloin säästetyt tunnit käytetään? Syytä sopia, että pankkivapaa on työhön verrattavaa aikaa Kerryttää vuosilomaa jne. ellei asiasta ole jo sovittu työehtosopimuksessa. Esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaoikeutta määriteltäessä aika lasketaan työssäoloehtoa kerryttäväksi ajaksi. Lähtökohtaiseesti lauantait ja sunnuntait eivät kuluta työaikapankin saldoa, elleivät lauantait ja sunnuntait ole työntekijän työvuoroluettelon mukaisia työpäiviä. Käyttämisestä voidaan sopia: Esim. työntekijä voi päättää pitämisestä ja jakson pituudesta ilmoittamalla asiasta työnantajalle esim. viikkoa ennen vapaan aloittamista tai työvuorolistan laatimista. Esim. ilmoitusaika on yhteydessä jakson pituuteen siten, että mitä pidempi vapaa, sitä aikaisemmin vapaasta ilmoitettava työnantajalle. Sovittava tarkoista ajoista ja kenelle asiasta on ilmoitettava.

36 Pankkivapaiden pitäminen Pankkivapaiden ajankohdasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Pankkivapaiden käytön periaatteista ja menettelytavoista tulee sopia työaikapankkisopimuksessa. Työnantajan oikeudesta kieltäytyä antamasta vapaata tulee sopia Esim. vapaan pitämisen voi kieltää vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. Samalla tulee sopia myös siitä, miten ja missä tilanteissa jo sovittua vapaata voidaan mahdollisesti siirtää. Esim. työntekijällä aina oikeus siirtää sovittu vapaa, mutta työnantajalla on oikeus kieltäytyä hyväksymästä siirtoa samoista syistä kuin hänellä on oikeus kieltää vapaan pitäminen.

37 Pankkivapaiden pitäminen Työntekijän oikeudesta keskeyttää vapaa tulee myös sopia: Esim. jos työntekijä sairastuu ennen vapaan alkamista tai sen aikana, vapaa siirtyy pidettäväksi erikseen sovittuna ajankohtana. Mitä jos useampi työntekijä haluaa pitää vapaansa samaan aikaan? Sovittava periaatteet, joilla vapaa annetaan (etusijajärjestys) Otetaan huomioon vapaan käyttötarkoitus (esim. opiskelu, joka voi tapahtua vain tiettynä ajankohtana). Sopia, että vapaa on pidettävä tietyn ajan kuluessa kunkin erän pankkiin siirtämisestä. Jos vapaiden ajankohdasta ei voida sopia, työnantaja määrää viime kädessä vapaan ajankohdan. Työaikapankkisopimukseen voidaan ottaa määräys, että työaikapankin saldo voidaan korvata rahana, jos vapaan ajankohdasta ei päästä sopimukseen. Työsuhteen päättyessä: rahana tai vapaana

38 Yhteensovitus muiden poissaoloperusteiden kanssa Pankkivapaa rinnastetaan säännöllisen työajan järjestelyksi, minkä vuoksi pankkivapaa katsotaan pidetyksi ennalta ilmoitettuna ja sovittuna ajankohtana. Jos pankkivapaasta on sovittu ennen työntekijän sairastumista, pankkivapaat katsotaan yleensä pidetyiksi ennalta sovittuna aikana. Sovittu pankkivapaa siirtyy työntekijän työkyvyttömyyden sattuessa vapaapäivien ajalle, jos työaikapankkisopimuksessa on tästä nimenomaisesti sovittu. Työaikapankkisopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi aikaprioriteettiperiaatteen soveltamisesta siten, että poissaolon katsotaan johtuvan siitä syystä, joka on alkanut ensin. JATKUU.

39 Yhteensovitus muiden poissaoloperusteiden kanssa Tällöin, jos työntekijä sairastuu ennen kuin pankkivapaa alkaa, poissaolon syy on sairaus. Jos työntekijä sairastuu pankkivapaan aikana, poissaolon syy on pankkivapaa. Sairaan lapsen vanhemmalla on oikeus saada tilapäistä hoitovapaata ensisijassa lapsen hoidon järjestämiseksi. Työntekijän olleessa vapaalla lapsen hoito on muutoinkin järjestetty eivätkä pankkivapaapäivät näin ollen luonnollisestikaan siirry. Työaikapankkivapaata ei tule sopia päällekkäin muun ennalta tiedossa olevan palkallisen vapaan kanssa. Tällaisia vapaita voivat olla vuosiloma, äitiys- ja isyysvapaa sekä työajan lyhennysvapaa. Työntekijä voi varhentaa äitiys- ja isyysvapaan ajankohtaa, ja näissä tilanteissa suositellaan sovittavaksi, että etukäteen samalle ajalle sovitut pankkivapaapäivät siirtyvät.

40 Vapaiden ajalta maksettavan palkan määräytyminen Voidaan sopia, että vapaan ajalta maksetaan se palkka, jonka työntekijä saisi, jos hän olisi töissä. Voidaan kytkeä palkan maksu työehtosopimuksen määräyksiin. Tilannetta selkiyttää, mikäli palkkalaskelmassa työaikatilin tilanne (plus- / miinussaldo). Maksetaanko pankkivapaalta palkka senhetkisen kuukausiansion mukaan vai tarkastellaanko palkkakuittia ajalta, jolloin saldoa kartutettiin? Menettelytapa tulee määritellä sopimukseen. Pankkivapaan ajalta sovitaan yleensä maksettavaksi vapaan pitoajankohdan mukainen säännöllinen palkka. Ylemmälle toimihenkilölle voidaan maksaa säännöllinen kuukausipalkka.

41 Rahapalkan muuttaminen työtunneiksi Työaikapankkisopimusta laadittaessa on syytä määrittää laskentasäännöt ja periaatteet, joilla pankkiin siirrettävät rahamääräiset erät muutetaan säästettäväksi vapaa-ajaksi. Rahapalkka voidaan muuntaa työtunneiksi siten, että palkan määrä jaetaan tuntipalkalla. Jakoperusteena voidaan käyttää siirtohetkellä voimassa olevaa pankkivapaa-ajan tuntipalkkaa. Tässä tilanteessa suositellaan sovittavaksi, että kuukausipalkasta lasketaan tuntipalkka vakiojakajalla kuten ylityökorvausta laskettaessa. Tällöin tuntipalkka on sama kuukauden pituudesta riippumatta. Jos tuntipalkkaiselle maksetaan pankkivapaa-ajan palkka keskituntiansion perusteella, säästettävä tuntimäärä saadaan jakamalla rahapalkka keskituntiansiolla

42 Rahakorvauksen maksaminen Työaikapankkisopimuksessa on myös aina etukäteen sovittava tilanteet, joissa työaikapankin saldo voidaan korvata rahakorvauksena. Tämä edellytys perustuu Verohallituksen lausuntoon ennakonpidätyksen toimittamisajankohdasta. Sopimus on tehtävä kirjallisena. Työaikapankin saldo voidaan korvata rahana ainoastaan poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten työsuhteen päättyessä tai purettaessa työaikapankki kokonaan tai yksittäisen työntekijän osalta.

43 Rahakorvauksen maksaminen Saldo voidaan kuitenkin korvata rahana muissakin kuin edellä mainituissa tilanteissa, jos rahakorvauksen maksuperuste on etukäteen sovittu työaikapankkisopimuksessa. Näin ollen on mahdollista sopia pidemmistä palkattomista vapaista, joiden aikana nosto työaikapankista käsitellään rahakorvauksena. Tällaisia vapaita voivat olla esimerkiksi äitiysvapaa, vanhempainvapaa, hoitovapaa, pitkä sairausloma ja opintovapaa.

44 Oikeustapauksia työaikapankin käytöstä

45 TT: Lausunnossa on ollut kysymys muun muassa siitä, onko teknologiateollisuuden työehtosopimukseen sidotussa yrityksessä vuokratyöntekijöinä työskentelevien ulkomaalaisten työntekijöiden osalta voitu sopia työaikapankista, jossa ylitöistä kertyviä korvauksia ei oteta huomioon. Käräjäoikeus on ensiksi tiedusteli työtuomioistuimelta, rajoittaako työaikalainsäädäntö tai Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välinen työehtosopimus HR-Apu Oy:n mahdollisuutta sopia työntekijöidensä kanssa työaikapankista, jossa työntekijöillä "on vain yksinkertaisia tunteja" eli ylitöistä normaalisti kertyviä lisiä ei huomioida työaikapankkiin kertyvien säästövapaiden lisäyksinä eikä korvata muutoinkaan.

46 TT: TT tarkasteli alan TES:sia ja totesi seuraavaa: Työehtosopimuksen mukaan ei ole mahdollista sopia siitä, että ylityöt jäisivät kokonaan korvaamatta siten kuin käräjäoikeuden kysymyksessä on todettu. Myöskään työaikalain säännösten mukaan HR-Apu Oy:llä ei ole voinut sopia siitä, että ylityökorvaukset jäävät suorittamatta Tuomio osoittaa, että ennen työaikapankkisopimuksen tekemistä on tarkoin käytävä usein asiantuntijan läpi alan työehtosopimuksen määräykset paikallisesta sopimisesta, työaikapankista ja työajasta, jotta vastaavanlaisia virheitä ei sopimuksiin tule

47 TT Asiassa oli kysymys työehtosopimuksen mukaisen lomarahavapaan ja työaikapankkiin kertyneen vapaan siirtämisestä työntekijän sairastuessa vapaan aikana. Työehtosopimuksen mukaan näissä tilanteissa noudatetaan vuosilomalain säännöksiä. Osapuolet olivat erimielisiä siitä, tulkitaanko sopimusmääräyksiä ennen voimassa olleen vai muuttuneen vuosilomalain 25 :n mukaisesti. Vuosilomalain 25 :n 1 momentin ( /276) mukaan loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan, jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön. Säännös on muuttunut siten, että työntekijän sairaustuessa vuosiloman aikana hänellä on oikeus pyytää loman siirtoa heti ensimmäisestä sairastumispäivästä lukien. Ennen lain muutosta oli tilanteissa, joissa työntekijä sairastui kesken loman, käytössä oli seitsemän päivän karenssiaika.

48 TT lausunto: TT Työtuomioistuin pitää poikkeuksellisena Kaupan liitto ry:n tulkintaa, jonka mukaan lomarahavapaata ja työaikapankkia koskevissa määräyksissä viitattaisiin vuosilomalakiin sen sisältöisenä kuin se on ollut määräyksistä alun perin sovittaessa. Tässä tapauksessa se johtaisi siihen, että työehtosopimuksessa viitattaisiin sellaiseen vuosilomalain säännökseen, joka on ollut kumottuna työehtosopimuksen allekirjoitushetkellä. Jos näin olisi haluttu sopia, olisi tämä pitänyt kirjata selvästi sopimusmääräyksen tekstiin. Koska näin ei ole menetelty, kyseessä olevia työehtosopimusmääräyksiä on tulkittava muuttuneen vuosilomalain 25 :n mukaisesti.

49 Työsuhde- ja palkkahallintokysymyksiin liittyviä ohjeita

50 Muutamia ohjeita 1) Pankkivapaa-ajan palkka suositellaan maksettavaksi palkkakauden tavanomaisena palkanmaksupäivänä. Työaikapankin saldo erääntyy kokonaisuudessaan maksettavaksi viimeistään työsuhteen päättyessä tai työaikapankkia koskevan sopimuksen päättyessä, jollei maksuajankohdasta ole toisin sovittu. 2) Samat vakuutusmaksut maksettava niin kuin normaalistakin palkasta 3) Henkilökuntaetuudet ovat yleensä työntekijän käytettävissä pankkivapaata pidettäessä. 4) Työaikapankkivapaat eivät muuta työ- tai palvelussuhteen ehtoja.

51 Pankkivapaa-aika ylityön määrää laskettaessa Pankkivapaa-ajaksi luetaan työntekijän työvuoroluettelon mukaiset työtunnit tai -päivät. Esimerkiksi lauantai ja sunnuntai eivät kuluta työaikapankin saldoa paitsi, jos ne ovat työntekijän työvuoroluettelon mukaisia työpäiviä. Tuntitiliä käytettäessä pankin saldoa vähentäviksi tunneiksi luetaan ne tunnit, jotka muutoin olisivat olleet säännölliseen työaikaan laskettavia tunteja. Jos työpäivän pituus on 7,5 tuntia, pidetty vapaapäivä vähentää saldoa saman verran. Useissa työehtosopimuksissa on määräys, että vapaapäivänä tehty työ korvataan kuten viikoittainen ylityö, jos työntekijän säännöllinen viikoittainen työaika ei täyty arkipyhän, vuosiloman, sairauden, tilapäisen hoitovapaan tai muun sellaisen vuoksi. Pankkivapaata ei kuitenkaan lueta työajaksi tai siihen verrattavaksi ajaksi vuorokautisen ja viikoittaisen ylityön määrää laskettaessa, jos työehto- tai työaikapankkisopimuksessa ei ole muuta sovittu.

52 KIITOS TARKKAAVAISUUDESTANNE! Piia Jeremejeff Asianajotoimisto Legistum Oy Vilhonkatu 9 C. FI Helsinki Puh

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 14.11.2016 FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 1. Työaikapankin käsite ja tarkoitus Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Työaikapankki Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Pitkäjänteiset ja yksilölliset työaikajärjestelyt Tukea työyhteisön menestymistä mm. tuloksellisuus,

Lisätiedot

1. Työaikapankkia koskevia määritelmiä

1. Työaikapankkia koskevia määritelmiä OHJE TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTOON SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALALLA Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry, Toimihenkilöunioni TU ry ja Ylemmät

Lisätiedot

SAK:n työaikapankkiohjeistus

SAK:n työaikapankkiohjeistus 1 2007 SAK:n työaikapankkiohjeistus Joulukuu 2007 Lisätietoja: Palkka- ja työaika-asiantuntija Juha Antila juha.antila@sak.fi puh. 020 774 0169, 050 575 1790 Lakimies Anu-Tuija Lehto anu-tuija.lehto@sak.fi

Lisätiedot

TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS

TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS 1 TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS Nämä työaikapankkeja koskevat ohjeet ovat suosituksia. Työaikapankeista voidaan sopia paikallisesti myös näistä ohjeista poiketen, mutta aina noudattaen lainsäädäntöä ja teknologiateollisuuden

Lisätiedot

PAIKALLINEN SOPIMUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA JA EHDOISTA

PAIKALLINEN SOPIMUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA JA EHDOISTA 1 PAIKALLINEN SOPIMUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA JA EHDOISTA Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen 2017 luku III 32 pykälän 1 momentissa todetaan, että kunnassa voidaan ottaa käyttöön työaikapankki

Lisätiedot

Säännöllisen työajan järjestäminen on erotettava työaikapankkijärjestelystä.

Säännöllisen työajan järjestäminen on erotettava työaikapankkijärjestelystä. Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry Liite 1 OHJEET TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄSTÄ Työaikapankkijärjestelmä on kokeilu,

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet

KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet 2 Mikä on työaikapankki? 3 Työaikapankin käyttöönotto 4 Paikallinen työaikapankkisopimus Työaikapankkijärjestelmä

Lisätiedot

Suomen Farmasialiiton, Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Apteekkien työnantajaliiton yhteinen ohje vuosityöajan pidentämisen toteuttamisesta.

Suomen Farmasialiiton, Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Apteekkien työnantajaliiton yhteinen ohje vuosityöajan pidentämisen toteuttamisesta. 30.9.2016 1 OHJEET VUOSITYÖAJAN PIDENTÄMISEKSI Suomen Farmasialiiton, Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Apteekkien työnantajaliiton yhteinen ohje vuosityöajan pidentämisen toteuttamisesta. Vuosityöajan

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet

KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet 2 Mikä on työaikapankki? 3 Työaikapankin käyttöönotto 4 Paikallinen työaikapankkisopimus Työaikapankkijärjestelmä

Lisätiedot

Työaikapankkisuositukset ja soveltamisohjeet

Työaikapankkisuositukset ja soveltamisohjeet Työaikapankkisuositukset ja soveltamisohjeet Keskusjärjestöjen suositus AKAVA on pitkään vaatinut työaikapankkijärjestelmien kehittämistä. Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2003 ja 2004 asetettiin

Lisätiedot

Työaikapankkiin siirrettävät osatekijät

Työaikapankkiin siirrettävät osatekijät Työaikapankki Liittyminen Työaikapankkiin liittyminen on vapaaehtoista ja se perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. Liittymissopimus tehdään kirjallisesti (lomake). Liittymissopimuksessa

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet 2 Mikä on työaikapankki? 3 Työaikapankin käyttöönotto 4 Paikallinen työaikapankkisopimus

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen Viestinvälitys- ja logistiikka-alan TES 22 1 Etuuden vaihtaminen joustovapaaksi Ta ja tt voivat sopia (tes 22.3 ) a)

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS

TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS 1 Tammikuu 2010 OHJEISTUS Nämä työaikapankkeja koskevat ohjeet ovat suosituksia. Työaikapankeista voidaan sopia paikallisesti myös näistä ohjeista poiketen, mutta aina noudattaen lainsäädäntöä ja teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS

Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS 0 Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS 2011 1 Tyo ajan sijoittaminen Säännöllinen työaika Säännöllistä työaikaa koskevat määräykset ovat työaikalaissa

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta

Lisätiedot

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula TYÖAIKALAKI Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula 2016 www.dlapiper.com 2015 0 Työaikalain soveltamisala kauppatyöaikalain ja työaikalain yhdistäminen 1996 soveltamisalakiista ylempien toimihenkilöiden

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PAIKALLINEN SOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI PAIKALLINEN SOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto HELSINGIN KAUPUNKI PAIKALLINEN SOPIMUS 1 PAIKALLINEN SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOKSEN PALOMIESTEN TYÖAJASTA 1 Sopimuksen soveltamisalaan kuuluva henkilöstö Tämä sopimus koskee palomiehiä,

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto

303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto 826/2015 303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto Päätösehdotus Hallintojohtaja Jussi Muhonen Yhteinen kirkkoneuvosto päättää, että työaikapankkijärjestelmä otetaan käyttöön

Lisätiedot

PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA

PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA 1 (5) PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA 1. Soveltamisala Sopimusta sovelletaan KVTES:n, LS:n ja TS:n soveltamispiirissä olevaan henkilöstöön, lukuun ottamatta johtavassa ja itsenäisessä

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys.

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys. KT Yleiskirjeen 4/2016 liite 6 1 (6) KVTES:n muuttuneiden työaikaa koskevien määräysten soveltamisohjeet KVTES:n työaikaa koskevia määräyksiä on muutettu siten, että säännöllistä työaikaa on pidennetty.

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa.

10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa. 10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa. Ylityö 2. Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ. 3. Tasoittumisjärjestelmässä ylityötä

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Håkan Ekström

JHL:n edustajisto/hallitus Håkan Ekström Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 Kunta-alan KVTES neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.5.2016 Håkan Ekström Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2017 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-,

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-, 1 INFRA RY:N JÄSENTIEDOTE VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA: PERHEVAPAAN LOMAKERTYMÄ PIENENEE LOMALLA SAIRASTAMISEEN OMAVASTUU Eduskunta hyväksyi vuosilomalain muutoksen. Muutos rajaa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan

Lisätiedot

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla.

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. 1 JOUSTAVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA LIUKUVA TYÖAIKA Liukuvan työajan käyttöönottaminen

Lisätiedot

2 mom. Sopimusmuutokset tulevat voimaan lukien.

2 mom. Sopimusmuutokset tulevat voimaan lukien. Yleiskirjeen 11/2011 liite 1 TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010 2011 LIITTEEN 12 MUUTTAMISESTA (omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien tultua työaikalain

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

PAIKALLINEN SOPIMINEN 2017 MUUTOKSET JA MERKITYS TYÖNANTAJILLE? Katariina Sorvanto KataKoski Oy

PAIKALLINEN SOPIMINEN 2017 MUUTOKSET JA MERKITYS TYÖNANTAJILLE? Katariina Sorvanto KataKoski Oy PAIKALLINEN SOPIMINEN 2017 MUUTOKSET JA MERKITYS TYÖNANTAJILLE? Katariina Sorvanto KataKoski Oy 9.2.2017 YLEISTÄ PAIKALLISESTA SOPIMISESTA Paikallinen sopimisen mahdollisuudet kokonaiskatsaus ja muutokset

Lisätiedot

YLITÖIDEN TEETTÄMISEN HARMAAT KÄYTÄNNÖT Koulutus Asianajaja Antti Ignatius

YLITÖIDEN TEETTÄMISEN HARMAAT KÄYTÄNNÖT Koulutus Asianajaja Antti Ignatius YLITÖIDEN TEETTÄMISEN HARMAAT KÄYTÄNNÖT Koulutus 9.3.2017 Asianajaja Antti Ignatius JOHDANTO Keskeiset kysymykset Mitä sääntöjä työsuhteessa sovelletaan? Mitä on säännöllinen työaika? Mitä on ylityö? Miten

Lisätiedot

Pankkivapaat siirtyvät työntekijän mukana, mikäli vastaanottavassa yksikössä pankkivapaat ovat käytössä.

Pankkivapaat siirtyvät työntekijän mukana, mikäli vastaanottavassa yksikössä pankkivapaat ovat käytössä. Hämeenkyrön kunta PAIKALLINEN SOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA 1. Sopimuksen soveltaminen Sopimusta sovelletaan kunnan kaikilla palvelualueilla KVTES:n, TS:n ja TTES:n alaiseen henkilöstöön. Työn luonteen ja työaikajärjestelmien

Lisätiedot

KIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN

KIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN 17.3.2016 sivu 1 Petri Verronen, Olli Rauhamaa, Mari Vasarainen VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA 1.4.2016 LUKIEN Vuosilomalaki muuttuu 1.4.2016 lukien. Muutokset koskevat vuosiloman ansaintaa tiettyjen perhevapaiden

Lisätiedot

Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla

Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla 1 (5) Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla Yleistä Kilpailukykysopimuksen mukaisesti vuosittaista säännöllistä työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta.

Lisätiedot

Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi)

Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi) Pöytäkirja 1 (8) 23.5.2016 KUMITEOLLISUUS: Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi) Vuosittaista

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp MIKÄ MUUTTUU? 1. Loman siirto-oikeus: A. Vuosilomalain mukaisen loman aikana alkavaan työkyvyttömyyteen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu ja B. Tes-perusteisten

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Jokaista kertynyttä 220 tuntia kohden työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti:

Jokaista kertynyttä 220 tuntia kohden työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti: Vuosivapaajärjestelmä Vuosivapaan ansainta 2. Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen jälkeen,

Lisätiedot

Työehtosopimus eli TES

Työehtosopimus eli TES TYÖEHTOSOPIMUS Luennon sisältö Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut Työehtosopimus vs. työsopimus vs. työlainsäädäntö Työehtosopimus ja paikallinen sopiminen Työehtosopimus

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014. AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet

JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014. AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014 AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksen vuosilomaluvun eräitä määräyksiä on muutettu. Muutokset pohjautuvat

Lisätiedot

Kaupan työehtosopimuksen kilpailukykysopimuksen mukaiset muutokset

Kaupan työehtosopimuksen kilpailukykysopimuksen mukaiset muutokset Kaupan työehtosopimuksen kilpailukykysopimuksen mukaiset muutokset 12.10.2016 Mistä tähän on tultu? 12.10.2016 Antti Huotilainen / KL ja Mia Suominen / PAM Kilpailukykysopimusneuvottelut pähkinänkuoressa

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Työsuhteen ehdot 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Aito HSO ry ovat laatineet tämän suosituksen työsuhteen vähimmäisehdoista tradenomi, HSOille ja HSO-sihteereille.

Lisätiedot

KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset. 11 Vuosiloman siirto. Työkyvyttömyys

KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset. 11 Vuosiloman siirto. Työkyvyttömyys KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 4 1 (8) KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset IV LUKU VUOSILOMA 11 Vuosiloman siirto Työkyvyttömyys 1 mom. Jos viranhaltija/työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa

Lisätiedot

MATKAILU-, RAVINTOLA- JA VAPAA-AJAN PALVELUITA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

MATKAILU-, RAVINTOLA- JA VAPAA-AJAN PALVELUITA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS MATKAILU-, RAVINTOLA- JA VAPAA-AJAN PALVELUITA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017 31.1.2018 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskevat työehtosopimukset (työntekijät ja esimiehet) on uudistettu

Lisätiedot

kilpailukykysopimuksesta johtuen

kilpailukykysopimuksesta johtuen Kaupan työehtosopimukseen tulevat muutokset kilpailukykysopimuksesta johtuen Koulutuksen sisältö I. Vuosivapaajärjestelmä syrjäyttää arkipyhäjärjestelmän ja työaika pitenee II. Paikallinen sopiminen III.

Lisätiedot

Tyypillisesti työnantaja vaatii työntekijää tasoittamaan syntyneet ylityöt saman työvuoroluettelon aikana ns. tunti tunnista -korvauksella:

Tyypillisesti työnantaja vaatii työntekijää tasoittamaan syntyneet ylityöt saman työvuoroluettelon aikana ns. tunti tunnista -korvauksella: Tehy ry, edunvalvonta Vappu Okkeri päivitetty 31..2017 YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUS - Työaika ja ylityö yleistyöajassa - Paikallinen sopiminen Ylityöhön on aina pyydettävä työntekijän

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 7/2016 liite 1 1 (3) Paikallisen sopimisen edistämisen ohjeet

KT Yleiskirjeen 7/2016 liite 1 1 (3) Paikallisen sopimisen edistämisen ohjeet KT Yleiskirjeen 7/2016 liite 1 1 (3) Paikallisen sopimisen edistämisen ohjeet Kunnallinen työmarkkinalaitos ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat laatineet tämän yhteisen yleiskirjeen paikallisesta sopimisesta

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä. KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet

KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä. KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) vuosilomaluvun eräitä määräyksiä on muutettu.

Lisätiedot

Työaikapankin palkkahallinnolliset ohjeet

Työaikapankin palkkahallinnolliset ohjeet Työaikapankin palkkahallinnolliset ohjeet Näiden ohjeiden tarkoituksena on helpottaa ja selkeyttää työaikapankeista sopimista sekä työaikapankkien käsittelyä yrityksen palkkahallinnossa. Ohjeet on laadittu

Lisätiedot

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti.

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. JÄSENKIRJE M+P+T/1/2016 4.3.2016 1(8) Kristel Nybondas Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan

Lisätiedot

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus?

Lisätiedot

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY TYÖSOPIMUSMALLI YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Alla mainittu työnantaja ja ylempi toimihenkilö (jäljempänä toimihenkilö) ovat sopineet seuraavista työsuhteen ehdoista. Lisäksi on otettava huomioon mahdollisen

Lisätiedot

Pia Kilpeläinen Jari Syrjälä Arvo Ylönen. Opas lvi-asentajien työsuhteisiin

Pia Kilpeläinen Jari Syrjälä Arvo Ylönen. Opas lvi-asentajien työsuhteisiin Pia Kilpeläinen Jari Syrjälä Arvo Ylönen Opas lvi-asentajien työsuhteisiin Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki 2014 SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 3 SISÄLTÖ LUKIJALLE... 9 1 TYÖSUHDETTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA TYÖEHTOSOPIMUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

TYÖAIKAPANKKI Kuntasektorin ammattiosastojen puheenjohtajien ja luottamusmiesten neuvottelupäivät Kevät 2012

TYÖAIKAPANKKI Kuntasektorin ammattiosastojen puheenjohtajien ja luottamusmiesten neuvottelupäivät Kevät 2012 TYÖAIKAPANKKI Kuntasektorin ammattiosastojen puheenjohtajien ja luottamusmiesten neuvottelupäivät Kevät 2012 Neuvottelupäällikkö Riikka Rapinoja Tehy ry Vuosityöaikasopimus Paikallinen sopimus, jonka mukaan

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Kaupan liitto ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n yhteiset vuosivapaajärjestelmän

Kaupan liitto ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n yhteiset vuosivapaajärjestelmän 1 Kaupan liitto ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n yhteiset vuosivapaajärjestelmän soveltamisohjeet Soveltamisohjeita on tarkoitus lukea siinä olevien viittausten vuoksi yhdessä Kaupan työehtosopimusten

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Taide- ja kulttuuriala

Taide- ja kulttuuriala Taide- ja kulttuuriala Työsuhteen ehdot 1.5.2012 31.5.2014 Akavan Erityisalat ry Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry taide- ja kulttuuriala Työsuhteen ehdot 1.5.2012 31.5.2014 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Työstä poissaolot - perhevapaat STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Taustaa työstä poissaoloille Työstä poissaoloja voidaan ryhmitellä

Lisätiedot

Kaupan liitto ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n yhteiset vuosivapaajärjestelmän soveltamisohjeet

Kaupan liitto ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n yhteiset vuosivapaajärjestelmän soveltamisohjeet Kaupan liitto ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n yhteiset vuosivapaajärjestelmän soveltamisohjeet 21.10.2016 II Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO... II TAUSTALLA KEVÄÄN 2016 KILPAILUKYKYSOPIMUS

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 51/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merimiesten vuosilomalain 9 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi merimiesten vuosilomalakia. Pykälää työntekijän oikeudesta saada vuosilomansa

Lisätiedot

Vuosilomat - koulutus 6.3.2013

Vuosilomat - koulutus 6.3.2013 Vuosilomat - koulutus 6.3.2013 Heidi Lassila 6.3.2013 1 Vuosilomaa koskevat työehtosopimusmääräykset Yliopistojen ensimmäinen työehtosopimus voimaan 1.3.2010, uusi ajalle 1.2.2012-31.3.2014 Uusia muutoksia

Lisätiedot

Vuosilomat-koulutus 3.3.2011. Heidi Lassila Eija Mallenius

Vuosilomat-koulutus 3.3.2011. Heidi Lassila Eija Mallenius Vuosilomat-koulutus 3.3.2011 Heidi Lassila Eija Mallenius 3.3.2011 1 Vuosilomaa koskevat työehtosopimusmääräykset Yliopistojen työehtosopimus voimaan 1.3.2010 Rakenne muuttunut merkittävästi: vuosilomalaista

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF Kristel Nybondas JÄSENKIRJE M+P+T+V/2/2013 27.3.2013 1(7) Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää

Lisätiedot

Joustavien työaikakäytäntöjen edistäminen

Joustavien työaikakäytäntöjen edistäminen Joustavien työaikakäytäntöjen edistäminen mekaanisessa metsäteollisuudessa ja puusepänteollisuudessa PUUSEPÄNTEOLLISUUS RY SISÄLLYS Alkusanat... 1. Toimintaympäristön muutos edellyttää meiltä enemmän...

Lisätiedot

LIITE 1 Muistio työ- ja vapaa-aikoja koskevista lainsäännöksistä ja työ- ja virkaehtosopimusten joustavista työaikamääräyksistä

LIITE 1 Muistio työ- ja vapaa-aikoja koskevista lainsäännöksistä ja työ- ja virkaehtosopimusten joustavista työaikamääräyksistä 24.2.2004 1 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimeksianto ja työryhmän työ...2 2. Lähtökohdat ja rakenne...3 3. Työaikapankki käsitteenä...4 4. Työaikapankin koko ja käyttö...4 5. Työaikapankkijärjestelmästä sopiminen...5

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF Kristel Nybondas JÄSENKIRJE M+P+T+V/3/2011 9.3.2011 1(6) Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää

Lisätiedot

KVTES-neuvottelutulos Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä.

KVTES-neuvottelutulos Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä. KVTES-neuvottelutulos 24.10.2013 Tarkempia ohjeita sopimusratkaisun soveltamisesta annetaan KT:n yleiskirjeissä. KVTES-allekirjoituspöytäkirja 1 Toteutetaan Työllisyys- ja kasvusopimuksen neuvottelutulos

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 (6) PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Osapuolet ovat sopineet 19.2.2010 alkaneeseen ja 31.1.2013 asti voimassa olevaan Puusepänteollisuuden työntekijöiden

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus

Kilpailukykysopimus Kilpailukykysopimus 2016-2017 14.6.2016 ERTO:n info Hki, Tku, Tre, Oulu Miksi KiKy solmittiin? Taustalla Suomen pitkittynyt taantuma Kaatuneet yhteiskuntasopimusneuvottelut 1. haluttiin korvata hallituksen

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä

Lisätiedot

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Neuvottelutulos 31.5.2016 klo 8.00 MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSELLA Allekirjoittaneet liitot uudistavat työehtosopimuksensa

Lisätiedot

TYÖAIKA 6.10.2011. Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta. Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto www.helsinki.

TYÖAIKA 6.10.2011. Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta. Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto www.helsinki. TYÖAIKA 6.10.2011 Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto 7.10.2011 1 Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaika Soveltamisala Opetus- ja

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

JHL:n hallitus Mari Keturi

JHL:n hallitus Mari Keturi Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 Yksityisen sosiaalipalvelualan neuvottelutulos 3.6.2016 JHL:n hallitus Mari Keturi Neuvottelutuloksen sisältö Tekstimuutokset Työajan pidentäminen Paikallinen työaikasopiminen

Lisätiedot

Alkusanat. Helsingissä

Alkusanat. Helsingissä MUUTOSTURVA 2 Alkusanat Muutosturvan tavoitteena on parantaa taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä irtisanotun työntekijän asemaa ja edistää

Lisätiedot

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville.

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. KESÄTYÖINFO Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. SISÄLTÖ: Työsopimus Työehtosopimus Työsopimuksen sisältö Työaika ja ylityöt Palkkaus ja palkanmaksu

Lisätiedot

SAK STTK Akava TYÖAIKAPANKIN PALKKAHALLINNOLLISET OHJEET

SAK STTK Akava TYÖAIKAPANKIN PALKKAHALLINNOLLISET OHJEET SAK STTK Akava TYÖAIKAPANKIN PALKKAHALLINNOLLISET OHJEET Joustavat työaikajärjestelyt ovat sekä työnantajien että työntekijöiden etu. Joustavista työaikajärjestelyistä on luontevinta sopia paikallisesti

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

SAK STTK Akava TYÖAIKAPANKIN PALKKAHALLINNOLLISET OHJEET

SAK STTK Akava TYÖAIKAPANKIN PALKKAHALLINNOLLISET OHJEET SAK STTK Akava TYÖAIKAPANKIN PALKKAHALLINNOLLISET OHJEET Joustavat työaikajärjestelyt ovat sekä työnantajien että työntekijöiden etu. Joustavista työaikajärjestelyistä on luontevinta sopia paikallisesti

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot