SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart

Transkriptio

1 SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart 3 15 Merikapteeni Sampsa Sihvola Mepan ruorissa s. 5 8 Sjökapten Sampsa Sihvola i SSB:s roder s J vuosikertomus 2014 J årsberättelse 2014 J vuosikertomus 2014 J årsberättelse 2014 J

2 SuomenMerenkulku ILMESTYNYT VUODESTA 1917 FinlandsSjöfart UTKOMMIT SEDAN 1917 Tässä numerossa I detta nummer J Mepa kaikkien merenkulkijoiden palveluksessa J Mepa i alla sjöfararnas tjänst J Lisää tietoa merelle lupaa Trafin Kari Wihlman J Mera Information till havs lovar Trafis Kari Wihlman Pääkirjoitus 3 Ledare 4 Mepan toimitusjohtaja Sampsa Sihvola: Teen työtä päällä ja sydämellä 5 SSB:s VD Sampsa Sihvola: Jag arbetar med huvudet och hjärtat 9 Liiton toimisto uudistui: Petri, Johan ja Marjo 12 Förbundets kansli förnyades: Petri, Johan och Marjo 13 EU-tasolle harmonisoitua sääntelyä 14 Harmoniserad reglering på EU-nivå 16 VUOSIKERTOMUS ÅRSBERÄTTELSEN Hallituksen kokous / Toimeenpaneva valiokunta Hallituksen kokous / Styrelsens möte Verkställande utskottet / Styrelsens möte Iloinen merimiesjuhla 36 Munter sjömansfest 37 Jäsenrekisterin tiedot ajan tasalle 38 Uppdatera dina uppgifter i medlemsregistret 39 Merkkipäiviä / Bemärkelsedagar 42 Piirit / Kretsarna 43 Kutsu vuosikokoukseen / Kallelse till årsmötet 46 Toimisto Kansli 47 J Merieläkeläiset juhlatunnelmissa J Sjöpensionärer i feststämningar Suomen Merenkulku on myös netissä Seuraava numero ilmestyy Nästa nummer kom mer ut Aineisto viimeistään Materialet senast

3 PÄÄKIRJOITUS Luottamuksesta ja luottamusmiehistä STTK järjesti toukokuun alussa yksipäiväisen luottamusmiestapaamisen, johon osallistui yli 700 luottamusmiestä ympäri Suomea eri toimialoilta. Aiheena oli mm. luottamusmiesten jaksaminen, tukiverkoston luominen sekä vuoden luottamusmiehen julkistaminen. Valitettavasti liittomme ehdokas ei päässyt palkintosijalle. On ikävä todeta, että meillä on työantajia, jotka eivät päästäneet luottamusmiehiä osallistumaan tilaisuuteen huolimatta keskusjärjestön STTK yhteydenotoista. Toivottavasti tällaiseen saadaan muutos. Luottamismiestapaamista jatkettiin seuraavana päivänä omien luottamusmiesten kanssa liiton tiloissa aiheena YT asiat ja muut ajankohtaiset kuulumiset. Kiitokset kaikille osallistuneille unohtamatta Johan Ramslandia ja Mirjam Tuiskua päivien järjestelyistä. Merenkulussa meillä on valitettavasti paljon varustamoita, joissa ei ole vielä luottamusmiestä. Miksi näin? Onko syynä, että yhteisten asioiden ja siinä sivussa omien asioiden hoito ei kiinnosta vai onko niin, että näiden asioiden hoitaminen koetaan liian raskaaksi. Toivottavasti ei ole pelkoa siitä, miten työantaja suhtautuu asiaan. Meillä on valitettavia esimerkkejä varustamoista, joissa luottamusmiehen urakehitys on pysähtynyt luottamusmiestoimen aloittamiseen. Ihminen, joka pystyy ja on halukas hoitamaan kollegoidensa vaikeita ja henkilökohtaisiakin ongelmia, on varmasti myös kykenevä hoitamaan varustamon asioita, niin päällikkönä, yliperämiehenä kuin perämiehenäkin. Mielestäni luottamusmiestoimi ei ole este hoitaa työtehtäviään hyvin ja luottamuksella. Meitä syytetään monesti, että liitto ei tee mitään asioille. Jos meillä ei olisi luottamusmiehiä varustamoissa, moni ongelma ei edes tulisi liiton tietoon. Myönnän, että liiton ukkojen olisi hyvä vierailla enemmän laivoilla ja tätä pitääkin tulevaisuudessa parantaa. Meillä on paljon varustamoita, jotka arvostavat luottamusmiestoimintaa ja kokevat, että siitä on hyötyä myös yrityksen näkökulmasta. Luottamusmieshän toimii sulakkeena työntekijän ja työnantajan välillä ennen kuin riitatilanteet kärjistyvät. Lisäksi luottamusmies tulkitsee sopimukset niin että turhat erimielisyydet vältetään. Olen myös täysin varma, että kaikki ymmärtävät, että juuri yhteistyöllä ja avoimuudella päästään parhaimpiin tuloksiin kaikkien kannalta. Toivon, että varustamot ottavat tästä kopin ja antavat luottamusmiehille työkalut tehdä tätä työtä hyvin. Tämä näkyy varmasti myös yrityksen tuloksessa, sillä tutkimusten mukaan tyytyväinen työntekijä on se tuottavin työntekijä. Lisäksi on hyvä muistaa, että toimimme alalla, jossa on otettava huomioon myös turvallisuus ja ympäristöasiat. Syksyllä Tampereella järjestettävään liiton luottamusmieskurssille on tarkoitus kutsua myös varustamoiden henkilöstöjohtajia, jotta saataisiin aikaan avoin keskustelu ja luottamus kumpaankin suuntaan. Kesä on jo ovella, vaikkei sitä lämpömittarista uskoisikaan. Varustamoiden halu sekamiehittää kaikki ulkomaanliikenteen laivojen vahtiperämiespaikat on edelleen todella kova. Liitto on nyt haastettu Suomen Varustamoiden, Konepäällystöliiton sekä Suomen Merimies-Unionin toimesta sovittelulautakuntaan, koska emme jo ole hyväksyneet Suomessa oleviin aluksiin sekamiehitystä toisin kun SMU ja SKL. Suomen Merimies-Unioni on jopa hakenut oikeutta päättää kansipäällystön sopimusoikeudesta sekamiehityksen suhteen. Katsotaan mitä valtakunnansovittelija Minna Helle päättää asian suhteen sovittelulautakunnan puheenjohtajana, jos asia sitä kautta etenee ja päätetään. Kaikesta huolimatta toivotan hyvää ja rentouttavaa kesää kaikille. Olkaa aktiivisia, osallistukaa liiton toimintaa, piirikokouksiin ja järjestettäviin tilaisuuksiin, käyttäkää upeita Sulkavan mökkejä sekä liiton neuvottelemia etuuksia. Ottakaa rohkeasti yhteyttä liittoon, sillä yhteistyöllä me viemme asioita eteenpäin, kuten on jo tehty vuodesta Petri Suominen Nopein tieto meistä netissä JULKAISIJA UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE REDAKTIONENSADRESS: Hietalahden-ranta 15 A 3, Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, Helsingfors, (09) PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR: Petri Suominen, petri.suominen@seacommand.fi, TOIMI- TUSSIHTEERI REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, hilkka.kotkamaa@seacommand.fi, (09) , , TOIMITUSNEUVOSTO REDAKTIONSRÅDET: Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, KÄÄNNÖKSET ÖVERSÄTTNINGAR: LBS Scandinavia Oy OSOITTEENMUUTOKSET ADRESSFÖRÄNDRINGAR: -Mirjam Tuisku (09) , TILAUKSET PRENUMERATIONER: Marjo Peurala (09) TILAUSHINNAT PRENUMERA- TIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT MATERIAL MATERIAL: Suomen Laivanpäällystöliitto, office@seacommand.fi, ILMOITUS-MYYNTI ANNONSFÖRSÄLJNING ADVERTISEMENT: Marjo Peurala 09) ILMOITUSHINNAT (MUSTAVAL- KOISET) ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA UPPSLAG SPREAD e TAKAKANSI BAKPÄRM BACK COVER e 1/1 SIVU SIDA PAGE e 1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN, PAINOS UPPLAGA TAITTO LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 3

4 LEDARE Om förtroende och förtroendemännen STTK arrangerade i början av maj en endags förtroendemannaträff, däri deltog över 700 förtroendemän från alla delar av Finland och från olika branscher. Ämnen som behandlades var bl.a. att orka som förtroendeman, att skapa ett stödjenätverk och att presentera årets förtroendeman. Synd nog blev inte vårt förbunds förtroendeman vald. Det är beklagligt att konstatera att vi har arbetsgivare som inte har släppt förtroendemän att delta i denna tillställning fast centralförbundet STTK var direkt i kontakt med arbetsgivaren. Vi får hoppas att detta ändras. Förtroendemannaträffen fortsattes nästa dag med våra egna förtroendemän i förbundets lokaler med ämnen runt samarbetsförhandlingar och andra aktuella ärenden. Tack till alla som deltog utan att glömma Johan Ramsland och Mirjam Tuisku för de praktiska arrangemangen på hemma plan. Inom sjöfarten har vi tyvärr många redare, var det inte finns ännu förtroendemän. Varför så? Är orsaken den, att intressebevaka gemensamma ärenden och där på sidan sina egna ärenden inte anses intressant eller är det så att man anser att det är för tungt att utföra. Vi får hoppas att det inte är rädslan hur arbetsgivaren reagerar. Vi har tyvärr exempel på redare, var förtroendemannens karriär utveckling har stannat efter att man har inlett förtroendeman arbetet. En människa som kan och är villig att sköta om sina kollegors svåra och personliga problem, är säkert också duglig att sköta rederiets ärenden, som befälhavare eller som överstyrman likasom som styrman. I min åsikt är inte förtroendemanämbetet ett hinder för att sköta väl sina arbetsuppgifter och med förtroende. Vi anklagas ofta för att förbundet gör ingenting åt sakerna. Om vi inte skulle ha förtroendemän i rederierna skulle inte förbundet ens höra om en del av problemen. Jag medger att det skulle vara till nytta att förbundets gubbar skulle besöka fartygen oftare och detta bör förbättras i framtiden. Vi har många rederier, som uppskattar förtroendemanaverksamheten och upplever att det är till nytta ur företagets synpunkt. Förtroendemannen fungerar ju som en säkring mellan arbetstagaren och arbetsgivaren före oenigheten eskalerar negativt. Förtroendemannen gör också tolkningar av kollektivavtal så att onödiga oenigheter inte uppstår. Jag är också säker på att alla förstår det att just via samarbete och öppenhet når man bästa resultat för allas del. Jag önskar att rederierna tar emot detta och ger förtroendemännen verktygen att göra sitt arbete väl. Detta syns säkert också i företagets ekonomiska resultat, för enligt undersökningar så är den nöjda arbetstagaren den som producerar bäst. Dessutom bör man komma ihåg att vi är verksamma i en bransch var man bör beakta säkerhet och miljö aspekt. På hösten arrangeras förbundets förtroendemannakurs i Tammerfors. Meningen är att bjuda in rederiernas personalchefer så att man kan få tillstånd en gemensam öppen diskussion och förtroende båda vägarna. Sommaren är redan vid dörren fast man kanske inte tror det när man ser på temperaturmätaren. Rederiernas vilja att sätta blandbesättning på alla utrikesfartens vaktstyrmansplatser är ännu mycket hård. Förbundet har blivit stämd av Rederierna i Finland, Maskinbefälsförbundet och Finlands Sjömans-Union till förlikningsnämden därför att vi inte har godkänt till redan befintliga finländska fartyg generellt blandbesättning i motsats till FSU och FMBF. Finlands Sjömans-Union har t.o.m. sökt om förhandlingsrätt över däcksbefälets blandbesättnings villkor. Vi får se vad riksförlikningsmannen Minna Helle bestämmer om saken som förlikningsnämdens ordförande, om saken går vidare den vägen och beslut görs. Oberoende önskar jag er alla en trevlig och avslappnande sommar. Var aktiva, delta i förbundets aktiviteter, kretsmöten och andra arrangerade tillställningar, använd Sulkavas fina stugor och andra förmåner som förbundet har förhandlat fram. Ta modigt kontakt med förbundet för med samarbete för vi sakerna framåt så som vi redan gjort sedan Petri Suominen Snabbaste vägen till oss på internet JULKAISIJA UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE REDAKTIONENSADRESS: Hietalahden-ranta 15 A 3, Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, Helsingfors, (09) PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR: Petri Suominen, petri.suominen@seacommand.fi, TOIMI- TUSSIHTEERI REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, hilkka.kotkamaa@seacommand.fi, (09) , , TOIMITUSNEUVOSTO REDAKTIONSRÅDET: Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, KÄÄNNÖKSET ÖVERSÄTTNINGAR: LBS Scandinavia Oy OSOITTEENMUUTOKSET ADRESSFÖRÄNDRINGAR: -Mirjam Tuisku (09) , TILAUKSET PRENUMERATIONER: Marjo Peurala (09) TILAUSHINNAT PRENUMERA- TIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT MATERIAL MATERIAL: Suomen Laivanpäällystöliitto, office@seacommand.fi, ILMOITUS-MYYNTI ANNONSFÖRSÄLJNING ADVERTISEMENT: Marjo Peurala 09) ILMOITUSHINNAT (MUSTAVAL- KOISET) ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA UPPSLAG SPREAD e TAKAKANSI BAKPÄRM BACK COVER e 1/1 SIVU SIDA PAGE e 1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN, PAINOS UPPLAGA TAITTO LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo 4 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

5 Mepan toimitusjohtaja Sampsa Sihvola Teen työtä päällä ja sydämellä Minua on aina kiinnostanut merenkulkijoiden hyvinvointi ja harrastustoiminta ja tässä työssäni saan toteuttaa näitä sydäntäni lähellä olevia asioita, sanoo Mepan vuoden vaihteessa virkaan astunut toimitusjohtaja merikapteeni Sampsa Sihvola. Hilkka Kotkamaa nähnyt tämän työn monelta puolelta, mereltä ja maista miehistönä ja päällikkönä. Varsinkin päällystöasemassa Olen työni oli huolehtia asioista laivalla niin, että koko porukka voisi mahdollisimman hyvin. Mepan tehtävä on hoitaa merenkulkijoiden kuntoiluun, urheiluun ja vapaa-aikaan liittyviä ja yhteisöllisyyttä vahvistavia asioita. Tässä työssä voin keskittyä juuri siihen mikä minulle on aina ollut tärkeä teema: kaikilla tulisi olla työpaikalla ainakin kohtuullisen kivaa ja että ihmiset voisivat hyvin työajan ulkopuolellakin. Haluan toimia päällä ja sydämellä. Tähän työhön Mepa on mielestäni mitä sopivin foorumi. Haluan haastaa merenkulkijoita käyttämään vapaa-aikaa antoisalla tavalla myös hänen työajan ulkopuolella ja vastikevapailla. Mepa tarjoaa kiinnostavia kursseja ja ekskursioita. Meillä on tarjolla mahdollisuus kokeilla vaikka uutta kulttuuriharrastusta tai urheilulajia. Mallia 1700-luvulta Voisiko merenkulkijan roolin viedä 1700-luvulle, jolloin merimiehet olivat kotipakkansa sivistyneistöä. Merimiehet usein osasivat lukea aikana ennen kansakoulujen perustamista. Jos tuolloin joku halusi kylässä oppia lukemaan, hän kääntyi joko kylän papin tai merimiehen puoleen. Kaikkea voi hyödyntää Olen tehnyt nuorena vapaaehtoistyötä erityisnuorten parissa ja eräissä muissa hyvinvoinnin lisäämiseen liittyvissä hankkeissa. Minulla on ollut sen jälkeen koulutusalan yritys ja siksi koulutus- ja kurssiasiat ovat minulle läheisiä. Myös kirjasto ja kulttuuritoiminta ovat minulle läheisiä. Voin sanoa, että tässä työssäni kiteytyy kaikki se mitä olen tähän asti tehnyt ja kaikkea tekemääni voin käyttää hyödyksi. Kun puhutaan merenkulkijoiden vapaa-ajasta usein unohtuu, että heillä on myös laivalla vapaa-aikaa, joka on tietysti erilaista kuin työajan ulkopuolella. Jotain voi kuitenkin tehdä, vaikka onkin työpaikan rajatussa tilassa ja aikatauluissa. Työssä ja vapaa-ajalla Merenkulkijoiden vastikevapaatkin ovat omanlaistaan vapaata, jota eivät kaikki aina ymmärrä. Perheellisellekin merenkulkijalle saattavat päivät olla silloin aika yksinäisiä. Lapset ovat koulussa ja puoliso mahdollisesti töissä. Kaveritkin ovat usein omissa töissään, joihin sopii korkeintaan lyhyt lounastapaaminen. Merenkulku kulkee ammattinsa pitkässä jatkumossa, jolla on merkittävä rooli koko yhteiskunnan kehityksessä. Esimerkiksi vakuutusyhtiöjärjestelmämme on lähtenyt liikkeelle merimiesten ja laivojen vakuutuksista. Merimiehet tunsivat eri kulttuureja ja ehkä osasivat hieman vieraita kieliä ennen muuta kansaa. Tätä laajaa maailmankuvaa he sitten levittivät muunkin kansan keskuuteen. Nyt merenkulkuammatti on muuttunut niin, että työtahti on kova ja satamissa ei juuri ehdi edes haistella vieraita kulttuureja, voi itseään kehittää muulla tavoin, Sihvola pohtii merenkulkijoiden nykyroolia. Nuoret merenkulkijat eivät taida enää tunnistaa edes merimiesten vanhoja kokoontumispaikkoja, kapakoita, Kairoa Kotkassa ja A FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 5

6 G Mepa haluaa olla tukemassa merenkulkijoiden yleensä hyvin vahvaa ammatti-identiteettiä, sanoo Sampsa Sihvola Mepan toimitusjohtaja. 6 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

7 Salvea Helsingissä. Mepa voi järjestää haluttaessa vaikkapa retken merimieskapakkaan ja kertoa paikan historiasta ja merkityksestä. Vanhojen pienoismallien rakentaminen tietokonetta hyödyntäen voisi olla myös hyvä yhdistelmä uutta ja vanhaa. Merimiesperinteissä on paljon kiinnostavaa, jota voitaisiin yhdessä kehittää ja tuoda nykypäivään. Kaiken kaikkiaan merihistorian harrastus on astunut uuteen aikaan internetin avulla. Sosiaalisen median hyödyntämisessä yhteisöllisyyden vahvistamisessa on vielä paljon kehitettävää. Näissä kaikissa voi Mepa olla apuna ja opastajana. Kun puhutaan merenkulkijoiden vapaa-ajasta usein unohtuu, että heillä on myös laivalla vapaa-aikaa, joka on tietysti erilaista kuin työajan ulkopuolella. yksilöstä yhteisöön Minun agendani on, että vaikka yksilökeskeisyys on päivän sana, voisimme tehdä yhä enemmän asioita yhdessä. Merimiesyhteisöt ovat perinteisesti olleet hyvin vahvoja. Moni tapaa työkavereitaankin vielä eläkepäivillä, jolloin keskustelu johtaa sköne - aiheisiin joista muut ovat ihan ulapalla. Mepa järjestää vuosittain turnauksia jääkiekossa, salibandyssa, jalkapallossa ja golfissa. Isoista laivoista tulee laivakohtainen joukkue, pieniä laivoja varten on Vapaat merimiesurheilijat, vaparit, joka löytyy myös facebookissa. Kaikille halukkaille löytyy joukkue ja kaikki ovat tervetulleita. Mepa järjestää myös jumppaa ja joogaa. Nyt rakennusvaiheen ajan Olympiaterminaalissa on kuntosali, joka on arkisin auki merenkulkijoille. Avaimen saa toimistolta. Tulevaan toimitaloon on tulossa hyvä kuntosali. A FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 7

8 Minun agendani on, että vaikka yksilökeskeisyys on päivän sana, voisimme tehdä yhä enemmän asioita yhdessä. Merimiesyhteisöt ovat perinteisesti olleet hyvin vahvoja. Mukana Formaressa Mepa organisoi Formare-hanketta, jossa osallistuvilla on personaltrainer ja ravintoterapeutin ohjeistus. Hanke tähtää kokonaishyvinvointiin. Suurin ongelma ei ole ylipaino, vaan liikkumattomuus tai liian yksipuolinen liikunta. Liiallinen istumatyö aiheuttaa selkäongelmia ja muita vaivoja. Tuloksia seurataan, mitataan ja hyödynnetään jatkossa. Formaren osana järjestetään myös terveeseen elämäntapaan liittyviä luentoja. Pilottiryhmän tulokset on jo saatu ja ne olivat erinomaisia. Palautteen mukaan elämänlaatu ja työilmapiiri ovat selvästi parantunee. Sairaspoissaolot ovat vähentyneet ja tapaturmariski pienentynyt. Hyötyviä tahoja useita, joten tyytyväisiä ovat myös rahoittajat, varustamot, MEK ja vakuutusyhtiö Alandia. Tähän mennessä osallistujat ovat olleet pääosin matkustaja-aluksista, mutta nyt on tarkoitus saada mukaan enemmän myös rahtilaivojen väkeä. Kirjasto menee verkkoon Mepan taidenäyttelyt ja kirjastotoiminta jatkuu entiseen malliin. Kirjastotoimintaa haluan rohkaista erityisesti, onhan se Mepan toiminnan vanhin ja perinteisin toimialue. Lukuharrastus soveltuu merenkulkijan usein erikoisiin työaikoihin ja oloihin erinomaisesti. Olemme ajamassa sisään uutta kirjastojärjestelmää, jonka puitteissa on mahdollista saada oma kirjastokortti. Jatkossa kirjastomme kirjat ovat tarkasteltavina myös verkossa. Lupaan että valikoimamme on valtava. Uutuuskirjojen lisäksi siellä on vanhempiakin kirjoja, joita on vaikea saada jopa isoilta kirjastoilta. Vahva identiteetti Mepa haluaa olla tukemassa merenkulkijoiden yleensä hyvin vahvaa ammatti-identiteettiä. Merenkulkijoissa löytyy paljon harrastusta merihistoriassa, merikirjallisuudessa, meritaidetta jne. Merenkulku kulkee ammattinsa pitkässä jatkumossa, jolla on merkittävä rooli koko yhteiskunnan kehityksessä. Esimerkiksi vakuutusyhtiöjärjestelmämme on lähtenyt liikkeelle merimiesten ja laivojen vakuutuksista. Merimiehet ovat olleet kautta historian kulttuurilähettiläitä, jotka ovat tuoneet Suomeen niin ideoita kuin aatteitakin. Mepan tehtävä on tukea näitä harrastuksia ja tuoda niitä tähän päivään. Mepan facebook-sivuilla on paljon tykkääjiä ja sitä kautta saamme nopeasti yhteyden suureen määrään alan ihmisiä. Monenlaista kurssitoimintaa on ollut ja suunnitteilla, myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Mepa monessa mukana Sampsa Sihvolan yhtenä työnä Mepan pomona on iso rakennushanke, kun se saa uuden toimi talon Linnakadulle, entisen paikalle. Alkuperäinen upea jugendtalohan tuhoutui aikoinaan Helsingin pommituksissa. Seuraava rakennus tuli tiensä päähän ja nyt uusi talo valmistuu vuoden 2016 lopulla. Uutta odotellessa Mepa toimii tilapäisesti Olympiaterminaalissa Tullin vanhoissa tiloissa. Sampsa Sihvola on siirtynyt mereltä maatöihin yli kolme vuotta sitten, kun häntä pyydettiin hoitamaan Prima Shippingin viiden laivan rahtausta ja operointia. Mietin asiaa koska päätös tuntui suurelta. Olin seilannut reilu kymmenisen vuotta, josta viimeiset seitsemän vuotta päällikköasemassa erilaisia aluksissa hinaajista isompiin laivoihin. Olin työskennellyt myös yliperämiehenä muutamassa kiinnostavassa aluksessa sekä visiteerannut mm. Arandassa ja eräissä pienissä rannikko aluksissa. Joten miksen voisi ottaa seuraavaa haastetta maista. Maatyöt kiinnostivat myös siksi että perheeseen oli syntynyt kolmas lapsi. Työpaikan muutto Mepaan oli mieluista myös siksi, että kävin Helsingistä töissä Porvoossa ja nyt työmatka lyheni merkittävästi. Kun saa työskennellä kotikaupungissa voi kulkuvälineenä käyttää polkupyörää vuoden ympäri. Autoon tartun vain jos työpäivän aikana on tehtävä joku pidempi käynti esimerkiksi muiden kaupunkien satamiin. Mepaan on ollut hyvä tulla töihin, koska täällä on hyvä ja asiantunteva henkilöstö. Miehitettyjä toimipisteitä on Helsingin lisäksi Kotkassa ja Turussa. Melkein kaikissa satamissa on asiamiehiä, jotka hoitavat Mepan asioita oman toimensa ohella. Heille lähetetään kirja-, video- ja lehtipaketit, jotka he hoitavat laivoihin. Tarkoitukseni on itsekin käydä mahdollisimman paljon laivoilla, jotta pääsen mahdollisimman hyvin sisään kaikkeen toimintaan. Haluan käydä tervehtimässä merenkulkijoita niin keittiössä, konehuoneessa kuin komentosillallakin, Sihvola lupaa. 8 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

9 SSB:s VD Sampsa Sihvola Jag arbetar med huvudet och hjärtat Jag har alltid varit intresserad av sjömännens välbefinnande och fritidsverksamhet och i det här arbetet får jag arbeta med det som ligger nära mitt hjärta, säger sjökapten Sampsa Sihvola, som vid årsskiftet trädde i tjänst som VD för SSB. Jag har sett det här arbetet från många olika sidor: från havet och från land, som besättning och som befäl. Framför allt som befäl handlade mitt arbete om att sköta saker och ting på fartyget så att alla mådde så bra som möjligt. SSB:s uppgift är att sköta frågor i anknytning till sjömännens motion, idrott och fritid och saker som stärker gemenskapen. I det här arbetet kan jag koncentrera mig på det som alltid varit ett viktigt tema för mig: att alla har åtminstone någorlunda roligt på arbetsplatsen och att folk mår bra även utanför arbetstid. Jag vill arbeta med huvudet och hjärtat. För det tycker jag att SSB är ett utmärkt forum. Allt kan utnyttjas Som ung arbetade jag ideellt med specialungdomar och i en del andra projekt som handlade om att öka välbefinnandet. Efter det hade jag ett företag inom utbildningsbranschen, så därför ligger utbildnings- och kursfrågor mig nära. Biblioteks- och kulturverksamheten ligger mig också nära. Jag kan säga att allt jag lärt mig hittills kristalliseras i det här arbetet och att jag kan utnyttja allt jag gjort hittills. När man pratar om sjömännens fritid glömmer man ofta att de också har en fritid på fartyget, vilken så klart ser annorlunda ut än fritiden utanför arbetstid. Men man kan alltid göra något, även om man befinner sig i ett begränsat utrymme och har ett begränsat schema på arbetsplatsen. I arbetet och på fritiden Sjömännens kompensationsledighet är också en annorlunda typ av ledighet, vilket alla inte alltid förstår. A FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 9

10 G SSB vill stödja sjömännens ofta mycket starka yrkesidentitet, säger SSB:s VD Sampsa Sihvola. Även om en sjöman har familj kan dagarna bli ganska ensamma. Barnen är i skolan och den andra hälften eventuellt på jobbet. Kamraterna är ofta också på jobbet och man har i bästa fall bara tid för ett kort lunchmöte. Jag vill utmana sjömännen att använda fritiden på ett givande sätt även utanför arbetstiden och under kompensationsledigheten. SSB erbjuder intressanta kurser och exkursioner. Vi erbjuder möjligheten att prova på t.ex. nya kulturutövningar eller idrottsgrenar. Modell från 1700-talet Det vore bra om man kunde ta exempel av 1700-talet, då sjömännen utgjorde intelligentian på sin hemort. Sjömännen kunde ofta läsa i en tid då folkskolorna ännu inte grundats. Om någon på den tiden ville lära sig läsa i byn vände man sig till byns präst eller en sjöman. Sjömännen kände till olika kulturer och kunde kanske lite främmande språk före resten av nationen. Denna breda världsbild spred de sedan till den övriga nationen. Nu har ju sjömansyrket förändrats arbetstakten är hård och man hinner knappt ens sniffa på främmande kulturer i hamnarna. Då kan man istället utveckla sig på andra sätt, säger Sihvola om sjömännens roll idag. Unga sjömän känner nog inte ens till sjömännens gamla samlingsplatser, krogarna, som Kairo i Kotka och Salve i Helsingfors. SSB kan anordna t.ex. en utflykt till en sjömanskrog och berätta om platsens historia och betydelse. Att bygga gamla miniatyrer med hjälp av en dator skulle också vara ett sätt att kombinera nytt med gammalt. Det finns mycket intressant i sjömanstraditionerna som man skulle kunna utveckla och lyfta fram tillsammans. På det stora hela har den maritima historian klivit in i en ny era med hjälp av internet. När det gäller att använda sociala medier för att stärka gemenskapen finns det fortfarande mycket kvar att göra. I allt detta kan SSB hjälpa till och leda vägen. Från individ till gemenskap En av punkterna på min dagordning är att få folk att göra mer tillsammans, trots att individualism är ordet för dagen. Sjömansgemenskaperna har traditionellt sett varit mycket starka. Många träffar sina arbetskamrater även efter att de gått i pension. Då glider diskussionen lätt in på ämnen som andra är helt bortkomna i. 10 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

11 SSB anordnar årligen turneringar i ishockey, innebandy, fotboll och golf. Från de stora fartygen kommer det hela fartygslag, och för små fartyg finns de s.k. Vapaat merimiesurheilijat, dvs. de fria sjömansidrottarna, som även finns på Facebook. Det finns ett lag för alla och alla är välkomna. SSB anordnar också jympa och yoga. Under byggnadsskedet finns det ett gym på Olympiaterminalen som har öppet för sjömän på vardagar. Nycklarna finns på kansliet. I det nya kontorshuset kommer det sedan att finnas ett bra gym. Med i Formare SSB organiserar projektet Formare, där deltagarna får en personlig tränare och anvisningar från en näringsterapeut. Projektet siktar på att öka det allmänna välbefinnandet. Det största problemet är inte övervikt, utan brist på motion eller alltför ensidig motion. För mycket sittande arbete orsakar ryggproblem och andra besvär. Resultaten från Formare följs upp, mäts och används i fortsättningen. Som en del av Formare anordnar man också föreläsningar om en hälsosam livsstil. Man har redan fått resultaten från pilotgruppen, och de var utmärkta. Enligt feedbacken har livskvaliteten och arbetsmiljön förbättrats avsevärt. Sjukfrånvaron har minskat och olycksrisken likaså. Projektet gynnar många parter, så finansiärerna, rederierna, SPK och försäkringsbolaget Alandia är också nöjda. Hittills har deltagarna huvudsakligen kommit från passagerarfartygen, så nu siktar man på att få med fler från fraktfartygen. Biblioteket går online SSB:s konstutställning och biblioteksverksamhet fortsätter som tidigare. Jag vill framför allt lyfta fram biblioteksverksamheten eftersom den är det äldsta och mest traditionella av SSB:s verksamhetsområden. Läsning är ett utmärkt alternativ med tanke på sjömannens ofta speciella arbetstider och förhållanden. Vi håller på att köra in det nya bibliotekssystemet, där man kan få ett eget bibliotekskort. I fortsättningen kan böckerna i vårt bibliotek även läsas på nätet. Jag lovar att vi har ett enormt utbud. Förutom nyheter finns det även äldre böcker som är svåra att hitta även i stora bibliotek. Stark identitet SSB vill stödja sjömännens ofta mycket starka yrkesidentitet. Sjömän är mycket intresserade av maritim historia, maritim litteratur, maritim konst m.m. Sjöfarten har en lång historia och spelar en viktig roll i utvecklingen av hela samhället. Vårt försäkringsbolagssystem började t.ex. med försäkring av sjömän och fartyg. Sjömännen har genom historien varit kulturambassadörer som har tagit med sig både idéer och ideologier till Finland. SSB:s uppgift är att stödja dessa intressen och ta dem in i nutiden. Det är många som gillat SSB:s Facebooksida, och genom den får vi snabbt kontakt med många inom branschen. Det har funnits och planeras all slags kursverksamhet, även utanför huvudstadsregionen. SSB med i mycket En av Sampsa Sihvolas uppgifter som VD för SSB är det stora byggnadsprojektet där ett nytt kontorshus byggs på den gamla platsen på Slottsgatan. Det ursprungliga vackra jugendhuset förstördes en gång i tiden under bombningarna av Helsingfors. Nästa byggnad nådde vägs ände, och det nya huset kommer att stå klart i slutet av I väntan på den nya byggnaden finns SSB tillfälligt i Olympiaterminalen i Tullens gamla lokaler. Sampsa Sihvola lämnade sjön för tre år sedan då han ombads sköta befraktningen och driften av Prima Shipping fem fartyg. Jag tänkte igenom det noggrant eftersom det kändes som ett stort beslut. Jag hade seglat i drygt tio år, varav de senaste sju åren som befäl på olika fartyg, från bogserbåtar till större fartyg. Jag hade också arbetat som överstyrman på några intressanta fartyg och besökt bland annat Aranda och en del små kustfartyg. Så varför skulle jag inte ta emot nästa utmaning i land? En annan orsak till att arbetet i land intresserade mig var att vi fått vårt tredje barn. Det var också intressant att byta arbetsplats till SSB eftersom jag tidigare åkte från Helsingfors för att arbeta i Borgå och nu fick mycket kortare resa till jobbet. När man får arbeta i sin hemstad kan man använda cykeln som fortskaffningsmedel hela året. Jag tar bara bilen om jag måste göra något längre besök under dagen, t.ex. i hamnar i andra städer. Det var kul att komma till SSB eftersom personalen här är bra och kunnig. Förutom i Helsingfors finns det även bemannade verksamhetsställen i Kotka och Åbo. I nästan alla hamnar finns det ombud som sköter SSB:s frågor utöver sina egna uppgifter. Vi skickar dem bok-, video- och tidningspaket, som de överlämnar till fartygen. Jag tänker själv besöka fartygen så mycket som möjligt så att jag kommer in i all verksamhet så väl jag bara kan. Jag vill besöka sjömännen i köket, maskinrummet och på kommandobryggan, lovar Sihvola. FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 11

12 Liiton toimisto uudistui: Petri, Johan ja Marjo Joukkomme täällä Suomen Laivanpäällystöliiton toimistolla on jonkin verran uudistunut. Meillä on uusi toiminnanjohtaja merikapteeni Petri Suominen, joka on jo monelle jäsenelle tuttu eri yhteyksistä, viimeksi SLPL:n varatoiminnanjohtajana. Varatoiminnanjohtajana toimii merikapteeni Johan Ramsland, hänkin tuttu kasvo myös erilaisista liiton tehtävistä mm. hallituksen jäsen, piiriasiamies, liiton asiamies. Ramsland on nyt siirtynyt Borelta missä on toiminut pitkäaikaisesti pääluottamusmiehenä. Uusi toimistosihteeri on Marjo Peurala. Uusien työntekijöiden lisäksi toimistossa työskentelevät entiseen tapaan Mirjam Tuisku ja Hilkka Kotkamaa. PeTRI SUOmInen: Petri Suomisen työtehtäviin kuuluu sääntömääräiset tehtävät: hallituksen päätösten täytäntöönpano, hallituksen kokousten esittely ja liiton Helsingin toimiston johtaminen. Hän myös valvoo piirien ja rahastojen toimintaa sekä tarkistaa niiden tilitykset. Hän hoitaa tarvittaessa yhteyksiä viranomaisiin ja tuomioistuimiin sekä valvoo liiton rahaliikennettä ja kirjanpitoa. Suominen antaa selostuksen toimistaan hallitukselle ja toimii Suomen Merenkulku - Finlands Sjöfart-lehden päätoimittajana. Suominen avaa vuosikokouksen, toimii TPV:n kokoonkutsujana, puheenjohtajana esittelijänä ja jäsenenä. Hän on liiton nimenkirjoittaja. Toimistossa Suominen hoitaa henkilökunta-asiat sekä talous ja kiinteistöasiat. Hän toimii johtoryhmän puheenjohtajana, vastaa piiriasiamiehistä, kutsuu TPV:n ja HK:n kokouksiin ja hoitaa tarvittavat kiertokirjeet. Petri Suomisen vastuualueeseen kuuluvat työ- ja virkaehtosopimukset, kuten yleisvastuu tes-toiminnasta, ulkomaanliikenteestä, pientonnistosta ja muiden alueiden sopimuksista. Hänen vastuullaan ovat mahdolliset tulkinta- ja riita-asiat sekä lainsäädäntöön liittyvät asiat. Suominen on mukana mm. STTK:n hallituksessa, KTN:n jäsenenä sekä merialan neuvottelu- ja lautakunnissa. Hän myös liiton edustajana merialan kansainvälisissä järjestöissä, joita ovat IMO, STW, MSC, ILO, ITF, IFSMA, ETF, NTF. JOHAn RAmSLAnD: Varatoiminnanjohtaja Johan Ramsland hoitaa liiton toimintaa toiminnanjohtajan ollessa estyneenä toiminnanjohtajan eri tehtävissä. Hän on TPV:n jäsen ja hallituksen valtuuttama liiton nimenkirjoittaja. Ramslandin päävastuualueet ja -tehtävät ovat toimi hallituksen TPV:n asioiden esittelijänä. Toimiston vastuualueella Ramsland toimii johtoryhmän jäsenenä, vastaa luottamusmiehien toiminnasta, hoitaa vaalijärjestelyjä, erikoiskirjeitä, piirikokouksia, opintoinfoja ja luentoja. Ramsland vastaa toiminnanjohtajan kanssa työ- ja virkaehtosopimuksista, tulkinta-, ja riita-asioista ja lainsäädäntöasioista. Varatoiminnanjohtaja jakaa vastuun Toiminnanjohtajan kanssa erilaisissa liiton edustamissa hallituksissa, työryhmissä ja neuvottelukunnissa. Kansainvälisissä järjestöissä hän toimii jakaen osallistumisensa toiminnanjohtajan kanssa. Myös Pohjoismainen yhteistyö on Ramslandin vastuulla. Ramsland on Suomen Merenkulku-lehden toimitusneuvoston jäsen. Ramsland hoitaa kanssa kaikkien ruotsinkielisten palvelemisen omalla äidinkielellään. marjo PeURALA: Toimistosihteeri Marjo Peurala hoitaa mm. liiton tilitapahtumat ja rahaliikenteen, palkka-asiat, matkalaskut, ja ATK:n ja muut yleiset toimistotehtävät. Hän toimii TPV:n ja hallituksen teknisenä sihteerinä ja avustaa muissa tarvittavissa liiton toimintaan liittyvissä teknisissä tehtävissä. Hän hoitaa liiton kotisivuja ja muuta infoa. mirjam TUISKU: Toimistonhoitaja Mirjam Tuiskun päävastuualue on jäsenasioiden hoito ja työttömyyskassan jäsenrekisteriin pitämiseen liittyvät tehtävät sekä jäsenmaksujen valvonta. Toimiston hoitoon hänelle kuuluvat päivittäisten toimistorutiinien lisäksi mm. liiton kokous- ja kurssimatkapalvelujen järjestämisen, jäsenten lomapalvelut sekä liiton mökkien varaukset, vahvistukset ja yhteydenpidon Sulkavalle. Mirjam vastaa liiton jäsentuotteiden hankinnasta ja myynnistä. Hän osallistuu myös Suomen Merenkulkulehden tekoon koskien ajankohtaisia jäsenasioita ja jäsenetuja. HILKKA KOTKAmAA: Toimittaja Hilkka Kotkamaa toimii Suomen Merenkulkulehden toimittajana ja toimitussihteerinä. 12 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

13 Förbundets kansli förnyades: Petri, Johan och Marjo Vårt gäng här på Finlands Skeppsbefälsförbunds kansli har förnyats något. Vi har en ny verksamhetschef, sjökapten Petri Suominen, som många medlemmar känner igen sedan tidigare från olika sammanhang, varav den senaste som FSBF:s vice verksamhetschef. Vice verksamhetschef är nu sjökapten Johan Ramsland, även han ett känt ansikte från olika uppgifter i förbundet t.ex. styrelseledamot, distriktsombudsman och förbundsombudsman. Ramsland kommer nu från Bore, där han arbetat länge som huvudförtroendeman. Marjo Peurala är ny kanslisekreterare. Förutom de nya anställda finns Mirjam Tuisku och Hilkka Kotkamaa kvar på kansliet. PeTRI SUOmInen: Petri Suominen arbete består av stadgeenliga uppgifter: verkställa styrelsens beslut, presentera styrelsemöten och leda förbundets kansli i Helsingfors. Han övervakar även distriktens och fondernas verksamhet och granskar deras redovisningar. Vid behov sköter han kontakterna med myndigheter och domstolar samt övervakar förbundets penningrörelse och bokföring. Suominen redogör för sina poster inför styrelsen och är huvudredaktör för tidningen Suomen Merenkulku Finlands Sjöfart. Suominen öppnar årsmötet, sammankallar till, är ordförande för och föredragande och ledamot i VU. Han är firmatecknare för förbundet. På kansliet sköter Suominen personalfrågor samt ekonomi- och fastighetsfrågor. Han är ordförande för ledningsgruppen, ansvarar för distriktsombudsmännen, kallar till VU- och styrelsemöten och sköter nödvändiga cirkulär. Petri Suominens ansvarsområde innefattar arbets- och tjänstekollektivavtal, såsom allmänt ansvar för kollektivavtalsverksamheten, utrikesfarten, småtonnaget och andra sektorers avtal. Han ansvarar för eventuella tolknings- och konfliktfrågor och för frågor i anknytning till lagstiftningen. Suominen är med i bl.a. STTK:s styrelse, ledamot i KTN samt sitter med i sjösektorns förhandlingsdelegationer och nämnder. Han representerar även förbundet i internationella sjöfartsorganisationer som IMO, STW, MSC, ILO, ITF, IFSMA, ETF och NTF. JOHAn RAmSLAnD: Vice verksamhetschef Johan Ramsland sköter förbundets verksamhet när verksamhetschefen är förhindrad. Han är ledamot i VU och av styrelsen befullmäktigad firmatecknare för förbundet. Ramslands huvudansvarsområden och -uppgifter är att presentera frågor från styrelsens VU. Inom kansliets ansvarsområde är Ramsland ledamot i ledningsgruppen, ansvarar för förtroendemännens verksamhet, sköter valarrangemangen, specialbrev, distriktsmöten, studieinformation och föreläsningar. Ramsland ansvarar tillsammans med verksamhetschefen för arbets- och tjänstekollektivavtalen, tolknings- och konfliktfrågor och lagstiftningsfrågor. Vice verksamhetschefen delar ansvaret med verksamhetschefen i olika styrelser, arbetsgrupper och förhandlingsdelegationer där de representerar förbundet. Han delar deltagandet i internationella organisationer med verksamhetschefen. Ramsland ansvarar även för det nordiska samarbetet. Ramsland är ledamot i redaktionsrådet för tidningen Finlands Sjöfart. Ramsland sköter alla ärenden med svenskspråkiga på sitt modersmål. marjo PeURALA: Kanslisekreterare Marjo Peurala sköter bl.a. förbundets konto- och penningrörelser, lönefrågor, reseräkningar och ADB samt övriga allmänna kansliuppgifter. Hon är teknisk sekreterare i VU och styrelsen och bistår vid andra nödvändiga tekniska uppgifter i anknytning till förbundets verksamhet. Hon sköter förbundets hemsida och övrig information. mirjam TUISKU: Kanslist Mirjam Tuiskus huvudansvarsområde är att sköta medlemsfrågor och uppgifter i anknytning till arbetslöshetskassans medlemsregister samt övervaka medlemsavgifterna. När det gäller kansliet ansvarar hon förutom för de dagliga kanslirutinerna även för att bl.a. anordna förbundets konferens- och kursresetjänster, medlemmarnas semestertjänster samt bokning och bokningsbekräftelse av förbundets stugor och kontakt med Sulkava. Mirjam ansvarar för inköp och försäljning av förbundets medlemsprodukter. Hon deltar även i arbetet med tidningen Finlands Sjöfart när det gäller aktuella medlemsfrågor och medlemsförmåner. HILKKA KOTKAmAA: Redaktör Hilkka Kotkamaa är redaktör och redaktionssekreterare för tidningen Finlands Sjöfart. FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 13

14 EU-tasolle harmonisoitua sääntelyä Merenkulussa on vielä paljon kehittämistä läheltä piti -tilanteiden raportoinnissa ja raportointitiedon hyödyntämisessä. Uhat tai uhkia aiheuttavat toimintamallit ja ilmiöt tulee tunnistaa ajoissa, jotta toimintaa voidaan muuttaa ja näin välttyä onnettomuudelta. Näin sanoi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin pääjohtaja Kari Wihlman avatessaan Trafi Meri seminaarin Helsingissä. Wihlman korosti, että hyvin suunnitellut turvalliset toimintamallit, hyvä miehistöyhteistyö, organisaatioiden turvallisuuskulttuuri ja johdon sitoutuminen ovat turvallisen ja ympäristöystävällisen merenkulun perusta. Nykyisin merenkulkuun liittyvä tieto on hajallaan eikä sen hyödyntäminen ole aina helppoa. Tulevaisuudessa merellisen tiedon tulisi olla nopeasti saatavilla eri lähteistä ja helposti yhdisteltävissä. Avoimen datan periaatteiden mukaisesti tiedon tulisi soveltuvin osin olla luovutettavissa myös kaupallisille toimijoille, Wihlman totesi. Tiedon järjestelmällinen kerääminen sekä oikea ja tehokas jakaminen on tärkeää. Siten voidaan parhaimmillaan poistaa päällekkäisiä raportointeja, parantaa hallinnon kustannustehokkuutta sekä lisätä kaupallisten toimijoiden liiketoimintamahdollisuuksia. Meidän tulee rakentaa Suomeen hyvä merellisen tiedon tiedonvaihtoympäristö. Sen kautta eri viranomaisten hallinnoimat tietovarannot keskustelevat keskenään. Näin alan toimijat saavat kätevästi haetuksi tarvitsemansa tiedon. Selkeän tiedonvaihtoympäristön rakentaminen on iso ponnistus ja vaatii usean viranomaistahon yhteistyötä. Yhtenä Suomen suurimmista rekisteriviranomaisista Trafi haluaa panostaa tämän hankkeen onnistumiseen, sanoi Wihlman. TRAFI meri SemInAARI Merenkulun ammattilaisille suunnatun Trafi Meri seminaarin aiheina olivat mm. merionnettomuudet ja merivakuuttaminen sekä meren- Tulevaisuudessa merellisen tiedon tulisi olla nopeasti saatavilla eri lähteistä ja helposti yhdisteltävissä, sanoo Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin pääjohtaja Kari Wihlman. 14 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

15 E Jos sääntely on koko EU:n tasolla harmonisoitu, mahdollistaa se laajemmat markkinat ja toiminnan kotimaata laajemmalla alueella, toteaa Trafin merenkulkujohtaja Tuomas Routa. kulkualan yhteistyö niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Seminaarissa oli paikalla noin 140 merenkulun ammattilaista, joilta kysyttiin mielipidettä muun muassa merenkulun sääntelyn tasosta. Pikakyselyn perusteella suurin osa haluaa, että sääntelyn tason pitäisi olla harmonisoitu EU-tasoon. - Jos sääntely on koko EU:n tasolla harmonisoitu, mahdollistaa se laajemmat markkinat ja toiminnan kotimaata laajemmalla alueella, totesi Trafin merenkulkujohtaja Tuomas Routa. Merenkulun ammattilaisten mielipide ei yllättänyt minua. EU:n rooli tulee korostumaan koko ajan. Meidän tulee entistä enemmän ottaa huomioon EU:n näkökulma. Suomalaisen elinkeinon kannalta on tärkeää ennakoitavuus ja se, että mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kyetään tekemään realistiset linjaukset. Suomi jatkaa edelleen vahvasti ponnisteluja uusien esimerkiksi biopolttoaineiden käyttömahdollisuuksien edistämistä merenkulussa, Routa jatkoi. Kansainvälisessä vaikuttamisessa on tärkeää pitää huolta Suomen etujen toteutumisesta. Tässä saattaa olla että pieni säästö aiheuttaa myöhemmin suuret kustannukset. Jos kansainvälisessä vaikuttamisessa halutaan säästää, pitää se tehdä todella harkiten, Routa pohti. Tulevaisuudessa merellisen tiedon tulisi olla nopeasti saatavilla eri lähteistä ja helposti yhdisteltävissä. FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 15

16 Harmoniserad reglering på EU-nivå Inom sjöfarten finns det fortfarande mycket att göra när det gäller rapportering av incidenter och hur denna rapportinformation används. Hot eller handlingsmönster och företeelser som orsakar hot ska identifieras i tid så att de kan ändras och man på så sätt kan undvika olyckor. Det sade Trafiksäkerhetsverket Trafis generaldirektör Kari Wihlman när han inledde seminariet Trafi Meri 2015 i Helsingfors. Vi måste bygga upp en bra informationsutbytesmiljö för sjöfartsrelaterad information i Finland. Genom en sådan kan myndigheternas olika informationsreserver diskutera med varandra. På så sätt kan branschens aktörer praktiskt hitta den information de behöver. Att bygga upp en tydlig informationsutbytesmiljö är ett omfattande arbete och kräver samarbete mellan flera myndighetsorgan. Som en av Finlands största registermyndigheter vill Trafi satsa på att göra detta projekt framgångsrikt, sade Wihlman. G Trafiksäkerhetsv e r k e t Tr a fi s generaldirektör Kari Wihlman. Wihlman betonade att välplanerade och säkra handlingsmönster, bra besättningssamarbete, organisationernas säkerhetskultur och en engagerad ledning utgör grunden för en säker och miljövänlig sjöfart. Idag är informationen kring sjöfart splittrad och inte alltid lätt att utnyttja. I framtiden ska sjöfartsinformation vara snabbt tillgänglig från olika källor och lätt att sammanställa. Enligt principerna om öppen data ska informationen till tillämpliga delar även kunna överlåtas till kommersiella aktörer, konstaterade Wihlman. Det är viktigt med systematisk insamling av information och rätt och effektiv fördelning av den. På så sätt kan bäst bli av med överlappande rapporteringar, förbättra administrationens kostnadseffektivitet och öka de kommersiella aktörernas affärsverksamhetsmöjligheter. SemInARIeT TRAFI meri 2015 Seminariet Trafi Meri 2015 riktades mot yrkesverksamma inom sjöfarten. Ämnena på seminariet var bl.a. sjöolyckor och sjöförsäkring samt sjöfartssektorns samarbete på såväl nationell som internationell nivå. Seminariet lockade omkring 140 sjöfartsverksamma, som fick säga vad de tyckte om bland annat nivån på regleringen av sjöfarten. Baserat på en snabbenkät vill de flesta att regleringen ska ligga på en harmoniserad EU-nivå. Om regleringen harmoniseras på EU-nivå möjliggör det bredare marknader och verksamhet även utanför det egna landet, konstaterade Trafis sjöfartsdirektör Tuomas Routa. De sjöfartsverksammas åsikter kom inte som någon överraskning. EU:s roll kommer att öka hela tiden. Vi måste ta ännu större hänsyn till EU:s synvinkel. För den finska näringen är det viktigt med förutsebarhet och att man kan dra upp realistiska riktlinjer i ett så tidigt skede som möjligt. Finland fortsätter att arbeta hårt för att främja möjligheterna att använda till exempel biobränsle inom sjöfarten, fortsatte Routa. I det internationella påverkansarbetet är det viktigt att se till att Finlands intressen uppfylls. Det kan handla om att en liten besparing orsakar stora kostnader i framtiden. Om man vill spara i det internationella påverkansarbetet måste det göras efter mycket stort övervägande, sade Routa. 16 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART

17 SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart 1 SUOMALAINEN JÄÄNMURTO ISKUSSA SLAGKRAFTIG FINSK ISBRYTNING Jäänmurtajien päälliköt / Isbry tarnas befäl i bild: Toni Kovanen (Voima), Mikko J. Seppälä (Sisu), Christian Wennerstrand (Kontio), Timo Jeskanen (Urho), Matti Kuparinen (Otso) J jäsentietoa J medlemsinfo J jäsentietoa J medlemsinfo J jäsentietoa SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart KRISTIAN HEISKANEN: Työsuojeluun kannattaa satsata s KRISTIAN HEISKANEN: Det lönar sig att satsa på arbetarskyddet s SuomenMerenkulku 2 FinlandsSjöfart 14 SuomenMerenkulku 5 FinlandsSjöfart 14 Luottamusmiehet MATS RAUTIO ja PETER HULDIN: Hangon satamassa uskotaan taas tulevaan s Förtroendemännen MATS RAUTIO och PETER HULDIN: Hangö hamn tror igen på framtiden s Antti Palola merikapteeni herrahississä s Antti Palola sjökapten i herrhissen s SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart 3 ANU PIETILÄINEN: Laivan nimi ei ole läpihuutojuttu s. 5 7 ANU PIETILÄINEN: Båtens namn är ingen rutinsak s. 8 9 Vuosikertomus Årsberättelse Vuosikertomus Årsberättelse SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart 6 RISTO BLOMQUIST: Elämme turbulenssia aikaa s RISTO BLOMQUIST: Vi lever i en turbolent tid s Hyvää joulua! God jul! VUOSIKERTOMUS SLPL:n työntäyteinen vuosi Tes-neuvottelut saatiin vihdoin päätökseen, viimeiset kesäkuun puolella välillä valta kunnansovittelijan toimistostakin vauhtia hakien. Kun muste oli nipin napin ehtinyt kuivumaan sopimuspapereissa, Suomen Varustamot ry. aloitti vaatimukset sekamiehityksen käyttöön ottamisesta myös jo Suomessa olevissa aluksissa. Näitä neuvotteluja käydään vieläkin. Liittomme ei voi millään hyväksyä mallia, joissa kaikki junioripäällystön jäsenet poistuvat laivoista, koska kaikki merenkulkijat ymmärtävät mihin tämä meillä johtaa, vuoden aikajanalla. Tällä mallilla meillä ei ole yliperämiehien eikä päälliköiden jälkikasvua, puhumattakaan luotseista tai muista merenkulkualan asiantuntijoita. Murheita käytiin useasti kertomassa eduskuntaa myöten. Yhteysalusliikenne työllisti todella paljon, liiton yrittäessä saada nämä villit yrittäjät noudattamaan työsopimuksia, joilla ihmiset voivat elää. FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU vuosikertomus 2014 vuosikertomus 2014 vuosikertomus 2014 vuosikertomus 201

18 vuosikertomus 2014 vuosikertomus 2014 vuosikertomus 2014 vuosikertomus 201 SLPL:n vuosikertomus toimintavuodelta 2014 Sopimukset Keskusjärjestöt pääsivät sopuun uudesta kolmivuotisesta sopimuksesta työllisyys- ja kasvusopimuksesta TYKA, joka käynnistyi Suomen Laivanpäällystöliitto liittyi taannehtivasti sopimukseen toukokuussa 2014, lisäyksellä, että varustajat maksavat STCW-koulutusten kustannukset. Kotimaan liikenteen sopimukset noudattelevat pääsääntöisesti samaa TYKA-sopimusta taulukkopalkkoja korotettiin 20/23/27,50 e ja euromääräisiä lisiä korotettiin 1,05 prosenttia. Sopimus on voimassa asti. Ulkomaanliikenteen pientonnisto Palkkoja korotettiin ulkomaanliikenteen korotusten mukaisesti e, lisiä 1.05e. Ulkomaanliikenteen pientonniston sopimus on voimassa asti. Kotimaanliikenne Suomen Lauttaliikenne Oy - Finferries Sopimusta on TYKA:n mukainen myös korotusten ja voimassaolon osalta. Rasila Sopimus on TYKA:n mukainen korotusten ja voimassaolon osalta voimassa Taulukkopalkkoja korotettiin 20e. Euromääräisiä lisiä korotettiin 1,05 prosenttia. Kotimaanliikenteen matkustaja alukset Sopimus on voimassa Taulukkopalkkoja korotettiin lukien 20e yleiskorotuksella. Euromääräisiä lisiä yleiskorotuksen 1,05 prosentin mukaan. Arctia Shipping Oy Sopimus voimassa Taulukko- ja kokonaispalkkoja korotettu taannehtivasti TYKA.n mukaisesti. Finnpilot Uusi sopimus voimassa Yleiskorotus e. Taulukkopalkkoja ja euromääräisiä lisiä korotettiin 1,05 prosenttia. Meritaito Oy Sopimus voimassa Taulukkopalkkoja korotettu e. Euromääräiset lisät korotettu 1,05 prosenttia. Valtion sopimusala (Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi ja Liikennevirasto LiVi) TYKA:n mukainen sopimus voimassa korotus 20 e, lisiin 1,05 prosenttia. Virkasuhteiset Sopimus voimassa korotukset 20 e lisiin 1,05 prosenttia. Palkat perustuvat vaativuustasoon ja henkilökohtaiseen työsuorituksen tasoon. 18 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART Kunnan sopimusala Virka- ja työsopimussuhteiset m/s Katariinan sopimus Sopimus voimassa Korotukset yleisen linja mukaiset 20e LISÄT 1,05 prosenttia. Kunnalliset satamajäänsärkijät Sopimus voimassa Palkkoja korotettiin e. Lisien korotus 1,05 prosenttia. Ålands Landskapsregering Koululaiva Michael Sars. Sopimus voimassa Palkkoja korotettiin takaantuvasti ,63 prosenttia, ,50 e, ,4 prosenttia. Befälhavare på frigående färjorna. Sopimus voimassa Palkkoja korotettiin TYKA:n mukaisesti. Styrmän på frigående färjorna. Sopimus voimassa jatkettuna Neuvottelut aloitettu syksyllä 2014 jatkoa varten. Koulutustoiminta Ammattikoulutus Liitto on opetusministeriön alaisuudessa toimivassa Merenkulun koulutustoimikunnassa. Lisäksi liitto oli mukana myös Merenkulun tutkintatoimikunnassa. Kalatalouden koulutussäätiön hallituksen jäsenyys kuului myös liiton toimintaan. Rauman Ammattioppilaitoksen neuvottelukunnan, Satakunnan Ammattikorkeakoulun neuvottelukunnan, Turun merenkulun oppilaitoksien neuvottelukunnan ja Kotkan merenkulkualan oppilaitosten neuvottelukunnan jäsenyydet ja Ålands Högskola sjöfartens branchråd kuuluvat myös liiton edustuksiin. Liitolla on puheenjohtajan paikka Meriturvan johtokunnassa. Liitto on ollut edustettuna myös Merenkulun koulutus- ja tutkimuskeskuksen neuvottelukunnassa (MKK) ja kannatusyhdistyksen hallituksessa. Järjestökoulutus Liitto järjesti omanluottamusmieskurssin syksyllä laivassa. Kurssilla oli muka ulkomaanliikenteen- ja kuntapuolen luottamusmiehiä 22 henkeä. Kurssilla käsiteltiin työssä jaksamista, uusia määräyksiä lääkärintarkastuksista ja ajatuksia merimiesten kuntotestauksesta sekä ajankohtaisia ay-asioista. Ulkopuolisina luennoitsijoina oli Antti Palola STTK:sta, Päivi Miilunpalo Työterveyslaitokselta ja Tuire Husu Mehiläisestä. Kansainvälinen toiminta Kansainväliset järjestöt ITF Vuoden aikana liitto ei osallistunut ITF:n (International Transport Workers Federation) kokouksiin aikataulua ja kustannussyistä.

19 IFSmA Liitto oli mukana päällikköjäseniensä osalta Lontoossa päämajaansa pitävässä IFSMA:ssa (International Federation of Shipmasters Associations). Järjestö pitää kerran vuodessa yleiskokouksen, johon liiton edustajana osallistui hallitusjäsen Martin Björkell. Kokous pidettiin Norjassa. POHJOISmAAT Liitto on osallistunut yhteen Pohjoismaisen kuljetustyöntekijöiden Federaation kokoukseen kuluneena vuonna. Tärkein pohjoismainen yhteistyö liiton kannalta tapahtui Pohjoismaisen laivanpäällystökongressin, NFBK:n piirissä. NFBK koostuu kaikkien pohjoismaiden laivanpäällystöliitoista. Vuoden aikana pidettiin kaksi kokousta. Yksi tammikuussa Norjassa, johon osallistui hallituksen jäsen Johan Ramsland ja toinen syyskuussa Islannissa, johon osallistuivat varatoiminnanjohtaja Petri Suominen ja hallitusjäsen Johan Ramsland. Kokouksissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita ja vertailtiin eri liittojen tekemiä sopimuksia. etf Liitto osallistu vuoden aikana ETF:n (European Transport Workers Federation) yhteen kokoukseen. Martin Björkell edusti liittoa. ImO Liitto osallistui vuoden aikana muutamiin IMO:n (International Maritime Organisation) kokouksiin osana Suomen delegaatiota. Olimme mukana seuraavissa kokouksissa: MSC (Maritime Safety Committee) ja COMSAR (Subcommittee on Radiocommunications and Search and Rescue). Liiton edustaja Toiminnanjohtaja Risto Blomquist oli mukana kokouksissa muodostetuissa työryhmissä. Järjestöyhteistyö TOImIHenKILöKeSKUSJÄRJeSTö STTK Liitolla on edustus STTK:n hallituksessa ja valtuustossa. STTK on vuoden aikana tukenut monipuolisesti jäsenliittojaan edunvalvonnassa. Liitto on mukana STTK:n edunvalvonta- ja järjestötoimikunnissa. Lisäksi olimme mukana nuorisotoiminnassa soveltuvin osin. STTK-LOgISTIIKKA STTK-logistiikkaryhmässä ovat edustajina keskusjärjestöön kuuluvat kuljetusaloihin osallisina olevat liitot. STTK-logistiikka on merenkulkualan päällystöliittojen perustama yhteisö, jonka perusteella puheenjohtajuus on näiden liittojen hallussa. Kuluneena vuonna puheenjohtajuus on ollut Suomen Laivanpäällystöliitolla. STTK-logistiikka toimii asiantuntijaelimenä logistisissa kysymyksissä ja pyrkii olemaan aktiivinen toimija tällä sektorilla. PALKAnSAAJAJÄRJeSTö PARDIA Liitto on edustettuna Pardian hallituksessa. Pardian kautta liitto valvoo valtion eri hallinnon aloilla ja liikelaitoksissa toimivien virka- ja työsopimussuhteisten jäsentensä etuja. TeKnIIKKA JA TeRveyS KTn Ry. Liitto valvoo KTN ry:n kautta kunta-alalla toimivien virka- ja työsopimussuhteisten jäsentensä etuja. Liitolla on edustajat KTN:n hallituksessa, TS-valiokunnassa ja KV-TES-valiokunnassa. KAF Liitto oli mukana yhdessä Kuljetusalojen federaatio KAF:n kokouksessa kuluneena vuonna. SUOmen SATAmAPÄÄLLySTöyHDISTyS Suomen Satamapäällystöyhdistys ry. on yhteistyössä liiton kanssa pyrkinyt valvomaan ja ajamaan satamapäällystön etuja. Liitto on kustantanut liiton alle 70-vuotiaille Suomessa vakinaisesti asuville jäsenille vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutuksen. Liiton jäsenillä on myös vastuu- ja oikeusturvavakuutus. Hallinto vuosikokous KemISSÄ Liiton sääntömääräinen vuosikokous pidettiin jäänmurtaja Sammolla Kemissä. Kokouksessa oli läsnä yhteensä 10 varsinaista jäsentä ja neljä kannattajajäsentä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Petter Tähtinen ja varapuheenjohtajana Johan Ramsland. Avajaispuheen piti toiminnanjohtaja Risto Blomquist. Vuosikokous hyväksyi vuosikertomuksen ja vuoden 2013 tilinpäätöksen sekä vahvisti hallituksen laatiman talous- ja toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle Siinä varsinaisten jäsenten jäsenmaksu pysyy ennallaan 1,4 prosentissa ja kannattajajäsenten jäsenmaksu ennallaan 70 eurona. FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 19 vuosikertomus 2014 vuosikertomus 2014 vuosikertomus 2014 vuosikertomus 201

20 vuosikertomus 2014 vuosikertomus 2014 vuosikertomus 2014 vuosikertomus 201 HALLITUS Liiton hallitus kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa. Kristian Heiskanen toimi hallituksen puheenjohtajana ja Kai Terimaa varapuheenjohtajana. Hallituksen teknisenä sihteerinä toimi taloussihteeri Harriet Björkqvist asti ja siitä lähtien Marjo Peurala. Vuosille valittu hallitus koostuu 14 jäsenestä. SLPL:n HALLITUS Bark Patrik, Björkell Martin, Granell Kennet, Heiskanen Kristian, Kettunen Markku, Kosonen Kari, Lindström Ulf-Peter, Lunkka Santeri, Mäkelä Matleena, Ramsland Johan, Seligson Niclas, Stenbäck Dan, Tauriainen Heidi ja Kai Terimaa. TOImeenPAnevA valiokunta Hallituksen toimeenpaneva valiokunta kokoontui vuoden aikana kymmenen kertaa. TPV:n kokoonpano oli: Heiskanen Kristian, Markku Kettunen, Lunkka Santeri Seligson Niclas, Tauriainen Heidi, Terimaa Kai. Sääntöjen mukaan toiminnanjohtaja ja varatoiminnanjohtaja osallistuvat TPV:n toimintaan jäseninä. TPV:n teknisenä sihteerinä toimi taloussihteeri Harriet Björkqvist asti, siitä lähtien Marjo Peurala. JOHTORyHmÄ Liiton hallituksen vuonna 1998 perustaman johtoryhmän jäseniä ovat liiton hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, toiminnanjohtaja ja varatoiminnanjohtaja. Johtoryhmä kokoontui toimintavuoden aikana tarvittaessa ja käsitteli liiton talouteen ja toimintastrategiaan liittyviä asioita. PIIRIT Liiton piirit ovat: Ahvenanmaa, Helsinki, Kotka, Oulu, Rauma, Saimaa, Tampere, Turku ja Vaasa. Piirit ovat valinneet liitolle edustajat alueensa STTK:n aluetoimikuntiin. Liiton asiamiehet ovat vuoden aikana käyneet piirikokouksessa kertomassa merenkulun ajankohtaisista asioista. Normaalien piirikokousten lisäksi ovat piirit mm. järjestäneet joulujuhlia ja rapuillallisia. Piirit ovat myös myöntäneet alueellaan toimiville merenkulun oppilaitoksille avustuksia urheilu- ym. matkoja varten. Keskusteluissa on mm. käsitelty mm. Tes-sopimusta, Trafi n uutta organisaatiomuutosta, sekamiehitystä, työharjoittelua, linjaluotsin pätevyyttä, kokonaispalkkaa, tonnistoveroa, Ahvenanmaan tilannetta sekä nuorten aktivoimista liiton toiminnassa. KOTISIvUT Liitolla kotisivut ovat osoitteessa Sivuilla tiedotetaan mm. kokousten päätöksistä, piirikokouspäivistä, vakuutuksista, liiton mökeistä jne. Sieltä löytyvät myös liittymis-, jäsenmaksuvapautus- ja kannattajajäsenhakemuskaavakkeet. Sivuilla toimii myös nettikauppa, jonka kautta voi tilata liiton jäsentuotteita. Liiton toimistosihteeri Marjo Peurala ylläpitää sivuja. Henkilöstö ja toimisto Liiton toimisto sijaitsee Helsingissä, osoitteessa Hietalahdenranta 15 A 3, Helsinki. Henkilökuntavaihdoksia Harriet Björkqvist jäi eläkkeelle lokakuussa hänen tilalleen liitto palkkasi toimistosihteeriksi Marjo Peuralan. Toiminnanjohtaja Risto Blomquist jäi eläkkeelle vuoden lopussa ja liitto valitsi toiminnanjohtajaksi Petri Suomisen sekä hänen 20 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART tilalleen varatoiminnanjohtajaksi Johan Ramslandin Vuoden lopussa kuului henkilökuntaan: toiminnanjohtaja Risto Blomquist, varatoiminnanjohtaja Petri Suominen, toimistosihteeri Marjo Peurala ja toimistonhoitaja Mirjam Tuisku. Suomen Merenkulku-lehden toimitussihteerinä toimi Hilkka Kotkamaa. Jäsenpalvelu Liitto on kustantanut liiton alle 70-vuotiaille Suomessa vakinaisesti asuville jäsenille vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutuksen. Liiton jäsenillä on myös vastuu- ja oikeusturvavakuutus. Vakuutuksista on sovittu IF vakuutusyhtiön kanssa. Järjestön IF -sopimuksella on mahdollista saada alennuksia myös muihin vakuutuksiin. Jäsenille tilattiin vuoden 2015 taskukalenteri, joka julkaistiin yhdessä Suomen Konepäällystöliiton kanssa. Liitto on vakiintuneen tavan mukaan myöntänyt kaikille merenkulkuoppilaitoksille stipendit jaettaviksi merenkulkuoppilaitoksissa opiskeleville oppilaille opettajakunnan harkinnan mukaan. Liitto on myös myöntänyt matkastipendejä merikapteeniluokille. Osa stipendikuluista on katettu liiton apuraha- ja stipendirahaston tuotoilla. Kertomusvuoden aikana liitto teetti tilauksesta merikapteenin sormuksia sekä myi surunvalittelu- ja onnitteluadresseja, veneviirejä, solmioneuloja, jäsenmerkkejä, jäsenpinssejä, lakkikokardeja, vöitä, kalvosinnappeja, huivinpidikkeitä, käsilaukkukoukkuja, liiton pikeepaitoja, jäsenlippalakkeja, urheilusukkia, jousiheijastimia, matkalaukkuvöitä, kylpypyyhkeitä, huomioliivejä ja muistitikkuja. Liitto on sopinut jäsenetuhinnat mm. Viking Linen, Tallink Siljan, Eckerölinen, WasaLinen ja Hotelli Keurusselän kanssa. SULKAvAn mökit Liitolla on Sulkavan kunnassa 81 hehtaarin tilat, joilla sijaitsee neljä vuokramökkiä saunoineen. Myllyjärven ja Varmarannan mökit vuokrataan ympäri vuoden, mutta Jaatila ja Suvitupa ovat ainoastaan kesäkäytössä. Käyttöviikkoja liiton mökeille kertyi: Myllyjärvi 12 varausta, Varmaranta 19 varausta, Jaatila 7 varausta ja Suvitupa 8 varausta. Mökkejä vuokrataan lomasesongin aikana kokonaisina viikkoina ja muulloin voi varata vaikkapa pelkän viikonlopun. Puumalalainen Eeva-Liisa Pasanen on hoitanut mökkien siivouksen. Helka Miettinen luovuttaa avaimet mökeillä kävijöille. Tarvittaessa mökeillä on tehty pieniä kunnostustöitä sekä uusittu varustetasoa. Saimaan piiri järjesti toukokuussa kevätkokouksen yhteydessä kunnostus- ja maalaustalkoot.