Haasta ja helli aivojasi Ennakkoluulot karisevat kohtaamalla 16. Valmennus alkaa: Työpaikan päihdeohjelma. Tässä lakifirmassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haasta ja helli aivojasi 28 36. Ennakkoluulot karisevat kohtaamalla 16. Valmennus alkaa: Työpaikan päihdeohjelma. Tässä lakifirmassa"

Transkriptio

1 T Y Ö H Y V I N V O I N N I N E R I K O I S L E H T I ttttyö Terveys Turvallisuus ,00 Maria Friman: Ennakkoluulot karisevat kohtaamalla 16 Haasta ja helli aivojasi Tässä lakifirmassa ei pönötetä Valmennus alkaa: Työpaikan päihdeohjelma kuntoon! Turvallisuuden laiminlyönti voi viedä käräjille

2 Sievi PLANAR Tartu töihin uudella otteella! Sievin Planar-jalkineet ovat uuden ajan turvakengät. Niissä on erittäin pitävä pohja, joka muotoilunsa ja uuden pohjakuviointinsa ansiosta pitää jalat tukevasti maassa haastavillakin alustoilla. Tyylikkäät ja persoonalliset Planarit ovat myös mukavat ja tukevat muhkeiden pehmusteiden ja erinomaisen istuvuutensa ansiosta. Planar on saatavilla kahdella eri varren korkeudella ja kumpikin malli on varustettu teräksisellä varvas- ja naulaanastumissuojalla. Fe Planar 2 S M EN ISO 20345: S M EN ISO 20345: S3 Fe Planar 1 S M EN ISO 20345: S M EN ISO 20345: S3 Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, Sievi As. Puh. (08) Fax (08)

3 UUTUUS! Statiivi

4 ttttyö Terveys Turvallisuus Seuraava potilas! Kissat, koirat ja vähän harvinaisemmatkin eläimet täyttävät Riikka Nikulan työpäivän. Turvallisuus Terveys Työ 24 Pönötys kielletty Lakitoimisto Fondiassa avoimuus on avainsana. 26 Muutos tuli luottamus meni? Uudistuksissa tarvitaan aitoa yhteistyötä. 27 Tätä mieltä: Katri Lipson AIVOT TYÖSSÄ Aivot herkkä sähkölaite Mitä kallon sisällä tapahtuu? kysymystä aivoista ja työstä 34 Harrastus hellii mieltä Mindfulness, tanssi, käsityöt ja laulu tuulettavat pääkoppaa. 37 Liikettä niveliin 38 Valmiina valmennukseen Päihdeohjelman kehitystyö alkaa Ekokemissä. 40 Se oli vain ajan kysymys... Työpaikalla tiedetään, että laite on vaarallinen, mutta asiaan ei puututa. Mitä siitä seuraa? 43 Tuotteet 44 Tapaturmainen kuolema 45 Tunne varoitusmerkit Lehdessä lisäksi 16 Henkilö: Muutokseen tarvitaan tekoja Romanitaustainen toimittaja Maria Friman paiskii töitä yhdenvertaisuuden puolesta MITEN SUOJATA AIVOJEN TERVEYTTÄ? 20 KAIKEN- KARVAISIA POTILAITA SANNA VIHANTO Vakiosivut LIISA TAKALA KUVASI KANTEEN MARIA FRIMANIN. 5 Pääkirjoitus 6 TTT Ajassa 15 Kirjeitä lukijoilta 15 Sarjakuva T & T & T 46 Äänestä kiinnostavin juttu 47 Miten meni tänään? 50 Ensi numerossa 51 Takaikkuna MARKKU OJALA Eläinlääkäri Riikka Nikula ja päivän erikoisin hoidettava. 40 NYT SE TAPATURMA SITTEN SATTUI! THINKSTOCKPHOTOS LASERSÄDE, riippuva taakka, tartuntavaara tunnetko sinä varoitusmerkit? 45 4 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013 ISSNL ISSN ISSN

5 Pääkirjoitus Toimitus Postiosoite ja käyntiosoite Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki Puh (vaihde) Faksi Sähköposti: Internet: Päätoimittaja Harri Vainio Toimituspäällikkö Merja Karjalainen (vuorotteluvapaalla asti) Sointu Högström puh Toimitussihteerit Helinä Kujala puh Marja Sarkkinen puh Toimittaja Susanna Kaaja puh Graafikko Jouko Rytkönen puh Toimituksen sihteeri Iris Poutanen puh Ilmoitukset Ingmar Qvist puh Raija Korpi, puh Iris Poutanen puh Osoitteenmuutokset Yksityisten ja kunta-alan työsuojeluhenkilöstö: Työturvallisuuskeskus Lönnrotinkatu 4 B, Helsinki Puh /rekisteri Faksi Sähköposti: Maksulliset tilaukset ja niiden osoitteenmuutokset io Kustantajapalvelut Oy Asiakaspalvelun puh Sähköposti: Tilauslipuke sivulla 46 TTT-Digin tilausohjeet ja -hinnat sivulla 13 Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 7 numeroa vuodessa. Laskutusväli 12 kk 72 e (sis. alv) Kestotilauksena 69 e (sis. alv) Irtonumero 10 e (sis. alv.) + postituskulut Toimitusneuvosto Harri Vainio pj./ttl, Rauno Toivonen/EK, Antti Närhinen/TEM, Merja Karjalainen/TTT, Marja-Leena Hiltunen/STM, Outi Nystén/ Länsi- ja Sisä-Suomen Avi, Riitta Juntunen/SAK, Jaakko Haikonen/STTK, Marja Tallavaara/MTK, Harri Hellstén/SY Julkaisija 43. vuosikerta Tarkastettu keskimääräinen nettolevikki (LT 2013) Pyttipannusukupolven opit ELÄMÄNTAVAT MUUTTUVAT sukupolvien mukana. Yksi alkavan vuosisadan tunnuspiirteistä on verkostoituminen sosiaalisessa mediassa. Siinä maailmassa kaikkien on mahdollista olla yhteydessä kaikkien kanssa, kaikkialla. Kun some muuttuu lihaksi, sillä, miltä näyttää, on merkitystä. Kuntoklubien peileistä luuraavat täydellistä vartaloa, music video bodya, hakevat nuorukaiset. Osa heistä pyrkii näyttävään ulkomuotoon jopa dopingaineiden avulla. Entä sitten peilistä arasti pälyilevät entiset nuoret? Onko nykynuorten vauhti tarttunut vanhoihinkin? Kuuluuko iäkkäänkin olla liikunnallinen ja kiireinen teknokulttuurin jalkaväensotilas; tuleeko kalenterin olla täysi pin-koodeista ja salasanoista? Itse kuulun tähän kosteaan entisten nuorten pyttipannusukupolveen. Pyttipannu oli meidän kestosuosikkimme: paistettua perunaa, kaikkea mitä eilisestä oli jäänyt yli, päälle paistettu muna. Rasvaprosenteilla tai hiilihydraattien sopivuudella ei tuolloin vaivattu päätä. ENEMMISTÖ NYKYNUORISTAMME käyttäytyy paremmin, ryyppää vähemmän ja on kouluttautuneempaa kuin vanhempansa samanikäisinä. Pyttipannusukupolvi on pitänyt talouden pyörät pyörimässä velkavipuisella kulutuksella, joka ylittää maapallon sietokyvyn rajat. Nykynuoret ovat tietoisempia kasvun rajoista. Ylilyöntien vaara on toki olemassa: 24/7-elämäntavan tavoitteena on tehokkuus niin työssä kuin vapaa-aikanakin, kellon ympäri hinnalla millä hyvänsä. Lisäksi juopa menestyvien ja vähemmän hyvin pärjäävien nuorten välillä kasvaa. Sitä ei kavenna itsekäs ajattelu, jonka mukaan köyhä ja syrjäytynyt on itse syypää tilaansa. KANNAMMEKO VASTUUN siitä, että kasvava vähemmistö nuoria on syrjäytyneenä mieli maassa, ei työssä eikä koulutuksessa? Suurin osa ihmisistä ottaa yhteisen edun huomioon, jos muutkin niin tekevät. Mutta jos itsekäs käyttäytyminen yhä lisääntyy, vaarana on, että alamme tavoitella vain omia etujamme. Kiivastahtinen, nopeutta, tehokkuutta ja itsekkyyttä ylistävä elämänmalli on saanut kilpailijan hitaampaa ja leppoisampaa tahtia arvostavasta elämäntyylistä. Pyttipannusta on mahdollista tehdä terveellinen ja sosiaalinen ekoversio: vähemmän pahoinvointia aiheuttavaa eläinrasvaa ja suolaa, enemmän vihanneksia ja kuituja ja päälle tuima ripaus empatiaa ja toisista välittämistä. Helsingissä 27. elokuuta 2013 Onko nykynuorten vauhti tarttunut myös entisiin nuoriin? Aikakauslehtien Liiton jäsen Forssa Print 2013 ISO Painotuote SERTIFIOITU ORGANISAATIO HARRI VAINIO 4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 5

6 TTT Ajassa KOONNUT HELINÄ KUJALA Tuomas Lappalainen, 27, matkailupalvelujen tuottaja Työskentelen isäni perustamassa Lake and Snow Inari -yrityksessä, joka järjestää muun muassa uisteluretkiä Inarijärvelle. Loppukesä on vilkkaampaa uisteluaikaa kuin syksy, sillä kun järven pinnalle kertyy lehtiä, kala lakkaa syömästä. Vaaratilanteita ei ole sattunut, koska turvallisuudesta pidetään huolta. Säät voivat vaihtua nopeastikin, mutta tuulen yltyessä on vain siirryttävä suojaisaan paikkaan. KUVA ULLA ISOTALO 6 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013

7 VIERAS KIELI MUURI VAI SILTA? oko porukan kielitaito kasvaa. K Avarakatseisuus ja suvaitsevaisuus lisääntyvät henkilökunnan parissa. Näin kommentoivat työsuojelupaneelin vastaajat kysymykseen siitä, mitä etuja vieraskielisestä työvoimasta on työsuojelun näkökulmasta. Toisaalta heidän mukaansa vieraskielinen työvoima tuo myös haasteita esimiestyöhön, työsuojelutoimintaan, työn organisointiin sekä yleiseen työturvallisuuteen. Yleisimpiä ovat väärinymmärrykset ja kommunikaatio-ongelmat. Haitat arvioitiin kuitenkin vähäisiksi. Yhteistyö vieraskielisten kanssa on yleistä: yli kolmannes vastaajista katsoi, että omalla työpaikalla työskentelee lähes jatkuvasti henkilöitä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. 43% Työskenteleekö työpaikalla henkilöitä, joiden äidinkieli jokin muu kuin suomi tai ruotsi, (%) 2% 18% 37% (Lähes) jatkuvasti Satunnaisesti Ei juuri lainkaan Ei osaa sanoa Työsuojelupaneeli on Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen kysely työsuojeluhenkilöstölle. Touko-kesäkuussa paneelin aiheena olivat vieraskielisten lisäksi kausi- ja kesätyöntekijät. Kyselyyn vastasi yhteensä 580 työsuojeluvaltuutettua ja -päällikköä. Lisätietoja: KUULONSUOJAIMILLA TYÖRAUHAA LUOKKAAN Helsinkiläisen Torpparinmäen peruskoulun erityisluokka 1 2 C sai käyttöönsä kuulonsuojaimet viime keväänä. Oppilaat voivat käyttää niitä paneutuessaan keskittymistä vaativia töihin, kuten matikan laskuihin tai äidinkielen tehtäviin. Erityisluokan oppilailla keskittyminen voi herpaantua tavallistakin helpommin ympärillä olevista ärsykkeistä. Muutaman viikon jälkeen erityisluokanopettaja Saana Mikkonen ja koulunkäyntiavustaja Meeri Nuorkivi saattoivat todeta, että suojainten käyttö on lisännyt työrauhaa luokassa. Työskentely on yhtäjaksoisempaa, kun oppilaat saavat suljettua häiriötekijöitä pois, Kun opettaja Saana Mikkonen neuvoo yhtä oppilasta, muut voivat entistä paremmin keskittyä omiin tehtäviinsä. HELINÄ KUJALA Mikkonen sanoo. Idea kuulonsuojaimista tuli erään oppilaan äidiltä. Hän työskentelee suojaimia valmistavassa yrityksessä ja järjesti ne luokalle työnantajansa lahjoituksena. Alun perin vinkki on peräisin erityisopetuksen moniammatillisesta yhteistyöverkostosta. Luokan yhdeksää oppilasta ei tarvinnut kahta kertaa suostutella pinkkien ja kirkkaan vihreiden kupusuojainten käyttöön. Etenkin vihreät ovat poikavaltaisen ryhmän suosiossa. Pari kertaa totuttelimme ensin siihen, että kun suojaimet ovat päässä, omaa ääntä ei tarvitse korottaa, Mikkonen kertoo. KUULUISAT VIIMEISET SANAT Valtakunnallinen Tapaturmapäivä on perjantaina 13. syyskuuta. Päivän järjestäjät haluavat tuoda esiin tilanteita, joissa hetken harkinta voi pelastaa onnettomuudelta. Kuuluisia viimeisiä sanoja voi kuka tahansa ehdottaa Facebookissa. Lisäksi erityisteemana on työpaikkojen turvallisuustyö. Tapaturmapäivää on vietetty vuodesta Tavoitteena on kiinnittää huomiota keinoihin, joilla jokapäiväisiä vaaratilanteita voi välttää. Lisätietoja: 87 % jalankulkijoista noudattaa liikennevaloja. Liikenneturvan selvityksen mukaan naiset malttavat odottaa valojen vaihtumista miehiä paremmin. Punaisia valoja päin kävelevät erityisesti nuoret miehet. 4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 7

8 KYSYMYS vastaus Saako työhaastattelussa kysyä tupakoinnista? Entä saako työpaikan evätä, jos ilmoittaa tupakoivansa tai paljastuu tupakoijaksi? Työhaastattelun kysymysten tulee liittyä suoraan työssä suoriutumiseen (laki yksityisyyden suojasta työelämässä). Tupakointi samoin kuin esimerkiksi terveydentila ja alkoholinkäyttö on määritelty henkilötietolaissa arkaluonteiseksi henkilötiedoksi. Sen kysyminen on sallittua ainoastaan, jos tieto on välittömästi tarpeellinen työsuhteen kannalta. Tarpeellisuus voi johtua esimerkiksi työn erityisluonteesta. Henkilötietoihin kuuluvaa asiaa siis voi kysyä, jos sillä on työtehtävien suorittamisen ja laadun kannalta todellista ja ratkaisevaa merkitystä. Työnantajan tulisi pystyä perustelemaan, että tupakoimattomuus vaikuttaa olennaisesti työtehtävien suorittamiseen. Myös turvallisuus- ja hygieniakysymykset voisivat olla perusteena sille, että asiaa kysytään työhaastattelussa. Ilman hyväksyttävää ja perusteltua syytä työnhakijoita ei voi laittaa eriarvoiseen asemaan tupakoinnin tai tupakoimattomuuden perusteella. VASTAAJANA PSYKOLOGI KAISA KARVINEN TYÖTERVEYSLAITOKSESTA KYSY ASIANTUNTIJALTA! Voit lähettää kysymyksesi TTT-Digin kautta: >Osallistu >Kysy asiantuntijalta Työhyvinvointikonsultti Taina Liukkonen (oik.) mittaa Marita Jouttunpään kehon koostumusta. NYT LÄHTI ELÄMÄ REMONTTIIN! Haluan mahtua kivaan leninkiin ja korkokenkiin, kun juhlin 50-vuotissyntymäpäivääni ensi keväänä. Tästä syystä Marita Jouttunpää, 49, lähti mukaan Kunnossa kaiken ikää -hankkeen tarjoamaan elämäntaparemonttiin. Jouttunpää työskentelee Raviolin ravitsemispäällikkönä Jorvin sairaalassa Espoossa. Työyhteisöille suunnattuun hankkeeseen osallistuu Jouttunpään 40 työtoverista yhteensä kymmenkunta. Vaikka 170-senttiselle Jouttunpäälle on kertynyt reippaasti ylipainoa, kestävyystestin mukaan hän on kohtalaisen hyvässä kunnossa. Hän on aina pitänyt liikkumisesta, mutta satunnaisten kuntokuurien sijaan hän toivoo nyt tottuvansa säännölliseen liikuntaan. Myös kehonkoostumus kaipaa muutosta. Erityisesti viskeraalinen eli sisäelinten ympärille kertynyt rasva huolettaa. Olen ravitsemusalan ammattilainen ja tiedän, miten pitäisi syödä. Ruoka on silti minulle se suurin haaste. En aina ehdi syödä työpäivän aikana, ja otan vahingon takaisin kotona illalla. Olen aika työorientoitunut ihminen. Olen aina asettanut muut itseni edelle. Nyt olen luvannut itselleni, että teen asialle oikeasti jotain. Samalla ajattelen kauhulla, mitä tuli taas luvattua! SK tttdigi ÄLYPUHELIN RASSAA IHMISSUHTEITA Seuraa Marita Jouttunpään elämäntaparemontin etenemistä TTT-Digissä: SEIJA RAJANDER UUTISIA ULKOMAILTA Hollannissa on noussut huoli työntekijöistä, jotka ovat saaneet työvälineekseen älypuhelimen tai tabletin. Huolta herättää välineiden ahkera käyttö vapaa-aikana. Hollannin ammattijärjestöjen keskusliitto FNV teetti asiasta selvityksen Amsterdamin yliopistolla. Selvityksessä siteerataan vuonna 2011 tehtyä tutkimusta, johon osallistui työntekijää. Joka kahdeksas tutkimukseen osallistuneesta vuotiaasta tarkisti puhelimensa yli kymmenen kertaa tunnissa vapaa-ajallaan. Kolmannes katsoi sähköpostinsa heti aamulla herättyään, jopa ennen pukeutumistaan. Runsas neljännes myönsi, että mobiililaitteiden käyttö on kuormittanut omia ihmissuhteita, etenkin parisuhdetta. Selvityksessä suositellaankin sähköpostin käytön rajoittamista työajan ulkopuolella. Asiasta kertoi englanninkielinen HesaMag-lehti vuoden 2013 kevään ja kesän numerossaan. Lehteä julkaisee Euroopan ay-instituutti (ETUI). 8 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013

9 MITEN VOIT, VILJELIJÄ? Miten sinä parantaisit työhyvinvointia vartissa? iittää, kun huomioit aamuisin työ- sanomalla huomenta! Myös Rkaverisi pieni small talk ei ole pahitteeksi. Sitä saa mitä tilaa, ja positiivisuus palkitaan. Laittaisin työpaikalle pienen äänieristetyn lepohuoneen, jossa on mukava sohva tai nojatuoli, ja taustalle pyörimään rentoutusnauhan. Siellä saisi 15 minuuttia rauhoittua kiireestä ja hälinästä. Vartissa ehtii hyvin antaa positiivista palautetta työkavereilleen, tarjota apuaan tai ylipäänsä huomioida muita. Jos kysyy toiselta, mitä sinulle kuuluu, niin on myös maltettava oikeasti kuunnella. Lue lisää verkkolehti Työpisteen lukijoiden ideoita ja kerro omasi: >15 minuuttia -palsta Päätoimiset viljelijät kokevat vähemmän stressiä kuin työikäinen väestö Suomessa keskimäärin. Meneillään oleva rakennemuutos ja lisääntyneet riskit kuitenkin kuormittavat viljelijöiden arkea. Riskejä aiheuttavat esimerkiksi hintavaihtelut, etenevä ilmastonmuutos ja maatilakokonaisuuden hallinnan vaativuus. Tiedot perustuvat tutkija Marja Kallioniemen väitöskirjaan, joka käsittelee työhyvinvointia maatiloilla. Hänen mukaansa viljelijöitä rasittavat muun muassa talousongelmat, hallinto ja maatalouspolitiikka. Myös sää ja luonnonolosuhteet sekä työympäristön vaarat kuormittavat. Viljelijät pitävät silti arkeaan antoisana työn kuormittavuudesta huolimatta. Tutkimuksen aineistona oli muun muassa vuonna 2004 tehty kysely, jonka mukaan noin joka neljäs päätoiminen viljelijä koki voimattomuutta tai väsymystä ja noin joka viidennellä oli nukkumisvaikeuksia. Ongelmat sosiaalisessa kanssakäymisessä ja terveydentilassa olivat yhteydessä oireiden kokemiseen. Lisäksi yli kaksi viikkoa kestänyt torjunta-ainei- THINKSTOCKPHOTOS den ruiskutustyö edellisen kasvukauden aikana oli yhteydessä oireisiin. Myös kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on julkaistu tuloksia, joiden mukaan torjunta-aineiden käytöllä on yhteys viljelijöiden henkisen hyvinvoinnin ongelmiin, kuten masennukseen. LAPSEN LEIKKI, AIKUISEN TYÖ Mistä leikeistä sinä pidit eniten lapsena? Rakensitko legoilla, hoivasitko nukkeja vai halusitko aina leikkiä piilosta? Filosofian tutkija ja kouluttaja Lauri Järvilehto kehottaa ihmisiä selvittämään oman leikkihistoriansa. Siitä voi päätellä, mihin aikuisena tuntee kutsumusta, myös ammatillisesti. Nukkeleikit kertovat ihmissuhteiden tärkeydestä. Palikkaleikeistä kiinnostunut voi taas olla sydämeltään arkkitehti, Järvilehto kirjoittaa tekevänsä THINKSTOCKPHOTOS Filosofian Akatemian elokuun 2013 uutiskirjeessä. Hänelle itselleen legot olivat lapsuuden merkittävin leikkiväline. Sen seurauksena olenkin aina hakeutunut aloille, joissa voin rakentaa ja synnyttää uutta. Leikkihistorian kartoittamista on alun perin käsitellyt yhdysvaltalainen leikin tutkija, psykiatri Stuart Brown kirjassaan Play. Kansallista etätyöpäivää vietetään tänä vuonna 20. syyskuuta. Viime vuonna päivään osallistui 267 organisaatiota ja henkilöä. Tänä vuonna tapahtuman järjestäjien, Microsoftin ja Suomen ympäristökeskuksen, tavoitteena on moninkertaistaa etätyöpäivään osallistuvien työntekijöiden määrä. Työterveyslaitoksen Työ ja terveys tutkimuksessa 16 prosenttia vastaajista kertoi etätyötä vähintään satunnaisesti. KEMIKAALIEN MARKKINA- VALVONTA TUKESILLE Kemikaalien markkinavalvonta keskitetään Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) syyskuun alusta. Virastoon siirretään kunnan kemikaaliviranomaisen tehtävä sekä työsuojeluviranomaisen markkinavalvontaa koskevat tehtävät. Työsuojeluviranomainen valvoo vastedes lähinnä kemikaalin käytön olosuhteita ja työnantajan velvoitteita. Tarkastaja voi kuitenkin kieltää kemikaalien markkinoille saattamisen väliaikaisesti. Politiikka ei taida olla terveysvaikutteinen ammatti: jatkuva kielteinen ilmapiiri, koko ajan töissä, kiitosta ei kuulu. #sairaslomat Viestintäkonsultti ja toimitusjohtaja Kirsi Piha Twitterissä /2013 Työ Terveys Turvallisuus 9

10 Duunitohtori Miten sisustus vaikuttaa työhyvinvointiin? Vaikuttavatko työympäristön värivalinnat, kalusteet ja muu design työtehoon, viihtymiseen ja työhyvinvointiin? Onko asiaa tutkittu? Marko Asiaa on tutkittu jonkin verran, mutta tulokset eivät ole kovin selviä. Tiedetään, että ihmiset eivät koe viihtyisäksi pelkistettyä työympäristöä, joka sisältää vain työn kannalta välttämättömät kalusteet ja työvälineet. Työympäristö koetaan positiivisemmin, kun siinä on käytetty esimerkiksi värejä, kasveja ja sisustustauluja tai muita kuvaelementtejä. Se, millaisia värejä ja sisustusratkaisuja tulisi viihtyisän ympäristön luomiseksi käyttää, onkin vaikeampi kysymys. Ratkaisuja on ääretön määrä, ja kyse on pitkälti makuasioista. Ainoastaan punainen väri on melko johdonmukaisesti yhdistetty negatiivisiin vaikutuksiin. Muiden värien osalta vaikutukset ovat epäselviä. Huonekasvit lisäävät yleensä viihtyvyyttä ja saattavat jopa parantaa työssä suoriutumista. Viime vuosina on alettu kiinnittää huomiota myös työympäristön elvyttäviin piirteisiin. Niillä pyritään vähentämään ympäristön stressitekijöitä ja edistämään voimavarojen palautumista työn lomassa. Erityisesti luontoympäristöillä on tällaista stressistä palauttavaa voimaa, mutta samoja vaikutuksia voidaan saada katselemalla luontoaiheisia kuvia. Ne voidaan toteuttaa esimerkiksi kuvallisena tapettina tai isoina tauluina. Vaikutus on suurempi, kun mukana on luonnon ääniä. Elvyttävät elementit sopivat erityisesti taukotiloihin, auloihin ja käytäville. Kalusteiden ergonomisuus ja säädettävyys vaikuttaa työasentoihin ja työn sujuvuuteen ja sitä kautta myös työhyvinvointiin. Kalustuksen suunnittelussa neuvoja voi saada esimerkiksi työfysioterapeutilta. Annu Haapakangas, psykologi, Työterveyslaitos Lue lisää Duunitohtorin neuvoja: KOULUTUKSESTA OIVALLUKSIA JA VERTAISTUKEA Ensimmäinen Tyhykäs työhyvinvoinnin kehittäjän valmennus päättyi toukokuussa. Työterveyslaitoksen järjestämä koulutus on suunnattu niille, jotka toimivat työpaikallaan työhyvinvoinnin kehittäjinä. Valmennus kytketään kiinteästi työpaikan käytännön toiminnan kehittämiseen. Yksi osallistujista oli Heli Väänänen Sulzer Pumps Finland Oy:n Karhulan valimosta. Hän työskentelee EHS-päällikkönä (Environmental Health and Safety) ja työsuojelupäällikkönä. Hain koulutuksesta ideoita ja työkaluja sairauspoissaolojen vähentämiseen. Siihen tähtäävä projektimme alkoi viime syksynä. Muillakin osallistujilla oli oma kehittämistavoite, ja jokainen sai tutorikseen Työterveyslaitoksen asiantuntijan, Väänänen kertoo. Syksyllä alkanut ja keväällä päättynyt koulutus sisälsi kymmenen lähiopetuspäivää. Huomasin kuorivani työhyvinvointiasiaa kerros kerrokselta kuin sipulia. Suurin oivallukseni oli, että työhyvinvoinnin kehittäminen on kokonaisuus. Kehittämisen pitää lisäksi olla järjestelmällistä ja tavoitteellista. Kun kokonaisuus hahmottui, tuli selkeä olo. Nyt tiedän, miten fyysisen työturvallisuuden ja henkisen hyvinvoinnin voi yhdistää toisiinsa. Väänäsen kurssikaverit olivat eri aloilta, muun muassa kemianteollisuudesta, yliopistosta ja seurakunnasta. Hänestä se lisäsi koulutuksen kiinnostavuutta. Toisilta sai hyviä ajatuksia ja vertaistukea. Aiomme jatkaa yhteydenpitoa ja vaihtaa vinkkejä. Työterveyslaitos järjestää vastedes vuosittain Tyhykäs-valmentajien ajankohtaispäivät. Tietoa tulevista koulutuksista: MS Kuvitellaanpa, että työssäkäyvät täysi-ikäiset saisivat käytösnumeron vuosittain. Numero näkyisi myös työtodistuksessa. Miten työelämän meno eroaisi nykyisestä? Yrittäjä, valmentaja Isa Merikallio Hyvejohtajuus-sivuston kolumnissa Käytös 10 koulussa entä nyt? ÄLÄ PANTTAA IDEAA Kun uusi idea syntyy, kokeile sitä pian, jotta se ei katoa. Nopea kokeilu on parempi kuin asioiden pakoilu. Sittenpähän tiedät, mikä toimii ja mikä ei. Hyväksy keskeneräisyys. Älä tavoittele heti täydellistä ratkaisua, vaan kerää kokemuksia jatkokehittelyä varten. Kaikkia vaiheita ei tarvitse suunnitella etukäteen. Älä anna esteiden halvaannuttaa toimintaa. Jos eteen tulee este, mieti: Onko se oikeasti este? Voiko sen kiertää tai poistaa? Lähteenä ITU Innovaattorin työkirja (Työterveyslaitos, 2013) Heli Väänänen Sulzer Pumps Finlandin Karhulan valimosta haki uusia ideoita Tyhykäs -valmennuksesta. HANNA LEHTINEN 10 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013

11 A+A 2013_Finnland_Motiv 1_93 x 245_Tyo Terveys Turvallisuus_2c_1990.indd :15 THINKSTOCKPHOTOS GEENITKIN VAIKUTTAVAT LIIKKUMISEN INTOON Perintötekijöillä on vaikutusta siihen, onko ihminen innokas liikkumaan vapaa-aikanaan. Ter veystieteiden maisteri Sari Aaltosen väitöstutkimus osoitti, että liikunta-aktiivisuuteen yhteydessä olevien geneettisten ja ympäristötekijöiden painotukset vaihtelevat iän myötä. Sekä nuoruudessa että 30 ikävuoden tietämillä vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden vaihtelu selittyi prosenttisesti yksilöiden välisillä geneettisillä eroilla. Nuoressa aikuisiässä 25-vuotiaana ja aikuisiässä 35-vuotiaana geneettiset erot selittivät vain noin 30 prosenttia liikunta-aktiivisuuden eroista. Onnittelut! Lujabetoni Oy:n Siilinjärven ratapölkky- ja ontelolaattatehdas vei voiton Betoni teollisuus ry:n järjestämässä vuoden 2012 Työturvallisuuskilpailussa. Tehdas voitti betonituotetehtaiden sarjan ja valittiin lisäksi koko kilpailun voittajaksi. Elementtitehtaiden sarjan paras oli Parma Oy:n Forssan ratapölkkytehdas, ja valmisbetonitehtaiden sarjassa voiton vei Rudus Oy:n Porin valmisbetonitehdas. Kolmannes suomalaisista ei liiku vapaa-aikanaan juuri lain - kaan, vaikka liikunnan terveyshyödyt ovat yleisesti tiedossa. Tutki muksen mukaan sisäisellä moti vaatiolla on suuri merkitys liikuntakäyttäytymiselle. Motivoi - tunut liikkuja harrastaa liikuntaa säännöllisesti ja jaksaa jatkaa harrastustaan jopa vuosikym - meniä. Sisäisen motivaation löytyminen saattaakin olla avain paitsi liikunnan aloittamiseen myös liikunnallisen elämäntavan pysyvään omaksumiseen. Väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa elokuun puolivälissä. Tuomariston mukaan Lujabetonin tehtaassa on tehty pitkään systemaattista ja omaehtoista työtä turvallisuuden edistämiseksi. Yrityksessä nähdään työturvallisuus poikkeuksellisen selkeänä, kiinteänä ja monimuotoisena osana tehtaiden menestyksekästä johtamista, tuotantoa ja sen kehittämistä. Tehtaassa on ajateltu turvallisuuden kannalta ongelmallisia tuotantoprosessin osia kokonaan uudelleen. Lisäksi henkilökunta on otettu hyvin mukaan työturvallisuuden kehittämiseen. JOKA VUOSI MAAILMASSA SATTUU 270 MILJOONAA TYÖTAPATURMAA * Turvatoimet ovat elintärkeitä työntekijöiden suojaamiseksi ja siten myös tärkeä yrityksen menestystekijä. A+A on markkinoiden anturi ja alan tärkeimmät messut. Näe tulevaisuutta luotaavat tuoteuutuudet, tapaa asiantuntijoita kaikkialta maailmasta ja tuki turvallisuusaukot. *Lähde: International Social Security Association/ISSA marraskuuta 2013 Düsseldorf, Saksa Henkilökohtainen suojaus, yrityskohtainen turvallisuus ja työterveyshuolto Kansainväliset erikoismessut ja kongressi Edustaja Suomessa: Suomen Messut INTERFAIR PL 21 _ HELSINKI Puh.: (050) _ Fax: (09) _ A+A 2013_Finnland_Motiv 1_93 x 245_Työ Terveys Turvallisuus_4c_1990 4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 11

12 tttdigi Työ Terveys Turvallisuus ETUSIVU OSALLISTU ARTIKKELIT PALSTAT NÄKÖISLEHTI ASIAKASPALVELU ILMOITTAJAT MARJA SARKKINEN Eila Torp kannustaa nuoria kollegojaan jättämään työt työpaikalle. Mieluummin töissä kuin eläkkeellä Erikoissairaanhoitaja Eila Torp, 66, olisi voinut jäädä eläkkeelle jo kuusi vuotta sitten. Työkaverit ja rakkaus hoitotyöhön pitävät häntä edelleen töissä. Mitkä hetket ovat hienoimpia terveyskeskuksen vuodeosastolla? Kun dementoitunut potilas katsoo minua kauniisti, kiittää, silittää kättäni ja sanoo, että olen kultainen. Onko työnteko eläkeläisenä erilaista kuin ennen? Kyllä, koska tämä on vapaaehtoista. Voin päättää, kuinka paljon ja milloin töitä teen ja otanko määräyskirjan vai teenkö keikkaa. Voin päättää myös työpaikkani. Halutessani voin vaikka seikkailla eri työpaikoissa. Lue lisää Eila Torpin kokemuksista TTT-Digin jutusta Kutsumus vetää eläkeläisen töihin: Juttu löytyy, kun sitä hakee esimerkiksi otsikolla tai henkilön nimellä kohdasta Hae sivustolta. Saako työ aivosi kukoistamaan? Tee testi! Huomaat tehneesi monta tuntia töitä tauotta. Ajatus alkaa takkuilla. Mitä teet? Vastaa tähän ja leikkimielisen testin muihin kysymyksiin. Sitten tiedät, tukeeko työ aivojesi hyvinvointia: >Osallistu >Tee testi THINKSTOCKPHOTOS Mikä juttu se olikaan? Missä TTT-lehdessä olikaan juttu työturvallisuusvastuista yhteisellä työpaikalla? Missä numerossa kerrottiin fiksusta tavasta antaa palautetta? Ja missä se lehti on nyt? TTT-Digin tilaajana löydät nämä ja muut kaipaamasi jutut joko lehtikohtaisesta arkistosta: >Artikkelit >Arkisto tai hakemalla juttuja avain sanoilla kohdasta Hae sivustolta. Anna palautetta ja juttuvinkkejä Miten lehdestä tulisi sinulle entistä hyödyllisempi? Mistä asiasta haluaisit lukea? Tiedätkö kiinnostavan työyhteisön tai henkilön? Osallistu lehden kehittämiseen osoitteessa Osallistu-palkin alta pääset antamaan palautetta ja juttuvinkkejä, lähettämään kysymyksiä asiantuntijoiden vastattavaksi ja äänestämään numeron parasta juttua. Seuraa alan uutisia! Vastaa viikon kysymykseen osoitteessa Mitä uutta haluaisit harrastaa? Musiikkia. Liikkumista. Käsillä tekemistä. Kielen opiskelua. Jotain muuta. En mitään. Näin lukijat vastasivat kysymykseen: Miten vaikutat muihin töissä? Ystävällisyydellä 33% 14% 5% 48% Perustelemalla Liittoutumalla Innostamalla 12 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013

13 Tärkeää tietoa, viisaita vinkkejä, aitoja ajatuksia... tttdigi Ota TTT-lehti avuksesi työpaikkasi kehittämiseen. Tilaa painettu lehti, TTT-Digi tai molemmat! Tilausvaihtoehdot ja hinnat Painettu lehti + TTT-Digi/vuosi Organisaation koko 1 20 henkeä > 99 (sis. 1 kpl painettua lehteä) henkeä > 159 (sis. 1 kpl painettua lehteä) henkeä > 279 (sis. 3 kpl painettua lehteä yhteen osoitteeseen toimitettuina) yli henkeä > 499 (sis. 3 kpl painettua lehteä yhteen osoitteeseen toimitettuina) Tilaa verkossa: Tai lähetä sähköposti osoitteeseen TTT-Digi ilman painettua lehteä/vuosi Organisaation koko 1 20 henkeä > henkeä > henkeä > 239 yli henkeä > 459 Tilaa verkossa: Tai lähetä sähköposti osoitteeseen tttdigi Pelkkä painettu TTT-lehti Vuonna 2013 kestotilaus 69 vuosikerta, määräaikainen vuositilaus 72 Vuonna 2013 painetun TTT-lehden 7 numerosta yksi on kaksoisnumero. Painetun TTT-lehden voit tilata tässä lehdessä sivulla 46 olevalla tilauslipukkeella tai lähettämällä sähkö postin osoitteeseen tai soittamalla numeroon TTT-lehdellä on lukijaa! KMT LUKIJA /2013 Työ Terveys Turvallisuus 13

14 UUDISTA JA UUDISTU 2013 Tapahtuma henkilšstšammattilaisille, esimiehille, kehittšjille ja tyšhyvinvointivastaaville FINLANDIA-TALO, HELSINKI Suomalainen ammattitaito veturina PŠŠyhteistyškumppani PŠŠmediakumppaniÊ JŠrjestŠjŠ Henrietta Oy/Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry AIVOT NARIKASSA VAI HUIPPUVIREESSÄ? Kun työ tukee pääkopan hyvinvointia, hommatkin luistavat. Testaa, kaipaavatko sinun työolosi kohennusta: >Osallistu >Tee testi THINKSTOCKPHOTOS KOULUTTAJAKURSSI Tampereen Poliisiammattikorkeakoululla EAK Kouluttajakurssi soveltuu järjestöjen ja yritysten liikenneturvallisuuskouluttajille, poliiseille, liikenne opettajille ja muille enna koivan ajon kouluttamisesta kiinnostuneille. Kurssi antaa oikeuden henkilöautoilijoiden ennakoivan ajon koulutusten järjestämiseen. Kurssin hinta on majoitus ja ruokailu Polamkissa. Kurssille on ilmoittauduttava viimeistään mennessä Liikenneturvan verkkosivuilla. Lisätietoja: Koulutusohjaaja Toni Vuoristo, p tai

15 Kirjeitä lukijoilta tai >Osallistu >Anna palautetta Palautetta TTT-lehdestä 3/2013 Alkoholismista kertova Sumusta selville vesille juttu oli paras. Arvostan suuresti Juha Voutilaisen rohkeutta puhua näin avoimesti vaikeasta ja edelleenkin Suomessa kielletystä aiheesta. Toivottavasti monet saavat voimaa hänen esimerkistään ja myös työyhteisöissä uskalletaan jatkossa rohkeammin puuttua vastaaviin tilateisiin. Varhaisen tuen ja välittämisen merkitys on suuri! Eniten kiinnosti juttu Miten meni tänään, jossa kerrottiin professori Esko Valtaojasta. Arvostan hänen tutkimustyötään ja huumoriaan valtavasti. Tämäkin artikkeli sai aikaan muutamassa kohdassa leveän hymyn kasvoilleni ja jopa äänekkään naurahduksen, mikä on aina terveellistä ja ilahduttavaa. Lehdessä oli tällä kertaa monia muitakin hyviä ja todennäköisesti kiinnostavia artikkeleita myös teini-ikäisille lapsilleni. Kiinnostavin juttu oli Sumusta selville vesille. Ihan pikkaisen olen huomannut Voutilaista myös itsessäni, ja juttu kyllä pisti ajattelemaan omaa alkoholikäyttäytymistäni. Tulen ainakin kysymään kotona, miten he asian kokevat. Kiinnostavin juttu oli Tekemällä oppii. Itse en ole käynyt oppisopimuskoulutusta, mutta saman alan eri työpaikkojen kautta olen oppinut monipuolisesti työnkuvani tehtäviä. Vähiten kiinnosti juttu elävää patsasta esittävästä henkilöstä Ajassa-palstalla. Miten joku voi tulla ulkomaille töihin tietämättä asunnostaan? Valtakunnan tärkein viesti presidentiltä ja pääministeriltä on, että nuorille on saatava työtä. Olen erittäin tyytyväinen, että nuorten kokemuksista kerrotaan lehdessänne. ANNA PALAUTETTA lehdestä tai kirjoita muuten työhön liittyvistä asioista. Myös juttuvinkit ovat tervetulleita. Voit käyttää nimimerkkiä, mutta kerro toimitukselle nimesi ja yhteystietosi. Lähetä postia verkkosivuilla: >Osallistu >Anna palautetta sähköpostitse: kirjeitse: Kirjeitä lukijoilta, TTT-lehti, Topeliuksen katu 41 a A, Helsinki. 4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 15

16 TEKSTI SUSANNA KAAJA KUVAT LIISA TAKALA Muutokseen tarvitaan tekoja Romanitaustainen toimittaja Maria Friman karsii ennakkoluuloja pala palalta vaikka viemällä lomamatkalla tapaamansa rasistisen pariskunnan kahville. 16 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013

17 Maria Friman, 33, asettelee eteensä pöydälle kolme puhelinta: kaksi työkännykkää ja oman puhelimensa, jonka hän jättää päälle haastattelun ajaksi. Jos lapset sattuvat soittamaan, Friman sanoo pahoitellen. Hänen neljästä lapsestaan kaksi vanhinta on koulussa, nuorimmat päiväkodissa. Friman on jokin aika sitten aloittanut työn mediakoordinaattorina sisäasiainministeriön vetämässä yhdenvertaisuushankkeessa. Työ Unicefin kouluvierailutoiminnan koordinoijana päättyy pian. Rivissä voisi olla vielä neljäskin kännykkä: Friman työskentelee tuottajana ja ohjaajana Helmi Films -tuotantoyhtiössä ja kirjoittaa lisäksi juttuja muun muassa romanien lehteen Latso Diivekseen. Ministeriön työtarjous osui hyvään saumaan. Halusin jotain uutta ja samalla toivoin, että voisin välillä tehdä vain yhtä työtä Maria Friman Ikä: 33 Koulutus: Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto Ammatti: Toimittaja, yrittäjä Helmi Films -tuotantoyhtiössä, mediakoordinaattori sisäasiainministeriön Yhdenvertaisuus etusijalle -hankkeessa Kotipaikka: Helsinki Harrastukset: Yritän ehtiä kerran viikossa tanssimaan salsaa. Intohimoni ovat kengät, joita minulla on ainakin 200 paria. Perhe: 4-vuotias tytär, 5-, 8- ja 10-vuotiaat pojat kerrallaan, Friman sanoo ja naurahtaa. Hän myöntää, että ei ole kovin hyvä rajaamaan tekemisiään. Pitäisi varmaan varata opinto-ohjaajalta aika, jotta oppisin olemaan haalimatta koko ajan lisää hommia. Vaikka muuten osaan elää hetkessä, työssä suunnittelen koko ajan tulevaa. ERILAINEN LAPSI. Maria Friman kertoo saaneensa työteliään mallin kotoaan. Äiti paiski töitä sekä saattokodissa että Porin kaupungin kotipalvelussa. Isä, laulaja Rainer Friman, kiersi esiintymislavoja ja kirjoitti. Kotona hänelle välittyi maailmasta pehmeän pumpulinen kuva. Isän musiikkimenestys ja satunnaiset lööpit eivät vaikuttaneet lapsen arkeen. Romanitaustaa ei perheessä erikseen korostettu. Äiti pukeutui romaniasuun, isä lauloi ravintoloissa farkut jalassa. Friman muistaa, että oli alle kouluikäinen, kun ensimmäisen kerran tiedosti taustansa. Tajusin, että olen jotenkin erilainen kuin muut pihan lapset. Se ei silti mitenkään vaivannut minua. Kuudennella luokalla Frimania kiusattiin koulussa silloin tällöin. Mieleen on jäänyt kerta, jolloin koulukaveri vaati koulun pihalla mustalaista nuolemaan kenkiään rautakangella uhaten. Silloin pelkäsin. Taisin silti selvitä aika vähällä, nimittelyä olisi saattanut olla enemmänkin, hän summaa nyt. OMA PAIKKA. Koulun jälkeen Maria Friman etsi paikkaansa: lukio jäi kesken, samoin jäivät lähihoitaja- ja merkonomiopinnot. Toimittaja hänestä tuli sattumalta. Sisaren mies työskenteli Romano Mission julkaisemassa Romano Boodos -lehdessä ja kysyi, osaako Friman kirjoittaa. Vastasin, että en tiedä, mutta voin kokeilla. Kirjoittaminen koukutti välittömästi, ja vähitellen töitä ilmaantui lisää. Huomasin, että voin elättää näin perheeni. Myöhemmin olen myös opiskellut media-alaa. Suoritettuaan audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon vuonna 2007 hän perusti opiskelukaverinsa kanssa Helmi Films - tuotantoyhtiön. Eikö 26-vuotiasta, 3- ja 1-vuotiaiden lasten äitiä pelottanut ryhtyä yksityisyrittäjäksi erittäin kilpaillulla alalla? Yrittäminen tuntui luontevalta. Emme ottaneet isoa lainaa, vaan kalustoa on kasvatettu vähitellen. Romaneilla on ylipäänsä ehkä tavallista matalampi kynnys lähteä yrittäjiksi. Olemme tottuneet työllistämään itse itsemme, koska muuta varmaa tulonlähdettä ei ole ollut saatavilla. POLIISILTA PAKIT. Pari vuotta sitten Maria Friman istui etelän lomakohteessa uima-altaalla, kun suomalaismies halusi kysyä häneltä erästä asiaa. Mies ihmetteli, miksi meille romaneille maksetaan automaattisesti työkyvyttömyyseläkettä 15 ikävuoden jälkeen. Hän ei uskonut, kun sanoin, että se ei pidä paikkaansa. Ennakkoluulot ovat tulleet tutuiksi aiemminkin. Kauppaopistossa työharjoittelupaikan löytäminen osoittautui mahdottomaksi. Työnantajat eivät halunneet ottaa nuorta romaninaista töihin edes ilmaiseksi. Opettaja tarjoutui päästämään hänet silti läpi, mutta Friman totesi, ettei voi valmistua alalle, jolta ei löydy hänelle töitä. Vähän aikaa ajattelin katkerasti, että ei sitten, voinhan minä olla työttömänäkin. Olen kuitenkin aika periksiantamaton, ja sitä tunnetta ei onneksi kestänyt pitkään. Työskennellessään Yleisradiossa Friman oli kerran menossa tekemään haastattelua Helsingin Itäkeskuksen poliisilaitokselle. Sielläkin odotti yllätys. Tuottajamme sanoi, että poliisista on ilmoitettu, että en ole tervetullut sisätiloihin, koska käytän romaniasua. Lopulta haastattelu kuvattiin liikkuvassa maijassa. Syrjintään ei totu, mutta sitä oppii käsittelemään. 4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 17

18 Minulle romanitausta merkitsee ennen kaikkea Frimanin kokemukset ovat hätkähdyttäviä ja räikeitä. Silti hän kertoo niistä rauhallisesti tunteet eivät nouse pintaan missään vaiheessa. Näitä kokemuksia on paljon, ja ne tuntuvat aina pahalta. Välillä meinaa mennä hermo, ja joskus on itkettänytkin, mutta ei enää. Syrjintään ei totu, mutta sitä oppii käsittelemään. Friman on huolissaan siitä, miten ennakkoluulot vaikuttavat nuoriin romaneihin. Jos tällaisia kokemuksia on paljon peruskoulun viimeisillä luokilla ja esimerkiksi TET-paikan löytäminen on vaikeaa, on helppo ymmärtää, miksi romaninuori ei halua jatkaa ammattikouluun tai lukioon. Tietyissä elämänvaiheissa pieneltäkin vaikuttavalla syrjintäkokemuksella voi olla suuri vaikutus tulevaisuuteen. TYÖTÄ VAILLA. Pilaako työtä tekevä romani suvun maineen? Tämäntyyppiset vitsit kiertävät internetissä, eivätkä stereotypiat ole aivan tuulesta temmattuja: joidenkin arvioiden mukaan jopa puolet ja maltillistenkin arvioiden mukaan viidennes romaneista on työttömänä. Maria Friman huomauttaa, että romanikulttuuri ei kiellä työn tekemistä, päinvastoin. Esimerkiksi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, kun romaneilla ei ollut pysyviä asuntoja, he tekivät töitä kärryistä käsin ja heitä pidettiin hyvin työteliäinä. Työ on vain ollut muuta kuin perinteistä palkkatyötä, kuten käsitöitä, hevostenhoitoa ja kengitystä sekä maatilan sekalaisia tehtäviä. Nykyään suurimmat esteet työllistymiselle ovat työnantajien asenteet ja roma nien muuta väestöä alhaisempi koulutustaso. Kiertävän elämäntavan vuoksi romanit ovat 18 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013 käyneet koulua vasta noin neljänkymmenen vuoden ajan. Syrjintä aiheuttaa syrjäytymistä, ja se taas helposti periytyy. Pienillä paikkakunnilla töitä on ylipäänsä vähän tarjolla ja romanien on erityisen vaikea työllistyä. Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajien määrän kasvu on lisännyt yleistä suvaitsevaisuutta. Töitä löytyy, etenkin, jos on valmis tinkimään vaatimustasostaan. Aina sekään ei auta: Kun Frimanin monet tutkinnot suorittanut romanitaustainen ystävä haki puhelinmyyntityötä, työnantaja kysyi, onko hän valmis käyttämään työasua. Ystäväni vastasi, että se sopii. Vähän hän ihmetteli, miksi hänelle annetaan työasu, kun sellaista eivät muutkaan käyttäneet. Hän ei lopulta saanut paikkaa. Friman toivoo, että yhä useampi romani tekisi kokemansa huonon kohtelun näkyväksi. Yksi keino on tehdä syrjinnästä tutkintapyyntö poliisille. Valtaväestöön kuuluva ystäväni vertasi romaneja mustiin. Heidän historiansa on täynnä sortoa, mutta nyt Yhdysvalloissa on musta presidentti. Romaneilla on tähän vielä matkaa. Emme voi odottaa muutosta, jos emme itse ole aktiivisia ja pane hanttiin huonolle kohtelulle. VAIN MARIA. Haastattelupäivänä Maria Friman on pukeutunut kuin kuka tahansa ministeriön virkanainen: tummaan jakkuun ja hameeseen sekä vaaleaan toppiin. Vielä muutama vuosi sitten asu oli toinen. Hän laittoi hameet 19-vuotiaana eli alkoi käyttää romaninaisen perinteistä asua: koristeellista puseroa eli röijyä ja pitkää mustaa samettihametta. Päätös oli hänen omansa. Äitini toivoi, että en olisi laittanut hameita, koska se vaikeuttaa elämää monin tavoin. Minulle valinta oli kuitenkin selvä, enkä koskaan katunut sitä. Romaniasuinen nainen on kaupungilla kulkiessaan kuin julkisuuden henkilö. Häntä tarkkaillaan, ja hänen tekemisensä ja sanomisensa kiinnittävät muiden huomion. Kun menin ensimmäistä kertaa kauppaan romanihameessa, myyjät liimautuivat kannoilleni, samoin vartija. Näin ei ollut käynyt koskaan ennen. Muutama vuosi sitten Friman joutui luopumaan hameesta henkilökohtaisesta syystä, jota hän ei halua tuoda julkisuuteen. Muutos oli kokonaisvaltainen. Maria Friman toivoo, ettei hänen tyttärensä valitse romaniasua. Yhtäkkiä en ihmisiä tavatessani edustanutkaan enää koko romaniväestöä, vaan olin ensisijaisesti vain Maria. Se oli vapauttava tunne. Vaikka romaniasun käyttöön ottaminen on vapaaehtoista, hameesta luopuminen on romanille suuri häpeä vähän kuin valtaväestöön kuuluva heräisi ilkosillaan keskeltä kaupunkia. Romanihame ei ole pelkkä vaate, vaan osa identiteettiä. Vie aikansa, että muutokseen tottuu. Frimanilla on neljävuotias tytär. 15 vuoden päästä hän on saman päätöksen edessä kuin äitinsä aikoinaan: laittaako hameet vai ei? Friman toivoo, että tytär ei valitse romaniasua. Vielä enemmän toivon kuitenkin, että asenneilmapiiri on Suomessa silloin toinen. Olisi hienoa, jos tyttäreni voisi tehdä päätök-

19 Maria Frimanin tytär Renata, 4, ja pojat Mikael, 5, ja Sebastian, 8, ovat tottuneet siihen, että äiti tekee töitä myös kotona. verenperintöä ja yhteenkuuluvuutta. sen itsensä vuoksi eikä työnsaannin takia. On väärin ajatella, että ihmisten on oltava samanlaisia tullakseen hyväksytyiksi. OLEN SUOMALAINEN. Maria Friman haluaa selvästi rikkoa romaneihin liittyviä myyttejä. Hän korostaa moneen otteeseen, että romanius ei ole ideologia tai uskonto eikä siihen liity mitään mystistä salaisuutta, ainoastaan tiettyjä tapoja ja perinteitä. Onhan joka perheessä muutenkin omanlaisensa säännöt. Minulle romanitausta merkitsee ennen kaikkea verenperintöä. Se on myös yhteenkuuluvuutta. Jos lähden vaikka Lappiin ja auto hajoaa matkalla, voin aina pyytää apua paikkakunnan romaneilta, vaikka en tuntisi heitä entuudestaan. Ulkomailla matkustaessaan Friman kertoo olevansa Suomen romani. Suomessa romanit sekoitetaan helposti Itä-Euroopasta tuleviin romanikerjäläisiin. Se osoittaa, että meidät nähdään yhä ulkopuolisina, vaikka olemme sotineet samat sodat ja meillä on 500 vuotta yhteistä historiaa. Toisaalta romanit itsekin ruokkivat me vastaan muut -ajattelua. Liian helposti kaikki muut nähdään rasisteina, joilta on suojauduttava. Meidän pitäisi avata mielemme ja tuulettaa asenteitamme. Kaikesta ei voi syyttää vain valtaväestöä. Friman uskoo, että asenteita voi muuttaa parhaiten kohtaamalla toisen. Siksi hän kutsui kahville erään sattumalta tapaamansa vanhemman pariskunnan, jolla oli hyvin kielteinen käsitys romaneista. Nykyään tapaamme säännöllisesti, ja meistä on tullut ystäviä. Jokin aika sitten Unicefin kouluvierailija kävi kertomassa romaneista Frimanin pojan luokalla. Koulun jälkeen ekaluokkalainen ihmetteli, miksi äiti ei ole koskaan kertonut enempää romanien historiasta. Olen kertonut lapsille, että olen kotoisin Porista. Minulle ei ollut tullut mieleen kertoa esimerkiksi sitä, että romanien juuret ovat alun perin Intiassa. Oli avartavaa huomata, että näistä asioita puhuminen on lapsille tärkeää. Kouluvierailijan puheenvuoron jälkeen Frimanin poika keskusteli tummaihoisen kaverinsa kanssa. Poikani kiteytti: Sinä olet tumma, minä olen intialainen, äitisi on suomalainen. Meitä on täällä tällainen hyvä porukka. VIELÄ TEHTÄVÄÄ. Internetissä on lukuisia romanien työllisyyteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä tekstejä, lehtijuttuja ja videoita, joissa mainitaan Maria Frimanin nimi. En ole tietoisesti valinnut tätä tietä, mutta yhdenvertaisuuden edistäminen kulkee mukanani luontaisesti. Tulen varmasti tekemään näiden teemojen kanssa töitä koko ikäni, tavalla tai toisella. Sisälläni on koko ajan tunne, että jotain on vielä tekemättä. En vain tiedä mitä. Tammikuuhun asti arjen kulku on kutakuinkin selvä. Friman matkustaa päivittäin paikallisjunalla Helsingin keskustaan sisäasiainministeriöön ja kiirehtii iltapäivällä takaisin kotiin Helsingin Malmille, jotta ehtii hakea lapset ajoissa päiväkodista. Neljän lapsen yksinhuoltajalla ei juuri ole luppoaikaa, mutta viikonloppuna ehtii katsoa vaikka Uuno Turhapuro -leffoja koko perheen voimin. Suunnitelma ministeriön pestin päättymisen jälkeiseen aikaankin on jo valmiina. Media-alan hommat jatkuvat, mutta niiden rinnalla aion yhdistää intohimoni kenkiin ja yrittämiseen. Tehdä vaihteeksi jotain ihan uutta. MINÄ & TYÖ Mikä on parasta elämässäsi juuri nyt? Elämäni on tasapainossa. Minulla on ihanat lapset ja arki sujuu ainakin toisinaan. Mistä saat voimavaroja? Teen työtä, joka todella kiinnostaa minua ja johon minulla on myös jotain annettavaa. Kokemus on opettanut, että vaikeudet ja väsymys ovat vain hetkellisiä. Sekin antaa voimaa. Mikä on tärkein saavutuksesi työssä? Yksittäinen tärkeä teko on dokumentti Yön syli, joka kertoo yhden henkilön näkökulmasta siitä, miten romanilapsia pakkohuostaanotettiin 1950-luvulla. Se oli monelle perheelle henkisesti tosi vammauttava kokemus. Mistä haaveilet? Kuningasideasta, jolla kaikki romaniväestön ongelmat saisi korjattua. Onneksi tämä työ ei kuitenkaan ole yhden ihmisen varassa. Millainen on romanien asema työelämässä? Työtä on vaikea saada, mutta jos paikan saa, työpaikalla kohtaa harvoin syrjintää. Yksi tärkeimmistä viime vuosina tehdyistä parannuksista on Suomen historian ensimmäinen Romanipoliittinen ohjelma. Miten suhtaudut Itä-Euroopasta tuleviin romanikerjäläisiin? Heidän kotimaassaan arki on aika kamalaa. Esimerkiksi Romaniassa romanin tappamista ei välttämättä pidetä edes rikoksena. Rahan antaminen ei muuta mitään. Sen sijaan saatan tarjota kahvit tai tupakan. Olen myös lahjoittanut heille lasteni pieneksi käyneitä vaatteita ja ylimääräisiä huonekaluja. 4/2013 Työ Terveys Turvallisuus 19

20 Työ Terveys Turvallisuus Seuraava potilas! Eläinlääkäri Riikka Nikula pitää itsenäisestä ja vaihtelevasta työstään. Turvattomuuden tunne voi iskeä kuitenkin silloin, kun päivystyskeikalle on lähdettävä yksin keskellä yötä. TEKSTI MARJA LUOKOMAA KUVAT MARKKU OJALA Eläinlääkäri Riikka Nikula nousee autostaan. Hän pukee ylleen vihreän työtakin ja laittaa suojat jalkineidensa päälle. Rinteessä, omenapuiden seassa laiduntaa kaksi erikoisen näköistä eläintä. Kolmatta tilan emäntä, Sini Honkala, pitää hihnassa. Tulittehan te sieltä, täällä potilas odottaa jo kärsimättömänä, Honkala huikkaa. Eläimet ovat alpakoita, eteläamerikkalaista perua olevia kamelieläimiä, jotka ovat myös sukua laamalle. Nikula on tullut tarkistamaan, onko viikko sitten aloitettu hoito purrut yhden alpakan silmävaivaan. Silmä näyttää vielä vähän turvonneelta, mutta muuten lääke on tepsinyt. Alpakka oli minulle uusi tuttavuus. Ennen hoitojen aloittamista soitin kollegalle, jolla on näistä eläimistä kokemuksia, ja kysyin neuvoa, Nikula kertoo. Eläinlääkäreillä on yleensä hyvät kontaktit: tiedämme ketä konsultoida uusia eläimiä kohdatessa tai muissa ongelmatilanteissa. Siihen voi luottaa, että aina saa apua. Nikula on vuodesta 1999 lähtien toiminut Salon kaupungin eläinlääkärinä Perniön ja Särkisalon alueella. Sinä aikana hän on nähnyt monen eläimen elinkaaren sekä alueen kotieläinkannassa tapahtuneet muutokset. Lemmikkieläimet ovat pysyneet suurin piirtein samoina, mutta tuotantoeläintiloilla muutokset ovat olleet suuria. Moni tila on lopettanut toimintansa, mutta onneksi tilalle on tullut uusia yrittäjiä ja eläimiä, kuten alpakoita. Pienellä paikkakunnalla oppii tuntemaan hyvin asiakaskuntansa ja eläimet. Kun 20 Työ Terveys Turvallisuus 4/2013 kuulee puhelimessa, kuka soittaa, tietää yleensä jo asian. Alkuviikosta vilkasta Käynnit maatiloilla Riikka Nikula hoitaa yleensä loppupäivästä, elleivät potilaat vaadi äkillistä hoitoa. Tänään työpäivä alkoi tyypilliseen tapaan puhelimeen vastaamisella jo kello kahdeksan. Aamun ensimmäisen tunnin aikana ihmiset soittavat kysyäkseen neuvoa, uu siakseen reseptejä ja varatakseen käyntiaikoja. Väsymys koettelee etenkin kunnaneläinlääkäreitä, jotka joutuvat myös ajamaan paljon. Olen yrittänyt ohjata asiakkaat soittamaan kahdeksan ja yhdeksän välillä. Se on selkeää työn kannalta, koska silloin voin keskittyä pelkästään puheluihin. Jos kiireellisiä tehtäviä ei tule, aamupäivä hurahtaa pieneläinten parissa. Joillekin eläinlääkäreille sopii, että lemmikit tuodaan vapaasti jonottamalla hoitoon. Minä haluan aina tietää etukäteen, mitä on tulossa ja milloin, joten pidän ajanvarausjärjestelmästä. Alkuviikot ovat yleensä vilkkaita. Perniön pieneläinpäivystys siirtyi vuoden 2012 alusta Turkuun, ja se on näkynyt eläinlääkärin arjessa. Apua kaipaavien kissojen ja koi rien kanssa odotetaan viikonlopun yli ennen lääkäriin menoa, jos se vain on mahdollista. Myös suureläintilalliset sopivat mielellään lääkärin käynnit alkuviikosta, jotta he pystyvät suunnittelemaan oman työviikkonsa. Pieneläinpäivystyksen siirtyminen pois on ollut kaikin tavoin hyvä juttu. Viikonloppuna päivystäjän työrupeama saattaa kestää 80 tuntia, ja tuona aika on oltava koko ajan työ- ja ajovalmiudessa. Yökäynnit tiedoksi ystävälle Vaikka pieneläinpäivystys onkin jäänyt pois, suureläinpäivystyksen vuoro osuu kohdalle usein. Puolentoista kuukauden välein on viikonloppupäivystys ja kerran viikossa yöpäivystys. Väsymys onkin eläinlääkärintyössä iso haaste. Se koettelee varsinkin kunnaneläinlääkäreitä, jotka joutuvat myös ajamaan paljon. Päivystyksessä saattaa joutua ajamaan väsyneenä pitkiäkin matkoja, hoitamaan potilaan ja ajamaan taas kotiin. Aamulla edessä on jälleen normaali työpäivä, Riikka Nikula kertoo. Hänen mielestään on ristiriitaista, että ohjeiden mukaan väsyneenä ei saisi ajaa, mutta usein muuta vaihtoehtoa ei ole. Turvattomuuden tunnetta lisää se, että öisiä työkäyntejä ei kirjata mihinkään. Kukaan ei tiedä, minne eläinlääkäri lähtee. Pitäisi olla järjestelmä, jonne voisi ilmoittaa, minne on menossa ja koska on oletettavasti tulossa takaisin. Minä ilmoitan lähtöni ystävälle, jolle myös kuittaan, kun olen yöpäivystyksestä palannut. Mutta on väärin, että joudumme

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Tallilehti Kavionkopse nro. 1

Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Sisällys: A osa Tallin säännöt. B osa Haluatko hoitajaksi? Kuvia tallin hevosista. C osa Hevosaiheisia tehtäviä ja kysymyksiä (hoitajille ja henkilökunnan jäsenille). D osa

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

DIANA NYMAN Tulisieluinen romanitar Jo lapsena Diana Nyman sai kokea syrjinnän aiheuttamaa ulkopuolisuutta. Göteborgin Romanineuvoston jäsenenä hän tekee kaikkensa, jotta tulevat sukupolvet välttyisivät

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC-lomapalvelu aina vuodesta 1953 lähtien u Voit vaihtaa asunnon toisen kanssa kotimaassa tai ulkomailla. Kun asut

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat 2 Metron lukijakonsepti Vuodessa Metroa avustaa yli 30 000 lukijaa 3 Lukijat lähettävät toimitukseen yli 35 000 kuvaa, tuhansia juttuja

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

VERKON. Taloustutkimus Oy

VERKON. Taloustutkimus Oy VERKON SISÄLLÖT 2011 Taloustutkimus Oy TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Taloustutkimus Oy on tehnyt Verkon sisällöt -tutkimuksen yhteistyössä Vapa Median kanssa. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN 2.10.2012 14.2.2013 Rekrytointi REKRYTOINTI Työnantajakuva? Työn sisällöt? Osaava työvoima? Työn kannustearvo (palkkaus/palkitseminen)? Työvoiman liikkuvuus/pysyvyys? Mitä

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella

SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella Pukeutumisvalmentaja Päivi Kokkonen Life & Beauty Training Silkbel www.silkbel.com Päivi Kokkonen PUKEUTUMISVALMENTAJA

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot