liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeet"

Transkriptio

1 Energia- ja ympäristötoimialojen pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeet Tekesin katsaus 237/2008

2 Energia- ja ympäristötoimialojen pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeet Nina Aarras, Piia Nurmi, Pekka Stenholm & Jarna Heinonen Turun kauppakorkeakoulu TSE Entre ja Vastuullisen liiketoiminnan keskus Tekesin katsaus 237/2008 Helsinki 2008

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 500 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta ohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Taitto: DTPage Oy

4 Esipuhe Energia- ja ympäristötoimialojen markkinat ovat olleet maailmalla vahvassa kasvussa viime vuosina. Suomalaisille yrityksille on näin avautunut ja tulee jatkossakin avautumaan aiempaa enemmän mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa maailmalla. Pk-sektorin liiketoimintojen kehittymisessä omien tuotteiden kehittäminen nähdään usein varsin keskeisenä kasvua mahdollistavana tekijänä. Kuitenkin yrityksen koko toimintaan ja kasvumahdollisuuksiin vaikuttavat hyvin monet, omista tuotteista riippumattomat tekijät. Nämä liittyvät usein yrityksen resursseihin, johdon osaamisiinkin ja kykyyn verkostoitua kumppaneiden kanssa. Mikäli yritys pyrkii kasvamaa ulkomaille joko vientiä harjoittavaksi yritykseksi tai aidosti globaaliksi yritykseksi, vaatimukset yritysjohdon osaamisiin nousevat merkittävästi. Vuonna 2007 energia ja ympäristöalueelle kohdistui kolmannes Tekesin yritysrahoituksesta, toisaalta pk-yritysten osuus Tekesin rahoituksesta oli vastaavasti 57 prosenttia. Tekes pyrkii konsultoinnillaan ja rahoituksellaan aktivoimaan yrityksiä tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaan. Rahoitusta pyritään suuntaamaa myös liiketoimintaosaamisen kehittämiseen niin, että kehitettävien tuotteiden pääsy markkinoille onnistuisi. Jotta rahoitusta, aktivointia ja muita Tekesin palveluja voitaisiin jatkossakin kohdistaa oikeisiin kohteisiin ja yritysten kannalta oleellisten asioiden ja osaamisten kehittämiseen, päätti Tekes teettää tämän selvityksen energia- ja ympäristötoimialojen liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeista. Työn tavoitteena oli selvittää yritysten näkökulmasta niitä kehittämistarpeita, jotka ne kokevat itselleen tarpeellisimmiksi. Kyselytutkimuksessa ja haastatteluissa oli mukana yrityksiä, jotka olivat aiemmin olleet Tekesin asiakkaita ja myös niitä, joilla ei ollut kokemusta yhteistyöstä Tekesin kanssa. Yrityksiä valittiin myös eri toimijoiden, niin julkisten toimijoiden kuin yritysten omista verkostoista. Näillä valinnoilla pyrittiin keräämään mahdollisimman laaja ja subjektiivinen aineisto analysoinnin perustaksi. Tutkimuksessa nousi esille hyvin konkreettisia asioita, jotka koskettavat yritysten arkipäivää, esimerkkinä markkinoinnin osaaminen ja resursointi sekä asiakkaiden tarpeiden ja toiminnan tunteminen. Viennissä toimivilla yrityksillä kehitystarpeet kohdistuvat eri asioihin kuin kotimaisia asiakkaita palvelevilla yrityksillä. Tekes kiittää tekijöitä hyvin toteutetusta tutkimuksesta ja tutkimusalueen ja aihepiirin hahmottamisesta työn alkuvaiheesta asti. Erityinen kiitos myös kaikille yrityksille, jotka pystyivät kiireittensä keskellä vastaamaan tutkijoiden kyselyihin ja antamaa näin arvokasta tietoa ja aineistoa tutkimukseen. Tekes Kesäkuu 2008

5 Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten energia- ja ympäristötoimialojen pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeita. Tutkimuskohteena olivat energia- ja ympäristötoimialojen pk-yritykset Suomessa. Tutkimuksessa hyödynnettiin pääosin kolmea eri menetelmää: kirjallista aineistoa sekä kyselyllä ja haastatteluilla kerättyä aineistoa. Kyselyaineistoa kerättiin kahdelta eri yritysjoukolta: Tekesin asiakasryhmältä sekä yrityksiltä, jotka eivät olleet Tekesin asiakasrekisterissä. Yhteystiedot saatiin Tekesiltä, GreenNetiltä ja Green KnowHow:lta sekä Internetistä. Tutkimuksen kohdejoukoksi valikoitui Tekesin ja käytössä olevien verkostojen kautta yhteensä 371 yritystä ja vastausprosentti oli 37 %. Henkilökohtaisin haastatteluin syvennettiin kyselyssä saatuja näkemyksiä alojen pk-yritysten liiketoimintaosaamisen ja yritystoiminnan haasteista. Haastattelujen pääpaino oli eri toimialaryhmille tyypillisten liiketoimintaprosessien kartoittamisessa. Haastatteluja tehtiin yhteensä 8 kappaletta. Toimialan ja asiakkaiden tarpeiden tuntemus näytti olevan hyvin energia- ja ympäristöalojen pk-yritysten hallussa. Näiden merkitys yritystoiminnan menestykseen ja liiketoimintaosaamiseen tunnustettiin laajalti. Tuotteiden ja palvelujen hinnoittelu koettiin osattavan hyvin. Lisäksi energia- ja ympäristöalojen liiketoimintaan välittömästi vaikuttava lainsäädäntö koettiin osattavan hyvin. Osaamispuutteita yrityksistä lähtevien ja yritykseen tulevien tekijöiden osalta koettiin sisältyvän tuotteiden ja palvelujen markkinointiin ja myyntiin. Tutkittujen yritysten osaamisen kehittämiskohteena voidaan pitää teknologiaosaamisen yhdistämistä kaupankäynnin osaamiseen. Markkinointi- ja myyntiosaamisen merkitys korostuu myös siksi, monet ympäristöalan tuotteet ovat niin uusia ja innovatiivisia, etteivät potentiaaliset asiakkaat osaa niitä edes vielä kaivata tai etsiä. Markkinoinnin ja myynnin kehittämistä on tosin korostettu pk-yritysten keskuudessa laajemminkin (Pk-yritysbarometri 2007). Tämän lisäksi runsaat puolet kyselyn vastaajista koki kehittämistarvetta kilpailijoiden toiminnan tuntemisessa tai ostotoiminnassa. Yrityksen sisäisten tekijöiden suhteen liiketoimintaosaaminen talousasioiden, kuten kirjanpidon ja budjetoinnin, sekä koneiden ja laitteiden hallinnan osalta koettiin hyväksi. Selviä puutteita koettiin liittyvän tehokkaan tuotannon hallintaan, henkilöstön kehittämiseen sekä tuotanto- ja materiaalitoimintojen sekä logistiikan hallintaan. Yritykset kokivat hallitsevansa toiminnan tavoitteiden määrittelyn ja yrityksen toiminnan hyvin. Johtamisen ja muutoksen hallinnan kohdalla merkittävimmät puutteet nähtiin yrityksen kansainvälistymisen sekä yritykselle olennaisen tiedon (markkina, yms. tieto) hallinnassa. Lisäksi kasvun ja uudistumiskyvyn hallinnan tai toimintaympäristön muutosten ennakoinnin suhteen koettiin olevan kehittämistarvetta. Kunkin tarkastellun liiketoimintaosaamisen osaalueella ilmeni, että Tekes-asiakkaat kokevat pääsääntöisesti osaamisensa heikommaksi kuin muut yritykset. Tekes-asiakkaiden kriittisyyteen voi vaikuttaa se, että nämä yritykset ovat olleet muita yrityksiä useammin tekemisissä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Tämän myötä yrityksille voi olla muodostunut muita yrityksiä laajempi näkemys markkinoista ja yritystoiminnalle asettavista tarpeista. Toisaalta tällainen varovaisuus voi kuvastaa sitä, että Tekes-asiakkaat keskittyvät yhteen tai muutamaan projektiin sillä seurauksella, että yritystoiminnan kokonaisuus jää taka-alalle.

6 Energia- ja ympäristötoimialojen pk-yritysten arvoketjut ja liiketoimintaprosessit rakentuvat samoin periaattein kuin muillakin toimialoilla. Kuitenkin erityisesti ympäristötoimiala on nuori ja kasvava, mikä antaa mahdollisuuksia etsiä innovatiivisesti olemassa olevalle tuotteelle uusia käyttömahdollisuuksia ja kehittää uusia tuotteeseen liittyviä palveluita. Toiminta voi johtaa kokonaan uusien markkinoiden löytämiseen. Haastatteluissa tunnistimme monia erilaisia, pitkälti yrityskohtaisia ratkaisuja, joilla yritykset loivat asiakkailleen lisäarvoa sekä rakensivat sen tuottamiseen soveltuvat liiketoimintaprosessit. Aineistosta nousi neljä esimerkkitapausta Tee-seitse, Ulkoistaja, Uudet markkinat ja Joustava joiden arvoketjut ja liiketoimintaprosessit rakentuivat omista lähtökohdista. Keskeinen huomio on, että liiketoimintaprosessit ja niiden sijainti yrityksen arvoketjussa ovat yrityskohtaisia. Tämä tulos on otettava huomioon myös arvioitaessa esimerkiksi Tekesin mahdollisuuksia tukea yrityksen liiketoimintaosaamisen kehittymistä sekä yrityksen kasvua ja kansainvälistymistä. Tutkimuksen perusteella on hyvin vaikeaa suunnitella standardituotteita yrityksen liiketoiminnan kehittämiseksi. Erityisesti haastatteluiden perusteella näyttäisi siltä, että ensi vaiheessa oleellista on ymmärtää ko. toimialan toimintaympäristö- ja toimintalogiikka. Tämän jälkeen kehittämistarpeiden tunnistaminen ja niihin porautuminen edellyttävät ko. yrityksen arvoketjun ja liiketoimintaprosessien ymmärtämistä. Energia- ja ympäristöalojen pk-yritysten erityishaasteissa korostui vahva lainsäädännön ja liiketoiminnan välinen yhteys. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osalta erityisiksi haasteiksi koettiin t&k-toiminnan rahoittaminen. T&k-toiminnan osalta vähiten haastavaksi tekijäksi koettiin kotimaisen tutkimusyhteistyön tekeminen. Kasvuyritykset puolestaan kokivat osaamisen suojaamisen muita yrityksiä haastavampana. Verkostoituminen nostettiin haasteeksi haastatteluissa. Kaupallistaminen, tuotteistaminen ja markkinointi näyttävät tämän tutkimuksen tuloksissa olevan erityisiä haasteita energia- ja ympäristöalojen pk-yritysten keskuudessa. Tutkituissa yrityksissä kansainvälistyminen ja kasvu kulkevat usein käsi kädessä, kun kasvua haetaan kansainvälisiltä markkinoilta. Kansainvälistymiseen liittyvistä haasteista korostettiin kohdemaan lainsäädännön tuntemusta, tuotteiden ja palvelujen markkinointia ja kansainvälisille markkinoille pääsyä. Myös kansainvälisten yhteistyökumppanien löytämistä pidettiin haasteellisena. Tämän tutkimuksen perusteella voitiin nostaa esiin seikkoja, jotka on tarkoituksenmukaista ottaa huomioon energia- ja ympäristötoimialalla toimivia pk-yrityksiä kehitettäessä. Ne on tutkimuksessa esitelty kuutena toimenpidesuosituksena: Kokonaisvaltaisuuden korostaminen ja tukeminen Kansainvälistymisen tuki läpi kehitysprosessien Osaamisresurssien saatavuus kasvutilanteessa Kaupallistaminen ja myynti ovat yritysten suurin haaste Verkostoituminen Osaamisen suojaaminen. Edellä mainitut kuusi toimenpide-ehdotusta liittyvät yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämiseen ja tukemiseen. Lisäksi tutkimustulosten perusteella nostimme esille kaksi hieman yleisempää teemaa, joilla oli tutkimuksen mukaan merkitystä energia- ja ympäristötoimialoilla toimiville yrityksille: Suomen profiloituminen ympäristöalan edelläkävijämaaksi ja viranomaisten parempi tietämys uuden teknologian mahdollisuuksista.

7 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä 1 Johdanto Taustaa tutkimukselle Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusprosessi Tutkimusmenetelmät ja -aineistot Kirjoituspöytätutkimus Kysely Haastattelut Tutkimuksen rakenne Liiketoimintaosaaminen energia- ja ympäristöalojen pk-yrityksissä Taustaa Liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeet energia- ja ympäristötoimialojen pk-yrityksissä Liiketoimintaosaaminen yrityksestä ja yritykseen suuntautuvat tekijät Liiketoimintaosaaminen yrityksen sisäiset tekijät Liiketoimintaosaaminen yrityksen toiminnan ja muutoksen hallinta Energia- ja ympäristötoimialojen pk-yritysten erityishaasteet Erityishaasteet lainsäädäntö ja julkinen tuki Erityishaasteet tutkimus- ja kehittämistoiminta Erityishaasteet kaupallistaminen Erityishaasteet markkinat ja maailmantila Erityishaasteet yrityksen resurssit Erityishaasteet verkostoituminen Kansainvälistymiseen ja kasvuun liittyvät liiketoimintaosaamisen erityistarpeet Energia- ja ympäristöalojen pk-yritysten näkemykset alan kehityksestä Yritysten tarpeet liiketoimintaosaamisen kehittämiselle ja tukemiselle Energia- ja ympäristöalojen pk-yritysten keskeiset liiketoimintaprosessit ja arvoketjut Taustaa Energia- ja ympäristötoimialojen pk-yritysten liiketoimintaprosessien ja arvoketjun rakentuminen Yritysten arvoketjut ja liiketoimintaprosessit toiminnan kehittämisen näkökulmasta...34

8 4 Asiantuntijapalveluiden käyttö energia- ja ympäristöalojen pk-yrityksissä Energia- ja ympäristöalojen pk-yritysten hyödyntämät asiantuntijapalvelut Energia- ja ympäristösektorin toimialojen pk-yritysten palveluntarve Yhteenveto Energia- ja ympäristöalojen pk-yritysten liiketoimintaosaamisen haasteet Energia- ja ympäristöalojen pk-yritysten liiketoimintaprosessit ja arvoketjut Energia- ja ympäristöalojen pk-yritysten erityishaasteet Asiantuntijapalveluiden käyttö energia- ja ympäristöalojen pk-yrityksissä Toimenpidesuositukset...44 Lähdeluettelo...48 Liite 1 Haastateltujen yritysten toimialat...49 Liite 2 Tutkimuksen toteuttaja...50 Tekesin teknologiakatsauksia...52 KUVALUETTELO Kuva 1. Liiketoiminta- ja teknologiaosaaminen energia- ja ympäristöalojen yrityksissä Kuva 2. Tutkimuksen suorittaminen Kuva 3. Liiketoimintaosaamisen osat Kuva 4. Liiketoimintaosaamisen osa-alueet tutkituissa yrityksissä Kuva 5. Liiketoimintaan liittyvät haasteet tutkituissa yrityksissä Kuva 6. Liiketoimintaprosessien osa-alueet Kuva 7. Liiketoimintaprosessien ulkoistamisaste Kuva 8. Asiantuntijapalvelujen käyttö ja käytettyjen palvelujen soveltuvuuden välinen yhteys TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Tutkimuksessa käytetty toimialaryhmittely Taulukko 2. Tutkimuksessa käytetty kyselyaineisto Taulukko 3. Vastanneiden yritysten taustatiedot Taulukko 4. Vastanneiden yritysten luokittelu elinkaaritarkastelussa Taulukko 5. Yrityksen nykyinen osaaminen yrityksestä ja yritykseen suuntautuvien tekijöiden osalta Taulukko 6. Myynnin laskukaava esimerkkiyrityksessä Taulukko 7. Yrityksen nykyinen osaaminen yrityksen sisäisten tekijöiden osalta Taulukko 8. Yrityksen nykyinen osaaminen yrityksen toiminnan ja muutoksen hallinnan osalta Taulukko 9. Lainsäädännön ja julkisen tuen haasteellisuus Taulukko 10. T&k-toiminnan koettu haasteellisuus Taulukko 11. Kaupallistamisen koettu haasteellisuus

9 Taulukko 12. Markkinoiden ja maailmantilan koettu haasteellisuus Taulukko 13. Resurssien koettu haasteellisuus Taulukko 14. Energia- ja ympäristöalojen pk-yritysten kansainvälinen orientaatio Taulukko 15. Kansainvälistymiseen liittyvät haasteet Taulukko 16. Energia- ja ympäristöalojen pk-yritysten Taulukko 17. Arvoketjun ja liiketoimintaprosessin kuvaaminen tässä tutkimuksessa Taulukko 18. Liiketoimintaprosessien painotukset haastatelluissa yrityksissä Taulukko 19. Esimerkki arvoketjusta ja liiketoimintaprosesseista Ulkoistaja yrityksessä Taulukko 20. Esimerkki arvoketjusta ja liiketoimintaprosesseista Tee-se-itse - yrityksessä Taulukko 21. Esimerkki arvoketjusta ja liiketoimintaprosesseista Joustava - yrityksessä Taulukko 22. Energia- ja ympäristöalojen pk-yritysten hyödyntämät asiantuntijapalvelut Taulukko 23. Minkälaisia toimialaanne koskevia palveluja yrityksenne toivoisi Tekesin tarjoavan? Toimialaryhmittäin jaoteltuna Taulukko 24. Minkälaisia toimialaanne koskevia palveluja yrityksenne toivoisi Tekesin tarjoavan? Elinkaaren mukaan jaoteltuna

10 1 Johdanto 1.1 Taustaa tutkimukselle Tämä raportti esittelee keskeiset tulokset Tekesin tilaamasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten energia- ja ympäristötoimialojen pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeita. Tutkimuskohteena olivat energia- ja ympäristötoimialojen pk-yritykset Suomessa. Tutkimus toteutettiin laajalla kyselyaineistolla sekä sitä täydentävillä haastatteluilla. Tutkimukseen osallistui laaja joukko alan yrityksiä Suomessa, joiden panoksen avulla tutkimus on ollut mahdollista toteuttaa 1. Energia- ja ympäristökysymykset ovat muodostuneet yhä keskeisemmiksi yhteiskunnallisiksi kysymyksiksi globaalilta tasolta aina paikallistasolle saakka. Energia- ja ympäristötoimialojen yhteiskunnallisesta merkityksestä johtuen alan yrityksiin sekä niiden liiketoimintaan kohdistuu suuria odotuksia ja paineita eri sidosryhmien taholta. Kaikkialla maailmassa on huolestuttu ilmastonmuutoksesta ja ympäristön tilan heikkenemisestä. Samalla on pohdittu energian ja raaka-aineiden riittävyyttä ja hintaa, sekä laajenevaa sääntelyä. Nämä seikat ovat osaltaan vauhdittaneet ympäristö- ja energia-alojen merkitystä ja kasvua. Energia- ja ympäristöosaamisella sekä siihen kytkeytyvällä liiketoimintaosaamisella on tulevaisuudessa ratkaiseva rooli ympäristöhaasteisiin vastaamisessa. Ympäristöosaamisesta on muodostunut eräs nopeimmin kasvavia kansainvälisen, kansallisen ja paikallisen liiketoiminnan kasvualueita. Monissa yhteyksissä on todettu, että Suomi on erinomainen maa kehittää uutta teknologiaa, mutta teknologian hyödyntämisessä ja kaupallistamisessa on edelleen suuria puutteita. Uudet keksinnöt jäävät liian usein tuotekehitysvaiheeseen eikä niitä osata täysimittaisesti hyödyntää liiketoiminnassa. Suomalaisen osaamisen kaupallistamisen suoranaiseksi esteeksi on esitetty liiketoimintaosaamisen puutetta. Tutkimusten mukaan liiketoimintaosaamisen puuttuminen kaataa Suomessa kolme neljäsosaa alkavista yrityksistä ja on aiheuttanut vakavan innovaatiovuodon teknologian huippuosaamisen karatessa maailman markkinoille. Elinkaarensa alkutaipaleella olevilla yrityksillä on lähes poikkeuksetta vankkaa teknologiaosaamista, mutta liiketoimintaosaaminen on vähäisempää. (Kulmala 2002). Seuraavassa kuvassa on jäsennelty liiketoimintaosaamisen ja teknologiaosaamisen samanaikaista hyödyntämistä kilpailu- ja kasvukyvyn saavuttamisen näkökulmista sovellettuna energia- ja ympäristöalalle (Kuva 1). Energia- ja ympäristöalojen yritysten toiminta perustuu usein korkeaan teknologiseen osaamiseen. Tämän rinnalla menestyksekäs ja kilpailukykyinen yritystoiminta edellyttää alaan liittyvää liiketoimintaosaamista. Toimialalla toimivien yritysten markkinoille tuodut palvelut ja tuotteet sekä niihin kytkeytyvät liiketoimintaprosessit rakentuvat toimialan erityispiirteiden kautta. Tässä tutkimuksessa tarkastelun kohteena on energiaja ympäristöalan pk-yritysten liiketoiminta sekä erityisesti se, minkälaisia erityisiä liiketoimintaosaamiseen ja liiketoimintaprosesseihin liittyviä haasteita nämä yritykset kohtaavat kilpailukykyä ja kasvua tavoitellessaan. Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus, että ympäristökysymykset toisaalta tarjoavat monia liiketoimintamahdollisuuksia alalla toimiville yrityksille ja toisaalta luovat puitteet yrityksen toiminnalle liiketoimintaympäristössään. Ympäristöosaamisella tarkoitetaan elinkaariajatteluun pe- 1 Haluamme lämpimästi kiittää tutkimukseen panoksensa antaneita yrityksiä. 1

11 T EK N OL O GI A O SA A MI N EN ENERGIA JA YMPÄRISTÖALAN LIIKETOIMINTA Erityispiirteet ja tarpeet pk-yrityksissä Tuotteet ja palvelut: erityiset piirteet Energiateknologia Ympäristöteknologia KILPAILUKYKY JA KASVUKYKY Toimialan erityiset liiketoimintaprosessit Toimialan edellyttämä liiketoimintatietämys Tutkimus Ala edellyttää usein monitieteellistä osaamista L I I K E T O I M I N T A O S A A M I N E N Kuva 1. Liiketoiminta- ja teknologiaosaaminen energia- ja ympäristöalojen yrityksissä (mukaillen Järnstedt 2005, 35). rustuvaa suhteellista energia- ja materiaalitehokkuutta sekä ympäristövaikutusten haitattomuutta (Cleantech Finland ympäristöstä liiketoimintaa 2007). Ympäristöosaamiseen perustuvasta teollisuudesta ja palveluista odotetaan muodostuvan vuosisadan suurin kasvusektori. Suomen taloudessa kaivataan tällaisia uusia avauksia ja liiketoiminnan kasvumahdollisuuksia. Myös haastateltavamme tunnistivat ympäristöön liittyvät liiketoimintamahdollisuudet: Päätavoite nyt katsoa, pystymmekö maailmaa valloittamaan tällä tuotteella. Tämähän on tämä ympäristöala sellainen suosittu ala nykyisin. Täällä on liihotellut näitä bisnesenkeleitä ja perkeleitä yrityksen ympärillä vaikka kuinka paljon Suuria kasvumahdollisuuksia nähdään etenkin kansainvälisen tason energia- ja ympäristökysymyksiä ratkovassa liiketoiminnassa, kuten vesien puhdistukseen, hajautetun energian tuotantoon ja ilman puhtauteen liittyvissä liiketoiminnoissa, sekä myös jätteiden käsittelyyn ja tiedonhallinnan järjestelmiin liittyvissä toiminnoissa. Suomen hyvä maine ympäristö- ja huipputeknologian osaajana on omiaan edistämään energia- ja ympäristötoimialojen vientiä sekä teollisuuden ja työvoiman määrän kasvua (Halonen ym. 2001). Hyvistä edellytyksistä huolimatta vienti ja kansainvälistyminen eivät ole vielä edistyneet toivotulla tavalla. Erityisesti ympäristötoimialan pk-yritysten vienti kangertelee, vaikka Suomi on useasti arvioitu yhdeksi maailman johtavista ympäristöalan maista. Ympäristöliiketoiminnan kasvun kannalta potentiaalisin osa, pk-yritysten muodostama sektori, on pirstaleinen ja yritys- 2

12 kooltaan varsin pieni (Hyötyläinen ym. 2004). Kasvun hitauden syyksi on arveltu paitsi yrityskentän hajanaisuutta, myös kaupallistamisen osaamisen heikkoutta ja kotimarkkinoiden kehittymättömyyttä uusien innovaatioiden käyttöönotossa. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista tarkastella lähemmin energia- ja ympäristötoimialalla toimivien pk-yritysten liiketoimintaosaamista sekä siihen liittyviä kehittämistarpeita Suomessa. 1.2 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusprosessi Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää energia- ja ympäristötoimialojen pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeet Suomessa. Tutkimuksen alatavoitteet ovat seuraavat: 1. Selvittää keskeiset puutteet energia- ja ympäristöalan pk-yritysten liiketoimintaosaamisessa ja -resursseissa. 2. Kartoittaa kyselytutkimuksen avulla valikoitujen energia- ja ympäristöalan pk-yritysten haasteita, jotka eivät ole nousseet esille yleisesti pk-yrityksiä koskevissa selvityksissä. Kartoitus tehdään toimialakohtaisesti. 3. Tunnistaa ja avata toimialojen keskeiset liiketoimintaprosessit 4. Selvittää, mitä julkisen ja yksityisen sektorin tuottamia palveluja yritykset tällä hetkellä käyttävät ja miten ne kokevat nykyisten palveluiden sopivuuden omiin tarpeisiinsa. 5. Selvittää, mitä lisäarvoa tuottavia palveluita energia- ja ympäristösektorin toimialojen pk-yritykset toivovat Tekesiltä niiden elin kaaren eri vaiheissa. Tutkimusprosessi on kuvattu kuvassa 2. Tutkimuksessa hyödynnettiin pääosin kolmea eri menetelmää. Tutkimuksessa hyödynnettiin kirjallista aineistoa sekä kyselyllä ja haastatteluilla kerättyä aineistoa. Lisäksi yritysten taloudellista kehitystä tarkasteltaessa hyödynnettiin erillisiä tilinpäätöstietokantoja. 1.3 Tutkimusmenetelmät ja -aineistot Seuraavassa kuvataan lähemmin tutkimuksessa käytetyt aineistot ja tutkimusmenetelmät. Tässä tutkimuksessa yritysten liiketoimintaosaamista analysoitiin empiirisesti sekä kyselyn että haastattelujen keinoin yrityksen elinkaaren eri vaiheissa sekä eri toimialaryhmissä. Vaihe 0: Projektin johto, tutkimusryhmän tapaamiset, hankeprosessin koordinointi Vaihe 4 Vaihe 1 Toimialojen liiketoimintaosaaminen, toimialojen erityispiirteet Vaihe 2 Liiketoiminta prosessit toimialoilla ja yritystasolla Vaihe 3 Liiketoiminnan erityispiirteet alan yrityksissä Synteesi Menetelmä 1 kirjallisuuskatsaus Menetelmä 2 kysely Tuki: yritysten tilinpäätöstietokannat Menetelmä 3 haastattelut Loppuraportti, jossa tutkimustulokset, johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Kuva 2. Tutkimuksen suorittaminen. 3

13 1.3.1 Kirjoituspöytätutkimus Tutkimus alkoi kirjoituspöytätutkimuksella (menetelmä 1), jolla pyrittiin rakentamaan yleiskuva pk-yritysten liiketoimintaosaamisen piirteistä sekä energia- ja ympäristöalojen erityishaasteista tällä hetkellä tarjolla olevan tutkimuskirjallisuuden perusteella. Tämä vaihe palveli tutkimuksen seuraavia vaiheita eli empiiristen aineistojen keruuta sekä tulosten analysointia ja johtopäätösten tekoa Kysely Empiirisen aineistonkeruu aloitettiin kyselytutkimuksella (menetelmä 2). Kyselylomake rakennettiin olemassa olevaan tutkimuskirjallisuuteen perustuen ja se hyväksytettiin Tekesin asiantuntijoilla. Ennen kyselyn toteuttamista lomake testattiin kahdella yrityksellä. Kysely toteutettiin Internet-pohjaisena kyselynä Webropol-työkalulla, sillä tutkimuksen kohdejoukko oli tarkkaan rajattu ja kätevästi tavoitettavissa sähköpostitse. Tutkimuskohteena olivat suomalaiset energia- ja ympäristötoimialojen pk-yritykset. Kyselyaineistoa kerättiin kahdelta eri yritysjoukolta: Tekesin asiakasryhmältä sekä muilta yrityksiltä (eli yrityksiltä, jotka eivät olleet Tekesin asiakasrekisterissä). Tekesin asiakasyritysten yhteystiedot saatiin suoraan Tekesiltä. Muiden yritysten yhteystiedot saatiin kahdelta energia- ja ympäristöalan yritysten kanssa toimivalta verkostolta, GreenNetiltä ja Green KnowHow:lta sekä suoraan Internetistä löytyvistä Enres-tietokannasta ja Ekologisen ympäristötiedon verkostosta. Energia- ja ympäristösektorin määrittelyssä noudatettiin Tekesissä käytössä olevaa 12-kohtaista toimialaluokittelua: 1. Energian tuotanto 2. Energian jakelu ja käyttö 3. Polttoaineet 4. Jätteiden käsittely 5. Kierrätys 6. Vesi- ja jätevesihuolto 7. Ilman ja ilmastonsuojelu 8. Suunnittelupalvelut 9. Energiantuotannon ja käytön koneet ja laitteet 10. Sähkötekniikka ja laitteet 11. Ympäristöpalvelut ja -laitteet 12. Energia ja ympäristöjärjestelmien tietotekniikka. Käytetty toimialaluokittelu oli tutkimuksen tarkoituksiin liian yksityiskohtainen, ja sitä lavennettiin yhteistyössä Tekesin kanssa muodostamalla seuraavassa taulukossa kuvatut toimialaryhmät (Taulukko 1). Taulukon 1 mukaisella jaottelulla eroteltiin tarkemmin tutkitut toimialat omiin toimialaryhmiinsä. Taulukko 1. Tutkimuksessa käytetty toimialaryhmittely. Toimialaryhmä Ryhmän toimialat A: Energia: Energiantuotanto, sähkö ja polttoaineet 1. Energian tuotanto 2. Energian jakelu ja käyttö 3. Polttoaineet 9. Energiatuotannon ja käytön koneet ja laitteet 10. Sähkötekniikka ja laitteet B: Ympäristö: maa, vesi, ilma 4. Jätteiden käsittely 5. Kierrätys 6. Vesi- ja jätevesihuolto 7. Ilman ja ilmaston suojelu C: Tukipalvelut: Palvelut, laitteet ja hallintajärjestelmät 8. Suunnittelupalvelut 11. Ympäristöpalvelut ja laitteet 12. Energia- ja ympäristöjärjestelmien tietotekniikka 4

14 Ennen aineistonkeruuta saatavilla olleista yhteystiedoista poistettiin päällekkäisyydet (yrityksen nimi saattoi olla usealla yhteystietolistalla), kohdejoukkoon kuulumattomat suuret yritykset (yli 250 henkilöä työllistävät yritykset) ja puuttuvia tai virheellisiä yhteystietoja tarkastettiin Internetistä sekä Tekesin asiakasrekistereistä. Kyselyaineistojen keruu tapahtui vuoden 2007 syys-lokakuussa. Vastausmäärän nostamiseksi toteutettiin yhteensä kolme karhukierrosta. Tutkimuksen kohdejoukoksi valikoitui Tekesin ja käytössä olevien verkostojen kautta yhteensä 371 yritystä, joilta saatiin yhteensä 136 analysointikelpoista vastausta (Taulukko 2), joten vastausprosentiksi muodostui kohtalainen, 37 %. Osa vastaajien antamista tiedoista, kuten yrityksen liikevaihto ja henkilöstömäärä, tarkistettiin Turun kauppakorkeakoulun käytössä olevista tietokannoista, kuten Voitto-CD- ja Amadeus-tietokannoista 2. Vastanneista yrityksistä valtaosa oli alle kymmenen henkilön yrityksiä. Kaikista vastanneista yrityksistä 13:ssa oli yli 250 työntekijää. Nämä yritykset rajattiin pois analyyseista ja taulukossa esitetyistä luvuista. Lopullinen analysoitujen kyselyvastausten määrä on 126. Puolet vastaajista oli alle kymmenen henkilön yrityksiä. Iältään yritykset olivat suhteellisen vakiintuneita. Alle kuusi vuotta vanhoja yrityksiä oli vastaajista joka viides. Kansainvälistä toimintaa oli kahdella kolmesta vastanneesta yrityksestä. Seuraavaan taulukkoon on kerätty vastanneiden yritysten taustatiedot (Taulukko 3). Kyselyaineistossa liiketoimintaosaamista hahmotettiin seuraavien osa-alueiden kautta: 1. yrityksestä lähtevät ja yritykseen tuleviin tekijät 2. yrityksen sisäiset tekijät sekä 3. rityksen toiminnan ja muutoksen hallinta. Raportissa kussakin tilastollisessa analyysissa kyselytulokset esitetään suorien jakaumien ohella Tekes-asiakkaiden ja ns. muiden yritysten (eli ei-tekes-asiakkaiden) välisenä vertailuna. Eroja tarkasteltiin kulloinkin soveltuvin keskiarvotestein tai ristiintaulukoin. Tilastollisesti merkitsevät tulokset (p<0.05 tai p<0.1) on lihavoitu analysoituvissa taulukoissa. Jälkimmäisen riskitason (p<0.1) tuloksia tulee tulkita suuntaa-antavina. Tarkempien taustamuuttujittaisten analyysien tuloksista esitetään vain tilastollisesti merkitsevät (p<0.05), jos tekstissä ei muuta mainita. Elinkaaritarkastelussa yritykset jaettiin alkaviin yrityksiin, tuotekehitysyrityksiin, joilla toiminta on vakiintunutta sekä kasvuyrityksiin. Analyyseissa kutakin ryhmää käsiteltiin omana kokonaisuutenaan siten, että eri elinkaaren vaihei- Taulukko 2. Tutkimuksessa käytetty kyselyaineisto. Tekes-asiakkaat Muut yritykset Kaikki yritykset Perusjoukko 235 Perusjoukko 236 Liian suuret ja sähköpostittomat yritykset pois 28 Päällekkäisyydet Tekes-listan ja muiden listojen kanssa, liian suuret ja sähköpostittomat pois Toimimattomat sähköpostiosoitteet 6 Toimimattomat sähköpostiosoitteet 2 Kehikkoperusjoukko 201 Kehikkoperusjoukko Vastanneita yrityksiä 78 Vastaajia Hyväksyttyjä vastauksia 78 Hyväksyttyjä vastauksia Vastausprosentti 37 % Vastausprosentti 36 % 37 % 64 2 Amadeus-tietokanta on laaja yleiseurooppalainen yritysten taloudellisen tiedon tietokanta, joka sisältää runsas 9 miljoonaa pörssi- ja perheyritystä 38:stä Euroopan maasta. Tietokantnassa yritykset on luokiteltu kansainvälisen NACE-toimialaluokituksen mukaan. 5

15 Taulukko 3. Vastanneiden yritysten taustatiedot. n % n % Henkilöstömäärä Liikevaihto 1 9 hlöä Alle hlöä hlöä Yli Ei tietoa 3 2 Yhteensä Yhteensä Tieto puuttuu 8 Tieto puuttuu 3 Mediaani 8, pienin 1, suurin 180 Mediaani 1,15 m, pienin 10000, suurin 92 m Yrityksen sijainti Toimialaryhmä Pääkaupunkiseutu Energia-ala Muu alue Ympäristöala Yhteensä Tukipalvelut Tieto puuttuu 6 Yhteensä Tieto puuttuu 11 siin kuuluvia yrityksiä verrattiin muihin yrityksiin. Alkavat yritykset määriteltiin tutkimuksessa alle kuusi vuotta toimineiksi yrityksiksi (Taulukko 4). Tuotekehitysyrityksiksi määriteltiin yritykset, joilla t&k-menojen osuus liikevaihdosta oli yli 10 %. Kasvaviksi yrityksiksi määriteltiin yritykset, joiden liikevaihto oli kasvanut kolmessa vuodessa yli 30 % ja jotka mainitsivat omaa- Taulukko 4. Vastanneiden yritysten luokittelu elinkaaritarkastelussa. n % Yritykset iän suhteen Alkavat yritykset Vakiintuneet yritykset Yhteensä Tieto puuttuu 8 Mediaani 13 vuotta, nuorin 0, vanhin 115 Yritykset t&k-toiminnan suhteen Tuotekehitysyritykset (t&k:n osuus >10 % liikevaihdosta) Muut yritykset (t&k:n osuus 10 % liikevaihdosta) Yhteensä Tieto puuttuu 25 Mediaani 5 %, pienin 0, suurin 100 Yritykset kasvun suhteen Kasvavat yritykset (liikevaihdon kasvu > 30 % ja voimakkaita kasvupyrkimyksiä) Muut yritykset (ym. kriteerit eivät täyty) Yhteensä Tieto puuttuu 8 6

16 vansa kasvupyrkimyksiä. Tästä muuttujasta puhdistettiin alkavat, alle kuusi vuotta toiminnassa olleet yritykset pois, koska tavoitteena oli erotella tuotekehitykseen panostavat, toimintansa vakiinnuttaneet yritykset. Vastaajia pyydettiin sijoittamaan yrityksensä johonkin kahdestatoista toimialavaihtoehdoista. Toimialat luokiteltiin kolmeen toimialaryhmään: energia, ympäristö ja energia- ja ympäristöalan tukipalvelut Haastattelut Kyselyin kerätyn aineiston lisäksi tutkimuksessa kerättiin laadullista aineistoa haastattelemalla erikseen valittuja yrityksiä (menetelmä 3). Henkilökohtaisin haastatteluin syvennettiin ja täydennettiin kyselyssä saatuja näkemyksiä alan pk-yritysten liiketoimintaosaamisen ja yritystoiminnan haasteista. Haastattelujen pääpaino oli eri toimialaryhmille tyypillisten liiketoimintaprosessien kartoittamisessa. Haastatteluja tehtiin yhteensä 8 kappaletta ja niistä puolet tehtiin puhelimitse ja puolet kasvotusten loka-marraskuussa Yritykset valittiin yhteistyössä Tekesin kanssa 126 kyselyyn vastanneen yrityksen joukosta. Haastatellut yritykset edustivat kattavasti ympäristö- ja energia-alojen yrityksiä eri elinkaaren vaiheista (Liite 1), sekä eri toimialaryhmiä. Raportissa on esitelty haastatteluaineiston tuloksia sekä kirjallisena analyysina että suorina lainauksina. Luottamuksellisuuden säilyttämiseksi haastattelut ja suorat lainaukset esitetään nimettöminä. 1.4 Tutkimuksen rakenne Tämän tutkimusraportin luvussa 1 esitellään tutkimuksen tausta, tarkoitus, toteutus ja rakenne. Tutkimustulokset on raportissa jaettu kolmeen lukuun. Luvussa kaksi tarkastellaan energia- ja ympäristöalojen pk-yritysten liiketoimintaosaamista ja tutkittujen yritysten kokemia, alakohtaisia liiketoimintaan liittyviä haasteita omissa alaluvuissaan. Lisäksi luvussa kaksi käydään läpi alan yritysten kansainvälisyyteen liittyviä kokemuksia. Luvussa kolme tarkastellaan energia- ja ympäristöalojen pk-yritysten liiketoimintaprosesseja sekä arvoketjun rakentumista. Luvussa neljä puolestaan analysoidaan asiantuntijapalvelujen käyttöä tutkituissa yrityksissä. Luku viisi kokoaa yhteen tulokset ja luvussa 6 on esitetty toimenpidesuositukset. 7

17 2 Liiketoimintaosaaminen energia- ja ympäristöalojen pk-yrityksissä 2.1 Taustaa Liiketoimintaosaaminen on moniulotteinen, usealla eri tavalla määritelty käsite, jonka sisältö on sidoksissa toimialaan ja toimialalla tapahtuvaan yritystoimintaan. Tämä tarkoittaa mahdollisuutta määritellä liiketoimintaosaamista usealla eri tavalla. Tässä tutkimuksessa liiketoimintaosaaminen määriteltiin yritystoiminnan hallinnaksi, joka kattaa yrityksen arvoketjuun, sisäiseen organisoitumiseen, toimintaympäristöön sekä yritystoiminnan tulevaisuuteen liittyvän suunnittelun ja johtamisen. Aikaisemmin liiketoimintaosaaminen kehittyi pääosin kokemuksen kautta, mutta nykypäivänä se pohjautuu entistä suuremmassa määrin tutkimukseen. (Kulmala 2002). Liiketoimintaosaaminen käsittää myös myymiseen ja myyntiin liittyvän osaamisen. Suomalaisia toimijoita ei ole perinteisesti pidetty tällä saralla erityisen vahvoina, ja tähän kiinnitettiin huomiota myös haastatteluissa. Minulle on usein ulkomailla sanottu, että on se kumma homma kun suomalaisilla on hyvä tekniikka, mutta miksi ne suomalaiset ei myy? Lisäksi liiketoimintaosaaminen mielletään perinteisesti yrityksen toimintatapojen ymmärtämisenä ja toimintaprosessien hallitsemisena. Keskeisinä alueina pidetään muun muassa johtamismenetelmiä, johtamista, johtajuutta, ihmisten kehittämistä, oppimista, innovaatioita, uusia liiketoimintakonsepteja, kansainvälisyyttä, tuottavuutta, investointeja ja laatujärjestelmiä. Liiketoimintaosaamisen käsite on lähentynyt yrittäjyys-käsitettä siitä näkökulmasta, että liiketoimintaosaajan on ymmärrettävä kokonaisuus, jossa yritys ja sen henkilöstö ovat. Yhtä lailla kuin yrittäjän on oltava moniottelija, näitä taitoja kaivataan myös henkilöstöltä, kun sen liiketoimintaosaamista kehitetään. Jatkuvan kehittämisen tie on jo lähes jokaisen yrityksen arkipäivää. Kiristyvä kilpailu ja rajalliset resurssit vaikuttavat siihen, miten ja millaisia uusia toimintatapoja yritys ottaa käyttöönsä. (Valtanen ym. 2006). Tutkimuksessa keskityttiin yritysten liiketoimintaosaamiseen ja energia- ja ympäristöalojen pk-yritysten kokemiin erityisiin haasteisiin. Käsitteen yleisestä käytöstä huolimatta liiketoimintaosaaminen on määritelty edelleen moniulotteisesti ja määritelmien sisältö vaihtelee. Määritelmien sisältö nivoutuu tyypillisesti toimialaan ja toimialalla tapahtuvaan yritystoimintaan. Esimerkiksi Saarnivaara ja Kukko (2006) määrittelevät liiketoimintaosaamisen kyvyksi yhdistää poikkitieteellistä ja monialaista osaamista, jolla luodaan teknologiaan ja innovaatioihin pohjautuvaa kannattavaa ja kasvukykyistä liiketoimintaa. Teknologiaosaaminen ja kaupankäynnin osaaminen ovat osia liiketoimintaosaamisen kokonaisuudessa (Kuva 3; Näsi & Neilimo 2006). Liiketoimintaosaaminen = Liiketoiminnan osaaminen Teknologia osaaminen Kaupankäynnin osaaminen Kuva 3. Liiketoimintaosaamisen osat (Näsi & Neilimo 2006). 8

18 Määritelmissä liiketoimintaosaaminen rinnastuu usein myös liiketaloudelliseen osaamiseen. Onnistuminen innovaatioiden tuottamisessa on niin yritysten kuin yhteiskuntien menestymisen avaintekijä. Sen perusedellytyksiä ovat teknologian ja liiketoiminnan huipputason osaaminen. (Osaaminen, innovaatiot ja kansainvälistyminen 2003). Aiempaan liiketoimintaosaamisen kirjallisuuteen perustuen tämän tutkimuksen analyyseissa liiketoimintaosaamisen osa-alueet jaettiin yrityksestä ulospäin ja yritykseen suuntautuviin tekijöihin, yrityksen sisäisiin tekijöihin sekä yrityksen koko toiminnan johtamisen ja muutoksen hallintaan liittyviin tekijöihin. 2.2 Liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeet energia- ja ympäristötoimialojen pk-yrityksissä Seuraavassa tarkastellaan liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeita tutkituissa energia- ja ympäristötoimialojen pk-yrityksissä. Tarkastelu perustuu toteutettuun kyselyyn, jonka tietoja täydennetään ja syvennetään haastatteluaineistolla Liiketoimintaosaaminen yrityksestä ja yritykseen suuntautuvat tekijät Tutkitut yritykset kokivat tuntevansa hyvin toimialan ja asiakkaiden tarpeet sekä kyselyn että haastattelujen perusteella. Asiakkaiden tarpeet tunnetaan hyvin samalla, kun asiakastarpeiden tunteminen on erittäin keskeinen osaamisen alue. Olennainen tietämys mikä tässä tarvitaan, on tietämys siitä, mitä tuotteita ja palveluita tällä sektorilla lähitulevaisuudessa tarvitaan ja mistä ollaan valmiita maksamaan. Se on se juttu johon tämä koko homma pohjautuu. ( ) Asiakas pitäisi tuntea: määrälliset ja laadulliset tarpeet. ( ) Pitää tietää, mitä on markkinoilla tarjolla, eli millaista teknistä tuotetta ja millä hintatasolla kilpailija tarjoaa. Liiketoimintaosaamisen keskeisimmäksi haasteeksi koettiin haastattelujen perusteella varsinaisen myyntityön tekeminen (ml. asiakkaan tarpeisiin tutustuminen, räätälöity tarjous ja asiakkaan vakuuttaminen ja kouluttaminen uusista teknologisista mahdollisuuksista). Sehän pohjautuu vain kovaan jalkatyöhön. Kuljetaan tuolla asiakkaiden luona ja tavataan face-to-face ja käydään läpi asiakkaan tarpeita ja mietitään, olisiko meidän osaamisella niihin ratkaisu. Asiakastarpeiden pohjalta myös kehitämme järjestelmäämme teknisesti ja toiminnallisesti eteenpäin. Kyselyn perusteella osaaminen lainsäädännön tuntemisen sekä tuotteiden ja palvelujen hinnoittelun suhteen koettiin olevan hyvällä tasolla (Taulukko 5). Heikoiten yritykset arvioivat osaavansa tuotteiden ja palvelujen markkinoinnin ja myynnin. Tämän lisäksi runsaat puolet vastaajista oli sitä mieltä, että heillä oli kehittämistarvetta kilpailijoiden toiminnan tuntemisen tai ostotoiminnan suhteen. Lisäksi yrityksen hallitseman teknologiaosaamisen kytkemistä kaupankäyntiin pidettiin haastatelluissa yrityksissä tärkeänä. Jotta meidän tuotteita pystyy myymään, pitää olla jonkinlainen tekninen tausta. Muuten ei onnistu. Tarvitaan sekä suunnittelija insinöörejä että teknisen myynnin insinöörejä. Kaikki teknisen myynnin insinöörit on meillä ollut tämän tuotteen kehittelyssä alusta asti mukana. Jos ei näin olisi, myynti olisi todella hankalaa. Tätä painotettiin myös sillä, että myyjän tulisi puhua asiakkaan kanssa samaa (tekniikan) kieltä. Ristiriitoja ei kuitenkaan aina onnistuta välttämään. Innovaatiohenkinen suunnittelija haluaisi panostaa tuotekehitykseen, kun myyntipuoli keskittyisi mieluummin jo aiemmin tehtyihin tuotteisiin, jotta kustannukset pysyvät kurissa. Tekes-asiakkaat arvioivat liiketoimintaosaamisensa yrityksestä ja yritykseen suuntautuvien tekijöiden osalta hieman heikommaksi kuin muut yritykset. Yleisesti yritykset kokivat heikkouksia tuotteiden ja palvelujen markkinoinnissa ja myynnissä sekä kilpailijoiden toiminnan tuntemisessa. Näistä markkinoinnin ja myynnin kehittämistä on korostettu pk-yritysten keskuudessa laajemminkin (Pk-yritysbarometri 2007). 9

19 Taulukko 5. Yrityksen nykyinen osaaminen yrityksestä ja yritykseen suuntautuvien tekijöiden osalta (1=heikko 5=erinomainen). Vastaajaryhmä n ka. sd. erot Vähintään hyvä (%) Toimialan tunteminen laajemmin Tekes-asiakkaat Muut yritykset Yhteensä Asiakkaiden tarpeiden tunteminen Tekes-asiakkaat Muut yritykset Yhteensä Lainsäädännön tunteminen ja Tekes-asiakkaat p< soveltaminen omassa toiminnassa Muut yritykset Yhteensä Tuotteiden ja/palvelujen hinnoittelu Tekes-asiakkaat Muut yritykset Yhteensä Yrityksen yhteistyökumppanuuksien Tekes-asiakkaat (verkostot, alihankinta) hallinta Muut yritykset Yhteensä Yrityksen toimintaan liittyvän Tekes-asiakkaat p< lainsäädännön tunteminen Muut yritykset Yhteensä Ostotoiminta (tuotantohyödykkeet, Tekes-asiakkaat palvelut jne.) Muut yritykset Yhteensä Kilpailijoiden toiminnan tunteminen Tekes-asiakkaat Muut yritykset Yhteensä Tuotteiden ja/tai palvelujen markkinointi Tekes-asiakkaat ja myynti Muut yritykset Yhteensä Käytetty testi: t-testi, merkitsevyyskriteeri p<0.05 Tulokset antavat viitteitä energia- ja ympäristöalan pk-yritysten toiminnan painottumisesta tuotekehittämiseen, jonka myötä markkinaosaaminen jää pienemmälle huomiolle. Tätä vahvisti se, että kyselyn tulosten mukaan tuotteiden tai palvelujen markkinointi ja myynti koettiin heikommaksi juuri tuotekehitysyrityksissä (2.93) kuin muissa yrityksissä (3.31, p<0.05). Haastatteluissa painotettiin toimialan tuntemisen tärkeyttä energia- ja ympäristöaloilla. Alan toimintamalli ja ideologia pitää ymmärtää, samoin asiakkaan asema markkinoilla. Toimialan tuntemisen koettiin korostuvan pienemmissä yrityksissä. Mitä pienempi toimija on, sitä vähemmän on liikkumavaraa ja sitä tärkeämmäksi koettiin, että varsinaisen toteutuksen (tuotteen tai palvelun) tulee vastata asiakkaan tarvetta. 10

20 Taulukko 6. Myynnin laskukaava esimerkkiyrityksessä. Myynnin laskukaava yrityksessä nimeltä Tuote Y:tä valmistava yritys Tuote Y maksaa /kpl Vuosittain on myytävä 100 kpl (liikevaihto ) Joka kolmas jätetty tarjous johtaa kauppaan ð on jätettävä 300 tarjousta, jotta 100 tuotetta saadaan myytyä Jokaisen asiakkaan luona on käytävä 5 kertaa. ð asiakaskäyntiä vuodessa Haastattelujen perusteella erityisesti ympäristöalalla myyntiponnisteluita tarvitaan erityisen paljon johtuen siitä, että monet ympäristöalan uudet tuotteet ovat niin uusia ja innovatiivisia, etteivät potentiaaliset asiakkaat osaa niitä edes kaivata tai etsiä. Esimerkki asiakaskäyntien määrästä löytyy taulukosta 6. Kaikessa yksinkertaisuudessaan taulukon 6 mukainen myynnin laskukaava konkretisoi sitä haastetta, joka myynnin ja markkinoinnin ja niiden toimintojen resurssointi yrityksille asettavat. Tilanne on tuttu monille muillekin yrityksille, kuin vain energia- ja ympäristöalojen yrityksille. Myyntiponnisteluiden merkitys energia- ja ympäristöaloilla sekä erityisesti kyseessä olevien toimialojen kasvuyrityksissä on erityisen suuri vielä siitä syystä, että myyntiponnistelujen kohteena ovat paitsi asiakkaat, myös lainsäädäntöä valvovat viranomaiset. Haastattelujen perusteella ongelmaksi koetaan, että teknologian kehittämiseen on olemassa rahoitustyökaluja, mutta myynnin, markkinoinnin tai kaupallistamisen osalta tällaisia työkaluja ei ole olemassa riittävästi tai ollenkaan. Tilauksen saamiseen ei ole olemassa rahoitusmuotoa. Asiakkaita saa tutkiskella ja niiden kanssa pyöriskellä, mutta sitä perusasiaa (myyntiä) ei saa tehdä. Markkina pitää synnyttää. ( ) Markkinaa ei vielä ole. Asiakkaatkaan eivät vielä tajua, että he tarvitsevat näitä meidän palveluitamme, jos kärjistetään. Tarpeet syntyvät lainsäädännön kautta ympäristöalalla. ( ) Ei ole olemassa valmista markkinaa, vaan se markkina täytyy osittain käydä myös itse luomassa. Kun rahaa poltetaan näihin juttuihin, niin poltettaisiin myös myyntiin ja markkinointiin. Tulisi olla rahallista tukea, jota firmat voisivat hakea esim. myyntiponnisteluihin Venäjälle. Luonteva syy myynnin, markkinoinnin ja kaupallistamisen rahoitustyökalujen puutteelle on erityisesti kilpailulainsäädännön asettamat rajoitukset, mutta haastatteluissa yritykset tunnistivat tälle myös muita esteitä. Näitä olivat muun muassa innovatiivisten ratkaisujen puute rahoitustyökalujen suhteen, byrokratia, yhteistyön puute ja lainsäädännön asettamien rajoitusten tulkinta väärin. Kyselyn mukaan erityisesti tuotekehitysyritykset kokivat kehittämistarvetta tuotteiden ja palvelujen hinnoitteluun liittyen. Tähän yhteyteen vaikutti lisäksi se, että tuotekehitysyritykset olivat henkilöstömäärältään muita yrityksiä pienempiä, jolloin henkilöstöresurssit ovat usein sitoutuneita tuoteosaamiseen markkinaosaamista enemmän. Alkavien ja vakiintuneiden yritysten keskuudessa ei havaittu eroja yrityksestä lähtevien tai siihen tulevien tekijöiden suhteen. Kasvavat yritykset kokivat asiakkaiden tarpeiden tuntemuksensa (3.75) olevan hieman muissa elinkaaren vaiheissa olevia yrityksiä heikompaa (4.05, p<0.05). Samoin kasvavat yritykset kokivat lainsäädännön tuntemuksessa kehittämistarvetta. Suuntaa-antavat tulokset osoittivat kuitenkin, että kasvuyritykset kokivat olevansa muita yrityksiä osaavampia tuotteiden ja palvelujen hinnoittelussa (3.69 // 3.44, p<0.1). Tutkitut kasvavat pk-yritykset näyt- 11

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN YHTEENVETO TULOKSISTA 1. Tutkimuksen taustaa ja tutkimusaineisto Trailmaker Oy toteutti Kasvu Open -ohjelman yhteydessä tutkimuksen, jonka

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian 1. Toimialan ja yritysten, sekä 2. Osaamisen kartoitus Tuloksia 2012

Uusiutuvan energian 1. Toimialan ja yritysten, sekä 2. Osaamisen kartoitus Tuloksia 2012 Uusiutuvan energian 1. Toimialan ja yritysten, sekä 2. Osaamisen kartoitus Tuloksia 2012 Anssi Kokkonen 30.10.2012 1. Uusiutuvan energian toimialan ja yritysten kartoitus Pohjois-Karjalassa Keväällä 2012

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen kautta

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Iskun sisältö Mitä Tekes tarjoaa Tekesin ohjelmat työkaluna Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA 1 AINEISTON RAKENNE Havaintojen määrät ristiintaulukoissa n= % SY:N ALUEJAKO (Aluejärjestöt) RUOTSINKIELINEN POHJANMAA* Pääkaupunkiseutu Uusimaa Häme Lappi Länsipohja 442 13% 191 5% 324 9% 258 7% 147 4%

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi 26.3.2015 presentaatio 1 TAUSTA Kärkihanke 2015-2017 (konsortio) Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija),

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri 2015 Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri Kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot