EKKV toiminta vuonna 2016

Transkriptio

1 (5) EKKV toiminta vuonna 2016 Luottamushenkilöiden yhteistyö EKKV -yhteistyöryhmä raportoi hankkeiden toimeenpanon edistymisestä sopijakuntien valtuustoja kerran vuodessa. Yhteistyöryhmä kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Yhteistyöryhmän kokoonpano v. 2016: Kunta valtuuston puheenjohtaja KH puheenjohtajat Espoo Maria Guzenina Markus Torkki Tiina Elo Markku Sistonen Teemu Lahtinen Kauniainen Veronica Rehn-Kivi Finn Berg Tiina Rintamäki- Ovaska Kirkkonummi Ulf Kjerin Raija Vahasalo Ari Harinen Pekka M. Sinisalo Vihti Varpu-Leena Malmgren Tuija Sundberg Anu Rajajärvi Kari Viherkanto Kuntajohtajien yhteistyö Kuntajohtajat kokoontuvat kerran kuukaudessa KJ kokouksessa. Kunnanjohtajat valmistelevat yhdessä yhteistyöryhmän asiat. Asioita valmistelee tehtävään nimetty sihteeristö. Kunta KJ sihteeristö Espoo Jukka Mäkelä Mari Immonen Kauniainen Christoffer Masar Gun Söderlund Kirkkonummi Tarmo Aarnia Anu Karkinen Vihti Hannu Nummela Timo Tuomi

2 2 (5) Maankäyttö, kaavoitus ja liikenne: Muodostetaan teknisen toimialan yhteistyöryhmä, joka vuoden 2016 aikana kartoittaa konkreettisia esityksiä teknisen toimialan yhteishankkeiksi ja edistää toimialan yhteistyötä seudullisissa kysymyksissä. Vuoden aikana on pidetty kaksi kokousta. Kokouksiin on osallistunut kaavoituksen ja liikennepuolen väkeä EKKV-kunnista. Asialistalla mm. MAL, raidehankkeet, MRL:n muutos, kaava- ja liikennehankkeiden esittelyjä, liityntäpysäköinti ja 110 kv sähköjohdon linjaus. Seuraava kokous pidetään Espoossa. Elinkeinopolitiikka: Mahdollisuuksia yhteistyölle: Yhteiset työllisyyttä edistävät hankkeet Elinkeinopoliittinen oppilaitosyhteistyö (Aalto, Laurea, Metropolia, Omnia, Luksia) liittyen mm. nuorten harjoittelupaikkoihin, opinnäytetöihin ja yritysyhteistyöhön Yhteistyön mahdolliseen Porkkalan kansallispuiston perustamiseen liittyen YRVA -työkalun hyödyntäminen (yritysvaikutusten arviointi) mahdollinen yhteinen kehittämisteema Yhteishankkeet EU:n Leader maaseutuohjelmaan liittyen Toiminta vuonna 2016 Espoon Marketing Oy:llä ja Kirkkonummella on sopimus markkinointiyhteistyöstä. Tavoitteena on lisätä ja ylläpitää yhteistyötä matkailumarkkinoinnissa sekä luoda yhteistyöverkostoja kirkkonummelaisten ja espoolaisten matkailutoimialan yritysten välille mm. tuotevalikoimien kehittämisessä ja yhteismarkkinoinnissa. Yritykset pääsevät yhteistyössä hyödyntämään Visit Espoon kehittämiä markkinointikanavia ja myyntitoimenpiteitä. Kesällä 2016 käynnistettiin Espoo Marketing Oy:n ja Kirkkonummen kunnan yhteistyönä markkinointikanava. Vihdin kanssa keskustellaan juuri samanlaisesta järjestelystä ja Kauniaisten kanssa on tehty tunnusteluja, jotka jatkuvat. Kirkkonummi ja Espoo jatkoivat v yhteistyötä yrityksille suunnattujen kehittämispalvelujen tuottamisessa (YritysEspoo). Kirkkonummen ja YritysEspoon (Espoon Seudun Uusyrityskeskus) sekä Espoon kaupungin yhteistyö yrityksille suunnattujen kehittämispalveluiden tuottamisessa jatkui vuonna Kirkkonummi osallistui vuonna 2016 aikaisempien vuosien tapaan myös Haltialuontokeskuksen ohjaukseen toimintaryhmätyöskentelyn kautta. Sosiaali- ja terveystoimi: Espoon uusi sairaala Päivystyksen järjestäminen yhteistyössä HUS:n (Jorvi) kanssa (Vihti ei toistaiseksi ole ollut mukana, päivystys suuntautuu Lohjan suuntaan) Vuoropuhelua uusien sote-järjestämiseen liittyvien linjausten toteuttamiseen liittyen. Uusien monialaisten yhteistyöalueiden avaaminen esim. perhepalveluihin, sosiaalityöhön tai vanhuspalveluihin.

3 3 (5) Sivistystoimi: Sopimukset Espoon uuden sairaalan tuottamista palveluista Espoon ja Kirkkonummen sekä Espoon ja Kauniaisten kesken on tehty. Sairaala aloittanut toimintansa maaliskuussa Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin lukiokoulutuksesta vastaavat viranhaltijat kokoontuvat yhteisiin kehittämistapaamisiin kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena on kehittää kunnallisia, opiskelijoiden tarpeet huomioiva lukiokoulutuspalveluja ja yhtenäisiä toimintatapoja sekä kohottaa alueen lukioiden vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä toisen asteen koulutuksen järjestäjänä. Perusteluna tälle on että perusopetuksen opetussuunnitelmatyö on nyt jo loppusuoralla ja muut yhteistyösopimuksessa olevat asiat, lähinnä liikunta- ja nuorisopalveluihin liittyvät mahdolliset yhteistyökuviot, vaativat tarkemman pohdinnan. Toiminta 2016: Sivistystoimenjohdon yhteistyökokouksia on pidetty. Aiheena on ollut mm. lukio-opetuksen yhteistyö ja siinä mm. yhteisen tapahtuman järjestäminen lukion rehtoreille. Tammikuussa 2017 aiheina olivat esim. opetussuunnitelman käyttöönotto, sähköinen ylioppilastutkinto ym. yhteiset intressit ja haasteet. Lisäksi on sovittu kansainvälisen toiminnan käytänteitä koskeva tiedon jakamisesta kuntien kesken. Muu yhteistyö Hankinta: hankintalain uudistuksen toimeenpanon osalta (koulutukset, hankintaohjeistus, hyvät käytännöt ja niiden jakaminen) - tämä keskeinen toimenpide v osalta. yhteishankinnat - voisiko lisätä? vastuullisten hankintojen edistäminen (yhteiset kriteerit -kestävyys, vastuullisuus liittyy myös hankintaohjeistukseen) Toiminta 2016: Hankintavastaavien kokouksissa on keskusteltu yhteistyömahdollisuuksista kilpailutuksissa, dokumenttien jakamisessa ja hankintaohjeistuksen laatimisessa. Niissä on käsitelty kilpailutuskalentereja, yhteiskilpailutuskalenteria ja hankinnan yhteistyösopimuksia. ICT yhteistyö näillä alueilla tulisi tehdä yhdessä muiden kuntatoimijoiden kanssa. Tiera on tärkeä yhteinen toimija ja avoin data on pääkaupunkiseudun ja kuuden suurimman kaupungin agendalla vahvasti. Aiheita voisi olla: kuntien yhteinen integraatioalusta PSOP - sähköinen palveluseteli avoin data erilaiset oppimisen kehityshankkeet

4 4 (5) Digitalisointi: Arvioidaan yhteistyömahdollisuuksia digitalisoinnin kehittämiseksi kevään 2016 aikana. ICT toiminnassa kukin on tehnyt kuntayhteistyötä tahollaan, mihin luetaan ryhmän aiemman linjauksen mukaisesti myös Tieran kanssa tehty yhteistyö (pl. Kauniainen). Hiukan tätä sivuavaksi voitaneen katsoa myös Vihdin ja Kirkkonummen osallistuminen Kuuma- ja LU-seutujen ict-yhteistyöhön. Turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen ja kotoutuminen Kunnilla on haasteena turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen ja oleskeluluvan saaneiden kunnassa asuvien kotoutumisen tukeminen. Vastuuhenkilöt ovat tavanneet ja suunnitelleet yhteistyötä. Espoo: Maahanmuuttajapalveluissa vuoden 2016 uusien asiakkaiden määrä tullee olemaan noin Tämä on kuitenkin vain osa vieraskielisen väestön kasvusta, joka on vuositasolla henkilöä. Itsenäisesti vastaanottokeskuksista muuttaneiden määrä kasvanut vuoden 2016 mittaan. Perheitä on tullut yllättävän paljon verrattuna yksinäisiin miehiin. Asumisessa on ongelmia, asunnottomuus kasvanee. Maahanmuuttajapalveluiden yksikköä on vahvistettu ja työotetta uudistettu mm. lisäämällä ryhmämuotoisia palveluita. Vapaaehtoistyön koordinointi tapahtuu Espoon järjestöjen yhteisössä Espoon kaupungin rahoittamana. Amif-hanketta on haettu yhdessä Nuorisoasuntoliiton kanssa. Toinen hakemus Amif-rahastolle on jätetty yhdessä Helsingin Yliopiston sosiaalityön laitoksen kanssa alaikäisten palveluiden mallintamiseksi. Espoossa oli syksyllä 2016 kolme Luona Oy:n vastaanottokeskusta sekä neljä muiden palveluntuottajien alaikäisyksikköä ja kaksi omaa. Toinen kaupungin ryhmäkodeista on muutettu perheryhmäkodiksi ja kolmesta järjestökentän ylläpitämästä ryhmäkodista on tullut oleskeluluvan saaneiden nuorten asumistukiyksikköjä / perheryhmäkoteja. Kaupunki on järjestänyt täysi-ikäistyneille, oleskeluluvan saaneille nuorille jälkihuoltoa vuodesta 2013, nyt ko. palvelujen kysyntä kasvaa vauhdilla. Muista kunnista tullut paljon tiedusteluja jälkihuollon järjestämisestä. Kauniainen: Vuoden 2016 aikana tuli kaksi 5 hengen kiintiöpakolaisperhettä (toinen keväällä ja toinen syksyllä). Näiden lisäksi 12 kuntapaikkaa. Itsenäisesti vastaanottokeskuksista muuttaneita on tullut vuoden aikana henkilöä. HDL:n 9 - paikkainen perheryhmäkoti aloitti toimintansa ennen joulua. Amif-hankehakemus on jätetty yhdessä Kirkkonummen kanssa, hankkeessa tuetaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia maahanmuuttajia sekä kohennetaan kunnan valmiuksia vastaanottoon ja kotoutumisen tukemiseen. Kirkkonummen kanssa yhteisen 3-vuotisen Amif-hankkeen pakolaiskoordinaattori aloitti helmikuun 2017 alussa. Kirkkonummi: Yksi määräaikainen sosiaaliohjaaja on aloittanut syyskuun alussa sosiaalityöntekijän työparina. Kesällä on tehty päätös 92 kuntapaikan tarjoamisesta 2016 aikana. Vuoden 2016 aikana Kirkkonummelle muutti 72 pakolaista omaehtoisesti, vastaanottokeskuksen avustamana tai kunnan sosiaalipalveluiden avustamana. Itsenäisiä muuttajia tulee Kirkkonummen kahdesta vastaanottokeskuksesta, useita joka

5 5 (5) kuukausi. Kiireistä on, asuntojen etsiminen työllistää. Sosiaaliohjaajan lisäksi vapaaehtoiset ovat olleet mukana tukemassa kotoutumisen alkuvaihetta käytännön asioiden suhteen. Asiakasohjausta tehdään osittain järjestämällä ryhmäinfoja asiakkaille. Palvelupiste on muuttanut kunnantalolta väistötiloihin. Vihti: Maahanmuuttokoordinaattori palkattiin kuntaan ja kotoutumisen alkuvaiheen palveluille on luotu rakenteita ja yhteistyöverkostot. Vihti tarjosi vuonna 2016 yhteensä 28 kuntapaikkaa, joista suurin osa oli lapsiperheitä. Tähän joukkoon kuuluivat myös kaksi kongolaista kiintiöpakolaisperhettä, jotka saapuivat kuntaan marras-joulukuun aikana. Tämän lisäksi kuntaan muutti yhteensä 33 henkilöä itsenäisesti vastaanottokeskuksista. Uudellamaalla oleviin vastaanottokeskuksiin rakennettiin yhteyksiä kuntaan sijoitusten sujuvoittamiseksi. Yhteiset lapsemme Ry:llä oli ryhmäkoti kunnassa. Tarkoitus oli myös käynnistää Vihdissä perheryhmäkoti ryhmäkodin jatkoksi, mutta valitettavasti tämä hanke kaatui lopulta kilpailutuksesta aiheutuneisiin haasteisiin. Maahanmuuttajien parissa työskenteli toimintavuoden lopussa yhteensä kolme kokopäiväistä henkilöä: maahanmuuttokoordinaattori, pakolaisohjaaja ja yksi sosiaalityöntekijä. Vihdissä on mukana noin 20 vapaaehtoista maahanmuuttotyössä kunnan palveluiden lisäksi. Yhteistyön mahdollisuuksia on tunnistettu paljon: Espoo tarjoaa tarvittaessa mielellään konsultointia liittyen oleskeluluvan saaneiden nuorten perheryhmäkotien/tukiasumisyksikköjen hankintaprosesseihin liittyen. Jälkihuollon palveluiden järjestämisestä voi saada lisätietoa Espoon maahanmuuttajapalveluista. Jälkihuollon asiantuntijat ovat järjestämässä syksyn aikana infopäivää asian tiimoilta. Koulujen tai muiden peruspalveluiden yhteyshenkilöitä voidaan tarvittaessa saattaa yhteen yli kuntarajojen kotoutumisen tukemisen konsultaation onnistumiseksi. Tiedonvaihtoa voidaan tehdä kongolaisten kiintiöpakolaisten kotouttamisen tueksi (Espoon vertaistukiryhmät, Kauniaisten swahilinkieliset materiaalit) Espoon sosiaali- ja terveystoimen taloushallinto voi tarvittaessa tiedustella terveyspalveluiden osalta erityiskustannuskorvausten hakemisesta Alkuvaiheen kotoutumispalveluiden parissa työskentelevät sosiaalityön ammattilaiset voivat olla yli kuntarajojen yhteydessä toisiinsa ennen vuodenvaihteessa tapahtuvaa toimeentulotuen siirtymistä KELA:n maksettavaksi yhteisen tilannekuvan ylläpitämiseksi.