Virtaa vanhemmille, voimavaroja arjen tueksi s

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Virtaa vanhemmille, voimavaroja arjen tueksi s. 12-13"

Transkriptio

1 3/2009 ADHD-liiton jäsenlehti Vertaistuki tukea vertaiselta s. 8-9 Virtaa vanhemmille, voimavaroja arjen tueksi s Vapaa-ajanohjaus harrastamisen tukena s /

2 s i s ä l l y s Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Puheenjohtaja ADHD-liitto ry edistää ja tukee ADHDoireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii ADHD-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden ADHD:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-liitto ry, ADHD-förbundet rf Sitratie 7, HELSINKI Puh. (09) Faksi (09) Puhelinpalveluaika ma-pe klo 9 11 Toiminnanjohtaja Virpi Dufva Puh. (09) , Projektisuunnittelija Päivikki Helinheimo Puh. (09) , Tiedottaja Jari Hämäläinen Puh. (09) , Kuntoutuspäällikkö Mirja Heikkilä Puh. (09) , Kuntoutussihteeri (ts.) Hanna-Maria Mäkelä Puh. (09) , Toimistotyöntekijä Arja Salo Puh. (09) POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, OULU Aluesihteeri Anu Kippola-Pääkkönen Puh. (08) , ADHD-liiton hallituksen puheenjohtaja Teija Jalanne Puh ADHD-liiton uutisia 8 Vertaistuki tukea vertaiselta 10 ADHD-keskuksen tarjoama tuki vanhemmille 12 Virtaa vanhemmille 14 Vapaaehtoistyön työnohjaus 16 Meidän perheen loma 18 Vertaistukiryhmä henkireikä 19 Valta ry 20 Vapaa-ajanohjaus erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten harrastamisen tukena 24 Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys järjesti koko perheen virkistysretken Siuntion Hyvinvointikeskukseen 26 Jäsenyhdistykset 30 Yhteistyötä yhdistyksen ja koulun välillä 32 Vertaisryhmien ohjaajien koulutusviikonloppu 33 Lukuvinkkejä Takakansi Erilainen oppija haaste koululle? -koulutus Voit onnitella 20-vuotiasta ADHD-liittoa tukemalla sen toimintaa Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: SAMPO: Nordea: Osuuspankki: Etelä-Suomen lääninhallitus on antanut ADHD-liitto ry:lle rahankeräysluvan numero OKH66A. Lupa on voimassa koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 3 /

3 p ä ä k i r j o i t u s Kuva Silva Lehtinen Hyvät lukijat, kesäkausi alkaa jälleen olla takanapäin ja on aika katsastaa tämän syksyn toimintaa ADHD-liitossa ja jäsenyhdistyksissä. Toivottavasti kaikilla on mukavia muistoja kuluneesta kesästä ja lomasta. Tämä syyskausi on työntäyteinen ja tapahtumarikas. Liitto juhlii 20-vuotistaivaltaan, ja järjestettävistä juhlatilaisuuksista ovat syyskaudella juhlaseminaari Oulussa, DYMA-päivä Turussa ja liiton pääjuhla Helsingissä. Liiton 20-vuotisjuhlavuoden tilaisuuksien suunnittelu on edennyt kohti varsinaisia juhlatapahtumia. Moni on ollut mukana tapahtumien suunnittelussa ja järjestelyissä. Siitä haluan teitä aktiivisia toimijoita kiittää. Juhlatilaisuuksien lisäksi jatkuvat jo perinteeksi muodostuneet Kuntakampanjatilaisuudet, nyt seitsemättä kertaa. Tilaisuudet järjestetään lokakuussa yhteistyössä Aivohalvaus- ja dysfasialiiton sekä Autismi- ja Aspergerliiton kanssa. Kuntakampanjatilaisuudet järjestetään tänä vuonna kolmella paikkakunnalla, jotka ovat Hämeenlinna, Mikkeli ja Rovaniemi. Tilaisuudet on suunnattu kuntapäättäjille sekä tiedotusvälineiden edustajille. Tänä vuonna Kuntakampanjatilaisuuksien lisäksi järjestetään Mikkelissä ja Rovaniemellä myös iltapäiväkoulutustilaisuudet, joista lisätietoa liiton www-sivuilla. Lomien jälkeen on liittoon tullut useita puheluita jäseniltä ja muiltakin, joissa soittajan huolena on ollut nuoren ADHD-oireisten elämäntilanne. Tukimuotoja on vähän tarjolla ja auttajistakin on pulaa. Tukiasuntoja on riittämättömästi, on myös nuoria vailla minkäänlaista asuntoa. Riski syrjäytyä on suuri, mikäli aloitetut ammattiopinnot jostain syystä keskeytyvät, eikä mitään muuta toimintaa ole tiedossa. Työelämään pääsy tässä ajassa on vaikeaa, varsinkin ilman ammatillista koulutusta. Liiton jäsenyhdistyksissä toimii useita eri vertaisryhmiä ja kerhoja. Osassa yhdistyksistä on nuorille järjestetty omia toiminnallisia ryhmiä. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistyksessä toimii tällä hetkellä nuorten sählykerho sekä vuotiaiden nuorten ryhmä. Vertaisryhmä- ja kerhotoiminnan jatkuvuuden turvaaminen eri ikäryhmille on tulevaisuudessakin keskeistä. Meidän tulee tarjota erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia. Liitto järjestää jälleen lokakuussa Vertaisryhmäohjaajien viikonloppukoulutuksen, josta tarkemmin tässä lehdessä sivulla 32. Mikäli kiinnostaa, ota rohkeasti yhteyttä oman paikkakuntasi jäsenyhdistykseen. Ryhmien toiminnasta saa tietoa liiton www-sivustosta tai oman paikkakuntasi jäsenyhdistyksestä. Tällä kertaa saatte kaksi ADHDlehteä samanaikaisesti. Tämä lehti on alkusyksyn jäsenlehti ja mukana oleva teemalehti on nimeltään Juhlalehti, jossa katsastetaan liiton 20-vuotista toimintaa. Toivotan antoisia lukuhetkiä ja mukavia muisteloita Juhlalehden parissa. Virpi Dufva Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie HELSINKI Pä ä t o i m i t ta j a Virpi Dufva puh. (09) To i m i t u s s i h t e e r i Jari Hämäläinen puh. (09) To i m i t u sk u n ta Teija Jalanne Virpi Dufva Mikko Laine Riitta Virtanen Rauno Veijanen Jari Hämäläinen tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry puh. (09) faksi (09) Il m o i t u s h a nk k i j a Reima-Media Oy Reima Hätinen puh. (09) Pa i n opa ik k a Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Ku vat Futureimagebank.com Il m e s t y m i s a j at Aineistot Ilmestyy 4/ viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa; lisäksi ilmestyy yksi tai kaksi teemanumeroa. Ti l a u s h i n n at Vuosikerta 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN: /

4 p u h e e n j o h t a j a Kirjahyllyäni tutkiessani silmiini osui Pirkko Lahden kirja Mietteitä elämän poluilta -viikosta viikkoon. Kirjan on julkaissut Suomen Mielenterveysseura. Luin kirjaa ja löysin siitä monta kiinnostavaa tekstiä, jotka antoivat ajattelemisen vielä nytkin, kymmenen vuotta kirjan ilmestymisen jälkeen. Oheinen teksti on lainaus mainitsemastani kirjasta ja kirjoittajan mukaan hänkin on lainannut tekstin aikanaan Kunta ja me -lehdestä. Tapa elää Luin äskettäin kanadalaisen Jon Spayden ehdotuksia siitä, millä tavalla omaa tulevaisuuttaan pitäisi rakentaa. Hän etsi erilaisia tapoja selviytyä uupumuksesta ja nähdä elämä toisella tavalla. Osa näistä tavoista on suhteellisen yksinkertaistettuja ajattele myönteisesti -malleja, toisaalta yksinkertaistetuissa malleissa on usein ajatuksen siemen. Spayde sanoo, että meidän pitäisi ajatella itsestämme suuresti. Pitäisi asettaa itselleen selkeät tavoitteet ja tähdätä suuriin muutoksiin. Ilman myönteistä ajattelua ei tapahdu myönteisiä asioita. Toiseksi meidän pitäisi uneksia uudentyyppisestä työstä tai tavasta tehdä työtä. Hän kysyy, sallimmeko itsellemme mahdollisuuden nähdä asioita uusista näkökulmista. Kolmanneksi hän ehdottaa, että omat toiveet pitäisi luetteloida ja luetteloa tulisi katsella päivittäin. Lisäksi pitäisi myös käyttää mielikuvitustaan ja etsiä näyttöä siitä, että oma ajattelutapa on oikea. Edelleen olisi pyrittävä selviin sitoumuksiin: ei ainoastaan puhua, vaan myös päättää tehdä jotakin. Ottaa pieniä askeleita oikeaan suuntaan, mutta myös hyväksyä se, että kaikkea ei pysty muuttamaan. Spayde korostaa myös, että meidän pitäisi pyrkiä itseämme viisaampien pariin. Voisimme kerätä ympärillemme omaa ajatteluamme tukevan ryhmän ja yrittää tavata mahdollisimman kiinnostavia ihmisiä. Kuitenkin myös omat juuret on tunnettava ja hyväksyttävä ne elämänsä lähtökohdaksi. Heti perään tekisi mieli kysyä; näinköhän se on. Spayden idea on yksinkertainen, mutta se sisältää sen, että jos ajattelee kielteisesti, usein myös itse toteuttaa kielteistä ennustetta. Vaikeassakin tilanteessa pitäisi pystyä löytämään jokin myönteisen ajattelun siemen. Näin on helppo sanoa, mutta ei helppo toimia. Yksinkertainen läksy on kuitenkin viisautta. Ainakin voisimme yrittää löytää päivistämme jonkin pienen askeleen kohti myönteisyyttä. Olemme lähipiirissäni yrittäneet viime aikoina tehdä hyviä tekoja. Teimme päätöksen: yksi hyvä teko joka päivä. Päätöksen pitäminen on osoittautunut täysin mahdottomaksi. Olemme joutuneet pohdiskelemaan sitä, missä kulkee hyvän teon raja. Milloin jokin asia olisi pitänyt tehdä joka tapauksessa, koska se on osa inhimillisyyttä, lähimmäisyyttä, omaa persoonallisuutta. Kahden viikon ponnistelun jälkeen koehenkilöt yksimielisesti totesivat, että ei onnistu. Tarvitaan myös suhteellisuutta. Pyrkimys hyviin tekoihin on kuitenkin saanut aikaan hyviä keskusteluja ja pakottanut pohtimaan inhimillisyyden olemusta. Voisimmekin pohdiskella, mitä uutta suostuisimme juuri nyt sisällyttämään omaan elämäämme. Se voisi olla esimerkiksi askel oman terveyden kohottamiseen, pyrkimys työpaikan hengen kehittämiseen, perheen näkemiseen uudella tavalla tai yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Askeleen mitta ja laatu ovat omissa käsissämme, samoin askeleen tärkeys. Olennaista on, että päätämme tehdä jotakin, ja että huomaamme, mitä olemme jo ehtineet tehdä. Siis askeltamaan! Teija Jalanne hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry 3 /

5 u u t i s i a ADHD-liitto ry:n henkilöstö uutisia ADHD-liiton kurssi- ja koulutussihteeri Tanja Arffman on siirtynyt alkaen uusiin haasteisiin. Hänen paikallaan ts. kuntoutussihteerinä aloitti psykologiopiskelija, kuntoutuksentyöntekijä Hanna-Maria Mäkelä, joka hoitaa toimea osa-aikaisena opiskelun ohella. Kurssisihteerin yhteystiedot löytyvät tästä lehdestä sekä liiton www-sivuilta. Liiton järjestösihteeri ja projektivastaava Liisa Lahermaa on niin ikään siirtynyt uusien haasteiden pariin elokuun 2009 alusta alkaen. Hänen paikallaan määräaikaisena projektisuunnittelijana on aloittanut FM, musiikkipedagogi AMK, musiikkiterapeutti Päivikki Helinheimo. Projektisuunnittelijan yhteystiedot löytyvät myös tästä lehdestä sekä liiton www-sivuilta. ADHD-liitto toivottaa Tanjalle ja Liisalle onnea uusiin haasteisiin sekä kaikkea hyvää jatkossa. Samalla liitto toivottaa Hanna-Marian ja Päivikin lämpimästi tervetulleeksi järjestötyön maailmaan. ADHD-liitto ry:n sääntömääräinen syyskokous ADHD-liitto ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään Helsingissä lauantaina Kokouksessa käsiteltävät asiat ovat ADHD-liitto ry:n sääntöjen 9 mukaiset asiat (mm. vuoden 2010 toimintasuunnitelma ja talousarvio, hallituksen henkilövalinnat ja liiton jäsenmaksu vuodelle 2010). Kokouksen tarkempi paikka, lisätiedot ja materiaalit toimitetaan asianosaisille postitse. Tervetuloa Helsinkiin 5 3/

6 Maalaus Jupe Koivumäentie 18 A 19, Vantaa Puh Maalausliike Laitila Ky Välikatu 17, Rovaniemi Puh Maalausliike Wallenius Ky Sampikuja 4, Vantaa Puh Maalausliike Veljekset Tikka Hallitie 4, Savitaipale Puh Maalaus ja Saneeraus Markku Nieminen Ky Satakunnantie 8, Turku Puh Maanrakennus J. Kautonen Oy Lohikontie 187, Lohikko Puh Maanrakennus Niemelä Oy Pirttikankaantie 202, Korkeakoski P Maansiirto Perala Oy Vaskiontie 358, Halikko Puh Maanrakennus Sund Toivo ja Markku Heinähuhdantie 144, Hirsijärvi Puh Maansiirtoliike Juujärvi Ky Ollosenmutka 33, Vanttauskoski Puh Marek Sound Sulkapolku 3, Helsinki Puh Marketing Magic Oy PL 63, Raisio Puh Masineeri Oy Ahmoontie 319, Karkkila Puh Media Fix Purokatu 6-8 B 11, Porvoo Puh Metsätikka Tollionmaantie 142, Orivesi Puh Mixtion Oy Lapintie 37 A 1, Sodankylä Puh Monican Kotipalvelu Uusniityntie 108, Heikinkylä Puh Mäntylä Yhtiöt Jarrutie 1, Helsinki Puh Narvin Loma Oy Markkulantie 11, Harola Puh Neliskulma Oy Metsänneidontie 6, Kirkkonummi Puh Netmiller Keljonkankaantie 72 B 28, Jyväskylä Puh Tmi Mauno Nevala Karjaskylänkatu 168, Salo Puh Nordells Forest Ab Kimito Puh Nauti-Electronics Oy Reinsgatan 7, Vaasa Puh Nosto Kaleva Kuuselantie 83, Forssa Puh Montessorileikkikoulu Pyramidi Kauppaseurantie, Oulu Puh Nurmijärven Seurakunta PL 30, Nurmijärvi Puh Oripään Elementti Oy Norsitie 43, Oripää Puh Ovitek Oy Retkitie 49, Eura Puh Palokan Autohuolto Ky Helmintie 1 E, Jyväskylä Puh Tmi Harri Paju Kesätuulentie 8 B 7, Porvoo Puh Parmaco Oy Pyhäjoki Puh Parturi-kampaamo Hiuslumo Orikoskentie 20, Urjala Puh Pesula Iira Esplanadi 112, Hanko Puh Peräseinäjoen Sammutinhuolto Metallitie 5, Peräseinäjoki Puh Pihahuolto Ky Patamäenkatu 19, Tampere Puh Perhekoti Pilvi-Sisko Kivenkaari 9, Vihti Puh Pihkametsä Oy Mäntytie 1, Imatra Puh PN-Epox Oy Kukkulantie 3 A 8, Raisio Puh Porin Laajasaneeraus Oy Raatimiehenkatu 45, Pori Puh Preta Kiurupolku 3 i 10, Riihimäki Puh PS-Guaranty Mäntytie 21 B, Lepsämä Puh PT-Huolto Oy Rauhalantie 31, Vantaa Puh Puiden kaato- ja hoitotyöt Arboristi Tom Nylund Tyrväänkyläntie 233, Sastamala Puh Putkiliike V. Nurmi Ahdenkallionkatu 42, Hyvinkää Puh PK-Kotityöpalvelu Mikolankuja 14, Luvia Puh Newspaper Express Finland Oy Helsinki Puh Pusulan Louhinta Ylisilta 73, Pusula Puh Päivähoito Hippiäinen vanhankyläntie 10, Ryttylä Puh Päiväkoti Huvikumpu Hinkkavaarantie 2, Oulu Puh Prismarit Oy Kurttastentie 14, Rauma Puh Tmi Jari Nyfors Reilinkatu 5, Lohja Puh Pogostan Asuste- ja Luontaistuote Tmi Erja Pulkkinen Puh MP-Trans Kavaljeerinkuja 15 A, Espoo Puh Tmi ILECON Rutaraitti 6 as 5, Rutalahti Puh Porin Kopiokolmio Oy Kiertokatu 15, Pori Puh Kemiön Puhelinosakeyhtiö Kemiö Puh Keski-Lapin Sähkö Oy Sattaskuja 22, Sattanen Puh KH-Priimaremontti Raudikkokuja 6 B 50, Vantaa Puh Tmi Kierrehiomo Tapper Palsankyläntie 289, Lannevesi Puh Kiinteistö Oy Kuusamon Vuokratalot Luomantie 3, Kuusamo Puh Kiinteistöhuolto Robert Wellenstjerna Nikkilänlahdentie 6, Pirkkala Puh Kivityö Kaseva Oy Hölkkäsuora 4, Kangasala Puh Kiap Oy Kalle Kelkka Tmi Turuntie 217, Oripää Puh KK Myynti Kari Karppinen Kuusikuja 6, Oulu Puh Kaakon Neula ja Naskali Vanusknkuja 80, Muurikkala Puh Kaarinan Rakentajat Oy Mattelmäenkatu 8 B 6, Kaarina Puh Tmi Tuomo K. Leinamo Iittala Puh Lieksan Matkahuolto Mönninkatu 16, Lieksa Puh LVI-Halli S. Peltomäki Piiparinkatu 4, Kankaanpää Puh LVI-Huolto ja Asennukset M. Kähkönen Ky Hirvasmäenpolku 7, Hirvas Puh LVI-Palvelu Tmi L. Härkönen Orapihlajatie 3 B 12, Virrat Puh Alf Lökström Oy Kunnaantie 31, Vantaa Puh Kaivinkoneurakoitsija Pasi Laajola Nuppulankulma 108, Suomusjärvi Puh Kaivintyöt Juolahti Skinnarintie 130, Koisjärvi Puh Kallion Sähkötyö Oy Kuohunharjuntie 26, Kangasala Puh Kalusteasennus Kantoluoto Haarakaari 5, Tuusula Puh Kanava Hai Asemieskatu 34 C 44, Rovaniemi Puh Kluvert Oy Siipipyöränkatu 5 B, Seinäjoki Puh Kuljetus Perhonen Ay KARSTULA P Kiinteistö Oy Lahden Trio Aleksanterinkatu 18, Lahti BR-Tuote Oy Sahamyllynkatu 33, Joensuu Puh Ebsolut Oy Lönnrothinkatu 12 A, Kajaani Puh BM Raudoitekonsultit Oy Puurtajankatu 32, Järvenpää Puh Ruokolahden Apteekki Rasilantie 40, Ruokolahti Puh Sisärakenne Tuomala Oy Nummikuja 4, Helsinki Puh Viikin Mattoasennus Oy Pyynikintie 1 A 12, Helsinki Puh J-Metsä Oy Pietarinkatu 4, Mikkeli Puh Rakennus- ja Remontti Kesti Sangintie 154, Oulu Puh Rakennusyhtiö J&M kaukinen Oy Rinteentie 16, Salo Puh Rakennusliike Evico Otalammintie 440, Otalampi Puh Rakennus Arre Oy Lönnrotinkatu 20 B 10, Kuopio Puh Rakennusliike T. Rauman Oy Turuntie 8, Salo Puh Helsingin Kristillinen Opisto Kuukiventie 6, Helsinki Puh Henno-Invest Ltd Oy Vaakamestarintie 3 B 7, Helsinki Puh Hoffes El Ab Rikevägen 114, Forsby Såg Puh HT-Maanrakennus Oy Perttulanmäki 15, Perttula Puh Huoltamo Teppo Timonen Katajaharjuntie 2, Kuusankoski Puh HV Sähköasemapalvelut Oy Nuutisarankatu 35, Tampere Puh /

7 Tmi O. Väyrynen Neitsytpolku 4 B 9, Helsinki Ph Maansiirto Kohvakka Ky Kurkisaarentie 41, Haukivuori Puh KSJ-Tekniikka Oy Harkkokatu 5, Hyvinkää Puh Valtimon Apteekki Keskuskatu 36, Valtimo Puh ER OY Ollaksentie 8, Evitskog Puh Auto-Kirmola Oy Kartanontie 45, Pori Puh Harju Air Vappulantie 32, Villähde Puh Koskenpään Huopatehdas Oy Keuruuntie 14, Koskenpää Puh Tmi Jukka V. Vainio Volttikatu 9 A, Kouvola Ph Geepee Sähkö Oy Lammentie 9, Lohja Puh Lakiasiaintoimisto Bonum Ky Kerava Puh Tmi Esa Haimakainen Lassilantie 28, Heinola Puh Kokkolan Kanta-Apteekki Rantakatu 10, Kokkola Puh Vaasan Maalaustyö Reinisalo & Co Heinäpellontie 13, Vaasa Puh Tmi Kaj-Erik Gustafsson Ryijytie 16 A, Espoo Puh Lai-Teräs Mäkinen Ky Mallastie 1, Laihia Pu Haglund Networks Oy Hopeatie 1 A, Espoo Puh Kiihtelysvaaran Osuuspankki Puh Vaalan Apteekki Sahanrannantie 1, Vaala Puh Insinööritoimisto Lasse Kilpinen Oy Kallionlaki 3, Kotka Puh Sulmu Oy Porvoo Puh Tmi Juha Haavisto Saarikyläntie 888, Kaivanto Puh Kianta-Linjat Oy Sormustie 5, Kajaani Puh Puhdas Kukka Ky Puistolantori 1, Helsinki Puh Kiinteistösaneeraus Koskinen Oy Urheilukatu 4 B 24, Helsinki Puh Suikka Oy Yhteiskouluntie 56, Uusikylä Puh Hyvää Syksyä! Kiinteistöhuolto ja Maanrakennus Martin Oy Evakkokuja 47, Rovaniemi Puh Laskenta ja Konsultointi Kilpeläinen Tmi Rajakatu 33, Jyväskylä Puh TIISTENJOEN OSUUSPANKKI Sädemit/ Juhani Nätti Leppälinnantie 6, Helsinki Puh Insinööritoimisto Geohorisontti Oy Tataarikuja 3, Järvenpää Puh Varattu Lasitaide Irja Hackmann Oy Tasavallankatu 88, Kuopio Puh Tarkkolan Kouru ja Tikas J.R. Koskinen Tarkkolantie 239, Rautjärvi Puh Söörmarkun Kone ja Romu Oy Vaasantie 994, Söörmarkku Puh Metsäpalvelu Metsätimo Tmi Orimattilantie 106, Pukkila Puh Tilitoimisto Tuula Paananen Oy Pyhäjoen Kunta SOSIAALITOIMI KEHITYSVAMMA- HUOLTO PÄIVÄTOIMI Puh T & J Automaalaus ja Kolarikorjaus Ay Pajatie 1, Hyllykallio Puh Maanrakennus Velj. Märkjärvi Sankolantie 153, Mäkelä Puh Kössin Halli Oy Laihiantie 48, Laihia Puh Varkauden Vanha Apteekki Relanderinkatu 30, Varkaus Puh Julkisivukonsultointi JK Oy Kärsämäentie 35, Turku Puh Tilitoimisto J. Örn Norrbackavägen 24, Iskmo Puh Merkkimiehet Oy Yliahontie 5, Keuruu Puh Kuljetusliike Hakonen Oy Tikkurilantie 141, Vantaa Puh Sjögren-Yhtiöt Oy Levonmäenkatu 25, Tampere Puh Sipoon Kiinteistöhuolto Oy Simonmäki 103, Sipoo Puh Sähkösuunnittelu Rai Oy Karjalohjantie 15-2, Suomusjärvi Puh /

8 j ä s e n y h d i s t y k s e l t ä Vertaistuki tukea vertaiselta Vertaistuki voi yksinkertaisimmillaan olla samanlaisessa elämäntilanteessa olevan ystävän antamaa tukea tukea vertaiselta. Useimmiten vertaistuesta puhuttaessa sillä kuitenkin tarkoitetaan jollakin tavalla järjestettyä vertaistukitoimintaa. Vertaistukea on tarjolla erilaisiin sairauksiin tai elämäntilanteisiin. Mielenterveyskuntoutujat, syöpäsairaat, astmaatikot kaikki he voivat saada vertaistukea samanlaisessa elämäntilanteessa olevilta ammattiavun lisäksi. Vertaistuessa tärkeintä on että toinen ihminen vertainen ymmärtää asian ja tilanteen sen kummemmin selittämättä. Hän ei ihmettele tuntemuksia eikä kummastele mistä on kysymys. Hän on itse kokenut saman. Vertaistuen antajan ei tarvitse olla ammattilainen: lääkäri tai hoitaja. Diagnoosin saaminen, hoito ja kuntoutus tapahtuvat ammattilaisten toimesta. Tietenkin ammatti-ihmisen antama tuki voi olla tarpeen, mutta usein arjen huolten jakamiseen riittää vertaisen antama tuki. Jos ajattelen ADHD-perhettä, arjen huolet liittyvät usein ADHD-lapsen ympärillä pyörivään sirkukseen on lääkärikäyntejä ja kuntoutuskäyntejä. Nämä voivat lohkaista ison osan viikosta. Yksi kuntoutuskäynti voi viedä puolipäivää joka viikko. Lisäksi perheessä voi olla muita lapsia, jopa useampia ADHD-lapsia joista jokaisella on omat lääkärinsä, kuntoutuksensa ja ongelmansa. Tähän, kun lisätään lasten päivähoito, koulu ja vanhempien työssäkäynti sekä muu perhe-elämä, niin monesti perheessä toimitaan melkoisilla järjestelyillä ja joskus jopa minuuttiaikataululla. Moni ADHD-lapsi tarvitsee kuitenkin selkeän struktuurin ja päivästä ja viikosta toiseen samanlaisina toistuvat rutiinit, moni ei kestä minkäänlaista hoputtamista vaan tarvitsee aikaa siirtymätilanteisiin. Mikäli vielä vanhemmalla on samankaltaisia ongelmia, on arki varmasti raskasta ja vaativaa. Sitä ei ymmärrä naapuriperheen äiti, joka aamulla lähtee töihin ja jättää lapset kotiin hehän selviytyvät kouluun ilman muuta. Naapurissa harrastuksiin lähtemiset sujuvat kun lapsille kertoo, että olisi aika lähteä ja vanhemmillekin jää kahdenkeskistä aikaa keskustella lasten kasvatuksesta lasten ollessa ystäviensä kanssa leikkipuistossa leikkimässä. ADHD-perheen äiti sen sijaan järjestelee työaikojaan tai jää kotiin saadakseen arjen pyörimään. Lähtemiset tuottavat ADHD-lapselle raivarin ja kahdenkeskistä aikaa saa etsiä suurennuslasin kanssa. ADHDlapsen äidin purkautuessa naapurille tällaisessa tilanteessa voi tuloksena olla helposti se, että naapuri siunailee, kauhistelee tai antaa hyvää tarkoittavia, mutta toimimattomia neuvoja väsyneelle ADHD-lapsen äidille. Sen sijaan vertainen ymmärtää heti mistä on kysymys, hän on kokenut jos ei juuri saman niin ainakin samankaltaisia tilanteita ja tietää miltä tuntuu kun lapsi käy ylikierroksilla tai miten itse voi olla hädissään tai väsynyt. Hän voi tarjota korvan tai kertoa omia kokemuksiaan. Näin arki tulee jaetuksi ja ymmärretyksi, siihen voi saada jopa vinkkejä. Nuo vinkit ovat usein helppo ottaa vastaan sillä niiden antajan tietää kokeilleen jo sitä joskus, se on luultavasti toiminut jollakin. Tämä on vertaistukea yksinkertaisimmillaan ja aidoimmillaan. Eikä tämä vertaistuki tietenkään rajoitu 3 /

9 j ä s e n y h d i s t y k s e l t ä vain äiteihin, vaan samalla tavalla isät voivat saada vertaistukea samassa elämäntilanteessa olevilta. Suurin osa ADHD-yhdistyksistä tarjoaa jäsenilleen vertaistukea. Useimmiten vertaistukiryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa ja sitä ohjaa vapaaehtoinen yhdistyksen jäsen. Ohjaaja on usein itsekin ADHD-lapsen vanhempi tai ADHD-oireinen. Osalla ohjaajista saattaa olla myös ammatinsa kautta näkemystä asiaan tai hän on voinut käydä vertaistukiryhmänohjaajan kurssin ryhmien ohjaamiseen. Tärkeintä ei kuitenkaan ole ohjaajan koulutus tai ammatti vaan yhteinen kokemus asioista. Vertaistukiryhmän ohjaajalta vaaditaan kuitenkin jotakin osaamista. Ryhmän ohjaajan täytyy olla empaattinen ja mukaan kutsuva, toisaalta hänen täytyy kyetä huomaamaan ryhmässä olevien tarpeita ja huolehtia siitä, että jokainen saa vuoronsa. Ikävää, mutta joskus pakollista, on keskeyttää, kun ryhmässä joku vie koko tilan muilta. Vaikeaa on myös saada hiljaisempi ryhmän jäsen mukaan. Haastellisinta lienee kuitenkin osata ohjata ryhmän jäsenen eteenpäin, ammattilaisen apua saamaan, jos huomaa sen olevan tarpeen. Joskus eivät myöskään ohjaajan omat taidot riitä ja ryhmäläinen ei saa tarvitsemaansa tukea tai apua ryhmässä. Ohjaaja on mielestäni vain työkalu, hän pitää ryhmän koossa. Suurimman avunhan jokainen saa ryhmästä, ei ohjaajalta. Ryhmässä voi kertoa omat huolet, pettymykset ja ilon aiheet. Joku voi tunnistaa niistä omat tunteensa ja jakaa ne. Lisäksi voi kuunnella muiden ryhmäläisten elämäntilannetta ja huomata lasten kasvavan ja muuttuvan. Voi myös huomata kuinka joku muu on selvinnyt tai miten joku selviää arjesta, omatkin kokemukset voivat hyödyttää jotakuta muuta. Ryhmänohjaajan on hyvä olla vertainen, tietää mistä puhutaan. Toisaalta on hyvä, ettei hänen oma hätänsä ole kovin akuutti, jotta hän jaksaa olla vetäjänä. Kun on kyse ADHD-perheestä, ei varmaan ole vapaaehtoisohjaajaa, jolla ei olisi kotona huolia ja murheita. Ohjaajan ei tarvitse olla täydellinen, ei esikuva. Hänen on kuitenkin hyvä jaksaa kuunnella toisten murheita niistä ahdistumatta. Nyt syksyn tullen yhdistysten vertaistukiryhmät jälleen käynnistyvät ja toivon niiden tavoittavan mahdollisimman monia. Lisää tietoa liiton jäsenyhdistysten vertaistukitoiminnasta löytyy ADHD-liiton nettisivuilta sekä ADHDlehdistä. Teksti Riitta Virtanen Lahden seudun ADHD-yhdistys ry 9 3/

10 ADHD-KESKUKSEN TARJOAMA TUKI VANHEMMILLE Suomen Lastenhoitoyhdistyksen ADHD-keskus on tuki-, tiedotus- ja kuntoutuskeskus, joka aloitti toimintansa ADHD-keskus palvelee perheitä, jossa lapsella/nuorella on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden vaikeuksia, ADHD, Touretten oireyhtymä tai muita neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia. Suomen Lastenhoitoyhdistyksen ADHD-keskuksessa tiedetään, että omaisten riski uupua on suuri, kun perheessä on lapsi, jolla on neuropsykiatrinen diagnoosi. Vanhemmat kokevat usein, että tutut hyväksi todetut kasvatuskeinot eivät toimi ylivilkkaan lapsen kohdalla, ja että heidän voimavaransa ovat koetuksella. Usein myös perheen lähipiiri ja ympäristö voivat syyllistää vanhempia huonosta kasvatuksesta. Vanhemmat ovat neuvottomia ja kasvatus muuttuu helposti yhä kovemmaksi ja rangaistuksia otetaan enenevästi käyttöön. Vaarana on, että vuorovaikutus lapsen ja vanhemman välillä muuttuu pikkuhiljaa kielteiseksi, ja että vanhempi ei enää näe omassa lapsessaan mitään myönteistä. ADHD-keskus tarjoaa vanhemmille monenlaista apua ja tukea. Usein ensimmäinen kontakti tapahtuu puhelimitse. Puhelinneuvonta toimii ADHDkeskuksessa arkisin klo Usein ADHD-keskukseen soittaa huolestunut vanhempi, joka haluaa jutella ammattihenkilön kanssa lapsen tilanteesta ja arjen haasteista. Paljon yhteydenottoja tulee myös päivähoidosta, kouluista ja terveydenhuollosta. Perheelle tarjotaan mahdollisuus tulla ADHD-keskukseen tunnin ilmaiselle asiakaskäynnille. Asiakaskäynnillä ammattihenkilö kartoittaa yhdessä vanhempien kanssa perheen tilanteen ja tuen tarvetta. Perheelle voidaan suositella jatkotoimenpiteitä ja kerrotaan, mitä palveluita on tarjolla. Perheiden tarpeet ovat usein hyvin erilaisia, mutta usein he kaipaavat ajan tasalla ole- 3 /

11 vaa tietoa, uusia keinoja arkeen, vertaistukea ja joskus myös koulutusta. Asiakaskäynnin yhteydessä perheellä on mahdollisuus saada mukaan myös kirjallista materiaalia ADHD:stä. ADHD-keskus järjestää paljon toimintaa, joka on suunnattu vanhempien tukemiseen. Vanhempien keskusteluryhmiä järjestetään säännöllisesti. Vertaistuen avulla vanhemmat huomaavat, että on myös muita perheitä, joilla on samanlaisia haasteita arjessa. Keskusteluryhmät kokoontuvat viisi kertaa ja jokaisella tapaamisella on oma aihe. Ryhmänvetäjänä toimii ADHD-keskuksen työntekijä. Vanhempien ohjausta ja vertaistukea sekä lasten käytöshäiriöiden ennaltaehkäisyä on tarjolla Perhekoulu POP :ssa. Perhekoulu POP :in tavoitteena on tukea ja ohjata alle kouluikäisten lasten vanhempia, joille lapsensa kasvattaminen asettaa tavallista suurempia haasteita. Vanhemmat ja lapset tulevat ADHD-keskukseen kymmenen viikon ajan, kerran viikossa. Vanhemmat ja lapset kokoontuvat omiin ryhmiinsä, omien kouluttajien johdolla. Perhekoulun käsikirjaa apuna käyttäen vanhemmille opetetaan menetelmiä arjen ongelmatilanteisiin. Vanhempia opastetaan käyttämään uusia keinoja arjessa. Perhekoulussa opiskellaan, keskustellaan ja uusia kasvatuksellisia tehtäviä suoritetaan kotitehtävinä. Jos perheelle ei ole mahdollista osallistua perhekouluun, vanhemmille voidaan myös tarjota ADHD-keskuksessa yksilöllistä perheohjausta. Vanhemmat saavat henkilökohtaista ohjausta heitä mietityttäviin elämän ja arjen tilanteisiin. Perheohjauksen avulla voidaan lisätä vanhempien voimavaroja ja tukea vanhemmuutta antamalla uusia eväitä arkeen. Perheohjaus räätälöidään perheen tilanteen ja tarpeiden mukaan ja sopii ylivilkkaiden, sekä pienten että koululaisten, vanhemmille. ADHD-keskuksen ilmaiset iltaluennot ovat myös hyvin suosittuja. Iltaluentoja järjestetään neljä kertaa vuodessa ADHD-keskuksen tiloissa. Luentojen aiheet vaihtelevat ADHD-lapsen koulukäynnistä sisarusten huomioimiseen. Syksyllä 2009 järjestetään kaksi iltaluentoa; syyskuussa aiheena on Nuori ja ADHD ja marraskuussa Perheen tukeminen kun lapsella on ADHD. Teksti ADHD-keskus Yhteystiedot: ADHD-keskus Stenbäckinkatu 7 A, Helsinki Puh (09) ADHD-keskuksen toimintamuodot: Tiedotus Ammattihenkilöiden vastaanotot Vanhempien keskusteluryhmät Perhekoulu POP Perheohjaus Kuntoutus (monimuotoryhmäkuntoutus, toimintaterapia ja kuvataideterapia) ADHD-coach palvelu Koulutus Konsultaatio Diagnosointi (lääkärin vastaanotto ja psykologinarvio) 11 3/

12 VIRTAA VAN Autismisäätiö toteuttaa RAY:n tuella aikuistuvien autismin kirjon henkilöiden vanhempien voimavara-projektia vuosina Projektin tavoitteena on vanhemmille suunnatun siirrettävissä olevan voimavaratyöskentelyyn perustuvan toimintamallin kehittäminen. Toimintamallin kehittelyn aikana projekti on toteuttanut yhteensä seitsemän vanhempainryhmää pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Kuopiossa. Ryhmät tapasivat 9-10 kertaa noin kahden viikon välein. Suurin osa ryhmäläisistä oli naisia, mutta mukana oli muutama isäkin. Voimavaratyöskentelyn lisäksi ryhmissä on käsitelty neuropsykiatrisiin oireyhtymiin liittyvää uusinta tietoa, joka osaltaan edesauttaa oman lapsen erilaisuuden prosessointia. Vuoden 2009 aikana kehittämishankeen tiimoilta on toteutettu yleisöseminaari ja vanhemmille suunnattu kaksipäiväinen koulutus. Neuropsykiatrisen nuoren elämä ei aina kulje perinteisen elämänkaariajattelun mukaisesti ja eri kehitysvaiheet saattavat olla ajankohtaisia hyvinkin eri ikävaiheessa. Monilla nuorilla tarve itsenäistymiseen saattaa vanhemman näkökulmasta osua täysin epärealistiseen ajankohtaan tai vastaavasti puuttua kokonaan. Vanhempien huoli erilaisen nuoren onnellisuudesta ja mahdollisuuksista itsenäiseen elämään ja oman tiensä löytämiseen, sekä käytännön asioiden järjestämisen vaikeus yhdessä nuoren oman haasteellisen kehitysvaiheen kanssa kuormittavat usein koko perhettä. Nuoruuden myllerryksessä aikuistuvan lapsen ja vanhemman kohtaamiseen liittyy useimmiten jännitteitä ja toisistaan jyrkästi eroavia näkemyksiä, mutta neuropsykiatrisen henkilön ja niin kutsutun neurotyypillisen henkilön kanssakäymisessä kohtaavat lisäksi kaksi erilaista tapaa ajatella ja katsella maailmaa. Haasteellisessa elämäntilanteessa omista voimavaroista huolehtiminen ja niiden tietoinen lisääminen on erityisen tärkeää, kuten myös ajatusten vaihtaminen toisten samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa. Kehittämishankkeen tuotoksena syntyvä toimintamalli ja sen tueksi julkaistava työkirja perustuvat voimavara- ja ratkaisukeskeiseen ajatteluun, jonka lähtökohtana on usko jokaisesta ihmisestä löytyviin riittäviin voimavaroihin ja siihen, että paras ratkaisu tilanteeseen kuin tilanteeseen löytyy ihmiseltä itseltään. Projektin työntekijät Nina Harikko ja Elina Havukainen Ryhmissä käsiteltävät tietopohjaiset aihealueet sovittiin jokaisen ryhmän kanssa ensimmäisellä tapaamiskerralla. Eniten tietoa ja ajatusten vaihtoa toivottiin sosiaalisen kanssakäymisen erityispiirteistä ja toiminnanohjauksen vaikeuksista. Joidenkin aihealueiden merkitys aukeni monille vanhemmille vasta niiden käsittelyn jälkeen, kuten esimerkiksi aistitoimintoihin liittyvien yli- tai aliherkkyyksien vaikutus neuropsykiatrisen henkilön kokemukseen elämästä. Voimavaratyöskentelylle varattiin ryhmätapaamisissa oma aikansa ja jokaisen tapaamisen lopuksi jaettiin kotona mietittäväksi jokin omaan elämään liittyvä kysymys, joka liittyi seuraavalla kerralla käsiteltäviin asioihin. Varsinainen ryhmätoimintamalli alkaa olla valmis ja kehittämishankkeen viimeinen puolivuotiskausi kuluu kirjallisen tuotoksen luomisen ja uusien VIRTA-ohjaajien kouluttamisen 3 /

13 HEMMILLE Vautsi-teatteriryhmä esityksessään Pienin hulluin askelin kuvitelmia aikuistuvan seikkailuista merkeissä. Toimintamallin lopullinen muoto on muokkautunut jatkuvan arvioinnin kautta ja ryhmäläisiltä kerätty palaute on ollut ensisijaisen tärkeää toimintamallin jatkokehittelyssä. Erityisen merkitykselliseksi vanhemmat kokivat muilta ryhmäläisiltä saadun vertaistuen ja ajantasaiseen tutkimustietoon perustuvat tieto-osuudet. Voimavaratyöskentelyn osuus koettiin myös tärkeäksi, joskin monet vanhemmat kertoivat henkilökohtaisen voimaantumisprosessin jatkuneen ja syventyneen vasta ryhmätapaamisten päättymisen jälkeen. Projektiin osallistuneiden vanhempien antama positiivinen palaute konkretisoi entisestään aikuistuvien erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden vanhemmille suunnatun tuki- ja vertaistoiminnan tarpeellisuuden. Vaikka toimintamallin alkuperäinen kohderyhmä onkin aikuistuvien autismin kirjon ja muiden neuropsykiatristen henkilöiden vanhemmat, on se sovellettavissa myös muille erityislasten vanhemmille. Lisätietoa toimintamallista, sekä tilaajan tarpeisiin räätälöitävästä VIRTAA VANHEMMILLE Voimavaroja arjen tueksi (VARTU) -ohjaajakoulutuksesta ja kehittämishankkeen muista tapahtumista antavat kehittämishankkeen työntekijät ja Autismisäätiön kotisivut Tekstit Nina Harikko p , Elina Havukainen p , Kuvat Autismisäätiö 13 3/

14 Vapaaehtoistyön työnohjaus Työnohjaus on vapaaehtoistyössäkin yksi jaksamisen ja kehittymisen kivijaloista Vapaaehtoistyön työnohjauksen tarkoituksena on tukihenkilötyön tukeminen, kehittäminen ja laadun varmistaminen. Se on osa tukihenkilöistä huolehtimista, heidän tukemistaan osaamisessa, jaksamisessa ja yhteisön jäsenyydessä. Vapaaehtoisen tukihenkilön koulutus on lyhyt ja vapaaehtoistyön työnohjaus toimii myös osaltaan tukihenkilötyöhön annetun peruskoulutuksen tarkentajana ja täydentäjänä. Työnohjauksessa käydään läpi tukihenkilötyöhön liittyviä asioita. Työnohjauksessa voi luottamuksellisesti tuoda esiin niin tukisuhteen ilot kuin takapakitkin. Asioita pohditaan ryhmänä ja yritetään löytää niihin erilaisia näkökulmia. Työnohjauksessa ei anneta valmiita vastauksia, vaan ryhmästä nousevista erilaisista näkökulmista tukihenkilö voi saada uusia eväitä omaan toimintaansa. Työnohjaukseen on hyvä osallistua niidenkin, joilla ei juuri tällä hetkellä ole tuettavaa. Työnohjaus on myös oppimistapahtuma ja jokaisesta kerrasta varmasti jää itse kullekin jotain reppuun vastaisuuden varalle. Työnohjauksella tuetaan tukihenkilön jaksamista. On hyvä tiedostaa omat rajansa myös tukityössä. Ryhmänä pohditaan asioita, jotka edesauttavat omaa jaksamista. Kun omat voimavarat eivät enää tunnu riittävän, on sekin hyvä tuoda ryhmään ja pohtia asiaa yhdessä. Työnohjaus on jatkuvaa, säännöllistä ja ennalta sovittua. Työnohjaus toteutetaan ryhmässä kerran kuukaudessa. Jokainen meistä vaikuttaa osaltaan siihen, millaiseksi kulloinenkin työnohjaus muodostuu. Jokaisella on jotakin annettavaa ja saatavaa. Vain ryhmässä tapahtuu aitoa vuorovaikutusta. Mietitään yhdessä keinoja ongelmatilanteisiin. Työnohjausryhmä ei toimi ilman jäseniään! Työnohjaus on jatkumo koulutukselle. Toteutuakseen olisi ehdottoman tärkeää, että kaikki myös vapaalla olevat tukihenkilöt osallistuisivat Antaessaan saa ja saadessaan antaa. Tämä pätee myös työnohjauksessa. Teksti Päivi Sohlman työnohjaaja Liisa Seppälä työnohjaaja Vain ryhmässä tapahtuu aitoa vuorovaikutusta. Mietitään yhdessä keinoja ongelmatilanteisiin. Työnohjausryhmä ei toimi ilman jäseniään! 3 /

15 INVATAKSI A. Grekula Torpantie 102, Oulu Puh EL-Putkiasennus Nihuttulantie 15 as 2, Mynämäki Puh Sasta Oy Sastapolku 1, Nurmes Puh Koneurakointi E. Lehtiranta Oy Karstuntie 1489, Sammatti Puh Insinööritoimisto Arcus Oy Brahenkatu 11 D 70, Turku Puh INVATAKSI Seppo Koponen Talvitaival 7, Varkaus Puh Pohjanmaan Korjausrakentajat Ky Pajulinnuntie 21, Kokkola Puh Sana & Tieto '55 Vuonoksentie 30, Outokumpu Puh BOS-Pelti Harju 2 A 6, Kantvik Puh JiiMet Kylätie 405, Lohiluoma Puh Mäntsälän Uunimaakari Kaanaantie 349, Sälinkää Puh Tmi Joel Puranen Vesatie 3 E 45, Tuusula Puh Salon Rakennus ja Saneeraus Oy Oskarinkatu 9, Salo Puh Korkkitrio Oy Aurinkokuja 5 B, Tampere Puh Jonax Jukolantie 50, Röölö Puh Muuraus ja Kirvestyö M. Auranen Läntinen Kehätie 4, Somero Puh Autoilija Jarmo Kiekara Sarvijaakonkatu 11, Tampere Puh Piikkiön Osuuspankki Hadvalantie 10, Piikkiö Puh Aila Valli Oy Esivallankatu 12 E 29, Pori Puh Neste Länsituuli Rauhalammintie 2, Noormarkku Puh Muovipalvelut JKT Kilterinkaari 2 A 21, Vantaa Puh Tilitoimisto Sorvoja Viirretie 100, Alaviirre Puh LVI-Insinööritoimisto Haikarainen Oy Joutsantie 24, Kangasniemi Puh Kotisairaanhoito ja kodinhoitopalvelu AURORA Pohjoisrannantie 413, Harjavalta Puh Ympäristökonsultointi Katamaa Nurmikkaankuja 7, Valkeakoski Puh Kiinteistötoimisto Antila Nortamokatu 6, Rauma Puh Nora Flooring Systems Oy Keskuojankatu 16, Tampere Puh Kaivinkoneurakointi Ari Laari Ahventie 10 B 13, Kouvola Puh TAKSI Seppo Virtanen Tattulantie 66, Pertteli Puh Suomussalmen Kunta Puh Koneurakointi T. Hanhikoski Suovasentie 36, Ylistaro Sähköasennus- ja laitekorjaus Toivola Katajarinki 21, Alavus Puh Arkkitehtitoimisto Haroma&Partners Oy Linnankatu 16, Turku Puh TAKSI Jarkko Aakio Utsurintie 12, Loimaa Puh KJR-Keittiö ja Remontti Pukkilantie 4 B 12, Helsinki Puh Kolme Sanaa Oy Kajanuksenkatu 9 A 4, Helsinki Puh SJ Rakennus ja Maalaus Oy Hietamäentie 135, Jokiniemi Puh Asfaltti Sarvo Oy Maskuntie 211, Raisio Puh Rakennus- ja peltityö Kari Koskinen Huhdanojanpolku 16, Orimattila Puh Maaseudun Kukkasrahasto Säätiö Kuormaajantie 17, Jyväskylä Puh Palaste Kari Katajanokanranta 3 A 4 Helsinki Siivousympyrä Kotipalvelut Välitie 13, Ruutana Puh Kielimiehet Keskuskatu 30, Pieksämäki Puh Easyled Oy Orninkatu 15, Salo Puh UKI-Trailer Oy Jaakolantie 6, Uusikaupunki Puh Lasten Iltapäivä Oy Tammimäentie 18, Vantaa Puh Siik Oy Kierälahdentie 45, Äänekoski Puh Bygg och Remont G. Snickars Sulvantie 157 B, Sulva Puh Rock Drilling Service R.K. Vyyryläinen Oy Teerentie 9 A, Tuusula Puh RHV-Saneeraus ja Suunnittelu Oy Voudintie 3, Oulu Puh /

16 Meidän perheen Torstain koko perheen lomakisasta löytyi lajeja aina tietokilpailusta viestiin... ADHD-liitto on yhteistyössä Lomayhtymän kanssa järjestänyt tämän kesän aikana kaksi perhelomaa Runnin kylpylässä Iisalmessa. Ensimmäinen loma oli kesäkuussa ja toinen heinäkuussa. Loma oli, kuten nimikin sanoo, lomaa perheille. Molemmilla lomilla oli mukana kymmenen perhettä. Lomaviikon ohjelma oli järjestetty kylpylään Lomayhtymän puolesta, mutta mukana molemmilla lomilla oli edustaja ADHD-liitosta lomalaisia varten. Itse olin mukana jälkimmäisellä lomalla. Lomaviikollemme heinäkuussa sattui lämpimät, mutta muuten vaihtelevat säät. Välillä paistoi aurinko ja sitten taas satoi vettä, yhtenä päivän ukkostikin hetken aikaa. Kylpylän puolesta oli järjestetty paljon erilaista ohjelmaa, joihin osallistuminen oli vapaaehtoista. Ohjelmat olivat hyvin järjestettyjä ja enimmäkseen maksuttomia. Pääsimme tutustumaan lähiympäristöön mm. sauvakävellen. Pienemmille lapsille jännittävä kokemus oli retki läheiseen seikkailumetsään, jonne joutui kulkemaan riippusillan yli. Retken päätteeksi paistettiin nuotiolla tikkupullaa. Tiistain jousiammunta veti mukaan erityisesti perheen isiä ja poikia. Opettajan ampumat nuolet näyttivät osuvan helposti maalitaulun keskelle, mutta laji tuntui sitä osaamattomasta vaikealta. Oli niin paljon muistettavaa: jalkojen, käsien ja pään asento, virittäminen ja tähtääminen ja asennon korjaaminen juuri ennen kuin pääset ampumaan. Ampuessa tunne oli kuin lapsuuden Robin Hood leikeissä, kertoi eräs isä. Melonta Kiurujoella oli yksi viikon kohokohtia. Lähtö tapahtui kylpylän rannasta ja siihen myös palattiin auringon paistaessa. Tuo puolenkymmenen kilometrin lenkki melottiin Saarikosken puusulkukanavan läpi. Jännittävintä lienee ollut varsinkin lapsille sulutus. Kun kaikki kanootit meloivat alavirrasta sulkuun ja vesi alkoi nousta kovaa vauhtia, oli jännitys huipussaan. Vedenpinnan ero ala ja yläjuoksulla oli 2,6 metriä mutta kanava täyttyi nopeasti. Tietenkin kylpylä oli koko viikon vapaassa käytössä pore-, kylmävesiym. altaineen ja lomalaisille kuului lomaan yksi maksuton hoito. Lisäksi kylpylästä sai varata erilaisia maksullisia hoitoja ja monet kertoivatkin mutakylvyn, jalkahoidon tai hieronnan tehneen hyvää. Kokoonnuimme vanhempien kanssa päivittäin tunnin ajaksi keskustelemaan ADHD-asioista. Osallistuminen tähänkin oli tietenkin vapaaehtoista, mutta itse koin vanhempien olevan aktiivi- 3 /

17 loma sia. Raapaisimme keskusteluissa pintaa niin diagnoosin saamisen merkityksestä perheelle, kasvatuksesta ja rajojen asettamisesta kuin sosiaalisista suhteistakin: kuinka lapsen adhd vaikuttaa hänen omiin ystävyyssuhteisiinsa, sisasrussuhteisiin, perheen sosiaalisiin suhteisiin sekä vanhempien parisuhteeseen. Keskustelimme myös väsymyksestä sekä jaksamisesta. Näihin keskusteluihin saimme myös näkökulman isovanhemmalta. ADHD-oireinen lapsenlapsi vaatii hyvin paljon, mutta hän myös antaa paljon ja usein hänen kanssaan tullaan hyvin läheisiksi kun vain vietetään aikaa yhdessä. Valitettavasti keskustelutuokioiden aika loppui aina hieman kesken, sillä ne ajoitettiin niiksi ajoiksi kun lomayhtymä tarjosi lastenhoidon erilaisten pelien ja puuhailujen merkeissä. Mutta keskustelu jatkui perheiden kesken oma-aloitteisesti, joten hyviä vinkkejä tuli varmaan vaihdettua kinkkistenkin tilanteiden suhteen. Oli ilo huomata että vanhemmat oman kokemuksensa pohjalta ymmärsivät myös toisten lapsia: pieniä nahinoita lasten kesken syntyi väärinkäsitysten myötä, ne oli helppo hoitaa kun tiesi muiden ymmärtävän mistä on kysymys. Lomalaiset vaihtoivat kokemusten lisäksi puhelinnumeroita ja voi olla että yhteydenpito jatkuu myöhemminkin vertaistuen merkeissä. Teksti ja kuvat Riitta Virtanen... sekä lankkuhiihtoon perhekunnittain 17 3/

18 j ä s e n y h d i s t y k s e l t ä VERTAISTUKIRYHMÄ HENKIREIKÄ Osa Mikkelin seudun sosiaali- ja terveysalan yhdistyksistä on järjestäytynyt ESTERY:ksi (Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry). Toiminnassa on mukana 21 eri yhdistystä. Verkosto syntyi yhdistysten yhteisistä tarpeista ja kokemuksista. ESTERY:n tehtävänä on tukea yhdistyksiä näiden pyrkiessä edistämään ihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä. Yhdistysten yhteistyönä on saatu aikaan yhdistystalo ESTERY. ESTERY avattiin 2008 osoitteeseen Otto Mannisenkatu 4, Mikkeli. Tällä hetkellä talossa on kahdeksan eri yhdistyksen toimistot ja yhteiset kokoustilat. Taustatukena yhdistystalo hankkeelle olivat Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Senet-hanke, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä Mikkelin am- Tina Aalto ja Rauno Veijanen mattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö. Myös Mikkeli on ollut aktiivisesti mukana järjestöyhteistyön kehittämisessä. Etelä-Savon ADHD-, autismi-, ja dysfasiayhdistys ry kuuluu ESTERY:hyn. Yhdistyksen toimisto sijaitsee yhdistystalossa. Yhdistys järjestää mm. vertaistukea. Mikkelissä on toiminut vertaistukiryhmä nyt kolme vuotta. Ryhmä on avoin kaikille ADHD-, autismi-, Asperger- ja dysfasiahenkilöille ja heidän perheilleen. Ryhmä on aiemmin kokoontunut A- klinikan tiloissa, mutta tulevana syksynä kokoontumiset siirretään ESTERYtalolle. Ryhmä tapaa aina kuukauden ensimmäinen maanantai klo Ryhmää vetää Rauno Veijanen ja Juhana Kustaanheimo. Ryhmänohjaajat ovat molemmat käyneet ADHD- liiton järjestämän vertaistukiryhmän vetäjän koulutuksen. Veijanen toteaa, että kurssi oli erinomainen - saimme intensiivisen perehdytyksen asiaan ja rohkeutta ryhmän vetoon. Ryhmässä on ollut kävijöitä joka kerta ja moni kokee saamansa vertaistuen henkireiäkseen. Ryhmän tapaamisissa on ollut mukana myös kutsuttuja vierailijoita, mm. sosiaalityöntekijä, lastenneurologi, psykoterapeutti jne. Veijanen toivottaa kaikki vanhat ja uudet vertaistukiryhmäläiset tervetulleeksi ESTERY- talolle! Kesäkuun alussa alkoi Mikkelin seudulla ESTERY:n hallinnoima VETOprojekti (vertaistuki, ohjaus ja neuvonta). Projektin rahoittaa Raha-automaattiyhdistys ja se kestää vuoteen Projektissa luodaan puitteet ja toimintamalli yli yhdistysrajojen menevän vertaistukitoiminnan onnistumiselle. Hankkeessa työskentelee projektipäällikkö ja syksystä alkaen projektityöntekijä. VETO- projektin toimisto sijaitsee ESTERY-talossa. Projektipäällikkö Tina Aalto kertoo: Yhdistysten vapaaehtoistyöllä ei ole riittävästi resursseja tehokkaan vertaistukitoiminnan organisoimiseen. Tärkeää on kehittää vertaistukea niin, että se saavuttaa sitä tarvitsevat henkilöt. Projektissa tullaan huomioimaan myös vertaistukiohjaajien ja vertaistukihenkilöiden jaksamisen edistäminen. Vertaistuen kehittäminen auttaa ja tukee yhdistyksiä ja niiden keskinäistä yhteistyötä. Teksti Rauno Veijanen (Etelä-Savon ADHD-, autismi-, ja dysfasiayhdistys ry:n puheenjohtaja) Tina Aalto (VETO-projektin päällikkö) Kuva VETO-projekti 3 /

19 Valta ry meissä on jo kaikki Mikkelissä on perustettu Valmennustaito (Valta) ry, joka on valmentajille, valmennettaville ja heidän sidosryhmilleen tarkoitettu valtakunnallinen yhdistys. Valta pyrkii tulevaisuudessa ajamaan valmentajien ja valmennettavien etuja ja levittämään sanomaa valmennuksen tärkeydestä ja vaikuttavuudesta. Uskomme, että tulevaisuudessa valmennusosaaminen on yhä kysytympää ja yhä useampien tahojen osalta (varhais- ja erityiskasvatus, lasten ja nuorten sijaishuolto, perhetyö, päihdetyö, mielenterveystyö, jne.). Valmennus on jo osoittanut tehokkuutensa hyvin monenlaisten ongelmien ennaltaehkäisyssä ja ongelmakierteen katkaisijana. Lisäksi valmennuksen vaikutukset ovat pysyviä, koska käytetyt menetelmät perustuvat valmennettavan voimaannuttamiseen, hänen omista lähtökohdistaan käsin, teemalla meissä on jo kaikki! Porstua ry järjestää Mikkelissä vanhempainkoulun Vanhempainkoulu on tarkoitettu neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien lasten ja nuorten vanhemmille, tukemaan vanhempia vaativassa kasvatus- ja ohjaustyössä. Vanhempainkoulu antaa käytännön opastusta arkeen, tarjoamalla konkreettisia keinoja ja menetelmiä lapsen/nuoren kanssa toimimiseen. Vanhempainkoulussa käsitellään myös sisarusten tukemista ja yhteistyötä muiden, lapsen/nuoren arjessa mukana olevien henkilöiden kanssa. Vanhempainkoulu on suljettu ja luottamuksellinen ryhmä. Ryhmään otetaan 5-7 pariskuntaa tai yksittäistä vanhempaa kerrallaan. Tapaamiskertoja on kymmenen ja jokaisella tapaamisella on oma teemansa. Vanhempainkouluun voi hakeutua joko itse maksavana tai kysyä maksusitoumusta sosiaalitoimelta tai sairaanhoitopiiriltä. Tarkemmat tiedustelut: Anitta Huotari, p Eeva-Liisa Tamski, p /

20 VAPAA-AJANOHJAUS ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN JA NUORTEN HARRASTAMISEN TUKENA Ryhmästä Ryhtiä Arkeen -projektia eli RRA-projektia on toteutettu Pohjois-Karjalassa vuodesta 2006 Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Nyt vuoden 2009 alkukeväällä projektin toiminta on päättynyt. RRA-projektin tavoitteena oli luoda toimintamalli erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten harrastustoiminnan edistämiseksi Pohjois-Karjalaan. Vapaa-ajanohjauksen toimintamallia ideoitiin ja kehitettiin koko toiminnan ajan projektissa toteutetun harrastusryhmätoiminnan pohjalta. Projektista vietiin toimintamallia ja hyviä käytäntöjä Pohjois-Karjalan kuntiin tavoitteena ennaltaehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä ja lisätä perheiden hyvinvointia. Ryhmästä Ryhtiä Arkeen -projektin ryhmätoiminta RRA-projektissa toteutettiin harrastusryhmätoimintaa lapsille ja nuorille, joilla on autismin, dysfasian, ADHD:n / ADD:n tai Aspergerin oireyhtymän piirteitä sekä vertaisryhmätoimintaa erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten sisaruksille. RRA-projektin Ryhmissä mukana olleet lapset ja nuoret pääsivät kokeilemaan monenlaista toimintaa ja samalla heillä oli mahdollisuus etsiä itselleen mieluista harrastusta. harrastusryhmissä oli kolmena toimintakautena yhteensä 23 ala- ja yläkoululaista lasta ja nuorta. Ensimmäinen harrastuskausi toteutui syksystä 2006 kevätkesään 2007, toinen kausi alkoi syksyllä 2007 ja päättyi kevätkesällä 2008, viimeinen toimintakausi oli syyskauden 2008 mittainen. Ryhmissä mukana olleet lapset ja nuoret pääsivät kokeilemaan monenlaista toimintaa ja samalla heillä oli mahdollisuus etsiä itselleen mieluista harrastusta. RRA-projektin tarkoituksena oli mahdollistaa harrastuksiin kiinnittyminen tukemalla lapsia ja nuoria perheineen heidän omista tarpeistaan ja toiveistaan käsin. Sisarusten vertaisryhmätoimintaa oli toimintakausilla ja Toimintakausilla oli mukana yhteensä 14 kouluikäistä lasta ja nuorta. Sisarusryhmissä pohdittiin erityispiirteitä ja niistä johtuvaa erilaista käyttäytymistä sekä sisaruutta ja siihen kuuluvia asioita. Toiminnan kautta oli tarkoitus tarjota ryhmäläisille tietoa erityispiirteistä ja mahdollisuus tavata muita lapsia ja nuoria, joilla on erityinen sisarus. Yhteistoiminnan kautta pyrittiin lisäämään erilaisuuden ymmärtämistä ja hyväksyntää. RRA-projektin ryhmätoimintoja toteutettiin Joensuun alueella. Jokaisen harrastusryhmätoimintakauden päätteeksi ryhmäläisiltä ja heidän vanhemmiltaan kerättiin asiakaspalautetta. Palautteen mukaan toiminnassa päästiin hyviin tuloksiin. Kaudella mukana olleista lapsista ja nuorista harrastuksen löysi 71 % ja harrastamista arvioi jatkavansa 57 %. Toimintakauden lapsista ja nuorista 63 % löysi RRA:n toiminnan kautta oman harrastuksen ja 45 % ilmoitti jatkavansa aloittamassaan harrastuksessa, minkä lisäksi yksi nuorista ilmoitti aloittavansa jonkin uuden harrastuksen. Syyskaudella 2008 mukana oli jo aiemmin ryhmätoimintaan osallistuneita lapsia ja nuoria, jotka tarvitsivat vielä tukea harrastustoimintaan kiinnittymiseen. Heistä kaikki kertoivat löytäneensä harrastuksen, jota aikoivat jatkaa myös tulevaisuudessa. Toiminnan päätteeksi kerättyjen asiakaspalautteiden lisäksi RRA-projekti kartoitti alkuvuodesta 2009 ryhmiin osallistuneiden lasten ja nuorten harrastustilannetta. Kartoituksen mukaan yli 60 % lapsista ja nuorista harrastaa tällä hetkellä. Myös sisarusten vertaisryhmätoiminnassa päästiin tavoitteisiin. Sisarusryhmäläisille ja heidän vanhemmilleen tehtiin asiakastyytyväisyyskyselyt ryhmätoimintakausien päätteeksi. Kyselyistä saadut tulokset osoittivat, että sisarusryhmissä mukana olleista lapsista ja nuorista suurin osa koki, että oli saanut ryhmästä tietoa muun muassa erityispiirteistä sekä vertaistukea muilta ryhmään osallistuneilta lapsilta ja nuorilta. Myös vanhempien kokemukset lapsen tai nuoren saamasta hyödystä olivat samansuuntaisia. Tammikuussa 2009 kartoitettiin sisarusten tämän hetken ajatuksia ryhmässä mukana olemisen hyödyistä ja vaikutuksista. Sisarukset kokivat ymmärryksen omaa sisarusta ja yleensä erityistä tukea tarvitsevia lapsia sekä heidän käyttäytymistään kohtaan lisääntyneen. Lisäksi useimmat olivat saaneet kokemuksia siitä, että on muitakin lapsia ja nuoria, joilla on erityistä tukea tarvitseva sisarus. 3 /

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa. Autismi- ja Aspergerliitto perustettiin vuonna 1997. Keskeisenä tavoitteena on edistää

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tehtävät tukiasuntojen hankinta vuokraustoiminta kunnossapito ja ylläpito hallinnollinen isännöinti erillisprojektit Henkilöstö

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN 14.2.2017 1(7) AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT 1.1.2015 LÄHTIEN Yksittäishyväksyntöjä myöntävät A-Katsastus Oy:n, E. Valjakka Oy:n, K1 Katsastajat Oy:n, Oy Testmill Ltd:n, Suomen Yksittäishyväksyntä

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ LIITTEET MTKL parantaa jäsenpalvelua Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu Liiton koulutukset EU ruoka-apu vähävaraisille Mielenterveysviikko 47 Mielenterveysmessut

Lisätiedot

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1 Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta 24.8.2016 Vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata kansainvälistä suojelua hakevan

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Valiokunnan kokoonpano kaudella

Valiokunnan kokoonpano kaudella Valiokunnan kokoonpano kaudella 2016-2017 Kai Hildén Turku pj. Tuomas Eivola Tampere Marja Hongisto Turku Piritta Maja Kuortane Eino Styrman Helsinki Juha Viberg Kotka Avaintehtävät: valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET 1/6 VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET ALAJÄRVI ESPOO ESPOO EURA FORSSA HAAPAJÄRVI HARTOLA HELSINKI KYLMÄKONEHUOLTO UKONMÄKI KY Keskuskatu 4 62900 Alajärvi puh. 06 557 3160 ESPOON KODINKONEHUOLTO OY Torpanmäki

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja OmaisOiva-toiminta 2017 Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja Toiminta-alue ja yhteistyöverkosto Toiminta-alue: Espoon ja Kauniainen Länsi-Uudenmaan suurimmat kunnat: Kirkkonummi, Raasepori, Inkoo, Hanko

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Merkkien selitykset: X = ensisijaisesti haettu taajuuskokonaisuus (X) = vaihtoehtoisesti haettu taajuuskokonaisuus. ; = myönnetty taajuuskokonaisuus

Merkkien selitykset: X = ensisijaisesti haettu taajuuskokonaisuus (X) = vaihtoehtoisesti haettu taajuuskokonaisuus. ; = myönnetty taajuuskokonaisuus 1 9DOWDNXQQDOOLQHQMDVLLKHQULQQDVWHWWDYDWRLPLQWDKDNLMDWMDSllW VHKGRWXV Merkkien selitykset: X = ensisijaisesti haettu taajuuskokonaisuus (X) = vaihtoehtoisesti haettu taajuuskokonaisuus ; = myönnetty taajuuskokonaisuus

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

OP-Kiinteistökeskusten yrityskohtaiset tiedot:

OP-Kiinteistökeskusten yrityskohtaiset tiedot: OP-Kiinteistökeskusten yrityskohtaiset tiedot: Osoite Puhelinnumero Sähköpostiosoite Y-tunnus Arvonlisäverotunniste Vakuutusyhtiö (vastuu- vakuutuksen osalta) Valvova viranomainen Akaan Seudun OP-Kiinteistökeskus

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa 8.2.2008 sekä yhdistysten edustajamäärät puoluekokouksessa 2008 (sääntöjen 22 perusteella) (tilanne 3.3.08 huhtikuussa hyväksyttävät

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere 10.00 Aamukahvi 10.20 Tervetuloa Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 10.00-15.30 Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 33101 Tampere 10.30 Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Kirjastojen lainat 2015 Kirjasto Lainojen lkm

Kirjastojen lainat 2015 Kirjasto Lainojen lkm Kirjastojen lainat 2015 Tässä tilastossa esitetään kaikkien Celian äänikirjapalveluun liittyneiden kirjastojen lainat vuonna 2015 Tietosuojasyistä alle viiden menevät lainat ilmaistaan "< 5" merkinnällä.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET

VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET 1/6 VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET ALAJÄRVI KYLMÄKONEHUOLTO PEKKA UKONMÄKI KY Keskuskatu 4 62900 Alajärvi puh. 06 557 3160 ESPOO EURA FORSSA ESPOON KODINKONEHUOLTO OY Torpanmäki 3 02740 Espoo puh. 09 250 5700

Lisätiedot

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00 Valtion erityisavustus pedagogisten ICTohjaukseen Statligt specialunderstöd för pedagogisk ICT-handledning Koulutuksen järjestäjä Myönnettävä summa ( ) Akaan kaupunki 10900,00 Alajärven kaupunki 9800,00

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT VARAMIESPALVELU-YHTIÖT vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju 60 palvelualuetta Suomessa ja Virossa alan markkinajohtaja Suomessa sekä liikevaihdon että palvelualueiden

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä. M-L Aronpää

Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä. M-L Aronpää Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä M-L Aronpää HASIC-projekti - Euroopan komission Health Programmen rahoittama projekti - Projektin kesto: 1.1.2014-30.6.2016 - Projektia

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

IHMEELLISET VUODET OHJELMA (THE INCREDIBLE YEARS )

IHMEELLISET VUODET OHJELMA (THE INCREDIBLE YEARS ) IHMEELLISET VUODET OHJELMA (THE INCREDIBLE YEARS ) YHDYSVALTALAISEN PSYKOLOGIAN PROFESSORI CAROLYN WEBSTER-STRATTONIN KEHITTÄMÄ RYHMÄPOHJAINEN OHJAUSMENETELMÄ 3-12 VUOTIAIDEN LASTEN VANHEMMILLE JA LASTEN

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Säännöllinen kapasiteetti

Säännöllinen kapasiteetti Junatyyppi Juna Kulkuväli Lähtö Tulo Linja Kulkupäivät Voimassaoloaika IC 1 Helsinki asema Joensuu asema 7:17:00 11:40:00 Ma Ti Ke To Pe La Su 30.10.2016 10.12.2016 IC 2 Joensuu asema Helsinki asema 5:18:00

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot