TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Lopen kunta TALOUSARVIO 2011 TALOUSSUUNNITELMA Käsittely: Kunnanhallitus ( 349) Valtuusto ( 77)

2 TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA SIVU KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 1 1. LOPEN KUNNAN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Yleinen taloudellinen kehitys Kuntien taloudellinen kehitys Väestömuutokset Työpaikat ja työllisyys Nettomuutto iän mukaan Työpaikat Lopella KUNNAN TALOUDEN TERVEHDYTTÄMINEN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Henkilöstömuutokset TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUS TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Verotulot Valtionosuudet Lainakanta Talousarvion yhteenveto vuodelle KÄYTTÖTALOUS KONSERNITAVOITTEET INVESTOINNIT 82 LIITTEET

3 1 SITOUTUNEISUUDEN JA YHTEISTYÖN TULOKSENA TASAPAINOINEN TALOUSARVIO Vuoden 2011 talousarvion valmistelu on sujunut urakan alusta lähtien hyvässä hengessä, niin virkamiesten kuin poliitikkojenkin kesken. Kunnanhallituksen kesäkuussa hallintokunnille antama valmisteluraami oli tiukka ja siinä pysyminen on edellyttänyt talousarvion valmisteluun osallistuvilta kriittistä suhtautumista kaikkiin uusiin toimintoihin ja kustannuseriin. Talousarvion valmistelun lähtökohtana on ollut, että mahdollisten uusien kuluerien ja toimintojen rahoitus on löydettävä hallintokuntien sisältä, toimintaa tehostamalla tai olemassa olevia toimintoja ja palveluja karsimalla. Lopputulos on, ettei vuoden 2011 talousarvio sisälläkään käytännössä mitään olennaisia uusia toimintoja. Kunnan herkkä taloustilanne edellyttää erittäin varauksellista suhtautumista kustannuksia lisääviin ratkaisuihin. Valmisteluvastuussa olevat virkamiehet ovat talousarvion valmistelun edetessä osoittaneet sisäistäneensä kunnan talouden epävarmuustekijät ja ottaneet vakavasti kunnan talouden tasapainottamispyrkimykset. Jokainen talousarvion valmisteluun osallistunut ansaitsee vilpittömät kiitokset asetettuihin tavoitteisiin sitoutumista osoittaneesta työotteesta. Oman haasteensa talousarviovalmisteluun on tuonut kunnan henkilöstötilanne: Talousarvio on valmisteltu normaalia niukemmalla henkilöstöllä kunnan hallintojohtajan viran oltua elokuun alusta lukien täyttämättä siirryttyäni hoitamaan vuoden määräajaksi kunnanjohtajan virkaa. Töitä uudelleen järjestelemällä, henkilöstön joustavuuden ja reippaan työotteen sekä erinomaisen yhteistyön ansiosta haasteellisesta tilanteesta on selvitty hyvin ja talousarviovalmistelu on edennyt muiden töiden ohessa suunnitellusti ja ongelmitta. Talousarviovalmistelun yhtenä merkittävänä lähtökohtana on ollut aiempia vuosia huomattavasti maltillisempi investointisuunnitelma. Tavoitteena on päästä tilanteeseen, jossa investoinnit voitaisiin rahoittaa tulorahoituksella, lainarahoituksen sijasta. Talousarvion valmistelua on kuluvana vuonna helpottanut verotulojen ennakoitua myönteisempi kasvu. Tähän on vaikuttanut vuonna 2009 korotettu tuloveroprosentti sekä koko taloudellisen taantuman ajan matalana pysynyt työttömyysaste. Myös valtionosuudet ovat toteutuneet kunnan kannalta ennakoitua myönteisemmin. Vuoden 2011 talousarvion, kuten myös taloussuunnitelmavuosien vetotuloarvio perustuu nykyisiin kunnallis- ja kiinteistöveroprosentteihin. Poikkeuksellisen matalana jo pitkään pysynyt korkotaso on verotulojen ja valtionosuuksien kasvun rinnalla osaltaan vaikuttanut siihen, että laaditun talousarvion tulos on talousarvioraamia annettaessa ennakoitua huomattavasti parempi. Laadittu talousarvioehdotus on niin menojen, tulojen kuin investointienkin osalta näkemykseni mukaan realistinen. Vuoden 2011 talousarvio on tulokseltaan ylijäämäinen. Kunnan kokonaismenoihin ja tuloihin vaikuttaa vähentävästi lomituspalveluiden siirtyminen vuoden 2011 alusta Hämeenlinnan kaupungin alaisuuteen. Muutoksen myötä kunnan virkojen ja toimien määrä vähenee 50:llä, joissa siirtyvää henkilöstöä on 30. Osa toimista on ollut jo vuosia täyttämättä. Vuoden 2011 talousarvion käyttötalousmenot ovat ja toimintatuotot Verotuloarvio vuodelle 2011 on ja valtionosuuksien arvioitu kokonaismäärä Investointien nettomäärä on Suurimmat talousarvion epävarmuustekijät liittyvät perusturvan hallinnonalan lakisääteisiin palveluihin. Kunnan päivähoitotilanne elää jatkuvasti ja päivähoitopalveluiden tarve voi kasvaa nopealla aikajänteellä merkittävästikin. Yllättävät ja ennakoimattomat lastensuojelun tai laitoshoidon kustannukset voivat romuttaa tasapainoiseksi laaditun talousarvion hetkessä. Tämän vuoksi ylijäämäisen talousarvion tuoma taloudellinen puskuri on välttämätön kunnan talouden pitämiseksi tasapainossa. Vuoden 2011 suurin toiminnallinen haaste ja merkittävin keväällä päätöksentekoon tuleva asiakokonaisuus on selvityksen alla oleva muutoskuntayhtymähanke. Paras-lainsäädännön velvoittamana aloitettu selvitys seutukunnan perusterveydenhuollon ja kuntien sosiaalitoimien yhdistämiseksi samaan organisaatioon on tarkoitus saada päätökseen maaliskuun loppuun mennessä. Tavoitteena on, että päätös mahdollisen uuden ns. muutoskuntayhtymän perustamisesta saadaan tehtyä toukokuun alkuun mennessä. Toinen merkittävä päätöksentekoon vuoden alussa tuleva muutosesitys on varhaiskasvatuksen siirtäminen perusturvatoimesta sivistystoimen hallinnon alaisuuteen. Kumpikin muutos johtaa toteutuessaan melkoisesti työllistäviin täytäntöönpanotoimiin. Tekemistä siis riittää varmuudella tulevaisuudessakin.

4 2 Helmikuussa Lopen kunnanjohtajan virka on määrä julistaa auki. Uusi kunnanjohtaja on tarkoitus valita ennen kesää. Valtuustolla on edellä mainittujen, kunnan henkilöstön ja kuntalaisten kannalta merkittävien muutosehdotusten lisäksi siis edessä myös uuden kunnanjohtajan valinta. Näin ollen myös kunnan luottamushenkilöillä on varmuudella edessä työntäyteinen kevät. Omalta osaltani kiitän talousarvion valmisteluun osallistuneita virkamiehiä ja luottamushenkilöitä hyvästä yhteishengestä ja sitoutumisesta Lopen kunnan strategian mukaisesti kunnan talouden tasapainottamiseen. Uskon, että Lopen kunnalla on edellytykset menestyä jatkossakin strategiansa mukaisesti itsenäisenä kantahämäläisenä kasvukuntana, keskittymällä kunnan päätehtäviin, lakisääteisiin peruspalveluihin ja sopeuttamalla ja muokkaamalla palveluverkostonsa käytettävissä oleviin resursseihin. Kunnan vetovoimaisuuden säilymisen kannalta kunnan harjoittamalla maankäyttö- ja elinkeinopolitiikalla on muiden toimien ohella merkittävä rooli. Tulevanakin vuonna meidän on huolehdittava talousarviossa linjaamiemme kaavoitushankkeiden määrätietoisesta eteenpäinviemisestä ja huolehdittava vireän yritystoiminnan edellyttämän infrastruktuurin kunnossapitämisestä. Kuntalaisten viihtymisen ja hyvinvoinnin kannalta kunnan rakennetun ja luonnonympäristön kunnolla on suuri merkitys. Pidetään yhdessä huoli kummastakin! Karoliina Viitanen kunnanjohtaja

5 1. LOPEN KUNNAN STRATEGIA

6 4

7 5

8 6

9 7

10 8 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2.1. Yleinen taloudellinen kehitys Suomen kansantalous on lähtenyt kasvuun vuoden 2010 aikana edellisvuoden rajun notkahduksen jälkeen, jolloin tuotannon määrä väheni huimat kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti supistui vuonna 2009 neljänneksen, tuonnin määrä väheni lähes saman verran. Suomen talous kärsi viennin rakenteen takia kansainvälisen kaupan romahduksesta enemmän kuin monet muut valtiot. Maailmantalouden toipuminen alkoi keväällä 2010 paljolti massiivisten elvytystoimien avulla. Elpyminen on jatkunut kohtuullisen ripeänä ja erityisesti Suomen viennin kannalta tärkeiden maiden talous on kasvanut nopeasti. Vuoden 2010 edetessä julkaistuissa ennusteissa tuotannon kasvulukuja on korotettu alkuvuonna julkaistuihin verrattuna. Ennustelaitosten syksyiset arviot tämän vuoden talouskasvusta liikkuvat nyt kahden ja vajaan neljän prosentin haarukassa, kun vielä alkuvuodesta yleisesti ennustettiin noin 1,5 prosentin kasvua. Valtiovarainministeriön syyskuussa esittämä arvio tälle vuodelle on 2,1 prosenttia, muut syksyiset ennusteet ovat tätä korkeammat. Vuotta 2011 koskevat ennusteet tuotannon määrän kasvusta ovat 2,5 4 prosentin välillä. Vuodelle 2011 arvioitu kokonaistuotannon taso on kuitenkin edelleen merkittävästi pienempi kuin vuoden 2008 kokonaistuotanto. Tuotannon kasvun odotetaan jäävän keskipitkälläkin aikavälillä tavanomaista suhdannekiertoa hitaammaksi muun muassa vaisuhkoksi ennustetun tuottavuuskehityksen johdosta. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoavan vuonna 2010 keskimäärin 1,5 %. Kotimaiset kustannuspaineet ovat suhteellisen vähäiset maltillisten palkkaratkaisujen johdosta. Arvonlisäveron korotukset heinäkuun 2010 alussa nopeuttavat kuluttajahintojen nousua. Vuonna 2011 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan runsaat 2 %. Palkansaajien yleinen ansiotaso kohosi vuonna 2009 keskimäärin nelisen prosenttia, vuodelle 2010 valtiovarainministeriön arvio on 2,6 %. Talousarviovuotta koskevat palkkaratkaisut ovat osaksi avoinna, ennustamista vaikeuttaa sopimusneuvottelujen eritahtisuus ja palkankorotusten eriaikaisuus eri sektoreilla. Valtiovarainministeriön arvio vuoden 2011 keskimääräiseksi ansiotason nousuksi on 2,8 %. Työllisyyden osalta selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa. Vuonna 2009 työttömyysaste nousi pari prosenttia. Työllisyystilanne on heikentynyt edelleen vuonna 2010, mutta vähemmän kuin on pelätty ja vaikka työttömyysaste kohoaa jonkin verran, se jäänee alle kymmenen prosentin. Talouden elpyessä työvoiman kysynnän arvioidaan kääntyvän nousuun ja työllisten määrä kasvanee ensi vuonna noin kaksi prosenttia. Valtiovarainministeriön arvio vuoden 2011 keskimääräiseksi työttömyysasteeksi on hieman yli kahdeksan prosenttia Kuntien taloudellinen kehitys Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvu hidastui vuonna 2009 puoleen edellisestä vuodesta, mutta oli edelleen verrattain nopeaa, noin neljä prosenttia. Siihen vaikuttivat muun muassa kunta-alan ansiotason maltillinen kehitys sekä kuntien aloittamat säästötoimenpiteet. Tilastokeskuksen julkaisemien ennakkotietojen mukaan tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät vuonna 2009 yli kuusi prosenttia. Vuonna 2010 toimintamenojen kasvu hidastuu arvion mukaan noin 3-3,5 prosenttiin. Kuntien talouden neljännesvuositilaston ja eräiden muidenkin kunta-alan kehitystä kuvaavien tilastojen mukaan kuntien palkkasumma on kasvanut tänä vuonna melko vähän sopimuskorotusten maltillisuuden ja menojen hillitsemiseksi tehtyjen kuntien toimenpiteiden ansiosta. Palvelujen ostot ovat kasvaneet edelleen erittäin nopeasti. Kunta-alan palkantarkistukset vuodelle 2011 ovat avoinna. Sopimusten mukaan ne voivat tulla voimaan aikaisintaan Tämänhetkinen arvio on, että kunta-alan ansiotasoindeksi ja palkkasumma kohoavat talousarviovuonna 2-2,5 %, joka on hieman vähemmän kuin arvioitu yleisen ansiotasoindeksin kohoaminen. Kunnan talousarvioehdotukseen on laskettu kahden prosentin korotusvaraus syksyn 2010 tasoon.

11 9 Muiden henkilöstökulujen osalta laskentaperusteisiin odotetaan vähäisiä muutoksia siten, että kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu putoaisi hieman, mutta toisaalta työttömyysvakuutusmaksu kohoaisi niin, että keskimääräiset työnantajamaksut kokonaisuudessaan kasvaisivat 29,9 prosentista 30,0 prosenttiin. Kuntien verotulot lisääntyivät vuosina nopeasti, keskimäärin noin 6,4 % vuodessa. Vuonna 2009 keskimääräinen kasvu jäi lähelle nollaa, tilitykset kohosivat vain puolisen prosenttia. Kunnallisveron tilityksiä vuonna 2009 kasvatti kuntaryhmän jako-osuuden nosto, joka johtui siitä, että pääomatulot supistuivat tuolloin voimakkaasti, noin 30 %. Kunnallisveron veropohja ei juuri lisäänny vuonna Vaikka ansiotulojen kasvuvauhti jonkin verran nopeutuukin edellisestä vuodesta, verovähennysten korottaminen kaventaa kuntien veropohjaa. Merkittävä kunnallisveroa lisäävä tekijä on kuntien tuloveroprosenttien nousu keskimäärin noin 0,4 prosenttiyksiköllä. Arvion mukaan tilitykset kuluvalta vuodelta kertyvistä ennakoista kasvavat parisen prosenttia. Kuntien saamiin kunnallisveron tilityksiin vaikuttavat myös edellisvuosilta saatavat tilitykset ja kun ne ovat alkuvuonna supistuneet, muuttanevat loppuvuoden aikana verovuodelta 2009 saatavat oikaisut tilanteen sellaiseksi, että kunnallisveron tilitykset ovat vuonna 2010 kokonaisuudessaan lähestulkoon edellisen vuoden tasolla. Talouskehityksen arvioitu paraneminen vaikuttaa verotuloarvioihin ja ennusteen mukaan kunnallisveroa tilitetään kokonaisuudessaan vuonna 2011 vajaat kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna Vuonna 2010 kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 18,98. Vuodelle 2011 veroprosenttiaan korottaa 49 kuntaa, mikä nostaa keskimääräisen tuloveroprosentin 19,17:ään. Kunnallisverotuksen korottuminen on ollut merkittävä. Vuonna 2011 kaikkiaan 139 kunnan veroprosentti on 20 tai enemmän. Lopella tuloveroprosenttia korotettiin jo vuodelle 2009 ja talouden kehitys on osaltaan sen ansiosta ollut keskimääräistä parempi. Täten myös talousarvioehdotus on voitu laatia entisin veroperustein. Vuonna 2009 kuntien osuus yhteisöveron tuotosta supistui merkittävästi edellisestä vuodesta siitäkin huolimatta, että kuntien ryhmäosuutta korotettiin tilapäisesti 10 prosenttiyksikköä. Syksyn 2010 arvio ennustaa kuntien yhteisöveron tilitysten kasvavan sekä vuonna 2010 että vuonna 2011 noin 15 prosenttia. Huomattavasta kasvusta huolimatta yhteisöverotuloissa kokonaisuutena päästäisiin tämän mukaan vain hieman yli vuoden 2008 tason. Yleisen talouskehityksen ja erityisesti yritysten tuloskehitykseen liittyvän epävarmuuden sekä vanhojen tappioiden vähentämisoikeuden johdosta arvioon pitää suhtautua varauksella. Lopen kunnan talouden kehitykseen on yleisen korkotason muutoksilla suuren lainamäärän johdosta merkittävä vaikutus. Korkotaso on säilynyt historiallisen alhaisella tasolla jo pitkään. Todennäköiset pohjat euribor-koroissa saavutettiin maalis-huhtikuussa 2010, minkä jälkeen lyhyet korot ovat nousseet noin 0,4 prosenttiyksikköä. Korkotaso on siitäkin huolimatta yhä poikkeuksellisen alhainen. Markkinoiden nykyennusteen mukaan 6 kk:n euribor nousisi nykyisestä vajaan 1,3 prosentin tasosta vuoden 2011 toukokuuhun mennessä noin 1,6 prosenttiin.

12 Väestömuutokset ASUKASLUVUN KEHITYS Vuosi Asukasluku Muutos Muutos ka./v , , , , , ennakkotieto lokakuu 2010 Loppi on vahvasti kasvukunta niin, että asukasluvun kasvuvauhti on 2000-luvulla ollut suhteellisesti mitaten Kanta-Hämeen kolmanneksi kovin. Väestönlisäyksen vaikutukset ovat heijastuneet voimakkaasti kunnan talouden kehitykseen peruspalvelujen tuottamisen tarpeen kasvamisen vuoksi. Tilastokeskuksen vuodelta 2009 olevan väestöennusteen mukaan kunnan väkiluku kasvaa lähivuosina vuosittain noin hengellä, on sen mukaan suunnitelmakauden lopussa ja ylittää asukkaan rajan vuonna LOPEN KUNNAN IKÄRAKENNE Ikäryhmät Yht. Vuosi % 5,7 14,0 6,1 14,1 22,3 20,9 12,7 4,2 Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi % 6,1 13,6 6,2 13,0 20,8 22,5 13,3 4,5 Koko maa 5,6 11,0 6,3 18,8 19,6 21,7 12,4 4,6 Tarkastelujaksolla suurimmat suhteelliset muutokset ovat tapahtuneet työikäisen väestönosan kesken siten, että vuotiaiden osuus on pienentynyt ja suhteellisesti voimakkaimmin on lisääntynyt vuotiaiden osuus. Nuorimman ja vanhimman ikäryhmän osuudet ovat lievästi kasvaneet. Koko maan ikärakenteeseen verrattuna Lopella on vuotiaiden osuus huomattavasti keskimääräistä pienempi johtuen siitä, että Lopelta mennään muualle opiskelemaan. Huomioitavaa on, että vuotiaiden osuus on Lopella 3,1 % ja yli 65-vuotiaiden osuus 0,8 % yli maan keskiarvon - kyse on ikäryhmistä, joissa kunnallisten palvelujen kysyntä on suurinta. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa nykyisestä noin 1.470:stä vuoteen 2020 mennessä 2.070:een ja vuoteen 2030 mennessä 2.440:een eli 25,6 %:iin kokonaisväkiluvusta.

13 11 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE VUONNA vuotta täyttäneet tutkinnon suorittaneet keskiaste korkea-aste % % % Loppi ,9 40,1 19,7 Kanta-Häme ,9 39,1 24,8 - kaupungit ,3 38,3 26,0 - muut kunnat ,9 40,5 22,4 Koko maa ,5 38,6 26,9 Koulutusaste on Lopella hitaasti noussut, sillä vuonna 2000 oli 15 vuotta täyttäneistä henkilöistä tutkinnon suorittaneita 51,1 %, joista keskiasteen tutkinnon suorittaneita 35,0 % ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 16,1 %. Tutkinnon suorittaneiden osuus on Lopella keskimääräistä pienempi. Koulutustason alhaisuutta selittänee se, ettei Lopella ole lukion jälkeisiä opiskelumahdollisuuksia. Koulutustason hidasta nousua puolestaan selittänee 1990-luvulla saatu oma lukio Työpaikat ja työllisyys TYÖTTÖMYYSASTEEN KEHITYS Vuosi Loppi, % Riihimäen seutu, % Koko maa, % ,6 12,2 12, ,4 10,0 10, ,4 9,0 9, ,8 7,5 8, ,6 7,1 7, ,5 9,0 9,8 9/2010 6,1 8,7 9,1 Lopen työllisyystilanne heikentyi yleisen talouskehityksen seurauksena viime vuonna, mutta on tänä vuonna taas selvästi kohentunut. Lopen työttömyysaste on keskimääräistä parempi ja etu on edellisvuosiin verrattuna jopa kasvanut. Lukumääräisesti työttömiä oli syyskuussa 2010 yhteensä 235, joista yli vuoden työttömänä olleita oli 51. Vuotta aikaisemmin vastaavat luvut olivat 284 ja 41 eli työttömien kokonaismäärä on laskenut, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä hieman noussut.

14 Nettomuutto iän mukaan Yhteensä Yhteensä Lopelle muuttajat ovat olleet pääosin nuoria lapsiperheitä. Lopelta muutetaan ainakin väliaikaisesti muualle jatko-opiskeluiässä Työpaikat Lopella Elinkeino Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa ja matkailu Kuljetus, tietoliikenne Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Tuntematon YHTEENSÄ Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan Lopen työpaikkaomavaraisuus vuonna 2007 oli 59,04 %. Työpaikkaomavaraisuus on 2000-luvulla heikentynyt nelisen prosenttia (v = 63,19 %), mitä osaltaan selittää kunnan asukasluvun voimakas kasvu. Työllisten määrä on 2000-luvulla kasvanut 421 hengellä, kunnassa sijaitsevien työpaikkojen määrä 116:lla. Elinkeinoittain vähennystä on merkittävimmin tapahtunut maa- ja metsätaloudessa sekä teollisuudessa, kasvua vastaavasti palvelusektorilla. Muualta vuonna 2007 kävi Lopella työssä 646 henkilöä (v = 365), mikä on 30,3 % kunnassa olevista työpaikoista (18,1 %). Loppilaisista kävi työssä kunnan ulkopuolella, kun määrä vuonna 2000 oli

15 13 3. KUNNAN TALOUDEN TERVEHDYTTÄMINEN Kunnan vuosien talousarvioihin on sisältynyt joukko toimia kunnan talouden tervehdyttämiseksi ja tasapainottamiseksi. Alkukesästä 2009 hyväksyttiin lisäksi erillinen säästöohjelma, jolla reagoitiin maailmanlaajuisen taloustaantuman johdosta tapahtuneeseen verotulokehityksen heikkenemiseen. Näiden toimien ansiosta kunnan tilinpäätös on, usean alijäämäisen vuoden jälkeen, muodostumassa vuonna 2010 toisena vuonna peräkkäin ylijäämäiseksi. Kehitystä on helpottanut myönteinen kehitys terveydenhuoltomenoissa erityisesti erikoissairaanhoidon osalta ja yleisemminkin asiakaspalvelujen ostoissa. Lisäksi kunnan velkaantuneisuus huomioiden pitkään jatkunut yleisen korkotason historiallinen alhaisuus on tuntuvasti vähentänyt lainanhoitokuluja ja tuonut näin helpotusta myös käyttötalouteen. Talouskehityksen suunnan kääntyminen ei kuitenkaan olisi tapahtunut ilman, että hallintokunnat ovat vakavuudella suhtautuneet käyttötaloutensa rajaamiseen ja talousarvion mukaiseen toteuttamiseen. Kunnan vuoden 2011 talousarvio on voitu valmistella ilman, että siihen sisältyisi erityisiä uusia tervehdyttämistoimia. Ei pidä kuitenkaan uskotella, että kunnan talousongelmat olisi ohitettu ja siten käyttötalouden paisuttamiselle olisi tilaa. On huomioitava, että kunnan talouden nykyinen tasapaino on herkkä ja tilanne saattaa kääntyä kunnalle epäedulliseen suuntaan kunnasta riippumattomista syistä. Sen johdosta on tärkeätä, että talouteen haetaan nyt puskuria edessä olevista haasteista selviämiseksi. Lisäksi kunnan velkamäärää tulee saada suunnitelmakaudella selvästi vähennettyä, mikä tuo helpotusta myös käyttötalouteen yleisen korkotason joka tapauksessa noustessa. Talousarvioehdotus on kyetty valmistelemaan ylijäämäiseksi tiukalla menoraamilla, jota hallintokunnat ovat toteuttaneet, ja aikaisempien tervehdyttämisohjelmien noudattamisella. Niitä tukee edellisvuosiin verrattuna niukka investointiohjelma, joka mahdollistaa velkataakan keventämisen ja joka sitä kautta tuo liikkumavaraa käyttötalouteen. Terveen käyttötalouden kautta investoinnit voidaan nykyistä enemmän rahoittaa omalla tulorahoituksella lainarahoituksen sijaan. Pitemmällä tähtäimellä Lopella on edessään Kanta-Hämeen mittavimmat haasteet kasvavan vanhusväestön hoidon tarpeisiin ja jo pelkästään siitä on ennakoitavissa merkittävät työvoiman lisäyspaineet. Ei voida myöskään olettaa, että terveydenhuoltomenojen alempi taso säilyisi jatkovuosina. On selvää, että toimintamenoja leikkaavia rakenteellisia muutoksia tarvitaan jatkossa, joten olosuhteiden muutoin mahdollistaessa ne tulee tilanteen tullen myös toteuttaa. Kunnan toimintamenoissa talouden todellinen liikkumavara on lakisääteisten palvelujen tuottamisen edellyttämän rahoituksen jälkeen niin pieni, ettei niiden merkittävä leikkaaminen ole mahdollista ilman rakenteellisia muutoksia. Tästä osoituksena on myös se, että kunnan toimintamenoihin käyttämä asukaskohtainen rahamäärä on selvästi alle valtakunnallisen keskitason vuonna 2009 kunta käytti tilinpäätöstietojen mukaan toimintamenoihin asukasta kohti laskien 778 euroa vähemmän kuin samankokoiset kunnat keskimäärin, kokonaissummana tämä merkitsee noin 6,4 miljoonaa euroa. Kunnan talouden tasapainottamiseksi tuloverotusta korotettiin vuodelle ,75 prosenttiyksiköllä. Vuoden 2011 talousarvio on valmisteltu saman 20,00 tuloveroprosentin mukaan. Valmistelua on oleellisesti helpottanut yleisen korkotason alhaisuuden lisäksi se, että kunnan maksuosuudet sairaanhoitopiirille laskevat edellisvuoteen verrattuna jo toisena vuonna peräkkäin ja myös muutoin talouskehitys perusturvatoimessa on pääosin ollut myönteinen. Vuoden 2011 talousarvioehdotus on valmisteltu tiiviissä vuoropuhelussa hallintokuntien kanssa. Se perustuu tarkkaan menojen tarkasteluun ja jo aiempina vuosina toteutettujen tervehdyttämistoimien noudattamiseen.

16 14 Niistä keskeisimpiä ovat: Perusturva Perusturvatoimessa tulee edelleen panostaa toimiin, joiden avulla pystytään vaikuttamaan vähentävästi laitospalvelujen tarpeeseen. Hoitosijoitukset tulee käsitellä moniammatillisessa työryhmässä. Asiakkaiden kotiuttamista laitoksista tulee jatkaa olosuhteiden sen mahdollistaessa ja käyttää edullisempia laitospaikkoja aina, kun se on olosuhteiden puolesta mahdollista. Lasten päivähoidossa toteutetaan talousarviovuoden aikana varhaiskasvatuksen siirto sivistystoimen alaisuuteen. Toteutuksen organisaatiomalli ratkaistaan alkuvuonna valmistuvan selvityksen perusteella. Jatkossa huomiota tulee kiinnittää raportoinnin riittävyyteen ja siihen, että käytännöt eri päivähoitoalueilla ovat yhdenmukaiset. Päivähoitopaikan tarjoamisessa kunnan aluetta tulee tarkastella kokonaisuutena, jolloin hoitopaikka voidaan osoittaa muustakin kuin lähimmästä päivähoitoyksiköstä, mikäli se on kokonaisjärjestelyn kannalta perusteltua. Perhepäivähoito säilytetään myös jatkossa tärkeänä osana lasten päivähoitopalvelujen tarjontaa. Sivistystoimi Avustajaresurssin määrä on Lopella selvästi korkeampi kuin seudun muissa kunnissa. Koulutoimen tulee etsiä keinot, joilla oppilasavustusta voidaan vähentää. Opetusryhmien muodostamisessa tulee tarkastella nykyistä laajemmin koulualuekokonaisuutta, huomioiden niin toiminnalliset kuin taloudellisetkin perusteet. Iltapäivätoiminnan ryhmän perustamisen ryhmäkokoraja on 10. Mikäli ryhmäkoko putoaa toimintavuoden aikana alle em. rajan, ryhmä lakkautetaan. Opettajasijaista voi käyttää lyhyissä sijaistarpeissa vain poikkeustapauksissa. Pääosin lyhyet sijaisuudet hoidetaan muiden opettajien toimesta, oman toimen ohella. Kunnan oman toiminnan kannalta tarpeeton omaisuus myydään. Myynnistä saatavalla tulolla pienennetään kunnan velkataakkaa joko vähentämällä lainanottoa tai maksamalla pois vanhoja lainoja. Seuraavat kohteet myydään: Räyskälän leirikeskusalue Vojakkalan koulu Läyliäisten paloasema Läyliäisten nuorisotila Kirkonkylän terveystalo (vanha) Prammi 2-3 yksittäistä asunto-osakehuoneistoa mukaan lukien Kentänkulman hammashoitolatilat Jos kohteita ei saada myytyä, ne voidaan erillisillä päätöksillä myös vuokrata enintään viiden vuoden ajaksi. Lisäksi: Taksapolitiikan on oltava aktiivista ja siinä tulee pyrkiä kustannusvastaavuuteen maksuasetusten asettamissa rajoissa. Hallintokuntien tulee kaikessa päätöksenteossaan ja toiminnassaan tiedostaa ratkaisujen taloudelliset seuraamukset ja toimia niin, että talousarviossa asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Tämä tuo tuloksenaan tasapainoisen talouden. Muutoskuntayhtymävalmistelun johdosta erityisesti perusturvatoimessa tulee pidättäytyä uusien, vakinaisten toimien ja virkojen perustamisesta. Tarvitaan vielä usean vuoden myönteinen kehitys ennen kuin taseen tunnusluvuissa saavutetaan valtakunnallinen keskiarvotaso.

17 15 4. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 4.1. Henkilöstömuutokset 2011 Talousarvioehdotukseen sisältyy perusturvalautakunnan toimialueella Aikuissosiaalityön ohjaajan (päihdetyö ja työllistäminen) määräaikaisen toimen muuttaminen vakinaiseksi. Toimi on perustettu vuonna 2009, mutta sitä ei ole määräaikaisena saatu täytettyä. Toimintakeskus Kuuselaan lukien ohjaajan toimi. Toimi perustetaan määräaikaisena saakka mahdollisen muutoskuntayhtymän perustamisen takia. Launosten Päiväkoti Sirkukseen lastentarhanopettajan toimi ja lastenhoitajan toimi määräaikaisena saakka. Talousarvioehdotukseen ei sisälly lasten päivähoidossa kahden määräaikaisen avustajan toimen vakinaistamista. Talousarvioehdotukseen sisältyy lisäksi seuraavat nimikemuutokset, joilla ei ole vaikutusta palkkauskustannuksiin: Tehtäväalue Nykyinen nimike Uusi nimike Maankäyttö ja kaavoitus maankäyttöinsinööri maankäyttöpäällikkö Ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta lupa- ja valvontatarkastaja tarkastusinsinööri Lasten päivähoito perhepäivähoidon varahenkilö resurssihoitaja Perusopetus tuntiopettaja (kotitalous) kotitalouden lehtori tuntiopettaja erityisopettaja Rakennukset ammattimies vastaava kiinteistönhoitaja Talousarvioehdotukseen ei sisälly Mäntykodin lähihoitajan toimien (6 kpl) muuttamista ohjaajan toimiksi, koska nimikkeet joka tapauksessa harmonisoidaan seudullisesti, mikäli muutoskuntayhtymä perustetaan. Koulunkäyntiavustajan toimien muuttamista koulunkäyntiohjaajan toimiksi. Asiaan palataan vuoden 2012 talousarvion valmistelun yhteydessä varhaiskasvatuksen siirron toteuduttua. Talousarvion kohtaan Henkilöstö on kirjattu tehtäväalueittain vuosien kohdalle kunkin tehtäväalueen vakinaiset ja määräaikaiset virat/toimet. Viran/toimen palkkakustannus voi jakautua useammalle eri tehtäväalueelle ja kustannuspaikalle tehtävänkuvauksiin perustuen ja työpanoksen kohdentumisen johdosta. Kukin virka/toimi on merkitty sille tehtäväalueelle, jolle se on perustettu. Tehtäväalueelle, jolle ei ole kirjattu ainuttakaan virkaa/tointa, voi kuitenkin kohdentua palkkakustannuksia henkilöstön tehtävänkuvauksiin perustuen.

18 16 5. TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUS Käyttötalous Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot toimielimille. Valtuustoon nähden sitovia ovat tehtäväalueen määrärahat ja tuloarviot sekä erikseen talousarvion perusteluissa sitoviksi määritetyt tavoitteet. Tehtäväaluekohtaisesti on lisäksi toiminnallisia tavoitteita, jotka on tarkoitettu ohjaamaan toimielimen toimintaa, mutta eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Tavoiteasettelut perustuvat erilliseen Lopen kunnan strategiaan, joka on kunnan toimintaa valtuustokauden ja pidemmälläkin aikavälillä ohjaava asiakirja. Talousarvion perusteluissa on erikseen todettu ne tehtävät tai kustannuspaikat, jotka toimivat nettoyksikköinä eli niiden määrärahan sitovuustaso on tulojen ja menojen erotus. Talousarvion yksityiskohtaiset perustelut ovat ohjeellisia, hallintokuntien tulee noudattaa perusteluissa kuvattua toiminnallista linjaa. Myös talousarviossa esitetyt mittarit ja tunnusluvut ovat ohjeellisia eivätkä valtuustoon nähden sitovia. Kuel-maksut on laskettu talousarvioon kokonaisuudessaan palkkaperusteisesti. Kuitenkin maksun eläkemenoperusteinen osuus kirjataan aiheutumisperusteen mukaan tehtäväalueille Kuntien eläkevakuutukselta saatavan erittelyn mukaan. Kunnanhallituksella on valtuudet päättää tämän kirjaamiskäytännön edellyttämistä määrärahasiirroista tehtäväalueiden välillä. Talousarviovuoden aikana tehtävä varhaiskasvatuksen organisaatiomuutos tulee aiheuttamaan tarpeen muuttaa talousarviokarttaa. Toimielimen velvollisuutena on laatia valtuuston hyväksymän talousarvion pohjalta käyttösuunnitelma, jolla tehtäväalueen määräraha jaetaan tulosyksiköille ja kustannuspaikoille, sekä päättää toimialueellaan sitovuudesta ja käyttövaltuuksista. Investointiosa Nimetyille kohteille myönnetyt rakentamismäärärahat ovat hankekohtaisesti sitovia. Seuraavien menoluokkien menojen yhteismäärät kohdassa mainituin poikkeuksin ovat valtuustoon nähden sitovia: 1. Käyttöomaisuuden arvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 2. Irtain omaisuus toimielinkohtaisesti 3. Peruskorjaus- ja muutostyöt 4. Liikenneväylät 5. Lopen vesilaitos 6. Teknisen toimen irtain omaisuus Menoluokkien 1 ja 2 osalta kunnanhallitus päättää kustannuspaikkojen välisistä määrärahasiirroista, menoluokkien 3-6 sisäisistä siirroista päättää tekninen lautakunta. Raportointi Talousarvion toteutumisesta raportoidaan kunnanhallitukselle ja lautakunnille kahden kuukauden välein tuloslaskelmatasolla. Valtuustolle raportoidaan neljän kuukauden välein osavuosikatsauksilla, joista viimeinen on tilinpäätös.

19 17 Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa esitetään kokonaistalouden keskeiset erät: varsinaisen toiminnan tulot ja menot, verotulot, valtionosuudet sekä suunnitelman mukaiset poistot. Tuloslaskelmaosan menoista korkomenojen yhteismäärä ja muiden rahoitusmenojen yhteismäärä ovat valtuustoon nähden sitovia määrärahoja. Vastaavasti tuloista ovat verotulot, valtionosuudet, korkotulot ja muut rahoitustulot valtuustoon nähden sitovia tuloarvioita. Rahoitussuunnitelmaosa Rahoitusosassa osoitetaan, kuinka menot rahoitetaan. Valtuustoon nähden sitovan tuloerän muodostaa rahoitustarpeen kattamiseksi otettavien pitkäaikaisten lainojen enimmäismäärä.

20 18 6. TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA 6.1. Tuloslaskelma TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot käyttöomais Satunnaiset tuotot + Satunnaiset kulut - Arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Suunnitelmakauden talous on lähtökohdiltaan ylijäämäinen. Talousarvion tuloslaskelman yksityiskohtainen erittely on liitteenä. Vuosikate Vuosikate osoittaa, minkä verran tulorahoituksella pystytään kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneita kuluja eli poistoja ja investointeja. Tasapainoisen talouden yksi keskeinen tunnusmerkki on se, että vuosikate riittää poistoihin, jotka puolestaan vastaavat korvausinvestointien määrää. Talousarvioehdotuksessa vuosikate riittää kattamaan niin poistojen kuin investointienkin määrän. Tasapainoisuuden vakiinnuttaminen edellyttää tervehdyttämistoimien täysipainoista hyödyntämistä, kunnan myönteisen yleisen kehityksen jatkumista ja tarkkaa taloudenpitoa. Laskelma on suunnitelmavuosien osalta tehty vuoden 2011 kustannustasossa inflaation vaikutusta huomioimatta. Palkkauskustannusten ja asiakaspalvelujen ostojen vuotuiseksi reaalikasvuksi on arvioitu 1-2 %. Verotulojen kertymä on arvioitu hitaasti nousevaksi, siitäkin huolimatta, että kuntasektorin yhteisöveron jako-osuuden tilapäinen korotus poistuu vuoden 2011 jälkeen. Laskenta perustuu palkkasummakehityksen arvioituun kasvuun, jota kunnan väestökasvu täydentää. Myös valtionosuuksien kautta saatavan rahoituksen arvioidaan lievästi kasvavan.

21 19 Poistot Poistojen määrä on tasapainottumassa, kun investoinnit vähenevät suunnitelmakaudella merkittävästi edellisiin vuosiin verrattuna. Kehitys helpottaa paineita myös käyttötalouden kautta muodostuvaa vuosikatetta kohtaan Rahoituslaskelma TP 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 TS 2013 Tulorahoitus Vuosikate(+/-) Satunnaiset erät (+/-) Tulorahoituksen korjauserät (+/-) Tulorahoitus yhteensä Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit (-) Rahoitusosuudet investointeihin (+) Käyttöomaisuuden myyntituotot (+) Investoinnit Varsinainen toiminta ja investoinnit netto Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainojen vähennys (+) Antolainojen lisäys (-) Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) Pitkäaikaisten lainojen vähennys (-) Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) Lyhytaikaisten lainojen vähennys (-) Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminnan kassavirta Kassavarojen muutos Lainakanta Lainamäärä euroa/as Asukasluku Laskelmassa asukasluku perustuu Tilastokeskuksen vuoden 2009 ennusteeseen.

22 20 Rahoituslaskelma osoittaa konkreettisesti investointiohjelman keventymisen kolmen suunnitelmavuoden investointien yhteismäärä on selvästi pienempi kuin vuoden 2009 toteutuma. Tulorahoitus riittää hyvin kattamaan investointien määrän, joten tällä mittarilla suunnitelmakauden talous on ylijäämäinen. Sitä myös tarvitaan, jotta lainamäärä saadaan laskuun ja sen myötä kunnan taserakennetta ja talouden tunnuslukuja paremmaksi Verotulot Taloussuunnitelma perustuu seuraavaan verotulokertymän arvioon: TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Kunnallisvero tuloveroprosentti 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 Kiinteistövero Yhteisövero YHTEENSÄ Kunnallisverotuloa ennakoidaan kertyvän vuonna 2010 hieman yli budjetoidun, mutta kuitenkin vähemmän kuin vuonna Talousarvio perustuu laskentaan, jossa vuoden 2011 kunnallisverotulojen määrä vastaa vuoden 2009 kertymää. Suunnitelmavuosien laskelma perustuu valtakunnalliseen arviointiin talouden yleisestä kehityksestä. Koko maan tasolla kunnallisverotilitysten arvioidaan vuonna 2010 olevan edellisvuoden tasolla ja vuonna 2011 kasvavan noin 2 prosenttia. Suunnitelmakauden jatkovuosille ennustetaan 3-4 prosentin kasvua. Laskenta perustuu 20,00 prosentin tuloveroon koko suunnitelmakauden. Yhteisöveron tilitysten arvioidaan valtakunnallisesti kasvavan vuonna 2011 edelliseen vuoteen verrattuna kaikkiaan viitisentoista prosenttia, arviointiin liittyy kuitenkin epävarmuutta. Talousarvioehdotukseen on laskettu noin 7 %:n kasvu vuoden 2010 arvioituun kertymään. Elvytystoimena toteutettu kuntaryhmän yhteisöveron jako-osuuden tilapäinen korotus jatkuu vielä vuoden 2011 ja sen päättyminen on laskennassa huomioitu verotulokertymän pienenemisenä. Kiinteistöveron tuottoon ei odoteta merkittävää muutosta suunnitelmakaudella. Koiraveroa ei peritä suunnitelmakaudella Valtionosuudet Taloussuunnitelmakauden valtionosuudet on arvioitu seuraavasti: TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Yleinen valtionosuus Sosiaalitoimen valtionosuus Opetustoimen valtionosuus YHTEENSÄ Talousarvioesityksessä valtionosuudet on huomioitu valtion budjettiesityksen ja muiden talousarvion valmisteluvaiheessa käytettävissä olevien tietojen ja arvioiden perusteella. Valtionosuuspäätökset tehdään joulukuussa.

23 21 Vuoden 2010 alusta lukien toteutettiin valtionosuusuudistus, jolla otettiin askel kohti yhden valtionosuuden järjestelmää. Uudistuksessa ns. yhden putken valtionosuuksiin kuuluvat yleinen osa (entinen yleinen valtionosuus), sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset, esi- ja perusopetuksen vuotiaiden ikäluokan mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset, yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtainen taiteen perusopetus ja kuntien kulttuuritoimi. Yhden putken järjestelmän ulkopuolelle jäivät vielä mm. aamu- ja iltapäivätoiminta, kansalaisopistotoiminta, liikunta- ja nuorisotyö sekä ylläpitäjäjärjestelmän mukainen toisen asteen koulutus eli Lopella lukio. Valtionosuusuudistuksessa suurimmat muutokset tapahtuivat esi- ja perusopetuksen rahoituksessa, jossa siirryttiin vuoden 2010 alusta ns. ylläpitäjäjärjestelmästä kotikunnan mukaisiin ikäluokan perusteella määräytyviin valtionosuuksiin. Samalla otettiin käyttöön keskitetysti laskettavat kotikuntakorvaukset niiden oppilaiden osalta, jotka suorittavat esi- tai perusopetusta muussa kunnassa kuin omassa kotikunnassaan. Ohjeen mukaan kotikuntakorvaukset esitetään talousarviossa toimintamenoina ja -tuloina, ei valtionosuuden lisäyksinä ja vähennyksinä. Talousarvioehdotuksessa kotikuntakorvaukset on käsitelty perusopetuksen yhteisten kustannusten kustannuspaikalla, jossa kotikuntakorvaustuloina on euroa ja menoina euroa. Kotikuntakorvausten maksatus hoidetaan kerättyjen oppilastietojen mukaan keskitetysti valtionosuustilitysten yhteydessä niin, että korvauksia ei erikseen laskuteta. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta aiheutuneet kuntien valtionosuuden lisäykset ja vähennykset tasattiin kuntien kesken niin, että kunnan valtionosuuden määrä ei uudistuksessa muuttunut. Vertailulaskelma tehtiin jokaiselle kunnalle erikseen ja sen mukaan määräytynyt valtionosuuden lisäys tai vähennys otetaan huomioon pysyvästi tulevina vuosina. Loppi saa valtionosuusjärjestelmän muutoksen tasauksena euroa. Vuoden 2011 valtionosuusperusteisiin tehdään valtion budjettiesityksen mukaan 1,6 %:n suuruinen indeksitarkistus. Vuosina tehdyt vajaat indeksitarkistukset säilyvät myös jatkossa kuntien rasitteena valtionosuutta vähentävinä, samoin muut aikaisemmin päätetyt vähennykset ja lisäykset vaikuttavat jatkossakin valtionosuuden määrään. Valtionosuusperusteissa kompensoidaan kunnille vuoden 2011 verotulomenetykset, suuruudeltaan 129 M, mikä lisää Lopen valtionosuuksia noin euroa. Perusteissa kompensoidaan lisäksi vuoden 2010 verotulomenetyksiä kaikkiaan 375 M. Kunnan vuoden 2011 valtionosuuden määräytymisperusteet on tiivistetty liitteenä olevaan laskelmaan Lainakanta Valtuusto vahvisti vuodelle 2010 kunnanhallituksen lainanottovaltuuksiksi euroa, uuden pitkäaikaisen lainan nosto jää euroon. Se merkitsee sitä, että pitkäaikaisen lainan määrä vähenee runsaat euroa ja, että lainakanta kokonaisuudessaan on noin euroa asukasta kohti eli 160 euroa vähemmän kuin edellisessä tilinpäätöksessä. Näin strategiassa asetettu tavoite lainamäärän kääntämisestä laskuun valtuustokauden loppuun mennessä toteutuu etupainotteisesti. Vuoden 2011 talousarviossa on varattu ulkoisiin korkomenoihin euroa. Korkotason odotetaan vuoden aikana kääntyvän maltilliseen nousuun. Lainan lyhennykset tulevat olemaan noin euroa. Rahoituslaskelman mukaan kunnan lainarahan tarve vuonna 2011 on noin euroa. Kunnan velkamäärä pienenee suunnitelman mukaan vuosittain, mutta pysyy koko maan keskiarvoa korkeampana.

24 Talousarvion yhteenveto vuodelle 2011 TP 2009 TA 2010 TA 2011 Kasvu % Keskusvaalilautakunta Tulot Menot Netto Tarkastuslautakunta Menot ,3 Kunnanhallitus Tulot ,3 Menot ,6 Netto ,2 Ympäristö- ja rakennuslautakunta Tulot ,3 Menot ,9 Netto ,0 Perusturvalautakunta / Terveydenhuolto Menot ,7 Perusturvalautakunta / Sosiaalitoimi Tulot ,0 Menot ,7 Netto ,2 Sivistyslautakunta Tulot ,4 Menot ,1 Netto ,3 Vapaa-aikalautakunta Tulot ,7 Menot ,6 Netto ,4 Tekninen lautakunta Tulot ,2 Menot ,7 Netto ,5

25 23 TP 2009 TA 2010 TA 2011 Kasvu % Käyttötalous yhteensä Tulot ,1 Menot ,5 Toimintakate ,3

26 7. KÄYTTÖTALOUS 24

27 25 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: KESKUSVAALILAUTAKUNTA VAALIT Perustehtävä Valtiollisten ja kunnallisten vaalien sekä kansanäänestysten paikalliset järjestelytehtävät. TALOUSARVIO 2011 Määrärahat ja tuloarviot TP2009 TA2010 TA TS2012 TS2013 +/- % Toimintatuotot Valm. omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Poistot Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset Vuonna 2011 on eduskuntavaalit. Lisäksi suunnitelmakaudella järjestetään presidentinvaalit ja kuntavaalit vuonna 2012.

28 26 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: TARKASTUSLAUTAKUNTA TARKASTUSTOIMI Perustehtävä Kuntalain 9. luvussa on määritelty tarkastustoimen tehtävät, joita lautakunta ja tilintarkastaja toteuttavat: Tarkastuksen organisointi sekä tavoitteiden toteutumisen ja talouden tilan arviointi (Kuntalaki 71 ) Hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen laillisuuden sekä valtionosuusperusteiden oikeellisuuden ja sisäisen valvonnan toimivuuden varmistaminen (Kuntalaki 73 ja 75 ). TALOUSARVIO 2010 Toiminnalliset tavoitteet 1. Kunnan toiminnan lainmukaisuuden ja luotettavuuden varmistaminen 2. Valtuuston ja lautakuntien asettamien tavoitteiden toteutumisen arviointi Mittarit, joilla kuvataan onnistumista menestystekijöiden suhteen Päätösten, tilinpäätöksen ja toiminnan laillisuustarkastus ja vastuuhenkilöiden kuuleminen Vuotuinen toimintakertomus ja tilinpäätös, vastuuhenkilöiden kuuleminen, vertailutietojen hyödyntäminen Vastuuhenkilö Määrärahat ja tuloarviot TP2009 TA2010 TA TS2012 TS2013 +/- % Toimintatuotot Valm. omaan käyttöön Toimintakulut , Toimintakate , Poistot Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset Tilintarkastuksesta vastaa Oy Audiator Ab, vastuullisena tilintarkastajana JHTT Raija Ruuskanen.

29 27 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: KUNNANHALLITUS KESKUSHALLINTO Perustehtävä Huolehtia osaltaan kunnan kehittämisestä, edunvalvonnasta ja johtamisjärjestelmän toimivuudesta sekä kunnan resursseista, joita tarvitaan kunnan kehittämisessä, virnaomaistoimintojen hoidossa ja kunnan palvelutuotannossa. TALOUSARVIO 2011 Sitovat tavoitteet 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita koskeva selvitys ja sen pohjalta tehtävä päätös tulevaisuuden palvelurakenteesta 2. Varhaiskasvatusselvitys ja sen pohjalta tehtävien organisatoristen muutosten täytäntöönpano 3. Yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut organisaatiorakenneja palvelutuotannon muutoksiin liittyen toteutettu Mittarit, joilla kuvataan onnistumista menestystekijöiden suhteen Päätös sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenteesta Varhaiskasvatusselvitys ja päätös varhaiskasvatuksen tulevaisuuden organisaatiomallista Neuvottelut käyty hyvissä ajoin ennen päätösten täytäntöönpanoa Vastuuhenkilö kunnanjohtaja kunnanjohtaja henkilöstöpäällikkö Toiminnalliset tavoitteet Mittarit, joilla kuvataan onnistumista Vastuuhenkilö menestystekijöiden suhteen 1. Väkiluvun kasvu 0,5-1 % Toteutunut väkiluvun kasvu kunnanjohtaja 2. Perusturvan keskeisimmät Hinnat määritelty talousjohtaja suoritteet hinnoiteltu 3. Investoinnit = poistot Tilinpäätös talousjohtaja 4. Henkilöstöresursseja arvioidaan palvelutuotannon tarpeen näkökulmasta Henkilöstömäärä/hallintokunta vrt henkilöstöpäällikkö talousjohtaja Määrärahat ja tuloarviot TP2009 TA2010 TA TS2012 TS2013 +/- % Toimintatuotot , Valm. omaan käyttöön 129 Toimintakulut , Toimintakate , Poistot 1 321

30 28 Henkilöstö TA 2011 TS 2012 TS 2013 Virat/toimet Määräaikaiset Työllistetyt ja muut 1 (6 kk) Perustetut virat/toimet (11): Kunnanjohtaja, hallintojohtaja, talousjohtaja, kehittämispäällikkö, asuntosihteeri, pääkirjanpitäjä, laskentasihteeri (2), asiahallintasihteeri, asiakaspalvelusihteeri, palvelusihteeri. Määräajaksi täytetyt virat/toimet (2): Kyläkoordinaattori, projektipäällikkö. Palvelutuotannon muutokset/kustannusmuutokset Kunnan hallintojohtajan virka on hallintojohtajan virkavapauden johdosta avoinna saakka. Hallintojohtajan virkavapauden ajan henkilöstöhallintoa johtaa määräaikainen henkilöstöpäällikkö. Talousarvioehdotuksesta on poistettu ystävyyskuntatoiminnan määrärahat Lopen Pohjola-Norden yhdistykselle myönnettävää avustusta lukuun ottamatta. Elinkeinojen kehittämisen määrärahoihin sisältyy kehittämispäällikön palkka ja 30 % kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikön palkasta. Määrärahat kunnan yleisen ja tonttien markkinoinnin kustannuksiin sisältäen Loppi tutuksi palveluhakemiston kustannukset, ml. nettiversio. Lisäksi ehdotukseen sisältyy määräraha YritysVoimala Oy:n jäsenmaksuun, ml. KOKO-ohjelman kustannukset, sekä mm. varaus Osaamiskeskusohjelman toteutuskustannuksiin. Tehtäväalueen määrärahoihin sisältyvät myös Hämeen liiton, Suomen Kuntaliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen sekä erilaisten yhdistysten jäsenmaksut. Talousarvioehdotukseen sisältyy euron määräraha yhdistysten harkinnanvaraisiin, vastikkeellisiin avustuksiin. Järjestöjen yleisiin toiminta-avustuksiin määrärahaa ei ole varattu. Lähinnä sosiaali- ja terveydenhuollon alueella (muutoskuntayhtymä) tehtäviä seudullisia selvityksiä varten on euron määrärahavaraus. Kunta myy 50 % asuntosihteerin työajasta Hausjärven kunnalle. EU-hankkeiden tehtäväalueella on määrärahat kunnan itse hallinnoimiin Hämeen järviylängön luontomatkailua ja matkailuyrittäjyyttä kehittävään HÄJY 011-hankkeeseen, toteutusaika , ja Toimeliaat kylät hankkeeseen, toteutusaika Vastaavaa hankerahaa ei ole taloussuunnitelmassa varattu vuoden 2011 jälkeen. Talousarvioehdotuksessa on lisäksi määrärahat muiden toimijoiden hallinnoimiin yhteisiin hankkeisiin, joihin kunta on päätöksillään sitoutunut. Mahdollisiin uusiin ohjelmakauden hankkeisiin on talousarviossa varattu euron määräraha, käyttö kunnanhallituksen erillispäätöksin. Keskitetyt palvelut toimii nettoyksikkönä, sisältää seuraavat kustannuspaikat: Hallintopalvelut Talouspalvelut Neuvonta- ja laitepalvelut Atk Suunnittelu Asuntoasiat

31 29 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: KUNNANHALLITUS HENKILÖSTÖHALLINTO Perustehtävä Henkilöstökoulutus, yhteistoiminta, työsuojelu, työterveyshuolto, tyky-toiminta, työllistäminen ja palkkavaraukset. Lopen kunnan keskitetty henkilöstöhallinto ja henkilöstöpolitiikan kehittäminen. TALOUSARVIO 2011 Sitovat tavoitteet 1. Toimiva varhaisen puuttumisen malli 4. Tuottavuutta ja tuloksellisuutta mittaava kriteeristö luotu Mittarit, joilla kuvataan onnistumista menestystekijöiden suhteen Malli otettu käyttöön Sairauspoissaolojen määrä pienempi kuin vuonna 2010 Kriteeristö hyväksytty ja otettu käyttöön Vastuuhenkilö henkilöstöpäällikkö henkilöstöpäällikkö Toiminnalliset tavoitteet Mittarit, joilla kuvataan onnistumista Vastuuhenkilö menestystekijöiden suhteen 1. Esimiesinfoja vähintään 4 kpl / Esimiesinfojen lukumäärä henkilöstöpäällikkö vuosi 2. Sähköinen rekrytointijärjestelmä Sähköisen järjestelmän käyttöönotto henkilöstöpäällikkö käytössä elokuussa Rekrytointiohje Hyväksytty ohje henkilöstöpäällikkö 4. Suunnitelmallinen tyky-toiminta Toimintasuunnitelman toteutuminen henkilöstöpäällikkö toimintasuunnitelman laatiminen 5. Perehdytysopas Opas hyväksytty ja otettu käyttöön henkilöstöpäällikkö Määrärahat ja tuloarviot TP2009 TA2010 TA TS2012 TS2013 +/- % Toimintatuotot , Valm. omaan käyttöön Toimintakulut , Toimintakate , Poistot Henkilöstö TA 2011 TS 2012 TS 2013 Virat/toimet Määräaikaiset 1 Perustetut virat/toimet (1): Palkkasihteeri. Määräajaksi täytetyt virat/toimet (1): Henkilöstöpäällikkö.