Yrittäjätiedote. ER j A

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrittäjätiedote. ER j A"

Transkriptio

1 Yrittäjätiedote ER j A jarkko VUODEN YRITTÄJÄ: PUUSEPÄNLIIKE AIMO JÄRVINEN URPO RANNALLE UUDENMAAN YRITTÄJIEN ELÄMÄNTYÖPALKINTO JÄRVENPÄÄ PILOTTIKUNNAKSI KUNTALIITON HANKKEESEEN FINNVERA MUKANA YRITYSJÄRJESTELYISSÄ KOTIKAUPUNGIN MENESTYMINEN ON YHTEINEN PÄÄMÄÄRÄ UUSI PUHEENJOHTAJA JA HALLITUSKOKOONPANO VUODELLE

2 Nordea Pankki Suomi Oyj Verkkopankki säästää aikaa yrityksellesi! Kun yritykselläsi on käytössä verkkopankki, maksat laskut, tarkistat tilitapahtumat ja saldon, teet tilisiirrot ja paljon muuta. Lisätietoja saat osoitteesta omalta Nordean yhteyshenkilöltäsi ja Nordea Yrityspalvelusta (pvm/mpm) ma pe Teemme sen mahdolliseksi Sibeliuksenkatu 15 Järvenpää nordea.fi A 2

3 TAANTUMASSA ON MAHDOLLISUUS Ellei ole aivan kuurosokea, ei ole voinut viime aikoina olla kuulematta lamasta, taantumasta tai suuresta suhdannetaantumasta. Samasta asiasta puhutaan monin eri tavoin. Ei kukaan lamaa lietso, totta se on. Mutta totta ei ole se kaikki surkeus, jota valitetaan. Lama on aina mahdollisuus uuteen: joko perusteelliseen markkinaosuuksien uusjakoon tai ainakin uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraukseen. Ihminenhän on innovatiivisimmillaan, kun pula uhkaa. Jatkuva menestys rahan ja tavaran muodossa saattaa laiskistaa. Mutta olisiko Sinun aika toimia erilailla kuin muut, onhan nimenomaan erilaistuminen yksi tie markkinamenestykseen? Olisiko aika laajentaa, kun kaikki muut supistavat? Olisiko aika tuoda markkinoille uusia tuotteita tai palveluita, kun muut lopettavat vanhoja? Mieti oma menestystiesi ja ala toimia. Mieluiten ajoissa. Me yrittäjäthän olemme aina olleet edelläkävijöitä, miksei siis nytkin? Nyt on elämässäni taas kerran aika kääntää sivua. Kaksi vuotta sitten astuin sydän pamppaillen isoihin saappaisiin siis konkreettisestikin onhan Ismo Nöjd hiukan kookkaampi kuin minä ja saappaatkin ovat suuremmat. Ismo oli toiminut huikeat 7 vuotta Järvenpään Yrittäjien puheenjohtajana ja saanut paljon aikaan. Hän oli jo pari vuotta haastanut minua puheenjohtajakisaan jos sitä nyt kisaksi voi sanoa tunkua kun ei ole tuntunut ko. virkaan olevan. Tiesin, että tällä pallilla istuessaan saa hommia paiskia, eikä se minua pelottanut. Mutta mietin kovasti, onnistunko innostamaan ihmisiä toimintaan, pystynkö vaikuttamaan asioihin jne. Järjestötoiminta ja kunnallinen päätöksenteko ei ollut minulle tuttua kauraa. Kaksi vuotta on takana ja niin on Saarelaisen tyttö oppinut kovasti niin järjestötoiminnasta kuin kunnan byrokratiastakin. Paljon on tullut ymmärrystä kunnallisen päätöksenteon hitauteen, mutta on myös tullut nähtyä, että asioihin voi oikeasti vaikuttaa, kunhan vain löytää oikeat kanavat ja perustelee asiansa tarpeeksi hyvin. Ja sinnikäs on oltava. Aika on ollut antoisaa ja mukavaa, päivääkään en vaihtaisi pois! Tavoitteenani oli saada ihmiset osallistumaan entistä aktiivisemmin eri tilaisuuksiin. Tilaisuuksia on järjestetty ajatuksella, että jokaiselle löytyisi jotakin. Tilaisuuksien kävijämäärät eivät ole olleet aina suuria, mutta palaute on ollut sitäkin rohkaisevampaa. Kaudellani yhdistyksen jäsenmäärä on nousut reilusti yli 600 jäsenen, yrittäjien lounaat ovat vakiinnuttaneet paikkansa ja niissä, niin kuin aamukahvitilaisuuksissa, käy lähes satakunta ihmistä. Se on paljon, kun ottaa huomioon, että nykyään kaikilla on kiire ja meitä vedetään joka suuntaan. On kuitenkin aika antaa tilaa uusille tuulille. Ilmoitin jo kesällä lopettavani vuodenvaihteessa puheenjohtajan hommat. Ruuhkaa ei taaskaan ollut ymmärrettävistä syistä. Yrittäjillä on ihan tarpeeksi töitä muutenkin. Yksi rohkea ilmaantui kuitenkin! Syyskokous valitsi uudeksi puheenjohtajaksi Jarkko Åströmin, Foral Design Oy:stä. Voi kuulostaa jo jankutukselta, mutta toistan taas kerran, että puheenjohtajan työ ja koko hallitustyöskentely on todella antoisaa hommaa. Siellä on vain voittajia. Panostukselleen saa kyllä vastinetta aimo annoksen. Näin jälkikäteen ajatellen, on saldo jäänyt minulle sekä yritykselleni reilusti plussan puolelle. Olen päässyt aitiopaikalta seuraamaan yhteiskunnallista toimintaa, tavannut paljon mielenkiintoisia ihmisiä ja luonut hyviä suhteita, joita olen voinut hyödyntää yritykseni kehityksen eteen. Minut valittiin edelleen hallitukseen ja toivonkin, että voin olla tukemassa Jarkon työtä omien kokemusteni pohjalta. Samoin voin jatkossa keskittyä lempityöhöni; ihmisten aktivoimiseen mukaan toimintaan ja sen kehittämiseen. Lämmin kiitos kaikesta tuesta ja kannustuksesta, jota olen puheenjohtajakautenani teiltä saanut! Tsemppiterveisin Erja Saarelainen, puheenjohtaja mallia Iloista joulun odotusta kaikille järvenpääläisille yrittäjille! Julkaisija: Järvenpään Yrittäjät ry Toimitus: Hallituksen jäsenet Suunnittelu ja taitto: Merja Altén, Graafinen Konerivi Oy Paino: Savion Kirjapaino Oy, Kerava 2008 Ilmoitustilavaraukset: puh Merja Altén, Yrittäjätiedote nro 1/2009: juttuaineistot viimeistään , ilmoitusaineistot , ilmestyy viikolla 10. 3

4 UUDENMAAN YRITTÄJÄLEHDET YHDISTYVÄT FIRMAKSI ALUEEN YRITTÄJILLE UUSI LEHTI, PÄÄTOIMITTAJAKSI JONE NIKULA Helsingin Yrittäjien, Pääkaupunkiseudun Yrittäjien ja Uudenmaan Yrittäjien aikaisemmat erillisinä tabloidlehtinä ilmestyneet julkaisut yhdistyvät uudeksi aikakauslehdeksi. Uuden lehden nimi on FIRMA ja se ilmestyy aluksi 6 kertaa vuodessa. Lehden levikki on kpl. Se jaetaan osoitteellisena kaikkiin alueen yrityksiin, niin järjestöjen jäsenyrityksiin kuin muihinkin toimipaikallisiin yrityksiin. Ensimmäinen numero ilmestyy maaliskuussa FIRMA on korkealuokkainen erikoislehti sekä sisällöltään että ulkomuodoltaan. Lehti kertoo ymmärrettävällä tavalla yrittäjyydestä, talouselämän kehitystrendeistä ja liike-elämää koskettavista yhteiskunnallisista asioista. FIRMA on mukana myös yrittäjien arkipäivässä, liike-elämän lifestylea unohtamatta. Uusi lehti vastaa jäsenistömme odotuksia entistä paremmin. Vaikka tällä alueella toimii kolme yrittäjien aluejärjestöä, talousalue on yhteinen ja yrittäjät eivät välitä hallinnollisista rajoista. Uskon, että koko alueen yhteinen lehti on iso askel eteenpäin yhteisten tavoitteidemme ajamisessa ja tekee lehden houkuttelevaksi myös mainostajille, onhan lehdellä huomattavan suuri yritysjakelu. kertoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Anssi Kujala. Hän korostaa, että FIRMA tarkastelee uutisaiheita toimintaalueen yrittäjien näkökulmasta. Päätoimittajaksi Jone Nikula FIRMAn kustantaa Kustannus Oy Vista. Lehden päätoimittajaksi on nimitetty Jone Nikula. Lehden perusajatus on keskittyä yrittäjyyden ja yrittäjien asioiden ajamiseen avarakatseisesti ja omanarvontuntoisesti. FIRMA ei ole fanilehti tai sisäänpäin lämpiävä jäsenaviisi, vaan bisneslehti, Nikula kertoo uudesta tehtävästään. Jone Nikula tuo lehteen monipuolista mediaosaamista. Hän työskenteli Radio Cityssä edeten juoksupojasta ohjelmapäälliköksi. Tämän toimen ohella hän oli myös Kiss FM:n ohjelmapäällikkönä Viime vuosina Nikula on tehnyt mediatöitä niin radion, TV:n kuin printinkin parissa. Hän toimittaa edelleen Radio Rockin Uuden Rokin ilta -ohjelmaa, on tehnyt eri rooleissa TV-ohjelmia ja kirjoittanut kolumneja mm. Helsingin Sanomien Nyt-liitteeseen, Ilta-Sanomiin, Länsi-Savoon ja Sunnuntai- Suomalaiseen sekä pari kirjaa. Lisäksi reservin yliluutnantti Nikula on sangen kysytty puhuja ja juontaja eri tilaisuuksiin. Vuodesta 2006 viime syksyyn Nikula toimi Kaupungin Aika -lehden päätoimittajana. Yrittäjäjärjestöt julkaisijoina FIRMAn julkaisijoina ovat Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella toimivat kolme vahvaa Suomen Yrittäjien aluejärjestöä: Helsingin Yrittäjät (kuusi paikallisyhdistystä), Pääkaupunkiseudun Yrittäjät (paikallisyhdistykset Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa) sekä Uudenmaan Yrittäjät (29 paikallisyhdistystä). Aluejärjestöillä on yhteensä yli jäsenyritystä. Nämä yrittäjäjärjestöt paikallisyhdistyksineen tarjoavat toiminnallaan hyvän taustan lehden julkaisemiselle. Kokenut kustantaja Kustannus Oy Vista kuuluu Plus-Ryhmään, johon myös kuuluva Plus-Lehdet kustantaa tällä hetkellä Öljy- ja Kaasualan Keskusliiton Lämmöllä-lehteä, K-rautojen Ole Hyvä! -asiakaslehteä ja valistuneiden kuntien vapaa-ajanasukkailleen tilaamaa LomaKotilehteä. Vista on aikaisemmin kustantanut Helsingin, Tampereen ja Turun alueilla aikakauslehtiformaattista Kaupungin Aika -noutopistelehteä. Julkaisijat: toimitusjohtaja Petri Graeffe, Uudenmaan Yrittäjät, p toimitusjohtaja Anssi Kujala, Helsingin Yrittäjät, p toimitusjohtaja Erkki Pärssinen, Pääkaupunkiseudun Yrittäjät, p Päätoimittaja: Jone Nikula, p Kustannus Oy Vista: toimitusjohtaja Pekka Porko, p Järvenpään Romu Ky Wärtsilänkatu 92 Järvenpää Puh , Faksi Metalliromun kierrätystä teollisuudelle jo yli 50 v. Erilaista metalliromua ostetaan päivän hintaan. 4

5 "Edellisestä lamasta selvittiin kohtalaisen vähin vaurioin. Saatavia tietysti jäi jonkin verran, kun tehtiin töitä pienemmille rakennusliikkeille, jotka sitten ajautuivat konkurssiin. Jotain oli kuitenkin jäänyt taskun pohjalle, eikä velkaa ollut", muistelee Aimo. Yksityishenkilöille Puusepänliike Aimo Järvinen on valmistanut tilaustyönä kalusteita, kaapistoja ja puuportaita. "Kerran asiakas tilasi kaapiston ja oli ottanut itse mitat. Mitoissa oli kuitenkin kymmenen sentin heitto, eivätkä kaapistot mahtuneetkaan niille varattuun tilaan. Sellaistakin sattui. Eikä yksityiskodeissa työskentely ollut ihan vaaratontakaan. Katajanokalla oli keikka, teimme kerrostalohuoneistoihin invakynnyksiä parvekkeille ja käytimme yleisavainta, jos asukas ei ollut paikalla. Erääseen huoneistoon mentyämme huomasin peilistä ison schäferin viereisessä huoneessa ja silloin meitä vietiin. Juuri kun olimme päässeet ovesta karkuun, koira tömäytti päin ovea. Luultavasti olisi purrut, ellemme olisi ehtineet turvaan. Sen huoneiston kynnys jäi sillä kertaa tekemättä. Aimo Järvinen laskeskelee toimistossaan tarjouksia piirustusten perusteella kuten aina ennenkin. Aimo Järvinen perusti puusepänliikkeen veljiensä Jorman ja Joukon kanssa , joten tänä vuonnahan tuli komeat 40 vuotta täyteen. Yrittäjäyhdistyksen hallituksen pohtiessa ehdokkaita Vuoden Yrittäjä -tittelin saajaksi, kriteereinä punnittiin entisten vuosien tapaan yrityksen menestystä, luotettavuutta, toimitusvarmuutta, paikallista työllistämistä jne. Tämän arvokkaan tittelin sai tänä vuonna Puusepänliike Aimo Järvinen Ky, joka edustajineen vastaanotti sen Järvenpää-talolla pidetyssä juhlassa Kävin vielä jututtamassa Aimoa verstaalla ja kyselin mitä kaikkea näihin yrittäjävuosiin onkaan mahtunut. Aimo muisti heti ensimmäisen tilauksen, joka oli Auran pitäjällä toimineeseen ravintolaan valmistettu ravintolatiski. Jatkossa ravintola- ja myymäläkalusteita on tehty ympäri Suomea. Myös Finnairin silloisen pääjohtaja Gunnar Korhosen tapaamisen Aimo muisti elävästi. Tapaaminen oli sovittu klo 13, ja kuinka sattuikaan, hän oli paikalla minuutilleen. Korhonen katsoi Aimoa tammipöytänsä takaa, kaivoi taskukellonsa ja sanoi: "Olette täsmällinen mies, me pääsemme kyllä kauppoihin." Täsmällisyys onkin ollut Järvisen periaatteena niin tapaamisissa kuin sovituissa toimitusaikatauluissakin, sana on kiertänyt ja tilauskanta on ollut hyvä. Vähän samanlainen tapaus oli eräässä omakotitalossa, kun olin asentamassa kaapistoja. Kiukkuinen schäfer hääräsi ympärillä ja kun isäntä poistui paikalta, koira päätti käyttää tilaisuutta hyväkseen ja puraisi minua. Onnekseni paksu nahkavyö suojasi puraisukohtaa ja tilanteesta selvittiin ilman lääkäriä", kertaa Aimo kauhunhetkiään schäfereiden kanssa. "Maaseudulla työskentely on oikeastaan ollut parasta, ihmiset ovat reiluja ja välittömiä. Iisalmella sattui kerran niin, että tilatut ravintolakalusteet eivät mahtuneetkaan ovesta sitään. Asiasta ei tehty sen suurempaa numeroa, kuin että ovet puitteineen purettiin pois tieltä. Kalusteet saatiin sisään ja ovirakennelma hitsailtiin takaisin paikoilleen. Joskus on ajettu harhaankin. Kuopioon Saarijärven kaupunginosaan oli tilattu kalusteet KK:n tehtaalle, mutta tilausosoitteeksi oli laitettu vain 'Saarijärvi'. Löysimme sitten itsemme Kuopion sijaan Saarijärveltä, mutta selvisihän se asia sitten puhelimitse, turhaa ajomatkaa siinä kyllä tuli melkoisesti", naureskelee puuseppä. Ei aina käy niin kuin haaveillaan Tarkoitushan oli, että veljenpoika olisi jatkanut yritystä vuodenvaihteen jälkeen, mutta pettymyksekseen Aimo kertoo suunnitelman menneen mönkään. Vaikka tilauskanta on hyvä, ja töitä on tälläkin hetkellä keväälle asti, alkoi tulevaa yrittäjäkandidaattia hirvittää huonot ajat. Tiedotusvälineet ovat varmasti pelotelleet kaikki yrittäjiksi aikovat siirtämään suunnitelmiaan laman pelossa jonnekin tulevaisuuteen. Niinpä Järvisen puusepänliikekin on nyt hieman pattitilanteessa, eläkkeelle pitäisi päästä ja jatkajaa ei nyt olekaan. "Kevään aikana päätämme lopullisesti, mitä tässä tilanteessa teemme. Työvuosia on takana jo aivan riittävästi ja mökillä tekisi mieli viettää aikaa", sanoo Aimo mietteliään näköisenä. Merja Altén 5

6 Elämäntyöstään palkittu Urpo Ranta vaimonsa Kaarinan kanssa Uudenmaan Yrittäjien gaalassa. Kuvat: EASTPRESS OY, Seppo J.J. Sirkka URPO RANNALLE UUDENMAAN YRITTÄJIEN PALKINTO ELÄMÄNTYÖSTÄ YRITTÄJÄNÄ Järvenpääläinen Kodinkonehuolto ja Varaosapalvelu Urpo Ranta Ky:n perustaja ja osa-omistaja Urpo Ranta palkittiin lauantaina Uudenmaan Yrittäjien Yksinoikeudella Sinun -gaalassa vuoden 2008 Elämäntyöpalkinnolla. Uudenmaan Yrittäjien Elämäntyöpalkinnolla halutaan kunnioittaa ja antaa tunnustusta henkilölle, joka on toiminut merkittävän pitkän ajan yrittäjänä Uudellamaalla ja esimerkillisellä tavalla edistänyt yrittäjyyttä. Urpo Ranta on järvenpääläisten hyvin tuntema yrittäjä, jonka arvot heijastuvat hänen työssään. Hyvä palvelu on pelannut äidiltä tyttärelle. Muutama vuosi sitten, kun Urpo vielä kiersi kentällä, kertoi eräs nuori äiti muistavansa, kuinka Urpo kävi korjaamassa jo lapsuuden kodin pesukoneenkin. Pesukoneita on korjattu välillä iltamyöhällä, ei niinkään rahaa saadakseen, vaan ymmärtäen, millaista on olla kolmen lapsen kanssa ilman pesukonetta, Urpo Ranta kertoo. Urpoa on yrittäjätoiminnassaan ohjannut rakkaus lajiin ja palkitsevuus siitä, kun saa asiakkaan tyytyväiseksi ja ratkaisun johonkin kinkkiseen ongelmaan. Asiakaspalvelu ei ole jäänyt huomaamatta: Kodinkonehuolto ja Varaosapalvelu Urpo Ranta Ky valittiin vuonna 2005 Electroluxin parhaaksi asiakaspalveluyritykseksi yli 200 huoltoyrityksen joukosta ja vuonna 2002 Suomen kodinkonehuoltojen liitto ry. myönsi sille Vuoden huoltoliike -tunnustuksen. Työelämässä Urpo on ollut 15-vuotiaasta asti. Työvuosia on kertynyt 52, joista kodinkonealan yrittäjänä 37, vuodesta Urpo Rannan ahkeruus on tuottanut tulosta: Kodinkonehuolto ja Varaosapalvelu Urpo Ranta Ky on kasvanut yhden miehen yrityksestä 9 henkeä työllistäväksi, alueen johtavaksi kodinkonehuoltoliikkeeksi. Tuotemyynnin lisäksi yritys edustaa perinteistä käsityöammattia, kodinkoneiden korjausta. Ranta on kouluttanut itseään työnsä ohella voidakseen palvella paremmin asiakkaitaan. Myymälän tuotevalikoima ja myynti on kehittynyt koko ajan, huoltojen määrä kasvanut ja näin yritys menestynyt. 6

7 Kodinkonehuolto ja Varaosapalvelu Urpo Ranta Ky on perheyritys parhaimmillaan. Mukana ovat edelleen Urpo-isä ja poika Mikko, joka on siirtymässä liikkeen johtoon työskenneltyään yrityksessä v alkaen. Kaarina-vaimo on ollut yrityksen toiminnassa mukana vuodesta Yhteistyö on toiminut hyvin alusta alkaen. Yrityksen alkutaipaleella Kaarina kauppasi lieden vääntimiä ja pölypusseja perheen kaksion eteisestä Urpon tehdessä huoltotöitä. Nyt Urpo Rannan tulevaisuuden suunnitelmina on jäädä ansaitulle eläkkeelle. Hän ei kuitenkaan kokonaan lopeta työelämää, vaan jää yritykseen edelleen osakkaaksi, äänettömäksi yhtiömieheksi. Mikko Ranta jatkaa yrittäjänä ja yritystä kehitetään edelleen. Kodinkonehuolto työllistää tulevaisuudessakin 3 4 asentajaa ja työnjohtoa. Lamapuheisiin Rannat suhtautuvat maltillisesti. Laskusuhdanteen aikana korjataan vanhoja koneita ja nousukauden aikana myydään paljon uusia. VUOKRALLE TARJOTAAN Toimistotyöpisteitä 1 15 henkilölle alkaen à 150,-/kk + alv Vuokraan sisältyy sähkö, vesi ja laajakaistayhteys Tiedustelut mieluiten sähköpostitse Uudenmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Petri Graeffe ojentaa palkinnon ja kukat, puheenjohtaja Mikko Simolinnalla kädessään kunniakirja. Kalliotie JÄRVENPÄÄ puh tai Yritystä ohjataan yhä enemmän kestävän kehityksen ja ekologisuuden suuntaan. Korjaamisesta ei olla luopumassa se jo itsessään estää luonnonvarojen tuhlausta. Yritys panostaa yhä edelleen ilmastonmuutoksen estämiseen myymällä, asentamalla ja huoltamalla ilmalämpöpumppuja, ilmasta-veteen -lämpöpumppuja ja vastaavia laitoksia, sekä tarjoaa yhä suurempiin kohteisiin ilmalämpöpumpputekniikalla toteutettua sisäilman lämmitystä ja jäähdytystä. Yritystoiminnan ohella Urpo Ranta on ehtinyt olla perustamassa Järvenpään Yrittäjiä ja osallistua alusta alkaen Suomen Kodinkonehuoltojen liitto ry:n toimintaan. Yritys on edelleen molempien yhdistysten jäsen. Suomen Kodinkonehuoltojen liitossa Urpo on vuosien aika osallistunut myös hallitustyöskentelyyn. Kirjanpitotoimistojen Liitto Ry:n auktorisoitu jäsentoimisto Kirjanpitotoimisto Rekola-Nieminen Oy Postikatu 10 A Järvenpää puh. (09) HUOM. UUSI OSOITE PAINOTUOTTEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS. MYÖS VENÄJÄN JA BALTIAN KIELILLÄ. KÄYNTIKORTEISTA KIRJOIHIN, ILMOITUKSISTA ITSEJÄLJENTÄVIIN, KAUPALLISESTA KALEVALAAN JA KAIKKEA SILTÄ VÄLILTÄ... Gaalaillallisella kutsuvieraat ja juuri palkitut yrittäjät nauttivat oivallisesta ateriasta. Elimäenkuja 1, Järvenpää puh , nen-konerivi.fi nen-konerivi.fi 7

8 Puhelinlangat laulaa, kun soitat , mutta kuka vastaa yrittäjän puheluun? ESITTELYSSÄ KESKI-UUDENMAAN OSUUSPANKIN YRITYSASIAKKAIDEN TUKI JA TURVA, YRITYSPALVELUNEUVONNAN NELJÄ AMMATTILAISTA Kaikkien Keski-Uudenmaan Osuuspankin yrittäjäasiakkaiden kännyköissä lienee jo muistissa tärkeä numero. Jos ei vielä ole, tallenna se viimeistään nyt. Ja vaikka et ole vielä asiakas, toivotamme sinut tervetulleeksi ensisoitolle. Soittamalla saat vastaukset ensimmäisiin kysymyksiin ja sen jälkeen sinut kutsutaan käynnille tai asiantuntija tulee luoksesi. Kun soitat numeroon , saat aina nopeasti ja varmasti vastauksen. Näin lupaa maksuliikeasiantuntija Anne Sokura ja yrityspalveluneuvonta. Neljän ystävällisen pankkiammattilaisen ryhmä auttaa alueen yrittäjiä esimerkiksi tilin avaamisessa, pankkiyhteysohjelmiston valinnassa tai asennuksessa, maksupäätteen, sirupäätteen vaihdossa, e-laskutuksessa tai rahoitustarpeen kartoituksessa. Tyhmiä tai vaikeita kysymyksiä ei ole. Kaikki asiat selviävät pitkän linjan ammattilaisten kärsivällisellä opastuksella. Kannattaa kokeilla! Esitelläänpä tarkemmin yrityspalvelun ammattilaiset. Palveluryhmää vetää maksuliikeasiantuntija Anne Sokura. Yrittäjien luona käy myös Sirpa Hankkila, heidät olet jo saattanut nähdäkin. Puhelimessa asiakkaita auttavat Riitta Pullinen ja Maarit Saarnio. Keski-Uudenmaan Osuuspankin yrittäjäasiakkaiden määrän nopea kasvu, maksuliikepalvelujen muutokset ja euromaksualueen laajentamat markkinat ovat synnyttäneet yrityspalveluneuvonnan. Pankilla on jo 6500 yritysasiakasta ja määrä on ripeässä kasvussa. Puhelinneuvonnan lisäksi yrittäjä saa tarvittaessa henkilökohtaista opastusta maksuliikeasioissa oman työpöydän ääressä. Ammattilaiset hyppäävät myös autoon ja poikkeavat yrittäjän tiloissa auttamassa aina kun tarve vaatii. Keski-Uudenmaan Osuuspankki SE PAnkki SEPA on jo täällä mitä yrittäjän kannattaa tehdä nyt Nyt kun kaikki suomalaiset tuntevat euron ja euromaksut, on aika siirtyä euromaksualueen kehityksen seuraavalle portaalle, SEPA-palveluihin. Euron myötä jokaista matkaa edeltänyt valuutanvaihto on jäänyt historiaan, ainakin Euroopan reissuilla. Muistatko edes milloin pidit kädessäsi Italian liiroja, Saksan markkoja tai Ranskan frangeja? On niin kätevä kaivaa tutut eurot lompakosta eri puolilla Eurooppaa matkustaessa ja ostoksia tehdessä. Vuoden 2008 alusta alkoi Euroopassa siirtymäaika yhtenäiseen euromaksualueeseen. SEPA on lyhenne englanninkielisistä sanoista Single Euro Payments Area. Kyse on yrittäjän arkea helpottavasta, Euroopan laajuisesta maksualueesta. Alue kattaa nimensä mukaisesti 31 maata Euroopasta. EU-maat, ETA-maat: Norja, Islanti ja Liechtenstein sekä Sveitsi. Havainnollisimmin SEPAn edut ymmärtää, kun ajattelee nykyisiä maksukäytäntöjä kotimaassa eri yritysten ja kuluttajien välillä. SEPAn myötä samat asiat hoituvat euroopanlaajuisesti vuoteen 2010 mennessä. SEPA, yhteinen euromaksualue nopeuttaa maksuliikettä, helpottaa palveluiden vertailtavuutta ja hyödyttää eurooppalaista kaupankäyntiä. Vuoden 2010 jälkeen nykyisten maakohtaisten käytäntöjen sijasta meillä on yhteinen euromaksualue. Yrityksille maksuliikenteen käytäntöjen ja standardien yhdenmukaistuminen antaa mahdollisuudet kustannustehokkaampaan kansainväliseen liiketoimintaan, kun maksujen välitys tapahtuu joustavasti ja samalla tavalla useimmissa Euroopan maissa. Mitä yrittäjän kannattaa tehdä vuonna 2008 juuri nyt tai ainakin tämän jutun lukemisen jälkeen? Kaikki yritykset Varaudu ohjelmistomuutoksiin ole yhteydessä ohjelmistotoimittajiin vaikka heti. Kysy, selvitä toimenpiteet ja varaudu muutoksiin! Tutustu mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tuleviin muutoksiin ja aloita omien ohjelmistotoimittajiesi kanssa neuvottelut SEPAn vaikutuksista yrityksesi järjestelmiin. Jos yrityksessä tehdään maksuliikejärjestelmiä koskevia ohjelmistomuutoksia ennen siirtymäkauden alkua, huomioi SEPA-muutokset uusissa järjestelmissä. 8

9 Kauppiaat Kauppojen, ravintoloiden ja muiden myyntipisteiden osalta maksupäätteiden uusiminen kannattaa tehdä ajoissa, sillä erityisesti ulkomaisten asiakkaiden palvelu helpottuu huomattavasti, kun asiakkaita voidaan palvella nopeasti ja turvallisesti. SEPA-kelpoiset kortit tulevat myös kotimaisten asiakkaiden maksuvälineiksi siirtymäkauden aikana. Kansainvälistä kauppaa käyvät yritykset IBAN ja BIC ovat olleet pakollisia ulkomaan maksuliikenteessä. Euroopassa Kansainvälistä kauppaa käyvien yritysten on ollut huomioitava IBAN-tilinumeron (International Bank Account Number) ja BIC-koodin (Bank Identifier Code) pakollisuus jo alkaen. Laita viimeistään nyt laskullesi tiliyhteystiedoksi oma IBAN ja BIC ja samoin kerää palvelu- ja tavarantoimittajien IBAN ja BIC-tiedot koko EU/ETAalueelta. Soita , jos haluat heti vastauksia kysymyksiisi SEPA:sta, lisätietoja myös YRITYKSET LOISTAVAT POISSAOLOLLAAN ALTAIRIN TÄHTITORNIHANKKEEN KERÄYKSESSÄ Tilanne on uusien lahjoitajien osalta todella synkkä. Muutamalta yksityishenkilöltä on saatu lahjoitus, mutta firmat loistavat poissaololaan. Altairin kesäinen kampanja ei tuottanut yhtäkään lahjoitusta! Nyt ryhdistäydytään ja laitetaan roposet likoon. Ne jotka eivät vielä ole osallistuneet, voivat poimia tarvittavat tiedot tästä. Altair ry, tilinro , käytä viitenumeroa Keräysaika Keräysalue Etelä-Suomen lääni Päätös OKU 2037A Hankkeen esitteitä voi tilata paperiversioina tai sähköisessä muodossa pdf-tiedostona puhelimitse tai sähköpostitse: Altair ry, M. Salo, puh , sähköposti: KEVÄÄN JA LOPPUVUODEN VÄLISENÄ AIKANA LAHJOITUKSIA OVAT TEHNEET: ESA-MATTI RISTOLA ÖLJYPOLTINASENNUS JA HUOLTO V. VARJOMÄKI LC JÄRVENPÄÄ/JANNET OSMO FRILANDER KARI HASSINEN HEIKKI ASPIVAARA TUOVI JARVA LISÄKSI KIITÄMME LIPASKERÄYKSIIN OSALLISTUNEITA. Hiusstudio Leila & Pia Wärtsilänkatu 70, Järvenpää Puh. Leila Puh. Pia Parturi-Kampaamo S.Harjuvaara Tmi gsm , Leikkuulaudat ja kuksat Kuva: Jukka Ottelin 9

10 YRITYKSET MUKAAN KUNTAPALVELUIDEN TUOTTAJIKSI JÄRVENPÄÄ PILOTTIKUNNAKSI KUNTALIITON HANKKEESEEN Järvenpää on hyvän yrittäjäyhteistyön kuntana valittu pilotiksi viiden muun paikkakunnan ohella Kuntaliiton, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n ja MTK:n yhteishankkeeseen Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajana. Hankkeen avaus- ja informaatiotilaisuus pidetään keskiviikkona, tammikuun 14. päivänä klo Järvenpää-talolla. Kutsuttuja ovat kaikki yrittäjät, jotka toivovat voivansa myydä palveluita tai tuotteita Järvenpään kaupungille tai yleensäkin kunnille. Tilaisuuden ohjelma, joka julkaistaan myöhemmin, tulee käsittämään hankkeen esittelyä, hankintalakikatsauksen ja tietoa tarjouksen teosta, yrittäjien puheenvuorot sekä kaupungin edustajien puheenvuorot hankintanäkymistä. Hankkeen puitteissa yrittäjille järjestetään ensi vuonna yhteistyössä yrittäjäyhdistyksen kanssa perusteellisempaa koulutusta uudistuneesta hankintalainsäädännöstä ja tarjousten teosta sekä annetaan tietoa tarjousten käsittelystä. Hankkeen tarkoituksena on parantaa pk-yritysten edellytyksiä tarjota kunnille palveluita, jotka ovat kuntien järjestämisvastuulla, mutta jotka yksityinen sektori voi tuottaa mahdollisesti paremmalla hinta-laatusuhteella tai joiden tuottamiseen kunnan resurssit eivät yksinkertaisesti riitä palvelutarpeen kasvaessa niin voimakkaasti. Kuntien tämän päivän strategiana on kasvattaa yksityisiä palvelumarkkinoita niin, että kunta voi yhä suuremmassa määrin järjestää palvelutuotantonsa yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa. Tähän kunnat etsivät uudenlaisia toimintatapoja. Nyt Järvenpäässä aloitettavassa public-private-partnership -hankkeessa tavoitellaan yhteistoimintamallia ja vuoropuhelua kuntasektorin ja pienyritysten välille. Järvenpään kaupunki ja Järvenpään Yrittäjät ovat tapaamisissaan jo aloittaneet yhteistyöpohdinnat siten, että kaupungin toimialajohtajat miettivät kukin omalta osaltaan, mitkä ovat ne asiat, joissa yhteistyön kasvattaminen yrittäjien kanssa on tärkeintä ja kiireellisintä. Näitä yhteistyökohteita tullaan vielä loppuvuodesta pohtimaan yhteisesti yrittäjien hallituksen kanssa. Aloitustilaisuuden jälkeen hanketta jatketaan teemoittaisena työryhmätoimintana. Teemoina voivat olla yhteisen harkinnan mukaan vaikkapa erilaiset hoivapalvelut, rakentamisen hankinnat, kunnossapito, kuljetuspalvelut ja lähiruoka. Eri toimijoista muodostuvissa työryhmissä mietitään yhdessä ratkaisuja esille nousseisiin ongelmiin ja työstetään syntyneitä kehittämisajatuksia. Yhteistyömallilla halutaan parantaa kaupungin ja sen kanssa hankintayhteistyötä tekevien nykyisten ja uusien yritysten välistä vuoropuhelua sekä välittää tietoa kaupungin kysynnästä ja suunnitelmista ja vastaavasti yritysten osaamisesta ja tarjonnasta. Näin voidaan lisätä osapuolten tietoa markkinatilanteesta. Sosiaali- ja terveystoimen alalla on tänä vuonna käynnistynyt Kuuma-kuntien yhteinen, Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forumin vetämä, vastaavan tyyppinen elinkeinohanke, jossa valmistellaan yhteistyömallia ikäihmisten palveluiden, lastensuojelun sekä päihde- ja mielenterveystyön organisoinnille ja palveluiden tuottamiselle. Yhteistyömallin valmistelu kestää hankemuotoisena kaksi vuotta, käytäntöön siirtyminen tulee olemaan asteittaista. Hankkeessa luodaan myös mekanismi, jolla ennakoidaan tulevaa palveluiden tarvetta ja suunnitellaan, miten palveluiden vaje tullaan täyttämään. Tärkeää tulee olemaan yksityisen tarjonnan eli markkinoiden kasvattaminen. Tästä hankkeesta kuullaan myös tammikuun 14. päivän info-tilaisuudessa. Hyvää joulunaikaa ja vuodenvaihdetta sekä tervetuloa osallistumaan hankkeeseen ja tammikuun infoon Pirjo Latva-aho, elinkeinojohtaja 10

11 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ VOI PALVELLA MYÖS SINUN YRITYSTÄSI Järvenpään kaupungin työllisyydenhoidon painopiste on vuonna 2009 nuorten ja alle 35-vuotiaiden nuorten aikuisten työllisyyden parantamisessa ja työttömyyden vähentämisessä. Toisena painopisteenä on yhteistyön tiivistäminen elinkeinoelämään. Jotta tavoitteeseen päästään on tärkeää saada tiivistettyä yhteistyötä alueen yrittäjien kanssa. SYYSKOKOUS PIDETTIIN RAVINTOLA SWENGISSÄ Puheenjohtajamme Erja Saarelainen avasi kokouksen, jossa olivat läsnä nykyiset hallituksen jäsenet, sekä toistakymmentä asiasta kiinnostunutta jäsenyritysten edustajaa. Kokouksen puheenjohtajana toimi Ismo Nöjd. Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2009 hyväksyttiin sellaisenaan Erja Saarelaisen esittämänä, samoin Leena Rekola- Niemisen esittämä talousarvio vuodelle Järvenpään kaupungin työllisyysyksikön tehtävä on yleisen työllisyyden hoito sekä kuntouttavan työtoiminnan ja työkokeilujen järjestäminen. Yleisen työllisyyden hoidon yhtenä konkreettisena tavoitteena on auttaa nuoria työllistymään. Työllistämismäärärahoilla palkataan nuoria kaupungin eri toimialoille. Määrärahaa käytetään myös oppisopimuskoulutuksiin. Osa nuorista on ammattiin juuri valmistuneita ja osalla ei ole vielä ammatillista koulutusta. Tapamme toimia Työllisyysyksikön palveluiden yhtenä kulmakivenä on työllistää henkilö hänelle tarkoituksenmukaiseen työpaikkaan kaupungilla ja opettaa nuorelle työelämän pelisääntöjä. Työllistetty antaa kunnalle täysimääräisen työpanoksensa ja kasvattaa samalla omia työmarkkinavalmiuksiaan. Työllistetyt valmentautuvat työsuhteen ajan yhdessä työvalmentajan kanssa luoden jatkosuunnitelmia siirtymisestä ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja pitkällä tähtäimellä pidempiaikaiseen työsuhteeseen avoimilla työmarkkinoilla. Työvalmentaja tarjoaa räätälöityä tukea työllistymiseen liittyvissä asioissa myös esimerkiksi nuoren siirtyessä kaupungin työsuhteesta yritykseen töihin. Jotta mahdollisimman monia nuoria voidaan auttaa työelämään, on yhteistyö yrittäjien kanssa erityisen tärkeää. Yrittäjillä on näin mahdollisuus saada motivoitunutta työvoimaa. Järvenpään Yrittäjät ry:n tuleva puheenjohtaja Jarkko Åström Puheenjohtajaksi vuodelle 2009 oli asettunut vain yksi ehdokas, Jarkko Åström, joka valittiin yksimielisesti. Hallituksessa olivat erovuoroisina Jukka Hautamäki, Ari Jurvainen, Johanna Blom ja Ismo Nöjd. Viides avoin hallituspaikka (1 v.) vapautui Jarkko Åströmiltä, joka siis siirtyy puheenjohtajan tehtäviin. Ehdolle asettuivat Johanna Blom, Ismo Nöjd, Erja Saarelainen, Henri Ulan, Ulla-Maria Vehviläinen, Hannele Leinonen ja Elina Viitaila. Ehdolle asettuneet esittäytyivät lyhyesti. Annan mielelläni lisätietoja ja vastaan mahdollisiin kysymyksiinne koskien työllistämisasioita. Uskon, että meidän piiristä voi löytyä hyvinkin apuja kaipaamanne lisätyövoimaan. Teemme miellämme yhteistyötä kanssanne. MARI RYTKÖNEN Työllisyyskoordinaattori Matkapuhelin Nykyinen puheenjohtaja Erja Saarelainen esitteli hallitukseen ehdolle asettuneet Ääntenlaskun perusteella valittiin uusiksi jäseniksi Johanna Blom, Ismo Nöjd, Erja Saarelainen, Henri Ulan ja Ulla-Maria Vehviläinen. Paikoista 4 on 2-vuotisia ja päätettiin, että 1-vuotisen paikan hallitus arpoo kokouksessaan. 11

12 Järvenpään Yrittäjien pikkujouluja vietettiin heti syyskokouksen jälkeen Swengin yläkerrassa. Reilut 100 jäsenyritysten edustajaa saapui paikalle perinteisen joulupöydän ja hyvän ohjelman houkuttelemina, mukavaa yhdessäoloa unohtamatta! Ohjelmistossa oli yllärinä Taikuri Laurila, joka esitti ensin lavashown ja vähän veti yleisöä höplästä mutta sehän kuuluu taikurin toimenkuvaan, myöhemmin hän kierteli pöydissä tehden lähitemppuja. Taikurin jälkeen esiintyi Järvenpään Teatteri ja illan huipennuksena Muska, joka esitti hittejä vuosien varrelta. Valokuvat oli vähällä jäädä ottamatta, kun sovittu kuvaaja tekikin oharit. PRfoton Pekka Reittilä kuitenkin suostui keikalle reilun tunnin varoitusajalla, ja kuvasatoa syntyikin paljon. Tässä vähän makupaloja ja kaikki kuvat ovat värillisinä nähtävillä osoitteessa sieltä itseänne bongaamaan! Taikuri Laurila vauhdissa ja yleisö osallistui innokkaasti... Pöytätemppujen jälkeen sitten raavittiin päitä. Teatterin ohjelmanumero oli "Puheenjohtajan ryöstö". Laulaen ja letkajenkkaa tanssien Erja saatiin takaisin. 12

13 Ruokailun jälkeen oli koko illan paljon katsottavaa ja esitysten jälkeen pantiin jalalla koreasti Muskaa odotellessa. Porukka viihtyi hyvin, tuttuja tapailtiin ja kuulumisia vaihdettiin ruokaillessa ja sen jälkeen. 13

14 ILMASTONMUUTOS YRITTÄJÄN YSTÄVÄ VAI VIHOLLINEN Mikro- ja pienyrittäjän arkeen on aina kuulunut monenlaisia haasteita ja menestyksen eteen on täytynyt pysyä ajan hermolla. Yrittäjän pitäisi pitää asiakkaat tyytyväisinä, yrittäminen ja perhe-elämä pitäisi osata yhdistää. Yleensä yrittäjä miettii myös jatkuvuutta ja lastensa ja lastenlastensa mahdollisuutta hyvään elämään ja yrittäjyyteen. Uusia paineita aiheuttaa ilmastonmuutos ja vaatimus sen hillitsemisestä. Joka puolella puhutaan ja kirjoitetaan ilmastonmuutoksesta ja tietoa tulee paljon. Jokainen yrittäjä joutuukin pohtimaan, mitä ilmastonmuutos merkitsee hänen yritystoiminnalleen. Ilmastomme on muuttunut huomattavasti viimeisten parin vuoden aikana. Viime talven keskilämpötila oli 4,8 astetta lämpimämpi kuin yleensä ja talvi oli lähes lumeton, sateinen ja myrskyävä. Tällä oli joko myönteistä tai kielteistä merkitystä yritysten toimintaan, riippuen toiminnan sidonnaisuudesta säätilaan. Kesä 2008 oli sateisin kautta vuosikymmenten ja sillä oli varmasti suuri merkitys liiketoiminnalle. Ilmastonmuutos tarkoittaa maailmanlaajuista ilmaston lämpenemistä, joka johtuu liiallisten kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin määrästä ilmakehässä. Ilmastonmuutoksen hillintä on osa kestävän kehityksen ja yritysmaailmassa tutumman käsitteen yritysvastuun mukaista toimintaa. Yritysvastuulla tarkoitetaan liiketoimintatapaa, jossa minimoidaan yritystoiminnan haitalliset vaikutukset ilmastoon, vesistöön ja maaperään, ja jossa käytetään luonnonvaroja säästeliäästi. Vastuullisesti toimiva yritys haluaa myös hankkia taloudellisen kannattavuuden ja kilpailukyvyn luontoa ja ihmisen hyvinvointia kunnioittaen ei niiden kustannuksella. Paras megawatti on negawatti, eli säästetty energia, jota ei tarvitse tuottaa lainkaan Päättäessään kehittää toimintaansa ilmastonmuutosta ehkäiseväksi, yrittäjällä on käytössään laaja keinovalikoima ja mahdollisuuksia monenlaisiin innovaatioihin. Hyödyllisimpiä tapoja on kehittää yrityksen toimintaa jätteettömään liiketoimintaan, jolloin vältetään jätteiden kuljetuksesta aiheutuvat menot ja voidaan käyttää niiden lajitteluun ja käsittelyyn käytettävä työaika tuottavammin. Jätteetöntä liiketoimintaa voi kehittää mm. suosimalla sähköistä tiedonhallintaa ja paperitonta toimistotyötä. Yrityksen hankintapäätöksiä, etusijalle voi asettaa ostettavan tuotteen jätteettömyyden ja ympäristömyönteisyyden sekä kotimaisten lähialueella tuotettujen tuotteiden hankkimisen. Muita keinoja ovat vuokraamisen, lainaamisen tai leasing-sopimusten hyödyntäminen ostamisen sijaan. Laitehankintojen asemesta voi käyttää palvelua; esimerkiksi kopiokoneen hankinnan sijasta kopiopalvelua. Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi näillä valinnoilla luodaan työtä paikallisille yrittäjille. Osto- ja myyntitoiminnan muuttamisen lisäksi yrittäjä voi edistää ilmastonmuutoksen hillintää käyttämällä julkista sekä kevyttä liikennettä ja rohkaista henkilöstöään käyttämään niitä. Energiankulutukseen voi vaikuttaa ostamalla uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä tai kauko- tai puulämmitystä sähkölämmityksen sijaan. Kokoukset ja neuvottelut voi hoitaa järjestämällä nettikokouksia matkustamisen sijaan, lahjoiksi ja palkkioiksi voi antaa palveluita tavaran sijaan. Pelkästään pienten toimintatapojen muuttaminen, kuten käyttämättömien koneiden sulkeminen, tulostuksen ja kopioinnin vähentäminen tai muovipussien käytöstä luopuminen, tuo yritykselle 2 5 % säästön. Lämmitysratkaisujen, valaistuksen ja ilmastoinnin järkeistämisellä päästään jo prosentin säästöihin. Lisäarvona tulee laadukkaampi elinympäristö sekä yrittäjälle että hänen asiakkailleen. Teknologialla katsotaan yleisesti olevan ilmastonmuutoksen hillinnässä keskeisin rooli. Ihmisen asenteilla ja käyttäytymisellä on teknologiaakin suurempi merkitys asetetun ilmastostrategian tavoitteiden saavuttamisessa. Erinomaisin teknologiakaan ei auta, ellei ihmisillä ole halua sitä hyödyntää. Ihmiset motivoituvat muutosten läpiviemiseen, kun he sisäistävät siitä saatavat hyödyt. Muutokseen sopeutumista edesauttaakin kunnon palkitsemisjärjestelmä. Mitähän kivaa yrittäjä voisi itselleen ja asiakkailleen hankkia säästetyillä rahoilla, jos ne olisivat puolet edellisen vuoden energiakuluista? Vastuullinen yrittäjä keksii kyllä keinot ja ensimmäisten joukossa toimivat saavat suurimmat voitot ja parahimmat edut tässäkin asiassa. Tehokkain vastuullisen toiminnan normisto yrityksille tulee markkinoilta Ihmisten tietoisuus ympäristöasioista ja ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt huimasti. Sen myötä on virinnyt halu tietää, ei vain yrityksen toiminnasta ympäristönsuojelun hyväksi, vaan myös sen panostuksesta koko yhteiskunnan hyväksi. Asiakkaita kiinnostaa tietää, millaisin periaattein tuotteet ja palvelut syntyvät. Nyt halutaan toimia kestävän kehityksen mukaisesti ja vaaditaan yrityksiltä vastuullista liiketoimintaa. Yrityksen arvomaailmasta kertoo paljon sen suhtautuminen ympäristöön ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Myönteinen ympäristöimago voi olla yritykselle vielä nyt ratkaiseva kilpailuvaltti, joka menetetään, kun ilmastonmuutosta ehkäisevät toimet tulevat pakolliseksi. On suuri ero sillä, toimiiko yritys ympäristömyönteisesti omasta halustaan vai pakosta. Yrittäjän kannattaisikin hankkia tietoa asiakkaidensa odotuksista yrityksen ympäristötoimintaa kohtaan ja tuoda reippaasti esille omia hyviä käytäntöjään ympäristön suojelemiseksi. Hannele Leinonen Organisaatiokehittäjä Yolda Ky 14

15 Finnveran aluejohtaja Jukka Vilppo FINNVERA MUKANA YRITYSJÄRJESTELYISSÄ OMISTAJAT VAIHTUVAT, JÄRJESTYYKÖ RAHOITUS? Maassamme arvioidaan olevan kymmeniä tuhansia yrityksiä vailla jatkajaa perhepiirissä. Joutuvatko nämä lopettamaan toimintansa vai löytyykö niille ostaja yhtiön avainhenkilöistä tai yrittäjyydestä kiinnostuneista ulkopuolisista tahoista ja järjestyykö rahoitus? Sukupolvenvaihdoksia on maassamme odotettavissa kymmeniä tuhansia lähivuosina. Sukupolvenvaihdosten ja muiden yritysjärjestelyjen rahoitukseen Finnverasta löytyy välineitä. Pystymme lainoillamme ja takauksillamme rahoittamaan yrityksen eri elinkaaren vaiheita. Tavoitteemme on, ettei yrityksiä turhaan lopeteta siitä syystä, ettei esimerkiksi sukupolvenvaihdokseen löydy sopivia rahoitusinstrumentteja, sanoo aluejohtaja Jukka Vilppo Finnveran Uudenmaan aluekonttorista. Finnveran mukanaolo yritysjärjestelyissä toimii ennen kaikkea vipuna muihin rahoittajiin päin. Pankkien ja muiden rahoittajien on helpompi lähteä mukaan hankkeeseen, jossa myös Finnvera on riskinjakajana. Omistajanvaihdoksen suunnittelu on aloitettava hyvissä ajoin. Kymmenenkään vuotta ei ole pitkä aika omistajanvaihdosprosessissa. Jatkajan löytyminen on usein suurin ongelma. Jos omat lapset tai muut sukulaiset eivät jatka, on ostaja löydettävä toisaalta. Omasta perheestä tai ulkopuolelta tulevan jatkajan on opeteltava liiketoiminta ja hankittava valmiuksia yrittäjyyteen. Nämä vaativat aikaa, Jukka Vilppo muistuttaa. Vaihdokseen on monta ratkaisua Ensimmäisiä peruskysymyksiä on, ostetaanko yhtiön osakkeet vai liiketoiminta. Osakekaupoissa tarvitaan yleensä apuyhtiö, jolloin on syytä miettiä myös fuusioidaanko yhtiöt vai ei. Osakekaupassa siirtyvät ostajalle kaikki sopimukset ja niihin mahdollisesti sisältyvät riskit. Rahoittajat yleensä suosivat liiketoimintakauppoja, joissa vakuuskysymykset ovat helpommin järjestettävissä. Osakeyhtiölakihan kieltää ostettavan yrityksen vakuuksien käytön kauppahinnan rahoituksessa. Pienimmissä kaupoissa riittää ostajalle usein henkilökohtainen yrittäjälaina Finnverasta, mutta kauppasumman kasvaessa satoihin tuhansiin tai miljooniin euroihin on usein järkevämpää toteuttaa yrityskauppa sitä varten perustetun yrityksen nimiin. Näissä tapauksissa Finnvera on yleensä takaamassa pankista tai vakuutusyhtiöstä nostettavaa lainaa. Vaikea asia on myös yrityksen arvon määrittäminen. Periaatteessa oikeana arvona voidaan pitää sitä, mistä ostaja ja myyjä pääsevät yhteisymmärrykseen. Ostajan rahoittajan kannalta asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Finnvera pyrkii arvioimaan ostettavan yrityksen arvoa tuottoarvolla parilta viime vuodelta ja substanssiarvolla, jossa varoista on vähennetty velat. Joillain toimialoilla näiden arvojen välille saattaa syntyä huomattava ero, mikä vaikeuttaa oikean kauppahinnan määrittelyä. Vilpon mukaan rahoitus kyllä kuitenkin yleensä järjestyy, jos tapa, jolla vaihdos toteutetaan, saadaan ratkaistua. Sukupolvenvaihdosta voi tehdä esimerkiksi vuosien varrella asteittainkin. Lapset voivat ostaa osuuksia ja yritys voi itse lunastaa omia osakkeitaan, jos sillä on jakokelpoisia varoja. Näin voidaan alentaa hintaa, joka ostajan on maksettava myyjälle osakkeista kauppahintaa alentamatta. Rahoitus vaatii suunnittelua Tarvittavan oman pääomanehtoisen rahoituksen määrään ja osuuteen kokonaisrahoituksesta vaikuttaa paljon mm. ostettavan yrityksen toimiala ja liikearvon määrä. Yleensä prosentin omarahoitusosuus on riittävä. Vieraan pääoman määrään ja osuuteen vaikuttaa mm. tarvittavan takaisinmaksuajan pituus sekä vakuusriskin määrä. Finnverassa tehdään aina ennen rahoituspäätöstä yritystutkimus, jossa selvitetään kohdeyrityksen edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Huomiota kiinnitetään myös siihen, minkälaisessa toimintaympäristössä ostettava yritys toimii, mitkä ovat sen vahvuudet ja heikkoudet sekä miltä kysyntä- ja kilpailutilanne näyttävät lähitulevaisuudessa. Mitä pienemmästä yrityksestä on kysymys, sitä olennaisempaa on arvioida ostajan kyvykkyyttä korvata luopujien työpanosta ja asiakassuhteiden säilymistä. Mikäli ostajalla on jo tässä vaiheessa selkeitä suunnitelmia yritystoiminnan kehittämisestä, on myös kehittämistoiminnan vaatimat rahoitustarpeet syytä miettiä valmiiksi tai hoitaa jo yrityskaupan yhteydessä. Mitä jatkajalta vaaditaan? Ostajien koulutus- ja kokemustaustan sekä taloudellisen aseman arvioiminen on tärkeää. Onko heillä riittävää osaamista ostettavan yrityksen liiketoiminnan menestyksekkääseen hoitamiseen ja sen kasvattamiseen mahdollisten uusien suunnitelmien mukaisesti? Onko heillä riittävästi omaa rahaa tai vakuuksia käytettävissään oston yhteydessä? Onko kaikki taloudelliset resurssit käytetty jo heti vai jääkö pelivaraa, mikäli kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan ja yhtiö tarvitsee lisärahoitusta? Yritysosto on ostajalle ainutkertainen asia, koska ostajalta puuttuu usein tarvittava kokemus arvon määrittelystä, riittävät tiedot yrityskauppaan liittyvistä veroseuraamuksista ja taidot rahoituspaketin järjestämisestä. Tämän takia onkin hyvin suositeltavaa käyttää yrityskauppoihin erikoistuneita konsultteja varmistamaan yritysjärjestelyn onnistuminen. Myös TEkeskusten ViestinVaihto-palvelu helpottaa sukupolvenvaihdokseen liittyvien valintojen ja ratkaisujen tekemistä. Jokainen tapaus on erilainen, valmiiksi räätälöityjä ratkaisuja ei ole, aluejohtaja Jukka Vilppo toteaa. 15

16 MAAILMANTALOUDESSA VAISUA ELPYMISTÄ LOPPUVUODESTA ALKAEN Syksyn aikana uutiset maailmantalouden tilasta ovat muuttuneet yhä synkemmiksi. USA:sta alkanut talouskasvun hidastuminen on levinnyt ympäri maailmaa. Finanssimarkkinoiden epävarmuuden ja keskuspankkien inflaatiopelkojen myötä nousseet korot, kesällä rajusti noussut öljyn hinta ja euroalueen kohdalla myös euron vahvistuminen on heikentänyt talouskasvua. Finanssimarkkinoiden levottomuus on syksyn aikana entisestään synkentänyt näkymiä. Sekä pankit että pankkien rahoittajat ovat muuttuneet varovaisemmaksi, ja luottohanat pysynevät pidemmän aikaa kireämmällä kuin mihin on totuttu. Kasvanut yleinen epävarmuus jarruttaa sekä yritysten että kotitalouksien investointeja. Näillä näkymin teollisuusmaiden taantumasta on tulossa syvempi, kuin koskaan sitten toisen öljykriisin jälkimaininkien 80-luvun alussa. Loputtomaan syöksykierteeseen ei ole kuitenkaan syytä uskoa. Pahin paniikki markkinoilla on ainakin tilapäisesti rauhoittunut. Keskuspankkien koronlaskut ovat painaneet rahamarkkinoilla korkoja alaspäin, helpottaen monen velkaantuneen kotitalouden ja yritysten taakkaa. Inflaatio on öljyn hinnan laskun myötä alkanut hidastua, mikä vahvistaa kuluttajien ostovoimaa. Muita päävaluuttoja vastaan heikentynyt euro auttaa myös euroalueen vientiteollisuutta. Talouden elpymistä tukee myös hallitusten voimakkaat elvytystoimet. Kiinasta Yhdysvaltoihin hallitukset kasvattavat menojaan, erityisesti lisäämällä investointejaan infrastruktuurihankkeisiin. Verohelpotuksilla tai kasvavilla tulonsiirroilla hallitukset pyrkivät myös vahvistamaan kuluttajien ostovoimaa. Talouden laskukierrettä ei kuitenkaan hetkessä katkaista, ja tulevan talven näkymät ovat edelleen hyvin synkät. Toipumisen alkamista on syytä odottaa vasta ensi syksynä. Vielä vuoden 2010 kasvu jää todennäköisesti vaisuksi. Erityisesti pitkittynyttä heikon kasvun jaksoa on syytä odottaa maissa, joissa kasvua on rakennettu viime vuosina ulkomaisen velanoton varaan, kuten Yhdysvalloissa, Espanjassa tai Baltian maissa. Suomella menee edelleen muita paremmin Maailmantalouden taantuminen ja lainahanojen kiristyminen vaikuttaa vääjäämättä myös Suomen talouden kehitykseen. Vienti hidastuu ja korkojen nousu jarruttaa myös kotimaista kysyntää, etenkin rakentamista. Suomen taloudella on kuitenkin edellytykset selviytyä suhteellisen pienillä kolhuilla. Suomen talouden viime vuosien kasvu ei ole ollut riippuvainen lainanotosta ulkomailta. Pankkien vakavaraisuus on hyvä, yritysten omavaraisuusaste korkea ja julkinen talous hyvässä tasapainossa. Asuntoluottojen kasvukin on ollut kansainvälisessä vertailussa maltillista. Suomen vientimarkkinoiden suhteen kovin lohdullista kerrottavaa ei ole. Suurin osa Euroopasta on taantumassa. Venäjänkin vahva kasvu on nyt ripeästi hiipumassa, kun laskenut öljyn hinta pienentää vientituloja samalla, kun globaali rahahanojen kiristyminen on aiheuttanut suuria ongelmia Venäjän finanssijärjestelmälle. Venäjä on kuitenkin rakentanut mittavan puskurin öljyrahaston muodossa, mitä nyt käytetään talouskasvun hidastumisen vaimentamiseksi. Kotimaisen kysynnän suhteen rakentaminen kärsii selkeästi korkojen noususta ja kiristyneistä luottohanoista. Rakennuslupien lasku ennakoi jo selkeätä laskua. Kulutuksen kohdalla inflaation hidastuminen ja korkojen lasku vaimentavat heikentyneen työllisyyden vaikutusta. Riskinä kulutuskehitykselle on lähinnä kasvaneen epävarmuuden myötä mahdollinen kasvu säästämisessä. Hidastavien tekijöiden myötä Suomessakin talouden kasvuluvut painuvat talven aikana selkeästi negatiivisiksi. Suomenkin talouden pitäisi toipua euroalueen talouksien mukana vuoden loppua kohden, jolloin koko ensi vuodelle odotamme kuitenkin pientä 0,5 prosentin kasvua. Riskeinä korot, raaka-ainehinnat ja valuutta Finanssimarkkinoiden jatkunut epävarmuus on riski toiveille talouskasvun elpymisestä ensi vuoden loppua kohden. Korkojen odotetaan markkinoilla vahvasti laskevan. Keskuspankkien koronlaskuista huolimatta markkinakorkojen lasku ei ole taattu, jos finanssimarkkinoiden myllerrys jatkuu. 16

17 Korkojen suunta voi myös kääntyä jyrkästi, jos talouden elvytystoimet alkavat ensi vuoden loppua kohden purra. Etenkin, jos tämän myötä öljyn hinta kääntyy jälleen nousuun. Öljyn hintaa on nyt painanut taantuman myötä heikentynyt kysyntä. Maailman öljyn tuotanto sen sijaan on kasvanut vaisusti, ja öljyn hinnan laskun ja luottohanojen kiristymisen myötä investointeja tuotannon kasvattamiseen on laitettu jäihin. Kysynnän piristyminen voisi siten ripeästi nostaa öljyn hintaa, vaimentaen talouden elpymistä. Valuuttakurssien kasvaneet heilahtelut voivat myös vaimentaa elpymistä. Euron yli 20 prosentin heikentyminen dollaria vastaan on auttanut piristämään vientiteollisuuden näkymiä. (toisaalta Suomen kannalta Ruotsin kruunun rajulla heikkenemisellä on vastaavasti kielteinen vaikutus). Dollari ei välttämättä pysy nykyisen vahvana, jos Yhdysvallan talouden ongelmat kärjistyvät. Karikkoja on siten edelleen edessä, ja lähivuodet tulevat olemaan haastavia maailmantaloudelle. Roger Wessman Director, Research, Nordea Markets KOTIKAUPUNGIN MENESTYMINEN ON YHTEINEN PÄÄMÄÄRÄ Yhteydet Järvenpään kaupungin johtoryhmään ja kaupunginhallitukseen ovat tiivistyneet erityisesti tänä vuonna. Järvenpään Yrittäjien hallitus ja kaupungin johtoryhmä tapasivat Kävimme yhdessä läpi konkreettisesti niitä asioita, joita järvenpääläiset yritykset kokevat haasteellisina. Ennakoimme myös niitä esteitä, joiden vuoksi yritysten on vaikea sijoittua Järvenpäähän. Yritämme löytää niihin yhdessä ratkaisuja. Tällainen yhteistyö ei ole selviö. On lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka keskustelun osapuolet ajatuvat näkemyksissään heti ensimetreillä pöydän eri puolille. Järvenpää-talolla kaupungin johtoryhmän ja yrittäjien hallituksen yhteisessä tapaamisessa koimme olevamme samalla asialla. Yhteisenä tahtotilana on kotikaupungin menestyminen. Menestymiseen tarvitaan yhteistä näkemystä ja konkreettisia kehittämiskohteita. Kumpikin osapuoli nimeää niitä toimialoittain vuodenvaihteeseen mennessä. Kaupunki on linjannut tulevaisuudessa ostavansa palveluja yksityisiltä yrityksiltä entistä enemmän. Nopeassa aikataulussa hakinkinnat alkavat ainakin sosiaali- ja terveyspuolella, mahdollisesti esimerkiksi palveluseteleiden muodossa. Jatkossa on tarkoitus ulottaa ostopalvelut myös muille tomialoille. Kunta on sidottu hankintalakiin ja niihin liittyviin säädöksiin. Pyrimme käymään läpi toimialoittain kysymykset tasapuolisuudesta, syrjimättömyydestä ja lainmukaisuudesta. Monet yritykset odottavat kaupungilta avoimempaa tiedotusta ajankohtaisista tarjouskilpailuista. Tähän pyrimme löytämään yhdessä vastauksia. Yritysten mahdollisuus vastata kunnan tarjouspyytöihin on usein vaikeaa. Kilpailutuksessa pienillä yrityksillä markkinaehtoisuuden nimissä pitäisi olla samat mahdollisuudet kuin suurilla yrityksillä. Yritysten kyky ja halu hankintakilpailussa voittamiseen on kiinni myös taidoista. Yrittäjäyhdistyksenä voimme järjestää yhdessä kaupungin kanssa koulutusta, jossa käydään läpi hankintoihin vastaamista. Nämä koulutukset voivat olla aluksi yleisluontoisia, mutta myöhemmin myös toimialakohtaisia. Tällä tavoin tarjouskilpailuja voidaan voittaa paikallisiin yrityksiin laillisesti. Elinkeinotoiminnan mahdollisuuksien parantaminen vaatii vuorovaikutusta päättäjien, johtoryhmän ja yrittäjien kesken. Kaupungin imago kulttuurikaupunkina on huomattu. Haluamme yhdessä tehdä Järvenpäästä vähintään yhtä houkuttelevan paikan uusille työ- ja yrittämismahdollisuuksille. Yrittäjyyteen innostaminen ja osaamisen edistäminen lähtee osaltaan myös jo kouluista. Yrittäjäyhdistys jatkaa edelleen ysiluokkalaisille, ammattikoululaisille ja lukiolaisille suunnattua yrittäjyyskasvatusta. Välineinä on aiemmin käytetty yksittäisiä oppitunteja, palvelukorttikoulutusta sekä oppilaille suunnattuja yrittäjäviikon tapahtumia. Mietimme toimintaa yhdessä kaupungin kanssa jatkossa edelleen. Tämä yhteistyö on huomattu myös Kuntaliitossa. Kuntaliitto valitsi Suomesta viisi kuntaa, joissa katsottiin paikallisen yrittäjärjestön ja kunnan yhteistyön onnistuneen. Järvenpään kaupunki kuuluu tähän arvokkaaseen joukkoon. Jarkko Åström MUISTIO TAPAAMISESTA YRITTÄJIEN HALLITUS KAUPUNGIN JOHTORYHMÄ Läsnä: Ismo Nöjd, Olavi Ruohomaa, Ari Jurvainen, Johanna Blom, Jarkko Åström, Päivi Koponen, Jukka Hautamäki sekä kaupungin edustajina Erkki Kukkonen, Jyrki Meronen, Marju Taurula, Markus Hemmilä, Pirjo Latva-aho. Alustukset: Olavi Ruohomaa käytti Järvenpään yrittäjien puheenvuoron. Toimialajohtajat sekä elinkeinojohtaja loivat katsauksen oman sektorinsa asioihin. Keskustelusta poimittua: Etsitään uusia yhteistoimintamalleja kaupungin ja yksityisten palveluntarjoajien välille. Voidaan luoda toimialakohtaisia projekteja, jossa projektiryhmän muodostavat saman alan asiantuntijat (julkisen sektorin / yksityiset). Kaupungin tarve >< yrittäjäryhmän tarjoamat palvelut kohtaavat. Yrittäjä saattaa tarjota pidemmälle jalostetun palvelun, kuin mitä tilaaja edes osaa pyytää. Yrittäjä voi käyttää referenssinä kaupungille tuotettuja palveluita. Kaupunki voi käyttää hankkeita imagonsa rakentamisessa esimerkkinä yhteistyöstä yrittäjien kanssa ja hyvin rakennetusta palvelutuotannosta. Päätettiin: Avataan kaupungin hankintojen pelisääntöjä yrittäjille. Luodaan mallit ja sovitaan yhteistyön rakenteesta: Soster-johto/yrittäjät, Sivijohto/yrittäjät, Tekn. johto/yrittäjät. Toimialajohtajat määrittävät omalta puoleltaan 5 6 teesiä sekä ehdotuksen menettelytavoista yhteistyön järjestämiseksi yrittäjien kanssa. Nämä käydään yrittäjäyhdistyksen kanssa läpi erikseen sovittavassa tapaamisessa. 17

18 PANEELI LUKIOLLA Järvenpään lukio vietti 80-juhlaviikkoaan, kun yrittäjäviikon paneeli järjestettiin perinteiseen tapaan lukion auditoriossa. Tila oli täpösen täynnä opiskelijoita ja sen lisäksi television kautta paneelia seurasi opiskelijaa muissa tiloissa. Hämäläisen Sari alusti tilaisuuden evästämällä nuoria viisaasti: Sisäinen yrittäjyys asenteena on tärkeää, teemme sitten mitä työtä vaan. Sari esitteli paneeliin osallistuneet 8 yrittäjää sekä paikallisen pankin myyntipäällikön kuin myös Uusyrityskeskuksen edustajan. Paneelin nuorin ja tuorein yrittäjä oli juuri yrityksen perustanut lukiolainen, Riolan Ville, joka yrittäjän vesana kasvaneena luuli lapsena, että kaikkien kavereiden van- hemmat ovat myös yrittäjiä, eikä muunlaista tapaa tehdä töitä olekaan. Ihmekös tuo, että yrittäjyys mainosalalla on luonteva valinta hänelle. Villeä haastatellessa selvisi, että kaverista löytyy sisäistä yrittäjää roppakaupalla vaivannäöstä ja tekemisestä ei tingitä, kun kerran tosissaan ollaan. Innostus on loppumaton polttoaine, jonka avulla jaksaa. Opiskelijat olivatkin erittäin aktiivisia kysymyksissään, jotka koskivat kilpailua, yhtiökumppaneiden valintaa ja välejä, palvelujen kysyntää ja alkupääoman määrää. Lisäksi pankin edustaja sai kommentoida tämänhetkisiä talousnäkymiä ja kaikki yrittäjät olivat sitä mieltä, että tarkkana oleminen ja ahkeruus riittävät turvaamaan yritystoiminnan jatkuvuuden, vaikka taantumaakin tulisi. Yleisössä ollut opettaja tiedusteli yrittäjien mielipidettä siihen, mikä on mahdollinen lukion merkitys yrittäjyydessä ja voisiko sen suhteen jotain ottaa huomioon opintojen aikana. Yhteistuumin oltiin samaa mieltä siitä, että merkitystä todellakin on ja että yrittäjyyden vaihtoehtoa voitaisiin tuoda esille sekä kannustamalla opinnoissa yrittäjyyden suuntaan. Aika tuppasi loppumaan kesken ja tilaisuus päättyikin toiveeseen, että ensi vuonna aikaa varataan vähintään tuplasti, jotta kaikki halukkaat pääsevät esittämään kysymyksensä. Päivi Koponen Erityiskiitos tapahtumassa mukana olleille: Jarkko Åström / Foral Design Oy Sakari Salmi / Autokoulu ZETTI Ky Pasi Varjalehto / Kiinteistöhuolto Reilax Oy Ville Riola / Mainostoimisto Volyymi Birgit Määttä / Narikka Oy Emma Toivanen / Fiilis liikuntapalvelut Timo Ahopelto / Ent. Lukion oppilas nykyinen yrittäjä Antti Tapojärvi / Andiamo Järvenpää Martti Hakala / Keski-Uudenmaan Osuuspankki Pertti Salovaara / Uusyrityskeskus Tässä autossa on langaton laajakaista!!! Taksi Ennakkotilaukset Kuljetuspalvelut 1 6 henkilölle Finntili Oy Deccatie 4, HAARAJOKI Puhelin (09) Gsm Faksi (09) ammattitaidolla ja yli 30 vuoden kokemuksella kirjanpidot ja tilinpäätökset veroasiat A S I A N A J O T O I M I S T O RISTO KÄRJÄ OY Sibeliuksenkatu 23 C 26, Järvenpää puh. (09) , fax

19 YRITTÄJÄVIIKOLLA VISIOITIIN TULEVIA Jälkikasvu voi alkaa haaveilla tulevansa isona mediaarkeologiksi, ujouskonsultiksi tai robottiteologiksi. Eivätkä pelkästään ammatit muutu, työt tehdään projekteina ja pätkinä, siihenhän yrittäjät tosin ovat jo tottuneetkin. Ammattinimikkeet heittävät kuperkeikkaa tulevaisuudessa, esimerkiksi tekniikka tuottaa uusia töitä, konkreettisimpia vaikkapa vanhusten asiat, joita hoitaa verkkosihteeri. Näin ennustaa yritysfuturologi Tarja Meristö, joka kehotti Järvenpään tulevia tähyilevässä illassa yrittäjiä vaihtamaan ajatusmaailmansa verkostoajatteluksi; itse ei viedä jotakin ulkomaille, vaan ollaan mukana globaalissa toimintaverkostossa. Meristö myös tarkasteli kuuden keski-uusmaalaisen kunnan KUU- MA-skenaarioita viime talven työpajasta. KUUMA:n strategisena tehtävänä hän näki palvelu- ja kilpailukyvyn parantamisen, ylivoimatekijäksi pitää luoda vahva identiteetti ja kustannustehokkuus. Elämme monikulttuurisessa ympäristössä, jossa me suomalaiset olemme tottuneet pelkästään rationaaliseen ajatteluun. Samalla olemme unohtaneet emotionaalisen puolemme, emme käytä intuitiotamme, emme anna työmme tai tuotantomme kolahtaa emotionaalisesti, Meristö esitti, ja haastoi yrittäjiä ottamaan käyttöön kaikki resurssit. Yrityksen kasvu tekee tulevaisuuden alalta. Heillä hoitoalalle malleja on poimittu yritysmaailmasta, vaikkapa McDonald's -tuotteistamisesta. Samoin verkottumista pitää laajentaa muuallekin kuin omalle alalle, pitää löytää uutta, ei apinoida kilpailijoita. Voin olla erilainen yrittäjä, ei minun tarvitse osata sitä, mitä muut. Osaamista saan verkottumisesta, vinkkaa yrittäjien puheenjohtaja. Samaan hengenvetoon Saarelainen kuitenkin pikkuisen toppuuttelee hulvatonta nikkarointia; hän on oppinut, että kun saa idean, kannattaa nukkua yön yli, ja miettiä. Vuosien taival on myös opettanut hyväksymään yrittämisen aaltoliikkeet, aallonpohjia ei saa pelästyä. Pitää vaan tehdä, ja jos ei tekemällä löydy ratkaisua, niin sitten löytyy uusi päämäärä. Yrittäjähdistyksen viimeisimmistä kuulumisista tärkeimpänä Saarelainen kertoi parhaillaan valmisteilla olevasta tavoiteohjelmasta. Elinkeinojohtaja Pirjo Latva-aho esitteli näkemyksiään tulevien vuosien yrityselämän kehityksestä kaupunginosittain. Hänen mukaansa kaupunkiin saadaan smart tech -alue, ei kuitenkaan ihan high tech iä. Lisää ulkomaisia ketjuja navigoi Tuusulanjärven rantamaille, ja b-to-b -palvelut ovat yhä useamman pienyrittäjän alaa. Katri Paukkunen Voin olla erilainen yrittäjä, ei minun tarvitse osata sitä, mitä muut. Osaamista saan verkottumisesta. Meristön esittelemistä kolmesta konttorista, head office, hand office ja heart office-mallista innostui suuren ja kauniin Järvenpään yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Erja Saarelainen välittömästi. Hän lupasi, että jatkossa hän tulee varmasti työskentelemään heart office -kyltin alla, sydän eli tunnepuoli otetaan hänen yrityksessään monella tapaa hyvin tietoisesti huomioon. Yrittäjäpalkinnollakin tunnustettu Saarelaisen ja Birgit Määtän Narikka Oy, erityisnuorille asumispalveluja tuottava hoitoalan yritys, on voimakkaassa kasvussa. Saarelainen pohtii oman yrittäjätaipaleensa kokemuksista oppimaansa seuraavasti. Luomme tällä hetkellä kasvuun perustuvaa Narikka-konseptia, se tarkoittaa nykyisen 35 asukaspaikan ja 1000 neliön asumispalveluyksikön kasvattamista ketjuksi uusia yrittäjävetoisia hoitokoteja. Heart Office:n vastuulle jää esimerkiksi kehitystyö ja esimiesten koulutus. Saarelainen pitää merkittävänä tekijänä Narikka Oy:n onnistumisessa sitä oivallusta, että toimintamallia ei tarvitse ottaa omalta 19

20 JÄRVENPÄÄN YRITTÄJÄT RY:N HALLITUS VUONNA 2008 Erja Saarelainen puheenjohtaja Narikka Oy Yrittäjänkatu 39, Nummenkylä Puh Ari Jurvainen Aristeel Oy Kiteentie 17, Järvenpää Puh , faksi Ismo Nöjd varapuheenjohtaja Tili- ja Lakiasiaintoimisto Nöjd Oy Kalliotie 1, Järvenpää Puh , faksi Johanna Blom Järvenpään Lukko Oy Alhotie 14, Järvenpää Puh , faksi Sari Hämäläinen varapuheenjohtaja Järvenpään kaupunkikeskusta Sykettä ja Sinfoniaa ry Sibeliuksenk. 19 A 33, Järvenpää Puh , faksi Olavi Ruohomaa Veranda Interio Yrittäjänkatu 31, Nummenkylä Puh Jarkko Åström www-sivujen ylläpito Foral Design Oy Alhotie 14, Järvenpää Puh , faksi TOIMIHENKILÖT Leena Rekola-Nieminen rahastonhoitaja Kirjanpitotoimisto Rekola-Nieminen Oy Sibeliuksenkatu 18, Järvenpää Puh , faksi Jukka Hautamäki Hirsimaailma Oy Oritmurrontie 22, Järvenpää Puh Merja Altén tiedottaja Yrittäjätiedotteen julkaisu ja ilmoitusvaraukset Graafinen Konerivi Oy puh Päivi Koponen Sihteeri ja hyvinvointivastaava Koposka Ky Puh

TYÖNANTAJAYHTEISTYÖ Järvenpään yrittäjät ry Sari Hämäläinen

TYÖNANTAJAYHTEISTYÖ Järvenpään yrittäjät ry Sari Hämäläinen TYÖNANTAJAYHTEISTYÖ Järvenpään yrittäjät ry Sari Hämäläinen 25.11.2010 1 Järvenpään Yrittäjät yhdistyksenä Suomen yrittäjät ry pj. Mikko Simolinna Uudenmaan yrittäjät ry tj. Petri Graeffe Järvenpään yrittäjät

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus

Yrityskaupan rahoitus Yrityskaupan rahoitus Sami Heikkilä, Pohjois-Suomen Yritysalue 26/3/2015 Nordean rooli yrityskaupassa Rahoituspaketin kokoaminen Neuvonantajaverkoston kokoaminen Ostajan rahoittaminen Ostokohteen rahoittaminen

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitusperiatteista lyhyesti Finnvera yritysjärjestelyjen

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Kunnallisjohdon seminaari 23.5.2012 varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjät 28.5.2012 1 115 000 jäsenyritystä 404 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus ja vakuudet. Jukka Juntunen 3.2.2010

Yrityskaupan rahoitus ja vakuudet. Jukka Juntunen 3.2.2010 Yrityskaupan rahoitus ja vakuudet Jukka Juntunen Nordean rooli yrityskaupassa Rahoituspaketin kokoaminen Neuvonantajaverkoston kokoaminen Ostajan rahoittaminen Ostokohteen rahoittaminen Ostokohteen vakuuttaminen

Lisätiedot

Nordea mukana yrityskaupoissa

Nordea mukana yrityskaupoissa Nordea mukana yrityskaupoissa Jukka Turunen 30.9.2014 Rahoitusnäkymät yrityskaupoissa Markkinatilanne Rahoituksen saatavuus Hinnoittelu Lainamaturiteetti Vakuudet Yrityscaseja Haasteet Mitä yrityskaupan

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoituksen puitteita 25/09/2013

Yrityskaupan rahoituksen puitteita 25/09/2013 Yrityskaupan rahoituksen puitteita 25/09/2013 Rahoitusnäkymät yrityskaupoissa Markkinatilanne Rahoituksen saatavuus Hinnoittelu Lainamaturiteetti Vakuudet Yrityscaseja Kysymyksiä 2 25/09/2013 Markkinatilanteesta

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Omistusjärjestelyjen rahoitus 9.11.2011 Satu Mäkelä

Omistusjärjestelyjen rahoitus 9.11.2011 Satu Mäkelä Omistusjärjestelyjen rahoitus 9.11.2011 Satu Mäkelä 2 Yleistä Finnverasta Omistusjärjestelyjen yleisyys ja tavallisimmat ongelmat Mihin Finnvera kiinnittää huomiota omistusjärjestelyjä rahoittaessaan Esimerkkejä

Lisätiedot

Inflaatio ratkaisee. Viikkokatsaus. Suvi Kosonen

Inflaatio ratkaisee. Viikkokatsaus. Suvi Kosonen Inflaatio ratkaisee Viikkokatsaus Suvi Kosonen 24.2.2014 Euroalueelta inflaatio, jenkkidata heikkoa Tulevaa: Euroalueen inflaatio, rahan määrä ja talouselämän luottamus USA:sta asuntomarkkinadataa, luottamuslukuja,

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera lyhyesti Finnveran rahoitus yrityskaupoissa

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 21.3.2012 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 21.3.2012 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 21.3.2012 Vesa Mäkinen Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus yrityskaupoissa

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM

Lisätiedot

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus

Lisätiedot

Yrityskauppa-ilta. Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen

Yrityskauppa-ilta. Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen Yrityskauppa-ilta Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen Maailman talouskasvu Nordea Marketsin ennusteet 5% 4,7% 4% 3% 2% 1,9% 2,4% 1,8% 1,6% 2,2% 2,1% 1,6% 1,7% 2,4% 1% 0% -1% 0,8% 0,4% 0,2% -0,5% -0,3% 2010

Lisätiedot

YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI. 12.5.2015 Juha Kiviluoma

YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI. 12.5.2015 Juha Kiviluoma YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI 12.5.2015 Juha Kiviluoma LIEDON SÄÄSTÖPANKKI LYHYESTI Perustettu 2.9.1895 Yksi 25 itsenäisestä säästöpankista Taseella mitattuna Suomen toiseksi suurin säästöpankki

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan tyypillisimmät haasteet Mihin

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014 Pankki yritysten kumppanina Kari Kolomainen 31.3.2014 Nordea haluaa olla mukana tukemassa yritysten kasvua Nordean tavoitteena on olla vahva eurooppalainen pankki. Vahvuus syntyy hyvästä kannattavuudesta,

Lisätiedot

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Yrityskaupan muistilista

Yrityskaupan muistilista Yrityskaupan muistilista Aloita ajoissa * Yleisemmin yrityksen myyntiprosessi kestää noin 10 kuukautta, mutta hyvin usein se venyy yli vuoden mittaiseksi. Valitettavasti kaikkein yleisintä on, että yrityskauppa

Lisätiedot

SINGLE EURO PAYMENTS AREA, YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE

SINGLE EURO PAYMENTS AREA, YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Mikä SEPA? Mikä SEPA? SINGLE EURO PAYMENTS AREA, YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE 32 maata Euroopassa: EU-maat, ETA-maat (Islanti, Norja, Liechtenstein, Monaco) ja Sveitsi Yhtenäinen infrastruktuuri, säännöt ja

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja.

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä. Suomen 250 000 yrityksestä alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,2 % ja alle 250

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky

2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky Satakuntaliitto 19.07.2013 2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky 2 5300 jäsenyrittäjää Työllistää 24 000 27 paikallisyhdistystä 300 luottamusyrittäjää 3 EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 1. Suomen

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia

Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Nordea Tampere, 8.5.2014 Riku Salomaa Yrityskaupan kulku Strategian ja kohteen valinta Kaupan toteuttamisvaihtoehdot Arvonmääritys Esisopimus Kaupan

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

HINKU-aurinkopaneelien yhteishankinta. Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus

HINKU-aurinkopaneelien yhteishankinta. Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus HINKU-aurinkopaneelien yhteishankinta Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus FAQ Yksityishenkilöiden hanke, joten täysin vapaamuotoinen tarjouspyyntö Muutama kuntakin mahtui mukaan HINKU-toimijat tekivät työn

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 863/2016 02.05.05 92 VR-Yhtymä Oy:n omistamien Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n osakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh.

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Kiinan kielen kasvava merkitys

Kiinan kielen kasvava merkitys Kiinan kielen kasvava merkitys Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lukion kiinan kielen opetuksen forum Esityksen sisältö Kiinan merkitys kauppa- ja yhteistyökumppanina Osaamistarpeet

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

OUTOJA AIKOJA. Maailmantalouden nousu vahvistuu. Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa

OUTOJA AIKOJA. Maailmantalouden nousu vahvistuu. Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa Outoja aikoja OUTOJA AIKOJA Maailmantalouden nousu vahvistuu Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa Suomen pohjat on ehkä jo nähty nousu on omissa käsissä Euroalueen kasvuarvioita

Lisätiedot

LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2011 MESSUKESKUKSESSA 4.-6.11.2011

LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2011 MESSUKESKUKSESSA 4.-6.11.2011 LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2011 MESSUKESKUKSESSA 4.-6.11.2011 EXPO 2010 - SUURMENESTYS Kävijöitä virpoi yhteensä lähes 67 000. Aiemmat ennätykset rikottiin + 35 %! Ei huono, kun posse oli enimmäkseen tyytyväinenkin.

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos

Yrittäjäpolvenvaihdos Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014 Hauraita ituja Suvi Kosonen Toukokuu 2014 1 Maailmantalous kohentaa, entä Suomi? Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet odotetusti Teollisuusmaat ovat kasvun moottori Riskit ovat kehittyvissä maissa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot