Yrittäjätiedote. ER j A

Transkriptio

1 Yrittäjätiedote ER j A jarkko VUODEN YRITTÄJÄ: PUUSEPÄNLIIKE AIMO JÄRVINEN URPO RANNALLE UUDENMAAN YRITTÄJIEN ELÄMÄNTYÖPALKINTO JÄRVENPÄÄ PILOTTIKUNNAKSI KUNTALIITON HANKKEESEEN FINNVERA MUKANA YRITYSJÄRJESTELYISSÄ KOTIKAUPUNGIN MENESTYMINEN ON YHTEINEN PÄÄMÄÄRÄ UUSI PUHEENJOHTAJA JA HALLITUSKOKOONPANO VUODELLE

2 Nordea Pankki Suomi Oyj Verkkopankki säästää aikaa yrityksellesi! Kun yritykselläsi on käytössä verkkopankki, maksat laskut, tarkistat tilitapahtumat ja saldon, teet tilisiirrot ja paljon muuta. Lisätietoja saat osoitteesta omalta Nordean yhteyshenkilöltäsi ja Nordea Yrityspalvelusta (pvm/mpm) ma pe Teemme sen mahdolliseksi Sibeliuksenkatu 15 Järvenpää nordea.fi A 2

3 TAANTUMASSA ON MAHDOLLISUUS Ellei ole aivan kuurosokea, ei ole voinut viime aikoina olla kuulematta lamasta, taantumasta tai suuresta suhdannetaantumasta. Samasta asiasta puhutaan monin eri tavoin. Ei kukaan lamaa lietso, totta se on. Mutta totta ei ole se kaikki surkeus, jota valitetaan. Lama on aina mahdollisuus uuteen: joko perusteelliseen markkinaosuuksien uusjakoon tai ainakin uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraukseen. Ihminenhän on innovatiivisimmillaan, kun pula uhkaa. Jatkuva menestys rahan ja tavaran muodossa saattaa laiskistaa. Mutta olisiko Sinun aika toimia erilailla kuin muut, onhan nimenomaan erilaistuminen yksi tie markkinamenestykseen? Olisiko aika laajentaa, kun kaikki muut supistavat? Olisiko aika tuoda markkinoille uusia tuotteita tai palveluita, kun muut lopettavat vanhoja? Mieti oma menestystiesi ja ala toimia. Mieluiten ajoissa. Me yrittäjäthän olemme aina olleet edelläkävijöitä, miksei siis nytkin? Nyt on elämässäni taas kerran aika kääntää sivua. Kaksi vuotta sitten astuin sydän pamppaillen isoihin saappaisiin siis konkreettisestikin onhan Ismo Nöjd hiukan kookkaampi kuin minä ja saappaatkin ovat suuremmat. Ismo oli toiminut huikeat 7 vuotta Järvenpään Yrittäjien puheenjohtajana ja saanut paljon aikaan. Hän oli jo pari vuotta haastanut minua puheenjohtajakisaan jos sitä nyt kisaksi voi sanoa tunkua kun ei ole tuntunut ko. virkaan olevan. Tiesin, että tällä pallilla istuessaan saa hommia paiskia, eikä se minua pelottanut. Mutta mietin kovasti, onnistunko innostamaan ihmisiä toimintaan, pystynkö vaikuttamaan asioihin jne. Järjestötoiminta ja kunnallinen päätöksenteko ei ollut minulle tuttua kauraa. Kaksi vuotta on takana ja niin on Saarelaisen tyttö oppinut kovasti niin järjestötoiminnasta kuin kunnan byrokratiastakin. Paljon on tullut ymmärrystä kunnallisen päätöksenteon hitauteen, mutta on myös tullut nähtyä, että asioihin voi oikeasti vaikuttaa, kunhan vain löytää oikeat kanavat ja perustelee asiansa tarpeeksi hyvin. Ja sinnikäs on oltava. Aika on ollut antoisaa ja mukavaa, päivääkään en vaihtaisi pois! Tavoitteenani oli saada ihmiset osallistumaan entistä aktiivisemmin eri tilaisuuksiin. Tilaisuuksia on järjestetty ajatuksella, että jokaiselle löytyisi jotakin. Tilaisuuksien kävijämäärät eivät ole olleet aina suuria, mutta palaute on ollut sitäkin rohkaisevampaa. Kaudellani yhdistyksen jäsenmäärä on nousut reilusti yli 600 jäsenen, yrittäjien lounaat ovat vakiinnuttaneet paikkansa ja niissä, niin kuin aamukahvitilaisuuksissa, käy lähes satakunta ihmistä. Se on paljon, kun ottaa huomioon, että nykyään kaikilla on kiire ja meitä vedetään joka suuntaan. On kuitenkin aika antaa tilaa uusille tuulille. Ilmoitin jo kesällä lopettavani vuodenvaihteessa puheenjohtajan hommat. Ruuhkaa ei taaskaan ollut ymmärrettävistä syistä. Yrittäjillä on ihan tarpeeksi töitä muutenkin. Yksi rohkea ilmaantui kuitenkin! Syyskokous valitsi uudeksi puheenjohtajaksi Jarkko Åströmin, Foral Design Oy:stä. Voi kuulostaa jo jankutukselta, mutta toistan taas kerran, että puheenjohtajan työ ja koko hallitustyöskentely on todella antoisaa hommaa. Siellä on vain voittajia. Panostukselleen saa kyllä vastinetta aimo annoksen. Näin jälkikäteen ajatellen, on saldo jäänyt minulle sekä yritykselleni reilusti plussan puolelle. Olen päässyt aitiopaikalta seuraamaan yhteiskunnallista toimintaa, tavannut paljon mielenkiintoisia ihmisiä ja luonut hyviä suhteita, joita olen voinut hyödyntää yritykseni kehityksen eteen. Minut valittiin edelleen hallitukseen ja toivonkin, että voin olla tukemassa Jarkon työtä omien kokemusteni pohjalta. Samoin voin jatkossa keskittyä lempityöhöni; ihmisten aktivoimiseen mukaan toimintaan ja sen kehittämiseen. Lämmin kiitos kaikesta tuesta ja kannustuksesta, jota olen puheenjohtajakautenani teiltä saanut! Tsemppiterveisin Erja Saarelainen, puheenjohtaja mallia Iloista joulun odotusta kaikille järvenpääläisille yrittäjille! Julkaisija: Järvenpään Yrittäjät ry Toimitus: Hallituksen jäsenet Suunnittelu ja taitto: Merja Altén, Graafinen Konerivi Oy Paino: Savion Kirjapaino Oy, Kerava 2008 Ilmoitustilavaraukset: puh Merja Altén, tuotanto@graafinen-konerivi.fi Yrittäjätiedote nro 1/2009: juttuaineistot viimeistään , ilmoitusaineistot , ilmestyy viikolla 10. 3

4 UUDENMAAN YRITTÄJÄLEHDET YHDISTYVÄT FIRMAKSI ALUEEN YRITTÄJILLE UUSI LEHTI, PÄÄTOIMITTAJAKSI JONE NIKULA Helsingin Yrittäjien, Pääkaupunkiseudun Yrittäjien ja Uudenmaan Yrittäjien aikaisemmat erillisinä tabloidlehtinä ilmestyneet julkaisut yhdistyvät uudeksi aikakauslehdeksi. Uuden lehden nimi on FIRMA ja se ilmestyy aluksi 6 kertaa vuodessa. Lehden levikki on kpl. Se jaetaan osoitteellisena kaikkiin alueen yrityksiin, niin järjestöjen jäsenyrityksiin kuin muihinkin toimipaikallisiin yrityksiin. Ensimmäinen numero ilmestyy maaliskuussa FIRMA on korkealuokkainen erikoislehti sekä sisällöltään että ulkomuodoltaan. Lehti kertoo ymmärrettävällä tavalla yrittäjyydestä, talouselämän kehitystrendeistä ja liike-elämää koskettavista yhteiskunnallisista asioista. FIRMA on mukana myös yrittäjien arkipäivässä, liike-elämän lifestylea unohtamatta. Uusi lehti vastaa jäsenistömme odotuksia entistä paremmin. Vaikka tällä alueella toimii kolme yrittäjien aluejärjestöä, talousalue on yhteinen ja yrittäjät eivät välitä hallinnollisista rajoista. Uskon, että koko alueen yhteinen lehti on iso askel eteenpäin yhteisten tavoitteidemme ajamisessa ja tekee lehden houkuttelevaksi myös mainostajille, onhan lehdellä huomattavan suuri yritysjakelu. kertoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Anssi Kujala. Hän korostaa, että FIRMA tarkastelee uutisaiheita toimintaalueen yrittäjien näkökulmasta. Päätoimittajaksi Jone Nikula FIRMAn kustantaa Kustannus Oy Vista. Lehden päätoimittajaksi on nimitetty Jone Nikula. Lehden perusajatus on keskittyä yrittäjyyden ja yrittäjien asioiden ajamiseen avarakatseisesti ja omanarvontuntoisesti. FIRMA ei ole fanilehti tai sisäänpäin lämpiävä jäsenaviisi, vaan bisneslehti, Nikula kertoo uudesta tehtävästään. Jone Nikula tuo lehteen monipuolista mediaosaamista. Hän työskenteli Radio Cityssä edeten juoksupojasta ohjelmapäälliköksi. Tämän toimen ohella hän oli myös Kiss FM:n ohjelmapäällikkönä Viime vuosina Nikula on tehnyt mediatöitä niin radion, TV:n kuin printinkin parissa. Hän toimittaa edelleen Radio Rockin Uuden Rokin ilta -ohjelmaa, on tehnyt eri rooleissa TV-ohjelmia ja kirjoittanut kolumneja mm. Helsingin Sanomien Nyt-liitteeseen, Ilta-Sanomiin, Länsi-Savoon ja Sunnuntai- Suomalaiseen sekä pari kirjaa. Lisäksi reservin yliluutnantti Nikula on sangen kysytty puhuja ja juontaja eri tilaisuuksiin. Vuodesta 2006 viime syksyyn Nikula toimi Kaupungin Aika -lehden päätoimittajana. Yrittäjäjärjestöt julkaisijoina FIRMAn julkaisijoina ovat Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella toimivat kolme vahvaa Suomen Yrittäjien aluejärjestöä: Helsingin Yrittäjät (kuusi paikallisyhdistystä), Pääkaupunkiseudun Yrittäjät (paikallisyhdistykset Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa) sekä Uudenmaan Yrittäjät (29 paikallisyhdistystä). Aluejärjestöillä on yhteensä yli jäsenyritystä. Nämä yrittäjäjärjestöt paikallisyhdistyksineen tarjoavat toiminnallaan hyvän taustan lehden julkaisemiselle. Kokenut kustantaja Kustannus Oy Vista kuuluu Plus-Ryhmään, johon myös kuuluva Plus-Lehdet kustantaa tällä hetkellä Öljy- ja Kaasualan Keskusliiton Lämmöllä-lehteä, K-rautojen Ole Hyvä! -asiakaslehteä ja valistuneiden kuntien vapaa-ajanasukkailleen tilaamaa LomaKotilehteä. Vista on aikaisemmin kustantanut Helsingin, Tampereen ja Turun alueilla aikakauslehtiformaattista Kaupungin Aika -noutopistelehteä. Julkaisijat: toimitusjohtaja Petri Graeffe, Uudenmaan Yrittäjät, p toimitusjohtaja Anssi Kujala, Helsingin Yrittäjät, p toimitusjohtaja Erkki Pärssinen, Pääkaupunkiseudun Yrittäjät, p Päätoimittaja: Jone Nikula, p Kustannus Oy Vista: toimitusjohtaja Pekka Porko, p Järvenpään Romu Ky Wärtsilänkatu 92 Järvenpää Puh , Faksi jarvenpaanromu@kolumbus.fi Metalliromun kierrätystä teollisuudelle jo yli 50 v. Erilaista metalliromua ostetaan päivän hintaan. 4

5 "Edellisestä lamasta selvittiin kohtalaisen vähin vaurioin. Saatavia tietysti jäi jonkin verran, kun tehtiin töitä pienemmille rakennusliikkeille, jotka sitten ajautuivat konkurssiin. Jotain oli kuitenkin jäänyt taskun pohjalle, eikä velkaa ollut", muistelee Aimo. Yksityishenkilöille Puusepänliike Aimo Järvinen on valmistanut tilaustyönä kalusteita, kaapistoja ja puuportaita. "Kerran asiakas tilasi kaapiston ja oli ottanut itse mitat. Mitoissa oli kuitenkin kymmenen sentin heitto, eivätkä kaapistot mahtuneetkaan niille varattuun tilaan. Sellaistakin sattui. Eikä yksityiskodeissa työskentely ollut ihan vaaratontakaan. Katajanokalla oli keikka, teimme kerrostalohuoneistoihin invakynnyksiä parvekkeille ja käytimme yleisavainta, jos asukas ei ollut paikalla. Erääseen huoneistoon mentyämme huomasin peilistä ison schäferin viereisessä huoneessa ja silloin meitä vietiin. Juuri kun olimme päässeet ovesta karkuun, koira tömäytti päin ovea. Luultavasti olisi purrut, ellemme olisi ehtineet turvaan. Sen huoneiston kynnys jäi sillä kertaa tekemättä. Aimo Järvinen laskeskelee toimistossaan tarjouksia piirustusten perusteella kuten aina ennenkin. Aimo Järvinen perusti puusepänliikkeen veljiensä Jorman ja Joukon kanssa , joten tänä vuonnahan tuli komeat 40 vuotta täyteen. Yrittäjäyhdistyksen hallituksen pohtiessa ehdokkaita Vuoden Yrittäjä -tittelin saajaksi, kriteereinä punnittiin entisten vuosien tapaan yrityksen menestystä, luotettavuutta, toimitusvarmuutta, paikallista työllistämistä jne. Tämän arvokkaan tittelin sai tänä vuonna Puusepänliike Aimo Järvinen Ky, joka edustajineen vastaanotti sen Järvenpää-talolla pidetyssä juhlassa Kävin vielä jututtamassa Aimoa verstaalla ja kyselin mitä kaikkea näihin yrittäjävuosiin onkaan mahtunut. Aimo muisti heti ensimmäisen tilauksen, joka oli Auran pitäjällä toimineeseen ravintolaan valmistettu ravintolatiski. Jatkossa ravintola- ja myymäläkalusteita on tehty ympäri Suomea. Myös Finnairin silloisen pääjohtaja Gunnar Korhosen tapaamisen Aimo muisti elävästi. Tapaaminen oli sovittu klo 13, ja kuinka sattuikaan, hän oli paikalla minuutilleen. Korhonen katsoi Aimoa tammipöytänsä takaa, kaivoi taskukellonsa ja sanoi: "Olette täsmällinen mies, me pääsemme kyllä kauppoihin." Täsmällisyys onkin ollut Järvisen periaatteena niin tapaamisissa kuin sovituissa toimitusaikatauluissakin, sana on kiertänyt ja tilauskanta on ollut hyvä. Vähän samanlainen tapaus oli eräässä omakotitalossa, kun olin asentamassa kaapistoja. Kiukkuinen schäfer hääräsi ympärillä ja kun isäntä poistui paikalta, koira päätti käyttää tilaisuutta hyväkseen ja puraisi minua. Onnekseni paksu nahkavyö suojasi puraisukohtaa ja tilanteesta selvittiin ilman lääkäriä", kertaa Aimo kauhunhetkiään schäfereiden kanssa. "Maaseudulla työskentely on oikeastaan ollut parasta, ihmiset ovat reiluja ja välittömiä. Iisalmella sattui kerran niin, että tilatut ravintolakalusteet eivät mahtuneetkaan ovesta sitään. Asiasta ei tehty sen suurempaa numeroa, kuin että ovet puitteineen purettiin pois tieltä. Kalusteet saatiin sisään ja ovirakennelma hitsailtiin takaisin paikoilleen. Joskus on ajettu harhaankin. Kuopioon Saarijärven kaupunginosaan oli tilattu kalusteet KK:n tehtaalle, mutta tilausosoitteeksi oli laitettu vain 'Saarijärvi'. Löysimme sitten itsemme Kuopion sijaan Saarijärveltä, mutta selvisihän se asia sitten puhelimitse, turhaa ajomatkaa siinä kyllä tuli melkoisesti", naureskelee puuseppä. Ei aina käy niin kuin haaveillaan Tarkoitushan oli, että veljenpoika olisi jatkanut yritystä vuodenvaihteen jälkeen, mutta pettymyksekseen Aimo kertoo suunnitelman menneen mönkään. Vaikka tilauskanta on hyvä, ja töitä on tälläkin hetkellä keväälle asti, alkoi tulevaa yrittäjäkandidaattia hirvittää huonot ajat. Tiedotusvälineet ovat varmasti pelotelleet kaikki yrittäjiksi aikovat siirtämään suunnitelmiaan laman pelossa jonnekin tulevaisuuteen. Niinpä Järvisen puusepänliikekin on nyt hieman pattitilanteessa, eläkkeelle pitäisi päästä ja jatkajaa ei nyt olekaan. "Kevään aikana päätämme lopullisesti, mitä tässä tilanteessa teemme. Työvuosia on takana jo aivan riittävästi ja mökillä tekisi mieli viettää aikaa", sanoo Aimo mietteliään näköisenä. Merja Altén 5

6 Elämäntyöstään palkittu Urpo Ranta vaimonsa Kaarinan kanssa Uudenmaan Yrittäjien gaalassa. Kuvat: EASTPRESS OY, Seppo J.J. Sirkka URPO RANNALLE UUDENMAAN YRITTÄJIEN PALKINTO ELÄMÄNTYÖSTÄ YRITTÄJÄNÄ Järvenpääläinen Kodinkonehuolto ja Varaosapalvelu Urpo Ranta Ky:n perustaja ja osa-omistaja Urpo Ranta palkittiin lauantaina Uudenmaan Yrittäjien Yksinoikeudella Sinun -gaalassa vuoden 2008 Elämäntyöpalkinnolla. Uudenmaan Yrittäjien Elämäntyöpalkinnolla halutaan kunnioittaa ja antaa tunnustusta henkilölle, joka on toiminut merkittävän pitkän ajan yrittäjänä Uudellamaalla ja esimerkillisellä tavalla edistänyt yrittäjyyttä. Urpo Ranta on järvenpääläisten hyvin tuntema yrittäjä, jonka arvot heijastuvat hänen työssään. Hyvä palvelu on pelannut äidiltä tyttärelle. Muutama vuosi sitten, kun Urpo vielä kiersi kentällä, kertoi eräs nuori äiti muistavansa, kuinka Urpo kävi korjaamassa jo lapsuuden kodin pesukoneenkin. Pesukoneita on korjattu välillä iltamyöhällä, ei niinkään rahaa saadakseen, vaan ymmärtäen, millaista on olla kolmen lapsen kanssa ilman pesukonetta, Urpo Ranta kertoo. Urpoa on yrittäjätoiminnassaan ohjannut rakkaus lajiin ja palkitsevuus siitä, kun saa asiakkaan tyytyväiseksi ja ratkaisun johonkin kinkkiseen ongelmaan. Asiakaspalvelu ei ole jäänyt huomaamatta: Kodinkonehuolto ja Varaosapalvelu Urpo Ranta Ky valittiin vuonna 2005 Electroluxin parhaaksi asiakaspalveluyritykseksi yli 200 huoltoyrityksen joukosta ja vuonna 2002 Suomen kodinkonehuoltojen liitto ry. myönsi sille Vuoden huoltoliike -tunnustuksen. Työelämässä Urpo on ollut 15-vuotiaasta asti. Työvuosia on kertynyt 52, joista kodinkonealan yrittäjänä 37, vuodesta Urpo Rannan ahkeruus on tuottanut tulosta: Kodinkonehuolto ja Varaosapalvelu Urpo Ranta Ky on kasvanut yhden miehen yrityksestä 9 henkeä työllistäväksi, alueen johtavaksi kodinkonehuoltoliikkeeksi. Tuotemyynnin lisäksi yritys edustaa perinteistä käsityöammattia, kodinkoneiden korjausta. Ranta on kouluttanut itseään työnsä ohella voidakseen palvella paremmin asiakkaitaan. Myymälän tuotevalikoima ja myynti on kehittynyt koko ajan, huoltojen määrä kasvanut ja näin yritys menestynyt. 6

7 Kodinkonehuolto ja Varaosapalvelu Urpo Ranta Ky on perheyritys parhaimmillaan. Mukana ovat edelleen Urpo-isä ja poika Mikko, joka on siirtymässä liikkeen johtoon työskenneltyään yrityksessä v alkaen. Kaarina-vaimo on ollut yrityksen toiminnassa mukana vuodesta Yhteistyö on toiminut hyvin alusta alkaen. Yrityksen alkutaipaleella Kaarina kauppasi lieden vääntimiä ja pölypusseja perheen kaksion eteisestä Urpon tehdessä huoltotöitä. Nyt Urpo Rannan tulevaisuuden suunnitelmina on jäädä ansaitulle eläkkeelle. Hän ei kuitenkaan kokonaan lopeta työelämää, vaan jää yritykseen edelleen osakkaaksi, äänettömäksi yhtiömieheksi. Mikko Ranta jatkaa yrittäjänä ja yritystä kehitetään edelleen. Kodinkonehuolto työllistää tulevaisuudessakin 3 4 asentajaa ja työnjohtoa. Lamapuheisiin Rannat suhtautuvat maltillisesti. Laskusuhdanteen aikana korjataan vanhoja koneita ja nousukauden aikana myydään paljon uusia. VUOKRALLE TARJOTAAN Toimistotyöpisteitä 1 15 henkilölle alkaen à 150,-/kk + alv Vuokraan sisältyy sähkö, vesi ja laajakaistayhteys Tiedustelut mieluiten sähköpostitse ismo.nojd@elisanet.fi Uudenmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Petri Graeffe ojentaa palkinnon ja kukat, puheenjohtaja Mikko Simolinnalla kädessään kunniakirja. Kalliotie JÄRVENPÄÄ puh tai Yritystä ohjataan yhä enemmän kestävän kehityksen ja ekologisuuden suuntaan. Korjaamisesta ei olla luopumassa se jo itsessään estää luonnonvarojen tuhlausta. Yritys panostaa yhä edelleen ilmastonmuutoksen estämiseen myymällä, asentamalla ja huoltamalla ilmalämpöpumppuja, ilmasta-veteen -lämpöpumppuja ja vastaavia laitoksia, sekä tarjoaa yhä suurempiin kohteisiin ilmalämpöpumpputekniikalla toteutettua sisäilman lämmitystä ja jäähdytystä. Yritystoiminnan ohella Urpo Ranta on ehtinyt olla perustamassa Järvenpään Yrittäjiä ja osallistua alusta alkaen Suomen Kodinkonehuoltojen liitto ry:n toimintaan. Yritys on edelleen molempien yhdistysten jäsen. Suomen Kodinkonehuoltojen liitossa Urpo on vuosien aika osallistunut myös hallitustyöskentelyyn. Kirjanpitotoimistojen Liitto Ry:n auktorisoitu jäsentoimisto Kirjanpitotoimisto Rekola-Nieminen Oy Postikatu 10 A Järvenpää puh. (09) HUOM. UUSI OSOITE PAINOTUOTTEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS. MYÖS VENÄJÄN JA BALTIAN KIELILLÄ. KÄYNTIKORTEISTA KIRJOIHIN, ILMOITUKSISTA ITSEJÄLJENTÄVIIN, KAUPALLISESTA KALEVALAAN JA KAIKKEA SILTÄ VÄLILTÄ... Gaalaillallisella kutsuvieraat ja juuri palkitut yrittäjät nauttivat oivallisesta ateriasta. Elimäenkuja 1, Järvenpää puh , tuotanto@graafi nen-konerivi.fi nen-konerivi.fi 7

8 Puhelinlangat laulaa, kun soitat , mutta kuka vastaa yrittäjän puheluun? ESITTELYSSÄ KESKI-UUDENMAAN OSUUSPANKIN YRITYSASIAKKAIDEN TUKI JA TURVA, YRITYSPALVELUNEUVONNAN NELJÄ AMMATTILAISTA Kaikkien Keski-Uudenmaan Osuuspankin yrittäjäasiakkaiden kännyköissä lienee jo muistissa tärkeä numero. Jos ei vielä ole, tallenna se viimeistään nyt. Ja vaikka et ole vielä asiakas, toivotamme sinut tervetulleeksi ensisoitolle. Soittamalla saat vastaukset ensimmäisiin kysymyksiin ja sen jälkeen sinut kutsutaan käynnille tai asiantuntija tulee luoksesi. Kun soitat numeroon , saat aina nopeasti ja varmasti vastauksen. Näin lupaa maksuliikeasiantuntija Anne Sokura ja yrityspalveluneuvonta. Neljän ystävällisen pankkiammattilaisen ryhmä auttaa alueen yrittäjiä esimerkiksi tilin avaamisessa, pankkiyhteysohjelmiston valinnassa tai asennuksessa, maksupäätteen, sirupäätteen vaihdossa, e-laskutuksessa tai rahoitustarpeen kartoituksessa. Tyhmiä tai vaikeita kysymyksiä ei ole. Kaikki asiat selviävät pitkän linjan ammattilaisten kärsivällisellä opastuksella. Kannattaa kokeilla! Esitelläänpä tarkemmin yrityspalvelun ammattilaiset. Palveluryhmää vetää maksuliikeasiantuntija Anne Sokura. Yrittäjien luona käy myös Sirpa Hankkila, heidät olet jo saattanut nähdäkin. Puhelimessa asiakkaita auttavat Riitta Pullinen ja Maarit Saarnio. Keski-Uudenmaan Osuuspankin yrittäjäasiakkaiden määrän nopea kasvu, maksuliikepalvelujen muutokset ja euromaksualueen laajentamat markkinat ovat synnyttäneet yrityspalveluneuvonnan. Pankilla on jo 6500 yritysasiakasta ja määrä on ripeässä kasvussa. Puhelinneuvonnan lisäksi yrittäjä saa tarvittaessa henkilökohtaista opastusta maksuliikeasioissa oman työpöydän ääressä. Ammattilaiset hyppäävät myös autoon ja poikkeavat yrittäjän tiloissa auttamassa aina kun tarve vaatii. Keski-Uudenmaan Osuuspankki SE PAnkki SEPA on jo täällä mitä yrittäjän kannattaa tehdä nyt Nyt kun kaikki suomalaiset tuntevat euron ja euromaksut, on aika siirtyä euromaksualueen kehityksen seuraavalle portaalle, SEPA-palveluihin. Euron myötä jokaista matkaa edeltänyt valuutanvaihto on jäänyt historiaan, ainakin Euroopan reissuilla. Muistatko edes milloin pidit kädessäsi Italian liiroja, Saksan markkoja tai Ranskan frangeja? On niin kätevä kaivaa tutut eurot lompakosta eri puolilla Eurooppaa matkustaessa ja ostoksia tehdessä. Vuoden 2008 alusta alkoi Euroopassa siirtymäaika yhtenäiseen euromaksualueeseen. SEPA on lyhenne englanninkielisistä sanoista Single Euro Payments Area. Kyse on yrittäjän arkea helpottavasta, Euroopan laajuisesta maksualueesta. Alue kattaa nimensä mukaisesti 31 maata Euroopasta. EU-maat, ETA-maat: Norja, Islanti ja Liechtenstein sekä Sveitsi. Havainnollisimmin SEPAn edut ymmärtää, kun ajattelee nykyisiä maksukäytäntöjä kotimaassa eri yritysten ja kuluttajien välillä. SEPAn myötä samat asiat hoituvat euroopanlaajuisesti vuoteen 2010 mennessä. SEPA, yhteinen euromaksualue nopeuttaa maksuliikettä, helpottaa palveluiden vertailtavuutta ja hyödyttää eurooppalaista kaupankäyntiä. Vuoden 2010 jälkeen nykyisten maakohtaisten käytäntöjen sijasta meillä on yhteinen euromaksualue. Yrityksille maksuliikenteen käytäntöjen ja standardien yhdenmukaistuminen antaa mahdollisuudet kustannustehokkaampaan kansainväliseen liiketoimintaan, kun maksujen välitys tapahtuu joustavasti ja samalla tavalla useimmissa Euroopan maissa. Mitä yrittäjän kannattaa tehdä vuonna 2008 juuri nyt tai ainakin tämän jutun lukemisen jälkeen? Kaikki yritykset Varaudu ohjelmistomuutoksiin ole yhteydessä ohjelmistotoimittajiin vaikka heti. Kysy, selvitä toimenpiteet ja varaudu muutoksiin! Tutustu mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tuleviin muutoksiin ja aloita omien ohjelmistotoimittajiesi kanssa neuvottelut SEPAn vaikutuksista yrityksesi järjestelmiin. Jos yrityksessä tehdään maksuliikejärjestelmiä koskevia ohjelmistomuutoksia ennen siirtymäkauden alkua, huomioi SEPA-muutokset uusissa järjestelmissä. 8

9 Kauppiaat Kauppojen, ravintoloiden ja muiden myyntipisteiden osalta maksupäätteiden uusiminen kannattaa tehdä ajoissa, sillä erityisesti ulkomaisten asiakkaiden palvelu helpottuu huomattavasti, kun asiakkaita voidaan palvella nopeasti ja turvallisesti. SEPA-kelpoiset kortit tulevat myös kotimaisten asiakkaiden maksuvälineiksi siirtymäkauden aikana. Kansainvälistä kauppaa käyvät yritykset IBAN ja BIC ovat olleet pakollisia ulkomaan maksuliikenteessä. Euroopassa Kansainvälistä kauppaa käyvien yritysten on ollut huomioitava IBAN-tilinumeron (International Bank Account Number) ja BIC-koodin (Bank Identifier Code) pakollisuus jo alkaen. Laita viimeistään nyt laskullesi tiliyhteystiedoksi oma IBAN ja BIC ja samoin kerää palvelu- ja tavarantoimittajien IBAN ja BIC-tiedot koko EU/ETAalueelta. Soita , jos haluat heti vastauksia kysymyksiisi SEPA:sta, lisätietoja myös YRITYKSET LOISTAVAT POISSAOLOLLAAN ALTAIRIN TÄHTITORNIHANKKEEN KERÄYKSESSÄ Tilanne on uusien lahjoitajien osalta todella synkkä. Muutamalta yksityishenkilöltä on saatu lahjoitus, mutta firmat loistavat poissaololaan. Altairin kesäinen kampanja ei tuottanut yhtäkään lahjoitusta! Nyt ryhdistäydytään ja laitetaan roposet likoon. Ne jotka eivät vielä ole osallistuneet, voivat poimia tarvittavat tiedot tästä. Altair ry, tilinro , käytä viitenumeroa Keräysaika Keräysalue Etelä-Suomen lääni Päätös OKU 2037A Hankkeen esitteitä voi tilata paperiversioina tai sähköisessä muodossa pdf-tiedostona puhelimitse tai sähköpostitse: Altair ry, M. Salo, puh , sähköposti: KEVÄÄN JA LOPPUVUODEN VÄLISENÄ AIKANA LAHJOITUKSIA OVAT TEHNEET: ESA-MATTI RISTOLA ÖLJYPOLTINASENNUS JA HUOLTO V. VARJOMÄKI LC JÄRVENPÄÄ/JANNET OSMO FRILANDER KARI HASSINEN HEIKKI ASPIVAARA TUOVI JARVA LISÄKSI KIITÄMME LIPASKERÄYKSIIN OSALLISTUNEITA. Hiusstudio Leila & Pia Wärtsilänkatu 70, Järvenpää Puh. Leila Puh. Pia Parturi-Kampaamo S.Harjuvaara Tmi gsm , Leikkuulaudat ja kuksat Kuva: Jukka Ottelin 9

10 YRITYKSET MUKAAN KUNTAPALVELUIDEN TUOTTAJIKSI JÄRVENPÄÄ PILOTTIKUNNAKSI KUNTALIITON HANKKEESEEN Järvenpää on hyvän yrittäjäyhteistyön kuntana valittu pilotiksi viiden muun paikkakunnan ohella Kuntaliiton, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n ja MTK:n yhteishankkeeseen Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajana. Hankkeen avaus- ja informaatiotilaisuus pidetään keskiviikkona, tammikuun 14. päivänä klo Järvenpää-talolla. Kutsuttuja ovat kaikki yrittäjät, jotka toivovat voivansa myydä palveluita tai tuotteita Järvenpään kaupungille tai yleensäkin kunnille. Tilaisuuden ohjelma, joka julkaistaan myöhemmin, tulee käsittämään hankkeen esittelyä, hankintalakikatsauksen ja tietoa tarjouksen teosta, yrittäjien puheenvuorot sekä kaupungin edustajien puheenvuorot hankintanäkymistä. Hankkeen puitteissa yrittäjille järjestetään ensi vuonna yhteistyössä yrittäjäyhdistyksen kanssa perusteellisempaa koulutusta uudistuneesta hankintalainsäädännöstä ja tarjousten teosta sekä annetaan tietoa tarjousten käsittelystä. Hankkeen tarkoituksena on parantaa pk-yritysten edellytyksiä tarjota kunnille palveluita, jotka ovat kuntien järjestämisvastuulla, mutta jotka yksityinen sektori voi tuottaa mahdollisesti paremmalla hinta-laatusuhteella tai joiden tuottamiseen kunnan resurssit eivät yksinkertaisesti riitä palvelutarpeen kasvaessa niin voimakkaasti. Kuntien tämän päivän strategiana on kasvattaa yksityisiä palvelumarkkinoita niin, että kunta voi yhä suuremmassa määrin järjestää palvelutuotantonsa yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa. Tähän kunnat etsivät uudenlaisia toimintatapoja. Nyt Järvenpäässä aloitettavassa public-private-partnership -hankkeessa tavoitellaan yhteistoimintamallia ja vuoropuhelua kuntasektorin ja pienyritysten välille. Järvenpään kaupunki ja Järvenpään Yrittäjät ovat tapaamisissaan jo aloittaneet yhteistyöpohdinnat siten, että kaupungin toimialajohtajat miettivät kukin omalta osaltaan, mitkä ovat ne asiat, joissa yhteistyön kasvattaminen yrittäjien kanssa on tärkeintä ja kiireellisintä. Näitä yhteistyökohteita tullaan vielä loppuvuodesta pohtimaan yhteisesti yrittäjien hallituksen kanssa. Aloitustilaisuuden jälkeen hanketta jatketaan teemoittaisena työryhmätoimintana. Teemoina voivat olla yhteisen harkinnan mukaan vaikkapa erilaiset hoivapalvelut, rakentamisen hankinnat, kunnossapito, kuljetuspalvelut ja lähiruoka. Eri toimijoista muodostuvissa työryhmissä mietitään yhdessä ratkaisuja esille nousseisiin ongelmiin ja työstetään syntyneitä kehittämisajatuksia. Yhteistyömallilla halutaan parantaa kaupungin ja sen kanssa hankintayhteistyötä tekevien nykyisten ja uusien yritysten välistä vuoropuhelua sekä välittää tietoa kaupungin kysynnästä ja suunnitelmista ja vastaavasti yritysten osaamisesta ja tarjonnasta. Näin voidaan lisätä osapuolten tietoa markkinatilanteesta. Sosiaali- ja terveystoimen alalla on tänä vuonna käynnistynyt Kuuma-kuntien yhteinen, Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forumin vetämä, vastaavan tyyppinen elinkeinohanke, jossa valmistellaan yhteistyömallia ikäihmisten palveluiden, lastensuojelun sekä päihde- ja mielenterveystyön organisoinnille ja palveluiden tuottamiselle. Yhteistyömallin valmistelu kestää hankemuotoisena kaksi vuotta, käytäntöön siirtyminen tulee olemaan asteittaista. Hankkeessa luodaan myös mekanismi, jolla ennakoidaan tulevaa palveluiden tarvetta ja suunnitellaan, miten palveluiden vaje tullaan täyttämään. Tärkeää tulee olemaan yksityisen tarjonnan eli markkinoiden kasvattaminen. Tästä hankkeesta kuullaan myös tammikuun 14. päivän info-tilaisuudessa. Hyvää joulunaikaa ja vuodenvaihdetta sekä tervetuloa osallistumaan hankkeeseen ja tammikuun infoon Pirjo Latva-aho, elinkeinojohtaja 10

11 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ VOI PALVELLA MYÖS SINUN YRITYSTÄSI Järvenpään kaupungin työllisyydenhoidon painopiste on vuonna 2009 nuorten ja alle 35-vuotiaiden nuorten aikuisten työllisyyden parantamisessa ja työttömyyden vähentämisessä. Toisena painopisteenä on yhteistyön tiivistäminen elinkeinoelämään. Jotta tavoitteeseen päästään on tärkeää saada tiivistettyä yhteistyötä alueen yrittäjien kanssa. SYYSKOKOUS PIDETTIIN RAVINTOLA SWENGISSÄ Puheenjohtajamme Erja Saarelainen avasi kokouksen, jossa olivat läsnä nykyiset hallituksen jäsenet, sekä toistakymmentä asiasta kiinnostunutta jäsenyritysten edustajaa. Kokouksen puheenjohtajana toimi Ismo Nöjd. Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2009 hyväksyttiin sellaisenaan Erja Saarelaisen esittämänä, samoin Leena Rekola- Niemisen esittämä talousarvio vuodelle Järvenpään kaupungin työllisyysyksikön tehtävä on yleisen työllisyyden hoito sekä kuntouttavan työtoiminnan ja työkokeilujen järjestäminen. Yleisen työllisyyden hoidon yhtenä konkreettisena tavoitteena on auttaa nuoria työllistymään. Työllistämismäärärahoilla palkataan nuoria kaupungin eri toimialoille. Määrärahaa käytetään myös oppisopimuskoulutuksiin. Osa nuorista on ammattiin juuri valmistuneita ja osalla ei ole vielä ammatillista koulutusta. Tapamme toimia Työllisyysyksikön palveluiden yhtenä kulmakivenä on työllistää henkilö hänelle tarkoituksenmukaiseen työpaikkaan kaupungilla ja opettaa nuorelle työelämän pelisääntöjä. Työllistetty antaa kunnalle täysimääräisen työpanoksensa ja kasvattaa samalla omia työmarkkinavalmiuksiaan. Työllistetyt valmentautuvat työsuhteen ajan yhdessä työvalmentajan kanssa luoden jatkosuunnitelmia siirtymisestä ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja pitkällä tähtäimellä pidempiaikaiseen työsuhteeseen avoimilla työmarkkinoilla. Työvalmentaja tarjoaa räätälöityä tukea työllistymiseen liittyvissä asioissa myös esimerkiksi nuoren siirtyessä kaupungin työsuhteesta yritykseen töihin. Jotta mahdollisimman monia nuoria voidaan auttaa työelämään, on yhteistyö yrittäjien kanssa erityisen tärkeää. Yrittäjillä on näin mahdollisuus saada motivoitunutta työvoimaa. Järvenpään Yrittäjät ry:n tuleva puheenjohtaja Jarkko Åström Puheenjohtajaksi vuodelle 2009 oli asettunut vain yksi ehdokas, Jarkko Åström, joka valittiin yksimielisesti. Hallituksessa olivat erovuoroisina Jukka Hautamäki, Ari Jurvainen, Johanna Blom ja Ismo Nöjd. Viides avoin hallituspaikka (1 v.) vapautui Jarkko Åströmiltä, joka siis siirtyy puheenjohtajan tehtäviin. Ehdolle asettuivat Johanna Blom, Ismo Nöjd, Erja Saarelainen, Henri Ulan, Ulla-Maria Vehviläinen, Hannele Leinonen ja Elina Viitaila. Ehdolle asettuneet esittäytyivät lyhyesti. Annan mielelläni lisätietoja ja vastaan mahdollisiin kysymyksiinne koskien työllistämisasioita. Uskon, että meidän piiristä voi löytyä hyvinkin apuja kaipaamanne lisätyövoimaan. Teemme miellämme yhteistyötä kanssanne. MARI RYTKÖNEN Työllisyyskoordinaattori Matkapuhelin Nykyinen puheenjohtaja Erja Saarelainen esitteli hallitukseen ehdolle asettuneet Ääntenlaskun perusteella valittiin uusiksi jäseniksi Johanna Blom, Ismo Nöjd, Erja Saarelainen, Henri Ulan ja Ulla-Maria Vehviläinen. Paikoista 4 on 2-vuotisia ja päätettiin, että 1-vuotisen paikan hallitus arpoo kokouksessaan. 11

12 Järvenpään Yrittäjien pikkujouluja vietettiin heti syyskokouksen jälkeen Swengin yläkerrassa. Reilut 100 jäsenyritysten edustajaa saapui paikalle perinteisen joulupöydän ja hyvän ohjelman houkuttelemina, mukavaa yhdessäoloa unohtamatta! Ohjelmistossa oli yllärinä Taikuri Laurila, joka esitti ensin lavashown ja vähän veti yleisöä höplästä mutta sehän kuuluu taikurin toimenkuvaan, myöhemmin hän kierteli pöydissä tehden lähitemppuja. Taikurin jälkeen esiintyi Järvenpään Teatteri ja illan huipennuksena Muska, joka esitti hittejä vuosien varrelta. Valokuvat oli vähällä jäädä ottamatta, kun sovittu kuvaaja tekikin oharit. PRfoton Pekka Reittilä kuitenkin suostui keikalle reilun tunnin varoitusajalla, ja kuvasatoa syntyikin paljon. Tässä vähän makupaloja ja kaikki kuvat ovat värillisinä nähtävillä osoitteessa sieltä itseänne bongaamaan! Taikuri Laurila vauhdissa ja yleisö osallistui innokkaasti... Pöytätemppujen jälkeen sitten raavittiin päitä. Teatterin ohjelmanumero oli "Puheenjohtajan ryöstö". Laulaen ja letkajenkkaa tanssien Erja saatiin takaisin. 12

13 Ruokailun jälkeen oli koko illan paljon katsottavaa ja esitysten jälkeen pantiin jalalla koreasti Muskaa odotellessa. Porukka viihtyi hyvin, tuttuja tapailtiin ja kuulumisia vaihdettiin ruokaillessa ja sen jälkeen. 13

14 ILMASTONMUUTOS YRITTÄJÄN YSTÄVÄ VAI VIHOLLINEN Mikro- ja pienyrittäjän arkeen on aina kuulunut monenlaisia haasteita ja menestyksen eteen on täytynyt pysyä ajan hermolla. Yrittäjän pitäisi pitää asiakkaat tyytyväisinä, yrittäminen ja perhe-elämä pitäisi osata yhdistää. Yleensä yrittäjä miettii myös jatkuvuutta ja lastensa ja lastenlastensa mahdollisuutta hyvään elämään ja yrittäjyyteen. Uusia paineita aiheuttaa ilmastonmuutos ja vaatimus sen hillitsemisestä. Joka puolella puhutaan ja kirjoitetaan ilmastonmuutoksesta ja tietoa tulee paljon. Jokainen yrittäjä joutuukin pohtimaan, mitä ilmastonmuutos merkitsee hänen yritystoiminnalleen. Ilmastomme on muuttunut huomattavasti viimeisten parin vuoden aikana. Viime talven keskilämpötila oli 4,8 astetta lämpimämpi kuin yleensä ja talvi oli lähes lumeton, sateinen ja myrskyävä. Tällä oli joko myönteistä tai kielteistä merkitystä yritysten toimintaan, riippuen toiminnan sidonnaisuudesta säätilaan. Kesä 2008 oli sateisin kautta vuosikymmenten ja sillä oli varmasti suuri merkitys liiketoiminnalle. Ilmastonmuutos tarkoittaa maailmanlaajuista ilmaston lämpenemistä, joka johtuu liiallisten kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin määrästä ilmakehässä. Ilmastonmuutoksen hillintä on osa kestävän kehityksen ja yritysmaailmassa tutumman käsitteen yritysvastuun mukaista toimintaa. Yritysvastuulla tarkoitetaan liiketoimintatapaa, jossa minimoidaan yritystoiminnan haitalliset vaikutukset ilmastoon, vesistöön ja maaperään, ja jossa käytetään luonnonvaroja säästeliäästi. Vastuullisesti toimiva yritys haluaa myös hankkia taloudellisen kannattavuuden ja kilpailukyvyn luontoa ja ihmisen hyvinvointia kunnioittaen ei niiden kustannuksella. Paras megawatti on negawatti, eli säästetty energia, jota ei tarvitse tuottaa lainkaan Päättäessään kehittää toimintaansa ilmastonmuutosta ehkäiseväksi, yrittäjällä on käytössään laaja keinovalikoima ja mahdollisuuksia monenlaisiin innovaatioihin. Hyödyllisimpiä tapoja on kehittää yrityksen toimintaa jätteettömään liiketoimintaan, jolloin vältetään jätteiden kuljetuksesta aiheutuvat menot ja voidaan käyttää niiden lajitteluun ja käsittelyyn käytettävä työaika tuottavammin. Jätteetöntä liiketoimintaa voi kehittää mm. suosimalla sähköistä tiedonhallintaa ja paperitonta toimistotyötä. Yrityksen hankintapäätöksiä, etusijalle voi asettaa ostettavan tuotteen jätteettömyyden ja ympäristömyönteisyyden sekä kotimaisten lähialueella tuotettujen tuotteiden hankkimisen. Muita keinoja ovat vuokraamisen, lainaamisen tai leasing-sopimusten hyödyntäminen ostamisen sijaan. Laitehankintojen asemesta voi käyttää palvelua; esimerkiksi kopiokoneen hankinnan sijasta kopiopalvelua. Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi näillä valinnoilla luodaan työtä paikallisille yrittäjille. Osto- ja myyntitoiminnan muuttamisen lisäksi yrittäjä voi edistää ilmastonmuutoksen hillintää käyttämällä julkista sekä kevyttä liikennettä ja rohkaista henkilöstöään käyttämään niitä. Energiankulutukseen voi vaikuttaa ostamalla uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä tai kauko- tai puulämmitystä sähkölämmityksen sijaan. Kokoukset ja neuvottelut voi hoitaa järjestämällä nettikokouksia matkustamisen sijaan, lahjoiksi ja palkkioiksi voi antaa palveluita tavaran sijaan. Pelkästään pienten toimintatapojen muuttaminen, kuten käyttämättömien koneiden sulkeminen, tulostuksen ja kopioinnin vähentäminen tai muovipussien käytöstä luopuminen, tuo yritykselle 2 5 % säästön. Lämmitysratkaisujen, valaistuksen ja ilmastoinnin järkeistämisellä päästään jo prosentin säästöihin. Lisäarvona tulee laadukkaampi elinympäristö sekä yrittäjälle että hänen asiakkailleen. Teknologialla katsotaan yleisesti olevan ilmastonmuutoksen hillinnässä keskeisin rooli. Ihmisen asenteilla ja käyttäytymisellä on teknologiaakin suurempi merkitys asetetun ilmastostrategian tavoitteiden saavuttamisessa. Erinomaisin teknologiakaan ei auta, ellei ihmisillä ole halua sitä hyödyntää. Ihmiset motivoituvat muutosten läpiviemiseen, kun he sisäistävät siitä saatavat hyödyt. Muutokseen sopeutumista edesauttaakin kunnon palkitsemisjärjestelmä. Mitähän kivaa yrittäjä voisi itselleen ja asiakkailleen hankkia säästetyillä rahoilla, jos ne olisivat puolet edellisen vuoden energiakuluista? Vastuullinen yrittäjä keksii kyllä keinot ja ensimmäisten joukossa toimivat saavat suurimmat voitot ja parahimmat edut tässäkin asiassa. Tehokkain vastuullisen toiminnan normisto yrityksille tulee markkinoilta Ihmisten tietoisuus ympäristöasioista ja ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt huimasti. Sen myötä on virinnyt halu tietää, ei vain yrityksen toiminnasta ympäristönsuojelun hyväksi, vaan myös sen panostuksesta koko yhteiskunnan hyväksi. Asiakkaita kiinnostaa tietää, millaisin periaattein tuotteet ja palvelut syntyvät. Nyt halutaan toimia kestävän kehityksen mukaisesti ja vaaditaan yrityksiltä vastuullista liiketoimintaa. Yrityksen arvomaailmasta kertoo paljon sen suhtautuminen ympäristöön ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Myönteinen ympäristöimago voi olla yritykselle vielä nyt ratkaiseva kilpailuvaltti, joka menetetään, kun ilmastonmuutosta ehkäisevät toimet tulevat pakolliseksi. On suuri ero sillä, toimiiko yritys ympäristömyönteisesti omasta halustaan vai pakosta. Yrittäjän kannattaisikin hankkia tietoa asiakkaidensa odotuksista yrityksen ympäristötoimintaa kohtaan ja tuoda reippaasti esille omia hyviä käytäntöjään ympäristön suojelemiseksi. Hannele Leinonen Organisaatiokehittäjä Yolda Ky 14

15 Finnveran aluejohtaja Jukka Vilppo FINNVERA MUKANA YRITYSJÄRJESTELYISSÄ OMISTAJAT VAIHTUVAT, JÄRJESTYYKÖ RAHOITUS? Maassamme arvioidaan olevan kymmeniä tuhansia yrityksiä vailla jatkajaa perhepiirissä. Joutuvatko nämä lopettamaan toimintansa vai löytyykö niille ostaja yhtiön avainhenkilöistä tai yrittäjyydestä kiinnostuneista ulkopuolisista tahoista ja järjestyykö rahoitus? Sukupolvenvaihdoksia on maassamme odotettavissa kymmeniä tuhansia lähivuosina. Sukupolvenvaihdosten ja muiden yritysjärjestelyjen rahoitukseen Finnverasta löytyy välineitä. Pystymme lainoillamme ja takauksillamme rahoittamaan yrityksen eri elinkaaren vaiheita. Tavoitteemme on, ettei yrityksiä turhaan lopeteta siitä syystä, ettei esimerkiksi sukupolvenvaihdokseen löydy sopivia rahoitusinstrumentteja, sanoo aluejohtaja Jukka Vilppo Finnveran Uudenmaan aluekonttorista. Finnveran mukanaolo yritysjärjestelyissä toimii ennen kaikkea vipuna muihin rahoittajiin päin. Pankkien ja muiden rahoittajien on helpompi lähteä mukaan hankkeeseen, jossa myös Finnvera on riskinjakajana. Omistajanvaihdoksen suunnittelu on aloitettava hyvissä ajoin. Kymmenenkään vuotta ei ole pitkä aika omistajanvaihdosprosessissa. Jatkajan löytyminen on usein suurin ongelma. Jos omat lapset tai muut sukulaiset eivät jatka, on ostaja löydettävä toisaalta. Omasta perheestä tai ulkopuolelta tulevan jatkajan on opeteltava liiketoiminta ja hankittava valmiuksia yrittäjyyteen. Nämä vaativat aikaa, Jukka Vilppo muistuttaa. Vaihdokseen on monta ratkaisua Ensimmäisiä peruskysymyksiä on, ostetaanko yhtiön osakkeet vai liiketoiminta. Osakekaupoissa tarvitaan yleensä apuyhtiö, jolloin on syytä miettiä myös fuusioidaanko yhtiöt vai ei. Osakekaupassa siirtyvät ostajalle kaikki sopimukset ja niihin mahdollisesti sisältyvät riskit. Rahoittajat yleensä suosivat liiketoimintakauppoja, joissa vakuuskysymykset ovat helpommin järjestettävissä. Osakeyhtiölakihan kieltää ostettavan yrityksen vakuuksien käytön kauppahinnan rahoituksessa. Pienimmissä kaupoissa riittää ostajalle usein henkilökohtainen yrittäjälaina Finnverasta, mutta kauppasumman kasvaessa satoihin tuhansiin tai miljooniin euroihin on usein järkevämpää toteuttaa yrityskauppa sitä varten perustetun yrityksen nimiin. Näissä tapauksissa Finnvera on yleensä takaamassa pankista tai vakuutusyhtiöstä nostettavaa lainaa. Vaikea asia on myös yrityksen arvon määrittäminen. Periaatteessa oikeana arvona voidaan pitää sitä, mistä ostaja ja myyjä pääsevät yhteisymmärrykseen. Ostajan rahoittajan kannalta asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Finnvera pyrkii arvioimaan ostettavan yrityksen arvoa tuottoarvolla parilta viime vuodelta ja substanssiarvolla, jossa varoista on vähennetty velat. Joillain toimialoilla näiden arvojen välille saattaa syntyä huomattava ero, mikä vaikeuttaa oikean kauppahinnan määrittelyä. Vilpon mukaan rahoitus kyllä kuitenkin yleensä järjestyy, jos tapa, jolla vaihdos toteutetaan, saadaan ratkaistua. Sukupolvenvaihdosta voi tehdä esimerkiksi vuosien varrella asteittainkin. Lapset voivat ostaa osuuksia ja yritys voi itse lunastaa omia osakkeitaan, jos sillä on jakokelpoisia varoja. Näin voidaan alentaa hintaa, joka ostajan on maksettava myyjälle osakkeista kauppahintaa alentamatta. Rahoitus vaatii suunnittelua Tarvittavan oman pääomanehtoisen rahoituksen määrään ja osuuteen kokonaisrahoituksesta vaikuttaa paljon mm. ostettavan yrityksen toimiala ja liikearvon määrä. Yleensä prosentin omarahoitusosuus on riittävä. Vieraan pääoman määrään ja osuuteen vaikuttaa mm. tarvittavan takaisinmaksuajan pituus sekä vakuusriskin määrä. Finnverassa tehdään aina ennen rahoituspäätöstä yritystutkimus, jossa selvitetään kohdeyrityksen edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Huomiota kiinnitetään myös siihen, minkälaisessa toimintaympäristössä ostettava yritys toimii, mitkä ovat sen vahvuudet ja heikkoudet sekä miltä kysyntä- ja kilpailutilanne näyttävät lähitulevaisuudessa. Mitä pienemmästä yrityksestä on kysymys, sitä olennaisempaa on arvioida ostajan kyvykkyyttä korvata luopujien työpanosta ja asiakassuhteiden säilymistä. Mikäli ostajalla on jo tässä vaiheessa selkeitä suunnitelmia yritystoiminnan kehittämisestä, on myös kehittämistoiminnan vaatimat rahoitustarpeet syytä miettiä valmiiksi tai hoitaa jo yrityskaupan yhteydessä. Mitä jatkajalta vaaditaan? Ostajien koulutus- ja kokemustaustan sekä taloudellisen aseman arvioiminen on tärkeää. Onko heillä riittävää osaamista ostettavan yrityksen liiketoiminnan menestyksekkääseen hoitamiseen ja sen kasvattamiseen mahdollisten uusien suunnitelmien mukaisesti? Onko heillä riittävästi omaa rahaa tai vakuuksia käytettävissään oston yhteydessä? Onko kaikki taloudelliset resurssit käytetty jo heti vai jääkö pelivaraa, mikäli kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan ja yhtiö tarvitsee lisärahoitusta? Yritysosto on ostajalle ainutkertainen asia, koska ostajalta puuttuu usein tarvittava kokemus arvon määrittelystä, riittävät tiedot yrityskauppaan liittyvistä veroseuraamuksista ja taidot rahoituspaketin järjestämisestä. Tämän takia onkin hyvin suositeltavaa käyttää yrityskauppoihin erikoistuneita konsultteja varmistamaan yritysjärjestelyn onnistuminen. Myös TEkeskusten ViestinVaihto-palvelu helpottaa sukupolvenvaihdokseen liittyvien valintojen ja ratkaisujen tekemistä. Jokainen tapaus on erilainen, valmiiksi räätälöityjä ratkaisuja ei ole, aluejohtaja Jukka Vilppo toteaa. 15

16 MAAILMANTALOUDESSA VAISUA ELPYMISTÄ LOPPUVUODESTA ALKAEN Syksyn aikana uutiset maailmantalouden tilasta ovat muuttuneet yhä synkemmiksi. USA:sta alkanut talouskasvun hidastuminen on levinnyt ympäri maailmaa. Finanssimarkkinoiden epävarmuuden ja keskuspankkien inflaatiopelkojen myötä nousseet korot, kesällä rajusti noussut öljyn hinta ja euroalueen kohdalla myös euron vahvistuminen on heikentänyt talouskasvua. Finanssimarkkinoiden levottomuus on syksyn aikana entisestään synkentänyt näkymiä. Sekä pankit että pankkien rahoittajat ovat muuttuneet varovaisemmaksi, ja luottohanat pysynevät pidemmän aikaa kireämmällä kuin mihin on totuttu. Kasvanut yleinen epävarmuus jarruttaa sekä yritysten että kotitalouksien investointeja. Näillä näkymin teollisuusmaiden taantumasta on tulossa syvempi, kuin koskaan sitten toisen öljykriisin jälkimaininkien 80-luvun alussa. Loputtomaan syöksykierteeseen ei ole kuitenkaan syytä uskoa. Pahin paniikki markkinoilla on ainakin tilapäisesti rauhoittunut. Keskuspankkien koronlaskut ovat painaneet rahamarkkinoilla korkoja alaspäin, helpottaen monen velkaantuneen kotitalouden ja yritysten taakkaa. Inflaatio on öljyn hinnan laskun myötä alkanut hidastua, mikä vahvistaa kuluttajien ostovoimaa. Muita päävaluuttoja vastaan heikentynyt euro auttaa myös euroalueen vientiteollisuutta. Talouden elpymistä tukee myös hallitusten voimakkaat elvytystoimet. Kiinasta Yhdysvaltoihin hallitukset kasvattavat menojaan, erityisesti lisäämällä investointejaan infrastruktuurihankkeisiin. Verohelpotuksilla tai kasvavilla tulonsiirroilla hallitukset pyrkivät myös vahvistamaan kuluttajien ostovoimaa. Talouden laskukierrettä ei kuitenkaan hetkessä katkaista, ja tulevan talven näkymät ovat edelleen hyvin synkät. Toipumisen alkamista on syytä odottaa vasta ensi syksynä. Vielä vuoden 2010 kasvu jää todennäköisesti vaisuksi. Erityisesti pitkittynyttä heikon kasvun jaksoa on syytä odottaa maissa, joissa kasvua on rakennettu viime vuosina ulkomaisen velanoton varaan, kuten Yhdysvalloissa, Espanjassa tai Baltian maissa. Suomella menee edelleen muita paremmin Maailmantalouden taantuminen ja lainahanojen kiristyminen vaikuttaa vääjäämättä myös Suomen talouden kehitykseen. Vienti hidastuu ja korkojen nousu jarruttaa myös kotimaista kysyntää, etenkin rakentamista. Suomen taloudella on kuitenkin edellytykset selviytyä suhteellisen pienillä kolhuilla. Suomen talouden viime vuosien kasvu ei ole ollut riippuvainen lainanotosta ulkomailta. Pankkien vakavaraisuus on hyvä, yritysten omavaraisuusaste korkea ja julkinen talous hyvässä tasapainossa. Asuntoluottojen kasvukin on ollut kansainvälisessä vertailussa maltillista. Suomen vientimarkkinoiden suhteen kovin lohdullista kerrottavaa ei ole. Suurin osa Euroopasta on taantumassa. Venäjänkin vahva kasvu on nyt ripeästi hiipumassa, kun laskenut öljyn hinta pienentää vientituloja samalla, kun globaali rahahanojen kiristyminen on aiheuttanut suuria ongelmia Venäjän finanssijärjestelmälle. Venäjä on kuitenkin rakentanut mittavan puskurin öljyrahaston muodossa, mitä nyt käytetään talouskasvun hidastumisen vaimentamiseksi. Kotimaisen kysynnän suhteen rakentaminen kärsii selkeästi korkojen noususta ja kiristyneistä luottohanoista. Rakennuslupien lasku ennakoi jo selkeätä laskua. Kulutuksen kohdalla inflaation hidastuminen ja korkojen lasku vaimentavat heikentyneen työllisyyden vaikutusta. Riskinä kulutuskehitykselle on lähinnä kasvaneen epävarmuuden myötä mahdollinen kasvu säästämisessä. Hidastavien tekijöiden myötä Suomessakin talouden kasvuluvut painuvat talven aikana selkeästi negatiivisiksi. Suomenkin talouden pitäisi toipua euroalueen talouksien mukana vuoden loppua kohden, jolloin koko ensi vuodelle odotamme kuitenkin pientä 0,5 prosentin kasvua. Riskeinä korot, raaka-ainehinnat ja valuutta Finanssimarkkinoiden jatkunut epävarmuus on riski toiveille talouskasvun elpymisestä ensi vuoden loppua kohden. Korkojen odotetaan markkinoilla vahvasti laskevan. Keskuspankkien koronlaskuista huolimatta markkinakorkojen lasku ei ole taattu, jos finanssimarkkinoiden myllerrys jatkuu. 16

17 Korkojen suunta voi myös kääntyä jyrkästi, jos talouden elvytystoimet alkavat ensi vuoden loppua kohden purra. Etenkin, jos tämän myötä öljyn hinta kääntyy jälleen nousuun. Öljyn hintaa on nyt painanut taantuman myötä heikentynyt kysyntä. Maailman öljyn tuotanto sen sijaan on kasvanut vaisusti, ja öljyn hinnan laskun ja luottohanojen kiristymisen myötä investointeja tuotannon kasvattamiseen on laitettu jäihin. Kysynnän piristyminen voisi siten ripeästi nostaa öljyn hintaa, vaimentaen talouden elpymistä. Valuuttakurssien kasvaneet heilahtelut voivat myös vaimentaa elpymistä. Euron yli 20 prosentin heikentyminen dollaria vastaan on auttanut piristämään vientiteollisuuden näkymiä. (toisaalta Suomen kannalta Ruotsin kruunun rajulla heikkenemisellä on vastaavasti kielteinen vaikutus). Dollari ei välttämättä pysy nykyisen vahvana, jos Yhdysvallan talouden ongelmat kärjistyvät. Karikkoja on siten edelleen edessä, ja lähivuodet tulevat olemaan haastavia maailmantaloudelle. Roger Wessman Director, Research, Nordea Markets KOTIKAUPUNGIN MENESTYMINEN ON YHTEINEN PÄÄMÄÄRÄ Yhteydet Järvenpään kaupungin johtoryhmään ja kaupunginhallitukseen ovat tiivistyneet erityisesti tänä vuonna. Järvenpään Yrittäjien hallitus ja kaupungin johtoryhmä tapasivat Kävimme yhdessä läpi konkreettisesti niitä asioita, joita järvenpääläiset yritykset kokevat haasteellisina. Ennakoimme myös niitä esteitä, joiden vuoksi yritysten on vaikea sijoittua Järvenpäähän. Yritämme löytää niihin yhdessä ratkaisuja. Tällainen yhteistyö ei ole selviö. On lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka keskustelun osapuolet ajatuvat näkemyksissään heti ensimetreillä pöydän eri puolille. Järvenpää-talolla kaupungin johtoryhmän ja yrittäjien hallituksen yhteisessä tapaamisessa koimme olevamme samalla asialla. Yhteisenä tahtotilana on kotikaupungin menestyminen. Menestymiseen tarvitaan yhteistä näkemystä ja konkreettisia kehittämiskohteita. Kumpikin osapuoli nimeää niitä toimialoittain vuodenvaihteeseen mennessä. Kaupunki on linjannut tulevaisuudessa ostavansa palveluja yksityisiltä yrityksiltä entistä enemmän. Nopeassa aikataulussa hakinkinnat alkavat ainakin sosiaali- ja terveyspuolella, mahdollisesti esimerkiksi palveluseteleiden muodossa. Jatkossa on tarkoitus ulottaa ostopalvelut myös muille tomialoille. Kunta on sidottu hankintalakiin ja niihin liittyviin säädöksiin. Pyrimme käymään läpi toimialoittain kysymykset tasapuolisuudesta, syrjimättömyydestä ja lainmukaisuudesta. Monet yritykset odottavat kaupungilta avoimempaa tiedotusta ajankohtaisista tarjouskilpailuista. Tähän pyrimme löytämään yhdessä vastauksia. Yritysten mahdollisuus vastata kunnan tarjouspyytöihin on usein vaikeaa. Kilpailutuksessa pienillä yrityksillä markkinaehtoisuuden nimissä pitäisi olla samat mahdollisuudet kuin suurilla yrityksillä. Yritysten kyky ja halu hankintakilpailussa voittamiseen on kiinni myös taidoista. Yrittäjäyhdistyksenä voimme järjestää yhdessä kaupungin kanssa koulutusta, jossa käydään läpi hankintoihin vastaamista. Nämä koulutukset voivat olla aluksi yleisluontoisia, mutta myöhemmin myös toimialakohtaisia. Tällä tavoin tarjouskilpailuja voidaan voittaa paikallisiin yrityksiin laillisesti. Elinkeinotoiminnan mahdollisuuksien parantaminen vaatii vuorovaikutusta päättäjien, johtoryhmän ja yrittäjien kesken. Kaupungin imago kulttuurikaupunkina on huomattu. Haluamme yhdessä tehdä Järvenpäästä vähintään yhtä houkuttelevan paikan uusille työ- ja yrittämismahdollisuuksille. Yrittäjyyteen innostaminen ja osaamisen edistäminen lähtee osaltaan myös jo kouluista. Yrittäjäyhdistys jatkaa edelleen ysiluokkalaisille, ammattikoululaisille ja lukiolaisille suunnattua yrittäjyyskasvatusta. Välineinä on aiemmin käytetty yksittäisiä oppitunteja, palvelukorttikoulutusta sekä oppilaille suunnattuja yrittäjäviikon tapahtumia. Mietimme toimintaa yhdessä kaupungin kanssa jatkossa edelleen. Tämä yhteistyö on huomattu myös Kuntaliitossa. Kuntaliitto valitsi Suomesta viisi kuntaa, joissa katsottiin paikallisen yrittäjärjestön ja kunnan yhteistyön onnistuneen. Järvenpään kaupunki kuuluu tähän arvokkaaseen joukkoon. Jarkko Åström MUISTIO TAPAAMISESTA YRITTÄJIEN HALLITUS KAUPUNGIN JOHTORYHMÄ Läsnä: Ismo Nöjd, Olavi Ruohomaa, Ari Jurvainen, Johanna Blom, Jarkko Åström, Päivi Koponen, Jukka Hautamäki sekä kaupungin edustajina Erkki Kukkonen, Jyrki Meronen, Marju Taurula, Markus Hemmilä, Pirjo Latva-aho. Alustukset: Olavi Ruohomaa käytti Järvenpään yrittäjien puheenvuoron. Toimialajohtajat sekä elinkeinojohtaja loivat katsauksen oman sektorinsa asioihin. Keskustelusta poimittua: Etsitään uusia yhteistoimintamalleja kaupungin ja yksityisten palveluntarjoajien välille. Voidaan luoda toimialakohtaisia projekteja, jossa projektiryhmän muodostavat saman alan asiantuntijat (julkisen sektorin / yksityiset). Kaupungin tarve >< yrittäjäryhmän tarjoamat palvelut kohtaavat. Yrittäjä saattaa tarjota pidemmälle jalostetun palvelun, kuin mitä tilaaja edes osaa pyytää. Yrittäjä voi käyttää referenssinä kaupungille tuotettuja palveluita. Kaupunki voi käyttää hankkeita imagonsa rakentamisessa esimerkkinä yhteistyöstä yrittäjien kanssa ja hyvin rakennetusta palvelutuotannosta. Päätettiin: Avataan kaupungin hankintojen pelisääntöjä yrittäjille. Luodaan mallit ja sovitaan yhteistyön rakenteesta: Soster-johto/yrittäjät, Sivijohto/yrittäjät, Tekn. johto/yrittäjät. Toimialajohtajat määrittävät omalta puoleltaan 5 6 teesiä sekä ehdotuksen menettelytavoista yhteistyön järjestämiseksi yrittäjien kanssa. Nämä käydään yrittäjäyhdistyksen kanssa läpi erikseen sovittavassa tapaamisessa. 17

18 PANEELI LUKIOLLA Järvenpään lukio vietti 80-juhlaviikkoaan, kun yrittäjäviikon paneeli järjestettiin perinteiseen tapaan lukion auditoriossa. Tila oli täpösen täynnä opiskelijoita ja sen lisäksi television kautta paneelia seurasi opiskelijaa muissa tiloissa. Hämäläisen Sari alusti tilaisuuden evästämällä nuoria viisaasti: Sisäinen yrittäjyys asenteena on tärkeää, teemme sitten mitä työtä vaan. Sari esitteli paneeliin osallistuneet 8 yrittäjää sekä paikallisen pankin myyntipäällikön kuin myös Uusyrityskeskuksen edustajan. Paneelin nuorin ja tuorein yrittäjä oli juuri yrityksen perustanut lukiolainen, Riolan Ville, joka yrittäjän vesana kasvaneena luuli lapsena, että kaikkien kavereiden van- hemmat ovat myös yrittäjiä, eikä muunlaista tapaa tehdä töitä olekaan. Ihmekös tuo, että yrittäjyys mainosalalla on luonteva valinta hänelle. Villeä haastatellessa selvisi, että kaverista löytyy sisäistä yrittäjää roppakaupalla vaivannäöstä ja tekemisestä ei tingitä, kun kerran tosissaan ollaan. Innostus on loppumaton polttoaine, jonka avulla jaksaa. Opiskelijat olivatkin erittäin aktiivisia kysymyksissään, jotka koskivat kilpailua, yhtiökumppaneiden valintaa ja välejä, palvelujen kysyntää ja alkupääoman määrää. Lisäksi pankin edustaja sai kommentoida tämänhetkisiä talousnäkymiä ja kaikki yrittäjät olivat sitä mieltä, että tarkkana oleminen ja ahkeruus riittävät turvaamaan yritystoiminnan jatkuvuuden, vaikka taantumaakin tulisi. Yleisössä ollut opettaja tiedusteli yrittäjien mielipidettä siihen, mikä on mahdollinen lukion merkitys yrittäjyydessä ja voisiko sen suhteen jotain ottaa huomioon opintojen aikana. Yhteistuumin oltiin samaa mieltä siitä, että merkitystä todellakin on ja että yrittäjyyden vaihtoehtoa voitaisiin tuoda esille sekä kannustamalla opinnoissa yrittäjyyden suuntaan. Aika tuppasi loppumaan kesken ja tilaisuus päättyikin toiveeseen, että ensi vuonna aikaa varataan vähintään tuplasti, jotta kaikki halukkaat pääsevät esittämään kysymyksensä. Päivi Koponen Erityiskiitos tapahtumassa mukana olleille: Jarkko Åström / Foral Design Oy Sakari Salmi / Autokoulu ZETTI Ky Pasi Varjalehto / Kiinteistöhuolto Reilax Oy Ville Riola / Mainostoimisto Volyymi Birgit Määttä / Narikka Oy Emma Toivanen / Fiilis liikuntapalvelut Timo Ahopelto / Ent. Lukion oppilas nykyinen yrittäjä Antti Tapojärvi / Andiamo Järvenpää Martti Hakala / Keski-Uudenmaan Osuuspankki Pertti Salovaara / Uusyrityskeskus Tässä autossa on langaton laajakaista!!! Taksi Ennakkotilaukset Kuljetuspalvelut 1 6 henkilölle Finntili Oy Deccatie 4, HAARAJOKI Puhelin (09) Gsm Faksi (09) seija.leveelahti@kolumbus.fi ammattitaidolla ja yli 30 vuoden kokemuksella kirjanpidot ja tilinpäätökset veroasiat A S I A N A J O T O I M I S T O RISTO KÄRJÄ OY Sibeliuksenkatu 23 C 26, Järvenpää puh. (09) , fax risto.karja@asianajotoimisto.inet.fi 18

19 YRITTÄJÄVIIKOLLA VISIOITIIN TULEVIA Jälkikasvu voi alkaa haaveilla tulevansa isona mediaarkeologiksi, ujouskonsultiksi tai robottiteologiksi. Eivätkä pelkästään ammatit muutu, työt tehdään projekteina ja pätkinä, siihenhän yrittäjät tosin ovat jo tottuneetkin. Ammattinimikkeet heittävät kuperkeikkaa tulevaisuudessa, esimerkiksi tekniikka tuottaa uusia töitä, konkreettisimpia vaikkapa vanhusten asiat, joita hoitaa verkkosihteeri. Näin ennustaa yritysfuturologi Tarja Meristö, joka kehotti Järvenpään tulevia tähyilevässä illassa yrittäjiä vaihtamaan ajatusmaailmansa verkostoajatteluksi; itse ei viedä jotakin ulkomaille, vaan ollaan mukana globaalissa toimintaverkostossa. Meristö myös tarkasteli kuuden keski-uusmaalaisen kunnan KUU- MA-skenaarioita viime talven työpajasta. KUUMA:n strategisena tehtävänä hän näki palvelu- ja kilpailukyvyn parantamisen, ylivoimatekijäksi pitää luoda vahva identiteetti ja kustannustehokkuus. Elämme monikulttuurisessa ympäristössä, jossa me suomalaiset olemme tottuneet pelkästään rationaaliseen ajatteluun. Samalla olemme unohtaneet emotionaalisen puolemme, emme käytä intuitiotamme, emme anna työmme tai tuotantomme kolahtaa emotionaalisesti, Meristö esitti, ja haastoi yrittäjiä ottamaan käyttöön kaikki resurssit. Yrityksen kasvu tekee tulevaisuuden alalta. Heillä hoitoalalle malleja on poimittu yritysmaailmasta, vaikkapa McDonald's -tuotteistamisesta. Samoin verkottumista pitää laajentaa muuallekin kuin omalle alalle, pitää löytää uutta, ei apinoida kilpailijoita. Voin olla erilainen yrittäjä, ei minun tarvitse osata sitä, mitä muut. Osaamista saan verkottumisesta, vinkkaa yrittäjien puheenjohtaja. Samaan hengenvetoon Saarelainen kuitenkin pikkuisen toppuuttelee hulvatonta nikkarointia; hän on oppinut, että kun saa idean, kannattaa nukkua yön yli, ja miettiä. Vuosien taival on myös opettanut hyväksymään yrittämisen aaltoliikkeet, aallonpohjia ei saa pelästyä. Pitää vaan tehdä, ja jos ei tekemällä löydy ratkaisua, niin sitten löytyy uusi päämäärä. Yrittäjähdistyksen viimeisimmistä kuulumisista tärkeimpänä Saarelainen kertoi parhaillaan valmisteilla olevasta tavoiteohjelmasta. Elinkeinojohtaja Pirjo Latva-aho esitteli näkemyksiään tulevien vuosien yrityselämän kehityksestä kaupunginosittain. Hänen mukaansa kaupunkiin saadaan smart tech -alue, ei kuitenkaan ihan high tech iä. Lisää ulkomaisia ketjuja navigoi Tuusulanjärven rantamaille, ja b-to-b -palvelut ovat yhä useamman pienyrittäjän alaa. Katri Paukkunen Voin olla erilainen yrittäjä, ei minun tarvitse osata sitä, mitä muut. Osaamista saan verkottumisesta. Meristön esittelemistä kolmesta konttorista, head office, hand office ja heart office-mallista innostui suuren ja kauniin Järvenpään yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Erja Saarelainen välittömästi. Hän lupasi, että jatkossa hän tulee varmasti työskentelemään heart office -kyltin alla, sydän eli tunnepuoli otetaan hänen yrityksessään monella tapaa hyvin tietoisesti huomioon. Yrittäjäpalkinnollakin tunnustettu Saarelaisen ja Birgit Määtän Narikka Oy, erityisnuorille asumispalveluja tuottava hoitoalan yritys, on voimakkaassa kasvussa. Saarelainen pohtii oman yrittäjätaipaleensa kokemuksista oppimaansa seuraavasti. Luomme tällä hetkellä kasvuun perustuvaa Narikka-konseptia, se tarkoittaa nykyisen 35 asukaspaikan ja 1000 neliön asumispalveluyksikön kasvattamista ketjuksi uusia yrittäjävetoisia hoitokoteja. Heart Office:n vastuulle jää esimerkiksi kehitystyö ja esimiesten koulutus. Saarelainen pitää merkittävänä tekijänä Narikka Oy:n onnistumisessa sitä oivallusta, että toimintamallia ei tarvitse ottaa omalta 19

20 JÄRVENPÄÄN YRITTÄJÄT RY:N HALLITUS VUONNA 2008 Erja Saarelainen puheenjohtaja Narikka Oy Yrittäjänkatu 39, Nummenkylä Puh Ari Jurvainen Aristeel Oy Kiteentie 17, Järvenpää Puh , faksi Ismo Nöjd varapuheenjohtaja Tili- ja Lakiasiaintoimisto Nöjd Oy Kalliotie 1, Järvenpää Puh , faksi Johanna Blom Järvenpään Lukko Oy Alhotie 14, Järvenpää Puh , faksi Sari Hämäläinen varapuheenjohtaja Järvenpään kaupunkikeskusta Sykettä ja Sinfoniaa ry Sibeliuksenk. 19 A 33, Järvenpää Puh , faksi sari.hamalainen@jarvenpaa.fi Olavi Ruohomaa Veranda Interio Yrittäjänkatu 31, Nummenkylä Puh olavi.ruohomaa@verandainterio.fi Jarkko Åström www-sivujen ylläpito Foral Design Oy Alhotie 14, Järvenpää Puh , faksi jarkko@foral.fi TOIMIHENKILÖT Leena Rekola-Nieminen rahastonhoitaja Kirjanpitotoimisto Rekola-Nieminen Oy Sibeliuksenkatu 18, Järvenpää Puh , faksi leena@rekola-nieminen.fi Jukka Hautamäki Hirsimaailma Oy Oritmurrontie 22, Järvenpää Puh jukka.hautamaki@honka.com Merja Altén tiedottaja Yrittäjätiedotteen julkaisu ja ilmoitusvaraukset Graafinen Konerivi Oy puh merja.alten@graafinen-konerivi.fi Päivi Koponen Sihteeri ja hyvinvointivastaava Koposka Ky Puh paivi.koponen@onnistuja.fi 20