Nokka kohti 2020-lukua 24 TOIVIO-KAASINEN KIRJOITTAA JURISTIN ARJESTA 32 KOLUMNI: OIKEUSVALTIO HORJUU 23 ESIINNY EDUKSESI OIKEUDESSA 34

Transkriptio

1 Osuvasti oikeuselämästä // numero // kahdeskymmenes vuosikerta VUOSI- KATSAUS- NUMERO TUIJA BRAX OIKEUS LÄHELLE ETÄPALVELUILLA 18 Nokka kohti 2020-lukua 24 TOIVIO-KAASINEN KIRJOITTAA JURISTIN ARJESTA 32 KOLUMNI: OIKEUSVALTIO HORJUU 23 ESIINNY EDUKSESI OIKEUDESSA 34

2 lähtien Helsingin seudun kauppakamari järjestää juridiikan koulutuksia nimellä Kauppakamari Juridiikka Anders Bygglin Ari Huhtamäki Heikki Huhtamäki Ville Pönkä UUSI JURIDIIKAN BRUNSSISARJA Osakeyhtiön sopimukset ja riidat ja , Helsinki Osakas, asianajaja, VT Anders Bygglin, Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy OTT, VT, KTM, siviili- ja kauppaoikeuden dosentti Ari Huhtamäki, Lakiasiaintoimisto - Juridisk Byrå Oy Huhtamäki Ab Asianajaja, VT, OTL, KTM Heikki Huhtamäki, Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy OTT, siviili- ja kauppaoikeuden dosentti, VT Ville Pönkä, Helsingin yliopisto Brunssisarja sisältää kaksi puolen päivän brunssiseminaaria Osakassopimus-brunssi Brunssiseminaarissa tarkastellaan osakassopimusten keskeistä sisältöä, sitovuuskysymyksiä ja kilpailukieltovelvoitetta sekä oikeudellisesta että käytännön näkökulmasta. Osakeyhtiöriidat-brunssi Brunssiseminaarissa tarkastellaan erityisesti pienten ja keskisuurten osakeyhtiöiden omistukseen liittyvien riitojen ennakoimista ja ratkaisemista. Koko sarja: Yksi jakso: Jäsenetuhinta alv 24 % (norm alv) Jäsenetuhinta alv 24 % (norm alv)

3 23.4. ENNAKKOPERINNÖT JA MUUT LAHJAT OSITUKSESSA JA PERINNÖNJAOSSA Yliopistonlehtori, OTT, dosentti Antti Kolehmainen, Itä-Suomen yliopisto Perhe- ja jäämistöoikeuden assistentti, OTK Pekka Tuunainen, Helsingin yliopisto Seminaarissa tarkastellaan ennakkoperintöjen ja muiden lahjojen vaikutusta perinnönjakoon ja osituksen toimittamiseen. Päivän aikana asiantuntijat selvittävät näiden käytännössä hankalaksi koettujen säännösten oikeaa tulkintaa ja menettelyä käytännön näkökulmasta. Tervetuloa mukaan! Jäsenetuhinta alv 24 % (norm alv) YT-NEUVOTTELUIDEN NUOTITTAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ Asianajaja, osakas Anu Waaralinna, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy Brunssitilaisuudessa käydään läpi työvoiman vähentämisneuvotteluiden keskeisiä käytännön haasteita kartoittaen niin kollektiivivähennysten yleisperiaatteet kuin myös velvoitteet ennen YT-neuvotteluiden aloittamista, YT-neuvotteluiden aikana ja YT-neuvotteluiden jälkeen. Jäsenetuhinta alv 24 % (norm alv) TYÖOIKEUSPÄIVÄT 2015 Neuvotteleva virkamies Jan Hjelt, Työ- ja elinkeinoministeriö Työoikeuden professori Seppo Koskinen, Turun yliopisto Hallitusneuvos Tarja Kröger, Työ- ja elinkeinoministeriö Asiantuntija Mika Kärkkäinen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Asianajaja Tuula Lehtinen, Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Lakimies Anu-Tuija Lehto, SAK ry OTT, työ- ja sosiaalioikeuden professori Jaana Paanetoja, Lapin yliopisto, oikeustieteiden tiedekunta Asianajaja Petteri Uoti, Dittmar & Indrenius Kevään Työoikeuspäivät kokoaa jälleen yhteen alan ammattilaiset. Ilmoittaudu mukaan viime vuoden parhaimmaksi valitun juridiikan kouluttajan tilaisuuteen. Työoikeuspäivillä saat tietoa tulevista lainsäädäntöuudistuksista, ajankohtaisimmista työoikeudellisista kysymyksistä työpaikoilla sekä tuomioistuinten viimeaikaisista työoikeudellisista ratkaisuista. Teemoja tarkastellaan monipuolisesti eri näkökulmista; mukana alustuksissa ja keskusteluissa ovat lainsäätäjä, työoikeuden professorit, työntekijä- ja työnantajaliiton lakimies sekä työnantajaja työntekijäpuolen juttuja hoitava asianajaja. Jäsenetuhinta alv 24 % (norm alv) Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Puhelin (09) asiakaspalvelu@kauppakamarinkoulutus.fi Koulutuspaikka: Koulutustila Metropoli, Kalevankatu 12, Helsinki

4 alkaen Lakimiesliiton Koulutuksen seminaarit tuottaa Talentum. Uusi säätiölaki mikä muuttuu? Säätiöpäivä 2015 uusi säätiölaki 6.5. Helsinki Asianajaja OILI KELA, Asianajotoimisto Oili Kela Oy (pj.) Lainsäädäntöneuvos JYRKI JAUHIAINEN, oikeusministeriö Apulaislinjanjohtaja, OTL JUHA VIERTOLA, patentti- ja rekisterihallitus KHT HEIDI VIERROS, KPMG Oy Ab Radikaalisti uudistuva säätiölaki tulee voimaan joulukuussa. Tule kuulemaan, mitä lakiuudistuksen valmistelussa mukana olleilla on kerrottavana tulevista muutoksista. Saat seminaarista myös käytännön vinkkejä, kuinka tuleviin lainsäädäntömuutoksiin kannattaa varautua viimeistään nyt. Hinta 730 Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 547,50 OK 17 luvun uudistus, mikä muuttuu? Todistelupäivä Helsinki Asianajaja MIKKO ELONHEIMO, Asianajotoimisto Krogerus Oy Asianajaja THOMAS KOLSTER, Asianajotoimisto Krogerus Oy PsT JULIA KORKMAN, HUS Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian osaamiskeskus Asianajaja KRISTIINA LILJEDAHL, Asianajotoimisto Borenius Oy Todistelupäivä keskittyy riitaprosessaajille tärkeisiin OK 17 luvun uudistuksiin. Aiheesta puhumassa ja seminaarin puheenjohtajana toimii todistelusäännöksiä uudistaneen työryhmän jäsen laamanni Tatu Leppänen sekä uudistuksen vaikutuksia käytännön asiamiehen työssä pohtinut AA Kristiina Liljedahl. Seminaaripäivässä Hinta 730 Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 547,50 käsitellään myös editiota sekä oikeudenkäyntiasiakirjojen salassapitokysymyksiä. Lisäksi psykologian tohtori Julia Korkman yhdessä KKO:n Tiina Väisäsen kanssa avaa todistajankertomuksen arviointiin liittyviä kipukohtia oikeuspsykologisen tiedon valossa.

5 Yhtiöoikeudelliset riitatilanteet Osakeyhtiöriitapäivä Helsinki Asianajaja VESA RASINAHO, Roschier Asianajotoimisto Oy (pj.) Asianajaja MANNE AIRAKSINEN, Roschier Asianajotoimisto Oy Asianajaja, OTT GISELA KNUTS, Roschier Asianajotoimisto Oy Professori VEIKKO VAHTERA, Tampereen yliopisto Osakeyhtiöriitapäivä kokoaa yhteen riidanratkaisun ja yhtiöoikeuden asiantuntijat käsittelemään yhtiöoikeudellisia riitatilanteita. Päivässä pureudutaan muun muassa tyypillisiin osakeyhtiön riitatilanteisiin ja tuodaan esiin käytännön kokemuksia ja ratkaisumalleja. Käsittelyssä on myös KKO:n tuore ratkaisu vastuun samastuksesta. Asiantuntijana myös: Hovioikeudenneuvos Jussi Heiskanen, Helsingin hovioikeus Hinta 730 Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 547,50 Saneeraukseen valmistautuminen Yrityssaneerauksen erityiskysymyksiä 26.5.Helsinki Asianajaja ARTO KUKKONEN, Asianajotoimisto HH Partners Oy (pj.) Senior Legal Counsel JARMO HYVÄRINEN, Nordea Pankki Suomi Oyj Asianajaja MIKA ILVESKERO, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy Asianajaja JYRKI TÄHTINEN, Asianajotoimisto Borenius Oy Seminaarissa käsitellään saneerattavan yhtiön toimintaympäristöön liittyviä kysymyksiä. Lisäksi pohditaan, kuinka vakuusvelan määrä on määritettävä ja voidaanko lakimääräisiä vastuita kuten ympäristövastuita velkajärjestellä. Edellä mainittujen kysymyksen selvittely vaatii usein selvittäjän ja velkojatoimikunnan yhteistyötä, mutta miten yhteistyö toimii käytännössä. Asiantuntijoina myös: Prosessioikeuden professori Tuomas Hupli, Turun yliopisto Konkurssiylitarkastaja Harri Hämäläinen, Konkurssiasiamiehen toimisto Professori Jarno Tepora, Helsingin yliopisto Hinta 730 Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 547,50 Hintoihin lisätään alv 24 %.. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Ilmoittaudu: lakimiesliitonkoulutus.fi

6 6 pääkirjoitus ADVOKAATTI / ROHKEITA RATK AISUJA Viikon päästä käytävissä eduskuntavaaleissa valitaan edustajat tekemään oikeudenhoitoon liittyviä vaikeita päätöksiä. Rahaa ei ole edes entisessä määrin, joten olemassa olevien rakenteiden puolustaminen ilman minkäänlaista muutosvalmiutta ei ole mahdollista. Nyt ennen vaaleja ja myös niiden jälkeen asianajajienkin on tuotava rohkeasti esille, mitkä olisivat meidän ratkaisumme oikeusvaltion kehittämiseksi. Tämän lehden haastattelussa entinen oikeusministeri Tuija Brax suomii meitä juristeja siitä, että olemme jupisseet huolistamme turhan paljon keskenämme ja selittäneet niitä liian laiskasti kansalaisille. Olemme halunneet, että meillä kuullaan asiantuntijoina. Pelkkä asiantuntemus ei kuitenkaan riitä vaan mielipiteiden esittämisessä on oltava riittävän näkyvä. Muutoin muut alat kiilaavat eturiviin. Asianajajaliiton valtuuskunta hyväksyi alkuvuodesta liitolle uuden strategian. Siinä sanotaan nyt rohkeasti se, mitä olemme asianajajapiireissä jo pitkään ajatelleet: Tulevaisuudessa vain asianajajien tulee hoitaa oikeudenkäyntiasioita. Oikeudenkäynneissä avustajana toimivalla on mielestämme oltava juristikoulutuksen lisäksi vähintään uudistetun asianajajatutkinnon mukaiset opit sekä usean vuoden ammattikokemus. Niin ikään välttämätöntä on jatkuva täydennyskouluttautuminen ja ammatillisen toiminnan tehokas valvonta. Kuluttajien kannalta on harhaanjohtavaa, että oikeudellisia palveluita markkinoidaan nyt erilaisilla ammattinimikkeillä, jotka antavat toisistaan poikkeavat takuut osaamisesta ja palvelujen tarjoajiin kohdistuvasta valvonnasta. MYÖS TUOMIOISTUINTEN uudistamiseen kaivataan rohkeutta. Kevään aikana liiton näkemystä on tiedusteltu sekä korkeimpien oikeuksien yhdistämiseen että tuomioistuinviraston perustamiseen. Maaliskuussa jätti mietintönsä käräjäoikeusverkostoa pohtinut virkamiestyöryhmä. Asianajajaliitto kannustaa uudistuksiin: Vähäiset eurot on keskitettävä tuomitsemistoimintaan. Tuomioistuinten hallintoa on sen sijaan karsittava ja keskitettävä. Käräjäoikeusverkoston uudistamista koskevan työryhmän esityksessäkin ehdottoman hyvää oli se, että tuomarien virkoja ei oltaisi vähentämässä joitakin päällikkötuomarien virkoja lukuun ottamatta vaikkakin toimipaikkoja karsittaisiin. Erityisosaamisen kehittämisen näkökulmasta suuremmissa yksiköissä on etunsa, mutta esityksen heikkoutena ovat pitkiksi muodostuvat ja kustannuksia aiheuttavat välimatkat. Valtio säästäisi, mutta lopullisia maksajia olisivat kansalaiset ja yritykset muun muassa kasvavien matkakustannusten muodossa. Vakava huolenaihe on myös asianajopalveluiden katoaminen toimipaikkojen vähenemisen myötä. Vaikka käräjäoikeuksien toimipaikkojen määrä pysyisi ennallaankin, tuomareiden tulisi liikkua nykyistä enemmän, jotta heidän erityisasiantuntemustaan voitaisiin paremmin hyödyntää. Osan tuomarinviroista tulisi olla hovioikeuspiireittäin nimettyjä. Näin tuomari toimisi yhden tuomioistuimen sijasta tarvittaessa useammassa aivan kuten asianajajat ja syyttäjät jo nykyisin. Risto Sipilä SUOMEN ASIANAJAJALIITON PUHEENJOHTAJA Mitä hyötyä korkeimpien oikeuksien yhdistämisestä olisi? Risto Sipilä kertoo YouTube-kanavallamme. youtube.com/asianajajat LEHDESTÄ VINKKEJÄ TULEVASTA Tässä Advokaatin vuosikatsausnumerossa ei katsotaan niinkään viime vuoteen, vaan suuntana on tulevaisuus. Asianajajaliiton valtuuskunta linjasi tammikuussa liiton toiminnan JANNE LAUKKANEN, KEHITYS- JA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ tavoitteet seuraavalle kymmenelle vuodelle. Mitä strategiapaperi sisältää ja mitä mieltä sen tavoitteista ollaan alan ulkopuolella? Vastauksia on tämän lehden Laajakulma-artikkelissa. Advokaatti kannattaa lukea ennen äänestyskoppiin menemistä. Ajankohdasta johtuen lehdessä on räväköitä näkökulmia oikeusturvasta. Keskustelua ei synny ilman erilaisia mielipiteitä. ADVOKAATTI Suomen Asianajajaliiton jäsen- ja ammattilehti, 20. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Janne Laukkanen, p , janne.laukkanen@asianajajaliitto.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Johanna Kainulainen, p , johanna.kainulainen@asianajajaliitto.fi TOIMITUS Asianajajaliitto ja Fondamenta Media Oy ULKOASU Marko von Konow TAITTO Uusimaa Studio PALAUTE advokaatti@asianajajaliitto.fi ILMOITUKSET OS-Media Oy, p. (09) , f. (09) TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p. (09) , minna.wilenius@asianajajaliitto.fi KUSTANTAJA Suomen Asianajajaliitto PAINO Kirjapaino Uusimaa PAINOS kpl ISSN / Aikakauslehtien liiton jäsen / Advokaatti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. / Seuraava lehti ilmestyy

7 sisältö 7 18 Lakimiesten kannattaisi seurata nykyistä tarkemmin, ketkä poliitikoista oikeasti tekevät jotain oikeushallinnon eteen. 18 HENKILÖ KUVASSA Juristiedustajan tilinpäätös Tuija Brax jättää eduskunnan uskoen, että oikeudenhoidon myllerrykset eivät ota laantuakseen. Hän kehottaa asianajajia vaatimaan kansanedustajiltaan enemmän. 24 LAAJAKULMA Kohti vuotta 2025 Asianajajaliiton tavoite on, että vain asianajajat voivat toimia oikeudenkäyntiavustajina. Strategian johtotähdeksi nousi asianajajien arvostettu asema yhteiskunnan oikeusolojen kehittäjänä. AJASSA 9 Tutkinto kiinnostaa ei-asianajajia 10 AIPA:lla eroon paperista 11 Sallittua ja kiellettyä 12 Silminnäkijä 13 Lainattua 14 Debatti 15 Hengähdystauko 16 Lausunnoista 17 Asianajajaliitto 23 TULOKULMA Oikeusvaltio horjuu Elina Grundström on huolissaan. Hän ehdottaa oikeusvaltion palauttamiseen kolmen kohdan ohjelmaa. 30 OM LIVET 32 MINUN VALINTANI Juristin arjesta romaaniksi Marja Toivio-Kaasinen on asianajaja ja kirjailija. Hän kirjoittaa siitä, minkä tuntee: asianajajan arjesta. 34 TYÖ & TOIMISTO Esiintyminen haltuun Ole oikeudessa uskottava, luotettava ja aidosti oma itsesi. 35 PISTOKOE Kansanvälinen konkurssi Tuula Linna kurssittaa kansainvälisistä konkurssiasioista. 43 TAKAIKKUNA Oikeusapupomo Marjo Kurki johtaa Helsingin oikeusaputoimistoa. 35 KOULUTUSTA 40 URAUUTISET 24 Asianajajaliiton strategia katsoo 2020-luvulle. JUHA MYLLYMÄKI KUVASI KANTEEN TUIJA BRAXIN.

8 Asianajaja-kirjailijamme vasemmalta oikealle Janne Juusela Borenius, Kari Lautjärvi Dittmar & Indrenius, Eija Warma Castrén & Snellman, Mikko Alkio Avance, Sami Tuominen Borenius, Tom Vapaavuori Bird & Bird ja Manne Airaksinen Roschier.? Haluatko sinäkin jakaa osaamistasi? Ota yhteyttä ja kerro kirjaideasi Autamme ammattilaisia menestymään.

9 ADVOKAATTI / AJASSA Ajankohtaisia asioita & ilmiöitä Tutkinto vaatii perusteellista valmistautumista. MUILLEKIN KUIN ASIANAJAJILLE Yli neljäsosa asianajajatutkinnon suorittajista ei ole työskennellyt asianajotoimistossa. Tutkinnon tekemisen motiivina voi olla täydennyskouluttautuminen, vaikkei silmissä siinnä asianajajan ura. Asianajajatutkinnon suorittaminen on nykyisin nopein tapa saada lupa oikeudenkäyntiavustajaksi. Tämä on oletettavasti suurin syy siihen, että peräti yli neljäsosa asianajajatutkintoon osallistuneista työskentelee muualla kuin asianajotoimistoissa. Asianajajatutkinnossa pääsee harjoittelemaan tuomioistuinmenettelyä. Oikeudenkäyntiharjoittelua ei ole tarjolla samassa mittakaavassa muualla, toteaa Asianajajaliiton apulaispääsihteeri Pirkko Kivikari. Hän arvioi myös, että asianajajatutkintoa pidetään hyvänä täydennyskoulutusmahdollisuutena ja aika moni suorittaa tutkinnon kohentaakseen ansioluetteloaan. OTM Satu Kurki on yksi niistä viime vuonna asianajajatutkintoon osallistuneista, joilla ei ole asianajajataustaa. Minulla on työhistoriaa valtiolta, mutta myös yksityispuoli kiinnostaa. Uskon asianajajatutkinnon parantavan työllistymismahdollisuuksia yksityiselle sektorille, hän perustelee. Kokemukset tutkinnosta olivat myönteisiä. Sisältö vaikutti monipuoliselta ja hyödylliseltä. Sain lisää juridista osaamista ja hyvää käytännön tietoutta, hän kiteyttää annin. Asianajonäkökulma ei hänen mielestään konkretisoitunut opiskeluaikana riittävästi, ja valtiolla työskennellessäkin lähtökohta on erilainen. Kirjallisen kokeen materiaalikansiossa tietoa tuli yksityiskohtaisemmin kuin oikeustieteellisen tiedekunnan opinnoissa. Oli kiinnostavaa saada myös käytännön vinkkejä siitä, miten esimerkiksi toimisto järjestetään, ja kuulla asiantuntijoiden palautetta oikeudenkäyntiosuudesta, Kurki kertoo. Tutkinnon eettiseen osaan sisältyy toimiston järjestämisen asioita, jotka eivät kosketa niitä tutkintoon osallistujia, jotka eivät aio asianajajiksi. Näköpiirissä ei ole sisällön muuttamista siksi, että mukana on muitakin kuin asianajajaksi tähtääviä. Tutkinnon tarkoituksena on ennen kaikkea antaa perusedellytykset asianajajan työhön, Kivikari Asianajajaliitosta muistuttaa. TEKSTI SARI ALHAVA // KUVA JUHA MYLLYMÄKI Moni suorittaa asianajajatutkinnon kohentaakseen ansioluetteloaan.

10 10 ajassa ADVOKAATTI / TYÖRYHMÄ K ARSISI RAJUSTI K ÄR ÄJÄOIKEUKSIA Oikeudenkäynnit paperittomiksi Yleisissä tuomioistuimissa ja syyttäjänvirastoissa siirrytään lainkäytössä paperittomaan työskentelyyn vuoden 2018 loppuun mennessä. Tätä tavoitellaan AIPA- eli aineistopankkihankkeella. Uudistus vaikuttaa merkittävästi asianajajien työhön. K yse on erityisesti työtapojen muutoksesta ja tiedon entistä paremmasta jäsentelystä, toteaa asianajaja Kari Jaatinen. Hän työskentelee AIPAn yhteistyöryhmässä asianajajien edustajana. Papereista on tarkoitus päästä kokonaan eroon, paitsi niissä tapauksissa, joissa paperidokumentti on välttämätön esimerkiksi todistelussa. Tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen toiminnoille rakennetaan tietojärjestelmä, jossa asiakirjat, todisteet ja käsittelyyn liittyvä tieto siirtyvät digitaalisesti. Samalla tehdään asioimisportaali, jonka avulla luodaan yhteys oikeudenkäyntien asianosaisten ja heidän avustajiensa sekä syyttäjänvirastojen ja tuomioistuinten välille. Hanke on käyttäjälähtöinen. Tulevia työtapoja ja niitä tukevaa tietojärjestelmää ovat alusta alkaen suunnitelleet järjestelmän käyttäjät, eli syyttäjät, sihteerit ja tuomarit, AIPAn hankejohtaja Marko Loisa kuvailee. Työryhmissä on mukana myös sidosryhmiä, joista yhtenä tärkeimmistä asianajajat. AIPA vaikuttaa asianajajien työtapoihin ja tietotekniikkainvestointeihin merkittävästi, koska asiakirjamuodon sijaan huomiota täytyy kiinnittää esimerkiksi tiedon rakenteisiin ja metatietoon. Nyt määrittelyvaiheessa tarvitaan ideoita siitä, millainen olisi hyvä järjestelmä. Liiton edustajana toivon, että mahdollisimman moni miettisi ja kommentoisi asiaa minulle, Jaatinen kannustaa. Tänä vuonna on tarkoitus saada määriteltyä siviiliasioiden sähköiset prosessit. Samalla toteutetaan ensimmäisenä käyttöön otettava tietojärjestelmän osa eli pakkokeinojen käsittely käräjäoikeuksissa. Sitten toteutetaan syyttäjänvirastoihin uusi summaarinen sakkomenettely. Siviiliasioiden jälkeen määritellään ja toteutetaan rikosasioiden toiminnot. Lähetä AIPA-kommentit Kari Jaatiselle osoitteeseen toimisto@jaatinenlaw.fi (aihekenttään AIPA) TEKSTI SUSANNA HAANPÄÄ // KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN OIKEUSMINISTERIÖN virkamiestyöryhmä ehdottaa käräjäoikeuksien määrän voimakasta supistamista. Käräjäoikeuksia on nyt 27. Työryhmän maaliskuussa julkaisema selvitys sisältää kaksi erilaista mallia käräjäoikeusverkostosta. Toisen mallin lähtökohtana on ollut asia- ja henkilöstömääriltään pienimpien käräjäoikeuksien sekä eräiden muiden käräjäoikeuksien yhdistäminen. Käräjäoikeuksia olisi 17. Toinen malli vastaa poliisin ja syyttäjän toimialueita, ja sen mukaan käräjäoikeuksia olisi 14. Suomen Asianajajaliiton mielestä on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että palvelut ovat aidosti kansalaisten saatavilla ja että supistuksilla tavoiteltavat säästöt eivät siirry asiakkaiden maksettaviksi esimerkiksi kasvavina matkakustannuksina. Toimipaikkojen vähentyessä myös muut oikeudelliset palvelut uhkaavat kadota kyseisiltä paikkakunnilta, puheenjohtaja Risto Sipilä sanoo. Toisaalta oikeudenhoidon ammattilaisten on oltava valmiita tarkastelemaan radikaalistikin toimintatapojaan. Kehittyvät etäyhteydet auttavat säästöjen saamisessa ja palveluiden tuomisessa lähemmäksi asiakkaita. Kuitenkin vaikkapa oikeudenkäynneissä asiakkaan intressi vaatii hyvin usein asianajajan ja esimerkiksi todistajien henkilökohtaista läsnäoloa myös tulevaisuudessa, riippumatta lainsäädännöllisestä kehityksestä, Sipilä uskoo. Nykyinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson pitää työryhmän esitystä liian radikaalina. Hän haluaisi selvittää vaihtoehtoisia malleja. K ANNATUSTA TUOMIOISTUINVIR ASTOLLE TUOMIOISTUINTEN keskushallinto tulisi riippumattomuussyistä järjestää mahdollisimman irralliseksi oikeusministeriöstä, Asianajajaliitto toteaa asiaa käsittelevässä lausunnossaan. Liiton käsityksen mukaan tuomioistuinviraston perustaminen tarjoaisi nykyistä paremmat mahdollisuudet tuomareiden erityisosaamisen kehittämiseen. Asianajajaliiton mielestä myös asianajajien ja syyttäjien pitäisi olla tuomareiden lisäksi edustettuina viraston hallinnossa. On kyseenalaista, onko lähinnä tuomarikunnasta koostuva hallinto riittävä tuomaan kattavasti esiin esimerkiksi prosessinjohtoon sekä eri oikeudenalojen kehittämistarpeisiin liittyviä koulutus- ja kehittämistarpeita. On keskeistä huomioida myös oikeuspalveluiden käyttäjien näkökulmat tulevan viraston toiminnassa, lausunnossa todetaan. Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Tasavallan Presidentin asetukset 5 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 5 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 11 Korkeimman oikeuden valitusluvat 15 Momentti 7_14.fm Page 1 Monday, October 6, :51 AM 7/2014 Momentti Lainsäädäntökatsaus Momentti ilmestyy verkkolehtenä kahdeksan kertaa vuodessa. Paperit poistuvat oikeussaleista jo parin vuoden päästä. Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 3 Valtioneuvoston asetukset 7 MIETINNÖT YM. 9 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 11 KKO:N VALITUSLUVAT 15 Lue uusin Momentti: asianajajaliitto.fi/momentti

11 ADVOKAATTI / ajassa 11 SALLITTUA JA KIELLETTYÄ TEKSTI MARKKU YLÖNEN // KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN Onko lakivälitys.fi sallittua markkinointia vai kiellettyä hyvityksen maksamista tehtävän saamisesta? Lakivälitys.fi on Future Lawyers Oy:n 2014 perustama sivusto, jota kuluttajat voivat käyttää lakipalveluiden hakemiseen. Lakivälitys.fi-välityspalvelu on asianajajan kannalta ongelmallinen erityisesti liittyen hyvän asianajajatavan kieltoon maksaa tehtävän saamisesta, kirjoittaa Markku Ylönen. Lakipalvelua tarvitseva kuluttaja tai yritys voi tehdä lakivälitys.fi-sivustolle tarjouspyynnön, jossa yksilöidään oikeudellisen palvelun tarve. Palveluun rekisteröityneet asianajajat, lakimiehet ja muut oikeudellisia palveluja tarjoavat toimijat voivat tehdä ilmaiseksi tarjouksen palveluntarvitsijalle. Jos tarjous johtaa palveluntarvitsijan yhteydenottoon, Future Lawyers Oy veloittaa tarjouksen tekijältä maksun. Palveluun rekisteröitynyt toimija voi myös valita kuukausimaksun, jolloin toteutuneista palveluntarvitsijoiden yhteydenotoista ei tarvitse suorittaa erillistä maksua. ENSIVAIKUTELMANA LIIKEIDEA vaikuttaa hyvältä. Oikeudellisia palveluja tarvitseva voi saada eri toimijoilta tarjouksia siitä, millaista palvelua kyseiseen ongelmaan on saatavissa ja mihin hintaan. Liikeideaa tarkasteltaessa nousee kuitenkin esiin joitakin ongelmallisia kysymyksiä asianajajan kannalta. Näitä ovat ainakin salassapito- ja vaitiolovelvollisuus, esteellisyys sekä kielto hyvityksen tarjoamisesta tehtävän saamisesta. Palveluntarvitsijan oikeudellinen ongelma tulee järjestelyssä kaikkien lakimiespalveluun rekisteröityneiden lakimiesten tietoon. Lakipalvelua tarvitsevan yhteystiedot annetaan asianajajalle palveluntarvitsijan ottaessa tarjouksen perusteella yhteyttä asianajajaan. Perinteisesti asiakkaan oikeudelliseen ongelmaan liittyvät tiedot kuuluvat asianajajan salassapitovelvollisuuden piiriin ja asiakkaan henkilöllisyys kuuluu vaitiolovelvollisuuden piiriin. Markkinapaikan tarjoama välitysjärjestelmä poikkeaa näin huomattavasti asianajotoiminnan perusteista. Palveluntarvitsijan voidaan kuitenkin katsoa hyväksyneen luottamuksellisuuteen liittyvät poikkeamat hänen ryhtyessään käyttämään välityspalvelua. VÄLITYSJÄRJESTELMÄÄN LIITTYY myös esteellisyyttä koskevia arveluttavia kysymyksiä. Asianajajan tehdessä palveluntarvitsijalle tarjousta hän ei tiedä tämän henkilöllisyyttä. Asianajajalla ei siis ole mahdollisuutta varmistua siitä, olisiko hän esteellinen hoitamaan tehtävää. Asianajajan on mahdollista tarkistaa esteellisyys vasta saadessaan tietoonsa palveluntarvitsijaa koskevat yksilöintitiedot. Jos asianajaja toteaa olevansa esteellinen, on hänen luonnollisesti torjuttava tehtävä. Jos asianajajalla on jo asiakkaanaan palveluntarvitsijan mahdollinen vastapuoli, tarjouspyynnössä ja tarjouksessa esitetyt tiedot saattavat joissakin tilanteissa tehdä asianajajan esteelliseksi hoitamaan jo olemassa olevan asiakkaansa asiaa. Tästä taas voi seurata asianajajan velvollisuus korvata asiakkaalleen toisen asianajajan palkkaamisesta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. HYVÄÄ ASIANAJAJATAPAA koskevien ohjeiden 4.6-kohdan mukaan asianajaja ei saa antaa eikä luvata kenellekään osaa palkkiostaan tai muuta hyvitystä tehtävän saamisesta tai hankkimisesta. Onko asianajajan Future Lawyers Oy:lle palveluntarvitsijan yhteydenoton perusteella maksama yksikkömaksu tai kuukausimaksu siis tapaohjeissa tarkoitettu hyvitys? Periaatteessa voitaisiin ajatella, että lakivälitys.fi -sivusto on kuin mikä tahansa internetissä oleva hakupalvelu, jossa tapahtuvasta markkinoinnista asianajaja on velvollinen suorittamaan korvauksen. Samoin voisi olla ajateltavissa, että tällainen hakupalvelu olisi rinnastettavissa perinteiseen sanomalehdessä julkaistavaan ilmoitukseen, josta asianajaja maksaa lehdelle korvauksen. INTERNETIN HAKUPALVELUT ja perinteiset lehti-ilmoitukset kuitenkin poikkeavat lakivälitys.fi:stä yhdessä ratkaisevassa suhteessa. Jos asiakas ottaa yhteyttä asianajajaan Asianajaja ei saa antaa hyvitystä tehtävän saamisesta tai hankkimisesta. nähtyään asianajajan nimen internetin hakupalvelussa tai luettuaan lehti-ilmoituksen, asianajaja ei suorita tästä korvausta hakupalvelulle tai lehdelle. Lakivälitys. fi:n järjestelyssä asianajaja suorittaa maksun, kun palveluntarvitsija ottaa yhteyttä asianajajaan tarjouspyynnön ja tarjouksen johdosta. Maksun perusteena on se, että lakivälitys.fi on järjestelmänsä kautta mahdollistanut sen, että asianajaja voi saada maksua vastaan hoidattavakseen asianajotoimeksiannon. LAKIVÄLITYS.FI-PALVELUSSA salassapitoon ja vaitiolovelvollisuuteen sekä esteellisyyteen liittyvät ongelmat eivät välttämättä ole sellaisia, että ne estäisivät asianajajia olemasta mukana palvelussa. Asiakkaan yhteydenottoon perustuva maksu Future Lawyers Oy:lle on kuitenkin käsitykseni mukaan hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden 4.6-kohdassa tarkoitettu korvaus tehtävän hankkimisesta. Maksun suorittamalla asianajaja toimii vastoin hyvää asianajajatapaa. Kirjoittaja on Asianajajaliiton entinen pitkäaikainen pääsihteeri, jonka kirjoittama Asianajajaoikeus-teos julkaistiin viime vuonna.

12 12 ajassa ADVOKAATTI / LÄHESTYMISKIELTOJEN TUNNUSTAMINEN EU-MAIDEN VÄLILLÄ MAHDOLLISTA LÄHESTYMISKIELTOJEN vastavuoroinen tunnustaminen EU-maiden välillä on nyt mahdollista. Asiaa koskeva EU-direktiivi ja sitä täydentävä asetus tulivat voimaan 24. maaliskuuta. Yhdessä EU-jäsenvaltiossa annetun eurooppalaisen suojelumääräyksen perusteella henkilö voi saada suojaa myös siirtyessään toiseen jäsenvaltioon ilman, että hänen tarvitsisi siellä käynnistää uutta menettelyä suojelua saadakseen. Tarkoituksena on tehostaa rikoksen uhrien suojelua erityisesti väkivaltarikosten sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen liittyvien rikosten osalta. SILMINNÄKIJÄ Sanat johtavat jäljille Profiloijat, rikospaikkatutkijat ja psykologit ovat rikossarjoista tuttuja, mutta myös kielentutkija voi auttaa poliisia tai asianajajaa. Kuten Kotimaisten kielten keskuksen eritysasiantuntija, dosentti Ulla Tiililä. Olet Suomen ehkä tunnetuin forensinen kielentutkija. Mitä siis tutkit? Forensista kielentutkimusta käytetään muun muassa etsittäessä rikosoikeudellista näyttöä. Pyrimme esimerkiksi analyysin avulla selvittämään, ovatko tekstit saman vai eri henkilön kirjoittamia. Rikosjutuissa saamme toimeksiantoja poliisilta, mutta voimme olla avuksi myös siviilijutuissa, kuten sopimusten ja muiden asiakirjojen tulkinnassa. Niissä kiemurainen ilmaisu, kuten monitulkintaiset lauseenvastikkeet, voivat aiheuttaa ongelmia. Miten kielentutkija jäljittää kirjoittajaa? Analysoimalla lauserakenteita, sanontoja ja yksittäisiä sanoja, mutta myös sisältöä ja tekstin rakentamaa maailmaa. Esimerkiksi johdonmukaisesti samalla tavoin väärin kirjoitettu sana on paljastava. Eräässä talousrikosjutussa oli viranomaisten nimissä lähetetty asiakirjoja, joissa oli paljon voimasanoja ja värikästä kieltä. Sellainen on aidossa viranomaiskielessä epätodennäköistä. Kuka voi käyttää forensisen kielentutkimuksen palveluja? Otamme periaatteessa keneltä hyvänsä vastaan toimeksiantoja tekstien tulkinnasta, mutta kirjoittajan jäljittämisessä ja rikosepäilyissä vain poliisilta. Olen itse tehnyt kerran tilaustyön myös medialle niin sanotussa Enkeli-Elisa nettikirjoittelujutussa. Siinä oli kyse juuri useiden henkilöiden nimellä julkaistujen tekstien osoittamisesta yhden ja saman henkilön kirjoittamiksi. TEKSTI KIRSI POIKOLAINEN // KUVA JUHA MYLLYMÄKI UUDISTETUSSA PRH:N TIETOK ANNASSA TAVARAMERKKIEN KUVIA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN uudistettu tavaramerkkitietokanta on kaikille avoin ja maksuton palvelu, jonka avulla tavaramerkkien hakijat, yrittäjät ja tavaramerkkiasiamiehet voivat selvittää esimerkiksi suunnitellun tavaramerkin erottuvuutta sekä kilpailijoiden rekisteröimiä tavaramerkkejä. Aiemmin kuvamerkkien tutkiminen oli mahdollista vain käymällä PRH:ssa, nyt kuvamerkkejä voi hakea kansainvälisen kuvioluokan perusteella ajasta ja paikasta riippumatta. prh.fi SYYTTÄJÄLAITOS VÄLTTYY YT-NEUVOTTELUILTA HALLITUS osoitti maaliskuun lopussa lisärahoitusta syyttäjälaitokselle vuosien teknisessä julkisen talouden suunnitelmassa eli niin sanotussa kehyspäätöksessä. Valtakunnansyyttäjävirasto olisi muutoin joutunut pian aloittamaan henkilöstön yhteistoimintamenettelyn, koska aiemman kehyspäätöksen mukaisesti harmaan talouden torjuntaan osoitettu lisärahoitus oli päättymässä kuluvan vuoden lopussa. Yt-neuvottelut olisivat koskeneet noin 40 syyttäjälaitoksen työntekijää. Harmaan talouden torjunta koskee törkeitä vero-, velallisen- ja kirjapitorikoksia. Niissä talousrikostutkinnan tehokkuus riippuu siitä, missä määrin syyttäjälaitos kykenee hoitamaan käsiteltäväksi valmistuvia juttuja. LAIN LUKU 50ASIANAJAJALIITON LAUSUNTOJEN MÄÄRÄ 2014

13 ADVOKAATTI / ajassa 13 LAINATTUA LAISTA JA SEN VIERESTÄ KIRJOITETTUA // KOONNEET JOHANNA KAINULAINEN JA HEIDI ENNE Salissa 403 tapahtunutta Toimittaja Ilkka Karisto istui kuukauden Helsingin käräjäoikeuden salissa numero 403 kuuntelemassa oikeudenkäyntejä. Hänelle selvisi, että tavallinen rikollinen ei ole kylmäverinen tappaja vaan kirjanpitonsa väärentänyt pienyrittäjä tai jo ennen kassaa sammunut myymälävaras. Koska nämä rutiinijutut eivät päädy lehtien otsikoihin, ihmisillä on vääristynyt kuva rikollisuudesta, sen syistä ja seurauksista. Lisäksi koko prosessia leimaa tehottomuus joskus oikeudessa hidastellaan jopa ihan tarkoituksella. Tuomari tutki papereita ja keksi ratkaisun: Rikos vanhenee ensi kesänä. Määrätään uusi päivä elokuulle, niin pääsemme eroon tästä jutusta. Syyttäjä innostui: Joo, mutta ei kerrota hänelle päivämäärää, niin hän ei tule tänne. LongPlay 26: Sali 403 Asianajotoimistoon tekisin tilaustyön, jota toimisto joutuisi puolustamaan oikeudessa. Teoksen puolustaminen riittäisi sen maksuksi. Taiteilija Jani Leinonen Juristikirjeessä Juristinaiset hoitavat lapset Norjassa 45 prosenttia naisjuristeista katsoo kantavansa pääasiallisen vastuun lapsista. Vain yksi prosentti miehistä sanoo samaa. Advokatbladet 1/2015 Kiistaa lemmikin huoltajuudesta? Pet Nup is a free download that covers ownership, responsibilities and rights in the event of a relationship breakdown, with the goal of keeping pet welfare at its heart. ABA Journal January 2015 Todellinen elinkautinen doping-rikkomuksesta Onko kohtuullista, että joku joutuu olemaan elinikäisessä toimintakiellossa, kun rikosoikeuden puolella elinkautinen ei ole todellisuudessa elinkautinen. Asianajaja Antti Kejo Yle Kainuu Asianajajatutkinto ajan hermolla kokeessa 90 muun kokelaan kanssa. Onnistuneissa koekysymyksissä seikkaili mm. Tinderissä seuraa etsivä paidaton Twitterissä Nykylama ei näy katukuvassa Euroopan taantuma on jo nyt kestänyt pidempään kuin mikään lama nykyhistoriassa. Suomen kansantuote on kärsinyt pahemmin kuin 1990-luvun lamassa. Kun näin sanon, ihmiset eivät usko. Lama ei näy. Halvan tuopin topless-baareja ei ilmesty kaduille; kirpputorit ja leipäjonot oli ennestään. Toimittaja-kirjailija Timo Harakka Viesti-lehdessä 1/2015 KLIKATUIMMAT NETTIUUTISET KKO:n täysistunto: Hovista poisjääneen valitus oli tutkittava Korkein oikeus muutti aikaisempaa linjaansa ja katsoi perustuslain vastaiseksi jättää valitus sillensä, kun valittaja ei ole saapunut hovioikeuden pääkäsittelyyn. KKO katsoi, että valituksen sillensä jättäminen oli ristiriidassa ihmisoikeussopimuksen ja perustuslain kanssa. (17.2.) Suomalainen tappaa yhtä usein kuin maahanmuuttaja Suomen Kuvalehti selvitti, ketkä tekevät henkirikoksia. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoistutkija Martti Lehti laski henkirikostilastoista, että vuonna 2013 maahanmuuttajat ja kantasuomalaiset syyllistyivät yhtä usein henkirikoksiin, kun tekijät suhteutetaan väestömääriin. (10.2.) EIT:lta Suomelle kaksi langettavaa tuomiota ne bis in idem -asioista Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on antanut kaksi Suomea koskevaa tuomiota. Kummassakin tapauksessa oli kyse veronkorotusprosessin ja rikosprosessin välisestä suhteesta. EIT katsoi jo vakiintuneen kantansa mukaisesti, että kun jompi kumpi näistä prosesseista tulee lopulliseksi, toinen prosessi pitää lopettaa, jottei henkilöä rangaista kahdesti samasta teosta. (10.2.) Asianajajaliiton nettisivuilla ja Twitterissä seurataan päivittäin oikeudellista uutisvirtaa. Lue lisää: asianajajaliitto.fi/oikeudellisia_uutisia ja twitter.com/asianajajat.

14 14 ajassa ADVOKAATTI / DEBATTI HERÄTTÄÄ KESKUSTELUA // TEKSTI EERO TAKKUNEN Oikeusturva ei toteudu Helsingissä Oikeusturva ei tällä hetkellä toteudu kaikissa asioissa ja koko maassa yhdenvertaisesti. Helsingissä tilanne on selvästi muuta maata heikompi. Tarvitaan lainsäädännön uudistuksia. Valtakunnallisena tavoitteena rikosjutuissa on, että 45 prosenttia niistä ratkaistaan alle kahdessa kuukaudessa. Helsingissä asiaratkaistujen rikosasioiden luku on maan heikoin, noin 20 prosenttia. Nopeimmissa käräjäoikeuksissa se on noin 70 prosenttia. Enintään 10 prosentissa jutuista käsittely saa valtakunnallisen tavoitteen mukaan kestää yhdeksän kuukautta. Tähän on valtaosassa käräjäoikeuksia myös päästy, mutta Helsingissä luku on ollut jopa yli 20 prosenttia. Riita-asioissa valtakunnallisena tavoitteena on, että 35 prosenttia pääkäsittelyssä olleista riita-asioista ratkaistaan alle 6 kuukaudessa. Helsingissä alle 10 prosenttia pääkäsittelyssä olleista jutuista ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja yli vuoden vanhojen juttujen osuus on jo yli 70 prosenttia. Luvut osoittavat, että oikeusturva ei todellakaan toteudu samalla tavalla koko maassa. Helsingissä, maan tärkeimmällä talousalueella, kansalaiset ja yhteisöt joutuvat odottamaan kohtuuttomasti. Tilanne on erityisesti riita-asioissa mennyt huonompaan suuntaan. Juttumäärät ovat kasvaneet ja jutut ovat muuttuneet laajemmiksi sekä oikeudellisesti ja näytöllisesti hankalammiksi. Prosessilait eivät ole seuranneet mukana. VALITETTAVASTI esiintyy myös osapuolia, joiden pyrkimyksenä ei ole oikeudenkäynnin edistäminen, vaan pikemmin sen sabotoiminen. Se onnistuukin tällä hetkellä varsin hyvin. Käytössä ei ole riittävän tehokkaita prosessinjohtokeinoja. Olisi aihetta myös pohtia, mitkä asiat on syytä käsitellä tuomioistuimissa ja mitkä voitaisiin siirtää yksinkertaisempaan ja nopeampaan käsittelyyn poliisissa. Joissakin maissa yksinkertaisille rikosasioille määrätään heti tapahtuman jälkeen Sähköisen asioinnin aikana voi kysyä, kuinka sitovia oikeuspaikkasäännöksiä enää tarvitaan. käsittelypäivä, esimerkiksi kahden viikon päähän. Asianosaiset tulevat mielellään paikalle, kun tietävät saavansa asian heti pois päiväjärjestyksestä. Rikosprosessissa on käytössä kirjallinen menettely, joka ei edellytä oikeusistunnon järjestämistä. Se toimii muualla maassa varsin hyvin. Helsingissä kirjallista menettelyä ei voida käyttää laajamittaisesti johtuen toimintaympäristön ja juttukannan erilaisuudesta. Käräjäoikeus onkin pyrkinyt yhdessä asianajajien, poliisin ja syyttäjien kanssa löytämään vaihtoehtoisia menettelytapoja, kuten nopeutettu käsittely ja pikaoikeudenkäynnit. RIITA-ASIOISSA Helsingissä ovat ajankohtaisena ongelmana laajat, jopa tuhansia asioita käsittävät jutturyppäät, joiden käsittely tapahtuu yksitellen, perinteisiä prosessimuotoja noudattaen. Ryhmäkannelaki ei sovellu näihin asioihin, vaan tarvittaisiin joustavammat säännökset. Ennakkopäätösvalitus käräjäoikeudesta suoraan korkeimpaan oikeuteen on puolestaan mahdollista vain, jos asianosaiset suostuvat siihen. Pitäisi tutkia mahdollisuutta, että tuomioistuin voisi omasta aloitteestaan pyytää korkeimmalta oikeudelta ennakkoratkaisua, kuten EU-oikeudessa. Sähköisen asioinnin aikana voi myös kysyä, kuinka sitovia oikeuspaikkasäännöksiä enää tarvitaan. Vaikuttaa siltä, että lainsäädännön uudistamisessa haetaan tällä hetkellä vain säästöjä, pikavoittoja, ja sen vuoksi kokonaisvaltaiset uudistukset jäävät taka-alalle. Tuomioistuinten on kuitenkin valtion talousarviosta riippumatta ratkaistava oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa kaikki vireille tulevat asiat. Juttujen viivästymisestä maksettavat vähäiset korvaukset eivät koskaan korvaa asianosaiselle aiheutunutta todellista vahinkoa ja kärsimystä. Oikeusvaltiossa ei pitäisi tyytyä asioiden viipymiseen ja viipymisen hyvittämiseen, vaan sitoutua etukäteen siihen, että kaikille asioille taataan riittävän nopea käsittely. KUKA ASIANTUNTIJA? Laamanni Eero Takkunen on toiminut Helsingin käräjäoikeuden johtajana vuodesta Hän jää tehtävästä eläkkeelle toukokuun alussa. Ennen Helsinkiä Takkunen toimi laamannina Kemi-Tornion käräjäoikeudessa. 3nuijankopautusta 1 YKSINKERTAISILLE RIKOSASIOILLE KÄSITTELYPÄIVÄ NOPEASTI. 2 ENNAKKOPÄÄTÖSVALITUS KKO:HON MYÖS ILMAN ASIANOSAISTEN SUOSTUMUSTA. 3 OIKEUSPAIKKASÄÄNNÖKSET UUTEEN HARKINTAAN.

15 ADVOKAATTI / ajassa 15 SÄÄNNÖKSIÄ PERINNÖNJAON PER ÄYTYMISESTÄ VALMISTELLAAN OIKEUSMINISTERIÖ on asettanut työryhmän valmistelemaan lainsäädäntöä perinnönjaon peräytymisestä ja omaisuuden palautusvastuusta. Valmistelutyö liittyy vuoden 2016 alusta voimaan tulevaan uuteen isyyslakiin. Uudessa isyyslaissa palautetaan kanneoikeus isyyden vahvistamiseksi niille, jotka ovat syntyneet avioliiton ulkopuolella ennen nykyisen isyyslain voimaantuloa. Lähtökohtana on, että perintöoikeus on tällöin sama kuin muillakin perillisillä. Kun nykyinen laki tuli voimaan vuonna 1976, kanneoikeus rajattiin viiteen vuoteen. Työryhmän tehtävänä on valmistella ehdotus siitä, millä edellytyksillä jo toimitettu perinnönjako voidaan peräyttää ja jo jaettua omaisuutta mahdollisesti palauttaa pesään. Perinnönjako voidaan joutua peräyttämään esimerkiksi tilanteessa, jossa perittävälle tulee isyyden vahvistamisen seurauksena perillinen, jonka perintöoikeutta ei perinnönjaossa ole huomioitu. KONKURSSIEN MÄÄR Ä LASKUSSA KONKURSSIHAKEMUSTEN määrä laski tammi helmikuussa viidenneksellä vuoden takaisesta. Jo vuosi 2014 oli edeltäjäänsä valoisampi: konkursseja tuli vireille kuutisen prosenttia vähemmän kuin vuonna Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana eniten konkursseja tehtiin vuonna 2013, jolloin konkurssiin asetettiin yritystä. Tilastotiedot kävivät ilmi Konkurssiasiamiehen toimiston juhlaseminaarissa maalikuussa. Konkurssiasiamiehen toimisto perustettiin 20 vuotta sitten keskelle lama-suomea. Tuolloin konkurssihakemuksia laadittiin vuosittain keskimäärin reilut Synkin vuosi oli 1992, jolloin konkursseja tehtiin noin KOLME ASIANAJAJA- EHDOK ASTA HUHTIKUUN eduskuntavaaleissa on ehdolla kolme asianajajaa: Ville Punto (sit.) Helsingin vaalipiirissä, Pekka Romo (kok.) Hämeen vaalipiirissä ja Ari Korhonen (ps.) Oulun vaalipiirissä. Eduskuntavaalit järjestetään LAIN LUKU MÄÄRÄ, JOISSA KUULTIIN ASIANAJAJALIITON EDUSTAJAA KUULEMISTEN Simo Ellilä on luonnossa rentoutunut, vapautunut ja onnellinen. HENGÄHDYSTAUKO Rakkaudesta luontoon Eräretkeily on opettanut Simo Ellilää olemaan oma itsensä ja kohtaamaan asiakkaat luontevasti. K un asianajaja Simo Ellilä vastaa puhelimeen, taustalta saattaa kuulua metsän huminaa tai nuotion rätinää. Asianajotoimisto Aasa-Law:ssa työskentelevä Ellilä viettää viikoittaista ulkotyöpäivää Sipoonkorvessa tai Nuuksiossa vaeltaen tai Helsingin edustalla meloen. On hämmästyttävää, miten paljon saan aikaiseksi luontopäivänä. Teen paljon ajattelutyötä eli mietin esimerkiksi, miten rakennan casen ja todistelut tai miten perustelen valituksen. Luonnossa saan oivalluksia ja näen selkeämmin, mikä on oleellista. Ellilä pyrkii ajoittamaan palaverit ja tapaamiset tietyille päiville ja ajattelutyön sekä puhelut ulkotyöpäivälle. Luonnossa kävellessä pystyy paremmin keskittymään esimerkiksi todistajien kertomuksiin ja tulee myös soitettua ne tärkeät taustapuhelut, jotka saattavat hektisessä toimistossa jäädä soittamatta. Ellilä kouluttautui eräoppaaksi 17-vuotiaana ja on retkeillyt yli 30 vuotta. Eräretkeily on kehittänyt valtavasti persoonallisuuttani ja olen siirtänyt luonnosta saamiani oppeja myös asianajajan työhön. Luonnossa olen löytänyt oman vapautuneen itseni. Retket ryhmien kanssa ovat opettaneet johtamaan ja kohtaamaan ihmisiä aidosti. Asianajaja, joka ei ole luonteva, ei ole liioin uskottava. Luonto tarjoaa myös voimakkaita henkisiä kokemuksia. Vanhat metsät huokuvat vanhaa kalevalaista energiaa. Tulee tunne, että kaikki on tasapainossa ja hyvin. TEKSTI VIRPI MELLERI // KUVA SIMO ELLILÄN ARKISTO

16 16 ajassa ADVOKAATTI / LAUSUNNOISTA PALSTALLA KERROTAAN LIITON OIKEUSPOLIITTISESTA TYÖSTÄ // TEKSTI JOHANNA KAINULAINEN ASIANAJAJALIITON TUOREIMPIA LAUSUNTOJA TURVAPAIKANHAKIJOIDEN OIKEUSTURVAA PARANNETTAVA Turvapaikanhakijat voivat saada oikeudellista apua yleisen oikeusapujärjestelmän kautta. Turvapaikanhakijan avustajan ei kuitenkaan tarvitse olla asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, vaan avustajanmääräyksen saamiseen riittää lakimieskoulutus. Alalla toimii epäeettisin keinoin turvapaikanhakijoita asiakkaiksi kalastelevia ammattitaidottomia toimijoita. Asianajajaliiton mielestä avustajaksi pitäisikin määrätä vain asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, koska heidän toimintaansa valvotaan. Turvapaikanhakijoiden avustajiksi valikoituu tällä hetkellä tahoja, joiden toiminta heikentää turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa, aiheesta oikeusministeriölle lausuntoa valmistellut asianajaja Ville Punto sanoo. Olen viimeisen vuoden aikana kuullut usealta turvapaikanhakijalta, että lakitoimiston asiakkaaksi ryhtymisestä on maksettu noin sadan euron palkkio. Jo useamman vuoden ajan olen kuullut, että tulkeille on maksettu palkkioita asiakkaiden ohjaamisesta tiettyyn toimistoon, Punto kuvaa. Äärimmäisissä tapauksissa ammattitaidoton avustaja on esimerkiksi laiminlyönyt määräaikoja, eikä ole valittanut kielteisestä turvapaikkapäätöksestä Korkeimpien oikeuksien organisatorista yhdistämistä arvioineen työryhmän mietintö Avoimuusdirektiivin muutoksen täytäntöönpano ja muut arvopaperimarkkinalain muutostarpeet 6.3. Luonnos Verohallinnon ohjeeksi Yritysjärjestelyt ja verotus osakevaihto 6.3. Luonnos Verohallinnon ohjeeksi Yritysjärjestelyt ja verotus sulautuminen Liikennevakuutuslaki ja laki liikenneturvallisuusmaksusta Summaaristen riita-asioiden käsittelyn kehittäminen Selvitys verotusmenettelystä annetun lain 31 :n muuttamisesta Lue lisää: asianajajaliitto.fi/lausunnot LAITA MEIDÄT KOKOUSAGENDALLE Kun haet kokoukseenne ilmapiiriä, jossa huomio keskittyy asiaan, tule Hiltoniin. Kolme hotelliamme: Hilton Helsinki Airport kokouksien kiitorata Hilton Helsinki Kalastajatorppa meren äärellä Hilton Helsinki Strand keskellä kaikkea Myyntipalvelu Puh sales.hiltonhelsinki@hilton.com

17 ADVOKAATTI / ajassa 17 ASIANAJAJALIITTO Tulos vahvasti plussalla ASIANAJAJALIITON tulos vuodelta 2014 oli selvästi voitollinen ennakoi liiton pääsihteeri Minna Melender. Lopullinen tilinpäätös ja tase julkaistaan niiden valmistuttua kevään aikana liiton verkkosivuilla. Taloutta on hoidettu tiukasti ja se mahdollistaa myös investoinnit tulevaisuuden kehityshankkeisiin. Talous on vahvalla pohjalla, Melender kertoo. Viime vuosien voitolliset tulokset tarkoittavat myös sitä, että painetta asianajajilta perittävien vuosimaksujen ja lupalakimiesten valvontamaksujen korottamiseen ei ole. Naiset tulevat ja menevät Asianajajia oli vuoden 2015 alussa Jäsenmäärä kasvoi vajaalla neljällä prosentilla edellisestä vuodesta. Asianajajista miehiä on 71 prosenttia ja naisia 29. Naisten osuus asianajajakunnasta ei juuri kasvanut edellisestä vuodesta. Nuorimmassa ikäryhmässä, eli alle 31-vuotiaissa, naisten osuus on peräti 74 prosenttia ja miesten 26 prosenttia. Tämän jälkeen naisasianajajien osuus alkaa nopeasti laskea ja esimerkiksi ikäryhmästä vuotiaat naisia on 30 prosenttia. ASIANAJAJAPÄIVYSTYKSESTÄ KYSYTÄÄN NEUVOA PERINTÖASIOIHIN MAKSUTTOMASSA ASIANAJAJAPÄIVYSTYKSESSÄ annettiin viime vuonna oikeudellista neuvontaa kansalaiselle. Määrä oli sama kuin edellisenä vuonna. Yli kolmannes asianajajapäivystyksessä käyneistä haki neuvoa perintö- ja testamenttiasioissa. Valtaosa neuvoa hakeneista oli työikäisiä. Perhe- ja perintöoikeudellisten kysymysten lisäksi asianajajat neuvoivat muun muassa velkoihin, työsuhteisiin ja erilaisiin kauppoihin liittyvissä kysymyksissä. Noin 40 prosenttia sai vastauksen ongelmaansa jo päivystystilanteessa. Lähes puolet kävijöistä ohjattiin saamaan lisäneuvoja oikeudellisten palvelujen tarjoajilta ja vajaa viidennes muun viranomaisen tai asiantuntijan pakeilta. Tiedot käyvät ilmi vuoden 2014 päivystystilastoista. Asianajajien vapaaehtoisvoimin hoitamaa maksutonta asianajajapäivystystä järjestetään säännöllisesti kahdellatoista paikkakunnalla. Lue lisää: asianajajaliitto.fi/asianajajapaivystys Asianajajatutkinnon suosio kasvoi ASIANAJAJATUTKINNON kirjalliseen kokeeseen osallistui viime vuonna 322 henkeä, mikä on peräti 32 prosenttia enemmän kuin vuonna Tutkintoon kuuluu kirjallinen koe sekä eettisen osan ja oikeudenkäyntiosan koulutustilaisuudet. Asianajajatutkinnon tutkintojärjestystä ja tutkintovaatimuksia muutettiin vuonna Uutta tutkintojärjestystä noudatetaan jälkeen toteutettavissa asianajajatutkinnoissa. Muutoksen jälkeen tutkinnon eri osien suoritusjärjestystä joustavoitettiin niin, että osat voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä. Myös uudet tutkintovaatimukset tulivat voimaan tämän vuoden alussa. Pääasiallinen muutos oli, että 2014 julkaistu Markku Ylösen kirjoittama Asianajajaoikeus-teos korvaa vanhentuneen Asianajajan käsikirjan ja muita erillisiä artikkeleita. Sukupolvenvaihdosta ja päämiehen kuolemaa koskevat oppaat julkaistu UUSI SUKUPOLVENVAIHDOSTA koskeva opas tarjoaa tukea asianajotoimistojen yritysjärjestelyihin ja tietoa yhteiskunnan tukimuodoista sukupolvenvaihdostilanteissa. Opas päämiehen kuoleman varalta neuvoo miten toimia, kun asianajaja on saanut tiedon päämiehensä kuolemasta. Esimerkiksi millaisin edellytyksin toimeksianto voi jatkua ja miten salassapitovelvollisuus tulee huomioida. Molemmat oppaat löytyvät liiton nettisivujen Aada-tietopankista. asianajajaliitto.fi/aada Kanteluiden määrä nousi VALVONTALAUTAKUNTA ratkaisi vuonna 2014 kaikkiaan 632 asiaa, joista 534 oli valvonta-asioita ja 98 palkkioriita-asioita. Ratkaistujen asioiden määrä kasvoi 30 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Valvontajärjestelmä tunnettaneen entistä paremmin, valvonnasta vastaava lakimies Pia Kauppinen sanoo. Ratkaistuista valvonta-asioista 183 eli 34 prosenttia johti seuraamukseen. Yleisin seuraamus oli huomautus, joita annettiin 112 (61 %). Varoituksia jaettiin 55 (30 %), seuraamusmaksuja määrättiin kaksi ja kaksi asianajajaa olisi erotettu liitosta, mikäli he olisivat olleet vielä jäseniä. Valvontalautakunta ratkaisi vuonna 2014 yhteensä 26 luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa koskevaa kantelua. Varoitus määrättiin 5 tapauksessa ja huomautus 6 tapauksessa. Valvontalautakunnan valvontakertomus tarkempine tilastotietoineen ja ratkaisukäytännön kuvauksineen ilmestyy loppukeväästä.

18

19 ADVOKAATTI / henkilö kuvassa 19 KANSAN- EDUSTAJAN TILINPÄ ÄTÖS Eduskunnan jättävä entinen oikeusministeri Tuija Brax uskoo suurten myllerrysten jatkuvan oikeudenhoidossa. Tuomioistuimia ja oikeusaputoimistoja kasataan yhä harvempien kattojen alle. Samalla sähköisten ratkaisujen pitäisi tuoda apua paikkakunnille, joilta palvelut katoavat. Vaalien jälkeen säästöpaineet jatkuvat. Braxin mukaan juristit eivät silloin saisi päästää kansanedustajiaan yhtä helpolla kuin tähän asti. TEKSTI JANNE LAUKKANEN // KUVAT JUHA MYLLYMÄKI

20 20 henkilö kuvassa ADVOKAATTI / NUORI VÄESTÖ JA YRITYSTOIMINTA KESKITTYVÄT SUURIMPIIN KAUPUNKEIHIN JA ETELÄ-SUOMEEN. SINNE KASAUTUVAT MYÖS OIKEUSRIIDAT. Vaalikauden loppuminen ei näy Tuija Braxin päivärytmissä. Pian päättyvään kansanedustajuuteen liittyvät kiireet laittavat päiväohjelmaa uusiksi sovitun haastatteluajankohdan alla. Viime töinään Brax oli mukana muun muassa sote-sotkun valiokuntakäsittelyissä. Käsittämätöntä ja poikkeuksellista, Brax puuskahtaa muistellessaan soten valmistelua. Brax oli oikeusministeriaikanaan mukana useissa lainvalmistelun kehittämishankkeissa. Sotessa hyvän valmistelun periaatteet sivuutettiin. Uudistusta yritettiin saada nopeasti kasaan eduskuntatyön viimeisillä viikoilla tuloksetta. Poliittisen päätöksenteon arki ei aina vastaa ihanteita, mutta soten kaltaista hätäilyä Brax ei muista nähneensä. Siitä huolimatta hän sanoo ymmärtävänsä taustalla olleita paineita. Hallituksen puolelta haluttiin saada valmista ennen vaaleja. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon kentältä tuli viestiä, että siellä oltiin väsyneitä jatkuvaan epävarmuuteen ja haluttiin vihdoin päätöksiä tulevasta. UUDISTUSTARVE ei rajoitu terveydenhuoltoon. Epävarmuutta koetaan myös Braxille tutuksi tulleessa oikeushallinnossa. Brax ei uumoile päätöksentekijöille helppoa tulevaisuutta. Rahaa olisi hänestä välttämätöntä satsata tehokkuutta tuoviin it-hankkeisiin. Säästöjä hän taas keräisi esimerkiksi toimipisteitä karsimalla ja perustelee ajatuksiaan väestörakenteen muutoksella. Haja-asutusalueiden mummot eivät juuri tee rikoksia, Brax kärjistää. Nuori väestö ja yritystoiminta keskittyvät Etelä-Suomeen ja suurimpiin kaupunkeihin. Näihin kasautuvat myös oikeudelliset riidat, ja sinne Brax sijoittaisi nykyistä suuremmat tuomioistuimet. Juttujen ratkaisijoiksi hän haluaa lisää ammattituomareita. Lautamiehistä luopuminen olisi Braxille helppoa. Mutta rikoksia ja riitoja on myös maakunnissa. Miten voitaisiin turvata palvelujen kohtuullinen saatavuus? Braxin mukaan palvelupisteiden karsiminen edellyttää sähköisten etäpalveluiden huomattavaa kehittämistä ja ajattelutavan suurta muutosta. Brax visioi nykyistä laajempia valtionhallinnon yhteispalvelupisteitä. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi verottajan, aluehallintoviranomaisten, yrittäjäneuvonnan ja oikeusavun kaltaiset palvelut olisivat saatavilla samasta toimipaikasta. Braxin mukaan myös yksityisten asianajajien pitäisi voida hyödyntää julkishallinnon ylläpitämiä yhteistoimintatiloja. Hyvin suunnitellut tilat mahdollistaisivat asianajajien ja asiakkaiden väliset tapaamiset tai asiakkaat voisivat ottaa toimitiloista etäyhteyden lähikaupungin asianajajaan. Asianajajat voisivat näin palvella nykyistä paremmin asiakkaita myös niillä paikkakunnilla, joissa ei ole perinteisiä toimistoja. Brax tietää, ettei hänen ajatuksiinsa suhtauduta yksinomaan lämpimästi. Toivon kuitenkin, että puhetta palvelujen keskittämisestä ei nähdä vain ilkeytenä pieniä paikkakuntia kohtaan. Siitä ei ole kyse. Väestörakenteemme ei mielestäni vain mahdollista nykyisenlaista palveluverkostoa. Tämä ei koske vain oikeushallintoa. Samanlainen keskustelu on edessä esimerkiksi sairaaloiden ja yliopistojen kehittämisessä. JURISTIKANSANEDUSTAJA. Suurelle yleisölle moinen käsite on tuntematon. Sen sijaan moni kansalainen osaa nimetä eduskunnasta esimerkiksi poliisikansanedustajia. Oikeudenhoidon kysymyksille ei ole löytynyt yhtä raivokasta puolustusta kuin poliisien tai vaikkapa puolustusvoimien resursseille. Braxin mukaan oikeudellisia palveluita on opittu pitämään itsestäänselvyytenä. Hän syyttää tästä myös omaa ammattiryhmäänsä, juristeja: ei ole edes haluttu laskeutua riittävän alas selittämään asioita. Juridiikkaa on suottakin glorifioitu, hän moittii. Nyt ajat ovat kuitenkin muuttuneet. Jos oikeudenhoitoon tarvitaan rahaa, sitä on osattava vaatia puhumalla kaikkien ymmärtämää kieltä. Asiat eivät hoidu vain virkamiesvalmistelussa ja juristien keskinäisellä huolestumisella. Lakimiesten kannattaisi seurata nykyistä tarkemmin, ketkä poliitikoista oikeasti tekevät jotain oikeushallinnon eteen. Brax muistuttaa, etteivät poliisikansanedustajatkaan pääse helpolla omien taustaryhmiensä edessä, vaan joutuvat tilille tekemisistään tai tekemättä jättämisistään. Braxin mukaan poliitikkojen todellisen aktiivisuuden seuraaminen ei ole vaikeaa, jos tuntee puolueiden ja eduskunnan toimintatapoja. Jos joku kertoo äänestäjille kantavansa huolta oikeusvaltiosta, kannattaa seurata, mitä samainen edustaja tekee asian hyväksi omassa puolueessaan, eduskuntaryhmässään, valiokunnissa tai suuressa salissa. Onko hän vaatinut teemoista keskustelua ja vienyt asioita tarvittaessa vaikkapa puolueryhmässään äänestyksiin? EDUSKUNNAN OVEN Brax on sulkemassa tosissaan. Uusi työ Sydänliiton pääsihteerinä on jo pikkuhiljaa alkanut kevään aikana. Olen kuullut, että emme eläisi ikuisesti, Brax perustelee uravaihdostaan. Tämä toinen ura on korkea aika aloittaa näin viisikymppisenä. Tehtävä Sydänliiton pääsihteerinä hämmästyttää Braxia itseään vähemmän kuin taakse jäävä 25 vuoden taival Eduskuntatalossa. Politiikka tuli aikanaan yllätyksenä. Braxia pyydettiin vuonna 1989 vihreiden eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteeriksi suoraan oikeustieteellisen tiedekunnan graduryhmästä, jossa hän kirjoitti ympäristöstä ihmisen perusoikeutena. Aihe oli tuolloin tuore, ja valmistumassa oleva juristi herätti puolueessa kiinnostusta. Braxille puoluepolitiikka oli täysin uusi maailma. Varmistin vielä työtä vastaanottaessani, että eihän minun tarvitse liittyä puolueeseen, hän naurahtaa. Sen jälkeen vauhti oli kuitenkin kova. Jo vuoden 1991 eduskuntavaaleissa Brax pääsi varasijalle ja vuonna 1995 kansanedustajaksi. Meille juristeille oli ja on edelleen kysyntää puolueissa. Lainsäädännön hallintaa arvostetaan. Lisäksi vihreissä oli 1990-luvun alussa erityinen tilaus koulutetulle kaupunkilaisnaiselle, joka pukeutui muihinkin kuin kumisaappaisiin.