Timo Pitkäkoski: Selätä työttömyys täydennyskoulutuksella

Transkriptio

1 2/2010 Timo Pitkäkoski: Selätä työttömyys täydennyskoulutuksella

2 sisältö Aiemmin yritykset kouluttivat henkilöstöään hiljaisempana aikana. Nyt henkilöstöä vähennetään ja irtisanotut hakeutuvat itse koulutukseen. Yksi työttömänä kouluttautuva on tamperelainen Timo Pitkäkoski. Urasuunnittelu tuo uusia vaihtoehtoisia urapolkuja niin työssä käyvälle kuin irtisanotulle tai lomautetulle. Uusi Insinööriliitto tarjoaa jäsenilleen urapalveluita, joita ovat käyttäneet Niina Salmi ja Jani Peltola. Pääkirjoitus... 5 Ei enää kultakelloja Uutisia... 6 Kolumni... 8 Korkeakoulutus isojen muutosten edessä Puheenjohtajan palsta... 9 Pysy työmarkkinakelpoisena Edunvalvontaa Urahallintaa Omaehtoinen opiskelu vaatii työvoimapoliittisen perusteen Koulutusmyönteisyys varmistaa tulevaa työuraa Uusia uria laveammalla työuralla Satsaa vahvuuksiisi Monipuolista osaamista arvostetaan Osaaminen Viihtyisä ympäristö vaatii mittauksia Inssisaunasta opiskeluprojekti Yhteiskunnasta Pelon ilmapiiri syö yksilöä ja yhteisöä Tekniikka Vaasalaisyritys innovoi isojen apajien reitittäjän Satakunnassa opiskellaan aurinkoteknologiaa Totta ja tutkittua Mitä kuuluu vuonna 2004 valmistuneille insinööreille? Insinööriopiskelijoiden työnsaanti on hankaloitunut Oikeutta Outotec tuomittiin ikäsyrjinnästä Opiskelijasivut Uutisia Jäsentietopalvelu tiedottaa Mennen tullen Järjestöasiaa Kannen kuva: Jyrki Luukkonen 2

3 11.3. numero 2/2010 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Ympäristötekniikkaan liittyvät mittaukset ja palvelut lisääntyvät. Niissä tarvitaan hyvin koulutettuja osaajia, Janne Nuutinen Symosta tietää. Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , 3.6., 19.8., 16.9., , , Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh opiskelijat Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: 26 Olympiarenkaiden valaistus V ancouverissa ei olisi toiminut ilman vaasalaisen TK Engineeringin CAN-kytkimiä. Niillä on kysyntää myös isommilla markkinoilla, sanoo Magnus Wikman. Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN UUSI Insinööri 3

4

5 pääkirjoitus Ei enää kultakelloja Maaliskuu 2010 Ilona Mäenpää Korkeasti koulutetut ja hyviin asemiin sekä ansaittuun arvostukseen työelämässä tottuneet ylemmät toimihenkilöt ovat havahtuneet huomaamaan, että maailma on todella muuttunut. Yritykset eivät enää jaa kultakelloja 50 vuotta täyttäville työntekijöilleen! Nyt parhaassa työiässä oleville jaetaan kenkää ja työsuhteen ehtoja yritetään kaikin tavoin heikentää! Kemian alalla on annettu lakkovaroitus. Tämän lehden ilmestyessä ensimmäinen pistelakko on toteutettu Orion Oyj:ssä tytäryhtiöineen. Insinöörit ja muut ylemmät toimihenkilöt vauhdittavat 20 suurimmassa kemianteollisuuden yrityksessä tavoitettaan kattavan työehtosopimuksen saamiseksi. Maksamattomat ylityöt ja korvaamattomat vapaa-ajalla työn puitteissa matkustamiset saavat nyt riittää. turvaa ennakoimattomien muutostilanteiden kohdatessa, vaikkapa virastojen yhdistyessä. Työnantajan esittämä nolla palkankorotukseksi ja lomarahojen poisto ei saa vastakaikua. Valtionhallinnossa irrotetulla yliopistosektorilla on myös saatu kylmää vettä niskaan, kun virat vuoden vaihteessa muuttuivat työsuhteisiksi. Tälläkin sektorilla työnantaja on esittänyt selviä heikennyksiä palvelusuhteen ehtoihin, muun muassa sairausajan palkallisen jakson lyhentämistä, työaikajoustoja työnantajan määräämällä tavalla sekä heikennyksiä luottamusmies- ja työsuojelujärjestelmään. Insinöörit eivät tavoittele tällä kierroksilla suuria palkankorotuksia. Tärkeämpää on nyt turvata työpaikat ja tehdä työelämästä inhimillisempää. Ihmisarvoinen ja arvostusta tuottava työelämä on omiaan pidentämään työuria. Myös valtiosektorilla on käynnistetty työtaisteluvalmistelut. Insinöörit ja muut valtion virkamiehet haluavat UUSI INSINÖÖRI 5

6 uutisia Ministeriövierailulla rakennusalan edunvalvontaa n Insinöörien ammatillinen edunvalvonta rakennusalalla sai vauhtia, kun Uusi Insinööriliitto UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA:n puheenjohtaja Pekka Kamp man ja toimitusjohtaja Kimmo Sandberg sekä Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL:n toimitusjohtaja Ahti Junttila tapasivat asuntoministeri Jan Vapaavuoren helmikuussa. UIL vaati jo syksyllä 2007 rakennussuunnittelun pätevyyksien uudelleentarkastelua useiden liiton tietoon tulleiden tapausten vuoksi. Rakentamismääräyskokoelmaa tulkinnoissa insinöörejä tai teknikoita ei hyväksytäkään teollisuusja maatilarakennusten suunnittelijoiksi kuten ennen. Ministeriön asettama työryhmä työskenteli asian tiimoilla parin vuoden ajan, mutta ei edistynyt. UIL päätti yhdessä RIA:n ja RKL:n kanssa pistää asioihin vauhtia jo esiintyneiden tulkinnanvaraisuuksien ja väärien tulkintojen ammattikunnalle aiheuttamien haittojen välttämiseksi. Suunnittelupätevyyksien määrittelyllä on kauaskantoisia elinkeinopoliittisia vaikutuksia, joten muutosten perusteluiden pitäisi nojautua tutkittuun tietoon halutun ohjausvaikutuksen aikaansaamiseksi ja terveen kilpailun takaamiseksi. Vapaavuori vakuutti, että lopputulos tyydyttää kaikkia, ja jos muutostarpeita tulee, niin etujärjestöjä kuullaan. Valmistelu etenee ministeriön virkatyönä, mutta maaliskuun aikana on odotettavissa lausuntopyyntö myös RakMK B-osasta. Työurat jatkuvat porkkanalla, ei kepillä n Suomalaisten halukkuuteen jatkaa työssä pidempään vaikuttavat kaikkein eniten työn mielekkyys, mahdollisuudet vaikuttaa työaikajärjestelyihin, lomapäivien lisääminen ja johtamistapojen parantaminen. Vähiten halukkuutta työurien pidentämiseen lisäävät suomalaisten mielestä osa-aikaeläkkeen poistaminen, työttömyysturvan heikentäminen eli niin sanotun työttömyyseläkeputken poistaminen ja eläkekertymän heikentäminen. Lähes puolet suomalaisista on sitä mieltä, että keppiä käyttämällä vähennetään työntekijöiden halua jatkaa työssä pidempään. Reilu enemmistö suomalaisista pitää oikeana, että ay-liike torjui työuraneuvotteluissa työnantajien vaatimuksen työttömyysturvan heikentämisestä eli ns. työttömyyseläkeputken poistamisen. Vajaa kolmannes suomalaisista arvioi jaksavansa työssä yli 63-vuotiaana. Suuri osa kansalaisista arvioi, että jaksaminen ylettyy vuotiaaksi. Arviot ovat yhteydessä koulutustasoon ja asemaan työelämässä. Korkeasti koulutetuista, ylemmistä toimihenkilöistä, yrittäjistä sekä akavalaisista yli 40 prosenttia uskoo jaksavansa yli 63-vuotiaaksi. Tiedot käyvät ilmi palkansaajakeskusjärjestöjen TNS Gallupilla teettämästä tutkimuksesta. Uusi strategia lähemmäs tavallisia palkansaajia n Teollisuuden palkansaajat -neuvottelukunta (TP) jätti elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle kannanottonsa Euroopan yhteisöjen komission valmisteluasiakirjaan. Tapaamisessa TP:ta edustivat Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari, Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne ja Metalliliiton tutkija Mika Kärkkäinen. TP:n mukaan EU strategiassa on tähdättävä koulutuksen korkeaan laatuun kaikilla koulutustasoilla. Strategiassa on pidettävä huoli, että taloudellisesta kriisistä toipuminen ei johda puutteellisten työehtojen ja epätyypillisten työsuhteiden lisääntymiseen. Tavoitteena on oltava kilpailukykyisen, verkottuneen ja vihreämmän talouden luominen. EU strategian on keskityttävä Euroopan hyvinvointijärjestelmän vahvistamiseen, taloudellisen kasvun ja kestävän kehityksen mukaisten investointien edistämiseen, kestävän teollisuuspolitiikan luomiseen, tietoon perustuvan talouden kehittämiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen, jotta työpaikat säilyisivät Euroopassa, TP vaatii. YTN ihmettelee pääministerin lausuntoja Intiassa n Ylemmät Toimihenkilöt YTN kummeksuu pääministeri Matti Vanhasen kommentteja hänen avatessaan Nokia Siemens Networksin uutta tutkimuskeskusta Intian Bangaloressa. NSN keskittää sinne tutkimustaan, jota on tähän saakka tehty pääasiassa Suomessa. Vanhanen uskoo Ylen tv-uutisille antamassaan haastattelussa, että vahvat kansainväliset yritykset pyrkisivät pitämään Suomessa sellaisia työpaikkoja, joihin osaaminen ja kustannustaso käyvät. Näinhän asiat eivät suinkaan mene. Tuotekehitysyksikön avaaminen Intiassa ei lisää työpaikkoja Suomessa, eivätkä suuryritykset muutenkaan pyri pitämään työpaikkoja missään nimenomaisessa paikassa, YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi sanoo. Pikemminkin Bangaloren esimerkki osoittaa, että suuryritykset hakevat kustannusetuja myös tutkimus- ja kehitystyöhön siirtämällä sitä kehitysmaihin. Kaupin mielestä hallituksen pitäisi kantaa syvällisemmin huolta Suomen menestymisen edellytyksistä tulevaisuudessa. Me tarvitsemme jatkossakin kansainvälisesti vahvoja toimialoja, joilla maailman parhaasta insinöörityöstä kannattaa myös maksaa kunnolla ja tarjota säälliset työehdot. Lukukausimaksukokeilu 10:ssä ammattikorkeakoulussa n Kymmenessä suomalaisessa ammattikorkeakoulussa ja yhdeksässä yliopistossa käynnistyy Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevia opiskelijoita koskeva lukukausimaksukokeilu. Kokeilun aikana ammattikorkeakoulut ja yliopistot voivat periä maksuja vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä ETA-alueen ulkopuolelta tulevalta opiskelijalta. Kokeiluun osallistuu yhteensä 130 koulutusohjelmaan. Tänä vuonna alle puolet kokeilun ohjelmista on maksullisia ja muissa maksujen perimisen on tarkoitus käynnistyä 6

7 myöhemmin kokeilun aikana. Korkeakoulut voivat itse määritellä perittävien maksujen suuruuden. Kokeilu päättyy vuoden 2014 lopussa. Kokeilun aikana selvitetään, miten maksulliset koulutusohjelmat vaikuttavat korkeakoulujen kansainvälistymiseen, suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimaan, opiskelijavirtoihin ja vieraskielisen korkeakoulutuksen laatuun. Lukukausimaksujen perimisen edellytyksenä on, että korkeakoululla on apurahajärjestelmä, jolla voidaan tarvittaessa tukea maksullisiin koulutusohjelmiin osallistuvien opiskelijoiden opiskelua. Tänä vuonna lukukausimaksukokeilussa aloittaa kaksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun tekniikan alan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusohjelmaa ja ensi vuonna Tampereen ammattikorkeakoulun sekä Savonia-ammattikorkeakoulun koulutusohjelmat. Taantuma näkyy viime vuoden talousluvuissa n Suomen bruttokansantuote supistui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna 7,8 prosenttia. Pudotus oli suurin yksittäisenä vuonna tapahtunut tuotannon väheneminen vuosien 1917 ja 1918 jälkeen. Bruttokansantuote eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli viime vuonna 171 miljardia euroa. Eniten kysyntää vähensi viennin supistuminen 24 prosenttia. Investoinnit vähenivät yli 13 prosenttia ja yksityinen kulutus pari prosenttia. Koko vuonna teollisuuden arvonlisäys väheni 20 prosenttia ja rakentamisen arvonlisäys 13 prosenttia. Kaupan arvonlisäys väheni 11 prosenttia ja liikenteen 7 prosenttia. Koska tehtyjen työtuntien määrä supistui vähemmän kuin tuotanto, koko kansantalouden työn tuottavuus heikkeni kaksi prosenttia. Yritysten yrittäjätulo väheni viime vuonna peräti 44 prosenttia edellisestä vuodesta. Yrittäjätulo vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi lamasta huolimatta edelleen viime vuonna, nimellisesti 1,9 prosenttia ja reaalisesti yhden prosentin. Palkkatulot alenivat prosentin, mutta sosiaalietuudet kasvoivat ja verotus keveni. Palkkatuloja alensi työttömyyden kasvu, sillä ansiotaso kohosi noin neljä prosenttia. Neuvottelu-uutisia Ismo Kokko, neuvottelujohtaja Teknologiateollisuuden rajariitaan jonkinlainen ratkaisu Viime vuoden lopulla hankaluuksia aiheuttaneet Toimihenkilöunionin laajentumispyrkimykset ovat toistaiseksi päättyneet, kun TU solmi teknologiateollisuuden työehtosopimuksensa tammikuun lopulla. Sopimuksessa sovittiin rajan osalta ulkopuolisesta selvitystyöstä, joka teetetään asiantuntijataholla. Sitä kautta etsitään ratkaisua ylempien toimihenkilöiden ja toimihenkilöiden väliseen sopimusrajakiistaan. Liitot antavat ulkopuoliselle puolueettomalle henkilölle toimeksiannon selvittää työehtosopimusten soveltamisalamääräysten perusteella niitä tekijöitä, joiden mukaisesti tehtävään sovellettava työehtosopimus määräytyy. Osapuolet toimittavat selvittäjälle tarkastelua varten riittävän määrän toimenkuvia molempien sopimusten piiristä. Tarpeen mukaan tehdään myös yritysvierailuja eri yrityksiin. Kun selvitystyö valmistuu 30. syyskuuta mennessä, liitot arvioivat yhteisessä työryhmässä ulkopuolisen puheenjohtajan johdolla selvitystyön tuloksia vuoden loppuun mennessä. Selvitystyöhön ei siis ole etukäteen sitouduttu, vaan katsotaan kaikessa rauhassa, onko siinä käyttökelpoisia elementtejä ja miten niitä voitaisiin työpaikalla soveltaa. Ylemmät toimihenkilöt tekevät omat ratkaisunsa oman työehtosopimuksensa suhteen ja meillä on tässä välissä vielä vuoden 2010 palkkaneuvottelut. Alkusyksystä neuvotellaan mahdollisesti myös uudesta työehtosopimuksesta, vaikka selvitystyö olisi vielä kesken. Näissä oloissa tämä selvitys on paras ratkaisu, mihin oli mahdollista päästä. Rajalakkoilua on siirretty ainakin vuodella eteenpäin. n UUSI Insinööri 7

8 kolumni Hannu Saarikangas koulutusyksikön johtaja Korkeakoulutus isojen muutosten edessä Nykyisen hallitusohjelman mukaisesti tekniikan alan korkeakoulutukselle on laadittu kansallinen strategia, jonka mukaan koulutuksen laatu nousee entistäkin tärkeämpään asemaan. Koulutuksen laadun takeeksi on esitetty lukuisa joukko toimenpiteitä, joilla tavoitteisiin uskotaan päästävän. Yhtä lailla korkeakoulusektoreita koskeva lainsäädäntö on pantu uusiin puihin niin, että vuoden vaihteessa astuivat voimaan sekä uusi yliopistolaki että uusi ammattikorkeakoululaki. Ministeriö on myös voimallisesti pitänyt ääntä korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen tärkeydestä. Varsin paljon on saatu paperilla aikaiseksi, kun vielä muistetaan se, että Bolognan prosessin mukainen korkeakoulujärjestelmä on istutettu Suomen korkeakouluihin. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE julkisti Helmikuun manifestiksi nimeämänsä ohjelmajulistuksen. Siinä se toi julki sen, mitä ammattikorkeakoulusektorilla on rakenteellisen kehittämisen osalta puuhailtu sekä joukon varsin mielenkiintoisia ajatuksia siitä, miten kehitystä tulisi jatkaa. Manifestissa esitettiin perustettavaksi aluekorkeakouluja, joissa olisi jopa saman hallinnon alla sekä paikkakunnalla sijaitseva ammattikorkeakoulu että yliopisto tai sen yksikkö. Sisällöltään koulutus näin muodostuvissa yksiköissä pidettäisiin kuitenkin visusti erillään toisistaan. Mallille löytyy jonkinmoisia esikuvia muista maista. Ajatus kuulostaa ensisilmäykseltä ihan hyvältä. Lähempi pohtiminen herättää kuitenkin varsin monta kysymystä, miten asiat käytännössä järjestettäisiin niin, että molempien korkeakoulusektorien tutkintojen omaleimaisuus säilyy. Meitä insinöörejä luonnollisesti kiinnostaa eniten, miten asiat hoidetaan tekniikan koulutusalalla niin, ettei lopputuloksena yht äkkiä huomata olevan kolmivuotinen tekniikan kandidaattiohjelma nykyisen nelivuotisen insinöörikoulutuksen sijaan. Esityksen toteutukseen liittyy monia muitakin vastausta vailla olevia kysymyksiä. Esimerkiksi rahoitusta esitetään siirrettäväksi kokonaan valtion maksettavaksi yliopistojen tyyliin. Ilman näitä kirjoituspöydän vieressä syntyneitä tuotoksia edessä on ihan oikeitakin kiperiä kysymyksiä, jotka Syntyneille uusille tehtäville on tyypillistä se, että osaamista tarvitaan useam malta nykyiseltä koulutusalalta. tulisi ratkaista pikaisesti. Yksi niistä on uudet tutkinnot ja niitä suorittaneiden henkilöiden tulo työmarkkinoille. Uusilla tutkinnoilla tarkoitan tässä yhteydessä niin yliopistojen kandidaattitutkintoja niillä koulutusaloilla, joilla niitä ei aiemmin ole ollut sekä niitä, joilla on tutkinto, jonka kandidaattivaihe ja maisterivaihe on suoritettu eri koulutusaloilla. Esimakuahan on jo olemassa muun muassa joidenkin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen osalta. Niiden suorittaneille ei tahdo löytyä tutkintonimikettä eikä sopivia töitäkään, koska muodolliset pätevyysvaatimukset eivät tutkinnon myötä täyty. Yhteiskunnan kannalta uudella tavalla kootut tutkinnot saattavat olla hyvinkin tarpeellisia ja käyttökelpoisia. Niiden avulla saadaan tarvittavaa osaamista työtehtäviin, joita on syntynyt erilaisille rajapinnoille. Niistä esimerkkinä ovat vaikkapa erilaiset uudet hyvinvointipalvelualan tehtävät. Syntyneille uusille tehtäville on tyypillistä se, että osaamista tarvittaisiin useammalta nykyiseltä koulutusalalta. Pätevyyksiä vahtiville sekä vaikkapa järjestöille tällainen tilanne luonnollisesti on inhottava. Sellaisille tahoille, joilta ei joustoa löydy, edessä on kovat ajat, kun pitää tiukasti olla vastaan kehitystä, jota tuskin voi estää. On vaikea kuvitella, että nuoret varsinkaan noususuhdanteen aikana opiskelisivat entiseen malliin maisteritasolle saakka, jos kandidaattitutkintokin on olemassa ja työmarkkinat vetävät. Samoin on vaikea kuvitella, mikseivät esimerkiksi kunnat käyttäisi tätä vaikkapa kustannuksia säästääkseen hyväkseen ja miettisi uudemman kerran, mihin kaikkiin tehtäviin alempi korkeakoulututkinto riittää nykyisin vaadittavan ylemmän korkeakoulututkinnon sijaan. Tuleva hallitusohjelma sekä seuraava koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma ovat hyvinkin sopivia paikkoja kirjata myös akavalaisia näkemyksiä siitä, miten asiat tulisi ratkaista. 8

9 puheenjohtajan palsta Pysy työmarkkinakelpoisena Maaliskuu 2010 Pertti Porokari Elinikäinen oppiminen on yksi tapa pysyä työmarkkinakelpoisena. Tämä korostuu etenkin näin talouden taantuman aikana. Vaikka työntekijän koulutuksesta huolehtimisen luulisi olevan myös työnantajan edun mukaista, siitä huolehtiminen jää yleensä vain työntekijän harteille. Näin ollen työntekijän on oltava erittäin aktiivinen ja huolehdittava, että osaamisen päivitys vastaa aina ajan vaatimuksia. Harvemmin työnantajat kuitenkaan täysin torjuvat koulutuksen, kun työntekijä osaa sen oikeilla argumenteilla perustella. Taantuman aika pitäisi olla yrityksessä nimenomaan henkilöstön koulutuksen aikaa. Kun nousukausi taas koittaa, on oltava jo valmiina ja iskussa. Silloin ei ole enää aikaa miettiä koulutustarpeita. Olkaa siis nyt erityisen aktiivisia ja patistakaa esimiehiänne kouluttamaan, jos sitä ei ole yrityksessä jo muuten ymmärretty tehdä. On aloja kuten pelastustoimi, jossa on epärealistista esittää samoja vaatimuskriteerejä työntekijöille koko työuran ajalta. Yli 55-vuotias savusukeltaja on varmasti jo työturvallisuusriski työntekijälle itselleen ja pelastettavilleen. Tutkimuksen mukaan vain puolet yli 50 vuotta täyttäneistä palomiehistä suoriutuu savusukelluksesta ilman lisääntynyttä riskiä. Tällaisissa työtehtävissä työnantajan on huolehdittava työntekijöille toisen tyyppisiä ja tilanteeseen sopivia toimenkuvia työuran loppuvaiheessa. Globaalissa maailmassa markkinat muuttuvat nopeasti niin, että jonkun tuotteen tekeminen ja toimiala saattaa lopullisesti hävitä tai siirtyä muualle. Tällöin tulee eteen tilanne, jossa työntekijän on vaihdettava kokonaan toiselle alalle. Tämä tarkoittaa isompaa koulutustarvetta muuntokoulutusta. Kokemus on osoittanut, että insinööri pystyy muuntokouluttamaan itsensä 1 2 vuoden koulutusrupeamalla toiselle alalle. Jos tällainen tarve tulee eteen, on toimeen tartuttava nopeasti, sillä jokainen hukattu hetki on pois työmarkkinoilta. Aktiivista kevättalvea! INSINÖÖRI UUSI 9

10 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen Omaehtoinen opiskelu vaatii työvoimapoliittisen perusteen Mahdollisuus omaehtoiseen opiskeluun työttömyyspäivärahalla ei ole kumileimasinautomaatti, vaan viranomaisten harkinta vaikuttaa jokaisen hakijan opiskeluun. Vuoden alusta muuttui työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua koskeva lainsäädäntö. Työ- ja elinkeinotoimistossa työnhakijana oleva, vähintään 25-vuotias voi hakeutua omaehtoiseen koulutukseen, mikäli koulutus ja henkilö täyttävät laissa määrätyt ehdot. TE-toimisto puoltaa koulutusta, jos asiak kaan kanssa käydyn keskustelun perusteella arvioidaan, että koulutus on tarpeen ja tarkoituksenmukaista hänen työllistymiseksi. Kyse aina on tietyn henkilön ja hänen elämäntilanteeseensa sekä työllisyystilanteeseensa liittyvästä harkinnasta, sanoo neuvotteleva virkamies Markku Virtanen työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM). Vaikka tietyt opinnot ja henkilö sinänsä täyttävät lain ehdot, voidaan silti päätyä siihen tulkintaan, että ei ole työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaista lähteä tukemaan. Esimerkiksi koulutus ei ole järkevää, jos asuinpaikkakunnalla ei ole kyseisen koulutuksen saaneille työpaikkoja eikä henkilö ole valmis muuttamaan työn perässä muualla. Silloin ei välttämättä ole hyötyä edes keskenjääneiden opintojen loppuunsaattamisesta. Virtasen mukaan lakiuudistuksella haluttiin parantaa ennen kaikkea niiden tilanteita, jotka ovat siirtyneet työmarkkinoille ja jättäneet opintonsa jo vuosia sitten kesken. Kun taantuman vuoksi jää työttömäksi, moni havahtuu siihen, ettei työllistykään ilman tutkintoa. Työmarkkinat ovat kehittyneet viimeisen 15 vuoden aikana siihen, että tutkintoa edellytetään. Opintoja työelämää varten Uuden tukemismallin painopiste on lyhyissä opinnoissa eikä ole tarkoitus tukea pitkiä koulutusputkia. Ulkopuolelle on rajattu myös ne opiskelijat, jotka ovat kiinnostuneita vain itse opiskelusta eivätkä siirtymisestä työelämään, vaikka työtä olisikin tarjolla. Meidän tehtävämme on auttaa sekä ihmisiä työllistymään että työnantajia saamaan osaavaa työvoimaa. Joten jos ihmiseltä puuttuu osaaminen, niin hänelle pitää sitä järjestää, Virtanen selventää. Kentältä on kantautunut Uuden Insinööriliiton toimistoon huolestuneita viestejä, että eri puolilla maata olevat insinöörit ovat epätasa-arvoisessa asemassa. Haja-asutettujen alueiden TE-toimistoissa ei ole välttämättä yhtään korkeasti koulutettua työvoimaneuvojaa, jolloin voi olla vaikea hahmottaa kaikkia akavalaisten alojen koulutuksen yksityiskohtia. Työmarkkinat ovat kehittyneet viimeisen 15 vuoden aikana siihen, että tutkintoa edellytetään. Neuvottelevan virkamiehen mielestä ei ole kuitenkaan syytä huoleen. TEM koulutti TE-toimistojen virkailijoita viime vuoden puolella ja toimistot ovat saaneet ministeriön seikkaperäisen ohjeistuksen. Virtanen uskoo, että yleisesti ottaen TE-toimistoissa osataan jo tulkita lakia oikein. Ministeriö on suositellut kentälle, että opiskeluasioiden linjaukset ja ratkaisut tehdään ryhmissä eikä virkailija yksinään. Ryhmässä on monipuolisempia näkemyksiä. Näin vältytään myös jääviyskysymyksiltä ja puolueellisuusepäilyistä. Hyvät perustelut vaikuttavat ratkaisuun Jos opintoihin hakeutuvalla on vahva subjektiivinen käsitys, että hänellä on oikeus opiskella työttömyysturvalla, kielteinen päätös tuottaa pettymyksen. Markku Virtanen muistuttaa ratkaisun työvoimapoliittisesta perusteesta. Myös ulkopuolisen on ymmärrettävä opintojen merkitys: miten ne tukevat henkilön työllistymistä. TE-toimiston päätöksistä ei voi valittaa. Koska jokainen tapaus harkitaan erikseen, päätös voidaan kuitenkin kumota, jos hakijalla on uusia perusteita tai jos aiempi harkinta on tehty puutteellisin tiedoin. Virkailijan ja hakijan keskustelu on neuvottelutilanne, jossa molempien osapuolien pitää arvioida kokonaisuus. Hakijan pitää perustella oma kantansa ja selvittää tarkasti, miten opinnot edistävät hänen työllistymistään. Laki määrittää opintojen laajuuden ja työttömyysetuudella tuetaan ainoastaan päätoimisia opintoja. Hyvin lyhyet koulutukset eivät täytä päätoimisuuden vaatimusta. Ilta- ja viikonloppukoulutukset voivat usein olla mahdollisia sivutoimisina opintoina työttömyysetuudella muutenkin, sillä ne eivät estä henkilön kokoaikaista työnhakua. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen työttömyysetuudella on mahdollista vain, jos se on työmarkkinoille pääsyn kannalta välttämätöntä. Harvoilla aloilla edellytetään kuitenkaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. n 10

11 Teksti: Kirsi Tamminen n Kuvat: Jyrki Luukkonen Koulutusmyönteisyys varmistaa tulevaa työuraa Insinööri Timo Pitkäkoski on kiireinen mies. Hän osallistuu kahteen eri täydennyskoulutukseen. Niiden jälkeen saattaa olla vuorossa tutkinnon päivittäminen amk-insinööritutkinnoksi. Timo Pitkäkoski tekee pitkää päivää. Välillä ammattikorkeakoululla vierähtää puoli vuorokautta ja lisäksi tulevat kotitehtävät. Kyllähän työmatkoillakin helposti tehtiin 12-tuntisia päiviä, jotka jaksoi jet lagista huolimatta. Nyt pääsee joka ilta kotiin, aikuisopiskelija naurahtaa. Motivoivan ja kiinnostavan koulutuksen jaksaa, vaikka se voi välillä tuntua raskaalta. Pitkäkoski sanottiin irti viime keväänä tuotannollisista ja taloudellisista syistä 13 vuoden työuran jälkeen. Hän jäi työttömäksi myyntipäällikön tehtävästä Metso Automationilta. Paperiteollisuus ei enää tarvinnut automaatiojärjestelmiä, joita tamperelainen sille kauppasi. Pitkäkoski ei ollut ainoa työnsä menettänyt, sillä Pirkanmaa on vientiteollisuusvetoinen maakunta. Hän osallistui viime syksynä Pirkanmaan Otty-projektin kursseille, missä muiden samanlaisessa elämäntilanteessa olevien vertaistuki kannusti etsimään vaihtoehtoja. Vanhalla osaamisella ei löydy työtä Kuorolaulua harrastava Timo Pitkäkoski haluaa oppia jatkuvasti uutta niin musiikissa kuin työelämässä. Samalla kun Pitkäkoski seurasi ilmoituksia avoimista työpaikoista, silmiin osui koulutusilmoituksia. Paperiteollisuuden järjestelmien myyntihenkilöstölle ei näyttänyt olevan kysyntää, ja ajatus koulutuksen täydentämisestä vahvistui. Tampereen ammattikorkeakoulussa oli alkamassa 30 opintopisteen pituiset tuotannon johtamisen ja toiminnanohjausjärjestel mien erikoistumisopinnot, jotka oli tarkoitus suorittaa kesäkuun alkuun mennessä. Pitkäkoski haki koulutukseen. Koulutuspaikka piti ottaa vastaan jo viime vuoden puolella, vaikka opinnot alkoivat tammikuussa. Silloin voimassa olevan lain mukaan työtön ei voinut opiskella täysipäiväisesti itse hankkimassaan koulutuspaikassa. Sen tähden Pitkäkoski haki myös työkonetekniikan työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vuoden vaihteessa laki muuttui ja nyt myös täysipäiväinen, omaehtoinen opiskelu on mahdollista työttömyysetuudella. Pitkäkoskelle asia ei järjestynyt niin helposti. TE-toimiston mukaan hän ei saa opiskella omaehtoisesti, joten hän venyttää tuotan- > > > UUSI Insinööri 11

12 edunvalvonta Useat insinöörit ovat menettäneet työpaikkansa Pirkanmaalla. Timo Pitkäkoski parantaa työmarkkinakelpoisuuttaan opiskelemalla. nonjohtamiskoulutuksen projektityön palauttamista heinäkuulle. Näin opintoja ei voi tulkita täysipäiväisiksi. Koulutukseen sisältyy ilta-, lauantaija monimuoto-opiskelua, sekä lähi- että etäpäiviä. Samassa koulutuksessa on muita, joille TE-toimisto on hyväksynyt kurssin omaehtoiseksi, työllistymistä tukevaksi koulutukseksi, Pitkäkoski kertoo. Perusteluiksi hylkäävästä lausunnosta TE-toimisto kertoi, että työvoimapoliittinen koulutus on pidempi. Koska itsenäisesti hankittu koulutus alkoi pari viikkoa ennen työvoimapoliittista koulutusta, oma vääntämisensä oli siinä, ettei TE-toimisto vienyt työttömyys etuutta siltä ajalta. Loppu hyvin, kaikki hyvin: Timo Pitkäkoski opiskelee kahdella kurssilla, jotka osittain tukevat toisiaan, mutta eivät mene päällekkäin. Työvoimakoulutuksessa mukana laulua ja leikkiä Työvoimapoliittisena koulutuksena järjestettävä työkonetekniikan kurssi kestää syyskuuhun saakka. Kevätkaudella on neljän kuukauden teoriaopintojakso, jonka jälkeen on samanmittainen työssäoppimisjakso. Opintoihin sisältyy muun muassa käytännönläheinen harjoitustyö. Ryhmässä tehdään suunnitelma siitä, miten voidaan toteuttaa olemassa olevan ajoneuvon muuttaminen sähkö- tai hybridikäyttöiseksi. Aineopintojen lisäksi on työvoimapoliittista koulutusta, muun muassa ansioluettelon tekoa. Pitkäkoski arvioi, että korkeasti koulutettujen suuri työttömyys on yllättänyt työvoimaviranomaiset. Kun heillä ei ole ollut kokemusta korkeasti koulutettujen työvoimakoulutusten järjestämisessä, niin koulutukseen mahtuu myös turhaa. Hänen mielestään koulutuksessa on osioita, jossa olisi voitu miettiä opintosisältöjä ja opetusmenetelmiä paremmin. Aikuisopiskelija kaipaa teorian rinnalle käytännön sovellutuksia. Opettaja voi kokea tilanteen hankalaksi, jos puolella luokasta on vähintään yhtä paljon tai peräti enemmän työkokemusta kuin opettajalla itsellään. Jos oppitunti sisältää pelkkää power pointin ääneenlukua, niin sitä miettii, voisiko lukea saman asian itse kotona, Pitkäkoski kärjistää. Laman jälkeen uusilla opeilla työmarkkinoille Pitkäkoski hakee edelleen myyntitehtäviä, sillä hänen mielestään ei kannata heittää hukkaan vanhaa osaamista ja ammattitaitoa. Koulutusten myötä vanhan rinnalle tulee kaksi uutta mahdollisuutta: voi pätevöityä tuotannonjohtamiseen ja toiminnanohjausjärjestelmäprojekteihin tai myyntiin. Eikä sitä tiedä, miten sähköautoprojekti lähtee liikkeelle. Pirkanmaalle kaavaillaan sähköajoneuvotekniikan osaamiskeskusta. Vaikka Pitkäkoski työllistyisikin lähitulevaisuudessa, hän ei hylkää ajatusta päivittää tutkintoaan ammattikorkeakoulututkinnoksi. Lisäpontta antavat mielenkiintoiset opintokokonaisuudet ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa. n 12

13 Teksti: Simo Pöyhönen, koulutuspoliittinen asiamies, Akava Samantasoinen aikuiskoulutustuki työssä käyville ja työttömille Aikuisten opiskelun aikainen toimeentuloturva uudistuu vuoden 2010 aikana, kun sekä työttömyysturvalla että aikuiskoulutustuella opiskelun ehdot muuttuvat. Jatkossa yli 25-vuotiaan työttömyysturva säilyy omaehtoisesti valitussa koulutuksessa, edellyttäen että työja elinkeinotoimisto katsoo sen parantavan hänen asemiaan työmarkkinoilla. Aikuiskoulutustuki yksinkertaistuu siten, että jatkossa kahdeksan vuoden työhistorialla saavuttaa oikeuden enintään 18 kuukauden tukeen, jonka voi käyttää yhdessä tai useammassa osassa työuransa aikana. Tuen taso vastaa työttömyyspäivärahaa, mikä parantaa tuen määrää erityisesti ylemmissä tuloluokissa. Lisäksi tukeen luodaan sovittelujärjestelmä osa-aikaisen tuen käytön mahdollistamiseksi. Soviteltu aikuiskoulutustuki lasketaan kuten nykyinen työvoimapoliittisen koulutuksen ajalta maksettava etuus. Keskeytyneitä opintoja voi jatkaa työttömyysturvalla Työttömien koulutusaikaisten etuuksien muutos on suurempi, kun työttömän koulutuspäivärahajärjestelmä poistui vuoden alusta. Jatkossa koulutuksen ajalta maksetaan sitä etuutta, johon henkilöllä olisi työttömänä oikeus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koulutukseen osallistuva aikuinen saa pääsääntöisesti työttömyyspäivärahaa. Se toki kuluttaa 500 päivän työttömyyspäivärahan enimmäisaikaa, mutta toisaalta koulutuksen hyväksymisen ehdot ovat helpommat. Omaehtoiseen korkeakoulutukseen hakeutuminen ei enää automaattisesti johda tulkintaan, että henkilö on päätoiminen opiskelija eikä näin ollen olisi oikeutettu työttömyysturvaan. Kuitenkin työ- ja elinkeinotoimiston pitää edelleenkin hyväksyä koulutus tukeen oikeuttavaksi. Toisin sanoen henkilöllä todetaan olevan koulutustarve ja koulutuksesta sovitaan työllistymissuunnitelmassa. Erityisen pulmallisessa tilanteessa ovat olleet ne työttömäksi jääneet, joilla korkeakoulututkinto on ollut kesken. Aiemmin heidän on ollut hyvin hankala päästä suorittamaan tutkintoaan loppuun, kun opinnot on pitänyt keskeyttää päästäkseen työttömyysturvan piiriin. Lisäksi monet on passitettu erilaisille työllisyyskursseille, jotka eivät ole välttämättä vastanneet heidän koulutustarvettaan. Eri TE-keskukset ovat hankkineet koulutuksia hyvin vaihtelevin käytännöin. Vastedes korkeakouluopintoja voi suorittaa työttömyysturvalla, mikäli ne ovat olleet todisteellisesti keskeytyksissä vähintään vuoden. TE-toimistojen tulkinnat yhtenäisiksi Uudistuksen yhteydessä on kuultu huolestuttavia tietoja, että monilla TE-toimistoilla on liian ahdas käsitys siitä, mikä on hyväksyttävissä omaehtoiseksi koulutukseksi. Esimerkiksi pro gradun suorittamisen työttömyysturvalla ei aina ole katsottu parantavan henkilön työmarkkina-asemaa. On vaikea ymmärtää tällaista näkemystä. TE-toimistot eivät saa rajoittaa keskenjääneiden tutkintojen suorittamista loppuun työttömyysturvalla. Lisäksi on toisinaan evätty korkeakoulutettujen omaehtoinen työttömyysturvalla opiskelu sillä perusteella, ettei alueella ole avoimia työpaikkoja kyseisellä alalla. On muistettava, että korkeakoulut kouluttavat opiskelijoitaan valtakunnallisille työmarkkinoille. Esimerkiksi maisterin tutkinnon suorittamista ei voi tässä suhteessa verrata työvoimapoliittisena koulutuksena annettavaan lyhytaikaiseen koulutukseen. Kaikkien TE-toimistojen on omaksuttava yhtenäiset kriteerit, joilla ne hyväksyvät omaehtoisia opintoja työttömyysturvaan oikeuttaviksi. Toivottavasti ohjeistus, jonka työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut TE-toimistoille, selkeyttää tilannetta. Uudistuksen taustana AKKU Työttömyysturvaa koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuoden alusta; aikuiskoulutustuki uudistuu kesällä. Keskeinen uudistuksen tausta on ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU). AK- KU-hankkeen eräänä tavoitteena oli aikuisten opiskelun etuuksien yksinkertaistaminen. Hankkeen yhteydessä toiminut etuusryhmä pohti eri vaihtoehtoja ja päätyi esittämään, että työttömien ja työssä olevien opiskeluaikaiset tukimuodot pidetään erillisinä, mutta niiden taso pyritään saamaan lähelle toisiaan. Tuen taso on jatkossa sama riippumatta henkilön työmarkkina-asemasta määräytymisen muut ehdot toki vaihtelevat. n On muistettava, että korkeakoulut kouluttavat opiskelijoitaan valtakunnallisille työmarkkinoille. UUSI Insinööri 13

14 edunvalvonta Teksti ja kuvat: Maija Joutjärvi Uusia uria laveammalla näkökulmalla Opi tunnistamaan oma osaamisesi ja pue se sanoiksi Laman aikaan varsinainen urasuunnittelu voi monella olla jäissä, koska näinä aikoina saa olla tyytyväinen, jos on työpaikka alla. autan enimmäkseen työttömiä työnhaussa ja pidän -Lama-aikana koulutustilaisuuksia työnhakuun liittyvistä asioista. Tähän on hyvin aikaa, koska ne jäsenet, joilla on työpaikka, eivät laajalti keskity työuransa kehittämiseen juuri nyt, Uuden Insinööriliiton urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen kertoo. Tällä hetkellä Uuden Insinööriliiton jäsenten työttömyys on korkea, työttömyyden tai lomautuksen perusteella työttömyystukea saavia on 8,5 prosenttia. Kaikkein tukalin tilanne työpaikan saannissa on vastavalmistuneilla, koska heillä ei ole työkokemusta. Utriainen on työskennellyt liiton palveluksessa pian 22 vuotta. Hän on nähnyt 1990-luvun alun laman vaikutukset, jotka koskivat erityisen voimakkaasti vanhempia työntekijöitä. Nyt nipistetään uran kummastakin päästä, vaikka yksilöille pusketaan joka paikasta paineita pidentää työuraansa. Työhakemuksella yritetään päästä työhaastatteluun, jossa voitetaan työpaikka. Tämä lama tuli myös insinööreille puskista. Lama koskee insinöörejä ja kovasti koskeekin. Tämä lama vaikuttaa liittomme jäsenistä eniten teknologia-alalla ja vientiteollisuudessa työskenteleviin. Työnhakuun pitää valmentautua Seija Utriainen neuvoo jäseniä aina työhakemuksen tekemisestä uran laajempaan suunnitteluun. Monella voi olla sellainen tilanne, että ei ole joutunut tekemään työhakemusta ja pohtimaan työhaastattelussa olemista jopa pariin vuosikymmeneen. On haasteellista siirtää oma osaaminen tehtävästä toiseen. Ihminen on voinut kartuttaa työssään kaikenlaisia taitoja, jotka eivät suoranaisesti ole tehtäväsidonnaisia, kuten neuvottelutaitoa, analyyttisyyttä tai vuorovaikutustaitoja. Utriainen neuvoo, että työhakemus täytyy räätälöidä kunkin työpaikan tarpeiden mukaan. Hakemuksella yritetään päästä työhaastatteluun, jossa voitetaan työpaikka. Työhakemus kannattaa tehdä huolellisesti ja poimia siihen omasta osaamisesta ne asiat, joista ajattelee olevan hyötyä uudelle työnantajalle ja perustella ne. Työhaastattelussa pitää keskittyä olennaiseen ja tietenkin olla asiallinen. Pitää olla kiinnostunut yrityksestä, sen tuotteista ja mahdollisista muista kauppatavaroista. Asenne ratkaisee paljon. Työhaas- Uuden Insinööriliiton urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen auttaa jäseniä myös työhakemusten tekemisessä. tattelu on vuorovaikutustilanne, Utriainen muistuttaa. Verkostoista on huolehdittava hyvin Jos rekrytointiprosessista ei kuitenkaan selviä voittajana, ei saa lannistua. Kannattaa ottaa työnhaku kokemuksena ja miettiä sitä, missä voisi mahdollisesti suoritustaan parantaa. Ja ehkäpä nyt valitulla henkilöllä oli ollut jokin lyömätön taito, jota itsellä ei ole. Voi myös olla, että haetaan vääränlaisia paikkoja tai uran alussa liikaa palkkaa sekä liian vastuullisia töitä. Mieti, hakisitko työpaikkaa porrasta alempaa tai sivusta vai pitäisikö jotain osaamisaluettasi kehittää? Kartoita, minkälainen työkokemus auttaisi sinua pääsemään lopulta haluamaasi työhön, Utriainen opastaa. Hänen mukaansa työmarkkinoilla on runsaasti piilotyöpaikkoja, rohkeim- 14

15 pien arvioiden mukaan jopa 70 prosenttia. Niiden määrä on laman aikana kasvanut. Piilotyöpaikkojen löytymisessä verkostot ovat ensiarvoisen tärkeitä. Jossain työpaikassa saatetaan tarvita tietynlaista työntekijää, mutta tämän tarvetta ei vielä tiedosteta. Tarve voidaan jo tiedostaakin, mutta vielä ei ole ennätetty tehdä mitään tai yritys on tehnyt tietoisen päätöksen etsiä sopivaa henkilöä ainakin ensi alkuun verkostojen kautta. Verkostoista kannattaa pitää huolta. Työpaikasta saattaa kuulla vaikka vanhalta koulu-, opiskelu- tai työkaveriltaan tai harrastusporukan kautta. Työnantajat usein arvostavat sitäkin, että hakijalla on kyky verkostoitua ja hyvät vuorovaikutustaidot. Ihmisessä on vastaukset Urasuunnittelu on Utriaisen mielestä tarpeellista, vaikka onkin laskukausi. Kun uraansa rakentaa omista lähtökohdistaan, työtyytyväisyys on parempi kuin että poukkoilisi sattuman sanelemana. Kun asiakas kysyy neuvoja uraansa koskevissa päätöksissä, Utriainen lähtee liikkeelle kysymyksistä. Minä en voi antaa suoria vastauksia siihen, mitä ihmisten pitäisi tehdä omalla elämällään. Uskon kuitenkin vahvasti siihen, että ihmisestä itsestään löytyvät vastaukset. Voi olla olemassa vaihtoehtoja, joita ei ole tullut aikaisemmin edes ajatelleeksi. Ajatuslukot pitää saada auki. Faktatietoa päätöksensä tueksi esimerkiksi jatkokoulutuksesta tai ulkomaille työhön lähtemisestä tietenkin aina saa. Ihmisille ovat eri asiat ja eri järjestyksessä tärkeitä. Joku toinen saattaa haluta ensin keskittyä perheeseen ja toinen taas haluta uran ensin. Usealle on tärkeää työn sopiva haastavuus, joskus palkankin kustannuksella. Olen huomannut, että usein naiset ovat liian vaatimattomia. Kun tietää, että on kyvykäs ja hyvin koulutettu, miksei sitä hakisi haasteellisempaa tehtävää ja pyytäisi sellaista palkkaa, minkä ansaitsee. Muutenkin olen sitä mieltä, että hyvä itsetunto on kaiken perusta. Sitä kannattaa pyrkiä kehittämään kaikin tavoin. n Nuoret insinöörit Niina Salmi ja Jani Peltola osallistuivat Ala-Kymen Insinöörien järjestämään koulutus- ja keskustelutilaisuuteen saadakseen vinkkejä uralleen ja työnhakuun. Tulevaisuutta on vaikea suunnitella Viime keväänä ohjelmistotekniikan insinööriksi valmistunut Niina Salmi, 23, on poikkeus vuosikurssinsa naisista. Hänellä on työpaikka, vaikka vuoden mittainen pätkä on katkolla keväällä. Kurssikavereillani on ollut vaikea löytää koulutustaan vastaavia töitä. Toiset ovat kaupan kassalla ja joku on kotona, Salmi kertoo. Hän tuli Ala-Kymen Insinöörien järjestämään koulutus- ja keskustelutilaisuuteen hakemaan vinkkejä tulevaa kevättä varten. Koulutuksessa keskityttiin insinöörin uralla ja työnhaussa menestymiseen. Voi olla, että työnhaku odottaa Salmea keväällä. Kun on pätkätöissä, tulevaisuutta on hankala suunnitella. Esimerkiksi asuntolainan ottamista ja elämän muita suuria päätöksiä lykkää väkisinkin. Salmella on kuitenkin urallaan päämäärä, sillä hän tahtoo oman alansa opettajaksi. Hän lukee tällä hetkellä työnsä ohessa kasvatustieteitä Helsingin avoimessa yliopistossa. Päämäärä on tiedossa ja sitä ennen teen niitä töitä, mitä saan, Salmi kertoo. Koneinsinööri Jani Peltola, 31, on ollut samassa työpaikassa useam man vuoden ja kertoo, ettei hänellä ainakaan toistaiseksi ole pelkoa työpaikan menettämisestä. Tulin tilaisuuteen hakemaan opastusta, jos vaikka joskus vaihtaa työpaikkaa. Joskus tulee avoimia työpaikkoja katseltua. Olen tällä hetkellä tyytyväinen työpaikkaani, mutta ainahan täytyy haaveilla. Uralla täytyy jossain vaiheessa edetä, ei saa jämähtää paikoilleen, Peltola tuumii. Molemmat nuoret insinöörit ovat toiveikkaita tulevaisuuden suhteen. Aina tarvitaan insinöörejä. Jonkun täytyy olla vastuussa ja ihmisillä pitää olla joku, ketä syyttää, Niina Salmi nauraa. n UUSI Insinööri 15

16 edunvalvonta Teksti: Anitta Valtonen Satsaa vahvuuksiisi KTM Kaj Hellbomin mielestä meidän kannattaa satsata vahvuuksiimme, siis siihen, mikä on meille luontaisinta. Se tuo mielihyvää ja auttaa meitä onnistumaan. Kaj Hellbom on kokenut esimiesvalmentaja, jonka erikoisalueita ovat itsensä johtaminen, esimiehenä kasvaminen ja valmentava johtaminen. Omaehtoisen Työllistymisen Tuki Otty ry:n tilaisuudessa Helsingissä hän totesi, että itseään voi johtaa vasta kun tuntee tapansa toimia ja motivoitua. Itsetuntemus luo edellytykset ymmärtää muita ja tulla toimeen heidän kanssaan. la valitsemaan, reagointia eri tilanteisiin. Tunneäly on kyky painaa jarrua reaktioille, jotka ovat jääneet päälle liian pitkäksi aikaa. Ei se helppoa ole, mutta kannattaa harjoitella, ajatella vaikka, että so what. Kyky valita reaktioitaan riippuu kehon eli Minä Oy:n toimitilan kunnosta. Siksi fyysisestä jaksamisesta kannattaa pitää huolta. Keskeistä kehon toiminnalle ja sen myötä ajattelulle ja mielen tasapainolle on kyky rentoutua. Anitta Valtonen Minä Oy Hellbom kehottaa tarkastelemaan itseään osakeyhtiönä, Minä Oy:nä. Jos olisin yritys, minkälainen olisi rakenteeni ja miten eri osani keho, ajatukset ja tunteet toimisivat? Tunteet ovat Hellbomin mukaan Minä Oy:n tärkein osasto. Tasapainoiset tunteet luovat pohjan rationaaliselle ajattelulle. Tunnekuohut kaventavat näkökulma ja ajattelu vaikeutuu. Tärkeitä ratkaisuja ei kannata tehdä tunnekuohun vallassa, esimerkiksi silloin, kun on saanut irtisanomisilmoituksen. Itsetuntemus on kyky olla tietoinen tuntemuksistaan. Ihminen voi harjoitel- Kaj Hellbomin mukaan näkökulma kaventuu, elleivät tunteet ole tasapainossa. Pois vai kohti? Hellbomin mukaan omat ajattelu- ja motivaatiotyylit on aika helppo löytää. Joku vaihtaa työ paikkaa, koska haluaa pois kurjasta nykytilasta. Toisen vaihto perustuu mahdollisuuksiin, joita kohti hän haluaa mennä. Taitava vuorovaikuttaja osaa lukea muiden tyylejä ja puhutella heitä heidän kielellään. Jos joku innostuu yksityiskohdista, hänelle kannattaa kuvailla niitä. Toinen haluaa nähdä kokonaisuuksia. Jotakin puhuttelevat uusien tuotteiden yhtäläisyydet entiseen verrattuna, sillä se tuo turvallisuutta. Toisen saa syttymään erilaisuus. Joku kaipaa vaihtoehtoja, toinen selviä menettelytapoja. Mainosihmiset käyttävät taitavasti hyväksi erilaisia motivointityylejä ja usein samaan aikaan, jolloin he saavat mainostamilleen tuotteille maksimaalisen huomion. Vaikka työpaikka menee alta, kannattaa muistaa omat vahvuutensa. Luottamus itseensä ja omiin kykyihinsä vakuuttaa myös työnantajat. Kuva: Petri Artturi Asikainen/Gorilla. 16

17 Teksti: Päivi-Maria Isokääntä Metsästä vahvuuksiasi Hellbom pyysi kuulijoita kirjaamaan SWOT-nelikenttään vahvuutensa, heikkoutensa, mahdollisuudet ja uhat. Kysymys kuului: Mihin kannattaa panostaa? Vastaus oli selkeä. Kannattaa satsata omiin vahvuuksiin, siis siihen, mikä on meille luontaista. Kulttuurimme on keskittynyt virheiden ja heikkouksien metsästämiseen, mikä ei tee meistä menestyjiä, vaan saa meidät varomaan virheitä. Virheet täytyy tietenkin korjata, mutta niihin ei kannata juuttua. Vahvuuksiin keskittyvään johtajuuteen voi tutustua netissä hakusanalla Strenghtsbased Leadership. Tutkijat ovat listanneet kymmeniä ominaisuuksia. Laajalla kysymyspatteristolla luontaiset vahvuus alueet nousevat esille. Ihminen voi olla esimerkiksi aktivoija, analyytikko, järjestäjä, fokusoija, käskyttäjä, tulevaisuuteen katsoja tai merkitysten etsijä. Eri ominaisuuksien yhdistelmästä löytyy kokonaisuus, jolla kukin toimii parhaiten. Kun olemme perillä vahvuuksistamme, meidän kannattaa Hellbomin mukaan asettaa itsellemme hyviä tavoitteita. Ne ovat positiivisia ja suuntautuvat kohti jotakin päämäärää. Niiden saavuttaminen on kiinni omasta toiminnastamme. Ne on muotoiltu rikkaasti, mikä lisää niiden houkuttelevuutta. Ne ovat ristiriidattomia, eivätkä sodi jotakin toista tavoitettamme vastaan. Vähitellen alamme huomata tavoitteisiimme liittyviä asioita ja tarttua niihin. Monipuolista osaamista arvostetaan Taantumasta huolimatta insinööreille on edelleen kysyntää työmarkkinoilla. Työpaikan saaminen kestää ehkä aiempaa kauemmin, mutta aktiivinen työnhaku voi tuottaa hyvää tulosta. Työnantajat palkkaavat edelleen uusia työntekijöitä, vaikka avoinna olevien työpaikkailmoitusten määrä on vähentynyt. Jos tunnetaan hyvä ja osaava tyyppi, hänet palkataan mieluiten suoraan. Talouden taantumassa monilla aloilla on työnantajan markkinat. Tämä näkyy käytännössä siten, että rekrytointivaatimukset ovat kasvaneet. Työpaikkailmoituksissa ja haastatteluissa kerrotaan pitkä lista osaamisvaatimuksista, joita valittavalta henkilöltä edellytetään. Työnantajat haluavat usein palkata monipuolisen kokemuksen omaavia ihmisiä, joilla on riittävästi työvuosia mutta kohtalaisen tuoreet teoriaopinnot takana. Nuorten vastavalmistuneiden on ollut aika vaikea työllistyä ja sama tilanne on ikääntyneille insinööreillä. Myönteistä viime lamaan verrattuna on kuitenkin se, että työnantajat palkkaavat edelleen myös yli 40-vuotiaita. Työnantaja ymmärtää, että 40-vuotiaalla on edessä vielä noin 25 vuotta työuraa ja nelikymppiset ovat varsin osaavia ja luotettavia työntekijöitä. Uuden Insinööriliiton urahallinta-asiantuntija Seija Utriaisen mukaan monien työnantajien rekrytointivaatimuksia voisi verrata suomalaisen ihanneasumismuotoon: omakotitalo keskustassa, järven rannalla. Kaikkea ei voi kuitenkaan saada, jostain pitää tinkiä. Insinöörien työllisyystilanne riippuu pitkälti toimialasta. Palvelualat työllistävät edelleen insinöörejä. Sen sijaan teknologiateollisuudesta on moni insinööri jäänyt työttömäksi. Samoin tietotekniikan koulutusohjelmista valmistuneista monet ovat työtä vailla. Työttömiä insinöörejä on ympäri Suomen. Pelkät tilastot eivät kuitenkaan kerro todellista tilannetta. Vaikka Etelä-Suomessa on määrällisesti eniten työttömiä insinöörejä, alueella on myös eniten avoinna olevia työpaikkoja. UIL auttaa jäseniä Talouden taantuma näkyy Uuden Insinööriliiton urahallintapalvelussa hyvinkin konkreettisella tavalla. Viime vuonna Insinööripörssissä ilmoitettujen avointen työpaikkojen määrä väheni alle kolmannekseen edellisen vuoden tilanteesta. Liiton urahallintapalveluille on ollut kovasti kysyntää. Ympäri Suomen on järjestetty urailtoja, joissa jäsenet ovat saaneet koulutusta työnhakuun ja työnhaussa menestymiseen liittyvissä asioissa. Utriainen opastaa jäseniä ura-asioissa myös puhelimitse, sähköpostitse kuin henkilökohtaisten tapaamisten kautta. Liitto on ollut vahvasti vaikuttamassa siihen, että korkeasti koulutetut työttömät saisivat nimenomaan heille suunnattua tukea TE-toimistoista. Työtön korkeasti koulutettu ei tarvitse esimerkiksi MS Office -koulutusta vaan hänen oman osaamisensa vahvistamiseen tähtäävää koulutusta ja työnohjauspalveluita. Tämän taantuman aikana erityisesti korkeasti koulutetut ovat menettäneet työpaikkoja. TE-toimistoissa ei ole ollut kuitenkaan riittävästi osaamista korkeasti koulutettujen työttömien ohjaamiseen. UUSI INSINÖÖRI 17

18 työehtosopimusneuvotteluja Kemian alalla lakonuhka n Kemianteollisuuden ylempien toimihenkilöiden lakonuhan sovittelu alkoi helmikuussa. Ensimmäisessä tapaamisessa sovittelija Heikki Pohjan johdolla käsiteltiin lähinnä osapuolten, Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n ja Kemianteollisuus KT ry:n, näkemyksiä ja tavoitteita. Lisäksi käytiin läpi sovittelun aikatauluja, lakkorajoja sekä mahdollisen lakon vaikutuksia alan ulkopuolelle. Varsinaista lähestymistä ei asioiden suhteen tapahtunut. YTN ry antoi 19. helmikuuta suomalaisessa kemianteollisuudessa työskenteleviä ylempiä toimihenkilöitä koskevan työtaisteluvaroituksen, koska neuvottelut työnantajaa edustavan KT:n kanssa eivät edenneet hyväksyttävällä tavalla. Lehden painoon mennessä olevan tiedon mukaan lakot aloitetaan 9. maaliskuuta vuorotteluperiaatteella kemianteollisuuden 20 suurimmassa yrityksessä. Ensimmäisenä lakkoon menossa oli Orion Oyj tytäryhtiöineen aiemmin julkaistun listan mukaan. YTN:n tavoitteena on jo pitkään ollut saada kemian alan ylemmille toimihenkilöille kattava, työsuhteen perusehdot turvaava työehtosopimus kuten muillakin henkilöstöryhmillä on. KT on kuitenkin kieltäytynyt neuvottelemasta työehtosopimuksesta, ja tarjoaa ylemmille sopimusta pelkästään palkankorotuksista eli niin sanottua palkkapöytäkirjaa. Ylempien palkkapöytäkirja on mennyt umpeen jo tammikuun lopussa eikä suomalaisen kemianteollisuuden ylemmillä toimihenkilöillä ole tällä hetkellä voimassa olevaa sopimusta. Kemian alalla työskentelee ylempää toimihenkilöä, joista on Uuden Insinööriliiton jäsentä. LTY-alan neuvottelut käynnistyivät n LTY-tason LILA-, infra-, tarkastus- ja testausalan työ - ja virkaehtosopimukset ja vastaavat talokohtaiset sopimukset sanottiin irti tammikuussa. Myös muut allekirjoittajajärjestöt irtisanoivat osaltaan sopimukset. Sopimusten voimassaolo päättyi 28. helmikuuta. Taustaryhmä tarkensi neuvottelukierroksen tavoitteitaan ja sovitti niitä yhteen muiden allekirjoittajajärjestöjen tavoitteiden kanssa helmikuussa. Taustaryhmä keskusteli siitä, mitkä tavoitteista tulisi saada LTY-tason sopimukseen ja mistä taas sovitaan talokohtaisilla työehtosopimuksilla. Talokohtaisesti sovittuja hyviä ratkaisuja esimerkiksi vuosilomien osalta pyritään saamaan liittotason sopimukseen. Taustaryhmässä keskusteltiin myös erityisesti YTN:n jäsenistöä koskevien asioiden, kuten etätyön, kodin ja työpaikan välisellä matkalla tehtävän työn sekä mobiilityön ehtojen selvittämisestä, sopimuskaudella työryhmässä. Allekirjoittajajärjestöt JHL, Pardia ja YTN kirjasivat yhteiset tavoitteensa. Neuvottelut käynnistyivät helmikuussa ja niitä käydään tiiviillä aikataululla. Lehden painoon mennessä sekä yleisen sopimuksen neuvottelutulos että talokohtaisten sopimusten neuvottelut oli tarkoitus saada aikaan maaliskuun ensimmäisillä viikoilla. LTY-sektorilla työskentelee noin palkansaajaa, joista kymmenesosa on YTN-liittojen jäseniä. Valtiolla valmistellaan järjestöllisiä toimia n Valtiosektorin työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluja jatkettiin torstaina lähes viikon tauon jälkeen. Ratkaisevat neuvottelukysymykset sopimuskauden pituudesta, palkankorotusten tasosta ja sopimuksen kustannusvaikutuksesta ovat yhä vailla ratkaisua, mutta toivoa yhteisymmärryksen syntymisestä on. Sopimuksen esteenä on vielä merkittävä periaatteellinen erimielisyys henkilöstön turvasta muutostilanteissa. Järjestöt eivät voi hyväksyä muun muassa sitä, että virastojen yhdistyessä henkilöstö joutuu europalkoille, eikä heidän palkkansa perustu mihinkään sopimukseen. Valtiosektorilla on käynnistetty työtaistelun valmistelut. Paikallisella tasolla lakkovalmiutta nostetaan ja varmistetaan, että tieto työtaisteluun liittyvistä asioista tavoittaa koko jäsenistön työtaisteluun valmistauduttaessa ja sen aikana. Työtaistelun muodosta ja aikataulusta tiedotetaan erikseen mahdollisen lakkovaroituksen jättämisen yhteydessä. Runsas 600 Uuden Insinööriliiton jäsenjärjestöjen jäsentä työskentelee valtiosektorilla yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä. Yliopistosektorille työtaisteluvaroitus n Yliopistohenkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt JUKO, Pardia ja JHL antoivat 3.3. yliopistojen koko henkilöstöä koskevan työtaisteluvaroituksen. Työtaisteluvaroitus koskee yhden päivän lakkoa, joka sulkisi torstaina maan kaikki yliopistot. Lakkovaroitus koskee noin yliopistoissa toimivaa palkansaajaa. Yliopistosektorin pääsopijajärjestöillä on tavoitteena saada aikaan yliopistohenkilöstölle työsuhteen ehdot turvaava työehtosopimus. Sopimukseton tila on jatkunut yliopistoissa pitempään kuin muilla sektoreilla. Yliopistotyönantaja Yksityisen Opetusalan Liiton esitykset tarkoittaisivat mm. sitä, että sairausajan palkallinen jakso lyhenisi radikaalisti nykyisestä. Työaikajoustot lisääntyisivät ja työaikalain piirissä olevilla työntekijöillä säännölli 18

19 Kunta-alalle sopimus nen työaika voitaisiin sijoittaa sunnuntaille ilman työntekijän suostumusta. Yliopistotyönantaja on esittänyt selviä heikennyksiä myös luottamusmies- ja työsuojelujärjestelmään sekä yt-toimintaan. Pääsopijajärjestöt eivät voi myöskään hyväksyä yliopistotyönantajan palkkatarjousta, joka on käytännössä lähes nollatarjous. Vaikka yliopistot erotettiin tämän vuoden alusta valtiosta, yliopistoväki on laitettu valtion sektorin palkkarahojen panttivangiksi. Lakkoon osallistuvat lähes kaikki yliopistoihin työsuhteessa olevat yliopistosektorin pääsopijajärjestöjen jäsenet. Lakon ulkopuolelle jää ihmisten, eläinten, näytteiden ja elävien kokoelmien välttämätön hoito sekä atk-runkoverkkopalvelujen välttämätön hoito siltä osin, kun kiinteistöjen ja elävien aineistojen välitön turvallisuus on niistä riippuvainen. Lakon ulkopuolelle jätetään osa-aikaeläkkeelle 6 kk:n kuluessa siirtyvät. Yliopistosektorilla työskentelee noin 100 Uuden Insinööriliiton jäsenjärjestöjen jäsentä. Elintarvikeala haluaa lisää työhyvinvointia Lisätietoja ajankohtaisista neuvottelutilanteista: n Elintarvikealan kaikki palkansaajajärjestöt eli Ylemmät Toimihenkilöt, Suomen elintarviketyöläisten Liitto, Toimihenkilöunioni ja Meijerialan ammattilaiset kokoontuivat helmikuussa keskustelemaan yhteisistä teemoista ennen työehtosopimusneuvottelujen alkamista Elintarviketeollisuusliiton kanssa. Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja ja YTN:n varapuheenjohtaja Pertti Porokari muistutti, että elintarvikealan palkansaajajärjestöt kokoontuivat yhdessä ensimmäisestä kertaa. Porokarin mielestä tämä on tärkeä signaali neuvottelukierrokselle, sillä neuvottelujen onnistuminen edellyttää palkansaajajärjestöiltä tiivistä ja aitoa yhteistyötä. Elintarvikealan palkansaajajärjestöjen mukaan palkansaajilla on aidosti yhteisiä teemoja, joita viedään neuvottelupöytään, toteavat järjestöt. Kaikilla ryhmillä on tavoitteita, jotka koskevat työhyvinvointia ja työssäjaksamista. YTN:n elintarvikealan sopimustavoitteita esitelleen YTN:n ja UIL:n asiamiehen Eero Seppälän mukaan ykköstavoitteena on saada sitova työehtosopimus. Elintarvikealalla on vuonna 2008 allekirjoitettu palkkapöytäkirja, jossa sovittiin korotuksista vuosille 2008 ja Ylemmät toimihenkilöt on ainoa henkilöstöryhmä, jonka määrä kasvaa elintarvikealalla. Työnantajaliiton olisi vihdoin aika tunnustaa myös sopimusteitse, että ylemmät toimihenkilöt ovat merkittävä henkilöstöryhmä elintarvikealalla. Ylempien toimihenkilöiden neuvotteluissa korostuvat myös muun muassa vapaa-aikana tehtävän matka-ajan korvaus, ylityökorvaus, luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun aseman ja tiedonsaannin parantaminen. n Kunta-alalla on sovittu kuntatyönantajan ja neljän pääsopijajärjestön kesken virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimuksessa ovat mukana Kunnallinen työmarkkinalaitos KT, Tekniikka ja Terveys KTN, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Kunta-alan unioni sekä Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ. Uuden Insinööriliiton kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) ja teknisten sopimuksessa (TS) olevat jäsenet ovat edustettuina KTN:n ja kunnallisessa opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa (OV-TES) jäsenet JUKO:n kautta. Sopimukset ovat kaksivuotisia ajalla Palkankorotuksista on sovittu vain ensimmäisen vuoden osalta. Toisen vuoden korotuksista neuvotellaan mennessä. Mikäli neuvottelut eivät johda tulokseen, sopimukset voidaan irtisanoa toisen sopimusvuoden osalta päättymään Ensimmäisen sopimusvuoden korotukset koostuvat samapalkkaisuuserästä (1.2.) ja tuloksellisuuserästä (1.9.) eivätkä sisällä yleiskorotuksia. Samapalkkaisuuserän suuruus vaihtelee 0,4 0,8 prosentin välillä sopimusalan naisvaltaisuuden mukaan, kuten päättyneissäkin kunta-alan sopimuksissa. Lisätietoja kunnallisesta yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta (KVTES) ja teknisten sopimuksesta (TS) on KTN:n verkkosivuilla, Kunnallisesta opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksesta (OV-TES) on lisätietoja JUKOn www-sivuilla, UUSI Insinööri 19

20 osaaminen Teksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Pentti Vänskä Hiilijäljet ja ekoreput kiinnostavat kuluttajia. Niihin liittyviä testauksia ja mittauksia tehdään koko ajan enemmän. Ympäristöpalvelut ja tuotekehitys puolestaan vaativat hyvin koulutettuja tekijöitä, tietää insinööri Janne Nuutinen Symosta. Janne Nuutinen valmistui ympäristötekniikan insinööriksi vuonna 2000 Kuopion ammattikorkeakoulusta. Muutama vuosi yliopiston mittauslaboratoriossa avasi silmät näkemään yrittäjän mahdollisuudet ja suoranaisen tarpeen ympäristöpalvelujen piirissä. Näin sai Symo Oy alkunsa. Kolmisen vuotta osakeyhtiönä toiminut ympäristöteknologian palveluyritys on keskittynyt tarjoamaan ilman ja melun mittaukseen liittyviä palveluja. Myös erilaiset mallinnus- ja simulointipalvelut kuuluvat yrityksen toimenkuvaan. Teemme meluselvityksiä, päästömittauk sia, ilmanlaatumittauksia sekä melun- ja pölyntorjuntasuunnitelmia, yrityksen toimitusjohtaja Nuutinen kertoo. Yhä laajenevaan palvelutarjontaan kuuluu ympäristökonsultoinnin ohella laitteistojen ja menetelmien kehitystyö sekä jatkossa myös työhygieniset mittaukset. Tyypillinen asiakkaamme on pieni, ympäristölupien kanssa pähkäilevä yritys, Janne Nuutinen kertoo. Viiden hengen yrityksestä löytyy osaamista niin ympäristö-, energia- kuin prosessitekniikankin alalta. Osaaminen pe- Viihtyisä ympäristö vaatii mittauksia rustuu monipuoliseen kokemukseen melua ja ilmanlaatua koskevissa kysymyksissä sekä tiiviiseen yhteistyöhön tutkimuslaitosten, viranomaisten ja yritysten kanssa. Melukarttoja ja hiukkasmittauksia Palveluja ja tuotekehitystä siis tarvitaan. Samoin mittausteknologiaa, jota Nuutisen mielestä Suomesta löytyy luvattoman vähän. Symo onkin kehittänyt mallinnus- ja simulointiohjelmia, joilla voidaan suunnitella mm. tehokkaita meluseinämiä ja arvioida erilaisten toimintojen ympäristöriskejä ja vaikutuksia. Monivuotisen tieteellisen työskentelyn ja mittausteknisen kokemuksen ansiosta yritys pystyy tarjoamaan myös uusien laitteistojen ja menetelmien testaus- ja kehityspalveluja Symo onkin kehittänyt melunlaskentasovelluksen, jolla pystytään mallintamaan yhden tai useamman melulähteen aiheuttamat melutasot ympäristössä. Tulokset visualisoidaan melualuekartoiksi. 20