3 Pääkirjoitus, Lasse Lehtonen. 4 Iki- ihmekiuas, Pekka Tommila. 6 Tynnyrisaunan synty, Risto-Vuolle Apiala

Transkriptio

1 2/2009

2 l S I S Ä L L Y S 3 Pääkirjoitus, Lasse Lehtonen 4 Iki- ihmekiuas, Pekka Tommila 6 Tynnyrisaunan synty, Risto-Vuolle Apiala SaunaExpo: 8 Hyvä savusauna, Pentti Tuohimaa 14 Löylytasku, Seppo Leskinen 15 Saunan terveysvaikutukset, Raili Vihavainen 18 Sauna palaa! Saunan paloturvallisuus, Raili Vihavainen 20 Pääsiäissaarella saunaa etsimässä, Kirsti Toppari 22 Jaskan savusauna, Kimmo Raitio 24 Kesätapahtumia: Lisa Mäkelä Kv. Savusaunaklubin saunarauhan julistus Asuntomessut Valkeakoskella 2009 Ikaalisten XIV saunafestivaalit Anianpellon markkinat 25 Kipolliset, toimittanut Raili Vihavainen 29 Lämmittäjät 63. vuosikerta tilaushinta 25 /vsk Julkaisija: Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie Helsinki puh Sauna-lehti löytyy myös kotisivuilta Toimituskunta Sakari Oka, pj Pekka Laaksonen, vpj Päätoimittaja ja toimitus Raili Vihavainen Etukansi Jaskan savusauna. Kuva Kimmo Raitio Takakansi Vaskiniemen savusaunojen lämmitys on kuumaa puuhaa. Kuva Raili Vihavainen Sauna-lehti 3/2009 aineistopäivä ilmestyy viikolla Kv-Saunaliiton kuulumisia, Marketta Forsell 31 Saksan Saunaliiton kuulumisia, Matti Kivinen 32 Kesän remontit Vaskiniemessä Painopaikka: Priimuspaino Oy ISSN Uudet jäsenet 34 Aukioloajat 35 Uusi johtokunta, toimikunnat ja yhteystiedot 38 Mediakortti Sauna 2/2009 2

3 Saunaseuran johtokunta uudistui Yleensä niin rauhallisessa seurassamme koettiin pienoista dramatiikkaa, kun Vaskiniemen kahvilasopimuksen irtisanomisesta syntyneen kiistan luottamuskysymykseksi nostanut seuran johtokunta ja puheenjohtaja huhtikuussa erosivat. Uusi puheenjohtaja ja johtokunta valittiin pian sen jälkeen seuran ylimääräisessä kokouksessa Monet seuran jäsenet ovat hämmästelleet tapahtunutta. Käsitykseni mukaan kyse on yksinomaan siitä, että vanha johtokunta ei enää katsonut pystyvänsä Vaskiniemessä syntyneitä henkilöongelmia selvittämään ja piti parhaana ratkaisuna, että kiistojen selvittäjäksi haettaisiin ulkopuolelta tuoreita voimia. Näin nyt sitten tapahtui. Saunaseuran tarkoituksena on sääntöjensä mukaan saunaperinteiden vaaliminen, saunan tuntemuksen syventäminen ja saunomisen merkityksen korostaminen terveiden elämäntapojen ylläpitäjänä. Tarkoituksiensa toteuttamiseksi seura vaalii perinteisiä saunomistapoja, edistää suomalaista saunaa koskevaa tutkimustoimintaa, harjoittaa suomalaista saunaa ja saunomista koskevaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa ja ylläpitää perinteistä suomalaista saunalaitosta seuran käyttöön sekä esittely- ja tutkimustarkoituksiin. Saunaseuran pitkäaikainen puheenjohtaja prof. Lasse Viinikka sekä huhtikuussa eronnut johtokunta ovat näitä seuran perustehtäviä ansiokkaasti hoitaneet. Siitä heille lämmin kiitos. Seuran tilanne on muutoinkin kokonaisuutena hyvä: jäseniä on noin 3800, seuralla on vahva brandi, talous on kunnossa ja Vaskiniemen saunatontin rauhaa uhanneet kaavamuutokset on ainakin toistaiseksi ratkaistu saunojia tyydyttävällä tavalla. Myöskään jäsenistön taholta ei käsittääkseni ole suuria paineita siihen, että seuran toimintatapoja jotenkin oleellisesti haluttaisiin muuttaa. Uusi johtokunta on vasta aloittelemassa toimintaansa, joten on vielä liian aikaista antaa pitkälle meneviä linjauksia siitä, miten seuran toimintaa tullaan sen toimesta kehittämään. Monet käytännön asiat, mm. Vaskiniemen jo pitkään suunnitellun pesutilojen peruskorjauksen aloitus, vaativat kuitenkin varsin nopeasti päätöksentekoa. Itse pitäisin kovin tärkeänä sitä, että vaikka koko johtokunta nyt kerralla vaihtui, aiemmin toiminnassa aktiivisesti mukana olleet seuran luottamushenkilöt olisivat edelleen käytettävissä seuran tehtävissä, jotta heille kertynyt suuri kokemus ja tieto ei jäisi hyödyntämättä. Kuten kaikki yhdistykset myös Saunaseura perustaa toimintansa aktiivisiin ja osallistuviin jäseniin. Puheenjohtaja ja johtokunta ovat jäsenien edustajina yhteisiä asioita hoitamassa. Ilman jäsenistön mukanaoloa ja myötävaikutusta ei kuitenkaan minkään yhdistyksen asioiden hoito suju. Tuoreena puheenjohtajana koetan itse kulkea avoimin korvin, jotta jäsenten toiveet tulevat huomioiduksi seuran päätöksenteossa. Uudessa johtokunnassa on edustettuna monenlaista sauna-asian kannalta tärkeää asiantuntemusta ja se pystyy varmasti tuorein voimin ja hyvässä hengessä ratkaisemaan edellistä johtokunta kiusanneet ongelmat. Uudet silmäparit seuran johdossa katsovat asioita aina uudella tavalla. Näin uudet johtohenkilöt voivat tarjota seuran toimintojen ylläpitämiselle ja kehittämiselle uusia ideoita, vaikka mitään suurta muutosprosessia ei lähdettäisi tekemään. Sauna on meille seuran jäsenille rauhan ja rentoutumisen tyyssija ja sellaisena sen haluamme pitää. LASSE LEHTONEN Sauna 2/2009 3

4 PEKKA TOMMILA IKI-Kiukaassa ikivanha kivi-idea kehitetty moderniin muotoon Kyllä kiviä kiukaassa olla pitää ja paljon! Sillä ikivanha totuushan on se, että paras löyly lähtee juuri kiukaan kuumista kivistä. Ei siis hehkuvista rautaosista tai muista kiukaan rakenteista, vaan yksinomaan kiuaskivistä. Näin on periaatteessa myös IKI-Kiukaan suhteen. Siinä on kiuaskiviä aina runsaasti ja ne ovat kaikki näkyvillä ei siis piilotettuna peltilaatikon sisään niin kuin pitkään on ollut tapana. Kivikasan perusmuoto vain on tavanomaisesta poikkeava; se on pystyssä oleva pyöreä sylinteri. Puulämmitteisissä IKI- Kiukaissa myös tulipesän poikkileikkausmuoto on pyöreä, mutta se on sentään asennettu vaakasuoraan. Oleellista kiuaskivien paikoillaan pitämisessä on ruostumaton teräsverkko, joka ympäröi koko kiuasta. Juuri tämä antaa tuotteille niiden tunnusomaisen ulko näön; kuin kiviä teräsverkkotynnyrissä. Sekä puu- että sähkölämmitteisiä Iki-Kiukaita Itse kiuas taipuu moneen muotoon. Sähkölämmitteisissä IKI-kiukaissa vakiomallien perusmuodot vaihtelevat matalista ja leveistä sylintereistä kapeisiin ja korkeisiin pyöröpilareihin. Näitä vakiomalleja on kahdeksan ja niiden tehot vaihtelevat välillä 3.3 kw - 15 kw. Tärkeämpää kiukaissa on kuitenkin itse kivimäärä, joka vaihtelee pienimmän 70 kilosta suurimman peräti 260 kiloon. Puulämmitteisissä kiukaissa on neljä -viisi perusmallia ja niidenkin koot ja muodot vaihtelevan jonkin verran. Lisävarusteena puukiukaisiin on saatavana erillinen kuumavesipata. Puulämmitteisten kiukaiden tehot ja kivimäärät vaihtelevat samaan tapaan viimeksi mainitun ollessa MINI IKIssä vain 140 kiloa ja MAXI IKIssä mahtavat 300 kiloa. Muoto vasta etsii rajojaan Tilauksesta voidaan tehdä myös muita, vapaam pia muotoja ja isompia tehoja, joissa rajana tuntuu olevan vain suunnittelijansa mielikuvitus! Tässä muutamia tuoreita esimerkkejä: o vaakaleikkausmuodoltaan SYDÄMEN muotoinen kiuas o AALTO-maljakkoa mukaileva kiuas tai o pienen FLYYGELIN muotoinen kiuas, jopa o hoikkauumainen mutta jättikokoinen KEILA! Tilauksesta on tehty myös muutamia todella suuritehoisia IKI-Kiukaita, kuten vaikkapa Venäjän entisen presidentin Mustanmeren huvilan sähkökiuas tehoa 48 kw ja kiuaskiviä peräti 1400 kiloa! Kelpaa siinä suuremmankin saunaseurueen kylpeä eikä tarvitse heti olla huolissaan löylyn loppumisesta! Iki-idea syntyi viitisentoista vuotta sitten IKI-Kiuas ja yhtiö saivat alkunsa 1990-luvun puolivälissä, kun silloinen kemisti-insinööri Jouni Kerrman keksi ennennäkemättömän ja samalla suorastaan nerokkaan kiukaan. Hän oivalsi keskittää kiukaaseen mahdollisimman suuren kivimäärän tukevan putkimaisen tulipesän ympärille. Kiviä laitetaan myös tulipesän sivuille ja vähän allekin ja jätetään kivet suurelta osin näkyvin ympäröimällä ne vain ruostumattomalla teräsverkolla. Kun tulipesä vielä on lieriö ja verkkotynnyri kivien ympärillä myös lieriö, on kiukaan kuumenevien osien muoto ihanteellinen lämmityksen kannalta. Nyt lämpöliikkeet eivät riko kiukaan perusosia, kuten siihen asti tavallisissa neliskanttisissa peltilaatikkokiukaissa on vaarana. Kun tulipesä vielä on seinämävahvuudeltaan 6 mm paksua korkeapaineputkea, ei sekään pala tai syövy vuosikymmeniin puhki. Näin IKI-Kiuas on myös ennustettavalta käyttöiältään lähes ikuinen. Sähkö-Iki tuli markkinoille 2000-luvun alussa Sähkölämmitteisten IKI-Kiukaiden periaate on puuversiota yksinkertaisempi, koska erillis- Sauna 2/2009 4

5 tä tulipesää ei tietenkään ole. Kiukaan pohjan perusmuoto on edelleen ympyrälevy, josta sähkövastukset nousevat kivilieriön sisään. Isoissa malleissa on kaksi lieriötä päällekkäin. Vastukset on mitoitettu siten, että kiuas lämpiää noin tunnissa kylpyvalmiiksi. Saunahuoneen lähtölämpötila on tarkoituksella miellyttävän alhainen eli vaihtelee C välillä, mutta kun suuressa kiuasmäärässä on runsaasti lämpökapasiteettia, saadaan löylyä luomalla kosteutta ja vähän myöhemmin lämpötilaakin nostettua ja näin päästään haluttuihin ihanteellisiin löylyoloihin. Todella laadukasta löylyä Suuren kivimäärän ansiosta saunan löylyjä voidaan vielä helposti säädellä omien mieltymysten mukaisesti heittämällä vettä kivitornin eri kohtiin. Kiukaan päältä lähtee tuhdimmat löylyt kun taas kylkiä valelemalla saa kosteammat ja lauhkeammat löylyt. Lisäetuna suuresta kivimäärästä on vielä hyvän löylyn salaisuuden ydin; kiukaan lämpövastukset voivat olla koko löylynoton ajan pois päältä, jolloin löyly tuleekin yksinomaan kuumista kivistä. Kun mennään jäähylle, voivat vastukset taas napsahtaa päälle ja kiuas kuumenee uudelleen seuraavaa löylykierrosta varten. Kerrassaan mukavaa. Saunaseuralaisetkin pääsevät aistimaan IKI-kiukaan sanomaa Saunaseuramme on tehnyt sopimuksen IKI- Kiuas Oy:n kanssa siitä, että he saavat tuoda sopivan IKI-sähkökiukaan City-saunaamme. Asennustyöt tehdään kesän huoltoseisokin aikana ja syyskesällä voi koekylpeminen alkaa. Tämä se vasta on kerrassaan mukavaa - ja mielenkiintoistakin. ARKKITEHTI, SAUNANIEKKA PEKKA TOMMILA VALITTIIN SAUNASEURAN JOHTOKUNTAAN Puulämmitteinen ORIGINAL IKI, kiviä 240 kg (ylin kuva) ja sähkölämmitteinen SÄHKÖ-IKI 7,5 kw, kiviä 140 kg. Sauna 2/2009 5

6 RISTO VUOLLE-APIALA Tynnyrisaunojen historia alkaa Jämsän Koskenpäältä Suomalaiseen saunojen perhepiiriin tuli vuoden 1959 aikoihin uusi merkillisenä koettu ja sittemmin laajan suosion saanut saunarakennus tynnyrisauna. Se poikkesi oleellisesti totutuista saunoista ja saavutti suosiota varsinkin kesämökkien pihapiireissä järvien rannoilla. Heti alusta alkaen se jakoi mielipiteitä kansan ja viranomaisten keskuudessa, mutta siitä huolimatta se on pitänyt pintansa tähän päivään asti. Tarina alkaa Jämsän Koskenpäällä toimineesta suuresta tervatehtaasta, joka lopetti toimintansa luvun lopulla. Sen tavarat huutokaupattiin ja siinä yhteydessä myytiin pari suurta yli 2 m halkaisijaltaan olevaa tervan valmistuksessa käytettyä puutynnyriä. Uusi omistaja Esko Niinimäki oli lähellä toimivaa Rantapirttiä kehittävä matkailuyrittäjä. Hän mietti aikansa mitä tehdä yhdelle suurelle mustalle tynnyrille. Lopulta hän teki tynnyristä turvekattoisen saunan yrityksensä mainoskyltiksi maantien varteen. Kun sauna ilmestyi tien varteen alkoi jatkuva kysely siitä, olisiko se myytävänä. Esko Niinimäki hämmästyi kiinnostuksesta ja oivalsi samalla, että saunasta olisi kehitettävissä kaupallinen artikkeli. Hän perusti puualan yrityksen pihapiiriinsä ja alkoi tuottaa tynnyrisaunoja perussaunoina ja eteistilalla sekä kuistilla varustettuina tyyppeinä. Kiuas oli ulkopuolelta päädystä lämmitettävä. Saunoihin tehtiin jalakset alle, joten ne voitiin viedä tilaajalle yhtenä autokuljetuksena valmiitten nurkkakivien päälle. Tynnyrisaunojen Äiti, Rantapirtin tervatynnyristä vuonna 1960 tehty sauna kylpyvalmiina edelleen kesällä Sauna 1/2009 6

7 Nykyisin tuotannossa oleva kuistilla ja pukutilalla varustettu Koskenpään tynnyrisauna. Tynnyrisaunayrityksen omistaa nykyisin Erkki Långstström. Usein saunan savupiipusta tuli savu kuljetuksen aikana ja kylpy oli valmiina kun sauna oli perillä. Tästä tulikin varsinainen mainosvaltti ja kauppa alkoi käydä. Lisäksi kansalla oli käsitys, että jalassauna ei tarvitse rakennuslupaa, käsitys joka myöhemmin osoittautui monelle pettymykseksi. Asia ei kuitenkaan muodostunut esteeksi hyvälle kaupankäynnille. Markkinoille ilmestyi vähitellen kilpailijoita, jotka tekivät hiukan muunneltuja saunoja eri puolilla maata. Kilpailu kiristyi ja nykyisin markkinat ovat rauhoittuneet. Koskenpäällä tehdään kuitenkin tynnyrisaunoja edelleen. Näyttääkin siltä, että 50 vuotta kestänyt tynnyrisaunakausi jatkuu ja se tulee jättämään muutaman värikkään raidan suomalaisen saunahistorian pitkään räsymattoon. Tynnyrisauna sai 2000-luvun alussa uuden ilmeen, kun kansainvälinen arkkitehtiylioppilaitten kurssi Jyväskylässä teki oman saunansa. Saunassa on perällä löylytila ja edessä muotoistuimin varustettu pukutila. Sen prototyyppi on sijoitettu tällä het kellä tilapäisesti Muuramen saunamuseoon. Markkinoilla ei kuitenkaan sitä tai sen sovellutuksia ole vielä nähty. Muuramen Saunamuseossa oleva uuden aallon tynnyrisaunan prototyyppi. Kuvat Risto-Vuolle-Apiala Sauna 2/2009 7

8 PENTTI TUOHIMAA Hyvä savusauna Kansainvälinen Savusaunaklubi on arvioinut noin 200 savusaunaa, jotka kaikki on pisteytetty. Niinpä Savusaunaklubille onkin alkanut kertyä hyvä näkemys hyvästä savusaunasta. Kuitenkaan ei ole olemassa yhtä oikeaa savusaunaa, vaan on monenlaisia hyviä savusaunoja. Jokaisen oma sauna on paras. Toivomme tässä paljon luovuutta ja suomalaiset ovatkin olleet hämmästyttävän luovia tässä suhteessa. Esimerkiksi äskettäin saunoin jättimäisen kiven sisään hakatussa savusaunassa, josta sai aivan uskomattomat löylyt. Savusaunaklubin testityöryhmän arvioinnin kohteet: Savusauna on ekologinen. Kun se joskus noin 700 vuoden kuluttu häviää, jää vain kivikasa, kun kaikki on uusiutuvaa materiaalia. Toinen tärkeä asia on paloturvallisuus. Väitämme että savusauna voidaan rakentaa niin, ettei sen tarvitse palaa. Tämän selvittämiseen testin yhteydessä kohdistamme paljon huomiota. Kiuas on löylyjen ydin Savusaunan lämmityksestä painetta/vetoa Arviointi aloitetaan lämmityksestä. Sauna 2/2009 8

9 Tässä esimerkissä näkyy minne noki ulottuu. (yllä) Viereisen sivun kuvassa savurajan alapuoli. Olennaista on räppänä tai lakeinen, joista savun täytyy tulla rauhallisesti ulos ilman mitään painetta, silloin ne ovat riittävä suuria. Kesälämmityksessä niitä pidetään kaikkia auki, jos tuulen suunta sen sallii. Sisällä savuraja on niin ylhäällä kuin mahdollista, laudetason tasolla tai yläpuolella, jolloin jalkataso pysyy puhtaana. Savurajaa säädetään räppänällä ja pitämällä ovea auki. Lämmitys mahdollisimman pieneksi pilkottua (2-5 cm) puulla (leppä tai haapa) (60-80 C) Lämmityksessä suositellaan käytettäväksi sekapuuta, jota voi vaihdella oman mieltymyksensä mukaan; haapaa, leppää tai havupuuta yms. Näin savusaunassa voi saada joka kerta uuden elämyksen aivan kuin viiniä maistellessa. Kun lepästä puuttuu pihkan aromi, niin mäntyä tai kuusta joukkoon lisäämällä niiden pihka tuo hieman kaivattua kitkeryyttä. Pienhiukkasten syntymisen kannalta on erittäin tärkeää, että puut ovat rutikuivia. Mitä pienempää puuta sen parempaa. Muun muassa lautataapelin rimaa voi hyvin käyttää lämmitykseen. Ainakin viimeisen pesällisen olisi oltava pientä puuta. Jos on tarvetta puhdistaa, lopuksi leppää tai haapaa. Ja lopuksi on muistettava, että savusaunan siintyminen on hyvin tärkeää. Savusaunassa on pyrkimys matalaan peruslämpöön, saunaa ei lämmitetä liian kuu- Sauna 2/2009 9

10 Isot puut Hiillosta ei poisteta Lämmityksen aikana: - kun lisätään puita syntyy häkäkaasua - aluksi hyvin korkea häkämäärä, silloin kun kiuas syttyy. - häkämäärä laskee pikkuhiljaa, mutta aina tulee piikki, kun lisätään puita - siintyessä suljetaan räppänä, jolloin häkämäärä nousee ja pysyy hyvin korkealla. Häkä nousee, kun siintymisen aikana pesässä on hiilet Siintymisen jälkeen: - kun lyödään häkälöylyä, se aktivoi hiilloksen ja lisää häkämäärän korkeaksi, jos hiiliä ei ole poistettu. - hiilet ja tuhkat olisikin suositeltavaa poistaa. Pienet puut Hiillos pois Lämmityksen aikana: - kun lisätään puita syntyy häkäkaasua - aluksi korkea häkämäärä, silloin kun kiuas syttyy. - kaikkien pienimmillä puilla 1/6 häkämäärästä. - siintyessä suljetaan räppänä, jolloin häkämäärä nousee ja pysyy korkealla Häkä nousee, kun siintymisen aikana pesässä on hiilet Siintymisen jälkeen: - kun lyödään häkälöylyä, häkää ei juuri enää ole, kun hiillos on poistettu. Savukaasut ja palaminen Siintymisen aikana saunaan meneminen on vaarallisinta, jolloin häkämäärä on korkea, eikä silloin pitäisi hengittää. Savusaunan mikropartikkelipäästöt ovat pienempiä kuin jatkuvalämmitteisen kiukaan johtuen matalasta lämpötilasta. Kun savusaunan sisällä on aina häkää lämmityksen aikana, niin olisi varottava, kun menee puita lisäämään. Saunassa sisällä ei kannata olla tarpeettoman kauan ja on vältettävä hengittämistä. Yhteenveto lämmityksen vaaroista Osa isoista partikkeleista jää saunan sisälle tehokkuudesta. Ei enää löylyjen aikana. jälkeen. eikä DNA muutoksia (DNA-addukteja) Tutkittaessa (Tuohimaa) parikymmentä ammattilämmittäjää ei yhdeltäkään löytynyt altistusta syöpää aiheuttaville yhdisteille. Saunan sijainti Sauna mielellään lähellä uintimahdollisuutta. Perinteisesti saunan vieressä oltava koivu. Saunapolku on erittäin tärkeä. Perinteisestä saunakulttuurissa sen täytyy olla kaunis. Saunan ulkonäölle arvioinneissa ei ole pantu painoa, koska ei haluta puuttua ihmisten mieltymyksiin. Sauna 2/

11 Haapa on perinteinen pyhä puu. Tuohimaan haapasavusaunan vieressä kasvaa myös koivuja. Löylyn tuoksu Löylyn tuoksua voi säätää, esimerkiksi katajanoksa viimeisessä pesällisessä antaa kivan katajantuoksun. Matala peruslämpö takaa, että kaikki tuoksut tuntuvat. Saunaveden on oltava puhdasta, paras vesi saadaan perinteisesti lähteestä. Savusaunan lämpötilaksi suositellaan noin 60 astetta, korkeintaan 80 astetta. Raittiin ilman saanti On hyvä että räppänä hieman vuotaa tai on raollaan. Tilaa olisi hyvä olla alimman hirren alla noin cm, josta ilma vaihtuu. Paloturvallisuus + kivet 50 cm Savusaunan oven oltava hyvin matala, jolloin pyhään tilaan joutuu kumartumaan. Oven yläreuna noin rinnan tasossa, vähän yli 1,5 m. Taso on sama kuin kivien taso, näin löylytasku muodostuu kivien yläpuolelle. Paloturvallisuuden vuoksi tulipesän oltava noin 90 cm korkea ja kiukaan ja katon väli 1,5 m. Sivuilta järjestetään sekundaari ilmaa, joka polttaa osan palamattomista kaasuista, jolloin räjähdyslieskavaara on minimissään. Kun kivipesän korkeuteen lisätään noin puolen metrin kivikerros päälle, ollaan noin 1,5 metrissä eli Sauna 2/

12 Pentti Tuohimaan savusaunan kiuas 60 x 120 x 95 on perinteinen kiuasmalli Itä-Suomesta, jossa on tiilistä muurattu holvikaari. Kesällä lämmitysaika on noin puolisen tuntia. Saunaan pääsee noin tunnissa. Talvella lämmitysaika on noin kaksi tuntia. samassa kuin jalkatason korkeus, jolloin varpaat ei palele. Kun siihen lisätään istumakorkeus 150 cm niin saadaan noin 3 m korkeus ja kiukaan päälle 1,5 m vapaata tilaa, joka on paloturvallisuuden kannalta ehdoton minimi. Nämä ovat saunan minimimitat. Isot räppänät ovat tärkeät. Rakennus ei saa vuotaa mistään, vain alhaalta, alimman hirren alta, saa tulla happea. Savusaunassa pitää olla ulkoräppänät, jotka saa suljettua ulkopuolelta siltä varalta, jos tapahtuu räjähdysleiskahdus. Savusaunaan kuuluu luonnollisesti sammutusvälineet, jotka on oltava lähellä. Saunan vieressä voi olla kota tai liikanen, johon kannattaa laittaa tulisija. Siinä on mukava paistaa vaikka makkaraa. Saunomisen viehätys Fyysis-psyykkinen kokemus: ruumiin ja mielen rauha Esteettinen kokemus Kulttuuri kokemus Historiallinen kokemus Evoluution symboli Sauna on suomalaisuuden symboli. Emme voi mieltää itseämme ilman saunaa. Se sitoo meidät menneisiin sukupolviin ja koko Suomen historiaan. Saunominen on myös upea fyysispsyykkinen kokemus ja puhdistautumisriitti, joka tuo mielen ja ruumiin rauhan. Sauna on rauhan paikka, siellä ei puhuta, vaan ollaan hiljaa. Sauna 2/

13 Suomalaisille on tärkeää, että sauna sijaitsee rannalla tai muuten lähellä on uintimahdollisuus. Tuohimaan saunan vieressä on järven lisäksi pulju, jossa voi kastautua talvellakin. Sauna on myös esteettinen kokemus. Hienoa on savusaunan pimeä mustuus, jota verrataan kohtuun ja kohdusta ulostulemiseen, uudelleen syntymisen kokemukseen. Meidän saunallamme on upea kulttuurihistoria ja se nivoutuu historiaamme todennäköisesti ratkesi se, että suomeen jäi sauna. Arvellaan, että jos suomen kieli olisi hävinnyt, sauna olisi todennäköisesti rahvaanomaisena harrastuksena alkanut hävitä 200 vuotta sitten, kuten se hävisi Ruotsista. Tässä suhteessa itäliittymä lienee ollut saunan kannalta ratkaiseva. On mielenkiintoista ajatella, että mökkisaunalla kerrataan meidän sekä kulttuuri- että biologinen evoluutiomme: lähdetään vedestä, ollaan alasti, möyritään, noustaan vedestä, pyöritellään kiviä paljain käsin. Se on hyvin primitiivistä ja siihen on kummallinen viehtymys. Saunalla syödään käsistä makkaraa ja juodaan olutta. Kun siirrytään mökille, käytetään haarukoita ja pannaan vaatteet päälle. Näin kerrataan sivistys- ja biologinen evoluutiohistoriamme. Ehkä juuri tämä meitä saunomisessa viehättää. KANSAINVÄLISEN SAVUSAUNAKLUBIN KLUBI-ISÄNTÄ PENTTI TUOHIMAAN LUENNOSTA HYVÄ SAVUSAUNA HUHTIKUUSSA 2009 SAUNAEXPOSSA TOIMITTANUT RAILI VIHAVAINEN. KUVAT PENTTI TUOHIMAAN SAVUSAUNASTA. Sauna 2/

14 SEPPO LESKINEN Löylytasku Suomessa tehdään pilvin pimein saunaratkaisuja, joissa ovi on liian korkea. Löylytaskua on saunan katossa vain cm. Aina kun ovi avataan löyly livahtaa ulos, oven yläreunan tasalta. Jos saunassa on löylytasku, johon ihminen mahtuu kokonaan, se tarkoittaa noin 160 cm korkeata tilaa, jossa istuinlaude on 120 cm katosta alaspäin mitattuna ja jalkalaude 40 cm istuimesta alaspäin. Jalkatason alapuolella noin cm on ylimmät kiuaskivet ja siitä vielä cm alaspäin on oven yläreuna, joka on 130 cm: n korkeudella lattiasta mitattuna. Näin saadaan minimissään saunan sisäkorkeudeksi 310 cm. Vanhaan hyvään aikaan tehtiin monet savusaunat näillä mitoilla ja löylyt oli makoisat. Oven yläreuna 135 cm lattiasta. sin päin. Saunayhdistyksiä perustetaan ja asioihin paneudutaan. Se on sitä hyvää kehitystä. Oven yläreuna 110 cm lattiasta. KV. SAVUSAUNAKLUBIN RÄPPÄNÄMESTARI SEPPO LESKINEN KERTOI LÖYLYTASKUSTA SAUNAEXPOSSA. Kummassakin saunassa on kunnon löylytasku ja täydelliset löylyt. Olemme mitanneet pintalämpömittareilla ihon lämpötiloja ja todenneet, että jos saunassa on löylytasku, jalkaterän ja hartian lämpötilaero on hämmästyttävän pieni. Lauteilla on mukava muhia, vaikka löylyä ei luoda. Nykyihmisen on vaikea ymmärtää tätä asiaa. Johtuu varmaan siitä että vain ani harva on elämänsä aikana ollut hyvässä saunassa. Kehitys ei aina vie asioita parempaan suuntaan, siksi ollaan ottamassa askelta takai- SaunaExpossa luennoineet Seppo Leskinen (vas) ja Pentti Tuohimaa Kv. Savusaunaklubin savusaunaklinikalla. (Kuva Raili Vihavainen) Sauna 2/

15 RAILI VIHAVAINEN Saunan terveysvaikutukset Ensimmäinen ja vanhin Saunaa koskeva tieteellinen tutkimus on vuodelta Tukholma - lainen lääkäri Anton R. Martin kävi tutkimassa Viipurin läänin raja-alueella olevia saunoja. Vanhin julkaisu saunan terveysvaikutuksista - Saunojen savu aiheuttaa silmäkarvojen sisäänkasvun + Ihon lämpötila nousee aseeseen ruotsalaisella asteikolla + Pulssi nousee jopa 130 kertaan minuutissa - Hentojen lapsien pulssia ei voitu mitata, mutta heidän hengitysnopeutensa oli kertaa minuutissa - Maito vähenee naisilla + Virtsa vähenee + Kovan työn jälkeen kylpijä tuntee itsensä taas iloiseksi ja notkeaksi - Ihmisruumis venyy saunassa tuuman verran - Lasten ylenpalttinen kylvetys on syynä Suomessa yleiseen ummetukseen - Sauna veltostaa ja kovat saunamiehet näyttävät vanhoilta ennen aikoja (Martin, Kongl. Sv. Vet. Acad. Handl., Jan, Feb, Mart, 1765, s. 69) Mainituista 10:stä havainnosta neljä pitää nykytiedon valossa paikkansa. Jos arvioidaan nykypäivänä tehtävää tutkimustyötä, voisi kuvitella, että 250 vuoden kuluttua tutkimustuloksemme paikkansapitävyys voisi olla korkeintaan samaa luokkaa. Saunoessa lämpötila ja pulssi nousee. Virtsa vähenee, koska hien kautta poistuu vettä. Ja sauna rentouttaa kipeytyneitä lihaksia. Muut väittämät eivät sen sijaan pidä paikkaansa. Sauna itse asiassa lisää maidontuotantoa aiheuttavaa hormonia, mutta ei ole osoitettu, että tällä olisi käytännön merkitystä Eivätkä saunojat näytä ennen aikojaan vanhoilta. Saunan fysiologisia ja lääketieteellisistä vaikutuksista tehtyjä tutkimuksia on kuvattu yleisesti saatavissa olevissa julkaisuissa Suomessakin on tehty väitöskirjaa saunan terveysvaikutuksista eli ne tunnetaan melko hyvin. Saunoessa merkittävimmät muutokset elimistössä tapahtuvat verenkierrossa. Huoneenlämmössä ihoon suuntautuu sydämen pumppaamasta vedestä noin 10 %. Mutta kuumassa iho lämmetessä hiussuonet laajenevat, jolloin ihon verisuonten kokonaisuustilavuus kasvaa. Saunoessa ihoon voi mennä jopa 70 % sydämen pumppaamasta verestä eli veri kiertää ihon kautta. Kylmään mentäessä tapahtuu päinvastoin. Sydämen syketiheyden lisääntyminen on kompensaatio verisuoniston tilavuuden kasvulle. Sillä jos verisuonten tilavuus kasvaisi eikä mitään muuta tapahtuisi, niin verenpaine laskisi niin paljon, ettemme tulisi toimeen. Pintaverisuonten laajeneminen näkyy ihon punoituksena. Taiteilijatkin ovat kuvanneet tämän. Esimerkiksi Eero Sauna 2/

16 Saunassa 15 min 80 o C:ssa: sininen käyrä = systolinen yläverenpaine, punainen käyrä = diastolinen eli lepoverenpaine. Molemmat jonkin verran alenevat. Vihreä käyrä = sydämen pulssin kiihtyminen. Kun taas mennään saunasta uimaan, tapahtuu juuri päinvastoin. Ihon pintaverisuonet supistuvat ja verenpaine nousee nopeasti kohtalaisen paljon. Terve henkilö kestää yleensä hyvin tämänsuuruisen verenpaineen nousun. Silloin jos on paha sydämen toiminnanvajaus, verenpaineen nousu voi olla vaarallinen ja aiheuttaa sydämen voiman pettämisen tai vaarallisia rytmihäiriöitä. Suomessa kuitenkin kuollaan saunaan ja avantoon hyvin vähän verrattuna siihen, miten paljon näitä harrastetaan. Saunominen vaikuttaa verenkiertoon voimakkaasti. Paljon onkin tutkittu saunan vaikutusta verenpaineeseen ja pulssiin. Tästä on esimerkkinä vanha, mutta klassinen tutkimus (yllä). Järnefeltin maalauksessa Saunatyttö erityisesti tytön posket rusottavat kauniisti. Usein kysytään, mikä on saunan tärkein terveydellinen vaikutus. Se on myös arvokysymys. Tilapäisillä verenkierron vaikutuksilla ei ole suurta merkitystä terveyden kannalta. Tavallisesti olenkin sanonut, että saunan suurimmat terveydelliset vaikutukset ovat sen rentouttava vaikutus. Se on osoitettu tutkimuksissa ja kaikki suomalaiset sen tietävätkin, arvioi Lasse Viinikka. Rentouttavan vaikutuksen mekanismeihin ei ole vuorenvarmasti löydetty syytä. On kuitenkin löydetty kaksi erilaista selitystä, jotka eivät ole kuitenkaan ristiriidassa keskenään. - Biokemiallinen: saunominen aiheuttaa ai- nin tuotannon lisääntymistä. Osassa tutkimuksia ilmiö on havaittu, osassa taas ei. Tutkimustulokset eivät ole kuitenkaan kovin luotettavat, sa, joista sitä ei voi mitata ja verestä tutkimiseen liittyy hyvin paljon virhelähteitä. - Psykologinen: psykoanalyytikot uskovat, että saunan lämmin, rauhallinen ilmapiiri, savusaunassa vielä tumma ja hyvänhajuinen, aiheuttaa tietynlaisen paluun lapsuuteen ja jopa äidin kohtuun ja sitä kautta tuottaa hyvänolon tunteen. Näennäisesti teoriat ovat ristiriitaisia, mut- niiden aiheuttama hyvänolon tunne voi johtaa mielen lapsuuden kulta-aikaan. Sauna on kuumin paikka mihin ihminen menee vapaaehtoisesti. Tämä aiheuttaa erityisesti saunaa tuntemattomille ulkomaalaisille epäilyjä ja ennakkoasenteen saunaan suhtautumiseen. Esimerkkinä englantilainen sotilaslääkäri, joka esitti aikoinaan hyvin arvovaltaisissa lääketieteellisessä julkaisussa kysymyksen saunan vaarallisuudesta. Kun Suomi oli silloin johtavassa asemassa sydäninfarkti-kuolleisuudessa ja kun Suomessa myös saunottiin eniten, hän teki siitä johtopäätöksen, että kun saunassa hikoillaan, niin veri tulee sakeaksi ja saattaa johtaa infarktiin. Sauna 2/

17 Helmer Selin, Haikusaunan haikuja: Vaiti lauteilla. Ajatukset sanoiksi vilvoitellessa. Tämä aiheutti sen, että suomalaiset tutkijat lähtivät hyvin nopeasti tutkimaan asiaa. Tehtiin muutamia hyvin huolellisia saunakuolemiin liittyviä tutkimuksia ja niissä kaikissa tultiin johtopäätökseen, että saunominen ei lisää infarktista johtuvia kuolemantapauksia. Saunaan kuolleet ovat olleet yleensä vahvassa humalatilassa, jopa puolet joissakin tutkimuksissa. Humalatila voi aiheuttaa liukastumisia saunassa tai jos on piilevä sydänvika, alkoholin vaikutuksen alaisena ei aina muista kantaa siitä huolta, vaan saunoo liian kovasti, jolloin voi tulla rytmihäiriö. Tai humalainen voi nukahtaa saunaan ja kuivua. Ohje: Saunaan ei pidä mennä humalassa, ei ole moraalinen, vaan siinä on selkeästi lääketieteellisin tutkimuksin osoitettu vaara. Sauna kuumuus on aiheuttanut ulkomailla myös muita epäilyksiä luvulla esitettiin kysymys, aiheuttaako sauna kehityshäiriöitä. Vakavan ja harvinaisen kehitysvaurion, jossa lapset syntyvät ilman aivoja, riskin epäiltiin lisääntyvän saunoessa. Viidellä tutkituista äideistä oli ollut kuumetta ja kaksi heistä oli käynyt saunassa. Lisäksi viitattiin tutkimustulokseen, jossa todettiin raskaana olevilla koe-eläimillä lämpötilaa nostettaessa keskushermoston kehityshäiriöiden vaara lisääntyvän. Myöhemmin myös amerikkalaisessa n henkilön tutkimuksessa esitettiin sama asia, mutta tuloksia tarkemmin analysoitaessa, havaintojen todettiin mahtuvan virhemarginaaliin. Jälleen suomalaiset ryhtyivät tutkimaan edellä mainittua asiaa, mutta mitään eroja ei havaittu verrokkiaineistoon. Suomalainen konsensus on, että raskaudenaikaiseen saunomiseen ei liity vaaroja. Se keskushermostohäiriö, jota edellä mainituissa tutkimuksessa kuvattiin, on Suomes sa harvinainen ja Suomessa kuitenkin lähes kaikki raskaana ole vat naiset saunovat ja ovat saunoneet koko ajan. yksi tieteellinen tutkimustulos Itävallasta, jossa sa on kuitenkin heikkouksia. Eikä ole tiedossa biokemiallista mekanismia, mistä tulos johtuisi. Myöskään muita tutkimustuloksia ei ole asiasta. Sauna helpottaa astmaatikkojen tilannetta laajentamalla keuhkoputkia, mutta koivuallergikkojen ei pidä käyttää koivuvihtaa. Reumapotilailta saadun kokemuksen mukaan, kivut voivat vähentyä saunailtana, mutta seuraavana päivänä ne voivat jopa lisääntyä. Viimeaikaisista tutkimuksista mielenkiintoisimpia ovat Etelä-Japanissa tehdyt saunaa ja sydäntä koskevia laajoja tutkimuksia sydämen vajaatoiminnasta kärsivillä potilailla. Saunoessa sydämen verivirtausvastus pieneni ja sydämen pumppausteho parani, verenpaine aleni ja sydämen koko pieneni. Olo helpottui eli sydän oli paremmassa kunnossa. Johtopäätöksenä voisi esittää että, sauna rasittaa verenkiertoelimiä yhtä paljon kuin reipas kävely. Jos sydänpotilas pystyy hengästymättä kävelemään, niin hän pystyy myös saunomaan turvallisesti. PROFESSORI LASSE VIINIKAN SAUNAEXPOSSA HUH- TIKUUSSA 2009 PIDETYSTÄ LUENNOSTA SAUNAN TERVEYSVAIKUTUKSET TOIMITTANUT RAILI VIHAVAINEN Sauna 2/

18 RAILI VIHAVAINEN Saunan paloturvallisuudesta Sauna Palaa! Savusauna palaa! Savusaunan lämmityksen yhteydessä kipinät pääsivät kattorakenteisiin ja puiseen ilmanvaihtohormiin sytyttäen ne palamaan... Rantasauna tulessa. Hormi oli liian lähellä palavaa materiaalia. Mies lämmitti puukiuasta ja raudasta tehty hormi lämpeni, jolloin se sytytti ympärillä olevan puun... Saunan sisäseinä syttyi palamaan kesken lämmityksen. Kiukaan tulipesän kohdalla oleva seinä syttyi. Syy oli riittämätön suojaetäisyys palavaan rakenteeseen... Savusauna palaa. Saunan kiuas oli sijoitettu liian lähelle palavarakenteista seinää... Savusaunaa lämmitettiin liikaa, lämmitysaika n. 6,5 tuntia, jolloin savukaasut syttyivät... Savusaunan kiuas oli lämmennyt niin, että suojaus petti. Välipohjassa kulkeva metallinen eristämätön savuhormi oli sytyttänyt purutäytteen palamaan. Yläpohja kuumeni liikaa. Kiuas oli liian iso kyseiseen saunaan... Piipun villoitusta oli 10 cm ja sitten paneelit. Tehokkaampi kiuas oli asennettu, jolloin piipun lämpötila oli lämmityksen yhteydessä noussut ja sytyttänyt kattopaneelit sekä läpiviennin ympäristön. (Esimerkkejä Turvatekniikan keskuksen (TUKES) saunapaloja koskevista selvitysraporteista.) Lomakausina erityisesti mökki- ja saunapalot lisääntyvät. Paloriskiä lisäävät vanhat laitteet ja kunnossapidon puute. Laitteiden oikealla käytöllä sekä hyvällä huollolla ja kunnossapidolla voi välttää onnettomuudet. Siksi mökillä kannattaa tehdä turvatarkastus talven jälkeen. Asennusvirheet aiheuttavat myös paljon tulipaloja. Useimmiten syy tulipaloihin on ollut suojaetäisyyden riittämättömyys palavaan materiaaliin tai tulisijan ja savuhormin yhteensopimattomuus. Tuhkan säilytys aiheuttaa myös rakennuspaloja. Tulisijat ja savuhormit Palot aiheutuvat usein savuhormien tai uunin halkeamista. Hormin halkeamia on aika vaikea havaita itse, joten säännöllinen nuohous on hyvin tärkeää. Nuohooja tarkistaa tulisijojen, hormin ja piipun kunnon. Vapaa-ajan asunnon ja sen saunan tulisijat ja hormit on nuohottava kolmen vuoden välein. On myös hyvä muistaa, että ensimmäisellä kerralla talven jälkeen tulisijaa lämmitetään varovasti pienillä tulilla. Liian nopea ja raju lämmittäminen saattaa vaurioittaa tulisijaa ja savuhormia ja niiden välistä liitosta. Sammutusvälineet ja apu Sammutuspeite ja käsisammutin ovat tehokkaita alkusammutusvälineitä myös mökkiolosuhteissa. Perinteinen sankoruisku on tehokas sammuttaja, kun sen pitää vedellä täytettynä, mutta sitä ei saa käyttää rasva- tai sähköpaloihin. Pidä sammutusväline lähellä aina, kun olet tekemisissä tulen kanssa. Ensiapulaukku on myös hyvä hankinta. On tärkeää miettiä ennakkoon, miten toimitaan, jos vaaratilanne syntyy. Kerro kaikille perheenjäsenille ja vieraille, miten rakennuksesta poistutaan ja missä kokoonnutaan, jos tuli pääsee irti. Myös Tiedäthän varmasti mökkisi tarkan osoitteen ja merot ovat selvästi näkyvissä. Tämä auttaa pelastusviranomaisia löytämään paikalle hätätilanteessa. Osoitteessa -> karttakoordinaatit tai suoraan saa mökin tarkan sijainnin = koordinaatit, jotka voi laittaa esiin näkyvälle paikalle mökille. Suurin osa tulipaloista ennaltaehkäistävissä Turvatekniikan keskus on selvittänyt tulisijojen aiheuttamien tulipalojen määriä, vahinkoja ja syttymissyitä. Johtopäätöksenä on ollut tulisijojen ja hormien kyseenalainen, jopa huono kunto Suomessa. Tulipaloista suurin osa on ennalta ehkäistävissä, koska suurin osa aiheutuu tulisijojen ja hormien heikosta kunnosta, teknisistä vioista, selkeistä asennusvirheistä sekä ihmisen virheellisestä ja huolimattomasta toiminnasta. Tulisijan säännöllinen kunnossapito ja kunnon tarkistaminen estää merkittävän osan teknisistä vioista ja tulisijan tai hormin rikkoutumisesta aiheutuvia tulipaloja. Nuohoojan tekemässä tarkastuksessa havaitaan erilaiset kulumisesta aiheutuneet viat ja rikkoutumiset. Hänen antamat korjaus määräykset ja kehotukset tulee toteuttaa välittömästi. Omatoiminen tulisijan kunnon tarkkailu ja oikea Sauna 2/

19 käyttö ovat tärkeä ennaltaehkäisy toimenpide. aikana. sijan ja hormin veto-ominaisuus, halkeamat, nokeentuminen yms.) kaista polttoainetta. Roskien poltto on tulisijassa kielletty. lisijan käyttäjät osaavat käyttää tulisijaa ja he tiedostavat tulisijaan liittyvät riskit. Tuhka varaa lämpöä hyvinkin pitkään. Se on varastoitava palamattomaan astiaan ja annettava jäähtyä riittävän pitkään tulisijassa ennen varastointia (jopa vuorokausi). Kevythormien, esimerkiksi metallisten savuhormien tuotetestaamista tulisi laajentaa nykyisestä, koskemaan hormien pitkäkestoista kuumuuden kestävyyttä. Jotkin metallihormit ovat aiheuttaneet tulipaloja, jotka ovat johtuneet hormeissa käytettävän eristyksen tuhoutumisesta pitkäkestoisen lämpökuorman vaikutuksesta. TUKESin tietoon on tullut tapauksia, jotka johtuivat tulisijan ja hormin yhteensopimattomuudesta. Tulisijaan liitetty hormi on ollut joko liian kevytrakenteinen tulisijan tehoon nähden tai tulisijoja on käytetty käyttöohjeiden vastaisesti. Hormiin ei saa joutua kuumempaa savukaasua kuin sen on ilmoitettu kestävän. Liian korkea lämpötila liian pitkään saattaa vahingoittaa kevytsavuhormin rakenteita ja pahimmassa tapauksessa vaurioittaa hormin ympärillä olevaa eristettä. Voimakkaat ja nopeat lämpötilan muutokset voivat vaurioittaa muurattua hormia, kuten kylmillään olleen kiinteistön tulisijan kova lämmittäminen. Sähkösaunan ylilämmitettävä kiuas paloriski Väärin toisiinsa nähden sijoitetut saunan kiukaan termostaatti ja tuloilmaventtiili ovat aiheuttaneet paneelien voimakasta tummumista, mikä voi olla myös osoitus liian kuumana toimivasta kiukaasta. Tällöin on varmistettava kiukaan termostaatin toimivuus ja sijoitus, sekä kiukaan riittävä etäisyys seinäpaneelista. TUKES on selvittänyt julkisten sähkösaunojen paloturvallisuutta. Selvityksen perusteella kiukaiden pisimpiä sallittuja yhtäjaksoisia päälläoloaikoja rikotaan yleisesti. Myös ilmanvaihdon ja kiukaan termostaatin väärä sijoitus toisiinsa nähden aiheuttaa ongelmia. Sähkölämmitteisiä saunoja koskevassa standardissa suurimmaksi kiukaan yhtäjaksoiseksi päälläoloajaksi osoitetaan 12 tuntia, jonka jälkeen täytyy olla vähintään 6 tunnin lepoaika. Myös ilmanvaihdon sijoituksesta löytyi turvallisuuteen vaikuttavia riskitekijöitä. Saunan suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota tuloilmaventtiilin ja kiukaan termostaatin keskinäiseen sijoitukseen siten, että viileä tuloilma ei jäähdytä kiukaan termostaattia. Sähkösaunojen kiuasasennuksiin, käyttöohjeisiin ja ilmanvaihdon järjestämiseen tarvitaan täsmentäviä ohjeita, jotta vältetään paloriskit. Kotitalouksien sähkösaunapaloissa syynä on usein se, että kuuman kiukaan päällä on vaatteita kuivumassa ja ne putoavat kuumuuden löysäämältä narulta kiukaalle. Saunaa päälle kytkettäessä tulee aina varmistua, ettei kiukaan päällä ole mitään tavaraa ja kiuas voidaan kytkeä turvallisesti toimintaan. Pyykinkuivausta ei suositella suoritettavaksi löylytiloissa lainkaan. Kotisaunoissakin on syytä kiinnittää huomiota pitkäaikaisen kiukaan päällä pitämisen riskeihin, termostaatin ja kellokytkinten kuntoon sekä oikeisiin kiukaan ja ilmanvaihdon asennuksiin. Sauna 2/

20 KIRSTI TOPPARI Saunaa etsimässä Pääsiäissaarilla Yksinäinen saari Tyynen valtameren sylissä, tuhansien kilometrien päässä naapureistaan. Pinta-alaa hieman vähemmän kuin meidän Hailuodossamme, yli neljäntuhannen hengen väestö ja lähes tuhat suurikokoista tulivuorten aita, joiden ikää on vaikea määrittää ja joiden kirjoitukset ovat yhä tulkitsematta. Mikä alue Saaren löysi pääsiäispäivänä 1772 hollantilainen Jakob Roggeveen; löytöpäivästä nimi. Nykyään Chilelle kuuluva lempeän subtrooppinen saari elää suurelta osalta turismista. Väestön enemmistö on polynesialaisia ja rapanuin kieli kaikuu espanjan ohella usein korvaan ainoan kaupungin Hanga Roan teillä. Jokapäiväiset lentovuorot yhdistävät saaren Chileen. Päätellen siitä, että lentovuorot suorastaan kuhisevat lapsia, monet chileläiset pitävätkin Pääsiäissaarta lomaparatiisinaan. Hyvät tiet, paljon autoja. Kukkia joka puolella: ihmeköynnöksiä, kiinanruusuja ja hehkuvankeltaisia kustaankukkaköynnöksiä. Merenranta, jossa on tilaa kaikille: laivoille, veneilijöille, uimareille, sukeltajille, vesipelien harrastajille. Ravintolat ja kahvilat upeine näköaloineen niin sisäkuin ulkotiloissakin. Joka puolella silmä kohtaa muinaiset jättiläispatsaat eri muodoissa, jopa pienoiskokoisina käyttöesineiden tunnuksina. Jäljennöksiä on kaikkialla. Mutta myös alkuperäiset uskomattoman uhkeat patsasrivistöt odottavat yhä turisteja saaren eri kohteissa. Huikeimpana jää mieleen viidentoista usean metrin korkuisen patsaan rivistö: kaikki samannäköisiä, pitkäkasvoisia, teräväsilmäisiä, arvoituksellisia hahmoja. Entä onko tässä ilmastoparatiisissa tilaa sau- tyy miettimään. Kyllä täällä pitäisi olla Jimin sauna! Hän lupaa ottaa selvää osoitteesta. Lopulta paljastuu, että taksi kyllä tietää saunapaikan, mutta osoitetta on mahdoton antaa - kaupungin kaduilla ei ole nimiä eikä numeroita. Jim on erään urheiluseuran johtaja, ja sauna toimii hänen tiloissaan. Ikävä kyllä ei saada selvyyttä siitä, onko sauna auki vaiko jostakin syystä tauolla. Käydäänpä kuitenkin kuvaamassa taloryhmä, jossa saunan pitäisi sijaita. Valkoisia rakennuksia, kukkia joka puolella. Ja mahtava taikapeto vartiomassa pihamaalla! Saunan etsintä ei siis aivan onnistunut. Mut- jota koko ajan käytettiin. Näyttää siltä, että termi on todellakin kiirinyt ympäri maapallon! Ensimmäisinä kai alkoi sanaa levittää Brasiliaan Penedoon jo 1920-luvulla pesiytynyt suomalaisryhmä, jonka jäseniä ja jälkeläisiä yhä asustaa seudulla. Kuin lohdutuksena Pääsiäissaaren pettymykseen tämän kirjoittaja sai paluumatkallaan ihan oikean suomalaisen löylyn Penedossa. Saunan oli aikoinaan rakennuttanut maailmanmainettakin saavuttanut brasiliansuomalainen tekstiilitaiteilija Eila Ampula. Sauna 2/