PALAUTERAPORTTI KAASMARKUN OSAYLEISKAAVA. 2. osayleiskaavaluonnos , ,3,6. LIITE 8b
|
|
- Juho Rantanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KAASMARKUN OSAYLEISKAAVA PALAUTERAPORTTI 2. osayleiskaavaluonnos osayleiskaavaluonnos asetettiin julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtävilläoloaikana luonnoksesta saatiin yksi viranomaislausunto ja 13 osallisten kirjallista mielipidettä. Osa viranomaislausunnoista korvattiin viranomaisneuvottelulla, joka järjestettiin , ,3, Osayleiskaavaluonnos Kohteet ja alueet, joihin luonnoksen nähtävilläoloaikana saatu palaute kohdistui, on merkitty kartalle punaisella numeroinnilla. Numerointi viittaa palautekoosteessa käytettyyn mielipiteiden ja viranomaislausuntojen numerointiin. 1
2 1. Yhteinen vastine 2. osayleiskaavaluonnoksen AM- ja AO-alueita koskeneisiin mielipiteisiin ja viranomaislausuntoihin 2. osayleiskaavaluonnoksesta jätetyissä mielipiteissä nrot 4, 5, 6 ja 7 sekä suunnitelmaa koskeneessa viranomaisneuvottelussa esitettiin useita kaavaluonnoksen mukaisille AM-1- ja AO-1- alueille sijoittuvan rakentamisen ehtoja, rakennuspaikkojen lukumäärää ja kaavan ohjausvaikutusta koskevia huomautuksia. Seuraavassa on esitetty kootusti, miten saatu palaute on otettu huomioon kaavan jatkosuunnittelussa sekä kaavamääräyksiin tehtyjen muutosten perusteet. Uusien rakennuspaikkojen määrä suhteessa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, väestönkehitysarvioon ja maankäytön kehityskuvaan Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, yleiskaavan sisältövaatimusten ja maisemaselvityksen mukaisesti Kaasmarkun osayleiskaavassa pyritään tiivistämään ja eheyttämään yhdyskuntarakennetta osoittamalla uutta erillispientalovaltaista aluetta jo olemassa olevan Fatiporin asutuskeskittymän välittömään läheisyyteen, sekä vaalimaan maisemaa ja luonnonarvoja säilyttämällä peltoaukeat ja metsäsaarekkeet rakentamattomina ja eheinä. Uudet asuinkäyttöön osoitettavat alueet korvaavat poistuvaa rakennuskantaa, ja tarjoavat vaihtoehtoisen asumisympäristön Ulvilan keskustaajaman asuinalueille. Aluetta koskevista vaihtoehtoisista väestönkehitysarvioista ilmenee, että osayleiskaavaan perustuvien rakennuspaikkojen lisääminen ei ole asukasluvussa tapahtuvien muutosten tai asumisväljyyden kasvun vuoksi tarpeen. Vaikka alueen väestönkehitys kääntyisi tilastokeskuksen ennusteeseen verrattuna jopa täysin päinvastaiseksi, pelkästään tavoitteena oleva asemakaavatonttien määrä riittäisi kattamaan uusien rakennuspaikkojen tarpeen vähintään vuoteen 2030 saakka. Uusien asuinkäyttöön osoitettavien alueiden tarpeen taustalla ovatkin ensisijaisesti kaupungin ja kylien tavoittelemat uudet asukkaat sekä nykyisten asukkaiden muuttoliike seutukunnan sisällä. 1. osayleiskaavaluonnoksesta saadun palautteen ja kaupunginhallituksen tekemän linjauksen perusteella rakennuspaikkojen määrää päätettiin väestönkehitysarviosta huolimatta lisätä 2. kaavaluonnoksen valmistelun aikana. Kaupunginhallituksen linjaukseen perustuvat uudet rakennuspaikat valittiin siten, että tilojen pinta-ala mahdollistaa vähintään 1 ha:n suuruisten rakennuspaikkojen muodostamisen. Lisäksi rakennuspaikkojen tuli sijoittua vuonna 2012 laaditun maisemaselvityksen mukaan maiseman kannalta kohtalaisesti rakentamiseen soveltuville metsäalueille. Nämä kriteerit täyttävien tilojen omistajia kuultiin ennen uusien rakennuspaikkojen lisäämistä kaavaan. Lisäksi maatilojen talouskeskusten alueella sallittiin sukupolvenvaihdokseen liittyvä uuden asunnon tai toisen yksiasuntoisen erillispientalon lisärakentaminen. 2. osakaavaluonnoksesta saadussa viranomaispalautteessa todettiin, että kaavan mahdollistama rakennuspaikkojen enimmäismäärä on merkittävästi alueen väestönkehitysarviosta poikkeavana valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen, eivätkä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt yleiskaavan sisältövaatimukset täyty. Tämän vuoksi uusien rakennuspaikkojen kokonaismäärää ja maatilojen talouskeskusten alueilla sallitun toisen asunnon rakentamismahdollisuutta oli kaavan jatkosuunnittelun yhteydessä tarkastettava. Rantavyöhykkeelle sijoittuva rakentaminen Emätilatarkastelussa tutkitulle rantavyöhykkeelle sijoittuvan rakentamisen osalta kaavan tulee noudattaa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 72 :ää. Kaava-alueen muilla osilla (pois lukien jo asemakaavoitettu tai asemakaavoitetuksi tarkoitettu alueen osa) suoraan osayleiskaavaan perustuvia rakennuslupia voidaan myöntää MRL 44 :n perusteella. Yksi edellä mainittujen säädösten keskeisestä erosta on niiden voimassaoloaika: MRL 44 :ään perustuvan kaavamääräyksen voimassaolo on rajoitettu enintään 10 vuoteen kaavan voimaantulosta. Sen sijaan MRL 72 :n voimassaoloaikaa ei ole laissa rajoitettu. Jotta osayleiskaavan ohjausvaikutus olisi MRL:n mukainen ja lupaharkinnan suhteen yksiselitteinen, rantavyöhykkeelle ja sen ulkopuolelle sijoittuvat rakennuspaikat on osoitettava toisistaan eroavilla kaavamerkinnöillä. 2
3 Kaavaan jatkosuunnittelussa tämä on ratkaistu alueiden pääkäyttötarkoitukseen liittyvällä indeksiluvulla siten, että rantavyöhykkeelle sijoittuvat rakennuspaikat on osoitettu merkinnällä AM-2(x) ja AO- 2(x). Rantavyöhykkeen ulkopuolelle sijoittuvat rakennuspaikat on osoitettu merkinnällä AM-1(x) ja AO- 1(x). Suluissa oleva luku tarkoittaa alueen rakennuspaikkojen enimmäismäärää. Maatilojen talouskeskusten (AM-1(x) ja AM-2(x)) alueita koskevat kaavamääräykset Maatilojen talouskeskusten rakennuspaikat 2. osayleiskaavaluonnoksen vaikutusten arvioinnista ilmeni, että AM-1(x)- alueilla sallittu asuinrakennusten enimmäismäärä voisi olla jopa kaksinkertainen kaavassa osoitettuun rakennuspaikkojen enimmäismäärään verrattuna. Näin mittava lisärakentaminen voisi toteutuessaan edellyttää mm. vesihuollon toiminta-alueen laajentamista, mistä aiheutuvat verkoston kehittämistarpeet ja kustannukset tulisi arvioida kaavan laatimisen aikana. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole kasvattaa alueen rakennuspaikkojen määrää siten, että kaavan toteuttamisesta aiheutuisi kaupungille merkittäviä yhdyskuntateknisten verkostojen rakentamisesta tai palveluiden järjestämisestä syntyviä investointitarpeita. Saadusta palautteesta johtuen maatilojen talouskeskusten (AM-1(x)) kaavamääräystä oli tarpeen tarkastaa ja kohdistaa se yksinomaan pääelinkeinonaan maataloutta harjoittaviin tiloihin. Rakennuspaikkojen pääasialliset käyttötarkoitukset tarkastettiin syksyllä 2013 Ulvilan maaseutusihteerin toimesta. Tarkastuksessa maatalouden viljelijätukia saaviksi toimiviksi tilakeskuksiksi todetut kohteet on osoitettu osayleiskaavaehdotuksessa AM-1(x)- ja AM-2(x)-alueiksi. Muut kohteet muutettiin AO-1(x)- ja AO-2(x)-alueiksi. Elinkeinotoimintaan liittyvät sukupolvenvaihdokset Osallispalautteessa ja myös viranomaisten taholta kyseenalaistettiin, miten 2. osayleiskaavaluonnoksen mukaisia maatilojen talouskeskusten (AM-1(x)) alueita koskevia kaavamääräyksiä sovelletaan tilanteessa, jossa toiminnalle ei löydy jatkajaa nykyisen toimijan lähisukulaisista. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole sukupolvenvaihdoksista mahdollisesti aiheutuviin maankäytön muutoksiin tai lisärakentamisen tarpeeseen viittaavia säädöksiä. Asiaa tarkemmin tutkittaessa ilmeni, että elinkeinotoimintaan liittyvät sukupolvenvaihdokset ja niissä edellytetty lähisukulaisuus ovat puhtaasti verolainsäädännöllinen asia: maatilojen elinkeinotoiminnan luovutusvoitto on verovapaata tuloa, jos luovutuksen saaja on lähisukulainen. Käytännössä 2. osayleiskaavaluonnoksen sukupolvenvaihdosta koskeva määräys olisi siis johtanut tilanteeseen, jossa rakennusluvan edellytysten tutkiminen olisi kuulunut rakennusvalvontaviranomaisten sijaan veroviranomaisille. Edellä esitetyistä perusteista johtuen AM-1(x)- alueiden kaavamääräykseen sisältynyt sukupolvenvaihdosta koskenut kohta on kaavan jatkosuunnittelun yhteydessä poistettu aiheettomana. Sukupolvenvaihdoksiin liittyvän rakentamisen tarpeita ei voida ennakoida tai muutoinkaan ratkaista kaavoituksen keinoin. Suoraan rakentamista ohjaavassa yleiskaavassa ei myöskään voida määrätä, että rakennusluvan edellytysten täyttymisen ratkaisee muu kuin MRL:n tarkoittama viranomaistaho. Rakennuspaikkojen jakaminen Viranomaisten ja kaupungin yhteisenä näkemyksenä on, että lähtökohtaisesti maatilojen talouskeskusten alueella ei tule sallia uusien rakennuspaikkojen muodostamista. 2. osayleiskaavaluonnoksesta saadun osallispalautteen perusteella talouskeskuksiin sijoittuvien uusien asuinrakennusten erottamisen omiksi kiinteistöikseen tulisi kuitenkin olla mahdollista. Lähtökohtaisesti kiinteistötoimituksissa on noudatettava oikeusvaikutteisissa yleiskaavoissa annettuja kaavamääräyksiä. Ohjeiden mukaan kaavoissa annetut osittamisrajoitukset ovat mahdollisia ja niitä tulee lohkomisissa noudattaa. Säädösten tulkinta on kuitenkin hyvin vaikeaa, ja puhekielessä yleisesti käytetyt ilmaisut eivät aina vastaa lainsäädännön tarkoittamia toimenpiteitä (esim. määräalan lohkominen kiinteistöksi vs. määräalan lohkominen rakennuspaikan muodostamiseksi). Kiinteistötoimitusten edellytyksiin vaikuttavat myös mm. rakennuslupatilanne sekä kauppa- ja maakaaren säännökset. 3
4 2. osayleiskaavaluonnoksessa esitetty maatilojen talouskeskusten rakennuspaikkojen jakamista koskeva kielto tuki suunnittelun tavoitteena olevaa tilannetta, jossa uusien rakennuspaikkojen määrä pidetään mahdollisimman pienenä. Kaavan jatkosuunnittelun yhteydessä kuitenkin todettiin, että kaavassa ei ole järkevää antaa määräyksiä, joiden vuoksi kaavan toteuttamista valvovat viranomaiset joutuvat hankaliin tilanteisiin esimerkiksi kiinteistötoimitusten tai lupakäsittelyiden yhteydessä. Mahdollisten ristiriitatilanteiden välttämiseksi maatilojen talouskeskuksiksi osoitetuilta alueilta poistettiin rakennuspaikan jakamisen kieltänyt kaavamääräys. Lisäksi maatilojen talouskeskuksiksi osoitetuilta alueilta poistettiin rakennuspaikan pinta-alaa koskenut 3000 m2:n vähimmäisvaatimus, koska sille ei nähty olevan toteutuneeseen tilanteeseen perustuvaa tarvetta. 2. Kooste 2. kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana saadusta palautteesta ja siihen laaditut vastineet 1. Jorma Ojala esittää, että luonnonsuojelualueen (SL) merkintä tulee poistaa tilalta Seppälä RN:o 2:66. Kyseinen etelään osoittava suojelualueen "piikki" on ollut aiemmin painanne, joka on täytetty jo vuonna Mielipiteen jättäjän mukaan alueella ei ole ollut luonnonsuojeluarvoja ennen täyttöäkään. Vastine: Mielipiteen johdosta luonnonsuojelualueen (SL) kapea "piikki" voidaan perustellusti liittää sitä ympäröivään maisemallisesti arvokkaaseen peltoalueeseen (MA). Muutos tulee huomioida myös mahdollisissa myöhemmissä asemakaavamuutoksissa. Maastonkohta, jota muutos koskee, on tarkastettu luontokartoittajan (Ahlman Group Oy / Santtu Ahlman) toimesta Maastokäynnin yhteydessä todettiin, että vanha jokipainanne on nykytilanteessa tavanomaista kauraviljelmää. Kohteella ei todettu olevan erityisiä luontoarvoja ja suojelualueen rajausta voidaan tältä osin tarkastaa. Vuotta 1999 edeltäviin luontoarvoihin ei ole nykytilanteessa enää mahdollista ottaa kantaa. Osayleiskaavassa osoitetun Kaasmarkun jokivarren luonnonsuojelualueen osalta on huomattava, että se sijoittuu kokonaan jo asemakaavoitetulle tai asemakaavoitettavaksi tarkoitetulle alueelle. Tästä johtuen luonnonsuojelualueen tarkka rajaus ratkaistaan asemakaavatasolla tai erillisten suojelupäätösten yhteydessä. Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muita muutoksia. Tila Seppälä RN:o 2:66 jatkuu joen rantaan saakka. Pellon ja Kaasmarkunjoen rantaviivan välisellä alueella suojelua edellyttävät luontoarvot ovat säilyneet, eikä SL-aluevarauksen poistaminen koko tilalta ole tämän vuoksi perusteltua. 2. Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kalatalouspalvelut-ryhmä (Kari Ranta-aho, Leena Rannikko) esittää, että luonnonsuojelualuetta (SL) koskevaan kaavamääräykseen tehdään seuraava täydennys: "Luonnonsuojelualueeksi merkityllä alueella saa tehdä toimenpiteitä, joiden avulla parannetaan virtakutuisten vaelluskalalajien lisääntymisen ja poikastuotannon mahdollisuuksia sekä parannetaan ja ylläpidetään kalojen kulkumahdollisuuksia jokialueella." Perusteluina todetaan, että kaavamääräys ei saa estää tarpeelliseksi katsottuja toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan erityisesti taimenen kudun ja poikastuotannon ja poikasten eloonjäämisen mahdollisuuksia Harjunpäänjoessa. Uoman kunnostaminen meritaimenen lisääntymistuloksen parantamiseksi ei vaaranna tai heikennä jokivarsilehdon suojeluarvoja. Vastine: Lausunnon johdosta SL-alueen kaavamääräykseen voidaan tehdä esitettyjä lisäyksiä, vaikkakaan niiden ei katsota olevan kaavan ohjaus- ja oikeusvaikutusten suhteen välttämättömiä. Alueella aiemmin valmisteltu kunnostushanke pysähtyi tarvittavien lupien puuttumiseen, eikä ruoppauksen estäminen tai mahdollistaminen ole osayleiskaavassa ratkaistava asia. Kunnostustoimet edellyttävät maisematyölupaa, eikä ruoppausmassoja saa läjittää asema- ja yleiskaavoissa luonnonsuojelualueeksi osoitettuihin paikkoihin. Vesilain mukaisen luvan tarpeen ratkaisee ELY-keskus. 4
5 3. Jari ja Kristiina Keskimäki (kirjallinen mielipide, karttapalaute ID:12264) esittävät, että luonnonsuojelualueen (SL) merkintä tulee poistaa Kirkkosillan yläpuolisesta joenosasta välillä Kirkkosilta - Alisenmyllyn koski. Perusteluna mainitaan mm., että välille on suunniteltu jokea parantavia toimia, jotka tähtäävät uhanalaisen meritaimenen nousuun ja rantojen tukemiseen siten, että rannalla olevat rakennukset eivät sorru jokeen ja siten tuki joen virtausta. Lisäksi rannalla ei kasva suojeltavia organismeja vaan tulokaslajeja kuten esimerkiksi karhunköynnös ja jättipalsami, joiden rajoittamaton kasvu hävittää loputkin lehtomaisesta lajistosta ylivoimaisuudellaan. Joen nykyinen tila tukee hauen toimintaa, joka poistaa tehokkaasti taimenen poikastuotantoon asetetut panokset. Lisäksi jokeen kaatuneet puut tulee poistaa ja huolehtia, ettei joki tukkeudu. Joen maa-aines on peräisin läheisiltä pelloilta, mikä ohjaa veden virheellistä virtausta ja maa syöpyy korkeammilta rannan osilta. Vastine: Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. SL-alueen rajausta voidaan kuitenkin perustellusti tarkastaa mielipiteestä 1 annetussa vastineessa kuvatulla tavalla. Mielipiteessä tarkoitettu Kaasmarkun jokivarren luonnonsuojelualueen osa sijoittuu kokonaan jo asemakaavoitetulle alueelle, ja sen tarkka rajaus ratkaistaan asemakaavatasolla tai erillisten suojelupäätösten yhteydessä. Luontokartoittajan (Ahlman Group Oy / Santtu Ahlman) maastokäynnillä todettiin, että vanhaa jokipainannetta lukuun ottamatta alueen suojelua edellyttävät luontoarvot ovat säilyneet. Luonnonsuojelualueen rajauksen muuttaminen tai suojelumääräyksen poistaminen mielipiteessä esitetyltä alueen osalta ei ole tästä johtuen mahdollista. 4. Mervi Helkkula ja Olli Helkkula esittävät, että tiloille ja osoitettua maatilojen talouskeskusten aluetta tulee laajentaa Suolistontiehen asti, ja alueelle tulee lisätä kaksi uutta rakennuspaikkaa. Lisäksi AM-1- aluetta koskeva ns. sukupolvenvaihdosrakentamista koskeva kiinteistöjen erottamiskielto tulee poistaa kaavamääräyksestä. Perusteluina todetaan mm, että uudet rakennukset tulisivat Suolistontien ja nykyisten asuinrakennusten välille jotta rakentamisesta ei tule liian tiivistä vaan maaseutumainen rakennustyyli säilyy. Esimerkiksi saman tien varrella noin 300 metrin päässä olevalla taloryhmällä AM-merkintä ulottuu aivan Suolistontiehen saakka. Kaavaselostuksen ja maisemaselvityksen perusteella on jäänyt epäselväksi, miksi Suolistontien ja Kaasmarkun joen välinen alue on merkitty maisemaselvitykseen maiseman kannalta rakentamiseen erittäin huonosti soveltuvaksi alueeksi. Koska osayleiskaava halutaan vetää näin kauas Kaasmarkun kylän keskustasta, on hyväksyttävä se tosiasia, että rakennettuja alueita on muuallakin ja myös muualle pitää saada uudisrakentaa, eikä keskittää rakentamista vain Kaasmarkun keskustaan. Kiinteistöjen erottamiskieltoa pidetään maanomistajille kohtuuttomana, koska se perustuu vanhentuneisiin arvoihin eikä maanomistajien tasapuolinen/yhdenvertainen kohtelu toteudu. Jos tilojen jatkajat eivät voi erottaa rakennuspaikkaa omaksi kiinteistökseen, se voi vaikeuttaa mm. asuntolainan saamista tai elämäntilanteen muutoksesta (sairaus, kuolema, avioero) johtuvaa rakennusten myyntiä. Lisäksi esitetään, että emätilatarkastelulla ja joen rantavyöhykkeen ulottamisella jopa 200 metrin päähän joesta estetään laskennallisesti uusien asuinrakennusten rakentaminen jo rakennetulle alueelle, vaikka kaavamääräyksissä puhutaan vain 25 metrin suojaetäisyydestä rantaviivasta. Näin suoritettuna emätilatarkastelua ei voi soveltaa tähän kaavaan, sillä maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei toteudu. Vastine: Mielipiteen johdosta maatilojen talouskeskusten alueita koskevia kaavamääräyksiä tarkastettiin palauteraportin kohdassa 1 esitetyssä yhteisessä vastineessa kuvatulla tavalla. Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muita muutoksia. 2. osayleiskaavaluonnoksessa maisemallisesti arvokkaiksi osoitettujen peltoalueiden (MA) erityiset arvot on kuvattu kaavaselostuksessa sekä aluetta koskevissa luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksissä. Mielipiteessä mainitut tilat sijoittuvat maisemaselvityksen yhteydessä hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti maiseman kannalta erittäin huonosti uudisrakentamiseen soveltuvalle alueelle. Jotta ympäristön ja maisemarakenteen arvokkaiden ominaispiirteiden säilyminen tuleville sukupolville voidaan turvata, uutta rakentamista ei tule ulottaa tilojen kohdalla Suolistontiehen asti. Lisäksi tiloille sijoittuvien rakennuspaikkojen enimmäismäärä on emätilatarkastelun ja rakennusoikeuslaskelman yhteydessä hyväksyttyjen mitoitusperusteiden mukaan jo ylitetty. 5
6 Emätilatarkastelun sovellettavuutta koskevan huomautuksen osalta mielipiteessä on sekoitettu keskenään MRL 72 :n rantavyöhykkeen käsite ja osayleiskaavan mukaisten rakennuspaikkojen rakentamistapaa koskeva kaavamääräys. Emätilatarkastelun tarkoituksena on varmistaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutuminen MRL 72 :n mukaisen rantarakentamisen osalta, ja siinä otetaan kantaa vain rakennuspaikkojen lukumäärään. Rakennusten tarkempaa sijoittumista ja rakentamistapaa ohjataan erikseen annettavilla kaavamääräyksillä. 5. Jouni Imberg esittää, että tilojen Markkoo ja Keskimaa MY-alueeksi merkitty metsäalueen osa poistetaan tai muutetaan M- merkinnäksi, tai vaihtoehtoisesti MRL 128 :n mukaista maisematyölupaa ei saisi ulottaa koskemaan MY-merkittyä aluetta. Lisäksi tiloille tulee osoittaa yhteensä 2-3 uutta AO-rakennuspaikkaa. Lisäksi vaaditaan, että AM-1- aluetta koskeva ns. sukupolvenvaihdosrakentamista koskeva kiinteistöjen erottamiskielto tulee maanomistajille kohtuuttomana poistaa kaavamääräyksestä. Perusteluina todetaan mm., että MY-alue on normaalissa metsätalouskäytössä, jolloin hakkuista pitää riittää lakisääteinen metsänkäyttöilmoitus Metsäkeskukseen. Maisematyöluvan haku vaikeuttaa tarpeettomasti normaalia metsänhoitoa ja lisää kuluja. Ryöpäkinmäen liito-oravan elinympäristö on menettänyt luontoarvoaan hakkuiden myötä, eikä täytä enää luonnonsuojelulain mukaisia kriteereitä. Liito-oravan elinympäristöksi merkitty alue ei ole ulottunut tilan Markkoo ( ) alueelle. Alueelta ei ole löytynyt muita luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä, eikä metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Myöskään vanhoja metsiä ei alueella esiinny (Suomen luonnontieto 2007). Muut metsäsaarekkeet sijaitsevat yhtä kaukana kylän "keskustasta" kuin Ryöpäkinmäki. VT 11:n pohjoispuolella sijaitsevalla AO-1(7)-alueella on jäljellä vielä kaksi rakennuspaikkaa, jotka sijoittuvat muiden maanomistajien alueille. Mielipiteessä kysytään, miten liikenneturvallisuussyistä on vaarallisempaa asua VT 11:n pohjoispuolella kuin eteläpuolella, ja onko tasavertaista, että samaan mäkeen on mahdollisuus rakentaa vain osalla alueen maanomistajista. Myös maisemaselvityksen mukaan alueelle voidaan osoittaa jonkin verran uutta rakentamista. Mielipiteessä todetaan lisäksi, että 1. kaavaluonnoksesta annetussa vastineessa esitetyt tilojen kiinteistötunnukset ja pinta-alat ovat virheellisiä. Vastine: Mielipiteen johdosta maatilojen talouskeskusten alueita koskevia kaavamääräyksiä tarkastettiin palauteraportin kohdassa 1 esitetyssä yhteisessä vastineessa kuvatulla tavalla. Tilan eteläosaan osoitettu AO-1- aluevaraus liitettiin sen koillispuolelle sijoittuneeseen AM-1- alueeseen. Lisäksi aluevarausta laajennettiin pohjoiseen tilan metsäiselle osalle. Muutoksen jälkeen sekä tilan olemassa oleva asuinrakennus, että osittain tiloille ja sijoittuva vanhan tilakeskuksen rakennuspaikka sisältyvät samaan AM-1(2)- alueeseen. Kaavaehdotuksessa alueelle on osoitettu kaksi rakennuspaikkaa, jolle on mahdollista sijoittaa enintään neljä asuinrakennusta. Edellä mainittujen muutosten lisäksi kaavaselostusta täydennetään maa- ja metsätalousalusalueilla sovellettavaa lainsäädäntöä koskevien tietojen osalta. Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muita muutoksia. Metsätalouden harjoittamiseen vaikuttavia kaavamääräyksiä voidaan antaa MRL 39 :ssä lueteltuihin yleiskaavan sisältövaatimuksiin perustuen. Kaavamääräysten antamiseen voi olla myös velvollisuus. Metsätalouden rajoitteiden näkökulmasta keskeisiä vaatimuksia ovat maiseman ja luonnonarvojen vaalimista sekä virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyyttä koskevat kohdat. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan maa- ja metsätalouteen ja virkistyskäyttöön osoitetuilla alueilla (M, MU, MY, MT, MA, V, VL, VU, VR, EV) sovelletaan metsän hoitamiseen ja käyttämiseen metsätalousmaaksi lisäksi metsälakia (1093/1996), muinaismuistolakia (295/1963), luonnonsuojelulakia (1096/1996) ja metsätuhojen torjunnasta annettua lakia (1087/2013). 2. osayleiskaavaluonnoksessa MY- merkinnällä osoitettujen alueiden erityiset arvot on kuvattu kaavaselostuksessa sekä aluetta koskevissa luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksissä. MRL 128 :n mukaista maisematyölupaa koskeva määräys on sisällytetty kulttuuri- tai rakennushistoriallisesti arvokkaiden rakennettujen ympäristöjen sekä maisemallisesti merkittävien metsäalueiden muodostamien kokonaisuuksien kaavamerkintään, jotta ympäristön ja maisemarakenteen arvokkaiden ominaispiirteiden säilyminen tuleville sukupolville voidaan turvata. 6
7 MRL 128 :n mukaisen maisematyöluvan tarpeen ratkaisee kaupungin rakennusvalvontaviranomainen MRL 140 :n edellytysten mukaisesti. Koska maisematyöluvan tarve arvioidaan tapauskohtaisesti, ei lupaa edellyttäviä toimenpiteitä ole yleiskaavamääräyksellä mahdollista rajata. Lupaa ei kuitenkaan tarvita vaikutuksiltaan vähäisiin töihin, ja lupa on myönnettävä mikäli lain mukaiset edellytykset täyttyvät. Yleiskaavatasolla MY-alueen kaavamääräys on yleispiirteinen, ja eikä eri alueiden toisistaan eroavia ja osin päällekkäisiäkin erityisiä ympäristöarvoja ole tarkoituksenmukaista eritellä kaavamääräyksessä. Ryöpäkinmäen osalta MY-merkinnän perusteena ovat ensisijaisesti alueen maisemalliset arvot, eivät luonnonympäristön suojelua koskevat tarpeet tai alueen etäisyys kyläkeskuksesta. Uudet rakentamiseen varattavat alueet on pyritty sijoittamaan siten, että nykyiset peltoaukeat ja metsäsaarekkeet säilyvät pääasiassa rakentamattomina ja reunavyöhykkeiltään eheinä. Maa- ja metsätalouden harjoittamiseen liittyviä talous- ja tuotantorakennuksia voidaan sijoittaa myös rakentamiseen varattujen alueiden ulkopuolelle, mikäli kaavamääräyksissä asetetut rakennusten sijoittumista ja rakentamistapaa koskevat edellytykset täyttyvät. Osayleiskaavan suunnittelualueella vuonna 2007 laaditussa luontoselvityksessä löydettiin liito-oravan papanoita Ryöpäkinmäen alueelta noin kymmenen puun tyveltä. Vuonna 2014 laaditussa täydentävässä liito-oravaselvityksessä todetaan, että Ryöpäkinmäellä havaittu ydinreviiri on tuhoutunut alueella suoritettujen hakkuiden vuoksi eikä aluetta voida enää tulkita liito-oravan elinympäristöksi. valmistelun aikana. Mielipiteessä mainitut tilat sijoittuvat valtatien pohjoispuolelle erillään muusta taajama- ja kylärakenteesta, ja niistä on jo erotettu useita rakennuspaikkoja. Suunnitelmasta saadun viranomaispalautteen vuoksi kaavaan perustuvia lisärakentamismahdollisuuksia on jouduttu rajoittamaan, eikä tiloille sijoittuvien rakennuspaikkojen määrää voida yhteisessä vastineessa esitettyjen perusteiden mukaisesti lisätä. 1. osayleiskaavaluonnoksesta annetussa vastineessa Markkoon tilaa koskeneen kiinteistötunnuksen viimeinen numero oli virheellinen, mutta viittauksella tarkoitettiin sen AM-1(1)-alueelle sijoittuneen osan pinta-alaa. Kaavan jatkosuunnittelun yhteydessä MY- ja AM-1(1)- alueiden rajauksia on tarkastettu. Muutosten jälkeen tilan Keskimaa MY-alueelle sijoittuvan osan pinta-ala on noin 1,5 ha. Tilan Markkoo ( ) MY-alueelle sijoittuvan osan pinta-ala on noin 6,7 ha ja AM-1(1)- alueelle sijoittuvan osan noin 1,7ha. 6. Kaasmarkun Kyläyhdistys/pj. Kari Keitaanniemi esittää, että 1) AM-1(x) -merkinnän tulee sallia sukupolvenvaihdostilanteissa kiinteistön erottaminen omaksi kiinteistökseen ja rakentaminen tulee sallia myös muualla kuin tilakeskuksen yhteydessä. 2) AO-1(x) -merkinnän alueilla tulisi sallia myös pienimuotoisen yritystoiminnan tarpeita palveleva rakentaminen. 3) Jokiuoman luonnonsuojelumerkintä tulee muuttaa sellaiseksi, että se sallii virtakutuisten vaelluskalojen lisääntymistä ja poikastuotantoa tukevat toimenpiteet koko jokialueelle ja luonnonsuojelumerkintä tulee kokonaan poistaa Alisen Myllyn kiinteistön alapuoliselta jokialueelta ja vähintäänkin rivitalokiinteistöstä alaspäin. 4) Fatiporin uuden asemakaava-alueen tonttien määrä (30 kpl) tulee pudottaa puoleen (n. 15 kpl) suunnitellusta ja samalla tonttikoon suurentamista kaksinkertaiseksi suunnitellusta sekä vapautuneen rakentamisoikeuden siirtämistä osayleiskaava-alueen väljiksi rakennuspaikoiksi. 5) Mikolanmäen kellarin ja juuresvaraston sr-2(17) merkintä tulee säilyttää / palauttaa osayleiskaavaan. Kyläyhdistys pitää kaavaluonnoksen esilläoloajankohtaa ja -aikaa erittäin huonosti maaseutukyläyhteisöön soveltuvana. Lisäksi todetaan, että kaavaselostuksessa on useita vanhentuneita tietoja ja kyläyhdistys palaa niiden korjaamiseen myöhemmin. Vastine: Mielipiteen johdosta maatilojen talouskeskusten alueita koskevia kaavamääräyksiä tarkastettiin palauteraportin kohdassa 1 esitetyssä yhteisessä vastineessa kuvatulla tavalla. Lisäksi Kaasmarkun 7
8 jokivarren luonnonsuojelualueen kaavamääräyksiä täydennettiin mielipiteessä ja ELY-keskuksen Kalatalouspalvelut- ryhmän lausunnossa esitetyllä tavalla. Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muita muutoksia. 1) Maatilojen talouskeskusten asuinrakennuksia ei tule kaava-alueen sisällä sijoittaa muille kuin rakentamiseen varatuille alueille. Uudet rakentamiseen varattavat alueet on pyritty sijoittamaan siten, että nykyiset peltoaukeat ja metsäsaarekkeet säilyvät pääasiassa rakentamattomina ja reunavyöhykkeiltään eheinä. Maa- ja metsätalouden harjoittamiseen liittyviä talous- ja tuotantorakennuksia voidaan sijoittaa myös rakentamiseen varattujen alueiden ulkopuolelle, mikäli kaavamääräyksissä asetetut rakennusten sijoittumista ja rakentamistapaa koskevat edellytykset täyttyvät. 2) Erillispientalovaltaisen alueen AO-merkintä tarkoittaa alueen pääkäyttötarkoitusta. Alueilla sallitaan myös muut asumisen yhteyteen soveltuva rakentaminen, jota on mm. mielipiteessä mainittu pienimuotoinen yritystoiminta. 3) Mielipiteessä tarkoitettu Kaasmarkun jokivarren luonnonsuojelualueen osa sijoittuu kokonaan jo asemakaavoitetulle alueelle, ja sen tarkka rajaus ratkaistaan asemakaavatasolla tai erillisten suojelupäätösten yhteydessä. Luontokartoittajan (Ahlman Group Oy / Santtu Ahlman) maastokäynnillä todettiin, että vanhaa jokipainannetta lukuun ottamatta alueen suojelua edellyttävät luontoarvot ovat säilyneet. Luonnonsuojelualueen rajauksen muuttaminen tai suojelumääräyksen poistaminen mielipiteessä esitetyltä alueen osalta ei ole tästä johtuen mahdollista 4) Fatiporin alueen asemakaavoituksen yhteydessä muodostettavien rakennuspaikkojen (asemakaavatonttien) lukumäärää, pinta-alaa tai rakennusoikeutta ei ohjata osayleiskaavalla. 5) Mikolanmäen kellari ja juuresvarasto ovat kyläkuvan kannalta erittäin merkittäviä. Rakennusten säilyttämisen tähtäävä sr-2-merkintä poistettiin omistajien pyynnöstä 2. kaavaluonnoksen valmistelun aikana. Rakennusten omistajien ja museoviranomaisten kanssa käytyjen keskusteluiden pohjalta todettiin, että rakennusten huonon kunnon vuoksi kaavamerkinnän poistamiselle ei ollut erityistä estettä. Rakennusten säilymisen kannalta on kuitenkin kaavamääräystä tärkeämpää se, että rakennusten omistajat sitoutuisivat niiden korjaamiseen ja jatkuvaan kunnossapitoon. Kyläyhdistys ei ole palautteen jättämisen jälkeen toimittanut kaupungille tarkempaa kuvausta siitä, mihin kaavaselostuksen tietoihin tai kohtiin mielipiteessä mainituilla "vanhentuneilla tiedoilla" viitattiin. 7. Eija Kannisto esittää, että AM-1(1) -merkinnällä varustetuilla tiloilla tulee sallia sukupolvenvaihdostilanteissa kiinteistön erottaminen omaksi kiinteistökseen. Perusteluina todetaan, että kiinteistön jakamattomuus hankaloittaa huomattavasti asuntolainan saantia tai edellyttää vähintään oman kulkuliittymän rakentamista/järjestämistä jakamattomalla tilalla sijaitsevan asunnon lainoittamiseksi. Avio- /avoerotilanteissa vanhan tilan pihapiiriin jakamattomalle maapohjalle rakennettavan asuinrakennuksen realisoiminen on mahdotonta. Vastine: Mielipiteen johdosta maatilojen talouskeskusten alueita koskevia kaavamääräyksiä tarkastettiin palauteraportin kohdassa 1 esitetyssä yhteisessä vastineessa kuvatulla tavalla. Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muita muutoksia. valmistelun aikana. Suunnitelmasta saadun viranomaispalautteen vuoksi kaavaan perustuvia lisärakentamismahdollisuuksia on jouduttu rajoittamaan, eikä tilalle sijoittuvien rakennuspaikkojen määrää voida yhteisessä vastineessa esitettyjen perusteiden mukaisesti lisätä. 8. Juha ja Vesa Hämäläinen (karttapalaute ID:12264) esittävät, että tilan Rajapelto alueelle on osoitettava vähintään yksi rakennuspaikka. Vastine: Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. 8
9 valmistelun aikana. Tila Rajapelto sijoittuu maisemaselvityksen yhteydessä hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti alueelle, jolle uutta rakentamista ei tule sijoittaa. Suunnitelmasta saadun viranomaispalautteen vuoksi kaavaan perustuvia lisärakentamismahdollisuuksia on jouduttu rajoittamaan, eikä tilalle sijoittuvien rakennuspaikkojen määrää voida palauteraportin kohdassa 1 esitetyssä yhteisessä vastineessa esitettyjen perusteiden mukaisesti lisätä. 9. Juha ja Vesa Hämäläinen (karttapalaute ID:12265) esittävät, että tilan Mikolanmäki alueelle on osoitettava yhden sijasta vähintään kaksi rakennuspaikkaa. Vastine: Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. valmistelun aikana. Tässä vaiheessa tilalle Mikolanmäki lisättiin omistajien pyynnöstä yksi uusi rakennuspaikka. Suunnitelmasta saadun viranomaispalautteen vuoksi kaavaan perustuvia lisärakentamismahdollisuuksia on jouduttu rajoittamaan, eikä tilalle sijoittuvien rakennuspaikkojen määrää voida palauteraportin kohdassa 1 esitetyssä yhteisessä vastineessa esitettyjen perusteiden mukaisesti lisätä. Viranomaisten näkemyksen mukaan tilalle osoitetun AO-1(x)- aluevarauksen koko on tarpeettoman suuri. Kaavan jatkosuunnittelun yhteydessä aluevarauksen rajausta ei kuitenkaan ole muutettu, koska rakentamistapaa koskevissa kaavamääräyksissä annettua ohjeistusta pidetään rakennusten sijoittamisen kannalta riittävänä. Kaavan tulee sallia riittävä vaihtoehtoisten ratkaisujen tarkastelu myös toteutussuunnittelun ja lupaharkinnan yhteydessä, eikä uudisrakennusten tarkan sijainnin osoittaminen olisi tästä johtuen tarkoituksenmukainen ratkaisu. 10. Juha ja Vesa Hämäläinen (karttapalaute ID:12266) esittävät, että tilan Koskenniemi, alueelle on osoitettava yhden sijasta vähintään kaksi rakennuspaikkaa. Vastine: Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. valmistelun aikana. Tässä vaiheessa tilalle Koskenniemi lisättiin omistajien pyynnöstä yksi uusi rakennuspaikka. Suunnitelmasta saadun viranomaispalautteen vuoksi kaavaan perustuvia lisärakentamismahdollisuuksia on jouduttu rajoittamaan, eikä tilalle sijoittuvien rakennuspaikkojen määrää voida palauteraportin kohdassa 1 esitetyssä yhteisessä vastineessa esitettyjen perusteiden mukaisesti lisätä. Viranomaisten näkemyksen mukaan tilalle osoitetun AO-1(x)- aluevarauksen koko on tarpeettoman suuri. Kaavan jatkosuunnittelun yhteydessä aluevarauksen rajausta ei kuitenkaan ole muutettu, koska rakentamistapaa koskevissa kaavamääräyksissä annettua ohjeistusta pidetään rakennusten sijoittamisen kannalta riittävänä. Kaavan tulee sallia riittävä vaihtoehtoisten ratkaisujen tarkastelu myös toteutussuunnittelun ja lupaharkinnan yhteydessä, eikä uudisrakennusten tarkan sijainnin osoittaminen olisi tästä johtuen tarkoituksenmukainen ratkaisu. 11. Juha ja Vesa Hämäläinen (karttapalaute ID:12267) esittävät, että tilalla Mikolanmäki merkinnällä /s osoitetulla alueella MRL 128 :n mukaista lupaa ei tule vaatia puuston normaaliin tarpeenmukaiseen harvennukseen. Vastine: Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Tilan Mikolanmäki /s-merkinnällä osoitetut osat ovat jo rakentunutta maatilojen talouskeskusten aluetta (AM-1/s). Vuonna 2008 tehdyssä rakennuskulttuurin inventointityössä on todettu, että Mikolanmäen rakennusryhmällä on maisemallista ja kulttuurihistoriallista arvoa. Metsätalouden harjoittamiseen vaikuttavia kaavamääräyksiä voidaan antaa MRL 39 :ssä lueteltuihin yleiskaavan sisältövaatimuksiin perustuen. Kaavamääräysten antamiseen voi olla myös velvollisuus. Metsätalouden rajoitteiden näkökulmasta keskeisiä vaatimuksia ovat maiseman ja luonnonarvojen vaalimista sekä virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyyttä koskevat kohdat. 9
10 2. osayleiskaavaluonnoksessa /s- merkinnällä osoitettujen alueiden erityiset arvot on kuvattu kaavaselostuksessa sekä aluetta koskevissa luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksissä. MRL 128 :n mukaista maisematyölupaa koskeva määräys on sisällytetty kulttuuri- tai rakennushistoriallisesti arvokkaiden rakennettujen ympäristöjen sekä maisemallisesti merkittävien metsäalueiden muodostamien kokonaisuuksien kaavamerkintään, jotta ympäristön ja maisemarakenteen arvokkaiden ominaispiirteiden säilyminen tuleville sukupolville voidaan turvata. Ympäristöön voimakkaasti vaikuttavien toimenpiteiden osalta /s-alueille on 2. osayleiskaavaluonnoksesta saadun viranomaispalautteen johdosta lisätty myös museoviranomaisen kuulemista edellyttävä kaavamääräys. MRL 128 :n mukaisen maisematyöluvan tarpeen ratkaisee kaupungin rakennusvalvontaviranomainen MRL 140 :n edellytysten mukaisesti. Koska maisematyöluvan tarve arvioidaan tapauskohtaisesti, ei lupaa edellyttäviä toimenpiteitä ole yleiskaavamääräyksellä mahdollista rajata. Lupaa ei kuitenkaan tarvita vaikutuksiltaan vähäisiin töihin, ja lupa on myönnettävä mikäli lain mukaiset edellytykset täyttyvät. 12. Juha ja Vesa Hämäläinen (kirjallinen mielipide + karttapalaute ID:12268) esittävät, että merkinnällä /s- osoitetuilla alueilla puiden kaatoon vaadittavaa maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukaista lupaa ei tule ulottaa yksittäisten puiden poistoon tai osalla aluetta olevan talousmetsän harvennushakkuisiin, ja kaavamääräystä tulee tältä osin täsmentää. MY-alueen kaavamerkinnästä ei saa tarkkaa selvyyttä siitä, mitä erityisiä ympäristöarvoja alueella on ja ympäristöarvot tulisikin yksilöidä tarkemmin. Vähintään merkinnän perusteluihin on kirjattava vaatimuksen syyt, jolloin voitaisiin arvioida, koskeeko rajoitus maanrakentamista vai myös normaalia metsätalouskäyttöä. Metsätalouden osalta normaaleihin harvennushakkuisiin ei tule missään tapauksessa vaatia MRL 128 :n mukaista maisematyölupaa. Kunta on MRL:n mukaan velvollinen korvaamaan maanomistajan taloudelliset menetykset toiminnasta, jotka maisematyölupa estää ja tämä on hyvä huomioida kaavamääräystä laadittaessa. Arvio kunnalle aiheutuvista kustannuksista tulisikin lisätä kaavaselostukseen. Vastine: Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Kaavaselostusta voidaan kuitenkin täydentää maa- ja metsätalousalusalueilla sovellettavaa lainsäädäntöä koskevien tietojen osalta. Metsätalouden harjoittamiseen vaikuttavia kaavamääräyksiä voidaan antaa MRL 39 :ssä lueteltuihin yleiskaavan sisältövaatimuksiin perustuen. Kaavamääräysten antamiseen voi olla myös velvollisuus. Metsätalouden rajoitteiden näkökulmasta keskeisiä vaatimuksia ovat maiseman ja luonnonarvojen vaalimista sekä virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyyttä koskevat kohdat. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan maa- ja metsätalouteen ja virkistyskäyttöön osoitetuilla alueilla (M, MU, MY, MT, MA, V, VL, VU, VR, EV) sovelletaan metsän hoitamiseen ja käyttämiseen metsätalousmaaksi lisäksi metsälakia (1093/1996), muinaismuistolakia (295/1963), luonnonsuojelulakia (1096/1996) ja metsätuhojen torjunnasta annettua lakia (1087/2013). 2. osayleiskaavaluonnoksessa MY- ja /s- merkinnällä osoitettujen alueiden erityiset arvot on kuvattu kaavaselostuksessa sekä aluetta koskevissa luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksissä. MRL 128 :n mukaista maisematyölupaa koskeva määräys on sisällytetty kulttuuri- tai rakennushistoriallisesti arvokkaiden rakennettujen ympäristöjen sekä maisemallisesti merkittävien metsäalueiden muodostamien kokonaisuuksien kaavamerkintään, jotta ympäristön ja maisemarakenteen arvokkaiden ominaispiirteiden säilyminen tuleville sukupolville voidaan turvata. Yleiskaavatasolla MY-alueen kaavamääräys on yleispiirteinen, ja eikä eri alueiden toisistaan eroavia ja osin päällekkäisiäkin erityisiä ympäristöarvoja ole tarkoituksenmukaista eritellä kaavamääräyksessä. 2. osayleiskaavaluonnoksessa /s-merkinnällä osoitetut alueet ovat jo rakentuneita ja/tai rakentamiseen varattuja alueita, joilla metsälakia ei kaavan voimaantulon jälkeen sovelleta. Ympäristöön voimakkaasti vaikuttavien toimenpiteiden osalta /s-alueille on 2. osayleiskaavaluonnoksesta saadun viranomaispalautteen johdosta lisätty myös museoviranomaisen kuulemista edellyttävä kaavamääräys. 10
11 MRL 128 :n mukaisen maisematyöluvan tarpeen ratkaisee kaupungin rakennusvalvontaviranomainen MRL 140 :n edellytysten mukaisesti. Koska maisematyöluvan tarve arvioidaan tapauskohtaisesti, ei lupaa edellyttäviä toimenpiteitä ole yleiskaavamääräyksellä mahdollista rajata. Lupaa ei kuitenkaan tarvita vaikutuksiltaan vähäisiin töihin, ja lupa on myönnettävä mikäli lain mukaiset edellytykset täyttyvät. Jos oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella edellytettävä maisematyölupa asettaa sellaisia toimenpiderajoituksia, joiden noudattaminen ei mahdollista metsälain mukaisen metsän uudistamisvelvoitteen täyttämistä, metsälakia katsotaan kuitenkin noudatetun. Esimerkiksi hakkuu erityiskohteissa saadaan metsälain 5b :n tehdä kohteen erityisluonteen mukaisella tavalla, jos kohteella on erityistä merkitystä metsän monimuotoisuuden, maiseman tai metsän monikäytön kannalta. Maisematyölupahakemusta koskevasta kielteistä päätöksestä syntyvää korvausvelvollisuutta sovelletaan vain kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla käytettävissä olevilla maa- ja metsätalousalueilla, joilla sovelletaan MRL:n lisäksi metsälakia. Korvausvelvollisuutta koskeva säädös ei siis koske esimerkiksi osayleiskaavassa /s-merkinnällä osoitettuja maatilojen talouskeskusten alueita. Koska maisematyöluvan tarve arvioidaan tapauskohtaisesti, ei sellaisia toimenpiteitä, jonka lakiin perustuvista syistä johtuen voisivat johtaa kielteiseen päätökseen, ole mahdollista arvioida tai yksilöidä osayleiskaavan laatimisen aikana. Tästä johtuen myöskään mahdollisten taloudellisten menetysten arvioiminen ei ole kaavan laatimisen aikana mahdollista. 13. Asta Rintamäki tiedusteli puhelimitse useita uudisrakentamiseen ja nykyisten rakennusten käyttötarkoitusten muuttamiseen liittyviä asioita koskien osayleiskaava-alueen kaakkoisosassa sijaitsevia tiloja Hietala ja Santala. Vastine: Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Kaavaselostusta voidaan kuitenkin täydentää kaavan toteuttamiseen ja lupamenettelyihin liittyvien käytäntöjen osalta. 14. Eliisa Hatanpää esittää, että tilalle Etukallio 1:69 osoitetaan kaavassa rakennuspaikka. Perusteluina todetaan, että tilalle on olemassa tieyhteys ja kunnallistekniikka on hyvin saavutettavissa. Tila on luonnoksessa merkitty MY-alueeksi. Tilan pinta-ala on n 1,1 hehtaaria. Alue on osittain kallioinen, eikä sovi kovin hyvin maa- tai metsätalouskäyttöön. Vastine: Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. valmistelun aikana. Tila Etukallio 1:69 sijoittuu maisemaselvityksen yhteydessä hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti alueelle, jolle uutta rakentamista ei tule sijoittaa. Suunnitelmasta saadun viranomaispalautteen vuoksi kaavaan perustuvia lisärakentamismahdollisuuksia on jouduttu rajoittamaan, eikä tilalle sijoittuvien rakennuspaikkojen määrää voida palauteraportin kohdassa 1 esitetyssä yhteisessä vastineessa esitettyjen perusteiden mukaisesti lisätä. 11
Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus
Suomen metsäkeskus Pirkanmaan alueyksikkö Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Metsälaki ja lain valvonta kaavoitusalueiden metsien käsittelyssä Reijo Suninen, esittelijä UKK-instituutti 18.4.2013
LisätiedotLÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA
HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA Kaavaselostus, ehdotus 4.9.2017 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1.
LisätiedotHEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.
HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo
LisätiedotSuunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 )
Kunnanhallitus 301 03.11.2014 Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) 3564/11.111/2014 KHALL 301 Hakija Nimi Moilanen Jorma Osoite Palokankaantie 45, 92400 Ruukki
LisätiedotERVASTINKYLÄN, PAJUNIEMEN JA PEHERRYKSEN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVERATKAISU. Päätösehdotus, raportti
ERVASTINKYLÄN, PAJUNIEMEN JA PEHERRYKSEN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVERATKAISU Päätösehdotus, raportti 13.11.2017 Nähtävillä 24.11. - 21.12.2017 Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelu Kaavoitus
LisätiedotPALAUTERAPORTTI KAASMARKUN OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 1. Kaavaluonnos 23.4.-18.5.2010. LIITE 8a
KAASMARKUN OSAYLEISKAAVA PALAUTERAPORTTI Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin julkisesti nähtäville 1.12.2008 alkaen. Suunnitelma on nähtävillä koko kaavaprosessin
LisätiedotKARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU
KARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU Päätös, raportti 12.3.2018 Nähtävillä 20.3.-18.4.2018 Hyväksytty 8.5.2018 Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelu Kaavoitus 1. Johdanto Karhuojan
LisätiedotPUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO
HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:
LisätiedotELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne
LisätiedotMRL:n toimivuusarviointi 2011-2013
Kaavoitus ja metsien käsittely MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 MRL tuli voimaan 1.1.2000 Arvioitu vuosina 2001 ja 2002 sekä 2005 HO: Ympäristöministeriö toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain uuden kokonaisarvioinnin
LisätiedotPUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO
HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012
LisätiedotMaankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa
Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa Ajankohtaista kaavoituksessa Suomen metsäkeskuksen kaavoituskoulutus metsäalan toimijoille Niina Riissanen 7.4.2017 10.4.2017
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila
Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5403/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 221 Asianro 5403/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-419-3-104-M606 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka
LisätiedotKotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo
LisätiedotPIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus
PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT
LisätiedotVastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)
Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet
LisätiedotPARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS
PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.
LisätiedotMuutoksia eri lupamenettelyissä. Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Muutoksia eri lupamenettelyissä Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Aurinkopaneelit 126 a Toimenpideluvanvaraiset toimenpiteet Maisematyölupa 128 Maisematyölupa Lomarakennuksen
LisätiedotMuistio. Kaasmarkun osayleiskaava. 1 Kokouksen avaus ja esittäytyminen
Muistio Asia/ projekti Asiakas Paikka ja aika Osallistujat VIRANOMAISNEUVOTTELU 82122778 Kaasmarkun osayleiskaava Ulvilan kaupunki Lounais-Suomen ympäristökeskus 2.12.2008 klo 13:00- Juha Manninen, Lounais-Suomen
LisätiedotRautjärven kunta Rautjärven rantayleiskaavan muutos ja laajennus
Rautjärven kunta Rautjärven rantayleiskaavan muutos ja laajennus Kaavaehdotus II oli nähtävillä 23.1. - 24.2.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 2 lausuntoa ja 6 muistutusta. Seuraavassa on lista lausunnoista
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,
LisätiedotSIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI
SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI Kylän Hirvijärvi tila: Metsätunturi 747-402-6-45 ja Itälaakso 747-402-7-8 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12014 28.8.2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotMerkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:
LAUKAAN KUNTA Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa Osa-alue I Piilopohja-Kuukkala Kaavaehdotus 20.11.2017 1:10 000 Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset: AP-1 PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alueen rakentamisesta
LisätiedotMarseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus
Marseuddenin osayleiskaavan muutos Kiinteistöjen rajautuminen rantaan Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin niemen rakennetut kiinteistöt ovat omarantaisia ja suuri osa niistä rajoittuu rannan suunnassa
LisätiedotPoikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori
Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden
LisätiedotKopsamoon laadittavana olevan kyläosayleiskaavan ehdotusvaiheen kaava-aineisto on ollut nähtävillä 29.4. 29.5.2015 välisen ajan.
Liite 8 1 (5) Ehdotusvaiheen palauteraportti Juupajoen kunta Kopsamon kyläosayleiskaava Ehdotusvaiheesta saadut lausunnot ja muistutukset sekä kaavanlaatijan vastine näihin Sisällysluettelo Kopsamoon laadittavana
LisätiedotNIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 7:38, 7:53, 7:54, 7:56, 7:57 JA 7:67
FCG Finnish Consulting Group Oy RAUTALAMMIN KUNTA NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 7:38, 7:53, 7:54, 7:56, 7:57 JA 7:67 Kaavaselostus, luonnos 25.10.2011 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus
LisätiedotMETSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,
LisätiedotKOKEMÄEN KAUPUNKI KOSKENKYLÄN RANTA-ASEMAKAAVA 1 / 5 VASTINE
1 / 5 VASTINE KOKEMÄEN KAUPUNKI KOSKENKYLÄN RANTA-ASEMAKAAVA Koskenkylän ranta-asemakaava on ollut kaavaluonnoksena nähtävillä 22.2. 23.3.2018. Nähtävilläoloaikana ei tullut mielipiteitä osallisilta. Luonnoksesta
LisätiedotMuistio. Kaasmarkun osayleiskaava LIITE 7. 1 Kokouksen avaus ja esittäytyminen
Muistio LIITE 7 Asia/ projekti Asiakas Paikka ja aika Osallistujat VIRANOMAISNEUVOTTELU 82122778 Kaasmarkun osayleiskaava Ulvilan kaupunki Lounais-Suomen ympäristökeskus 2.12.2008 klo 13:00- Juha Manninen,
Lisätiedot- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.
Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista
LisätiedotMuonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotLAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.
LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy
LisätiedotSeitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS
Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja
Lisätiedotvähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan
KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa
LisätiedotMetsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus
Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus Mika Salmi, Projektipäällikkö 10.10.2017 Metsätalous ja kaavoitus hanke Suomen metsäkeskus Hankeaika on 1.3.2017 31.12.2018 Hanke tukee Kansallisessa metsästrategiassa
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 17.12.2015 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,
LisätiedotOhjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )
Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus
LisätiedotRAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus
RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen
LisätiedotSTORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA
STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA Ryhmätyöskentely: Kyläosayleiskaavan tavoitteet ja periaatteet 1. Asuminen 2. Palvelut ja elinkeinot, muut aluevaraukset 3. Toimintojen yhteensovittaminen 4. Mitoitusperiaatteet
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) KOIVURANNAN RANTA-ASEMAKAAVA. ENO, KALTIMOJÄRVI Tila Koivuranta
Liite 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) KOIVURANNAN RANTA-ASEMAKAAVA ENO, KALTIMOJÄRVI Tila Koivuranta 41-56 13.1.2019 Suunnittelualueen sijainti (kartta MML) Kaavan laatija SUUNNITTELU HALTILAHTI
LisätiedotPienvesistöjen rantaosayleiskaava, eteläosa
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Pienvesistöjen rantaosayleiskaava, eteläosa mielipiteiden vastineet 613-P29372 Ouni Maria Sisällysluettelo 1 mielipide... 1 2 mielipide... 2 3 mielipide... 3 4 mielipide... 4 5 mielipide...
LisätiedotMaisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen
Maisematyöluvat Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen 10.3.2015 Maisematyölupavelvollisuus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden
LisätiedotYleiskaavoitus metsäalueiden. Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto
Yleiskaavoitus metsäalueiden käytön ohjauksessa Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto Osahanketta koskevat julkaisut Pölönen, Ismo & Malin, Kimmo: Yleiskaavoitus metsäalueiden käytön
Lisätiedot1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS
FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden
LisätiedotLAUSUNNOT. KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, 98100 Kemijärvi. 1. Lapin ELY-keskus
1 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, 98100 Kemijärvi tekninen@kemijarvi.fi 9.10.2015 Liite 5 Ehdotusvaiheen nähtävilläoloaikana (28.8 28.9.2015) saatujen lausuntojen (3 kpl) ja mielipiteiden (5
LisätiedotKAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi
Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli
LisätiedotRanta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa.
Ranta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa. - Taustalla 1.4.2016 voimaan tulleenmaankäyttö- ja rakennuslain muutos, jossa poikkeamistoimivalta on siirtynyt kunnille.
LisätiedotKäytännön esimerkkejä kaavoituksen vaikutuksista toimijaan. Janne Soimasuo Ympäristöpäällikkö. Metsä Group
Käytännön esimerkkejä kaavoituksen vaikutuksista toimijaan Janne Soimasuo Ympäristöpäällikkö 1 12.11.2015 Kaavoitustilanne ja tietojen saanti Kaavatietojen ajantasainen saatavuus puutteellista: yleis-
LisätiedotMAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; ETELÄ-ESPOON LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KIRJE 1 (7) Tiina Peippo Kaupunkitekniikan keskus Luonnonhoitoyksikkö tiina.t.peippo@espoo.fi.fi MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; ETELÄ-ESPOON LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
LisätiedotKOIVULAHDEN OSAYLEISKAAVA
KOIVULAHDEN OSAYLEISKAAVA MITOITUSPERUSTEET 4.12.2018 Page 1 TAVOITTEET 4.12.2018 Page 2 MITOITUKSEN TAVOITTEET Mustasaaren strategisessa yleiskaavassa Koivulahden alueelle määritetty väestönkasvutavoite
LisätiedotSiuruanjoen alaosan rantaosayleiskaava
Siuruanjoen alaosan rantaosayleiskaava Valtuuston tekemät päätökset ohjaavat toimintaa Kaavoitus sisältyy kaupunkistrategiaan Kaavoitus on rakennusjärjestyksen mukainen toimenpide Kaavoitukseen on varattu
Lisätiedot(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS
(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan
LisätiedotYhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014
Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti
LisätiedotMÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA
MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA KORJATTU KAAVAEHDOTUS 10.6.2002 Kaavamerkinnät ja -määräykset KYLÄALUE Yleiskaavalla ei osoiteta alueelle uutta rakennusoikeutta. ERILLISPIENTALOJEN
LisätiedotUuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2.
RISTIINA LÖYTÖ-VITSIÄLÄ-HEIMARI OSAYLEISKAAVA Kaavaehdotus 17.2.1999 Merkintöjen selitykset: AT A KYLÄKESKUKSEN ALUE Olemassa oleva kyläasutuksen alue. ASUNTOALUE Alueelle voidaan rakentaa erillispientaloja
LisätiedotYLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A YLIVIESKAN KAUPUNKI YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.1.2015 P22715 Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastine 1 (39)
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4355/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 218 Asianro 4355/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Maaninka 476-409-4-30 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka
LisätiedotKokemäenjoen rantaosayleiskaavan muutos 3, Kokemäen kaupunki, Luonnosvaihe
Varsinais-Suomi LAUSUNTO 25.02.2019 Diaarinumero VARELY/42/2019 Liite 1 kpl Kokemäen kaupunki kokemaki@kokemaki.fi anne.peltonen@kokemaki.fi Viite: Lausuntopyyntö 03.01.2019 Kokemäenjoen rantaosayleiskaavan
LisätiedotKunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO
Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen
LisätiedotLähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.
RYMÄTTYLÄ ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA VÄLI- JA SISÄSAARISTO 1:10 000 OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET A AM VL VR RA RA-1 RA/0 RM RM/0 Asuntoalue. Rakennuspaikalle saa rakentaa asuinrakennuksen
LisätiedotKaavoituksen metsäapu
23 Lorem ipsum sit amet dolor estres con consequeter lorem ipsum ces lorem ipsum sit amet dolor estares. Kaavoituksen metsäapu Tapio Oy 24.1.2018 1 Kaavoituksen metsäapu Sisällys 1. Metsät kunnan elinvoimatekijänä
LisätiedotLausunnot Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan pelastuslaitos Liikennevirasto 4. 5.
Parikkalan kunta Koirniemen osayleiskaava 17.12.2014 Kaavaehdotus oli nähtävillä 26.6.2014 28.7.2014. Kaavaehdotuksesta saatiin 7 lausuntoa ja 1 muistutusta. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan
LisätiedotTjäruholmen ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos / Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle
Ympäristölautakunta 84 11.06.2014 Kaupunginhallitus 156 18.08.2014 Ympäristölautakunta 94 27.08.2014 Kaupunginhallitus 183 15.09.2014 Kaupunginhallitus 99 20.04.2015 Kaupunginvaltuusto 28 12.05.2015 Kaupunginhallitus
LisätiedotPoikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 )
Kunnanhallitus 79 10.03.2014 Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) 3390/11.111/2014 KHALL 79 Hakija Nimi Eeva ja Paavo Runtti Osoite Lodentie
Lisätiedotkohta 10. (Kirjeellä kuultiin maanomistajaa) - Luvun 2 Muistutukset, muistutus 16. (Kirjeillä kuultiin naapurikiinteistöjen maanomistajia)
Liite 11 Eurajoen kunnanvaltuusto KAAVAN LAATIJAN VASTINE Eurajoen rantayleiskaavan ja rantayleiskaavan muutoksen ehdotus oli nähtävillä 8.9. 7.10.2014. Lisäksi siitä pyydettiin viranomaislausunnot. Muistutusten
LisätiedotYLEISKAAVA METSÄTALOUDEN OHJAAJANA Kaavoituksen vaikutukset Etelä-Suomen metsätalouteen Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää
YLEISKAAVA METSÄTALOUDEN OHJAAJANA Kaavoituksen vaikutukset Etelä-Suomen metsätalouteen 29.8.2013 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää HYVINKÄÄ Pohjois-Uudenmaan seutukeskus Asukkaita 46 000 60 km
LisätiedotKÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
1 (7) Tampere / J. Mäkelä 27.8.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen
LisätiedotYleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella
Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Valmisteilla olevat MRL:n muutokset Seminaari, sipoo 13.5.2016 Matti Laitio, ympäristöministeriö Hallitusohjelman kirjauksia Helpotetaan haja-asutusalueiden
LisätiedotLausunnon antaja Lausunnon sisältö Kaavatoimikunnan vastine Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta. Pohjaveden suojelua koskeva määräys on asianmukainen.
Kaavan nimi: Kauttuan keskuksen asemakaavan muutos Luonnos nähtävillä 13.4.-14.5.2015 Kooste saaduista lausunnoista ja mielipiteistä Kaavatoimikunta Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Kaavatoimikunnan
LisätiedotAATILAN RANTA-ASEMAKAAVA
PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 1
NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Korttelin 3325 puistoalueen asemakaavan muutos Klaukkalassa 464/10.02.03/2014 ASRA 57 Nurmijärven kunta aloittaa Klaukkalan korttelin 3325 puistoalueen asemakaavan
LisätiedotLIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ
LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ LIITE 13 HAVAINNEKUVA LIITE 14 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE LIITE 15 VASTINEET KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLOAIKANA SAATUIHIN
LisätiedotKylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä
Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400
LisätiedotLausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö
Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen
Lisätiedotedellytykset yy Kankaanpää
Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen
LisätiedotLIETVESI - SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVA
LIETVESI - SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVA Tämän yleiskaavan perusteella saadaan myöntää maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n ja 116 :n mukaisesti rakennuslupa yleiskaavan mukaiseen rakentamiseen ranta-alueella.
LisätiedotMAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; TAPIOLAN LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KIRJE 1 (5) Tiina Peippo Kaupunkitekniikan keskus Luonnonhoitoyksikkö tiina.t.peippo@espoo.fi.fi MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; TAPIOLAN LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
LisätiedotUlvilan Pappilanlammen alueen asemakaava, Ulvilan kaupunki, ehdotusvaihe
Varsinais-Suomi LAUSUNTO 11.03.2019 Diaarinumero VARELY/5129/2018 Liite 1 kpl Ulvilan kaupunki juha.virola@ulvila.fi Viite: Lausuntopyyntö 15.02.2019 Ulvilan Pappilanlammen alueen asemakaava, Ulvilan kaupunki,
LisätiedotSIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3
SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA
LisätiedotHAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän
LisätiedotEURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.10.2015 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Eurakoski 428 KIINTEISTÖT 6:40, 6:84 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija
LisätiedotIIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus
IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen
LisätiedotKROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA
PARAINEN KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 4.9.2014 Ympäristölautakunta... Ehdotus nähtävänä (MRA 19 ).. Kaavaehdotus
LisätiedotTaajama-alueen osayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Taajama-alueen osayleiskaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21427 annettuihin lausuntoihin I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettelo 1 Hämeen
LisätiedotLausunto Suojarannan ranta-asemakaavan muutos, luonnosvaihe
Varsinais-Suomi LAUSUNTO 20.3.2018 Diaarinumero VARELY/371/2018 Liite 1 kpl Kustavin kunnanhallitus kustavi@kustavi.fi Viite: lausuntopyyntö Lausunto Suojarannan ranta-asemakaavan muutos, luonnosvaihe
LisätiedotNIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 7:38, 7:53, 7:54, 7:56, 7:57 JA 7:67
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 7:38, 7:53, 7:54, 7:56, 7:57 JA 7:67 Kaavaselostus, ehdotus 3.4.2013 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus
LisätiedotSimo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONNOKSEN SELOSTUS
Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONNOKSEN SELOSTUS 17.02.2014 Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200
LisätiedotVASTINE KUSTAVIN KUNTA LÄNSI-VUOSNAISTEN RANTA-ASEMAKAAVA
1 / 5 VASTINE KUSTAVIN KUNTA LÄNSI-VUOSNAISTEN RANTA-ASEMAKAAVA Länsi-Vuosnaisten ranta-asemakaava muutos on ollut kaavaehdotuksena nähtävillä 3.4. 2.5.2018. Kaavaehdotuksesta ei jätetty nähtävilläoloaikana
LisätiedotSODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava
Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA
Lisätiedot2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy
Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi
LisätiedotRakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto
Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Prof. Kai T. Kokko Lapin yliopisto, syksy 2011 Tentit 24.11. ja 26.1. Sisältö Rakentamisrajoitukset Toimenpiderajoitus Rakennuskiellot 1a Ehdollinen
LisätiedotAk-330 Kemmolan asemakaava
Ympäristövirasto / TL 12.03.2013 sivu 1/7 Ak-330 Kemmolan asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS on kooste kaavoitushankkeen keskeisestä tiedosta,
LisätiedotInari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014
LisätiedotKUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA
ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa
Lisätiedot