VIEW TAX & LEGAL. Mullistiko KHO:n tuore päätös siirtohinnoittelukentän? KPMG:n vero- ja lakipalveluiden tiedotuslehti / 2 / 2014.
|
|
- Jarno Oksanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TAX & LEGAL VIEW KPMG:n vero- ja lakipalveluiden tiedotuslehti / 2 / 2014 Mullistiko KHO:n tuore päätös siirtohinnoittelukentän? Tässä numerossa: Suojaa designisi, pidä huolta brändistäsi Kannustinjärjestelmien verokohtelu murroksessa? Viimeaikaista oikeuskäytäntöä arvonlisäverotuksessa
2 Lakipalvelut kasvaa muutos heijastuu nimessä Luet parhaillaan ensimmäistä Tax & Legal View -lehden numeroa. Lehti on edelleen sisällöltään se sama, aiemmin Tax View -nimisenä tunnettu. Lehden nimen muutos johtuu KPMG:n lakipalveluiden jo pitkään vahvana jatkuneesta kasvusta. Lakipalveluissamme työskentelee tällä hetkellä jo noin 40 yritysjuristia ympäri Suomen, jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä veroasiantuntijoiden ja KPMG:n muiden palvelualueiden kanssa. Lakipalveluidemme keskeisimpiä palvelualueita ovat yhtiö- ja työoikeus, yritysjärjestelyt ja -kaupat, sopimukset sekä julkishallinnon juridiset palvelut. Yhdistämällä juridiikan asiantuntemuksemme asiakkaidemme liiketoiminnan laajaan ja syvälliseen ymmärtämiseen pystymme tarjoamaan asiakkaillemme kokonaisvaltaisia ratkaisuja heidän ongelmiinsa. Lehtemme on aiemminkin sisältänyt veroaiheisten artikkelien lisäksi myös juridiikkaa koskevia ajankohtaisia artikkeleita. Juridiikan palveluidemme voimakkaan kasvun johdosta lehdessä tullaan kuitenkin jatkossa näkemään aiempaa enemmän lakiaiheisia artikkeleita verotukseen liittyvien artikkelien rinnalla. Tämän numeron lakiaiheisissa artikkeleissa käsitellään designin ja brändin suojaamista IP-näkökulmasta sekä työntekijän kilpailukieltoa. Yksi lehden ajankohtaisimmista veroaiheisista artikkeleista käsittelee heinäkuussa annettua korkeimman hallinto-oikeuden siirtohinnoittelua koskevaa ratkaisua. Tätä aihetta osittain sivuten kerromme lehdessämme myös KPMG:n veroriitojen ratkaisupalveluista. Veroasioita viranomaisissa ja tuomioistuimissa ratkaistaessa vero-oikeuden aineellisen sisällön tuntemisen lisäksi yhtä tärkeää on tuntea näissä viranomaisissa ja tuomioistuimissa noudatettavat menettelysäännöt. Veroprosessien hoitaminen viranomaisissa ja tuomioistuimissa on KPMG:n veroasiantuntijan perustyötä. Erilaisista viranomaisprosesseista ja niissä noudatettavista menettelysäännöistä meillä on siten vankka käytännön kokemus, jonka tarjoamme asiakkaidemme käyttöön. Lisäksi ruotsinkielisiä lukijoitamme varten lehdessämme on uusi Lex View -osio, jossa ajankohtaisesta oikeuskäytännöstä kirjoitetaan ruotsiksi. Mielenkiintoisia lukuhetkiä! PÄÄTOIMITTAJA Jukka-Pekka Kankaanpää / Vero- ja lakipalvelut P: / E: jukka-pekka.kankaanpaa@kpmg.fi 2 / TAX & LEGAL VIEW
3 Sisällys 25 Mullistiko KHO:n tuore päätös siirtohinnoittelukentän? 4 Suojaa designisi, pidä huolta brändistäsi 6 Veroviranomaisten menettelytavat ja verovelvollisten menettelylliset oikeudet keskeisiä oikean verokohtelun varmistamiseksi veroriidoissa 10 Työntekijän kilpailukielto kuinka estää kallisarvoisen tietotaidon karkaaminen kilpailijalle? 12 Arvonlisäverolain muutoksia vuonna Riskit ulkomaantyöskentelyn suunnittelussa työlupien muuttuva maailma 16 6 Kannustinjärjestelmien verokohtelu murroksessa? 18 Henkilökuvassa: Harri Metso 20 KPMG Nordic GAPP: Kustannussäästöjä haetaan komennuksen aikaisen kompensaation joustoilla 22 Viimeaikaista oikeuskäytäntöä arvonlisäverotuksessa 25 Ajankohtaista 28 KPMG Enterprise palvelee perhe- ja kasvuyritysten bisnestä 30 LEX VIEW: Ny rättspraxis gällande inkomst- och gåvobeskattning TAX & LEGAL VIEW Julkaisija KPMG Oy Ab PL Helsinki puh etunimi.sukunimi@kpmg.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset tax@kpmg.fi Päätoimittaja Jukka-Pekka Kankaanpää Toimitussihteeri Miia Meklin Ulkoasu ja taitto KPMG Painopaikka Uusimaa kpmgfinland KPMG Finland KPMG Finland KPMG Finland 2014 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. Printed in Finland. The views and opinions expressed herein are those of the interviewees/authors and do not necessarily represent the views and opinions of KPMG (KPMG Oy Ab). The KPMG name, logo and cutting through complexity are registered trademarks or trademarks of KPMG International Cooperative, a Swiss entity. The information contained herein is of a general nature and is not intended to address the circumstances of any particular individual or entity. Although we endeavor to provide accurate and timely information, there can be no guarantee that such information is accurate as of the date it is received or that it will continue to be accurate in the future. No one should act on such information without appropriate professional advice after a thorough examination of the particular situation. TAX & LEGAL VIEW / 3
4 Mullistiko KHO:n tuore päätös siirtohinnoittelukentän? Teksti: Antti Lehtonen Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi heinäkuussa siirtohinnoittelua koskevan ratkaisun (KHO 119:2014), jossa selkeytettiin OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden asemaa suhteessa Suomen verolainsäädäntöön sekä tehtiin rajanveto siirtohinnoitteluoikaisusäännöksen (Verotusmenettelylain, VML 31 ) ja yleisen veronkiertonormin (VML 28 ) välillä. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että KHO pyrki tarkemmin määrittämään rajat joiden sisällä veroviranomaisilla on mahdollisuus puuttua verovelvollisen valitsemaan liiketoimen muotoon. Tapaus tuli ensikertaa julkisuuteen kesän 2013 alussa, kun Helsingin hallinto-oikeus totesi, että oikeustoimen oikeudellisen muodon sivuuttamiseen siirtohintaoikaisuna (niin sanottu uudelleenluonnehdinta) ilman yleisen veronkiertonormin soveltamista tulee suhtautua varauksellisesti. KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta, mutta antoi yksityiskohtaisemmat perustelut. Päätöksen taustaa ja KHO:n perustelut Oikeustapauksessa oli kyse tilanteesta, jossa suomalainen yhtiö oli saanut luxemburgilaiselta emoyhtiöltään hybridilainan. Laina oli otettu konsernin IFRS-standardin mukaisen omavaraisuusasteen parantamiseksi, yhtiön pankkirahoituksen saamisen edellytysten täyttämiseksi ja toiminnan turvaamiseksi. Annettu laina luokiteltiin IFRS-standardin mukaisesti yhtiön omaan pääomaan. Konserniverokeskus ja Konserniverokeskuksen oikaisulautakunta pitivät lainaa tosiasialliselta luonteeltaan oman pääoman ehtoisena sijoituksena, jolle maksettava korvaus ei ollut maksajalle verotuksessa vähennyskelpoinen meno. Yhtiö valitti Helsingin hallinto-oikeuteen, jonka mukaan lainan oikeudellisen muodon sivuuttaminen siirtohinnoitteluoikaisuna ei ole mahdollista, sillä oikeustoimen oikeudellisen muodon sivuuttaminen verotuksessa edellyttää erillisen veronkiertonormin soveltamista. Tapauksessa ei kyseistä normia sovellettu, joten hallinto-oikeus palautti asian Konserniverokeskukseen maksetun koron markkinaehtoisuuden selvittämiseksi. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö valitti hallinto-oikeuden päätöksestä KHO:oon. KHO tutki tapauksen tosiseikat ja totesi, ettei hybridilainainstrumenttiä voida pitää tapauksessa oman pääoman luonteisena sijoituksena. Seuraavaksi KHO otti ratkaistavakseen kysymyksen, voidaanko lainajärjestely sivuuttaa verotuksessa ja uudelleenluonnehtia siirtohinnoitteluoikaisuna oman pääoman ehtoiseksi sijoitukseksi. KHO:n mukaan siirtohinnoitteluoikaisusäännös oikeuttaa liiketoimen ehtojen tarkastelun. Jos liiketoimen ehdot eivät ole markkinaehtoisia, voidaan ehtoja oikaista sen osapuolen verotuksessa, jonka verotettava tulo on jäänyt markkinaehtoisuudesta poikkeamisen vuoksi alemmaksi. Edelleen KHO:n mukaan oikeustoimen verotuksellinen uudelleenluonnehdinta merkitsee pelkkään hinnoitteluoikaisuun verrattuna merkittävää jälkikäteistä puuttumista siihen, minkälaisilla liiketoimilla osapuolet ovat sopimusvapauden puitteissa järjestäneet keskinäiset suhteensa. Liiketoimen uudelleenluonnehdinta muuksi kuin alun perin toteutetuksi liiketoimeksi aiheuttaa usein myös sen, että menon vähennyskelpoisuus evätään kokonaisuudessaan. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että liiketoimen uudelleenluonnehdinta viranomaisen esittämällä tavalla edellyttäisi selkeän, toimenpiteen oikeuttavan säännöksen, eikä VML 31 :n soveltamisalaa voida laajentaa verosopimuksen taikka OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden perusteella. KHO on aiemmissa siirtohinnoittelua koskevissa päätöksissä todennut ohjeiden olevan kansainvälisen standardin asemassa ja siten tärkeä tulkintalähde markkinaehtoperiaatteen sisällön tulkinnalle. Nyt käsiteltävässä päätöksessä KHO tarkensi aiempia lausumiaan siten, että OECD:n siirtohinnoitteluohjeilla on tulkintaa ohjaava vaikutus vain siirtohin- 4 / TAX & LEGAL VIEW
5 noitteluoikaisun soveltamisalalla, eikä soveltamisalaa laajentavaa vaikutusta, toisin kuin veroviranomaiset ovat asiaa tulkinneet. Kaksi hallintoneuvosta jättivät eriävät perustelut tapauksen oikeudellista arviointia koskien. Perusteluiden mukaan verotus ei voi perustua OECD:n siirtohinnoitteluohjeisiin ilman lain tukea, mutta joissakin tilanteissa ehtojen arviointi sen perusteella, mitä riippumattomien osapuolten olisi arvioitu sopineen, voi johtaa toimenpiteiden verotuksellisen luonnehdinnan muuttumiseen. Tapauksen jälkipuinti Konserniverokeskus on päätöksen julkaisun jälkeen antanut tiedotteen, jonka mukaan annettu linjaus otetaan huomioon tulevassa toiminnassa. Tiedotteen mukaan Konserniverokeskus on tehnyt kolme liiketoiminnan uudelleenluonnehdintaan perustuvaa verotustoimenpidettä sekä tutkinut muutamia tapauksia, jotka kaikki raukeavat, ellei tilanteisiin liity selvää veronkiertoa. Liiketoimen markkinaehtoisuuden tarkastelu on laajaa. Se sisältää välttämättömänä elementtinä aina liiketoimen ehtojen tarkastelun lisäksi etuyhteysliiketoimen osapuolten toimintojen ja riskien tarkastelun. KHO:n ratkaisu tuo epäilemättä selvyyden päätöksen kaltaisiin melko selkeisiin tapauksiin, joissa liiketoimen luonnetta on mahdollista tarkastella kirjanpito- ja muun asiakirja-aineiston perusteella ja joissa liiketoimen oikeudellinen muoto sivuutetaan täysin ja järjestelyn verotuksellinen kohtelu muuttuu uudelleenluonnehdinnan takia merkittävästi. Rajanvetotapauksia nousee epäilemättä esille tilanteissa, joissa liiketoimi on osa monimutkaisempaa liiketoimintakokonaisuutta ja jonkin ei-markkinaehtoisena pidetyn ehdon tai ehtojen tulkinta johtaa loppujen lopuksi laajempaan muutokseen osapuolten riskien jakautumisessa. Olemme nähneet jo verotarkastustapauksia, joissa Konserniverokeskus on alustavan verotarkastuskertomuksen jälkeen perääntynyt verotusehdotuksesta liiketoimen sivuuttamisena ja uudelleenluonnehdintana sekä muuttanut kantaansa siten, että ehdotettu oikaisu perustellaan liiketoimen uudelleenhinnoitteluna. Näkemyseroja tulee siten olemaan esimerkiksi tilanteissa, joissa liiketoimen yksittäisiä ehtoja muutetaan, ehtojen merkitystä painotetaan eri tavalla tai liiketoimeen sovelletaan eri siirtohinnoittelumenetelmää. Näissä tilanteissa KHO joutuu vielä todennäköisesti palaamaan uudelleenluonnehdintakysymykseen tulevaisuudessa. LISÄTIETOJA: Antti Lehtonen / Siirtohinnoittelu P: / E: antti.lehtonen@kpmg.fi Eric Sandelin / Siirtohinnoittelu P: / E: eric.sandelin@kpmg.fi TAX & LEGAL VIEW / 5
6 Brändi on yrityksen henkistä pääomaa, joka on yhtä tärkeää kuin se, mitä yhtiön taseessa näkyy. 6 / TAX & LEGAL VIEW
7 SUOJAA DESIGNISI, PIDÄ HUOLTA BRÄNDISTÄSI Teksti: Heidi Härkönen Yrityksen brändi on paljon muutakin, kuin sen aiheuttamat mielikuvat kuluttajissa. Arvokas brändi on lyömätön kilpailuetu. Brändi ei kuitenkaan synny itsestään. Se vaatii huolellista suunnittelua ja usein myös rekisteröintejä. Tässä kohtaa apuun tulevat erilaiset immateriaalioikeudet. Immateriaalioikeuksista käytetään usein lyhennettä IPR (intellectual property rights) tai nimitystä aineettomat oikeudet. Viimeksi mainittu kuvaa asian luonnetta hyvin, sillä immateriaalioikeudet eivät ole mitään konkreettista tai käsin kosketeltavaa, mutta ne näyttäytyvät meille usein fyysisten kappaleiden, kuten kirjojen, vaatteiden, taulujen ja elokuvien kautta. Immateriaalioikeuksilla suojataan muun muassa erilaisia innovaatioita. Siksi nämä oikeudet ovat erityisen tärkeitä aloilla, joilla luovuus on valttia, kuten muoti- ja designteollisuudessa, lasi- ja korumuotoilussa, musiikki- ja elokuvateollisuudessa sekä journalismin alalla. Mihin immateriaalioikeuksia tarvitaan? Immateriaalioikeudellinen toimintasuunnitelma on elintärkeä kaikille yrityksille, jotka hyödyntävät liiketoiminnassaan muotoilua ja designia. Hyvään ja toimivaan immateriaalioikeudelliseen toimintasuunnitelmaan kuuluu niin sanotun brändiarvon saavuttaminen. Brändiarvo ilmenee esimerkiksi seuraavalla tavalla: Kun tavallista, marketissa myytävää t-paitaa ei voi hinnoitella paria kymppiä kalliimmaksi laadusta riippumatta, voi tunnettu muotitalo pyytää vastaavasta, hyvin yksinkertaisesta vaatekappaleesta satoja euroja ja kauppa käy. Koska tunnetulla muotitalolla on korkea brändiarvo, kuluttajat ovat valmiita maksamaan sen tuotteista huomattavasti suurempia summia kuin tuntemattomien merkkien tuotteista. Edellä kuvatun kaltaisen brändiarvon saavuttaminen vaatii kuitenkin paljon aikaa ja vaivaa, mutta se on yleensä tavoittelemisen arvoista. Korkea brändiarvo mahdollistaa entistä suurempien katteiden lisäämisen yrityksen myymille tuotteille ja sitä kautta vaikuttaa positiivisesti yrityksen tulokseen. Brändi on yrityksen henkistä pääomaa, joka on yhtä tärkeää kuin se, mitä yhtiön taseessa näkyy. Miten mahdollisimman korkea brändiarvo sitten saavutetaan? Selvää on, että brändin luominen ja ylläpitäminen vaativat paljon erilaisia rekisteröintejä. Erilaisten immateriaalioikeudellisin keinoin pystytään suojaamaan yrityksen aineetonta omaisuutta ja sitä kautta vaikuttamaan yrityksen brändin vahvistamiseen. Toiminimi suojaa yrityksen nimen Liiketoimintaa aloittaessaan yritys joutuu yleensä ensiksi valitsemaan itselleen sopivan ja brändiä kuvaavan toiminimen. Yrityksen toiminimi on elinkeinonharjoittajan liiketoiminnassaan käyttämä nimi eli yleensä se nimi, jolla yritys tunnetaan markkinoilla. Toiminimi voi olla yrittäjän oma nimi, keksitty sana tai sanojen yhdistelmä. Pääsääntö on, että mitä mielikuvituksellisempi toiminimi, sitä helpommin se jää mieleen. Siksi toiminimen kehittelyyn kannattaa panostaa. Kun yritykselle on keksitty sopiva toiminimi, kannattaa varmistaa, että yritys saa myös yksinoikeuden käyttää sitä. Yksinoikeuden toiminimeen saa rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla. Käytännössä rekisteröiminen on kuitenkin huomattavasti parempi vaihtoehto. Rekisteröinnin avulla yksinoikeuden toiminimeen saa heti, kun taas vakiinnuttaminen vaatii vuosien, ellei jopa vuosikymmenten toimintaa rekisteröimättömällä toiminimellä, eikä yksinoikeus siltikään ole taattu. Kun toiminimi on rekisteröity, saa yritys suojaa myös kilpailijoita vastaan. Rekisteröimisen myötä toinen elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää rekisteröityyn toiminimeen sekoitettavissa olevaa nimeä. Tavaramerkki on brändin tunnus Tavaramerkin tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Tavaramerkki on eräänlainen brändin tunnus, joka erottaa yrityksen tuottamat tavarat tai palvelut kilpailijoiden tuotteista. Kuten toiminimi, myös tavaramerkki antaa haltijalleen yksinoikeuden käyttää merkkiä. Tavaramerkki voi olla esimerkiksi yrityksen nimi, logo tai mainonnassa käytettävä iskulause. Näiden lisäksi tavaramerkiksi voidaan rekisteröidä vaikkapa väri. Esimerkiksi Fazerin sininen (sävy Pantone 280 C) on rekisteröity tavaramerkki. Rekisteröitävän merkin tulee olla graafisesti esitettävissä. Brändin rakentamista ja suojelemista ajatellen tavaramerkki on välttämätön elementti. Tavaramerkki tarjoaa paljon muitakin hyötyjä kuin yksinoikeuden. Tavaramerkkiä voidaan lisensioida, myydä, pantata tai sitä vastaan voidaan saada rahoitusta. Se voi siten olla varsin arvokas rekisteröinti. Tavaramerkkirekisteröintiä voi hakea missä vaiheessa tahansa. Uutuusvaatimusta ei ole. Rekisteröintiä voi hakea joko Suomen tai Euroopan yhteisön laajuisena, jolloin rekisteröinti kattaa kaikki TAX & LEGAL VIEW / 7
8 Varsinkin klassikoksi ja pitkäaikaiseen myyntiin tarkoitetut mallit kannattaa rekisteröidä. EU-maat. Nykyään EU-tavaramerkki on hyvin suosittu suojaustapa. Kun tavaramerkki on rekisteröity, sitä kannattaa myös käyttää. Käytön kanssa tulee kuitenkin olla tarkkana. Tavaramerkkisuoja voi nimittäin olla voimassa periaatteessa ikuisesti, mutta vain, jos merkki on todella käytössä. Sen sijaan jos tavaramerkkitermiä käytetään yleissananomaisesti kaikista vastaavanlaisista tuotteista, saattaa tavaramerkki menettää erottamiskykynsä eli vesittyä ja näin menettää suojansa. Esimerkiksi sana kännykkä on Nokia Oyj:n rekisteröimä tavaramerkki, mutta kännykästä on tullut sittemmin yleissana tarkoittamaan kaikkia matkapuhelimia valmistajasta riippumatta. Mallioikeus suojaa tuotteen ulkomuotoa Mallirekisteröinti on oiva suojamuoto kaikille tuotteille, joiden kantava idea on tuotteen design ja ulkoasu. Siksi kaikki tuotteet, joiden muotoiluun on kunnolla panostettu, kannattaa suojata mallirekisteröinnillä. Kuten tavaramerkkiä, myös mallioikeuden rekisteröintiä voi hakea joko kansallisesti tai Euroopan laajuisena. On kuitenkin huomattava, että mallin on oltava uusi ja yksilöllinen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos vaikkapa käsilaukun ulkomuoto halutaan rekisteröidä, ei tämä käsilaukku ole saanut olla myynnissä tai esillä esimerkiksi messuilla tai muotinäytöksessä ennen rekisteröintihakemusta. Rekisteröimisen jälkeen mallisuoja on voimassa viisi vuotta kerrallaan, mutta uudistamishakemusten avulla suoja- aikaa voidaan venyttää peräti 25 vuoden mittaiseksi. Varsinkin klassikoksi ja pitkäaikaiseen myyntiin tarkoitetut mallit kannattaa rekisteröidä, jotta ei-toivottuja kopioita ja brändin goodwillin hyväksikäyttöä eli norkkimista vastaan voidaan taistella tehokkaasti. Nykyään Euroopan unionin alueella voi saada myös rekisteröimättömän mallin suojaa. Rekisteröimätön mallisuoja on voimassa kolme vuotta, eikä sitä voi uudistaa. Rekisteröimätön mallisuoja tuo pieniä helpotuksia nopealiikkeisten teollisuudenalojen, kuten muotiteollisuuden arkeen, sillä sen avulla jokaista tuotetta ei tarvitse rekisteröidä mallirekisteriin. On kuitenkin huomattava, että rekisteröimätön mallisuoja antaa suojaa ainoastaan identtisiä tai lähes identtisiä kopioita vastaan. Tekijänoikeus vaatii luovuutta Eräs yleinen harhaluulo on, että tekijänoikeus suojaa automaattisesti lähes mitä tahansa tekstiä, valokuvaa, piirrosta tai säveltä. Tekijänoikeus vaatii syntyäkseen kuitenkin teoskynnyksen ylittymisen. Teoskynnyksen ylittämiseen vaaditaan itsenäinen ja omaperäinen luovan työn tulos. Kärjistäen voisi sanoa, että mitä taiteellisempi työ on kyseessä, sitä todennäköisemmin teoskynnys on ylittynyt ja tekijänoikeus on syntynyt. Esimerkiksi haute couture -muotiluomus saa paljon todennäköisemmin tekijänoikeussuojan puolelleen verrattuna yksinkertaiseen käsilaukkuun. Suomessa tekijänoikeus ei vaadi rekisteröintiä tai minkäänlaista merkkiä (kuten -tunnusta) ollakseen voimassa. Rekisteröintivaatimuksen puuttumisella on kuitenkin sekä hyvät että huonot puolensa: toisaalta tekijänoikeus syntyy itsestään ilman aikaa ja vaivaa vieviä hakemusprosesseja, mutta toisaalta tekijänoikeuden olemassaolosta ei saa minkäänlaista todistusta. Pahimmassa tapauksessa tekijänoikeuden synnystä käydään kamppailua oikeussalissa. Siksi tekijänoikeuksien varaan ei kannata luottaa liikaa jättämällä niitä ainoiksi designinsa suojakeinoiksi, vaan hakea rohkeasti esimerkiksi mallirekisteröintiä. Patentti on keksijän paras ystävä Patentti antaa keksijälle yksinoikeuden keksintönsä hyödyntämiseen. Vastineeksi tästä keksijä joutuu paljastamaan salaisuutensa, eli keksintö tulee patenttihakemuksen myötä julkiseksi. Patentti voidaan myöntää, jos keksintö on uusi, keksinnöllinen ja luonteeltaan tekninen. Voimassaoloaika on 20 vuotta. Patenttia voidaan käyttää niin kuin muutakin omaisuutta. Se voidaan myydä, lisensioida tai sitä vastaan voidaan saada rahoitusta. Design-liitännäisille aloille patentti sopii yleensä aika huonosti, mutta esimerkiksi kemianteollisuus, lääketeollisuus ja teknologiateollisuus elävät patenteista. Rekisteröi verkkotunnus ensimmäisenä Verkkotunnus ei ole immateriaalioikeus samalla tavalla kuin edellä esitetyt aineettomat oikeudet, mutta se on kuitenkin tärkeä osa brändiä ja sen rakentamista. Tärkeintä on, että verkkotunnus on helposti löydettävissä. 8 / TAX & LEGAL VIEW
9 Patentti voidaan myydä, lisensioida tai sitä vastaan voidaan saada rahoitusta. Yleensä verkkotunnuksen ensimmäisenä varanneella on siihen oikeus. Sen vuoksi verkkotunnuksen rekisteröinnin kanssa ei kannata aikailla. Käytetyin ja arvokkain verkkotunnus on.com-verkkotunnus, mutta Suomessa toimittaessa myös.fi-verkkotunnus kannattaa rekisteröidä. Mistä kannattaa aloittaa? Brändin rakentaminen ja suojaaminen kannattaa aloittaa laatimalla immateriaalioikeudellinen toimintasuunnitelma joko yksin tai immateriaalioikeuksiin perehtyneen juristin avustuksella. Toiminnan alkuvaiheessa tulee miettiä asioita pitkällä tähtäimellä. Esimerkiksi mahdollinen kansainvälisille markkinoille suuntautuminen täytyy ottaa huomioon jo tässä vaiheessa. Immateriaalioikeuksien rekisteröimiseen ja brändin suojaamiseen pätee sama viisaus kuin moneen muuhunkin asiaan: ole liikkeellä mieluummin liian ajoissa, kuin liian myöhään. LISÄTIETOJA: Heidi Härkönen / Lakipalvelut P: / E: heidi.harkonen@kpmg.fi TAX & LEGAL VIEW / 9
10 Veroviranomaisten menettelytavat ja verovelvollisten menettelylliset oikeudet keskeisiä oikean verokohtelun varmistamiseksi veroriidoissa 10 / TAX & LEGAL VIEW
11 Teksti: Vesa Paronen Julkisuudessa olevat siirtohinnoittelu- ja muut veroriidat ovat herättäneet keskustelua niihin liittyvien huomattavien taloudellisten intressien sekä ratkaistavien oikeuskysymysten osalta. Oikeuskysymyksissä veroviranomaisten ja verovelvollisten kannat ovat yleensä täysin poikenneet toisistaan. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet veroviranomaisten menettelytavat ja verovelvollisten menettelylliset oikeudet, jotka ovat myös keskeisiä oikean verotuspäätöksen varmistamiseksi. Verotuspäätöksen teko, sen pohjana oleva taustojen selvittely ja muutoksenhaku verotuspäätökseen on sidottu lakisääteisiin muotoihin. Muodot palvelevat verovelvollista takaamalla sen, että viranomaiset ja tuomioistuimet kohtaavat oikeat asiat ja näkökohdat ja käsittelevät ne oikeilla ehdoilla silloin, kun ne viittaavat verovelvolliselle myönteiseen verokohteluun. Esimerkiksi eroa on sillä, käsitteleekö verotuspäätöksen tekijä verotarkastuksen jälkeen verovelvollisen esittämät selvitykset ja perustelut yksityiskohtaisesti ja kohtaa niiden asiallisen vahvuuden vai sivuuttaako hän ne pinnallisesti toteamalla, että verovelvollisen selvitykset eivät anna aihetta verotarkastajien kannan muuttamiseen. Periaatteessa on helppo tehdä virheellinen verotuspäätös, jos ratkaisua ei tarvitse perustella kertomalla, miksi verovelvollisen mahdollisesti hyvinkin perusteelliset selvitykset ja näkökohdat eivät riitä myönteiseen ratkaisuun. Erityisesti muutoksenhakuvaiheessa nousee esiin verovelvollisen oikeus saada aidosti informatiiviset perustelut; ilman niitä muutoksenhaku joudutaan perustamaan usein arvailulle verokohtelun olennaisten piirteiden ja niiden oikeellisuuden arvioinnin suhteen. Viranomaisten ei siis tule turvautua menettelytapoihin, joiden tarkoitus on tarjota heille itselleen oikotie verovelvolliselle kielteiseen verotuspäätökseen, väistää epämiellyttävän kysymyksen käsittely, synnyttää väärä mielikuva verovelvollisen motiiveista tarkasteltavana olevalle liiketoimelle, esittää tapahtumia väärässä valossa, tuoda totuusarvoltaan kiistattomana näyttönä esiin itse kirjaamiaan suullisia kertomuksia, viitata verotuspäätöksen perusteluina verotarkastajan lausuntoon ja niin edelleen. Samanlaisia päätöksentekoprosessin verovelvollisen vahingoksi vääristäviä mekanismeja on verotuksessa tarjolla periaatteessa paljon. Epäilyt tällaisista asetelmista siis siitä, että verovelvolliselle kielteinen verotuspäätös on syntynyt tai syntyy menettelyvirheen rasittamana sekä niistä seuraavat kiistat ja kritiikki ovat käytännössä myös yritysverotuksen arkipäivää. Aihepiirin vaikeus selittänee osaltaan sen, miksi näitä asetelmia näkee usein. Asian käytännön merkitys tulee esiin useimmiten tapauksissa, joissa viranomaiset riitauttavat tarkasteltavana olevan yrityksen tai konsernin yksityisoikeudellisesti laajan, tulkinnallisesti haastavan sopimusrakennelman tai toimintamallin tai sellaisen taustalla olevat motiivit. Viime vuosien siirtohinnoittelua koskevat Erityisesti muutoksenhakuvaiheessa nousee esiin verovelvollisen oikeus saada aidosti informatiiviset perustelut. verotarkastukset ovat hyviä esimerkkejä näistä tapauksista. Tällaiset tapaukset ja viranomaisten toimintatapojen oikeellisuutta koskevat kysymykset näyttävät kulkevan käsi kädessä. Siihen nähden, että verohallinto ja erityisesti Konserniverokeskus ovat jo kymmenkunta vuotta panostaneet nimenomaan suuria taloudellisia intressejä sisältäviin, taustaltaan mutkikkaisiin ja laajoihin verotustapauksiin, on oletettavaa, että myös verovelvollisen menettelyllisiä oikeuksia koskeva ongelmakenttä pysyy ajankohtaisena ja jopa laajenee nykyisestään. KPMG:n Veroriitojen ratkaisuryhmä edustaa ja avustaa jatkuvasti verovelvollisia veroriitojen käsittelyn kaikissa vaiheissa verotarkastuksista ja säännönmukaisesta verotuksesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. LISÄTIETOJA: Vesa Paronen / Yritysverotus P: / E: vesa.paronen@kpmg.fi Antti Leppänen / Yritysverotus P: / E: antti.leppanen@kpmg.fi TAX & LEGAL VIEW / 11
12 Työntekijän kilpailukielto kuinka estää kallisarvoisen tietotaidon karkaaminen kilpailijalle? Teksti: Salha Hanna 12 / TAX & LEGAL VIEW
13 Korkein oikeus antoi heinäkuussa ennakkoratkaisun kilpailukieltosopimuksen pätevyydestä tapauksessa KKO 2014:50 ja muistutti samalla aiheen ajankohtaisuudesta. Erityisesti taloudellisesti haastavina aikoina yrityksen on pohdittava, kuinka pitää avainosaaminen omassa hallussa ja estää kallisarvoisen tietotaidon karkaaminen kilpailijalle. Koska työntekijä saattaa työsuhteensa aikana saada tietoonsa työnantajan toiminnan kannalta olennaisia tietoja tai taitoja, on lainsäätäjä katsonut myös työnantajan tarvitsevan suojaa tilanteissa, joissa työsuhde tällaisen henkilön kanssa päättyy. Siksi laissa on sallittu pätevästi sopia työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan kohdistuvasta työntekijän kilpailukiellosta tietyin rajatuin edellytyksin. Millaista toimintaa kilpailukielto siis suojaa ja millä edellytyksillä siitä voidaan pätevästi sopia? Työsopimuslaissa on esitetty selkeästi sopimukselta vaadittavat muodolliset edellytykset, esimerkiksi sen enimmäiskesto sekä hyväksyttävän sopimussakon enimmäismäärä. Päänvaivaa kuitenkin aiheuttavat kysymykset siitä, minkälaista toimintaa kilpailukielto voi koskea ja millä edellytyksillä kiellosta voi pätevästi sopia. Viimeisimmässä kilpailukieltoa koskevassa ratkaisussaan korkein oikeus muistuttaakin, että kilpailukiellon sallittavuutta tullaan edelleen tarkastelemaan tilannekohtaisesti arvioiden tasapuolisesti niin työnantajan kuin työntekijänkin intressejä. Kilpaileva toiminta ja sen rajoittaminen Työsuhteen aikana työntekijän kilpaileva toiminta on kielletty suoraan lain nojalla ilman sopimustakin. Kilpailukieltosopimus antaa kuitenkin suojaa työnantajalle myös jonkin aikaa työsuhteen päätyttyä. Työntekijän kannalta tällainen sopimus siis merkitsee hänen toimintamahdollisuuksiensa rajaamista tietyksi ajaksi työsuhteen päättymisen jälkeen. Kilpailukiellolla voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta solmia uusi työsopimus entisen työnantajan kilpailijan kanssa sekä työntekijän oikeutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa omaan lukuunsa. Mitä sitten pidetään sellaisena kilpailevana toimintana, jota kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa? Lähtökohdan arvioinnille asettaa työsopimuslaki, jonka mukaan työntekijän on työsuhteen aikana pidättäydyttävä sellaisesta toiminnasta, joka ilmeisesti vahingoittaisi hänen työnantajaansa hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Oikeuskäytännössä kilpailevaa toimintaa arvioitaessa on otettu huomioon muun muassa yhteisöjen toimialojen samankaltaisuus sekä tuote- ja maantieteelliset markkinat. Myös kilpailevan toiminnan valmistelu on työsuhteen kestäessä kielletty. Selvää on, että työsuhteen jälkeiseen aikaan kohdistuvaa kilpailukieltoa ei voida ymmärtää ainakaan laajemmin kuin mitä kilpailukiellolla ymmärretään työsuhteen aikana. Jos työntekijän toiminta on siis työsuhteen aikana ollut sallittua, sitä on pidettävä sallittuna myös työsuhteen päätyttyä. Erityisen painavat syyt Kilpailukieltosopimuksen pätevyys edellyttää aina erityisen painavien syiden TAX & LEGAL VIEW / 13
14 KPMG:n työoikeustiimi apunasi ympäri Suomen E: Keijo Putkonen Oulu P: Johanna Uusitalo Tampere / Helsinki P: Maiju Kurvi Helsinki P: Anu Punavaara Helsinki P: Salha Hanna Helsinki P: Anu Vormisto Turku P: olemassaoloa. Työsopimuslain mukaan perusteen erityistä painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liike- tai ammattisalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta, samoin kuin työntekijän asema ja tehtävät. Tavallisesti on katsottu, että erityisesti sellaisiin työtehtäviin, joihin liittyy tuotekehitys-, tutkimus tai muuta vastaavaa toimintaa, voidaan hyväksyttävämmin liittää kilpailukieltoehto. Korkein oikeus on todennut, että kilpailukieltosopimus on pääsääntöisesti tarpeen työnantajan etujen turvaamiseksi. Sopimuksella voidaan pyrkiä suojaamaan myös esimerkiksi työnantajan asiakkaan etuja ja asemaa. Kuitenkaan sellainen sopimus, jolla pyrittäisiin ainoastaan rajoittamaan vapaata kilpailua tai sitomaan työntekijä perusteettomasti työnantajaan, ei voisi olla hyväksyttävissä työsopimuslain mukaisena sallittuna kilpailukieltosopimuksena. Työnantajalla on siis korkeimman oikeuden mukaan oltava aito työsuhteeseen perustuva suojan tarve. Työnantajan suojan tarpeen arviointiin vaikuttaa ennen kaikkea työnantajan intressi suojata liike- ja ammattisalaisuuksiaan. Tavallisesti on katsottu, että erityisesti sellaisiin työtehtäviin, joihin liittyy tuotekehitys-, tutkimus tai muuta vastaavaa toimintaa, voidaan hyväksyttävämmin liittää kilpailukieltoehto. Myös muun muassa tiedot työnantajayrityksen asiakassuhteista ja asiakkaiden kanssa solmittujen sopimusten ehdoista on katsottu liikesalaisuuksiksi. Korkein oikeus onkin aikaisemmin todennut, että liikesalaisuutena voidaan yleensä pitää sellaisia yritykselle ominaisia, sen liiketoimintaan liittyviä seikkoja, jotka eivät ole yleisesti tunnettuja ja joiden salassa pitämisellä on merkitystä yritykselle (KKO 2003:19). Kilpailukiellon tarkoituksena on siis suojata myös sellaista yrityksen erityisosaamista ja tietotaitoa, joita ei voi suojata muilla keinoin kuten immateriaalioikeuksin. Koska työnantajan intressien ohella toisessa vaakakupissa on huomioitava työntekijän mahdollisuus hankkia toimeentulonsa ammattitaitoaan vastaavalla työllä valitsemassaan työpaikassa, myös työntekijän asemaa ja tehtäviä työnantajaorganisaatiossa on pohdittava kilpailukiellon hyväksyttävyyttä arvioitaessa. Tässäkin arvioinnissa merkitystä on nimenomaan työntekijän tosiasiallisella eikä muodollisella asemalla. Jos työntekijä saa tehtäviensä kautta tietoonsa työnantajalle kilpailullisesti merkittävää tai suojattavaa tietoa esimerkiksi tuotekehittelyn tai asiakassuhteiden hoitamisen seurauksena, on kilpailukiellosta sopiminen sallittavampaa. Käänteisesti taas pelkästään suorittavaa työtä tekevän työntekijän kanssa ei lähtökohtaisesti ole sallittua sopia kilpailukiellosta. Kilpailukieltoa harkittaessa on hyvä pohtia, millaisia tietoja tai taitoja sopimuksella pyritään turvaamaan ja millaisista työtehtävistä kunkin työntekijän kohdalla on kyse. On myös hyvä pitää mielessä, että kilpailukieltosopimus ei ole ainoa keino suojata yrityksen liike- ja ammattisalaisuuksia, sillä työnantaja ja työntekijä voivat sopia myös tärkeänä pidettävien tietojen salassapidosta erikseen salassapitosopimuksella tai työsopimukseen otettavalla salassapitoehdolla. 14 / TAX & LEGAL VIEW
Yritysten investoinnit - verosuunnittelunäkökulma. kulma TAX
Yritysten investoinnit - verosuunnittelunäkökulma kulma TAX Timo Torkkel Senior Tax Partner Helsinki 28.9.2010 Esityksen rakenne Investoinnit verotuksen kannalta Viimeaikaisia keskusteluteemoja Verolaskenta
LisätiedotKaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari. OTK, KTM KPMG Oy Ab. Tampere 1.4.
Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari OTK, KTM KPMG Oy Ab Tampere 1.4.2014 Mitä myydään? Osakekaupan ja liiketoimintakaupan eroavaisuuksia Osakekauppa
LisätiedotApurahojen verotus. Fulbright Center 12.5.2015
Apurahojen verotus Fulbright Center 12.5.2015 Apurahojen verotus - yleistä Seuraavat apurahat ovat tuloverolain mukaan verovapaita: Valtiolta, kunnalta muulta julkisyhteisöltä tai Pohjoismaiden neuvostolta
LisätiedotAINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA
AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA 1 Tämä huoltokirja on tarkoitettu yrityksesi aineettoman omaisuuden tunnistamiseen, oman osaamisen ja työn tulosten suojaamiseen sekä niiden hallintaan ja hyödyntämiseen.
LisätiedotLBOyrityskauppojen. vaikutus Suomen pääomamarkkinoilla. Elokuu 2012
LBOyrityskauppojen vaikutus Suomen pääomamarkkinoilla Elokuu 1 Top 5 Buy-outit ja IPO:t Buy-out-sijoitukset muodostavat merkittävän 1 osan Suomen 1 pääomamarkkinasta. 8 Top-5 IPO:t Top-5 Buy-outit Buy-out-sijoituksia
LisätiedotJURIDIIKKA YRITYKSEN BRÄNDIN SUOJAAMISEN APUNA
JURIDIIKKA YRITYKSEN BRÄNDIN SUOJAAMISEN APUNA Juhani Ekuri asianajaja, varatuomari ASIANAJOTOIMISTO Esityksen rakenne mikä on brändi? miten brändi suojataan? miten brändin loukkauksilta puolustaudutaan?
LisätiedotOsakassopimus. päivän vara? Vesa Ellonen
Osakassopimus tiekartta vai pahan päivän vara? Vesa Ellonen Technopolis 22.8.2013 Osakassopimus Osakassopimus on osakeyhtiön osakkeenomistajien välinen sopimus, jossa sovitaan esimerkiksi yhtiön - hallintoon
LisätiedotMarkkinaehtoperiaatteen soveltamisesta. Sami Laaksonen Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfotilaisuus
Markkinaehtoperiaatteen soveltamisesta Sami Laaksonen Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfotilaisuus 24.10.2014 Markkinaehtoperiaate Siirtohinnoittelu perustuu markkinaehtoperiaatteeseen (arm s length
LisätiedotLausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus
1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta
LisätiedotLiiketoiminta Venäjän muuttuneessa Business-ympäristössä. Risto Rausti ja Taija Kaivola 22.5.2015
Liiketoiminta Venäjän muuttuneessa Business-ympäristössä Risto Rausti ja Taija Kaivola 22.5.2015 Esityksen kulku Sivu Liiketoimintaympäristö [2] Lainsäädännön kehitys ja muutokset [3] Tytäryhtiön raportointi
LisätiedotOmistusstrategian vaihtoehdot KPMG:n näkemys
Omistusstrategian vaihtoehdot KPMG:n näkemys Lahden kaupunki KPMG, Neuvonantopalvelut 14.10.2019 0 Energia-alan murros Sisäiset muuttujat Ulkoiset muuttujat Riskien keventäminen Uusien palveluiden kehittäminen
LisätiedotSukupolvenvaihdos ja verotus 4.2.2015
Sukupolvenvaihdos ja verotus 4.2.2015 Koottuja kommentteja Yhtiöllä menee huonosti, ei omistusta nyt kannata siirtää Lahjaveroa ei sitten makseta yhtään! Perintövero poistuu, odotellaan kaikessa rauhassa
LisätiedotInnovaatioseteli Palveluntuottajaan sovellettavat ehdot Jan Ljungman Legal Counsel
Innovaatioseteli Palveluntuottajaan sovellettavat ehdot 12.10.2016 Jan Ljungman Legal Counsel Tausta - Julkinen tukitoimenpide - Sovellettava EU:n sisämarkkina ja kilpailusääntelyä - Viranomaisvelvoitteet
LisätiedotLaki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti
LisätiedotIdeasta Liiketoimintaan, Marjut Lattu-Hietamies, Eurooppapatenttiasiamies / Berggren Oy
Ideasta Liiketoimintaan, 23.11.2016 Marjut Lattu-Hietamies, Eurooppapatenttiasiamies / Berggren Oy LIIKEIDEASI JA LIIKETOIMINTA- SUUNNITELMASI KIRKASTAMINEN Mihin tarpeeseen tuotteesi on vastaus? Mitä
LisätiedotRovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään 0 Sisällysluettelo KPMG:n yhteyshenkilö toimeksiantoon liittyen: Antti-Pekka Keränen Tax and Legal Services Senior Manager Tel: +358
LisätiedotMuuntautuvan palvelusisällön haasteet hankintasopimuksen sisällön kannalta
Muuntautuvan palvelusisällön haasteet hankintasopimuksen sisällön kannalta 27.5.2014 Jan Ljungman Legal Counsel Yleistä julkisten hankintojen lainsäädännöstä ja sopimussisällöstä Hankintalaki säätelee
LisätiedotFashion Law uutta oikeudenalojen kentällä
Fashion Law uutta oikeudenalojen kentällä Asianajajaliiton nuorten aamiaistilaisuus 10.9.2015, ravintola Sunn Heidi Härkönen Legal counsel KPMG Oy Ab Sisältö MUOTIOIKEUS ELI FASHION LAW MITÄ SE ON? 1.
LisätiedotTeollisoikeudet. Olli Pitkänen
Teollisoikeudet Olli Pitkänen Patentti Patentti tekijänoikeus Tekijänoikeus suojaa luovuutta itsenäinen, omaperäinen, tekijän persoonallisuus ei muotovaatimuksia ilmiasu, implementointi Patentti suojaa
LisätiedotAsianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy
Helsinki Oy SIIRTOHINNOITTELUA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET, SUUNNITTELU JA DOKUMENTOINTI OTM Silja Takalo-Eskola Helsinki Oy Toisiinsa etuyhteydessä olevien yritysten välisten liiketoimien hinnoittelua Kyse konsernin
LisätiedotAJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko
AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet
LisätiedotAjankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014
Ajankohtaista verotuksesta Terhi Järvikare KHO:2014:119 A Oy sai luxemburgilaiselta pääomistajayhtiöltä 15 milj. euron lainan 2009 ja vaati korkoja vähennettäväksi v. 2009 1,337 milj. euroa Hybridilaina:
LisätiedotMitä start-up -yritys odottaa PRH:n palveluilta? OTK Maria Rehbinder, Legal Counsel (IPR),Aalto-yliopisto http://copyright.aalto.
Mitä start-up -yritys odottaa PRH:n palveluilta? OTK Maria Rehbinder, Legal Counsel (IPR),Aalto-yliopisto http://copyright.aalto.fi Start-up -yritys toimijoita http://ace.aalto.fi/en/ The aim of Aalto
LisätiedotTyöoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013
Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013 Johanna Uusitalo Työoikeuden asiantuntija, varatuomari Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä
LisätiedotElinkeinoverotus - Konserniverotus 3. Apulaisprof. Tomi Viitala
Elinkeinoverotus - Konserniverotus 3 Apulaisprof. Tomi Viitala Siirtohinnoittelu Siirtohinnoittelulla tarkoitetaan hinnoittelua samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välisissä liiketoimissa Konserninsisäisiä
LisätiedotKonkreettisia etuja aineettomista oikeuksista
Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista www.kolster.fi Kolster on IPR-asiantuntija Kolster Oy Ab on teollisoikeuksiin tai laajemmin immateriaalioikeuksiin (IPR, Intellectual Property Rights) erikoistunut
LisätiedotArvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa
Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Maaliskuu 2013, Varatuomari Joachim Reimers Kansainvälisessä kaupankäynnissä myydään usein useampaan kertaan peräkkäin
LisätiedotTeollisoikeuksilla kilpailuetua
Teollisoikeuksilla kilpailuetua milloin asiamiehen kokemusta kannattaa hyödyntää? TYP 2014 23.10.2014 Håkan Niemi Kolster Oy Ab Pohjalainen 13.10.2014 Pohjalainen 13.10.2014 Pohjalainen 20.10.2014 2 3
LisätiedotVerotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala
Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Keskeisiä käsitteitä VML = Verotusmenettelylaki Huom! VML:ään tullut ja tulossa merkittäviä muutoksia v. 2017-2019 Verovuosi
Lisätiedot30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen
Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti
LisätiedotVerotukseen liittyviä näkökohtia. Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori
Verotukseen liittyviä näkökohtia Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori Muutosesitys tuloverolakiin ja arvonlisäverolakiin Säädökset vastaavat
LisätiedotHankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja. Janne Vesa
Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja Janne Vesa 19.11.2015 Arvioinnin tavoite Arvioinnin tavoitteena oli arvioida hankkeen: tavoitteita tehdäänkö oikeita asioita? toteutusta tehdäänkö
LisätiedotSOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]
SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)
LisätiedotSOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA
SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus
LisätiedotTilintarkastukset ja niiden antama oppi
GLOBAL SERVICE / INDUSTRY Tilintarkastukset ja niiden antama oppi AUDIT / TAX / ADVISORY / LINE OF BUSINESS 5.3.2008 Lisbet Kontula KHT Sisältö Sisäinen valvonta Olennaiset havainnot vuodelta 2007 Olennaiset
LisätiedotTiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto
Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen
LisätiedotVerotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala
Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Keskeisiä käsitteitä VML = Verotusmenettelylaki Verovuosi Tuloverotuksessa kalenterivuosi, jolta veroilmoitus on annettava
LisätiedotSiirtohinnoittelukuulumisia korkeimmasta hallinto-oikeudesta
Siirtohinnoittelukuulumisia korkeimmasta hallinto-oikeudesta Vesa-Pekka Nuotio, oikeusneuvos, OTT Verohallinnon siirtohinnoittelun asiakasinfo 8.5.2019 Johdantoa KHO:ssa on viime vuosina ollut esillä useita
LisätiedotHelsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet
Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Verotietoisku 16.3.2016 Pääomasijoitus oman pääoman ehtoinen sijoitus tai yrityskauppa Oman pääoman ehtoinen sijoitus Osakekauppa Kauppahinta
LisätiedotALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija
ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010 Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset 1.7.2010 lukien Laki AVL:n muuttamisesta 29.12.2009 nro 1780/2009 Yleinen arvonlisäverokanta
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Laskelma Helsingin Seniorisää arvosta tuloverotuksen pohjaksi
HELSINGIN KAUPUNKI Laskelma Helsingin Seniorisää äätiön n kiinteistöjen arvosta tuloverotuksen pohjaksi ADVISORY Leif-Erik Forsberg KHT, JHTT Toimitusjohtaja KPMG Kunta Oy 5.8.2009 Toimeksiannon taustaa
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0189/101. Tarkistus. Pervenche Berès, Hugues Bayet S&D-ryhmän puolesta
1.6.2016 A8-0189/101 101 Johdanto-osan 7 a kappale (uusi) (7 a) Immateriaalioikeuksiin, patentteihin ja tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyviä verojärjestelyjä käytetään laajalti koko unionissa. Monet
LisätiedotMiten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa?
Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa? 8:30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9:00 9:20 Tervetuloa - seminaarin avaus Aineeton oikeus käytännössä ja julkinen rahoitus Tapani Saarenpää, asiantuntija,
Lisätiedot2. Osakeyhtiön purkamisen verokohtelu yhtiön ja sen osakkaan verotuksessa?
Yritysverotus Erikoistumisjakso Kuulustelu 15.12.2016 osakkeenomistajat tekevät sijoitukset SVOP-rahastoon muussa kuin osakeomistuksen Yritysverotus Erikoistumisjakso Kuulustelu 24.11.2016 1. Mitä tarkoitetaan
LisätiedotBUSINESS BREAKFAST Tarvitaanko sopimuksia?
BUSINESS BREAKFAST Tarvitaanko sopimuksia? Oulu, 4.10.2013 OTK, VT Anu Kangasniemi Agenda Sopimusten hyödyistä ja sudenkuopista Riskienhallinnasta Osakassopimus - tiekartta vai pahan päivän vara? 1 Kirjallisen
LisätiedotVerotarkastus & siirtohinnoittelun dokumentointi. Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfo
Verotarkastus & siirtohinnoittelun dokumentointi Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfo 28.11.2013 Siirtohinnoittelutarkastus työvaiheina Tarkastuskertomus Vertailuanalyysi TP dokumentoinnin arviointi muun
LisätiedotYrityskaupan toteutusvaihtoehdot ja verotus. Milla Forsman OTM
Yrityskaupan toteutusvaihtoehdot ja verotus Milla Forsman OTM Lukander Ruohola HTO Oy Liikejuridiikan asianajotoimisto Kaikki yrittäjien ja yritysten oikeudelliset asiat Erikoistunut mm. yrityskauppoihin
LisätiedotKoulutusviennin arvonlisäverotus Ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaari
Koulutusviennin arvonlisäverotus Ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaari 30.8.2017 Executive Director Maritta Virtanen Kansainvälinen palvelukauppa arvonlisäverotuksessa Myyntimaasäännökset määrittävät,
LisätiedotWhistleblowing-järjestelmät suomalaisyhtiöissä. Väärinkäytösepäilyjen raportointi osana hyvän hallintotavan kehittämistä
Whistleblowing-järjestelmät suomalaisyhtiöissä Väärinkäytösepäilyjen raportointi osana hyvän hallintotavan kehittämistä Whistleblowing-järjestelmät eli vihje/-ilmiantokanavat Whistleblowing-järjestelmien
LisätiedotTekijänoikeudet liiketoiminnassa
Tekijänoikeudet liiketoiminnassa IPR-seminaari 9.11.2016 Albert Mäkelä lainopillinen asiamies, Suomen Yrittäjät 1 Mitä tekijänoikeus suojaa? Tekijänoikeus suojaa kirjallista tai taiteellista teosta Teoksen
LisätiedotKäytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä
Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Asiakasohje tulli.fi 8.12.2016 Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Sisällys 1 Käytettyjen
LisätiedotYrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia
Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Nordea Tampere, 8.5.2014 Riku Salomaa Yrityskaupan kulku Strategian ja kohteen valinta Kaupan toteuttamisvaihtoehdot Arvonmääritys Esisopimus Kaupan
LisätiedotMääräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille
Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon
LisätiedotOMISTAJANVAIHDOSTEN ERITYISPIIRTEET HYVINVOINTIALALLA
OMISTAJANVAIHDOSTEN ERITYISPIIRTEET HYVINVOINTIALALLA OTM Juhani Saarinen Asianajotoimisto Ismo Saarinen Ky 5.9.2017 klo 10.35-11.00 Metropolia, Bulevardi 31, Helsinki juhani.saarinen@saarinenlaw.fi YRITYSKAUPPA
LisätiedotSpv ja tilakauppainfo turkistiloille TurkisTaito yrittäjyyttä ja yhteistyötä kehittämässä
Spv ja tilakauppainfo turkistiloille 30.10.2017 TurkisTaito yrittäjyyttä ja yhteistyötä kehittämässä Johanna Lindvall, johtava talousasiantuntija Johanna.Lindvall@finanssila.fi 040 753 0204 Ville Kujanen,
LisätiedotIPR ja sen hallinta: käytännön esimerkkejä. 2.2.2015 Minna Aalto-Setälä
IPR ja sen hallinta: käytännön esimerkkejä 2.2.2015 Minna Aalto-Setälä Esityksen sisältö Tavaramerkin suojaus ja puolustaminen Miten valita oma merkki? Miten suojaan? Mallioikeus Suojan kohde Miten suojaan?
LisätiedotTAVARAMERKIT. Tuulimarja Myllymäki, PRH
TAVARAMERKIT Tuulimarja Myllymäki, PRH Mikä tavaramerkki on? Tavaran tai palvelun kaupallinen tunnus tuotteen/palvelun erottamiseksi muiden vastaavista = Erottamisväline Yksinoikeus / kielto-oikeus Yksinoikeus
LisätiedotSisällys A YLEISTÄ MARKKINOINNISTA JA SEN SÄÄNTELYSTÄ 13 B KULUTTAJAMARKKINOINNIN KESKEISET PELISÄÄNNÖT 23
Sisällys A YLEISTÄ MARKKINOINNISTA JA SEN SÄÄNTELYSTÄ 13 A1 Mikä on markkinointia? 13 A2 Tärkeimmät markkinointia sääntelevät säädökset 15 2.1 Kuluttajansuojalaki 15 2.2 Valtioneuvoston asetus kuluttajien
LisätiedotTAVARAMERKIT. Ann-Marie Pesu, PRH
TAVARAMERKIT Ann-Marie Pesu, PRH Mikä tavaramerkki on? Tavaran tai palvelun kaupallinen tunnus tuotteen/palvelun erottamiseksi muiden vastaavista = Keino erottua Yksinoikeus / kielto-oikeus Yksinoikeus
Lisätiedotyleensä olevan työsuhteessa, jos hän ei itse omista tai riippumattoman
1 INFRA RY:N JÄSENTIEDOTE: VEROHALLINNON PÄIVITYS OHJEESEEN PALKKA JA TYÖKOR- VAUS VEROTUKSESSA Verohallinto on päivittänyt ohjetta, jossa käsitellään palkan ja työkorvauksen välistä rajanvetoa. Päivitetyssä
LisätiedotVarmaa ja vaivatonta
Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Tekninen valvonta sähköisissä palveluissa Päällikkö Jarkko Saarimäki Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika jarkko.saarimaki@ficora.fi Ennakkokysymys
LisätiedotTutkintoja voi järjestää EU-/ETA-alueen ulkopuolisten maiden kansalaisille ammatillisen koulutuksen lain 33 ja 35 mukaisesti
Kysymys Kuka voi myöntää suomalaisia ammatillisia tutkintoja EU- ja ETA-alueen ulkopuolella? Vastaus Suomalaiset koulutuksen järjestäjät, joilla on kyseisiin tutkintoihin järjestämislupa. Mikäli koulutuksen
LisätiedotTyöntekomuodot ja työelämän sääntely
Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1990 vp. - HE n:o 249 Hallituksen esitys Eduskunnalle ulkomaisten luottolaitosten Suomessa olevien sivukonttoreiden verotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan,
LisätiedotAjankohtaista verotarkastuksesta. Veroinfot taloushallintoalan ammattilaisille Joulukuu 2013
Ajankohtaista verotarkastuksesta Veroinfot taloushallintoalan ammattilaisille Joulukuu 2013 on syvällisin yksittäiseen verovelvolliseen kohdistuva verovalvonnan muoto 2 Säädeltyä viranomaistoimintaa Verotusmenettelylaissa
LisätiedotKPMG Audit Committee Member Survey. Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta
KPMG Audit Committee Member Survey Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta KPMG Audit Committee Member Survey Tarkastusvaliokunnat ja hallituksen
LisätiedotSOPIMUS KORKEASAAREN ELÄINTARHATOIMINNAN LUOVUTUKSESTA KORKEASAAREN ELÄINTARHAN SÄÄTIÖLLE HELSINGIN KAUPUNGIN KORKEASAAREN ELÄINTARHAN SÄÄTIÖN
SOPIMUS KORKEASAAREN ELÄINTARHATOIMINNAN LUOVUTUKSESTA KORKEASAAREN ELÄINTARHAN SÄÄTIÖLLE HELSINGIN KAUPUNGIN JA KORKEASAAREN ELÄINTARHAN SÄÄTIÖN välillä [. päivänä kuuta 2017] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja
LisätiedotMuuttunut dokumentointivelvoite. Sami Laaksonen
Muuttunut dokumentointivelvoite Sami Laaksonen 11.4.2017 Dokumentointivelvoite Muuttunut Siirtohinnoittelun dokumentointi on verovelvollisen etuyhteydessä tekemien liiketoimien hinnoittelusta laatima kirjallinen
LisätiedotLaki. ennakkoperintälain muuttamisesta
Laki ennakkoperintälain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ennakkoperintälain (1118/1996) 21, 32, 33, 33 a, 33 b ja 36, 4 luku, 47 ja 49 53 sekä 7 luku, sellaisina kuin niistä ovat
LisätiedotTeollisoikeudet liiketoiminnassa Patentit, hyödyllisyysmallit, mallioikeudet ja tavaramerkit. Olli Ilmarinen, PRH Oulu,
Teollisoikeudet liiketoiminnassa Patentit, hyödyllisyysmallit, mallioikeudet ja tavaramerkit Olli Ilmarinen, PRH Oulu, 11.11.2016 Yksi tuote - monta suojaa Patentit ja hyödyllisyysmallit Tietojenkäsittelymenetelmät
LisätiedotYliopiston näkökulma sivutoimiseen yrittäjyyteen. Henkilöstöasiantuntija Tanja Mikkonen
Yliopiston näkökulma sivutoimiseen yrittäjyyteen Henkilöstöasiantuntija Tanja Mikkonen 3.12.2012 Kilpaileva toiminta - työsopimus Kaikissa yliopiston työsopimuksissa on sovittu: Työsopimuslain 3 luvun
LisätiedotIPR JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Kansainvälistyvän pk-yrityksen näkökulma. IPR-lakimies, OTK, MBA Jani Kaulo
IPR JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Kansainvälistyvän pk-yrityksen näkökulma IPR-lakimies, OTK, MBA Jani Kaulo Immateriaalioikeuksiin liittyvät ongelmat kaupan esteinä Noin 7 % kaikista suomalaisyritysten kohtaamista
LisätiedotHevoskaupan juridiikka
Hevoskaupan juridiikka Yleistä Hevonen on irtain esine Virhe hevosessa vaikeampi nähdä kuin tavanomaisessa tavarassa (esim. auto) Myyjän tiedonantovelvollisuus Ostajan tiedonottovelvollisuus 1 Sovellettava
LisätiedotVerokilpailu ja valtiontuki. Petri Kuoppamäki
Verokilpailu ja valtiontuki Petri Kuoppamäki Sisällys Mikä on ongelma? Siirtohinnoittelusopimuksia koskevat tutkintamenettelyt Veroetu valtiontukena oikeudellisessa jatkumossa Siirtohinnoittelua koskeva
LisätiedotALOITTAVAN YRITYKSEN IPR-CHECKLIST
ALOITTAVAN YRITYKSEN IPR-CHECKLIST Onnea uudelle yrittäjälle! Suomi tarvitsee yrittäjiä ja etenkin kansainvälisille markkinoille tähtääviä kasvuyrityksiä. Kansainvälistyville kasvuyrityksille immateriaalioikeudet,
LisätiedotSO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA
SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden
LisätiedotSiirtohinnoittelun dokumentoinnin ABC (yleisöäänestyksen voittanut aihe) Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfo 24.10.2014 Miika Wires, ryhmäpäällikkö
Siirtohinnoittelun dokumentoinnin ABC (yleisöäänestyksen voittanut aihe) Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfo 24.10.2014 Miika Wires, ryhmäpäällikkö Esityksen aakkoset A B C Asiasisällöstä Best practices
LisätiedotRakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat
Mäntsälän kunnan rakennejärjestelyn suunniteltu toteutus ja verotus 11.08.2014 / Mäntsälä Risto Walden, Kauppat.lisensiaatti risto@bilanssi.fi / 050-585 3655 Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat
LisätiedotTampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015
Maritta Virtanen Maritta Virtanen (Executive Director, EY) on työskennellyt arvonlisäveroasiantuntijana Ernst & Youngilla vuodesta 2004 alkaen. Tätä ennen hän toimi arvonlisävero- ja liikevaihtoveroasiantuntijana
Lisätiedot1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä
TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä
LisätiedotPalvelutorin onnistumisen edellytykset
Palvelutorin onnistumisen edellytykset Päijät-Häme 24.8.2015 Sisältö 1. Taustaa 2. Sitran Palvelutori lyhyesti 3. Palvelutorin onnistumisen edellytykset Päijät-Hämeessä 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited
LisätiedotVerotarkastuksen huomioiminen tilintarkastuksessa. Matti Urpilainen,
Verotarkastuksen huomioiminen tilintarkastuksessa Matti Urpilainen, 14.6.2019 Osapuolet, vastuut, valvontakustannukset tilitoimisto YRITYS tilintarkastaja verotarkastaja Ks. Lepistö Ojala Urpilainen: Tilintarkastuksen
LisätiedotHenkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta
Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti
LisätiedotIPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi
IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi VT Ari-Pekka Launne Kolster OY AB Helsinki 31.5.2012 IPR ja Internet mistä on kysymys? Internet on muuttunut muutamien toimijoiden yhteydenpitovälineestä globaaliksi
LisätiedotA. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.
ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. AMMATTIMAINEN ASIAKAS B 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa
LisätiedotTekijänoikeudet liiketoiminnassa
Tekijänoikeudet liiketoiminnassa IPR-seminaari, Rovaniemi 7.2.2017 Albert Mäkelä, lainopillinen asiamies, Suomen Yrittäjät Riikka Tähtivuori, IPR asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mitä tekijänoikeus
LisätiedotEHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Istuntoasiakirja 27.2.2015 B8-0210/2015 EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI työjärjestyksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin
LisätiedotOSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )
OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,
LisätiedotTavaramerkkien suojaaminen Kiinassa mitä erityistä on otettava huomioon
Tavaramerkkien suojaaminen Kiinassa mitä erityistä on otettava huomioon IPR-lakimies, OTK, MBA Jani Kaulo 2.12.2014 Tavaramerkkisuoja Kiinassa Pääsääntö: Vain rekisteröidyt tavaramerkit saavat suojaa Ensiksi
LisätiedotCase Genelec. IPR-seminaari PK-yrityksille. Aki Mäkivirta, tuotekehitysjohtaja 2.2.2015 Kuopio
Case Genelec IPR-seminaari PK-yrityksille Aki Mäkivirta, tuotekehitysjohtaja 2.2.2015 Kuopio Mistä IPR:ää löytyy? Suunnittelu Tuotanto Tuote, mielikuva markkinoilla innovatiivisuus teknologiaosaaminen
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. kesäkuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. kesäkuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0138 (CNS) 10582/17 ADD 1 SC 149 ECON 572 IA 115 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 22. kesäkuuta 2017 Vastaanottaja:
LisätiedotArvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta
Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta IPR-lakimies Ari-Pekka Launne Helsinki 3.6.2015 Oikeuksien varmistaminen Tuotekehitys Markkinoilletulo Brändi TUOTE ja sen SUOJAUS Kartoitus Seuranta Palaute
LisätiedotTämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526)
1 of 5 21/03/2011 11:41 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1967» 29.12.1967/656 29.12.1967/656 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudesta
LisätiedotTyöneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97)
1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) 17 :n 1 ja 2 momentin tulkinnasta. Annettu Uudenmaan työsuojelupiirin pyynnöstä 18 päivänä maaliskuuta 1998.
LisätiedotVerkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija
Verkkokaupan arvonlisäverotus Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokauppa Kotimaankauppaa vai ulkomaankauppaa? Tavara vai palvelu? Asiakas verovelvollinen vai ei-verovelvollinen? 2 Ulkomaankaupan käsitteitä...
LisätiedotVEROVELVOLLISTEN OIKEUSTURVASSA ON PALJON PARANNETTAVAA LIIKE NYT EDUSKUNNAN PIKKUPARLAMENTTI
VEROVELVOLLISTEN OIKEUSTURVASSA ON PALJON PARANNETTAVAA LIIKE NYT EDUSKUNNAN PIKKUPARLAMENTTI #12399925v2 oikeustieteen tohtori, asianajaja 1 VEROHALLINTO LIPSUU LAKISIDONNAISUUDEN PERIAATTEESTA Perustuslain
LisätiedotFysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016
Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen
Lisätiedot2. Miten käyttöomaisuushyödykkeet vähennetään verotuksessa elinkeinoverolain mukaan?
Kuulustelu 24.11.2016 1. Mitä tarkoitetaan työperäisellä osingolla ja miten sitä käsitellään osingon maksavan osakeyhtiön ja osingonsaajan verotuksessa? 2. Miten käyttöomaisuushyödykkeet vähennetään verotuksessa
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009
Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo Director Maritta Virtanen Mistä arvonlisäveroa suoritetaan? Liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta Tavaran ja palvelun myynnistä Ellei
LisätiedotRekisteröi arvokas tavaramerkkisi. yksinoikeudella sinulle. Neuvontalakimies Tuulimarja Myllymäki, PRH
Rekisteröi arvokas tavaramerkkisi yksinoikeudella sinulle Neuvontalakimies Tuulimarja Myllymäki, PRH Tavaramerkki voi olla IKUINEN Tavaramerkin suunnittelu Merkin valinnassa lukuisia vaihtoehtoja Alusta
Lisätiedot