UUDENKAUPUNGIN MATERIAALINKÄSITTELYKESKUS

Transkriptio

1 sivu 1/ 88 Lassila ja Tikanoja Oy UUDENKAUPUNGIN MATERIAALINKÄSITTELYKESKUS Ympäristövaikutusten arviointi täydentävä menettely Hankkeen nimi: Uudenkaupungin materiaalinkäsittelykeskus Sijainti: Munaistenmetsä Kaatopaikantie 1, Uusikaupunki Hankkeesta vastaava toiminnanharjoittaja: Valimotie 27, Helsinki Hannu Poutiainen YVA-menettelyn toteuttamisesta vastaava: Gaia Consulting Oy Tykistökatu 4, Turku Mari Saario Projektijohtaja puh Yhteysviranomainen: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Itsenäisyydenaukio 2, Turku, Suomi

2 sivu 2/ 88 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Lyhyt kuvaus toiminnasta Hankkeen tarve Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarve YVA-menettelyn täydentämisen kohteena oleva toiminta Alueet ja niiden käyttöönoton kuvaaminen täydennyksessä Nollavaihtoehto Hakija Hakijan yhteystiedot Tiedot hankkeesta vastaavasta Laitoksen yhteystiedot Voimassa olevat ympäristölupa-, vesilupa- tai muut päätökset ja sopimukset Nykyiset luvat ja sopimukset Tarvittavat luvat Kiinteistöt ja laitokset Nykytilanne Alueen historiatiedot sijaintipaikka Selvitys toiminnan sijaintipaikan rajanaapureista sekä muista mahdollisista asianosaisista, joita toiminta ja sen vaikutukset erityisesti saattavat koskea Toiminnan ajankohta Toiminta-aika (toiminnan aloittaminen, harjoittaminen ja lopettaminen) Tuotteet, tuotanto, tuotantokapasiteetti, prosessit, laitteistot, rakenteet ja niiden sijainti Vastaanotettavat jätteet Jätteenpolttolaitosten tuhkat ja kuonat Tuotantoprosessit Prosessien päävaiheet Vastaanotto ja tarkistaminen Jätteiden esikäsittely Jätteiden välivarastointi Jätteiden käsittely Hyödyntäminen, kierrätys ja loppusijoitus alueelle Jätteiden käsittely-, varastointi- ja loppusijoitusalueet Varastointi-, käsittely- ja siirtokuormausalueiden rakenteet... 39

3 sivu 3/ 88 Vaarallisen jätteen kaatopaikka Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Omasta toiminnasta syntyvät jätteet toimintaan käytetyt aineet, vesi ja energia Polttoaineet ja kemikaalit Arvio laitoksessa käytettävistä vesimääristä Energian käyttö Veden hankinta Arvio laitoksessa muodostuvista jätevesimääristä Arvio laitoksessa muodostuvista kaatopaikka- ja hulevesimääristä Veden keräily ja käsittely Liikenne ja liikennejärjestelyt TÄYDENTÄVÄN arvioinnin toteuttaminen Ympäristövaikutusten arviointi Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Kaavoitus Maisema, suojelukohteet ja kulttuuriperintö Kasvillisuus ja eläimistö Maaperä ja pohjavedet Pintavedet Kaatopaikkavedet Liikenne Ilmanlaatu Melu Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys Luonnonvarojen hyödyntäminen Jätehuollon tavoitteiden toteuttaminen Sosio-ekonomiset vaikutukset Rakentamisen aikaiset vaikutukset YMPÄRISTÖRISKIT JA POIKKEUSTILANTEIDEN HALLINTA Tunnistetut merkittävimmät riskit Osallistuminen ja viestintä YHTEENVETO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA Liite 1: Yhteysviranomaisen lausunto täydennysmenettelystä ja toiminnanharjoittajan ehdotus Liite 2: Materiaalinkäsittelykeskuksen eri alueiden rakentuminen kartoilla Liite 3: Keskuksen lähelle sijoittuvat arvokkaat luontokohteet

4 sivu 4/ 88 Liite 4: Kaavoitustilanne (jaettu kolmeen eri tiedostoon): maakuntakaavaote (liite 4a), maakuntakaavan seliteosa (liite 4b) ja yleiskaava (1994) (liite 4c) Liite 5: Kiinteistökartta, kiinteistönumerot sekä naapurien yhteystiedot Liite 6: Kuvia alueelta (vuosilta 2013 ja 2014) Liite 7: Pinta- ja pohjavesien tarkkailupisteet - Ote Munaistenmetsän kaatopaikan tarkkailuohjelmasta Liite 8: Melumallinnus

5 sivu 5/ 88 1 JOHDANTO 1.1 Lyhyt kuvaus toiminnasta (L&T) on suunnitellut kiertotaloutta edistävän materiaalinkäsittelykeskuksen perustamista Uudenkaupungin kaatopaikan yhteyteen. Keskus vastaanottaa alueelle erilaisia jätteitä ja massoja ja käsittelee niitä siten, että niitä voidaan palauttaa kiertoon, hyödyntää alueen rakenteissa, loppusijoittaa turvallisesti tai siirtokuormata käsiteltäväksi muualla. Uusia käsittely- ja loppusijoitusalueita rakennetaan vähitellen, alueen elinkaari on useita vuosikymmeniä. Materiaalinkäsittelykeskuksessa on tarkoitus varastoida, käsitellä, loppusijoittaa ja hyödyntää yritystoiminnan sivuvirtoja ja jätemassoja, maa-aineksia ja ruoppausmassoja, erilliskerättyjä jäte- ja hyötyjakeita sekä vastaanottaa ja siirtokuormata yhdyskuntajätteitä. Vastaanotettavien jätteiden määrä on enintään tonnia vuodessa. Vastaanotettavat, käsiteltävät ja loppusijoitettavat jätteet voivat olla luokitukseltaan pysyviä, tavanomaisia tai vaarallisia. Sellaiset vaaralliset jätteet, joita ei voida paikan päällä hyödyntää tai loppusijoittaa, toimitetaan eteenpäin luvan omaavaan käsittelylaitokseen. Toiminta sijoittuu Munaistenmetsän kaatopaikka-alueen yhteyteen, joka sijaitsee viisi kilometriä Uudenkaupungin keskustasta. Alueella sijaitsevat nykyisin L&T:n operoima kaatopaikka, Uudenkaupungin kaupungin maisemoima suljettu kaatopaikka sekä biodieseliä valmistava VG-shipping Oy. Alueen välittömässä läheisyydessä ovat biohajoavia jätteitä vastaanottava Biolinja Oy sekä sivujakeiden hyödyntämiseen erikoistunut Sybimar Oy. Materiaalinkäsittelykeskuksella ei ole laajoja, monitahoisia tai suuria väestöä koskettavia suoria haitallisia ympäristövaikutuksia, vaan mahdolliset vaikutukset jäävät paikallisiksi. Lähin asutus sijaitsee n. 300 metrin päässä eikä toiminnan vaikutusalueella tai sen lähellä ole erityisiä herkkiä luontokohteita. Sijainti on sopiva suunnitellulle toiminnalle ja riskit on mahdollista hallita alueella. Arvion mukaan merkittävimmät ympäristövaikutukset johtuvat lisääntyneestä liikenteestä erityisesti Peteksentiellä ja Kalannintiellä sekä uusien alueiden käyttöönotosta. Viihtyvyyteen kohdistuu mahdollisia vähäisiä vaikutuksia, kuten ajoittaista melua. Aita, maisemointivyöhykkeeksi jätettävä metsä sekä suojavalli vähentävät vaikutusten leviämistä ja maiseman muuttumista. Toiminta-ajat ja prosessit suunnitellaan siten, että vaikutukset on minimoitu. Alueelta kootut vedet johdetaan käsiteltäväksi kaupungin jätevedenpuhdistamolle ja myös ympäristön vesien laatua tarkkaillaan. 1.2 Hankkeen tarve Keskuksen toiminta lisää mahdollisuuksia säästää luonnonvaroja ja saada yhä uusia jätteitä hyödyntämisen ja turvallisen loppusijoituksen piiriin. Tarkoituksena on edesauttaa kiertotalouden investointeja, tarjota verotuloja ja työtä alueelle sekä palveluja yritysasiakkaille. Paikallisille yrityksille syntyy urakointimahdollisuuksia sekä rakennusvaiheessa että keskuksen toiminnan käynnistyttyä.

6 sivu 6/ 88 Materiaalinkäsittelykeskuksen kokonaisuuden toteuttamiseksi tarvitaan käsittelykenttiä sekä loppusijoitusalueita pysyville, tavallisille ja vaarallisille jätteille. 1.3 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarve Materiaalinkäsittelykeskukseen vastaanotettaviksi suunniteltujen jätejakeiden kokonaismäärä on enintään tn vuodessa. Tästä määrästä loppusijoitetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle enintään tn ja vaarallisen jätteen kaatopaikalle enintään tn. Loput vastaanotettavista massoista hyödynnetään käsittelykeskusalueen rakentamisessa, toiminnassa tai toimitetaan alueen ulkopuolelle hyötykäytettäväksi tai muutoin käsiteltäväksi. Käsittelypäivien määräksi on arvioitu 250 päivää vuodessa. sekä yhteysviranomainen Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) ovat neuvottelussaan todenneet, että materiaalinkäsittelykeskuksen hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 4 ohjaa, että soveltamisesta päätetään ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen 6 :n hankeluettelon nojalla. Käsittelykeskus kuuluu hankeluettelon kohtaan 11 (jätehuolto). ELY-keskus on antanut lausunnon (VARELY/11/07.04/2013), jonka mukaan vuonna toteutettu YVA-menettely on tehty hankeluettelon kohdan 11 seuraavan kriteerin perusteella: b) muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden polttolaitokset tai fysikaalis-kemialliset käsittelylaitokset, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa, sekä biologiset käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle jätemäärälle; Lisäksi lausunnon mukaan asumisen jätteen osalta voidaan katsoa, että hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu riittävästi suoritetussa YVA-menettelyssä. Vuoden 2016 aikana käytyjen neuvotteluiden (L&T, aluehallintovirasto, yhteysviranomainen) perusteella on todettu, että materiaalinkäsittelykeskushankkeen aiempaa YVA-menettelyä täydennetään. Täydennysmenettelyn kuvaava lausunto on liitteenä 1. Yhteysviranomaisen tulkinta perustuu aiempaan lausuntoon , jonka mukaan aiempi menettely esittää puitteet erilaisille toiminnoille. Yhteysviranomainen on lausunnossa todennut, että niiden toimintojen osalta, jotka sellaisenaan edellyttäisivät YVA-menettelyä, ei voida katsoa arviointimenettelyä toteutetuksi tämän hankkeen arviointimenettelyssä. Täydennetty YVA-menettely on toteutettu siten, että arvioinnin kohteena ovat täydennetyt hankesuunnitelmat ja arvioinnissa on huomioitu yhteysviranomaisen lausunnot. Menettelyn sisältöä on myös tarkennettu tapaamisissa yhteysviranomaisen kanssa. Täydennetty YVA-menettely on laadittu kattamaan kaikki hankeluettelon kohdan 11 kriteerit:

7 sivu 7/ 88 a) ongelmajätteiden käsittelylaitokset, joihin ongelmajätteitä otetaan poltettaviksi, käsiteltäviksi fysikaaliskemiallisesti tai sijoitettaviksi kaatopaikalle, sekä sellaiset biologiset käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle ongelmajätemäärälle; b) muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden polttolaitokset tai fysikaalis-kemialliset käsittelylaitokset, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa, sekä biologiset käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle jätemäärälle; c) yhdyskuntajätteiden tai -lietteiden kaatopaikat, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle jätemäärälle; d) muiden kuin a tai c alakohdassa tarkoitettujen jätteiden kaatopaikat, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle jätemäärälle; 1.4 Tämä asiakirja kuvaa aiemmin hankkeelle tehdyn YVA-menettelyn täydentämisen. Se kuvaa, miten loppusijoituksen prosessit ja vaikutukset on arvioitu ja miten vaikutukset yhdistetään aiempaan arviointiin. perustuu Ympäristöministeriön suosituksiin YVAyhteysviranomaistoiminnan kehittämiseksi (Ympäristöministeriön raportteja 8/2015). Varsinais-Suomen ELY-keskuksen L&T:lle osoittamassaan lausunnossa (VARELY/11/07.04/2013) ELY-keskus ilmoittaa hyväksyvänsä L&T:n lähettämän esityksen YVA-menettelyn järjestämisestä. Lausunto ja esitykset ovat liitteessä 1. Liitteen sisältö vastaa täydentävässä menettelyssä arviointiohjelmaa. Vuosina toteutetun YVA-menettelyn mukainen ympäristölupahakemus jätettiin (ESAVI/4076/2015), ja sitä täydennettiin viranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella Lisäksi viranomaisen kanssa keskustellun mukaisesti pysyviksi ja tavanomaiseksi luokiteltavien jätteiden määrien osalta haettiin voimassa olevan ympäristöluvan (LOS-2004-Y ) lupakohdan 2. mukaisten vastaanotto- ja loppusijoitusmäärien ( t/a) korottamista tn vuosittaisella lisämäärällä. Edellä kuvattujen vaiheiden jälkeen käytiin yhteysviranomaisen, valvovan viranomaisen (Varsinais- Suomen ELY-keskus) ja aluehallintoviraston edustajien kanssa ennakkoneuvottelu täydentämisen käytännön toteuttamisesta. Täydennys on toteutettu seuraavasti: Täydentävä menettely koskee vain vaihetta. Täydentävässä arviossa ei uudelleen arvioida niitä aiheita, jotka on hyväksytty aiemmassa menettelyssä, mutta niihin viitataan. Lopuksi arviot yhdistetään hankkeen kokonaisarvioinniksi. Täydentävän arvioinnin kohteena on vain yksi toteutusvaihtoehto. Tämä uusi toteutusvaihtoehto (TV_U) kuvataan uudelleen, koska suunnittelu on edennyt ja hanke voidaan kuvata tarkemmin. Uusi toteutusvaihtoehto (TV_U) vastaa pääosin sisällöltään aiemmassa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitettyä toteutusvaihtoa TV3 (rajattu toiminta). Muutokset on kuvattu

8 sivu 8/ 88 luvussa 1.5. Muut toteutusvaihtoehdot TV1 ja TV2 olivat laajempia, mutta ne eivät enää ole liiketaloudellisesti toteuttamiskelpoisia. Nollavaihtoehto vastaa voimassa olevien lupien mukaista L&T:n toimintaa alueella Arviointikehikkona käytetään aiemman YVA-menettelyn mukaista kehikkoa, huomioiden prosessin aikana yhteysviranomaiselta saadut lausunnot. YVA-yhteysviranomainen on lausunnossaan YVA-selostuksesta joiltakin osin ottanut kantaa myös uusien kaatopaikka-alueiden käyttöönottoon, joten nämä huomioidaan täydennyksessä. Käsittelyprosessit on kuvattu vuoden 2014 YVA-selostuksessa. Selkeyden ja luettavuuden vuoksi täydennyksen kannalta olennaiset prosessikuvaukset on esitetty uudelleen tässä selostuksessa kohdassa 9. Kuvauksia on viranomaisen lausuntojen perusteella täydennetty erityisesti vaarallisten jätteiden käsittelyn osalta. Mikäli kuvauksissa on olennaisia muutoksia aiempaan, se mainitaan. 1.5 YVA-menettelyn täydentämisen kohteena oleva toiminta Materiaalinkäsittelykeskukseen vastaanotettaviksi suunniteltujen jätejakeiden kokonaismäärä on enintään tn vuodessa. Tästä määrästä loppusijoitetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle enintään tn ja vaarallisen jätteen kaatopaikalle enintään tn. Loput vastaanotettavista massoista hyödynnetään käsittelykeskusalueen rakentamisessa, toiminnassa tai toimitetaan alueen ulkopuolelle hyötykäytettäväksi tai muutoin käsiteltäväksi. YVA-selostuksessa kuvatut täydennykset koskevat tässä luvussa kuvatulla tavalla seuraavia jätelinjoja: 1. Asumisen jäte (jätelinja 1) 2. Yritystoiminnan sivuvirrat ja jätemassat (jätelinja 3) 3. Maa-ainekset ja ruoppausmassat (jätelinja 4) 4. Muut erilliskerättävät hyötyjakeet (jätelinja 5) Asumisen jäte (jätelinja 1) Asumisen jäte (jätelinja 1) koostuu kotitalouksien ja asumisen syntypaikkalajitellusta yhdyskuntajätteestä. Tästä on pieni määrä vaarallisen jätteen tasoista jätettä (erilliskerättävät kotitalouksien pienerät). Jätelinjan osalta on yhteisviranomaisen lausunnossa todettu, että hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu riittävästi aiemmassa YVA-menettelyssä. YVA-täydennys koskee siksi ainoastaan sitä muutosta aiempaan kuvaukseen nähden, että asumisen jäte siirtokuormataan muualle käsiteltäväksi, ellei sitä pystytä loppusijoittamaan tai hyötykäyttämään alueen rakentamisessa. Käytännössä suurin osa asumisen jätteestä siirtokuormataan. Hyötykäytettäviä asumisen jätteitä ovat esim. omakotitalon remonteista tulevat satunnaiset erät hyötykäyttökelpoista purkubetonia tai muut vastaavat hyödyntämiseen kelpaavat jäte-erät. Loppusijoitettavia asumisen jätteitä ovat esim. asbestia sisältävät rakennusten purkumateriaalit tai muut vastaavat kaatopaikkakelpoiset ja muutoin hyödyntämiskelvottomat jäte-erät.

9 sivu 9/ 88 Käsittelyn prosessivaiheet ovat: 1. Vastaanotto ja tarkastaminen (kuormakohtaisesti) 2. Esikäsittely (esimerkiksi lajittelu, paalaus, siirtokuormaus, seulonta ja/tai murskaus) 3. Välivarastointi siirtokuormausalueella 4. Hyötykäyttö (soveltuvat materiaalit) 5. Kierrätys (soveltuvat materiaalit) 6. Loppusijoitus (hyödyntämiskelvottomat loppusijoituskelpoiset materiaalit) Yritystoiminnan sivuvirrat ja jätemassat sekä maa-ainekset ja ruoppausmassat (jätelinjat 3 ja 4) Jätelinja 3 kattaa vastaanotettavat kaupan, teollisuuden ja rakentamisen tuottamat sivuvirrat ja jätemassat, esimerkiksi kiinteät jätteet, sakat ja lietteet, rasvat sekä energiatuotannon ja jätteenpolton kuonat ja tuhkat. Jätelinja 4 puolestaan kattaa esimerkiksi vastaanotettavat pilaantuneet maat, ylijäämämaat, asfaltin, betonin ja erilaiset ruoppausmassat. Näiden osalta aiemman YVA-menettelyn ja sen perusteella jätetyn tarkennetun lupahakemuksen katsotaan viranomaislausunnon perusteella kattavan seuraavat toiminnot: loppusijoitus aiempien lupien ja jätetyn lupahakemuksen mukaisesti nykyisin kaatopaikkakäytössä oleville alueille siirtokuormaus yhdellä uudella alueella Täydentävä menettely kattaa seuraavat toiminnot: Ko. jätelinjojen mukaisten jätteiden vastaanotto ja käsittely kokonaismääränä enintään t/a t/a jätemäärästä on vaarallisia jätteitä enintään t/a, joiden vastaanotto ja käsittely kuuluvat täydentävään menettelyyn. Tästä tonnista enintään t/a päätyy vaarallisten jätteiden loppusijoitukseen. Uusien käsittelykenttäalueiden rakentaminen ja käyttöönotto Pysyvien, tavanomaisten ja vaarallisten jätteiden loppusijoitus ja uusien loppusijoitusalueiden rakentaminen ja käyttöönotto pysyville, tavanomaisille ja vaarallisille jätteille Käsittelyn prosessivaiheet ovat seuraavat, joista täydennettyyn YVA-menettelyyn liittyvät, vaarallisia jätteitä ja/tai loppusijoitusta koskevat toiminnot on merkitty tähdellä (*). 1. Vastaanotto ja tarkastaminen (kuormakohtaisesti)* 2. Esikäsittely* (esimerkiksi lajittelu, paalaus, siirtokuormaus, seulonta, murskaus, kuivaus ja/tai pesu) 3. Välivarastointi* (Varastointiajat voimassa olevan lainsäädännön mukaan, nykyisin hyötykäytettävät enintään 3 vuotta ja loppusijoitettavat enintään 1 vuosi) 4. Käsittely* (esimerkiksi stabilointi, kompostointi, alipainekäsittely, terminen käsittely ja/tai fysikaaliskemiallinen käsittely) 5. Hyötykäyttö* (soveltuvat materiaalit)

10 sivu 10/ Kierrätys* (soveltuvat materiaalit) 7. Loppusijoitus* (hyödyntämiskelvottomat loppusijoituskelpoiset materiaalit) Muut erilliskerättävät jäte- ja hyötyjakeet (jätelinja 5) Jätelinja 5 koostuu erilliskerätyistä jäte- ja hyötyjakeista, joita ovat esimerkiksi metalli, paperi, kartonki, muovi, renkaat sekä akut ja patterit. Kyseessä on pienkeräyspisteisiin tuodut jätteet, jotka ovat pääasiassa kotitalouksien tuomia. Tämä jätelinja sisältää myös pienen määrän vaarallisen jätteen tasoista jätettä. Käsittelyn prosessivaiheet ovat: 1. Vastaanotto ja tarkastaminen 2. Esikäsittely (esimerkiksi lajittelu, paalaus, siirtokuormaus, murskaus) 3. Välivarastointi 4. Hyötykäyttö (soveltuvat materiaalit) 5. Kierrätys (soveltuvat materiaalit) 6. Loppusijoitus (hyödyntämiskelvottomat, loppusijoitukseen soveltuvat materiaalit)

11 sivu 11/ Alueet ja niiden käyttöönoton kuvaaminen täydennyksessä Kuva 1: Materiaalinkäsittelykeskuksen nykytila ja suunnitellut alueet Alue 1: nykyinen täyttöalue Alueen 1 toiminta-ajan arvioidaan olevan vuodet Alueen kokonaispinta-ala on noin 6,4 ha. Alueen toiminta aloitetaan rakentamalla alueen pohja- ja kenttärakenteet vuosina Alueelle tullaan sijoittamaan tavanomaisia ja vaarallisia jätteitä pohja- ja kenttärakenteiden valmistuttua, arviolta vuosina Loppusijoitusaluetta suljetaan sitä mukaan kun alue tulee täyteen. Alueella on kerrallaan avoinna olevaa loppusijoitusaluetta noin 2 hehtaaria. Alue 2: vanha kaatopaikka Alue kuuluu Uudenkaupungin kaupungille. Sillä sijaitsee vanha suljettu kaatopaikka, jota kaupunki maisemoi. Kaupunki ja L&T hakevat alueen 2 eriyttämistä omaksi lupakokonaisuudekseen erillisellä hakemuksella ESAVI/10391/2015.

12 sivu 12/ 88 Alue 3: itäinen uusi alue Alueen 3 toiminta-ajan arvioidaan olevan vuodet Alueen kokonaispinta-ala on noin 2,9 ha. Alueen toiminta aloitetaan rakentamalla alueen pohja- ja kenttärakenteet vuosina Alueelle tullaan sijoittamaan tavanomaisia ja vaarallisia jätteitä pohja- ja kenttärakenteiden valmistuttua, arviolta vuosina Loppusijoitusaluetta suljetaan sitä mukaan kun alue tulee täyteen. Alueella on kerrallaan avoinna olevaa loppusijoitusaluetta noin 2 hehtaaria. Alue 4: läntinen uusi alue Alueen 4 toiminta-ajan arvioidaan olevan vuodet Alueen kokonaispintapinta-ala on noin 4,8 ha. Alueen toiminta aloitetaan rakentamalla alueen pohja- ja kenttärakenteet vuosina Alueelle tullaan sijoittamaan tavanomaisia ja vaarallisia jätteitä pohja- ja kenttärakenteiden valmistuttua, arviolta vuosina Loppusijoitusaluetta suljetaan sitä mukaan kun alue tulee täyteen. Alueella on kerrallaan avoinna olevaa loppusijoitusaluetta noin 2 hehtaaria. Yhteensä kaikilla alueilla (alueet 1, 3 ja 4) on kerrallaan avoinna olevaa loppusijoitusaluetta 2-4 hehtaaria. Toiminnan päättyessä kullakin alueella aloitetaan sulkutoimenpiteet. Loppusijoitusalueille rakennetaan voimassa olevan lainsäädännön mukaiset pintarakenteet. Muilla alueilla arvioidaan maaperän kunnostustarvetta verrattuna perustilaselvitykseen, joka on tehty ennen toiminnan aloittamista kullakin alueella. Osana materiaalinkäsittelykeskuksen tarkkailusuunnitelmaa alueella laaditaan myös tarkkailusuunnitelma käytöstä poistetuille alueille. Alueita tarkkaillaan 30 vuotta, lukien kunkin alueen käytöstä poiston päivämäärästä. Liitteessä 2 on esitetty tarkemmin eri alueiden vaiheistus ja toteuttaminen kartoilla. 1.7 Nollavaihtoehto Nollavaihtoehto vastaa voimassa olevien lupien mukaista L&T:n toimintaa alueella lisättynä orgaanista jätettä sisältävän yhdyskuntajätteen siirtokuormauksella loppusijoituksen sijaan. Kaatopaikka luokitellaan pysyvän ja tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi, jonne saa sijoittaa vain näiden luokitusten mukaisia jätteitä. Kaatopaikalle ei saa sijoittaa vaarallisia jätteitä. Nykyisen luvan mukaan kaatopaikalla voidaan vuosittain vastaanottaa ja loppusijoittaa noin t tavanomaista jätettä, kompostoida puhdistamolietettä n t, kompostoida biojätettä n t, lajitella ja välivarastoida hyötyjätteitä noin t, vastaanottaa ja välivarastoida kotitalouksien ongelmajätteiden pieneriä noin 100 t, vastaanottaa ja esikäsitellä n t öljyisiä maita, joiden öljypitoisuus on alle mg/kg, käyttää lievästi pilaantuneita tavanomaisen jätteen kaatopaikalle soveltuvia maita kaatopaikkarakenteissa ja peitemaina noin t, vastaanottaa ylijäämämaita peitemaiksi n t sekä rakentaa jätteiden loppusijoitusta varten laajennusalue ja sijoittaa sinne pysyvää ja tavanomaista jätettä n t. Lisäksi voidaan vastaanottaa asbestijätettä.

13 sivu 13/ 88 Nollavaihtoehdossa toiminnot sijoittuvat alueelle 1, minkä lisäksi alueella 3 on siirtokuormausasema. Eri alueet on esitelty tarkemmin liitteessä 2. Lisäksi L&T on hakenut uutta ympäristölupaa, jossa haetaan tavanomaisen jätteen vuosittain vastaanotettavan massamäärän korotusta tonnilla. 2 HAKIJA 2.1 Hakijan yhteystiedot Hakija Kotipaikka Postiosoite ja toimipaikka Käyntiosoite ja toimipaikka Helsinki Valimotie 27, Helsinki Puhelinnumero Faksinumero Sähköpostiosoite Liike- ja yhteisötunnus jari.saarinen@lassilatikanoja.fi Yhteyshenkilö Puhelinnumero Faksinumero Postiosoite ja toimipaikka Jari Saarinen Kaatopaikantie 1, Uusikaupunki 2.2 Tiedot hankkeesta vastaavasta on hankkeesta ja YVA-menettelystä vastaava toiminnanharjoittaja. L&T on palveluyritys, jonka liikeideana on muuttaa kulutusyhteiskuntaa tehokkaaksi kierrätysyhteiskunnaksi. L&T:n tavoitteena on yhteistyössä asiakkaidensa kanssa pienentää jätemääriä ja pidentää kiinteistöjen käyttöikää, ohjata materiaalit hyötykäyttöön sekä vähentää raaka-aineiden ja energian kulutusta. Yhteistyö luo hyvinvointia ja työpaikkoja sekä positiivisia ympäristövaikutuksia. Vastuullisuus kuuluu erottamattomasti L&T:n palveluihin ja on osa jokapäiväistä työtä. L&T toimii Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä. L&T on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. 3 LAITOKSEN YHTEYSTIEDOT Nimi: Itä- ja pohjoiskoordinaatit: Uudenkaupungin materiaalinkäsittelykeskus Alueen vaaka-aseman ETRS-TM35FIN tasokoordinaatit ovat N E Puhelinnumero:

14 sivu 14/ 88 Käyntiosoite: Kaatopaikantie 1, Uusikaupunki Vastaava henkilö: Jari Saarinen (yhteystiedot kohdassa 2.1) Toimiala ja toimialatunnus: 38, jätteen keruu, käsittely ja loppusijoitus; materiaalien kierrätys Työntekijämäärä: 5-10 (arvio uudelle toiminnalle) 4 VOIMASSA OLEVAT YMPÄRISTÖLUPA-, VESILUPA- TAI MUUT PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET 4.1 Nykyiset luvat ja sopimukset L&T:n uudenkaupungin kaatopaikan voimassa oleva ympäristölupa Dnro: LOS-2004-Y Kaatopaikan suoto- ja valumavesien sekä kaatopaikkakaasun tarkkailuohjelma: hyväksytty Varsinais- Suomen ELY-keskuksessa VARELY/ 414/07.00/2010. Uudenkaupungin veden kanssa voimassa oleva sopimus jätevesien johtamisesta. Alueen vuokrasopimus Uudenkaupungin kaupungin kanssa Lisäksi vuonna 2014 valmistuneen aiemman YVA-menettelyn mukainen ympäristölupahakemus jätettiin (ESAVI/4076/2015) ja sitä täydennettiin viranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella Luvasta ei ole vielä päätöstä. Samoin poikkeuslupahakemus orgaanista ainesta sisältävien jätteiden loppusijoittamiseksi on jätetty ESAVI/2598/2016 ja sitä on täydennetty sekä Myöskään tästä lupahakemuksesta ei vielä ole päätöstä. Luvat ja sopimukset toimitetaan liitteinä myöhemmin jätettävän ympäristölupahakemuksen yhteydessä. 4.2 Tarvittavat luvat Hankkeen toteuttaminen edellyttää ympäristönsuojelulain ja -asetuksen mukaista ympäristölupaa. Lupa haetaan aluehallintoviranomaiselta (AVI). Ympäristölupahakemuksen liitteeksi tuotetaan yleissuunnitelma alueesta. Materiaalinkäsittelykeskus luokitellaan ympäristönsuojelulain (527/2014) perusteella direktiivilaitokseksi, joten sille tulee tehdä ympäristönsuojelulain mukainen perustilaselvitys. Tämä selvitys liitetään ympäristölupahakemukseen. Päätökset hankkeen eri vaiheiden toteuttamisesta tekee L&T. Hankkeen toteuttaminen edellyttää rakennussuunnitelmien laatimista ja rakennusluvan hakemista. Rakennuslupa haetaan Uudenkaupungin rakennusvalvontaviranomaiselta. Alueella on vanha yleiskaava vuodelta 1994, alueella ei ole oikeusvaikutteista asemakaavaa. Yhteysviranomainen on todennut aiemmasta YVA-menettelystä annetussa lausunnossa seuraavaa: Jos

15 sivu 15/ 88 kaatopaikka laajenee yleiskaavan T-alueelle (tai VL-alueelle), tulisi ELY-keskuksen näkemyksen mukaan sijoittuminen tutkia asemakaavalla. Lausunto on annettu edellisen ympäristönsuojelulain aikana Ympäristönsuojelulaki 527/ Oikeusvaikutteinen kaava toiminnan sijoittamisessa sanoo seuraavaa: Luvanvaraista tai rekisteröitävää toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Uudenkaupungin kaupunki on alueen vuokrasopimuksessa ja sen muutoksessa sitoutunut laatimaan alueelle keskuksen toiminnan mahdollistavan asemakaavan. Materiaalinkäsittelykeskuksen sijoittuminen alueelle on kaupungin tahdon mukaista, kaavoitustilanne on viimeksi käsitelty neuvottelussa Uudenkaupungin kaupungin edustajan kanssa lokakuussa Liitteessä 4 ovat otteet maakuntakaavasta ja vuoden 1994 yleiskaavasta. Kaupungin ja L&T:n välisen vuokrasopimuksen mukaan vuokrasopimus on voimassa saakka, ja raukeaa tällöin, mikäli asemakaava ei ole saanut lainvoimaa. Mikäli alueen asemakaava ei ehdi valmistua, on kuitenkin mahdollista, että kaupungilta haetaan tarvittaessa suunnittelutarveratkaisua. 5 KIINTEISTÖT JA LAITOKSET 5.1 Nykytilanne Materiaalinkäsittelykeskuksen sijoittumisalueen nykytilanne on esitetty kohdassa 1.7 ja suunniteltu toiminta kohdissa 1.5 ja 1.6 sekä liitteessä 2. Ajantasaiset kiinteistötunnukset eri alueille ovat seuraavat: Alue 1: Alue 2: Alue 3: sekä Alue 4: Alueella sijaitsevien, Biolinja Oy:lle vuokrattujen alueiden tunnukset ovat V3 ja V2, Sybimar Oy:lle vuokrattujen alueiden tunnukset ovat sekä VG-Shipping Oy:n alueen tunnus on (alueet 5, 6 ja 7, kuva 2). Biolinja Oy:n laitoksessa valmistetaan entisen kaatopaikan rakenteista kerättävästä kaasusta ja biohajoavista jätteistä biokaasua. VG-Shipping Oy on elintarviketuotannon sivuvirroista biodieseliä valmistava yritys. Yhteystiedot Sybimar: Energiatie 2 Yhteystiedot Biolinja: Kaatopaikantie Uusikaupunki Uusikaupunki

16 sivu 16/ 88 puh puh Yhteystiedot VG-Shipping Oy: Linnankatu Turku Puh Kuva 2: Alueen kiinteistöt ja niille sijoittuneet toimijat 5.2 Alueen historiatiedot Alueet 1 ja 2 ovat vuodesta 1974 lähtien olleet ajankohtaisen ympäristölainsäädännön ja kaatopaikkaasetuksen mukaisessa kaatopaikkakäytössä, jonka operaattorina on ollut Uudenkaupungin kaupunki. Alue 3 on toiminut Uudenkaupungin maankaatopaikkana. Alue 4 on käytöltään koskematon, mutta käytännössä alueen tilaan on vaikuttanut se, että se on ollut vuosikymmeniä kaatopaikan reuna-alueena.

17 sivu 17/ 88 6 SIJAINTIPAIKKA Toiminta tulee sijoittumaan Munaistenmetsän kaatopaikka-alueelle osoitteeseen Kaatopaikantie 1, Uusikaupunki. Alue sijaitsee noin 5 kilometrin etäisyydellä Uudenkaupungin keskustasta itään Peteksentien varrella. Alueen vaaka-aseman ETRS-TM35FIN tasokoordinaatit ovat N E Ympäristöolosuhteiden ja ympäristön laadun nykytilanne on kuvattu kohdan 13 ympäristövaikutusten arviointi alakohdissa otsikoiden nykytilanne alla. Materiaalinkäsittelykeskusta lähinnä olevat arvokkaat luontokohteet on esitetty liitteessä 3. Ympäristöä kuormittavia muita toimintoja alueella ovat Sybimar Oy:n, VG-Shipping Oy:n ja Biolinja Oy:n laitokset. Alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ovat sijoittuneet seuraavat toiminnot: Kaatopaikkakaasun kerääminen suljetulta kaatopaikka-alueelta ja kaasun soihtupoltto: Suljetulla kaatopaikka-alueella on 13 kpl kaatopaikkakaasun imukaivoja, joista pumpattu kaasu poltetaan alueen vieressä olevassa soihtupolttimessa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on päätöksellä 7210/341/2001 myöntänyt maakaasuasetuksen perusteella vuonna 2001 luvan Uudenkaupungin kaupungille biokaasun talteenottolaitoksen, putkiston ja soihtupolttimen toteuttamiseen. Kaatopaikkakaasun keräys sekä soihtupoltin ovat Uudenkaupungin kaupungin vastuulla. Soihtupolttimen operoiminen on siirtynyt Biolinja Oy:lle, joka käyttää kaatopaikkakaasua energian tuotantoon. Öljyisen maan vastaanottopaikka onnettomuustilanteessa: Suljetun kaatopaikan vieressä, Biolinja Oy:n vuokraamalla alueella sijaitsee Uudenkaupungin kaupungin rakentama öljyisen maan vastaanottopaikka. Vastaanottopaikka käsittää suuren altaan, joka on nimetty vahinkojätteiden vastaanottopaikaksi Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa. Vahinkojätteellä tarkoitetaan öljyvahingon yhteydessä syntyvää öljyistä jätettä, öljypitoista seosta ja käyttökelvotonta öljyä. Alueelle on valmistunut yleiskaava vuonna 1994, se on esitetty liitteessä 4. 7 SELVITYS TOIMINNAN SIJAINTIPAIKAN RAJANAAPUREISTA SEKÄ MUISTA MAHDOLLISISTA ASIANOSAISISTA, JOITA TOIMINTA JA SEN VAIKUTUKSET ERITYISESTI SAATTAVAT KOSKEA Materiaalinkäsittelykeskusta ympäröivät alueet ovat pääasiassa yksityisessä maanomistuksessa. Näistä on asuinkiinteistöjä Materiaalinkäsittelykeskuksen kanssa samalla alueella toimii Biolinja Oy. Kohdealueen vierestä kulkeva Peteksentie (tienro ) on Liikenneviraston hallinnoima. Maantielain mukaan tiealue, jonka rajoja ei ole kiinteistötoimituksessa määrätty, ulottuu kahden metrin etäisyydelle ojan tai, missä ojaa ei ole, tieluiskan tai -leikkauksen ulkosyrjästä. Vesistön kautta vaikutukset voisivat kohdistua Mourunojan ja Vionojan varren lähimpiin kiinteistöihin. Jätevedet ohjataan käsiteltäväksi Uudenkaupungin kaupungin puhdistamolle.

18 sivu 18/ 88 Tärkeimmät välimatkat ovat: Alueen ulkomitat ovat noin 800 m x 1000 m, jonka sisällä on Biolinja Oy:n ja VG-Shipping Oy:n yritysaluetta. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin m etäisyydellä alueen pohjois-, luoteis- ja kaakkoispuolella. Sannon asuinalue sijaitsee noin 500 m alueen luoteispuolella ja Salmen pientaloalue noin m alueen länsipuolella. Peteksentien varressa lähin asutus on noin 500 metriä etelään päin. Peteksentien varrella noin 500 m pohjoiseen sijaitsee ponitalli. Lähin vesistö: Peteksentien toisella puolen olevat lammet sijaitsevat noin 200 m ulkorajalta. Lammet sijaitsevat tulevan käsittelykeskuksen itäpuolella. Matka Uudenkaupungin keskustaan on 5 km. Liitteessä 5 on esitetty kiinteistökartta, rajanaapureiden kiinteistönumerot sekä yhteystiedot. 8 TOIMINNAN AJANKOHTA 8.1 Toiminta-aika (toiminnan aloittaminen, harjoittaminen ja lopettaminen) Materiaalinkäsittelykeskus vastaanottaa jätteitä klo välisenä aikana ja toimii tarvittaessa kahdessa vuorossa. Vastaanottoa on enintään kuutena päivänä viikossa. Materiaalinkäsittelykeskuksen eri alueet (1, 3 ja 4) tullaan ottamaan käyttöön vaiheittain. Materiaalinkäsittelykeskuksen materiaalivirtoihin ja prosesseihin liittyvä suunnittelu on jo käynnistetty. Uusien loppusijoitusalueiden sekä välivarastointi- ja käsittelykenttien rakentaminen aloitetaan välittömästi täydennetyn YVA-menettelyn valmistumisen ja uuden ympäristöluvan saamisen jälkeen Käsittelykeskuksen toiminnan on arvioitu päättyvän vuonna Käsittelykeskuksen rakentamisen aikatauluun vaikuttavat keskukseen ohjautuvien jätteiden laatu ja määrä sekä hyötykäyttökohteet ja varastointi. Jos käsittelykentän tai loppusijoitusalueiden rakenteissa käytetään esimerkiksi kierrätysmateriaaleja, kuten rengasrouhetta tai muita hyödynnettäviä materiaaleja, kuten pilaantuneita maa-aineksia tai teollisuuden sivuvirtoja, riippuu rakentamisen aikataulu alueelle tulevista materiaalien toimittajien jätevirroista. Liitteessä 2 on esitetty alueiden rakentumisen alustava aikataulu ja vaiheistus.

19 sivu 19/ 88 9 TUOTTEET, TUOTANTO, TUOTANTOKAPASITEETTI, PROSESSIT, LAITTEISTOT, RAKENTEET JA NIIDEN SIJAINTI 9.1 Vastaanotettavat jätteet Keskuksen kulloinenkin toiminta riippuu siitä, millaisia jätteitä sinne on vastaanotettu. Jätekohtaisia vastaanottomääriä ei voi arvioida, vaan ne riippuvat markkinatilanteesta. Jätekohtaiset maksimit rajoittaisivat kokonaisvolyymiä ja joustavuutta sekä mahdollisuutta reagoida kysyntään. Sen sijaan maksimit on arvioitu kokonaisvastaanottomäärinä sekä vastaanoton ja loppusijoituksen kokonaismäärinä tavanomaisten ja vaarallisten jätteiden osalta. Esimerkkejä vastaanotettavista jätteistä on seuraavassa: Tavanomaiset yhdyskuntajätteet Jätteenkäsittelyn rejektit* Kivet Kaupan ja teollisuuden pakkausjätteet Valimohiekka* Kestopuu* Rakennusjätteet* Pilaantuneet maat* Rengasrouhe, renkaat Savukaasujen puhdistusjätteet / tuhkat* Energiapuu Paperi, kartonki, muovi Biokaasulaitoksen rejektit Betonit* Hiekoitushiekka (lumi) Tiilet* Metallit Ylijäämämaat Asfaltti* Jätevesilietteet Erilaiset teollisuusjätteet ja sivutuotteet, joista esimerkkejä ovat sakat, pölyt, käyttämättömät raaka-aineet)* Kotitalouksien vaarallisten jätteiden pienerät* Keskukseen vastaanotettavat jätteen voidaan luokitella pysyviksi, tavanomaisiksi tai vaarallisiksi. Lainsäädäntö määrittelee seuraavasti 1 : Pysyvällä jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka ei liukene, pala tai hajoa biologisesti eikä reagoi muiden aineiden kanssa aiheuttaen vaaraa terveydelle tai ympäristölle ja jossa ei pitkänkään ajan kuluessa tapahdu olennaisia muita fysikaalisia, kemiallisia tai biologisia muutoksia sekä jonka sisältämien haitallisten aineiden kokonaishuuhtoutuminen ja -pitoisuus samoin kuin jätteestä muodostuvan kaatopaikkaveden myrkyllisyys ympäristölle on merkityksetön. Tavanomaisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka ei ole vaarallista jätettä Vaarallisia jätteitä ovat sellaiset jätteet, jotka kemiallisen tai muun ominaisuutensa vuoksi voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet luokitellaan vaarallisiksi, kun niiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät jäteasetuksessa mainitut raja-arvot. Toiminnassa vastaanotetuista pysyvistä ja tavanomaisista jätteistä erotetaan hyötykäyttökelpoiset materiaalit ja tuotetaan erilaisia tuotteita esimerkiksi ympäristörakentamiseen ja energiantuotantoon. 1 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/2013, 2 ja 3, Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012, asetuksen liite 3

20 sivu 20/ 88 Joitakin jätteitä siirtokuormataan käsiteltäväksi muualle. Lisäksi alueelle toteutetaan loppusijoitusalueet, jonne voidaan loppusijoittaa pysyviä, tavanomaisia ja vaarallisia jätteitä. Näiden alueiden rakenteissa korvataan uusien neitseellisten maa-ainesten käyttöä hyödyntämällä vastaanotettuja, laadultaan rakenteisiin sopivia massoja. Keskukseen ei oteta vastaan sellaisia jätteitä, joita ei voimassa olevan lainsäädännön mukaan saa loppusijoittaa pysyvän, tavanomaisen tai vaarallisen jätteen kaatopaikalle. Tällaisia materiaaleja ovat esim. räjähtävät tai radioaktiiviset jätteet. Keskuksessa ei tulla käsittelemään ominaisuuksiltaan tai määriltään sellaisia vaarallisia jätteitä, että niistä voisi aiheutua suuronnettomuusvaaraa. Vaarallisuusluokituksen voivat saada lähinnä pilaantuneet maa-ainekset, tietyt teollisuuden jätteet ja energiantuotannon tai jätteenpolton tuhkat, jotka sisältävät haitallisia aineita yli jäteasetuksen raja-arvon. Tyypillisiä vaarallisia jätteitä ovat öljyn tai metallien pilaamat maat ja raskasmetalleja sisältävät teollisuuden sakat. Vaaralliseksi luokitellut jätteet käsitellään tarvittaessa sijoituskelpoisiksi vaarallisen jätteen kaatopaikalle sopivalla käsittelymenetelmällä ennen loppusijoittamista. Lisäksi lähiseudun asukkaan voivat tuoda pieniä määriä kotitalouksien vaarallisia jätteitä keräyspisteeseen. Jätteiden vastaanotto-, loppusijoitus ja käsittelymäärät ovat tiivistetysti seuraavat: Vastaanotettavien jätteiden kokonaismäärä (kaikki jätelinjat yhteensä) on t/a Jätettä loppusijoitetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle t/a Jätettä loppusijoitetaan vaarallisen jätteen kaatopaikalle t/a Ne vastaanotettavat massat, joita ei loppusijoiteta, hyödynnetään käsittelykeskusalueen rakentamisessa, toiminnassa tai toimitetaan alueen ulkopuolelle hyötykäytettäväksi tai muutoin käsiteltäväksi. Jätelinjat on kuvattu tiivistetysti taulukossa 1. Tarkemmat kuvaukset on esitetty kappaleessa 1.5. Taulukko 1. Jätelinjojen kuvaus (sisältäen vaaralliset ja tavanomaiset jätteet) ja käsittelymaksimit Jätelinja Laitos- ja tilavaatimukset Linjaan soveltuvat jätteet 1. Asumisen jäte Siirtokuormausasema, käsittely- ja varastointialueet ja soveltuvin osin loppusijoitusalueet Kotitalouksien ja asumisen syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte 3. Yritystoiminnan sivuvirrat ja jätemassat Käsittely- ja varastointialueet sekä tavanomaisen ja vaarallisen jätteen loppusijoitusalueet Kaupan, teollisuuden ja rakentamisen sivuvirrat ja jätemassat, esim. kiinteät jätteet, lietteet sekä energiantuotannon ja jätteenpolton kuonat ja tuhkat

21 sivu 21/ Maa-ainekset ja ruoppausmassat 5. Erilliskerätyt hyötyjakeet Käsittely- ja varastointialueet sekä tavanomaisen ja vaarallisen jätteen loppusijoitusalueet Käsittely- ja varastointialueet, välivarastoidaan hyötyjakeille osoitetulle alueelle, soveltuvin osin loppusijoitusalueet Esim. puhtaat ja pilaantuneet maat ja kiviainekset, ruoppausmassat ja ratapenkereiden sorapäällysteet Esim. metalli, paperi, kartonki, muovi, renkaat, akut ja patterit sekä erilliskerätyt jätteenkäsittelyn rejektit Jätteenpolttolaitosten tuhkat ja kuonat Materiaalinkäsittelykeskukseen on tarkoitus vastaanottaa ja sijoittaa tulevaisuudessa tavanomaiseksi ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia jätteenpolttolaitosten tuhkia ja kuonia. Määrät sisältyvät em. vastaanotettavien vaarallisten jätteiden määrään. Tuhkien sisältämä kloridi ja orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) ylittävät vaarallisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuden kriteerit. Ympäristölupahakemuksessa tullaan hakemaan lainsäädännön mahdollistamia korotettuja raja-arvoja. Hakemukseen tullaan liittämään erillinen Vna:n (331/2013) 34 :n mukainen terveys- ja ympäristövaikutusten kokonaisarviointi koskien kloridin ja TOC:n mahdollisesti aiheuttamia haittavaikutuksia. 9.2 Tuotantoprosessit Prosessien päävaiheet Valittuun toteutusvaihtoehtoon TV_U kuuluva käsittelyprosessi jakautuu seitsemään päävaiheeseen, jotka ovat seuraavat: 1. Jätteiden vastaanotto ja tarkistaminen 2. Jätteiden esikäsittely 3. Jätteiden välivarastointi 4. Jätteiden käsittely 5. Aineiden hyödyntäminen 6. Aineiden kierrätys 7. Jätteiden loppusijoittaminen Prosessikuvaukset ja -kaaviot sekä niissä käsitellyt materiaalit ja tarvittavat laitteistot on esitetty yksityiskohtaisesti seuraavissa kohdissa ( ). Prosessin kulku on esitelty jätelinjakohtaisesti kohdissa 1.5. Tuotannon tekniset rakenteet on kuvattu kohdassa 9.3.

22 sivu 22/ 88 Taulukossa 2 on esitetty, mitkä prosessivaiheet koskevat mitäkin jätteitä. Taulukossa esitettyä asumisen jätteen vaarallisten jätteiden loppusijoitusta täsmennetään seuraavasti: kyseessä on esim. vaarallisen jätteen kuntakeräyspisteeseen tuodut ja kotitalouksista syntyvät vaarallisen jätteen pienerät, esim. asbestijäte tai öljyinen betoni. Taulukko 2: Jätelinjat ja prosessivaiheet koskien koko toimintaa eli aiemmin valmistuneen YVAmenettelyn ja siihen liittyvien ympäristölupahakemusten (ESAVI/4076/2015 sekä täydennys ) mukaista toimintaa ja täydennetyn YVA-menettelyn mukaista toimintaa. YVA-menettelyyn liittyvät toiminnot, joissa voidaan käsitellä vaarallisia jätteitä sekä loppusijoitusta koskevat toiminnot on merkitty taulukkoon vihreällä taustalla. Vastaanotto ja tarkistaminen Materiaalinkäsittelykeskus vastaanottaa jätteitä klo välisenä aikana. Vastaanottoa on enintään kuutena päivänä viikossa. Jätteiden vastaanotto tehdään sisääntuloalueella, jossa materiaalinkäsittelykeskukseen tulevat kuormat punnitaan autovaa alla. Kuormat ja niiden asiakirjat tarkastetaan, minkä jälkeen kuormat ohjataan jätejakeesta riippuen käsittely- ja varastointialueelle odottamaan jatkokäsittelyä, siirtokuormausalueelle odottamaan siirtokuormausta tai suoraan loppusijoitukseen. Käsiteltävät jätteet ohjataan tarvittaessa esikäsittelyyn ja sen jälkeen ne välivarastoidaan, minkä jälkeen ne ohjataan varsinaiseen käsittelyprosessiin. Osaa jätemateriaaleista ei käsitellä materiaalinkäsittelykeskuksessa vaan jätemateriaalin laadun mukaisesti ne ohjataan kierrätykseen, hyödynnetään alueella sellaisenaan, loppusijoitetaan turvallisesti, hyötykäytetään muualla tai toimitetaan muualle asianmukaiseen käsittelyyn. Jätteiden varastointi ja käsittely tapahtuu

23 sivu 23/ 88 ulkona päällystetyiden kenttärakenteiden päällä, kaukaloissa tai altaissa tai jätejakeet ohjataan suoraan siirtokuormausalueelle. Jos vastaanottoon tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole ympäristöluvassa hyväksytty, jäte palautetaan jätteen haltijalle tai välivarastoidaan selvitysten ajaksi ja toimitetaan mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi luvan mukaiseen paikkaan. Punnitusasema sekä käsittely-ja varastointialueet ovat päällystettyjä ja viemäröityjä. Jätteiden vastaanotosta ja käsittelystä huolehtii noin 2 8 ihmisen henkilökunta. Alueelle vastaanotettavat jätteet punnitaan autovaa alla lukuun ottamatta tiettyjä kotitalouksien pieneriä (esim. paristot, akut yms.), jotka punnitaan jätteen lopullisen vastaanoton ja käsittelyn paikassa siirtokuormauksen jälkeen. Vaarallisten jätteiden pienerät lajitellaan lukittavaan vaarallisten jätteiden konttiin. Kuormaus ja vastaanotto tehdään siten, että siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Vaarallisen jätteen pienerät toimitetaan eteenpäin lajitteluastioiden täytyttyä. Keskenään reagoivia vaarallisia jätteitä ei säilytetä samassa paikassa. Tarkemmat tiedot vaarallisten jätteiden varastoinnista on kohdassa Vastaanotto ja tarkistaminen Jätelinjat: JL1-Asumisen jäte, JL3-Yritystoiminnan sivuvirrat ja jätemassat, JL4-Maa-ainekset ja ruoppausmassat, JL5-Erilliskerätyt hyötyjakeet Tila ja laitteet: Punnitusasema, käsittely- ja varastointialueet, siirtokuormausalue, loppusijoitusalueet Normaalitoiminnan päästöt: Ei päästöjä Jätteiden esikäsittely Lajittelu Esikäsittelyyn ohjatut jätemateriaalit erotellaan mahdollisimman korkean hyötykäyttöasteen saavuttamiseksi. Lajittelua tehdään päällystetyllä kentällä. Lajitteluun käytetään kaivinkonetta ja pyöräkuormaajaa (materiaalinkäsittelykonetta) ja lajittelua voidaan myös tehdä tai täydentää käsin. Lajitellut materiaalit siirretään pyöräkoneella tai kuorma-autolla seuraavaan käsittelyvaiheeseen.

24 sivu 24/ 88 Lajittelu Jätelinjat: JL1-Asumisen jäte, JL3-Yritystoiminnan sivuvirrat ja jätemassat, JL4-Maa-ainekset ja ruoppausmassat, JL5-Erilliskerätyt hyötyjakeet Tila ja laitteet: Käsittely- ja varastointialueet tai siirtokuormausalue, materiaalinkäsittelykone, pyöräkone tai kuorma-auto Normaalitoiminnan päästöt: Vähäistä pölyämistä, roskaantumista, melua, satunnaisia hajuhaittoja Lajittelu materiaalinkäsittelykoneella Siirrot pyöräkoneella tai kuorma-autolla Paalaus Erilliskerätyt ja käsittelyistä tulevat kuitu- ja muovijakeet sekä kierrätyspolttoaineet ja asumisesta syntyvät jätteet voidaan paalata kuljetuksen ja varastoinnin optimoimiseksi. Paalain pakkaa jätemateriaalin suurpaaleiksi muovikalvon sisään. Paalaus suoritetaan joko kiinteällä tai siirrettävällä paalauslaitteella, hallissa tai käsittelykentällä. Paalattavat jätteet käsittävät vain tavanomaisiksi luokiteltavia jätteitä. Paalaus Jätelinjat: JL1-Asumisen jäte, JL3-Yritystoiminnan sivuvirrat ja jätemassat, JL5-Erilliskerätyt hyötyjakeet Tila ja laitteet: Käsittely- ja varastointialueet, materiaalinkäsittelykone, pyöräkuormaaja, paalauslaite Normaalitoiminnan päästöt: Vähäistä roskaantumista ja melua Materiaalinkäsittelykone (pyöräkuormaaja) syöttää paalainta Paalain pakkaa jätteet paaleiksi ja pinnoittaa paalit muovikalvolla Paalit siirretään välivarastoon Siirtokuormaus Jätteitä voidaan siirtokuormata muualla tapahtuvaa käsittelyä, hyötykäyttöä tai loppusijoittamista varten. Siirtokuormaus tapahtuu tarkoituksenmukaisissa tiloissa ja soveltuvilla laitteilla. Esimerkiksi pilaantuneesta maasta seulottu kiviaines voidaan siirtokuormata muualle hyödynnettäväksi. Uudenkaupungin ja mm. Vehmaan, Taivassalon sekä Pyhärannan yhdyskuntajätteet (jätelinja 1) vastaanotetaan siirtokuormausalueelle. Siirtokuormausalue sijaitsee alueella kolme. Siirtokuormausalueella jätettä vastaanotetaan, esilajitellaan ja -käsitellään koneellisesti kuljetuspainojen optimoimiseksi, lastataan ajoneuvoihin tai välivarastoidaan kentällä. Välivarastointi tehdään siirtokuormausalueella päällystetyllä

25 sivu 25/ 88 kentällä lyhytaikaisesti. Jätteet peitetään tarvittaessa. Roskaantumista torjutaan pääasiallisesti koneellisesti siivoamalla. Siirtokuormattavat jätteet ovat tavanomaisiksi luokiteltavia jätteitä. Siirtokuormaus Jätelinjat: JL1-Asumisen jäte, JL3-Yritystoiminnan sivuvirrat ja jätemassat, JL4-Maa-ainekset ja ruoppausmassat, JL5-Erilliskerätyt hyötyjakeet Tila ja laitteet: Siirtokuormausasema (siirtokuormausalueella), käsittely- ja varastointialueet, materiaalinkäsittelykone, pyöräkuormaaja Normaalitoiminnan päästöt: Vähäistä pölyämista ja roskaantumista ja melua, satunnaisia hajuhaittoja Lastaus materiaalinkäsittelykoneella tai pyöräkuormaajalla Siirto/ kuljetus Seulonta Seulonnassa jätemassoista erotellaan erikokoiset jakeet. Esimerkiksi maamassoista voidaan erotella hyötykäyttöä haittaavat suuret kivet tai hienojakoiset osat. Seulonta tehdään pääasiassa rumpu-, puikko- ja tasoseuloilla, mutta tarvittaessa voidaan käyttää myös muita seulontamenetelmiä, kuten tuuliseulaa. Seulontaa voidaan tehdä hallissa tai ulkokentillä. Seulonta on kuvattu tarkemmin kohdassa Fysikaalis-kemiallinen prosessointi Murskaus Murskaus tarkoittaa jätemateriaalien murskaamista helpommin käsiteltävään ja hyödynnettävään raekokoon. Yritystoiminnan sivuvirrat ja jätemassat (JL3) ja maa-ainekset ja ruoppausmassat (JL4) murskataan siirrettävällä murskaimella ulkona. Myös erilliskerättyjä jakeita (jätelinja 5), kuten puujätettä, voidaan murskata siirrettävällä murskaimella ulkokentillä. Asumisen jäte (JL 1) tullaan murskaamaan siirtokuormausasemalla kokonaisuudessaan kuljetuspainojen ja varastoinnin optimoimiseksi, minkä lisäksi murskattu yhdyskuntajäte on helpompi esim. paalata välivarastointia varten. Asumisen jätteestä (JL 1) helposti eroteltavia jätteitä, esim. betonimöykyt tai puuaines, voidaan myös murskata erikseen. Murskaus on kuvattu tarkemmin kohdassa Fysikaalis-kemiallinen prosessointi Kuivaus Jätelinjojen 3 ja 4 jätemassoja, kuten lietteitä, sedimenttejä tai sakkaa, kuivataan tarvittaessa. Kuivausmenetelmiä ovat mm. painovoimainen kuivaaminen kasoissa, nesteen sitominen kuivikeaineeseen ja tarpeen mukaan kuivaus tilapäisessä laskeutusaltaassa käsittelyalueella. Oikea kuivausmenetelmä valitaan jätetyypin, jätteen ominaisuuksien ja laadun mukaan. Painovoimaista kuivaamista ja kuivaamista kuivikeaineen avulla käytetään, mikäli jätteen vesimäärä on vähäinen. Allasta käytetään, mikäli vesimäärä on

26 sivu 26/ 88 suhteellisen suuri. Kuivattavat jätejakeet voivat olla pysyviksi, tavanomaisiksi tai vaarallisiksi luokiteltavia jätteitä. Painovoimaisessa kuivaamisessa jäte käsitellään varastokentällä laittamalla se aumaan, jolloin jätteessä oleva vapaa neste puristuu alakautta painovoimaisesti. Vapautuneet pienet vesimäärät johdetaan tasausaltaaseen kentän viemäröinnin kautta. Kuivaaminen kuivikeaineen avulla: jäte sekoitetaan kuivikeaineen kanssa, jolloin vapaa vesi sitoutuu kuivikeaineeseen. Kuivikeaine valitaan tarkoituksen mukaan. Soveltuvia kuivikeaineita ovat kuivat mineraaliset pölymäiset tuotteet tai jätteet, esim. sementti, lentotuhka ja tietyt teollisuuden pölyjakeet. Lentotuhka soveltuu useiden jätteiden kuivikeaineeksi, jolloin esim. metallien liukoisuutta saadaan samalla vähennettyä ph:n nousun myötä. Paljon vettä sisältävien jätteiden kuivaus tapahtuu seuraavasti: materiaali laitetaan laskeutusaltaaseen, jolloin kiinteä aines laskeutuu altaan pohjalle. Neste pumpataan pois, ja jäljelle jääneen kiinteän aineen jäännösvesi poistetaan haihduttamalla, painovoimaisesti tai käyttämällä kuivikeainetta. Laskeutusaltaalla tarkoitetaan tässä esim. väliaikaista tiivistä lavaa, väliaikaista patoallasta tai erikseen rakennettavaa allasta. Painovoimaisessa käsittelyssä ja allaskäsittelyssä muodostuvien suotovesien haitallisuus riippuu haittaaineiden liukoisuudesta, ei niinkään jätteen luokituksesta vaaralliseksi tai tavanomaiseksi jätteeksi. Ennen tällaisten jätteiden käsittelyä selvitetään jätteiden liukoisuusominaisuudet, jolloin voidaan tarvittaessa varautua käsittelemään jätteestä suotautuvat vedet erilliskäsittelynä. Erilliskäsittely tarkoittaa vesien ottamista talteen ja niiden toimittamista asianmukaiseen käsittelyyn. Käytettäessä kuivikeaineita ei muodostu suotovesiä. Kuivaus Jätelinjat: JL3-Yritystoiminnan sivuvirrat ja jätemassat, JL4-Maa-ainekset ja ruoppausmassat Tila ja laitteet: Laskeutusaltaat, kuivaaminen aumoissa käsittely- ja varastointialueilla Normaalitoiminnan päästöt: Jonkin verran haihtumista, hajuhaittoja ja melua, jätevesiä vedenpuhdistamolle Pesu Pesuprosessia tehdään tarvittaessa joillekin jätelinjojen 3 j 4 jätemateriaaleille. Pesulla erotellaan hienoaines esimerkiksi maa-aineksista, lietteistä, sedimenteistä ja teollisuuden massoista. Samalla materiaaleista pystytään liuottamaan pois haitta-aineita. Suuret esineet tai lohkareet erotetaan välpällä ennen pesua, minkä jälkeen materiaali lietetään veden kanssa ja pestään. Pesumenetelmien veden kierto on suljettu, jolloin pesuprosessista ei muodostu jatkuvaa jätevesivirtaa ja syntynyt rejekti, yleensä hienojakeinen liete mutta

27 sivu 27/ 88 joskus myös neste (pelkkä haitta-aineiden liuotus), otetaan talteen ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Pestävät jätejakeet voivat olla pysyviksi, tavanomaisiksi tai vaarallisiksi luokiteltavia jätteitä. Täsmennetty prosessikuvaus: pesukäsittelyllä haitalliset aineet lietetään tai liuotetaan pesussa muodostuvaan lietteeseen tai pesunesteeseen, jotka jatkokäsitellään tai loppusijoitetaan pesun tarkoituksesta ja muodostuvan rejektin ominaisuuksista riippuen tarvittavilla menetelmillä. Pesussa käytetään tarvittaessa erilaisia apuaineita, kuten pinta-aktiivisia aineita tai haitallisten aineiden liukenemista edistäviä lisäaineita. Käsittely voi sisältää myös mekaanista käsittelyä/hiertoa sekä pesuveden lämpötilan nostamista että määräaikaista ph:n muuttamista haitallisten aineiden irrottamiseksi. Magneettiset rautametallit voidaan erottaa magneettierottimella. Pesu sopii menetelmänä monille haitallisille aineille ja soveltuvuutta rajoittavat enemmänkin käsiteltävän massan ominaisuudet sekä joissakin tapauksissa useampien erilaisten aineiden läsnäolo. Pesu soveltuu sekä orgaanisten yhdisteiden (öljyhiilivedyt, PAH, PCB, pestisidit ja kloorifenolit) että epäorgaanisten haittaaineiden (raskasmetallit ja syanidit) pesuun. PCB-yhdisteitä, dioksiineja ja furaaneja sekä syanideja ei pestä vaarallisen jätteen tasoisesti em. yhdisteillä pilaantuneista maista tai jätteistä. Kuitenkin pestävät massat saattavat sisältää pieniä pitoisuuksia em. haitta-aineita esim. öljyhiilivedyillä tai metalleilla vaarallisen jätteen tasoisesti pilaantuneissa jätteissä, jolloin pesun tarve määräytyy öljyhiilivedyistä tai metalleista johtuen. Lisäksi esimerkiksi tuhkien kaatopaikka- ja hyötykäyttökelpoisuutta voidaan parantaa poistamalla pesuprosessilla liukoisia suoloja, kuten klorideja ja sulfaatteja. Käsiteltävän massan pesu tapahtuu siirrettävällä pesulaitteistolla, joka koostuu useammasta eri käsittelyvaiheesta. Pestävää massaa ei tarvitse käsitellä jokaisessa käsittelyvaiheessa vaan pesukäsittelyyn voidaan sisällyttää vain ne prosessin vaiheet, jotka kyseisen jäte-erän käsittelyssä tarvitaan. Pestävä massa syötetään pesulaitteiston kuljettimelle ja laitteiston omat kuljettimet siirtävät pestävää massaa pesuprosessin eri vaiheisiin. Pesun jälkeen kuljettimet purkavat puhtaat massat ja pesurejektit omiin kasoihin. Pesun avulla saadaan eroteltua haitta-aineet sisältävä jae eli pesurejekti ja puhdas jae. Lietemäinen pesurejekti ja mahdollinen pesuvesi saattavat vaatia käsittelyä ennen loppusijoitusta tai jätevedenpuhdistamolle toimittamista. Rejektien sijoituskelpoisuus ja pestyn massan puhtausaste varmistetaan laboratoriotestauksin ennen niiden käsittelyä, loppusijoitusta tai hyödyntämistä. Pesu tehdään lähtökohtaisesti ulkona. Tarpeen vaatiessa pesua varten voidaan tehdä tilapäinen telttamainen rakennelma. Jos jäte sisältää karkeaa epäorgaanista jaetta (sora, hiekka), se on usein puhdasta eikä aina vaadi varsinaista pesukäsittelyä vaan mekaaninen erottelu riittää, jotta karkea maa-aines voidaan hyödyntää esim. kaatopaikkarakenteissa. Pesussa lietefaasiin jäävä siltti, savi ja orgaaninen hienoaines voidaan yleensä loppusijoittaa kaatopaikalle joko sellaisenaan tai stabiloituna. Olennainen osa käsittelyä on haitallisten aineiden erottaminen pesuvedestä sekä pesuveden ja apukemikaalien kierrättäminen takaisin prosessiin. Vesi puhdistetaan poistamalla epäpuhtaudet esim. saostamalla, flokkaamalla, biologisilla menetelmillä tai suodattamalla aktiivihiilen läpi.

28 sivu 28/ 88 Puhdistettu vesi kierrätetään ja käytetään uudelleen, joten varsinaisen pesuprosessin aikana ei muodostu jätevesiä. Käsittelyprosessin päätyttyä laitteistossa jäljellä oleva vesi ja laitteiston pesuvesi johdetaan materiaalinkäsittelykeskuksen tasausaltaaseen ja edelleen käsittelyyn yhdessä alueella muodostuvien muiden jätevesien kanssa, mikäli ne täyttävät ympäristöluvan mukaiset viemärin kautta puhdistamokäsittelyyn johdettavien vesien raja-arvot. Pesulaitteessa poikkeustilanteessa syntyvät mahdollisia väkeviä jätevesiä ei yhdistetä suotovesiin, vaan ne toimitetaan laitokseen, jolla on lupa käsitellä kyseisiä vesiä. Massan syöttö pesulaitteeseen Seulonta Magneettierotin Pesuliuosten lisääminen Materiaalien erottuminen Lietteen käsittely Pesu Jätelinjat: JL3-yritystoiminnan sivuvirrat ja jätemassat, JL4-Maa-ainekset ja ruoppausmassat Tila ja laitteet: Kauhakone, välppä, magneettierotin, sekoitus- ja pesulaitteistot, käsittely- ja varastointialueet Normaalitoiminnan päästöt: Jonkin verran haihtumista ja melua tuotannosta, pieniä määriä jätevesiä vedenpuhdistamolle Jätteiden välivarastointi Materiaalinkäsittelykeskuksen alueella välivarastoidaan tarvittaessa erilaisia jätteitä, maa-aineksia ja muita materiaaleja varastointiin soveltuvilla kentillä. Tarpeen mukaan välivarastointia voidaan tehdä myös peitettynä kentillä, altaissa, siiloissa, säiliöissä tai muilla tarkoitukseen sopivilla tavoilla. Pääsääntöisesti jätteet käsitellään tai loppusijoitetaan ilman välivarastointia. Välivarastointia tehdään hyötykäyttöön ja stabilointiin meneville jätteille ja siirtokuormattaville materiaaleille. Lisäksi lisäselvityksiä vaativat jäte-erät voidaan välivarastoida, kunnes tarvittavat lisäselvitykset ovat käytettävissä. Tarvittaessa jätemateriaali peitetään, mikäli materiaali tai haitta-aineet (pölyäminen, liukeneminen tai haihtuminen) sitä vaativat. Välivarastoitavat jätejakeet voivat olla pysyviksi, tavanomaisiksi tai vaarallisiksi luokiteltavia jätteitä. Välivarastosta jätteet menevät joko käsittelyyn tai ne toimitetaan muualle käsiteltyinä tai käsittelemättöminä. Osa jätteistä hyötykäytetään jätealuerakenteissa. Lisäksi välivarastoon kootaan pieniä yksittäisiä eriä myöhemmin paikan päällä tai muualla tapahtuvaa käsittelyä varten. Siirtokuormattavia asumisessa syntyviä yhdyskuntajätteitä välivarastoidaan lyhytkestoisesti siirtokuormausalueella. Mikäli yhdyskuntajätteitä on tarve varastoida pidempiaikaisesti, ne varastoidaan paalattuina tai peitettyinä. Pidempiaikainen varastointitarve muodostuu ainoastaan poikkeustilanteissa, jollaisia ovat esim. polttolaitosten häiriötilanteet.

29 sivu 29/ 88 Muita välivarastoitavia jätteitä ovat hyötykäyttöön menevät jätteet, mm. maa-ainekset, betonit, tiilet, tuhkat kierrätyspolttoaineet, hake, muovit, metallit, kuidut sekä muut erilliskerätyt ja tuotannosta syntyvät hyötyjakeet sekä toisaalta tuotantoprosessien omia jätteitä ja rejektejä. Varastointi tehdään siten, että ympäristö ei roskaannu, eri jätejakeet eivät sekoitu keskenään eikä haittaaineita pääse leviämään ympäristöön haihtumalla, pölyn muodossa tai veden välityksellä. Välivarastoinnin päätyttyä aines kerätään ja siirretään varastoon, käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi sekä varastointiin käytetty alue puhdistetaan. Välivarastoituja jätteitä puretaan tuotantokapasiteetin, hyötykäyttökohteiden, kuljetuserien ja loppusijoituksen toteuttamisen mukaisesti niin, että toiminta on mahdollisimman materiaalija energiatehokasta. Materiaaleja varastoidaan enintään lainsäädännön salliman ajan. Tällä hetkellä kaatopaikka-asetuksen mukainen varastointiaika hyötykäyttöön tarkoitetuilla materiaaleilla on enintään kolme vuotta ja loppusijoitukseen tarkoitetuilla materiaaleilla varastointiaika on enintään yksi vuosi. Kertavarastot pidetään mahdollisimman pieninä ja jätteitä lähetetään eteenpäin käsiteltäväksi pääosin täysillä autokuormilla. Vaarallisten jätteiden varastointia koskevat täsmennykset: vaaralliset jätteet käsitellään mahdollisimman pian niiden saavuttua keskukseen ja niiden välivarastointiaika minimoidaan. Kiinteiden ja nestemäisten vaarallisten jätteiden pienerät varastoidaan tiiviissä ja suljetuissa astioissa sekä hyväksytyissä konteissa ja säiliöissä. Kyseessä on kotitalouksista suoraan alueen kuntakeräyspisteeseen tuodut vähäiset määrät vaarallisia jätteitä. Ko. jätteitä varastoidaan enintään 5 tonnia kerrallaan. Jätteiden käsittely Jätteiden esikäsittelyn ja mahdollisen välivarastoinnin jälkeen varsinaisia käsittelymenetelmiä ovat stabilointi, kompostointi, alipainekäsittely, terminen käsittely, fysikaalis-kemiallinen prosessointi ja kiinteytys Stabilointi Stabilointi parantaa jätteen kaatopaikkakelpoisuutta ja hyötykäyttömahdollisuutta. Stabilointimenetelmää voidaan käyttää mm. teollisuuden prosessijätteille, sakoille, lietteille, tuhkille ja pilaantuneille maa-aineksille. Menetelmän soveltuvuus varmistetaan aina ennakkokokein. Stabiloitavat jätejakeet voivat olla pysyviksi, tavanomaisiksi tai vaarallisiksi luokiteltavia jätteitä. Stabilointimenetelmät voidaan jakaa sideainestabilointiin ja kemialliseen stabilointiin. Massaan sekoitetaan seosainetta, jolloin sen haitta-aineiden liukoisuus pienenee oleellisesti tai haitallisten aineiden olomuoto muuttuu. Seosaineena voidaan käyttää esim. sementtiä, kalkkia, bitumia, tuhkia, hapettavia tai pelkistäviä yhdisteitä tai muita soveltuvia materiaaleja. Stabiloitavista materiaaleista poistetaan tarvittaessa ennen käsittelyä suuret kappaleet tai muu ylimääräinen stabiloitumista haittaava materiaali. Stabilointi tehdään siirrettävällä laitteistolla käsittelykentällä.

30 sivu 30/ 88 Stabilointimenetelmistä sementtistabilointi soveltuu erityisesti raskasmetalleilla pilaantuneille maille, teollisuuden jätteille ja tuhkille. Bitumistabilointi puolestaan soveltuu raskaiden öljyjakeiden, matalien metallipitoisuuksien ja rajoitetusti PAH yhdisteiden pilaaman maan käsittelyyn. Tarkennettu prosessikuvaus: Käsittelykeskuksessa tullaan stabiloimaan pilaantuneita maita, teollisuuden jätteitä, rakennus- ja purkutoiminnan jätteitä ja teollisuuden sivutuotteita. Yleisimmät stabiloitavat jätteet ovat teollisuuden sakat, pilaantuneet maat ja jätteen polton tuhkat. Stabilointi tehdään asfaltoidulla käsittelyalueella siten, etteivät stabiloitavat massat pääse sekoittumaan varastoituna olevien massojen kanssa. Stabiloinnissa jätteeseen (esim. teollisuuden sakat ja jätteenpolton tuhkat) sekoitetaan sideaineita siten, että haitta-aineiden liikkuvuus ja liukoisuus vähenevät. Tämä saadaan aikaiseksi parantamalla haitta-aineen sitoutumista partikkeleihin tai muuttamalla rakennetta siten, että vesi ei pääse suotautumaan partikkelien muodostaman huokosverkoston läpi. Yleisesti käytettäviä sideaineita ovat sementti ja bitumi. Tämän lisäksi voidaan käyttää muitakin käsiteltävälle jätteelle ja haitta-aineelle soveltuvia stabilointi- ja lisäaineita, jotka sitovat haitta-aineita tai parantavat stabilaatin sijoituskelpoisuutta teknisten ominaisuuksien osalta. Tällaisia aineita ovat esim. ferrosulfaatti, magnesiumoksidi, kalkki, kalsiumpitoiset tuhkat, puhtaat ja pilaantuneet maat sekä tarkoitukseen soveltuvat teollisuuden jätteet, jotka sisältävät stabiloivia aineosia. Yleisimmin stabilointia käytetään, kun esim. tuhka, maa-aines tai teollisuusjäte on pilaantunut helposti liukenevilla metalleilla. Stabilointi soveltuu myös tiettyjen orgaanisten aineiden käsittelyyn. Stabilointiaineiden laatu ja määrä määritetään aina ennakkoon reseptöinnin yhteydessä. Reseptit laaditaan jätelaji- tai jäte-eräkohtaisesti. Jätejakeita voidaan myös sekoittaa keskenään, jos näin menetellen voidaan parantaa teknisesti tai toiminnallisesti massan loppusijoitus- tai hyötykäyttöominaisuuksia. Lisäksi samankaltaisia jäte-eriä yhdistetään, jotta stabilointi saadaan tuotannon kannalta tehokkaaksi. Reseptin koostumukseen vaikuttavat mm. käsiteltävien jätteiden rakeisuus sekä sen sisältämien haitta-aineiden laadut ja pitoisuudet. Resepti laaditaan siten, että jäte täyttää käsittelyn jälkeen kaatopaikkasijoitukselta tai hyötykäytöltä edellytettävät vaatimukset. Koska reseptöinti on aina tapauskohtainen, ei toimivaa yleisreseptiä voida etukäteen antaa. Tiedot stabiloinneissa käytetyistä kemikaaleista toimitetaan viranomaiselle vuosiraportoinnin yhteydessä. Reseptöinnin jälkeen ryhdytään varsinaiseen stabilointiprosessiin. Prosessin alussa, kun sopiva resepti on laadittu, käsiteltävä jäte homogenisoidaan, mikäli jäte ei ole riittävän homogeenista jo valmiiksi. Homogenisoinnissa jäte-erä seulotaan, jolloin joukosta poistetaan ylisuuri materiaali ja muut jätteeseen kuulumattomat epäpuhtaudet. Tarvittaessa jäte myös murskataan. Homogenisoitu jäte siirretään maansiirtokoneella ja/tai muulla soveltuvalla siirtolaitteistolla sekoitukseen. Samassa yhteydessä joukkoon lisätään tarvittavat lisäaineet ja tarvittaessa myös vettä. Sekoitettu massa siirretään edelleen lopulliseen kohteeseen, kun stabiloinnin varmistustestausten tulokset osoittavat stabilaatin täyttävän loppusijoitukselta tai hyötykäytöltä edellytettävät vaatimukset. Tarvittaessa stabilointi uusitaan, jos vaadittavat kriteerit eivät täyty.

31 sivu 31/ 88 Stabiloitavia massoja käytetään hyödyksi kenttien penger- ja päällysrakenteissa sekä osana loppusijoitusalueen rakenteita korvaamaan neitseellisten luonnonmateriaalien käyttöä. Lisäksi stabiloitavia massoja sijoitetaan myös tavanomaisen ja vaarallisen jätteen kaatopaikoille (loppusijoitus). Stabilointi Jätelinjat: JL3-yritystoiminnan sivuvirrat ja jätemassat, JL4-Maa-ainekset ja ruoppausmassat Tila ja laitteet: Siirrettävä stabilointi- ja sekoituslaitteisto, kauhakuormaaja tai kaivinkone, varastointi- ja käsittelykenttä Normaalitoiminnan päästöt: Jonkin verran pölyämistä, josta voi aiheutua vähäisiä päästöjä pintavesiin, satunnaista melua ja lieviä hajuhaittoja sekoituslaitteiston välittömässä läheisyydessä stabiloitaessa orgaanisia haisevia haitta-aineita sisältäviä jätteitä. Orgaanisten haitta-aineiden haihtuminen kaatopaikkakelpoisilla pitoisuuksilla on vähäistä. Ennakkokokeet Stabilointimenetelmän valinta Stabilointiaineen lisääminen ja sekoitus Aineiden kemiallinen stabiloituminen Stabilointituloksen varmistaminen analyysillä Massan loppusijoitus tai hyödyntäminen Kompostointi Kompostoitavat massat ovat ennen kaikkea pilaantuneita maa-aineksia ja vähäisessä määrin myös mahdollisesti sedimenttiä tai joitakin teollisuusjätteiden pieneriä. Kompostoinnin tarkoituksena on hajottaa käsiteltävissä massoissa olevia orgaanisia haitta-aineita, esim. öljyhiilivetyjä, eikä kompostoida koko jäteerää, kuten esim. yhdyskuntalietteiden kompostoinnissa tehdään. Kompostointi tehdään, jotta kompostoitavasta maaerästä saadaan hyötykäyttöön kelpaavaa tai joissakin tapauksissa tavoitteena on parantaa jätteen laatua siten, että se voidaan loppusijoittaa kaatopaikan penkkaan. Toimintaan ei kuulu erilliskerättyjen biojätteiden kompostointi. Kompostoitavat jätejakeet voivat olla pysyviksi, tavanomaisiksi tai vaarallisiksi luokiteltavia jätteitä. Käsiteltävät maa-ainekset kootaan ulkona kompostointikentälle aumaan ja tarvittaessa lisätään ravinteita ja kompostin huokoisuutta lisääviä aineita. Kompostointikentän pohjarakenne valitaan käsiteltävän materiaalin mukaan. Massaa käännetään kompostoitumisen aikana. Lopuksi auma puretaan ja massa hyödynnetään tai loppusijoitetaan. Kompostointi Jätelinjat: JL3-yritystoiminnan sivuvirrat ja jätemassat, JL4-Maa-ainekset ja ruoppausmassat (pilaantuneet maa-ainekset, sedimentit ja teollisuusjätteiden pienerät) Tila ja laitteet: Käsittelyalue ulkona ja aumat, kauhakone tai kaivinkone Normaalitoiminnan päästöt: Jonkin verrran pölyämistä, josta voi aiheutua vähäisiä päästöjä pintavesiin, satunnaista melua ja hajuhaittoja

32 sivu 32/ 88 Auman rakentaminen Ravinteiden ja muiden lisäaineiden lisääminen tarvittaessa Massan kääntäminen kompostoinnin aikana Auman purku Massan siirto hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi Alipainekäsittely Alipainekäsittely soveltuu haihtuvia aineita sisältäville jätemateriaaleille. Käsiteltävä jätemateriaali kootaan ulkokentällä aumaan ja peitetään pressulla. Jätemassan läpi imetään ilmaa ja haitta-aineet absorboidaan absorbointiaineeseen tai poltetaan polttoyksikössä. Käsitelty massa ohjataan hyötykäyttöön tai loppusijoitukseen. Absorbointiainejäte toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Alipainekäsiteltävät jätejakeet voivat olla tavanomaisiksi tai vaarallisiksi luokiteltavia jätteitä. Täsmennetty prosessikuvaus: Alipainekäsittely soveltuu haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) poistoon. Alipainekäsittely tapahtuu käsittelykentälle tarvittaessa rakennettavassa väliaikaisissa alipainetyöskentelyn mahdollistavissa rakenteissa (esim. pressupeitto tai teltta). Alueelle tuotavat jätteet pyritään ottamaan käsittelyyn välittömästi sitä mukaan, kun niitä tuodaan alueelle, elleivät jätteet vaadi muuta esikäsittelyä tätä ennen. Mikäli jätteitä joudutaan varastoimaan kentällä ennen varsinaista käsittelyä, tehdään varastointi peitettynä siten, että varastoituna olevasta jäte-erästä ei pääse haihtumaan terveydelle tai ympäristölle vaarallisia haitta-ainepitoisuuksia. Jätemassat käsitellään alipaineistettavissa aumoissa. Aumat peitetään haitta-aineiden hallitsemattoman ilmaan leviämisen ehkäisemiseksi. Aumaan sijoitetun jätemassan sisään asennetaan imuputkisto, jonka avulla saadaan aikaiseksi ilmavirtahuuhtelu partikkelien välissä. Imetty ilma johdetaan bio- tai aktiivihiilisuodattimen tai katalyyttisen polttimen kautta ulkoilmaan. Klooratuilla hiilivedyillä pilaantuneita massoja käsiteltäessä huokosilma käsitellään vain aktiivihiilisuotimella. Imuilman mukana kulkeutuvat haitta-aineet pidättyvät suodattimeen tai ne palavat katalyyttisesti. Suodattimen kapasiteetin täytyttyä se vaihdetaan uuteen ja kyllästynyt massa toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Aktiivihiilisuodatuksen keskimääräinen erotustehokkuus on vähintään 99 % ja katalyyttisen polttimen 96 %. Puhdistumisprosessia seurataan ottamalla kokoomanäytteitä imetystä ilmasta sekä puhdistettavasta jätemassasta. Puhdistusta jatketaan, kunnes haitta-ainepitoisuus jätemassassa alittaa käsittelylle asetetun puhdistustason.

33 sivu 33/ 88 Alipainekäsittely Jätelinjat: JL3-yritystoiminnan sivuvirrat ja jätemassat, JL4-Maa-ainekset ja ruoppausmassat Tila ja laitteet: Peitetty auma käsittelyalueella, kaasunkäsittely-yksikkö Normaalitoiminnan päästöt: Jonkin verran haihtumista, jätevesiä vedenpuhdistamolle, satunnaista melua ja hajuhaittoja Jätemateriaalin läjitys aumaksi Auman peittäminen tai kattaminen Ilman imeminen auman läpi Haittaaineiden absorbointi tai poltto Auman purku Massa hyötykäyttöön tai loppusijoitukseen Terminen käsittely Termisessä käsittelyssä orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita jätteitä, erityisesti maa-aineksia, syötetään prosessiin, jossa kuumentamisen avulla haitta-aineet haihdutetaan jätemassasta ja käsitellään jälkipolttimella. Käsittely tehdään siirrettävällä laitteistolla ulkokentällä. Puhdistustulos todetaan laboratorioanalyysein. Termisesti käsiteltävät jätejakeet voivat olla tavanomaisiksi tai vaarallisiksi luokiteltavia jätteitä. Termistä desorptiota käytetään erityisesti pilaantuneiden maiden ja muiden vastaavien soveltuvien jäteerien käsittelyyn. Menetelmällä voidaan puhdistaa maamassoja, jotka sisältävät erilaisia haihtuvia yhdisteitä, kuten polttoaineita, hiilivetyliuottimia, PAH-yhdisteitä, kloorifenoleita, PCB-yhdisteitä tai dioksiineja ja furaaneja. Haihtuneet raskasmetallit, kuten esimerkiksi elohopea ja lyijy, poistetaan kaasujenkäsittelylaitteistolla. Syanidit tuhoutuvat lämmön vaikutuksesta rumpu-uunissa. Haihtumattomat yhdisteet, kuten monet raskasmetalliyhdisteet, muuntuvat vähemmän haitalliseen muotoon lämmön vaikutuksesta tai lämmön ja reagenssin eli kemiallisesti metalliin vaikuttavan lisäaineen yhteisvaikutuksesta. Reagenssi voi olla tilanteesta riippuen hapettavaa tai pelkistävää ainetta. Puhdistus perustuu lämpökäsittelyyn eli haitta-aineiden haihduttamiseen ja sitä seuraavaan hajottamiseen polttamalla. Soveltuvien ainesten kuumennus ja haitta-aineiden haihtuminen tapahtuu pyörivässä rumpuuunissa, jota kuumennetaan sylinterin ulkopintaa ympäröivien polttokammioiden välityksellä. Rumpu-uunin lämpötilaa voidaan nostaa aina 800 C:een. Lämpötila riippuu puhdistettavan maa-aineksen laadusta ja sen sisältämien haitta-aineiden haihtumisominaisuuksista. Käsiteltävän maa-aineksen viipymää rummussa voidaan muuttaa. Pilaantunutta maamassaa kuumentamalla haihtuvat haitta-aineet saadaan käsittelyssä kaasuuntumaan, minkä jälkeen ne hajotetaan polttamalla kuumassa lämpötilassa. Kaasuvirrasta poistetaan jäljelle jääneet haitta-aineet ja pölyhiukkaset tehokkaalla kaasunpuhdistuslaitteistolla vaarallisten jätteiden polton päästövaatimusten täyttämiseksi. Käsitellyn maamassan kemiallinen ja fysikaalinen rakenne on puhtaan maan kaltainen, ja se voidaan hyötykäyttää

34 sivu 34/ 88 esimerkiksi materiaalinkäsittelykeskuksen alueella. Vastaavan kaltaiset teollisuuden jätteet hyödynnetään esimerkiksi kaatopaikkarakenteissa huomioiden jätteiden tekniset ja kemialliset ominaisuudet. Tarvittaessa termisesti käsitelty massa jatkokäsitellään, esim. stabiloidaan, mikäli se sisältää korkeita pitoisuuksia sellaisia haitta-aineita, jotka eivät tuhoudu tai muuten muutu termisessä käsittelyssä haitattomaan muotoon. Termisen laitoksen polttoaineen varastointi tullaan toteuttamaan vaatimusten mukaisella kaksoispohjasäiliöillä. Terminen käsittely Jätelinjat: JL3-yritystoiminnan sivuvirrat ja jätemassat, JL4-Maa-ainekset ja ruoppausmassat Tila ja laitteet: Ulkokenttä, mobiilipolttolaitteisto, kauhakone Normaalitoiminnan päästöt: Jonkin verran pölyämistä, josta voi aiheutua vähäisiä päästöjä pintavesiin, jonkin verrran haihtumista (haisevat yhdisteet, VOC-yhdisteet), satunnaista melua ja hajuhaittoja käsittelypaikan lähistössä Lämmitetään massa ulkoisella polttoaineella Haihtuvien aineiden jälkipoltto Massan loppusijoitus tai hyötykäyttö Fysikaalis-kemiallinen prosessointi Fysikaalis-kemiallisella käsittelyllä tarkoitetaan erilaisista osaprosesseista koostuvaa kokonaisuutta, joita yhdistellään eri tavoin jätteen laadun mukaan. Yhdyskunta- ja rakennusjätteille prosessi sisältää esimerkiksi tarvittaessa esilajittelun, murskauksen, seulonnan ja erottelun sekä laadunvarmistuksen. Käsittelyssä syntyneet tuotteet ohjataan hyötykäyttöön ja rejektit loppusijoitetaan turvallisesti. Aiemmassa vuoden 2014 YVA-selostuksessa mukana ollut sisätiloissa tehtävä laitosmainen mekaaninen käsittely on jätetty valitusta toteutusvaihtoehdosta pois. Fysikaalis-kemiallinen prosessointi on luonteeltaan kausittaista. Fysikaaliskemiallisesti käsiteltävät jätejakeet voivat olla pysyviksi, tavanomaisiksi tai vaarallisiksi luokiteltavia jätteitä. Yritystoiminnan sivuvirroille ja jätemassoille, pilaantuneille maa-aineksille sekä tuhkille ja kuonille sekä laitosrejekteille käsittely on hieman erilainen. Menetelmä valitaan jätemateriaalin laadun mukaan sisältäen esimerkiksi murskauksen, seulonnan, erottelun ja/tai stabiloinnin. Fysikaalis-kemiallinen prosessointi - Yhdyskunta- ja rakennusjätteet Jätelinjat: JL1-Asumisen jäte, JL3-yritystoiminnan sivuvirrat ja jätemassat (rakennusjätteet) Tila ja laitteet: Varastointi- ja käsittelyalue, siirtokuormausalue, esimurskain, murskain, seuloja, erottimia, materiaalinkäsittelykone/pyöräkuormaaja tai kaivinkone Normaalitoiminnan päästöt: Jonkin verran pölyämistä, josta voi aiheutua vähäisiä päästöjä pintavesiin, satunnaista melua ja hajuhaittoja käsittelypaikan lähistössä

35 sivu 35/ 88 Fysikaalis-kemiallinen prosessointi - Teollisuuden sivutuotteet ja jätteet, pilaantuneet maaainekset, tuhkat ja kuonat Jätelinjat: JL3-yritystoiminnan sivuvirrat ja jätemassat sekä tuhkat ja kuonat, JL4-maa-ainekset ja ruoppausmassat (pilaantuneet maa-ainekset) Tila ja laitteet: Käsittelyalue, varastointi- ja käsittelyalue, esimurskain, murskain, seuloja, erottimia, materiaalinkäsittelykone/pyöräkuormaaja tai kaivinkone Normaalitoiminnan päästöt: Jonkin verrran pölyämistä, josta voi aiheutua vähäisiä päästöjä pintavesiin, satunnaista melua ja lieviä hajuhaittoja käsittelypaikan lähistössä Fysikaalis-kemiallisen prosessoinnin eri osaprosessien tarkennetut prosessikuvaukset murskaukselle, seulonnalle ja erottelulle on kuvattu alla. Täydennetty prosessikuvaus: murskaus Murskattavia jätteitä ovat mm. hyötykäyttökelpoiset tiilet ja betonit, puujäte sekä käytöstä poistetut renkaat. Haitta-aineita sisältävien pilaantuneiden materiaalien murskaus tehdään mobiileilla laitteistoilla varastointija käsittelyalueilla. Tiili- ja betonijätteet murskataan hyötykäytön edellyttämään raekokoon hyötykäyttöä varten. Murskauksen aikana valmiin tuotteen raekokoa tarkkaillaan jatkuvasti, samoin kuin raudoitusrautojen erottumista. Metallit voidaan erottaa magneettierottimella. Tiili- ja betonimurske hyötykäytetään ympäristöluvan mukaisesti joko kaatopaikkarakenteissa tai jätekeskuksen alueen pengertäytössä pilaantuneisuudesta riippuen tai toimitetaan hyötykäyttöön muualle riittävän luvan omaavaan kohteeseen. Hyötykäyttöä varten voidaan murskata myös kiviaineksia (jätteiden ja maa-ainesten käsittelystä tulevat kiviainekset, mukaan lukien pilaantuneiden maa-ainesten käsittelystä tulevat kivet). Murskaus Jätelinjat: JL3-Yritystoiminnan sivuvirrat ja jätemassat, JL4-Maa-ainekset ja ruoppausmassat, JL5-Erilliskerätyt hyötyjakeet Tila ja laitteet: Mobiilimurskain varastointi- ja käsittelykentällä, kauhakone Normaalitoiminnan päästöt: Jonkin verran pölyämistä ja edelleen päästöjä pintavesiin, vähäistä haihtumista, jonkin verran melua Koneellinen esilajittelu Murskaus Metallien erottaminen magneettierottimella Murskatun jätteen varastointi Tarkennettu prosessikuvaus: seulonta

36 sivu 36/ 88 Puhtaiden ja pilaantuneiden maiden sekä erilaisten jätteiden seulontaa tehdään varastointi- ja käsittelykentillä. Seulonnalla erotellaan hienoaines erilleen suuremmista kappaleista, kuten kivistä. Seulonnalla voidaan myös erotella maan seasta mahdolliset jätteet. Seulonnassa käytetään rumpu-, tuuli-, taso- tai puikkoseulaa, jota syötetään joko pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella. Seulalla voidaan erotella kahdesta neljään eri raekokoa. Jos seulottava tuote on pilaantunutta maa-ainesta, on tuotteesta ilmoitettu ennalta mahdolliset haittaaineet. Seulonnan jälkeen tarvittavista seulontafraktioista määritetään samat haitta-ainepitoisuudet, jotka on ilmoitettu ennakkoilmoituksessa. Tulosten perusteella voidaan todeta maan soveltuvuus eri hyötykäyttökohteisiin joko maanrakentamisessa tai loppusijoitusalueiden päivittäisessä hoidossa. Maasta seulonnalla eroteltavia kiviä ei luokitella enää pilaantuneeksi maa-ainekseksi. Seulonnan laatua tarkkaillaan silmämääräisesti seulonnan ajan. Tärkeimpänä tarkkailutoimena on seulottujen raekokojen tasainen laatu. Seulonnan lopputuotteena syntyy eri raekokoisia seulontafraktioita, joista osa soveltuu hyödynnettäväksi maanrakentamisessa tai loppusijoitusalueiden päivittäisessä ylläpidossa ja hoidossa. Seulonta Jätelinjat: JL3-yritystoiminnan sivuvirrat ja jätemassat, JL4-Maa-ainekset ja ruoppausmassat Tila ja laitteet: Varastointi- ja käsittelykentät, rumpu-, taso-, puikko- tai tuuliseuloja, kauhakone tai kaivinkone Normaalitoiminnan päästöt: Vähäistä pölyämistä, haihtumista ja melua, satunnaisia hajuhaittoja, päästöt lyhytkestoisia jaksoja Jätemassan siirto seulalle Seulonta erilaisiin jakeisiin Jakeiden purku kasoiksi Tarkennettu prosessikuvaus: erottelu Jätteiden erottelussa eri jätejakeita erotellaan toisistaan. Erottelu voidaan tehdä seulomalla, käsin tehtävänä erotteluna tai koneellisena erotteluna, esim. tuulierottimella, ilma-erottimella, magneettierottimella, pyörövirtaerottimella tai pyöräkuormaajalla. Erotellut jakeet ohjataan hyötykäyttöön joko materiaalina tai niitä hyödynnetään esim. kaatopaikkarakentamisessa. Hyödyntämiskelvottomat jakeet loppusijoitetaan tai toimitetaan muualle asianmukaiseen käsittelyyn.

37 sivu 37/ 88 Erottelu Jätelinjat: JL1-Asumisen jäte, JL3-yritystoiminnan sivuvirrat ja jätemassat, JL4-Maa-ainekset ja ruoppausmassat ja JL5-Erilliskerätyt hyötyjakeet Tila ja laitteet: Varastointi- ja käsittelykentät, mobiilit erottelulaitteet, kaivinkone tai kauhakuormaaja Normaalitoiminnan päästöt: vähäistä melua ja pölyämistä, satunnaisia hajuhaittoja Fysikaalis-kemiallisen käsittelyn prosessia ei ole tässä esitetty graafisena prosessikaaviona johtuen siitä, että kullekin jätteelle sopivat osaprosessit valitaan jätetyypin ja jätteen laadun mukaan ja näin ollen prosessi vaihtelee tapauskohtaisesti. Kaikki osaprosessit on kuvattu yllä Kiinteytys Vastaanotettavia jätteitä, erityisesti märkiä lietteitä, voidaan kiinteyttää ennen loppusijoitusta tai hyötykäyttöä. Kiinteytyksessä jätteeseen sekoitetaan lisäainetta, joka sitoo jätteessä olevan nesteen ja kiinteyttää jätteen riittävän kantavaksi materiaaliksi loppusijoitusta tai hyötykäyttöä varten. Kiinteytyksessä käytettävä materiaali valitaan tarpeen ja käyttökohteen mukaisesti. Yleisimmin kiinteytyksessä käytettäviä aineita ovat tuhkat, sementtipohjaiset tuotteet tai kuivat teollisuuspölyt. Kiinteyttämällä käsiteltävät jätejakeet voivat olla pysyviksi, tavanomaisiksi tai vaarallisiksi luokiteltavia jätteitä. Jos kiinteytys tehdään tuhkalla, sementillä tai muulla voimakkaasti emäksisellä materiaalilla, jätteessä, esim. metsäteollisuuden puhdistamolietteessä, olevat mikrobit kuolevat, jolloin mikrobitoiminta lakkaa ja jäte hygienisoituu. Kiinteytetyn jätteen ominaisuudet testataan ennen hyötykäyttöä tai loppusijoitusta. Kiinteytys eroaa kohdassa kuvatusta kuivauksesta kuivikeaineen avulla siten, että kiinteytyksen lopputuloksena on kiinteytynyt massa tai joskus jopa kappale, kun taas kuivauksessa sidotaan vapaa neste ilman, että materiaali kiinteytyy. Kiinteytys Jätelinjat: JL3-yritystoiminnan sivuvirrat ja jätemassat, JL4-Maa-ainekset ja ruoppausmassat Tila ja laitteet: Siirrettävä sekoitukseen soveltuva laitteisto varastointi- ja käsittelyalueella, kauhakone tai kaivinkone. Tarvittaessa rakennetaan tilapäisiä altaita lietemäisten jätteiden kiinteyttämistä varten tai kiinteytys voidaan myös joissakin tapauksissa tehdä loppusijoitusalueella sinne tehdyssä poterossa. Normaalitoiminnan päästöt: Satunnaista melua ja lähinnä lieviä hajuhaittoja sekoituslaitteiston välittömässä läheisyydessä kiinteytettäessä orgaanisia haisevia haitta-aineita sisältäviä jätteitä. Orgaanisten haitta-aineiden haihtuminen kaatopaikkakelpoisilla pitoisuuksilla on vähäistä.

38 sivu 38/ 88 Hyödyntäminen, kierrätys ja loppusijoitus alueelle Vastaanoton volyymit Materiaalinkäsittelykeskukseen vastaanotettaviksi suunniteltujen jätejakeiden kokonaismäärä on enintään tn vuodessa. Tästä määrästä loppusijoitetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle enintään tn ja vaarallisen jätteen kaatopaikalle enintään tn Jätteiden hyödyntäminen Munaistenmetsän alueen sisällä tapahtuva jätteiden ja muiden soveltuvien materiaalien hyötykäyttö liittyy erityisesti loppusijoitusalueiden rakenteiden toteuttamiseen, varastointi-, käsittely- ja siirtokuormausalueiden rakentamiseen sekä loppusijoitusalueiden hoitamiseen. Alueelle rakennetaan määräysten mukaiset rakenteet ja rakennekerrokset hyödyntäen mahdollisimman paljon jätemateriaaleja korvaten näin neitseellisten maa-ainesten käyttöä. Hyötykäytettävän materiaalin ja muun käyttökelpoisen materiaalin toimittaminen hyödynnettäväksi materiaalinkäsittelykeskuksen ulkopuolelle tapahtuu kysynnän mukaan siten, että logistiikka on mahdollisimman tehokasta ja turha liikenne minimoidaan Jätteiden kierrätys Erilliskerätyt ja käsittelyistä syntyneet kierrätyskelpoiset jätejakeet ohjataan kierrätykseen soveltuville laitoksille tai hyötykäyttökohteisiin. Näitä jakeita ovat mm. metallit, lasi, kuidut, muovit, renkaat, akut, patterit ja paristot sekä käytöstä poistunut kuluttajaelektroniikka. Näitä jätejakeita kerätään pientuojaaseman kautta tai niitä saadaan talteen omasta jätteiden käsittelystä Hyödyntämiskelvottoman jätteen turvallinen loppusijoitus Loppusijoitusalueille jäävät vain sellaiset loppusijoituskelpoiset massat, joita ei voida hyötykäyttää materiaalinkäsittelykeskuksen alueella tai muualla tai joiden kuljettaminen muualle hyödynnettäväksi on kannattamatonta. Loppusijoittava jäte koostuu esimerkiksi loppusijoituskelpoisista yhdyskuntajätteen esikäsittelyn rejekteistä, pilaantuneista maista, teollisuuden jätteistä, tuhkista ja kuonista. Loppusijoitettavat massat voidaan luokitella pysyväksi, tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle loppusijoitetaan pysyväksi ja tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia jätteitä ja vaarallisten jätteen kaatopaikalle loppusijoitetaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia jätteitä. Alueelle vastaanotettavat hyödyntämiskelvottomat tavanomaiset ja vaaralliset jätteet loppusijoitetaan penkkaan sellaisenaan, jos jätteet täyttävät kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Jos kaatopaikkakelpoisuus ei täyty, jätteet stabiloidaan ja tarvittaessa kiinteytetään ennen loppusijoitusta. Toisiinsa haitallisesti vaikuttavat jätteet sijoitetaan toisistaan erilleen niin, ettei niiden loppusijoitus lisää ympäristökuormitusta tai aiheuta muuta vaaraa. Tarvittaessa jätteet murskataan ja tiivistetään. Tuhkia ja muita pölyäviä materiaaleja kostutetaan tarvittaessa vedellä. Kostutuksessa pyritään hyödyntämään tasausaltaan vettä.

39 sivu 39/ 88 Jätteen loppusijoittaminen toteutetaan niin, että estetään ja torjutaan haitat ja vaaratilanteet, kuten sortumat ja rakenteita vahingoittavat painanteet, sekä veden lammikoituminen täyttöalueilla. 9.3 Jätteiden käsittely-, varastointi- ja loppusijoitusalueet Alueelle ei tällä hetkellä ole suunnitteilla uusia pysyviä kiinteitä rakennuksia. Tarvittaessa alueella käytetään kevytrakenteista siirrettävää kone- tai huoltosuojaa. Kone- tai huoltosuoja pystytetään tiiviin alustan päälle. Vaaka- ja vastaanottopiste sekä toimisto- ja sosiaalitilat ovat materiaalinkäsittelykeskuksen sisääntulon kohdalla (alueiden 1 ja 3 välissä). Kone- ja huoltosuojat sijaitsevat varastohallien yhteydessä. Vaaka- ja vastaanottoalueella 0,8 ha) tapahtuu jätteiden vastaanotto ja punnitus. Alueen sisäisen liikenteen väylät ja viheralueet kattavat alueen alasta 0,8 ha. Alueille 1, 3 ja 4 rakennetaan varastointi- ja käsittelykenttiä alueiden käytön edetessä. Kenttiä rakennettaessa huomioidaan alueen käyttö loppusijoitusalueena. Kenttien alle voidaan rakentaa loppusijoitusalueilta edellytettävät rakenteet voimassa olevien vaatimusten mukaisesti. Kentiltä edellytettävät rakenteet riippuvat käsiteltävistä ja varastoitavista jätemateriaaleista. Lopullisiin rakenteisiin vaikuttavat mm. hyötykäyttöön kelpaavien materiaalien saatavuus rakentamishetkellä ja vaatimukset materiaalien ominaisuuksista rakenteissa. Rakenteiden (loppusijoitusalueet, varastointi- ja käsittelykentät, vastaanotto- ja pysäköintialueet, lietealtaat, purkuvesialtaat) toteutuksesta toimitetaan suunnitelma ELY-keskukseen hyväksyttäväksi vähintään kolme kuukautta ennen rakentamisen aloittamisen suunniteltua ajankohtaa. Toteutuneista rakenteista toimitetaan tiedot ELY-keskukselle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Varastointi-, käsittely- ja siirtokuormausalueiden rakenteet Varastointi- ja käsittelyalueiden kenttärakenteet Varastointi ja käsittelyalueiden kentille rakennetaan soveltuvat pohjarakenteet. Kenttärakenteet, joilla käsitellään vaarallisia ja tavanomaisia jätteitä Kenttärakenne on asfaltti- tai muu käyttötarkoitukseen soveltuva tiivis pohjarakenne. Kentillä voidaan käsitellä vaarallisten ja tavanomaisten jätteiden lisäksi myös pilaantumattomia tai pysyvän jätteen tasoisia massoja. Kenttien vedet kerätään kootusti tasausaltaaseen, josta ne johdetaan jätevedenpuhdistamoon käsiteltäväksi. Kenttärakenteet, joilla käsitellään pilaantumattomia tai puhtaita maa-aineksia ja jätteitä Näitä kenttiä ei päällystetä, koska niillä käsitellään vain pilaantumattomia ja puhtaita materiaaleja. Ko. kenttien hulevedet ovat puhtaita ja ne ohjataan ympärysojiin. Siirtokuormausalueen kenttärakenteet

40 sivu 40/ 88 Kenttärakenne on asfaltti- tai muu käyttötarkoitukseen soveltuva tiivis pohjarakenne. Kentän hulevedet menevät viemäröinnin kautta suoraan jätevedenpuhdistamolle. Siirtokuormausaseman viemärivedet kerätään umpisäiliöön. Vaarallisen jätteen kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikalle loppusijoitetaan sellaisia loppusijoituskelpoisia vaarallisia jätteitä, joita ei voida hyötykäyttää. Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueet tulevat sijaitsemaan alueilla 1, 3 ja 4. Käytössä olevaa loppusijoitusaluetta on kerrallaan n. 1-2 ha. Vaarallisen jätteen loppusijoitusaluetta laajennettaessa voidaan käyttää aiemmin rakennettuja, rakenteiltaan soveltuvia käsittely- ja varastointikenttiä. Rakenteet Alue rakennetaan vaarallisen jätteen kaatopaikkaluokan mukaisin rakentein ja pohja- ja pintarakenteissa noudatetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisia periaatteita ja voimassa olevan lainsäädännön edellyttämiä rakenteita. Pohjarakenne muodostuu tasauskerroksesta, tiivistyskerroksesta, keinotekoisesta eristeestä, kuivatuskerroksesta ja suojakerroksesta. Pintarakenne muodostuu tiivistyskerroksesta, keinotekoisesta eristeestä, kuivatuskerroksesta ja pintakerroksesta, jonka ylin osa muodostaa kasvukerroksen. Suljettu ja maisemoitava jätetäytön osa muotoillaan suunnitelman mukaiseen muotoon. Kaatopaikan rakenteet tehdään käyttäen hyödyksi tarkoitukseen soveltuvia jätejakeita ja maa-aineksia. Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle loppusijoitetaan sellaisia loppusijoituskelpoisia pysyviä ja tavanomaisia jätteitä, joita ei voida hyötykäyttää ja joita ei kannata kuljettaa muualle hyödynnettäväksi. Tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueet tulevat sijaitsemaan alueilla 1, 3 ja 4. Käytössä olevaa loppusijoitusaluetta on kerrallaan n. 1-2 ha. Tavanomaisen jätteen loppusijoitusaluetta laajennettaessa voidaan käyttää hyväksi aiemmin rakennettuja, rakenteiltaan soveltuvia, käsittely- ja varastointikenttiä. Rakenteet Alue rakennetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikkaluokan mukaisin rakentein ja pohja- ja pintarakenteissa noudatetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisia periaatteita ja voimassa olevan lainsäädännön edellyttämiä rakenteita. Pohjarakenne muodostuu tasauskerroksesta, tiivistyskerroksesta, keinotekoisesta eristeestä, kuivatuskerroksesta ja suojakerroksesta. Pintarakenne muodostuu kaasunkeräyskerroksesta (tarvittaessa), tiivistyskerroksesta, kuivatuskerroksesta ja pintakerroksesta, jonka ylin osa muodostaa kasvukerroksen. Suljettu ja maisemoitava jätetäytön osa muotoillaan ympäristölupahakemuksessa esitettävän rakennussuunnitelman mukaiseen muotoon. Kaatopaikan rakenteet tehdään käyttäen hyödyksi tarkoitukseen soveltuvia jätejakeita ja maa-aineksia.

41 sivu 41/ Omasta toiminnasta syntyvät jätteet Omasta toiminnasta muotoutuvat jätteet ovat lähinnä vähäisiä määriä seuraavia jätteitä: Kaluston huollossa muodostuu vähäisiä määriä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa öljyjätettä, joka toimitetaan vaarallisen jätteen vastaanottoon ja sieltä käsittelyyn. Toimisto- ja sosiaalitiloissa syntyy pieniä määriä tavanomaista toimisto- ja asumisen jätettä sekä vaarallista jätettä (esim. paristoja). Vaaralliset jätteet ohjataan vaarallisen jätteen vastaanottoon ja luvalliselle käsittelijälle. Kaikki vaaralliset jätteet lajitellaan erilleen, säilytetään asianmukaisissa keräysastioissa lukollisissa keräyssäiliöissä ja toimitetaan mahdollisimman nopeasti asianmukaiseen käsittelyyn. Sähkö- ja elektroniikkaromu sekä paristot ja akut toimitetaan hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Vesienkäsittelyverkoston ja tasausaltaan ylläpidossa muodostuu tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavia sakkoja. Kunnossapidon yhteydessä kerätään nestemäistä jätettä, mm. hiekanerotuskaivojen sekä sadevesikaivojen lietettä (tavanomainen jäte). Kaikki em. jätteet joko loppusijoitetaan jätettä vastaavalle kaatopaikalle tai toimitetaan muualle asianmukaiseen käsittelyyn, jos loppusijoitus ei ole mahdollista. 10 TOIMINTAAN KÄYTETYT AINEET, VESI JA ENERGIA 10.1 Polttoaineet ja kemikaalit Koneissa ja kalustossa käytettävää polttoöljyä varastoidaan enimmillään pieniä määriä muutamassa maanpäällisessä säiliössä. Nämä öljysäiliöt ovat vaatimusten mukaisia, kaksoisvaippaisia ja hyväksyttyjä. Toiminnan luonne vaatii vain pieniä määriä huoltokemikaaleja. Varastoidut kemikaalit ovat koneiden öljyjä sekä huoltokemikaaleja kuluttajapakkauksissa. Kemikaalien valinnassa seurataan vähimmän haitallisen toiminnallisen aineen periaatetta ja L&T kemikaaliohjeistusta. Pienet määrät koneiden ja laitteiden öljyjä, huollossa tarvittavia kemikaaleja, polymeerejä tai prosessikemikaaleja varastoidaan tiivispohjaisessa, lukittavassa varastorakennuksessa tai kontissa. Stabilointiprosesseissa käytettäviä kemikaaleja, esim. sementtiä tai kalkkia, tilataan vähän ennen stabiloinnin toteutusta ja niitä säilytetään jätteiden varastokentällä tai kevytrakenteisessa varastorakennuksessa. Toiminnasta muodostuvaa vaarallista jätettä säilytetään asianmukaisessa kontissa ennen toimittamista eteenpäin luvan omaavalle vastaanottajalle. Erilaatuiset jätteet säilytetään erillään ja merkittyinä. Sellaiset toiminnasta muodostuvat vaaralliset jätteet, jotka kelpaavat loppusijoitettavaksi vaarallisen jätteen kaatopaikalle, sijoitetaan tämän hakemuksen mukaiselle vaarallisen jätteen kaatopaikalle.

42 sivu 42/ 88 Koneet ja laitteet sijaitsevat varastointi-, käsittely- ja siirtokuormausalueilla, joista onnettomuustilanteissa kemikaalit ja öljyt voidaan kerätä hallitusti käsittelyyn (varastointi-, käsittely- ja siirtokuormausalueet on kuvattu kohdassa 9.3.1) Arvio laitoksessa käytettävistä vesimääristä Sosiaalitiloissa käytettävän talousveden määräksi arvioidaan noin 100 m3/a, josta syntyy normaalia yhdyskuntajätevettä saman verran. Jätteiden käsittelyprosessit ovat kuivaprosesseja tai niihin ei tarvita ulkopuolista vedensyöttöä, lukuun ottamatta pölynsidontaa ja pesuprosessia. Pölynsidonnan suljetusta vesikierrosta ajoittain poistettavaa jätevettä korvaamaan tarvitaan jonkin verran vettä. Arvio pölynsidonnan vedenotosta on noin 100 m3/a. Pölynsidonnassa pyritään myös hyödyntämään kaatopaikan tasausaltaan vettä mahdollisuuksien mukaan. Arvio jätteiden pesuprosessin vedenotosta on noin 500 m3/a. Lisäksi vettä käytetään tukitoimintoihin eli käsittelykaluston ja kuljetuskaluston pesuihin arviolta 100 m3/a Energian käyttö Valitun toteutusvaihtoehdon mukainen energian käyttö on vähäistä. Materiaalinkäsittelykeskuksen vuotuinen arvioitu sähköenergian tarve on noin kwh. Energiaa tarvitaan murskainten, erottimien, paalainten jne. käytössä sekä alueen valaistukseen ja perustoimintojen ylläpitoon (mm. vaakaaseman lämmitys ja valaistus sekä siirtokuormausaseman valaistus). Materiaalinkäsittelykeskus on liitetty valtakunnalliseen sähköverkkoon. Merkittävin energiankulutus on aliurakoitsijoiden koneiden polttoaineiden käyttö. Valinnoissa suositaan vähäpäästöisiä, vähän kuluttavia laitteita. Koneita (pyöräkuormaajia yms.) on käytössä kerrallaan 26 kpl Veden hankinta L&T:n käsittelyprosessit materiaalinkäsittelykeskuksessa ovat pääosin kuivaprosesseja, jotka eivät vaadi vettä. Poikkeuksena on pölynsidonta. Raakavesi otetaan kunnallisesta vesijohtoverkosta. Raakavettä kuluu yhteensä 800 m3/a: Sosiaalitiloissa 100 m3/a Jätteiden pesuprosessi 500 m3/a Pölynsidonnassa 100 m3/a Tuki-, pesu- ja huoltotoiminnot 100 m3/a 10.5 Arvio laitoksessa muodostuvista jätevesimääristä Sosiaalitiloissa ja tukitoiminnoissa muodostuvan jäteveden lisäksi lietteiden ja pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyssä saattaa irrota nestettä. Arviolta jätevettä muodostuu seuraavasti per vuosi (suluissa per tuotantopäivä):

43 sivu 43/ 88 Sosiaalitiloissa Jätteiden pesuprosessi Tuki, pesu- ja huoltotoiminnot Käsittelyssä muodostuva neste (lietteistä tuleva ja pölynsidonnassa käytettävä) Yhteensä enintään 100 m3/a yhdyskuntajätevettä (0,4 m3/d) enintään 50 m3/a (0,2 m3/d) jätteiden pesuprosessin alasajon rejektivettä 100 m3/a yhdyskuntajätevettä (0,4 m3/d) 200 m3/a (0,8 m3/d) 450 m3/a (1,8 m3/d) Yhteensä jätevettä muodostuu laitoksen prosesseissa enintään noin 450 m3/a, mikä vastaa kaikkien vuodenpäivien keskiarvoksi muutettuna noin 1,2 m3/d Arvio laitoksessa muodostuvista kaatopaikka- ja hulevesimääristä Materiaalienkäsittelykeskuksen alueella muodostuvien kaatopaikkavesien (suotovesien) ja hulevesien käsittely vaihtelee niiden muodostumisalueesta riippuen. Loppusijoitusalueiden suotovedet muodostuvat pääasiassa silloin, kun loppusijoitusalue on sulkematta. Muodostuvien suotovesien määrä ei riipu siitä, onko kyseessä tavanomaisen vai vaarallisen jätteen kaatopaikka, vaan määrään vaikuttaa dominoivasti avoinna olevien loppusijoitusalueiden pinta-ala. Muuten alueella muodostuu erilaisia hulevesiä. Seuraavissa kappaleissa on kuvattu vesien muodostuminen ja johtaminen. Sadannassa on käytetty Suomen keskiarvoa. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalta ja vaarallisen jätteen kaatopaikalta muodostuu suotovesiä avoinna olevan kaatopaikkapinta-alan mukaisessa suhteessa. Perustuen L&T:n kokemuksiin muista jätekeskuksistaan, eri kaatopaikoilla muodostuvien vesien laatu ei poikkea kovin merkittävästi toisistaan kuin ravinteiden osalta. Tavanomaisen jätteen kaatopaikan suotovedet sisältävät selvästi enemmän ravinteita ja orgaanista hiiltä kuin vaarallisen jätteen kaatopaikan suotovedet. L&T:n muiden jätekeskusten, joissa on toiminnassa myös vaarallisen jätteen loppusijoitusalueet, suotovedet eivät sisällä jätevedenpuhdistamon vastaanottorajoituksiin verrattaessa merkittävän korkeita haitta-ainepitoisuuksia. Useimmissa velvoitetarkkailutuloksissa suurin osa mitatuista haitta-aineista, esim. PCB- ja PAH-yhdisteet sekä öljyhiilivedyt alittavat analyysimenetelmien määritysrajat. Raskasmetallipitoisuuksia pystytään mittaamaan johtuen herkistä mittausmenetelmistä mutta mitatut pitoisuudet ovat alittaneet jätevedenpuhdistamoiden enimmäispitoisuudet ja yleensä hyvin selvästi. Loppusijoitusalueet 210 ha Kerrallaan avoinna olevaa jätetäyttöä alueella on noin 24 ha:n alalla. Muut materiaalinkäsittelykeskuksen toiminnot rakennetaan alueelle vaiheittain. Kun jätetäyttö on avoinna, arvioidaan haihdunnaksi noin 15 % kokonaissadannasta. Tällöin käsiteltäväksi jäävä osuus on 85 % sadannasta eli noin 25 m3/d. Suotovesiksi arvioidaan päätyvän 4060 % sadannasta, noin m3/d ja pintavalunnaksi noin % sadannasta, noin 814 m3/d. Suljettujen loppusijoitusalueiden pintavalunnan vedet ohjataan ympäristöojiin ja avoinna olevien jätetäyttöjen suotovedet kerätään tasausaltaaseen.

44 sivu 44/ 88 Varastointi-, käsittely- ja siirtokuormausalueet 1-2 ha Varastointi-, käsittely- ja siirtokuormausalueilla muodostuu puhtaita tai lievästi likaantuneita vesiä. Sadannasta oletetaan kenttien täyttöasteesta riippuen % muuttuvan hulevedeksi ja loppujen haihtuvan. Maaperään vesi ei pääse imeytymään. Kokonaissadanta alueille on keskimäärin 60 m3/d. Varastointi-, käsittely- ja siirtokuormausalueiden hulevesiä muodostuu arviolta noin m3/d ja nämä vedet ohjataan tasausaltaaseen. Muut alueet Muilla kuin jätteen loppusijoitusalueilla tai varastointi-, käsittely- ja siirtokuormausalueilla oletetaan sadannasta % muuttuvan hulevedeksi (asfalttipinta tai katto) ja lopun veden haihtuvan tai imeytyvän maaperään (viheralueet). Käsiteltäviä suotovesiä ei muodostu. Alueiden pinta-ala on yhteensä noin 0,5 ha + vaaka-asemanalue 0,2 ha, siis yhteensä 0,7 ha. Puhdasta hulevettä muodostuu arviolta m3/d. Nämä puhtaat hulevedet ohjautuvat ympäristöojiin. Yhteensä Hulevesiä muodostuu yhteensä noin m3/d, josta jätevetenä käsiteltävää 6090 m3/d Veden keräily ja käsittely Uusia pumppaamoja ei ole tarvetta toteuttaa tulevaa toimintaa varten. Uusien kenttä- ja pohjarakenteiden yhteyteen tulee kuhunkin tarkkailukaivo ja jo olemassa olevat tarkkailukaivot säilyvät käytössä. Tarkkailusuunnitelma päivitetään ympäristölupahakemuksen yhteydessä. Alustavasti tarkkailusuunnitelma päivitetään seuraavasti: tarkkailuun lisätään uudet mahdolliset haitta-aineet ja mittaukset 1-4 kertaa vuodessa haitta-aineesta riippuen. Tarvittavat uudet tarkkailupisteet lisätään, esim. uusi tarkkailukaivo per jokainen uusi kaatopaikka sekä mahdollisesti oja tai PV-piste, mikäli virtaamasuunnat sitä edellyttävät. Vaarallisen jätteen tai tavanomaisen jätteen kaatopaikka ei vaikuta merkittävästi tarkkailuun muutoin kuin mittaustaajuuden osalta. Mikäli jätteiden mukana alueelle tulee sellaisia nesteitä tai vesiä, joita ei saa johtaa viemäriin, ne vastaanotetaan tai erotetaan säiliöön tai kontteihin ja toimitetaan luvanmukaiseen käsittelyyn muualle tai käsitellään viemärikelpoisiksi ennen viemäriin johtamista. Sosiaalitiloista johdetaan jätevedet kunnalliseen viemäriverkkoon. Puhtaat hulevedet Pysäköintialueilta ja pihoilta muodostuvat hulevedet vastaavat tavanomaisia liikenne- ja pysäköintialueiden hulevesiä, jotka voidaan johtaa hiekan- ja öljynerotuskaivojen kautta suoraan maastoon. Ulkopuoliset puhtaat vedet johdetaan ympärysojilla ja penkerein käsittelykeskuksen ohi.

45 sivu 45/ 88 Suljettujen loppusijoitusalueiden sekä päällystämättömien alueiden (pilaantumattomien ja puhtaiden materiaalien käsittelyalueet) puhtaat hulevedet ohjataan ulos alueelta ojiin. Likaantuneet hulevedet Kaatopaikka-alueen pohjalla nykyisellä kallioleikkauksen alueella (alue 1) on vuonna 2007 toteutettu putkisto, joka pitkin maahan imeytynyt vesi johdetaan tasausaltaaseen ja kaatopaikan pumppaamon kautta kaupungin viemäriverkkoon ja edelleen Uudenkaupungin jätevedenpuhdistamoon. Kaatopaikan pumppaamolle ohjautuvat viettona myös vanhan, kaupungin hallinnassa olevan suljetun kaatopaikan suotovedet. L&T:n kaatopaikan suotovesien määrä mitataan erikseen. Mikäli tarvitaan muutosta, on mahdollista toteuttaa pumppaamoon mittakaivo. Suoto- ja valumavesiä on tarkkailtu tarkkailuohjelman mukaisesti ottamalla näytteitä tarkkailukaivoista. Uusille varastointi- ja käsittelyalueille toteutetaan viemäröinti, joka liitetään osaksi nykyistä putkistoa. Kentiltä muodostuvat hulevedet ohjataan hiekan- ja öljynerotuskaivojen kautta tasausaltaaseen. Myös tasausaltaassa tapahtuu jonkin verran kiintoaineen laskeutumista ja haitta-aineiden pidättymistä. Tasausaltaasta vedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Avoinna olevasta jätetäytöstä pintavaluntana tai suotautumalla muodostuvat likaantuneet hule- ja suotovedet johdetaan tasausaltaaseen ja sitä kautta jätevedenpuhdistamolle. Poikkeustilanteessa pitoisuuksien niin edellyttäessä voidaan vesien pääsy tasausaltaasta kunnalliseen viemäriin sulkea venttiilillä ja järjestää paikalle väliaikaisesti järjestelmä tasausaltaassa olevan veden puhdistamiseksi sellaiseksi, että sen voi johtaa kunnalliseen viemäriin. 11 LIIKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELYT Materiaalinkäsittelykeskus sijaitsee Kalannintien eteläpuolella Petäksentien varressa (osoitteessa Kaatopaikantie 1). Liikenteen nykytilanne on kuvattu ympäristövaikutusten arvioinnissa kohdassa Toiminnan aikaiset vaikutukset on myös kuvattu ko. kohdassa. Taulukossa 3 on esitetty alueelle vastaanotettavat jätemäärät ja niiden kuljetussuoritteet tilanteessa, jossa materiaalinkäsittelykeskus toimii maksimikapasiteetilla. Toteutuneen liikenteen määrä ja sen vaikutus on suoraan verrannollinen käsiteltäviin volyymeihin. Määrä sisältää myös vastaanotettujen vaarallisten jätteiden kuljetukset. Taulukossa 4 on esitetty alueelta lähtevät jätemäärät ja niiden kuljetussuoritteet tilanteessa, jossa materiaalinkäsittelykeskus toimii maksimikapasiteetilla. Alueelta lähtee asumisen yhdyskuntajätettä siirtokuormattuna hyötykäyttöön sekä muita jätejakeita hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi muualla. Alueelta lähtee myös vähäisiä määriä vaarallisten aineiden piiriin kuuluvia kuljetuksia: imuauton tai säiliöauton säiliössä siirtokuormattavia vaarallisia jätteitä kappaletavarana kontteja ja astioita siirtokuormattavia vaarallisia jätteitä

46 sivu 46/ 88 Lähtevien vaarallisten jätteiden kotitalouksien ja vastaavien pienerien kuljetuksessa käytettävät kuljetusastiat ja säiliöt ovat VAK-tyyppihyväksyttyjä. Kuljetukset suorittaa L&T:n vaarallisten jätteiden liiketoimintapalvelut. Yrityksellä on käytössään konsernin EHQS-organisaatio, johon kuuluu vaarallisten aineiden turvallisuusneuvonantaja. Taulukko 3: Arviot tulevien jätteiden liikennemääristä Määrä/ vuosi (t) Määrä/ kk (t) Kuljetuskoko (t) Kuljetuksia/ kk Kuljetuksia/ vrk Toiminta Asumisen yhdyskuntajätteet Muut jätteet (sis. vaarallisia jätteitä enintään t) Yhteensä Taulukko 4: Arviot lähtevien jätteiden liikennemääristä Määrä/ vuosi (t) Määrä/ kk (t) Kuljetuskoko (t) Kuljetuksia/ kk Kuljetuksia/ vrk Toiminta Asumisen yhdyskuntajätteet Muut jätteet Yhteensä Liikenteen aiheuttamien vaikutusten vähentäminen Liikenne ohjataan alueelle pääväyliä pitkin, ja kaikki liikenne tulee yhdestä portista vastaanoton kautta. Vaaralliset aineet siirretään VAK-kuljetuksina, mutta nämä ovat poikkeustapauksia. Henkilökuntaa koulutetaan aktiivisesti turvallisuusasioissa. Raskaan liikenteen riskejä vähennetään yrityksen omilla hyvillä käytännöillä ja alihankkijoiden sopimuksiin liittyvillä vaatimuksilla.

47 sivu 47/ TÄYDENTÄVÄN ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN perustuu Ympäristöministeriön suosituksiin YVA-yhteysviranomaistoiminnan kehittämiseksi (Ympäristöministeriön raportteja 8/2015). YVA-menettelyyn vaikuttava keskeinen lainsäädäntö: 1. Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) 2. Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 3. Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) 4. Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/ 2012) 5. Valtioneuvoston asetus jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (332/2013) 6. Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (202/2006) 7. Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 8. Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 9. Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 10. Jätelaki (646/2011) 11. Jäteasetus (179/ Teollisuuspäästödirektiivi (Industrial Emissions Directive, IED, 2010/75/EU) 13. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Täydentävä arviointi on tehty samalla arviointimenetelmällä kuin aiempikin arviointi vuonna Täydentävän arvioinnin suhde aiempaan arviointiin on kuvattu johdanto-osuudessa (luku 1). Yhteysviranomainen on hyväksynyt täydentävän menettelyn ja sen yhteydessä esitetyn ohjelman täydentävän arvioinnin laatimiseksi. Tässä luvussa esitetään tiivistetysti arvioinnin kehikko. Keskeiset rajaukset: Työ keskittyy ympäristövaikutusten arvioimiseen, joten vaikutukset terveyteen arvioidaan ensisijaisesti siltä osin kuin ne kohdistuvat alueen ulkopuolelle. Alueella työskentelevän henkilöstön turvallisuus määrittyy myöhemmin työsuojelun ja työhygienian riskien tunnistamisen kautta. Turvallisuuden osalta on tarkasteltu aiempi riskinarviointi ja tunnistettu poikkeustilanteiden aiheuttamat mahdolliset häiriöpäästöt ja niiden riskit ympäristön ja ihmisten turvallisuudelle, lupavaiheessa tehtävät tarkemmat selvitykset on kuvattu. Jotta voidaan tunnistaa ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia, arvioidaan päästöjen tai muiden vapautuvien aineiden tai tekijöiden suuruusluokka, laatu ja vaaraominaisuudet. Päästöjä ja muita haitallisia tekijöitä pyritään rajoittamaan erilaisin vähentämistoimin ja hallintakeinoin, jotka kuvataan kunkin tekijän kohdalla ja arvioidaan vaikutus niiden jälkeen.

48 sivu 48/ 88 Materiaalinkäsittelykeskuksen eri vaiheiden ympäristövaikutuksia sekä niiden vaikutusreittejä ja -kohteita on arvioitu kuvassa 3 esitetyn viitekehyksen pohjalta. Kuva 3. Ympäristövaikutusten arvioinnin vaikutusreitit, vaikutuskohteet, vaikutusten laajuus ja vaikutusten aiheuttaja. Luvussa 13 kuvatussa arvioinnissa on kussakin kohdassa esitetty käytetty arviointimenetelmä. Pääasiassa menetelmä on vastaava kuin aiemmassa arvioinnissa, mutta melujen osalta on tarkennettu aiempaa arviointia mallinnuksella. Arvioinnissa on käytetty uusinta saatavissa olevaa suunnittelutietoa. Arvioinnin sisällössä on huomioitu: Yhteysviranomaisen lausunnot aiemmasta YVA-selostuksesta Yhteysviranomaisen ja lupaviranomaisen neuvonta ja ohjaus täydentävästä menettelystä Lupaviranomaisen aiemmat täydennyspyynnöt ja tietotarpeet liittyen lupaprosesseihin

49 sivu 49/ 88 Vaikutuksen suuruus ja vaikutuskohteen herkkyys sekä vaikutuksen merkittävyys arvioitiin käyttäen seuraavia kehikoita: Arvioinnin epävarmuustekijät ovat vähäiset, koska alue on ollut kaatopaikkakäytössä pitkään, sijoitettava toiminta on hyvin tunnettua ja L&T on toteuttanut vastaavaa toimintaa eri alueilla jo pitkään. Lisäksi täydentävässä menettelyssä on otettu huomioon vuoden 2014 jälkeen eri tahojen esittämät tietotarpeet ja kysymykset. Prosesseista ja alueen rakentumisesta on ollut saatavilla uutta suunnittelutietoa, joka on mahdollistanut erityisesti rakenteiden ja karttojen tarkentamisen. Täydentävässä menettelyssä on aiempaan YVA:an lisätty loppusijoitustoiminnot sekä vaarallisten jätteiden vastaanotto, käsittely ja loppusijoitus. Toteutusvaihtoehdoista on valittu aiempaan menettelyyn nähden suppein vaihtoehto, jota on tarkennettu. Täydentävässä arvioinnissa ei ole tunnistettu uusia epävarmuustekijöitä aiempaan arvioon nähden.

50 sivu 50/ YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 13.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Arviointimenetelmät Arvioidaan jätelinjoittain hankkeen ja toimintojen vaikutus nykyiseen maankäyttöön ja keskuksen lähistöllä sijaitseviin kohteisiin. Nykytilanne Munaistenmetsän materiaalinkäsittelylaitos sijaitsee teollisuusalueella noin viiden kilometrin etäisyydellä Uudenkaupungin keskustasta itään. Alueella toimii biokaasulaitos. Lähimmät herkät kohteet on mainittu luvussa 6 ja 7. Uudet toiminnot tulevat sijoittumaan nykyiselle kaatopaikka-alueelle tai sen yhteyteen rakennettaville uusille alueille. Arvioidut vaikutukset Materiaalinkäsittelykeskuksen sijoittuminen alueelle on kaupungin maankäyttösuunnitelmien mukaista ja sopii erittäin hyvin alueen nykyiseen käyttöön, jossa kaatopaikkatoiminta yhdistyy materiaalien hyödyntämiseen ja teolliseen jalostamiseen. Kaupunginhallitus on hyväksynyt L&T:n YVA-menettelyn laajentamisen sovituille alueille ja kunta on valmis kaavoittamaan alueen toimintaan parhaalla mahdollisella tavalla. Jätelinja 1 (Asumisesta syntyvät jätteet) ei aiheuta muutosta liikenteen määrään nykytilanteeseen verrattuna. Jätelinjassa 1 ei ole tarvetta uusiin alueisiin. Jätelinjoissa 3 (Kaupan ja teollisuuden jätteet) ja 4 (Maa-ainekset ja ruoppausmassat) tarvitaan uusia alueita massojen käsittelyyn ja loppusijoitukseen. Uudet alueet sijoittuvat vanhan alueen välittömään yhteyteen, kuluneille reuna-alueille, ja osaa alueista on aiemmin suunniteltu käytettäväksi kunnan maankaatopaikkana. Toiminta-alueen ja asutuksen väliin jätetään puustoinen maisemointivyöhyke. Jätelinjat 3 ja 4 aiheuttavat merkittävää liikenteen lisääntymistä Peteksentiellä. Jätelinjassa 5 (Muut erilliskerättävät jäte- ja hyötyjakeet) vastaanottoalue sijoittuu nykyiselle alueelle. Ko. jätelinja ei aiheuta muutoksia liikenteen määrään merkittävästi. Vaikutuskohteen herkkyys arvioitiin vähäiseksi, koska alue on nykyisellään kaatopaikka- ja teollisuuskäytössä eikä uusilla alueilla ole erityistä viihtyvyys- tai maisema-arvoa. Vaikutusalue, vaikutuksen suuruus ja kohteen herkkyys sekä näistä aikaisemmin esitetyn mukaisesti johdettu vaikutuksen merkittävyys on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Jätelinjojen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön

51 sivu 51/ 88 Jätelinjat Vaikutusalue Vaikutuksen suuruus Vaikutuskohteen herkkyys Vaikutuksen merkittävyys 1. Asumisesta syntyvät jätteet Lähialueet Pieni negatiivinen Vähäinen Vähäinen negatiivinen 3. Kaupan ja teollisuuden jätteet Lähialueet negatiivinen Vähäinen Vähäinen negatiivinen 4. Maa-ainekset ja ruoppausmassat 5. Muut erilliskerättävät jäte- ja hyötyjakeet Lähialueet negatiivinen Vähäinen Vähäinen negatiivinen Lähialueet Pieni negatiivinen Vähäinen Vähäinen negatiivinen Yhteenveto vaikutuksesta yhteiskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Nollavaihtoehdossa alueen maankäyttö pysyy entisellään, kaatopaikkatoiminta jatkuu nykyisellä alueella, uudet alueet pysyvät käyttämättöminä ja esitetyn toteutusvaihtoehdon jätemassojen käsittely ja loppusijoitus tapahtuu muilla kaatopaikoilla. Toteutusvaihtoehdossa TV_U alueelle sijoitettava toiminta kasvaa ja uudet alueet otetaan käyttöön kaupungin maankäyttösuunnitelmien mukaisesti. Lisääntyvä liikenne ja ympäristövaikutukset voivat rajoittaa lähialueiden maankäyttöä, joten keskuksen vaikutus katsotaan vähäiseksi negatiiviseksi Kaavoitus Arviointimenetelmät Arvioidaan kaavoitustilanne ja hankkeen aiheuttamat muutostarpeet kaavoitukselle. Nykytilanne Aluetta koskeva kaavoitustilanne on kuvattu luvussa 4. Nykyinen kaavoitustilanne ei tue keskuksen sijoittumista. Kaupungin kanssa neuvottelussa allekirjoitettu vuokrasopimus vahvistaa, että L&T:n materiaalinkäsittelykeskuksen sijoittuminen alueelle on kaupungin maankäyttösuunnitelmien mukaista ja kaupunki on sitoutunut laatimaan alueelle asemakaavan. Sopimuksen määräaika on Kaupungin kaavoituksesta vastaavien henkilöiden mukaan vuonna 1994 laaditussa kaavassa mainittu VL-alue on alun perin tehty suojavyöhykkeeksi teollisuus- ja kaatopaikkatoimintojen väliin, mutta alue on sittemmin sulautunut yhdeksi toiminta-alueeksi. Nykyisin osittain VL-alueelle sijoittunut teollinen toiminta (Biolinja

52 sivu 52/ 88 Oy/VG-Shipping Oy) perustuu jätteiden käsittelemiseen ja sitä koskee ympäristölupa. Kunnan aiempi maankaatopaikka alueella 3 puolestaan sijaitsee T-alueella. Toiminnan aikaiset vaikutukset Materiaalinkäsittelykeskuksen toiminnan vaatimat uudet alueet sijaitsevat välittömästi nykyisen kaatopaikka-alueen yhteydessä. Kaupunki on sitoutunut alueen kaavoittamiseen. Keskuksen toiminta siirtäisi tällöin alueen sisällä olevia VLja T-alueita EJ-alueiksi. Käytännössä asemakaava vahvistaisi alueella jo olevan jätteenkäsittelytoiminnan tilanteen. Kohteen herkkyys on arvioitu vähäiseksi, sillä alueilla ei ole erityistä viihtyvyys- tai maisema-arvoa. Uudet alueet sijaitsevat kaatopaikka- ja teollisuuskäytössä olevien alueiden välittömässä läheisyydessä. Alueella tai sen lähistöllä ei ole todettu herkkiä alueita tai erityisiä suojeluarvoja eikä ole luonnonsuojelusta johtuvia maankäytön rajoituksia. Uusien alueiden ja asutuksen väliin jää keskuksen alueen sisäpuolelle puustoinen suojavyöhyke sekä alueen ulkopuolelle lähivirkistysalueeksi merkittyä aluetta. Ympäristöluvan ja rakennusluvan hakemisen yhteydessä keskustellaan kunnan kanssa kaavatilanteesta ja päätetään mahdollisesti suunnittelutarveratkaisun tarpeesta. Vaikutusalue, vaikutuksen suuruus ja kohteen herkkyys sekä näistä aikaisemmin esitetyn mukaisesti johdettu vaikutuksen merkittävyys on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Jätelinjojen vaikutukset kaavoitukseen Jätelinjat Vaikutusalue Vaikutuksen suuruus Vaikutuskohteen herkkyys Vaikutuksen merkittävyys 1. Asumisesta syntyvät jätteet Nykyinen kaatopaikka-alue Ei vaikutusta Vähäinen Ei vaikutusta 3. Kaupan ja teollisuuden jätteet Uusi alue nykyisen kaatopaikkaalueen läheisyydessä Pieni negatiivinen Vähäinen Vähäinen negatiivinen 4. Maa-ainekset ja ruoppausmassat Uusi alue nykyisen kaatopaikkaalueen läheisyydessä Pieni negatiivinen Vähäinen Vähäinen negatiivinen 5. Muut erilliskerättävät jäte- ja hyötyjakeet Nykyinen kaatopaikka-alue Ei vaikutusta Vähäinen Ei vaikutusta

53 sivu 53/ 88 Yhteenveto vaikutuksesta kaavoitukseen Nollavaihtoehdolla ei ole vaikutusta kaavoitukseen. Toteutusvaihtoehto TV_U johtanee osaltaan siihen, että yleiskaavan varasto- (T) ja lähivirkistysalueet (VL) kaavoitetaan asemakaavassa kaatopaikka-alueiksi (EJ), mikä rajoittaa ko. alueiden käyttöä tulevaisuudessa. Toisaalta käytännössä ko. alueet ovat jo materiaalinkäsittelykeskuksen alueen sisällä, jolloin asemakaava vahvistaisi alueella olevan jätteenkäsittelytoiminnan tilanteen. Näin ollen vaikutukset kaavoitukseen arvioidaan kokonaisuutena vähäiseksi negatiiviseksi Maisema, suojelukohteet ja kulttuuriperintö Arviointimenetelmät Arvioidaan jätelinjoittain hankkeen ja toimintojen vaikutukset maisemaan ja alueen luonteeseen. Tehdään asiantuntija-arviona pohjautuen alueen karttoihin ja aikaisemmin tehtyihin selvityksiin. Nykytilanne Kaatopaikan lähiympäristö, mukaan lukien suunnitellut uudet alueet Peteksentien varrella, on havupuuvaltaista metsää. Alueen länsipuolella pääosin kapeahkon metsävyöhykkeen takana on peltoaukea. Välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai kulttuuriperintökohteita eikä alueella esiinny erityisiä maisema-arvoja. Kaatopaikka-alue näkyy Peteksentielle osittain harvan metsän läpi, mutta korkeuserojen vuoksi nykyinen toiminta ei näy alueen ulkopuolelle. Länsireunalla on suljettu ja maisemoitu kaatopaikka-alue. Toiminnan aikaiset vaikutukset Jätelinjan 1 (Asumisesta syntyvät jätteet) jätteillä (siirtokuormattavat yhdyskuntajätteet ja vaarallisten jätteiden pienerät) ei ole vaikutusta maisemaan tai alueen luonteeseen verrattuna nykytilanteeseen (siirtokuormausasema ja vaarallisten jätteiden pienerien keräyskontit kuuluvat jo nykyiseen toimintaan). Jätelinjoissa 3 (Kaupan ja teollisuuden jätteet) ja 4 (Maa-ainekset ja ruoppausmassat) osa toiminnoista sijoitetaan alueelle, joka on suunniteltu aiemmin kunnan maankaatopaikaksi. Uudet alueet sijoittuvat vanhan alueen välittömään yhteyteen, kuluneille reuna-alueille. Alueen ja asutuksen väliin jätetään puustoinen maisemointivyöhyke. Osa käyttöön otettavista uusista reuna-alueista ovat nykyisin rakentamattomia metsäalueita, joista puusto kaadetaan, mikä muuttaa maisemaa erityisesti pohjoispuolelta katsottuna. Aluetta jätetään kiertämään nykyisestä puustosta muodostuva maisemavyöhyke, joka vähentää muutoksen näkyvyyttä alueen ulkopuolelle. Korkeita pysyviä rakennuksia ei suunnitella uusille alueille. Sen sijaan sekä nykyisillä että uusilla alueilla varastoidaan ja käsitellään massoja kasoissa ja aumoissa, jotka voivat erityisesti lehdettömään talviaikaan näkyä alueen ulkopuolelle.

54 sivu 54/ 88 Alueet 3 ja 4 rakentuvat vaiheittain ja muuttuvat käsittelykentistä loppusijoitusalueiksi, jotka lopulta suljetaan ja maisemoidaan. Alustavasti on suunniteltu, että alueiden täyttö aloitetaan pohjoisreunalta, jolloin muodostuu pohjoista asutusta käsittelykoneiden melulta suojaava valli. Tällä on melumallinnuksen mukaan merkittävä suojaava vaikutus. Tällöin alueen käyttöönotto muuttaa maisemaa pohjoiseen suuntaan ja valli näkyy maisemavyöhykkeen läpi erityisesti talviaikaan. Vuosien ja vuosikymmenten mittaan täytön edetessä alueen korkeus kasvaa täyteen täyttökorkeuteen ja lopulta sulkemiseen ja maisemointiin, jolloin se voi näkyä myös metsän yli pohjoiseen ja Peteksentielle. Lännen puolella maisemaa hallitsee vanha kaatopaikka. Uuden alueen osuus on läntisen puolen maisemasta vähäinen, ja se näkyy vain länsipuolen pellolta. Jätelinjassa 5 (Muut erilliskerättävät jäte- ja hyötyjakeet) vastaanottoalue säilyy nykyisellä paikallaan alueiden 1 ja 3 välissä eikä sillä ole muutosvaikutusta maisemaan tai alueen luonteeseen. Vaikutuskohteen herkkyys arvioitiin vähäiseksi, koska alueilla ei ole erityistä maisema-arvoa eikä niillä sijaitse suojelukohteita. Maisemaan kohdistuvat vaikutukset, vaikutusalue, vaikutukseen suuruus ja kohteen herkkyys sekä näistä aikaisemmin esitetyn mukaisesti johdettu vaikutuksen merkittävyys jätelinjoittain on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. Jätelinjojen vaikutukset maisemaan Jätelinjat Vaikutusalue Vaikutuksen suuruus Vaikutuskohteen herkkyys Vaikutuksen merkittävyys 1. Asumisesta syntyvät jätteet Nykyinen kaatopaikkaalue Ei vaikutusta Vähäinen Ei vaikutusta 3. Kaupan ja teollisuuden jätteet Pohjoinen alue, josta näköyhteys alueelle ja Peteksentie sekä länsipuolen pelto, josta näkyy vanhan kaatopaikan lisäksi hieman uutta aluetta Keskisuuri negatiivinen Vähäinen Kohtalainen negatiivinen 4. Maa-ainekset ja ruoppausmassat Pohjoinen alue, josta näköyhteys alueelle ja Peteksentie sekä länsipuolen pelto, josta näkyy vanhan kaatopaikan lisäksi hieman uutta aluetta Keskisuuri negatiivinen Vähäinen Kohtalainen negatiivinen

55 sivu 55/ Muut erilliskerättävät jäte- ja hyötyjakeet Nykyinen kaatopaikkaalue Ei vaikutusta Vähäinen Ei vaikutusta Yhteenveto vaikutuksesta maisemaan Vuosikymmeniä jatkuneella kaatopaikkatoiminnalla on jo ollut vaikutuksia maisemaan. Nollavaihtoehdossa kaatopaikkatoiminta jatkuu aiemman mukaisesti, joten uusia negatiivisia vaikutuksia ei ole nollavaihtoehdossa. Toteutusvaihtoehdossa TV_U alueelta kaadetaan puita ja sinne tulee ajan saatossa näkyviin loppusijoitusalueiden suljetut jätetäytöt. Negatiivisia vaikutuksia vähentää materiaalinkäsittelykeskuksen ja asutuksen väliin jätettävä puustosta muodostuva suojavyöhyke. Alueella ei ole erityistä maisema-arvoa. Vaikutus arvioidaan kokonaisuutena kohtalaiseksi negatiiviseksi Kasvillisuus ja eläimistö Arviointimenetelmät Arvioidaan jätelinjoittain vaikutukset luonnonvaraisiin kasveihin ja eläimiin, muutokset ravinnonsaannissa sekä vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Alueella ei ole aikaisemmin tehty luontoselvitystä. Arviointia varten tehtiin suppea luontoselvitys pohjautuen alueen ilmakuviin sekä alueelta otettuihin valokuviin ja tehtyihin kenttähavaintoihin. Nykytilanne Alue on vuodesta 1974 lähtien ollut kaatopaikkakäytössä, joten alueen alkuperäinen kasvillisuus ja eläimistö ovat muuttuneet. Nykyisin alueella havaittuja eläimiä ovat mm. ketut, jänikset ja linnut. Suojeltujen lajien elämisestä alueella ei ole havaintoja, mutta luontoselvityksiä tai muita kasvillisuuden ja eläimistön kartoituksia ei ole tehty. Kaatopaikka ja sen ympäristö on alueen linnuston suosima ravinnonhankintapaikka ja satunnaisesti kävijöiden joukossa voi olla myös suojeltuja lajeja. Alueella on havaittu lähinaapurien ja keskuksen työntekijöiden mukaan vierailevan ainakin merikotkia, joiden kanta Saaristomerellä on kasvanut ja levinnyt ulkosaaristosta sisemmäs rannikkoalueille. Kummallakaan uudella alueella ei esiinny luonnonsuojelunarvoista kasvustoa. Alueiden lähistöllä ei myöskään esiinny suojelunarvoisia luonto- tai kulttuurikohteita. Mahdolliset lähistöllä olevat luonnonsuojelukohteet sekä arvokkaiden kulttuurimaisemien esiintymiset on tarkastettu lounaispaikan paikkatietojen sekä kunnan alueella aiemmin tehtyjen selvitysten perusteella sekä haastatellen kulttuurimaisemien tutkijaa. Alue 3 ja 4 ovat molemmat suhteellisen kuivia eikä niissä esiinny kosteikkoja tai soita, joissa lajirikkaus voisi olla suurempi. Metsätyyppi on alueella 3 kuivahko puolukkatyyppinen kangas ja alueella 4 tuore metsälauha-

56 sivu 56/ 88 mustikka-tyyppinen kangas. Molemmissa kohteissa esiintyy enimmäkseen metsämäntyä, mutta myös jonkun verran metsäkuusia sekä koivua. Metsää on raivattu alueella 3, ja siten tämä alue on vähän harvapuisempi ja muistuttaa talousmetsää, mikä näkyy esimerkiksi ilmakuvassa ja sähköisesti käytössä olevissa panoraamakuvissa. Valtapuusto on molemmilla alueilla suhteellisen nuorta tai keski-ikäistä, mutta keskimäärin yhdenikäistä eikä metsässä esiinny selvästi vanhempia mäntyjä, kuusia tai lehtipuita. Kummallakaan alueella ei juuri ole kuolleita pystypuita, eikä metsissä myöskään esiinny kuolleita maapuita. Alueiden reunoilla suksessio on pensaikkovaiheessa, missä esiintyy enimmäkseen nuorta koivua. Alue 3:n keskellä on myös pienempi aukio pensaikolla. Alue 4:n reunassa on harva pensaina tai riukupuina esiintyvää haapaa, raitaa ja pihlajaa. Aluskasvillisuutta hallitsee muutama tavallisesti Suomessa esiintyvä laji. Alue 4:llä löytyy muutama harva saniainen, muutoin pohjakasvillisuutta hallitsevat mustikka tai puolukka, heinäkasvit kuten metsälauha sekä metsäkerros- ja seinäsammal. Alueella 3 hallitsee puolukka, mutta myös mustikkaa sekä runsaasti seinäsammalta esiintyy. Molemmat alueet sijaitsevat kaatopaikan vieressä, joten luonnossa esiintyy myös jonkin verran jätettä, joka on joko ilmateitse kulkeutunut metsään tai jätetty kaatopaikan laidalle (kuvia liitteessä 6). Toiminnan aikaiset vaikutukset Jätelinjasta 1 (Asumisesta syntyvät jätteet) syntyy melua esikäsittelyn koneista ja laitteista sekä kuljetus- ja siirtoajoneuvoista. Lisäksi jätelinjasta 1 aiheutuu roskaantumista tuulen mukana ja/tai lintujen sieppaamana sekä materiaalin siirroista ja välivarastoinnista. Jätteen käsittelystä aiheutuu vähäistä pölyämistä. Jätteen käsittelytoiminnat tapahtuvat siirtokuormausalueella ja toiminta ajoitetaan klo 6-22, eikä siirtoja tehdä turhaan. Pölyämistä estetään tarvittaessa puhdistamalla käsittely- ja siirtokuormausalueet pölyävistä materiaaleista tai sitomalla pöly vesi- tai vesisumusuihkutuksella. Roskaantumista estetään tarvittaessa peittämällä tai paalaamalla välivarastoitavat materiaalit. Roskien leviämistä alueen ulkopuolelle estetään, kun alue aidataan ja ympärille jätetään puustoinen maisemavyöhyke. Molemmat rakenteet pysäyttävät roskia ja ne sekä lähialue siivotaan säännöllisesti. Hallintatoimista huolimatta melu voi häiritä lähialueen linnustoa ja lisääntynyt liikenne muodostaa riskin eläimistölle. Pöly ei ole haitallista kasvillisuudelle tai eläimistölle vähäisen määrän ja haitattomuuden vuoksi. Siivouksen yhteydessä poistetaan ympäristöstä myös muut roskat, esimerkiksi ihmisten asiattomasti kaatopaikan lähelle hylkäämät jätteet, jotta luontoon ei jää haitallisia materiaaleja. Jätelinjoissa 3 (Kaupan ja teollisuuden jätteet) ja 4 (Maa-ainekset ja ruoppausmassat) syntyy pölyä, sekä melua käsittelylaitteista sekä kuljetus- ja siirtoajoneuvoista. Kasvillisuuteen ja eläimistöön vaikuttaa lisäksi metsän raivaaminen keskuksen käyttöön. Vaikutusten hallitsemiseksi toiminta alueella ajoitetaan päiväsaikaan, eikä siirtoja tehdä turhaan. Vastaanottotarkastuksessa tarkastetaan materiaalit ja tunnistetaan erityisen pölyävät materiaalit, esimerkiksi tuhkat. Kippaustavan valinnalla ja esikostutuksella vähennetään tarvittaessa pölyämistä.

57 sivu 57/ 88 Aumattuna olevat pölyävät ainekset peitetään tai kostutetaan materiaalista riippuen. Uudet alueet otetaan käyttöön vuosien aikana vähitellen, joten eläimistöllä on aikaa sopeutua. Alueella tehtävää jätteenkäsittelyä vältetään tuulisella säällä. Pölyämisen estämisessä kiinnitetään huomiota erityisesti pölyävien vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Ensisijaisesti vaaralliset jätteet loppusijoitetaan välittömästi ilman varastointia, mikä myös ehkäisee pölypäästöjä ko. jätteistä. Pölyä voidaan myös estää vallirakenteilla. Hallintatoimista huolimatta melu voi häiritä lähialueen linnustoa ja lisääntynyt liikenne muodostaa riskin eläimistölle. Pölyävät materiaalit sijaitsevat lähellä maan pintaa, joten päästöt jäävät itse alueelle tai sitä reunustavaan metsikköön, jossa ne voivat aiheuttaa kasvillisuudelle ajoittaista haittaa. Uuden alueen käyttöönotto hävittää niiltä nykyisen kasvillisuuden ja eläinten elinympäristön, mutta nämä toimet eivät katkaise metsäaluetta eivätkä vaikutukset siten todennäköisesti ulotu itse aluetta laajemmalle. Jätelinjassa 5 (Muut erilliskerättävät jäte- ja hyötyjakeet) aiheutuu melua välillä 7 18 kuljetus- ja siirtoajoneuvoista sekä vähäistä roskaantumista. Melu on ajoittaista välillä 7 18 ja roskaantuminen vähäistä pienten määrien vuoksi. Vaikutuskohteen herkkyys arvioitiin vähäiseksi, koska alueella ei ole erityistä luontoarvoa, ei ole herkkiä kohteita, luonto on osittain myös mukautunut kaatopaikan olemassaoloon ja osittain kulunut esimerkiksi aiempien vuosikymmenten roskaantumisen seurauksena. Jätelinjojen vaikutusalueet, vaikutukseen suuruus ja kohteen herkkyys sekä näistä aikaisemmin esitetyn mukaisesti johdettu vaikutuksen merkittävyys on esitetty taulukossa 8. Taulukko 8. Jätelinjojen vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Jätelinjat Vaikutusalue Vaikutuksen suuruus Vaikutus-kohteen herkkyys Vaikutuksen merkittävyys 1. Asumisesta syntyvät jätteet Lähialueet Pieni negatiivinen Vähäinen Vähäinen negatiivinen 3. Kaupan ja teollisuuden jätteet Uusi alue nykyisen kaatopaikkaalueen läheisyydessä Keskisuuri negatiivinen Vähäinen Vähäinen negatiivinen 4. Maa-ainekset ja ruoppausmassat Uusi alue nykyisen kaatopaikkaalueen läheisyydessä Keskisuuri negatiivinen Vähäinen Vähäinen negatiivinen

58 sivu 58/ Muut erilliskerättävät jäte- ja hyötyjakeet Nykyinen kaatopaikka-alue Ei vaikutusta Vähäinen Ei vaikutusta Yhteenveto vaikutuksesta kasvillisuuteen ja eläimistöön Nollavaihtoehdolla ei ole uusia vaikutuksia kasvillisuuteen tai eläimistöön. Toteutusvaihtoehdon TV_U vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön arvioidaan pienestä vaikutusalueesta ja kohteen vähäisestä herkkyydestä johtuen vähäiseksi negatiiviseksi Maaperä ja pohjavedet Arviointimenetelmät Arvioidaan prosessien ennustetun kuormituksen, käsittelylaitoksen rakenteiden ja maapohjan tiiviyden perusteella. Otetaan huomioon nykyisen maaperän ja pohjaveden laatu sekä arvioidut pohjaveden virtaussuunnat. Arviointi tehdään asiantuntija-arvioina. Nykytilanne Kaatopaikka-alue sijaitsee kallioisen mäkialueen reunaosassa. Alueella kallio on paljastuneena tai ohuen moreenikerroksen peittämä. Suunnitellun materiaalinkäsittelykeskuksen osa on kalliolouhosaluetta. Lounaispuolella kallioalue rajoittuu luode-kaakkosuuntaiseen, savipeitteiseen Mourunojan maastopainanteeseen. Pohjoispuolella alue on metsäistä ja pienten mäkien ja kallioiden rikkomaa. Irtomaakerrosten kerrospaksuudesta johtuen kaatopaikka-alueella ei tavata maaperän pohjavettä. Maastohavaintojen perusteella alueen kallioperä on verrattain tiivistä ja heikosti vettä johtavaa, ja alueella muodostuvan kalliopohjaveden määrä on vähäinen. Kaatopaikka-alueen lounaispuolisessa Mourunojan ruhjevyöhykkeessä kalliopohjaveden runsaampi esiintyminen on todennäköistä. Lähimmät vedenhankintakäytössä olevat kallioporakaivot sijaitsevat alueen koillis- ja kaakkoispuolilla, noin 400 metrin etäisyydellä. Alue ei sijaitse tärkeällä eikä muullakaan yhdyskuntien vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Kaatopaikan pohjavesivaikutuksia tarkkaillaan kolmesta kallioporakaivosta otettavin vesinäyttein. Kartta on liitteenä 7. Uudet alueet Peteksentien varrella eivät ole tällä hetkellä pohjavesitarkkailun piirissä, mutta ne otetaan tarkkailun piirin rakentamisen ja käyttöönoton yhteydessä. Toiminnan aikaiset vaikutukset Toiminnan vaikutuksia arvioitiin jätelinjoittain kohteena maaperä ja pohjavedet. Jätelinjasta 1 (Asumisesta syntyvät jätteet) ei aiheudu suoria nestemäisiä päästöjä maaperään tai pohjavesiin. Pölyäminen on vähäistä ja satunnaista. Hyvin vähäisissä määrin tehtävissä käsittelyissä pölyämistä estetään tarvittaessa sitomalla pöly vesi- tai vesisumusuihkutuksella. Alueella ei ole pohjavesiä ja vähäiset pölyt eivät kuormita maaperää. Erilliskerättävät kotitalouksien vaarallisten jätteiden pienerät, joita

59 sivu 59/ 88 on sekä kiinteitä että nestemäisiä, varastoidaan tiiviissä ja suljetuissa astioissa ja hyväksytyissä konteissa ja säiliöissä. Jätelinjoissa 3 (Kaupan ja teollisuuden jätteet) ja 4 (Maa-ainekset ja ruoppausmassat) syntyy pölyä sekä vesienkeräilyjärjestelmään hallitusti kerättyjä vähäisiä nestemäisiä päästöjä, jotka johdetaan tasausaltaaseen. Vähäisiä nestepäästöjä voi myös syntyä rankkasateiden yhteydessä. Ko. vedet ohjautuvat myös vesienkeräilyjärjestelmän kautta hallitusti tasausaltaaseen. Nestepäästöt ovat satunnaisia ja pölyäminen jatkuvaa määrän riippuessa käsittelymääristä. Nestemäisiä vaarallisia jätteitä ei oteta vastaan eikä käsitellä jätelinjoissa 3 ja 4. Vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavien lietteiden sisältämät nestemäärät ovat vähäisiä eivätkä aiheuta merkittäviä haitallisia nestepäästöjä. Pölyämistä hallitaan tarkastamalla materiaalit ja tunnistamalla erityisen pölyävät materiaalit, esimerkiksi tuhkat. Kippaustavan valinnalla ja esikostutuksella vähennetään tarvittaessa pölyämistä. Pölyämisen estämisessä kiinnitetään huomiota erityisesti pölyävien vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Vaarallisten jätteiden käsittelyä ei tehdä voimakkaan tuulisessa säässä. Käsiteltäessä pölyämistä tarkkaillaan, ja tarvittaessa käsittely keskeytetään. Varastokasoissa olevat pölyävät ainekset peitetään tai kostutetaan materiaalista riippuen. Ensisijaisesti vaaralliset jätteet loppusijoitetaan välittömästi ilman varastointia, mikä myös ehkäisee pölypäästöjä ko. jätteistä. Pölyä voidaan myös estää vallirakenteilla. Nesteiden ja pölyjen häiriöpäästöt estetään ottamalla käyttöön 1) eriste- ja suojarakenteet käsittely-, varastointi- ja loppusijoituspaikoilla, 2) lietteiden käsittely tiiviissä käsittelypaikoissa ja tarvittaessa 3) nesteen imeyttäminen kuivikeaineisiin tai 4) erottaminen ja ohjaaminen asianmukaiseen käsittelyyn. Loppusijoitusalueille rakennetaan vaatimusten mukaiset tiiviit pohjarakenteet, jotka varmistavat sen, että pohjan läpi ei pääse ympäristöön mitään haitta-aineita. Alueella ei ole pohjavesiä. Normaalitoiminnassa ei synny nestemäisiä päästöjä maaperään. Pölyistä voi liukenemalla ja sekoittumalla irrota erittäin vähäisiä määriä haitallisia aineita maaperään. Jätelinjassa 4 pöly muodostaa myös vähäisen ravinnekuorman. Jätelinjassa 5 (Muut erilliskerättävät jäte- ja hyötyjakeet) ei aiheudu neste- tai pölypäästöjä eikä siten vaikutusta maaperään tai pohjavesiin. Jätelinjojen vaikutusalueet, vaikutukseen suuruus ja kohteen herkkyys sekä näistä aikaisemmin esitetyn mukaisesti johdettu vaikutuksen merkittävyys on esitetty taulukossa 9. Taulukko 9. Jätelinjojen vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Jätelinjat Vaikutusalue Vaikutuksen suuruus Vaikutuskohteen herkkyys Vaikutuksen merkittävyys

60 sivu 60/ Asumisesta syntyvät jätteet Materiaalinkäsittelykeskuksen alueen ja sen välittömän läheisyyden maaperä ja pohjavesi Pieni negatiivinen Vähäinen Ei vaikutusta 3. Kaupan ja teollisuuden jätteet Materiaalinkäsittelykeskuksen alueen ja sen välittömän läheisyyden maaperä ja pohjavesi Pieni negatiivinen Vähäinen Vähäinen negatiivinen 4. Maa-ainekset ja ruoppausmassat Materiaalinkäsittelykeskuksen alueen ja sen välittömän läheisyyden maaperä ja pohjavesi Pieni negatiivinen Vähäinen Vähäinen negatiivinen 5. Muut erilliskerättävät jäte- ja hyötyjakeet Materiaalinkäsittelykeskuksen alueen ja sen välittömän läheisyyden maaperä ja pohjavesi Ei vaikutusta Vähäinen Ei vaikutusta Yhteenveto vaikutuksesta maaperään ja pohjaveteen Nollavaihtoehdon toiminnoissa syntyy vähäistä maaperään kohdistuvaa kuormitusta pölyämisen kautta, mutta kuormituksen vähäisestä määrästä ja ajoittaisuudesta johtuen ei toiminnalla ole käytännössä negatiivisia vaikutuksia. Nollavaihtoehdossa ei synny päästöjä, joilla olisi vaikutuksia pohjavesiin. Toteutusvaihtoehdossa TV_U voi syntyä pölyämisen kautta vähäistä kuormitusta alueen ja sen välittömän läheisyyden maaperään. Kuormituksen johdosta maaperään voi päästä erittäin vähäisiä määriä haitta-aineita sekä aiheutua vähäistä ravinnekuormitusta. Kaatopaikan eristerakenteet varmistavat sen, että maaperään ei kohdistu loppusijoitettavista jätteistä haittavaikutuksia. Näin ollen toteutusvaihtoehdon vaikutukset maaperään arvioidaan kokonaisuutena vähäiseksi negatiiviseksi. Toteutusvaihtoehdossa ei synny pohjavesiin kohdistuvia vaikutuksia.

61 sivu 61/ Pintavedet Arviointimenetelmät Arvioidaan jätelinjoittain prosessien aiheuttaman kuormituksen, vesien käsittelyn sekä alueen rakenteiden ja maapohjan tiiviyden perusteella. Otetaan huomioon nykyinen vedenlaatu sekä arvioidut virtaamat. Arviointi tehdään asiantuntija-arvioina sekä aikaisemmin tehtyjen selvitysten perusteella. Nykytilanne Nykyisellä kaatopaikka-alueella on pintaverkosto, josta pintavesi johdetaan painelinjalla ylös kalliota ja edelleen kaatopaikan eteläpuoliseen ojaan. Kaatopaikka-alueen ulkopuoliset vedet johdetaan niskaojin alueen länsipuoleiseen Mourunojaan. Uusilla alueilla pohjoispuolella on kallioiden lomassa karttaan (kuva 2) merkittynä pieniä ojia ja soisia alueita, mutta huhtikuussa 2014 todettuna ne ovat pääasiassa kuivia (valokuvia liitteessä 6). Uusia alueita käyttöön otettaessa niille toteutetaan tarvittavat pohjarakenteet ja kaatopaikkavesien talteenotto sekä puhtaiden hulevesien ohjaaminen pois alueelta. Kaatopaikka-alueen vaikutusta alueen pintavesiin tarkkaillaan vesinäyttein kahdesta Mourunojan pisteestä (ylä- ja alapuoliset pisteet) sekä kahdesta pisteestä kaatopaikalta ja louhosalueelta Mourunojaan laskevista ojista. Tarkkailupisteet on esitetty liitteen 7 kartassa. Kaatopaikan pintavesivaikutuksia on tarkkailtu vuodesta 1986 lähtien. Tarkennettu tarkkailusuunnitelma toimitetaan ympäristöluvan hakemisen yhteydessä. Mourunoja laskee edelleen Lokalahdentien alittavan Vionojan ja Vionpuhdin kautta Kasarminlahteen ja sieltä Uudenkaupungin merialueelle. Merialueen yleinen käyttökelpoisuus oli luokiteltu tyydyttäväksi Uudenkaupungin edustalla. Mourunojalla ei ole merkittävää virkistysarvoa, mutta Kasarminlahti on kokonaisuudessaan alueellisesti tärkeä matkailukohde, jossa on mm. retkeilyreittejä ja kalastusta. Toiminnan aikaiset vaikutukset Jätelinjasta 1 ei aiheudu suoria nestemäisiä päästöjä pintavesiin. Jätelinjasta 1 aiheutuva pölyäminen on hyvin vähäistä ja satunnaista. Pölyämistä estetään tarvittaessa puhdistamalla käsittely- ja siirtokuormausalueet pölyävistä materiaaleista tai sitomalla pöly vesi- tai vesisumusuihkutuksella. Roskaantumista estetään aitaamalla ja tarvittaessa peittämällä tai paalaamalla välivarastoitavat materiaalit. Vähäiset jätelinjasta 1 muodostuvat pölyt eivät kuormita pintavesiä. Erilliskerättävät kotitalouksien vaarallisten jätteiden pienerät, joita on sekä kiinteitä että nestemäisiä, varastoidaan tiiviissä ja suljetuissa astioissa ja hyväksytyissä konteissa ja säiliöissä. Jätelinjoissa 3 (Kaupan ja teollisuuden jätteet) ja 4 (Maa-ainekset ja ruoppausmassat) syntyy vähäisiä nestepäästöjä lietteiden käsittelystä sekä pölyä. Nestepäästöt ovat satunnaisia, mutta pölyäminen sen sijaan on jatkuvaa määrän riippuessa eri massojen käsittelymääristä ja laaduista. Pölyämistä hallitaan tarkastamalla materiaalit ja tunnistamalla erityisen pölyävät materiaalit, esimerkiksi tuhkat. Kippaustavan valinnalla ja

62 sivu 62/ 88 esikostutuksella vähennetään tarvittaessa pölyämistä. Varastokasoissa olevat pölyävät ainekset peitetään tai kostutetaan materiaalista riippuen. Pölyämisen estämisessä kiinnitetään huomiota erityisesti pölyävien vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Vaarallisten jätteiden käsittelyä ei tehdä voimakkaan tuulisessa säässä. Käsiteltäessä pölyämistä tarkkaillaan, ja tarvittaessa käsittely keskeytetään. Ensisijaisesti vaaralliset jätteet loppusijoitetaan välittömästi ilman varastointia, mikä myös ehkäisee pölypäästöjä ko. jätteistä. Pölyn kulkeutumista voidaan myös estää vallirakenteilla. Nesteiden ja pölyjen häiriöpäästöt estetään ottamalla käyttöön 1) eriste- ja suojarakenteet käsittely-, varastointi- ja loppusijoituspaikoilla, 2) lietteiden käsittely tiiviissä käsittelypaikoissa ja tarvittaessa 3) nesteen imeyttäminen kuivikeaineisiin tai 4) erottaminen ja ohjaaminen asianmukaiseen käsittelyyn. Nestemäisiä vaarallisia jätteitä ei oteta vastaan eikä käsitellä ko. jätelinjassa. Vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavien lietteiden sisältämät nestemäärät ovat vähäisiä eivätkä aiheuta merkittäviä haitallisia nestepäästöjä. Loppusijoitusalueille rakennetaan asianmukaiset pohjarakenteet ja järjestelmät vesien johtamiseksi ja tarkkailemiseksi. Näin ollen jätelinjoissa 3 ja 4 normaalitoiminnassa ei synny nestemäisiä päästöjä pintavesiin. Pölyistä voi liukenemalla ja sekoittumalla irrota erittäin vähäisiä määriä haitallisia aineita. Pöly voi myös muodostaa vähäisen ravinnekuorman, joka kulkeutuu pintavesien mukana vesistöön. Jätelinjassa 5 (Muut erilliskerättävät jäte- ja hyötyjakeet) ei aiheudu neste- tai pölypäästöjä eikä siten vaikutusta maaperään tai pohjavesiin. Vaikutuskohteen herkkyys arvioitiin kohtalaiseksi, koska pintavesillä on maisema-, viihtyvyys- ja taloudellista arvoa. Kasarminlahti, johon Mourunoja laskee, on kokonaisuudessaan alueellisesti tärkeä matkailukohde. Vaikutusalue, vaikutuksen suuruus ja kohteen herkkyys sekä näistä aikaisemmin esitetyn mukaisesti johdettu vaikutuksen merkittävyys jätelinjoittain on esitetty taulukossa 10. Taulukko 10. Jätelinjojen vaikutukset pintavesiin Jätelinjat Vaikutusalue Vaikutuksen suuruus Vaikutuskohteen herkkyys Vaikutuksen merkittävyys 1. Asumisesta syntyvät jätteet Alueen ulkopuoliset pintavedet Ei vaikutusta Kohtalainen Ei vaikutusta 3. Kaupan ja teollisuuden jätteet Alueen ulkopuoliset pintavedet Pieni negatiivinen Kohtalainen Vähäinen negatiivinen

63 sivu 63/ Maa-ainekset ja ruoppausmassat Alueen ulkopuoliset pintavedet Pieni negatiivinen Kohtalainen Vähäinen negatiivinen 5. Muut erilliskerättävät jäte- ja hyötyjakeet Alueen ulkopuoliset pintavedet Ei vaikutusta Kohtalainen Ei vaikutusta Yhteenveto vaikutuksista pintavesiin Nollavaihtoehdossa ei synny nestepäästöjä, joilla olisi vaikutuksia pintavesiin. Nollavaihtoehdon toiminnoissa tapahtuu pölyämistä, mutta sillä ei kuormituksen erittäin vähäisestä määrästä johtuen ole käytännössä negatiivisia vaikutuksia pintavesiin. Toteutusvaihtoehdon TV_U toiminnassa ei synny nestepäästöjä, joilla olisi vaikutuksia pintavesiin. Toiminnasta aiheutuvan pölyämisen seurauksena voi päätyä pintavesiin erittäin vähäisiä määriä haitallisia aineita sekä aiheutua vähäistä ravinnekuormitusta. Vaikutuskohteen herkkyys arvioidaan kohtalaiseksi, mutta päästöjen vähäisyydestä johtuen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena vähäiseksi negatiiviseksi Kaatopaikkavedet Arviointimenetelmät Arvioidaan jätelinjoittain prosessien aiheuttaman kuormituksen vaikutus alueen jätevesien määrään ja käsittelyn. Otetaan huomioon nykyinen vedenlaatu sekä arvioidut virtaamat. Arviointi tehdään asiantuntijaarvioina sekä aikaisemmin tehtyjen selvitysten perusteella. Nykytilanne Kaatopaikkavesien muodostumiseen vaikuttaa ensisijaisesti rakennetun kentän pinta-ala sekä veden (sadannan) määrä. Uudenkaupungin kaatopaikalta kertyy kaatopaikkavesiä noin m 3 vuodessa. Kaatopaikkavedet alueelta johdetaan keskitetysti tasausaltaaseen, josta ne pumpataan Uudenkaupungin viemäriverkostoon ja edelleen Uudenkaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Käsiteltäväksi johdettavan veden laatua tarkkaillaan tasausaltaan yhteydessä olevalta pumppaamolta otettavin vesinäyttein. Vedelle ei ole asetettu korotettuja taksoja puhdistamolla. Toiminnan aikaiset vaikutukset Jätelinjassa 1 (Asumisesta syntyvät jätteet) ei synny jätevesiä prosessista, eikä lisää suotovesiä nykytoimintaan nähden.

64 sivu 64/ 88 Jätelinjasta 3 (Kaupan ja teollisuuden jätteet) syntyy vähäisiä nestepäästöjä lietteiden käsittelystä sekä suotovesiä käyttöön otettavilta uusilta alueilta. Jätelinjasta 4 (Maa-ainekset ja ruoppausmassat) syntyy vähäisiä nestepäästöjä ruoppausmassojen käsittelystä sekä suotovesiä käyttöön otettavilta uusilta alueilta. Nestemäisiä vaarallisia jätteitä ei oteta vastaan eikä käsitellä jätelinjoissa 3 ja 4. Vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavien lietteiden sisältämät nestemäärät ovat hyvin vähäisiä (osuudeltaan promilleluokkaa suhteessa suotovesiin) eivätkä aiheuta merkittäviä haitallisia nestepäästöjä. Nestepäästöt ovat satunnaisia, mutta uusien alueiden myötä suotovesien määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan nykyiseen verrattuna, uusi määrä olisi enimmillään yhteensä noin m 3 vuodessa. Suotovedet kerätään vesienkeräilyjärjestelmään hallitusti ja johdetaan tasausaltaaseen, mistä ne ohjataan edelleen jätevedenpuhdistamolle. Viemärien kuntoa ja veden laatua seurataan. Jätevedenpuhdistamo pystyy käsittelemään lisääntyneen jätevesimäärän. Myös rankkasateiden yhteydessä syntyvät suuremmat valumavesi- ja suotovesimäärät ohjautuvat hallitusti vesienkeräysjärjestelmän kautta tasausaltaaseen. Vesienkeräysjärjestelmä on mitoitettu siten, että rankkasateet eivät aiheuta tulvimista ja sitä kautta vesipäästöjä ympäristöön. Lisäksi on huomattava, että ravinnekuorma ei lisäänny vesien suhteessa. Todennäköisemmin vesien ravinnepitoisuudet vähitellen vähenevät, koska orgaanista jätettä sisältävien yhdyskuntajätteiden loppusijoitus alueella on päättynyt. Alueelle loppusijoitetut biohajoavaa jätettä sisältävät yhdyskuntajätteet ovat merkittävin ravinteiden lähde ja todennäköisesti kuormitusta aiheutuu jonkin aikaa loppusijoittamisen päättymisen jälkeenkin. Tästä syystä kuormitusta syntyy myös nollavaihtoehdossa, jossa alueelle ei tuoda uusia toimintoja. Jätelinjassa 5 (Muut erilliskerättävät jäte- ja hyötyjakeet) ei aiheudu nestepäästöjä eikä siten vaikutusta puhdistamoon. Vaikutuskohteen herkkyys arvioitiin vähäiseksi, koska jätevedenpuhdistamo voi ottaa vastaan nykyistä suurempia jätevesimääriä ja sen arvioidaan kestävän niiden aiheuttaman lisäkuormituksen. Materiaalinkäsittelykeskuksen tarkkailusuunnitelman myötä jätevesiä tullaan tarkkailemaan haitta-aineiden varalta tarkasti. Mikäli jätevedenpuhdistamoille asetetut haitta-ainepitoisuuksia koskevat raja-arvot ylittyvät, tullaan vesi käsittelemään ennen johtamista puhdistamolle. Vaikutusalue, vaikutuksen suuruus ja kohteen herkkyys sekä näistä aikaisemmin esitetyn mukaisesti johdettu vaikutuksen merkittävyys jätelinjoittain on esitetty taulukossa 11. Taulukko 11. Jätelinjojen vaikutukset kaatopaikkavesiin Jätelinjat Vaikutusalue Vaikutuksen suuruus Vaikutuskohteen herkkyys Vaikutuksen merkittävyys

65 sivu 65/ Asumisesta syntyvät jätteet Jätevedenpuhdistamo Ei vaikutusta Vähäinen Ei vaikutusta 3. Kaupan ja teollisuuden jätteet Jätevedenpuhdistamo Pieni negatiivinen Vähäinen Vähäinen negatiivinen 4. Maa-ainekset ja ruoppausmassat Jätevedenpuhdistamo Pieni negatiivinen Vähäinen Vähäinen negatiivinen 5. Muut erilliskerättävät jäteja hyötyjakeet Jätevedenpuhdistamo Ei vaikutusta Vähäinen Ei vaikutusta Yhteenveto kaatopaikkavesien vaikutuksista Myös nollavaihtoehdossa aiemmin penkattujen biojätteitä sisältävien jätteiden hajoaminen on merkittävä suotovesiin kohdistuva ravinteiden lähde. Suotovedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Tällaisten jätteiden penkkaamisen loppumisen johdosta biojätteiden hajoaminen vähenee ja suotovesien ravinnepitoisuudet vähitellen vähenevät. Nollavaihtoehdon vaikutus arvioidaan jätevedenpuhdistamoon kohdistuvasta kuormituksesta johtuen kuitenkin vähäiseksi negatiiviseksi. Toteutusvaihtoehdon TV_U seurauksena suotovesien määrä lisääntyy. Suotovedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle, joten toteutusvaihtoehdossa jätevedenpuhdistamoon kohdistuva kuormitus kasvaa. Jätevedenpuhdistamo pystyy käsittelemään lisääntyneen jäteveden määrän, mistä johtuen toiminnan vaikutus arvioidaan vähäiseksi negatiiviseksi Liikenne Arviointimenetelmät Arvioidaan toteutusvaihtoehto kerrallaan muutokset liikennemäärissä ja vaikutukset liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen. Arvioinnissa käytetään tehtyjä selvityksiä liikennemääristä sekä arvioidaan alueen liikennemäärät materiaalikeskuksen ollessa toiminnassa. Tässä tarkastelussa ei tarkastella toimintaa jätelinjoittain, koska eri jätelinjojen yhteydessä materiaaleja voidaan viedä ja tuoda samoilla autoilla. Nykytilanne Liikennevaikutukset syntyvät materiaalikeskuksen ollessa toiminnassa jätemateriaalin kuljetuksesta käsiteltäväksi laitokseen. Kaatopaikalta kuljetetaan muualle hyötykäyttöön valmistettuja jakeita hyödynnettäväksi materiaalina ja energiana. Lisäksi kaatopaikalta kuljetetaan muualle käsiteltäväksi tarkoitettuja siirtokuormattuja jätteitä. Lisäksi syntyy henkilöautoliikennettä asukkaiden tuodessa jätteitä kierrätysasemalle sekä työpaikkaliikenteestä.

66 sivu 66/ 88 Nykyisin liikenne kaatopaikka-alueelle on arkisin noin autokuljetusta päivässä kuormamäärien ollessa noin 1000 t kuukaudessa. Henkilöautoliikennettä kierrätyspisteeseen on noin autoa päivässä. Liikennemäärä Kalannintiellä on ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on noin 6 %. Valtatiellä 8 Kalannintien eteläpuolella liikennettä on ajoneuvoa vuorokaudessa, pohjoispuolella ajoneuvoa vuorokaudessa 2. Toiminnan aikaiset vaikutukset Liikenne kasvaa erityisesti Peteksentiellä sekä kääntyvän liikenteen osalta Peteksentien ja Kalannintien risteyksessä kuvan 4 osoittamalla tavalla. Kaupungin keskustan suuntaan liikenne ei merkittävästi kasva. Osa Turun suunnan massoista tulee alueelle Sairisten kautta. Tulevan liikenteen määrät on arvioitu taulukossa 12. Toteutusvaihtoehdon lähtevän liikenteen määrä on esitetty luvussa 11. Kuva 4. Materiaalinkäsittelykeskukseen (merkitty sinisellä ympyrällä) saapuvan liikenteen pääasiallinen kulkureitti 2 Uudenkaupungin voimalaitoksen (Vakka-Suomen Voima) ympäristölupa 2012, voimalaitos sijoittuu n. 2 km: n päähän keskuksesta

67 sivu 67/ 88 Taulukko 12: Liikennemäärät jätteiden tuonnista paikalle (keskuksessa käyvät autot) Määrä/vuosi (t) Määrä/kk (t) Kuljetuskoko (t) Kuljetuksia/ kk Kuljetuksia/ vrk TV_U: valittu toteutusvaihtoehto Asumisen yhdyskuntajätteet Muut jätteet (sis. vaarallisia jätteitä enintään t) Yhteensä TV0: Ei toteutusta Yhdyskuntajätteet Kaupan ja teollisuuden jätteet Maa-ainekset ja ruoppausmassat Yhteensä Näiden lisäksi tulee henkilöautoliikenne työmatkoista, mikä on kuitenkin maksimissaan vain noin henkilöautoa vuorokaudessa. Haitallisten vaikutusten minimoimiseksi meluavat siirrot ja työvaiheet ulkona toteutetaan pääosin välillä Toimintaa on myös lauantaisin, mutta tällöin on kyse aukiolosta satunnaisia pientuojia varten tai työviikon pidentämisestä poikkeustilanteessa. Lauantaisin voi myös tulla joitain massaeriä, esim. voimalaitosten tuhkia, mutta kyseessä ovat satunnaiset erät. Käytännössä liikennemäärät ovat lauantaisin selkeästi vähäisempiä kuin arkipäivisin. Liikenne ohjataan alueelle pääväyliä pitkin, ja kaikki liikenne tulee yhdestä portista vastaanoton kautta. Vaaralliset aineet siirretään VAK-kuljetuksina, mutta nämä ovat poikkeustapauksia. Lassila & Tikanoja kiinnittää erityistä huomiota kuljetusten turvallisuuteen. Kaikilla yrityksen käyttämillä kuljettajilla on edellytyksenä ennen työsuhteen aloitusta työturvallisuuskortit ja kuljettajat käyvät säännölliset ammattipätevyysdirektiivin mukaiset koulutukset. Ammattipätevyyskoulutuksessa pakollisina osioina on ennakoiva ajo, työturvallisuuskortti ja hätäensiapu. Osalla on tehtävänkuvaan liittyen myös tieturvakortti tai ADR-kortti. Kuljettajilta, mukaan lukien alihankkijoilta, odotetaan vähintään kolme raportoitavaa turvallisuushavaintoa vuodessa. Usein näissä on mukana liikenneturvallisuuteenkin liittyviä

68 sivu 68/ 88 havaintoja, joita annetaan myös tie- tai katualuetta hoitavan tahon tiedoksi, mikäli turvallisuus on parannettavissa teknisin keinoin. Yksikössä järjestetään vähintään kerran viikossa Työturvallisuustuokiot, johon kaikki kuljettajat ja alihankkijat osallistuvat. Alihankkijoiden turvallisuuskulttuurin tilasta tiedustellaan jo tarjousvaiheessa ja sopimuksissa edellytetään alihankkijoiden sitoutumista L&T:n turvallisuuskulttuuriin ja toimintatapoihin. Ennen työn aloittamista perehdytetään kaikki omat ja alihankkijan työntekijät L&T:n turvalliseen toimintatapaan. Taulukossa 12 esitetyt lasketut määrät perustuvat maksimikapasiteettiin. Todellisuudessa keskus tuskin toimii maksimaalisesti vuoden ympäri. Toteutuneen liikenteen määrä ja sen vaikutus on suoraan verrannollinen käsiteltäviin volyymeihin ja siksi nämä kannattaa arvioida suoraan toteutusvaihtoehtoina. Toteutusvaihtoehto TV_U: Keskuksesta tulee alueellisesti tärkeä materiaalien kierrättämisen solmukohta ja terminaali, jonne tuodaan paljon jätteitä käsiteltäväksi noin 200 km:n säteeltä. Alueelta lähtee jonkin verran erilaisia tuotteita hyödynnettäväksi edelleen raaka-aineena sekä yhdyskuntajätteet käsiteltäväksi muualla. Liikenne kuitenkin hajautuu heti alueelta lähdettyään eri suuntiin, joten haitat keskittyvät pääasiassa lähialueelle Peteksentielle, kuormittaen kuitenkin myös entisestään rasitettuja pääväyliä ja erityisesti Peteksentien ja Kalannintien risteystä. Merkittävästi lisääntynyt liikenne aiheuttaa melua laitoksen toimintaaikoina maanantaista perjantaihin välillä Raskas liikenne aiheuttaa lisääntyneitä riskejä, joita vähennetään yrityksen omilla hyvillä käytännöillä ja alihankkijoiden sopimuksiin liittyvillä vaatimuksilla. Nollavaihtoehto: Alueelle tulee jonkin verran massoja loppusijoitettavaksi. Lisäksi alueella on paikallinen jätteiden vastaanottopiste, josta yhdyskuntajätteet lähtevät muualle käsiteltäväksi. Liikenne ei merkittävästi lisäänny nykyisestä. Vaikutuskohteen herkkyys arvioitiin kohtalaiseksi, koska alueen liikennemäärien lisääntyminen vaikuttaa liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen. Vaikutusalue toteutusvaihtoehdoittain, vaikutuksen suuruus ja kohteen herkkyys sekä näistä aikaisemmin esitetyn mukaisesti johdettu vaikutuksen merkittävyys on esitetty taulukossa 13. Taulukko 13. Toteutusvaihtoehtojen vaikutus liikenteeseen Toteutusvaihtoehto Vaikutusalue Vaikutuksen suuruus Vaikutuskohteen herkkyys Vaikutuksen merkittävyys TV_U: valittu toteutusvaihtoehto Lähialueet Pieni negatiivinen Kohtalainen Vähäinen negatiivinen TV0: Ei toteutusta Lähialueet Ei vaikutusta Kohtalainen Ei vaikutusta Yhteenveto liikenteen vaikutuksista

69 sivu 69/ 88 Myös nollavaihtoehdossa toiminta aiheuttaa liikennettä etenkin jätekuljetuksista johtuen. Suora nollavaihtoehdon aiheuttama toimintaan liittyvä liikenteen määrä on suhteellisen vähäinen, mistä johtuen nollavaihtoehdon osalta arvioidaan, että sillä ei ole liikenteestä aiheutuvia merkittäviä negatiivisia vaikutuksia. On myös huomioitava, että mikäli hanke ei toteudu, kuljetetaan toteutusvaihtoehdon TV_U mukaiset jätteet tällöin muualle käsiteltäväksi, jolloin liikennevaikutukset kohdistuvat muualle. Toteutusvaihtoehto TV_U lisää liikennettä Materiaalinkäsittelykeskuksen läheisyydessä. Raskaan liikenteen aiheuttamia riskejä vähennetään yrityksen omilla hyvillä käytännöillä ja alihankkijoiden sopimuksiin liittyvillä vaatimuksilla. Toteutusvaihtoehdon liikenteen myötä aiheuttamat vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena vähäiseksi negatiiviseksi Ilmanlaatu Arviointimenetelmät Arvioidaan eri prosessien sekä liikenteen aiheuttamat päästöt ilmaan sekä hiukkasten leviäminen. Arviointi tehdään asiantuntija-arvioina sekä aikaisemmin tehtyjen selvitysten perusteella. Nykytilanne Kaatopaikka-alueella erityisesti ei ole tehty ilman laatuun liittyviä selvityksiä, mutta niitä on tehty Uudessakaupungissa. Keskuksen lähettyvillä ilmanlaatuun vaikuttavia toimijoita ovat esimerkiksi 2 km päässä sijaitseva Nordic Soyan (ent. Finnprotein) soijajalostamo sekä Uudenkaupungin rautavalimo. Lisäksi on myönnetty ympäristölupa Vakka-Suomen Voima Oy:n energiantuotantolaitokselle (Dnro ESAVI/48/04.08/2012), joka on suunniteltu rakennettavaksi noin 2 km päähän materiaalinkäsittelykeskuksesta. Keskuksen naapurissa sijaitsee Biolinjan biokaasulaitos, jonka ympäristöluvassa (Dnro ESAVI/309/04.08/2010) on vaatimuksia liittyen hajujen käsittelyyn sekä soihtupolton aiheuttamiin hiukkasiin. Keskuksen naapurissa toimii myös VG-Shipping Oy:n bioöljyn tuotantolaitos. Itse kaatopaikka-alueen ilmanlaatuun on aiemmin vaikuttanut yhdyskuntajätteen loppusijoittaminen kaatopaikan penkkaan, mistä aiheutui hajuhaittaa. Koska hajuja aiheuttava toiminta sijoittui kallioleikkauksen pohjalle, hajuista tulevat valitukset olivat harvinaisia. Orgaanista jätettä sisältävien yhdyskuntajätteiden loppusijoittaminen alueella on loppunut, mikä vähentää hajuhaittoja merkittävästi. Toiminnan aikaiset vaikutukset Kaatopaikalle ei ole suunniteltu omaa energiantuotantoa. Kasvihuonepäästöt syntyvät logistiikan ja käsittelyn vaatimista polttoaineista sekä ostetusta sähköstä. Keskuksen tarkoitus on olla hiilineutraali tai jopa ilmastopositiivinen, koska sen kiertoon palauttamat materiaalit ja jätemateriaalin ohjaaminen energiahyötykäyttöön ovat ilmaston kannalta edullisia korvatessaan fossiilisia polttoaineita ja neitseellisiä luonnonvaroja. Vaikutuksia voidaan arvioida tarkemmin ympäristölupavaiheessa, mutta vastaavanlaisiin toimintoihin ei yleensä liity merkittäviä hiukkaspäästöjä. Keskeisin ilmanlaadun ongelma on jätteisiin liittyvä

70 sivu 70/ 88 pöly ja mahdollinen haju, joka syntyy biohajoavien jätteiden pilaantumisesta tai jätteiden mukana olevista voimakkaan hajuisista ainejäämistä. Jätelinjasta 1 (Asumisesta syntyvät jätteet) syntyy vähäinen määrä pölyä ja yhdyskuntajätteen hajua siirtokuormauksesta ja välivarastoinnista. Lisäksi liikenteestä, siirto- ja kuljetuslaitteista sekä työkoneista esim. pyöräkoneista, kaivinkoneista ja liikuteltavista prosessilaitteista syntyy pakokaasuja jätelinjan toimintaaikoina. Pölyäminen on vähäistä ja satunnaista. Haju sen sijaan on jatkuvaa määrän riippuessa käsittelymääristä. Linjalla 1 haisevat toiminnot sijoitetaan siirtokuormausalueelle. Jätteitä ei varastoida avoimesti ja hajujen muodostumista seurataan. Pölyämistä estetään tarvittaessa puhdistamalla käsittely- ja siirtokuormausalueet pölyävistä materiaaleista tai sitomalla pöly vesi- tai vesisumusuihkutuksella. Laitteita ei käytetä turhaan ja siirrot ovat mahdollisimman tehokkaita. Linjan 1 aiheuttamat pöly ja pakokaasut eivät vähäisten määrien vuoksi heikennä ilmanlaatua merkittävästi. Hajuja estävät pienet varastointimäärät ja nopeat jätteen kierrot. Orgaanista jätettä sisältävien yhdyskuntajätteiden tasoittaminen penkkaan on loppunut, ja avoimen käsittelyn loputtua hajut ovat vähentyneet. Nykyisin hajua on tuntunut satunnaisesti alueen lähellä ja tämä saattaa jatkua. Jätelinjasta 3 (Kaupan ja teollisuuden jätteet) syntyviä päästöjä ovat pöly, sekä haihtuvat ja haisevat päästöt (orgaaniset yhdisteet) osassa jätteissä olevista haitta-aineista. Jätelinjan 3 jätteisiin sisältyy myös kuivana herkästi pölyäviä materiaaleja, kuten esim. tuhkaa ja teollisuuden pölyä. Jätelinjasta 4 (Maa-ainekset ja ruoppausmassat) syntyviä päästöjä ovat pöly, sekä haihtuvat ja haisevat päästöt (öljyhiilivetyjä, liuottimia) osassa jätteissä olevista haitta-aineista, joita vapautuu pieniä määriä maaaineksia käsiteltäessä. Molempien jätelinjojen (jätelinjat 3 ja 4) osalta pölyäminen on jatkuvaa määrän riippuessa käsittelymääristä. Haju ja haihtuminen ovat satunnaisia riippuen käsiteltävien massojen laadusta. Haju ei kantaudu käsittelyalueen ulkopuolelle. Erityisesti vaarallista jätteistä peräisin olevaa voimakkaampaa hajua voidaan tarvittaessa ehkäistä esim. peit la. Jätteiden käsittelyn yhteydessä syntyy pakokaasuja liikenteestä, siirto- ja kuljetuslaitteista sekä työkoneista. Päästöjä ilmaan hillitään siten, että vastaanottotarkastuksessa tarkastetaan materiaalit ja tunnistetaan erityisen haisevat tai pölyävät materiaalit, kuten tuhkat. Kippaustavan valinnalla ja esikostutuksella vähennetään tarvittaessa pölyämistä. Aumattuna olevat pölyävät ainekset peitetään tai kostutetaan materiaalista riippuen. Termisessä käsittelyssä haihtuvat aineet tuhotaan hallitusti polttamalla ja alipainekäsittelyssä haitta-aineet absorboidaan väliaineeseen (esim. aktiivihiili). Kompostoinnissa haiseva aine peitetään. Pölyämisen estämisessä kiinnitetään huomiota erityisesti pölyävien vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Vaarallisten jätteiden käsittelyä ei tehdä voimakkaan tuulisessa säässä. Käsiteltäessä pölyämistä tarkkaillaan, ja tarvittaessa käsittely keskeytetään. Ensisijaisesti vaaralliset jätteet loppusijoitetaan

71 sivu 71/ 88 välittömästi ilman varastointia, mikä myös ehkäisee pölypäästöjä ko. jätteistä. Pölyä voidaan myös estää vallirakenteilla. Pakokaasut tai jätteistä haihtuvat yhdisteet eivät vähäisten määrien vuoksi heikennä ilmanlaatua merkittävästi. Haju jätelinjoista 3 ja 4 on ajoittaista ja riippuu jätteen laadusta. Hajua on aistittavissa käsittelypaikan läheisyydessä ja se on joka tapauksessa erittäin vähäistä verrattuna aiempaan orgaanista jätettä sisältävien yhdyskuntajätteiden penkkaamisesta syntyneisiin hajuihin. Alueelle on sijoitettu myös toisen toimijan tekemää biojätteen käsittelyä, josta saattaa syntyä hajuja. Pölyävät materiaalit sijaitsevat lähellä maan pintaa, jolloin pölypäästöt jäävät todennäköisesti itse alueelle tai sitä reunustavaan metsikköön. Pölypäästöjen torjuntatoimenpiteissä on edellä kuvatun mukaisesti erityisesti huomioitu vaaralliset pölyävät jätteet, jolloin estetään näiden päästöjen kulkeutuminen alueen ulkopuolelle. Jätelinjassa 5 (Muut erilliskerättävät jäte- ja hyötyjakeet) syntyy pakokaasuja liikenteestä, siirto- ja kuljetuslaitteista sekä työkoneista. Mahdolliset elintarvikkeista likaantuneet erilliskerätyt pakkausjätteet voivat myös aiheuttaa satunnaisesti hajujen riskiä. Kaikkiaan pakokaasuja voi syntyä liikennemääräarvioiden mukaan noin 45 kuljetuksesta vuorokaudessa, mikäli keskus toimisi laskennallisella maksimikapasiteetilla. Käytännössä tällainen toiminta on korkeintaan ajoittaista. Vaikutuskohteen herkkyys arvioitiin kohtalaiseksi, koska ilmanlaadulla on vaikutusta laitosalueen työntekijöiden sekä lähialueiden asukkaiden terveyteen ja viihtyvyyteen. Vaikutusalue, vaikutuksen suuruus ja kohteen herkkyys sekä näistä aikaisemmin esitetyn mukaisesti johdettu vaikutuksen merkittävyys jätelinjoittain on esitetty taulukossa 14. Taulukko 14. Jätelinjojen vaikutukset ilmanlaatuun Jätelinjat Vaikutusalue Vaikutuksen suuruus Vaikutuskohteen herkkyys Vaikutuksen merkittävyys 1. Asumisesta syntyvät jätteet 3. Kaupan ja teollisuuden jätteet Lähialueiden asukkaat Pieni negatiivinen Kohtalainen Vähäinen negatiivinen Lähialueiden asukkaat Pieni negatiivinen Kohtalainen Vähäinen negatiivinen 4. Maa-ainekset ja ruoppausmassat Lähialueiden asukkaat Pieni negatiivinen Kohtalainen Vähäinen negatiivinen

72 sivu 72/ Muut erilliskerättävät jäte- ja hyötyjakeet Lähialueiden asukkaat Pieni negatiivinen Kohtalainen Vähäinen negatiivinen Yhteenveto vaikutuksista ilmanlaatuun Nollavaihtoehdon toiminta aiheuttaa ilmaan kohdistuvia vähäisiä pöly-, haju- ja pakokaasupäästöjä. Hajupäästöt ovat merkittävästi vähäisempiä verrattuna aiempaan orgaanista jätettä sisältävien yhdyskuntajätteiden loppusijoittamisesta syntyneisiin hajupäästöihin. Kokonaisuutena arvioidaan, että nollavaihtoehdon vaikutus ilmanlaatuun on vähäinen negatiivinen. Toteutusvaihtoehdon TV_U toiminnasta aiheutuu ilmaan kohdistuvia pöly-, haju- ja pakokaasupäästöjä. Ko. päästöjä estetään tehokkaasti päästöjen hallintatoimilla. Merkittävin vaikutus toiminnasta on alueen välittömässä läheisyydessä mahdollisesti havaittavat ajoittaiset hajuhaitat, jotka jäävät vähäisiksi. Näin ollen kokonaisuutena arvioidaan toteutusvaihtoehdon vaikutukset ilmanlaatuun vähäiseksi negatiiviseksi Melu Arviointimenetelmät Arvioidaan eri prosessien sekä liikenteen aiheuttama melu alueella. Arviointi tehdään melumallinnukseen perustuvana asiantuntija-arviona. Tarkempi melumallinnus esitetään ympäristöluvan hakemisen yhteydessä. Nykytilanne Nykyisellä kaatopaikka-alueella ei ole aiemmin tehty erityisiä meluun liittyviä selvityksiä. Toiminnasta aiheutuva melu on jätteenkuljetusliikenteen ja kaatopaikkakoneiden aiheuttamaa ja rajoittuu kaatopaikkaalueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Muita melua aiheuttavia toimintoja alueella ovat Biolinja Oy:n, VG Shipping Oy:n ja Sybimar Oy:n laitokset ja niihin liittyvä liikenne sekä Peteksentien muu liikenne. Meluista ei ole tehty juurikaan valituksia. Vuosina toteutetun aiemman YVA-menettelyn YVA-ohjelman yhteydessä asukkailta tehtyjen tiedustelujen mukaan melukokemukset ovat olleet satunnaisia ja liittyneet enemmänkin liikenteeseen. Toiminnan aikaiset vaikutukset Jätelinjasta 1 (Asumisesta syntyvät jätteet) pääasiallisia melun lähteitä ovat kuljetukset ja siirrot. Toimintaa on maanantaista perjantaihin klo Lisäksi lauantaisin on joitain satunnaisia aukiolopäiviä, jolloin toimintaa on Satunnaisia yksittäisiä jäte-eriä (esim. jätteenpolttolaitosten tuhkat) voidaan lisäksi vastaanottaa lauantaisin varsinaisen aukioloajan ulkopuolella klo Ulkona toiminnot pyritään ajoittamaan välille Sunnuntaisin ei ole toimintaa. Laitteita ei käytetä turhaan ja siirrot ovat mahdollisimman tehokkaita.

73 sivu 73/ 88 Jätelinjassa 3 (Kaupan ja teollisuuden jätteet), jätelinjassa 4 (Maa-ainekset ja ruoppausmassat) ja jätelinjassa 5 (Muut erilliskerättävät jäte- ja hyötyjakeet) melun lähteitä ovat kuljetukset, siirrot ja käsittelylaitteet. Prosessit ovat vaihtelevasti käynnissä pääasiassa välillä 7 18, jonkin verran esimerkiksi siirtoja ja kuljetuksia voidaan tehdä klo Lauantaisin ei ole toimintaa lukuun ottamatta satunnaista vastaanottoa esim. tuhkien osalta. Sunnuntaisin ei ole toimintaa. Luvussa 9.2 on esitelty eri prosesseihin liittyvät laitteet. Yksittäisten laitteiden äänitehotasot ovat db, rekan käyntiääni on noin 90 db. Melu ei ole kapeakaistaista. Kaikki toiminnot suunnitellaan niin, että melu ei ylitä sallittuja ohjearvoja läheisessä asutuksessa. Melua hillitään tarvittaessa rakentamalla asutusta melulta suojaava valli alueelle. Perustuen toiminnasta tehtyyn melumallinnukseen, valli estää melua tehokkaasti, jolloin asutukseen kohdistuva melu ei tule ylittämään ohjearvoja. Melua ei ole yöaikaan, iltaisin eikä sunnuntaisin. Lauantaisin toimintaa liittyy lähinnä jätelinjaan 1. Todennäköisesti suurin mahdollisuus meluhaittaan koituu lisääntyneestä liikennemelusta kaatopaikalle vievien teiden varsilla. Vaikutuskohteen herkkyys arvioitiin kohtalaiseksi, koska melulla on vaikutusta laitosalueen työntekijöiden ja lähialueiden asukkaiden terveyteen ja viihtyvyyteen sekä myös alueen eläinten elinoloihin. Vaikutusalue, vaikutuksen suuruus ja kohteen herkkyys sekä näistä aikaisemmin esitetyn mukaisesti johdettu vaikutuksen merkittävyys jätelinjoittain on esitetty taulukossa 15. Taulukko 15. Jätelinjojen meluvaikutukset Jätelinjat Vaikutusalue Vaikutuksen suuruus Vaikutuskohteen herkkyys Vaikutuksen merkittävyys 1. Asumisesta syntyvät jätteet Lähialueiden asukkaat ja luonto Pieni negatiivinen Kohtalainen Vähäinen negatiivinen 3. Kaupan ja teollisuuden jätteet Lähialueiden asukkaat ja luonto Pieni negatiivinen Kohtalainen Vähäinen negatiivinen 4. Maa-ainekset ja ruoppausmassat Lähialueiden asukkaat ja luonto Pieni negatiivinen Kohtalainen Vähäinen negatiivinen 5. Muut erilliskerättävät jäte- ja hyötyjakeet Lähialueiden asukkaat ja luonto Pieni negatiivinen Kohtalainen Vähäinen negatiivinen Yhteenveto meluvaikutuksista

74 sivu 74/ 88 Nollavaihtoehdossa nykyinen toiminta jatkuu ennallaan. Toiminnasta aiheutuu vain vähäinen määrä melua. Melusta ei juurikaan ole tehty valituksia. Toiminnalla ei arvioida olevan haitallisia meluvaikutuksia. Toteutusvaihtoehdon TV_U lisääntynyt jätteen käsittely koneilla lisää Materiaalinkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvaa melua. Melun kohteena ovat lähialueiden asukkaat ja luonto, ja kohde arvioidaan kohtalaisen herkäksi. Melumallinnusten perusteella melua voidaan tarvittaessa ehkäistä tehokkaasti rakentamalla suojavalli alueelle. Näin ollen kokonaisuutena arvioiden meluvaikutukset arvioidaan vähäiseksi negatiiviseksi Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys Arviointimenetelmät Arvioidaan toiminnan aiheuttamat pöly- ja hiukkaspäästöt, melu, haju, roskaantuminen ja haittaeläimet sekä näiden vaikutukset hankkeen lähialueelle. Arviointi tehdään asiantuntija-arvioina olemassa olevien selvitysten, muiden vastaavien keskusten ja vuoden YVA-menettelyn aikana kerättyjen huolenilmausten perusteella. Nykytilanne Alueen nykytoiminta aiheuttaa hajuja, melua ja roskaantumista. Roskaantumista torjutaan aktiivisesti mm. siivoamalla. Orgaanista jätettä sisältävien yhdyskuntajätteiden kaatopaikkasijoituksen loppuminen vuoden 2016 alusta vähentää hajuja ja roskaantumista. Toiminnan aikaiset vaikutukset Jätelinjasta 1 (Asumisesta syntyvät jätteet) syntyy seospölyä jätteen käsittelystä, yhdyskuntajätteen hajua käsittelystä ja välivarastoinnista sekä pakokaasuja liikenteestä ja siirto- ja kuljetuslaitteista. Melua aiheutuu kuljetuksista, siirrosta ja jätteenkäsittelystä. Roskaantuminen on tuulen ja/tai lintujen sieppaamaa muovi- ja paperisilppua prosessoidun materiaalin siirroista ja välivarastoinnista. Yhdyskuntajätteen käsittelyyn liittyvät myös mahdolliset haittaeläimet. Pölyäminen on vähäistä ja satunnaista. Roskaantuminen ja haju ovat jatkuvia määrien riippuessa käsittelymääristä. Pakokaasut ja melu voivat haitata laitoksen toiminta-aikoina ja mahdolliset haittaeläimet erityisesti lämpiminä vuodenaikoina. Jätelinjasta 3 (Kaupan ja teollisuuden jätteet) ja jätelinjasta 4 (Maa-ainekset ja ruoppausmassat) syntyviä päästöjä ovat pöly, haihtuvat ja haisevat päästöt, käsittelyprosesseista, siirroista ja kuljetuksista aiheutuva melu sekä pakokaasuja liikenteestä ja siirto- ja kuljetuslaitteista. Haju ja haihtuminen ovat satunnaista riippuen käsiteltävien massojen laadusta. Pölyäminen on jatkuvaa määrän riippuessa käsittelymääristä. Pakokaasut ja melu voivat haitata laitoksen toiminta-aikoina. Linjat 3 ja 4 eivät aiheuta roskaantumista eivätkä houkuttele merkittävästi haittaeläimiä.

75 sivu 75/ 88 Jätelinja 5 (Muut erilliskerättävät jäte- ja hyötyjakeet) tuottaa pakokaasuja liikenteestä sekä siirto- ja kuljetuslaitteista. Mahdolliset elintarvikkeista likaantuneet erilliskerätyt pakkausjätteet voivat myös houkutella haittaeläimiä ja aiheuttaa satunnaisesti hajujen riskiä. Hajujen, melujen ja pölyjen haittojen minimointi on esitetty aiemmissa luvuissa. Pakokaasut tai jätelinjojen 3 ja 4 massoista haihtuvat yhdisteet eivät vähäisten määrien vuoksi heikennä ilmanlaatua merkittävästi. Pölyävät materiaalit sijaitsevat lähellä maan pintaa, joten päästöt jäävät itse alueelle tai sitä reunustavaan metsikköön. Alueella käsiteltävät jätemäärät kasvavat nykyiseen nähden, mutta edellä kuvatut päästöjen vähentämistoimenpiteet estävät hajujen leviämistä ja haittaeläinten toimintaa sekä vähentävät roskaantumista. Orgaanista jätettä sisältäviä yhdyskuntajätteitä ei enää tasoiteta penkkaan, joten avoimen käsittelyn loputtua hajut ja haittaeläinten elinmahdollisuudet ovat vähentyneet merkittävästi. Roskat siivotaan ympäristöstä, ja aluetta ympäröivä metsä pidättää sekä päästöjä että roskia. Melua esiintyy ajoittain, mutta se ei ylitä ohjearvoja asunnoissa. Melua ei ole yöaikaan eikä sunnuntaisin. Toteutusvaihtoehtoon TV_U liittyy uusien alueiden käyttöönotto ja puuston ja kasvillisuuden hävittäminen. Kyseiset toiminnot ovat kuitenkin tulevan kaavamuutoksen mukaisia. Suunnitelluilla uusilla alueilla luonto on kulunutta ja roskaantunutta pitkän kaatopaikkatoiminnan ja ihmisten tekemän roskaamisen vuoksi (liite 6 valokuvat). Alueiden ympärille jätetään metsävyöhyke, joka ehkäisee maisemahaittoja sekä roskien, melun, pölyn ja hajujen leviämistä alueen ulkopuolelle. Alue aidataan ja tarvittaessa alueille tehdään suojavallit. Todennäköisesti suurin haitta koituukin erityisesti jätelinjan 1 muodostamista hajuriskeistä sekä kaikista linjoista johtuvasta lisääntyneestä liikenteestä (melu, onnettomuusriskit), jota on hallittava suunnittelemalla logistiikka tehokkaasti ja kehittämällä liikenneturvaa sekä yritysten omien kuljetusten että alihankkijoiden osalta. Liikennemääräarvioiden mukaan vaikutukset syntyisivät noin 45 kuljetuksesta vuorokaudessa laitoksen aukioloaikoina, mikäli keskus toimisi laskennallisella maksimikapasiteetilla. Käytännössä tällainen toiminta on korkeintaan ajoittaista. Vaikutuskohteen herkkyys arvioitiin kohtalaiseksi, koska alueen naapurustossa on pysyvää asutusta, alueen naapurustossa on lähivirkistykseen tarkoitettua VL-aluetta ja Uusikaupunki on alueellisesti merkittävä matkailukohde, jossa liikkuu ja majoittuu runsaasti matkailijoita erityisesti kesäaikaan. Vaikutusalue, vaikutuksen suuruus ja kohteen herkkyys sekä näistä aikaisemmin esitetyn mukaisesti johdettu vaikutuksen merkittävyys jätelinjoittain on esitetty taulukossa 16. Taulukko 16 Jätelinjojen vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Jätelinjat Vaikutusalue Vaikutuksen suuruus Vaikutuskohteen herkkyys Vaikutuksen merkittävyys

76 sivu 76/ Asumisesta syntyvät jätteet Lähialueiden asukkaat 3. Kaupan ja teollisuuden jätteet Lähialueiden asukkaat Pieni negatiivinen Kohtalainen Vähäinen negatiivinen Pieni negatiivinen Kohtalainen Vähäinen negatiivinen 4. Maa-ainekset ja ruoppausmassat Lähialueiden asukkaat Pieni negatiivinen Kohtalainen Vähäinen negatiivinen 5. Muut erilliskerättävät jäte- ja hyötyjakeet Lähialueiden asukkaat Pieni negatiivinen Kohtalainen Vähäinen negatiivinen Yhteenveto vaikutuksista ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Nollavaihtoehdossa kaatopaikkatoiminta jatkuu aiemman mukaisesti. Myös nollavaihtoehto aiheuttaa pölyä, melua, pakokaasuja, hajuja ja roskaantumista, mutta vaikutukset ovat hyvin vähäisiä eikä niillä arvioida olevan alueen ulkopuolelle kohdistuvia negatiivisia ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvia vaikutuksia. Toteutusvaihtoehdon TV_U ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvia haittavaikutuksia ovat pöly, melu, pakokaasut, hajut, haittaeläimet ja roskaantuminen. Vaikutusalue on Materiaalinkäsittelykeskuksen välitön läheisyys. Em. haittavaikutukset jäävät tässä ja aiemmissa luvuissa kuvattujen torjuntatoimenpiteiden ansiosta vähäisiksi negatiivisiksi Luonnonvarojen hyödyntäminen Kuten aikaisemmin on todettu, keskus on osa materiaalinkäsittelijöiden verkostoa, jonka kannattavuuden kannalta prosessien ja logistiikan materiaali- ja energiatehokkuus ovat keskeisiä. Prosessit ovat pääosin kuivia ja tarvittavat ulkoiset syötteet ovat lähinnä polttoaineita käytettäviin koneisiin ja laitteisiin. Luonnonvarojen hyödyntämisen kannalta keskus lisää mahdollisuuksia saada markkinoille kierrätysraakaaineita, maa- ja kiviaineksia sekä mahdollisesti jätepohjaisia polttoaineita, joilla voidaan korvata uusiutumattomia ja neitseellisiä raaka-aineita. Mitä enemmän keskukseen tulee erilaisia jätteitä, sitä todennäköisemmin tietty jätejae saadaan hyödynnettäväksi tai voidaan ottaa käyttöön uusia hyödyntämisprosesseja. Siksi jätelinjojen välillä on myös hyödyntämisen synergiaa. Alustavasti vaikutuksia on hahmoteltu taulukossa 17. On tärkeää huomioida, että esitetyt määrät ovat vain summittaisia eikä niihin voida sitoutua, koska lopullinen määrä riippuu saatavan jätteen määrästä ja laadusta sekä toisaalta tuotteiden markkinakysynnästä ja käsittelymenetelmien kehittymisestä. Vaikutuskohteen herkkyys arvioitiin kohtalaiseksi, koska toiminnan suunniteltu mittaluokka on sellainen, että sillä on merkitystä erityisesti alueellisessa mittakaavassa. Keskuksen korvaamat raaka-aineet eivät

77 sivu 77/ 88 kuitenkaan ole sellaisia, että ne olisivat erityisen niukkoja ja osa hyödyntämisestä perustuu energiahyötykäyttöön.

78 ympäristövaikutusten arviointimenettelyn täydentäminen: sivu 78/ 88 Taulukko 17. Jätelinjojen vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Jätelinjat Kulutetut luonnonvarat Säästetyt luonnonvarat Vaikutusalue Vaikutuksen suuruus Vaikutuskohteen herkkyys Vaikutuksen merkittävyys 1. Asumisesta syntyvät jätteet Polttoaineen ja sähkön kulutus, veden kulutus Jätteestä valmistetaan 1000 tonnia polttoainetta, tonnia raaka-ainetta ja tonnia jätteitä siirtyy muualle hyödynnettäväksi (biokaasutus, poltto ym.). Näillä korvataan kokonaan tai osittain mm. kivihiiltä, lannoitteita ja metalleja. Kansallinen vaikutus Vähäinen positiivinen Kohtalainen Vähäinen positiivinen 3. Kaupan ja teollisuuden jätteet Polttoaineen ja sähkön kulutus, uuden maa-alueen käyttö Jätteestä valmistetaan tonnia maanrakentamisen tuotteita, joilla voidaan korvata neitseellisiä raakaaineita. Lisäksi massoja hyödynnetään alueella rakenteissa jätteiden loppusijoituksessa ja käsittelyä vaativien jätteiden stabiloinnissa tai muussa vastaavassa käsittelyssä. Lähialueet Pieni positiivinen Kohtalainen Vähäinen positiivinen 4. Maa-ainekset ja ruoppausmassat Polttoaineen ja sähkön kulutus, uuden maa-alueen käyttö Jätteestä valmistetaan 5000 tonnia maanrakentamisen tuotteita, joilla voidaan korvata neitseellisiä raakaaineita. Lisäksi massoja hyödynnetään alueella rakenteissa jätteiden loppusijoituksessa. Lähialueet Pieni positiivinen Kohtalainen Vähäinen positiivinen 5. Muut erilliskerättävät jäte- ja hyötyjakeet Polttoaineen ja sähkön kulutus, veden kulutus Materiaalit siirtyvät kokonaan hyödynnettäväksi ja korvaamaan mm. metalleja ja lasia. Kansallinen vaikutus Keskisuuri positiivinen Kohtalainen Kohtalainen positiivinen

79 sivu 79/ 88 Yhteenveto vaikutuksista luonnonvarojen hyödyntämiseen Nollavaihtoehdolla eli nykyisellä toiminnalla ei ole merkittäviä positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia luonnonvarojen hyödyntämiseen. Toteutusvaihtoehto TV_U lisää kierrätysraaka-aineiden sekä maa- ja kiviaineksien saatavuutta markkinoilla. Toisaalta toiminnan ansiosta korvatut raaka-aineet eivät ole erityisen niukkoja, ja osaa Materiaalinkäsittelykeskukseen tulevista jätteistä ei käsitellä tai hyödynnetä paikan päällä, vaan ne siirtokuormataan käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi muualla. Näin ollen kokonaisuutena toiminnan vaikutus arvioidaan vähäiseksi positiiviseksi Jätehuollon tavoitteiden toteuttaminen Jätehuollon tavoitteiden toteutuminen arvioidaan yhteenvetona erillisistä luvuista jätelinjoittain. Materiaalinkäsittelykeskus ei vaikuta ensisijaisesti jätteiden määrän minimoimiseen, mutta sen sijaan sen mahdollisuudet vaikuttaa syntyneiden jätteiden hyödyntämisasteeseen ovat merkittäviä. Materiaalinkäsittelykeskus mahdollistaa alueella syntyvien hyödyntämiskelvottomien jätteiden turvallisen loppusijoittamisen. Jätelinja 1: Jäte on syntypaikkalajiteltua, joten siitä on jo otettu erikseen hyötyjakeita. Materiaalinkäsittelykeskus edistää ko. jätteiden päätymistä hyötykäyttöön. Jätelinja 3: Jätteistä voidaan hyödyntää materiaalina alueen ulkopuolella vain murto-osa, mutta pääosa massoista käytetään alueen sisällä tapahtuvaan ympäristörakentamiseen ja pienempi osa hyödynnetään muiden jätteiden käsittelyssä. Tämä tarjoaa kustannustehokkaan luonnonvaroja säästävän mahdollisuuden muiden jätteiden turvalliseen käsittelyyn ja loppusijoitukseen. Jätelinja 4: Jätteistä voidaan hyödyntää materiaalina alueen ulkopuolella vain murto-osa, mutta puolet massoista käytetään alueen sisällä tapahtuvaan ympäristörakentamiseen tai muuhun hyödyntämiseen. Tämä tarjoaa mahdollisuuden muiden jätteiden turvalliseen käsittelyyn ja loppusijoitukseen. Jätelinja 5: Materiaalit siirtyvät käytännössä kokonaan hyödynnettäväksi ja korvaamaan mm. metalleja ja lasia. Yhteenveto vaikutuksista jätehuollon tavoitteiden toteutumiseen Nollavaihtoehdossa jätteitä hyödynnetään kaatopaikkarakenteissa ja peitemaina sekä siirtokuormataan hyödynnettäväksi muualla, minkä lisäksi jätteitä loppusijoitetaan sekä käsitellään vähäisiä määriä. Ko. toiminnalla ei arvioida olevan merkittävää positiivista vaikutusta jätehuollon tavoitteiden toteuttamiseen. Toteutusvaihtoehto TV_U mahdollistaa hyödyntämiskelvottomien jätteiden turvallisen loppusijoittamisen, minkä lisäksi toimintaan kuuluva eri jätelinjoissa tehtävä käsittely edistää jätteiden hyödyntämisastetta. Toisaalta osaa Materiaalinkäsittelykeskukseen tulevista jätteistä ei käsitellä tai hyödynnetä paikan päällä, vaan ne siirtokuormataan käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi

80 sivu 80/ 88 muualla. Näin ollen toiminnalla arvioidaan kokonaisuutena olevan vähäinen positiivinen vaikutus jätehuollon tavoitteiden toteutumiseen Sosio-ekonomiset vaikutukset Keskuksen suorat sosio-ekonomiset vaikutukset liittyvät ensisijaisesti Uuteenkaupunkiin tuleviin investointeihin ja työpaikkoihin. Välillisesti keskuksella on kuitenkin merkittäviä vaikutuksia, kun sen tarjoamat jäteratkaisut tuottavat hyötyä kaikille muille toimijoille jätteiden ja sivuvirtojen arvoketjuissa pääasiassa Lounais-Suomen alueella. Näiden välillisten vaikutusten suuruutta ei ole arvioitu YVAmenettelyssä, mutta niitä on hahmoteltu kuvassa 5. Kuva 5. Jäteratkaisujen vaikutuksia Vaikutuskohteen herkkyys arvioitiin kohtalaiseksi, koska toiminnan suunniteltu mittaluokka on sellainen, että sillä on merkitystä suoraan työllistäjänä ja yritystoimijana erityisesti alueellisessa mittakaavassa. Keskuksen palvelut ovat korvattavissa muilla ratkaisuilla, mutta kuvassa 5 esitetyllä tavalla ratkaisujen monipuolisuus lisää asiakasyritysten vaikutusmahdollisuuksia. Yhteenveto sosio-ekonomisista vaikutuksista Nollavaihtoehdon toimintaan kuuluu 4-5 työpaikkaa ja toiminta tuo tonnia vuodessa materiaaleja hyödynnettäväksi. Materiaaleilla on niukasti jalostus- tai energia-arvoa ja siten taloutta ja työllistymistä edistäviä vaikutuksia. Nollavaihtoehdolla ei ole merkittäviä positiivisia sosioekonomisia vaikutuksia. Toteutusvaihdon toimintaan kuuluu 5-10 työpaikkaa. Toteutusvaihtoehto tuo n tonnia vuodessa materiaaleja hyödynnettäväksi. Materiaaleilla on edelleen jalostus- tai energia-arvoa ja

81 sivu 81/ 88 siten taloutta ja työllistymistä edistäviä vaikutuksia. Työpaikkoja ei kuitenkaan ole merkittävästi enempää kuin nykyisessä toiminnassa. Näin ollen vaikutukset arvioidaan vähäiseksi positiiviseksi Rakentamisen aikaiset vaikutukset Alueen rakentuminen on esitetty liitteessä 2. Kun uusi alue otetaan käyttöön, puusto, kasvillisuus ja pintamaa poistetaan, alueelle tehdään pohjarakenteet ja käsittelykenttiä ja alue tulee suodosvesien kokoamisverkoston piiriin. Rakentamisessa otetaan huomioon kaatopaikkakaasun keräysverkosto sekä Biolinja Oy:n biokaasulaitos, jotta rakentaminen ei aiheuta riskiä laitoksen toiminnalle. Rakentaminen on maa- ja teollisuusrakentamista, jonka aikana alueella on koneita, laitteita ja telineitä, jotka näkyvät maisemassa, mutta vaikutuksen kesto on lyhytaikainen. Rakentamisen pääasialliset ympäristövaikutukset ovat liikenteen päästöt ja melu sekä koneiden melu. Rakentamisesta syntyvät maamassat hyödynnetään alueen rakentamisessa ja muut jätteet joko alueella tai Lassila & Tikanojan muissa laitoksissa. Rakentaminen toteutetaan pääosin päiväsaikaan ja arkipäivisin, jotta melu- ja liikennehaitat minimoidaan. Rakentaminen ei aiheuta poikkeuksellisia tilanteita vesien käsittelyyn. 14 YMPÄRISTÖRISKIT JA POIKKEUSTILANTEIDEN HALLINTA Toimintaan liittyvät ympäristöriskit on arvioitu erikseen vuonna 2015 aiemman YVA-menettelyn ja sen hetkisten suunnittelutietojen perusteella. Työn tuloksena syntynyt riskimatriisi on päivitettävissä ja se jää käyttöön turvallisuuden kehittämisen työkaluksi, jota täydennetään tarvittaessa. Ympäristöriskien arvioinnissa on tarkastelu koko aluekokonaisuutta, vastaanoton, käsittelyn ja loppusijoituksen prosesseja sekä otettu huomioon ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet sekä toiminta häiriötilanteissa. Ympäristölupaa haettaessa toteutetaan alueelle ympäristönsuojelulainsäädännön vaatima perustilaselvitys, jossa tunnistetaan merkitykselliset vaaralliset aineet ja näiden aiheuttamat riskit maaperälle ja pohjavesille. Lisäksi toteutetaan erillinen riskinarviointi liittyen loppusijoitettavien tuhkien TOC- ja kloridipitoisuuksiin sekä näiden riskien hallitsemiseen loppusijoituksessa ja vesien käsittelyssä. Turvallisuus perustuu alueen, rakenteiden ja laitteiden turvallisuuteen toiminnan ennakointiin riskien tunnistamiseen ennakolta henkilöstön osaamiseen häiriötilanteisiin varautumiseen Häiriötilanteita ehkäistään huolehtimalla rakentamisen laadusta sekä koneiden ja laitteiden huollosta laitetoimittajan ohjeiden mukaan. Häiriötilanteiden ennaltaehkäisyyn liittyy myös alueelle tulevien kuormien

82 sivu 82/ 88 ennakkotarkastus ja suunnitelmallinen vastaanotto siten, että käsittelykapasiteetti ei ylity, kuormien laatu tunnistetaan ja ne ohjataan asianmukaiseen käsittelyyn. Materiaalinkäsittelykeskukselle laaditaan riskienhallintasuunnitelma. Suunnitelma toimitetaan tiedoksi Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille ja pelastuslaitokselle ennen toiminnan aloittamista. Toimipisteelle on jo laadittu pelastussuunnitelma, missä on kuvattu toiminta poikkeustilanteessa sekä ennaltaehkäisevät toimet. Pelastussuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, ryhdytään välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin päästöjen ja niiden leviämisen ehkäisemiseksi ja vahinkojen torjumiseksi. Toimipisteessä suoritetaan säännöllisesti työtehtävien vaaranarviointeja sekä koneiden riskinarviointeja ja havaittuihin epäkohtiin puututaan. Vuotoja aiheuttavia aineita on alueella niukalti ja ne säilytetään allastetuissa säiliöissä tai katetulla alueella. Prosessialueella on saatavilla riittävä määrä imeytysainetta, jolla mahdolliset kemikaalivalumat saadaan rajattua ja kerättyä talteen. Häiriötilanteessa mahdolliset vaikutukset rajoittuvat riskienarvioinnin mukaan keskuksen välittömään ympäristöön ja siellä työskentelevään henkilöstöön. Mahdollisessa tulipalotilanteessa sammutusveden pääsyä maastoon pyritään mahdollisuuksien mukaan rajamaan. Jos sammutusvettä kuitenkin pääsee maastoon, otetaan tarvittavat maa-ainesnäytteet, jotka analysoidaan ja tulosten perusteella päätetään puhdistamistoimenpiteistä. Kaikki ympäristövahingot ja niiden vaaratilanteet kirjataan seurantajärjestelmään, mistä niiden käsittelyä voidaan seurata. Myös mahdolliset päästöihin liittyvät reklamaatiot kirjataan järjestelmään ja hoidetaan asianmukaisesti. Henkilökunta on koulutettu ja perehdytetty keskuksen toimintaan ja laitteistoihin sekä suorittanut työturvallisuuskorttikoulutuksen ja hätäensiapukoulutuksen. Uusille työntekijöille pidetään perehdyttämistilaisuus, jossa mm. opetetaan henkilökohtaisten suojavarusteiden käyttö, toimimaan oikein häiriötilanteissa sekä käyttämään alkupelastuskalustoa haitan tai vaaran leviämisen estämiseksi. Jätteiden toimittajille, kuljettajille ja muille sidosryhmille tiedotetaan keskuksen toiminnasta ja vastaanotettavista jätejakeista. Mahdolliseen ilkivaltaan varaudutaan alueen vartioinnilla. Poikkeustilanteista ilmoitetaan laitoksen vastaavalle sekä edelleen tarpeen mukaan onnettomuus- ja vaaratilanteissa aluehälytyskeskukselle ja rikosasioissa poliisille. Mahdollisesta evakuoinnista huolehtivat viranomaiset. :llä on sertifioitu johtamisjärjestelmä, johon kuuluvat seuraavat standardit: ISO 9001, laadunhallinta, voimassa saakka. ISO 14001, ympäristöjärjestelmä, voimassa saakka.

83 sivu 83/ 88 OHSAS 18001, työterveys- ja työturvallisuusjohtaminen, voimassa saakka. Materiaalinkäsittelykeskuksessa toimitaan em. standardien mukaisesti. Kaikki ympäristövahingot ja niiden vaaratilanteet kirjataan järjestelmään, johon dokumentoidaan myös ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet Tunnistetut merkittävimmät riskit Ympäristöriskinarvioinnissa tunnistetut merkittävimmät riskit sekä niiden hallintakeinot ovat seuraavat: Rankkasateiden aiheuttama jätekasojen liettyminen, altaiden ylivuoto ja edelleen haitallisten aineiden kulkeutuminen ympäröivään maaperään sekä pintavesiin. Todennäköisyys rankkasateille, joihin ei pystytä varautumaan etukäteen, on todella pieni. Sadevesien pääsyä maaperään ja pintavesiin estetään lisäksi useilla hallintakeinoilla, jotka vähentävät merkittävästi riskin todennäköisyyttä. Kenttäalueilta sadevedet ohjautuvat viemäreihin ja edelleen tasausaltaaseen ja jäteveden puhdistamolle. Vaarallisia jätteitä varastoidaan vain läpäisemättömillä kenttäalueilla, joissa on em. kaltainen vesien hallinta. Toiminnassa varaudutaan kasojen peittämiseen tarvittaessa sekä kuivikkeen käyttämiseen. Joidenkin jätelaatujen (esim. hake ja kierrätyspolttoaineet) itsesyttyminen välivarastoinnissa ja edelleen savukaasupäästöt ilmaan sekä haitallisten aineiden kulkeutuminen sammutusvesien mukana maaperään ja pintavesiin. Tulipalojen syntymistä ehkäistään oikeaoppisella aumaamisella. Kasan tulee olla oikean mallinen ja muotoinen, eikä liian korkea ja tiivis. Tulipalon sammutus tehdään tukahduttamalla peitemaalla. Vedellä vain rajataan paloa. Tulipajojen sammutusvedet ohjautuvat päällystetyiltä kentiltä viemäreihin ja edelleen tasausaltaaseen ja jätevedenpuhdistamolle. Sammutusvedet voidaan tarvittaessa pysäyttää tasausaltaaseen ja pitää siellä kunnes niiden laatu on analysoitu ja sopiva käsittelymenetelmä päätetty. Haitallisten aineiden pääsy maaperään ja pintavesiin on epätodennäköistä koska aumat sijoitetaan kenttäalueille, joissa on vaatimusten mukainen läpäisemätön pohjarakenne. Muut kuin välivarastoitujen materiaalien itsesyttymisestä aiheutuvat tulipalot ovat myös mahdollisia, mutta riskiltään vähäisempiä. Näitä tulipaloja ovat esim. muiden jätemateriaalien tulipalot ja prosessilaitteiden tulipalot. Tulipaloriskejä hallitaan seuraavasti: tulipalot havaitaan nopeasti, ja sammutusveden käyttöä pystytään välttämään (sammutus tukahduttamalla) sekä minimoimaan. Lisäksi prosesseissa käsitellään kerrallaan rajattu erä jätemateriaalia, jolloin palavien materiaalien määrät ovat pieniä ja tulipalo rajoittuu niihin. Henkilökunta koulutetaan tarkkailemaan jätekasoja ja toiminta palotilanteessa suunnitellaan ja resursoidaan (mm. tukahduttamiseen tarvittavat massat) huolellisesti. Materiaalinkäsittelykeskuksessa ei varastoida vaaralliseksi luokiteltuja jätteitä kasoissa kenttäalueilla tarpeettomasti, vaan ne käsitellään mahdollisimman nopeasti ja tarvittaessa varastoidaan peitettynä. Tuhkien ja kuonien seulonnassa riskiksi tunnistettiin pölyämisen estämiseen käytettävien laitteiden toimimattomuus tai ohjeiden vastainen toiminta, jonka seurauksena pölyä pääsisi leviämään

84 sivu 84/ 88 materiaalinkäsittelylaitoksen lähialueille. Ulkona tehtävissä prosessivaiheissa kuten seulonnassa ja murskauksessa pölyn kulkeutumista hallitaan seuraamalla pölyn muodostumista ja kulkeutumista sekä valitsemalla oikeat sääolosuhteet. Prosessia ei esimerkiksi tehdä tuulisella säällä, jolloin voidaan minimoida pölyn leviäminen ympäristöön. Käsiteltävä jätemassa voidaan myös kastella pölyämisen vähentämiseksi, myös sumutustykin käyttö on mahdollista. Lisäksi pölyämisen estämiseen käytettävien laitteiden toimimattomuus tai ohjeiden vastainen toiminta huomataan yleensä nopeasti ja toiminta voidaan korjata. Pölyn muodostuminen ja leviäminen lähiympäristöön tunnistettiin riskiksi tuhkien ja kuonien seulonnan lisäksi muutamille muille prosessivaiheille, mutta riski on vähäisempi kuin tuhkien ja kuonien seulonnassa. Pölyn leviämistä ehkäistään ensisijaisesti hallitulla toimintaprosessilla; henkilöstön materiaalituntemus, analyysit sekä oikeat sääolosuhteet prosessien toteuttamisessa. Torjuntakeinoja ovat kostutus sekä peittäminen. Em. riskien lisäksi tunnistettiin joitain vähäisempiä riskejä, jotka kuvataan tarkemmin ympäristölupahakemuksessa. Riskinarvion perusteella materiaalinkäsittelytkeskuksen keskeisimmät riskit ovat haitallisten aineiden kulkeutuminen maaperään tai pintavesiin joko rankkasateiden aiheuttamien suurien vesimassojen tai sammutusvesien mukana sekä päästöt ilmaan (pöly ja tulipalojen savukaasut). Ympäristöriskinarvion yhteenvetona voidaan sanoa, että materiaalinkäsittelylaitoksen yksittäisten prosessivaiheiden häiriötilanteiden ympäristöriskit ovat pieniä ja jäävät paikallisiksi. Häiriöpäästöjen vaikutukset asutukselle ovat epätodennäköisiä välimatkan ja mahdollisten päästömäärien vuoksi. 15 OSALLISTUMINEN JA VIESTINTÄ Yhteysviranomainen on hyväksynyt täydentävän menettelyn, jossa lausuntokierros ja yleisötilaisuus järjestetään ainoastaan täydentävän selostuksen osalta. Arvioinnissa on huomioitu aiemman, vuosina tehdyn arvioinnin yleisötilaisuuksissa ja lausuntokierroksella saatu palaute. Tällöin materiaalinkäsittelykeskuksen kokonaisuudesta on järjestetty useita yleisötilaisuuksia, joiden aineistossa on esitelty myös loppusijoitusta. Alueella on ollut jo useita vuosia L&T:n jatkuva läsnäolo ja vaikutusarvioinnissa on huomioitu saatu palaute. Täydentävän menettelyn aikana on keskusteltu Uudenkaupungin kaupungin kanssa maankäytön ja kaavoituksen tilanteesta. Lisäksi on järjestetty aluehallintoviraston ja yhteysviranomaisen kanssa vuoden 2016 aikana kolme eri palaveria, jossa on käyty läpi alueen toteuttamista ja vaikutusarvioinnin sisältötarpeita. 16 YHTEENVETO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA Materiaalinkäsittelykeskuksen toiminnan tarkoituksena on luoda kiertotalouden arvoverkossa toimiville lisää mahdollisuuksia säästää luonnonvaroja ja saada yhä uusia jätteitä hyödyntämisen ja turvallisen

85 sivu 85/ 88 loppusijoituksen piiriin. Tätä varten tarvitaan myös turvallisia loppusijoituspalveluita vaarallisille jätteille, kuten esimerkiksi jätteiden energiahyödyntämisestä syntyville tuhkille. Keskuksen sijaintipaikka on tällaiselle toiminnalle sopiva, sen sijoittuessa vanhan kaatopaikan yhteyteen ja alueelle, jossa ei ole herkkiä luontokohteita. Sijoittuminen on kaupungin maankäyttötavoitteiden mukaista ja alueelle on sovittu laadittavan asemakaava, joka tukee sijoittumista. Alueella sijaitsee nykyisen kaatopaikan ja kaupungin maisemoiman suljetun kaatopaikan lisäksi myös biohajoavien jätteiden hyödyntämistä ja biokaasun tuotantoa harjoittava yritys. Uusille alueille toteuttavat rakenteet ja loppusijoitettavat massat aiheuttavat maiseman muuttumista, mutta alue rakentuu vaiheittain ja vähitellen, vuosikymmenten elinkaaren mittaan. Suljetut alueet maisemoidaan ja aluetta ympäröivää metsäistä maisemavyöhykettä, joka toimii myös hajun, melun, pölyn ja roskaantumisen hallitsemisessa, ylläpidetään. Materiaalinkäsittelykeskuksella ei ole laajoja, monitahoisia tai suuria väestöä koskettavia suoria haitallisia ympäristövaikutuksia, vaan mahdolliset vaikutukset jäävät paikallisiksi. Lähin asutus sijaitsee n. 300 metrin päässä alueen pohjoispuolella. Mallinnuksen mukaan asutukseen voi kuulua melua poikkeuksellisissa tilanteissa, mutta toiminnan suunnittelulla ja rakenteellisilla ratkaisulla (meluvalli) haitta pidetään alle rajaarvojen. Lähiasukkaiden kokemat merkittävimmät ympäristövaikutukset tulevat todennäköisesti johtumaan lähinnä lisääntyneestä liikenteestä erityisesti Peteksentiellä ja Kalannintiellä. Joidenkin materiaalien vastaanotto ja käsittely alueella voi vaikuttaa heikentävästi ilmanlaatuun. Pöly- ja hajupäästöjä ilmaan hillitään siten, että vastaanottotarkastuksessa tarkastetaan materiaalit ja tunnistetaan erityisen haisevat tai pölyävät materiaalit, ja erityistä huomiota kiinnitetään vaarallisten jätteiden käsittelemiseen. Aumoissa olevat pölyävät tai haisevat ainekset peitetään tai kostutetaan ja haihtuvat aineet tuhotaan hallitusti polttamalla tai absorboimalla väliaineeseen. Käsittelyssä huomioidaan sääolosuhteet ja keskeytetään toiminta tarvittaessa. Pölyn ja hajujen hallitseminen on sekä työsuojelu- että ilmanlaatukysymys ja se toteutetaan niin, etteivät vaikutukset leviä alueelta ulos. Uusia alueita otetaan keskuksen käyttöön toteuttamalla niihin vaatimukset täyttävät pohjarakenteet ja järjestelmät vesien keräämistä, johtamista ja tarkkailua varten. Alueelta kootut vedet johdetaan käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle ja myös ympäristön vesien laatua tarkkaillaan. Vaarallisten ja muiden jätteiden loppusijoitus toteutetaan siten, ettei maaperään tai pohjavesiin pääse haitallisia aineita alueita rakennettaessa, täytettäessä, suljettaessa tai sulkemisen jälkeen. Mikäli hanketta ei toteuttaisi, kaatopaikkatoiminta alueella jatkuisi edelleen. Nollavaihtoehto vastaa voimassa olevien lupien mukaista L&T:n toimintaa, joskin orgaanisia jätteitä sisältävän yhdyskuntajätteen loppusijoitus korvautuu siirtokuormauksella. Kaatopaikka luokitellaan pysyvän ja tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi, jonne ei sijoiteta vaarallisia jätteitä. Nykyisen luvan mukaan toiminta mahdollistaa myös esimerkiksi biojätteen ja puhdistamolietteen kompostoinnin sekä tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavien maaainesten vastaanoton ja käsittelyn. Alueella ovat myös kaupungin suljettu kaatopaikka, L&T:n käytössä oleva kaatopaikka sekä Biolinjan biojätteiden vastaanotto ja käsittely sekä VG-Shipping Oy:n biodieselin

86 sivu 86/ 88 tuotantolaitos. Alueella on näin ollen myös nollavaihtoehdon tapauksessa liikennettä, jätteiden käsittelyä sekä mahdollisesti pölyä, hajua, melua ja roskaantumista aiheuttavaa toimintaa, ja alueelta syntyy kaatopaikkojen suodosvesiä puhdistamolle. Nollavaihtoehtoon verrattuna toteutusvaihtoehdossa TV_U vastaanotetaan, käsitellään ja loppusijoitetaan aiempaa suurempia jätemääriä. Pysyvien ja tavanomaisten jätteiden vastaanoton, käsittelyn ja loppusijoittamisen lisäksi toteutusvaihtoehtoon kuuluu uutena toimintona kaupan ja teollisuuden toiminnoista peräisin olevien jätteiden sekä maa-aineksiin ja ruoppausmassoihin kuuluvien, vaaralliseksi luokiteltavien jätteiden vastaanottaminen, käsittely ja loppusijoittaminen. Nämä palvelut lisäävät mahdollisuuksia muiden yritysten kierrätystoimintaan ja eri sivuvirtojen energiahyödyntämiseen tarjoamalla turvallisen loppusijoituksen hyödyntämiseen kelpaamattomille jätteille. Toimintaa varten rakennetaan vähitellen uusia alueita markkinatilanteen mukaisesti, halliten alueen kasvua ja ympäristövaikutuksia, kuten muutoksia maisemassa. Mikäli alueelle vastaanotetaan täysiä massamääriä, lisääntyvät nollavaihtoehtoon nähden liikenne- ja meluvaikutukset jonkin verran, mutta melu ei ylitä raja-arvoja asutuksessa. Vaikutukset ilmanlaatuun ovat ajoittaisia ja toisaalta orgaanisia jätteitä sisältävien yhdyskuntajätteiden loppusijoitus alueelle on loppunut, mikä vähentää hajuja ja roskaantumista. Yhteenveto yllä kuvatuista pölyn, hajun ja melun vaikutuksista: Alla olevassa kuvassa 6 on kuvattu toiminnan pölyvaikutusten kohdistuminen. Pölyvaikutukset kohdistuvat Materiaalinkäsittelykeskuksen alueelle ja sitä ympäröivään suojavyöhykkeeseen. Kuvassa näkyvän oranssin aaltoviivan ulkopuolelle kohdistuvat pölyvaikutukset ovat korkeintaan erittäin vähäisiä. Alueen lähellä oleva pintavesi, Mouronoja, on kuvassa olevan alueen länsipuolella kuvan ulkopuolella. Mouronojaan kohdistuvat pölyvaikutukset ovat erittäin vähäisiä. Alueen ulkopuolelle sen välittömään läheisyyteen voi kohdistua ajoittaisia vähäisiä hajuhaittoja Materiaalinkäsittelykeskuksen toiminnasta. Seuraavassa kuvassa 7 on kuvattu melumallinnuksen tulokset. Melu ei tule ylittämään ohjearvoja asutuksessa.

87 sivu 87/ 88 Kuva 6: Pölyvaikutusten kohdistuminen. Merkittävät pölyvaikutukset kohdistuvat oranssin aaltoviivan muodostaman alueen sisäpuolelle. Ko. alueen ulkopuolelle kohdistuvat pölyvaikutukset ovat erittäin vähäisiä.

88 sivu 88/ 88 Kuva 7. Melumallinnuksen tulokset. Punainen piste on Materiaalinkäsittelyn toiminnan melulähde. Melun ohjearvot asutukseen eivät ylity suojavallin ansiosta.