Lautakuntien, johtokuntien ja hallitusten talousarvioesitysten tekstiosat. seminaariohjelman mukaisessa järjestyksessä
|
|
- Anton Arto Melasniemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lautakuntien, johtokuntien ja hallitusten talousarvioesitysten tekstiosat seminaariohjelman mukaisessa järjestyksessä Kajaanin kaupunginvaltuuston seminaari
2 1. Kaupunkistrategia Sivistystoimiala Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy Kajaanin Mamselli -liikelaitos Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos Ympäristötekninen toimiala Investoinnit Kainuun Pelastuslaitos Kajaanin Vesi -liikelaitos Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Kaupunginhallitus Henkilöstösuunnitelma Measurepolis Development Oy Kajaanin Elokuvakeskus Oy Kiinteistö Oy Lohtajan Palvelukeskus Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari Kajaanin Teknologiakeskus Oy Kajaanin Lämpö Oy Loiste Oy
3 1. Kaupunkistrategia Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian vuosille Strategian tavoitteena on, että Kajaani on kasvun kärjessä Teemme Kajaanista kasvukeskuksen vuoteen 2018 mennessä. Kasvun kautta pystymme huolehtimaan kuntalaisten hyvinvointia lisäävästä sujuvasta arjesta. Meidän on huolehdittava Kajaanin vetovoimatekijöistä: korkea-asteen koulutuksesta, puhtaasta ympäristöstä, tiiviistä kaupunkikeskustasta ja hyvistä perus- ja vapaa-ajan palveluista. Peruspilareina strategian onnistumisessa ovat aktiiviset asukkaat, osaava ja muutosvalmis henkilöstö, hyvä sisäinen suorituskyky eli toimivat prosessit ja tehokkaat tietojärjestelmät sekä tilikausien nollatulos vuosina Strategisten päämäärien saavuttamisen mahdollistavat halu auttaa yritysten kasvua, osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, saavutettavuuden parantaminen, kokonaisvaltainen asiakastuntemus, joka ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa, positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista sekä kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin edistäminen. Näille kuudelle kaupunkistrategian mahdollistajalle on määritelty mittarit/indikaattori ja niille tavoitetilat. Kaupunkistrategiaa toteutetaan talousarviossa ja taloussuunnitelmassa toimialojen, liikelaitosten ja tytäryhteisöjen strategisilla päämäärillä, jotka johdetaan kaupunkistrategian mahdollistajista. Kukin konsernin osa vastaa osaltaan yhden tai useamman mahdollistajan toteuttamisesta. Toimialojen ja liikelaitosten tuloskorteissa esitetyt vuositavoitteet 2015 ovat valtuustoon nähden sitovia tavoitteita. Lautakuntiin nähden sitovat vuositavoitteet esitetään käyttösuunnitelmissa, jotka tehdään tammikuussa Kaupunkistrategiaa toteutetaan myös poikkihallinnollisilla ohjelmilla, joita ovat palveluohjelma, elinkeinoohjelma, hyvinvoinnin edistämisohjelma, maankäyttöpoliittinen ohjelma, kylä- ja kaupunginosaohjelma, henkilöstöohjelma, tilaohjelma ja tietohallinto-ohjelma. Ohjelmat päivitetään vastaamaan kaupunkistrategiaa. Arvot Oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus ja luottamus tulevaisuuteen Perustehtävä Turvata hyvinvoinnin perusta ja luoda edellytykset ihmisten ja yritysten menestymiselle ja viihtymiselle Kajaanissa ja Kainuussa. Visio 2025 Kasvun kärjessä Strategiset päämäärät 2018 ja mahdollistajat Kajaani kasvukeskukseksi Halu auttaa yritysten kasvua Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Saavutettavuuden parantaminen Hyvinvointia lisäävä sujuva arki Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin edistäminen 3
4 Vetovoimatekijät Korkea-asteen koulutus, puhdas ympäristö, tiivis kaupunkikeskusta, hyvät perus- ja vapaa-ajan palvelut Peruspilarit Nollatulos , sisäinen suorituskyky (toimivat prosessit ja tehokkaat tietojärjestelmät), osaava ja muutosvalmis henkilöstö, aktiiviset asukkaat Tuloskortti 1 Raportointivastuussa kansliapäällikkö Strateginen päämäärä: Kajaani kasvukeskukseksi Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Halu auttaa yritysten kasvua Tuloskortti 2 Raportointivastuussa kansliapäällikkö Uudet yritykset vuodessa, 48 (2013) netto Yritystoimipaikat, kpl (2012) + 5 % Yritystyöpaikat, kpl (2012) + 5 % Kasvuyritysten liikevaihto Ei mittaria Mittari on määritelty + 20 % ja työpaikat Kaupungin omat kehittämisinvestoinnit yritysten toimintaympäristöihin (infra) 0,5 milj. /vuosi 0,75 milj. /vuosi 1 milj. /vuosi Strateginen päämäärä: Kajaani kasvukeskukseksi Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Osaavan työvoiman saanti Tutkinnon suorittaneiden 68,5 % 69 % 70 % osuus yli 15- vuotiaista Koulutus/osaamisalojen KAMK 5 Vähintään nykytaso Vähintään nykytaso määrä KAO 13 Tutkintoalojen määrä KAMK 6 Vähintään nykytaso Vähintään nykytaso KAO 22 Tutkintomäärä/ KAMK 58,5 % Vähintään nykytaso Vähintään nykytaso läpäisy vuodessa KAO 81,6 % Kajaanin ammattikorkeakouluun 70 % Vähintään nykytaso Vähintään nykytaso Kainuun ulkopuolelta hakeneiden määrä Kajaanin ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllistyminen Kainuuseen 68 % 69 % 70 % 4
5 Tuloskortti 3 Raportointivastuussa kansliapäällikkö Strateginen päämäärä: Kajaani kasvukeskukseksi Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Saavutettavuuden parantaminen Helsinki Kajaanireittilentoyhteyden säilyttäminen Helsinki-, Oulu- ja Venäjäväyläyhteyksien nopeuttaminen Toimivat tietoliikenneyhteydet Paremmat sisäiset yhteydet ja joukkoliikenne Parantunut mielikuva saavutettavuudesta 3 4 vuoroa/arkipäivä Lauantaiyhteys Hgistä puuttuu Matkustajamäärä /vuosi VT 22: 45 M investointi Liikpol selonteko 2012, ei vielä alkanut VT 5: Mikkelin kohta 20 M Liikpol selonteko 2012, alkamassa Rataosuuden Ylivieska Iisalmi Kontiomäki parantaminen (sähköistys) 90 M Liikpol selonteko 2012 KT 89: Jokimäki Vartius-tien leventäminen 6 M POP Ely, Vartiuksen rajanylityspaikan kehittäminen Keskustaajamassa ja osin läheisellä hajaasutusalueella kattavat laajakaistayhteydet, kiinteä ja mobiili Laajalla haja-alueella kiinteät ja mobiilit puhelinverkkoyhteydet Pendelöinnin ja asioinnin mahdollistavat tieyhteydet ja bussiliikenne pohjoinen, itä, etelä, VT 5, 6 ja 22 Maakuntakuvatutkimus (2012) Matkustajamäärä /vuosi VT 5: Mikkeli Juva Liikpol selonteko 2016 ja jatkovaiheet mainittu Savon radan parannustoimenpiteet sekä maininta seuraavana valtakunnallisena ratahankkeena Liikpol selonteko 2016 Ydinkeskustan avoin langaton verkko Haja-alueen asiointiliikenteen uudet ratkaisut Väh. 3 4 vuoroa/arkipäivä Lauantaiyhteys Hgistä Matkustajamäärä /vuosi VT 22: 1. vaihe toteutettu, jatkovaiheet mainittu Liikpol selonteko 2016 Oulu Kajaani-radan parannustoimenpiteet Liikpol selonteko 2016 tai LIVIhankkeina Kajaani Kostamustieyhteysväli parantunut, jatkosuunnittelu käynnissä Yritystoiminnan ja sähköisen asioinnin mahdollistavat tietoliikenneyhteydet asutuskeskittymissä Parantuneet ja turvallisemmat tieyhteydet Sotkamo- ja Paltamo Ristijärvisuunnat pendelöinti/asiointiliikenteelle Mielikuva saavutettavuudesta parantunut 5
6 Tuloskortti 4 Raportointivastuussa hallintojohtaja Strateginen päämäärä: Hyvinvointia lisäävä sujuva arki Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Asiakasryhmittely Asiakkuudenhallinnan käyttö Asiakastyytyväisyys Tuloskortti 5 Raportointivastuussa hallintojohtaja Asiakastuntemus on toimiala- ja yksikkökohtaista. Toimialat tuottavat palveluita omien toimintamalliensa mukaisesti. Asiakkuudenhallinta on tulosyksikkökohtaista Toimialakohtaisia asiakastyytyväisyyskyselyjä tehdään Strateginen päämäärä: Hyvinvointia lisäävä sujuva arki Asiakkaiden palveluohjausta kehitetään yhteistyössä toimialojen ja Kainuun soten kanssa Kajaanissa otetaan käyttöön asiakkuudenhallinnan toimintamalli ja tietojärjestelmä Kaupungin yhteiset asiakastyytyväisyysmittarit on luotu Palvelut voidaan kohdistaa oikeille asiakasryhmille Toimintamallia hyödynnetään palvelujen tuotannossa Yhteisiä asiakastyytyväisyysmittareita hyödynnetään palvelujen järjestämisessä Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Kajaanin maine Paluumuuttajien kokemukset Asukastyytyväisyys Ulkoiseen arviointiin perustuva, satunnainen Säännölliset mainetutkimukset sidosryhmille on käynnistetty. Maineohjelma on käynnistetty yhteistyössä yrittäjien kanssa. Viestintäohjelma on päivitetty. Kajaanin maine on parantunut. Maineohjelma on toteutettu. 5-tielle on tehty pysäyttäjä Ei mittaria Mittari on määritelty Kokemukset ovat parantuneet Kerätään satunnaisesttyytyväisyysmittauk- Säännölliset asukas- Asukastyytyväisyys on parantunut set on käynnistetty 6
7 Tuloskortti 6 Raportointivastuussa sivistysjohtaja Strateginen päämäärä: Hyvinvointia lisäävä sujuva arki Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin edistäminen Terveyden edistämisaktiivisuus 3 32 (2011) Kulttuuri: kirjaston lainaajat, museoiden kävijät, Kaukametsän opiston kurssilaiset, musiikkiopiston opiskelijat, kulttuuritilaisuuksien ja kongressikeskuksen kävijät, teatterin katsojat. Liikunta: Kajaanihallin, jäähallin, uimahallin/vesiliikuntakeskuksen sekä Otanmäen urheilutalon ja maauimalan kävijät. Nuoriso: nuorisotyön kävijämäärä. 2 Tupakointi = tupakoi päivittäin. Humalakokeilut = tosi humalassa kerran kuussa. Huumekokeilut = kokeillut laittomia huumeita. 3 Kuntajohdon terveydenedistämisaktiivisuus: sitoutuminen, johtaminen, terveysseuranta ja tarveanalyysi, voimavarat, yhteiset käytännöt, osallisuus sekä muut ydintoiminnat Kulttuuri-, liikunta- ja Kulttuuri nuorisotilojen kävijät 1 Liikunta Nuoriso Yhteensä (2013) Kävijämäärät ovat kasvaneet Sairastavuusindeksi 122,2 (2011) 120,0 118,0 Varhaisnuorten päihteiden Tupakointi 17 % 15 % 12 % käyttö 2 Humalakokeilut 13 % (kouluterveyskysely: Huumekokeilut 8 % 10 % 8 % lk) (2013) 6% 3 % Nuorten ja nuorten aikuisten päihteiden käyttö 2 (kouluterveyskysely: ammattikoulu ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / vastaavan ikäistä (Sotka-netti) Kaupungin, soten, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö (2013) KAO lukio Tupakointi 39 % 6 % Humalakokeilut 40 % 18 % Huumekokeilut 18 % 13 % KAO lukio 35 % 5 % 35 % 16 % 15 % 10 % 1,3 (2011) 1,2 1,1 Ei mittaria Mittari muodostettu Kävijämäärät ovat kasvaneet KAO lukio 30 % 2 % 30 % 14 % 12 % 8 % Mittarin mukainen toiminnan vaikuttavuuden ja laajuuden arviointi 7
8 2. Sivistystoimiala Perustehtävä Vastaa kasvatus-, koulutus- ja kulttuuripalveluiden sekä liikunta- ja nuorisopalveluiden kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Palvelujen nykytilan kuvaus Päivähoitopalveluista järjestetään 71 % kunnallisena palveluna ja 29 % yksityisenä palveluna. Kunnallisia päiväkoteja on 19 ja yksityisiä 14. Kunnallinen perhepäivähoidon määrä on supistunut hoitajien eläköityessä (hoitajia nyt 26). Yksityinen perhepäivähoito on pysynyt ennallaan (hoitajia 44). Uusi kunnallinen Seminaarin päiväkoti on aloittanut Normaalikouluun peruskorjatuissa tiloissa elokuussa Lisäksi järjestetään leikkikerhotoimintaa (8 kerhoa), esiopetusta päiväkotien kokopäiväryhmissä (yhteensä 48 esiopetusryhmää) ja esiopetusta 4 h/pv koulujen tiloissa toimivissa ryhmissä. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään eri yhdistysten, seurakunnan tai omana toimintana. Toiminnan piirissä on noin 450 lasta. Vaihtoehtona on järjestää päivähoito kotihoidon tai yksityisen hoidon tuen turvin. Perusopetuksen oppilasmäärä on hienoisesti kasvava ja kasvaa ainakin vuoteen 2018 saakka. Hauhola- Lehtikankaan monitoimitalon suunnittelutyö saadaan valmiiksi vuoden 2014 aikana ja rakennustöiden on tarkoitus alkaa vuoden 2015 aikana. Kiinteistökantaa on saatu peruskorjattua viime vuosina (Keskuskoulu, Kätönlahti). Kouluverkkosuunnittelua on tehtävä peruskorjaustarpeet huomioiden ja pitkällä aikajänteellä, joka ulottuu 2020-luvun puoliväliin. Opetusryhmien ryhmäkoot on saatu pidettyä maltillisina (ka. noin 20 oppilasta) valtion erityisavustuksen turvin. Lisäksi erityisavustuksia on saatu opetuksen tasa-arvoisuuden edistämiseksi. Avustuksen avulla on perustettu kolme maahanmuuttajien tukiluokkaa Kajaaniin. Kajaanissa toimivat kulttuurin tulosalueella Kainuun Museo, taidemuseo, kirjastot (pääkirjasto, kolme sivukirjastoa, potilaskirjasto ja kirjastoauto), Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskus, jonka yhteydessä toimivat Kaukametsän opisto, Kainuun musiikkiopisto sekä kulttuuri- ja kokouspalvelut tulosyksikkö. Kulttuuritoimijat tekevät kiinteää yhteistyötä keskenään sekä muiden toimijoiden kanssa sisällön tuottamiseksi sekä toimivan palvelujen markkinoinnin aikaansaamiseksi. Kulttuuripalvelujen piirissä käy vuosittain noin kävijää. Tulosalue tekee tiivistä yhteistyötä toimialan muiden tulosalueiden kanssa ja erityisenä painotuksena on lasten ja nuorten kulttuurikasvatusta tukeva kulttuuripolkutoiminta. Kansalaisopistossa opetustarjonta on laajaa ja se vastaa hyvin alueen kysyntään. Lisäksi kansalaisopisto osallistuu keskeisenä toimijana maahanmuuttajien kotouttamiseen maksupalvelutoimintana. Nykyinen kulttuurin palvelutaso (henkilöstö ja toiminnalliset tavoitteet) on mitoitettu laajuuteensa nähden minimiin. Keskeiset kaupungin kulttuuripalvelujen tuottamat tapahtumat ovat Kajaanin Runoviikko, Kajaani tanssii -tapahtuma, Barokki soi -festivaali sekä Kekriviikko. Liikunta- ja nuorisopalvelut tulosalue vastaa kaupungin nuorisotyöstä (perusnuorisotyö, erityisnuorisotyö, etsivä nuorisotyö). Kaupungissa on kuusi nuorisotaloa. Liikennepuiston toimintaa toteuttaa Spartak. Liikuntapalvelut vastaa kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä yhteistyössä kansalaisopiston, sotekuntayhtymän sekä seurojen ja järjestöjen kanssa. Seura- ja nuorisotyön avustuksia tulosalue jakaa vuosittain noin euroa. Toimintaympäristön muutokset Varhaiskasvatus laki uudistuu vuoden 2015 aikana. Oletuksena on ollut, että uudistus lisää palvelun kysyntää (alle 3-vuotiaiden määrä päivähoidossa kasvaa) ja sitä kautta tilojen käyttöä. Perheet haluavat entistä useammin lapsensa päiväkotihoitoon joko kunnalliselle tai yksityiselle toimijalle, mikä näkyy perhepäivähoidon kysynnän laskuna. Perusopetuksen lainsäädäntö uudistui opiskelijahuollon osalta Opetussuunnitelman on päivitetty vastaamaan uudistettua laki niin perus- kuin esiopetuksessa lukuvuoden alkuun. Suurempi perus- ja esiopetuksen opetussuunnitelman uudistus on käynnissä ja kuntien odotetaan toimivan uuden ope- 8
9 tussuunnitelman mukaisesti alkaen. Uudistus lisää painetta opetustuntien määrään kasvattamiseen mutta maltillisesti. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on edistää koulutyön mielekkyyden rakentumista sekä lasten ja nuorten valmiuksia toimia 2000-luvun globaalissa tietoyhteiskunnassa ja myöhemmässä työelämässä. Kulttuuripalvelujen osalta toimintaympäristössä ei tapahdu muutoksia mutta toiminnan rahoituksessa on tapahtunut heikentymistä (valtionosuuksien jäädytys vuoden 2013 tasoon) ja museoitten henkilöperusteisissa valtionosuuksissa on isompiin museoihin kohdistettu leikkauksia jo vuoden 2013 aikana. Kansalaisopiston valtionosuuksiin suunnitellaan valtakunnallisesti leikkauksia noin 10 miljoonaa euroa. Kajaanin valtionosuuksiin oikeuttavien opetustuntien määrä on kuitenkin kasvanut edellisvuosiin nähden. Vapaan sivistystyön valtionosuuksien leikkauksella kuntien opistoja ohjataan nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön sekä keskitettyihin hallintoratkaisuihin. Musiikkiopiston toiminnan valtionosuudet kasvavat hienoisesti vuoteen Väestönkehityksessä suhteessa palvelutarpeen arviointiin on huomioitava, että lasten ja nuorten lukumäärä on hienoisesti kasvava ja ikääntyvien suhteellinen osuus kasvaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että palvelujen tarve on sivistystoimialalla kasvava. Kuntalaiset arvioivat kaupunginpalveluja tarkasti ja toimivat palvelut vaikuttavat perheitten ratkaisuihin muun muassa paluumuuttajien osalta. Sivistystoimialan tuottamat palvelut ovat keskeinen vetovoimatekijä kaupungin elinvoimaisuuden edistämiseksi. Palvelulinjaukset Sivistyslautakunta Tiedolla johtamisen käytänteiden sekä paremman asiakastuntemuksen kehittäminen yhteistyössä keskushallinnon sekä Sote-kuntayhtymän kanssa (2015). IVA-arvioinnin (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi) käyttöön ottaminen vuoteen 2016 mennessä sivistystoimialan päätöksenteossa. Ennaltaehkäisevän ja terveyttä edistävien toimintamallien kehittäminen yhteistyössä sivistystoimialan, koulutusliikelaitoksen sekä sote-kuntayhtymän kesken. Tavoitteena on kehittää kunnallisia matalan kynnyksen tehostetun tuen toimintamalleja, joiden käyttöön ottamisella vähennetään erityisesti perhepalveluille kustannuksia kasvattavien korjaavien, erityisen tuen palvelujen käyttöä. ( ). Varataan kaupungin sisäiseen laskutukseen palvelujen ostoon euroa vuodelle Varhaiskasvatus Yksityisen ja kunnallisen päivähoidon välinen suhde pidetään 30 % yksityistä, 70 % kunnallista päivähoitoa. Yksityisen päivähoidon osalta siirrytään palveluseteliin vuoden 2016 alusta, mikäli sähköinen järjestelmä saadaan käyttöön. Päiväkotiverkkoselvityksen laadinta vastaamaan Hauhola-Lehtikankaalle valmistuvaa koulukeskusta, jossa periaatteena on, että kunnallisen päiväkodin vapautuneita tiloja tarjotaan yksityiseen päiväkotitoimintaan. Jos lasten määrä ei merkittävästi kasva vuoteen 2017, on uuden Hauhola- Lehtikaan monitoimitalon rakentaminen näyttävä vastaavan suuruisena neliöitten vähentymänä kunnallisessa päivähoidossa. Perusopetus Tilajärjestelyt Lyseon sekä Lohtajan koulujen tilanahtauden selvittämiseksi (lukion tilat, Huuhkajanvaaran osittainen koulukäyttöön ottaminen) Otetaan kaupungin omia tiloja käyttöön Vienankadulta, Pohjolankadulta ja Vuorikadulta huomioitava kuitenkin turvallisuuteen ja oikeusturvaan liittyvät kysymykset / riskit ennen päätösten tekemistä. Koulujen liikuntasalien maksut poistetaan alle 18-vuotiaiden ohjatun toiminnan lisäksi koskemaan perheliikuntaa sekä erityisryhmien liikuntaa (ikäihmisten liikunta, potilas- ja vammaisjärjestöt). Jopo-opetuksen aloittaminen
10 Harjoittelijoiden palkkaaminen perusopetukseen varhaiskasvatuksen mallin mukaisesti. Tuetaan nuorten työllistymistä sekä nuorisotakuun toteuttamista. Kouluverkkoselvityksen päivittäminen vastaamaan kiinteistöjen kunnostuspaineita sekä tukemaan opetuksen kehittämistä (yhtenäinen perusopetus, eheä koulupäivä, tvt:n käyttöönotto). Kulttuurilaitokset Museoitten pääsymaksujen poistaminen kahden vuoden kokeiluna ( ). Ratkaisulla tuetaan kuntalaisten omaehtoisen hyvinvoinnin edistämistä ja erityisesti erityisryhmien mahdollisuutta osallistua kulttuuriin. Opistojen kurssimaksujen hinnoittelussa toimitaan maltillisesti ja maksuja nostetaan noin joka toinen lukuvuosi indeksin mukaisesti. Omatoimi- / automaattikirjaston perustamisen arviointi Otanmäkeen sekä Lehtikankaalle palvelujen parantamiseksi. Otanmäessä pyritään turvaamaan kirjasto alueella ja säästämään henkilöstöresurssia, ja Lehtikankaan koulukeskuskusen osalta pidennetään kirjastopalvelun saatavuutta olemassa olevalla henkilöstöresurssilla. Liikunta- ja nuorisopalvelut Nuorisotyön opetussuunnitelman laadinta toiminnan vaikuttavuuden edistämiseksi Ikäihmisten omatoiminen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Harjoittelijoiden palkkaaminen nuorisotyöhön varhaiskasvatuksen mallin mukaisesti (kaksi harjoittelijaa). Tuetaan nuorten työllistymistä sekä nuorisotakuun toteuttamista. Uuden liikuntaorganisaation muodostaminen kaupunkiin yhteistyössä ympäristöteknisen toimialan sekä keskeisten liikuntatoimijoiden kanssa. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa: sivistysjohtaja Halu auttaa yritysten kasvua: Sivistystoimialan palvelujen järjestämisessä toimitaan yrittäjämyönteisesti Kouluissa toteutetaan yrittäjyyskasvatusta ja tuetaan siten yritteliäisyyteen kasvua opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti Mahdollistetaan yksityisten päiväkotien elinvoimaisuus Valtakunnalliset tapahtumat Koulujen yhteistyö paikallisten yritysten kanssa (oppilasmäärä; yhteistyön muodot) Yksityisten päiväkotien määrä / % toiminnasta Kävijämäärät Kummiyritysten määrä (3) Yrityskontaktien määrä (vierailut, yrittäjien järj. oppitunnit ) Kummiyritysten määrä (>5) Yrityskontaktien määrä (vierailut, yrittäjien järj. oppitunnit ) Kummiyritysten määrä (>8) 14 / 27 % 14 / 27 % 15 / 30 % , joista puolet Kainuun ulkopuolelta (Kajaani Tanssii ja Runoviikko) Yrityskontaktien määrä (vierailut, yrittäjien järj. oppitunnit ) Kajaani Tanssii -> kansainvälistyy 10
11 Osaavan työvoiman saatavuus turvataan: Sivistystoimialalla luodaan osaamisen perusta ja mahdollistetaan elinikäinen oppiminen Kehitetään esi- ja peruskoululaisten sekä työikäisten tvt- taitoja Asiakaslähtöisten koulutusten järjestäminen yrityksille ja yhteisöille TVT -opetukseen panostaminen / v Kansalaisopiston tietotekniikan opetuksen määrä ja opiskelijat Tvt startegia tehty ja valmis toteutettavaksi, valtionavustus saatu ( e vv ) Kansalaisopisto koulutukset:20 opiskelijat:200 Tvt- strategian toteuttaminen ( /v) Kansalaisopisto koulutukset:25 opiskelijat:250 Tvt- strategian toteuttaminen ( /v) Kansalaisopisto koulutukset:35 opiskelijat:350 Järjestetään koulutettua väestöä houkuttelevat maakuntakeskuksen hyvät perus-, kulttuuri- ja vapaaajan palvelut Palvelujen arvioinnin ja tiedolla johtamisen kehittäminen kulttuurin ja vapaa-ajan palvelujen kustannusten, toiminnan kehittämisen ja palvelujen käytön osalta. Rakennetaan vuosittainen kuntakohtainen arviointijärjestelmä: Palvelujen arvioinnin ja tiedolla johtamisen kehittäminen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palvelujen kustannusten, toiminnan kehittämisen ja palvelun käytön osalta. Rakennetaan vuosittainen kuntakohtainen arviointijärjestelmä: Kaupunki on ollut vuodesta 2008 mukana Kuntaliiton kustannusvertailussa. Yksiköt keräävät asiakas- ja palvelutietoa säännöllisesti. Pohjois-Pohjanmaan aluehallintovirasto on kerännyt esi- ja perusopetuksen kustannus- ja vertailutietoa. Tulosaluekohtaista tietoa on koottu säännöllisesti. Otetaan arviointijärjestelmä käyttöön, niin että tunnuslukutieto on sujuvasti saatavilla ja tehokkaasti palvelujen arvioinnin käytössä. Otetaan arviointijärjestelmä käyttöön, niin että tunnuslukutieto on sujuvasti saatavilla ja tehokkaasti palvelujen arvioinnin käytössä. Numeerinen arviointijärjestelmä vakiintuneessa käytössä - vertailu, verrokkikunnat Numeerinen arviointijärj. vakiintuneessa käytössä -vertailu, verrokkikunnat Saavutettavuuden parantaminen: Kehitetään palvelujen saavutettavuutta Kehitetään edelleen sähköisen asioinnin muotoja Edistetään langattomien verkkojen rakentumista perusopetukseen Sähköisten omatoimipalvelujen käyttömäärät ja käyttöönottamisen toteutuminen tulosalueilla Langattomien verkkojen kattavuus perusopetuksessa Ei mitata Mittaus; Kattavuus, 60 % opetustiloista Mittarin muodostus palvelujen käyttö / saatavuus Kattavuus, 80 % opetustiloista Sähköiset palvelut ovat kuntalaisten aktiivisessa käytössä Kattavuus, 100 % opetustiloista 11
12 Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Kerätään järjestelmällisesti asiakaspalautetta palvelujen ja palvelutarpeeseen kytkeytyvän tarpeen paremmaksi tiedostamiseksi Kehitetään asiakas- ja tunnuslukutietojen keräämistä sekä taltiointia paremman tiedolla johtamisen aikaansaamiseksi Henkilöstön osaamisen tukeminen kehityskeskustelut, työyhteisökäytänteet Yksikkö- ja tulosaluekohtaiset asiakastyytyväisyyskyselyt Keskeinen toimintaa kuvaava tieto (talouden ja toiminnan indikaattorit) ovat jäsennettynä tietokantana hallinnon strategisen suunnittelutyön käytössä Kehityskeskustelut käydään vuosittain jokaisen kanssa Työpaikkakokoukset toteutetaan säännöllisesti Säännöllistä, liikunta- ja nuorisopalvelut ei numeerista mittausta mutta nuorten kuuleminen toimialan palveluista toteutuu säännöllisesti Ei ole Toteutetaan säännöllisesti asiakastyytyväisyyden mittausta ja laaditaan kyselyihin yhteismitallinen osuus Kehitetään aihetta yhteistyössä muiden toimialojen kanssa 85 % 90 % 100 % Jokaisessa työyhteisössä kokouskäytänteet ovat säännölliset Säännöllisesti 1-4 krt / kk Toimialan palvelujen asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti ja kerätty tietoa on yhteismitallista Keskeisesti eri tulosalueiden toiminnan vaikuttavuutta ja taloudellisuutta kuvaavat mittarit ovat kootusti saatavilla ja strategisen suunnittelutyön perustana Säännöllisesti 1-4 krt / kk Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Huomioidaan asiakasnäkökulma palvelujen järjestämisessä Vaalitaan työyhteisöissä hyvää työyhteisön ilmapiiriä Otetaan käyttöön IVAarviointi (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi) Kehitetään yhteistyötä median kanssa ja tehostetaan viestintää Asiakastyytyväisyyskyselyt Työyhteisön toimivuuskyselyn tulos Asiakastyytyväisyyskyselyt Kuulemistilaisuuksien määrä Arvioinnin laajuus päätöksenteossa Mediayhteistyön määrä tulosalueilla Mitataan tulosalueittain Kehitetään kyselyjen yhteismitallinen perusta Asiakaspalautteen kerääminen on säännöllistä, yhteismitallista ja sitä käytetään palvelujen suunnittelun pohjalla Keskiarvo 3,33 Keskiarvo 3,40 Keskiarvo 3,50 Käytössä satunnaisesti Satunnaista Arvioinnin prosessi kuvataan ja määritetään alueet, joissa arviointia hyödynnetään Viestintäsuunnitelma osana kaupungin viestintäsuunnitelmaa päivitetty koskee asianmukaisia päätöksiä koko toimialalla Toimitaan viestintäsuunnitelman mukaisesti 12
13 Valtakunnalliset tapahtumat Näkyminen tiedotusvälineissä Hyvä Hyvä Hyvä Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Tehdään säännöllistä ja suunniteltua yhteistyötä sivistystoimen tulosalueiden, sotekuntayhtymän, yritysten sekä järjestöjen kesken kuntalaisten hyvinvoinnin tukemiseksi edistetään palvelujen käyttöä Kulttuuri-, liikunta- ja Kulttuuri nuorisotilojen kävijät 1 Kansalaisopiston opiskelijatunnit Liikunta Nuoriso Yhteensä (2013) Tuen piirissä olevien lasten ja nuorten määrä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa: tiedostetaan tarve ja mahdollisuudet perheiden ja lasten kasvun tukemisessa Perusopetus Erityinen tuki: 211 tehostettu tuki: 160 Varhaiskasvatus Erityinen tuki: 55 Tehostettu tuki: 176 Kävijämäärät ovat kasvaneet Perusopetus Erityinen tuki: 200 tehostettu tuki: 180 Varhaiskasvatus Erityinen tuki: 45 Tehostettu tuki: 185 Kävijämäärät ovat kasvaneet Perusopetus Erityinen tuki: 190 tehostettu tuki: 200 Varhaiskasvatus Erityinen tuki: 40 Tehostettu tuki: 195 Edistetään (lasten ja nuorten) liikkumista sekä terveitten elämäntapojen muodostumista Sivistystoimen tilat ovat mahdollisuuksien mukaan kaupunkiin saatavien isojen tapahtumien käytössä Ikäihmisten omatoimisuuden tukeminen Varhaisnuorten päihteiden käyttö 2 (kouluterveyskysely: 8 9 lk.) Koulujen tilojen ulkopuolinen käyttö Liikuntasalien ulkopuolinen käyttö (ei sis. koulukerhot) ja käytössä olevien salien määrä Vertaisohjaajien vesiliikuntaryhmiin osallistuminen; 70+ liikuntapassin käyttö; omaehtoisten erityisliikuntaryhmien tukeminen Tupakointi 17 % Humalakokeilut 13 % Huumekokeilut 8 % (2013) Käytössä mikäli vapaina ja käyttötarkoituksen sopivia 275 h / viikko; käytössä 12 salia osallistujia % 5 % 5 % Käytössä mikäli vapaina ja käyttötarkoituksen sopivia 300 h / viikko; käytössä 12 salia Toimintaa tuetaan ja kehitetään yhteistyössä järjestöjen, soten ja muiden toimijoiden kanssa 0 % 0 % 0 % Käytössä mikäli vapaina ja käyttötarkoituksen sopivi 400 h / viikko; käytössä 12 salia 7 päivänä viikossa Omatoiminen terveyden ja toimintakyvyn edistäminen lisääntyy ja osallistumismäärä tuettuun toimintaan kasvaa; verkostotyö on toimivaa ja aktiivista 13
14 Riskit Toimintaan liittyvät riskit Talouteen liittyvät riskit Henkilöstöön liittyvät riskit Kuvaus Kiinteistökantaa rapistuu, turvallinen ja terveellinen työympäristö vaarantuu. Päivähoidossa tai perusopetuksessa mahdollisia kiinteistöverkkoa koskevia sopeuttamistoimia ei saada toteutettu lasten / oppilaiden määrää vastaavaksi. Valtio leikkaa sekä kuntien peruspalvelujen rahoitusta että erityisavustuksia, mikä heikentää peruspalvelujen laatua merkittävästi (mm. opetusryhmien koon merkittävä kasvu) tai vaarantaa palvelutuotantoa (kulttuuripalvelut, liikunta- ja nuorisopalvelut). Merkittävimmät talousarvioriskit vuoden 2015 talousarviossa: 1. varhaiskasvatuksen palvelujen kysyntä kasvaa ja henkilöstön palkkaustarve kasvaa 2. Valtio ei tue perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämistä arvioidulla euron avustuksella 3. Kulttuurin tulosalueella ostopalvelutoiminta ei toteudu edellisvuosien mukaisesti, jolloin tulojen kertymä jää arvioitua pienemmäksi Eri elämänvaiheissa olevan henkilöstön sairastavuus kasvaa, mikä lisää henkilöstökustannuksia erityisesti lakisääteisten tehtävien hoitamisessa. Ei-lakisääteisissä tehtävissä ei pystytä vastaamaan palvelujen kysyntään tai toteuttamaan asetettuja tavoitteita, kun sijaishenkilöstöä ei voida palkata. Henkilöstö, htv2 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Sivistyslautakunta Varhaiskasvatus Perusopetus Kulttuurilaitokset museot 14,79 museot 14,3 museot 14,8 museot 14,8 museot 14,8 kirjasto 33,13 kirjasto 32,5 kirjasto 32 kirjasto 32 kirjasto 31 Kaukametsä 112, Liikunta- ja nuorisopalvelut 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 Yhteensä 873,48 868,80 876,80 885,80 890,80 14
15 3. Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Perustehtävä Koulutusliikelaitoksen perustehtävänä on kouluttaa opiskelijat ammattiin ja jatko-opintoihin. Ammatillisen koulutuksen tulosalue vastaa: 1) perustutkintotavoitteisesta ammatillisesta koulutuksesta 2) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 3) työelämälle tarjottavista asiantuntijapalveluista 4) palvelujensa kehittämisestä Lukiokoulutuksen tulosalue vastaa: 1) lukiokoulutuksesta ja jatko-opintokelpoisuuden saamisesta 2) etä- ja aikuislukiopalveluista 3) palvelujensa kehittämisestä Palvelujen nykytilan kuvaus Koulutusliikelaitos vastaa toisen asteen koulutuksen järjestämisestä. Liikelaitoksen ammatillinen koulutus toimii liiketoimintaperiaatteella ja tulosvastuullisesti. Lukiokoulutus toimii tulosvastuullisesti. Liikelaitos kilpailee menestyksellisesti sekä kustannustehokkaasti Kainuussa ja Koillismaalla ja on valtakunnallisesti kilpailukykyinen koulutuspalveluiden järjestäjä. Toimintaympäristön muutokset Tulevaisuudessa joudutaan selviytymään samanaikaisesti väestön ikääntymisen aiheuttamista kustannuksista (kestävyysvaje) ja nuorisoikäluokkien pienenemisestä. Talouden on varauduttava sopeutumaan laskeviin yksikköhintoihin koko kuluvan vuosikymmenen ajan. Nuorisoikäluokkien pieneneminen on jo valtaosin tapahtunut ja ollaan siirtymässä tasaisen opiskelijakehityksen aikaan vuosikymmenen loppupuolella. Aikuiskoulutuksen osalta kaikki on mahdollista, jos kyetään muuttumaan työelämän mukana ja sen tahdissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rakenteellinen kehittäminen luo omat haasteensa niin ammatillisen kuin lukiokoulutuksen järjestämiseen. Nyt meneillään olevan uudistuksen tavoitteena on, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään. OKM valmistelee asiaa koskevan hallituksen esityksen syksyllä Muutokset kohdentuvat järjestämislupien määräämistä ja myöntämisedellytyksiä koskeviin säädöksiin. Lainsäädännöllä kumotaan voimassaolevat luvat. Lainsäädännön pohjalta käynnistetään järjestämislupia koskeva haku vuoden 2015 alussa ja hakemukset tulee jättää mennessä. Uusista järjestämisluvista päätetään mennessä. Vahvoihin toisen asteen koulutuksen järjestäjiin perustuva koulutuksen järjestäjäverkkoa koskeva uudistus tulisi voimaan Kainuun kuntarakenneselvityksessä asia on tiedostettava. Työelämän osaamistarpeiden muutosten huomioiminen edellyttää erityisesti ammatillisen koulutuksen tarjonnassa pitkällä aikavälillä uusien ja nopeasti kasvavien alojen ja taitojen sekä nykyisissä ammateissa tapahtuvien muutosten parempaa ymmärtämistä (moniosaamisen merkitys kasvaa). Tulevilla työmarkkinoilla ja yleisemmin yhteiskunnassa menestymisen edellytyksenä on, että kaikilla nuorilla on vähintään toisen asteen tutkinto. Työmarkkinoilla käynnissä oleva rakennemuutos edellyttää työvoiman osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Kansantalouden kantokyvyn ja työmarkkinoiden hyvän toiminnan kannalta on tärkeää, että työuran katkokset ovat mahdollisimman lyhyitä ja työllisyysaste korkea. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa tulee kohdentaa väestökehityksen ja työmarkkinoiden tarpeen mukaisesti. Lukiokoulutusta tulee vastaavasti suunnata enemmän soveltamista ja tiedon integroimista vaativaan opetukseen ja arviointiin. 15
16 Merkittävä muutos työmarkkinoilla on digitaalisuuden, automatisaation ja robotisaation kasvava vaikutus tuotantoon ja palveluihin. Kehitys muuttaa työn sisältöjä ja osaamisvaatimuksia merkittävästi ja vaikuttaa myös ammattirakenteeseen. Osa nykyisistä ammateista katoaa ja uusia ammatteja syntyy sisällöiltään toisenlaisiin tehtäviin. Koulutuksen merkitys työmarkkinoiden muutokseen vastaajana tulee korostumaan työuran kaikissa vaiheissa. Palvelulinjaukset Ammatillinen koulutus ottaa haltuun nuorten ikäluokasta ammatilliselle uralle suuntaavat mahdollistaa aikuisten työtaitojen kehittämisen työelämän tarpeiden mukaan olla mukana omassa roolissaan Kainuun ja Koillismaan elinkeinoelämän tulevaisuustyössä. pidetään Kainuun ammattiopisto Suomen ammatillisen koulutuksen kymmenen parhaan joukossa kehittämällä ja uudistamalla opetussuunnitelmia (osaamisperusteisuus, uudistuva pedagogiikka, henkilöstön osaamisen kehittäminen, verkostoituminen ja yhteistyö), kehittämällä asiakkuuden hallintaa (työelämän ja asiakkaiden kysyntään vastaaminen, opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen, ennakointityö yhdessä eri toimijoiden kanssa) sekä panostamalla sisäiseen kehittämiseen (johtamisen kehittäminen, laatutyö) toimiminen kansainvälisessä maailmassa Lukiokoulutus Kajaanin lukio toimii valtakunnallisen mittapuun mukaisena suurlukiona ylläpidetään laajaa ja monipuolista oppiaine- ja kurssitarjontaa jatketaan sähköisen oppimisen ja arvioinnin kehittämistä panostetaan opinto-ohjaukseen, ryhmänohjaukseen, opiskelun tukeen sekä opiskeluhuoltoon pidetään läpäisyaste korkeana ja keskeyttämiset vähäisinä lukiokoulutus säilyttää asemansa tehokkaana välineenä työttömyyttä vastaan Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Tuottovaatimus Tilikauden ylijäämä Tavoite 2015 Peruspääoman korko euroa vuodessa Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Halu auttaa yritysten kasvua Tarjotaan sopivia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osia joustavasti ja työelämälähtöisesti Tarjotaan yritysten ja henkilöstön tarpeisiin ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta Koko tutkintojen ja osatutkintojen määrä (aikuiskoulutus) Kortti-, passi- ja lupakoulutuksiin osallistuneiden määrä (2013): 555 koko tutkintoa 3133 osatutkintoa 16 >2014 > (2013) >2014 >2014
17 Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Otetaan haltuun peruskoulun päättävien ikäluokka Koulutusalojen määrä vastaa kysyntää Mahdollisimman moni opiskelija saavuttaa jatko-opinto ja työmarkkinakelpoisuuden Hakijamäärä (ensisijaisten hakijoiden osuus liikelaitoksen ilmoittamista aloituspaikoista nuorten ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa) Saavutettavuuden parantaminen 0,98 (KAO) 1,04 (Lukio) Nykytila (KAO ja lukio) Työvoiman tarpeen mukainen Koulutusalojen määrä 22 Vähintään nykytila Vähintään nykytila Koulutuksen läpäisy vuodessa 81,6 % (KAO) 84,9 % (Lukio) Vähintään nykytaso (KAO ja Lukio) > 85 % (KAO) korkeampi kuin nykytaso (Lukio) Kehitetään sähköinen koulutukseen hakeutuminen Virtuaaliopiskelun kehittäminen Sähköisten ilmoittautumisten määrä Käytössä olevien sähköisten oppimisalustojen määrä Kehittämistyö käynnissä Käytössä jo monia erilaisia oppimisalustoja, mutta vaihtelua tulosyksiköittäin 70 % 100 % Kaikissa tulosyksiköissä otetaan käyttöön virtuaaliopiskelumahdollisuudet Virtuaaliopiskelua hyödynnetään laajasti koulutuspalvelujen toteuttamisessa Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Toimiva laatujärjestelmä Valtakunnallisen laatujärjestelmän mittaristo Arvio pääosin edistynyt (3,3) ja osin kehittyvä Kaikki toiminnot tasolla kehittynyt Kaikki toiminnot tasolla kehittynyt Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Huomioidaan asiakasnäkökulma koulutuspalveluiden järjestämisessä Tulo-, olo- ja päättökyselyt toisen asteen (lukio ja KAO) opiskelijoille OPAL ja AIPAL-kyselyt aikuisopiskelijoille Opiskelijapalaute 3,89 Aikuiskoulutuksen valtakunnalliset OPAL ja AIPAL-palautteet kerätty, ei vielä käytössä palautteiden keskiarvoja. Opiskelijapalaute vähintään 3,9 Opiskelijapalaute vähintään 3,9 Opiskelijapalaute vähintään 3,9 Opiskelijapalaute vähintään 3,9 17
18 Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Opiskelijoiden kannustaminen terveisiin elintapoihin Nuorten ja nuorten aikuisten päihteiden käyttö 2 (kouluterveyskysely: ammattikoulu ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat) (2013) KAO lukio Tupakointi 39 % 6 % Humalakokeilut 40 % 18 % Huumekokeilut 18 % 13 % KAO lukio 35 % 5 % 35 % 16 % 15 % 10 % KAO lukio 30 % 2 % 30 % 14 % 12 % 8 % Riskit Kuvaus Valtionosuus rahoituksessa ja taloudessa tapahtuvat muutokset Liiketoimintaan vaikuttava riski, joka on sekä strateginen että toiminnallinen riski. Liikelaitoksessa käynnistettiin tämän johdosta talouden sopeuttamistoimet ja tehtiin talouden sopeuttamissuunnitelma, joiden avulla pyritään toimintaa sopeuttamaan tuloja vastaavaksi tarkastelukaudella Henkilöstöresurssien väheneminen talouden sopeuttamisen yhteydessä Aikuiskoulutuksen yhtiöittäminen Nykytiedon mukaan yhtiöittäminen on tehtävä vuoden 2016 loppuun mennessä. Miten prosessi hallitaan, niin että saadaan positiivinen lopputulema. Keskeiset riskit Toimitilojen vajaakäyttö Sopeuttamalla tilankäyttöä on mahdollista saada aikaan säästöjä. Koulutusliikelaitoksessa on tilankäytön tehostamiseksi laadittu tilastrategia vuosille osana talouden sopeuttamistoimien suunnitelmaa. Yhteiskunnallisten ongelmien heijastuminen opiskelijoihin Erilaiset yhteiskunnalliset ongelmat heijastuvat myös opiskelijoihin lisäten erilaisten tukitoimien tarvetta ja sitä kautta kustannuksia. Aikuiskoulutuksen merkityksen kasvamiseen liittyvät haasteet: Miten saadaan aikuiskoulutuksesta lisätuloja ja menestyksekästä toimintaa, kun muun koulutuksen merkitys rahoituksessa heikkenee? Henkilöstö, htv2 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Koulutusliikelaitos Yhteensä
19 4. Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy Toiminta-ajatus Tekevä korkeakoulu. KAMK on kansallisesti houkutteleva ja kiinnostava työ- ja opiskelupaikka sekä yhteistyökumppani. Edistämme Pohjois- ja Itä-Suomen osaamisen, osaajien ja elinkeinoelämän kehittymistä sekä toimijoiden välistä yhteistyötä. Palvelujen nykytilan kuvaus Tutkintoon johtava koulutus, kansainväliset koulutukset (tutkinnot), jatko- ja täydennyskoulutus (AIKOPA), aluekehitys sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta. Toimintaympäristön muutokset Ammattikorkeakoulu-uudistuksessa ammattikorkeakouluja koskeva lainsäädäntö uudistuu kokonaan. Ammattikorkeakoulujen rahoitus muuttui alkaen 100 %:sti tuloksiin perustuvaksi. Uusi ammattikorkeakoululaki tulee voimaan , jolloin kaikki ammattikorkeakoulut toimivat osakeyhtiöinä ja perusrahoitus siirtyy valtiolle. Toimintaympäristön muutokset: väestön ikääntyminen ja väheneminen, nuorten ikäluokkien pieneneminen, terveydenhuollon henkilöstön eläköityminen, globalisoituminen, aluekehitysrahoituksen supistuminen ja uuden EU-ohjelmakauden alkaminen, korkeakoulujen rakennemuutokset sekä valtiontalouden ja sitä kautta korkeakoululaitoksen pienenevän rahoituksen haasteet. Palvelutarpeen muutokset: teollisuuden rakennemuutokset lisäävät aikuiskoulutuksen tarvetta => painopiste aikuiskoulutukseen ja yritystoiminnan /yrittäjyyden edistämiseen; nopea ja joustava reagointikyky, verkostoituminen, profiloituminen, markkina-alueen laajentaminen, kilpailukyvyn varmistaminen, matkailu- ja kaivannaisalojen koordinointivastuu koko Pohjois-Suomessa (strateginen kumppanuus Lapin amk:n kanssa) ja pelialalla valtakunnallisesti. Palvelulinjaukset KAMK 2020 strategian mukaisesti, opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän ja rahoituksen perustana olevan toimiluvan mukaisesti. Koulutus, TKI ja aluekehitys Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa rehtori Tavoite 2015 Talouden tasapaino, tilinpäätös
20 Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit Raportointivastuussa rehtori Halu auttaa yritysten kasvua Aloittaa yrittäjänä (valmistuneet) / vuosi Tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminta (volyymi euroina) Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Saavutettavuuden parantaminen Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen ~ 8 ~ 11 ~13 ~ 5 M ~ 2, 8 M ~ 4 M Suoritetut tutkinnot ~ 320 ~300 ~320 Ylemmät tutkinnot ~ 30 ~ 35 ~40 Avoin AMK opintopisteet ~ 950 ~ 1200 ~ 1500 Avoimen amk:n opintopisteet AIKOPA opiskelijamäärä ~950 ~1200 ~ Opiskelijatyytyväisyys prosentteina AIKOPAN asiakaspalaute (asteikolla 1 5) , 3 4, 3 4, 3 Opiskelijoiden suorittamat TKIopintopisteet (valmistumishetkellä) Henkilöstön työhyvinvointi (1 4) 3,12 3,2 3,2 20
21 Riskit Keskeiset riskit Kuvaus Perusrahoituksen vaihtelut 100%:ssa tulosrahoituksessa AMK-sektorilla ja muutokset valtakunnallisessa korkeakoulupolitiikassa. TKI- toiminnan omarahoituksen riittävyys. Tietojärjestelmien toimivuus. ERVA alueiden organisoitumisen mahdollinen vaikutus talous- ja henkilöstöhallintoon. Alueen vetovoiman vaikutus osaavan työvoiman saantiin. AIKOPAN ja Cemis pohjaisen konsortiotoiminnan kilpailun ja rahoituksen kiristyminen. HTV2 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kajaanin ammattikorkeakoulu Oy
22 5. Kajaanin Mamselli -liikelaitos Perustehtävä Kajaanin Mamselli tuottaa laadukkaita ja kilpailukykyisiä ateria- ja puhtaanapitopalveluita sekä muita asiakkaan prosesseja tukevia palveluita. Kajaanin Mamselli vastaa asiakkaiden ateria- ja puhtaanapitopalveluiden tuottamisesta myös poikkeusoloissa. Kajaanin Mamsellin visio on Rohkeasti innovoiden kohti kasvua ja kumppanuutta. Palvelujen nykytilan kuvaus Kajaanin Mamselli tuottaa yhteistoimintasopimusten mukaisesti Kajaanin kaupungin koulujen ja päiväkotien tarvitsemat ateria- ja puhtaanapitopalvelut. Kajaanin Mamselli tuottaa palveluita yhteistoimintasopimusten mukaisesti myös kaupungin liikelaitoksille, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle ja muille asiakasryhmille. Kajaanin Mamselli tuottaa edellä mainitut kaupungin ja Sote- kuntayhtymän tarvitsemat palvelut itse. Vuokratyövoimaa käytetään tilapäisen työvoimapulan paikkaamiseen. Toimintaympäristön muutokset Mamsellin merkittävimpien asiakkaiden toiminnassa tai taloudellisessa tilanteessa tapahtuvilla muutoksilla voi olla vaikutuksia Mamsellin toimintaan. Lähivuosina palvelutarpeen kasvua on odotettavissa vanhusten kotipalveluaterioissa sekä varhaiskasvatuksen ateria- ja puhtaanapitopalveluissa. Rakennus- ja laitekannan vanhenemisen myötä Mamsellin toimintaa tullaan tehostamaan keskittämällä ruoanvalmistus entistä suurempiin ja tehokkaampiin tuotantoyksiköihin. Tätä silmällä pitäen Kajaanin Mamselli ja Kainuun maakunta -kuntayhtymä teettivät keväällä 2011 yhteisen, tulevaisuuden tuotantokeittiötarvetta käsittelevän tuotantokeittiöselvityksen. Selvityksen tuloksia hyödynnetään Kajaanin tuotanto- ja palvelukeittiöverkoston suunnittelussa. Talousarvio- ja toimintasuunnitelmakaudelle osuvia merkittäviä keittiöhankkeita ovat HauLe:n sekä uuden sairaalan keittiöhankkeet. Palvelulinjaukset Puhtaanapidon alihankintaa vuosittain n (1HTV) hyödyntäen Mamsellin henkilöstön eläköitymisiä. Toimenpiteistä tehdään vuosittainen toimintasuunnitelma Kaukametsän tilausravintola- ja puhtaanapitopalveluiden alihankinta Kokeillaan vuodesta 2015 alkaen astiahuollon alihankintaa yhdessä isossa tuotantokeittiössä Kokeillaan vuodesta 2017 alkaen sellaisen yksikön palvelutuotannon (ei ateriatuotantoa) alihankintaa, jossa Mamselli vastaa sekä ateria- että puhtaanapitopalvelutuotannosta Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Tavoite 2015 Tuottovaatimus Peruspääoman korko euroa vuodessa Tilikauden ylijäämä 0 22
23 Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Halu auttaa yritysten kasvua Yrittäjien kuuleminen ennen tarjouskilpailun julkaisemista Palveluiden tarjoaminen yksityisen sektorin hoidettavaksi Toimittajien kehittyminen Tarjousten esittely yrittäjille, 100 % tarjouspyyntö Palveluohjelman toteutuminen Mamsellin määrittämien auditointikriteerien täyttyminen Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Esittely niiden tuoteryhmien kohdalla, joiden kohdalla paikallista tarjontaa Alihankintaa ei käytössä Toimittajia ei auditoida Esittelytilaisuuksien järjestäminen kaikkien tarjouspyyntöjen kohdalla Palveluohjelman toteutuminen suunnitelman mukaisesti Auditoitavat asiat määritelty ja mittarit luotu Esittelytilaisuuksien järjestäminen kaikkien tarjouspyyntöjen kohdalla Palveluohjelman toteutuminen suunnitelman mukaisesti Keskeisimmät toimittajat auditoitu ja mittarit täyttyvät 70 % Yhteistyö oppilaitosten kanssa Harjoittelijoiden/ työssäoppijoiden määrä/ vuosi Harjoittelijoita on ollut saatavilla (ei seurantaa) Nykytason säilyttäminen (seuranta) Nykytason säilyttäminen (seuranta) Mamselli on haluttu työnantaja Avoimien hakemusten määrä/v (pätevät hakijat) Ei seurata 40 kpl/v 60 kpl/v Saavutettavuuden parantaminen Viestintä vaihtoehtoisilla tavoilla, hyvä ja ajan tasalla oleva tiedottaminen Nettisivujen kävijämäärän kehitys, facebook-tykkääjät, Twitter (johtaja) seuraajat Nettisivut: ei tiedossa, Facebook: 130 tykkääjää Twitter: tili luotu Nettisivut: seuranta käytössä, Facebook: + 20 % Twitter: seuraajia 10 kpl Nettisivut: kasvua vuodesta % Facebook: kasvua + 10 % vuosi, Twitter: seuraajia 20 kpl Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Asiakastyytyväisyyden mittaaminen vuosittain Laatuneuvottelujen käyminen vuosittain 3,05 2,83 3,05 3,05 3,05 3,45 Taso säilyy Taso säilyy 23
24 Riskit Johtaminen Omistajapoliittinen riski Toiminnan optimointi Ateria- ja puhtaanapitopalvelut Ei koota ja analysoida riittävästi asiakkuudenhallintaan liittyvää tietoa Tuotantotapojen valinnoissa epäonnistuminen. Osataanko huomioida tulevaa ja ennakoida muutoksia? Omavalvontaan liittyviä vastuita ei ole avattu riittävän tarkalle tasolle tai vastuut laiminlyödään Kilpailutuksen epäonnistuminen. Tuoteominaisuudet tai palvelut eivät vastaa tarpeita/ odotuksia Ateria- ja puhtaanapitopalvelut Asiakkuudenhallinta Toimintaympäristön muutokset Omavalvonnan pettäminen Hankintariski Taloushallinto Tuotteistamisosaaminen Raportoinnin osatekijät eivät toteudu Henkilöstöhallinto Henkilöstöjohtamisriski Rekrytointiriski Osaamisvaje Kuvaus Johtaminen Päätöksentekoon voi sisältyä poliittisia intressejä. Verkostoitumisen epäonnistuminen Ei tunnisteta strategisia menestystekijöitä Taloushallinto Tuote- ja palveluhintojen oikeellisuus (ei yli- eikä alihinnoittelu) Ydinprosessit eivät saa tarvittavaa informaatiota päätöksenteon tueksi Henkilöstöhallinto Perehdyttämisessä epäonnistuminen Rekrytoinnissa epäonnistuminen Ei ole tarjolla riittävästi ammattiosaajia tai epäonnistutaan ammattitaidon kehittämisessä Henkilöstö, htv2 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kajaanin Mamselli 182,
25 6. Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos Perustehtävä Tuottaa laadukkaita teatteriesityksiä ja kulttuuritapahtumia kajaanilaisille, kainuulaisille ja alueteatterin kautta Pohjois-Pohjanmaan, rajakuntien ja muun Suomen asukkaille. Esitysten kautta teatteri parantaa kajaanilaisten elämänlaatua ja henkistä hyvinvointia, lisää yhteisöllisyyden tunnetta sekä vahvistaa alueellista identiteettiä. Teatteri tukee myös kaupungin matkailuelinkeinoja, toimii vetovoimatekijänä koulutettujen osaajien saamiseksi Kajaaniin sekä rakentaa Kajaanin imagoa kulttuurikaupunkina. Palvelujen nykytilan kuvaus Toiminta toteutetaan kunnallisena liikelaitoksena. Omat esitykset Kajaanissa ja alueteatterin kautta Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan alueilla ja rajakunnissa sekä muualla Suomessa Toimintaympäristön muutokset Teatterin tekemän yleisötutkimuksen perusteella katsojakunta ikääntyy. Vuonna 2013 teatteri saavutti kaikkien aikojen suurimmat pääsylipputulot. Haasteena on saada uudet katsojat pysymään ja houkutella uutta yleisöä, varsinkin nuoria teatteriin. Tämän johdosta alueteatterin painopisteenä kannattaa pitää lasten- ja nuorten teatteri, ja samalla pitää huoli, että teatterin tarjonnassa otetaan huomioon ikääntyneemmän yleisön tarpeet. Teatterin on etsittävä myös uusia yleisöjä muualta Suomesta yhteistyöproduktioiden kautta. Verkostoitumista muiden teattereiden kanssa niin Suomessa kuin ulkomaillakin on jatkettava valtakunnallisen näkyvyyden turvaamiseksi. Palvelulinjaukset Palvelujen vaikuttavuus: Kajaanin Kaupunginteatteri on identiteetiltään vahvasti alueteatteri, joka pyrkii takaamaan tasa-arvoisen ja monipuolisen teatteripalvelujen saavutettavuuden kaikille kohderyhmille Kajaanin kaupungissa ja alueteatterin kautta koko alueen asukkaille. Alueteatterin ohjelmistossa huomioidaan erityisesti lapset, nuoret sekä vanhukset. Teatteritalon puolella pääpaino on aikuiskatsojissa. Ensi-iltoja on noin neljä viisi vuodessa, joista kaksi kolme on teatteritalon esityksiä ja kaksi kiertue-esityksiä. Lisäksi omilla kevytrakenteisilla esityksillä pyritään varmistamaan lipputulotavoitteiden saavuttaminen. Yhteistyötä tehdään kaupungin muiden kulttuurilaitosten ja toimijoiden sekä muiden teattereiden kanssa tiiviisti. Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys: Teatterin henkilöstösuunnitelman mukaisesti vuoteen 2016 mennessä teatterissa henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaa 9,5 henkilöä. Näistä 4 jätetään täyttämättä. Teatterin organisaatio sopeutetaan henkilöstösuunnitelmavuosien kuluessa vastaamaan henkilöstöresurssien vähenemistä. Koulutuksen osalta henkilökuntaa koulutetaan osaamisen parantamiseksi ja uusien yhteistyötuotantotapojen haltuun ottamiseksi. Työhyvinvointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota, koska henkilöstö ikääntyy ja organisaatiossa tapahtuu muutoksia. Päätöksenteossa korostetaan teatterin johtoryhmän toimintaa, jotta päätöksiä tehtäessä kuultaisiin kaikkia henkilöstöryhmien edustajia. Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus: Teatterin tuloksellinen palvelustrategian toteuttaminen edellyttää, että teatterin toimitilakysymykset saadaan ratkaistua mahdollisimman nopeasti. Kysymyksen ratkaisemiseksi tarvitaan pitkän tähtäyksen suunnitelma siitä missä toimitiloissa teatteri tulee toimimaan suunnitelmavuosien loppupuolella. Teatterin tilaongelmaan toisi helpotusta lisätilojen saaminen kaupungintalolta. Teatteritalon näyttämö kaipaa myös remonttia. Lisäksi on tärkeää että teatterille pystytään turvaamaan tarvittavat henkilöstöresurssit strategiassa suunnitellun toiminnan mahdollistamiseksi: iso näyttämö sekä pieni näyttämö, joka toimii alueteatterina. Teatteri pyrkii myös lisäämään omien tulojensa ja katsojien määrää tekemällä yleisötyötä sekä laajentamaan esitystensä yleisöpohjaa. Markkinoinnissa pyritään näkyvyyden lisäämiseen uusien katsojien tavoittamiseksi. Henkilöstön aikaansaannoskyky: Teatterin tekemisessä tärkeimmässä roolissa ovat ihmiset. Kaikista työpaikoista teatterissa eniten laatuun ja tuloksellisuuteen vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointi ja työilmapiiri. Työhyvinvoinnista huolehtiminen ja riittävien resurssien kohdentaminen työhyvinvointiprojekteihin vaikuttaa suoraan teatterin mahdollisuuksiin toimia tuloksellisesti. 25
Kajaanin kaupunkistrategia 2015 2018. Kaupunginhallituksen ehdotus kaupunginvaltuustolle 9.6.2014
Kajaanin kaupunkistrategia 2015 2018 Kaupunginhallituksen ehdotus kaupunginvaltuustolle 9.6.2014 Arvot ja perustehtävä Arvot Oikeudenmukaisuus Suvaitsevaisuus Turvallisuus Luottamus tulevaisuuteen Perustehtävä
LisätiedotKajaanin kaupunkistrategia 2015 2018 Kaupunginvaltuusto 9.6.2014
Kajaanin kaupunkistrategia 2015 2018 Kaupunginvaltuusto 9.6.2014 Arvot ja perustehtävä Arvot Oikeudenmukaisuus Suvaitsevaisuus Turvallisuus Luottamus tulevaisuuteen Perustehtävä Turvata hyvinvoinnin perusta
Lisätiedot7.5 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos
7.5 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Perustehtävä Koulutusliikelaitoksen tehtävänä on kouluttaa opiskelijat ammattiin ja jatko-opintoihin. Ammatillisen koulutuksen tulosalue, Kainuun ammattiopisto,
LisätiedotKaupunkistrategian päivitysprosessi
Kaupunkistrategian 2019 2022 päivitysprosessi Kajaanin kaupunkistrategia 2015 2018 Arvot ja perustehtävä Arvot Oikeudenmukaisuus Suvaitsevaisuus Turvallisuus Luottamus tulevaisuuteen Perustehtävä Turvata
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen
LisätiedotPalvelulinjaukset 2015 2018
Sivistystoimiala Perustehtävä Vastaa kasvatus-, koulutus- ja kulttuuripalveluiden sekä liikunta- ja nuorisopalveluiden kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Palvelujen nykytilan kuvaus Päivähoitopalveluista
LisätiedotTavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,
SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan
LisätiedotKajaanin varhaiskasvatus SK
Kajaanin varhaiskasvatus 2014- SK 15.05.2014 Valtakunnalliset suuntaukset 2013- Varhaiskasvatuksen tulevaisuuden tarpeiden arviointia vaikeuttaa: Valmistelussa laki varhaiskasvatuksesta. Lakiesitys tulee
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotSotkamon ja Kajaanin johtoryhmien yhteistapaaminen 27.8.2015
Sotkamon ja Kajaanin johtoryhmien yhteistapaaminen 27.8.2015 Tavoite Pohjustaa Kajaanin ja Sotkamon syvempää yhteistyötä, tutustua toisiimme paremmin, vaihtaa ajatuksia ja sopia seuraavista askelluksista,
LisätiedotStrategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
Strategia 2018 2021 KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Toimintaympäristön muutos Pohjois-Karjalan maakunta Työllisyysasteen parantaminen on keskeisin
LisätiedotSivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.
Outokummun kaupunki Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1 5.6 Tulosalue: Sivistyspalvelut Toimielin: Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus: Visio: Toiminta: Strategiset
LisätiedotParhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas
Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni
LisätiedotORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA
TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.
LisätiedotSopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella
Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella toimialajohtaja ja palvelualuejohtaja sopivat kasvatus-
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotOPERATIIVINEN SOPIMUS 2016
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Sivistystoimiala Palvelualue: Lukiokoulutuksen Sopimuksen tarkoitus: Tällä operatiivisella sopimuksella toimialajohtaja ja johtaja sopivat kasvatus- ja opetuslautakunnan ja kaupunginhallituksen
LisätiedotSivistyslautakunta Käyttösuunnitelma 2013 Liite sivistyslautakunta
1 SIVISTYSLAUTAKUNTA 24 447 941 MENOT 25 617 800 25 934 500 25 898 100 26 106 631 4,8 % 1,2 % -0,1 % 100,8 % 2 269 241 TULOT 1 962 000 2 125 790 2 125 800 2 347 460-13,5 % 8,3 % 0,0 % 110,4 % 22 178 700
LisätiedotTulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen
TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:
LisätiedotKulttuuri sivistyskunnan voimavarana
Kulttuuri sivistyskunnan voimavarana Kuntien kulttuuritoimintalaki uudistuu 7.12.2017 Johanna Selkee Erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto Kulttuuripalvelujen visio 2025 Kulttuuripalveluiden merkitys
LisätiedotSivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet
SIVISTYSLAUTAKUNTA HALLINTO Strategiset painopistealueet / kriittiset menestystekijät ovat niitä asiakokonaisuuksia, joissa onnistuminen on välttämätöntä tavoitetilan saavuttamiseksi. Strategiset painopistealueet
LisätiedotKoulutus- sekä kirjasto-, nuorisoja liikuntatoimen palvelujen tila
Koulutus- sekä kirjasto-, nuorisoja liikuntatoimen palvelujen tila Kommenttipuheenvuoro Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto Peruspalvelujen yhteistyöfoorumi 15.3.2018 Peruspalvelujen arvioinnista
LisätiedotIISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010
IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus
LisätiedotLukio Suomessa - tulevaisuusseminaari
Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen
LisätiedotSopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 luonnos 27.8.2014
Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 luonnos 27.8.2014 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava palvelujohtaja
LisätiedotToimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit
Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja
LisätiedotOmistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.
Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:
LisätiedotSalon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu
Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin
LisätiedotRovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017
Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017 Tilannekatsaus Johtokunta 26.4.2017 Arvot Strategian toteuttaminen perustuu Rovaniemen kaupungin yhteisiin arvoihin Osallisuus Luovuus Turvallisuus
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
LisätiedotOPERATIIVINEN SOPIMUS 2016
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Sivistystoimiala Palvelualue: Lukiokoulutuksen Sopimuksen tarkoitus: Tällä operatiivisella sopimuksella toimialajohtaja ja johtaja sopivat kasvatus- ja opetuslautakunnan ja kaupunginhallituksen
LisätiedotLukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014
Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotJärjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään
Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään Valtakunnallinen lukioseminaari Pro Lukio ry 1 KESU 2011-16 ja 2. asteen koulutus suuntasiko KESU rakenneuudistusta 2014? Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta
LisätiedotHYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY
HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY Sisältö: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvointilautakunta Lautakunnan alaiset jaostot Sote-neuvottelukunta Toimialan organisoituminen Palvelualueiden toiminnot
LisätiedotKajaanin kaupungin palvelukysely:
Kajaanin kaupungin palvelukysely: alustavia tuloksia 5. 30.9.2013 707 vastasi (2 % yli 14 vuotiaista kajaanilaisista) 609 avoimen linkin kautta ja 97 paperikyselyllä llä 16.10.2013 Vastaajat 500 450 400
LisätiedotKoulutus Kansalaisopiston ja taidekoulun opetuksen, näyttelyjen, konserttien ym. tilaisuuksien järjestäminen ja kehittäminen
Ii- instituutti liikelaitos Johtokunta 4.11.2014, liite 1. Ii-instituutti -liikelaitoksen johtokunnan toimintasuunnitelma: Koulutus Kansalaisopiston ja taidekoulun opetuksen, näyttelyjen, konserttien ym.
LisätiedotTavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty
Tulosalue: **HALLINTO ja sen toteutuminen Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Avoimuus, julkisuus Todentaminen Pöytäkirjat julkaistaan verkossa Resurssien hallinta Kustannusten
LisätiedotOnnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Ajankohtaiskatsaus. Johtaja Terhi Päivärinta. Kuntamarkkinat 12.9.
Ajankohtaiskatsaus Johtaja Terhi Päivärinta Kuntamarkkinat 12.9.2018 Hallituskausi päättymässä Mitä jäi käteen? Kärkihankkeet? Rahoitus? 2 6.9.2018 Uuden vaalikauden isoja kysymyksiä Miten vahvistetaan
LisätiedotTALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA
TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA YLEISHALLINTO Turvataan säädösten ja valtuuston päätösten mukaiset resurssit palveluyksiköille
LisätiedotSivistyspalvelut. Tarkastuslautakunta / / 2013
Sivistyspalvelut Tarkastuslautakunta 17.12.2014 164 / 00.02.01 / 2013 Perustiedot Sivistyspalveluihin kuuluu: Varhaiskasvatus ( perhepäivähoito, päiväkotihoito ja esiopetus) Perusopetus Lukio Vapaa sivistystyö:
LisätiedotHYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä
HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2021 Hyvinvoinnin johtoryhmä JOHDANTO Hyvinvointipalvelut tuottaa palveluja kaikille kuntalaisille. Palvelut pidetään houkuttelevina ja luotettavina. Palvelutoiminnan
LisätiedotSivistystoimiala opetus
Sivistystoimiala opetus PALVELU MITTARI TP 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Perusopetuspalvelut Peruskoulut kpl 24 23 23 23 Oppilaita kpl 5 903 5 891 5 860 5 860 * joista erityistä tukea tarvitsevia kpl 431
LisätiedotKH KV
Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen
LisätiedotVESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA
VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon
LisätiedotUuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007
Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn
LisätiedotHyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki
Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET
LisätiedotPUOLANGAN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2017
Sivu 1 / 5 PUOLANGAN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2017 Vuonna 2017 kunta järjesti kuntalaisille peruspalvelut, huolehti infrastruktuurista ja kehitti kunnan elinvoimaisuutta asetettujen tavoitteiden mukaisesti
LisätiedotSIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA
SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikkö 1 -taso KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosyksikkö 1: Hallinto - vastuuhenkilö: talous- ja hallintopäällikkö HALLINTO TP 2014 TA+M
LisätiedotArjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
LisätiedotSisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg
Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä
LisätiedotKaupunginjohtajan talousarvioesitys Sivistystoimi Aulis Pitkälä
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sivistystoimi Aulis Pitkälä Kaikkien sivistyskaupunki Oppiva sivistyskaupunki Elinvoimainen sivistyskaupunki Innovatiivinen sivistyskaupunki Espoo on sivistyskaupunki
Lisätiedotajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100
3.2 Sivistystoimen tulosalue Tilivelvollinen sivistysjohtaja Jorma Harju 3101 Sivistystoimen hallinto Sivistystoimi tukee kaustislaisten kehittymistä hyvinvoiviksi ja monipuolisiksi tulevaisuuden osaajiksi
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN STRATEGIA
UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA #UKI2O3OO Tavoitteena 20300 asukasta vuonna 2030 Oikeenlaista kemiaa korostaa uusikaupunkilaista asukasnäkökulmaa ja yhteisöllisyyttä. Autotehtaan ja muiden yritysten työpaikkojen
LisätiedotSivistystoimialan talousarvio 2018 Palvelut, talous, kasvutekijät, säästöt, liikkumavara ja kehittäminen. Kaupunginhallituksen seminaari 3.10.
Sivistystoimialan talousarvio 2018 Palvelut, talous, kasvutekijät, säästöt, liikkumavara ja kehittäminen Kaupunginhallituksen seminaari 3.10.2017 Palveluohjelma 2018 Toimintaympäristön muutokset: Varhaiskasvatus:
LisätiedotHYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE
HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE HYVINVOINNIN TOIMIALAN TOIMINTA JA TALOUS VUONNA 2018 Hyvinvointilautakunnan tehtävänäon vastata toimialansa palveluista kokonaisuutena ja palvelujen yhteensovittamisesta.
LisätiedotVANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.
VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä
LisätiedotAsiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5)
Tulosalue: **HALLINTO Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite Toteuma Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä (kouluarvosanalla > 8.5) Toteuma 8,3. Tavoite ei Avoimuus, julkisuus Todentaminen
LisätiedotPäijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson
Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotKasvun ja oppimisen lautakunta Liite nro 1 (1/9)
Liite nro 1 (1/9) Toimiala: Kasvu ja oppiminen Vetovoimainen, uudistuva ja kehittyvä Äänekoski Asiakas Toimialojen asiakastyytyväisyyskysely 3,7 3,7 3,9 3,9 3,9 4 Keskeisiä toimenpiteitä n saavuttamiseksi:
LisätiedotOPERATIIVINEN SOPIMUS 2017
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2017 Sivistystoimiala Palvelualue: Lukiokoulutus Sopimuksen tarkoitus: Tällä operatiivisella sopimuksella toimialajohtaja ja palvelualuejohtaja sopivat kasvatus- ja opetuslautakunnan
LisätiedotKUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA
KUNTASTRATEGIA 2017- SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- Tahtotilana on, että Sonkajärvi on ihmisille ja yrityksille viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen asuin- ja toimintaympäristö.
LisätiedotSivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ
Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 ja tulee voimaan 1.1.2013. Muutoksia KV 25.2.2013, 49 6, 7 Muutoksia
LisätiedotKieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus
Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu kriittinen tavoitteet ja hankkeet Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Monikulttuurisuusohjelman
LisätiedotKajaanin Mamsellin toimintastrategia
Kajaanin Mamsellin toimintastrategia 2019 2022 Missio Kajaanin Mamselli tuottaa laadukkaita ja kilpailukykyisiä ateria- ja puhtaanapitopalveluja kestävän kehityksen mukaisesti, yhteistyössä kumppaneiden
LisätiedotSopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella
Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja
LisätiedotKainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen
Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan
LisätiedotTasa-arvofoorumi Turun kaupunki strategiajohtaja Antti Kirkkola
Tasa-arvofoorumi 27.10.2011 Turun kaupunki strategiajohtaja Antti Kirkkola Turun kaupungin YVTA- työstä Turun kaupungilla yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien edellyttämä suunnittelutyö on yhdistetty YVTA
LisätiedotElinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle
Elinvoimainen oppiva kaupunkiseutu tavoitteet Kulttuurin liikunnan edelläkävijyys Ohjelma fyysisten olosuhteiden kehittämiseksi nuorisotoimen lautakunnan liikuntalautakunnan toimialalla Järjestö- harrastustoiminnan
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotOulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013
Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotYleisten kirjastojen neuvoston kokous 2/2018
Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 2/2018 Kuntaliiton ajankohtaiset Erityisasiantuntija Johanna Selkee, Suomen Kuntaliitto ry Sisältö Kulttuuripolitiikan ajankohtaiset. Alv-muutosesitys, VM179:00/2018:
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotMAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena
Lisätiedot2 Hyvinvointi talousarvio 2017 ja henkilöstömäärä
Toimiala: toimialajohtaja HYVINVOINTI Hyvinvointijohtaja 2,1 hlöä Toimialan keskitetyt palvelut mm. henkilöliikennesihteeri 31.12.2017 saakka Palvelualueet: palvelualuejohtajat HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN
LisätiedotKoulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen
Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri
LisätiedotTEHTÄVÄKUVA kehittäminen valtuuston asettamien päämäärien, strategisten päätösten ja tavoitteiden mukaisesti
TEHTÄVÄKUVA 2017 Toimiala/tulosalue/yksikkö: Tehtävänimike: Kelpoisuusehdot: Henkilön nimi: Välittömät alaiset: Esimiehen nimi ja tehtävänimike: Toimialan/tulosalueen/yksikön perustehtävä: Tehtävän tarkoitus
LisätiedotSivistysosasto. Toiminta- ja palveluajatus
Sivistysosasto Toiminta- ja palveluajatus Sivistyslautakunnan tehtävänä on johtaa kunnan opetus-, kulttuuri- ja vapaa-aikatointa ja vastata palvelujen järjestämiseen liittyvistä tehtävistä varhaiskasvatuksen,
LisätiedotVuosittainen talousarvioon liitettävä ja tilinpäätöksessä tarkasteltava lautakuntatasoinen Kaupunkistrategian Työsuunnitelma 2019
Vuosittainen talousarvioon liitettävä ja tilinpäätöksessä tarkasteltava lautakuntatasoinen Kaupunkistrategian 2018 2020 Työsuunnitelma 2019 Strateginen päämäärä: HYVINVOINNILLA VETO- JA PITOVOIMAA 1. Kaikille
LisätiedotSote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen
LisätiedotToisen asteen koulutus
Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista
LisätiedotRistijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
LisätiedotStrategia Koululautakunta
Strategia 2016 2020 Koululautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat
LisätiedotJULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan
LisätiedotStrategia Koululautakunta
Strategia 2016 2020 Koululautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat
LisätiedotPyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia
Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.
LisätiedotVarhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA Sami Tikkanen, kuntayhtymän johtaja, rehtori Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Seutufoorumi 28.11.2017 KOTKAN-HAMINAN SEUDUN
LisätiedotKaupunkistrategiasta sivistysohjelmaan Valovoimainen Oulu
Kaupunkistrategiasta sivistysohjelmaan Valovoimainen Oulu Luonnos Facebook-keskustelua varten 17.9.2018 Visio 2026 Valovoimainen Oulu #oulu #oulu2026 Oulun valovoimaisuus on kasvua, oululaista asennetta
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotMerellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI
Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet
LisätiedotYhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja
Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%
LisätiedotSivistyslautakunnan seminaari Ohjausryhmä Johtoryhmä Sivistyslautakunta Liite no 2
SIVISTYSTOIMEN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT vv. 2016- Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin
Lisätiedot2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA
2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT
LisätiedotKÄRKÖLÄN STRATEGIA VISIO
KÄRKÖLÄN STRATEGIA VISIO Kärkölä on ulospäin suuntautuva ja myönteisesti tunnettu, terve, itsenäinen, yhteisöllinen sekä menestyvä - ihmisen kokoinen kunta. ARVOT Luottamus Aktiivisuus Vastuullisuus Yhteisöllinen
LisätiedotUuden sukupolven organisaatio
Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
Lisätiedot