LÄÄKETOIMIALAN OSAAMISINTENSIIVISTEN PALVELUJEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄÄKETOIMIALAN OSAAMISINTENSIIVISTEN PALVELUJEN"

Transkriptio

1 Työraportteja 61 / 2001 Working Papers Anu Järvensivu LÄÄKETOIMIALAN OSAAMISINTENSIIVISTEN PALVELUJEN KUVAUS SOSIAALISEN PÄÄOMAN NÄKÖKULMASTA Tampereen yliopisto Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Työelämän tutkimuskeskus

2 Työelämän tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto ISBN ISSN Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print Tampere 2001

3 Anu Järvensivu Lääketoimialan osaamisintensiivisten palvelujen kuvaus sosiaalisen pääoman näkökulmasta Sisällys: Alkusanat Johdanto Mitä ovat KIBS-organisaatiot? KIBSien rooli asiakkaiden innovaatioprosesseissa Sosiaalinen pääoma oppimisen ja innovoinnin taustana Tutkimusmenetelmistä ja yleistettävyydestä Sosiaalisen pääoman analyysikehikko Suomalainen lääketuotanto arvoketjuna Lääketuotannon asiantuntijapalvelut: toiminnan kuvaus ja kohdistuminen Case-organisaatioiden sosiaalinen pääoma Prekliininen tutkimus: MCA-Tutkimuslaboratorio Oy Kliininen tutkimus: CRST (Clinical Research Services Turku) Laki- ja patenttipalvelut: Patenttitoimisto Markkinointi- ja liiketoiminnan kehittämispalvelut: Innomedica Ltd Rahoituspalvelut: Aboa Venture Management Oy Sosiaalinen pääoma toimialaspesifisyyden määrittäjänä Toimialaspesifit ja ei-toimialaspesifit KIBSit lääkealan innovaatiojärjestelmässä Lääketoimialaspesifien KIBS-organisaatioiden sosiaalisen pääoman muotoutuminen Toimialaan erikoistumattomien KIBS-organisaatioiden sosiaalinen pääoma lääketuotannon näkökulmasta Lääkealan KIBSit rajapintojen tasoittajina Huomioita KIBS-käsitteestä Keskeiset tulokset ja johtopäätökset Lähteet:

4 Alkusanat Tämä tutkimusraportti on tuotettu Sitran rahoittaman hankkeen The Emergence of Knowledge- Intensive Industries puitteissa. Kyseisessä hankkeessa ovat toimineet tutkijoina tämän raportin kirjoittajan Anu Järvensivun lisäksi Pasi Tulkki, Sirpa Kolehmainen-Lindén, Petri Honkanen ja Anu Lyytinen. Koko projektia on koordinoinut Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen professori Gerd Schienstock. Hankkeessa on tutkittu tietointensiivisten toimialojen rakennetta, syntyä ja kehitystä ja sen puitteissa julkaistaan myös raportteja. Edellä mainittujen henkilöiden lisäksi merkittävän panoksen tämän raportin tuottamiseen ovat antaneet tutkitut yritykset. Erityiskiitokset kuuluvatkin kaikkien raportissa mainittujen yritysten johtohenkilöille! Lisäksi haluan kiittää Työelämän tutkimuskeskuksen Innovaatiojärjestelmät ja organisatorinen oppiminen tiimiin vuosina kuuluneita tutkijoita hyvästä yhteistyöstä. Tampereella tammikuussa 2001 Anu Järvensivu 2

5 1. Johdanto Innovatiivisuus, palveluvaltaistuminen ja uudet teknologiat ovat usein keskusteluissa esiintyviä aiheita niin poliittisilla kuin yhteiskuntatieteellistä tutkimusta tekevilläkin areenoilla. Suurimman huomion keskusteluissa on ymmärrettävistä syistä saanut informaatioteknologia johdannaisineen. Onhan informaatioteknologia mahdollistanut uudenlaiseen aikakauteen siirtymisen ja sitä kautta muuttanut monin tavoin ihmisten elämää. Suomen kohdalla informaatioteknologia on avannut aivan erityisiä uusia mahdollisuuksia toisaalta maamme tunnetuimman tuotemerkin kautta ja toisaalta tarjoamalla ratkaisuja harvaan asutun maan ongelmiin. On kuitenkin tunnustettu, ettei kansantalouttamme voida laskea yksinomaan informaatioteknologian kehityksen varaan, vaan lisäksi tarvitaan sekä taloutemme perinteisiä tukijalkoja että uusia uria aukovia innovaatioita (esim. Schienstock ja Tulkki 2000). Tämä tutkimus kohdistuu talouselämän sektoriin, jonka odotetaan lunastavan lupaukset lähitulevaisuudessa. Sektoriin sisältyy useita toimialoja, joita yhdistää bioteknologisten innovaatioiden hyödyntäminen. Tutkimus on osa isompaa kokonaisuutta, jonka kohteena on bioteknologiasektorin rakenne ja kehitys Suomessa. Tämän osion painopiste on bioteknologiaa nykyisin ehkä voimakkaimmin hyödyntävän alan, nimittäin lääketoimialan, asiantuntijapalveluissa. Päätarkoituksena on ollut hahmottaa lääketoimialan rakenne ja erityisesti siinä toimivien asiantuntijapalvelujen funktio kokonaisuuden ennen muuta innovaatiotoiminnan - kannalta. Koska tutkimuskohteena on nopean kehityksen vaiheessa oleva ala, jota ei juurikaan ole aiemmin tutkittu, on päädytty melko kuvailevaan tutkimusotteeseen. Tutkimusta tehtäessä on pyritty toimimaan ennakkoluulottomasti ja vailla tiukkoja etukäteismäärityksiä. Tällainen lähestymistapa koettiin hedelmälliseksi toisaalta edellä kuvatun toimialan dynaamisuuden vuoksi ja toisaalta, koska tutkimuskohteena olevien asiantuntijapalvelujen, tarkennettuna osaamisintensiivisten yrityspalvelujen (eli ns. KIBSien), tutkimus on toistaiseksi ollut hyvin vähäistä. Tarkoituksena onkin varsinaisen empiirisen selvitystyön ohella myös tuoda lisävalaistusta kysymykseen osaamisintensiivisten yrityspalvelujen luonteesta ja toisaalta KIBS-käsitteestä. 3

6 Tutkimusongelmat voidaan tiivistää neljään kysymykseen: 1. Millainen on lääketoimialan perusrakenne ja mitkä ovat alan keskeiset osaamisintensiiviset yrityspalvelut? 2. Miten nämä keskeiset palvelut on organisoitu? 3. Miksi asiantuntijapalvelut ovat tärkeitä, eli mikä rooli niillä on lääketoimialan innovaatiojärjestelmässä? 4. Millaisia ongelmia KIBS-käsitteen käytössä ilmenee tehtäessä case-tutkimusta yhden toimialan palveluista? Mistä ongelmat johtuvat ja miten niitä voidaan yrittää ratkaista? 4

7 2. Mitä ovat KIBS-organisaatiot? Osaamisintensiivisten yrityspalvelujen määrittely ei ole helppo tehtävä, sillä käsitteen jokainen osa pitäisi alistaa pohdiskelulle (KIBS=Knowledge Intensive Business Services): K: Mitä on osaaminen (tai tieto, jota sanaa käytetään englanninkielisessä käsitteessä)? I: Milloin osaaminen on intensiivistä? B: Käyttävätkö asiantuntijapalveluja ainoastaan yritykset? S: Mihin vedetään palvelu- ja tuotanto-organisaation raja? Tämän vuoksi ei olekaan yllättävää, että tutkijat eivät ole saavuttaneet yksimielisyyttä käsitteen sisällöstä tai sen operationalisoinnista. Toistaiseksi kenties eniten käytetty tapa määritellä osaamisintensiiviset yrityspalvelut on lähestyä niitä neljän keskeisen toisiaan täydentävän näkökulman kautta. Tässä lähestymistavassa (Miles ym. 1995; Haukness 1996) osaamisintensiiviset yrityspalvelut ymmärretään organisaatioiksi, jotka perustavat toimintansa merkittävästi asiantuntijaosaamiseen joko tuottavat palveluja (mm. tutkimus, konsultointi, koulutus tms.), jotka itsessään ovat primaarisia tiedon lähteitä tai osaamista käyttäjilleen (esim. raportit, mittaukset, asiantuntijalausunnot) tai käyttävät osaamistaan tuottaakseen palveluja (mm. erilaiset suunnittelupalvelut), jotka ovat panoksia asiakkaiden omaan osaamisen kehittämiseen sekä tiedon ja informaation tuotantoprosesseihin ja prosessointiin (viestintä- ja informaatiojärjestelmät tms.) tuottavat palveluja pääasiallisesti toisille yrityksille tai julkisen sektorin organisaatioille. Edellinen määritelmä on hyvin väljä eikä siinä oteta selkeää kantaa sen keskeisiin osiin, kuten osaamisen tai palvelun käsitteisiin. Esimerkiksi palveluista puhuttaessa on hyvä huomata, että palveluilla tarkoitetaan ensisijaisesti toimintoja. Palvelutoiminnot voivat olla organisoituneina yhtä hyvin suurten tuotantoyritysten osastoiksi tai tiimeiksi kuin itsenäisiksi yrityksiksi tai yritysrajat ylittäviksi projektikohtaisiksi asiantuntijatiimeiksi. Palvelutoiminnot voivat myös sisältyä fyysisiin tai elektronisiin tuotteisiin tai sisältää tällaisia tuotteita osana palveluprosessia. Samoin myös teollisuusyritysten tuottamissa lopputuotteissa on sitoutuneena suuri määrä palvelua. (vrt. myös Soete 1996.) 5

8 Huolimatta siitä, että tutkimuskirjallisuudessa tunnustetaan edellä mainittu tosiasia palvelujen luonteesta, yleisin tapa tutkia KIBS-organisaatioita on kuitenkin keskittyä osaamisintensiivisiin yrityspalveluyrityksiin, eli KIBS yrityksiin, joihin kuuluvat Kautosen ym. (1998) mukaan seuraavien toimialojen yritykset: liiketaloudelliset ja lainopilliset palvelut, tekniset palvelut, tietojenkäsittelypalvelut, t&k-palvelut sekä yksityiset koulutuspalvelut. Tämä lähestymistapa on käytännöllinen tehtäessä kvantitatiivisia tutkimuksia laajoilla aineistoilla, koska siinä noudatetaan Tilastokeskuksen toimialaluokituksia. Sen sijaan se jättää huomiotta ns. tuotantoyritysten sisään kätkeytyvät palvelutoiminnot sekä julkiset ja puolijulkiset palveluorganisaatiot, joiden merkitys joillakin toimialoilla on suuri. Samoin jätetään huomiotta yhden tilastoluokan, eli toimialan, sisäinen heterogeenisuus. Tässä tutkimuksessa käsitellään yhden (teollisuus)toimialan, lääketoimialan, käyttämiä osaamisintensiivisiä yrityspalveluja. Sen sijaan KIBS-organisaatioiden ei ajatella muodostavan omaa toimialaansa eikä niitä lähestytä myöskään perinteisesti palvelutoimialoittain. Menettelyn tarkoituksena on etsiä lääketuotannolle merkittävät asiantuntijapalvelut sitoutumatta toimialapohjaiseen lähestymistapaan palvelujen osalta. Tällöin tutkimuksessa lähdetään liikkeelle nimenomaan palvelutoimintojen käsitteestä. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että palveluja ei esimerkiksi ole etsitty Tilastokeskuksen yritysrekisteristä. Sen käyttö lääketuotannon palvelujen kartoittamisessa ei ole hedelmällistä ensinnäkään siksi, että tilastotiedot kuvaavat mennyttä aikaa, kun taas lääketuotanto on parhaillaan voimakkaan kehityksen vaiheessa. Tästä seuraa, että suuri osa yrityksistä puuttuu saatavilla olevista tilastoista tai niiden tiedot ovat vanhentuneita. Toiseksi lääketuotanto voimakkaasti tutkimukseen sitoutuneena toimialana on organisoitunut monilta osin julkiselta tai puolijulkiselta pohjalta, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että tietyt merkittävät palveluntarjoajat puuttuvat yritystilastoista. Palvelutoiminnot on tässä tutkimuksessa pyritty kartoittamaan niin sanotusti kentältä, eli tutkimalla erilaisia dokumentteja sekä kyselemällä ja haastattelemalla avainhenkilöiksi havaittuja asiantuntijoita. Merkittäviä palveluja on etsitty myös yksinkertaisesti kysymällä tuotantoketjun yrityksiltä, mitkä (asiantuntija)palvelut niissä koetaan tärkeiksi KIBSien rooli asiakkaiden innovaatioprosesseissa Innovaatiolla tarkoitetaan laajasti määriteltynä hyödyllistä uuden luomista, eli uutta ideaa, käytäntöä, tuotetta, palvelua tai muuta lopputulosta, ennen muuta innovaatiossa on kyse rajojen ylittämisestä (Vartiainen 2000). Osaamisintensiivisiä yrityspalveluja pidetään erittäin innovatiivisina, mikä nähdään jo edellä esitetystä määritelmästä tai tavallisimmasta tutkimuksellisesta lähestymistavasta- 6

9 kin, jossa KIBS-organisaatiot määritellään pitkälti uuden tiedon ja osaamisen tuottamisen kautta. Tutkimuksissa KIBSien onkin todettu muodostavan keskeisen osan innovaatiojärjestelmiä tai oppimisverkostoja. Asiantuntijapalveluille on luonteenomaista, että ne käyttävät hyväkseen uusinta teknologiaa ja tieteellistä tietoa. Niiden palveluprosessit sisältävät yleensä suuren määrän erikoistietoa, jota palveluorganisaatio hankkii, kehittää itse ja välittää edelleen asiakaskuntaansa. Tietoa ja osaamista vaaditaan myös KIBSien asiakkailta Jotta asiakasyritys voi käyttää KIBS-organisaation palveluksia ja saada niistä täyden hyödyn, sillä itselläänkin pitää olla jonkin verran samaa tietoa, eli ikään kuin ankkuroitumisalusta, johon KIBS-organisaation tuoma tieto voi tarttua. (Esim. Miles ym. 1995, Haukness 1996.) Asiantuntijapalvelun ja sen asiakkaan vuorovaikutussuhteen tuloksena syntyy runsaasti oppimiskokemuksia, joista puolestaan voi kehittyä erilaisia innovaatioita. Tutkimuskirjallisuudessa eritellään usein rooleja, joissa KIBS-organisaatio voi toimia suhteessa asiakasyrityksessä tapahtuvaan oppimiseen ja innovointiin. KIBS-organisaatio voi ensinnäkin olla asiakkaan innovaatioiden edistäjä tai mahdollistaja tukiessaan asiakasta sen innovaatioprosessissa. Toiseksi sitä voidaan luonnehtia innovaatioiden välittäjäksi tai kantajaksi sen siirtäessä toisaalla kehitettyjä innovaatioita uusille asiakkaille. Kolmanneksi KIBS voi olla myös innovaation lähde osallistuessaan merkittävällä tavalla asiakkaan innovaatioprosesseihin. (Miles ym. 1995, Bilderbeek ym ) Käytännössä näitä rooleja on usein vaikea erottaa yksittäisen yrityksen toiminnassa, koska roolit eivät ole toisensa poissulkevia edes yhdessä asiakasprojektissa ja lisäksi sama asiantuntijapalveluorganisaatio voi toimia eri asiakkaiden suhteen eri rooleissa. Esimerkiksi jos KIBS-organisaatio toimii innovaatioiden lähteenä ja kehittää itse uusia innovaatioita, se todennäköisesti myös välittää kehitettyjä innovaatioita muille asiakkaille, vaikkakin ehkä hieman muunneltuina tai räätälöityinä. Mitä luultavammin tällainen KIBS myös joskus toimii vain asiakkaansa innovoinnin edistäjänä. KIBS-organisaation rooli innovaatiotoiminnassa riippuukin paljon esimerkiksi sen saamista toimeksiannoista, jotka vaihtelevat asiakaskohtaisesti (vrt. Maister 1993). Jotkut asiakkaat käyttävät asiantuntijapalvelua intensiivisemmin, eli ottavat palveluorganisaation kumppanikseen esimerkiksi uuden tuotteen kehittelyyn alusta alkaen, kun taas toiset haluavat vain esimerkiksi teettää laboratoriolla yhden analyysin. Tehdyt linjaukset liittyvät yleensä asiakasyrityksen strategiaan (joko sen tietoiseen tai tiedostamattomaan osaan) ja siinä erityisesti sellaisiin osa-alueisiin kuin ulkoistaminen/ydinosaamiseen keskittyminen, verkostoyhteistyö, ostopalvelujen käyttö ja avoimuus tiedonvaihdossa yhteistyökumppaneiden kanssa. 7

10 Toisesta näkökulmasta voidaan puhua KIBSien suorista ja epäsuorista vaikutuksista asiakasyrityksen innovaatiotoimintaan. Suorilla vaikutuksilla tarkoitetaan tilannetta, jossa palvelu kohdistuu suoraan asiakasyrityksen tuotteiden tai palvelun kehittämiseen, tuotanto- tai palveluprosessien kehittämiseen tai organisaation (esim. henkilöstön, tuotantoteknologian, työorganisaation tai infrastruktuurin) kehittämiseen. Epäsuorista vaikutuksista taas voidaan puhua, kun KIBS tuo tarjoamansa palvelun välityksellä asiakasyritykseen uutta tietoa tai osaamista, jota asiakas voi käyttää tuotteidensa, toimintansa tai organisaationsa kehittämiseen. (Vrt. Strambach 1997.) Jaotteluja voidaan tehdä myös innovaatioiden lajeista lähtien. Innovaatioita lajitellaan usein radikaaleihin ja inkrementaalisiin eli vähittäin tapahtuviin. Radikaalit innovaatiot ovat epäjatkumakohtia, suuria uudistuksia ja usein määrätietoisen kehittämistyön tuloksia. Inkrementaaliset innovaatiot taas ovat hiljalleen tapahtuvaa reagointia ulkoisiin muutostapahtumiin tai työprosessissa kertyvän tiedon hyväksikäyttöä asteittaisessa muutoksessa. Käytännössä radikaalin ja inkrementaalisen innovaation välisen rajan määrittäminen voi olla hyvinkin vaikeaa, sillä monesti radikaalinkin uudistuksen taustalla on pitkä yksilön tai yhteisön oppimisprosessi. Pitkään vallalla olleen käsityksen mukaan KIBS-organisaatiot liittyvät ennen muuta inkrementaalisiin innovaatioihin, kun taas tuotantoyrityksissä myös radikaalit innovaatiot ovat tavallisia. (esim. Sundbo 1997.) Viime aikoina on kuitenkin tuotu esiin myös näkemyksiä, joiden mukaan palvelualojen innovaatiotoiminta ei juuri poikkea muiden alojen innovaatiotoiminnasta (Leiponen 2000). Palvelujen saadessa yhä enemmän tuotantoyritysten piirteitä ja toisaalta tuotannon palveluvaltaistuessa tulos tuntuukin luontevalta. Innovaatiotyypittelyin on mahdollista erottaa myös tuote- (tai palvelu-), prosessi- ja organisatoriset innovaatiot. (esim. Edquist 1997, Tidd ym ) Tutkimuksissa on todettu erilaisten innovaatiotyyppien olevan suhteessa toisiinsa. On esitetty esimerkiksi, että uusi tuote edellyttää usein uudenlaista prosessiteknologiaa, joka puolestaan edellyttää organisatorisia uudistuksia. Uudenlaiset organisointimuodot taas tänä päivänä yleensä lisäävät yhteistyötä ja sosiaalista kanssakäymistä, mikä puolestaan edesauttaa uusien tuote- tai palveluinnovaatioiden kehittymistä. (Esim. Vartiainen 2000.) 8

11 Organisatorinen innovaatio Tuoteinnovaatio Prosessiinnovaatio Kuva 1: Eri innovaatiotyyppien suhde. Edellä kuvattujen erilaisten innovaatioluokitusten keskinäisiä suhteita ei juuri ole analysoitu, vaan ne on käsitetty ikään kuin toisiaan täydentäviksi näkökulmiksi. Näiden näkökulmien kautta on sitten analysoitu KIBSien osallistumista innovaatiotoimintaan (esim. Piirainen ym. 2000). 3. Sosiaalinen pääoma oppimisen ja innovoinnin taustana Sosiaalisen pääoman merkitys tärkeänä tekijänä organisaation käytössä olevan tiedon ja osaamisen resurssina tai rajoitteena sekä sitä kautta organisaation keskeisenä menestystekijänä on otettu korostuneesti esiin tutkimuskirjallisuudessa viime aikoina. Janine Nahapiet ja Sumantra Ghoshal (1998) määrittelevät sosiaalisen pääoman seuraavasti: (we) define social capital as the sum of the actual and potential resources embedded within, available through, and derived from the network relationships possessed by an individual or social unit. Autio (2000) muotoilee saman asian yrityksen kannalta siten, että sosiaalisella pääomalla, social capital, tarkoitetaan yksinkertaistaen sitä, kenet yritys tuntee ja kuinka hyvin. Sosiaalista pääomaa on tutkittu erityisen paljon sosiaalipoliittisesta ja julkishallinnollisesta näkökulmasta, jolloin on keskitytty erilaisten yhdistysten tai hallinnollisten alueiden sosiaaliseen pääomaan ja toisaalta yksilönäkökulmasta, jolloin kiinnostuksenkohteena on ollut yksilön sosiaalisen pääoman merkitys hänen elämänsä kannalta. Huomattavasti vähemmän tutkimuksia on tehty yritysten sosiaalisesta pääomasta. Ilmosen mukaan sosiaalisen pääoma käsitteessä kytketään yleensä yhteen kolmenlaisia aineksia: Käsitteen muodollista puolta edustavat sosiaaliset verkostot ja niiden organisoitumisen tavat. Käsitteen sisällöllistä puolta taas edustavat verkostojen jäsenten toisiaan kohtaan tuntema luottamus ja siihen kytkeytyvät normatiiviset säännöt ja vastavuoroiset odotukset. (Ilmonen 2000.) 9

12 Sosiaalinen pääoma eroaa muista pääoman lajeista siten, että sitä ei suoranaisesti omista kukaan, vaan se syntyy ja kehittyy monimutkaisissa sosiaalisissa vuorovaikutusprosesseissa. Se ei myöskään kulu käytössä, vaan ennemminkin lisääntyy. Sosiaalinen pääoma mahdollistaa erilaisten asioiden ja lopputulosten saavuttamisen vähemmällä vaivalla kuin olisi mahdollista ilman sitä. Näin ollen se lisää toiminnan tehokkuutta. Toisaalta se myös lisää luovuutta ja oppimista rohkaisemalla yhteistoimintaan ja tätä kautta edesauttaa innovatiivisuutta. On tosin huomioitava, että joskus se saattaa myös aiheuttaa negatiivista lukkiutumista tai sokeutta uusille tai erilaisille asioille. (Nahapiet ja Ghoshal 1998.) Sosiaalisia suhteita muokkaavat asiat vaikuttavat keskeisesti sosiaalisen pääoman kehittymiseen. Tällaisia asioita ovat aika, vuorovaikutus, osapuolten keskinäinen riippuvuus ja sulkeuma. Ajan merkitys ilmenee ennen muuta suhteiden jatkuvuuden ja keston kautta. Vuorovaikutus puolestaan on perusedellytys sosiaalisen pääoman syntymiselle ja kehittymiselle. Keskinäinen riippuvuus taas liittyy sellaisiin työnsosiologisiin käsitteisiin kuin erikoistuminen, eriytyminen ja integraatio. Organisaatioidenvälinen erikoistuminen lisää niiden keskinäistä riippuvuutta, joka puolestaan tiivistää suhteita. Sulkeumalla taas tarkoitetaan lujia yhteisöjä, joiden rajat sulkevat selkeästi toimijat joko sisään tai ulos. (Nahapiet ja Ghoshal 1998.) Sosiaalinen pääoma ja intellektuaalinen pääoma liittyvät kiinteästi yhteen. Intellektuaalisella pääomalla tarkoitetaan Nahapietin ja Ghoshalin mukaan sosiaalisen kollektiivin tietoa ja kykyä tietää. Sosiaalinen pääoma edistää intellektuaalisen pääoman kehittymistä luomalla tiedon vaihdolle ja yhdistelylle otolliset olosuhteet. Runsas tiedonvaihto ja yhdistely sekä näiden kasvattama intellektuaalinen pääoma puolestaan lisäävät organisaation kykyä kehittää uutta. (Nahapiet ja Ghoshal 1998.) Osaamisintensiivisen yrityspalveluorganisaation kohdalla voidaan puhua tällöin myös sen kyvystä osallistua entistä tehokkaammin asiakasyrityksessä ja koko toimialalla tapahtuviin innovaatioprosesseihin. Tämä ajattelumalli on esitetty pääpiirteissään alla olevassa kuvassa. Sosiaalinen pääoma Tiedon vaihto ja yhdistely Intellektuaalinen pääoma Innovaatiotoimintaan osallistuminen Kuva 2: Sosiaalinen pääoma innovaatiotoiminnan taustana. 10

13 Toisaalta tulee myös ottaa huomioon, että intellektuaalinen pääoma ja innovaatiot yleensä lisäävät sosiaalisen pääoman kehittymisen todennäköisyyttä esimerkiksi tietyn yrityksen kohdalla. Näin ollen todenmukaisempi tapa kuvata kokonaisprosessia olisi piirtää se ympyräksi. Kyseessä on kompleksinen dialektinen prosessi, jossa sosiaalista pääomaa toisaalta luodaan ja ylläpidetään tiedonvaihdolla ja jossa sosiaalinen pääoma toisaalta edistää tiedon vaihtoa. Sosiaalisessa järjestelmässä tiedon vaihto on edellytys sen yhdistelylle. Nahapietin ja Ghoshalin mukaan sosiaalinen pääoma vaikuttaa intellektuaalisen pääoman kehittymiseen vaikuttamalla ehtoihin, jotka ovat välttämättömiä tiedon vaihdon tapahtumiselle. Jotta intellektuaalisen pääoman kehittymiselle tarvittava tiedon vaihto ja yhdistely pääsisi tapahtumaan, tarvitaan Nahapietin ja Ghoshalin mukaan neljä asiaa: mahdollisuus tiedon vaihtoon, odotukset tiedonvaihdon hyödyllisyydestä tai oppimisesta, osallistumismotivaatio ja kyky yhdistellä tietoa. (Nahapiet ja Ghoshal 1998.) Näistä odotukset tiedonvaihdon hyödyllisyydestä tai oppimisesta ja osallistumismotivaatio kytkeytyvät yhteen. Nahapiet ja Ghoshal jakavat sosiaalisen pääoman kolmeen alalajiin: strukturaaliseen, relationaaliseen ja kognitiiviseen. Sosiaalisen pääoman strukturaalinen dimensio käsittää yhteydet eri toimijoiden välillä. Käytännössä tällöin tarkastellaan esimerkiksi yrityksen sisäisiä ja ulkoisia verkostokytkentöjä, eli kytkentöjä toisiin organisaatioihin. Strukturaalinen dimensio määrittelee organisaation sijainnin tietokentässä ja tätä kautta osaamisen ja oppimisen puitteet. Sosiaalisen pääoman kognitiivinen dimensio puolestaan määrittelee yksinkertaistettuna sen, missä määrin verkoston eri osapuolet voivat ymmärtää toisiaan, eli missä määrin ne puhuvat samaa kieltä. Kognitiivinen dimensio viittaa siis osapuolten yhteisiin tulkintoihin ja merkitysjärjestelmiin. Relationaalinen dimensio taas kuvaa organisaation sidosryhmäsuhteita. Tällöin painopiste on ennen muuta ihmisten välisissä suhteissa ja niiden tasossa, kuten luottamuksessa, ystävyydessä ja kunnioituksessa. On huomattava, että nämä kolme sosiaalisen pääoman dimensiota eivät ole täysin toisistaan irrallisia, vaan niiden välillä on monimutkaisia keskinäisiä sidoksia. Ne myös vaikuttavat neljään aiemmin esiteltyyn tiedon vaihdon ja yhdistelyn tapahtumisen ehtoon, eli mahdollisuuteen tiedon vaihtoon, odotuksiin tiedon vaihdon hyödyllisyydestä, osallistumismotivaatioon ja kykyyn yhdistellä tietoa (Nahapiet ja Ghoshal 1998). Tutkimusaineiston analyysiä silmällä pitäen voidaan sosiaalisen pääoman kolmesta dimensiosta johtaa tiettyjä teemoja, joita tulee tarkastella organisaation sosiaalisen pääoman kartoittamiseksi. Nahapiet ja Ghoshal (1998) ovat teoriassaan erotelleet seuraavanlaisia teema-alueita: 11

14 a) strukturaalinen dimensio - verkostosidokset - verkoston konfiguraatio (suhteiden kokonaisuus) - suhteiden sovellettavuus b) kognitiivinen dimensio - jaettu koodisto ja kieli - jaetut kertomukset c) relationaalinen dimensio - luottamus - normit - velvoitteet - identifikaatio Nahapietin ja Ghoshalin teoria sosiaalisen ja intellektuaalisen pääoman yhteyksistä on kehitetty ennen muuta organisaation sisäisestä näkökulmasta, mutta heidän mukaansa sitä voidaan käyttää myös organisaatioiden välisiä suhteita analysoitaessa (Nahapiet ja Ghoshal 1998). Tässä tutkimuksessa sitä käytetään analyysivälineenä päätarkoituksena lääketoimialan KIBS-organisaatioiden toiminnallisen sijainnin selvittäminen lääkealan kentällä sekä sitä kautta apuna erilaisten KIBStoimintojen funktioiden selkiyttämisessä innovaatiotoiminnan kannalta. On hyvä huomata, että Nahapietin ja Ghoshalin teoriaa on tässä käytetty soveltuvin osin ja löyhästi siten kuin sen on nähty parhaiten palvelevan tutkimuskysymyksiin vastaamista. 4. Tutkimusmenetelmistä ja yleistettävyydestä Tutkimusmenetelmät määräytyvät ensisijaisesti tutkimustehtävän perusteella. Tässä tutkimuksessa päätehtävänä on asiantuntijapalveluiden organisoitumisen ja roolin tutkiminen bioteknologiaa hyödyntävillä toimialoilla. Koska lääketoimiala on selvästi merkittävin bioteknologiaa hyödyntävistä sektoreista Suomessa ja tämän lisäksi dynaamisen kehityksen vaiheessa - alalle on muun muassa syntynyt viime vuosina runsaasti uusia yrityksiä -, oli järkevää valita tarkimpaan analyysiin juuri lääketoimiala. 12

15 Lääketoimialalta löydettiin viisi toimialan kehitys- ja tuotantoyrityksille merkittävää osaamisintensiivistä palvelufunktiota: prekliininen tutkimus, kliininen tutkimus, lakiasian- ja patenttipalvelut, yritystoiminnan kehittämis- ja markkinointipalvelut ja rahoituspalvelut. Näistä kustakin valittiin yksi case-organisaatio. Casen valinnassa käytettiin ensisijaisena kriteerinä kyseisen organisaation merkittävyyttä asiakkaiden kannalta. Käytännössä keskeiset KIBS-toiminnot kartoitettiin ja caseorganisaatiot valittiin haastattelemalla tuotantoyritysten johtajia sekä lääkealan asiantuntijoita. Erityisesti uusien lääkekehitysyritysten johtajien näkemykset olivat tässä suhteessa hyödyllisiä suurissa tuotantoon keskittyvissä yrityksissä monet palvelut tuotetaan organisaation sisällä ikään kuin osana tuotantoprosessia, mistä johtuen suurten yritysten johtajien on hankalampi eritellä palvelutoimintoja. Lääkealan alueellisen keskittyneisyyden johdosta otannassa päädyttiin tilanteeseen, jossa case-organisaatiot valikoituivat pienehköltä maantieteelliseltä alueelta. Näiden varsinaisten lääkealan KIBS-organisaatioiden lisäksi valittiin tutkimukseen myös kaksi elintarvikesektorin merkittävää KIBS-organisaatiota. Näillä KIBSeillä on myös yhteyksiä lääkealaan, mutta pääasiallisesti ne identifioituvat elintarviketuotantoon, mistä johtuen niiden kuvaukset löytyvät tutkimusprojektin elintarvikesektoria käsittelevästä osaraportista. Aineistoon valituissa KIBSeissä tehtiin vähintään johtajan haastattelu, jossa käytettiin apuna väljää teemarunkoa. Haastattelurungon teema-alueita olivat yrityksen perustiedot ja historia, palvelut ja tuotteet, asiakaskunta ja markkinat, organisaatio, henkilöstön osaaminen ja rekrytointi, verkostot ja yhteistyötahot, tukiorganisaatiot, tyypillisen asiakasprojektin kuvaus, yrityksen oma kehittämistoiminta, yrityksen osallistuminen asiakkaan kehittämistoimintaan sekä yrityksen kehittämistarpeet ja tulevaisuudennäkymät. Osassa case-organisaatioita haastateltiin lisäksi yhtä tai kahta asiantuntijatyöntekijää, joilta myös kerättiin etukäteen perustietoja kyselylomakkeella. Näiden varsinaisissa case-organisaatioissa tehtyjen haastattelujen lisäksi tutkimusprojektissa haastateltiin lääketoimialan asiantuntijoita sekä lääkekehitys- ja tuotantoyritysten johtajia. Nämä haastattelut on raportoitu pääasiassa tutkimushankkeen muiden osioiden yhteydessä. Luonnollisesti tutkimuksessa käytettiin tukena myös erilaisia yrityksistä kerättyjä kirjallisia materiaaleja sekä yritysten, yliopistojen ja yhdistysten internet-sivuja. Tutkimus edustaa tyypillistä laadullista (kvalitatiivista) tutkimusotetta, jossa pyritään ennen muuta kuvaamaan ja selittämään ilmiöitä tietyssä kontekstissa. Siinä ei pyritä tilastolliseen yleistämiseen, vaan paikkaan sidotun erityistiedon tuottamiseen. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa painottuu todelli- 13

16 suuden sosiaalisen konstruoitumisen näkökulma, tutkijan ja tutkimuskohteen välinen vuorovaikutussuhde sekä tilannetekijöiden asettamien reunaehtojen huomioiminen. (Denzin ym ) Koiviston (1997) mukaan yleistäminen voi tällaisessa tutkimuksessa kuitenkin olla mahdollista siitä lähtökohdasta, että tietty malli on tietyssä kontekstissa todellinen (realisoitunutta todellisuutta) ja samalla tietyin edellytyksin realisoitavissa myös laajemmassa kontekstissa Sosiaalisen pääoman analyysikehikko Tutkimuksen aineisto asettaa tietyt reunaehdot KIBS-organisaatioiden sosiaalisen pääoman analysoinnille, koska aineisto on hankittu pääasiassa haastattelemalla KIBS-organisaatioiden johtajia ja joitakin asiantuntijatyöntekijöitä teemahaastatteluin. Tämän lisäksi tutkimuksessa on käytetty lääkekehitys- ja tuotantoyrityksissä tehtyjä haastatteluja sekä erilaisia kirjallisia ja sähköisiä aineistoja. Aineiston KIBSit ovat suurimmaksi osaksi nuoria, vain muutaman vuoden aktiivisesti toimineita. Työntekijöitä niissä on useimmiten alle kymmenen. Ne ovat siis melko pieniä ja niissä pätee vielä pitkälti ajatus, jonka mukaan yritys on yhtä kuin sen johtaja. Tämä koskee myös yrityksen verkostosuhteita. On kuitenkin otettava huomioon, että aineisto asettaa tietyt rajat sosiaalisen pääoman tarkastelulle. Osa Nahapietin ja Ghoshalin (1998) teemoista vaatisi organisaation kulttuurin tutkimista. Lisäksi sosiaalisen pääoman tarkka analysointi vaatisi myös useita haastatteluja kunkin organisaation verkostossa, eli alueella, jossa sosiaalinen pääoma syntyy, kehittyy ja toimii. Johtajien haastatteluista saadaan melko relevanttia tietoa sosiaalisen pääoman strukturaalisesta dimensiosta. Samoin aineiston avulla löydetään vastauksia kysymykseen organisaation verkoston yhteisestä tietoperustasta tai kielestä. Sen sijaan yhteisten kertomusten löytäminen vaatisi jo tarkempaa aineistoa. Kaikkein hankalin dimensio lienee kuitenkin relationaalinen dimensio. Haastattelujen perusteella siitä voidaan kertoa jotakin, mutta erityisesti verkoston suhteiden luottamustason ja yhteisten normien analysointi ei tällä aineistolla ole mahdollista kovin syvällisellä tasolla. Tässä tutkimuksessa lääketuotannon asiantuntijapalvelujen sosiaalista pääomaa on analysoitu seuraavien kysymysten avulla: Sosiaalisen pääoman strukturaalinen dimensio - verkostosidokset, verkoston konfiguraatio ja suhteiden sovellettavuus 14

17 - Millaisia toimijoita KIBS-organisaation verkostossa on? (esim. asiakkaat, kilpailijat, tukiorganisaatiot, yliopistot ja korkeakoulut) - Miten laaja verkosto on? - Minkälaista yhteistoimintaa verkostossa harjoitetaan? - Millainen rooli eri toimijoilla on verkostossa? (esim. keskeiset organisaatiot ja vähemmän merkittävät yhteistyötahot) Sosiaalisen pääoman kognitiivinen dimensio - jaettu koodisto ja kieli sekä jaetut kertomukset - Löytyykö verkostosta yhteistä kieltä? (esim. yhteinen teknologiaperusta, koulutus) - Minkä toimijoiden kanssa yhteinen kieli löytyy ja minkä ei ja mikä merkitys tällä on? - Voidaanko haastatteluissa havaita merkkejä jaetuista kertomuksista? Sosiaalisen pääoman relationaalinen dimensio - luottamus, normit, velvoitteet, identifikaatio - Miten pysyviä suhteet ovat? - Miten intensiivistä kanssakäyminen on? - Onko sama toimija useassa roolissa asiantuntijaorganisaation verkostossa? - Mihin organisaatio identifioituu? (esim. lääkeklusteri, palvelusektori, jokin teknologia tai ammattikunta) - Tehdäänkö verkostossa ns. ystävänpalveluksia? - Mitä luottamuksella ymmärretään organisaatioissa ja missä yhteyksissä se koetaan merkittäväksi? - Onko eri organisaatioiden jäsenten välillä henkilökohtaisia suhteita? - Perustuuko yhteistoiminta keskeisesti henkilösuhteisiin vai ennemmin organisaatioiden välisiin suhteisiin? - Onko löydettävissä joitakin verkoston sisäisiä toimintalogiikkoja? 15

18 5. Suomalainen lääketuotanto arvoketjuna Lääkekehitystoimintaa ja tuotantoa voidaan kuvata ketjuna, jossa lääkeideasta muovataan markkinoille valmis tuote. Tästä ketjusta voidaan käyttää nimitystä idea-innovation chain tai jos halutaan ottaa tarkemmin huomioon toiminnan verkostomainen luonne idea innovation network (Hage ja Hollingsworth 2000). Teknologia ja materiaalit: laboratoriolaitteet, raaka-aineet, proteiinit Lääkkeiden pakkaus ja jakelupalvelut Idea Lääkeidea Yliopistollinen perustutki-mus Lääkekehitys Tuotanto ja markkinointi Lääke Lääkärit, apteekit ja kuluttajat KIBS-toiminnot: prekliininen tutkimus (laboratoriot), kliininen tutkimus (CRO:t, sairaalat), laki- ja patenttipalvelut, markkinointi- ja liiketoiminnan kehittämispalvelut, rahoituspalvelut Kuva 3: Lääketoimiala arvo-/innovaatioketjuna. Lääkkeen ideointi alkaa yleensä yliopiston perustutkimuksesta, joka ei välttämättä tähtää uuden lääkeaineen kehittämiseen. Suomessa yliopistojen läheisyyteen (erityisesti Turkuun, Helsinkiin, Ouluun ja Kuopioon) on 1990-luvulla syntynyt pieniä lääkekeksintöyrityksiä, jotka etsivät perustutkimuksesta ideoita, joilla olisi markkina-arvoa. Nämä yritykset toimivat erittäin kiinteässä yhteistyössä yliopiston tutkijoiden kanssa. Usein yrityksen perustaja tai joku perustajista on kokenut tutkija. Lääkekeksintöyrityksessä tehdään käytännöllisesti katsottuna tutkimus- ja kehittämistoimintaa yrityksen ydintoimintona. Tällaisilla yrityksillä ei esimerkiksi ole välttämättä lainkaan liikevaihtoa, sillä ne alkavat tuottaa vasta, kun jokin niiden kehittämä ja patentoima lääke on saatu valmiiksi ja markkinoille. Tätä samaa t&k-toimintaa harjoitetaan toki myös perinteisissä isoissa lääkeyrityksissä 16

19 yhtenä niiden toiminnoista. Usein isot lääkeyritykset ovat kuitenkin ulkoistaneet t&k-toimintaansa ainakin jossain määrin. Keksintöyrityksillä on puolestaan harvoin omaa tuotantoa, yleensä korkeintaan koemielessä. Sen sijaan suuret lääkeyritykset ovat keskittyneet nimenomaan lääkkeiden tuottamiseen ja markkinointiin, joten ne ostavat usein puolivalmiita innovaatioita tai lääkeaihioita keksintöyrityksiltä. Useimmiten lääkkeet päätyvät apteekin hyllylle tällaisesta (tavallisesti ulkomaisesta) markkinointiyrityksestä. (ks. myös Mäkinen 1999.) Osaamisintensiiviset yrityspalvelut ovat lääketuotannossa edellä kuvattua lääkeideasta markkinoille saatetuksi innovaatioksi (=lääkkeeksi) kulkevaa ketjua tukevia toimintoja. Näitä toimintoja voidaan löytää jossain määrin myös isojen lääketuotantoyritysten sisältä, mutta suurin osa tukipalveluista on organisoitunut omiksi yrityksikseen tai puolijulkisiksi organisaatioiksi. Merkittäviä tukipalveluiden organisoijia lääkekehityksen ja tuotannon kentällä ovat teknologiakeskukset, joita on perustettu eri puolille Suomea, esimerkiksi Suomen Teknologiakeskusten Liittoon kuuluu 19 jäsentä, joista seitsemän osaamisalaksi on määritelty bioteknologia. Teknologiakeskukset ovat yhtiöitä, jotka hallinnoivat, ylläpitävät ja kehittävät teknologiakeskusyhteisöä, sen toimintaa ja toiminnan edellytyksiä, kuten laitteistoja ja toimitiloja. Teknologiakeskuksilla on usein myös merkittävä alueellinen rooli. Ne ovat mukana alueensa yritystoiminnan kehittämisessä, muun muassa osaamiskeskusohjelmien kautta. Monet lääketoimialan uusista yrityksistä ja organisaatioista sijaitsevat teknologiakeskuksissa ja saavat näiden kautta keskeisiä resursseja. Näin ollen teknologiakeskuksia sinällään voidaan myös pitää yrityspalvelujen tarjoajina: osa palveluista voidaan katsoa osaamisintensiivisiksi, kuten yrityshautomotoiminta, mutta osa palveluista ei lukeudu osaamisintensiivisiin palveluihin, esimerkkinä tilahallinto. Teknologiakeskusten voidaankin sanoa sisältävän monenlaisia toimintoja, joista osa on luettavissa KIBS-toimintoihin. Ketjua tukevia palveluja löytyy luonnollisesti myös teknologian ja materiaalien toimittajista, mutta etupäässä nämä toimittajat voidaan laskea tyypillisiksi alihankkijoiksi tai yrityksiksi, joiden ketjuun tuoma lisäarvo on ennemmin tuote kuin palvelu. Näiden toimittajien osaamisintensiivisyys voi toki olla hyvinkin korkea, mutta osaamisintensiivisinä palveluina niitä ei voida pitää. Lääkkeiden pakkaus- ja jakelupalvelut puolestaan ovat palveluvaltaisia toimintoja, mutta niiden osaamisintensiivisyyttä pidetään yleisesti ottaen suhteellisen matalana. Esimerkiksi Kasanko ja Tiilikka (1999) luokittelevat palvelut osaamisintensiivisyyden perusteella toimialoittain ydintoimialoihin ja liitännäistoimialoihin analysoituaan niiden osaamisintensiivisyyttä koulutuksen, palkkatason, 17

20 toimihenkilöiden osuuden ja tutkimus- ja kehitys- sekä innovaatiointensiivisyyden avulla. Tässä analyysissä jakelu- ja pakkauspalvelut eivät osaamisintensiivisyydessä yllä ydintoimialoihin, joita voidaan pitää varsinaisina osaamisintensiivisinä yrityspalveluina. Myöskään muissa asiantuntijapalvelututkimuksissa ei tällaisia palveluja ole pidetty osaamisintensiivisinä (vrt. esim. Kautonen 1998). Varsinaisiksi osaamisintensiivisiksi yrityspalvelutoiminnoiksi voidaan lääketuotannon alalta luokitella 1. prekliininen tutkimus 2. kliininen tutkimus 3. lakiasiain- ja patenttipalvelut 4. yritystoiminnan kehittämis- ja markkinointipalvelut 5. rahoituspalvelut Nämä kaikki palvelutoiminnot sisältyvät melko tarkasti toimialoihin, joita pidetään yleensä tutkimuskirjallisuudessa KIBS-toimialoina (vrt. Miles 1995, Haukness 1996) ja jotka kuuluvat myös Kasangon ja Tiilikan (1998) luokituksen mukaan osaamisintensiivisyydeltään ydintoimialoihin. 6. Lääketuotannon asiantuntijapalvelut: toiminnan kuvaus ja kohdistuminen Edellä esitetyt viisi lääketuotannolle keskeistä osaamisintensiivistä yrityspalvelutoimintoa voidaan jakaa edellä käsiteltyjen innovaatiotyyppien mukaisesti toisaalta niihin, joilla on ensisijaisia vaikutuksia asiakkaan tuoteinnovaatioihin, joissa lopputuloksena on uusi tai parannettu tuote, ja toisaalta niihin, joiden vaikutukset kohdistuvat asiakasorganisaatioon itseensä tai siellä tapahtuviin prosesseihin. On kuitenkin muistettava näiden eri innovaatiotyyppien keskinäiset yhteydet: käsiteltävillä palvelutoiminnoilla on yleensä vaikutuksia sekä tuote- että prosessi- ja organisatorisiin innovaatioihin. Nämä vaikutukset voivat olla suoria tai epäsuoria. Prekliinistä tutkimusta tehdään erilaisissa yksityisissä ja julkisissa laboratorioissa. Osa laboratorioista on erillisiä pieniä yrityksiä, osa kuuluu isoihin lääkeyrityksiin ja osa toimii julkisella pohjalla. Laboratorioita löytyy esimerkiksi yliopistojen ja teknologiakeskusten yhteydestä. Prekliinisiä palveluja tarvitaan testattaessa uusien lääkeaihioiden ominaisuuksia ja vaikutuksia sekä toisaalta pyrittäessä täyttämään erilaisten viranomaisten vaatimuksia. Laboratoriot eivät testaa erilaisten aineiden tai yhdistelmien vaikutuksia ihmisissä, mutta saattavat käyttää koe-eläimiä ja soluviljelmiä. Niiden 18

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE

PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE 29.10.2015 KTT Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu Uudenlaisen palvelun kokeilu on haastavaa Kenelle tämä sopii? Mitä tähän kuuluu? Onko tämä hyvä

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa

Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa 08.02.2008 Professori Innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö Mikä on innovaatio? Idea Innovaatio Toteutus Mistä innovaatioita?

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Innovaatioista. Vesa Taatila 17.1.2014

Innovaatioista. Vesa Taatila 17.1.2014 Innovaatioista Vesa Taatila 17.1.2014 Sisältöä Mikä innovaatio on? Miten innovaatiot syntyvät? Miksi USA tuottaa enemmän innovaatioita kuin EU? Mitkä asiat tappavat innovaatiot? Miksi innovaatioita? Muutos

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

1 Kannat ja kannanvaihto

1 Kannat ja kannanvaihto 1 Kannat ja kannanvaihto 1.1 Koordinaattivektori Oletetaan, että V on K-vektoriavaruus, jolla on kanta S = (v 1, v 2,..., v n ). Avaruuden V vektori v voidaan kirjoittaa kannan vektorien lineaarikombinaationa:

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Yhteistoimintaryhmä 20.12.2010 Kaupunginhallitus 10.1.2011 Sisällysluettelo 1. Merkitys... 3 2. Synty... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Määritelmä... 3 5. Tekeminen... 4 6.

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Hankinnan problematiikka

Hankinnan problematiikka Antti Kirmanen Hankinnan problematiikka Toimittajan näkökulma Asiakkaan näkökulma www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 2 1. Ristiriita www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 3 Asiakas haluaa Onnistuneen

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 1 Uusi innovaatioparadigma innovaatioiden painopisteen muutos käytäntölähtöisyyden korostuminen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistaja

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä

Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä Laatuaskelia - seminaari 15.2.2007 Aino-Maija Hiltunen Hilma- Naistutkimuksen yliopistoverkosto Mitä Hilmassa tehtiin? verkkokurssien arvioinnin kehittäminen lähtökohtana

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot.

Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot. Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot. Perustettu vuonna 1971 Yksityinen säätiö; rahoitus työ- ja elinkeinoministeriön budjetista Toimipaikka: Innopoli, Espoo, alueverkosto: Innovaatioasiantuntijat ELY-keskuksissa

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja,

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö 1 PROSESSIJOHTAMINEN Prosessijohtamisen tavoitteet eivät sinänsä eroa yleisistä johtamisen tavoitteista, joita ovat mm: hyvä taloudellinen tulos asiakkaiden tyytyväisyys korkea tuottavuus oman henkilöstön

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Juha Koivisto, THL Pasi Pohjola, THL REA = Relational Evaluation Approach REA-työkalu perustuu relationaalisen arvioinnin lähestymistapaan,

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN LAKIPAINOTUS - Lain täyttäminen - Lain velvoite ASIAKASKESKEINEN YHTEISTYÖPAINOTUS - Lisäarvon tuottaminen - Luottamus Asiakassuhteen merkitys Yhteiskunnan

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Kansalliskirjaston ATThankkeet

Kansalliskirjaston ATThankkeet Kansalliskirjaston ATThankkeet Esa-Pekka Keskitalo Asiantuntijaseminaari 28.4.2015 Avoin tiede tarkoittaa avoimien toimintamallien käyttämistä tieteellisessä tutkimuksessa. Keskeinen tavoite on tutkimustulosten,

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma 2006-2009 (2012) Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja sitä myötä myös vapaa-ajan palvelujen kulutus kasvaa. Suomen vapaa-ajan

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot