SUOMALAINEN PURSISEURA

Transkriptio

1 SUOMALAINEN PURSISEURA 2017

2

3 Suomalainen Pursiseura ry VUOSIKIRJA 2017 Sisältö Kommodorin mietteitä... s. 2 Suomalainen Pursiseura ry... s. 3 Toimihenkilöt ja kommodorit... s. 5 Kunnia- ja ansiomerkit... s. 6 Toimintakertomus s. 18 Tilinpäätös s. 26 Talousarvio s. 28 Toimintasuunnitelma s. 29 Yhdistyksen säännöt... s. 36 Satama- ja telakkasääntö... s. 41 Tulityösuunnitelma... s. 44 Vartiosääntö... s. 46 Ympäristöohjelma... s. 49 Klubihuoneen säännöt... s. 51 Maksutaulukko s. 52 Jäsenluettelo... s. 55 Veneluettelo... s. 59 Sampo Euroopan ensimmäinen keulapotkurillinen jäänmurtaja...s. 64 Juniorien Hai-Vei III... s. 67 Ilmoitukset Kaivopuiston apteekki 2. kansi Jouko Lindgren s. 17 A&S Restaurants 4. kansi Painopaikka: Painojussit Oy, Kerava

4 2 Kommodorin mietteitä Juuri ennen vappua laskimme vesille seuramme uuden, junioreille hankitun Hai-veneen, 45-vuotiaan Hai-Vei III:n, joka on ensimmäiset 27 vuottaan purjehtinut Suomalaisen Pursi seuran lipun alla ja nyt palasi kotiin junioreiden omaksi köliveneeksi. Kauden avauksessa Hai-Vei III purjehti Sirpalesaaren edustalla aurinkoisessa ja tuulisessa kevätsäässä ja sai ansaitsemansa tykinlaukauksen tervetuliaisikseen. Sen jälkeen Hai-Vei III on nähty Sirpiksen edustalla seilaamassa todella ahkerasti. Junioreille järjestettiin tutustumis iltapäivä Hai-veneisiin, jossa useampi venekunnallinen junioreita kävi purjehtimassa, ja kuulemma veneen haltuunotto kävi kuin itsestään! Eilen Hai-Vei III oli lähdössä HSS:n keskiviikkokisaan samalla kun kymmenkunta junioria valmisteli jollatreenejään. Voimme siis sanoa, että olemme saaneet hyvään vauhtiin oman näköisemme junioritoiminnan! Kevään tulo oli hidasta ja vasta nyt laiturit ovat täyttyneet ja telakka on tyhjentynyt. Telakkaryhmämme on taas osoittanut upeaa joustavuutta ja jäsenemme saavat veneet vesille enemmänkin oman, kuin ennalta annetun aikataulun mukaisesti. Klas sikotkin näyttävät olevan vesillä ja toinen toistaan edustavammassa, arvolleen sopivassa kunnossa. Matkapurjehdus kukoistaa ja osa meistä odottaa jo malttamattomasti Pranglieskaaderia, matkapurjehtijoiden kauden ensimmäistä yhteistä koitosta. Seuratukikohta Tågis on taas kovassa käytössä. Saamme jatkuvasti kiitosta tiedotuksestamme sekä vanhoilta jäseniltämme, että uusilta seuraamme jäseneksi hakevilta tulokkailta. Uskon, että avoimesta, linjakkaasta ja kai vähän uniikista tavastamme tiedottaa palveluistamme, tapahtumistamme ja päätöksistämme on tullut meille kolmas selkeä erottautumistekijä monimuotoisen seuratoiminnan ja hyvän yhteishengen lisäksi. Vuosituhannen tähän asti isoin rakennushankkeemme tulee nyt valmiiksi, kun tänä kesänä maalataan vajan katto. Saaren sauna uusitaan talkoovoimin. Merisataman kaavoitus sai paljon huomiota viime vuoden lopulla ja nyt kevään kuluessa. Kävimme jäsenkeskustelun asiasta ja kevätkokouksessa esiteltiin kaupunkisuunnitteluvirastoon toimitettava SPS:n esitys. Pohjatyönä esitykselle uudistimme seuran strategian. Siitäkin keskusteltiin laajalti ja sanamuotoja hiottiin huolellisesti, mutta minulle työstä ja sen lopputuloksesta jäi sellainen kuva, että olemme iso ryhmä jäseniä, joilla kaikilla näyttäisi olevan samansuuntaiset arvot ja tavoitteet seuramme tulevaisuudelle. Se jos jokin antaa meille mahdollisuuden kehittää seuraamme parhaalla mahdollisella tavalla. Merisataman kaava on nyt valmistelussaan KSV:ssa ja tulee aikanaan poliittiseen päätöksentekoon. Jos meidän ehdotuksemme tulevat kirjatuksi kaavaan, niin pian voimme alkaa suunnitella tavoittelemaamme kasvua sekä venekapasiteetin, että palveluiden suhteen. Taloutemme on vahva, palvelut toi mivat ja kehittyvät. Nyt voimme siis keskittyä nauttimaan upeasta harrastuksestamme! Toivotankin koko jäsenistölle suotuisia tuulia ja nautinnollista veneily- ja purjehduskesää! Jukka Honkimaa kommodori

5 Suomalainen Pursiseura ry Kankurinkatu 7, Helsinki, puh sähköposti: info(at)suomalainenpursiseura.fi internet: SPS:n hallitus 2017 Jukka Honkimaa kommodori, sidosryhmät, sopimusasiat jukka.honkimaa(at)fi.ibm.com Hannu-Ilari Nuotio varakommodori, telakkavaja, hannuilari.nuotio(at)gmail.com kiinteistöt, talkoot, komerot Pilvi Vainonen varakommodori, hallituksen sihteeri, pilssi(at)kolumbus.fi tiedotus, juniori- ja kilpailutoiminta Tuomas Aarnio ympäristöasiat, lakiasiat, matkapurjehdus tuoaarni(at)welho.com Henri Havulinna klubitoimikunta, matkapurjehdus, havulinna.henri(at)gmail.com Tågholmen Pekka Hilden talous, toimisto ja hankinnat, IT pekka.hilden(at)kotikone.fi Janne Härkönen kiinteistöt, talkoot, komerot janne.harkonen(at)luukku.com Turkka Keinonen katsastus, vartiointi turkka.keinonen(at)aalto.fi Maria Oksa kilpailupäällikkö, junioritoiminta maria.h.a.oksa(at)gmail.com Matti Rautio satama ja telakka, alukset matti.rautio(at)gmail.com Petri Wilska palkitseminen, sidosryhmät, juniori- ja kilpailutoiminta petri.wilska(at)fi.ibm.com 3

6 Hallituksen jäsenet Jukka Honkimaa kommodori, sidosryhmät, sopimusasiat Hannu-Ilari Nuotio varakommodori, telakkavaja, kiinteistöt, talkoot, komerot Pilvi Vainonen varakommodori, hallituksen sihteeri, tiedotus, juniori- ja kilpailutoiminta Tuomas Aarnio ympäristöasiat, lakiasiat, matkapurjehdus Henri Havulinna klubitoimikunta, matkapurjehdus, Tågholmen Pekka Hilden talous, toimisto ja hankinnat, IT Janne Härkönen kiinteistöt, talkoot, komerot Turkka Keinonen katsastus, vartiointi Maria Oksa kilpailupäällikkö, junioritoiminta Matti Rautio satama ja telakka, alukset 4 Petri Wilska palkitseminen, sidosryhmät, juniori- ja kilpailutoiminta

7 Toimihenkilöt Puhelin Merja Pynnä Toimistonhoitaja Timo Johansson Telakkapäällikkö Pekka Markkanen Alusten päällikkö Lauri Snellman Satamaisäntä Satu Lehesmaa Katsastuspäällikkö Maria Oksa Kilpailupäällikkö Mervi Aarnio Klubitoimikunta Katri Boahene Klubitoimikunta Tuija ja Olli Svanbäck Vartiopäälliköt Merja Pynnä Timo Johansson Lauri Snellman Satu Lehesmaa Maria Oksa Kaisa Hakkarainen Mika Ervast Mervi Aarnio Tuija Svanbäck Olli Svanbäck Tågholmenin isännät Kaisa Hakkarainen Mika Ervast Jäsenistö Kunniajäsenet 9 Vakinaiset jäsenet 181 Vuosijäsenet 237 Juniorijäsenet 9 Opiskelijajäsenet 23 Yhteensä 459 Kommodorit (vuoteen 1949 johtaja) W. O. Lille Arne Uusikylä Otto Engb. Jaatinen Toivo Aro Pentti Heikkilä Pauli Puromies Jukka Koskimies 1958 Mikko Pitkäniemi Esko Lindström Antti Erkkilä Pekka Karvonen Yrjö Kaukiainen Antero Molander Juhani Kulovesi Olli Herva Matti Purasjoki Heta Leppävuori Jukka Honkimaa

8 SPS:n kunnia- ja ansiomerkit KULTAINEN KUNNIAMERKKI ERIKOISISTA ANSIOISTA SPS:n kultainen kunniamerkki erikoisista ansioista on seuran rintamerkki kultaisilla kohokirjaimilla ja kultaisella veneellä valkoisella emalipohjalla sekä kultaisella kohoreunalla. Tämä merkki annetaan ainoastaan harvinaisissa tapauksissa aivan erityisen ansiokkaasta toiminnasta seuran hyväksi. SPS:n kultaista kunniamerkkiä kannetaan ainoastaan juhlatilaisuuksissa. W. O. Lille 1923 Toivo Aro 1952 Pentti Heikkilä 1955 Otto Karme 1963 Mikko Pitkäniemi 1963 Åke Pulkkinen 1973 Antti Erkkilä 1976 Pekka Karvonen 1981 Esko Lehesmaa 1982 Yrjö Kaukiainen 1987 Thomas Johanson 2000 Juha Auvinen 2003 Juhani Kulovesi 2006 Olli Herva 2007 Heta Leppävuori 2013 KULTAINEN ANSIOMERKKI SPS:n kultainen ansiomerkki on seuran rintamerkki, kultaisilla kohokirjaimilla ja kultaisella veneellä valkoisella pohjalla ja sinisellä emalireunalla. Tämä merkki annetaan pitempiaikaisesta, erittäin ansiokkaasta toiminnasta seuran hyväksi sekä erityisestä kunnostautumisesta kansainvälisissä kilpailuissa. K. W. Angervuori 1921 O. E. Jaatinen 1924 Emil Lindgren 1925 Arvi Koskinen 1938 Toivo Aro 1947 Bertil Broman 1949 Veikko Lähde 1952 G. A. Jysky 1953 Lauri Aitokari 1957 Antti Erkkilä 1963 Esko Lehesmaa 1963 Urho Meriluoto 1963 Åke Pulkkinen 1963 V. Rahikainen 1968 Esko Lindström 1973 Pekka Karvonen 1976 Lauri Löfström 1977 Matti Härkönen 1981 Timo Huttunen 1982 Kurt Vesterlund 1982 Ilkka Nukari 1983 Kimmo Saarto 1984 Ilpo Hänninen 1986 Ilpo Nikkari 1986 Torsten Janzon 1986 Pekka Taiminen 1988 Jyrki Taiminen 1990 Thomas Johanson 1990 Sampsa Korhonen 1990 Kai Kuusi 1991 Satu Lehesmaa 1991 Antero Molander 1991 Eero Holopainen 1992 Paavo Eskelinen 1993 Juhani Jaakkola 1993 Yrjö Kuusela 1993 Antti Mustonen 1993 Juhani Partanen 1993 Heimo Penttinen 1993 Raimo Ruohola 1993 Hannu Sarvanne 1993 Tauno Väyrynen 1993 Juhani Kulovesi 1996 Jarmo Rosenberg 1996 Juha Auvinen 1998 Tom Liljestrand 1998 Iiro Riihelä 1998 Olli Herva 2001 Ossi Leppämäki 2001 Pekka Markkanen 2001 Hannu-Ilari Nuotio 2001 Jorma Paasonen 2001 Ari Aro 2003 Laila Riekkinen 2003 Ulla Rosenberg 2003 Kai Torvi 2003 Ulla Eloranta 2006 Heta Leppävuori 2006 Tuula Torvi 2006 Maija Hänninen 2007 Matti Rautio 2007 Pertti Saares 2008 Pekka Takki 2008 Ravil Asis 2013 Seppo Mäkinen

9 ANSIOMERKKI SPS:n ansiomerkki on seuran rintamerkki kultaisilla kohokirjaimilla ja kultaisella veneellä sinisellä emalipohjalla ja kultaisella kohoreunalla. Tämä merkki annetaan pitempiaikaisesta toiminnasta seuran hyväksi sekä erityisestä kunnostautumisesta avoimissa kilpailuissa. H. Kr. Granberg 1923 Arvi Koskinen 1923 Ville Nieminen 1923 Pauli Tilli 1925 Tauno Ylhä 1925 Otto Side 1926 Impi Willamo 1926 Bertil Broman 1928 Toivo Pajunen 1928 Oiva Helenius 1930 G. A. Jysky 1930 Emil Jalovaara 1930 Viljo Kajo 1931 Saimi Koskinen 1933 Fritz Zetterberg 1933 Toivo Aro 1937 Veikko Lähde 1940 Clas Thunberg 1941 Eero Peltonen 1941 Ranghild Jysky 1943 Maud Lähde 1943 Alfred Laine 1948 Kullervo Kulmala 1948 Paavo Lähde 1948 Jarl Forsius 1948 J. N. Syvähuoko 1948 Pentti Heikkilä 1952 Olli Pöyry 1952 Lauri Aitokari 1952 Åke Pulkkinen 1953 H. J. Väänänen 1953 Mikko Pitkäniemi 1953 Erkki Kaukovaara 1953 Uhmo Aro 1953 Urho Meriluoto 1953 Usko Rinne 1954 Otto Karme 1955 Väinö Jokio 1955 Toivo Lepistö 1955 Huvi Akrenius 1955 Vilho Lepistö 1955 Pauli Puromies 1956 Elma Honkanen 1957 Taisto Heinonen 1957 Toivo Hele 1960 Aimo Hänninen 1963 Sassa Janzon 1963 Kerstin Pitkäniemi 1963 Sampsa Korpela 1963 Leuto A. Pajunen 1923 Einar Adolph 1925 L. A. Paasivirta 1925 Erik Suni 1963 Heikki Alho 1966 Timo Korhonen 1966 Raimo Kuivalainen 1966 Esko Lindström 1966 Antti Santasalo 1966 Raimo Ruohola 1966 Stig Haglund 1967 Kurt Baarman 1967 Leif Haglund 1968 Veikko Puustinen 1968 Pentti Puuperä 1973 Martti Koskelin 1973 Reijo Airos 1973 Esko Poltto 1973 Antti Soini 1973 Lauri Löfström 1973 Heikki Kaitila 1973 Väinö Savolainen 1973 Matti Rouhiainen 1973 Tapio Norros 1973 Ilpo Hänninen 1973 Heikki Mustonen 1973 Lauri Paasivirta 1973 Kari Hukkataival 1973 Tarmo Lehmuskoski 1973 Unto Leimu 1973 Tapani Teissala 1973 Toivo Mustonen 1973 Antti Sawo 1973 Jaakko Salonen 1973 Irma Erkkilä 1973 Anneli Siukola 1973 Hannele Kuusi 1973 Pirkko Suvilehto 1973 Aune Lindström 1973 Jarmo Törneblom 1973 Matti Härkönen 1976 Yrjö Kaukiainen 1976 Jarkko Saarnio 1976 Markku Siljamäki 1976 Kurt Vesterlund 1976 Olavi Eriksson 1977 Ilkka Nukari 1977 Sirkka Nukari 1977 Kari Kähkönen 1977 Antti Mustonen 1977 Raimo Pohjaväre 1977 Antti Ruuskanen 1977 Pertti Appelqvist 1978 Eero Ikonen 1978 Risto Kauria 1978 Pekka Lavinkoski 1978 Vesa Nurmi 1978 Pekka Nyyssönen 1978 Jussi Pössi 1978 Torsten Janzon 1979 Seppo Kukkonen 1979 Eira Lehtonen 1979 Kimmo Saarto 1979 Pekka Taiminen 1979 Toivo Rautvuori

10 Raimo Veijalainen 1980 Jussi Pohjaväre 1981 Yrjö Kuusela 1981 Pirkko Kaukiainen 1982 Aarne Kuusi 1982 Tauno Väyrynen 1982 Wilhelm Grüne 1983 Olli Hänninen 1983 Petri Leksis 1983 Niilo Mikkonen 1983 Jaakko Raito 1983 Kimmo Lautanen 1984 Kari Åberg 1984 Georg Gebhard 1985 Jasser Huhtamaa 1985 Ilari Jaakkola 1985 Juhani Jaakkola 1985 Thomas Johanson 1985 Heimo Penttinen 1985 Olli Saloranta 1985 Eero Holopainen 1986 Jyrki Taiminen 1986 Eero Nuotio 1987 Hannu-Ilari Nuotio 1987 Ulla Rosenberg 1987 Jarmo Rosenberg 1987 Tom Lindström 1988 Satu Lehesmaa 1988 Olavi Vallittu 1988 Tom Liljestrand 1988 Juhani Partanen 1988 Ritva Petrelius 1988 Väinö Petrelius 1988 Hannu Sarvanne 1988 Ravil Asis 1988 Riitta Kalin 1988 Heikki Koivikko 1988 Juhani Kulovesi 1988 Kai Kuusi 1988 Sampsa Korhonen 1988 Timo Pajunen 1989 Paavo Eskelinen 1991 Ossi Leppämäki 1991 Jorma Paasonen 1991 Matti Rajala 1991 Tuula Torvi 1991 Sirpa Ahomaa Ulla Eloranta 1993 Ville Erkkilä 1993 Eeva Kuusela 1993 lkka Lampinen 1993 Susanne Liljestrand 1993 Aapo Raunio 1993 Iiro Riihelä 1993 Matti Ryynänen 1993 Kai Torvi 1993 Heikki Vaara 1993 Max Liljestrand 1994 Ari Ahonen 1998 Olli Herva 1998 Eila Ilenius-Poltto 1998 Pekka Markkanen 1998 Jaakko Pyhälä 1998 Laila Riekkinen 1998 Lauri Tanskanen 1998 Ari Aro 2001 Heta Leppävuori 2001 Seppo Mäkinen 2001 Matti Rautio 2001 Henri Bryk 2003 Anssi Narvala 2003 Sakari Oksa 2003 Juha Paananen 2003 Heikki Auvinen 2006 Markku Auvinen 2006 Antti Henttonen 2006 Maija Hänninen 2006 Mikko Lanki 2006 Seikku Paunonen 2006 Pertti Saares 2006 Pekka Takki 2006 Ilmari Kuusi 2006 Tuomas Haanperä 2007 Mika Helenius 2007 Joel Kanervo 2007 Kerttu Koskenniemi 2007 Matti Purasjoki 2007 Hannele Berndtson- Andersson 2008 Lauri Mörä 2008 Yrjö Buchert 2009 Sakari Kausto 2009 Matti Latvalahti 2009 Anne Tainio 2009 Sakari Tainio 2009 Marja-Terttu Eskelinen 2010 Helena Rantanen 2010 Heikki Rantanen 2010 Risto Kaario 2012 Mervi Aarnio 2013 Aleksi Bardy 2013 Hannu Hiilo 2013 Jukka Honkimaa 2013 Tuula Liljestrand 2013 Nick Lovelock 2013 Eero Mörä 2013 Kirsti Pohjaväre 2013 Kimmo Pöntiskoski 2013 Juha Tolsa 2013 Stefan Sellergren 2013 Anne Sjöholm 2013 Rina Sundqvist- Rinkinen 2013 Pilvi Vainonen 2013 Heikki Auvinen 2014 Marko Touri 2014 Tapio Saavalainen 2015 Iida Kämäri 2016 Maria Oksa 2016

11 RAKENTAJAMERKKI SPS:n rakentajamerkki on seuran rintamerkki kultaisilla kohokirjaimilla ja kultaisella veneellä sinisellä emalipohjalla ja kultaisella kohoreunalla. Tämä merkki lepää kultaisella tiilimuurilla. Merkkiä reunustaa molemmilla sivuilla laakerinlehvä. Merkin myöntää hallitus seuran toimintaa taloudellisesti huomattavasti tukeneille henkilöille, liikkeille tai yhtymille. T. Auriala 1952 Georg Grandén 1952 Antti Kaipainen 1952 Otto Karme 1952 William Lehtinen 1952 Toivo Lepistö 1952 Vilho Lepistö 1952 Sakari Louhivaara 1952 Veikko Mustonen 1952 Kai Nuortila 1952 K. V. Nurmi 1952 Martti Peltola 1952 Vilho Pohjonen 1952 Pauli Puromies 1952 Osmo Vainikainen 1952 P. H. Zilliacus 1952 A. Wenlin 1952 Otto Vuorio 1952 G. Östman 1952 Pekka Hälvä 1953 Hannes Herrala 1953 Olli Sorjonen 1963 Esko Poltto 1973 Reijo Airos 1976 Pohjola-yhtiöt 1988 Neste 1988 HARRASTUSMERKKI Harrastusmerkit ovat seuraavat: III lk, II lk, I lk ja suuri harrastusmerkki. Merkin on oikeutettu saamaan veneen omistaja, ohjaaja tai miehistön jäsen, joka saman purjehduskauden purjehduskilpailuissa on saavuttanut harrastusmerkkisääntöjen pisteasteikon perusteella tietyn pistemäärän. Eero Holopainen 1988 Yrjö Kuusela 1988 Tauno Väyrynen 1988 Paavo Eskelinen 1992 Juha Auvinen 1993 Jaakko Raito 1993 Matti Rautio 2000 Hannu Sarvanne 2012 Hannu-Ilari Nuotio 2014 Suuri harrastusmerkki: llpo Hänninen 1976 I lk Esko Lehesmaa 1962 Heikki Alho 1964 Timo Korhonen 1964 Raimo Kuivalainen 1964 Stig Haglund 1966 Esko Lehesmaa 1968 Ilpo Hänninen 1969 Pentti Puuperä 1969 Esko Poltto 1970 Heikki Mustonen 1970 Matti Rouhiainen 1970 Kari Hukkataival 1970 Antti Sawo 1971 Matti Rouhiainen 1971 Ilpo Hänninen 1971 Kai Kuusi 1971 Ilpo Hänninen 1972 Antti Sawo 1972 Matti Rouhiainen 1972 Kari Hukkataival 1972 Esko Poltto 1973 Jaakko Salonen

12 II lk Jukka Koskimies 1955 Matti Kuusela 1955 Esko Lehesmaa 1955 Jouko Sundman 1957 Timo Korhonen 1957 Raimo Heino 1957 Erik Suni 1959 Antti Erkkilä 1964 Raimo Ruohola 1964 Antti Santasalo 1964 Risto Holmsten 1968 Kari Hukkataival 1969 Heikki Mustonen 1969 Esko Poltto 1969 Matti Rouhiainen 1969 Antti Sawo 1969 Hannele Liukkonen 1970 Kai Kuusi 1970 Thomas Johanson 1983 Sampsa Korhonen 1983 Ilari Jaakkola 1983 III lk Antti Erkkilä 1956 Raimo Ruohola 1956 Erik Suni 1956 Timo Korhonen 1956 Jouko Sundman 1956 Raimo Kuivalainen 1956 Heikki Alho 1956 Anja Laukkanen 1956 Antti Erkkilä 1957 Erik Suni 1957 Esko Lehesmaa 1957 Leo Ruohonen 1957 Erik Suni 1960 Antti Erkkilä 1963 Raimo Ruohola 1963 Antti Santasalo 1963 Kurt Baarman 1966 Risto Holmsten 1967 Ilpo Hänninen 1968 Kari Hukkataival 1968 Antti Mustonen 1968 Heikki Mustonen 1968 Juha Paasivirta 1968 Esko Poltto 1968 Matti Rouhiainen 1968 Antti Sawo 1968 Kai Kuusi 1969 Hannele Liukkonen 1969 Esko Rautila 1970 Kurt Vesterlund 1971 Aarne Kuusi 1971 Antti Rautio 1971 Markku Tenhunen 1972 Anssi Narvala 1972 Saija Jaakkola 1983 Tuomas Suominen 1983 Matti Ervamaa 2015 Venla Aliklaavu 2016 PURJEHTIJAMERKKI (Aikaisemmin merikuntoisuusmerkki, hyväksytty v. 1926) SPS:n purjehtijamerkki on seuran rintamerkki hopeisilla kohokirjaimilla ja hopeisella veneellä sinisellä emalipohjalla ja hopeisella kohoreunalla. Tämän merkin on oikeutettu lunastamaan itselleen jäsen, joka on vähintään 35 kertaa ottanut osaa purjehduskilpailuihin tai omaa vastaavan merikuntoisuuden. Hallitus kuitenkin päättää tehdyn anomuksen perusteella kussakin tapauksessa tästä oikeudesta. Merkin lunastajien lukuisuuden vuoksi heistä ei ole voitu pitää luetteloa. 10

13 Vera-pokaali Lahjoittanut v Eetu Haapanen SPS:an kuuluvan purjeveneen omistajalle, joka purjehduskauden aikana on hallituksen harkinnan mukaan maineikkaimmin seuraa veneellään edustanut. Kolmesta poikki Hai L 57 Luru, Kullervo Kulmala 1948 Viking L 4 Merihaukka, Yrjö Talsi 1949 Hai L 154 Anu, Mikko Romanoff 1950 Hai L 76 Raija, Lauri Aitokari 1951 Hai L 175 Hai Vei IV, Veikko Lähde 1952 Hai L 113 Helena, Antti Erkkilä M L 11 Eros, Eero Peltonen ,5 m L 11 Esko, Otto Karme 1955 Lightn Tuttemuj, Jukka Koskimies 1956 Lightn Jessica, B. Sandelin 1957 Lightn Jessica, B. Sandelin 1958 Lightn Tuttemuj, Jukka Koskimies 1959 Hai L 113 Helena, Antti Erkkilä 1960 Lightn Piraya, Erik Suni 1961 Lightn Marina, Aimo Hänninen 1962 Lightn Marina, Aimo Hänninen 1963 Kansanvene L 95 Bagatelle, Antti Santasalo 1964 Kansanvene L 95 Bagatelle, Antti Santasalo 1965 Lightn VIB, Alho & Korhonen 1966 Lightn Ariana II, S. & L. Haglund 1967 Lightn Ariana II, S. & L. Haglund 1968 Finn Vigor, Risto Holmsten 1969 Lightn. Oskari II, Pentti Puuperä 1970 Lightn. Oskari II, Pentti Puuperä 1971 Soling Me, Kari Hukkataival 1972 Soling Me, Kari Hukkataival Narttu, M. Rouhiainen 1974 H-vene Karla IV, Jarkko Saarnio 1975 OR L 317 Elisabeth, Yrjö Kaukiainen 1976 Lightn. Aku-Samuli, Antti Ruuskanen 1977 Lightn. Charlie Brown, Antti Ruuskanen 1978 OR L 1001 Senta, Vesa Nurmi & Pekka Lavinkoski 1979 Lightning Olga, Pentti Puuperä, omaksi 11

14 Uusi Veera SPS:an kuuluvalle purjehtijalle, joka purjehduskauden aikana on hallituksen harkinnan mukaan maineikkaimmin seuraa purjehduskilpailuissa edustanut. Kolmesta poikki Jussi Pohjaväre (optimisti) 1981 Matti Härkönen (1/2 ton) 1982 Matti Härkönen (1/2 ton) 1983 Petri Leksis & Kimmo Lautanen (505) 1984 Thomas Johanson (optimisti) 1985 Petri Leksis & Kimmo Lautanen (505) 1986 Jussi Pohjaväre & P. Loikkanen, M (470) 1987 Jyrki Taiminen (E-jolla) 1988 Jyrki Taiminen (E-jolla) 1989 Thomas Johanson (E-jolla) 1990 Thomas Johanson (E-jolla) 1991 Jyrki Taiminen (E-jolla), omaksi Kunnallisneuvos Nestori L. Eskolan malja SPS:an kuuluvalle purjehtijalle, joka purjehduskauden aikana on hallituksen harkinnan mukaan maineikkaimmin seuraa purjehduskilpailuissa edustanut. Ikuisesti kiertävä Thomas Johanson (Laser) 2000 Thomas Johanson & Jyrki Järvi 1993 Thomas Johanson (Laser) 2001 Jyrki Taiminen 1994 Thomas Johanson (Laser) 2002 Jyrki Taiminen 1995 Matti Härkönen 2003 Jyrki Taiminen 1996 Thomas Johanson 2004 Heikki Soininen 1997 Matti Härkönen 2005 Ilmari Kuusi 1998 Thomas Johanson 2006 Ilmari Kuusi 1999 Ilpo Hänninen Kommodori Pentti Heikkilän kiertopalkinto matkapurjehdukseen Lahjoittanut v vuorineuvos Pentti Heikkilä. Jaetaan hakemuksesta SPS:an kuuluvan purjeveneen omistajalle, jonka veneen purjehduskauden aikaisten matkapurjehdusten yhteenlaskettujen meripeninkulmien summa tarkastettavaksi jätetyn pursipäiväkirjan mukaan on suurin. Ikuisesti kiertävä Hai L 136 Hai-Vei III, Urho Meriluoto 1954 Margareta, Pentti Heikkilä 1955 Hai L 136 Hai-Vei III, Erik Ahonius ei jaettu 1958 Myrskytuuli, Eino Antinoja 1959 Edit, Kalervo Kokko ei jaettu 1962 Margareta, Suomalaisen Normaalilyseon Partiopojat 12

15 1963 Margareta, Suomalaisen Normaalilyseon Partiopojat ei jaettu 1966 KR L 59 Aurora, Pauli Lehti 1969 A L 28 Elise, Antti Erkkilä 1970 ei jaettu 1971 Esmeralda, Antti Erkkilä 1972 Tavi, Kurt Vesterlund 1973 Esmeralda, Antti Erkkilä 1974 Maru Rere, Kari Linna 1975 Natina, Torsten Janzon 1976 Hornari, Aimo Hänninen & Matti Tanner 1977 Fågel Blå, Kauko Nevalainen 1978 Hornari, Aimo Hänninen & Matti Tanner 1979 Heidi, Markku Siljamäki 1980 Fågel Blå, Kauko Nevalainen 1981 White Lady, Veikko Hautanen 1982 Hornari, Aimo Hänninen 1983 Tykhe, J. Mantovaara 1984 Fågel Blå, K. Nevalainen 1985 Spica II, J. Salminen 1986 Spica II, J. Salminen 1987 Spica II, J. Salminen 1988 Heily, Matti Rajala 1989 Antero Molander 1990 Antero Molander 1991 Ad Hoc, Antero Molander 1992 Daughter of Baltic, Ismo Nikola 1993 Malla, Niilo Mikkonen 1993 El-lu, Raimo Ruohola 1994 Vela, Jaakko Raito 1995 Vahine II, Esko Poltto 1996 Vahine II, Esko Poltto 1997 Canace, Veikko Hautanen 1998 El-lu, Raimo Ruohola 1999 Vela, Jaakko Raito 2000 Matuska, Boris Galkin 2001 Belinda III, Usko Ilvonen 2001 Belinda III, Usko Ilvonen 2002 Matuska, Boris Galkin 2003 Calicutta, Tom Liljestrand 2004 Georg Gebhard 2005 Vela, Jaakko Raito 2006 Vela, Jaakko Raito 2007 Vela, Jaakko Raito 2008 Satulunni, Olli Herva 2009 Matuska, Boris Galkin 2010 Canace, Veikko Hautanen 2011 Canace, Veikko Hautanen 2012 Noppa, Rainer Korhonen 2013 Vela, Jaakko Raito 2014 Vela, Jaakko Raito 2015 Melian, Kimmo Pöntiskoski 2016 Canace, Veikko Hautanen Merikarhujen plaketti matkapurjehdukseen Lahjoittanut Merikarhut ry SPS:n 75-vuotisjuhlissa jaettavaksi vuoden matkapurjehtijalle. Ansioina on otettu huo mioon omakohtaisen osallistumisen lisäksi panokset SPS:n matkapurjehdustoiminnan edistämiseksi. Kiersi SPS:n 100-vuotisjuhliin v asti, jolloin se luovutettiin pysyvästi sille SPS:n jäsenelle, joka oli 25-vuotiskaudella merkittävimmin vaikuttanut matkapurjehdustoiminnan edistämiseen Suomessa sekä aktiivisena matkapurjehtijana että matkapurjehduksen kehittäjänä Esko Poltto 1993 Tuure Korhonen 1993 Jorma Paasonen 1994 Otto ja Leena Jaakonmäki sekä Ville Erkkilä 1995 Niilo Mikkonen 1996 Kai Torvi 1997 Kai Torvi 1998 Kai Torvi 1999 Esko Poltto 2000 Raimo Ruohola 2001 Jaakko Raito 2002 Yrjö Kuusela 2003 Riitta ja Reijo Jallinoja 13

16 2004 Veikko Hautanen 2005 Tom Liljestrand 2006 Helena Markkanen 2011 Jukka Honkimaa 2012 Tom Liljestrand ja Markku Auvinen 2013 Jaakko Raito, omaksi Torsten Janzon -palkinto Torsten Janzon, ( ) oli legendaarinen mies, joka Sassa-nimisillä soutuveneillä tai kanooteilla liikkui ympäri Itämerta ja Euroopan vesireittejä nähden yhteensä 800 Euroopan kaupunkia. Hänellä oli vasemmassa kädessään vain peukalo ja etusormi, joten hän saattoi vain huovata, ei soutaa. Hän oli muutenkin monien sairauksien runtelema mies, mutta ei arkaillut lähteä varhain keväällä jäiden sekaan. Matkoilla karttojen virkaa toimittivat Euroopan autokartta ja ilmakuvapostikortit, joiden avulla hän pystyi riittävän hyvin selvittämään satamapaikat. Torsten Janzon -palkinto jaetaan henkilölle, joka on mitään pelkäämättä luonnonvoimia uhmaten purjehtinut vaikeissakin olosuhteissa tai joka muutoin on toiminut ennakkoluulottomasti merenkulun jollakin osa-alueella. Henkilön tulee olla massasta erottuva, mutta vaatimaton persoona. Palkitsemisen tulee perustua henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, ei maileihin tai kilpailuvoittoihin Ossi Leppämäki 1989 Hannele, Emma, Veera Andersson 1992 Heimo Penttinen, Ulla Eloranta 1995 Helena Erkkilä-Leskinen 1998 Seikku Paunonen 2000 Olavi Eriksson 2003 Pekka Taiminen 2004 Georg Gebhard 2005 Hannu-Ilari Nuotio 2006 Juha Paananen 2007 Pertti Saares 2008 Yrjö Rossi 2011 Yrjö Buchert 2012 Paavo Eskelinen 2013 Mika Ervast 2014 Rainer Korhonen 2015 Kimmo Pöntiskoski Vuoden juniori -pokaali Lahjoittanut HTPS SPS:n 75-vuotisjuhlissa v jaettavaksi junioritoimikunnan päätöksellä juniorille, joka aktiivisella toiminnallaan on osoittanut esimerkillistä juniorihenkeä Ilmari Kuusi 1993 Thorsten Abel 1993 Ville Wäänänen 1994 Ilmari Kuusi 2000 Maria Oksa 2001 Heikki Soininen 2002 Maria Oksa 2003 Lauri Virtanen 2004 Maria Oksa 2005 Maria Oksa 2006 Joel Kanervo 2012 Ilse Kavonius 2016 Fiia Kämäri 14

17 Klubitoimikunnan kiertopalkinto, Lea Ignatiuksen grafiikanlehti Poukama Lahjoittanut SPS:n Nicetoimikunta Luovutettu vuosikokouksessa toimikunnan esi tyksen mukaan naiselle tai tytölle, joka on edellisen toimintakauden kuluessa edustanut seuraa maineikkaalla tavalla purjehduksessa tai on seuratoiminnassa osoittanut poikkeuksellista aktiivisuutta ja valmiutta edistää yleistä viihtyvyyttä. Edellytyksenä palkinnon saamiselle on ollut, että saaja on luvannut alkavan toimikauden aikana osallistua toimikunnan työskentelyyn Satu Lehesmaa 1993 Ulla Eloranta 1994 Eeva Kuusela 2010 Helena Markkanen 2012 Marja-Terttu Eskelinen 2013 Laila Riekkinen, omaksi Jykän Pytty 1992 Eino Laitinen 2001 Lauri Virtanen 2002 Tuomas Talvitie 2015 Venla Aliklaavu Lahjoittanut Jyrki Taiminen v optaripurjehtijoiden parhaan nousijan palkinnoksi. Huoltopikari Annetaan henkilölle, joka on vaivojaan säästämättä huomattavasti vaikuttanut seuran omaisuuden, kiinteän tai irtaimen, kunnossapitoon ja huoltoon Lauri Tanskanen 1997 Hannu Sarvanne 1998 Olli Leskinen 1999 Pekka Markkanen 2000 Matti Rautio 2001 Ari Aro 2002 Paavo Eskelinen 2003 Paavo Eskelinen ja Pekka Markkanen 2004 Yrjö Kuusela 2005 Seppo Mäkinen 2006 Pekka Markkanen 2007 Mikko Lanki 2008 Kai Torvi 2009 Pertti Saares 2010 Outi Ojala 2011 Hannu Sarvanne 2012 Seppo Mäkinen 2013 Toni Oja 2014 Juha Auvinen 15

18 Olympiamalja Olympiamalja on entinen Uusi Veera, jonka Jyrki Taiminen on saanut omaksi ja luovuttanut uudelleen kiertoon vuonna 2000, jolloin Thomas Johanson voitti 49er-luokassa olympiakultaa Jyrki Järven kanssa. Malja jaetaan Olympiamaljakisaan osallistuneelle SPS:n kevytvenepurjehtijalle kilpailun jälkeisessä palkintojenjakotilaisuudessa junioritoimikunnan ja kilpailutoimikunnan päätöksellä. Malja on ikuisesti kiertävä. Olympiamaljakisa on eri kevytveneluokkien seuramestaruuskilpailu, joka pidetään Thomas Johansonin ja Jyrki Järven olympiavoiton kunniaksi Maria Oksa 2002 Teo Mattila 2003 Ilmari Pekkala 2004 Maria Oksa 2005 Henri Bryk 2007 Veera Andersson Egon Pylpyrä Egon Pylpyrän alkuperä: Ahvenanmaalainen windjammer. Se jaetaan syyskokouksessa sille seuran veneelle/venekunnalle/jäsenelle, joka on vapaasta tahdostaan tai puolipakosta näkyvimmin ylläpitänyt, edistänyt tai puolustanut puuveneilyä/puuveneaatetta Suomalaisessa Pursiseurassa. Hallitus päättää asiaa ymmärtävän jäsenistön ehdotusten perusteella, kenelle palkinto kunakin vuonna jaetaan. Ikuisesti kiertävä. Lahjoittanut vuonna 2001 s/y Ämmärukan miehistö: Sämppy, Annu, Satu, Piia ja Kati Lehesmaa Konservointi: Hannu Sarvanne 2001 Hannu-Ilari Nuotio 2002 Yrjö Buchert 2003 Ossi Leppämäki 2004 Juha Paananen 2005 Risto Kaario 2006 Matti Rautio 2008 Risto Kaario 2009 Antti Aliklaavu 2011 Antti Aliklaavu 2012 Kari Linna 2013 Hannu-Ilari Nuotio 2014 Ravil Asis 2015 Tapio Saavalainen Vuoden kevytveneilijä -palkinto Myönnetään SPS:n jäsenelle, joka hallituksen harkinnan mukaan on purjehduskauden aikana joko esimerkillisellä purjehdustoiminnalla tai purjehduksen tukijana merkittävimmin edistänyt seuran kevytvenepurjehdusta. Myönnetty 1. kerran vuonna Hannu Sarvanne 2005 Henri Bryk 2006 Pekka Taiminen 2011 Jyrki Taiminen 2012 Pekka Taiminen 2014 Laura Björk 16

19 Toivo Sohlbergin palkinto Tehtailija Toivo Sohlbergin v lahjoittama Rouva Sanni Sohlbergin Kiertopokaali nopeakulkuisten matkavenheiden kehittämistä varten. Nykyinen pokaali korvaa v Nihdin tulipalossa tuhoutuneen alkuperäisen pokaalin. Jaetaan kauden aikaisista merkittävistä ansioista hallituksen harkinnan mukaan. Vanha kippari Lahjoittanut 100-vuotisjuhlavuonna 2013 Eila Ilenius-Poltto. Kier topalkinnon saaja nimetään Esko Polton mukaan Vuoden Eskoksi Leo Norja 2014 Outi Ojala 2015 Markku Siljamäki 2008 Sakari Kausto 2011 Kilpailulautakunta 2012 Anneli Markovaara JOUKO LINDGREN OY Vuosien kokemuksella pidämme huolta veneestäsi Hernesaarenranta 13 B, Helsinki puh , fax

20 Toimintakertomus 2016 Hyväksytty kevätkokouksessa KOMMODORIN KATSAUS Vuosi 2016 oli seurassamme aktiivisen harrastustoiminnan vuosi. Saimme nyt junioritoiminnan hyvin käyntiin, osallistuimme kilpailuihin, järjestimme kaksi eskaaderia ja paljon asiapitoisia ja samalla hauskoja yhteiseen harrastukseemme liittyviä tapahtumia. Tarkensimme edelleen taloudenpitoa. Viime vuonna keskityimme laskutuksen täsmällisyyteen ja saatavien perintään. Taloutemme vahvistui vuoden 2016 aikana ja tulevalle kaudelle ja kausille on luotu vakaa taloudellinen pohja. Osoitimme aktiivisuutta Suomalaiselle Pursiseuralle ominaisella tavalla kaikilla osa-alueillamme. Klubitoimikunnan järjesti rikasta ohjelmaa jäsenistölle läpi vuoden, joten mahdollisuuksia yhteisiin tapaamisiin riitti kaikille niin kesällä kuin talvellakin. Telakan ja sataman täyttöaste on todella korkea. Telakkaryhmä tarkistutti nosturin ja sen todettiin olevan edelleen hyvässä kunnossa. Seura sai viimein odotetun klubitilan käyttöönsä. Korjasimme rakennuksia tarpeen mukaan. Sirpalesaaren saunan vanha sisusta purettiin ja se jäi odottamaan tulevan kevään uudistusta. Suomalainen Pursiseura harrasti monimuotoisesti. Vajassa työstettiin klassikkoveneitä lähes vuoden ympäri, purjehduskilpailuja järjestettiin ja niihin osallistuttiin ahkerasti. Matkapurjehtijat tekivät perinteisen Tågistapaamisensa lomakauden jälkeen ja uutena tapahtumana järjestettiin eskaaderi Prangliin. Haastava keli tosin tällä kertaa karsi osallistujia. Juniorityöhön saatiin ihan uusi vaihde päälle ja täysiä jollakursseja järjestettiin kaksi, yksi kesäkuussa ja toinen elokuussa. Junioritoiminnan uudeksi muodoksi ideoitiin hankittavaksi oma klassikkovene, jonka ympärille kerätään ryhmä junnuja oppimaan paitsi purjehdusta, myös osallistumaan veneen ylläpitoon ja jos rahkeita riittää, myös kilpailemaan veneellä. Olemme onnistuneet määrätietoisella työllä luomaan entistä paremman hallintotavan, jossa keskeisimpinä elementteinä ovat avoin tiedotus ja dialogi kaikkien seuran tahojen ja koko jäsenistön kanssa sekä toisaalta tarkka sääntöjen mukainen päätöksenteko ja yhdenmukaisuuden vaaliminen. Onnistuneen tiedottamisen ehkä tärkeimpinä kanavina toimivat nettisivumme ja toki Pursi-lehti monipuolisine artikkeleineen. Nettisivujen lisäksi epävirallisemmaksi aktiiviseksi kanavaksi on muodostunut Facebook, jonne päivittyy kuvamateriaalia ja lyhyttarinoita tapahtumista. Syyskokouksessa hallitustyöstä pois jäivät Rina Sundqvist-Rinkinen ja Tapio Kallasjoki. Kiitos Rinalle ja Tapiolle ansiokkaasta työstänne seuran hyväksi. Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Henri Havulinna, Janne Härkönen ja Matti Rautio. 18

21 Viime vuonna osallistuimme Herne saari- keskusteluun ja toimme esiin oman kannanottomme silloiseen kaavaehdotukseen. Nyt kun kaava on vahvistettu ja rakennustyöt ovat alkaneet, voimme todeta, että saimme äänemme kuuluville ja uusi kaava noudattaa myös meidän kannanottomme linjauksia. Loppuvuodesta käynnistyi Merisataman alueen kaavoitus ja sitä varten perustimme työryhmän työstämään Suomalaisen Pursi seuran ehdotusta meille todella tärkeään kaavamuutokseen. Yhteistyö kaupunkisuunnitteluviraston kanssa käynnistettiin hyvissä ajoin viime vuonna. Nyt voimme kääntää katseet uuteen kauteen ja tasapainoisesti kehittää sekä pursiseuramme harrastustoimintaa että hallinnollisia asioita. Toivotan koko jäsenistölle antoisaa purjehduskautta Jukka Honkimaa kommodori TALOUS JA HALLINTO Vuosi 2016 oli talouden hoidon osalta yllätyksetön ja suurimmat muutokset taloudenhallinnan puolella liittyivät muutoksiin toimiston hoidossa. Keväällä 2016 yhteistyö toimistoa hoitaneen Priimus Oy:n kanssa päättyi ja toimistoa hoiti muutaman kuukauden menestyksellisesti Satu Lehesmaa. Satun ansiosta siirtymäajasta selvittiin erinomaisesti. Syksyllä toimistonhoitajaksi palkattiin Merja Pynnä, ja hän jatkaa toistaiseksi voimassaolevalla työsopimuksella. Koska seuralla on ollut merkittävä määrä varsin paljon myöhässä olevia saatavia, laskujen perintää alettiin tehostaa loppuvuodesta Seura teki saatavien perinnästä sopimuksen Intrum Justitian kanssa, ja tehostettu perintä on jo tuottanutkin tuloksia. Yhteistyötä Intrum Justitian kanssa jatketaan ja tällä pyrimme siihen, että maksamattomien laskujen taso saataisiin pysymään alhaisena. Tässä vaiheessa on myös syytä huomauttaa, että kaikista niistä jäsenyyteen liittyvistä asioista, joihin liittyy maksusitoumuksia, tulee ilmoittaa seuran toimistoon kirjallisesti. Taloudellisesti vuosi 2016 oli yllätyksetön. Asetetuissa budjettiraameissa pysyttiin hyvin. Vuoden 2016 kokonaisliikevaihdoksi tuli n E, kun mukaan lasketaan varainhankinta, joka käytännössä tarkoittaa jäsenmaksuja. Liikevaihto jäi n E edellisvuodesta. Tähän ei ole yksittäistä suurempaa tekijää, vaan ero syntyi muutoksista useammalla taholla. Suurin yksittäinen tekijä laskeneeseen liikevaihtoon on kirjausperiaatteisiin liittyvä. Vuoden 2015 liikevaihto Sirpalesaaresta oli n euroa, kun vuodelle 2016 kirjattiin liikevaihtoa n euroa. Tähän kuitenkin liittyy se, että samaan aikaan Sirpalesaareen liittyvät kulut laskivat eurosta euroon ja näin ollen ylijäämä kasvoi euroon viime vuoden euron tappiosta. Tilikauden ylijäämä oli n E ja kun huomioidaan melko korkeat poistot (n E), niin kassavirraksi tuli euroa, joka on erittäin hyvä tulos. Vuoden 2016 taseessa rahat ja pankkisaamiset olivatkin n E ja kun tähän huomioidaan vielä n E lyhytaikaisia saamisia, niin voidaan todeta, että vuosi 2016 antoi hyvät pohjat vuodelle

22 Seuran toiminnoista kaikki muut paitsi tiedotus ja liikennöintitoiminta ovat kannattavia. Telakkatoiminta tuotti n E voittoa siitäkin huolimatta, että 2016 tilinpäätöksessä telakkaporukan palkat on nyt kohdistettu telakkatoiminnan kuluiksi. Venepaikka- ja laituritoiminta tuottivat lähes E voittoa, joka on samalla tasolla edellisten vuosien kanssa, joka on tietysti ilmeistä koska sataman käyttöaste on korkea. Ilolla voidaan todeta myös, että klubitoimikunta onnistui kasvattamaan tulojaan yli 50 % päätyen euron summaan. Varsinainen toiminta (ei sisällä jäsenmaksuja) oli kokonaisuutena n euroa plussalla, ja vaikka tulot hiukan laskivat, niin myös kulupuolella tehtiin säästöjä. Liikennöintitoiminnan siirtyminen pois seuralta aiheuttaa kirjapidollisesti n euron aleneman liikevaihdossa, mutta on hyvä muistaa, että aiemminkaan liikennöintitoiminta ei ollut kannattavaa vaan se kustansi itsensä. Siirtämällä toiminta pois seuralta säästetään turhia kuluja, jotka liittyvät esim. kausikorttimaksujen tilittämiseen. Kaudella 2016 aloitettuja toimenpiteitä maksujen perimiseksi jatketaan edelleen vuoden 2017 aikana, ja toivottavasti lähivuosina päästään siihen, että saatavien määrä pysyy kontrollissa. Vuoden 2017 aikana joudutaan ehkä tarkistamaan toimiston toimintaperiaatteita, mutta jos näihin tulee muutoksia, jäseniä tiedotetaan asiasta hyvissä ajoin. Kaiken kaikkiaan vuosi 2016 oli talouden puolesta hyvä, mikä helpottaa vuodelle 2017 suunniteltujen perusparannusten toteuttamista, Niihin kuuluvat mm. venevajan katon maalaaminen ja mahdollinen laitureiden valaisinten uusiminen. Hallituksen jäseninä ovat kaudella 2016 toimineet: Jukka Honkimaa, kommodori, sidosryhmät, sopimusasiat Hannu-Ilari Nuotio, varakommodori, telakkavaja, kiinteistöt, talkoot Pilvi Vainonen, varakommodori, tiedotus, hallituksen sihteeri, juniori- ja kilpailutoiminta Tuomas Aarnio, ympäristöasiat, matkapurjehdus Tapio Kallasjoki, telakka ja satamat Turkka Keinonen, katsastus, vartiointi Pekka Hilden, talous, toimisto ja hankinnat, IT Maria Oksa, kilpailupäällikkö, junioritoiminta Rina Sundqvist-Rinkinen, klubitoiminta Petri Wilska, palkitseminen, juniori- ja kilpailutoiminta Hallitus kokoontui 12 kertaa. Yhdistyksen kokouksia pidettiin sääntömääräiset kevätkokous ja syyskokous Jäsenmäärä oli yhteensä 456 ( ), josta 182 (165) vakinaisia jäseniä, 9 (10) kunniajäseniä, 239 (246) vuosijäseniä, 9 (11) junioreita ja 26 (28) opiskelijajäseniä. SATAMA JA TELAKKA Kuluneella kaudella sataman ja telakan täyttöaste on hyvä eli paikat olivat käytössä. Kysyntää lisäpaikolle olisi ollut. Torninosturille tehtiin määräaikaistarkastus ja sen todettiin olevan kunnossa. Seuraava tarkastus on 10 vuoden kuluttua. Normaalia huoltoa laite toki tarvitsee jatkossakin. Timo Johansson suoritti nosturin kuljettamiseen tarvittavan koulutuksen, mikä lisää joustavuutta nostoissa. 1-ponttonin vaihto aloitettiin viime 20

23 kaudella viemällä vanha ponttoni pois. Uusi asennetaan paikoilleen keväällä. Ponttonit ovat Helsingin kaupungin omistuksessa. Sirpalesaaren lipputangon kunnostus tehtiin pääsääntöisesti telakkaporukan voimin. Masto kaadettiin ja maalattiin, ja harukset ja köysistö uusittiin ennen purjehduskauden avausta. SPV:n rekisterin mukaan SPS:lla oli 2016 rekisteröityinä 194 venettä, joista 23 moottoriveneitä, 164 purjeveneitä ja 7 kevytveneitä. KIINTEISTÖT JA TALKOOT Sirpalesaaren kesävesien avaamis- (kesällä) ja sulkemisproseduureja (syksyllä) kartoitettiin, niin että seuralle muodostuu pikkuhiljaa tietämys niiden olemuksesta. Asiasta erityinen kiitos Laitisen Pekalle. Lähestyvän lämpimän kauden yllyttämät Sirpalesaaren kasvustot ovat villiintyneet niin, että ne ovat alkaneet uhata sähkö- ja viestiverkkojen olemassa oloa. Tilannetta kartoitettiin syksyllä, ja puitten alle pyritään saamaan moottorisahaa vuonna Asia vaatii yhteistyötä eri osapuolien kanssa. Rakennukset Venevaja Vajan koillispäädyn oviaukon uutta rakennetta maalattiin talkoissa. Työt jatkuvat. Rivitalot Rivitalo 2:en edellisenä syksynä tehty klubitila viimeisteltiin (vesien painekokeet, kalusteiden saumojen tiivistys), ja klubi voitiin ottaa käyttöön kokonaisuudessaan. Rivitalon lukitusta ajanmukaistettiin tehtyjen tilamuutosten johdosta. Työtä jatketaan ensi kaudella. Rivitalojen vesikourujen ja rännien olemusta (tai oikeammin sanottuna olemattomuutta) kartoitettiin syystalkoissa em. järjestelmien kuntoon saamiseksi. Rivitalo 5:n saunan lauteet ja sisäverhouk set purettiin syystalkoissa, koska niiden elinkaari on ollut järjellisen käyttöiän lopussa jo ajat sitten. Samalla rakenteiden kuntoa ja olemusta tutkittiin ja mitattiin uusien verhousten rakentamiseksi. Saunan runko jätettiin kuivuman talveksi ja työt jatkuvat keväällä Rivitalo 5:n ulkopuolelle kaavailtu astianpesupaikka (viemäröity sellainen) eteni kesän aikana erään seuran jäsenen tarkkaavaisuuden johdosta, sillä hanke sai rst-pesupöydän. Vaikka pesupaikkaa on jäsenkunnan taholta sieltä täältä toivuttu, se odottaa edelleen toteutumistaan. Tågholmen Tågholmenin tiskipaikan kattaminen eteni viime vuonna siten, että Eskelisen Paavo taitavana suunnittelijana muokkasi alustavan ehdotuksen toteutettavaksi elementtirakenteisena. Nyt katos voidaan tehdä Sirpalesaaressa osina niin, että se on Nihdillä vietävissä perille ja siellä koottavissa valmiiksi katokseksi. Tiskipaikka joudutaan muutama vaaksa siirtämään, niin että vieressä oleva mänty saa kasvaa vapaasti. Talkoot Kevättalkoot pidettiin perinteisesti maanantai-iltana. Työohjelmassa oli normaalien kausitöiden (telakkapukkien siirto, saaren siivousta, mäntyjen lannoitusta ym.) lisäksi myös erilaisia yksittäisiä seuran ja saaren hyväksi tehtyjä töitä. Myös osanotto oli 21

24 kiitettävä, talkoolaisia oli töissä tavanomaisen runsaasti, kuten kevättalkoissa on aina tapana ollut. Syystalkoot pidettiin maanantaina 5.9. Osanottajia oli (normaalin käytännön mukaisesti) vähemmän kuin keväällä, mutta silti ilahduttavan runsaasti. Jäsenkuntaa osallistui monipuolisiin töihin SPS:n ja Sirpalesaaren hyväksi. Vanhan käytännön mukaisesti osa töistä oli kausiluonteisia (telakointituet ulos vajasta kentälle yms.) ja osa kertaluonteisia perusparannus-, korjaus- ja ylläpitotöitä. Aikaisempaa enemmän osa töistä sovittiin ao. tekijöiden kanssa jo ennakolta, mikä tehosti toimintaa. Asiaa tullaan jatkossa edelleen kehittämään, ja toivotaan myös jäsenten aktiivisuutta asiassa. Kiitokset kaikille talkoolaisille ja tervetuloa taas tulevan kesäkuun alussa uudelleen. YMPÄRISTÖASIAT Sirpalesaaressa siirryttiin kilpailutuksen jälkeen käyttämään Fortumin vesisähköä, joka osoittautui kasvihuonekaasuja tuottamattomista tavoista edullisimmaksi. Tapio Kallasjoen opastamana Ammattikorkeakoulu Metropolian sähköalan opiskelijat tekivät oppilastyönä selvityksen siitä, missä määrin Sirpalesaaressa olisi kannattavaa siirtyä omaan uusiutuvan energian tuotantoon. Selvitys tehtiin erikseen aurinko- ja erikseen tuulienergiasta. Selvityksen perusteella ainakin sähkön tuotanto aurinkopaneeleilla olisi harkinnanarvoinen asia. Päätöksenteko asiassa siirtyi vuodelle Telakkakentällä alettiin taas syyskuussa kerätä sekajätteitä. Keräystä ei jostain tuntemattomasta syystä ollut alkukaudesta tilattu. Tämä oli johtanut jossain määrin asiattomaan ravintolan jäteastioiden käyttöön alkukauden aikana. Talkoiden aikana kerättiin tavanomaiset neljä lavallista saaressa syntynyttä metalli-, puu-, ja muovijätettä sekä risuja. Saaressa muodostuu jätettä paitsi telakkatoiminnassa, myös erilaisissa kiinteistönhoito- ja kunnostustöissä. Telakoitsijat ja venepaikan haltijat huolehtivat seuran sääntöjen mukaisesti itse sekä vaaralliset jätteensä että muut jätteensä. Jätehuolto-ohjeita annettiin syksyllä seuran verkkosivuilla. Hallitus teki syyskuun alkupuolella kenttäkatselmuksen saaressa, erityisesti marinarakennuksen ja vajarakennuksen ympäristössä. Katselmuksen aikana kirjattiin ne kohdat ja paikat, jotka edellyttävät kohentamista. Tällaisia ovat mm. kaatumisvaarassa olevat puut ja sähköpylväät, epäsiistit alueet ja siellä täällä olevat hylätyt, erityisesti merenkulkuun ja telakointiin liittyvät rojut. Veneiden pohjan puhdistamisessa syntyvä maalijäte otettiin telakkakentällä varsin yleisesti talteen, eikä se päässyt pilaamaan maaperää. MATKAPURJEHDUS Seura järjesti jäsenilleen kaksi eskaaderipurjehdusta, Tallinnan koillispuolella sijaitsevaan Prangliin kesäkuun viimeisenä viikonloppuna ja seuran tukikohtasaareen Tågholmeniin elokuun lopussa. Prangli-eskaaderiin oli lähdössä useita veneitä, mutta kovan tuulen varoitus sai useimmat jäämään satamaan. Matkalle lähti kaksi venettä, joista toinen kääntyi takaisin teknisten ongelmien takia. Perille pääsi s/y Chelina nauttimaan saaren ihastuttavasta tunnelmasta. Tågis-eskaaderi purjehdittiin Suurin osa saapui paikalle jo 22

25 perjantaina, sillä lauantaille oli luvattu kovaa tuulta. Pari uskaliasta venekuntaa saapui kuitenkin lauantain puolella nauttimaan eskaaderista. Laituri olikin viimeistä paikkaa myöten täynnä ja eskaaderin ohjelma noudatti perinteitä: kommodorin tervehdys, tikkakilpailu (naisten sarjan voittaja Anna Keto-Tokoi ja miesten sarjan voittaja Aki Rinkinen), sauna, lasten aarteenetsintäkilpailu sekä jo perinteeksi muodostunut eskaaderinäytelmä ja illan pimetessä lettutarjoilu. Tämänkertainen eskaaderinäytelmä oli Volter Kiven Alastalon Salissa -romaanista luku Albatrossin tarina. Sen esitti perinteiseen tapaan Eskaaderiteatteri = paikalla olleet henkilöt. TÅGHOLMEN Tågholmen on palvellut seuran jäseniä erinomaisena saaritukikohtana edellisten vuosien tapaan. Tågholmenia ovat isännöineet Markku Auvinen ja Tom Liljestrand. Tågholmenin kävijämäärä on kehittynyt viime vuosina seuraavasti (vieraskirja on edelleen Tågiksessa eikä vuoden 2016 kävijätietoja saada ennen kauden 2017 ensimmäistä vierailua): Vuosi Eri veneitä Käyntikertoja Henkilöyöpymisiä KILPAILUTOIMINTA Kilpailutoiminnan osalta SPS oli aktiivisesti esillä sekä kilpailujärjestelyjen että kilpailevien veneiden kautta. Kilpailujärjestelyiden osalta kauden kohokohta oli RS:X-purjelautaluokan EM-kilpailut , joihin osallistui noin 200 purjelautailijaa. Kilpailun järjestelyistä vastasi Helsinki Sail Racing Management (HSRM). HSRM:n jäsenenä SPS oli tietenkin mukana jo tapahtuman suunnittelussa ja koordinoinnissa. Itse kilpailun aikana SPS:n kilpailulautakuntalaiset urakoivat nuorten radalla. Kilpailukeskus sijaitsi Hernesaaressa ja purjehdukset käytiin kahdella radalla C-rata-alueella. Kilpailut saatiin vietyä ansiokkaasti päätökseen, vaikka tuulen puute, shiftaileva tuuli ja sumu välillä viivästyttikin ohjelmaa. Kilpailuohjelmaan kuului myös osallistuminen junioripurjehduksen suurtapahtuma Down Town Sailing Weekin järjestelyihin yhteistyössä HSS:n kanssa sekä samaan konseptiin kuuluvan Optimistijollien Kadettisarjan kilpailun järjestelyihin Heinäkuun alussa oli puolestaan vuorossa perinteinen Helsinki Regatta yhteistyössä muiden HSRM:n jäsenseurojen kanssa. Helsinki Regatta osui osittain päällekkäin RS:X EM-kilpailujen kanssa, mutta SPS:n osalta osaavaa ratahenkilökuntaa riitti molempiin tapahtumiin. Helsinki Regatassa SPS vastasi yhteistyössä NJK:n, HTPS:n, M:n ja HSS:n kanssa köliveneradasta. Kilpailujen päällekkäisyyden takia kaikki köliveneluokat olivat poikkeuksellisesti samalla rata-alueella. Vauhtia ja nopeita tilanteita siis riitti. Syyskuussa oli vielä vuorossa X- 99-luokan kauden päättävä rankingkilpailu ja tähän perään 23

26 SPS:n seuramestaruuskilpailu Olympiamalja X-99-kilpailuun saatiin lähtölinjalle vain kolme venettä, mutta tiukkoja tilanteita radalle saatiin silti. Kilpailun voiton nappasi oman seuramme s/y Nautilus. Olympiamaljan osalta toiveissa oli tuplata edellisen vuoden osallistujamäärä ja tämä toteutuikin, kun saaristorataa lähti kiertämään kuusi venekuntaa takaaajolähdöllä. Ensimmäisenä maalilinjan ylitti Filou (kipparina P. Ervamaa) noin kolmen ja puolen minuutin erolla seuraavaan veneeseen. Edellisen vuoden jännitysnäytelmää aivan maalilinjan tuntumassa ei siis nähty, mutta hienoja hetkiä ja iloista tunnelmaa kilpailu kuitenkin tarjoili. Olympiamaljan tulokset: 1. s/y Filou, Pekka Ervamaa 2. s/y Mimi, Slava Ridal 3. s/y Emzia, Antti Aliklaavu 4. s/y Cosa Nostra, Kai Kuusi 5. s/y Lotta, Laura Määttänen 6. s/y Morgana, Pilvi Vainonen Kilpailuedustuksen osalta SPS:n venekunnat toivat kotiin joukon hienoja sijoituksia. Tässä muutama poiminta: s/y Hertta Ässä, Anssi Narvala: H-vene MM, 34. sija s/y Nautilus, Sakari Kausto: X-99-rankingsarjan voitto (R1: 2. sija, R2: 2. sija, R3: 1. sija, R4: 1. sija) s/y Donna, Markku Auvinen: Emäsalon lenkki, 1. sija (LYS 2), Suursaari Race, 1. sija (LYS 3), Helsinki Tallinna Race 2. sija (LYS 3) Kilpailulautakunnassa toimivat: Joel Kanervo, Sakari Kausto, Satu Lehesmaa, Maria Oksa, Kimmo Pöntiskoski, Pekka Taiminen, Mauri Utriainen, Pilvi Vainonen ja Petri Wilska. Lisäksi tuomareina toimivat: Antti Aliklaavu ja Petri Tuominen. JUNIORI- JA KEVYT- VENETOIMINTA Junioritoiminnan suunnittelusta vastasi junioritoimikunta, joka kokoontui talvikauden aikana kaksi kertaa ideoimaan toimintamuotoja. Toiminnan suunnittelussa ja markkinoinnissa tehtiin yhteistyötä meripartiolippukunta Korven Koukkaajien kanssa. Varsinainen toiminta käynnistyi upeasti alkukesästä optimistijollakurssilla. Kurssi toteutettiin iltakurssina (neljä iltaa) ja sille osallistui 10 junioria. Kurssipalautteen perusteella osallistujat olivat tyytyväisiä kaikkiin osaalueisiin (sisältö, ohjaajat, ajankohta, tiedottaminen) ja jatkotoimintana kiinnostusta herätti jatkokurssi. Sen sijaan viikkoharjoituksiin ei kyselyn mukaan ollut halukkuutta. Jatkokurssi toteutettiin jälleen iltakurssina viitenä iltana aikavälillä ja sille osallistui 9 junioria. Osallistujista kahdeksan oli osallistunut myös alkukesän kurssille. Junioritoiminnan merkittävimmät tavoitteet kaudelle 2016 olivat junioritoiminnan käynnistäminen ylipäätään sekä kiinnostuksen herättäminen ja säilyttäminen hauskaa harrastusta kohtaan. Kaksi täyttä optarikurssia osoitti, että nämä tavoitteet saavutettiin erittäin hyvin! Junioritoimikunnassa toimivat: Ilmari Kuusi, Iida Kämäri, Satu Lehesmaa, Maria Oksa (pj), Hannu Sarvanne, Jukka Soininen ja Pilvi Vainonen. Junioritoiminnan ohjaajina toimivat: Ilmari Kuusi, Iida Kämäri, Satu Lehesmaa ja Maria Oksa. Lisäksi useat seuralaiset tukivat junioritoimintaa kunnostamalla kalustoa ja toiminnassa tarvittavia tiloja talkoovoimin. Junioritoiminnan onnistumista tukivat myös saadut materiaali- ja rahalahjoitukset. 24

27 SEURATOIMINTA JA KLUBITOIMIKUNTA Klubitoimikunta järjesti seuraavat tapahtumat: klo 18 Tähdet tietävät, missä olet. Hessu Rantasen vetämä luento-ja keskustelutilaisuus, paikka Eiran lukio 2.2. klo Purjehtien Skotlantiin. Kimmo Pöntiskoski kertoi edelliskesän matkastaan s/y Melianilla, paikka Eiran lukio klo Talvipäivä Sirpiksessä, paikalla oli kuutisenkymmentä pientä ja isompaa veneilijää klo Pääsiäisbuffetit Sirpiksessä Kevätbuffetit huhtikuussa lauantaisin ja sunnuntaisin klo klo Sammutinhuolto Café Caruselin laiturilla ja Kaasulaitetarkastus Sirpalesaaressa 6.6. Grilli-ilta Sirpalesaaressa klo Arpajaiset lipunlaskujuhlassa Syysbuffetit lokakuussa lauantaisin ja sunnuntaisin klo klo Glögihetki Sirpalesaaressa TIEDOTUS Pursi-lehti ilmestyi neljä kertaa: helmikuussa, huhtikuussa, elokuussa ja marraskuussa. Seuran jäsenet osallistuivat aktiivisesti lehden sisällön tuottamiseen. Lehti jatkoi mustavalkoisena ja sen levikki oli 430. Kesäkuussa ilmestyi Vuosikirja Yhteistyö Painojussit Oy:n kanssa jatkui (lehden ja vuosikirjan taitto, painotyö, postitus). Verkkosivuilla tiedotettiin pursiseuran perustoiminnasta ja ajankohtaisista asioista. Tärkeimmistä asioista jäsenille lähetettiin sähköpostia. Verkkosivuille toimitettiin totuttuun tapaan myös tiedotteet hallituksen kokouksista. Verkkotyökalu ostettiin edelleen Fonecta Oy:n Kotisivukoneelta, ja sivustollamme oli päivittäin noin 200 vierailua. Jäsenten käyttöön tarkoitetulla keskustelupalstalla oli parisenkymmentä uutta aihetta. Verkkosivuston rinnalla SPS:lla on epävirallinen Facebook-tili. KATSASTUS SPS:n rekisterissä olevia veneitä katsastettiin vuonna 2016 yhteensä 128, joista moottoriveneitä oli yhdeksän. Vesille laskettujen katsastamattomien veneiden lukumäärä oli kahdeksan. Vuonna 2016 katsastettujen veneiden tiedot siirrettiin SPV:n ylläpitämään ja jäsenseuroille tarjoamaan sähköiseen rekisteriin Suuliin. Katsastusmaksut maksettiin SPS:n tilille ja käteismaksuista luovuttiin. Katsastuspäällikkönä toimi Satu Lehesmaa. Muita katsastajia oli yhteensä yhdeksän. VARTIOINTI Seuran jäsenet ovat aikaisempien vuosien tapaan huolehtineet Sirpalesaaressa seuran ja seuran jäsenten omaisuuden vartioinnista sekä viihtyisyydestä saaressa. Tieto vartiovelvollisuudesta ei saavuttanut aivan kaikkia sen piiriin kuuluvia, mutta pääsääntöisesti vartioiti on suoritettu tunnollisesti. Vartioinnista vastasivat vartiopäälliköt Tuija ja Olli Svanbäck. 25

28 Tilinpäätös 2016 TULOSLASKELMA 26

29 TASE 27

30 Talousarvio 2017 Suomalainen Pursiseura ry. TALOUSARVIO

31 Toimintasuunnitelma 2017 Hyväksytty syyskokouksessa KOMMODORIN KATSAUS Suomalainen Pursiseura aloittaa vuoden 2017 todella hyvässä kunnossa. Talous on vahva, hallinto on vakaa ja hyvin toimiva, harrastustoimintamme on monimuotoista ja seuran jäsenpalvelut ovat erityisen rikkaat. Tulevan kauden teemaksi varmasti muodostuu Merisataman alueen kaavoitus, sen tarjoamat mahdollisuudet ja ehkä jotkin haasteellisetkin tilanteet. Asemakaava suunnitellaan palvelemaan aluetta 20 vuoden aikaperspektiivillä, ja siksi meidän kannattaakin käydä laaja, koko jäsenistön keskustelu aiheesta. Samoin tulevan hallinnon tulee tuottaa seurallemme tavoitetila, jossa käsitellään seuramme kokoa ja toiminnan muotoa pitkällä aikajänteellä, nyt kun uusi kaava antaa mahdollisuuden uuteen rakentamiseen ja rakenteellisiin muutoksiin. Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt ajatuksiamme ja toiveitamme uudelle kaavalle ja me olemme käynnistäneet työryhmän niitä miettimään. Asia on kuitenkin niin paljon meitä kaikkia koskettava, että työryhmän työn tulokset tuodaan kevätkokouksen ja siten koko jäsenistön päätettäväksi. Taloutemme on edelleen vahvalla pohjalla. Tulojen ja menojen suhde on oikeanlainen. Ensi kaudelle ajoittuva vajan katon maalaus tulee olemaan isoin yksittäinen rakentamiseen liittyvä kuluerä. Jatkamme vahvan talouden vaalimista samoin kuin maltillista maksujen korotuslinjaa, vaikka uusia rahankäyttökohteita olisi helppo löytää yli tulotasommekin. Haluamme kehittää uusia, meille luonteenomaisia junioritoiminnan muotoja. Yksi sellainen työn alla olevista on köliveneen hankkiminen junioreille. Haluamme mahdollistaa junioriryhmälle osallistumisen veneen kunnostukseen, ylläpitoon ja sitten nauttia purjehduksesta ja miksei vaikka kilpailusta itse ylläpitämällään veneellä. Muutenkin jatkamme edelleen monimuotoisten veneily- ja purjehdusharrastuksen tukemista. Meillä saavat ensiluokkaista tukea harrastukselleen kilpailijat, juniorit, matkaveneilijät, kevytveneilijät ja klassikkoveneilijät! Pursiseurana olemme oikean kokoinen ja hyvässä tilanteessa edelleen kehittää kaikkia toiminta-alueitamme. Uskon kuitenkin, että kaikkein suurin vahvuutemme on jäsenistön yhtenäisyys ja poikkeuksellisen hyvä yhteishenki. Nyt on hyvä kääntää ajatukset hetkeksi talvisiin harrastuksiin ja odottaa hyvillä mielin uutta purjehduskautta. Jukka Honkimaa kommodori 29

32 TALOUS JA HALLINTO Tärkeimmät muutokset kaudella 2016 ovat olleet toimiston hoitoon liittyviä. Priimus Oy:n kanssa ollut palvelusopimus toimiston hoidosta purettiin keväällä Priimus Oy:n aloitteesta. Tästä johtuen toimistoa hoiti väliaikaisella sopimuksella Satu Lehesmaa. Syksyllä tehtiin työsopimus seuran jäsenen Merja Pynnän kanssa toimiston hoitamisesta ja Merja aloitti työtehtävissä marraskuun aikana. Nämä muutokset aiheuttavat toimenpiteitä myös kaudella 2017 seuraavasti: Toimiston hoidon rutiinit ovat kehittyneet vuosien aikana ja jotkin niistä vaativat tarpeettoman paljon työtä. Yksi tärkeimpiä tehtäviä kaudella 2017 ovatkin toimiston rutiinien arviointi ja kehittäminen. Samassa yhteydessä joudutaan myös tarkastelemaan toimiston aukioloaikoja ja mahdollisesti yksinkertaistamaan hinnastoja. Kaudella 2016 on jo tehostettu saatavien perintää ja kauden 2017 aikana tätä jatketaan käyttäen mm. perintäyhtiötä. Kauden 2017 aikana sovitaan ohjeistettu prosessi, jolla saatavien perintä hoidetaan jatkossa siten, että lopullisen perinnän hoitaa perintäyhtiö, jos seuran lähettämillä karhukirjeillä ei maksuja saada perittyä. Tähän on päädytty siksi, että seuran saatavat ovat olleet jatkuvasti korkealla tasolla, eikä tilanne voi jatkua samanlaisena. Seuran toiminnanohjausjärjestelmänä on ollut maksullinen Membra, mutta kauden 2017 aikana katsotaan voidaanko järjestelmä vaihtaa SPV:n kehittämään ilmaiseen Suuliin. Suuli on jo käytössä monella seuralla ja siinä on ilmaisuuden lisäksi ominaisuuksia, jotka puoltavat sen käyttöönottoa. Ohjelman vaihtaminen on iso työ, joten se vaatii harkintaa ja taustatyötä. Taloudellisesti suurin investointi kauden 2017 aikana on venevajan katon maalaaminen. Jos ei tule yllättäviä kuluja, katon maalaus voidaan mahdollisesti hoitaa ilman lisälainaa. Tämä vaatii kuitenkin huolellisen suunnittelun, jotta seura ei joudu edes hetkelliseen kassavajeeseen. SATAMA JA TELAKKA Sataman ja telakan täyttöaste on ollut korkealla tasolla ja tilanne jatkuu samanlaisena kaudella Telakkaryhmä koki 2016 suuren menetyksen, kun Paavo Eskelinen menehtyi vaikeaan sairauteen. Paavon myötä katosi paljon tietoa, taitoa ja työtehoa. Telakkaryhmään otettiin onneksi syksyllä 2015 uusi jäsen, Timo Johansson, joka suoritti torninosturin kuljettamiseen oikeuttavan lupakirjan. Näin vesillelaskut ja nostot telakointeineen voivat jatkua entiseen tapaan. Nostolaitteita ja seuran veneitä joudutaan säännöllisesti huoltamaan. Nostokalustoon ei ole näkyvissä suuria korjaustarpeita. Torninosturi läpäisi vuonna 2016 Inspecta Oy:n suorittaman 10-vuotiskatsastuksen huomautuksitta, joten seuraavaan tarkastukseen on pitkä aika. Nihti hiekkapuhallettiin ja maalattiin syksyllä 2013, joten suuria kunnostustarpeita ei ole lähiaikoina. Matkustamon kate joudutaan kuitenkin uusimaan. Nihdin starttiakku joutuu koville, kun moottoria käynnistetään usein ja ajomatkat ovat lyhyitä. Varaustilan ylläpitämiseen on syytä hankkia aurinkopaneeli. Mikko Pitkäniemelle on kaavail- 30

33 tu samanlaista peruskunnostusta, joka Nihdille tehtiin. Mikon rungolla ja moottorilla on kuitenkin ikää jo noin viisikymmentä vuotta. Aluksen pohjaa on vuosien varrella jouduttu neulahakkurilla puhdistamaan, mikä on paikka paikoin selvästi ohentanut runkolevyn vahvuutta. Niinpä Mikon tilannetta tarkastellaan vuonna 2017 uudelleen ja toistaiseksi peruskunnostukseen ei ryhdytä. Telakan alueelle on turvallisuuden lisäämiseksi asennettu uusia edullisia hämärä- ja liiketunnistimella varustettuja ledivalaisimia. Sen sijaan aallonmurtajalla ja laitureilla olevat pylväsvalaisimet ovat elinikänsä lopussa. Niiden tilalle joudutaan hankkimaan uusia valaisimia. SPS:n toiveena on ollut, että ponttonisataman poijut siirrettäisiin Helsingin kaupungin liikuntaviraston vastuulle. Jos tämä ei toteudu, täytyy varautua vanhojen poijujen uusimiseen. Odotamme liikuntaviraston lopullista kantaa asiaan. Liikuntavirastoa on useana vuotena pyydetty vaihtamaan ykkösponttonin ensimmäinen ponttoni, koska se vuotaa. Nyt liikuntavirastolta on tullut tieto, että koko ponttoniletka vaihdetaan uusiin, lyhyempiin pätkiin. VARTIOINTI Sirpalesaaren satamaa ja telakkaa vartioidaan purjehduskauden ajan. Vartiovelvollisia ovat Sirpalesaaren satamassa tai telakalla venettään pitävät. Vartiointi noudattaa 2015 laadittua vartiosääntöä, joka on saatavilla Vuosikirjassa ja seuran verkkosivuilla. Vartioinnin käytännön järjestelyistä vastaavat vartiopäälliköt. KATSASTUS Paperikatsastuksesta sähköiseen kirjaamiseen Katsastustoiminnassa pyritään tulevalla kaudella siirtymään sähköiseen toimintaan. SPV:n Suuli tarjoaa mahdollisuuden kirjata katsastukset suoraan sähköiseen järjestelmään. Tämän vuoksi katsastajien käyttöön on hankittava kosketusnäyttötietokone. Katsastusvaraukset pyritään siirtämään myös verkkopalveluksi, kunhan löytyy selkeä varausjärjestelmä, tästä on käyty keskustelua myös SPV:n kanssa. Niillä joilla ei ole mahdollisuutta varata vuoroa nettipalvelun kautta, säilyy mahdollisuus varata katsastus toimiston tai katsastajien kautta. Katsastusmaksu Katsotaan mahdollisuutta yhdistää katsastusmaksu johonkin muuhun laskuun maksettavaksi suoraan tilille viitemaksuna, jolloin katsastusten maksaminen käteisellä poistuisi. Katsastajat ja kurssit Muutamia SPS:n katsastajien lupia on vanhentunut viime vuonna järjestelmän vaihtuessa, joten kurssitettavia löytyy muutamia täydentämään tietojaan, ja muutama uusi katsastaja on ilmoittautunut. Jos katsastaminen kiinnostaa, ilmoittaudu mukaan, kurssit alkavat heti tammikuun lopulla ja uusia katsastajia tarvitaan. Venepaikka muualla Jos venepaikka on muualla kuin Sirpalesaaressa, veneen omistajan tulee huolehtia siitä, että vene tuodaan Sirpalesaareen sovittuna katsastusiltana, 31

34 ellei muuta sovita. Runkokatsastukset hoidetaan ennen kauden alkua veneiden ollessa talvitelakoituna. Aikataulu Varsinainen katsastusaika päättyy juhannusviikon tiistaihin, ja sen jälkeen katsastuksista peritään korotettu maksu. Katsastusten alkamisesta ilmoitetaan lähemmin kevään edetessä. Päiväkatsastuksia jatketaan iltakatsastusten lisäksi samoina päivinä aiempien vuosien tapaan. Katsastamattomista veneistä, joilla on venepaikkasopimus, peritään erillinen maksu. KIINTEISTÖT JA TALKOOT Talkoot Järjestetään tavanmukaiset kevätja syystalkoot. Talkoissa suoritetaan erilaisia seuran ja Sirpalesaaren hyvinvoinnin kannalta tärkeitä töitä, tehdään telakan toimintaa tukevat kausityöt sekä mahdollisia erillisiä tehtäviä. Rakennukset Venevajan peltikatto maalataan Urakka vaati seuraavia toimia: urakkakyselyn valmistelu yhdessä tehtävään valittavan peltikattokonsultin kanssa, varsinainen urakkakysely ja urakoitsijan valinta, sopimuksen teko, urakoitsijan ohjaaminen työpaikalla ja töiden valvonta yhdessä peltikattokonsultin kanssa, töiden vastaanotto ja osittainen lopputarkastus. Venevajan päädyt rakennetaan talkootöinä rakennusluvan mukaisiksi: pohjoispääty tehdään valmiiksi ja eteläpäädyn työt aloitetaan. Sirpalesaaren saunan sisäpinnat ja osittain ikkunaseinä rakennetaan uudelleen talkootöinä. Rivitalo 5:lle tehdään kattava peruskorjausselvitys. Klubihuoneen avokomeroihin hankitaan ovet. Klubihuoneen ja yhdistyneen toimiston ikkunat verhoillaan niin, etteivät kasvillisuuden jätteet enää pääse kerääntymään ikkunan rakenteisiin. Kiinteistöjen ja ympäristön huolto Sirpalesaaren kesävesijohtoverkko avataan keväällä ja suljetaan syksyllä. Tehdään muiden mahdollisten äkillisten LVIS-järjestelmien vaatimat korjaus- ja huoltotyöt. Rakennusten perustusten, viemäriputkien ja Sirpalesaaressa olevien avojohtojen (sähkö- ja viestiverkot) turvallisuutta ja terveellisyyttä uhkaavien puiden kaataminen yhteistyössä maanomistajan, verkostojen haltijoiden ja ammattimaisen puunkaatajan kanssa. Asian vaatimat kartoitustyöt ovat jo käynnissä, ja ennen vuoden vaihdetta aloitetaan neuvottelut eri osapuolten kanssa. Puiden kaato pyritään sovittamaan yleisten talkoiden yhteyteen, jolloin työ tulee mahdollisimman edulliseksi ja paikat saadaan nopeasti siistiksi. Vajan itäpuolella olevan huonokuntoisen sähköpylvään omistaja pyritään löytämään ja saamaan tolppa nurin uhkaamasta vajan kattoa. Samalla alueella olevat hylätyt (?) pyöröpuut pyritään saamaan pois alueelta. Vajan 100-vuotisjuhla Telakkavajan 100-vuotisjuhla järjestetään elokuussa. 32

35 TÅGHOLMEN Tågholmenissa tehdään saari-isäntien johdolla ne huoltotyöt ja kunnostukset, jotka ovat tarpeellisia saaren hyvän palvelutason ylläpitämiseksi. Tiskipaikalle tehdään katos. Materiaalit hankitaan, katoksen elementit tehdään Sirpalesaaressa ja kootaan Tågholmenissa. Saari-isännät hankkivat käyttöön työkaluja ja työvoima tulee itse paikalle omilla veneillään. Selvitetään sekä sähköliittymän mahdollisuutta että sisääntuloväylän virallistamista. MATKAPURJEHDUS Matkapurjehduksessa edetään muuten perinteisin toimintatavoin, mutta yhteistyötä muiden pursiseurojen kanssa tutkaillaan. Järjestetään avomerieskaaderi kesäkuun puolenvälin paikkeilla ja kauden päätöseskaaderi Tågholmeniin elo-syyskuun vaihteessa. Eskaadereissa pyritään korostamaan perinteisen yhdessäolon ja hauskanpidon lisäksi jotain merenkulun teemaa, kuten turvallisuutta tai ympäristöä. Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi otetaan huomioon myös matkapurjehduksessa. Klubitoimikunnan talvikauden toiminnassa on usein teemana matkapurjehdus. KILPAILUTOIMINTA Kilpailujärjestelyt ovat edelleen merkittävä osa seuran kilpailutoimintaa. Olemme mukana toteuttamassa seuraavia kilpailuja: Down Town Sailing Week (yhteistyössä HSS:n kanssa) Helsinki Regatta (yhteistyössä muiden HSRM:n jäsenseurojen kanssa) Lisäksi järjestämme seuran oman mestaruuskilpailun Olympiamaljan. Tarvittaessa kilpailuohjelma täydentyy vielä muilla kilpailuilla. Edistämme kilpapurjehdusta myöntämällä kilpaileville venekunnille kilpailuavustuksia kilpailumaksujen kattamiseen ja tarjoamalla heille ylimääräisen noston kilpailukauden keskellä pohjanpesua varten. Tuemme myös jäsentemme osallistumista SPV:n kilpailutoimihenkilökoulutuksiin. Osallistumme aktiivisesti Helsinki Sail Racing Managementin (HSRM) toimintaan, joka on helsinkiläisten pursiseurojen kilpapurjehduksen yhteistyöjärjestö. Se on paitsi tärkeä kumppani kilpailujen järjestämisessä, myös tärkeä kanava edistää kilpapurjehduksen toimintaedellytyksiä pääkaupunkiseudulla. JUNIORITOIMINTA Jatkamme aktiivista työtä junioritoiminnan kehittämiseksi. Tavoitteena on saada lisää junioreita toimintamme piiriin ja kasvattaa toimintatuntien määrää. Junioritoiminnan taustalla toimii kaikille avoin junioritoimikunta, joka ideoi toimintaa ja auttaa sen toteuttamisessa. Järjestämme talvella 2 5 teemakohtaista opetushetkeä veneilytaitoihin liittyen sekä yleisiä tilaisuuksia toimintaan aktivoimiseksi. Kesällä järjestämme purjehduskursseja ja viikkoharjoituksia optimistijollilla. Painopiste tulee vielä 2017 kesällä olemaan 33

36 lähinnä perustaitojen opetuksessa, mutta pidämme valmiuden järjestää kiinnostuksen mukaan myös muuta valmennusta. Lisäksi pyrimme käynnistämään junioreiden köliveneprojektin, joka tähtää puuveneen kunnostuksen opettamiseen sekä köliveneellä purjehtimiseen ja kilpailemiseen tarvittavien taitojen opettamiseen junioreille. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan sopiva vetäjä projektille sekä tarpeisiin soveltuva vene. Kaluston osalta uudistetaan optimistijollien rantakärryjä ja tarpeen mukaan täydennetään nykyistä rikija purjevalikoimaa. YMPÄRISTÖASIAT Vuonna 2016 hyväksyttyä SPS:n ympäristöohjelman toteuttamista jatketaan. Erityisteemoina ovat omatoiminen uusiutuvan energian tuotanto ja energian säästö sekä Sirpalesaareen hylättyjen veneiden ja tarvikkeiden vähentäminen ja niistä eroon pääseminen. Myös haitallisten kemikaalien käytön vähentämiseen kiinnitetään huomiota. Hallitus pitää toimintavuonna yhden ympäristökatselmuksen Sirpalesaaressa. SEURATOIMINTA / KLUBITOIMIKUNTA Tavoitteena on järjestää seuraavat tapahtumat: Vierailu Suomenlahden meriliikennekeskukseen 1.2. Anne ja Steffi Sjöholm kertovat sanoin ja kuvin Pohjanlahden-purjehduksestaan Talvipäivä Sirpalesaaressa Buffetti huhtikuussa Sammutinhuolto huhti-toukokuussa Kaasulaitteiden tarkastus toukokuussa ja kesäkuussa Grilli-ilta kesäkuussa Buffetti lokakuussa Klubihuoneen toiminnan kehittäminen TIEDOTUS Tiedonkulku rakentuu Pursi-lehden, verkko sivujen, Vuosikirjan ja kiireellisissä asioissa sähköpostitiedotuksen varaan. SPS:lla on myös epävirallinen Facebook-profiili, jolle jäsenet voivat postata tietoja, linkkejä ja kuvia. Pursi Pursi-lehti julkaistaan painotuotteena 4 kertaa. Taitto- ja painotyö ostetaan edelleen Painojussit Oy:ltä. Lehden sähköinen versio linkitetään seuran verkkosivuille pdf-tiedostona. Lehti jatkaa mustavalkoisena. Ilmestymisaikataulu ja sisältö: 1. numero helmikuun puolivälissä sisältönä pääsääntöisesti: toimintasuunnitelma 2017 hallituksen jäsenet kevätkokouskutsu ansiomerkkien ja kausipalkintojen saajat kilpailuavustushakemusten jättöpvm 2. numero huhtikuun puolivälissä sisältönä pääsääntöisesti: lipunnostokutsu kevättalkoopvm vuoden 2017 aikataulu/tapahtumat 34

37 vesillelaskuaikataulu ja -ohjeet vartiointiohjeet katsastusaikataulu ja -ohjeet yhteysveneen kevät- ja kesäaikataulu 3. numero elokuun puolivälissä sisältönä pääsääntöisesti: telakointiaikataulu ja -ohjeet syystalkooilmoitus lipunlaskukutsu loppukauden vartiointiohjeet yhteysveneen syysaikataulu Verkkosivut ja sähköpostitiedotus Verkkosivuilla tarjotaan perustiedot seuran toiminnasta sekä julkaistaan mm. tapahtumakalenteri ja tiedotetaan muista ajankohtaisista asioista. Tietoja päivitetään aktiivisesti. Verkkosivuilla on myös salasanalla suojattu jäsenpalsta. Verkkotyökalu ostetaan edelleen Fonectan Kotisivukoneelta. Sähköpostitiedotus toimii tarpeen mukaan toimiston kautta. 4. numero marraskuussa ennen syyskokous ta sisältönä pääsääntöisesti: syyskokouskutsu Vuosikirja Vuosikirja 2017 ilmestyy kesäkuussa sisältäen ainakin seuraavat tiedot: hallitus 2017 yhteystietoineen toimihenkilöt ja kommodorit -luettelo palkintosaajaluettelot päivitettyinä toimintakertomus 2016 toimintasuunnitelma 2017 tulos ja tase 2016 talousarvio 2017 yhdistyksen säännöt satama- ja telakkasääntö tulityöohje vartiosääntö ympäristöohjelma veneiden rekisteröimis- ja katsastusohjeet veneen katsastuspöytäkirja klubihuoneen käyttösäännöt maksutaulukko jäsenluettelo veneluettelo 35

38 Suomalainen Pursiseura ry:n säännöt Hyväksytty syyskokouksessa ja kevätkokouksessa Yhdistyksen nimi on Suomalainen Pursiseura ry., epävirallisesti lyhennettynä SPS, ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on - herättää ja ylläpitää harrastusta purjehdusurheiluun, retki- ja matkapurjehdukseen sekä merenkulkuun - kehittää ja edistää jäsentensä tietoa ja taitoa purjehduksessa, merenkulussa ja merimiestaidossa - erityisesti nuoriin kohdistuvan tiedotus-, ohjaus- ja valmennustoiminnan avulla tuoda nuoria purjehdusurheilun pariin - herättää ja ylläpitää jäsentensä keskuudessa hyvää toverihenkeä ja oikeaa purjehtijan mieltä. 3 Tarkoitustaan yhdistys pyrkii toteuttamaan - järjestämällä purjehdus- ja harjoituskilpailuja, koulutustilaisuuksia sekä muita purjehdustoimintaa edistäviä tilaisuuksia - järjestämällä matka- ja eskaaderipurjehduksia - hankkimalla omistukseensa tai hallintaansa jäsentensä käytettäväksi satamaja telakointialueita ja laitteita, huone- ja hallitiloja sekä rantautumisalueita - järjestämällä talkoita yhdistyksen kiinteän omaisuuden ja kaluston ylläpitämiseksi - pyrkimällä yhteistoimintaan muiden purjehdus- ja veneily-yhteisöjen sekä viranomaisten kanssa - järjestämällä yhdistyksen jäsenille sekä muille purjehdushenkisille tilaisuuksia miellyttävään ja hyödylliseen yhdessäoloon ja ajanviettoon. 4 Yhdistyksen tunnuksena on Suomen lipusta annetun lain 4 :ssä tarkoitettu erikoislippu. 36

39 5 Yhdistyksen jäseniä ovat - vuosijäsenet, jotka suorittavat yhdistyksen syyskokouksen määräämän liittymis- ja vuosimaksun - vakinaiset jäsenet, jotka suorittavat yhdistyksen syyskokouksen määräämän liittymismaksun ja kertakaikkisena jäsenmaksuna 30-kertaisen vuosimaksun tai jotka on hyväksytty jäseneksi ennen ja ovat suorittaneet 30 vuoden ajalta vuosijäsenen jäsenmaksun taikka jotka on hyväksytty 6 :n mukaisesti vakinaisiksi jäseniksi - kunniajäsenet, jotka ovat jäsenmaksuista vapaat - opiskelijajäsenet, jotka suorittavat yhdistyksen syyskokouksen määräämän, vuosijäsenten vastaavia maksuja alhaisemman liittymis- ja vuosimaksun, sen vuoden lopusta, jolloin täyttävät 18 vuotta sen vuoden loppuun, jolloin täyttävät 25 vuotta ja opiskelevat päätoimisesti jossakin valtion ylläpitämässä tai valtionapua nauttivassa oppilaitoksessa - juniorijäsenet, jotka eivät ole täyttäneet 18 vuotta ja jotka suorittavat yhdistyksen syyskokouksen määräämän liittymis- ja vuosimaksun - kannattajajäsenet, jotka suorittavat kertakaikkisena maksuna hallituksen kussakin erityistapauksessa hyväksymän kannatusmaksun, joka on vähintään 30-kertaisen vuosimaksun suuruinen. Mikäli ruokakuntaan kuuluu vähintään yksi vuosi- tai vakinainen jäsen, peritään seuraavilta samaan ruokakuntaan kuuluvilta, mikäli nämä liittyvät seuran vuosijäseniksi, yhdistyksen syyskokouksen määräämä alempi liittymis- ja vuosimaksu. Hallituksella on oikeus myöntää jäsenille alennusta tai vapauttaa jäsen yhdistyksen jäseniltään perimistä maksuista iän, sairauden, opiskelun, varusmiespalveluksen, pitempiaikaisen toisella paikkakunnalla oleskelun tai muun pätevän syyn johdosta. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät. 6 Vuosi-, vakinaiseksi, opiskelija- ja juniorijäseneksi hyväksyy yhdistyksen hallitus yksityisiä henkilöitä yhdistyksen kahden jäsenen antaman kirjallisen puoltolauseen perusteella. Jäseneksi ottamiseen vaaditaan vähintään viisi puoltavaa ääntä. Kuitenkin jäseneksi pyrkiminen on katsottava hylätyksi, jos äänestyksessä on annettu useampi kuin yksi hylkäävä ääni. Kunniajäseneksi voi yhdistyksen hallitus kutsua yksimielisellä päätöksellään henkilön, joka on erityisen ansioituneesti edistänyt yhdistyksen tarkoitusperiä ja toimintaa. Kannattajajäseneksi hallitus voi hyväksyä yhteisön tai yksityisen henkilön, joka ilmoittaa haluavansa edistää yhdistyksen tarkoitusperiä ja toimintaa. Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä erityisistä ansioista hyväksyä vakinaiseksi jäseneksi seuran muun jäsenen tai yhdistyksen tarkoitusperiä ja toimintaa edistäneen henkilön, joka ei ole seuran jäsen. 37

40 7 Hallitus voi erottaa jäsenen, joka rikkoo yhdistyksen sääntöjä ja hyviä tapoja vastaan. Erottamisasiasta hallitus voi päättää, kun vähintään kuusi jäsentä on saapuvilla, ja erottamispäätös on pätevä kun viisi jäsentä siihen yhtyy. Päätös astuu voimaan heti, jollei siitä valiteta, ja sen katsotaan tulleen erotetun tietoon seitsemän päivää sen jälkeen, kun se on hänelle kirjatussa kirjeessä lähetetty. Erotetulla jäsenellä on oikeus valittaa erottamispäätöksestä yhdistyksen kokoukselle. Valituskirjelmä on toimitettava hallitukselle 30 vuorokauden kuluessa erottamispäätöksen tiedoksisaamisesta. Asia käsitellään seuraavassa yhdistyksen kokouksessa, ja hallituksen päätöksen muuttamiseen tarvitaan 3/4 kokouksessa annetuista äänistä. Hallituksella on oikeus erottaa yhdistyksen jäsenyydestä henkilö, joka on laiminlyönyt jäsenmaksunsa maksamisen hallituksen määräämänä aikana. Tästä päätöksestä ei ole valitusoikeutta. Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä tehtyään siitä kirjallisen ilmoituksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla suullisesti eroamisestaan yhdistyksen kokouksessa. Tällöin on jäsenten suoritettava jäsenmaksunsa eroamisvuodelta. Hallitus ja toimihenkilöt 8 Yhdistyksen toimintaa johtaa ja sen taloutta hoitaa hallitus, johon kuuluu - kommodori - kaksi varakommodoria - kahdeksan jäsentä Kommodori ja varakommodorit valitaan syyskokouksessa vuodeksi kerrallaan ja muut hallituksen jäsenet kahdeksi vuodeksi siten, että vuosittain neljä on erovuorossa. Hallitus valitsee tai ottaa tarpeelliset toimihenkilöt sekä nimeää tai esittää yhdistyksen kokouksen valittavaksi tarpeelliset toimi- ja lautakunnat. 9 Yhdistyksen hallitus kokoontuu kommodorin kutsusta tai hänen toimeksiannostaan ja on päätösvaltainen, kun vähintään viisi jäsentä on saapuvilla, paitsi 7 :ssä mainittua asiaa käsiteltäessä. Kommodorin ollessa estettynä hoitamasta tehtäviään toimii jompikumpi varakommodori hänen sijaisenaan. Mikäli heilläkin on este, hoitaa vanhin hallituksen jäsen kommodorin tehtäviä. Yhdistyksen nimen kirjoittavat kaksi kommodoria yhdessä, joku kommodori yhdessä muun hallituksen määräämän hallituksen jäsenen kanssa tai yksi hallituksen siihen määräämä henkilö yksin. 10 Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilit on jätettävä tilintarkastajille helmikuun 10 päivään mennessä ja näiden on palautettava tilit lausuntoineen hallitukselle helmikuun 25 päivään mennessä. 38

41 Kokoukset 11 Yhdistyksen kokoukset ovat - kevätkokous maaliskuun loppuun mennessä - syyskokous joulukuun loppuun mennessä - ylimääräinen kokous, joka kutsutaan koolle tarpeen vaatiessa tai milloin vähintään 1/10 koko yhdistyksen jäsenluvusta sen koolle kutsumista aiheen ilmoittaen kirjallisesti vaatii. Hallitus kutsuu kokoukset koolle ilmoittamalla vähintään viikkoa ennen kokouspäivää kevätkokouksen määräämässä, Helsingissä ilmestyvässä suomenkielisessä päivälehdessä tai jäsenille lähetetyillä kokouskutsuilla. Kokouskutsussa on otettava huomioon yhdistyslain 24 määräykset. 12 Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 3. Kahden pöytäkirjantarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valinta 4. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 5. Kevätkokouksessa lisäksi esitetään ja päätetään 5.1 Vuosikertomus 5.2 Tilinpäätös 5.3 Tilintarkastajan lausunto 5.4 Tilinpäätöksen vahvistaminen 5.5 Vastuuvapauden myöntäminen tili- ja vastuuvelvollisille 6. Käsitellään kokouksen käsiteltäväksi valmistellut asiat sekä ne kysymykset, jotka kokous erikseen päättää ottaa käsiteltäväkseen 7. Kokouksen päättäminen Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 3. Kahden pöytäkirjantarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valinta 4. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 5. Hallituksen jäsenten sekä tilintarkastajien palkkioiden vahvistaminen 6. Kommodorin ja kahden varakommodorin valinta seuraavaksi toimikaudeksi, joka alkaa seuraavan vuoden alusta lukien 7. Hallituksen muiden jäsenten valinta erovuoroisten tilalle, joiden toimikausi alkaa seuraavan vuoden alusta lukien 8. Kahden tilintarkastajan ja kahden varatilintarkastajan valinta 9. Toimintasuunnitelman sekä tulo- ja menoarvion ja liittymis- ja jäsenmaksujen vahvistaminen seuraavalle vuodelle 10. Käsitellään kokouksen käsiteltäväksi valmistellut asiat sekä ne kysymykset, jotka kokous erikseen päättää ottaa käsiteltäväkseen 11. Kokouksen päättäminen. 39

42 Äänestys ja äänioikeus 13 Oikeutettuja tekemään esityksiä ja äänestämään yhdistyksen kokouksissa ovat yhdistyksen vuosi-, vakinaiset, opiskelija- ja kunniajäsenet. Kannattaja- ja juniorijäsenillä on ainoastaan puheoikeus, 15 vuotta täyttäneillä juniorijäsenillä on kuitenkin myös äänioikeus valittaessa juniorijäseniä seuran junioritoimikuntaan tai vastaavaan elimeen. 14 Yhdistyksen ja hallituksen kokouksien äänestyksissä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö, paitsi niissä tapauksissa, joista näissä säännöissä toisin määrätään. Äänten mennessä tasan, voittaa se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja kannattaa, paitsi vaalissa, jossa ratkaisee arpa. Vaalit on suoritettava umpilipuin. Yleisiä sääntöjä 15 Yhdistyksen veneluetteloon merkitään vain ne jäsenten veneet, jotka vuosittain suoritetussa katsastuksessa on siihen hyväksytty. Tästä annetaan veneen omistajalle alustodistus kyseiseksi purjehduskaudeksi. Sen saatuaan on veneen omistajalla oikeus käyttää yhdistyksen lippua. Yhdistyksen veneluetteloon merkitty vene ei saa kuulua samanaikaisesti toiseen purjehdusseuraan. Sääntöjen muutos ja yhdistyksen purkaminen 16 Näitä sääntöjä voidaan muuttaa ja yhdistys voidaan purkaa, jos siitä tehtyä ehdotusta on kahdessa peräkkäisessä vähintään kuukauden väliajalla pidetyssä kokouksessa kannattanut vähintään 3/4 kokouksessa annetuista äänistä. 17 Yhdistyksen purkautuessa luovutetaan sen jäljelle jääneet varat Suomen Purjehdus ja Veneily ry:lle. 40

43 SPS:n satama- ja telakkasääntö 1 Yleistä 1.1 Satama- ja telakkatoimintojen tarkoituksena on tarjota jäsenistölle kohtuulliset mahdollisuudet säilyttää ja ylläpitää veneitään Sirpalesaaressa. Jäsenille on tarjolla sekä laituripaikkoja että telakkapaikkoja ulkokentällä ja vajassa. 1.2 Satama- ja telakkatoiminnoista vastaavat hallituksen nimeämä satama- ja telakkapäällikkö sekä satamaisäntä. Kyselyt ja mahdolliset huomautukset satamaan ja telakkaan liittyvistä käytännön järjestelyistä on osoitettava heille. Telakkamaksuihin ja velvoitteisiin liittyvät hakemukset osoitetaan seuran hallitukselle. 1.3 Toiminnan puitteet määräytyvät hyväksytystä toimintasuunnitelmasta ja talousarviossa myönnetyistä varoista. 1.4 Satama- ja telakkapalvelut on tarkoitettu seuran jäsenille ja ensisijaisesti näiden SPS:an rekisteröidyille veneille. Palveluista tehdään kirjallinen sopimus seuran ja palvelun käyttäjän kanssa. 1.5 Satama- ja telakkapalveluista peritään erilliset maksut, jotka hallitus vuosittain vahvistaa ja julkaisee. Maksut ovat perintäkelpoisia, mikäli sopimusta ei ole sen ehtojen mukaan ennen kyseisen kauden alkua irtisanottu. 1.6 Satama- ja telakkapalvelujen saannin edellytyksenä on aikaisempien maksuvelvoitteiden noudattaminen. 1.7 Pursiseura tai sen toimi- ja luottamushenkilöt eivät ole vastuussa jäsenten veneille tai muulle omaisuudelle satama- ja telakka-alueella mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Sirpalesaareen telakoitavaksi tai satamaan kiinnittymään hyväksytään vain vakuutetut veneet. Vakuutuksessa on oltava myös ns. vastuuehto. 1.8 Kukin jäsen vastaa jätehuollosta omalta osaltaan. 2 Satama 2.1 Laituripaikka, sikäli kuin sopiva sellainen on vapaana, myönnetään hakemuksesta sopimuksella, joka on voimassa toistaiseksi. Jos paikkaa ei hakijalle löydy, hakijat asetetaan jonoon hakemusten saapumisjärjestyksessä. 2.2 Jos seuran jäsen vaihtaa veneensä, hänellä on oikeus siirtää satamasopimus vanhalta veneeltä uudelle, jos kyseisen kokoluokan veneelle voidaan palvelut järjestää. Jos sopivaa paikkaa ei löydy, vene laitetaan jonoon etusijalle uusiin hakijoihin nähden. 2.3 Satamapäällikkö jakaa laituripaikat hakemusten perusteella. Jos laituripaikan haltija aikoo pitää venettään yhden tai useamman purjehduskauden väliaikaisesti jossakin muualla kuin Sirpalesaaressa, on hänen ilmoitetta- 41

44 va asiasta kirjallisesti aikatauluineen telakkapäällikölle. Laituripaikan haltija saa pitää paikkansa ja palata omalle paikalleen niin kauan, kun hän maksaa seuraan sopimuksen mukaiset maksut. Laituripaikan maksu palautetaan hänelle, jos seura saa väliaikaisesti vuokrattua paikan jollekin jonossa olevalle veneelle. Jos venepaikan haltija kuitenkin ennakolta sovituksi ajaksi luopuu paikastaan ja aikoo myöhemmin palata uudelleen saareen, laitetaan hänet jonotuslistalla etusijalle muihin hakijoihin nähden. 2.4 Seuralla on oikeus purkaa satamasopimus, jos säädettyjä maksuja ei makseta ajallaan. 2.5 Laituripaikka on vene- ja haltijakohtainen, eikä laituripaikan haltija voi luovuttaa sitä ilman satamaisännän lupaa tilapäisestikään toiselle. 2.6 Seuralla on oikeus purjehduskauden aikana ottaa laituripaikka tilapäisesti käyttöönsä esim. purjehduskilpailujen ajaksi. Tällöin on laituripaikan haltijalle ilmoitettava asiasta vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin ja osoitettava veneelle toinen turvallinen kiinnityspaikka tai muuten sovittava asiasta. 2.7 Veneet on kiinnitettävä poijuun kahdella köydellä siten, että vene pysyy omalla paikallaan eikä aiheuta vaaraa viereisille veneille. Keulaköysissä on käytettävä joustimia. Lepuuttajien määrän ja koon, samoin kuin köysien vahvuuden, tulee olla katsastusvaatimusten mukaisia. 2.8 Ulkona ja vajassa säilytettävät kevytveneet on pidettävä pyörillä varustetuilla siirtoalustoilla ja niille osoitetuilla paikoilla. 2.9 Jollien säilytys laitureilla ei ole sallittua Lämmitintä tai muuta sähkölaitetta akkulaturia lukuun ottamatta ei saa jättää ilman valvontaa kytkettynä maasähköön Laituripaikan hallintaan liittyy vartiovelvollisuus. Veneen pitäminen väliaikaisesti muualla kuin Sirpalesaaressa ei poista vartiovelvollisuutta. Mikäli laituripaikan haltija on estynyt hoitamasta vartiovelvollisuuttaan itse, tulee hänen hankkia luotettava sijaisvartija ja ilmoittaa tästä vartiopäällikölle. 3 Telakointi 3.1 Telakointipaikka, sikäli kuin Sirpalesaaressa on vapaata kapasiteettia, myönnetään hakemuksesta sopimuksella, joka on voimassa toistaiseksi. 3.2 Telakalle nostoista ja vesillelaskuista ilmoitetaan seuran verkkosivuilla sekä Pursi-lehdessä ja ilmoitustauluilla. 3.3 Veneiden sijoittelusta telakkakentälle päättää telakkapäällikkö. Vajaan otettavista veneistä ja niiden sijoittelusta päättää hallituksen erikseen nimeämä henkilö. 3.4 Telakointipukkien tulee olla rakenteeltaan tukevia ja, mikäli veneen rakenne sen sallii, on käytettävä ns. koottavia pukkityyppejä. Säätöosat on veneen omistajan tarkistettava hyvissä ajoin ennen nostoa ja tarvittavat työkalut on oltava käytettävissä. 3.5 Kannella oleva irtain on kiinnitettävä noston ajaksi. 42

45 3.6 Omistajan vastuulla on osoittaa veneessä turvalliset nostopisteet. 3.7 Nostojen aikana on jokaisen alueella oleskelevan pysyteltävä ja siirryttävä pois riippuvan taakan alta. 3.8 Telakoiduissa veneissä ei saa säilyttää mitään tulenarkoja tai itsesytytykselle alttiita aineita, kiinteissä säiliöissä olevaa polttoainetta lukuun ottamatta. 3.9 Telakoiduissa veneissä yöpyminen on ehdottomasti kielletty Alueella käytettävien jatkokaapeleiden on oltava ulkokäyttöön tarkoitettuja ja hyväksyttyjä malleja. Telakkapäälliköllä ja/tai hänen tehtävään nimeämällään henkilöllä on oikeus ja velvollisuus poistaa kaikki määräysten vastaiset kaapelit ja kytkennät välittömästi. Sähkölämmittimien käyttö on kielletty. Akkulaturia saa käyttää myös telakoidussa veneessä edellyttäen, että se kytketään irti akuista ja sähköverkosta alueelta poistuttaessa. Erilaisten sähköpuhaltimien käytössä esimerkiksi lujitemuovikorjausten yhteydessä on noudatettava seuran tulityöohjetta ja sovittava asiasta telakkapäällikön kanssa Vesillelaskun tulee tapahtua Helsingin kaupungin telakka-alueilla noudatettavaan viimeiseen vesillelaskupäivään tai hallituksen mahdollisesti ilmoittamaan muuhun päivään mennessä. Kyseisen päivän jälkeen seura ei ole velvollinen laskemaan venettä veteen kesäkaudella, ellei laskun siirtymisestä ole erikseen ennalta sovittu. Seura tiedottaa syksyn nostoista ilmoitustauluilla, verkkosivuilla ja Pursi-lehdessä. Poikkeavista nostoista on sovittava erikseen telakkapäällikön kanssa Kohdassa 3.11 mainitun päivän jälkeen telakoituna olevan veneen vesillelaskusta peritään maksutaulukon mukaisesti väliaikaisen kesätelakoinnin maksu ja erillisnostomaksu voimassaolevan maksutaulukon mukaisesti. Mikäli venettä ei lasketa kesäkauden aikana lainkaan veteen, siitä peritään maksutaulukon mukainen kesätelakointimaksu Jos venettä ei ole laskettu vesille, aiheuttaa se kyseistä kesäkautta seuraaviin kesätelakointimaksuihin 20 % korotuksen Jokaisen veneenhaltijan, joka telakoi veneensä Sirpalesaareen, on osallistuttava kevät- ja syystalkoisiin. Vajassa telakoivien veneiden haltijoiden on osallistuttava veneiden siirtoon sekä syksyllä että keväällä Jäsenillä on oikeus säilyttää sopimuksen mukaisen telakoinnin yhteydessä veneilyyn liittyvää irtainta (masto, jolla, peitteet, pukit ym.) maksutaulukossa esitettyä maksua vastaan tarkoitukseen osoitetuissa paikoissa Sirpalesaaressa. Seuran alueella säilytettävät mastot ja muu mahdollinen irtain on varustettava selkein nimilapuin, joista selviää omistajan ja veneen nimi ja puhelinnumero. Ilman nimilappua olevat tavarat katsotaan hylätyiksi tai löytötavaraksi jolloin niiden suhteen menetellään asian vaatimalla tavalla. 43

46 SPS:n tulityösuunnitelma Tämä tulityösuunnitelma määrittää vaatimukset, joita tulee noudattaa palovahinkojen torjumiseksi SPS:n Sirpalesaaressa ja Tågholmenissa hallinnoimissa rakennuksissa ja ulkoalueilla tehtävissä tulitöissä. Tämä tulityösuunnitelma ei määritä turvatoimia katto- ja vedeneristysalan tulitöissä, joita ohjaa tulitöiden turvallisuusstandardi SFS Tulityösuunnitelma on osa Sirpalesaaren pelastussuunnitelmaa. Tulityölupakäytäntö Tulityöt ovat töitä, joissa syntyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja jotka aiheuttavat palovaaran. Näitä tulitöitä ovat muun muassa sähkö- ja kaasuhitsaus, kaasujuotostyöt, kuumailmapuhallintyöt, polttoleikkaustyöt sekä metallien ja kiviaineksen hionta ja katkaisu laikkaleikkurilla. Tulitöihin liittyy aina palovaara ja pienikin työ saattaa riistäytyä isoksi vahingoksi. Ennakoiminen, tarkkaavaisuus, oikeat toimintatavat ja riittävät jälkitoimet ovat hyvät lääkkeet tulipalon tai muun onnettomuusvaaran tai vahingon välttämiseksi. Kun tulityötä tehdään tilapäisellä tulityöpaikalla, vaarat on ennakoitava, tunnistettava ja varotoimet toteutettava, jotta työskentely on riittävän turvallista. Käytettäessä ulkopuolisia toimijoita, jotka tekevät tulitöitä SPS:n tilapäisillä tulityöpaikoilla, tulee tulityöluvan myöntäminen ja vastuut tilaajan ja urakoitsijan välillä tulee sopia kirjallisesti työsuorituksen hankintasopimuksessa. Vain voimassaolevan tulityökortin haltija voi tehdä tulitöitä tilapäisillä tulityöpaikoilla Sirpalesaaressa ja Tågholmenissa. Tulityöluvan myöntäminen Kirjallinen, liitteen mukainen kirjallinen tulityölupa tarvitaan aina ennen kuin aloitetaan työt tilapäisellä tulityöpaikalla. SPS ry:n tulityöluvan voivat myöntää seuran hallituksen valtuuttamat Juha Auvinen ja Hannu-Ilari Nuotio. Tulityöluvan myöntäjällä tulee olla voimassaoleva tulityölupa ja tulityötä tehtäessä hänen tulee valvoa että tulityö tehdään tulityösuunnitelman ja sen liitteiden sekä itse tulityöluvan mukaisesti. Ennen kirjallista, työkohtaista ja määräaikaista tulityölupaa, luvan myöntäjä ja työn suorittaja arvioivat tilapäisellä tulityöpaikalla tulityöstä aiheutuvat vaarat ja tulityölupa allekirjoitetaan vasta, kun luvan myöntäjä varmistuu turvatoimien riittävyydestä. Tulityölupa laaditaan neljänä samansisältöisenä kappaleena, yksi tulityöluvan myöntäjälle, tulityöntekijälle, tulityön aikaiselle tulityön vartijalle ja tulityön jälkeiselle tulityönvartijalle. On suositeltavaa, että myös tulityön vartijat ovat henkilökohtaisesti läsnä. Vakituiset tulityöpaikat Sirpalesaaren telakkavajan pajassa on suojaverhoilla eristetty vakituinen tulityöpaikka, jossa voidaan tehdä tulitöitä ilman tulityölupaa. En- 44

47 nen tulityön aloittamista pajassa tekijän tulee varmistaa, ettei verhoilla rajatulla alueella ole syttyvää materiaalia ja että vakituiselle tulityöpaikalle määrätty sammutuskalusto on paikoillaan ja käyttökunnossa. Tulitöitä edeltävät turvatoimet Ennen tulityöluvan myöntämistä tulee selvittää, voidaanko tulityö korvata menetelmällä joka ei aiheuta palovaaraa, tai voidaanko tulityön kohde siirtää pajaan vakituiselle tulityöpaikalle tai vähemmän paloherkkään tilaan, esim. vajasta ulos telakkakentälle. Tulitöitä edeltävät turvatoimet arvioidaan ja määritetään täytettäessä tulityöluvan kohtia Tulityöstä aiheutuvien vaarojen selvitys ja arviointi sekä Tulityön turvatoimet. Tulityöpaikalle kootaan tulityöluvan kohdassa Sammutuskalusto, paloilmoitin, sprinklerlaitteisto vaadittu alkusammutuskalusto. Lisäksi tilapäiselle tulityöpaikalle tuodaan If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n suojeluohjeen mukaisesti viisikymmentä litraa vettä sankoissa. Purjehduskauden aikana, kun telakkakentän kesävesijärjestelmä on käytössä, tulee tulityöpaikka varustaa vesiletkulla sankkojen lisätäytön varalle. Tulityön aikaiset turvatoimet Tulityön aikaisia turvatoimia on listattu tulityöluvan kohdassa Tulityön turvatoimet. Erityisesti tulityövartijan ja tulityötekijän tulee huolehtia, että työssä syntyvä palovaarallinen jäte siirretään vaarattomaan tilaan ja kastellaan. Lisäksi tulee valvoa, ettei itse tulityön kohde kuumene liikaa ja syty palamaan. Koko tulityön keston tarkkaillaan ympäristöä, etteivät kipinät pääse suojaamattomille alueille. Tulityön jälkeiset turvatoimet Tulityön päätyttyä alue siivotaan ja suojaukset puretaan. Tulityöalue ja ympäröivät tilat tarkastetaan, ettei palonalkuja ole päässyt huomaamatta leviämään ympäristöön. Tarvittaessa rakenteet kastellaan ja aloitetaan jälkivartiointi. Tulityövartiointi Tulityölupaan nimetään tulityövartijat valvomaan tulityöturvallisuutta koko työn aikana ja sen päätyttyä, koska itse tulityön tekijä ei voi samanaikaisesti toimia tulityövartijana. Tulityöpaikkaa vartioidaan koko työn ajan, myös taukojen aikana, ja vartiointia jatketaan tulityön päätyttyä tulityöluvassa kirjatun ajan. Tulityön vartijalta ei edellytetä tulityölupaa, mutta hänen tulee osata tehdä hätäilmoitus ja käyttää tulityöpaikalle varattua alkusammutuskalustoa. Tulityövartijoiden tulee olla tietoisia sekä tulitöiden että työpaikan palovaarallisuudesta. Tulityövartijan tulee olla koko ajan fyysisesti läsnä tulityöpaikalla. Hätäilmoituksesta Sirpalesaaressa tulee ilmoittaa myös yhteysveneen kuljettajalle, että hän tarvittaessa voi kuljettaa palokunnan ja kalustoa salmen yli. 45

48 SPS:n vartiosääntö 1 Vartioinnin ja vartiointisäännön tarkoitus Suomalaisen Pursiseuran Sirpalesaaren satamaa vartioidaan purjehduskauden ajan. Vartioinnin tarkoitus on turvata seuran, seuran jäsenten ja muiden saaren käyttäjien kiinteä ja irtain omaisuus saaressa, avustaa satamaisäntää vierasveneiden laituroinnissa ja muissa hänelle kuuluvissa tehtävissä, huolehtia asianmukaisesta liputuksesta, avustaa ylikulussa Sirpalesaaren ja mantereen välillä yhteysveneen aikataulujen ulkopuolisena aikana sekä ylläpitää turvallisuutta, järjestystä ja viihtyvyyttä Sirpalesaaressa. Seuran jäsenillä on yhtäläinen oikeus nauttia vartioinnin heille tuomasta turvasta ja mielenrauhasta sekä yhtäläinen velvollisuus toimia vartijana seuran yhteiseksi hyväksi. Vartiosäännön tarkoitus on turvata seuran jäsenten yhteinen etu, vartiovelvollisuuden kohtuullinen ja tasapuolinen kohdentuminen sekä ohjeistaa vartiointikäytäntöä. Sirpalesaaren turvallisuus, järjestys ja viihtyvyys on kaikkien Suomalaisen Pursiseuran jäsenten vastuulla. Vartiosäännöllä kohdennetut velvoitteet eivät poista seuran jäsenten ja muiden saaressa asioivien ja omaisuuttaan säilyttävien velvollisuutta pitää osaltaan huolta turvallisuudesta, järjestyksestä ja viihtyvyydestä Sirpalesaaressa. Vartijat, pursiseura tai sen toimija luottamushenkilöt eivät ole vastuussa jäsenten veneille tai muulle omaisuudelle satama- ja telakkaalueella mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. 2 Vartiopäällikkö Seuran hallitus nimeää vartiopäällikön vastaamaan vartioinnin käytännön järjestelyistä ja vartiointitoimen laadusta. Vartiopäällikön tulee olla luotettavaksi todettu Suomalaisen Pursiseuran jäsen. Vartiopäällikkö päättää vartiointikauden keston vuosittain, huolehtii vartiovuorojen jakamisesta, seuraa vartioinnin toteutumista ja vartiovelvollisten toimintaa vartiopäiväkirjan, koodinlukijan ja muiden käytettävissä olevien keinojen välityksellä, raportoi vartiovelvollisuuden laiminlyönneistä sekä valvoo vartioinnin säännön- ja tarkoituksenmukaista toteutumista sekä kehittää vartioinnin käytäntöjä. 3 Vartiovelvollisuuden määräytyminen Laituripaikan hallintaan sekä veneen kesätelakointiin Sirpalesaaressa liittyy vartiovelvollisuus. Vartiovelvollisuus on laituripaikka- ja telakointipaikkakohtainen siten, että laituri- ja telakointipaikan haltija on velvollinen suorittamaan yhtä monta vartiovuoroa purjehduskauden aikana kuin hänellä on hallussaan laituri- ja/tai telakointipaikkoja kauden alkaessa. Kevytveneen säilyttämiseen Sirpalesaaressa ei liity vartiovelvoitetta. 46

49 Veneen pitäminen väliaikaisesti muu alla kuin Sirpalesaaressa satama- ja telakkasäännön 2.3 kohdan tarkoittamalla tavalla ei poista vartiovelvollisuutta. Vartiovelvollinen, joka on vartiointikauden alkuun mennessä täyttänyt 75 vuotta tai jonka vartiointikyky on terveydellisistä syistä merkittävästi alentunut, voi pyytää vapautusta vartiovelvollisuudesta. Vapautuksen myöntää pursiseuran hallitus. 4 Menettely vartiointiesteen sattuessa ja laiminlyönnin seuraamukset Mikäli vartiovelvollinen on estynyt hoitamasta vartiovelvollisuuttaan, hänen tulee hankkia luotettava sijaisvartija. Luotettavaksi sijaisvartijaksi katsotaan vähintään 18-vuotias Suomalaisen Pursiseuran jäsen. Mikäli vartiovelvollinen ei suorita vartiovuoroaan, häneltä peritään vartiosakko. Pursiseuran hallitus vahvistaa sakon suuruuden vuosittain. 5 Vartiovuoro Vartiovuorolla tarkoitetaan Sirpalesaaren sataman vartiointia yhden yön ajan purjehduskauden aikana. Vartiovuoro alkaa viimeistään kello 20:00 ja päättyy aikaisintaan kello 06:00. Vartiovuoroon kuuluvat vartiotehtävät käsittävät vartiomuistutuksen lähettämisen, vartiokierrokset, asianmukaisesta liputuksesta huolehtimisen, satamaisännän avustamisen vierasveneiden isännöinnissä, ylikulussa avustamisen, turvallisuuden ja yleisen järjestyksen valvonnan, mahdolliset muut tehtävät ja vartiopäiväkirjan merkinnät. Vartiovuoron ajankohta tulee varata kullekin vartiokaudelle toukokuun 15. päivään mennessä vartiotuvassa olevalta listalta. Niille vartiovelvollisille, jotka eivät ole varanneet vuoronsa ajankohtaa mainittuun päivän mennessä, ajankohta arvotaan. Arvonnan tuloksesta ei tiedoteta erikseen, vaan se käydään tarkistamassa vartiotuvan vartiovuorolistalta. Vartiointikausi on pääsääntöisesti lipunnoston (1.5.) ja lipun laskun (noin 30.9.) välinen aika. Täsmälliset aloitus- ja päättymisajankohdat vartiopäällikkö määrää vuosittain. Vartiovuoron aikana vartijan tulee olla vartiokykyinen. Päihtymys, uneliaisuus ja vartiovuoron aikaiset, vartiointiin liittymättömät askareet alentavat vartiokykyä. On suositeltavaa, että vartiovuorossa on kaksi vähintään 18 vuotta täyttänyttä vartijaa. Milloin Ilmatieteen laitos on antanut Suomenlahdelle myrskyvaroituksen, suositus tulee tulkita vaatimukseksi. 6 Vartiomuistutus Vartiovuoron alussa on suositeltavaa, että vartija muistuttaa seuraavaksi vartiovuorossa olevaa vartiovelvollista tämän tulevasta vartiovuorosta. Muistutuksen voi tehdä puhelinsoitolla tai tekstiviestillä. Vartiovuorot ja vartiovelvollisten yhteystiedot löytyvät vartiotuvassa olevasta vartiovuoroluettelosta. 7 Vartiokierros Vartiokierroksen aikana vartija käy lukemassa kaikki eri puolilla Sirpalesaarta sijaitsevat koodinapit. Vartiokierrokset tulee tehdä epäsään- 47

50 nöllisin väliajoin ja vaihtelevassa järjestyksessä. Koodinappien sijainti on ilmoitettu vartiotuvassa olevalla kartalla. Kierrosten enimmäisväli on 1 ½ tuntia. Vartiokierroksilla tulee tarkistaa veneiden kiinnitys ja kelluvuus sekä kiinnittää huomiota tavallisuudesta poikkeaviin seikkoihin. Palovaaraan liittyviin havaintoihin tulee suhtautua erityisellä vakavuudella. Havaitut toimenpiteitä vaativat ongelmat korjataan välittömästi ja toimenpiteiden kohteina olleiden veneiden omistajiin otetaan yhteyttä tarpeen vaatiessa. Vartiokierroksella vartijalla tulee olla mukanaan koodinlukija, matkapuhelin sekä pimeän aikana riittävän tehokas valaisin. Vartioliivin käyttö on suositeltavaa. 8 Liputus Vartija huolehtii liputuksesta vartiovuoronsa aikana. Pursiseuran lippu lasketaan auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään kello Lippu nostetaan kello 06:00. Seuran viiri on salossa jatkuvasti. Vierasmaalaisen veneen kiinnittyminen satamaan huomioidaan nostamalla salkoon kyseisen maan lippu. Yksityiskohtaiset liputusohjeet ovat luettavissa vartiotuvassa olevasta kirjasta. 9 Vierasveneet Satamaisännän ollessa estynyt vartija ohjaa vierasveneet vapaille paikoille, opastaa vierailijoita ja perii vierasvenemaksun. Yksityiskohtaiset ohjeet ja maksuhinnasto ovat vartiotuvassa. 10 Ylikulku mantereelle ja vartiojolla Vartija avustaa Sirpalesaaren ja mantereen välisessä ylikulussa yhteysaluksen liikennöintiaikataulun ulkopuolisena aikana. Muulloin vartiovuoron aikana vartiojolla on Sirpalesaaressa sille varatulla paikalla. Poistuessaan saaresta vartija voi jättää vartiojollan lukittuna mantereen puolelle. 11 Yleinen järjestys ja turvallisuus Vartijan tulee puuttua järjestystä ja turvallisuutta mahdollisesti vaarantaviin tilanteisiin valppaasti. Toimiminen Suomalaisen Pursiseuran valtuuttamana ei anna vartijalle järjestyksenvalvojan valtuuksia. Mikäli järjestyksen ylläpitäminen ei onnistu keskustellen, vartijan tulee kutsua viranomaisapua. 12 Vartiopäiväkirja Vartija merkitsee vartiopäiväkirjaan vartiovuoron aikaiset merkittävät tai tavallisuudesta poikkeavat tapahtumat. Näitä ovat muiden muassa vartiovuoron aloitus ja päättyminen, vartiomuistutus, suoritetut vartiokierrokset, ylikulussa avustaminen ja suoritetut toimenpiteet turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämiseksi. Vartija merkitsee vartiopäiväkirjaan myös nimensä, veneensä nimen ja laituripaikan sekä allekirjoittaa päiväkirjamerkinnät. 48

51 SPS:n ympäristöohjelma Yleistä Ohjelma sisältää SPS:n ympäristötavoitteet ja niiden pääperiaatteet koskien toimintaa Sirpalesaaressa ja Tågholmenissa. Ohjelma koskee satamaa, telakkaa ja seuran hallinnassa olevia alueita sekä seuran järjestämiä muita toimintoja. SPS pyrkii edistämään myös jäsentensä ja seuran alueella toimivien muiden tahojen ympäristötietoisuutta ja toiminnan ympäristömyönteisyyttä. Ympäristöohjelman toteutumista seurataan sopivin mittarein. Pääperiaatteet 1 SPS pyrkii siihen, että sen toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat niin pienet kuin se käytännössä on mahdollista. 2 Maahan, veteen ja ilmaan kohdistuva kemikaalikuorma pyritään pitämään mahdollisimman vähäisenä. 3 Ravinteiden pääsemistä mereen vältetään ja rajoitetaan seuran käytettävissä olevin keinoin. 4 Seuran toimin ja seuran hallinnoimilla alueilla pyritään vähentämään kasvihuonekaasujen pääsemistä ilmaan. 5 Seuran tavoite on pitää sekä Sirpalesaaren että Tågholmenin ja niiden ympäristön melutaso mahdollisimman vähän häiritsevänä. 6 Seura pyrkii käyttämään luonnonvaroja niin vähän kuin mahdollista. Tämä koskee etenkin uusiutumattomia luonnonvaroja, mutta myös uusiutuvia luonnonvaroja pyritään käyttämään säästeliäästi. Käytännön ympäristötoimet 7 SPS:n hallitus ja yleinen kokous päättävät näistä erikseen. 8 Seura pyrkii siihen, että telakoitavista veneistä ei pääse myrkyllisiä pohjamaaleja maaperään ja myöhemmin veteen. Tämä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan edellyttämällä, että telakoitavissa veneissä käytetään haitattomia pohjamaaleja, ja että pohjamaalit kerätään talteen silloin, kun veneen pohjamaali uusitaan kokonaan. 9 Maaperän pilaantumista estetään edellyttämällä, että telakoitavissa veneissä otetaan glykoli talteen syyskunnostusten yhteydessä ja että glykolipitoisia vesiä ei päästetä keväällä vesistöön. 10 Seura pyrkii järjestämään jäteöljyjen ja muiden vaarallisten jätteiden jätehuollon telakalla tai mantereella yhteyslaiturin läheisyydessä, jos se voidaan järjestää kohtuullisin kustannuksin, esimerkiksi yhteistyössä muiden alueen pursiseurojen ja kaupungin kanssa. Haitallisten ja vaarallisten aineiden säilyttämistä Sirpalesaaressa ja erityisesti jäsenten hallitsemissa komeroissa on vältettävä. 49

52 11 Sirpalesaaressa ympäristön, mukaan lukien sataman, roskaantumisen ehkäisyyn kiinnitetään huomiota sekä telakointikaudella että muina aikoina. Ympäristössä olevien roskien keräämistä tehostetaan talkoiden lisäksi myös muulloin. Sirpalesaari pyritään pitämään muutenkin siistinä ja viihtyisänä. SPS pyrkii järjestämään jäsenille oleskelupaikkoja. Tavaroiden ulkosäilytyspaikat pyritään pitämään siisteinä. Saaren kulkuväylien ja yleisesti oleskeluun käytettyjen alueiden istutuksista ja puista pidetään huolta. 12 Seura pyrkii turvaamaan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön säilymisen hallitsemillaan alueilla, tarvittaessa yhteistyössä kaupungin kanssa. Muussa kuin satamaja telakkakäytössä olevilla alueilla ihmisten oleskelua pyritään rajoittamaan pesintäkauden aikana. 13 Seura pyrkii siihen, että veneitä jätettäisiin mahdollisimman vähän telakkakentälle purjehduskauden ajaksi. Pyritään myös käytettävissä olevin keinoin estämään veneiden hylkäämistä seuran alueelle ja turvaamaan seuran oikeus poistaa hylätyt veneet alueeltaan. Laiminlyötyihin tai hylättyihin veneisiin, tarvikkeisiin ja esineisiin puututaan mahdollisimman pikaisesti. 14 Seura selvittää mahdollisuuksia tuottaa itse uusiutuvaa energiaa Sirpalesaaressa ja lisätä uusiutuvan energian tuottamista Tågholmenissa. 15 Jäseniä ja SPS:an rekisteröityjen veneiden omistajia pyritään ohjaamaan ympäristöystävällistä veneilyä koskevan tiedon äärelle ja kannustetaan toimimaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. SPS:n ympäristöohjelma on hyväksytty hallituksen kokouksessa

53 SPS:n klubihuoneen säännöt 1. Klubitila on avoin kaikille SPS:n jäsenille. Jäsenet voivat tuoda klubitilaan myös vieraitaan. Tilaa ei ole tarkoitettu vierasveneiden miehistöjen käyttöön. Ovi pidetään lukittuna ja tilaan pääsee erillisellä avaimella. 2. Klubitilassa ei saa tupakoida. Se ei ole ravintolan anniskelualuetta eikä ravintolasta saa tuoda sinne juomia tai ruokaa. 3. Klubitilassa on varauskirja. Varauksia tilaan voivat tehdä vain SPS:n hallitus sekä toimikunnat, lautakunnat ja työryhmät. Huhtikuun ja syys-lokakuun viikonloppuina sekä pääsiäisen aikaan tila on varattu ensisijaisesti klubitoimikunnan käyttöön. Tila on jäsenten käytettävissä, jos sitä ei ole varattu. 4. Tilan käyttäjät ovat velvollisia siivoamaan jälkensä ja pitämään tilan siistinä. Tilasta viimeisenä poistuva varmistaa, että valot sammutetaan, mahdolliset päällä olevat sähkölaitteet (esim. kahvinkeitin) ja ikkunat suljetaan ja että ovi menee lukkoon. SPS:n hallitus on vahvistanut nämä säännöt. 51

54 SPS:n maksutaulukko 2017 Jäsen- ja liittymismaksut Jäsenmaksu, EUR Liittymismaksu, EUR Vuosijäsen - ruokakunnan 1. jäsen ruokakunnan 2. jäsen (puoliso) Opiskelijajäsen, v Juniorijäsen Huom. Ilman venettä seuraan liittyvien jäsenten liittymismaksusta peritään vain jäsenmaksun suuruinen osa. Loppuosa suoritetaan jäsenen saadessa ensimmäisen venepaikan. Tällöin loppuosa liittymismaksusta on senhetkisen liittymismaksun ja aikaisemmin maksetun liittymismaksun erotus. Venepaikkamaksut SPS:ssa noudatetaan metriperusteista venepaikkahinnoittelua. EUR EUR Paikan leveys Kevytveneet (telakkakenttä) 5,0 m 615 Luokka A (alle 3 m) 31 4,5 m 554 Luokka B (3 5 m) 52 4,0 m 492 Luokka C (yli 5 m) 73 3,5 m 430 Luokka D (monirunko) 94 3,0 m 370 2,5 m 308 Jollapaikka mantereen puolella 71 II-ponttonin kylkipaikat hinnoitellaan veneen leveyden mukaan samalla metrihinnalla kuin poijupaikat, kuitenkin niin, että kylkipaikan minimihinta on 458 EUR. Talvitelakointi 1 Veneet nostetaan ja lasketaan edellyttäen, että kaikki maksut on maksettu ja telakointipaikka on siivottu. Erillisnostoja suoritetaan virallisten nostopäivien lisäksi sopimuksen mukaan. Telakkakenttä veneen pituus x leveys 17 EUR/m 2 Telakkakenttä, telttaan sijoitettu vene 2 teltan pituus x leveys 19 EUR/m 2 Telakkavaja veneen pituus x leveys 27 EUR/m 2 Kevytveneet luokka A (alle 3 m) 21 EUR 52

55 luokka B (3 5 m) 42 EUR luokka C (yli 5 m) 63 EUR luokka D (monirunko) 84 EUR Telakointitukien vuokra 25 EUR Telakointikelkan talvisäilytys 15 EUR Maston talvisäilytys 55 EUR Maksut koskevat SPS:ssa rekisteröityjä ja katsastettuja veneitä. Juniori- ja opiskelijaveneiltä veloitetaan 1/2 taulukon mukaisista hinnoista (koskee vain katsastettuja kevytveneitä, kevytveneiden katsastusmaksu sisältyy venepaikan hintaan). Telakointimaksuun sisältyy veneen nosto ja lasku virallisina nostopäivinä sekä veden ja sähkön käyttöoikeus siinä laajuudessa kuin sitä on saatavilla ja kun kyse on tavanomaisesta veneen huollosta. Veneen laajempien korjaustoimien vaatimasta sähköstä veloitetaan erikseen kulutuksen mukaan. Huom. 1 SPS:an rekisteröimättömän veneen telakointimaksut ovat 15% korkeammat. Huom. 2 Kentällä telttaan telakoitu vene vaatii enemmän tilaa. Huom. 3 Kelkan ja maston talvisäilytys koskee vain niitä, jotka eivät telakoi Sirpalesaaressa. Kesätelakointi Väliaikaisen kesätelakoinnin maksu: 100 euroa viimeisen vesillelaskupäivän jälkeisestä päivästä lukien kultakin alkavalta 30 päivän jaksolta kunnes vene on laskettu kyseisenä kesäkautena veteen. Jos vesillelasku tapahtuu 45 päivän kuluttua viimeisestä vesillelaskupäivästä, peritään em. sijasta talvitelakointimaksun suuruinen kesätelakointimaksu. Telakkakenttä veneen pituus x leveys 18 EUR/m 2 Telakkakenttä, telt. sij. vene veneen pituus x leveys 20 EUR/m 2 Telakkavaja veneen pituus x leveys 29 EUR/m 2 Kevytveneet luokka A (alle 3 m) 25 EUR luokka B (3 5 m) 45 EUR luokka C (yli 5 m) 65 EUR luokka D (monirunko) 85 EUR Telakointitukien vuokra 25 EUR Telakointikelkan säilytys kentällä 15 EUR Telakointikelkan tai maston siirto 15 EUR Erillisnosto (jäsenet) ensimmäinen 1/2 h 65 EUR seuraava alkava 1/2 h 35 EUR Erillisnosto (ei-jäsenet) ensimmäinen 1/2 h 75 EUR seuraava alkava 1/2 h 40 EUR Mastosaksien käyttö (ei-jäsenet) 25 EUR Telakointimaksuun sisältyy veden ja sähkön maksuton käyttöoikeus siinä laajuudessa kuin sitä on saatavilla ja kun kyse on tavanomaisesta veneen huollosta. Veneen laajempien korjaustoimien vaatimasta sähköstä veloitetaan erikseen kulutuksen mukaan. Huom. 4 Kelkan kesäsäilytysmaksu koskee vain niitä, jotka eivät talvitelakoi Sirpalesaaressa. 53

56 Muut maksut EUR Katsastusmaksu 40 Marinakomero/vuosi 120 Vajakomero/vuosi 120 Vajakomero (ylä-) / vuosi 80 / iso 60 / pieni Rivitalo 140 Junnukomero/vuosi 30 Saunamaksu/h 10 Saunan avain (Sirpalesaari), käteismaksua vastaan toimistosta 30 Saunan avain (Tågholmen), käteismaksua vastaan toimistosta 50 Klubihuoneen avain 10 Katsastuksen laiminlyönti 100 Vartiointivelvollisuuden laiminlyönti 250 Maksumuistutus 5 Viivästyskorko 9,50% Vieraspaikkamaksut purjehduskaudella: vieraat, EUR seuraan rekisteröidyt, EUR - vuorokausi viikko kuukausi Hintojen muutokset ovat mahdollisia. Ylikulkuliikenne EUR Kausikortti (jäsenet) 45 Kausikortti (ei-jäsenet) 65 Kertalippu, aikuiset (meno-paluu) 5 Alle 16-vuotiaat veloituksetta huoltajan seurassa 54

57 Kunniajäsenet Jäsenluettelo Lille Werner Olympius 1943 Angervuori Kaarlo Wilhelm 1950 Aro Toivo 1950 Kunniakommodori Pitkäniemi Mikko 2000 Johanson Thomas 2000 Järvi Jyrki 2004 Eriksson Olavi 2013 Auvinen Juha 2013 Erkkilä Antti 2013 Eskelinen Paavo 2013 Lehesmaa Satu 2013 Markkanen Pekka 2013 Sarvanne Hannu 2013 Taiminen Jyrki Vakinaiset jäsenet Aalto Kari Aaltonen Risto Airos Reijo Akrenius Pyry Appelqvist Jyrki Appelqvist Pertti Aro Erkki Asis Ravil Aspelin Pertti Auvinen Heikki Auvinen Juha Auvinen Markku Blomstedt Leena Buchert Yrjö Böös Hilkka Elo Lauri Erikkilä Veli Eriksson Olavi Erkkilä Antti Erkkilä Ilkka Erkkilä Juha-Pekka Erkkilä Tiina Erkkilä Ville Galkin Boris Gebhard George Haaparinne Kari Haikala Olli Hautanen Jaakko Hautanen Marja Hautanen Veikko Hedman Harry Heikkilä Maija Heinonen Margit Herva Olli Hiedanniemi Anna-Kaisa Hinttala Pentti Hukkataival Kari E Huttunen Timo Huuhka Esko Hyrske Jaakko Hänninen Aimo Hänninen Olli Härkönen Matti Höglund Jouko Ilenius-Poltto Eila Ilvonen Usko Immonen Ilkka Immonen Pertti Jaakkola Ilari Johanson Thomas Jokinen Timo Järvi Jyrki Kalin Riitta Karme Ilkka Karme Kari Karme Kim Karme Tom Karvonen Eira Karvonen Pekka Kaukiainen Yrjö Kaukoranta Markku Kaukoranta Mikko Kauria Risto Kausto Sakari Kehä Veikko Kekki Seppo Kiiski Miikka Koivistoinen Irma Korhonen Lea Korhonen Pertti Korhonen Sampsa Korhonen Timo Koskimies Jukka Kuivalainen Jyri Kuivalainen Raimo Kulovesi Juhani Kulovesi Matti Kumpula Erkki Kuronen Petri Kuusela Kimmo 55

58 Kuusela Matti Kuusela Yrjö Kuusi Ilmari Kuusi Kai Kännö Pirjo Lagerström Marja-Liisa Lanki Mikko Lavinkoski Pekka Lehesmaa Kati Lehesmaa Piia Lehesmaa Satu Lehmus Jorma Lehmus Marjo-Riitta Lehmuskoski Jari-Pekka Lehmuskoski Tarmo Lempinen Marko Leppävuori Antti Leppävuori Heta Leppävuori Markku Leskinen Merihelena Liljestrand Tom Lindberg Ingmar Lindström Karl Linna Kari Lovelock Nick Majanen Pauli Markkanen Pekka Miettinen Tapani Mikkonen Annu Mikkonen Niilo Mikkonen Pertti Molander Antero Mustonen Antti Mustonen Heikki Narvala Anssi Nikkari Ilpo Nora Heikki Norros Juhani Norros Tapani Noutere Jukka Nuotio Eero Nuotio Hannu-Ilari Nurmi Vesa Nyberg Risto Paasivirta Lauri Paasonen Jorma Pajunen Timo Paunonen Esa Paunonen Seikku Penttinen Heimo Petterson Martti Pietilä Timo Pitkäniemi Minna Pohjaväre Jussi Pohjaväre Kirsti Pohjaväre Raimo Pores Elina Puolakka Kari Purasjoki Matti Raito Jaakko Ranta Kari Rautio Antti Relander Olle Reunala Timo Rosenberg Jarmo Rosenberg Ulla Rouhiainen Matti Ruohola Anja Ruohola Raimo Saares Pertti Saarni Risto Saarto Jouko Saavalainen Tapio Salomaa Jorma Salonen Jaakko Samooja Seppo Santasalo Antti Sarparanta-Olander Tiina Sarvanne Hannu Sarvas Matti Sawo Antti Schoultz Erkki Siljamäki Markku Skrabb Anja-Kaarina Särmäkari Veli Taiminen Jyrki Taiminen Pekka Tamminen Antero Tarkkanen Ahti Teräs Mika Teräväinen Ilkka Tienari Risto Torvi Kai Torvi Tuula Törneblom Jarmo Vallittu Olavi Varilo Esko Varkkola Anne Weiste Matti Åberg Kari Öhman Kaj Vuosijäsenet Aalto Pekka Aarnio Mervi Aarnio Tuomas Ahokas Heikki Ahola-Luttila Petri Ahomaa Sirpa Akrenius Jari Aliklaavu Antti Amberla Timo Anttila Sami Anttonen Satu Aro Ari Asula Tiina Auvinen Pirjo Azbel Saara Bardy Aleksi Bergman Mikael Blomqvist Carl Blomqvist Sofia Boahene Katri Bock Paula Carbone Massimiliano Dammert Veikko Dau Gero Dau Sisko Ellonen Juha-Matti Eloranta Ulla 56

59 Eronen Elisa Ervamaa Matti Ervamaa Pekka Ervast Mika Eskelinen Marja-Terttu Finne Tuomas Galkin Mika Golovchenko Mikhail Goltz Toni Haanperä Tuomas Haapasalo Juha Hakamies-Blomqvist Liisa Hakkarainen Kaisa Hannula Jaakko Haukka Matti Havulinna Henri Henttonen Antti Hienonen Jukka Hietanen Harri Hilden Pekka Hillo Hannu Hirschovits-Gerz Deiw Hirschovits-Gerz Satu Holopainen Janne Honkimaa Jukka Honkimaa Leena Humalisto Vesa Hytönen Tuija Hyvärinen Ilkka-Antti Hämäläinen Matti Hänninen Ossi Härkönen Janne Ilmari Henrik Ilvessalo Tapani Ingman Harri Jaatela Jarmo Jernvall Jan Johansson Kirsi Johansson Timo Jäppinen Juhani Kaario Ilari Kaario Risto Kaila Jan Kallasjoki Tapio Kalliomäki Mikko Karhu Maiju Karo Marko Kauria Minna Kavonius Mikko Keinonen Turkka Keto-Tokoi Anna Ketola Rainer Kopsa Petri Korhonen Otto Korhonen Rainer Korpela Tuomas Koskenniemi Ilkka Koskenniemi Kerttu Koskinen Markus Kottelin Lars Kuningas Saila Kuula Antti Kuula Salla Kuusi Antero Kämäri Hannu Kämäri Iida Kännö Juhani Käär Sakari Lahdenperä Oili Laitinen Matias Laitinen Pekka Lanki Mikko Latvalahti Matti Latvalahti Sari Launis Kirsti Launis Martti Lehtinen Asta Lehtinen Heikki Lehtinen Jani Lehtinen Jonna Leikola Mika Lesage Alexis Leskinen Merihelena Liljestrand Lars Liljestrand Mårten Liljestrand Tuula Lillqvist Katariina Linna Riku Lukander Pertti Läärä Timo Lönnroth Mikael Majapuro Pirkko Markovaara Raimo Martikainen Pekka Mikkonen Irja Murto-Lehtinen Pauliina Myllynen Pertti Mäkinen Seppo Mörä Eero Mörä Lauri Navaratnam Anita Norja Leo Norros Antti Norros Erkki Nuotto Mikael Oja Toni Ojala Kauko Ojala Laura Ojala Outi Ojanperä Timo, Kuolinpesä Oksa Maria Oksanen Tuuli Ollinmaa Ali Oravisto Hannu Ormio Hanna Paananen Juha Paasonen Elina Paasonen Riikka Paatero Antti Parikka Pekka Paunonen Paula Perttula Liisa Tuulikki Peräkylä Anssi Pesonen Tuomo Piiroinen Jukka Pekka Piltti Tuija Pitkälä Kalle Pitkänen Panu Pukander Fransiska Pulkkinen Timo Puolakka Jari Puurtinen Jouni 57

60 Pynnä Merja Pöntiskoski Kimmo Rahka Ronnie Raitolahti Seppo Ranta Kari Rantanen Heikki Rantanen Helena Rautio Matti Ridal Slava Riekkinen Laila Rinkinen Aki Rissanen Sasu Rosenberg Jyrki Rouhinen Sauli Ruuhonen Pekka Ruuhonen Seppo Räike Antti Saarinen Miikka Saarman Risto Saarto Liisa Saastamoinen Reijo Salminen Matti Salo Seppo Salonen Tuomas Salonoja Pekka Samooja Kimmo Samooja Satu Sarimo Mika Savolainen Mikko Savolainen Ville Sellergren Heli Sipinen Ari Sjöholm Anne Sjöholm Stefan Snellman Lauri Ferra Oy Soininen Heikki Mikael Soininen Jukka Soininvaara Mikko Stoschek Toni Ståhlberg Kaarlo Sundqvist-Rinkinen Rina Suomalainen Heikki Suonio Aaro Svanbäck Olli Svanbäck Tuija Såltin Juha Taiminen Leena Tainio Anne Tainio Sakari Takki Pekka Talvitie Tuomas Tapaninen Juhani Terämaa Tapani Tikka Nina Kristiina Tikka Tuukka Tiusanen Kaisa Tolonen Kauko Tolsa Juha Touri Marko Tulokas Janne Tuominen Aki Tuominen Mika Tuominen Ville Tuompo Joonas Tähtinen Topias Utriainen Mauri Vainonen Pilvi Vaitilo Juha Vartiainen Seppo Vauramo Anu Vikatmaa Leena Vikatmaa Pirkka Vinkvist Jarmo Vuorinen Marko Weckström Severi Wihervaara Mikko Wikman Leif Wilska Petri Opiskelijajäsenet Björk Laura Dau Henrik Immonen Ilari Johansson Lumikukka Kaario Laura Kanervo Joel Keinonen Kalle Kotomäki Nelli Kulovesi Antti Lindqvist Rosa Norros Heikki Nuotio Otso Olander Krista Pekkala Ilmari Peräkylä Otso Puurtinen Jouki Puurtinen Pyry Saarela Sakari Samooja Olli Tainio Peppi-Liina Takki Laura Takki Pauli Vimpari Gert Juniorijäsenet Aliklaavu Venla Aro Ahti Johansson Emil Kuivalainen Veeti Pohjaväre Sara Räike Henrik Tainio Eveline Tuominen Venla Tuominen Nuutti 58

61 Veneluettelo PURJEVENEET VENEEN NIMI OMISTAJA TYYPPI PURJE- TUN- NUS AALLOTAR MARKKU LEPPÄVUORI, LEPPÄVUORI HETA REK.NRO VALM.V. PIT. LEV. SYV. PAINO SUUNNITTE- LIJA 8484 L ,28 3,33 1,6 J. Lindholm AD-HOC ANTERO MOLANDER BALTIC A ,5 4,5 2,45 11,5 J. Vrolicer ADIOS GEORGE GEBHARD X-1 TON 9962 X ,18 3,93 2,1 6 Niels Jeppesen AESTIVAL TOO HEIKKI AHOKAS DEHLER U ,2 3,2 1,9 4,5 AIOLOS II ARI ÖRN FINN EXPRESS A ,3 2,8 1,4 2,5 E. Still ALBATROSS JUSSI POHJAVÄRE S A ,5 2,5 1,5 4 Knud Reimers ALUTE HANNU SARVANNE ALUETT U ,05 2,7 1,5 2,9 Hannu Sarvanne ANKANPOIKA II JAAKKO SALONEN H-VENE ,3 2,18 1,3 1,47 Hans Groop c/o HANNA SALONEN, ELLONEN JUHA-MATTI ANNA ANSSI PERÄKYLÄ ALBIN VEGA A ,2 2,45 1,2 Peter Norlin ANNIKA TURKKA KEINONEN 276 A ,64 2,2 1,2 2 AURA HANNU-ILARI NUOTIO O HJELT 186 A ,2 2,42 1,65 3,8 AURORA SEPPO VARTIAINEN HR ,5 3,38 1,7 7 AURORA JUHA TOLSA ARTINA ,98 3,12 1,65 4,2 Hans Groop AZURA TIMO JOHANSSON, MAESTRO M ,75 3,5 1,8 SYRJÄNEN KIRSI BARCAROLE PERTTI SAARES FINNGULF U ,94 3,28 1,9 0 H. Södergren BELINDA III USKO ILVONEN SUNFUN A ,7 3,6 1,9 9,5 U. Ilvonen BELLA VERA SIRPA AHOMAA OHLSON L ,8 2,75 1,65 3,3 E. Ohlson BELLONA MATTI ERVAMAA A-VENE ,76 2,12 1,45 BENTEN JAAKKO HANNULA SUNWIND A ,37 2,9 1,6 4,2 T. Sunden BONHEUR MATTI RAUTIO IMPERIAL CRUISER 9658 A ,4 2,9 1,8 6 Olle Enderlein BRILLIANT MATTI HÄRKÖNEN ONE OFF ,71 3,13 1,9 2,9 Ron Holland CALICUTTA TOM LILJESTRAND, OMEGA A ,4 3 1,55 3,6 Ron Holland LILJESTRAND TUULA CANACE VEIKKO HAUTANEN JOSHUA-KUTTERI 8433 A ,98 3,67 1,6 14 Moitessier & Knocker CARMEN MIKKO KALLIOMÄKI H-VENE 171 A ,28 2,18 1,3 1,8 CELIA RISTO KAURIA LINJETT A ,48 3,11 1,6 3,6 CHELINA KAI KUUSI, KUUSI ILMARI FINNGULF T ,97 3,54 2 6,5 CHIP-DUCK ERKKI VAURAMO CONTRAVERSY A ,7 2,6 1,2 0 CONTESSA KIRSTI POHJAVÄRE COMFORTINA L ,6 3,27 1,7 4,8 K. Albinsson COSA NOSTRA KAI KUUSI HURRICANE A ,13 3,1 2 1,75 Tom Sjöman DANTOM JONNA LEHTINEN, LEHTINEN JANI DELPHIA A ,83 2,95 1,82 0 DONNA MARKKU AUVINEN, INFERNO L ,45 3 1,6 4,4 H. Södergren AUVINEN HEIKKI DYNAMITE VILLE SAVOLAINEN DYNAMIC A ,65 2,5 1,5 3,5 J. Kjaerulff EBBA MIKA ERVAST SWAN P ,23 3,45 2,1 ELLI TONI GOLTZ ROCK U ,3 2,25 1,2 1,4 EMZIA ANTTI ALIKLAAVU, 6 MR 64 A ,6 4,2 ALAJOUTSIJÄRVI AIJA ESCA ARI ARO GRAND SOLEIL 46, P ,4 4,4 2,2 59

62 ESMERALDA III KAI TORVI, TORVI TUULA ARTINA A ,98 3,12 1,65 4,5 Hans Groop FILIFJONKAN LARS LILJESTRAND 813 A ,77 2,49 1,5 1,8 Peter Norlin FILOU PEKKA ERVAMAA A-VENE 20 A ,56 2,16 1,5 GLIMT SEPPO RUUHONEN HALLBERG ,95 2,68 1,4 RASSY 26 GURGI HANNU KÄMÄRI, KÄMÄRI B A ,33 2,78 1,7 3,5 IIDA HAPPY HOUR PANU PITKÄNEN, SAULI OCEANIS 40 A ,15 3,91 1,9 8,26 SARKOJA, ARKON HIGGIN HAPPY OURS HENRI HAVULINNA, ELAN A ,98 3,3 1,7 HAVULINNA HANNA HEIDI MARKKU SILJAMÄKI FINNGULF A ,94 3,28 1,95 6 HELMI PEKKA HILDEN JEANNEAU SUN 6451 U ,15 3,2 1,45 3,6 LIGHT 30 HENRIETTA ANSSI PERÄKYLÄ ,7 2,2 1,2 2,2 HENRIIKKA JORMA PAASONEN HALLBERG 9159 L ,28 3,42 1,85 5,3 RASSY 34 HERTTA-ÄSSÄ ANSSI NARVALA H-VENE 902 A ,28 2,18 1,3 1,3 HII-O-HOI ESKO HUUHKA SUNRISE ,55 3,49 1,8 5 Faroux HORNARI AIMO HÄNNINEN JON L ,03 3,03 1,7 4,85 HUNK TUOMAS TALVITIE, H-VENE 143 A ,3 2,18 1,3 OTTO KORHONEN, EERO VASSINEN, MARKKU PITKÄNEN HUVISKA JUHA AUVINEN, AUVINEN CENIT A ,98 3,3 1,85 4,4 Ängsmark PIRJO ILONA KAUKO OJALA, OJALA FINN ,75 3,5 1,8 5,6 E. Still OUTI IMPULS VEIKKO DAMMERT DUFOUR 38 A ,65 3,8 1,95 6 CLASSIC INGELA AF PIRKKA VIKATMAA, VINDÖ U ,43 2,95 1,6 4,8 SANDÖ LAUKONTAUS PETRI INKA PETRI AHOLA-LUTTILA MERIRISTEILJÄ 148 L ,42 2,62 1,32 3,3 Eino Antinoja IRMA JUHA PAANANEN, ,3 1,85 1,7 4,2 JÄPPINEN MARJO JANCORA PERTTI MYLLYNEN, NORDSHIP 35 DS P ,8 3,3 1,68 5,8 MYLLYNEN ARJA JETTSET KAISA HAKKARAINEN, LINJETT A ,48 3,11 1,65 3,8 Br. Gustafsson ASULA TIINA JOHANNA I JUHANI JÄPPINEN MARINA L ,72 2,5 1,1 2,5 Eskil Haldin JONATTA JORMA LEHMUS, OHLSON L ,85 2,7 1,6 3,1 E. Ohlson LEHMUS MARJO-RIITTA JOVIAALI JOUKO SAARTO, SAARTO OHLSON A ,85 2,7 1,6 3,4 E. Ohlson LIISA KAISU SATU LEHESMAA ALBIN VEGA 9472 V ,25 2,46 1,2 2,6 P. Brohäll KAJLEN HENRIK ILMARI, ILMARI ANTILLA A ,1 2,83 1,67 3,5 E. Antinoja MIKAEL KIISKI ILKKA-ANTTI HYVÄRINEN 77 X ,6 1,9 1,1 1,7 KIISLA MARTTI LAUNIS H A ,5 2,6 1,5 3,5 Hans Groop KIRRI ANTTI HENTTONEN H-VENE 750 H ,28 2,18 1,3 1,6 Hans Groop KISMET TAPIO SAAVALAINEN A-VENE 7 A ,6 2,21 1,5 3,5 KLAUDIA SEPPO RAITOLAHTI ALBIN ALPHA 7946 A ,93 2,84 1,65 4 Peter Norlin KUIKKA RIKU LINNA, LINNA FINN A ,6 2,8 1,5 2,7 TARJA LA MOZUELA TAPIO KALLASJOKI KINGS CRUISER K ,24 3,12 1,74 4,3 LADY MARKO TOURI JON A ,04 3,03 1,65 4,8 J. Nyman LAURA TIMO PULKKINEN SUN ODYSSEY 30i A ,99 3, LAURINA HELI SELLERGREN, LAURIN KOSTER S ,34 2,5 1,35 3,5 A. Laurin SELLERGREN STEFAN LEILA PEKKA MARKKANEN FIN 580 LAGUNA 580 A ,14 3,15 1,4 7 P. O. Blomqvist 60

63 LILIAN TAPANI ILVESSALO, ASTA KANSANVENE 259 L 911 7,64 2,2 1,2 2 LEHTINEN LISETTE CARL BLOMQVIST LINJETT A ,48 3,11 1,63 3,6 LOKKI HILKKA SANDGREN IF A ,87 2,2 1,21 2,4 LOTTA ANNA BJÅRS, HELMINEN EETU, TIUSANEN KAISA, HUILAJA ANNA KANSANVENE 351 A ,6 2,2 1,2 2 LOTTA KAISA TIUSANEN, BJÖRS ANNA POHJOISMAINEN KANSANVENE 351 A ,6 2,2 1,2 2,1 LUCKY MARU MIKHAIL GOLOVCHENKO OHLSON 8, A ,8 2,85 1,8 1,8 MARIA JUHANI KÄNNÖ, KÄNNÖ CENIT A ,1 3,75 2,05 8,2 LINCENIT PIRJO MARIA II RISTO TIENARI TARGA T ,6 3 1,5 4,5 MATILDA SATU SAMOOJA KANSANVENE 308 T ,2 2,2 1,2 2 MATILDA PEKKA LAITINEN HAVSKRYSSARE ,2 2,6 1,5 5 MATRIX MATTI SALMINEN IW 31 P ,1 2,7 1,7 4 MAXIELA TAPIO KALLASJOKI, MAXI M ,5 3,75 1,7 7 LOUHI MAARIT MEARRA NIEIDA PEKKA SALONOJA FINNGULF A ,16 2,6 11,5 MERETA IV PEKKA TAIMINEN MP A ,2 3,05 1,6 4,2 M. Pulli MIMI SLAVA RIDAL RDL-1 C/R R ,99 3, MISS LIE SEPPO SAMOOJA & JEANNEAU 4734 A ,9 3,25 2,1 4,5 KIMMO SELECTION 32 MODUDS FRANSISKA PUKANDER H-VENE 684 A ,28 2,18 1,35 1,5 LEVO MOMENTO II TIMO AMBERLA BALTIC ,2 2,4 1,4 2,6 Hans Groop MORGANA PILVI VAINONEN FINNFIRE A ,12 3,24 1,85 5,6 E. Still MYRSKYLINTU VESA HUMALISTO, 197 A ,6 1,9 1,1 1,7 WILSKA PETRI NAUTILUS SAKARI KAUSTO X X ,75 2,98 N. Jeppesen NEFER ANTTI PAATERO LOUHI 30 A ,89 1,95 1,2 1,6 NOPPA RAINER KORHONEN DEHLER X ,21 3,2 1,9 5 Van de Stadt NÄRPPÄ JANNE HOLOPAINEN, FINN 35 MOD 2594 L IOIII 11,5 3,5 1,9 7 KORVEN KOUKKAAJAT RY OHOLEI MIKKO KAVONIUS AVANCE A ,4 2,5 1,45 2 Peter Norlin ONNETAR MARKO KARO HAVSÖRN 6 L ,45 2,65 1,45 3,7 PALLAS KIMMO KUUSELA, H A ,85 2,56 1,45 2,8 KÄRKKÄINEN PAULA PENELOPEIA EERO MÖRÄ ANTILLA 871 A ,1 2,88 1,65 4 PEPPERONI SATU ANTTONEN ALBIN EXPRESS 965 X ,77 2,47 1,45 1,8 PHRODIE TONI OJA AFRODITE ,6 2,85 1,6 2,3 PIKANTTI ALI OLLINMAA 975 A ,77 2,49 1,5 1,8 Peter Norlin PRICK STEFAN SJÖHOLM, COLIN ARCHER A ,5 3,1 1,45 7 Colin Archer SJÖHOLM ANNE PRIMA VISTA JUKKA HIENONEN GRAND SOLEIL A ,4 4 2,1 8,5 RAITA II MATTI LATVALAHTI FINNFIRE A ,12 3,24 1,85 5 E. Still RIA MIKA TUOMINEN HELMSMAN A ,02 2,8 1,45 2,6 RIA II SEVERI WECKSTRÖM SHIPMAN L ,86 2,6 1,55 2,8 RILEY ANTTI MUSTONEN AVANCE A ,3 2,62 1,7 4,5 Peter Norlin RITA TAPANI TERÄMAA BAVARIA A ,4 3,6 1,65 5,5 SAAGA HEIKKI LEHTINEN BAVARIA U ,48 1,85 5,4 CRUISER SATULUNNI OLLI HERVA NAJAD A ,75 3,4 1,75 7,5 T. Karlsson SCARAMOUCHE ILKKA TERÄVÄINEN FINNFIRE A ,12 3,24 1,9 4,5 E. Still SEIREENI ALEKSI BARDY SIRENA 36 S A ,05 3,5 1,75 5,5 61

64 SILVER GIRL JANNE HÄRKÖNEN BENETEAU FIRST A ,56 3,23 1, SLENDER DELTA AARO SUONIO DEHLER R SONETTE SOPHIE LEO NORJA, TENHIÄLÄ SAILA LEENA HONKIMAA, HONKIMAA JUKKA GULLMARS- KRYSSARE SWEDEN YACHTS A ,3 2,55 1,4 4 P ,88 3,87 2,25 SUNA RAVIL ASIS O. ENDERLEIN 66 A ,48 3 1,7 7 O. Enderlein TA-TA MATTI KULOVESI, INT. 5M ,42 1,72 1,24 1,8 GUSTAFSSON JARI, SILTALA KYÖSTI TARANTELLA SEPPO MÄKINEN KANSANVENE 116 A ,64 2,22 1,2 2,1 TEIJU MATTI SARVAS, RANTA KARI LOHI A ,7 2,7 1,35 2,2 C.-G. Lönngren TUULANTEI TUIJA PILTTI, SAARMAN FINNSAILER R ,8 3,13 1,6 6,7 RISTO TUULENTYTTÖ RIITTA KALIN, SAARA FINNGULF L ,13 3,3 1,8 4,5 Peter Norlin AZBEL UHURU HEIKKI MIKAEL H-VENE 303 H ,3 2,18 1,2 SOININEN, KUOKKANEN TOMMI UISGE BEATHA PEKKA TAKKI, ORMIO FINNGULF L ,75 3,54 1,75 6,5 H. Södergren HANNA ULRIKA ILPO NIKKARI ALBIN NOVA R ,87 3,15 1,69 4,5 Peter Norlin VEGA VAGABOND MATIAS LAITINEN, OJALA LAURA VINDÖ A ,35 2,95 1,4 4,5 VELA JAAKKO RAITO BAVARIA A ,91 3,87 1,7 7,9 VERONICA KALLE PITKÄLÄ FINN EXPRESS A ,3 2,8 1,4 1,8 E. Still VINGILOT AKI RINKINEN, RINKINEN SWEDEN YACHTS 5811 A ,2 3,48 1,85 6 RINA 34 VIOLETTA TUOMAS AARNIO, PERTTULA LIISA FINNGULF A ,94 3,28 1,65 5,5 VIVELA HEIKKI RANTANEN, RANTANEN HELENA BENETEAU OCEANIS CLIPPER H ,75 3,26 1,45 4,5 VIWA JARI PUOLAKKA iw 31 X ,14 2,68 1,9 0 WILMA EERO NUOTIO BALTIC 38 DP A ,6 3,76 2,27 7 D. Peterson WINDY HANNU ORAVISTO SUNWIND 20 A , WOMBAT RISTO KAARIO PIKKU SCYLLA 940 A ,2 3,1 X-LIGHT MÅRTEN LILJESTRAND 103 A ,77 2,49 1,45 1,8 Peter Norlin ZELDA TUOMAS FINNE, SAARINEN MIIKKA VINDÖ A ,95 2,85 1,35 3,4 Hans Groop 62

65 MOOTTORIVENEET VENEEN NIMI OMISTAJA TYYPPI REKIS- TERINU- MERO VUOSI- MALLI PIT. (m) LEV. (m) SYV. (m) PAINO (t) MOOTTORI- TYYPPI MOOT- TORIN 1 TEHO BRIOLET BUCHERT YRJÖ REVELCRAFT 30 A ,3 0,6 3 Sisämoottori 155 hv CHRISTINA SAARELA SAKARI ja BELLA 640 H ,47 2,47 0,8 1,2 Sisäperämoottori 166 kw CHRISTINA WASZ- TILUS DETA 10 MARTIKAINEN PEKKA A ,6 2,8 0,6 3,5 BMW 2 hv FINNMASTER KORPELA TUOMAS FINNMASTER DC62 A ,2 2,3 0,8 0,95 Perämoottori 115 kw HAPI INGMAN HARRI SUN RUNNER 272 ULTRA U ,4 2,59 0,8 3,2 Sisäperämoottori IDA PESONEN TUOMO TUULILASIVENE A ,4 1,8 0,4 Perämoottori 30 hv IRON LADY BERGMAN MIKAEL AQUADOR ,7 2,85 0,9 4,4 VOLVO 260 hv PENTA KIKULILLI JOKINEN TIMO CORONET 24 A ,42 2,42 0,6 3 MERCRUISER 260 hv LÄLLI SNELLMAN LAURI FISKARI L ,3 2,8 0,7 1,2 Sisämoottori 122 hv MAESTRO TAMMINEN ANTERO SEA STAR 670 S T ,7 2,5 0,8 1,1 Perämoottori 96 kw MAMA TERÄMAA TAPANI NIMBUS 28 DC U ,5 3 0,9 3 VOLVO 230 hv PENTA MURPHY SARIMO MIKA AQUADOR 25 WA U ,8 2,8 0,9 2,7 Sisäperämoottori 260 hv NORNA NORROS ANTTI, NOR- MINOR 7600 A ,6 2,6 0,9 1,7 Sisämoottori 170 hv ROS, ERKKI, HEIKKI PINKI TAPANINEN JUHANI, TAPANINEN RAIJA NEFITI 22 K ,45 2,52 0,7 1,5 YANMAR 3JH4E 40 hv STELLA MARIS RISSANEN SASU SUOMALAINEN FISKARI L ,5 2,3 0,85 2,3 KUBOTA BETA MARIN 168 kw TIBI SVANBÄCK OLLI MARINO 8000 U ,3 2,9 0,8 3 Sisäperämoottori 165 hv TILDA PAATERO ANTTI, KRÅKÖ HT A ,9 2,15 0,6 0,8 Perämoottori 60 hv PAATERO TUOMAS VANILJA SAARNI RISTO MARINO 9000 U ,9 4,2 YANMAR 200 hv 28 hv KEVYTVENEET JA JOLLAT TYYPPI OMISTAJA PURJENUMERO VALMISTUSV. PITUUS LEVEYS SUUNNITTELIJA Laser TUOMAS HAANPERÄ ,23 1,37 B. Kirby E-Jolla JOEL KANERVO ,38 B. Kirby Laser MARTTI LAUNIS ,23 1,36 A. Roland MARIA OKSA E-Jolla HANNU SARVANNE ,38 A. Roland OPTARI VI SUOMALAINEN PURSISEURA ,35 1,13 C. W. Mills OPTARI I SUOMALAINEN PURSISEURA ,3 1,13 C. W. Mills OPTARI II SUOMALAINEN PURSISEURA ,3 1,13 C. W. Mills OPTARI III SUOMALAINEN PURSISEURA ,3 1,13 C. W. Mills OPTARI IV SUOMALAINEN PURSISEURA ,3 1,13 C. W. Mills OPTARI IX SUOMALAINEN PURSISEURA ,3 1,13 C. W. Mills OPTARI V SUOMALAINEN PURSISEURA ,3 1,13 C. W. Mills OPTARI VII SUOMALAINEN PURSISEURA ,3 1,13 C. W. Mills OPTARI VIII SUOMALAINEN PURSISEURA ,3 1,13 C. W. Mills Moth JYRKI TAIMINEN OPTARI VI SUOMALAINEN PURSISEURA OPTIMISTI ,3 1,13 OPTARI VII SUOMALAINEN PURSISEURA OPTIMISTI ,3 1,13 OPTARI VIII SUOMALAINEN PURSISEURA OPTIMISTI ,3 1,13 OPTARI IX SUOMALAINEN PURSISEURA OPTIMISTI ,3 1,13 63

66 Sampo Euroopan ensimmäinen keulapotkurillinen jäänmurtaja Merikapteeni Melán, jäänmurtaja Murtajan perämies, tutustui vuonna 1896 Huron- ja Michiganjärvien välisellä lautta-asemalla keulapotkurilla varustettujen jäänmurtajien tehokkaaseen toimintaan. Seurauksena oli Euroopan ensimmäisen keulapotkurillisen jäänmurtajan, Sammon, tilaaminen Suomeen. Sampo valmistui 1898 ja palveli aina 1950-luvun loppuun. Alus pilkottiin vuonna 1961 ja sen kapteeninsalongin sisustus hankittiin Teijon romuttamolta SPS:n Sirpalesaaren uuden seuramajan komistukseksi. Melán oli vaikuttunut. Hän tapasi myös suunnittelija Kirbyn, joka ei ollut koskaan tullut ajatelleeksi pelkästään jäänmurtoon tarkoitettua laivaa. Insinööri arvioi, että Suomen oloissa tarvittaisiin vähintään 60 metrin mittainen keulapotkurilla varustettu alus, jossa olisi konetehoa vähintään hevosvoimaa. Kotimaahan saavuttuaan Melán esit teli havaintojaan uuden jäänmurtajan hankintaa valmistelevalle komitealle. Siitä mitä olen saanut matkallani selville, käy ilmi että amerikkalainen tyyppi, jolla on potkuri molemmissa päissä, on ehdottomasti asetettava eurooppalaisen tyypin edel le, Melán arvioi. 64

67 Lokakuussa 1898 Armstrong, Whit worth & Co:n telakalla Newcastlessa valmistui Euroopan ensimmäinen keulapotkurillinen murtaja. Suomen valtion toinen murtaja Sampo oli keulapotkurin keksijän ohjeiden mukaisesti mitoitettu. Koneiston maksimitehoksi mitattiin yli hevosvoimaa. Ennakkoluuloton investointi uuteen teknologiaan kannatti. Aluksen jäänmurtokyky ylitti odotukset. Ensimmäinen amerikkalaistyyppinen jään- 65

68 murtaja ylsi ennennäkemättömiin urotekoihin. Keulapotkuri huuhteli keulaa tehokkaasti, jolloin jään ja sohjon aiheuttama kitka vähenivät ratkaisevasti. Suomen talvinen meriliikenne toimi nyt Hangosta käsin keskeytyksettä ympäri vuoden. Sammon myötä keulapotkurista tuli Itämeren murtajien vakiovaruste. Juttuidea: Hannu Sarvanne Lähde ja tekstilainaukset: Raakaa voimaa Suomalaisen jäänmurtamisen tarina, Ari Turunen & Petja Partanen, Into Kustannus. Piirros: Oiva Fyrqvist, teoksessa Navis Fennica 3. Valokuva: kuvaaja tuntematon. Sampo-kabinetti: kuvat Pilvi Vainonen. Keulapotkuri: Sampo,

69 Junioreiden kölivene Hai-Vei III Seuran junioreiden opetus- ja kilpakäyttöön hankittu Hai-vene on otettu vastaan innolla niin junioreiden kuin aikuistenkin toimesta. Veneellä on purjehdittu useita kertoja viikossa ja se on erinomaisessa kunnossa ja varustuksiltaan hyvä (riki, purjeet ja heloitus). Hai-Vei III on ollut käytössä niin lyhyiden päiväpurjehdusten kuin naapuriseuramme HSS:n keskiviikkokisojen merkeissä. Vene otti lähtövoiton Venla Aliklaavun ohjastamana heti ensimmäisellä osallistumisellaan. Junioreiden tutustumispäivä veneeseen kesäkuun 4. päivänä keräsi mukavan joukon junioreita ja aikuisia niin seuran jäsenistöstä kuin seuran ulkopuoleltakin. Tapahtuman organisoi SPS:n junioritoiminnan vastaava Maria Oksa ja se oli osa SPV:n Yhdessä Vesille -kampanjaa, joka kuuluu Suomi 100 -hankkeisiin. Hai-Vei III hankittiin ensisijaisesti junioreiden ja nuorten käyttöön, mutta vapaana ollessaan sitä voivat päiväpurjehduksiin lainata myös muut seuran jäsenet. Lainaaminen on veloituksetonta, mutta edellyttää osallistumista veneen ylläpitoon. Lainaaminen tapahtuu Maria Oksan / Nimenhuudon kautta. Marian yhteystiedot ovat maria.h.a.oksa(at)gmail.com, puh Petri Wilska Nimenhuudon ohjeet Osoite: Voit varata veneen käyttöösi päiväpurjehdukselle joukkueille ja ryh mille räätälöidyllä kalenteri-, ilmoittautumis-, viestintä- ja tilastointijärjestelmällä. Veneellä on palvelussa oma sivu, josta näkee joukkueen tiedot, treeniajat ja tulevat purjehdukset, ja sen kautta voi helposti ilmoittautua tapahtumiin. Yhdellä silmäyksellä näet uudet viestit ja ketkä ovat tulossa paikan päälle. Tunnukset palveluun saat pyytämällä ne veneen käytöstä vastaavalta Maria Oksalta. Kun sinut on lisätty veneen käyttäjiin, voit ilmoittautua haluamanasi päivänä veneen käyttäjäksi tai esim. gastiksi keskiviikkokisaan. Linkkejä Hai-vene: Nimenhuuto: Hai-Vei III: fin-136 Haipurjehtijat: 67

70 Kesäkuun tutustumistapahtumassa purjehtivat mm. Ahti, Aleksi, Herbert, Meko ja Svante. Kippareina olivat Ari Aro / Hai-Vei III ja Petri Wilska / Myrskylintu. Maria ja Ari 68

71 Hai-Vei III Myrskylintu 69

72 70

73 71

74 72

75

76 Parasta Purjehtijalle makuelämyksiä keskellä Helsinkiä Suominostalgiaa ja suomalaista ruokaa Senaatintorin laidalla Lapin lumoa ja aitoja makuja Lapin luonnosta Suomen legendaarisin venäläinen ravintola Aleksanterinkatu Helsinki puh Bulevardi Helsinki puh Neitsytpolku Helsinki puh Uniikkia tunnelmaa vanhassa terva-aitassa Herkkuja Suomesta ja saaristosta meren äärellä Skandinaavisia makuja Helsingin paraatipaikalla Tervasaari Helsinki puh Sirpalesaari Helsinki puh Klippan Helsinki puh SPS:n jäsenille 15% alennus à la carte annoksista kaikissa A&S Ravintoloissa! A&S Ravintoloiden myyntipalvelu p