Sivla Yhteisvalmistelu opetusjohtaja , sivistystoimenjohtaja

Transkriptio

1 Sivistyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kankarisveden koulukiinteistöä koskevat väistötilajärjestelyt 2039/ /2015 Sivla Yhteisvalmistelu opetusjohtaja , sivistystoimenjohtaja Jämsänkosken taajamassa sijaitsevassa Kankarisveden koulussa an ne taan perusopetusta vuosiluokkien oppilaille. Lukuvuonna koulussa on yhteensä 243 oppilasta. Kankarisveden koulu toimii samassa kiinteistössä yhdessä Jämsänkosken lukion kanssa. Jämsänkosken lukiossa on opiskelijoita lukuvuonna yh teen sä 43. Kankarisveden koulukiinteistö on otettu käyttöön vuonna Kiinteis töä on vuosien mittaan laajennettu ja korjattu. Lukiolle tarkoitetut ti lat sekä ruokasali on otettu käyttöön vuonna Auditoriosiipi on val mis tu nut vuonna 1988, jolloin on myös tehty ruokasaliin sekä kiinteis tön vanhimpaan osaan osittaista peruskorjausta. Kiinteistön pinta-ala on yhteensä 7432 m². Kankarisveden koulukiinteistön sisäilmaan liittyvät ongelmat ovat syk syn 2014 aikana lisääntyneet merkittävästi henkilöstön sekä op pilai den keskuudessa. Ongelmat ovat johtaneet siihen, että osa Kanka ris ve den koulun ja Jämsänkosken lukion oppilaista ja hen ki lö kunnas ta on jouduttu siirtämään toisiin tiloihin. Kankarisveden koulukiinteistössä toteutetut sisäilmaa koskevat tu ki muk set Kankarisveden koulukiinteistössä on toteutettu luvulla seu raavat tutkimukset: VOC mittaukset kolmessa koulun tilassa. Tut ki muksen on tehnyt Oulun sisäilmatutkimus Oy. Tutkimuksen johtopäätökset: Työntekijöiden oireilulle ei löydetty seli tys tä. Työntekijöiden oireilun syyn selvittämiseksi on suositeltu (Oulun sisäilmatutkimus Oy) jatkotutkimuksiksi mikrobitutkimuksia, esim. pintasively- tai mikrobi-ilmanäytteen tutkimusta. Myös kuitujen määrää pinnoilla on suositeltu selvitettäväksi sisäilman mikrobimittaus Andersen 6-vaiheimpaktorilla kol mes sa luokassa/tilassa. Tutkimuksen on tehnyt Jämsän seudun ter vey den huol lon kuntayhtymä.

2 Tutkimuksen johtopäätökset: Tehdyissä mittauksissa sieni-itiöiden ja bakteerien kokonaisuuspitoisuudet olivat tavanomaisia. Mittausten pe rus teel la ei mitattujen tilojen sisäilmasta löytynyt terveyshaittaan viit taa via tekijöitä sisäilman mikrobimittaus Andersen 6-vaiheimpaktorilla viides sä luokassa/tilassa. Tutkimuksen on tehnyt Jämsän seudun tervey den huol lon kuntayhtymä. Tutkimuksen johtopäätökset: Tehdyissä mittauksissa sieni-itiöiden ja bakteerien kokonaispitoisuudet olivat tavanomaisia. Näytteissä on esiin ty nyt homesukuina vain Penicilliumia ja Cladosporjumia, jotka ovat tavallisia normaalissa sisäilmassa. Mittausten perusteella ei mitat tu jen tilojen sisäilmasta löytynyt terveyshaittaan viittaavia tekijöitä sisäilman mikrobimittaus Andersen 6 vaiheimpaktorilla ko ti ta lous luo kas sa. Tutkimuksen on tehnyt Keurusselän ympäristönja terveydensuojelutoimisto. Tutkimusten johtopäätökset: Mittausten perusteella sisäilmasta ei löy ty nyt terveyshaittaan viittaavia tekijöitä. Tutkimuksen joh to pää töksis sä on korostettu sitä, että mittaus on vain otos sen hetkisestä tilan tees ta. Sieni-itiöiden pitoisuudet ilmassa saattavat vaihdella huomat ta vas ti hiilidioksidimittaukset neljässä luokassa. Tut ki muksen on tehnyt Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto. Tutkimuksen johtopäätökset: Ilmanvaihto on ollut luokissa pääsään töi ses ti riittävällä tasolla. Ilmanvaihto on ollut tyydyttävällä ta solla hetkellisesti klo MA2-luokassa, kun luokassa on ol lut 20 oppilasta VOC näytteet ja pintaemissionäytteet viidestä paikasta kiin teis tös tä. Tutkimuksen on tehnyt ISS Proko Oy, Jyväskylä. Tutkimuksen johtopäätökset: Tehdyissä tutkimuksissa sisäilma- ja lat tian pinnoitteen päältä otetuissa VOC -näytteissä ei tullut esille sel lai sia yhdisteitä, joilla olisi merkitystä sisäilman laatuun. Otetuilla näyt teil lä ei voitu osoittaa sitä, että tutkituissa tiloissa olisi si sä il maon gel maa. Johtopäätöksissä on suositeltu seuraavaa: sisäilmanlaadun kannalta olisi tärkeää ulottaa tutkimukset kä sit tämään kiinteistön ilmanvaihtoon ja paine-erosuhteisiin. (tutkimus toteu te taan Sirate Oy:n marras-/joulukuussa 2014 tehdyn si sä il ma tutki muk sen yhteydessä). ilmanvaihtojärjestelmästä tulisi ottaa geeliteippinäytteitä mi ne raa likui tu läh tei den selvittämiseksi. (Toimenpiteet tehty. Ääniloukut poistet tu tutkimustulosten perusteella). koulurakennuksessa mitattaisiin sisäilman olosuhteita kiinteästi tiloi hin asennettavilla mittalaitteilla (lämpötila, kosteus, hiilidioksidi). (Tut ki mus ta ei ole toteutettu erikseen. Osa saattaa selvitä Sirate Oy:n marras-/joulukuussa 2014 tekemän sisäilmatutkimuksen yh teydes sä). Kotitalousluokassa maanvastaisilla seinäosuuksilla ja lattian pinnoit teen alta tulisi tehdä rakennetutkimus ja ottaa näytteet lattian pinnoit teen kiinnitysaineesta ja seinä- ja lattiarakenteen eri ra ken ne ker-

3 rok sis ta. (Sirate Oy on katsonut riskirakenteet ja kohteet, joita pi tää tutkia). sisäilman laadun kannalta otettava Andersen ilma- ja pin tasivei y- näyt tei tä, joilla saadaan selvitettyä / suljettua pois mahdolliset mik robi on gel mat. (nämä otettu ) mikrobiologiset näytteet (ilma ja sively) ja mi ne raa li vil lakui tu näyt teet. Tutkittu kolme (3) luokkaa eri puolilla koulua (biologian luok ka, terveydenhoitajan tila ja kotitalousluokka). Tutkimuksen on teh nyt ISS Proko Oy, Jyväskylä. Tutkimuksen johtopäätökset: selvitysten perusteella luokka- ja tervey den hoi ta jan tilan sisäilman laatu oli mikrobipitoisuuksien suhteen ta van omai nen. Pinta- ja mineraalikuitunäytteiden pitoisuudet ovat olleet poikkeavia. Jatkotoimenpiteenä on suositeltu il man vaih to jär jestel män tarkastamista (ääniloukot ja puhtaustaso) sekä iv-koneen tarkas ta mis ta. Johtopäätöksissä on todettu, että mikrobeja ja mi ne raa likui tu ja saattaa siirtyä tuloilman puhalluksen mukana sisäilmaan ja saat taa näin ollen olla yksi mahdollinen ongelma koettuihin si sä ilmaan liittyviin ongelmiin. Suosituksen mukaiset toimenpiteet on teh ty kesällä Marraskuu/joulukuu 2014 rakennuksen kuntoarvio sekä si sä il ma tutki mus, Tutkimuksen on tehnyt Sirate Oy. Tutkimustulokset val mis tuvat tammi-helmikuussa Epäiltäessä sisäilman aiheuttamaa terveysvaaraa työpaikalla työ terveys huol lon tulee olla mukana arvioimassa terveysriskien suuruutta se kä seuraamassa työntekijöiden terveydentilaa ja suun nit te le mas sa jatkotoimia. Jämsän kaupungin työterveyshuolto on seurannut ja arvioi nut tiiviisti Kankarisveden koulun henkilökunnan terveydellistä tilaa. (Jämsän kaupungin sisäilmatyöryhmän toimintamalli) Jämsän kaupungin työterveyshuolto on syksyllä 2014 toteuttanut Kan ka ris ve den koulun henkilökunnalle oirekyselyn. Kysely on tehty si sä il ma työ ryh män suosituksesta työpaikan henkilöstön mah dol lis ten sisäilmasta johtuvien oireiden määrän ja laadun selvittämiseksi. Kyse lyn on täyttänyt 34 henkilöä. Selvityksen mukaan henkilöstöstä 61% (21/34) on kuvannut saavansa työpaikalla oireita. Oireilevista hen ki löis tä 12 on kuvannut enemmän kuin yhden oireen. Oirekyselyn tulosten perusteella laaditun (työterveyslääkäri Tuuli Salo nen ja työterveyshoitaja Linnea Ahlroth) johtopäätösten mukaan työ pai kan henkilöstön oireilu on työpaikkaan liittyen runsasta. Oireet ovat poistuneet vähitellen työpaikalta poistuttaessa eikä niitä ole esiin ty nyt vapaa-aikana. Työterveydellä on vahva epäily siitä, että hen ki lös tön oireilulla on yhteys sisäilman laatuun. Työterveyshuolto on suosittanut tarvittavia tutkimuksia ja korjaustoimenpiteitä hen kilös tön oireilun poistamiseksi ja huonosta sisäilmasta mahdollisesti seu raa van sairastumisriskin vähentämiseksi.

4 Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto on toteuttanut Kankarisveden koulun sekä Jäm sän kosken lukion oppilaille sisäilmakyselyn. Kyselyyn on vastannut yh teensä 174 oppilasta/opiskelijaa. Yläkoulun oppilaista kyselyyn on vastan nut 160 oppilasta (vastausprosentti 66) ja lukiolaisista 14 opis ke lijaa (vastausprosentti 33). Sisäilmakyselyn yhteenvedon mukaan yli 20 %:lla oppilaista on ollut vii koit tain nenän tukkoisuutta tai nuhaa, kuiva tai kipeä kurkku, sil mäoi rei ta, väsymystä ja päänsärkyä. Näistä erityisesti silmäoireet, vä symys ja päänsärky ovat johtuneet oppilaiden mielestä kou lu ym pä ristös tä. Oireet ovat hävinneet/vähentyneet viikonloppuisin tai kou lu jen loma-aikoina. Yli 20 % oppilaista on tutkimuksen mukaan kärsinyt viikoittain ra kennuk ses sa riittämättömästä ilmanvaihdosta, liian matalasta huo ne lämpö ti las ta, tunkkaisesta ilmasta ja kuivasta ilmasta. Oppilaille kohdennetun sisäilmatutkimuksen yhteenvedon mukaan (al le kir joit ta neet: lastenlääkäri, perhepalvelukeskuksen johtaja Virpi Me ri kal lio ja Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston ym pä ris tö ter vey den tar kas ta ja Pia Turkkila) mukaan si sä il ma ky se lyssä on tullut selkeästi esille se, että oppilaat kärsivät huonosta si sä ilmas ta Kankarisveden koululla. Erityisesti silmäoireet ovat nousseet poik keuk sel li sen korkealle. Kyselyssä oppilailta on kysytty, missä tilois sa heidän mielestään sisäilmaongelmia erityisesti esiintyy. Vastauk sis sa ongelmia oppilaiden mukaan on koko kou lu ra ken nuk sessa. Eniten mainintoja ovat saaneet FK 1, FK 2 ja FK 3 -luokat. Merikallio ja Turkkila sanovat sisäilmatutkimuksen yhteenvedossa seu raa vaa: "Yhteenvedon mukaan Kankarisveden koululla ha vait tavis sa selkeä sisäilmaongelma ja väistötilat ovat tarpeen. Epäselvää vie lä tässä vaiheessa on se, että koskeeko väistötilojen tarve koko kou lu ra ken nus ta. Kuntotutkimuksessa todennäköisesti selviää onko ko ko rakennus vaurioitunut vai voidaanko jotain rakennuksen osaa käyt tää tietyin ehdoin. Sisäilmapalavereissa on asiasta keskusteltu ai kai sem min kin ja on todennäköistä että, esim. tietyn rakennuksen osan eristäminen on mahdotonta mm. ilmanvaihdon vuoksi." Säädösperusta Perusopetuslaki: Perusopetuslain 3 3 momentti säätää velvoitteen yh teis toi min nas ta kotien kanssa. Perusopetuslain 4 mukaan kunnan velvollisuutena on pe rus opetuk sen järjestäminen. Opetus tulee järjestää siten, että oppilaiden mat kat ovat asutuksen, koulujen sijainti sekä liikenneyhteydet huo mi-

5 oon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä (Perusopetuslaki 6, 1 mom.) Kunta osoittaa perusopetuslain 6 2. momentin mukaisesti oppilaan lä hi kou lun. Kunta voi myös perusopetuslain 6 2. momentin mu kaises ti perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetus kiel tä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. Oppilailla tulee olla ikäkautensa ja edellytystensä mukaisesti mahdol li suus vaikuttaa asiaan (Perusopetuslaki 47 a ). Perusopetuslain 29 mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus tur val li seen opiskeluympäristöön. Perusopetuslain 32 säätää koulukuljetuksista. Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitem pi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Oppilaan päi vit täi nen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puo li tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. Lukiolaki: Lukiolain 21 mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opis ke luym pä ris töön. Lukiolain 27 mukaan koulutuksen järjestäjän tulee kuulla opis ke li jakun taa ennen opiskelijoiden asemaan vaikuttavien päätösten te kemis tä. Kuntalaki: Kuntalain 29 :n mukaan kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnas sa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan on laadittava tarvittaessa katsauksia kunnan palveluja, taloutta, ym pä ris tön suo je lua ja maankäyttöä koskevista asioista. Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mie li pi tei tä valmistelijoille ja päättäjille. Hallintolaki: Hallintolain 31 :n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittä väs tä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian rat kaise mi sek si tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Hallintolain 34 :n mukaan asianosaiselle on ennen asian rat kai semis ta varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa seli tyk sen sä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vai kut taa asian ratkaisuun.

6 Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosais ten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, vi ran omaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mie li pi teen sä asiasta (Hallintolaki 41 ). Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa: Työn an ta jan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa käsitellään ai na kin sellaiset asiat, jotka koskevat ( 4) mm. 1) henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn orga ni soin nis sa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien vä li ses sä yhteistyössä; 2) palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla olen nai sia henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta; 3) henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen koh teluun sekä työyhteisön sisäiseen tietojenvaihtoon liittyviä periaatteita ja suunnitelmia; sekä 4) taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikais ta mis ta, lomauttamista tai irtisanomista. Ennen kuin työnantaja ratkaisee 4 :ssä tarkoitetun asian, hänen on neu vo tel ta va yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saa vut ta misek si valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaih to eh dois ta ainakin niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee. Neuvottelut on aloitettava niin ajoissa kuin mahdollista Työturvallisuuslaki: Työturvallisuuslain 8 :ssä on säädetty työnantajan yleisestä huo lehti mis vel vol li suu des ta, jonka mukaan vastuu työntekijöiden tur val lisuu des ta ja terveydestä työssä on työnantajalla. Työnantajan on tarpeel li sil la toimenpiteillä huolehdittava työntekijöiden työolosuhteista, huo mioi ta va työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön liit tyvät seikat sekä otettava työntekijän henkilökohtaiset edellytykset huo mi oon. Ensisijaisesti työnantajan on siis huolehdittava siitä, että vaa ra- ja haittatekijöitä ei pääse syntymään. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteu tet tu jen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja ter veel lisyy teen (TyöturvL 8 ). Toissijaisesti jo syntyneet vaara- ja haittatekijät on poistettava. Mikäli työ pai kas sa ilmenee työympäristöstä johtuvia oireita ja sairauksia, on

7 korjaustöihin ryhdyttävä pikaisesti tai estettävä altistuminen. Eli työnan ta jan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän jär jestel mäl li ses ti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työ ti las ta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaara te ki jät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden mer ki tys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle (TyöturvL 10 ). Työturvallisuuslain 8 :ssä on edelleen säännös, jonka mukaan yleises ti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet tulee toteuttaa ennen yk si lölli siä toimenpiteitä. Työpaikan rakenteiden, materiaalien ja varusteiden sekä laitteiden tu lee olla turvallisia ja terveellisiä työntekijöille. Niiden tulee olla kä sitel tä vis sä, kunnostettavissa ja puhdistettavissa turvallisesti. (TyöturvL 32 ). Työpaikalla tulee olla riittävästi kelvollista hengitysilmaa. Työpaikan il man vaih don tulee olla riittävän tehokas ja tarkoituksenmukainen (Työ turvl 33 ). Valtioneuvoston asetuksessa 577/2003 työpaikkojen turvallisuus- ja ter veys vaa ti muk sis ta on samansisältöinen pykälä (2 ). Tässä py käläs sä työnantajan yleisenä velvollisuutena on huolehtia siitä, että työpaik ka ja siellä käytettävät turvallisuus- ja muut laitteet huol le taan, puhdistetaan ja tarkastetaan säännöllisesti ja asianmukaisesti. Työpai kal la havaitut viat, jotka saattavat vaikuttaa työntekijöiden ter veyteen ja turvallisuuteen, on asetuksen mukaan korjattava mah dol lisim man nopeasti. Jos työntekijälle suoritettu terveystarkastus osoittaa työntekijällä olevan henkilökohtaisten terveydellisten ominaisuuksien takia ilmeinen alt tius saada työstä vaaraa terveydelleen, työntekijää ei saa käyttää täl lai seen työhön. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työn te kijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työn an ta jan on otettava huomioon myös työntekijän hen ki lö koh tai siin edellytyksiin liittyvät seikat. (Työterveyshuoltolaki /2001, TyöturvL 8 ). Opetuksen järjestäjän toimenpiteet/syksy 2014 Koululääkäri Sirpa Kuusniemeltä saadun tiedon mukaan ai na kin 26 Kankarisveden koulun oppilasta on käynyt si sä il ma oire-epäi lyn vuoksi kouluterveydenhuollossa terveydenhoitajan ja/tai kou lu lää kä rin vastaanotolla syyslukukaudella Lääkärintodistuksia koulun vaihtoa varten koululääkäri on tehnyt kpl. Yhteydenottoja kouluterveydenhuoltoon on tullut runsaasti van hem mil ta ja oppilailta sisäilmaoire-epäilyihin liittyen. Useita op pi-

8 lai ta on ohjattu terveyskeskukseen jatkotutkimuksiin ja he ovat saatta neet saada myös sieltä lääkärinlausunnon. Työterveyshuollon ylilääkäri Tuuli Saloselta saadun tie don mukaan työterveyshuollossa on kirjoitettu enemmän kuin yh del le, mutta vähemmän kuin kymmenelle Kankarisveden kou lu kiin teis tös sä työskentelevälle henkilölle lääkärintodistus liittyen si sä il ma oi rei siin. Jämsän kaupunki työnantajana ja opetuksen järjestäjä on etsinyt väis tö ti lat enemmän kuin yhdelle, mutta vähemmän kuin kym me nel le Kankarisveden koulun ja Jämsänkosken lukion opettajalle syys lu kukau den 2014 aikana. Väistöratkaisut on tehty lääkärintodistuksen perus teel la. Opettajien väistötilat sijaitsevat Mäntykallion koululla ja Jäm sän kos ken virastotalolla. Oppilashuolto- ja kou lu ter vey den huollon henkilöstöä on hajasijoitettu syksyllä 2014 ja tammikuussa 2015 sa mal la tapaa kuin opettajia. Opetusjohtaja on tehnyt syksyn 2014 aikana enemmän kuin yhdelle, mut ta vähemmän kuin kymmenelle Kankarisveden kou lun oppilaalle lää kä rin to dis tuk seen perustuen uuden lä hi kou lu pää tök sen Paunun kou luun. Näiden lisäksi 5-15 op pi laal la on olemassa lää kä rin to dis tus, jonka perusteella he olisivat oi keu tet tu ja hakemaan uutta lä hi kou lua. Kyseisten oppilaiden huol ta jat eivät ole kuitenkaan lap sel leen uutta lähikoulua hakeneet, vaan odot ta vat opetuksen jär jes tä jän tekevän pikaisesti Kankarisveden kou lua koskevia väis tö ti la rat kai su ja. Kankarisveden koulukiinteistössä on alkaen lisätty siivous ta. Aikaisemmin luokkatilat on siivottu kolme kertaa viikossa (viisi kertaa erityisluokat), mutta alkaen siivotaan jokainen luok ka viisi kertaa viikossa. Samalla myös muuta siivoustasoa on nos tet tu. Kankarisveden koulukiinteistön väistötilavaihtoehdot Perusopetuslain 6 :ssä säädetään oppilaan koulupaikan mää räy tymi ses tä. Lain mukaan (POL 6 ) opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuk sen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ot taen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Kunta voi pe rus tel lusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muut tamat ta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. Jämsän kaupungille työnantajana sekä opetuksen järjestäjänä on he rän nyt huoli Kankarisveden koulukiinteistön turvallisuudesta. Vaik-

9 ka rakennetutkimusten tulokset eivät vielä ( ) ole selvillä, ilmen tää kuitenkin lääkärintodistuksella väistötiloihin siirrettyjen op pilai den sekä opettajien määrä koulukiinteistön sisäilmassa olevan ongel mia. Lisäksi Jämsän kaupungin työterveyshuollon Kankarisveden kou lun ja Jämsänkosken lukion henkilöstölle kohdentaman oi re ky selyn mukaan työpaikan henkilöstön oireilu on työpaikkaan liittyen runsas ta. Myöskin oppilaille/opiskelijoille kohdennetun kyselyn pohjalta he rää opetuksen järjestäjälle huoli koulukiinteistön turvallisuudesta. Oi rei lu jen syytä ei tiedetä. Myöskään tiloja, joissa oireilua esiintyy ei ole voitu yksilöidä. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäminen Kankarisveden kou lu kiin teis tös sä vallitsevassa tilanteessa aiheuttaa haasteita. Jos si sä il mas ta oireilevien opettajien määrä kasvaa nykyisestä, ei opetuk sen järjestäjällä ole tarjota lisää väistötiloja opetuskäyttöön. Kaik ki opetuskäyttöön soveltuvat tilat Kankarisveden koulukiinteistön lä heisyy des tä on jo hyödynnetty. Myöskään Paunun koulu ei pysty vastaan ot ta maan Kankarisveden koulun oppilaita rajattomasti. Pau nun koulun ryhmäkoot ovat jo tehtyjen lähikoulupäätösten jälkeen nousseet korkeiksi. Tammikuusta 2015 alkaen joudutaan tar vit taes sa Kankarisveden koulun oppilaille tekemään lähikoulupäätökset lää kärin to dis tuk sen perusteella Kuoreveden koululle. Tämä tar koit tai si yhtäältä myös koulukuljetusetuuden myöntämistä oppilaille ja toi saalta koulumatkojen merkittävää pidentymistä. Jämsän kaupungin omana virkamiestyönä on mietitty rat kai su vaih toeh to ja tilanteeseen. Ratkaisuvaihtoehtoja ovat olleet virkamiestyönä suun nit te le mas sa sivistystoimenjohtaja Leena Kilpeläinen, ta lous johta ja Ari Luostarinen, yhdyskuntatoimenjohtaja Tarja Kuisma, ope tusjoh ta ja Sami Lahti, kiinteistöpäällikkö Reijo Järvinen, Kankarisveden kou lun rehtori Markku Juhola sekä lukiokoulutuksen rehtori Juha Dams kägg. Virkamiestyöryhmän yhteinen näkemys on, että ter veysris kien minimoimiseksi ennakoivana toimenpiteenä Kankarisveden kou lun ja Jämsänkosken lukion tulee valmistautua väistöratkaisuun. Väis tö rat kai su tulee ulottaa lukuvuoden koulutyön päät tymi seen asti. Väistöratkaisun aikana on tehtävä päätös siitä, missä tilois sa Kankarisveden koulun oppilaille opetus järjestetään lu ku vuodes ta alkaen. Ratkaisuvaihtoehtoja pohdittaessa lähtökohtana on ollut se, että tule vat väistötilat täyttävät rakennuslain 117 mukaiset vaatimukset ra ken nuk sen terveellisyydestä, opetukseen osallistuvalle oikeuden tur val li ses ta opiskeluympäristöstä (perusopetuslaki 29 ) sekä työtur val li suus lain määräykset (8 ja 32 ). Ennen väistötilojen ot ta mista Kankarisveden koulun ja Jämsänkosken lukion käyttöön, on ti loissa suoritettava käyttöönottotarkastus sekä laadittava pe las tau tu missuun ni tel ma. Jos ratkaisulla on vaikutusta koulujen jär jes tys sään töihin, on nekin päivitettävä ajan tasalle.

10 Vaihtoehto 1. Kankarisveden koulukiinteistön toimintojen si joit ta minen tilaelementteihin eli parakkeihin. Kankarisveden koulukiinteistön toiminnat on mahdollista siirtää parak kei hin. Luokkatiloja tarvitaan yhteensä 19. Näiden lisäksi pa rakkei hin on sijoitettava tilat opettajien huoneelle, opettajien työs ken tely ti lal le, toimistotiloille, varastoille ja wc -tiloille. Kankarisveden koulun piha-alueen pienuuden vuoksi parakit olisi sijoitettava Män ty kallion koulun alueelle. Parakkien käyttöönottaminen edellyttää Jämsän kaupungilta tar vit tavien perustusten rakentamista sekä parakkien kytkemistä säh kö verkkoon. Lisäksi rakennukset tulee liittää vesi- ja vie mä ri ver kos toon. Parakit on mahdollista saada käyttövalmiiksi huhti-toukokuussa Tämä tarkoittaa sitä, että rakennusten hyödynnettävä aika jää ke vät lu ku kau del la 2015 varsin lyhyeksi. Lisäksi sähkö, vesi- ja viemä ri lin jat joudutaan rakentamaan talviaikana routaiseen maahan. Käy tän nös sä parakit olisi järkevintä ottaa käyttöön koulutyön al kaessa elokuussa Vaikutukset opetusjärjestelyihin Kankarisveden koulukiinteistön toimintojen sijoittaminen parakkeihin mah dol lis taa opetuksen järjestämisen Jämsänkoskella tutussa ympä ris tös sä. Parakit joudutaan rakentamaan Mäntykallion koulun pihaan. Ratkaisun seurauksena Mäntykallion koulun käytettävissä oleviin väli tun ti aluei siin joudutaan tekemään muutoksia. Myös pihapiirissä oleva koulun ainoa luistelupaikka häviää, koska parakit sijoitetaan toden nä köi ses ti alakentän kohdalle. Alakenttä on yhdyskuntatoimesta saa tu jen tietojen mukaan ainoa tilansa puolesta soveltuva paikka para keil le. Parakkijonoja tarvitaan kolme ja jokainen jonoista on noin 60 metriä pitkä. Ruokailun järjestäminen Mäntykallion koulun tiloissa aiheuttaa on gelmia. Kankarisveden ja Mäntykallion koulujen oppilasmäärän ol les sa vielä tällä hetkellä varsin suuri (513 oppilasta), jouduttaisiin ruo kai luai kaa pidentämään huomattavasti. Koska parakit on todennäköisesti otettavissa käyttöön vasta elo kuussa 2015, jouduttaisiin osalle Kankarisveden koulun oppilaista te kemään lähikoulupäätös Kuoreveden kouluun kevään 2015 ajaksi. Parakkiratkaisun myötä oppilaiden koulumatka ei muutu nykyisestä, jo ten ylimääräisiltä kuljetuskustannuksilta säästytään ja mahdolliset kul je tuk seen liittyvät vaatimukset lukujärjestyksen tekoon eivät to teu-

11 du. Lisäksi sijoittuminen Mäntykallion koulun yhteyteen lisää yh teistyön mahdollisuuksia koulujen kesken. Jämsän kaupungin kiinteistöpäällikön tekemän kustannuslaskelman mu kaan tarvittavan tilaelementtiratkaisun vuokra on noin /kk. Tämän lisäksi kustannuksia lisäävät perustamistyöt. Tilojen kasaa mi sen on arvioitu maksavan euroa, perustukset, sähköt, ve det ja viemärit euroa ja tilojen purkaminen eu roa. Vuokrakulut 2200 m² x 16 /m²/kk /kk Perustamiskulut toimittajan työt, tilojen kasaus 100 /m² x 2200 tilaajan työt, perustukset, sähköt, ve det, viemäröinnit 100 /m² x 2200 toimittaja, tilojen purkaminen 80 /m² x 2200m² Puhtauspalvelukustannukset sekä ateriapalvelukustannukset eivät yli tä vuoden 2015 kustannustasoa. (Puhtauspalvelut: ,87 euroa. Ateriapalvelut: euroa). Vaihtoehto 2. Kankarisveden koulukiinteistön siirtyminen Jy väs ky län koulutuskuntayhtymän tiloihin Jämsän Auvilaan Kankarisveden koulukiinteistön toiminnat on mahdollista sijoittaa Jyväs ky län ammattiopiston ylläpitämiin tiloihin Jämsän Auvilaan. Kanka ris ve den koulun sekä Jämsänkosken lukion toimintoja varten tar vitaan Sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen kiinteistöstä 18 luok ka ti laa (pitävät sisällään erityisluokkien tilat), auditorio, liikuntasali, toi mis to tilo ja 10 kappaletta ja muutama varasto. Näiden lisäksi kiin teis tös tä tarvitaan käytävätiloja, WC -tiloja ja pukuhuoneet. Atk -luokan toi minnat sijoitetaan rakennuksen käytävätiloihin. Kiinteistöstä ei löy dy valmista kotitalouden opetustilaa, joten yksi tila tulee kalustaa ko ti talous ope tuk seen soveltuvaksi. Luokkatilan muuttaminen ko ti ta lousluo kak si sisältyy vuokrasopimukseen. Perusopetuksen teknisen työn opetukseen soveltuva tila löytyy eril lises tä kiinteistöstä. Isoja muutostöitä ei teknisen työn tiloissa tarvitse teh dä, sillä tilat ovat olleet vastaavassa käytössä jo aiemmin. Tilaan tu lee siirtää Kankarisveden koulusta opetukseen tarvittavat koneet ja laitteet. Ruokalatilat löytyvät samasta rakennuksesta. Liikunnan ope tuk ses sa tarvittava tila punttisalille löytyy ruokalarakennuksen ala ker ras ta.

12 Vuokrakustannukset Vuokrasopimusluonnoksen mukaan vuokrattavan tilan määrä ajalla on noin m² ja ajalla noin m². Vuokran suuruus ajalla on euroa kuukaudessa. Vuokran suuruus ajalla on euroa kuukaudessa. Vuokra sisältää tilojen lisäksi kiinteistönpidon: kiinteistönhoidon, veden, sähkön, lämmön, kiinteistöjen ylläpitokustannukset, kiin teis tö veron, kiinteistön hallinnon, isännöinnin, piirivartioinnin sekä jä te huollon. Puhtauspalvelukustannukset sekä ateriapalvelukustannukset eivät yli tä vuoden 2015 kustannustasoa. (Puhtauspalvelut: ,87 euroa. Ateriapalvelut: euroa). Vaikutukset opetusjärjestelyihin Perusopetuksen oppilaan ja lukion opiskelijan osalta koulunkäynti ei muu tu olennaisesti. Koulumatkat tulevat kylläkin pitenemään suu rimmal la osalla oppilaista. Koulupäivän aloitusajankohtiin tulee pieniä muu tok sia koulukuljetusten takia. Koulukuljetukset pyritään jär jes tämään siten, että enintään 100 kuljetusoppilasta aloittaa koulun aamul la kello 8 ja loput oppilaat aloittavat koulun kello 9. Porrastamalla kou lu päi vän aloitusajankohtaa pystytään turvaamaan kou lu kul je tukset ja niiden sujuvuus kaupungin kaikkien koulukuljetukseen oi keutet tu jen oppilaiden osalta. Kotitalousluokkia tulee vuokrattavaan kiinteistöön vain yksi. Tällä het kel lä tarve on kuitenkin kahdelle kotitalousluokalle. Tarve säilyy Au vi laan siirryttäessä edelleen samana, mutta opetus järjestetään muis sa luokkatiloissa siten, että perusopetuksen sisällöt ja tavoitteet to teu tu vat. Lukuvuonna pystytään järjestämään ko ti ta louden opetus siten, että päällekkäisyyksiä tilatarpeessa ei tule. Lukuvuoden kahden viimeisen jakson aikana opettajien hyp py tun tien määrä tulee lisääntymään. Luokkatiloja vuokrataan Auvi las ta vähemmän, kuin on tiloja tällä hetkellä käytössä ja tämä tuo lu ku jär jes tys ten tekemiseen omat haasteensa. Yksittäisiä pieniä toimistotiloja otetaan opettajien työs ken te ly ti la käyttöön. Yhtä isoa työskentelytilaa ja opettajainhuonetta Auvilassa ei ole käytössä. Ruokailun järjestäminen Jämsän Ateria-, Puhtaus- ja tekstiilipalvelut -liikelaitos hoitaa Auvilan

13 kiin teis tös sä sekä siivouksen että ateriat. Ateriat myydään Auvilan kiin teis tös sä kevään ajan myös ammattiopiston siellä opiskeleville opis ke li joil le. Koulukuljetusjärjestelyt Suurin osa Kankarisveden koulun oppilaista siirtyy koulukuljetusten pii riin. Tämän hetken ( ) tiedon mukaan 32 oppilaista ei saisi oikeutta koulukuljetukseen, koska koulumatkan pituus ei ole vii si (5) kilometriä tai enemmän (Jämsän sivistyslautakunta ). Heidän kotiosoitteensa sijaitsevat Arvenmäen, Asemamäen ja Lin na mäen alueilla. Koulukuljetusten piiriin tulee noin 210 oppilasta. Alla olevat suunnitelmat ja kustannusten suuruusluokat tarkentuvat sit ten, kun tiedetään oppilaiden työajat. Kevät 2015 Aamun kuljetukset: Kuljetukset järjestetään aamuisin kahdella tilausajolinja-autolla. Linja-au tot lähtevät Kankarisveden koululta. Lähialueen oppilaat kä ve levät pysäkille ja yli kolmen kilometrin matkan päästä oppilaat tuo daan muilla koulukuljetuksilla linja-autoihin. Koskenpään suunnalta tu le vat oppilaat pääsevät Koskenpäältä tulevien linja-autojen kyy dis sä Jämsänkoskelle. Jämsänkoskella he vaihtavat ti laus ajo lin ja-au toon. Riihijärventien varrella asuvat oppilaat, jotka eivät ole nykyisin kul jetus op pi lai ta, tulevat kulkemaan Hopsun suunnalta kulkevilla lin ja-autoil la. Nämä linja-autot vievät oppilaat suoraan Auvilaan. Iltapäivän kuljetukset: Iltapäivisin kuljetukset pystytään hoitamaan yhdellä tilausajoautolla. Tä mä tarkoittaa sitä, että iltapäivisin tilausajoauto kulkee non sto pi na, jolloin osa oppilaista joutuu odottamaan kuljetusta n. 0,5 h. Vaih to ehto na tälle järjestelylle on se, että iltapäivisinkin pitää olla kaksi ti lausajo bus sia. Tämä riippuu oppilaiden työajoista. Koskenpäälle menevät linja-autot lähtevät Auvilasta, joten sen suunnan oppilaat pääsevät kotiin ilman auton vaihtoa. Hopsun suunnan op pi lai den on lähdettävä tilausajolinja-autoilla Auvilasta ja vaih det tava Jämsänkosken Nesteellä Hopsuun meneviin autoihin. Lukuvuosi Kuljetuksissa noudatetaan kevään 2015 mallia. Jämsän sisäisen liiken teen ensi talven aikatauluja on mahdollista muuttaa niin, että vakio vuo ro ja saadaan käymään Auvilassa aamuisin ja iltapäivisin. Jos

14 tä mä onnistuu ilman, että joudutaan sekoittamaan liikaa va kio vuo rolii ken net tä, niin lukuvuosi pärjätään yhdellä ti laus ajo linja-au tol la. Tämä selviää kevään aikana. Kustannuslaskelmissa on laskettu em. vaihtoehdon lisäksi tilanne, et tä aamuisin tarvitaan kaksi autoa ja iltapäivä pärjätään yhdellä sekä kustannuksiltaan kallein vaihtoehto 3, jossa joudutaan koko ajan käyt tä mään kahta tilausajolinja-autoa. Kuljetuskustannukset Kevään 2015 kustannukset ovat Lukuvuoden kustannukset ovat , mut ta jos vakiovuorojen aikatauluja pystytään muuttamaan aiemmin mai ni tul la tavalla, on kustannus suuruusluokkaa Sekä kevään 2015 että lukuvuoden laskelmissa on va rat tu rahaa myös lisääntyvään taksien tarpeeseen. Laskelmissa on käytetty seuraavia lähtöarvoja: auton kustannus koko päivän, sis. alv 390 auton kustannus aamu, sis. alv 250 Vakiovuorojen lippukustannukset on laskettu Matkahuollon 44 matkan sarjalipun mukaisesti. Taksikustannus on laskettu nykyisen tuntiveloituksen mukaan, joka on 68,38 /h, sis. alv. Kevät 2015 ( ) työpäiviä 62 Vaihtoehto 1. Kustannukset - Kaksi autoa koko päivän Vakiovuorojen lip pu kus tan nukset Taksikuljetukset Yhteensä Kuljetuskustannus / työpäivä 899 Vaihtoehto 2 - Kaksi autoa aamulla ja yksi il tapäi väl lä - Vakiovuorojen lip pu kus tan nukset Taksikuljetukset Yhteensä Kuljetuskustannus / työpäivä 798

15 Lukuvuosi työpäiviä 189 Vaihtoehto 1. - Kaksi autoa aamulla ja yksi il tapäi väl lä - Vakiovuorojen lip pu kus tan nukset Taksikuljetukset Yhteensä Kuljetuskustannus / työpäivä 793 Vaihtoehto 2 - Yksi auto koko päivän Vakiovuorojen lip pu kus tan nukset Taksikuljetukset Yhteensä Kuljetuskustannus / työpäivä 636 Vaihtoehto 3 - Kaksi autoa koko päivän Vakiovuorojen lip pu kus tan nukset Taksikuljetukset Yhteensä Kuljetuskustannus / työpäivä 899 Kuljetusjärjestelyjän käytännön ratkaisut vaikuttavat kustannuksiin ja asiaa valmistellaan. Muuttojärjestelyt Muuton toteutumista on tällä hetkellä vaikea suunnitella, koska vielä ei ole tietoa, voiko kiinteistöön viedä muuttokuormia ennen vuokra-ajan alkua. Mikäli muuttokuormien siirtäminen etukäteen on mahdol lis ta, pakataan viikolla 8 uuteen tilaan vietävät tavarat laatikoihin. Tal vi lo ma vii kol la (viikko 9) tavaroiden siirtäminen tapahtuu muut to firman avulla. Sisäilmatutkimusten mittaustulosten valmistumisen jälkeen hel mikuun alussa tarkentuu muutettavien kalusteiden ja tavaroiden puhdis ta mi sen tarve. Tämän kustannuksia ei pystytä arvioimaan tällä het kel lä. Au vi lan tiloihin siirrettävän kaluston määrä (pulpetit, työ pöydät, tuolit) tar ken tuu helmikuun aikana. Varsinaiset muuttokustannukset ovat noin , riippuen siir-

16 ret tä vän ka lus ton/tar vik kei den määrästä ja muuttofirman tar jouk sesta. Säh kö asen nuk siin varattava noin ja mahdollisiin ict-kustan nuk siin noin Muutto- yms kustannukset ovat noin euroa Jos tammi-helmikuussa 2015 saapuvien sisäilmatutkimusten tu losten perusteella osoittautuu, että siirrettävää kalustoa joudutaan ot sonoi maan on kustannusarvio toimenpiteelle (otsonointikontille) eu roa. Tämän tarkemmin asiaa ei pystytä arvioimaan tällä hetkellä. Kustannusten vertailua Väistötilaratkaisun toteuttaminen Mäntykallion koulun pihaan asennet ta vil la parakeilla ajalle : Vuokra /kk * 10,5 kk ( ) Tilojen kasaaminen Tilaajan työt (sähkö, vesi, perustukset, viemäröinti) Tilojen purkaminen Yhteensä Väistötilaratkaisun toteuttaminen siirtämällä Kankarisveden koulun ja Jämsänkosken lukion toiminnat Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yl lä pi tä miin tiloihin Jämsän Auvilaan ajalle : Vuokra 15,5 kk Kuljetuskustannukset: vaihtoehto vaihtoehto Yhteensä Vuokra 15,5 kk Kuljetuskustannukset: vaihtoehto vaihtoehto Yhteensä Vuokra 15,5 kk Kuljetuskustannukset: vaihtoehto vaihtoehto Yhteensä

17 Vuokra 15,5 kk Kuljetuskustannukset: vaihtoehto vaihtoehto Yhteensä Vuokra 15,5 kk Kuljetuskustannukset: vaihtoehto vaihtoehto Yhteensä Vuokra 15,5 kk Kuljetuskustannukset: vaihtoehto vaihtoehto Yhteensä Kustannusten vertailun perusteella kalleimmaksi ratkaisuksi tulee väis tö ti lo jen sijoittaminen parakkeihin Mäntykallion koulun pihaan. Ko ko nais kus tan nus on yhteensä euroa. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Jämsän Auvilan tilojen väis tö kustan nuk set vaihtelevat koulukuljetusratkaisujen mukaan. Tilojen vuokra kus tan nus ajalla on euroa. Riippuen kou lu kul je tus jär jes te lyis tä Auvilan väistöratkaisun ko ko nais kus tannuk set ovat kalleimmillaan euroa ja halvimmillaan eu roa. Väistöratkaisun muutto- yms kustannuksiksi arvioidaan kum mas sakin ratkaisussa yhteensä euroa Kankarisveden koulukiinteistön vuoden 2015 sisäiset vuok ra kus tannuk set sivistystoimelle ovat euroa. Toimialan luopuu kiinteis tös tä alkaen lukuunottamatta työväenopiston toi min to ja, joista pieni sisäinen vuokra tulee maksettavaksi. Kiin teis tö pääl li kön mukaan koulun sulkeminen vähentää käyttökustannuksia mer kit täväs ti ja loppuvuoden kustannuksiksi kaupungille tulee noin euroa. Sivistystoimen vuoden 2015 sisäisistä vuok ra ku luis ta säästyy siis euroa. Tiedottaminen Kankarisveden koulun sekä Jämsänkosken lukion rehtorit ovat tiedot ta neet henkilökuntaansa sisäilmatutkimuksiin sekä mahdollisiin väis tö ti la rat kai sui hin liittyen mm. välitunti-infojen sekä opet ta jain ko-

18 kous ten yhteydessä. Koulukiinteistön sisäilmaongelmia on käsitelty Kankarisveden koulun opettajainkokouksissa ; ; ; ; ; ; ; sekä Lisäksi koulukiinteistön henkilökunnalle on annettu luet tavak si kaikkien tutkimusten raportit, kun ne ovat koululle saa pu neet. Sisäilmaongelmia on käsitelty myös Jämsänkosken lukion viik ko pala ve reis sa. Lisäksi lukion opettajat ovat olleet mukana Kan ka ris veden koulun opettajainkokouksessa Kankarisveden koulun ja Jämsänkosken lukion opettajia, huoltajia ja op pi lai ta on tiedotettu Wilma ohjelman kautta ; ; ; ; sekä Koskenpään koulun, Mäntykallion koulun 6. vuosiluokkien huoltajille, Kan ka ris ve den koulun oppilaiden huoltajille sekä Jämsänkosken lukion opiskelijoiden huoltajille järjestetään vanhempainilta väis tö ti larat kai sui hin liittyen klo Kankarisveden koulun au dito rios sa. Välittömät yhteistoimintamenettelyt Kankarisveden koulun ja Jämsänkosken lukion henkilökunnalle on pi det ty yhteistoimintalain 449/ mukaiset yh teis toi min ta menet te lyt klo Ammattijärjestöjen edustajat ovat olleet paikalla välittömissä yh teistoi min ta me net te lyis sä. Ammattijärjestöt ovat tilaisuuksissa ko ros taneet koko henkilöstön huomioonottamista ja tiedottamista muutosta to teu tet taes sa. Jämsän Ateria-, Puhtaus- ja Tekstiili liikelaitosjohtaja on ilmoittanut välittömän yhteistoimintamenettelyn toteutuvan si vis tyslau ta kun nan päätöksen jälkeen. Tekninen johtaja on ilmoittanut välittömän yh teis toi min tame net te lyn toteutuvan tilapalveluissa sivistyslautakunnan pää tök sen jälkeen. Oppilaiden ja opiskelijoiden kuuleminen Perusopetuslain 47 a mukaan opetuksen järjestäjän tulee kuulla op pi las kun taa ennen oppilaiden asemaan olennaisesti vaikuttavia pää tök siä. Koskenpään koulun 6.luokkalaisia kuultiin ja kuu le mi nen

19 nou dat taa. Oppilaiden kuuleminen noudattaa pe rus ope tus lain 47 a. Muistio toimitetaan kokoukseen. Oppilaiden kuu le mi ses sa nousi esiin myös käytännöllisiä asioita, kuten kou lu mat kan pidentyminen, lin ja-au tol la kulkeminen ja aikaiset aa mu he rä tyk set. Isoon kouluun siir ty mi nen jännittää oppilaita. Ku tos luok ka lai sil le järjestetään ke väisin yläkouluun tu tus tu mis päi vä, jolloin oppilaat ovat yhden ko ko naisen päivän ylä kou lus sa. Näin on tarkoitus toimia tänäkin lu ku vuon na. Ylä kou lun rehtorilla on myös ollut tapana käydä kunkin kuu den luokan tun neil la kertomassa koulusta ja siirtymisestä sinne. Tä mä to teutuu myös tänä lukuvuonna. Koulukuljetusten käytännön jär jes te lyis tä annetaan erikseen tietoa oppilaille ja kodeille Kuu le mi ses sa esiin nousseet asiat ovat ymmärrettäviä huolenaiheita, Kuu le mi ses sa ei ole esitetty sellaisia asioita, joilla on vaikutusta Kan ka ris ve den koulukiinteistössä annettavan opetuksen ko ko nais väis tö rat kai suun. Mäntykallion koulun oppilaskunnnan hallituksen 6.kuudesluokkalaisia kuultiin Tällä kuulemisella on to teutet tu perusopetuslain 47 a. Muistio toimitetaan ko kouk seen. Op pilai den kuulemisessa nousi esiin myös käytännölliset asiat, ku ten esim. onko riittävät välituntialueet ja -välineet, onko riit tä vät lii kun tamah dol li suu det ml. jalkapallomaalit, kou lu kul je tus jär jes te lyt, on ko väistötiloissa Kankarisveden koulun sään nöt? Välituntialue tul laan erikseen määrittelemään järjestyssäännöissä. Jär jes tys sään nöis sä noudatetaan voi mas sa olevia Kankarisveden koulun jär jes tyss sääntö jäa ja niihin tehdään tarpeelliset muutokset. Si vis tys lau ta kun ta käsittelee kokouksessaan pe rus ope tuk sen op pi lai tok sia koskevaa järjestyssääntöehdotusta. Nä mä säännöt astuisivat voimaan ja niissä voi olla kou lu koh tai sia li sä sään töjä.koulukuljetusten käytännön jär jes te lyis tä annetaan erikseen tietoa oppilaille ja kodeille Muita käy tän nöl li siä asioita ratkotaan var sinai sen muuton ja väis tö ti loi hin siirtymisen yhteydessä. Kuu le mi ses sa ei ole esitetty sellaisia asioita, joilla on vaikutusta Kankarisveden kou lu kiin teis tös sä annettavan opetuksen kokonaisväistöratkaisuun. Kankarisveden koulun oppilaskuntaa kuultiin klo Muis tio toimitetaan kokoukseen. Oppilaiden kuu le mi ses sa on esiin nous sut käytännöllisiä asioita, kuten kou lu kul je tuk set ja niistä joh tuvat aikaistetut heräämisen, mopon käytän kor vaa mi set, mitä väistön jäl keen tapahtuu. Väistön nopeus on yl lä tys, mutta myönteinen sellai nen. Oppilaskunnan hallituksen kuu le mi sel la on toteutettu pe rusope tus lain 47 a säädös. Käy tän nöl li siä asioita ratkotaan var si naisen muuton ja väis tö ti loi hin siirtymisen yhteydessä. Kou lu kul je tus ten käytännön jär jes te lyis tä annetaan erikseen tietoa oppilaille ja ko deille. Op pi lai den idea yhteisestä tilaisuudesta hyvä yh teis hen gen yl läpi tä mi sek si on kannatettava ja sitä voidaan hallinnon toimesta pie nimuo toi ses ti tukea. Kuulemisessa esiin nousseet asiat ovat ym märret tä viä huolenaiheita. Kuulemisessa ei ole esitetty sellaisia asioi ta, joilla on vaikutusta Kankarisveden koulukiinteistössä an net ta van

20 opetuksen kokonaisväistöratkaisuun. Lukiolain 27 mukaan koulutuksen järjestäjän tulee kuulla opis ke li jakun taa ennen opiskelijoiden asemaan vaikuttavien päätösten te kemis tä. Jämsänkosken lukion opiskelijakuntaa on kuultu kes ki viik kona Muistio toimitetaan kokoukseen. Kuulemisessa esiin nou si liikkumiseen liittyvät asia ja erityisesti se, missä määrin bus sivuo rot ajavat Auvilan kautta. Liikenneasiat täsmentyvät suunnittelun ede tes sä ja niistä tiedotetaan erikseen. Parakkivaihtoehto ei vai kutta nut hyvältä. Kirjalliset mielipiteet asiassa tulee toimittaa klo 13 mennessä. Kirjallisia mielipiteitä ei ole jätetty. Kuulemisessa ei ole esitetty sellaisia asioita, joilla on vaikutusta Kankarisveden koulu kiin teis tös sä annettavan opetuksen kokonaisväistöratkaisuun. Yhteistyö kotien kanssa opetuksen järjestämisessä Perusopetuslain 3 3 mom. ja lukiolain 2 2 mom mukaan ope tukses sa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Tämän to teut ta mi sek si pidettiin tulevien seiskaluokkalaisten, Kankarisveden koulun ja Jämsän kos ken lukion yhteinen vanhempainilta Paikalla oli noin 50 huoltajaa. Tilaisuuden muistiinpanot toimitetaan ko koukseen. Keskustelua käytiin kuljetuksista, vakuutuksista ja muista lähin nä käytännön asioista, jotka täsmentyvät suunnittelun edetessä. Rat kai sua pidettiin hyvänä. Vanhempainillassa ei ole esitetty sel laisia asioita, joilla on vaikutusta Kankarisveden koulukiinteistössä annet ta van opetuksen kokonaisväistöratkaisuun. Vaikutukset lukuvuosisuunnitelmiin Kankarisveden ja Jämsänkosken lukion lukuvuosisuunnitelmiin tehdään tarpeelliset muutokset. Tilojen iltakäyttö Kankarisveden koulukiinteistön toimintojen sijoittaminen parakkeihin. Mikäli Kankarisveden koulukiinteistö suljetaan, tulee koulun lii kun ta tilo jen käyttäjien hakea vuoroja muilta kaupungin liikuntatiloilta. Kanka ris ve den koulukiinteistön liikuntasalissa on tällä hetkellä ( ) varattuna 18 vakiovuoroa viikossa - yhteensä 22,5 tuntia. Kaupungin muilta liikuntatiloilta löytyy vapaita vakiovuoroaikoja, mut ta ei samoille päiville tai kellonajoille. Kankarisveden koulukiinteistön kuntosalilla on neljä viikoittaista vakio vuo roa yhteensä seitsemän tuntia. Lisäksi kuntosalilla kokoontuu kak si työväenopiston keramiikka- ja posliininmaalauskurssia. Kun tosa li vuo roil le, lukuun ottamatta työväenopiston kursseja, on löy det tävis sä korvaavia vuoroja Jämsän lukion liikuntahallin kuntosalilta.

21 Koska Kankarisveden koulun liikuntatilojen käyttövuoroja ei voida suo raan siirtää esimerkiksi Mäntykallion tai Korven koululle, tulee käyt tä jien hakea vuoroja haluamiltaan kouluilta erikseen. Korvaavaa vuo roa ei pääsääntöisesti pystytä osoittamaan juuri samalle päivälle ja kellonajalle. Mikäli Kankarisveden koulun ilta- ja viikonloppukäyttäjien liikunta- ja kun to sa li vuo rot voisivat jatkua koulun tiloissa koulunkäynnin siir ryt tyä parakkeihin, tulee varautua kiinteistön ylläpitokustannuksiin lii kun ta tilo jen osalta (lämmitys, siivous ja iltavahtimestaripalvelu). Tä mä ei kuitenkaan ole toteuttamiskelpoinen vaihtoehto, koska ra ken nus laitetaan peruslämmölle ja ylläpitoa tehdään sen mukaisesti. Kankarisveden koulukiinteistön siirtyminen Jyväskylän kou lu tus kunta yh ty män tiloihin Jämsän Auvilaan Kankarisveden koulukiinteistön liikuntasalissa on tällä hetkellä va rattu na 18 vakiovuoroa viikossa yhteensä 22,5 tuntia. Mikäli Kan ka risve den koulukiinteistön toiminnot siirtyy Auvilan kampukselle, voi daan iltakäyttäjien liikuntasalivuorot arki-iltojen osalta siirtää suoraan Au vilan liikuntasalille. Iltavahtimestaripalvelu voidaan ostaa Jämsän Aterial ta, mikä lisää koulun siivouskustannuksia. Il ta vah ti mes ta ri pal ve lu on edellytys liikuntasalin iltakäytölle, koska sisäänkäynti lii kun ta ti loihin tapahtuu pääovesta aulan kautta. Aulasta on esteetön kul ku koulutilojen ala- ja yläkertaan, joihin ei ulkopuolisilla tulisi olla pääsyä. Kankarisveden koulun viikonloppuvuorot voidaan siirtää Män tykal lion tai Korven koululle. Kaikille ei kuitenkaan pystytä ta kaa maan täysin korvaavaa vuoroa. Kankarisveden koulukiinteistön kuntosalilla on neljä viikoittaista vakio vuo roa yhteensä seitsemän tuntia. Lisäksi kuntosalilla kokoontuu kak si työväenopiston keramiikka- ja posliininmaalauskurssia. Auvilan kam puk sen kuntosali on ollut pelkästään henkilöstön ja opis ke li joiden käytettävissä eikä se sovellu edelleen kolmannelle taholle vuokrat ta vak si. Kuntosali on vaatimattomasti varustettu eikä sen yh teydes sä ole pukeutumis- tai peseytymistiloja. Kankarisveden koulun kun to sa li vuo roil le, lukuunottamatta työväenopiston kursseja, on löydet tä vis sä korvaavia vuoroja Jämsän lukion liikuntahallin kun to sa lil ta. Mikäli Kankarisveden koulun ilta- ja viikonloppukäyttäjien liikunta- ja kun to sa li vuo rot voisivat jatkua koulun tiloissa koulunkäynnin siir ryt tyä Auvilaan, tulee varautua Kankarisveden koulun kiinteistön yl lä pi tokus tan nuk siin liikuntatilojen osalta (lämmitys, siivous ja il ta vah ti mesta ri pal ve lu). Tämä ei kuitenkaan ole toteuttamiskelpoinen vaih to eh to, koska rakennus laitetaan peruslämmölle ja ylläpitoa tehdään sen mukaisesti.

22 Työväenopiston toiminnot Kankarisveden koulukiinteistössä kokoontuu lukuvuonna usei ta Jämsän työväenopiston kursseja, esimerkiksi ke ra miik ka kurssit (päivä ja iltaryhmä), posliininmaalaus, puutyökurssi, ko ru ki vi työ paja ja lasinsulatuskurssit. Työväenopiston kevätlukukausi päättyy Kanka ris ve den koulun kurssien osalta viimeistään Puuk ko kurs si päättyy 24.3., korukivityöpaja 25.3., posliininmaalaus ja ke ra miik ka päiväryhmä Kankarisveden koulukiinteistön tiloissa on Jämsän työväenopiston ke ra miik ka uu ni ja lasinsulatusuuni. Käden taitojen kursseilla tar vit tavien uunien siirtäminen toiseen opetuspaikkaan kesken lukuvuoden on työläs prosessi, jonka vuoksi jouduttaisiin perumaan ope tus ker toja. Jos Kankarisveden koulukiinteistön väistötoimenpiteet alkavat 1.3., niin sen jälkeen työväenopiston opetuskertoja ei ole enää montaa jäl jel lä. Kiinteistöpäällikkö Reijo Järvisen mukaan on mahdollista, että työväenopiston toiminnat jatkuvat Kankarisveden koulun tiloissa huh ti kuun alkupuolelle asti, työväenopiston kevätlukukauden päät tymi seen asti. Yksinlaulukurssin, englannin kurssin, kirjallisuuspiirin sekä om pe lukurs sin siirtäminen toiseen opetuspaikkaan Jämsänkoskella on nis tunee tarvittaessa helposti kesken kevätlukukauden. Työväenopiston opettajat sekä opiskelijat toimivat Kankarisveden kou lun tiloissa korkeintaan 2-4 tuntia viikossa. Työväenopiston hallin non tietoon ei ole tullut, että opettajat tai opiskelijat olisivat oi reilleet sisäilma-asioiden vuoksi Kankarisveden koulukiinteistössä. Rakennetutkimusten tulokset Rakennetutkimuksen tulokset eivät ole käytössä esityslistan lä het tämi sen aikaan. Tuloksia on lupailtu Mi kä li tulokset tulevat en nen lautakunnan kokousta, ne toimitetaan ko kous jär jes tel män kaut ta. Tulokset eivät ole tulleet kokoukseen mennessä. Jatkotoimenpiteet Kankarisveden koulukiinteistön auditoriosiipi on valmistunut vuonna Tuolloin kiinteistössä on opiskellut noin 440 peruskoulun op pilas ta ja lukion opiskelijaa (lukiolaisten osuus oli noin 150). Tällä hetkel lä yläkoululaisia kiinteistössä opiskelee 243 ja lukiolaisia 43, yhteen sä siis 286. Lukion siirtyessä Jokivarren koulukiinteistöön käyt täjä mää rä entisestään vähenee. Jo lukuvuonna ylä kou lu-