Äänen mahdollisuudet ihmisen ja koneen välisessä vuorovaikutuksessa
|
|
- Tauno Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 / 5 T Käytettävyyden psykologia Essee Äänen mahdollisuudet ihmisen ja koneen välisessä vuorovaikutuksessa 1. Tiivistelmä Teknisissä järjestelmien käyttöliittymät tukeutuvat nykyään hyvin vahvasti visuaaliseen esittämiseen. Ääntä hyödynnetään lähinnä tukikanavana, jota käytetään esim. toimintojen palautteiden tehostamisessa. Laajemmin ääntä käytetään lähinnä erilaisissa puhelinpalveluissa ja näkövammaisten käytättämissä sovelluksissa. Ihmiselle ääni on äärimmäisen luonnollinen vuorovaikutuskanava ja sen tarjoamia mahdollisuuksia voisi hyödyntää laajemminkin erilaisissa teknisissä tuotteissa. Teorian lisäksi annetaan konkreettisia ohjeita äänikäyttöliittymien toteutukseen ja esitellään kaksi esimerkkitapausta, joissa äänen laajempi käyttö voisi avata uusia mahdollisuuksia. 2. Johdanto Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa äänellä on erityisen tärkeä merkitys. Ihmislapsi oppii hyvin nuorena kertomaan tunteistaan ja tarpeistaan äänen avulla. Iän karttuessa puhumisesta ja kuuntelemisesta muodostuu entistäkin tärkeämpi kommunikoinnin väline. Yleensä ihminen ymmärtää puhetta ja osaa tuottaa puhetta, vaikka hän ei osaisi lukea tai kirjoittaa. Ihmisen ja koneen välisessä vuorovaikutuksessa tulee pyrkiä mahdollisimman luonnolliseen dialogiin (Nielsen 1993, s ). Vuorovaikutuksen suunnittelussa voidaan ottaa mallia ihmisten välisestä kommunikoinnista. Biologian kannalta katsottuna ihminen ei kehity samalla nopeudella kuin tekniikka, joten ihmisen asettamat mahdollisuudet ja rajoitukset ovat siten tekniikan tarjoamia ratkaisuja tärkeämpiä. Ääneen perustuvan vuorovaikutuksen yksinkertaisuus ja luonnollisuus tekevät siitä erityisen mielenkiintoisen myös ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen kanavaksi. Tämän päivän tekniset sovellukset eivät mielestäni hyödynnä täysipainoisesti äänen tarjoamia mahdollisuuksia. Tämä työssä pyritään esittelemään lyhyesti äänen hyödyntämiseen liittyvää teoriaa ja käytännön mahdollisuuksia. Käytännön sovelluksissa keskitytään olemassa oleviin ratkaisuihin tai ratkaisuihin joiden toteuttaminen olisi nykytekniikalla mahdollista. Kolmas kappale käsittelee lyhyesti äänikäyttöliittymien teoreettisia näkökulmia. Kappaleessa neljä esitellään yksinkertainen jaottelu erilaisille ääntä hyödyntäville järjestelmille. Viidennessä kappaleessa annetaan käytännöllisiä neuvoja ääntä hyödyntävien käyttöliittymien toteutukseen. Kuudennessa kappaleessa esitellään esimerkin omaisesti kaksi kohdetta, joissa äänen laajempi hyödyntäminen voisi laajentaa tuotteiden käyttömahdollisuuksia. 3. Äänikäyttöliittymien teoriaa Sinkkosen mukaan (Sinkkonen et al. 2002, s. 84) kuulemista on tutkittu paljon, mutta siihen liittyviä ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen käytettävyysnäkökulmia ei ole juurikaan tutkittu. Edelleen sekin vähä, mitä on tutkittu ei ole suunnittelijoiden tiedossa. Tässä kappaleessa perehdytään muutamiin äänen hyödyntämiseen liittyviin erityiskysymyksiin. Havainnoinnin kannalta äänikäyttöliittymän merkittävin ero graafisiin käyttöliittymiin on äänen yksiulotteisuus (Jaakkola 2002). Kuuloaistin avulla saatua informaatiota ei voi helposti silmäillä tai selailla haluamassaan järjestyksessä ja haluamallaan nopeudella. Verrattuna äänellä toteutettuun valikkoon graafisista käyttöliittymistä on huomattavasti nopeampaa valita tietty kohde.
2 2 / 5 Toinen äänikäyttöliittymien erityispiirre on niiden näkymättömyys (Beasley et al. 2002). Matkapuhelinliittymään liitetty vastaajapalvelu on olemassa vain puhelinkeskuksessa ja sen äänikäyttöliittymä ei ole kovinkaan konkreettinen. Äänikäyttöliittymä rakenne on käytännössä olemassa vain käyttäjän mielessä. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia äänikäyttöliittymien käyttäjille aiheutuvalle kognitiiviselle kuormalle. Äänen erityispiirteisiin kuuluu myös sen kattavuus ääneltä ei voi kääntää päätä pois samalla tavalla kuin näkyvästä kuvasta (Sinkkonen et al. 2002, 83). Kattavuus on selkeästi myös äänen etu, sillä ääntä hyödyntävä toiminto voi olla taustalla ilman, että siihen tarvitsee jatkuvasti kiinnittää huomiota visuaalisen näytön tapaan. 4. Erilaisia ääntä hyödyntäviä järjestelmiä Ääntä hyödyntävät tekniset järjestelmät voidaan jakaa yleisellä tasolla kolmeen eri ryhmään: 1. Ääni on ainoa viestintämenetelmä käyttäjän ja koneen välillä. 2. Ääni toimii järjestelmän palautekanavana tai syöttövälineenä. 3. Ääni toimii yhtenä palautekanava tai syöttövälineenä. Ensimmäisen kategoriaan kuuluvat järjestelmät, joissa tiedon syöttäminen ja järjestelmän palautteen antaminen tapahtuu pelkästään äänen avulla. Tällaisia käytännön sovelluksia on varsin vähän ja mieleen tuleekin lähinnä tieteiselokuvien puheella ohjattavat puhuvat tietokoneet. Ihmisen kannalta tämä on kuitenkin näistä kolmesta vaihtoehdosta kaikkein luontevin vuorovaikutustapa. Järjestelmät, joissa ääni toimii joko palautekanavana tai syöttövälineenä, ovat huomattavasti edellisiä yleisempiä. Tunnetuin näistä on todennäköisesti tavallinen lankapuhelin, jonka toiminnasta saa useimmiten tietoa vain äänen perusteella. Näkövammaiset tietokoneen käyttäjät voivat käyttää useimpia tietoteknisiä sovelluksia korvaamalla näytön puhesyntetisaattorilla, joka lukee näytöllä olevan informaation ääneen. Näkökyvyn omaavatkin käyttäjät voivat hyödyntää puhuvia järjestelmiä sellaisissa tilanteissa, joissa näköaisti on jo muussa käytössä (Preece 1994, s. 248). Tällaiset tilanteet ovat tyypillisiä esimerkiksi ilmailussa ja autolla ajettaessa. Kolmanteen ryhmään kuuluu suuri joukko järjestelmiä, joissa ääntä käytetään muiden vuorovaikutustapojen rinnalla. Monissa tavallisissa teknisissä järjestelmissä erilaisiin kuittaus- ja virheilmoituksiin liittyy näkyvän palautteen lisäksi myös äänipalaute. Esimerkkinä voidaan mainita nykyaikainen matkapuhelin, jonka soiminen ilmoitetaan äänen lisäksi vilkkuvalla näytöllä ja usein myös värinällä. Äänivihjeet ovat yleisiä myös monissa tavallisissa tietokoneohjelmissa (esim. linkin klikkaamisesta kuuluu ääni). Joissain järjestelmissä äänivihjeillä on merkittävä vaikutus suorituksen tuloksellisuuteen. Buxton et al. (1989 ref. Preece 1994, s. 248) on todennut, että hyvin suunnitellut äänet parantavat merkittävästi etenkin tietokonepelien suorituksia. Tässä työssä keskitytään pääasiallisesti keskimmäiseen järjestelmätyyppiin, koska pelkästään ääneen perustuvat käyttöliittymät eivät ole vielä yleistyneet ja niistä ei ole tarjolla juurikaan käytännön esimerkkejä. Kolmanteen ryhmään kuuluvia järjestelmiä käsitellään kuudennen kappaleen esimerkeissä. Tunnetun käytettävyystutkija Jakob Nielsenin (2003) mukaan pelkästään puheeseen ja ääneen perustuvat käyttöliittymät eivät sinällään ole mikään oikotie hyvään käytettävyyteen. Nielsen haastatteli vuonna tietotekniikan asiantuntijaa ja kysyi mikä heidän mielestään on suurin muutos, joka tietotekniikassa tulee todennäköisesti tapahtumaan vuoteen 2000 mennessä. Eniten kannatusta keränneen ehdotuksen mukaan suurin muutos tulisi olemaan puheeseen perustuva vuorovaikutus koneen ja käyttäjän välillä. Vuonna 1986 graafiset käyttöliittymät eivät olleet vielä saavuttaneet suurta suosiota, mutta nykykokemuksen valossa on epätodennäköistä, että puheeseen perustuvat käyttöliittymät tulisivat korvaamaan graafisia käyttöliittymiä. 5. Ohjeita äänikäyttöliittymien toteutukseen Pelkästään ääneen tukeutuvien käyttöliittymien suunnittelu ja toteutus eroavat melko paljon graafisten käyttöliittymien toteutuksesta. Graafisten käyttöliittymien suunnittelijat voivat hyö-
3 3 / 5 dyntää monia tunnettuja konventioita ja mm. hahmolakeja suunnittelun tukena, mutta vastaavia konventioita ei juurikaan ole olemassa äänikäyttöliittymille. Judit Baur (2004) on listannut avaintekijät, jotka on syytä ottaa huomioon äänikäyttöliittymien suunnittelussa: Matala kognitiivinen kuorma Tehokkuus Täsmällisyys Virhetilanteiden selkeä käsittely Selkeys Mitä järjestelmä tekee? Mitä voin sanoa? Missä olen järjestelmässä? Miten saan työt tehtyä? Monet listan asiat on helppo yhdistää Nielsenin (1993, s. 26) määrittelemiin yleisiin käytettävyystekijöihin (opittavuus, tehokkuus, muistettavuus, virheiden vähyys, miellyttävyys), mutta erojakin on. Äänikäyttöliittymien erityishaasteen muodostaa ihmisen työmuistin koko, sillä äänikäyttöliittymän pitää mahtua oleellisimmilta osiltaan aktiiviseen muistiin. Tulkinnoista riippuen (Sinkkonen et al. 2002, s. 196) ihminen voi muistaa 3-5 erikokoista mieltämisyksikköä. Valikkorakenteissa kognitiivista kuormaa voidaan keventää kertomalla ensin komennon ehto ja vasta sen jälkeen komennon suorittamiseen vaadittava valinta, esim. Jos haluat äänittää vastaajaviestin uudestaan, paina 2. Tehokkuudella ja virhetilanteiden käsittelyllä Baur tarkoittaa pääosiltaan samoja asioita kuin Nielsen. Täsmällisyyden ja selkeyden vaatimukset korostuvat äänikäyttöliittymissä, sillä esim. komennot olisi hyvä ymmärtää jo ensimmäisellä kuuntelukerralla. Järjestelmän selkeydellä on hyvin kriittinen asema äänikäyttöliittymän toiminnassa. Jos käyttäjä ei ymmärrä helposti järjestelmän tilaa tai toiminnallisuutta, voi käyttäjä turhautua helposti ja luopua järjestelmän käytöstä. Oman haasteensa äänikäyttöliittymien suunnittelulle asettaa myös niiden käyttökohteiden moninaisuus. Monia äänikäyttöliittymäsovelluksia käytetään ympäristöissä, joissa voi tulla jatkuvia keskeytyksiä ja käyttäjän huomio on usein poissa järjestelmästä. 6. Tulevaisuuden mahdollisuuksia Seuraavassa esitellään kaksi olemassa olevaa teknistä järjestelmää, joiden käyttömahdollisuuksia voisi laajentaa suhteellisen yksinkertaisesti vahvistamalla ääneen perustuvan vuorovaikutuksen roolia Esteettömyyttä ja erilaisia oppimistyylejä oppimisympäristöissä Internetin suosion vanavedessä 1990-luvun puolivälissä alkoi syntymään erilaisia verkkopohjaisia oppimisympäristöjä, joissa pystyi suorittamaan erilaisia kursseja. Nykyisin järjestelmissä on monipuolisia työkaluja mm. erityyppisten tehtävien ja tenttien tekemiseen. Monipuolisten käyttöliittymien kääntöpuolena on yleensä ollut joidenkin käyttäjäryhmien poisrajaaminen. Usein ulkopuolelle ovat jääneet etenkin näkövammaiset käyttäjät. Rajauksia perustellaan valitettavan usein taloudellisilla näkökulmilla pienien ryhmien huomioiminen ei ole kannattavaa. Näkövammaiset käyttävät tietokoneen kanssa erityistä puhesyntetisaattoria, joka lukee ääneen näytöllä olevan tekstimuotoisen informaation. Syntetisaattorit eivät osaa tulkita mitään graafisia elementtejä, ellei sisällöntuotannossa ole annettu grafiikalle tekstimuotoista vaihtoehtoa. Ihmiset oppivat eri tyyleillä. Toiset omaksuvat parhaiten lukemalla, katselemalla ja piirtämällä kuvia. Toisille taas asia jää paremmin mieleen, jos informaatio on auditiivisessa muodossa esimerkiksi puheena. Verkko-oppimisympäristöjen haasteena on erilaisten oppimistyylien tukeminen. Miten saada auditiivisesti motivoituneet opiskelijat innostumaan verkko-opiskelusta? (Tuomola & Maijanen 1999) Näkövammaisten asettamien vaatimusten ja erilaisten oppimistyylien välinen yhteys ei ole välttämättä kovinkaan ilmeinen. Näiden vaatimusten väliltä voidaan kuitenkin löytää tiettyjä yhtymäkohtia. Puhesyntetisaattorit ovat tähän asti olleet lähinnä pienien ryhmien käytössä, mutta teknisesti ei ole mitään esteitä sille, että syntetisaattorit olisivat laajemmassakin käytös-
4 4 / 5 sä. Auditiivinen oppija voisi omaksua verkkokurssin materiaalin tehokkaammin, jos hän voisi hyödyntää itselleen sopivinta oppimisen muotoa eli tässä tapauksessa kuuntelua. Tukemalla erilaisia oppimistyylejä voidaan verkko-oppimisympäristöstä saada samalla kertaa aiempaa myös esteettömämpi väline näkövammaisille. (Savijoki 2004, s. 7-8) 6.2. Puhuva internet taskussa Matkapuhelimet ovat kehittyneet vuosikymmenessä tiiliskiven kokoisista möykyistä taskukokoisiksi ja suorituskykyisiksi multimediapuhelimiksi. Langattoman sovellusprotokollan (WAP) lanseerauksen yhteydessä luvattiin, että internet tulee taskuun. WAP ja sen ajan puhelimet eivät kuitenkaan lunastaneet niille asetettuja lupauksia. Osasyynä oli varmasti käytettävissä olevien puhelimien vaatimattomuus käyttäjät eivät halunneet surffata verkossa pienellä näytöllä ja hitaalla yhteydellä. Nykyisten puhelimien vakiovarustukseen kuuluu useimmiten melko tehokas prosessori ja värinäyttö. Yhteyden nopeusongelmaankin on saatu ainakin osittainen ratkaisu. Vaikka näyttöjen koot ovat suurentuneet ja värien määrä on lisääntynyt, ei matkapuhelimen näyttö edelleenkään sovellu pidempien tekstien lukemiseen. Lähinnä autoilijoita koskettanut lainsäädännön muutos on tuonut puhelimiin uuden lisävarusteen, jossa on yhdistetty kuulokkeet ja mikrofoni. Nämä hands free laitteet on tehty mahdollistamaan puhelimen käyttö ilman käsiä. Useimmiten kuulokkeita ja mikrofonia hyödynnetään vain puheluun liittyvän puheen välittämiseen. Joissakin malleissa kuulokkeista voi kuunnella myös puhelimeen tallennettua musiikkia tai yhdysrakenteista FM-radiota ja mikrofoniin puhumalla voi valita puhelinnumeroita. Kuten edellisessäkin esimerkissä, voisi puhelimen käyttömahdollisuuksia laajentaa melko yksinkertaisesti puhesyntetisaattorin avulla. Hälytysäänen sijaan puhelin voisi sanoa, että Ville soittaa ja tekstiviestin saapuessa viesti voitaisiin lukea käyttäjälle kuulokkeiden kautta. Sama teknologia toisi myös internetin tekstimuotoisen sisällön helpommin saataville pitkän artikkelin voisi kuunnella vaikka bussissa istuessa. Äänen hyödyntäminen toisi siten pieneen puhelimeen isomman näytön. 7. Pohdinta Mielikuvituksen avulla on helppo keksiä mitä innovatiivisempia kohteita äänikäyttöliittymille, mutta eivät ne silti kuitenkaan ole patenttiratkaisu kaikkiin ongelmiin! Graafiset käyttöliittymät ovat kehittyneet erittäin monipuolisiksi, miellyttäviksi ja silti tehokkaiksi työkaluiksi. On vaikea nähdä, että mikään tulevaisuuden tekniikka voittaisi graafisten käyttöliittymien ylivallan. Äänikäyttöliittymien mahdollisuudet voidaan nähdä graafisten käyttöliittymien rinnalle toteutettavissa palveluissa. Esteettömyysnäkökulmasta katsottuna informaatio olisi hyvä olla saavutettavissa monilla eri menetelmillä. Tällainen multimodaalisuus antaa käyttäjälle mahdollisuuden valita itselleen sopivimman tavan käsitellä tietoa. Toimistotietokoneen äärellä työskentelevä käyttäjä todennäköisesti lukee uutiset netistä isolta monitorilta, kun taas näkövammainen tai autolla ajava käyttäjä voi haluta uutiset puheen muodossa. Äänen rooli käyttöliittymissä oli minulle ennestään melko tuntematon aihe. Laajaan materiaaliin tutustuminen on kuitenkin antanut paljon uusia ajatuksia. Oppimisen tuloksena on toivottavasti syntynyt myös hiukan uutta näkemystä aina ei tarvitse toteuttaa asioita ensimmäiseksi mieleen tulevalla tekniikalla. Ihmisen aistien laajempi hyödyntäminen tulee todennäköisesti parantamaan tulevaisuudessa tuotteiden käyttökokemuksia.
5 5 / 5 Lähteet Baur, Judith Voice User Interfaces speech applications User Interface Design WS 03/04. Special Lecture User Interface Design, Universität des Saarlandes, Saarbrücken. < > Beasley, Rick; Bonnewell, Veta; Farley, Mike; O'Reilly, John; Squire. Leon Design Differences: VUIs Versus GUIs. Teoksessa: Voice Application Development with VoiceXML. Indianapolis, SAMS. ISBN < > Buxton, Bill; Gaver, Bill; Bly, Sara Use of non speech audio at the interface. CHI 89 Tutorial notes. Jaakkola, Mia WWW-sivujen toteuttaminen ääniselaimille. Luk-tutkielma, Tietotekniikan laitos, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä. < > Nielsen, Jakob Usability Engineering. New York, Academic Press. ISBN Nielsen, Jakob Voice Interfaces: Assessing the Potential. Alertbox-kolumni < > Preece, Jenny Human-Computer Interaction. Wokingham, Addison-Wesley. ISBN Savijoki, Veikko Verkko-oppimisympäristöjen käytettävyyshaasteita. Espoo, Teknillinen korkeakoulu, Tuotantotalouden osasto, Johtamisen ja työpsykologian seminaari. < käytettävyyshaasteita.pdf > Sinkkonen, Irmeli; Kuoppala, Hannu; Parkkinen, Jarmo; Vastamäki, Raino Käytettävyyden psykologia. Helsinki, Edita Oyj. ISBN Tuomola, Reijo; Maijanen, Ari Mukautuvat www-sivut ja oppimistyylit. Tampereen yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos, Internet-pohjaiset oppimisympäristöt kurssi. < >
Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat
Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)
LisätiedotKäytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere
Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Mitä käytettävyys on? Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)
LisätiedotKäytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks
Käytettävyyssuunnittelu Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Mitä on käytettävyys helppo käyttää helppo oppia helppo muistaa virheetön miellyttävä käyttää Käyttäjän tehtävänä ei ole
LisätiedotKäyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit
Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen
LisätiedotOpetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä
Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory
LisätiedotYksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy?
Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Niina Nissilä & Suvi Isohella Minä ja tiede Seinäjoki 18.3.2014 Vaasa 20.3.2014 Esityksen rakenne Lähtökohta Järjestelmä,
LisätiedotKäyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen
Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset
LisätiedotOulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50
LisätiedotDAISY. Esteetöntä julkaisua
DAISY Digital Accessible Information SYstem Esteetöntä julkaisua Markku Leino 27.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on DAISY kirja? DAISY-järjestelmän lyhyt historia Miten rakentaa DAISY-kirja ja kirjatyypit
LisätiedotPirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala
Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee
LisätiedotLinssintarkastusjärjestelmän käyttöliittymän käytettävyyden arviointi
Linssintarkastusjärjestelmän käyttöliittymän käytettävyyden arviointi Diplomityöseminaari 1.3.2005 Kirsi Eulenberger-Karvetti Esityksen rakenne * Työn tausta * Työn tavoitteet * Katsaus käytettävyyteen
LisätiedotGood Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi
Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006-11-25 Janne Mäkelä Alustava 1.0 2006-12-10 Janne Mäkelä Valmis 1.
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka monivalinta aihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka monivalinta aihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotDoro Care Electronics vahvistin puhelimet ja apuvälineet
Voi olla, etten enää pysty tekemään kaikkea, mitä haluaisin yhtä helposti kuin ennen, mutta kun saan vähän apua, aion vielä yrittää tehdä yhtä ja toista! Doro Care Electronics vahvistin puhelimet ja apuvälineet
LisätiedotSOUNDGATE. Yhteydessä maailmaan SoundGaten avulla
SOUNDGATE Yhteydessä maailmaan SoundGaten avulla Vaihtoehtoja yhteyksien muodostamiseen on enemmän kuin koskaan. Olemme yhteydessä läheisiimme, ystäviimme ja työkavereihimme missä ja milloin tahansa erilaisten
Lisätiedothttp://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100
http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 1 ! "# $ % &'(''')*!"# $ % & &$' &# % & +&, - %./ +-"0%'12)&* 2 #( & '*+%3 (*4 3 5*4 3 & % 6 3 / + 7 / ) - - 6 3 # 8 8 *+ 8 /, #'# 8 & 8 -. / 9 2:& 1 % '); % &'(''))
LisätiedotHAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotVasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:
Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät
LisätiedotKäyttäjäkeskeinen suunnittelu
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO User Point Oy aapo.puskala@userpoint.fi www.userpoint.fi Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO +358 40 722 0706 aapo.puskala@userpoint.fi
LisätiedotUseimmin kysytyt kysymykset
Useimmin kysytyt kysymykset Versio 1.1 1 1. Mikä mobiilikortti on? Mobiilikortti on matkapuhelimessa toimiva sovellus ja www.mobiilikortti.com osoitteessa oleva palvelu. Sovelluksen avulla voit siirtää
LisätiedotOulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotRakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT
Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 %
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % 80 60 % 60 50 %
LisätiedotKaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%
Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotIhmisellä on viisi perusaistia
Aistit ja oppiminen Ihmisellä on viisi perusaistia näköaisti eli visuaalinen aistijärjestelmä kuuloaisti eli auditiivinen aistijärjestelmä tuntoaisti eli kinesteettinen aistijärjestelmä hajuaisti eli olfaktorinen
LisätiedotVisualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)
Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö
LisätiedotSaavutettavuus > Tapio Haanperä Saavutettavuusasiantuntija tel
Saavutettavuus > Tapio Haanperä Saavutettavuusasiantuntija tel. 0505588666 www.papunet.net/saavutettavuus GOOD DESIGN ENABLES BAD DESIGN DISABLES WCAG 2.x - Verkkosisällön saavutettavuusohjeet World Wide
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotArcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotMatkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä
Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.
LisätiedotKäytettävyyden testaus
Käytettävyyden testaus Hannu Kuoppala kuoppa@cs.hut.fi Sisältö Käytettävyyden arviointitapoja Käytettävyyden mittaus käytettävyyden määritelmä Testaussuunnitelma käytettävyyskriteerit Tyypillinen käytettävyystesti
LisätiedotVirtuaaliAMK Tilastollinen päättely > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tilastollinen päättely > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotSavonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotKäytettävyyden perusteet
IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet syksyllä 2007 IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet Sähköpostiosoitteella kaper@cs.tut.fi tavoitat kurssin henkilökunnan: - luennoitsija Suvi Melakoski-Vistbacka (Sunnu)
LisätiedotSoneran Koti ja TV tutkimus 2012
Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti
LisätiedotTehosta kokouskäytäntöjäsi! Teknologian avulla järjestät kokoukset tehokkaasti ja vaivattomasti.
Tehosta kokouskäytäntöjäsi! Teknologian avulla järjestät kokoukset tehokkaasti ja vaivattomasti. Kiitos kun latasit kokoustyöskentelyn oppaan. Kuluuko sinulla palavereissa aikaa johonkin muuhun, kuin itse
LisätiedotSikarodut > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain 6.11.2006 Sikarodut > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/
LisätiedotSoundGate. Bernafon SoundGate. Näppäinlukko. Äänenvoimakkuuden ja ohjelman vaihtaminen. Puhelu. Musiikki/audio-painike. Bluetooth -painike
Bernafon SoundGate SoundGate PIKAOHJE Näppäinlukko Äänenvoimakkuuden ja ohjelman vaihtaminen Puhelu Musiikki/audio-painike Bluetooth -painike Akun merkkivalo Tämä ohje on vain lyhyt tiivistelmä. Tärkeä
LisätiedotPirkanmaan ammattikorkeakoulu Hotel Management Case Hotel v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Hotel Management Case Hotel v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotKäytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.
Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti
LisätiedotSuomen Virtuaaliammattikorkeakoulu Kasvinsuojelu ruiskutustekniikka v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulu Kasvinsuojelu ruiskutustekniikka v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotSoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio
Informaatioverkostojen koulutusohjelma Ihminen ja vuorovaikutus Pääaineen rakenne: T100-1 Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1) T200-2 Ihminen ja vuorovaikutus (A2) UUSI T110-3 Ihmisläheiset tietojärjestelmät
LisätiedotEtäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma
Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma 10.6.2013 Koonnut Virpi Soini 2. luokan tavoitteet tutustuu verkko-opiskeluun ja harjoittelee käytännön työtaitoja, kuten tekstintuottamista
LisätiedotOppimisympäristöajattelu oppimisen tukena
Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu
LisätiedotGraafiset käyttöliittymät Sivunparantelu
Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on
LisätiedotVirtuaaliAMK Miten osallistun ryhmäkeskusteluun? > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Miten osallistun ryhmäkeskusteluun? > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotESTEETÖN NAVIGOINTI. Ari Virtanen
ESTEETÖN NAVIGOINTI Ari Virtanen NOPPA Näkövammaisten opastusjärjestelmän pilottiprojekti Liikenne- ja viestintäministeriön matkustajainformaation visio: Vuonna 2006 kuka tahansa saa henkilökohtaisesti
LisätiedotKandidaatintyön aiheita
Kandidaatintyön aiheita PM&RG:n aihe-ehdotukset Mervi L. Ranta ja Henrik J. Asplund Mervi L. Ranta & Henrik J. Asplund PL 15400, 00076 AALTO email: pmrg@tkk.fi FINLAND http://www.cs.hut.fi/~pmrg Version
LisätiedotLahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vetokoe v.0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vetokoe v.0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotTutustu Daisy-soittimeen!
Tutustu Daisy-soittimeen! Daisy-julkaisut Äänikirjat, -lehdet, oppaat, tiedotteet Äänen lisäksi kuvia, piirroksia, taulukoita Tiedostot MP3-muotoisia Jakelu CD-levyillä tai verkon kautta Daisy-julkaisuja
LisätiedotMITEN KIRJAUDUN ADOBE CONNECTIIN?
Connect-ohje oppilaalle MITEN KIRJAUDUN ADOBE CONNECTIIN? 1. Avaa internet-selain ja kirjoita osoiteriville virtuaaliluokkasi osoite, esim. http://tampere.adobeconnect.com/virta ja paina Enter: Luokkien
LisätiedotVAHVA OTE ELÄMÄÄN SUPREMIA
VAHVA OTE ELÄMÄÄN SUPREMIA Uusi suunta elämälle Äänet ovat tärkeitä meille kaikille, mutta lapsille ne ovat välttämättömiä heidän kognitiivisen ja kuuloon liittyvän kehityksensä kannalta. Vanhempana haluat
LisätiedotSami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle
Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat
LisätiedotVirtuaaliammattikorkeakoulu Taide kasvatus taidekasvatus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Virtuaaliammattikorkeakoulu Taide kasvatus taidekasvatus > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
Lisätiedot#saavuta2017 Puheenvuoroja, kognitiivinen saavutettavuus Torstai , klo
#saavuta2017 Puheenvuoroja, kognitiivinen saavutettavuus Torstai 16.11.2017, klo 11.00-12.00 Sami Älli Kehitysvammaliitto ry Saavutettavuus Hyvä saavutettavuus kertoo erilaisten ihmisten tarpeiden huomioimisesta.
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotTampereen ammattikorkeakoulu Verkkokeskustelu > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Tampereen ammattikorkeakoulu Verkkokeskustelu > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotVirtuaaliAMK Työhyvinvointi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Työhyvinvointi > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotVirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotVerkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN
Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön
LisätiedotYhdenmukainen vs. innovatiivinen käyttöliittymä
Yhdenmukainen vs. innovatiivinen käyttöliittymä Lauri Sumari, 49599L 11. tammikuuta 2004 Teknillinen korkeakoulu T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia, syksy 2003 Käytettävyydessä yhdenmukaisuutta pidetään
LisätiedotVirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien
Lisätiedothttp://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 !!" # $ %!"! " # $ " $ %& '( ) * * * +$, * ' # % ## # & # ' # # ( # %)* &(+%,-!###" )-..-( -.-'..(/. "&%/ "0 / 1"0 / # # % 2 ) / * & 3. 0-. -. ( (-. 2 ) $ )-..-(
LisätiedotVerkko-oppimisympäristöjen käytettävyyshaasteita
Verkko-oppimisympäristöjen käytettävyyshaasteita TU-53.104 Johtamisen ja työpsykologian seminaari Veikko Savijoki, 50363R vexi@savijoki.net www.savijoki.net 040-5922 007 Tiivistelmä Tämä työ käsittelee
LisätiedotVirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotAsentaminen Android-laitteeseen
Asentaminen Android-laitteeseen Huomaa! Tarkempia tietoja ohjelmien asentamisesta saat tarvittaessa puhelimesi käyttöoppaasta. MyMMX mobile -sovelluksen asentaminen Android-laitteeseen: 1. Avaa laitteesi
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotVirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
Lisätiedotlineitä oppimisen tueksi
Moodlen välineitv lineitä oppimisen tueksi Ennakkotehtävä Sinulle: 1. Mieti valmiiksi aihe, josta alat laatia verkkokurssia tai kurssin osaa. Verkko tutuksi -kurssilla on tavoitteena suunnitella joko kokonainen
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu XML_mark_up_language > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu XML_mark_up_language > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotMultimodaalisuus oppijan tukena oppimateriaaleista eportfolioon
Multimodaalisuus oppijan tukena oppimateriaaleista eportfolioon Merja Saarela, Yliopettaja, tutkimuspäällikkö HAMK Poluttamo-hankkeen päätösseminaari 21.11.2018 Esityksen sisältö Avata sitä, kuinka informaation
LisätiedotVirtuaaliAMK Tietolaari > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tietolaari > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotOPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio
OPS-KYSELY Syksy 2015 Vetelin lukio KYSYMYKSET Mikä lukiossa on tärkeää? Millainen on unelmalukio? Missä ja miten opitaan parhaiten? VASTAAJAT 58 opiskelijaa 4 huoltajaa 7 opettajaa OPISKELIJAT Viihtyisät
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Business in The EU v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Business in The EU v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotKuulokoje, joka avaa maailmasi
Kuulokoje, joka avaa maailmasi Perinteinen teknologia Uusi teknologia keskittyy yhteen puhujaan ja vaimentaa kaikki muut puhujat avaa äänimaiseman, johon mahtuu useita puhujia Luultavasti tiedät tunteen.
LisätiedotTarkkaamattomuus tieliikenteessä. Petri Jääskeläinen
Tarkkaamattomuus tieliikenteessä Petri Jääskeläinen Kun ajat, aja Kuljettajan keskeisin tehtävä on ajoneuvon turvallinen kuljettaminen. Tarkkaamattomuus tarkoittaa huomion kiinnittymistä pois tästä tehtävästä:
LisätiedotACUMEN O2: Verkostot
ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,
LisätiedotLomalista-sovelluksen määrittely
Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Lomalista-sovelluksen määrittely Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikka Dokumentti 14.10.2013 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Thomas
LisätiedotKaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite
Kaikkien kirjasto Näin käytät kirjastoa Selkoesite Kaikkien kirjasto Tämä esite on julkaistu osana Kaikkien kirjasto -kampanjaa. Kampanjan toteuttavat Selkokeskus, Kulttuuria kaikille -palvelu ja Suomen
LisätiedotLuentoaikataulu Luento 2 (vko 49) Multimodaalisuus. Visuaaliset suunnitteluperiaatteet. IHTE-2100 KaSuper 2008-2009. Käyttöliittymätyyppejä
IHTE-2100 KaSuper 2008-2009 Luento 2: multimodaalisuus, visuaaliset suunnitteluperiaatteet Luentoaikataulu Luento 1 (vko 49) Kurssijärjestelyt, käyttöliittymän määritelmä. GUI historiaa Luento 2 (vko 49)
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Kestävää kehitystä etsimässä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Kestävää kehitystä etsimässä v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotEsityksen tiivistelmä Elina Hiltunen
Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää
LisätiedotPikaohje Konftel 55Wx
SUOMI Pikaohje Konftel 55Wx Konftel 55Wx on neuvotteluyksikkö, jonka voi kytkeä pöytäpuhelimeen, matkapuhelimeen ja tietokoneeseen. Se muuntaa viestintälaitteesi neuvottelupuhelimiksi varustettuna Konftelin
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotSonera Neuvottelupalvelut Microsoft Office 365 -sisäänsoittopalvelu. Pikaopas
Sonera Neuvottelupalvelut Microsoft Office 365 -sisäänsoittopalvelu Pikaopas Sisältö Johdanto... 2 Järjestelmävaatimukset... 2 Vinkkejä audioneuvottelutoiminnon käyttöön... 3 Audioneuvotteluasetukset...
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Metso hyökkää Miksi? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Metso hyökkää Miksi? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotKäytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi
Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3
LisätiedotPerussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify
Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo
LisätiedotSelvitys aistivammaisten käytettävissä olevista luettelopalveluista. Loppuraportti, kalvot 26.5.2005
Selvitys aistivammaisten käytettävissä olevista luettelopalveluista Loppuraportti, kalvot Selvityksen tavoitteet Tavoitteena selvittää vammaisten käytettävissä olevia luettelopalveluja Valikoimaa puhelinluettelot,
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotAutamme asiakkaitamme menestymään parantamalla tekemisen luottamustasoa ja läpinäkyvyyttä uusilla innovatiivisilla konsepteilla ja ratkaisuilla.
Celkee Oy:n Missio Autamme asiakkaitamme menestymään parantamalla tekemisen luottamustasoa ja läpinäkyvyyttä uusilla innovatiivisilla konsepteilla ja ratkaisuilla. Tuomme organisaatioiden piilossa olevan
LisätiedotTiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas
Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikoulu Kaasutustekniikka v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikoulu Kaasutustekniikka v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotDNA KOTILUURI KÄYTTÖOHJEET
DNA KOTILUURI KÄYTTÖOHJEET DNA Kotiluuri -liittymä on perinteisellä kiinteällä lankaliittymänumerolla matka viestinverkossa toimiva liittymä. Voit soittaa minne tahansa ja siihen voi soittaa mistä vain,
LisätiedotVuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin
Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tapauskertomus tietojärjestelmähanke > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tapauskertomus tietojärjestelmähanke > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotVerkkoposti selkokielellä
Petri Ilmonen Verkkoposti selkokielellä Tekijä ja Oppimateriaalikeskus Opike, FAIDD, 2009 Selkokielinen käsikirjoitus: Petri Ilmonen Selkokielen tarkistus: Ari Sainio Kustannustoimitus: Petri Ilmonen Kansikuva
Lisätiedot