Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 30 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:05-19:50 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4krs. Saapuvilla olleet jäsenet Johanna Värmälä, puheenjohtaja Henrik Haapajärvi Leo Hiltunen Teemu Hokkanen Stig Kankkonen Hanna Kiljunen Jussi Koskinen Marika Niemi Pinja Nieminen Johanna Paattiniemi Veera Ruoho Jaana Wessman Muut saapuvilla olleet Juha Metso Aulis Majuri Jukka Louhija Marja-Leena Remes Eetu Salunen Eila Mustonen Outi Huida Pekka Rastas Mia Laiho Paula Härmä Tommi Hietanen Maritta Samuelsson perusturvajohtaja talous- ja hallintojohtaja vanhusten palvelujen johtaja perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja terveyspalvelujen johtaja lakimies viestintäpäällikkö henkilöstön edustaja kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja sihteeri asiantuntija, paikalla 79 käsittelyn ajan klo

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 30 Allekirjoitukset Johanna Värmälä puheenjohtaja Tommi Hietanen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty: Pinja Nieminen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kirkkojärventie 6 B, 8. kerros, huone 820, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 30 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 74 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 75 Pöytäkirjan tarkastajan valinta terveystoimen vuoden 2013 seurantaraportti I Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman toimeenpanosuunnitelma 78 8 Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelujen 12 ohjeistuksen hyväksyminen 79 9 Espoon sosiaali- ja terveystoimen avustusperiaatteet 15 vuodelle Valtakunnallisille päihde- ja mielenterveyspäiville 16 osallistuminen HYKS-alueen kuntien terveydenhuollon 18 järjestämissuunnitelman hyväksyminen vuosille Lähisuhde- tai perheväkivallan uhkaa tai väkivaltaa 21 kokeneiden palvelut Espoossa terveystoimen toimialaan kuuluvien päätösten 23 laillisuus 84 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät 26

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösehdotus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus oli kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä lautakunnan jäsenille ja viranhaltijoille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Pinja Nieminen.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / / / terveystoimen vuoden 2013 seurantaraportti I Valmistelijat / lisätiedot: Aulis Majuri, puh. (09) Maija Havo, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso päättää 1 hyväksyä liitteenä olevan sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2013 seurantaraportti I:n ja siihen liittyvät selvityksen Espoo-strategiaan sisältyvien tulostavoitteiden toteutumisesta, vastaukset valtuuston talousarvioon ja -suunnitelmaan liittyvän neuvottelutuloksen pöytäkirjamerkintöihin ja esittää ne edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi 2 merkitä tiedoksi palvelusuoritteet 3 esittää kaupunginhallitukselle seuraavat määrärahamuutokset 24 Vanhusten palvelut tulojen lisäys myyntituottoihin menojen lisäys palvelujen ostoihin ja vuokriin 25 Terveyspalvelut tulojen vähennys maksutuottoihin menojen lisäys Hus esh -palvelujen ostoihin menojen lisäys sisäisiin ostoihin ja henkilöstökuluihin 27 Perhe- ja sosiaalipalvelut tulojen lisäys myyntituottoihin ja avustuksiin menojen lisäys toimeentulotukeen ja työllistämistuen kuntaosuuteen menojen lisäys palvelujen ostoihin Investoinnit 95 Koneet ja kalusto menojen lisäys euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa 4

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / 30 oikeuttaa toimialan esikunnan tekemään seurantaraporttiin ja siihen liittyviin oheisraportteihin tarvittavat tekniset muutokset. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Palvelusuoritteet Espoo-strategia tulostavoitteiden toteutuminen 3 terveystoimen vuoden 2013 seurantaraportti I 4 Vastaukset pöytäkirjamerkintöihin Vuoden 2013 talousarvion sitovuutta ja seurantaa sekä noudattamista koskevan ohjeen mukaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tuodaan heinäkuun lopun tilanteesta seurantaraportti tulostavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta mukaan lukien keskeiset konserniyhteisöt. Raporttiin sisällytetään koko vuotta koskevan tilinpäätösennuste. Talous Toimialan tulojen ennakoidaan ylittävän talousarvion noin 1,8 milj. eurolla. Myyntituottoja kertynee noin 1,9 milj. euroa ja avustuksia 0,4 milj. euroa suunniteltua enemmän, mutta maksutuotot alittuvat 0,5 milj. eurolla. Käyttömenoihin varattiin 705,1 milj. euroa. Määrärahoista oli heinäkuun loppuun mennessä käytetty 418,1 milj. euroa ja niiden ennustetaan ylittävän määrärahavarauksen 20 milj. eurolla eli 2,8 prosentilla. Toimialan vuoden 2012 menot olivat 680,6 milj. euroa. Menojen kasvu tilinpäätöksestä 2012 ennusteeseen 2013 on 6,5 prosenttia. Toimiala esittää tulonlisäyksiä 1,8 milj. euroa ja määrärahanlisäyksiä yhteensä 19 milj. euroa. Vanhusten palveluihin esitetään 0,3 milj. euron lisäystä tuloarvioon. Menoihin toimiala esittää 1,2 milj. euron lisäystä HUS:n siirtoviivepäiviin ja vuokriin. Terveyspalveluihin toimiala esittää 0,5 milj. euron tulovähennystä, koska suun terveydenhuollon tulot eivät kerry suunnitellusti. Menoihin toimiala esittää 11,5 milj. euron lisäystä, josta HUS:n erikoissairaanhoitoon 9 milj. euroa ja sisäisiin eriin sekä henkilöstömenoihin 2,5 milj. euroa. Perhe- ja sosiaalipalveluihin tuloihin toimiala esittää 2 milj. euron lisäystä valtion korvauksiin ja liikennevakuutuskorvauksiin perustuen. Menoihin toimiala esittää 6,3 milj. euron lisäystä, josta toimeentulotukeen ja työmarkkinatuen kuntaosuuteen yhteensä 4 milj. euroa sekä ulkoisten ja sisäisten palvelujen ostoihin yhteensä 2,3 milj. euroa.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / 30 Lisäksi toimiala esittää, että konsernihallintoon keskitetyksi varattu palkkatuki euroa siirretään työllisyyspalveluihin tukityöllistämisen volyymin kasvattamiseksi. Tiedoksi Investointiosan 95 koneet ja kalusto pääluokassa Pihatörmän lisämuutostyöt ylittyvät. Jotta Pihatörmän toiminta voi alkaa suunnitelman mukaisesti lokakuussa 2013, pääluokkaan esitetään euron lisäystä.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / / / Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman toimeenpanosuunnitelma Valmistelijat / lisätiedot: Outi Ristimäki, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso hyväksyy liitteenä olevan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman toimeenpanosuunnitelman. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 5 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman toimeenpanosuunnitelma 6 Asumispalvelut 7 Hankkeet - Powerpoint-esitys toimeenpanosuunnitelmasta Tausta Kaupunginhallitus hyväksyi valtion ja Espoon kaupungin aiesopimuksen pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi v ja kehotti toimialoja valmistelemaan toimeenpanosuunnitelman. Toimeenpanosuunnitelmaan tulee valtioneuvoston päätöksen mukaisesti sisältyä: - sosiaalisen vuokra-asuntokannan käyttö asunnottomien asuttamisessa - pitkäaikaisasunnottomille kohdennettujen asumisratkaisujen ja tuen tarve - ennaltaehkäisevät toimet ja - päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kehittäminen ja niissä toteutettavat rakenteelliset muutokset. Espoon toimeenpanosuunnitelma vuosille Sosiaalisen vuokra-asuntokannan käyttö

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / 30 Tavoitteena on, että vuosittain Espoon Asuntojen asuntoihin asutetaan 150 asunnotonta, mikä on noin 8 % asutetuista. terveystoimi tehostaa yhteistyötä Espoon Asuntojen kanssa: puoltolistat on otettu käyttöön asuntopuoltojen teossa aikuissosiaalityössä, jälkihuollossa ja maahanmuuttajapalveluissa. Mielenterveys- ja päihdepalvelut on ottamassa puoltolistan käyttöön syksyn 2013 aikana. Määräaikaisissa tukiasunnoissa asuvien jatkoasunnon saantia tehostetaan sillä, että ns. lähettävä yksikkö sitoutuu järjestämään tukea tukiasunnosta muuttavalle myös Espoon Asuntojen asuntoon. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveystoimen pitkäaikaisasunnottomia asiakkaita sijoittuisi enenevässä määrin yleishyödyllisten vuokranantajien asuntoihin. Yhteistyökokous yleishyödyllisten vuokranantajien kanssa järjestetään syksyllä Pitkäaikaisasunnottomille kohdennettujen asumisratkaisujen ja tuen tarve Ohjelman määrällisenä tavoitteena on, että pitkäaikaisasunnottomille osoitetaan 1000 uutta asuntoa pääkaupunkiseudulla vuoteen 2015 mennessä. Tästä Espoon osuus on 125 asuntoa. Lähtökohtana pitkäaikaisasunnottomien hankkeissa on ns. asunto ensin - periaate, jossa asunto nähdään edellytyksenä sosiaalisen kuntoutumisen prosessin käynnistymiselle ja onnistumiselle. Asunto ensin -periaatteeseen perustuvat asumisyksiköt ovat vaihtoehto päihdehuollon perinteisille porrasteisille palveluille, joissa asiakkaan pitää tavallaan ansaita oikeus omaan kotiin. Päättyneellä ohjelmakaudella Espooseen valmistui 230 asuntoa, joista 60 oli ns. vahvan tuen palveluasuntoja päihdeasiakkaille, joissa henkilöstömitoitus on vähintään 0,5. Tällä ohjelmakaudella painopiste on ns. kevyemmän tuen hankkeissa ja ns. kotiin vietävissä palveluissa. Suunnitteilla olevat hankkeet on koottu toimeenpanosuunnitelman liitteeseen. Asunnottomuutta ennaltaehkäisevät toimet Asumisneuvonnan sisällöllinen kehittäminen jatkuu Espoon asuntojen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyönä. Tavoitteet ovat: a) kotikäyntien lisääminen ja ennaltaehkäisevä työ b) nuorten jatkoasuttaminen c) ryhmätoiminnan kehittäminen asumisessa tukea tarvitseville Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:n Voimanpesä-hanke II:n tavoitteena on espoolaisten lapsiperheiden asumisen turvaamisen mallin kehittäminen sekä sen mallintaminen että juurruttaminen osaksi palvelujärjestelmää. Raha-automaattiyhdistys rahoittaa hanketta ja lisäksi hankkeella on

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / 30 kumppanuussopimus aikuisten sosiaalipalveluiden kanssa. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä Espoon Asuntojen asumisneuvonnan kanssa. Tämän yhteistyön yleisiä tavoitteita ovat häätöjen ennaltaehkäisy, asumisneuvonnan kehittäminen sekä kuntalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen. Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke ( ) pyrkii nuorten asunnottomuuden vähentämiseen. Hankkeeseen osallistuu kymmenen suurinta asunnottomuuskuntaa ja Espoo on siinä yhtenä kumppanina mukana. Hanketta hallinnoi Ympäristöministeriö, sitä koordinoi Nuorisoasuntoliitto ja sen rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Tavoitteena on edistää kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta nuorille, ennaltaehkäistä häätöjä, vahvistaa nuorten arjen taitoja, lisätä monialaista verkosto- ja yhteistyötä nuorten palveluverkostossa ja tiedottaa. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kehittäminen ja niissä toteutettavat rakenteelliset muutokset Mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoitojärjestelmää on kehitetty avohoitopainotteisemmaksi Espoossa 2000-luvun puolivälistä alkaen. Päihdehuollon kuntouttavan laitoshoidon hoitovuorokaudet ovat vähentyneet lähes hoitovuorokaudesta vuonna hoitovuorokauteen vuonna Vähennys on kohdistunut sekä ostettaviin palveluihin että omaan toimintaan. HUS- psykiatrian hoitovuorokaudet ovat vähentyneet lähes hoitovuorokaudesta vuonna hoitovuorokauteen vuonna Samaan aikaan HUS psykiatrian avohoidon käynnit ovat lisääntyneet ja Espoon ostamat asumispalveluvuorokaudet ovat kasvaneet. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kehittämistyössä painopisteet ovat kotiin vietävissä palveluissa ja ns. kevyemmissä asumispalveluissa. Tavoitteena on myös, että päihde- ja mielenterveyskuntoutujat asuisivat enenevässä määrin tavallisissa asunnoissa. Tiedoksi

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / / / Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelujen ohjeistuksen hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Hannikainen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Terveyspalvelujen johtaja Eetu Salunen hyväksyy liitteenä olevan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden ohjeistuksen noudatettavaksi alkaen. Käsittely Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Esittelijän kokouksen aikana liitteeseen tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 8 Apuvälineohjeistus Espoon vammaisneuvoston lausunto luonnoksesta apuvälineohjeeksi Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelujen asiantuntijaryhmä on päivittänyt Espoon apuvälinepalvelut -ohjeistuksen vastaamaan nykyistä työ- ja vastuujakoa sekä lainsäädäntöä. Uutta ohjeistusta esitetään noudatettavaksi alkaen. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelujen järjestämistä ohjaa terveydenhuoltolaki 1326/2010 sekä voimaan tullut sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1363/2011 lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta (jäljempänä apuvälineasetus). Ohjeistuksessa on huomioitu myös sosiaali- ja terveysministeriön Kuntainfo 2/2013 ( ): Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinekäytännöt asumispalveluyksiköissä. Tähän ohjeistukseen on kuvattu Espoon apuvälinepalvelujen periaatteita sekä tavallisimpien perusterveydenhuollosta saatavien apuvälineiden luovutusperusteita. Espoon kaupunki varaa itselleen oikeuden laajentaa palvelusetelin käyttöönottoa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluissa.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 30 Muutoksena edelliseen ohjeistukseen, erikoissairaanhoidon vastuulla olevat yli 8-vuotiaiden lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävät silmälasi- ja piilolinssit siirtyvät HUS:n päätöksellä alkaen perusterveydenhuollon hoidettavaksi. Lisäksi peruukin luovutusperusteita ehdotetaan muutettavaksi siten, että peruukki on mahdollista saada vuosittain. Nämä muutokset lisäävät apuvälinehankintakustannuksia yhteensä noin euroa vuodessa. Erikoissairaanhoidon kanssa on meneillään selvitys Espoon apuvälinepalvelujen järjestämisestä osittain tai kokonaan HUS Apuvälinekeskuksen toimesta. Mikäli apuvälinepalvelujen järjestämisvastuu siirtyy edellä kuvatulla tavalla, se mahdollisesti vaikuttaa myös tässä ohjeistuksessa kuvattuihin apuvälineiden luovutusperiaatteisiin ja käytäntöihin. Ohjeisto päivitetään kahden vuoden välein ja tarvittaessa lakimuutosten sekä mahdollisten toimintamuutosten yhteydessä. Apuvälineasetuksen mukaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinetarve tulee arvioida käyttäjälähtöisesti, oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti ja apuväline tulee luovuttaa käyttäjän henkilökohtaiseen käyttöön. Apuvälinetarpeen arvioi terveydenhuollon tai kuntoutuksen apuvälineasiantuntija. Apuvälineen luovutuksen edellytyksenä on sellainen lääketieteellisin perustein todettu sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää apuvälineen tarvitsijan toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään. Ensisijaista on varmistaa vaikeavammaisten asiakkaiden välttämättömien apuvälineiden hankinta. Apuvälinepalvelut ovat kuntalaisille maksuttomia. Apuvälineitä luovutetaan pääsääntöisesti tämän ohjeistuksen mukaisesti. Ohjeistuksesta poikkeavasta luovutuksesta päätetään asiantuntijaryhmässä. Apuvälinehankinta - ja luovutuspäätös on terveydenhuollon hoitopäätös, eikä siitä ole säännönmukaista valitusoikeutta toisin kuin esimerkiksi vammaispalvelulain mukaisissa päätöksissä. Espoon kaupunki on kilpailuttanut apuvälinehankinnat. Apuvälineet hankitaan niiltä palvelun tuottajilta, joiden kanssa Espoolla on sopimus. Muilta kuin sopimustoimittajilta apuvälineitä voidaan hankkia silloin, kun sopimustoimittajilta ei löydy vaikeavammaiselle sopivaa apuvälinettä tai on muu asiantuntijaryhmässä arvioitu yksilöllinen peruste. Vuonna 2012 apuvälineitä luovutettiin käyttöön tai omaksi (ei palautusvelvollisuutta) noin kertaa. Yhteensä luovutettuja apuvälineitä on käytössä espoolaisilla noin kappaletta. Uusia apuvälineitä hankitaan vuosittain noin 4500 kappaletta. Apuvälineiden huolto- ja korjaustoiminta siirtyi sosiaali- ja terveystoimesta Espoo Kiinteistöpalveluille. Vammaisneuvosto on antanut lausunnon Lausunto on liitteenä. Vammaisneuvoston ehdotuksia on huomioitu ohjeistuksessa. Tiedoksi

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / 30

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / / / Espoon sosiaali- ja terveystoimen avustusperiaatteet vuodelle 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Maritta Samuelsson, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso hyväksyy liitteen mukaiset avustusperiaatteet. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 9 Espoon sosiaali- ja terveystoimen avustusperiaatteet Vammaisneuvoston lausunto - Vanhusneuvoston lausunto terveyslautakunnan johtosäännön 5 :n mukaan lautakunta hyväksyy avustusten myöntämisen periaatteet ja päättää avustusten myöntämisestä. Toimiala vahvistaa vuosittain määräajat hakuprosessille. Avustuksen saannin edellytykset on muotoiltu nykyisiin periaatteisiin seuraavanlaisesti: toiminnan tulee tukea kaupungin palvelustrategiaa ja avustusta saavan yhteisön toiminnan luoda hyvän arjen perusedellytyksiä, lisätä osallistumismahdollisuuksia ja edistää asukkaiden toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia. Veteraani-, eläkeläis-, sairaus- ja vammaisjärjestöavustusten lisäksi harkinnanvaraisia järjestöavustuksia myönnetään veteraanien avokuntoutukseen. Vanhus- ja vammaisneuvostoilta on pyydetty lausunto avustusperiaatteista. Lausunnot ovat esityslistan oheismateriaalina. Tiedoksi

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / / / Valtakunnallisille päihde- ja mielenterveyspäiville osallistuminen Valmistelijat / lisätiedot: Tommi Hietanen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso päättää, että Valtakunnallisille päihde- ja mielenterveyspäiville osallistuvat jäsenet: Kustannukset maksetaan kustannuspaikalta 29311/06. Päätös Valtakunnallisille päihde- ja mielenterveyspäiville osallistuvat seuraavat lautakunnan jäsenet: Leo Hiltunen Marika Niemi (1 päivä) Henrik Haapajärvi (1 päivä) Teemu Hokkanen Kustannukset maksetaan kustannuspaikalta 29311/06. Oheismateriaali Selostus - Päihde- ja mielenterveyspäivien ohjelma XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät järjestetään Helsingin Messukeskuksessa. Päihde- ja mielenterveyspäivien ohjelmassa käsitellään mm. päihde- ja mielenterveyspalveluiden integraatiota, lainsäädännöllisiä muutoksia, korvaushoitoa, osallisuutta, tietotekniikan hyödyntämistä päihde- ja mielenterveystyössä. Osallistujilla on mahdollisuus osallistua avajais- ja päätöstilaisuuden lisäksi 18 sessioon ja kahteen opintokäyntiin. Osallistumismaksu kahden päivän tapahtumaan on 240 euroa ja yhden päivän osalta maksu on 130 euroa. Osallistumismaksuun sisältyvät materiaalit ja kahvit.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / 30 Ilmoittautuminen päättyy Tiedoksi

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / / / HYKS-alueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelman hyväksyminen vuosille Valmistelijat / lisätiedot: Tuula Heinänen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso hyväksyy osaltaan liitteenä olevan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman vuosille ja esittää edelleen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle sen hyväksymistä. Käsittely Päätös Esittelijän kokouksen aikana liitteen kohtiin 3.2. ja 4.9 tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 10 Ehdotus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää Espoon kaupungilta esitystä terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaksi vuosille mennessä. Terveydenhuoltolain 34 :n ja ko. pykälän nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava yhteinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Suunnitelma laaditaan valtuustokausittain, ensimmäisen kerran vuoden 2013 alusta lukien alkavalle valtuustokaudelle. Suunnitelman toteutumista seurataan ja sitä päivitetään tarvittaessa vuosittain. Järjestämissuunnitelma on hyväksyttävä määräenemmistöllä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Suunnitelman muuttamisesta päättää sama viranomainen, joka on hyväksynyt järjestämissuunnitelman. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisessa. Yhteisen suunnitelman avulla voidaan purkaa päällekkäisyyksiä ja porrastaa palvelutoimintaa alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / 30 Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) järjestämissuunnitelma laaditaan sairaanhoitoalueittain valtuustokaudeksi HYKS:n lisäksi HUS:iin kuuluu Itä-Uudenmaan, Länsi- Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Lohjan sairaanhoitoalueet. HYKS-alueen kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kerava, Kirkkonummi ja Kauniainen) järjestämissuunnitelma on valmisteltu yhteistyössä ko. kuntien ja HYKS:n kanssa sosiaali- ja terveysjohtajien kokouksen (PKS-SOSTER) asettamassa työryhmässä. Tämä suunnitelma on osa koko HUS-alueen järjestämissuunnitelmaa, jonka hyväksyy HUS:n valtuusto. Kunnat hyväksyvät omalta osaltaan sairaanhoitoaluekohtaisen suunnitelman päättävissä elimissään. Suunnitelmassa on haluttu painottaa paitsi kuntien ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä myös kuntien välistä yhteistyötä, jonka tärkeys tulee korostumaan jo v potilaan valinnanvapauden laajetessa yli kuntarajojen. Suunnitelmassa on yhteensä 13 eri toimenpide-ehdotusta: 1. HYKS-alueen järjestämissuunnitelman toteutumista seurataan vähintään kerran vuodessa kokoontuvassa seurantaryhmässä, jonka PKS- SOSTER -kokous nimittää ja jolle seurannasta raportoidaan. 2. Kaikki kunnat huolehtivat terveydenhuoltolain mukaisista terveyden edistämisen toimenpiteistä. Perusterveydenhuollon yksikkö koordinoi kuntien terveyden edistämisen vastuuhenkilöiden yhteistyöverkostoa. 3. Kunnat suunnittelevat kuntalaisten informoinnin valinnanvapaudesta ja vaihtoprosessista yhdenmukaiseksi. Toimipisteverkkoa suunniteltaessa otetaan huomioon kuntarajat ylittävä valinnanvapaus etenkin kuntarajojen tuntumassa. Jos joitakin erityisryhmiä ohjataan aktiivisesti tietyn kunnan palveluiden piiriin, tästä tulee sopia kuntien kesken erikseen. 4. HYKS-alueen kunnat sopivat yhdenmukaisen laskutuskäytännön kuntarajat ylittävään terveydenhuoltoon, mikäli valtakunnallisia ohjeita ei ole käytössä. Tämän valmisteleminen edellyttää erillistä taloushallinnon ammattilaisista koostuvaa työryhmää. 5. Rohto-verkoston pohjalta muodostunut kehittäjäverkosto linkitetään vahvasti perusterveydenhuollon yksikköön ja siitä luodaan vahva alueellisen kehittämisen tuen verkosto. 6. Merkittävät työnjakoa koskevat asiat sovitaan kuntakohtaisesti organisaatioiden johtavien viranhaltijoiden välisissä neuvotteluissa. 7. Perustetaan aiesopimushankkeessa kuvattu HYKS-alueen yhteistyöfoorumi hoitoketjujen ja hoitokäytäntöjen kehittämistä ja tulosten arvioimista varten. Tässä perusterveydenhuollon yksiköllä on oltava keskeinen asema, mikä edellyttää riittävää henkilöstöresurssia. Tämä

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / 30 foorumi toimii valmistelevana elimenä PKS-soster kokoukselle sekä kuntaneuvotteluille. 8. Suunnitelmakaudella HUS lisää erikoislääkärikonsultaatioita perusterveydenhuoltoon. 9. HUS auditoi sekä julkisen että yksityissektorin lähetteiden määrää ja laatua säännöllisesti. 10. Kuntien itse järjestämän erikoissairaanhoidon ja HUS:n erikoissairaanhoidon työnjako sovitaan selkeästi ja tiedotetaan myös yksityissektorille. 11.Kuntien ja HUS:n välistä yhteistyötä lääkinnällisessä kuntoutuksessa lisätään ja laaditaan yhteneväiset apuvälineiden ja hoitotarvikkeiden saatavuusperusteet. 12. Hoitopolkujen mallinnuksessa otetaan erityisesti huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset asiakkaat, kuten ikäihmiset, mielenterveyspotilaat, päihdepotilaat ja lastenpsykiatriset potilaat. 13. Yksityisten asumispalveluyksikköjen lääketieteellinen hoitovastuu selvitetään ja sovitaan yhteiset menettelytavat. Tiedoksi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / / / Lähisuhde- tai perheväkivallan uhkaa tai väkivaltaa kokeneiden palvelut Espoossa 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Marjatta Karhuvaara, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes merkitsee tiedoksi liitteenä olevan selvityksen lähisuhde- tai perheväkivallan uhkaa tai väkivaltaa kokeneiden uusista palveluista Espoossa 2013 ja lähettää selvityksen edelleen kaupunginhallitukselle. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 11 Selvitys lähisuhde- ja perheväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden palveluista Espoossa turvakodin toimintamallia ja laajemmin lähisuhde- ja perheväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden tuen järjestämistä on arvioitu ja kehitetty Palveluja on kehitetty asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta saadun palautteen perusteella ja turvakodin asiakasmäärän vähennyttyä voimakkaasti viime vuosina. Espoo oli jo aiemmin järjestänyt asukkailleen monenlaisia kriisipalveluja kuten sosiaali- ja kriisipäivystyksen, mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus Empun, terveysasemien psykiatristen sairaanhoitajien ja perheneuvoloiden palvelut. Palvelujärjestelmästä puuttui väkivallan ehkäisytyöhön erikoistunut peruspalvelu, josta kuntalainen saa apua nopeasti ja johon muut toimijat voivat suoraan ilman ajanvarausta ohjata väkivallan uhrin. Uuden Omatila -palvelumallin tavoitteena on hyödyntää asiakkaan, hänen läheisverkostonsa ja kaupungin palvelujärjestelmän tuki nykyistä paremmin. Espoo osti turvakotipalveluja Naisten Apu Espoossa ry:ltä (nyk. Lyömätön Linja Espoossa ry) vuodesta 1983 vuoden 2012 loppuun. Espoolainen Omatila-palvelu on uusi toimintakonsepti, jonka toimivuus ja palvelun tarpeellisuus on havaittu sen toiminnan ensimmäisen puolivuotiskauden aikana. Uudella toimintamallilla on tavoitettu yli kaksinkertainen määrä asiakkaita kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2012 Espoon turvakodin vielä toimiessa. Turvakotitoiminnasta luovuttiin, koska asiakasmäärät laskivat, ja koska kaupungin peruspalveluista ja

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / 30 asiakkailta tulleiden palautteiden perusteella ymmärrettiin, että asiakas hyötyisi enemmän avopalveluna, välittömästi annetusta kevyemmästä avusta ja tuesta yhden luukun -periaatteella. Asiakaskyselyn mukaan erityisen hyväksi on koettu Omatila-palvelun matalakynnyksisyys, kokonaisvaltaisuus, turvallisuus ja työntekijöiden ammattitaito. Palveluun pääsy on nopeata ja helppoa. Asiakas voi hakeutua Omatilaan itse tai muista palveluista ohjattuna. Omatilaan voi tulla ajanvarauksella tai päivystysluontoisesti. Palvelu on espoolaisten käytettävissä yhdestä puhelinnumerosta ympäri vuorokauden ja se on asiakkaalle maksutonta. Ensimmäisen puolen vuoden aikana kaikille tarvitsijoille on järjestynyt turvakoti- tai turva-asuntopaikka. Turva-asuminen on asiakkaiden mielestä toimiva, hyvä ja turvallinen asumismuoto, joka mahdollistaa normaalin arjen Omatilan työntekijöiden tuella. Kuukausittain turva-asunnoissa on vietetty keskimäärin 62 yötä (vaihteluväli ). Yhteensä yöpymisiä on ollut 372. Ne asiakkaat, jotka tarvitsevat erityistä fyysistä turvaa eivätkä uskalla liikkua ulkona vapaasti, voidaan lähettää joko turvakoteihin tai turvataloihin tai heille voidaan myös räätälöidä turvajärjestelyjä. Kesäkuun 2013 loppuun mennessä ympärivuorokautisissa turvakodeissa oli vietetty 31 yötä. Kaupungin muut toimijat, kuten aikuissosiaalityö, koulut ja lastensuojelu, ovat käyttäneet Omatilan konsultaatiopalveluja (puheluja n. 100 /kk). Lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen on helpottunut tämän uuden palvelun myötä. Vuonna 2014 Omatilan toiminnasta tullaan tekemään ulkopuolinen arviointi. Tiedoksi

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 23 / terveystoimen toimialaan kuuluvien päätösten laillisuus Valmistelija/lisätietoja: Eila Mustonen, puh. (09) etunimi.a.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso päättää kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavissa pöytäkirjoissa olevia asioita: Talous- ja hallintojohtajan talous/yleisiä asioita koskeva päätöspöytäkirja Sosiaalisen luototuksen saatavan poistaminen Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Etuuskäsittelijän viran (300008) vakinainen täyttäminen Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Sosiaalityöntekijän viran (300319) vakinainen täyttäminen Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Sosiaaliohjaajan viran (332431) vakinainen täyttäminen perhe- ja sosiaalipalvelujen tulosyksikössä, vakinainen virkasuhde Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Sosiaalityöntekijän viran (300214) vakinainen täyttäminen 60 Lastenvalvojan viran (320536) vakinainen täyttäminen Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Sosiaaliohjaajan viran (332394) vakinainen täyttäminen Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Lasten kuntoutuspalveluiden päällikön viran (300148) vakinainen täyttäminen 67 Johtavan ohjaaja viran (333635) vakinainen täyttäminen Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja Espoon kuntakokeilun starttivalmennuksen hankintapäätös

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 24 / 30 Aikuisten sosiaalipalvelujen päällikön yleisiä asioita koskeva päätöspöytäkirja Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa Pohjoisen aikuisten sosiaalipalveluissa Aikuisten sosiaalipalvelujen päällikön yleisiä asioita koskeva päätöspöytäkirja Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa Eteläisen aikuisten sosiaalipalveluissa 15 Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa Pohjoisen aikuisten sosiaalipalveluissa 16 Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa Pohjoisen aikuisten sosiaalipalveluissa Lasten erityispalvelujen päällikön hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja Sijaishuollon hankinta, Perhehoitokumppanit Suomessa Oy, 8-vuotias poika Lastensuojelupalvelujen itäisen aluepäällikön hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja Sijaishuollon hankinta, Saviston koti Lastensuojelupalvelujen päällikön hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja Sijaishuollon hankinta, Mäntyrinteen perhekoti 20 Sijaishuollon hankinta, Perhehoitokumppanit Suomessa Oy, 10- vuotias poika 21 Sijaishuollon hankinta, Perhehoitokumppanit Suomessa Oy, 8-vuotias poika 22 Sijaisperhevalmennuksen hankinta, Pelastakaa Lapset ry 23 Sijaishuollon hankinta, Vantaan Palmukoti Oy, 17-vuotias tyttö 24 Sijaishuollon hankinta, Vantaan Palmukoti, 17-vuotias poika Terveyspalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Terveyskeskuslääkärin viran (333082) vakinainen täyttäminen ja viran (321305) täyttämättä jättäminen Terveyspalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Terveyskeskuslääkärin viran (213008) vakinainen täyttäminen Vanhusten palvelujen johtajan hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja Hyväksyminen vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen hoivaasumisen palvelusetelituottajaksi Attendo Tähtiniemi Vanhusten palvelujen johtajan hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja Lääkkeiden annosjakelu- ja toimituspalveluiden hankinta

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 25 / 30 Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 26 / / / terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät Valmistelijat / lisätiedot: Tommi Hietanen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso merkitsee tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Yhteistyösopimus Diabeteskeskuksen kanssa - Lastensuojelua koskevat päätökset ajalla Terveyskeskusten jonotusajat Henkilöstöseuranta heinäkuu 2013 terveystoimen palveluksessa olevan henkilöstön määrä heinäkuun 2013 lopussa oli yhteensä 3601 henkilöä ja kesäkuun lopussa 3605 henkilöä. Heinäkuussa oli 4 henkilöä vähemmän kuin kesäkuussa 2013 ja vastaavasti kesäkuussa oli 89 henkilöä enemmän kuin toukokuussa Vakinaisen henkilöstön määrä oli heinäkuussa 2828 ja kesäkuussa Määräaikaisen henkilöstön määrä oli heinäkuussa 735 ja kesäkuussa 736. Työllistettyjä oli heinäkuussa 38 ja kesäkuussa 40. Perhe- ja sosiaalipalveluissa työskentelevän henkilöstön määrä (1244) väheni 4 henkilöllä kesäkuuhun 2013 verrattuna, vastaavasti kesäkuun henkilöstömäärä oli 1248, mikä on 22 henkilöä enemmän kuin toukokuussa Terveyspalvelujen henkilöstömäärä (870) väheni 5 henkilöllä kesäkuuhun 2013 verrattuna, vastaavasti kesäkuun henkilöstömäärä oli 875, mikä on 13 henkilöä enemmän kuin toukokuussa. Vanhusten palveluissa työskenteli heinäkuun 2013 lopussa 1356 henkilöä, mikä on 4 henkilö enemmän kuin kesäkuussa 2013, vastaavasti kesäkuun henkilöstömäärä oli 1352, mikä on 54 henkilöä enemmän kuin toukokuussa Esikunnan henkilöstömäärä (131) on yksi henkilö

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 27 / 30 enemmän kuin kesäkuussa 2013, vastaavasti kesäkuun henkilöstömäärä oli 130, mikä on sama kuin toukokuussa Diabeteskeskuksen sopimus Diabeteskeskuksen sopimus on esityslistan oheismateriaalina 3 Lastensuojelua koskevat päätökset ajalla Esityslistan oheismateriaalina on tilastotietoa Espoon sosiaali- ja terveystoimeen ajalla tulleista kantelupäätöksistä sekä hallinto-oikeuksien ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä sekä tiivistelmät näistä päätöksistä 4 Hammashoitoloiden ajanvaraustilanne Terveyspalveluiden johtaja antaa selvityksen lautakunnan kokouksessa. 5 Terveyskeskusten jonotilanne Esityslistan oheismateriaalina on selvitys terveyskeskusten jonotusajoista Tiedoksi

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 28 / 30 Muutoksenhakukielto Kuntalaki 91 ( 74-77, 81-84) MUUTOKSENHAKUKIELTO KUNTALAKI 91 Muutoksenhakukielto Päätökseen, joka koskee vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 29 / 30 Oikaisuvaatimusohje ( 78-80) OIKAISUVAATIMUSOHJE Oikaisuvaatimusohje Päätöksestä voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen tekeminen on edellytys sille, että päätöksestä voi tehdä kuntalain 90 :n mukaisen kunnallisvalituksen. Tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava - mihin päätökseen haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä vaaditaan muutettavaksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan tai hänen laillisen edustajansa on allekirjoitettava valitus. Jos valittaja on valtuuttanut asiamiehen tekemään valituksen puolestaan, riittää asiamiehen allekirjoitus. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille Espoon kaupungin kirjaamoon oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla lähettäjän omalla vastuulla. Kirjaamon osoite on:

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 30 / 30 Käyntiosoite: Siltakatu 11 Virka-aika: 8:00 15:45 Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Sähköposti: kirjaamo@espoo.fi Telekopio: +358-(0) Puh: +358-(0)