Polttokennot-ohjelman loppuraportti
|
|
- Jaana Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RAPORTTI 1/2014 Polttokennot-ohjelman loppuraportti Anneli Ojapalo ja Tapio Poutiainen (toim.)
2 10
3 Polttokennot-ohjelman loppuraportti Loppuraportti Tekesin raportti 1/2014 Helsinki
4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on innovaatiorahoittaja. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä ja uuden osaamisen luomista. Kannustamme edelläkävijyyteen. Asiakkaitamme ovat yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tarjoajat. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 550 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kannen kuvat: Suomen Ilmakuva Oy (iso kuva), muut kuvat Wärtsilä Finland Oy ja VTT Taitto: DTPage Oy 4
5 Alkusanat Tekesin Pottokennot-ohjelman ( ) lähtökohtana oli kansallinen polttokennostrategia, jossa oli määritelty vahvaan suomalaiseen osaamiseen perustuvia painopistealueita ja hahmoteltu kansallinen kehitysohjelma. Taustalla oli käynnistymässä suuri eurooppalainen vety- ja polttokennoteknologiaan keskittyvä yhteisöaloite (JTI), jolla osana EU:n 7. puiteohjelmaa tavoiteltiin eurooppalaisia alan läpimurtoja. Polttokennoalan globaali kehitys oli edennyt perustutkimuksesta kaupallistamisen suuntaan Japanisssa, USA:ssa ja Kanadassa. Ohjelman missiona oli nostaa suomalaisen polttokennotutkimuksen tasoa ja luoda uutta liiketoimintaa polttokennoteknologian nopealla soveltamisella ja kansainvälisiä yhteistyöpuitteita hyödyntämällä. Ohjelman tehtävänä oli kannustaa alan toimijoita yhteistyöhön uusien toimijaverkkojen ja toimintatapojen kautta. Ohjelman painopisteet kohdennettiin kiinteisiin yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotannon sovelluksiin, liikkuviin työkoneisiin alkaen sähköisistä käyttöjärjestelmistä, matalatehoisiin varavoimasovelluksiin sekä erityissovelluksiin kuten painettavat biopolttokennot. Vedyn asema infrastruktuurin osana kasvatti merkitystään ohjelman loppupuolella. Myös biopohjaisten polttoaineiden muokkaaminen polttokennoille sopivaksi polttoaineeksi kuului ohjemaan. Mobiililaitesovellukset eivät edenneet markkinoilla alun jälkeen. Ohjelman aikana suomalainen polttokenno-osaaminen nousi maailman kärkiluokkaan. Suomalaset organisaatiot ovat haluttuja yhteistyökumppaneita. Lukuisten eurooppalaisten yhteistyöhankkeiden kautta on haettu asema kansainvälisiin liiketoimintaketjuihin. Suomalainen vahvuus on järjestelmäintegraatio-osaaminen, josta on kova kysyntä maailmanlaajuisesti. Myös suomalaiselle vetytankkaustekniikalle löytyy kysyntää tulevilla päästöttömän liikenteen markkinoilla, joihin ajurina toimii EU:n valmisteilla oleva vaihtoehtoisten polttoaineiden direktiivi. Polttokennot-ohjelman tuloksista, mukana olleista organisaatioista ja markkinoista on koottu erillinen tulosjulkaisu Fuel cells and hydrogen in Finland Finnish Fuel Cell Programme (Tekes Review 301/2013, ISSN ). Tässä loppuraportissa on kootttuna Ohjelman eteneminen, sisältö, toiminta ja hankkeet faktatietoineen virallisemmin raporttimaisella tavalla. Suosittelemme Tulosjulkaisua helpomman kokonaiskuvan saamiseen! Yhteystiedot: Martti Korkiakoski, Tekes, ohjelman päälllikkö, Anneli Ojapalo, ohjelman koordinaattori, Lisää tietoa: 5
6 Polttokennot-ohjelma lyhyesti Tekesin Polttokennot-ohjelman tavoitteena oli parantaa Suomen teollisuuden mahdollisuuksia synnyttää läpimurtotuotteita valituilla polttokennotuotesegmenteillä. Seitsenvuotinen Polttokennot-ohjelma käynnistyi helmikuussa Ohjelman suunniteltu laajuus oli 144 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus 50 miljoonaa euroa. Ohjelman toisessa vaiheessa väliarvioinnin jälkeen todettiin budjetin jäävän oleellisesti pienemmäksi johtuen demonstraatioiden käynnistämisen vaikeudesta muuttuneessa talous- ja liiketoimintaympäristössä. Lopullinen volyymi oli noin 82 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus oli 42,9 miljoonaa euroa, noin 52 %. Ohjelmassa vietiin läpi yli 70 hanketta, joissa oli mukana yli 60 yritystä arvoketjujen eri kohdista. Ohjelman painopistealueet ohjelman alussa olivat kiinteät polttokennosovellukset energiatuotantoon liittyen hajautettuun sähkön ja lämmön tuotantoon, polttokennot työkoneiden voimanlähteenä alkaen sähköisistä käyttöjärjestelmistä ja kannettavat polttokennosovellukset esimerkiksi mobiililaitteissa. Poikkileikkaavana mukana oli polttoaineinfrastruktuurin kehittäminen sovellusten käyttöön. Väliarvioinnin pohjalta ohjelmaa suunnattiin uudelleen vuonna Painotuksia fokusoitiin kiinteisiin sovelluksiin, työkoneisiin, matalatehoisiin sovelluksiin sekä erityissovelluksiin kuten painettavat biopolttokennot. Vedyn asema infrastruktuurin osana kasvatti merkitystään ohjelman loppupuolella. Ohjelman päätavoitteet olivat innovatiivisen kehitysympäristön synnyttäminen alan tietopohjan rakentamiseksi, uuden teollisen toiminnan synnyttäminen, liiketoimintamallien ja yhteistyöverkostojen kehittäminen yritysten, tutkimustahojen ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa sekä polttoaineiden kuten vedyn ja biopolttoaineiden tuotantoteknologian kehittäminen ja muokkaaminen polttokennosovellusten käyttöön. Teollisen toiminnan etenemistä vaikeutti oletettua hitaampi markkinoiden kehittyminen ja avainyritysten yritysjärjestelyt muuttuneessa taloustilanteessa. Arvoketjuja rakennettiin sekä kiinteissä että liikkuvissa sovelluksissa. Polttokennoteknologian ja vetyturvallisuuden tuominen julkisten ja yritysten päätöksentekijöille ja yleiseen tietouteen toteutettiin Demo2013- hankkeen kautta Vuosaaren satamassa ohjelman viimeisessä vaiheessa. Kansainvälinen yhteistyö ja eurooppalaisen polttokennoja vetyalueen teollisuusaloitteen FCH JU:n hyödyntäminen olivat tärkeät tavoitteet. Tässä onnistuttiin ohjelman aikana hyvin. Suomalaiset organisaatiot olivat mukana 17:ssä FCH JU -hankekonsortiossa ja näiden kautta mahdollistettiin pääsy eurooppalaisiin liiketoimintaketjuihin ja yli 60 miljoonan euron tutkimustuloksiin. Suomalainen osaaminen on haluttua maailmanlaajuisesti. Tiivistä yhteistyötä tehtiin Japanin, Saksan, USA:n ja Kanadan kanssa. Ohjelman päättyessä parhaimmin kohti pilotointia ja kaupallisia markkinoita etenivät varavoimamoduulit teleoperaattoreiden tukiasemille 20 kw biokaasua hyödyntävä SOFC-voimalaitos demonstroitiin ohjelman aikana yli 6000 tunnin käytöllä Vaasassa. Nyt 50 kw:n CHP-laitos etsii pilotointikohdetta. Suomen ensimmäinen vetytankkausasema käynnistettiin. 6
7 Fuel Cell Programme in brief The Tekes Fuel Cell programme facilitated the development of successful fuel cell and hydrogen technologies and services for the programme period The total volume of the Programme was 82 million euros of which Tekes funding was 43 million euros. The original budgeted volume was 144 million euros but due to the market changes the emphasis of the funding was shifted more on the research and development phase than on demonstrations. Demonstrations were delayed due to the restructuring of many key organizations. Based on the results of the interim evaluation in 2009 the focus areas and the budget were reconsidered. The original focus areas were stationary, mobile working machines, and portable applications and fuels and hydrogen as a crosscutting platform for the infrastructure. After the interim evaluation the focus areas were stationary, working machines and low-power power application and niche products. More emphasis was also put on the hydrogen and infrastructure. More than 70 projects were successfully completed and more than 60 companies were involved in the programme. 17 FCH JU funded projects gave Finnish organizations access to results worth of 61 M. One of the main tasks of the programme was to identify value chains and business opportunities for companies in different core areas such as stationary applications, specialty vehicles and niche products. First commercial applications are fuel cell back-up power for teleoperator base station and portable back-up power. The second highlight is Finland s first commercial hydrogen refueling station that has been developed in the programme. Next in the pipeline will be combined heat and power (CHP) based on solid oxide fuel cells (SOFC). The first 20 kw unit was demonstrated for more than 6,000 hours in Vaasa using landfill gas. Public awareness of the fuel cell technology and hydrogen safety was raised with Demo2013 project in Vuosaari harbor at the final phase of the Programme. Finnish solid oxide fuel cell research is recognized as state of the art worldwide. Companies from industries such as energy, metals, electronics and chemicals, mechanical engineering, and many others have worked together in thematic workshops and helped to form value proposition analyses for fuel cells. 7
8 Sisältö Alkusanat...5 Polttokennot-ohjelma lyhyesti...6 Fuel Cell Programme in brief Polttokennot-ohjelman yleiskuvaus...10 Projektiportfolio...10 Painopistealueet...10 Rahoituksen jakautuma...11 Tutkimusprojektien rahoitus...12 Yritysprojektien rahoitus...12 Missio, visio ja draiverit...13 Ohjelman tausta ja tavoitteet...13 Ohjelman hallinto ja organisaatio...14 Tutkimusalueet ja haut...14 Ohjelman haut Ohjelman toiminnot ja palvelut...16 Arvoketjurakentaminen...16 Kilpailukykyanalyysi (NABC)...18 Yhteistyö Teknologiateollisuuden Polttokennot-toimialaryhmän kanssa...23 Tapahtumat...24 Viestintä Kansainvälinen toiminta...26 Messut ja delegaatiomatkat...28 Vaikuttavuus ja näkyvyys Demo Demo2013 Summary and results Yhteenveto ohjelman tuloksista...38 Yritysprojektit...38 Tutkimusprojektit
9 Liitteet 1 Polttokennot-ohjelman kaikki projektit...55 Julkisen tutkimuksen projektien kuvaukset aakkosjärjestyksessä organisaatioittain...55 Yritysprojektien julkiset tiivistelmät aakkosjärjestyksessä organisaatioittain Ohjelmaan osallistuneet organisaatiot...76 Tutkimushankkeet...76 Yrityshankkeet...76 Mukana olleet tutkimuslaitokset...76 Yrityksiä, jotka ovat osallistuneet julkisen tutkimuksen projekteihin tai teemaryhmiin Ohjelman tapahtumat Ohjelman esittäminen konferensseissa, seminaareissa, messuilla ja muissa tapahtumissa sekä delegaatiomatkat Viestintä näkyvyys mediassa Viestintä Ohjelman tiedotteet Julkaisut ja selvitykset...87 Selvitykset...87 Artikkelit...87 Tekesin raportit
10 1 Polttokennot-ohjelman yleiskuvaus Projektiportfolio Polttokennot-ohjelman kokonaisvolyymi oli noin 81,8 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus 42,9 miljoonaa euroa. Projekteja oli kaiken kaikkiaan 79, joista 52 oli tutkimusprojekteja ja 27 yritysprojekteja. Painopistealueet 2. Liikkuvien työkoneiden polttokennojärjestelmät ja hybridiratkaisut 3. Niche-tuotteet: biopolttokennot ja printattavat ratkaisut 4. Pienitehoiset polttokennojärjestelmät: varavoimasovellukset ja kannettavat ratkaisut 5. Polttoaineet: vety, biokaasu ja vetyinfrastruktuuri 6. Läpimurtoja perusosaamisesta, materiaalikehitys ja demonstraatiot. Polttokennot-ohjelman projektit voidaan jakaa kuuteen painopistealueeseen: 1. Stationäärisovellukset, systeemi-integraatio sekä järjestelmän ja komponenttien kehitys Polttokennot-ohjelman painopistealueet. Number of public research projects Number of company projects Stationary fuel cell applications, system integration and component development 9 16 Transport, specialty vehicles and fuel cell hybrid solutions 6 7 Niche products: bio fuel cells and printed solutions 2 4 Low power applications: back-up power and portable solutions 3 4 Fuels: Hydrogen, biogas and hydrogen infrastructure 4 11 Breakthroughs in basic research, material development and demonstrations
11 Rahoituksen jakautuma Tekesin rahoitus eri painopistealueilla. Tekes funding in core areas Fuels: Hydrogen, biogas and hydrogen infrastructure 3.6 M Low power applications: backup power and 8% portable solutions 1.6 M 3.8% Basic research, materials and demonstrations 3.2 M 7.6% Stationary applications 20.8 M Niche products: bio fuel cells and printed solutions 4.9 M 11.6% 50% Transport and specialty vehicles 8.9 M 19% Tekesin rahoitus suhteessa yritysten ja tutkimusorganisaatioiden omarahoitukseen sekä muista lähteistä (EU, FCH JU) hankittuun rahoitukseen. Shares in the total funding of the Fuel Cell Programme Other sources (EU, FCH JU) 11.6 M 14.2% Tekes funding 42.9 M 52.4% Companies and research organisations self-financing 27.3 M 33.4% 11
12 Tutkimusprojektien rahoitus Polttokennot-ohjelma rahoitti yhteensä 52 tutkimusprojektia, joiden kokonaisvolyymi oli 35,8 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus 25,1 miljoonaa euroa. Yritysprojektien rahoitus Polttokennot-ohjelma rahoitti yhteensä 27 yritysprojektia, joiden kokonaisvolyymi oli 34,4 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus 17,8 miljoonaa euroa. Tekes funding to research organisations: 52 projects Tekes 25,1 Me Volume 35,8 Me Tekes funding to companies: 27 projects Tekes 17,8 Me Volume 34,4 Me Rahoituksen jakautuma eri painopistealueiden kesken tutkimusprojekteissa. Rahoituksen jakautuma eri painopistealueiden kesken yritysprojekteissa. Breakthroughs in basic research, material development and demonstrations 10 projects 4.3 M Fuels: Hydrogen, biogas and hydrogen infrastructure 11 projects 4.3 M Low power applications: back-up power and portable solutions 4 projects, 1.1 M Niche products: bio fuel cells and printed solutions 4 projects, 1.8 M Stationary fuel cell applications, system integration and component development: 16 projects 18.3 M Fuels: Hydrogen, biogas and hydrogen infrastructure 4 projects 3.3 M Low power applications: back-up power and portable solutions 3 projects 2.1 M Niche products: bio fuel cells and printed solutions 2 projects 2.8 M Breakthroughs in basic research, material development and demonstrations 3 projects 1.0 M Stationary fuel cell applications, system integration and component development: 9 projects 17.8 M Transport, specialty vehicles and fuel cell hybrid solutions 7 projects 6.1 M Transport, specialty vehicles and fuel cell hybrid solutions 6 projects 7.4 M 12
13 Missio, visio ja draiverit Missio Ohjelma nostaa polttokennotutkimuksen tasoa ja luo uutta liiketoimintaa polttokennoteknologian nopealla soveltamisella ja kansainvälisiä yhteistyöpuitteita hyödyntämällä. Ohjelma kannustaa alan toimijoita yhteistyöhön uusien toimijaverkkojen ja toimintatapojen kautta. Visio Suomen teollisuus kehittää ja valmistaa globaaleille markkinoille polttokennoteknologiaan perustuvia ja hyödyntäviä tuotteita ja palveluja yhteistyössä ulkomaisten teknologiapartnereiden, tutkimusyhteisöjen ja valtiovallan kanssa. Painopistealueita ovat kiinteät polttokennosovellukset energiantuotannossa, polttokennot työkoneiden voimanlähteinä sekä kannettavat polttokennosovellukset. Draiverit Ilmastotavoitteet ( ) ja ympäristöasiat (päästöjen vähentäminen ja ilman laatutavoitteet),vihreä imago, lainsäädäntö, energiaturvallisuus ja riippumattomuus. Ohjelman tausta ja tavoitteet Polttokennot-ohjelmaa käynnistettäessä ohjelmalle luotiin tavoitteet ja mittarit niiden seurantaan. Ohjelman tutkimukselliseksi tavoitteeksi nostettiin: Innovatiivisen kehitysympäristön synnyttäminen alan tietopohjan rakentamiseksi (polttokennotyypit, järjestelmäintegraatio, avainkomponentit, biopolttoaineiden hyödyntäminen). Mittariksi tutkimusyksiköille asetettiin: Yritysten sitoutuminen tutkimusprojekteihin, tiiviin kansainvälisen yhteistyön määrä, kansallinen verkottuminen tutkimustahojen kesken, uudet oivallukset ja parannukset perusteknologioihin. Yritysten osalta ohjelman tavoitteiksi nostettiin: Uuden teollisen toiminnan synnyttäminen (engineering ja valmistus) palvelemaan energiateollisuutta, kulutuselektroniikan virtalähteitä sekä muita teollisia sovelluksia globaaleina vientituotteina. Liiketoimintamallien kehittäminen (roolit arvoverkostoissa). Yhteistyöverkostojen kehittäminen yritysten, tutkimustahojen ja ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa JTI-aloitteen hyödyntämiseksi (myöhemmin FCH JU). Vedyn tuotantoteknologia ja teknologia biopolttoaineiden jalos tamiseen/muokkaamiseen polttokennokäyttöön yritysten hallussa. Näiden osalta mittariksi asetettiin: Arvoketjut tunnistettu ja niiden ympärille on muodostunut kehitysyhteistyöverkostoja vähintäänkin kolmelle edellä mainitulle segmentille, yritysten omien hankkeiden volyymi kasvussa, EUhankkeisiin osallistumisen määrä (v loppuun mennessä). Ohjelman loppupuolen mittariksi asetettiin: Merkittäviä kansallisia ja kansainvälisiä demonstraatiohankkeita kehitetyn teknologian toiminnan arvioimiseksi ja edelleen kehittämiseksi, kaupallisten tuotteiden markkinat avattu. Lisäksi ohjelmalle asetettiin energiapoliittisia ja kaupallistamiseen liittyviä tavoitteita: Energiapoliittisilla tavoitteilla pyritään parantamaan energiaturvallisuutta ja saamaan aikaan CO 2 -päästöjen vähenemistä sekä saamaan rahoitusta kotimaisille demonstraatioille. Tätä on tarkoitus seurata toteutuneiden demonstraatioiden määrällä ohjelman loputtua. Kaupallistamisen osalta pyrkimyksenä on edistää polttokennoteknologian käyttöönottoa, tunnetuksi tekemistä ja kassavirran synnyttämistä kehitysyrityksissä. Tavoitteena on synnyttää uutta liiketoimintaa yrityksille ja siten uusia työpaikkoja. Tämän osalta mittarina on uusien, kaupallisten tuotteiden synnyttäminen niche-markkinoille. 13
14 Ohjelman hallinto ja organisaatio Polttokennot-ohjelmaa johti Tekesin nimeämä johtoryhmä. Tekes kutsui johtoryhmän jäsenet ja nimitti puheenjohtajan. Johtoryhmän jäsenet antoivat vaitiolovakuutuksen. Johtoryhmä kokoontui ohjelman aikana yhteensä 15 kertaa. Johtoryhmän päätehtävänä oli ohjelman strateginen suuntaaminen sekä ohjelman painotuksista ja toimintatavoista päättäminen niin, että ohjelmalle halutut tulokset ja vaikutukset saavutetaan. Ohjelman johtoryhmän jäsenillä oli myös tärkeä rooli yritysten aktivoinnissa yhdessä ohjelman koordinaation kanssa. Johtoryhmä pyrki myös edistämään tutkimuksen suuntaamista ohjelman painopistealueilla omissa sektoriryhmissään. Johtoryhmän jäsenyys on henkilökohtainen ja johtoryhmän jäsenet eivät siis johtoryhmätyöskentelyssä edustaneet taustaorganisaatioitaan. Ohjelman johtoryhmään kuuluivat: Erkko Fontell, puheenjohtaja, Convion Oy Pauli Jumppanen, PJ Consulting Jari Kiviaho, VTT Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Tomi Anttila, Hydrocell Oy ( ) Mika Anttonen KTM Jatta Jussila, TEM ( ) Jorma Nurmi, Cargotec Finland Oy ( ) Heikki Salonen, Cargotec Finland Oy ( ) Karri Osara, Outotec Research Oy ( ) Ilkka Kojo, Outotec Oyj ( ) Jarno Saaranen, VNT Management Oy ( ) Vesa Sadeharju, VNT Management Oy ( ) Rolf Rosenberg, VTT ( ) Arto Riikonen, Gasum Oy ( ) Sari Siitonen, Gasum Oy ( ) Sari Tasa, Nokia Oyj ( ) Kalevi Korjala, Woikoski Oy ( ) Ohjelmapäällikköinä toimivat Heikki Kotila ( ), Hannu Juuso ( ) ja Martti Korkiakoski (2013). Ohjelmapäällikkö vastasi ohjelman toimintojen ohjaamisesta, valvonnasta ja budjetoinnista. Lisäksi ohjelmapäällikkö toimi osana johtoryhmän työskentelyä. Ohjelman koordinaattoriorganisaationa toimi Spinverse Oy. Ohjelman päävastuullisena koordinaattorina toimi Anneli Ojapalo. Avustavissa koordinointitehtävissä toimivat Laura Kauhanen ( ), Johanna Saari ( ) ja Tapio Poutiainen ( ). Koordinaattorin tehtävänä oli tuottaa ohjelman tukipalveluja ja koordinoida ohjelmatoimintoja johtoryhmän ja ohjelmapäällikön ohjauksessa. Ohjelman viestinnän vastuuhenkilönä toimi Tekesin viestintäpäällikkö Soile Thalen (ent. Pohjanpalo) Sanna Nuutila (ent. Karvonen) Tutkimusalueet ja haut Alkujakso Ohjelman alkuvaiheen tutkimuspainotukset kohdistuivat kiinteisiin sovelluksiin, erityisesti SOFC-järjestelmiin, liikkuviin työkoneisiin alkaen hybridisoinnista ja sähköisistä käytöistä ja kannettaviin ratkaisuihin mukaan lukien painettavat biopolttokennot. Lisäksi painotettiin näihin liittyvää komponentti- ja materiaaliratkaisujen kehitystä sekä reformointia. Pienikokoisissa ratkaisuissa mukana oli usean tyyppisiä polttokennoja. Jo alkujaksolla pyrittiin turvaamaan johtavien kiinteiden ja työkonehankkeiden määrätietoista jatkumista kannustamalla hankkeisiin lisää yritysosapuolia. Loppujakso Ohjelman johtoryhmä teki vuoden 2009 väliarvioinnin perusteella seuraavat täsmennykset ohjelmasuunnitelmaan ja vuoden vuosien 2009/ tutkimushakuihin. Aiheiden toivottiin soveltuvan Demo2013-hankkeen tavoitteisiin. Tähdättiin selkeään fokusointiin ja kantavimpien hankkeiden ripeään etenemiseen. Stationäärisissä voimalaitoksissa ohjelman loppukauden painopiste oli systeemi-integraation loppuun saattamisessa. Tämä sisältää mm. järjestelmien ja järjestelmäkomponenttien kehityksen. Liikkuvien työkoneiden osalta vaadittiin läheisempää yhteistyötä kennotoimittajien kanssa, jotta järjestelmäkokonaisuuksien suunnittelussa voitaisiin paremmin huomioida kennojen ominaisuudet. Tämä ei onnistu ilman teollisuuden vahvaa roolia. Hybridiratkaisut noussevat myös vah- 14
15 vasti esille erilaisissa sovelluksissa. Polttokennot-ohjelmassa keskitytään sellaisten hybridiratkaisujen, konseptien ja teknologioiden tutkimiseen, jotka liittyvät polttokennoihin. Kolmannen painopistealueen eli kannettavien polttokennosovellusten osalta sovellusaluetta muutetaan pienitehoisiin polttokennojärjestelmiin. Tähän alueeseen kuuluvat myös biopolttokennot ja painettavat ratkaisut. Kaupallinen hyödyntämispolku on kuitenkin otettava vahvaksi osaksi jatkotyötä. Vetyyn liittyvä infrastruktuuri ja muu vety turvallisuuteen, standardointiin ym. liittyvä yrityksien sovelluksiin liittyvä tai niitä tukeva tutkimus Kannustettiin tutkimusorganisaatioita hakemaan aktiivisesti rahoitusta FCH JU:n puitteesta kansallisten hankkeitten rinnalle. Ohjelman haut Haku Haku avautui Haku sulkeutui 2007/I Huhtikuu 2007 Toukokuu /II Kohdennettu WorkingPEM ja SOFCPower jatkohakemuksille, varaus kannettavien hankehakemuksille Vuoden loppuun 2009 aiehaku Syyskuu 2009 Lokakuu Marraskuu 2009 Tammikuu Joulukuu 2011 Tammikuu
16 2 Ohjelman toiminnot ja palvelut Arvoketjurakentaminen Vety- ja polttokennoalueen liiketoimintamallit ovat kehittymässä. Arvoketjut suomalaisilla markkinoilla on rakennettu jo melko kattavaksi ja aihealueiden toimijat on tunnistettu. Ajatellut liiketoimintamallit vaihtelevat sovelluksen ja sitä kehittävän yrityksen strategian mukaan. Tätä on hahmoteltu alla olevassa kuvassa. Mallien tarkastelu on Suomessa perustunut Porterin arvoketjuanalyysiin sekä mahdollisuuksien mukaan myös elinkaariajatteluun. Ääripäitä edustavat mallit, missä arvoketju pilkotaan pieniin osiin tai missä yritys hallitsee itse merkittävän osan tarvittavasta teknologiasta ja toimii asiakasrajapinnassa. Suomessa Convion Oy:n liiketoimintamalliksi on valittu järjestelmäintegraattorin rooli, missä kennostot ja oheislaitteet hankitaan ulkopuolisilta yhteistyökumppaneilta. Työkonepuolella todennäköisesti päädytään malliin, missä valmis polttokenno-tehonlähde integroidaan omaan tuotteeseen. Kannettavien polttokennoteholähteiden alueella on hahmoteltu koko ketjua polttoainejakeluineen. Liiketoimintamallit Kiinteät polttokennosovellukset: Arvoketjun rakenne. 16
17 voivat kuitenkin muuttua nopeasti, kun esimerkiksi havaitaan, että kilpailukyky edellyttää joidenkin avainteknologioiden omaa hallintaa. Lisäksi arvoketjuun kuuluu polttoaineen jakelu, mikä esimerkiksi hajautetussa energiantuotannossa voi perustua maakaasuun tai paikalliseen biokaasuun. Liikkuvissa sovelluksissa vetyjakelu perustuu aluksi liikuteltaviin jakeluasemiin, joissa vety tuodaan pisteisiin konteissa pullotettuna. Vety saadaan pitkälti teollisuuden sivutuotevedystä, jolloin liiketoimintaketjussa on teollinen tuottaja, puhdistaja ja pullottaja, joka toimii myös jakelijana. Toiminnan ja tarpeen kasvaessa yhteistoiminta vedyn tuottajien ja jakelijoiden välillä monipuolistuu ja myös vedyn paikalla tuottaminen voi tulla kyseeseen. Kannettavissa sovelluksissa polttoaineen jakelu perustuu polttoaineen myyntiin piensäiliöissä vähittäismyyntipisteissä. Pienten mobiililaitteiden polttokennot ja jakelu ei ole noussut ajankohtaiseksi, mutta toteutuessaan se vaatisi merkittävän kansainvälisen jakelujärjestelmän. Suotuisa tilanne voisi olla, että energia- tai kiinteistösijoitusyhtiöt olisivat mukana teknologian hyödyntäjinä mahdollisesti vuokraten polttokennolaitteita kotitalouksille ja teollisuudelle. Tätä roolia pidettäisiin tärkeänä, kun teknologioiden demonstrointi lähtee laajemmin liikkeelle. Liikkuvat ja hybridit: Arvoketjun rakenne. 17
18 Polttokennoihin perustuvan liiketoiminnan malleja. Kennot & materiaalit Kennostot & komponentit Järjestelmäintegraatio Valmistus paketointi Tuotteen jakelu Käyttö & ylläpito Kenno, kennosto & komponenttivalmistus Järjestelmäintegraatio, paketointi ja tuotteen jakelu Käyttö ja operointi Kenno & mat. tuotanto Järjestelmäintegraatio ja valmistus Tuotejakelu ja käytön tukipalvelut Polttokenno-tehonlähteiden tuotanto Tuotteiden paketointi, jakelu ja vuokraus Käyttö ja operointi Laaja polttokennoteknologia-, oheislaita- ja palvelupohja omassa hallussa Käyttö ja operointi Kilpailukykyanalyysi (NABC) Ohjelman aikana järjestettiin kiinteiden ja liikkuvien polttokennosovellusten teemaryhmille työpajoja, joissa arvoketjujen lisäksi työstettiin kilpailukykyanalyyseja ja kaupallistamisen tiekarttaa yhteistyössä Teknologiateollisuuden Polttokennottoimialaryhmän kanssa. In co-operation with Fuel Cell Finland and Tekes Fuel Cell Programme. Generic Fuel Cell Industry Value Chain (Stationary, Transportation, Portable) Fuels & Infrastructure Materials & Components System Development & Integration Application Development & Manufacturing Product distribution End use & Life Cycle Services IMPORTANT CUSTOMER N A B C EEDS PPROACH ENEFITS OMPETITION 2006 SRI International Competitive and Alternative Approaches Compelling, Quantitative Value Proposition Important Customer/Market Needs Quantitative Customer Benefits Unique Approach Business Plan Public Opinion OFFERING MARKET INFLUENCING l l l R&D Demonstration Standards l l l l Economic Instruments Public Acquisitions Legislation Communication 18
19 Polttokennojen kehitystoiminnan erityispiirteitä Regulaatio ja muu julkinen sääntely muokkaa voimakkaasti markkinaa ja vaikuttaa kilpailuasetelmiin Sääntelyn tulee kohdistua haluttuun tavoitteeseen (esim. päästöjen vähentämiseen), ei käytettävään teknologiaan Tukitoimien tulee kannustaa markkinaehtoiseen kilpailuun ja säilyttää kannustin teknologian kehittämiseen Investointien käyttöikä on pitkä ja odotukset toimintavarmuudelle ovat korkeat Markkinoille ei voida lähteä keskeneräisellä tuotteella Kaupallistamisvaiheeseen saattaminen kallista ja riskipitoista Demonstraatiovaihe edellyttää laiteinvestointeja ja usein pitkäaikaista testausta Rahoituksen puute voi merkittävästi hidastaa kehitysprosessia. Rahoitussuunnittelu on olennainen osa prosessia Tuotantokapasiteetti voi muodostua pullonkaulaksi nopealle ja laajalle teknologian käyttöönotolle. Liiketoimintamallia kehitettävä teknologian rinnalla. Globaalit arvoverkostot. Tilaus-toimitusketju Yritys Uutta liiketoimintaa kehittävä verkosto Nykyisen liiketoiminnan kehittämisverkosto Lähde: Ali-Yrkkö 2009 Tuotteen elinkaaren vaiheet ja talous. Riskit Tutkimus ja tuotekehitys Lanseeraus Kasvu Kypsyys Saturaatio Lasku Eurot Kaupallinen epävarmuus Tulot Teknologinen epävarmuus Investointi Liiketulos Kumulatiivinen kassavirta Takaisinmaksuaika Tuotto Kannattavuusraja 19
20 Kiinteiden polttokennosovellusten kaupallistamisen tiekartta Fuels & Infrastructure Materials & Components System Development & Integration Application Development & Manufacturing Product distribution End use & Life Cycle Services Drivers Obstacles (<3 years) + Infrastructure is not a bottleneck +++ Natural gas and bio gas available - Competing with ethanol and methanol -- Fuel impurities increase the cost! Development --- Lifetime of the cell (ca h) --- BOP components + Power electronics - Components are prototypes - Component integration - Standards + System development + Simulation --- Std development -- Applications - Companies - Application development -- Manufacturing technology development - Proto and pilot phase -- Exspensive systems - Specific demonstrations + - Application category 50 kw -- Distribution channels not available + One-of f deliveries + Application understanding + Understanding of customer needs + Special demonstrations - Knowledge of markets, legistlation and subsidies +++EU SET Plan FCH JU Fuel Cell -program , DEMO2013 undertaking +++ FCF committee --- General knowledge (3 10 years) + LNG available for marine use + Development of infrastructure + Skilled personnel for service and use ++ Std, codes - Lifetime of the cell (>20000 h) - BOP component development ++ Power electronics ++ Standards ++ System development and simulation ++ Standards + Companies + Applications identified + Right modularity offering + Power plant kw +- Market for <20 kw (residential etc.), pilot +- Manufacturing supply chain development + Development of distribution channels ++ Aapplication understanding ++ Understanding of customer needs ++ Special demonstrations ++ Knowledge of markets, legistlation and subsidies +++ EU SET Plan 2020 > FCH JU FCF committee +++ Fuel Cell -program continuation? +- Investment and operation subsidies + General knowledge (>10 years) +++ Biodiesel +++ Diesel +++ Std, codes +++ Lifetime of the cell (40000 h) ++ BOP Components +++ Power electronics +++ Standards ++ Mass production ++ Distribution channels available +++ Application understanding +++ Understanding of customer needs +++ Special demonstrations +++ Knowledge of markets, legistlation and subsidies +++ EU SET Plan FCF committee + Investment and operation subsidies +++ General knowledge Technological change (dominant designs, emerging technologies, interoperability) Industrial change (standards, interoperability, value chains and networks, organisational hierarchies and practices) Policy change (regulations, economic instruments, governance, agreements, communication, coordination) Societal change (behaviour, routines, preferences, values) Fuel Cell Finland &Tekes Fuel Cell Program Kiinteiden polttokennosovellusten kilpailukykyanalyysi (NABC), päivitetty työpajassa Tarve Ympäristöystävällinen energian tuotanto Energiatehokkuuden parantaminen Biopolttoaineiden hyödyntäminen Hajautetun energiatuotannon kasvu Sähkönsaannin turvaaminen CHP-tuotannon lisääminen. Ratkaisu Polttokennoteknologian tutkimus eliniän, luotettavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi SOFC-teknologian tutkimus- ja kehitystyö energiatehokkaana ratkaisuna CHP-tuotantoon Polttokennojärjestelmäkehitys ja koekäyttö teknologiaosaamisen kasvattamiseksi Polttokennoarvoketjun, -tuotteiden, -sovelluksen ja markkinan kehittäminen. Hyöty SOFC-teknologian ylivoimainen energiatehokkuus Polttokennoteknologian ympäristöystävällisyys SOFC-teknologian soveltuvuus biopolttoainekäyttöön SOFC-teknologian soveltuvuus hajautettuun sähkön tuotantoon Järjestelmä kustannusten alentaminen on keskeisin haaste Polttokennojärjestelmäkehitys CHP-tuotteen aikaansaamiseksi. 20
21 Liikkuvien polttokennosovellutusten innovaatiotiekartta (<3 vuotta) Polttoaine & Infrastruktuuri - vedyn tuotanto - vedyn jakelu (+rajatuilla alueilla) -- vedyn hinta (7-9 /kg) + standardit ja säädökset - käyttö- ja huolto-osaajat Materiaalit & Komponentit --- kennon elinikä (~ h) --- kennon hinta ( /kw) -- BOP-komponentit + sähkökäytöt + energiavarastot + tehoelektroniikka - standardit Järjestelmäkehitys & Integrointi + järjestelmäkehitys simulointi- ja ohjausosaaminen (Working PEM, TopDrive, HybLab) --- standardit (moduulit, liityntämitat) -- tuotteistus hintakilpailukykyiseksi - yritykset Sovelluskehitys &Valmistus +++ potentiaalisia sovelluskohteita (2008 lv 7,5 mrd ) ++ yhteensopivuus dieselhybridistä (muutama kpl) FC-hybridiin (demonstraation kpl) - hybridisointiosaajat OEM-yrityksissä --- sovelluksen hinta Tuotteiden jakelu + jakelukanavat olemassa Loppukäyttö & Elinkaaripalvelut + asiakastarpeiden ymmärtäminen + erikoiskohteet + huoltoverkosto olemassa -- markkinoiden, lainsäädännön ja tukikäytäntöjen tuntemus (+ +++ ajurit, esteet) +++ EU SET Plan FCH JU Polttokenno-ohjelmat , DEMO 2013, työpajat +++ EVE-ohjelma FCF:n toimikunta (DI-työ, teema) ++ Finhydrogen-hanke (12/2011) + Tekesin selvitys sähköajoneuvoklusterin liiketoimintamahdollisuuksista + - Fimecc, Cleen? + - julkiset investointi ja käyttötuet? --- yleinen tietoisuus (3 10 vuotta) + vedyn tuotanto + vedyn jakelu (++ rajatuilla alueilla) - vedyn hinta (4 7 /kg) ++ standardit ja säädökset + käyttö- ja huolto-osaajat - kennon elinikä (> h) -- kennon hinta ( /kw) - BOP-komponentit + sähkökäytöt + energiavarastot ++ tehoelektroniikka ++ standardit ++ järjestelmäkehitys simulointi- ja ohjausosaaminen ++ standardit (moduulit, liityntämitat) + tuotteistus hintakilpailukykyiseksi + yritykset +++ potentiaalisia sovelluskohteita (lv x mrd ) ++ yhteensopivuus dieselhybridistä (2015, 8 %) FC-hybridiin (2015, 1 %) + hybridisointiosaajat OEM-yrityksissä - sovelluksen hinta ++ jakelukanavia kehitetään ++ asiakastarpeiden ymmärtäminen ++ erikoiskohteet ++ huoltoverkostoa koulutetaan ++ markkinoiden, lainsäädännön ja tukikäytäntöjen tuntemus +++ EU SET Plan 2020 > FCH JU EVE-ohjelma FCF:n toimikunta +++ Polttokennot-ohjelman jatko? ++ Finhydrogen jatko? + - julkiset investointi ja käyttötuet + yleinen tietoisuus (>10 vuotta) ++ vedyn tuotanto ++ vedyn jakelu (+++ rajatuilla alueilla) ++ vedyn hinta (2 3 /kg) +++ standardit ja säädökset ++ käyttö- ja huolto-osaajat +++ kennon elinikä (~ h) ++ kennon hinta ( /kw) ++ BOP-komponentit ++ sähkökäytöt ++ energiavarastot +++ tehoelektroniikka +++ standardit +++ järjestelmäkehitys, simulointi- ja ohjausosaaminen +++ standardit (moduulit, liityntämitat) ++ tuotteistus hintakilpailukykyiseksi ++ yritykset +++ potentiaalisia sovelluskohteita (lv x mrd ) ++ yhteensopivuus dieselhybridistä (2020, 16 %) FC-hybridiin (2020, 5 %) ++ hybridisointiosaajat OEM-yrityksissä ++ sovelluksen hinta +++ jakelukanavat toimivat +++ asiakastarpeiden ymmärtäminen +++ erikoiskohteet +++ huoltoverkostoa koulutetaan +++ markkinoiden, lainsäädännön ja tukikäytäntöjen tuntemus +++ EU SET Plan FCF:n toiminta + julkiset investointi ja käyttötuet +++ yleinen tietoisuus Teknologinen muutos (vallitseva, nouseva, yhteensopivuus) Teollinen muutos (standardit, arvoverkot, organisaatioiden kyvykkyys) Poliittinen muutos (lainsäädäntö, taloudelliset ohjauskeinot, viestintä) Yhteiskunnallinen muutos (käyttäytyminen, tavat, mieltymykset, arvot) Matti Leivo / Tekes Liikkuvat Roadmap WS Kilpailutilanne Teknologian kypsyessä kilpailutilanne kiristyy Suuret energia-alan yritykset omaavat mahdollisuuden teknologian kaupallistamiseen. Liikkuvien polttokennosovellusten kilpailukykyanalyysit (NABC), päivitetty työpajassa Suuri kokonaiskuva Tarve Yhteiskunnan tarpeet, asiakkaiden täytyy reagoida regulaatioon Kansallinen kilpailukyky EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2020 ja 2050 EU:n liikennepolitiikalla pyritään aktiivisesti irti öljyriippuvuudesta (joka on edelleen noin 96 %) Valkoisessa kirjassa komissio esittää, että CO2-päästöjä liikennealalla täytyy vähentää keskimäärin 60 % vuoden 1990 tasoista vuoteen 2050 mennessä Suomi on linjannut % Tavanomaisia polttoaineita käyttävien autojen käyttö kaupunkiliikenteessä puolitetaan vuoteen 2030 mennessä Öljyn hinnan nousu ajurina uusien ratkaisujen etsimiseen Mahdolliset tarpeet tukijärjestelmälle ja ohjaustoimille. Ratkaisu Hyödynnetään polttokennoteknologiaa, joka on luotettava, ympäristöystävällinen, hiljainen, suorituskykyinen ja turvallinen sähkökemiallinen ratkaisu 21
22 Tarjotaan asiakkaalle kokonaisratkaisua, jotta siirtyminen polttokennoilla toimiviin sovelluksiin on mahdollisimman joustavaa ja helppoa Tarjotaan kokonaiskustannustehokas ratkaisu asiakkaalle Polttokennojärjestelmän kehitys ja koekäyttö teknologiaosaamisen kasvattamiseksi Leikataan päästöjä %, yhteiskunnan tuki tarvitaan Vedyn tuotanto uusiutuvista energianlähteistä elektrolyysin avulla Sivutuotevedyn hyödyntäminen. Hyöty Saavutetaan päästötavoitteet Voidaan hyödyntää uusiutuvia energianlähteitä Vedyn tuotanto tuo joustavuutta sähkönkulutukseen Erinomainen energiatehokkuus Melusaasteen vähentyminen Pitkällä aikajänteellä kokonaisedullinen ratkaisu Edelläkävijyys. Kilpailutilanne Polttokennomarkkinat ovat tällä hetkellä kasvusyklin alkuvaiheessa, mutta missä kohtaa? Vaihtoehtoiset ratkaisut ovat sähkökäyttöiset ajoneuvot, biodiesel, maakaasu Polttoainevaihtoehtojen tilanne tulee vaihtelemaan pitkällä aikavälillä, esim. biopolttoaineet vain siirtymävaiheen ratkaisu ( ) Polttokennojen tie edullisiin ratkaisuihin jo viitoitettu, edullisen vedyn tuotannon ratkaisut vielä edessä Sääntelyn ja ilmastotavoitteiden kiristyessä polttokennoteknologia tulee entistä kilpailukykyisemmäksi Muut maat edelläkävijöinä, miksei Suomi? Elektrolyyserin pääomakustannukset haastavia. 2. Liikenne, kuljetus ja logistiikka Tarve Päästötön ajoneuvo, jolla on sama suorituskyky ja toimintasäde kuin perinteisellä polttomoottoriautolla Turvallisuusnäkökohdat, helppohuoltoisuus, tankkaaminen (helppous ja tankkausasemat tarpeeksi lähellä kuluttajaa) FCH JU:n tavoitteena noin 500 kevyttä ajoneuvoa (polttokennoautoa) ja 500 polttokennobussia kymmenelle eri paikalle Euroopassa tankkausasemineen, vuonna 2015 Polttokennojärjestelmän hintatavoite 100 /kw (2015) Polttokennojärjestelmän keston tavoite < 5000 tuntia (2015) Vedyn hintatavoite tankkausasemalle toimitettuna ja verottomana < 5 /kg 2009 seitsemän autonvalmistajaa sopii energiayhtiöiden ja hallitusten virastojen kanssa, että 2015 alkaa vetypolttokennoautojen todellinen kaupallistaminen vetyinfrastruktuuri tarvitaan. Ratkaisu Polttokennolla varustettu sähkökäyttöinen ajoneuvo Vedyllä on erittäin monipuolinen tuotantorakenne ja mahdollisuus käyttää uusiutuvaa energiaa Älykästä elektroniikkaa, joka vähentää kulutusta ja päästöjä Polttokennobussit ovat ratkaisu päästöttömään joukkoliikenteeseen Polttokennoilla varustetut jakeluautot kaupungissa Käyttäjälähtöisesti suunniteltu tankkauslogistiikka liikenteelle Rekat, sotilasajoneuvot, lentokoneet ja laivat: APU-sovellukset (Auxiliary Power Unit), lisä- ja varavoima. Hyöty Polttokennolla varustetun sähkökäyttöisen ajoneuvon toimintasäde riittävä Suorituskyky: polttokennoautot yhdistävät sähköauton suorituskyvyn ja päästöttömyyden perinteisen polttomoottoriauton ajomukavuuteen ja toimintasäteeseen Ympäristöystävällisyys: vetypolttokennoautot auttavat vähentämään saasteita, kasvihuonekaasuja ja riippuvuutta tuontiöljystä Polttokennoautot ovat kilpailukykyisiä polttomoottoriautojen kanssa jo vuonna 2025 Sähköautoon verrattuna vetytankki vie vähemmän tilaa ja on nopeammin tankattava Polttokennot toimivat sähköisissä ajoneuvoissa ajovarmentajina eli ei tarvitse pysyä latauspisteiden lähettyvillä Hiljaisuus. Kilpailutilanne Vaihtoehtoiset ratkaisut ovat biopolttoaineet, akkusähköautot ja maakaasu Julkisen kaupunkiliikenteen kohdalla kilpaileva ratkaisu sähkökäyttöinen kiskoliikenne 22
23 Biopolttoaineiden tuotannossa rajalliset resurssit: kattaa vain osan kokonaistarpeesta Akkusähköautot tulevat olemaan järkevä vaihtoehto pienen kokoluokan autoissa ja lyhyen matkan kaupunkiajossa, polttokennoajoneuvot soveltuvat pidemmille matkoille ja suurempiin ajoneuvoihin McKinseyn raportin mukaan polttokennosysteemin hinta laskee 90 %:lla vuoteen 2020 mennessä Haastava kilpailutilanne dieseleitä ja raskasta kalustoa vastaan, mutta APU-ratkaisut käyttökelpoisia Ulkoiset tekijät muuttavat kilpailutilannetta jatkuvasti (maailmantalouden kehitys, polttoaineiden maailmanmarkkinahinnat). 3. Off-road ja työkoneet Tarve Tarvitaan tehokkaita työkoneita, mutta samaan aikaan pitää vähentää päästöjä ja polttoainekustannuksia Suomalaisen liikkuvia työkoneita valmistavan teollisuuden kokonaismarkkinat olivat vuonna 2008 noin 7,5 mrd. euroa Potentiaalisia sovelluskohteita materiaalinkäsittelylaitteille: Elintarvikejakelun keskusvarastot, suuret jakelukeskukset ja varastot sekä tuotantolaitokset Päästöttömät työkoneet esim. kaivosteollisuudessa, metsäteollisuudessa ja satamissa Mahdollisuudet teknologiavientiin vety- ja polttokennoteknologian erikoisalueilla Meluttomuus Laitteen tilankäytön optimointi. Ratkaisu Polttokennolla varustettu sähkökäyttöinen työkone vastaa asiakkaiden ja markkinoiden tarpeisiin Polttokennoilla voidaan saavuttaa hyvä hyötysuhde Polttokennot ovat joustavia polttoaineen suhteen ja voivat toimia mm. vedyllä, maakaasulla, propaanilla tai metanolilla Polttokennot ja akut tukevat toisiaan työkoneratkaisuissa Työkoneiden sähköistyminen tukee polttokennoja ja tapahtuu hybridisoinnin kautta Modulaariset ratkaisut tehostavat tilankäyttöä ja antavat joustavuutta. Hyöty Parempi luotettavuus, ei käyttökatkoja Huollon parempi ennakoitavuus Polttokennojärjestelmän paino Hyvä suorituskyky verrattuna kilpaileviin ratkaisuihin: työkoneet ovat jatkuvasti tehokkaita, nopea tankata ja työskentelyaika on pitkä, jolloin tuottavuus ja hyötysuhde paranevat Hyvä toimivuus kylmissä olosuhteissa Dieselkäyttöisistä työkoneista aiheutuvista pienhiukkaspäästöistä päästään eroon Alhaisemmat käyttökustannukset Miellyttävämpi työympäristö. Kilpailutilanne Kilpailutilanne on monimutkainen ja hyvin käyttäjä- ja käyttökohdekohtainen ja muuttuu koko ajan Vaihtoehtoisia ratkaisuja ovat dieselkäyttöiset työkoneet sekä akkukäyttöiset sähköiset työkoneet Uudet teknologiat mahdollisuuksina ja uhkina Suoraan verkosta syötettävät laitteet polttokennot antavat liikkumavapautta. Yhteistyö Teknologiateollisuuden Polttokennot-toimialaryhmän kanssa Tekesin Polttokennot-ohjelma toimi yhteistyössä Teknologiateollisuuden Polttokennot-toimialaryhmän kanssa kiinteiden ja liikkuvien polttokennosovellusten teema-alueiden työpajoissa sekä kansainvälisissä aktiviteeteissa. Toimialaryhmän tarkoituksena on toimia polttokennoalan yhteistyöpaikkana yrityksille, asiantuntijoille ja sidosryhmille. Toiminta-alueita ovat alan kehityksen seuranta ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen, t&k-tarpeiden tunnistaminen, tiedottaminen ja vaikuttaminen, kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen sekä alan suomalaisen teollisuuden edustaminen. Polttokennoalan toimialaryhmän jäsenet (11/2013): A. Ojapalo Consulting Oy BigMan Oy Convion Oy Gasum Oy Konecranes Oyj Outotec Oyj Patria Land Systems Oy Prizztech Oy Salcomp Oyj Sandvik Mining and Construction Oy Savox Communications Oy Ab (Ltd) VTT. 23
24 Tapahtumat Teemaryhmien työpajat ja arvoketjujen rakentaminen Polttokennot-ohjelman aikana järjestettiin arvoketju- ja kilpailukykyanalyysityöpajoja liikkuvien ja kiinteiden polttokennosovellusten ryhmille. Työpajoissa muodostettiin ryhmissä kuvaa polttokennoalan haasteista ja tulevista liiketoimintamahdollisuuksista koko arvoketjussa, polttokennosovellusten markkinoista ja loppukäyttäjäpotentiaalista sekä muodostettiin arvoketjuja ja identifioitiin toimijoita joka kohtaan. Työpajoihin osallistui aktiivisesti keskeisimpiä toimijoita liikkuvien ja kiinteiden sovellusten piiristä. Työpajat toteutettiin yhteistyössä Polttokennoalan toimialaryhmän kaupallistamistyöryhmän kanssa. Työpajoja järjestettiin vuosittain molemmille ryhmille alkaen Alueelliset työpajat Oulun alueella järjestettiin työpajoja ja seminaareja lähes vuosittain alkaen Tilaisuuksien tavoitteena oli tuoda esille alan tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia paikallisille toimijoille, edesauttaa paikallisen polttokennoklusterin muodostumista ja laajentaa polttokennotietämystä. Vuoden 2010 tilaisuudessa esiteltiin Polttokennot-ohjelman tilaama selvitys Pohjois-Suomen toimijat pottokennosektorilla ja 2012 Oulun vety- ja polttokennosessiossa julkistettiin tilattu selvitys Vetyinfrastruktuurin rakentaminen Oulun seudulle paikallisesti tuotetun vedyn hyödyntämismahdollisuudet. Lappeenrannassa järjestettiin 2009 Polttokennot-ohjelman, Kestävän yhdyskunnan ja Uusiutuva energia -ohjelmien yhteistyönä Polttokennot ja uusiutuva energia Lappeenrannan alueella -tilaisuus, jonka tavoitteena oli selvittää polttokennoteknologian ja uusiutuvien energiamuotojen tarjoamia mahdollisuuksia alueen yrityksille sekä tutkimusorganisaatioille. Vetytapahtumat Polttokennot-ohjelman aikana järjestettiin neljä tilaisuutta liittyen vetyyn ja vedyn hyödyntämiseen. Ensimmäisessä vuonna 2009 pidetyssä tilaisuudessa tavoitteena oli muodostaa yhtenäinen kuva Suomen vetyyn ja infraan liittyvästä toiminnasta, tarpeista ja suunnitelmista. Seuraavana vuonna 2010 vetykentän kartoitusta ja aktivointia jatkettiin ja aloitettiin tiivis yhteistyö Äetsän FinHydrogenin kanssa. Vetyinfrastruktuurin tulevassa rakentamisessa edettiin. Vuonna 2011 järjstettiin yh- teistyössä Veho Groupin kanssa tietoiskutapahtuma, jossa tuotiin esiin polttokennoautojen roolia liikenteessä ja logistiikassa sekä polttokennojen ja vetyinfrastruktuurin roolia tulevaisuudessa. Tilaisuuteen osallistui myös Mercedes-Benzin polttokennoautojen maailmankiertue. Vuoden 2012 vetyseminaarissa luotiin katsaus erilaisiin vedyn tuottamisen tapoihin, tutkimuksen nykytilanteeseen, potentiaaliin ja hyödyntämismahdollisuuksiin, jakeluun sekä vetyturvallisuuteen. Vuoden 2013 vetyseminaarissa julkistettiin Polttokennot-ohjelman tilaaman ja rahoittaman projektin tuotoksena syntynyt raportti Vetytiekartta, jossa esitettiin katsaus vetyteknologioiden nykytilasta ja toimenpide-ehdotus kansalliseksi vetytiekartaksi. Tilaisuuden korkean tason keynote-puhujat olivat Japanista. Vierailun yhteydessä pidettiin informaatio- ja keskustelutilaisuus TEM:ssä. Muut tapahtumat Polttokennot-ohjelma järjesti tapahtumia liittyen Polttokennot-ohjelman rahoitushakuihin, FCH JU -rahoitushakuun ja teematapahtumia (esim. Polttokennopäivä Millennium Youth Camp -ryhmälle). Vuonna 2011 polttokennojen ja vedyn markkinoita seuraava Fuel Cell Today tuli Suomeen tekemään maaraporttia Suomen tilanteesta polttokennojen ja vedyn suhteen. Polttokennot-ohjelma kokosi yhteen keskeisimmät polttokennoalan toimijat ja järjesti työpajan sekä vierailuita yrityksiin. Keväällä 2012 järjestettiin Polttokennot-ohjelman Review Day, jonka tavoitteena oli peilata ohjelman puitteissa tehtyä tutkimusta taakse- ja eteenpäin toimien samalla ohjelman itsearviointina. Tilaisuudessa esiteltiin ja arvioitiin päättyneitä ja päättyviä Polttokennot-ohjelman hankkeita ja koko ohjelman aikaista tutkimusta. Hanke-esityksissä kysyttiin tuloksia, vertailua kansainväliseen viitekehykseen ja tavoitteisiin sekä tutkimuksen vientiä kohti liiketoimintaa. Kolme ulkopuolista arvioijaa kommentoi hankkeita. Vuosiseminaarit ja loppuseminaari Vuosittain järjestetyt vuosiseminaarit olivat keskeisiä tilaisuuksia verkottamaan suomalaisia polttokennoalan toimijoita. Tilaisuuksissa esiteltiin uusimpia yritys- ja tutkimustuloksia, jaettiin markkinatietoa ja kuultiin mielenkiintoisia katsauksia usein ulkomaisilta keynote-puhujilta. Polttokennot-ohjelman loppuseminaarissa käytiin läpi ohjelman saavutuksia, opetuksia ja sitä kuinka mennään eteenpäin. Ohjelma synnytti uutta liiketoimintaa ja tuotti pitkäjänteistä toimintaa polttokennojen kehitykseen. 24
25 Polttokennot-ohjelman loppuseminaari , Dipoli, Espoo. Viestintä Ohjelman viestinnästä vastasivat ohjelmakoordinaattori, ohjelman päällikkö ja Tekesin viestintäpäällikkö. Viestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat ydintiimi sekä vastuutiedottaja yhteistyössä koordinaattorin ja viestintätoimiston kanssa. Ohjelmakoordinaattori yhdessä tiimin ja viestintätoimiston kanssa suunnitteli ja ehdotti vuosittaisessa viestintäsuunnitelmassa painopisteet ja toimenpiteet Tekesin ydintiimille. Koordinaattorin ja viestintätoimiston sekä tiimin kanssa yhteistyössä päätettiin mihin resurssit suunnataan. Tarkennettu vuosittainen viestintäsuunnitelma / toimenpidesuunnitelma ohjasivat toimintaa. Polttokennot-ohjelman viestintäkanavia olivat seminaarit ja tapahtumat, ohjelman www-sivut, uutiskirjeet, ohjelman esitteet ja lehdistötiedotteet. Ohjelman viestintästrategiaa toteutettiin yhteistyössä Tekesin viestintäpäällikön ja viestintätoimisto Conexion kanssa. Ohjelman uutiskirje lähetettiin noin kerran kuukaudessa, yhteensä 68 kertaa. Uutiskirjelistalla oli 823 tilaajaa (11/2013). 25
26 3 Kansainvälinen toiminta Ohjelmasuunnitelman mukaisia kansainvälisiä painopisteitä oli Eurooppa (eritysesti Saksa, Tanska ja EU-yhteisöaloite), Japani ja Pohjois-Amerikka (USA ja Kanada). Ohjelman loppua kohden merkittävään asemaan nousi myös Korea ja viimeisimmin Kiina, joka on aloittanut nopean massiivisen kehityksen kohti markkinoita. Tärkeimpänä hankeyhteistyön kannalta oli eurooppalainen puite HFP JTI, josta sittemmin tuli virallisesti FCH JU Fuel Cell and Hydrogen Joint Undertaking. Kaikkien näiden kohdemaiden kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä. Menestys näkyy yhteishankkeina ja liiketoimintakontakteina. Kansainvälistä yhteistyötä tarvittiin täydentämään arvoketjun aukkoja etenkin polttokennojen ja komponenttien alueilla. Polttokennot-ohjelma rohkaisi projekteja mukaan kansainvälisiin hankkeisiin ja tutkijavaihtoon. Kansainvälisen yhteistyön painopisteet ja toteutuminen Eurooppa USA ja Japani Kansainväliset yhteistyöpuitteet EU:n Fuel Cells and Hydrogen Joint Undertaking (FCH JU) -hakuihin osallistuminen Kahdenvälinen yhteistyö kohdemaana mm. Saksa Teknologiaseuranta Yhteistyön tiivistäminen ja tiedonvaihto Yritysten kannustaminen mukaan alan yhteismarkkinointiin kv. messuilla IEA:n polttokenno- ja vetytutkimussopimukset Pohjoismainen energiatutkimnusohjelma Kansainvälinen toiminta piti sisällään osallistumisen EU:n Fuel Cells and Hydrogen Joint Undertaking (FCH JU) hakuihin, kahdenvälisen työpajan Saksan kanssa, delegaatiomatkat merkittävimpien polttokennotapahtumien yhteydessä (mm. Japani, Saksa, USA, Kanada, Korea) ja yritysten kannustamisen mukaan yhteismarkkinointiin ja yhteisständeille. Yhteisständi Finland Pavilion järjestettiin kaikkina ohjelman vuosina Japanin FC Expo -näyttelyssä Tokiossa, Saksan Group Exhibit Hydrogen + Fuel Cells -näyttelyssä Hannoverissa sekä kahdesti USA:n ja neljästi Brysselin polttokennotapahtumissa. Suomalaiset pääsivät markkinoimaan osaamistaan messujen yhteydessä järjestetyissä seminaareissa. Japanin FC Expo -tapahtumassa Polttokennot-ohjelman järjestämä Finland Pavilion tarjosi osallistujille seminaariesityksen Exhibitor Seminarissa. Hannoverin polttokennomessuilla yhteisständin osallistujat pääsivät markkinoimaan osaamistaan Public Forum -esiintymisissä. Korean Renewable Energy Korea seminaarissa suomalaisille osallistujille järjestettiin oma seminaaritilaisuus, johon saapui paikalle merkittäviä korealaisia toimijoita. USA:n polttokennoseminaareihin Polttokennot-ohjelma järjesti usein delegaatiomatkoja suomalaisille toimijoille, ja useat suomalaiset organisaatiot pitivät esityksiä messuilla. Teknologiaseurantaa toteutettiin muun muassa erilaisin selvityksin. Kansainvälisistä yhteistyöpuitteista merkittävimmät olivat EU:n Fuel Cells and Hydrogen Joint Undertaking (FCH JU) sekä International Energy Agencyn (IEA) sekä polttokennoihin liittyvä Advanced Fuel Cells Implementing Agreement että vetypuitesopimus Hydrogen Implementation Agreement (HIA). Kaikissa suomalaiset ovat olleet aktiivisia osallistujia. Pohjoismaista yhteistyötä toteutettiin viestinnällisen yhteistyön ja tiedonvaihdon avulla sekä pyrkimällä yhteisiin hankkeisiin. Yksi kanava on ollut pohjoismainen energiatutkimusohjelma NEFP. Nordic-seminaareissa suomalaista toimintaa on esitetty neljästi. 26
KIINTEIDEN POLTTOKENNOSOVELLUSTEN KILPAILUKYKYANALYYSI TEKES POLTTOKENNOT VUOSISEMINAARI JUHA LINJA
KIINTEIDEN POLTTOKENNOSOVELLUSTEN KILPAILUKYKYANALYYSI TEKES POLTTOKENNOT VUOSISEMINAARI 13.9.2011 JUHA LINJA 1 / 7 Wärtsilä 3 July 2009 Presentation name / Author Commercialisation Roadmap for Stationary
LisätiedotDemo2013 kokeilualustahanke esittely
Demo2013 kokeilualustahanke esittely Joulukuu 2011 Anneli Ojapalo Spinverse Oy Tekesin Polttokennot-ohjelman koordinaattori, Demo2013 hankkeen projektihallintatiimi Tekesin Polttokennot-ohjelma tutkii,
LisätiedotDemo2013 kokeilualustahanke
Demo2013 kokeilualustahanke Tekesin Polttokennot-ohjelman Vuosiseminaari Hanasaaren kulttuurikeskus 13.92011 Anneli Ojapalo Spinverse Oy Tekesin Polttokennot-ohjelman koordinaattori, Demo2013 hankkeen
LisätiedotPolttokennot 2007-2013
Polttokennot 2007-2013 Tekesin Polttokennot-ohjelma tutkii, hyödyntää ja kaupallistaa polttokennoalan teknologiaa Ohjelman kesto: 2007-2013 Kokonaisvolyymi: yli 100 milj., nyt käytetty 70 milj. josta Tekesin
LisätiedotKatsaus Tekesin Polttokennot-ohjelma ja Demo2013 kokeiluympäristöhanke
Katsaus Tekesin Polttokennot-ohjelma ja Demo2013 kokeiluympäristöhanke Vety- ja polttokennosessio 15.11.2012 Oulu Anneli Ojapalo Spinverse Oy Tekesin Polttokennot-ohjelman koordinaattori, Tekesin Polttokennot-ohjelma
LisätiedotDemo2013 kokeilualustahankkeen esittely. Huhtikuu 2013
Demo2013 kokeilualustahankkeen esittely Huhtikuu 2013 Tekesin Polttokennot-ohjelma tutkii, hyödyntää ja kaupallistaa polttokennoalan teknologiaa Ohjelman kesto: 2007-2013 Kokonaisvolyymi: 100 milj., josta
LisätiedotClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009
ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast
LisätiedotTekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes
Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global
LisätiedotGroove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011
Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten
LisätiedotPolttokennoteknologian tarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle kulkuneuvo-, kone- ja elektroniikkateollisuudelle 02-11/2001
Polttokennoteknologian tarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle kulkuneuvo-, kone- ja elektroniikkateollisuudelle 02-11/2001 Hankkeen pääsisältö Teknologian kehitystilannekartoitus Yrityskysely kotimaisesta
LisätiedotEVE. Sähköisten ajoneuvojen järjestelmät Tekesin ohjelma
EVE Sähköisten ajoneuvojen järjestelmät Tekesin ohjelma 2011-2015 EVE-ohjelman taustaa: Ajoneuvojen ja työkoneiden sähköistäminen vahva trendi Sähköistäminen parantaa energiatehokkuutta vähentää päästöjä
LisätiedotTekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin
Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Teija Lahti-Nuuttila, Jarmo Heinonen Tekes Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma
LisätiedotBiotalouden uudet arvoverkot
Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja
LisätiedotEurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?
Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotTutkimus EVEssä ja tutkimustarpeet
Tutkimus EVEssä ja tutkimustarpeet Markku Antikainen, Virebit Oy DM 01-2013 Ajoneuvot ja ajoneuvotekniikka, sali 25 DM 01-2013 Asiakkaat, markkinat ja palvelut, sali 4B DM 01-2013 Energiajärjestelmät,
LisätiedotVihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT
Vihreää energiaa tankkiin Nils-Olof Nylund, VTT 26.4.2013 26.04.2013 2 Liikenteen Tieliikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin kasvihuonekaasupäästöjen
LisätiedotSähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.
Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.2014 Pekka Malinen Sisältö 1. Tausta 2. Visio 3. Toimenpideohjelma 4. Kehityspolut
LisätiedotEnergia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030
Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 9.2.2017 Eduskunta/Ympäristövaliokunta What did we agree
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotGreen Growth - Tie kestävään talouteen
Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous
LisätiedotBUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 3.1.2019 STRATEGINEN TAVOITE SUOMEA VARTEN Käynnistämme uutta kestävää kasvua innovoinnin ja kansainvälisen yhteistyön kautta 1 2 Yritysten globaali kasvu
LisätiedotSulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives. DM xxxxxx 05-2007 Copyright Tekes
Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives www.tekes.fi/ubicom Julkiset T&K-rahoitusresurssit Ubicom-alueella EU FP7 ARTEMIS EUREKA ITEA2 Ubicom EAKR OSKEt Suomen Akatemia Yo/tutk.laitos
LisätiedotUAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta
UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja
LisätiedotEuropean Technology Platform for Zero Emission Fossil Fuel Power Plants (ETP ZEP) Mikko Anttila Metso Power
European Technology Platform for Zero Emission Fossil Fuel Power Plants (ETP ZEP) Mikko Anttila Metso Power 28.10.2009 Sisältö Metso Power, CCS, ETP ja ZEP; mikä yhdistää Mikä on ETP? Mikä on ZEP? ZEP:n
LisätiedotMenestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta
Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta Sebastian Johansson 15.10.2012 Sisältö 1. Tekesin rahoittama bioenergian t&k&i-toiminta 2. Kehitystarpeita tulevaisuudessa 3. Tekesin rahoituskriteerejä
LisätiedotScanfil Kannattavaa kasvua
Scanfil Kannattavaa kasvua CEO Petteri Jokitalo 30.11 2017 scanfil.com Missio Scanfil Scanfil auttaa asiakkaitaan menestymään tarjoamalla tehokkaita ja innovatiivisiä ratkaisuja tuotteen valmistamiseksi
LisätiedotGreen Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes
Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva
LisätiedotKansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska
Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville
LisätiedotTulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT
Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,
LisätiedotSuomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi
Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla
LisätiedotTekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014
Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden
LisätiedotSulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola
M2M - uutta liiketoimintaa ja rahoitusta - työpaja 19.2.2013, Tampere Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola Ubicom ohjelman päällikkö, Twitter: @KimmoAhola Helmikuu 2013 Ubicom Embedded ICT Finland
LisätiedotEnergiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut
Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän
LisätiedotTulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä
Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat
LisätiedotLuonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen
Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi
LisätiedotVapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa
Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra
LisätiedotBUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLANDIN TAVOITTEET Luomme mahdollisuuksia globaaliin kasvuun: 1 2 3 4 edistämällä asiakkaiden uudistumista tukemalla nousevia liiketoimintaekosysteemejä
LisätiedotUutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari
Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 9.2.2017 Ilmastoseminaari What did we agree in Paris 2015? Country pledges for 2030
LisätiedotFiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet
Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä
LisätiedotTekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet
Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:
LisätiedotKansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?
Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema
LisätiedotVesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon
Vesi-ohjelma 2008-2012 Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi loppuseminaari 2011 Marina Congress Center 27.11.2012 Vesi-ohjelman päällikkö Tuomas Lehtinen Vesi ohjelma Ohjelman laajuus Ohjelman kesto: 2008-2012
LisätiedotEsiselvitys: Vetyinfrastruktuurin rakentaminen Oulun seudulle paikallisesti tuotetun vedyn hyödyntämismahdollisuudet
Esiselvitys: Vetyinfrastruktuurin rakentaminen Oulun seudulle paikallisesti tuotetun vedyn hyödyntämismahdollisuudet Lea Nikupeteri, Tuomas Nevanperä ja Tiina Sarja Selvityksen toteutus Tekesin tilaama
LisätiedotSulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives
Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Jari Ikonen 16.10.2012 Ubicom sulautettu tietotekniikka Ubicom - Sulautettu tietotekniikka -ohjelma Alkoi vuonna 2007
LisätiedotSkene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene
Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.
LisätiedotTekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä
LisätiedotRakennettu ympäristö. Kalevi Virta Kalevi.virta@ewell.fi 18.5.2010. Copyright Tekes
Rakennettu ympäristö Kalevi Virta Kalevi.virta@ewell.fi 18.5.2010 DM Rakennettu ympäristö ohjelma 2009-2014 Tavoitteet: Kehittää rakennetun ympäristön palvelukykyä käyttäjien ja yhteiskunnan tarpeista
LisätiedotCopernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,
Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in
LisätiedotSuomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen
Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat
LisätiedotProjektin tavoitteet
VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,
LisätiedotSulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time
Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia
LisätiedotVoiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni
Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö
LisätiedotKestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?
Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen
LisätiedotTransSmart visio ja tiekartta Älykäs, vähähiilinen liikennejärjestelmä 2030. TransSmart seminaari 9.10.2014 Anu Tuominen ja Heidi Auvinen VTT
TransSmart visio ja tiekartta Älykäs, vähähiilinen liikennejärjestelmä 2030 TransSmart seminaari 9.10.2014 Anu Tuominen ja Heidi Auvinen VTT TransSmart tiekarttatyön tavoite Luoda kärkiohjelmalle yhteinen
LisätiedotKAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017
KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan
LisätiedotEVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan. Martti Korkiakoski Tekes
EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 30.9.2015 Tekesin ohjelman lisäarvopalvelu Teemana
LisätiedotBUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE Harri Kivelä Iisalmi
BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018 Harri Kivelä Iisalmi 5.4.2018 #1916549 Tekes+Finpro = Business Finland 1.1.2018 Yhdysvallat Was hington, D.C. Palo Alto EU Bryssel Saksa Venäjä Moskova
LisätiedotPharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija
Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa
LisätiedotFiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet
Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotKaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä
Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä
LisätiedotTekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotGreen Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?
Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen
LisätiedotEnergia- ja ympäristöhaasteet
LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka
LisätiedotTuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry
Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen
LisätiedotTampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus
Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena
LisätiedotEnergia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes
Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto
LisätiedotTekes, Vesi-ohjelma 2008-2012
Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala
LisätiedotMineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen
Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015 Kari Keskinen DM1369699 DM1369699 Green Mining (2011-2016) 81 projects started (39 company projects and 42 research projects) 117
LisätiedotBUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi
BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan
Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa
LisätiedotNäkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia
Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes
LisätiedotDigi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015
Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja
DM 450969 01-2017 Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2017 Antti Salminen, Asiantuntija 30.3.2017 DM 450969 04-2014 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen
LisätiedotTekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin
Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin
LisätiedotTekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa
Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten
LisätiedotEU:n tarjoamia mahdollisuuksia
INTELLIGENT ENERGY MANAGEMENT 22.4.09 EU:n tarjoamia mahdollisuuksia Tia Härkönen, Tekes Eurooppalainen t&k yhteistyö: omalla pienellä panoksella mukaan volyymiltään suureen hankkeeseen kontakteja, verkostoja
LisätiedotKatsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy
Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy 01/04/2019 Footertext 2 PÄÄSTÖMARKKINAT GLOBAALISTI Lähde: International Carbon Action Partnership, emission trading worldwide
LisätiedotMetsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden
LisätiedotFinnish Solar Revolution
1 FSR - tavoitteet Varmistaa, että suomalaisilla yrityksillä on käytettävissä tutkimuksen kärkiosaaminen aurinkokennovoiman keskeisistä tulevaisuuden teknologioista ja liiketoiminta-trendeistä. Uusiutuvaan
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
LisätiedotLiikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toimintasuunnitelma. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toimintasuunnitelma Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Jakeluinfradirektiivi (2014/94/EC) Direktiivi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin
LisätiedotSataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi
SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen
LisätiedotKilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy
Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:
LisätiedotGreen Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016
Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma
LisätiedotTekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.
RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia
LisätiedotFinnWell - teknologiaohjelma kansainvälisten yhteyksien avaajana Käyttäjälähtöinen sairaalatila HospiTool seminaari
- teknologiaohjelma kansainvälisten yhteyksien avaajana Käyttäjälähtöinen sairaalatila HospiTool seminaari Pekka Kahri, Teknologia-asiantuntija Palvelut ja hyvinvointi Palveluinnovaatiot 11-2006 Copyright
LisätiedotTekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus
Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti
LisätiedotEVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status
EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status ECV national seminar 24.9.2014 Martti Korkiakoski Tekes EVE Electric Vehicle Systems 2011-2015 Need Innovations for new businesses in the growing
LisätiedotTeollisuustuotannon määrä kuukausittain Industrial Production Volume Monthly
Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Industrial Production Volume Monthly 14 2,1=1 135 13 125 12 115 11 15 1 95 Suomi / Finland EU27-maat / EU 25- countries USA Japani / Japan 9 Kausipuhdistettu volyymi-indeksi,
LisätiedotMETSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura
METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura 28.6.2016 Kestävä energiahuolto Järkevä energian käyttö Rational Use of Energy (RUE) - Energian säästö - Energiatehokkuus Integration Sustainability
LisätiedotTeollinen Internet & Digitalisaatio 2015
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen
LisätiedotServe Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten
LisätiedotSuomestako öljyvaltio? Kari Liukko
Päättäjien Metsäakatemia Kurssi 34 Maastojakso 22.-24.5 2013 Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Öljyn hinta, vaihtotase, työllisyys, rikkidirektiivi TE 3.5.-13 TE 3.5.-13 TE 26.4.-13 KL 21.8.-12 2 PMA
LisätiedotSähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa
Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta
LisätiedotTekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille. HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen
Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen UUDISTU KOKEILE KASVA KANSAINVÄLISTY Tekes jakaa riskiä DM 1272687 01-2015 Innovaatioprosessi
LisätiedotTulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013
Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat
LisätiedotBUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018
BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018 #1916549 KASVUUN TÄHTÄÄVILLE YRITYKSILLE STARTUP Alle 5-vuotiaat yritykset, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille PK-YRITYS Pienet ja keskisuuret
Lisätiedot