Tilinpäätös- ja toimintakertomus 2011 Tekninen lautakunta

Transkriptio

1 Tilinpäätös- ja toimintakertomus 2011 Tekninen lautakunta

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivunro ELINKEINO- JA LIIKETOIMINTA Tekninen lautakunta ja sen alaiset vastuualueet 1 Teknisen hallinto. 6 Kuntatekniikka. 8 Tilapalvelu 34 Investointien seuranta. 48 Kuntatekniikan tuloskertomus.. 51 Valmistuneet ja aloitetut talonrakennuskohteet 55 (suunnittelu ja rakentaminen)

3 ELINKEINO- JA LIIKETOIMINTA TEKNINEN LAUTAKUNTA JA SEN ALAISET VASTUUALUEET Tekninen lautakunta Jäsenet: Puolue Varajäsenet: Teemu Aho, puheenjohtaja KOK Reijo Murto Allan Jaakkola, varapj SDP Arto Nurminen Timo Adamsson VAS Jarmo Vesa Seppo Grönroos PS Kimmo Viitanen Tiina Rosberg VIHR Nanni Mamia Anna-Maria Länsimies KOK Taru von Zansen Juha Mielonen KOK Joni Böös Virpi Pellosmaa-Kuisma VAS Eila Rantanen Jukka Rimo SDP Matti Hänninen Marjatta Tuominen SDP Impi Naski Merja Ylivarvi SDP Satu Vallema Atte Yläsuutari KESK Lasse Kytömäki Kaupunginhallituksen edustaja: Raimo Hynninen SDP Nuorisovaltuuston edustaja: Aki Nykänen Valtteri Repo Lautakunnan kokoonpanossa vuoden aikana tapahtuneet muutokset: Kv Jarmo Vesan tilalle valittiin Pentti Lämsä Esittelijät: Risto Virtanen Hannele Tolonen Osmo Pehkonen Sihteeri: Riitta Eskola liiketoimintajohtaja kuntatekniikan johtaja tilapalvelujohtaja johdon assistentti Lautakunta kokoontui vuoden aikana 11 kertaa

4 1 TEKNINEN LAUTAKUNTA Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2011 Toteutuma menestystekijät mittarit Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laajaalaisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti Yhdyskuntatekniset palvelut kyselytutkimus (FCG Finnish Consulting Group Oy) Seutustrategian mukaisen yhteistyön toteuttaminen Satamafuusio toteutettu (laadullinen arvio etenemisestä) Liikenneväylien ylläpidossa, jätehuollon järjestelyissä yleensä ja katuvalaistuksessa ollaan parempia kuin 25 % vertailukaupungeista. Puistojen hoidossa ollaan parhaiden joukossa. Uuden yhtiön toiminta alkaa Asukaskyselytutkimukseen osallistui 18 kuntaa. Kotka oli liikenneväylien ylläpidossa 4., katuvalaistuksessa 6. ja jätehuoltojärjestelyissä yleensä 13. Puistojen hoidossa Kotka oli toinen. Eli kaikissa osa-alueissa tavoite saavutettiin. HaminaKotka Satama Oy aloitti toimintansa Monipuolinen ja vireä elinkeinoelämä sekä vetovoimainen suursatama Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2011 Toteutuma menestystekijät mittarit Seudun päämääriä Kotolahden ratapihan Ratapihan 6 raidetta ja Kaupungin teollisuusraide on käytössä. tukevat valtakunnalliset hankkeet toteutu- arvio etenemisestä) lisuusraide on toteutet- Ratapihan raiteiden toteutus (laadullinen Kotkan kaupungin teolvatu. Tökkerin ylikulkusilta toteutetaan viimeistelytyöt ovat tekeillä (VR). Tökkerin ylikulkusillan toteutus E18 moottoritiehankkeen valmistuminen (laadullinen arvio etenemisestä) Vt15 Kunnostus aloitettu Hyväntuulentiestä (laadullinen arvio etenemisestä) Päätökset kaupungin osallistumisesta hankkeeseen on tehty. Rakennussuunnitelmat valmiina ja hankkeen toteutusmalli on päätetty. Hanke saadaan valtion toteutusohjelmiin on vuonna Kaupungin päätökset ovat olemassa. Koskenkylä - Kotka (Kyminlinna) -hanke on käynnissä. Kyminlinna - Leikari välille on erillismääräraha vuosien valtion talousarviossa. Hanke on VN:n liikennepoliittisessa selonteossa kirjattu käynnistyväksi vuoden 2011 jälkeen.

5 2 Puhdas, turvallinen ja ekologinen elinympäristö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2011 Toteutuma menestystekijät mittarit Viihtyisän, turvallisen ja vetovoimaisen kaupunkiympäristön luominen Kuntien välinen laatuvertailu (puistot, leikkipaikat, yleiset alueet, katuvalaistus; FCG Finnish Consulting Group Oy) (sijoitus) Kotka parempi kuin 25 % vertailukaupungeista, paitsi puistoissa parhaiden joukossa Asukaskyselytutkimukseen osallistui 18 kuntaa. Kotka oli liikenneväylien ylläpidossa 4., katuvalaistuksessa 6. ja jätehuoltojärjestelyissä yleensä 13. Puistojen hoidossa Kotka oli toinen. Eli kaikissa osa-alueissa tavoite saavutettiin. Kriittiset menestystekijät Kestävän kehityksen periaatteita noudatetaan kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Rahoitusrakenne ja käyttötalouden kantokyky ovat hallinnassa Arviointikriteerit/ mittarit Liikenneonnettomuuksien lukumäärä Uusiutuvan energian määrä ja osuus energiatuotannon polttoaineista (%) Kaupungin kiinteistöjen energiakulutus (MWh/vuosi) Yhdyskuntajätteen määrä asukasta kohti (kg/hlö/vuosi) Kaupungin hankintojen ekologisuus Arviointikriteerit/ mittarit Korjausvelan määrä ( ) Tavoitetaso 2011 Toteutuma Kuolleiden ja loukkaantuneiden yhteismäärä on 10 % pienempi kuin vuonna % 37 % Pyritään säästämään energiaa 9 % vuoteen 2008 verrattuna. Säästötavoite v.2016 loppuun mennessä kaupungin osalta 8,6 GWH/v. Koko vuoden alustavien tulosten mukaan heva -onnettomuuksia oli 63 (vuonna ) eli tavoitetta ei saavutettu. Kylmästä talvesta johtuen lämmityksessä ei päästy suunniteltuun tavoitteeseen. 200 Loppu- ja biojätteenmäärä yhteensä 206 kg/asukas Hankinnat tehdään kestävän kehityksen periaatetta noudattaen Hankinnoissa on noudatettu kestävää kehitystä sekä kierrätystä. Tavoitetaso 2011 Toteutuma M Investointirahojen niukkuuden seurauksena korjausvelka on kasvanut ja on nyt 21,6 M. Valtuuston hyväksymässä strategiassa korjausvelan määrän tuli v olla 0. Tähän päästään vain mikäli peruskorjauksen määrärahoja merkittävästi

6 3 lisätään. Talousarvion toteutuma TP 2011 TA 2011 Tot.% Ero Toimintatuotot ,6 % Toimintakulut ,1 % Ulk. toimintakate ,8 % Sisäiset erät ,6 % Toimintakate ,0 % Investointitulot ,1 % Investointimenot ,6 % Nettoinvestoinnit ,0 % Investoinneissa ei ole mukana kiinteän omaisuuden ostoja ja myyntejä. Kuntatekniikan tekemät vene- ja liikuntapaikkatyöt sisältyvät lukuihin. Teknisen lautakunnan tuloslaskelma TP 2011 TA 2011 Tot-% TP 2010 Muutos-% ed.vuoteen Toimintatuotot Myyntituotot % % Maksutuotot % % Tuet ja avustukset % % Muut toimintatuotot % % Valmistus omaan käyttöön % % Toimintatuotot % % Toimintakulut Henkilöstökulut % % Palvelujen ostot % % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % % Avustukset % % Muut toimintakulut % % Toimintakulut % % Sisäiset erät % % Toimintakate % % Korot ja poistot Korkokulut, sis % % Muut rahoituskulut % Poistot % % Korot ja poistot % % Hallinnon vyörytykset %

7 % % ULKOINEN TULOSLASKELMA Tekninen lautakunta TP 2011 TA 2011 Tot-% TP 2010 muutos-% ed.vuoteen Toimintatuotot Myyntituotot % % Maksutuotot % % Tuet ja avustukset % % Muut toimintatuotot % % Valmistus omaan käyttöön % % Toimintatuotot % % Toimintakulut Henkilöstökulut % % Palvelujen ostot % % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % % Avustukset % % Muut toimintakulut % % Toimintakulut % % Toimintakate % % Korot ja poistot Muut rahoituskulut % Poistot % % Korot ja poistot % % LAUTAKUNTA YHTEENSÄ % %

8 5 TEKNISEN HALLINTO Yleishallinnon kuluissa on mukana elinkeino- ja liiketoiminnan alaiset kohdistamattomat eläkemenoperusteiset maksut. Talousarvion toteutuma

9 6 Hallinto TOIMINTA- TUOTOT TOIMINTA- KULUT SISÄISET ERÄT TOIMINTA- KATE Yleishallinto Luottamuselimet Yhteensä Tuloslaskelma Hallinto TP 2011 LTA 2011 Tot-% TP 2010 Muutos % ed.vuoteen Toimintatuotot Maksutuotot Muut toimintatuotot % Toimintatuotot yht % Toimintakulut Henkilöstökulut % % Palvelujen ostot % % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % Muut toimintakulut % % Toimintakulut yht % % Sisäiset erät Sisäiset tuotot % Sisäiset kulut % % Sisäiset erät yht % % Toimintakate % % Hallinnon vyörytykset Hallinto yhteensä % % Osuus pelastuslaitokselle Toimintakulut Henkilöstökulut % % Palvelujen ostot % % Toimintakulut yht % % Toimintakate % % Korot ja poistot Korkokulu, sisäinen % Poistot % Korot ja poistot yht % Osuus pelastuslaitokselle yht % %

10 7 KUNTATEKNIIKKA Vuonna 2011 kuntatekniikka huolehti (suunnitteli, rakensi ja kunnossapiti) kaduista, puistoista ym. yleisistä alueista ja pysäköintilaitoksesta. Se teki tai teetti Kymen Vesi Oy:n siltä tilaamat vesihuoltoverkoston suunnittelu- ja rakentamistyöt ja Kotkan Satama Oy:n/HaminaKotka Satama Oy:n ja kaupunkisuunnittelun siltä tilaamat kauppasatamien ja venesatamien kunnossapito- ja rakennustyöt sekä liikuntayksikön ulkoliikuntapaikkojen suunnittelun ja rakennuttamisen. Myös muille kaupungin yksiköille ja yksityisille tilauksesta tehdyt suunnittelu- ja rakentamistyöt työllistivät kuntatekniikkaa. Kuntatekniikka hoiti sopimuksilla yksityisteitä ja myönsi avustuksia yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen. Kuntatekniikka vastasi myös kaupungin liikennejärjestelyjen suunnittelusta ja omalta osaltaan liikenneturvallisuudesta. Kunnan vastuulla oleva asukkaiden jätehuollon järjestäminen kuului kuntatekniikalle. Lisäksi sille kuului joukkoliikenneasioiden hoito tavoitteena säilyttää julkisen liikenteen palvelut Kotkassa kohtuullisina. Kuntatekniikka tarjosi myös kone- ja kuljetus- sekä metallityöpalveluja. Teknisten palveluiden kaikilla osa-alueilla (katujen ja puistojen hoito, katuvalaistus ja jätehuollon järjestelyt) saavutettiin valtuuston asettamat palvelutasotavoitteet. Liikenneturvallisuustavoitetta ei saavutettu vaan Kotkassa muun maan tapaan henkilövahinko-onnettomuuksien määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Vuonna 2011 kuntatekniikan toimintakate oli negatiivinen noin 11,4 M (vuonna 2010 noin 9,9 M ) eli toimintakulut olivat suuremmat kuin toimintatulot. Mm. sekä alku- että loppuvuoden erittäin runsaat lumisateet, katuvalosähkölaskutuksen tasaukset ja Jumalniemen pilaantuneen maaperän ennakoitua suuremmat puhdistuskustannukset aiheuttivat sen, että käyttötalouden raami toimintakatteen osalta ylittyi (4,7 %). Kaupungin muille yksiköille ja yksityisille osasto teki laskutustöitä noin 4,9 M :lla. Määrään sisältyvät Kymen Vesi Oy:n vesihuoltoverkostojen saneeraukset (noin 1,3 M ) sekä hoito- ja kunnossapitotyöt Kotkan Satama Oy:lle/HaminaKotka Satama Oy:lle (noin 2,6 M ). Kymen Vesi Oy:n tilaamien vesihuollon saneerausten ja sorakatujen päällystysten suunnittelua jatkettiin. Suurin konsulttisuunnittelukohde oli Hortolan alueen vesihuollon ja katujen suunnittelu. Liikuntatoimelle laadittiin Sunilan kentän kunnostussuunnitelma. Kuntatekniikan investointeihin (sisältäen uusien asunto- ja teollisuusalueiden kunnallistekniikan suunnittelun ja rakentamisen, liikenneväylien suunnittelun, rakentamisen ja saneeraukset sekä puistojen, venesatamien ja ulkoliikuntapaikkojen rakennus- ja perusparannustyöt) käytettiin noin 6,6 M (vuonna ,5 M ). Kustannuksista laskutettiin samoihin hankkeisiin osallistuneilta kaapeliyhtiöiltä sekä Kymen Vesi Oy:ltä noin 1,8 M. Uusia omakotitontteja varten rakennettiin kunnallistekniikkaa Otsolaan, Ruonalanrantaan ja Petäjäsuolle. Korelan Saukonkatu rakennettiin liikerakennusten tontteja varten. Katutöistä suurin kohde oli Hallantie-Suulisniemenkatu liittymän järjestelyt. Vesihuollon saneerauksia tehtiin mm. Katariinassa, Koivulassa, Tiutisessa ja Korkeakoskella.

11 8 Kuntatekniikan omat rakennustyömaat lakkautettiin vuoden lopussa, osa työntekijöistä siirrettiin Kymen Vesi Oy:n palvelukseen ja osa kuntatekniikan muihin yksiköihin. Jatkossa kaikki rakentaminen teetetään yksityisillä rakennusliikkeillä. Karhulan jokirannat -hanketta jatkettiin Korkeakoskenhaaran rannalla Ystävyydenpuiston peruskunnostuksella. Lautakatonpuiston leikkipaikka kunnostettiin ja Pekkasenpuiston kunnostus valmistui. Osastolla oli vakinaisessa työsuhteessa 132 työntekijää (edellisessä vuoden vaihteessa 143). Toimenpiteet kaupunkistrategian saavuttamiseksi Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2011 Toteutuma menestystekijät mittarit Yhdyskuntateknisten palveluiden taso Henkilöstön hyvinvointi Kuntien välinen laatuvertailu: Yhdyskuntatekniset palvelut kyselytutkimus (FCG Finnish Consulting Group Oy) Liikenneväylien ylläpidossa, jätehuollon järjestelyissä yleensä ja katuvalaistuksessa ollaan parempia kuin 25 % vertailukaupungeista. Puistojen hoidossa ollaan parhaiden joukossa Pienempi kuin 2010 Asukaskyselytutkimukseen osallistui 18 kuntaa. Kotka oli liikenneväylien ylläpidossa 4., katuvalaistuksessa 6. ja jätehuoltojärjestelyissä yleensä 13. Puistojen hoidossa Kotka oli toinen. Eli kaikissa osa-alueissa tavoite saavutettiin. Sairauspoissaolojen määrä pv/vakituinen työntekijä Sairauspoissaolopäiviä vuonna ,6/hlö (vuonna ,8/hlö) Koko kaupungin henkilöstöllä ,9 pv/hlö Monipuolinen ja vireä elinkeinoelämä sekä vetovoimainen suursatama Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2011 Toteutuma menestystekijät mittarit Infra-hankkeiden toteuttaminen (teollisuusalueet ja liikenne) Valtion ja kaupungin omien hankkeiden toteutuminen Talousarvio-kohteiden toteutuminen Tammikadun katutyöt siirtyivät vuoteen 2012 lisääntyneiden vesihuoltotöiden vuoksi

12 9 Puhdas, turvallinen ja ekologinen elinympäristö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2011 Toteutuma menestystekijät mittarit Viihtyisän ja vetovoimaisen kaupunkiympäristön luominen Kuntien välinen laatuvertailu (puistot, leikkipaikat, yleiset alueet, katuvalaistus; FCG Finnish Consulting Group Oy) (sijoitus) Kotka parempi kuin 25 % vertailukaupungeista, puistoissa parhaiden joukossa Asukaskyselytutkimukseen osallistui 18 kuntaa. Kotka oli liikenneväylien ylläpidossa 4., katuvalaistuksessa 6. ja jätehuoltojärjestelyissä yleensä 13. Puistojen hoidossa Kotka oli toinen. Eli kaikissa osa-alueissa tavoite saavutettiin. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Vuotuisella raamilla pystytään tuottamaan vaadittu palvelutaso Arviointikriteerit/ mittarit Tavoitetaso 2011 Toteutuma Toimintakate Raami Määräraha ylittyi eli 4,7 % (alkutalven runsaat lumisateet, Jumalniemen puhdistustyöt, katuvaloenergialaskutuksen tasaukset) Talousarvion toteutuma Kuntatekniikka TOIMINTA- TUOTOT TOIMINTA- KULUT SISÄISET ERÄT TOIMINTA- KATE Hallinto Suunnittelutoimi Liikennetuki Rakennustoimi Liikenneväylät Pysäköintilaitos Puistotoimisto Jätehuolto Konekeskus Yhteensä

13 10 Kuntatekniikan tuloslaskelma TP 2011 LTA 2011 Tot-% TP 2010 Muutos % ed.vuoteen Toimintatuotot Myyntituotot % % Maksutuotot % % Tuet ja avustukset % % Muut toimintatuotot % % Valmistus omaan käyttöön % % Toimintatuotot % % Toimintakulut Henkilöstökulut % % Palvelujen ostot % % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % % Avustukset % % Muut toimintakulut % % Toimintakulut yht % % Sisäiset erät Sisäiset tuotot % % Sisäiset kulut % % Sisäiset erät % % Toimintakate % % Korot ja poistot Korkokulu, sisäinen % % Rahoitustuotot ja -kulut % Poistot % % Korot ja poistot yht % % Hallinnon vyörytykset % Kuntatekniikka yht % %

14 11 Tunnusluvut Suoritetavoitteet Kaatopaikkajäte (tonnia) Hyötyvoimalan polttoon toimitettu jäte (tonnia) Biojäte (t) Joukkoliikenteen matkat (1 000 kpl) Konekeskuksen tehdyt tunnit - Konepaja Korjaamo Kuljetukset Tehokkuus/taloudellisuus Liikenneväylien toimintakate /hoidettava km Maksullisten pysäköintipaikkojen käyttökate, /autopaikka Konekeskuksen liikkuvan kaluston käyttöaste % Laajuus Kunnossapidettävien väylien pituus (km) Maksulliset pysäköintipaikat (kpl) Hoidettavat viheralueet (ha) ,2 Rakennettu tai saneerattu vesihuoltoverkosto (putkikm) 5,7 18,6 16,1 15,1 10,3 Voimavarat Henkilökunta (vakinaiset) Liikenne Liikenteen kehitys ja liikenneturvallisuus Liikennevirasto on asettanut Kotkan alueelle liikenteen automaattisia mittausasemia (LAM-pisteitä). Pisteissä lasketaan liikennemääriä jatkuvasti ja niistä on saatavissa erilaisia analyysejä ja yhteenvetoja. Seuraavalla sivulla olevissa taulukoissa on esitetty keskimääräinen vuorokausiliikenne vuosina kaikkien ajoneuvojen (KVL) sekä raskaan liikenteen (KVLras) osalta.

15 12

16 13 Liikenneonnettomuuksien määrä Kotkan alueella kasvoi noin 5 % vuodesta Henkilövahinko-onnettomuuksien lukumäärä kasvoi 12,5 % vuodesta Liikenneonnettomuudet Kotkan kaupungin alueella v Henkilövahinko-onnettomuudet Kotkan kaupungin alueella v

17 14 Liikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet v Joukkoliikenne Linja-autoliikenne Kotkan paikallisliikenteessä tehtiin vuonna 2011 yhteensä kaupungin tukemaa linja-automatkaa ja kertalipulla tapahtunutta matkustusta. Tuetuilla lipuilla matkustusmäärä pieneni 2,0 % eli matkaa. Kertalipuilla pudotusta edellisvuoteen oli matkaa, eli -3,8 %. Kokonaismatkustus putosi vuoden aikana 2,3 % eli matkaa.

18 15 Muutos 10->11 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 kpl % Aikuisen kausikortti ,7 % Nuorisokortti ,9 % Lasten kausikortti ,4 % Kesäkortti ,3 % Veteraanilippu ,4 % Lastenvaunut ,5 % Seutulippu ,7 % Yhteensä ,0 % Käteismatkat ,8 % Yhteensä ,3 % Matkoissa ei ole mukana koulutoimen maksamat, joukkoliikenteellä tehtävät koulumatkat eikä Matkahuollon valtakunnallisilla sarjakorteilla tehtävät matkat, joihin ei käytetä kaupungin lipputukea. Paikallisliikenteen ja seutuliikenteen yhteiset aikatauluvihkot jaettiin kaikkiin talouksiin. Pysäkkikatoksissa ylläpidettiin aikatauluja ja reittikarttoja.

19 16 Raideliikenne Vesiliikenne Valtionrautatiet liikennöi välillä Kotka Kouvola arkisin 6 ja lauantaisin ja sunnuntaisin 5 edestakaista junavuoroa päivässä. Kaupungin sisäisessä liikenteessä junaa on voitu käyttää rataosalla Tavastila Kotka, jonka pituus on 14 km. Kotkan kaupungin alueella on 6 pysähdyspaikkaa. VR:n liikennöinti rataosuudella Kotka Kouvola henkilöjunilla jatkuu. Kotkansaarelta on valtion järjestämänä hoidettu asiointiliikenne säännöllisesti Kuutsaloon, Haapasaareen ja Kaunissaareen. Kunnallistekniikan suunnittelu Omana työnä suunnitelluista kohteista suurimpia olivat: - Töyryläntie - Vanhamäentie saneeraus - Kiilatien jatke - Sorakatujen päällystykset Huomattavimmat konsulttityönä suunnitellut kohteet olivat: - Tammikatu - Mäntykatu (Ramboll Finland Oy) - Hortolan alueen pohjarakennussuunnittelu (Destia Oy) - Ristiniementien pohjoisosa (Ramboll Finland Oy) - Tökkärinraitti (Ramboll Finland Oy) Suunnittelutoimisto antoi v vesihuollon liitoslausuntoja 158 kpl (154 kpl v ), kaivuilmoituksia käsiteltiin 168 kpl (194 kpl v. 2010) sekä sijoituslupalausuntoja annettiin 98 kpl (108 kpl v. 2010).

20 17 Kunnallistekniikan rakentaminen Vuotuinen rahankäyttö erityyppisiin kunnallistekniikan rakennuskohteisiin ilmenee alla olevasta diagrammista ja liitteenä olevasta taulukosta: Kunnallistekniikan tuloskertomus Ei sisällä kunnallistekniikan suunnittelukustannuksia eikä puistorakentamista.

21 18 Katukunnossapito Hoidettavia väyliä oli seuraavasti: Kadut Kaupungin hoidossa olevat yksityistiet Kevyen liikenteen väylät Kaikki yhteensä 331 km 72 km 106 km 509 km LIIKENNEVÄYLIEN TILINPÄÄTÖS TP 2010 TA 2011 TP 2011 Tulot Menot Ulkoinen kate Sisäiset erät Toimintakate Korot ja poistot Alijäämä Hallinnon vyörytykset Yhteensä Raha-avustuksia jaettiin 96:lle yksityistielle, yhteensä Talvihoitosopimuksia yksityisteiden kanssa oli 20 kpl. Jalkakäytävien talvihoitosopimuksia yksityisten kiinteistöjen kanssa oli 30 kpl, yhteensä noin m. Romu- ja kunnossapitoa haittaavien ajoneuvojen käsittely: Käsitellyt ajoneuvot Varastosiirrot Romuajoneuvot

22 19

23 20

24 21

25 22

26 23 Pysäköintilaitos Maksullisia pysäköintipaikkoja oli käytössä noin 457 kpl. Määrään ei sisälly Toriparkki Oy:n 497 maksullista paikkaa. Matkakujan 114-paikkainen pysäköintitalo oli maksuton. PYSÄKÖINTILAITOKSEN TILINPÄÄTÖS TP 2010 TA 2011 TP 2011 Tulot Menot Ulkoinen kate Sisäiset erät Toimintakate Korot ja poistot Ylijäämä Hallinnon erät Yhteensä Pysäköintilaitoksen arvo

27 24 Ylijäämä Pysäköintilaitoksen arvo Jätehuolto JÄTEHUOLLON TILINPÄÄTÖS TP 2010 TA 2011 TP 2011 Tulot Menot Ulkoinen kate Sisäiset erät Toimintakate Korot ja poistot Ali/Ylijäämä Hallinnon erät Yhteensä

28 25

29 26 Lisäksi sähkö- ja elektroniikkaromua kerättiin Heinsuon jäteasemalla 2011 yhteensä 477 tonnia.

30 27 Konekeskus KONEKESKUKSEN TILINPÄÄTÖS TP 2010 TA 2011 TP 2011 Tulot Menot Ulkoinen kate Sisäiset erät Toimintakate Korot ja poistot Alijäämä

31 28

32 29 LIIKKUVAN KALUSTON TUOTTOLASKELMA 2011 Kpl v.- 11 Käyttöaste % v.-10 Käyttöaste % v.-11 Tulos v.-10 Tulos v.-11 Muutos edelliseen vuoteen Postiauto Kuorma-autot Tiehöylät Pyöräkuormaajat Monitoimitraktori Kaivinkone Kaivurikuormain Huoltoautot, laitteet yms Kuukausiveloitt. Autot Imulakaisuauto Yhteensä Tuottolaskelma sisältää korot ja poistot.

33 30 Puistotoimisto Puistotoimi vastaa oman tehtäväkenttänsä suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta. Hallinto Puistotoimen koko toiminta on sertifioitu joulukuussa vuonna Viherympäristöliitto myönsi jatkosertifikaatin puistotoimelle Laatuprosessia on jatkettu tiiviisti ja paranneltu koko henkilökunnan voimin varsinkin talvikautena. Maisema- ja vihersuunnittelu Rakentaminen Puistotoimessa tehdään lähes kaikki kaupungin maisemasuunnittelu ja kaikki vihersuunnittelu. Puistosuunnitelmia tehtiin 5 kpl ja kiinteistöjen pihasuunnitelmia 13 kpl. Lisäksi tehtiin pienempiä suunnitelmia mm liikenneväyliin liittyen. Kustannukset olivat yhteensä ilman hallintomenoja ja tulot Rakennusvalvontaa on konsultoitu pihasuunnitelmien osalta kerrostalo- ja muissa keskeisimmissä kohteissa. Omat rakentamiskulut olivat euroa. Omana ja tilaustyönä vuosina rakennettujen (valmistuneiden) puistotoimen hoitoon jäävien puistojen, leikkipaikkojen, liikennevihreän ja pallokenttien pinta-ala on vuosittain lisääntynyt seuraavasti: ,0 ha ,9 ha ,1 ha ,0 ha ,1 ha ,6 ha ,7 ha ,1 ha ,4 ha ,6 ha ,8 ha ,2 ha Puistotoimen omat työt vuonna 2011 Käyttö 2011 Kokonaiskäyttö Huom. Pienet parannustyöt Katariinanniemi Kesken Karhulan jokirannat Kesken Toivo Pekkasen puisto Lautakatonpuiston leikkipaikka Yhteensä (ilman hallintomenoja)

34 31 Kunnossapito Kunnossapidettävät alueet on luokiteltu valtakunnallisen ABC-luokitusohjeiston mukaisesti. Hoidettavien A1, A2, A3 ja B2 kohteiden pinta-ala vuosina : Puistot, leikkipaikat, pallokentät, liikennevihreä, niityt, uimarannat ,5 ha ,0ha ,6 ha ,6ha ,9 ha ,4ha ,1 ha ,0 ha ,1 ha ,2ha Vuonna 2003 pinta-ala on pienentynyt, koska osa liikennevihreäalueista siirtyi Tiehallinnolle. Vuonna 2005 pinta-alat on tarkistusmitattu, jolloin pinta-alaa on tullut huomattavasti lisää. Vuonna 2009 osa B2 alueista on siirretty C ryhmään. Leikkipaikkojen ja lasten pallokenttien lukumäärä vuoden 2011 lopussa oli 69 kpl ja luistinkenttien 18 kpl. Hoitotöiden yksikkökustannukset ja pinta-alat on esitetty valtakunnallisen ABCluokituksen mukaisesti hoitoluokittain vuoden 2011 tasossa (ilman hallintomenoja, yhteisiä kustannuksia, kuten varasto ja oma konekorjaus ja työllistettyjen osuutta puistojen hoidossa): Hoitokustannukset: Hoitoluokka /m 2 /m 2 /m 2 /m 2 /m 2 A1 Edustusviheralue 4,286 4,535 5,219 4,452 4,661 A2 Käyttöviheralue 0,933 0,775 1,040 1,047 1,100 A3 Käyttö- ja suojaviheralue 0,406 0,420 0,424 0,415 0,415 B2 Maisemaniityt 0,025 0,030 0,022 0,020 0,022

35 32 Pinta-alat Hoitoluokka Rakennetut viheralueet: ha ha ha ha ha A1 Edustusviheralue 4,4 4,2 4,2 4,2 4,2 A2 Käyttöviheralue 32,1 38,2 29,9 29,7 29,7 A3 Käyttö- ja suojaviheralue 84,3 81,7 84,6 85,8 86,1 Avoimet viheralueet: B2 Maisemaniityt 44,2 42,5 47,7 48,3 48,2 Taajamametsät ja luontopolut Puunkaatoluvat Piha-alueiden hoito Vihertuotanto Taajamametsien yhteispinta-ala on 1154 ha. Hoitokulut olivat euroa. (Sisältää puistotoimen omat kokonaiskulut sekä työllisyydenhoidon palkat ja konekustannukset ilman työnjohtokuluja) Vuoden 2011 aikana harvennettiin taajamametsiä 12 ha:n alueella. Pieniä erillisiä puunkaatotoimeksiantoja on ollut noin 50 kpl. Puistotoimi antoi yksityispihoille 390 puunkaatolupaa ja teki 14 kielteistä päätöstä. Lisäksi tehtiin asukkaiden pyynnöstä noin 80 maastokäyntiä yksityispihoihin rajoittuviin puistometsiin. Hoidettavia piha-alueita oli yhteensä 105 kpl ja pihojen yhteispinta-ala oli vuoden 2011 alussa 100 ha. Laskutettu yhteensä eli 0,49 /m 2. Taimisto Toiminta-ajatuksena on istuttaa jatkokasvatukseen koristepuita, jotka myöhemmin siirretään lopulliselle kasvupaikalleen. Kustannukset olivat ilman hallintomenoja 8343 euroa ja tulot 763 euroa.

36 33 Kompostimullan myynti Tilaustyöt Kompostimultaa myytiin m 3 ja tulot olivat ,5 euroa vuonna Puistotoimi on vuoden aikana pitänyt kunnossa ja rakentanut useita kohteita tilaustöinä, joista suurimpia kohteita olivat: Kunnossapitotyöt: Kotkan Asunnot, piha-alueiden hoito Kotkan Satama Oy, Mussalon Syväsatama, istutusalueiden hoito Kotka-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, Kymenlaaksonk piha-alueen kesä- ja talvihoito Tekniikan ja liiketalouden oppilaitos, istutusalueiden hoito Terveydenhoito-oppilaitos, istutusalueiden hoito Rakentamistyöt: Kotkan Asunnot, Päivärannantien pihatyöt Rakennuspartio, Merenkulun toimipiste, E-talo, pihatyöt Ruotsinsalmen Rakennus, Merenkulun toimipiste, D-talo, pihatyöt Työmiehenkatu 13, pihatyöt Kymenlaakson Rakennus, Lyseon pihatyöt Kotkan Asunnot, Korkeavuorenkatu 14, pihan nuputus Kotkan Asunnot, Raitin talot, pensaiden poisto Kotkan Asunnot, Metsärinne, aita, bk., penkit Kuntatekniikka: Räskintien viimeistely Ruonalan asuntokatujen vihreytys Kotkan tori, pollarien asennus Katutoimisto: Lumikoneiden aiheuttamat vauriot Tilapalvelu: Keskuskoulun pihatyöt Otsonkallion pk:n pihatyöt Karhuvuoren kirjaston pihatyöt Puistotoimen jätekatos ja pihatyöt Malmingin pk, pihatyöt Laajakosken terv.talo, pihatyöt Metsolan pk, pihatyöt Lankilan pk, varaston muutos ja korjaus, kasvualustat Ruonalan urheiluhalli, seinustan muutostyöt Mussalon koulu, pihatyöt Ympäristötalo, pyöräkatos ja penkit Metsolan koulu, pihatyöt Santalahti, kivituhkan levitys ja väline Tilaustöiden tulot olivat vuonna 2011 yhteensä Työnjohtokulut ja osa hallintomenoista eivät ole sisältyneet omaan menoseurantaan.

37 34 TILAPALVELU Tilapalvelu on vastannut keskitetysti tilahallinnon isännöinnistä, ylläpidosta, vuokrauksesta ja puhelinvaihteesta sekä kaupungin investointi- ja perusparannus-ohjelmiin sisältyvien rakennusten ja toimistojen suunnittelusta, rakentamisesta, kunnossapidosta sekä tilojen siivouksesta. Toiminnan tarkoituksena on aikaansaada tarkoituksenmukainen ja turvallinen toimintaympäristö sekä rakennusten arvon säilyminen. Rakennuskohteista valmistui Lyseon I-vaihe eli entinen maakuntamuseo peruskorjattiin koulukäyttöön. Loppuvuodesta Pelastuskeskuksen monivaiheinen peruskorjaus saatiin valmiiksi ja osa palomiehistä muutti joulukuussa takaisin rakennukseen. Kotkantie 2 toimistorakennuksen peruskorjaus valmistui opiskelijatyönä. Omana työnä valmistui Karhuvuoren kirjaston uusi paikka entisen päiväkotirakennuksen peruskorjattuihin tiloihin. Tämän lisäksi toteutettiin useita tilamuutos / perusparannuskohteita sekä julkisivukorjauksia. Uusina kohteina aloitettiin Aittakorven koulun laajennus- ja peruskorjaus sekä Lyseon 2-vaiheen peruskorjaus. Uudisrakennuskohteena aloitettiin Länsi-Kotkan päiväkodin rakentaminen Karhuvuoreen. Lisäksi aloitettiin omana työnä Savotan ilmanvaihdon parantaminen ja Karhulan sairaalan ilmanvaihdon parantaminen jäähdytysjärjestelmällä sekä toteutettiin koko joukko pienempiä rakennus- ja korjaushankkeita. Suunnittelutyössä jatkettiin Länsi-Kotkan päiväkodin ja Lyseon 2-vaiheen suunnittelua sekä Aittakorven koulun suunnittelua. Uutena suunnittelukohteena aloitettiin Karhulan päiväkodin suunnittelu. Lisäksi suunniteltiin useita pienempiä tilamuutoksia ja korjaussuunnitelmia. Alkuvuodesta valmistui kaupungin ja Carean yhteisen Hyvinvointipuiston hankesuunnitelma. Tarveselvityksiä ja hankesuunnitelmia valmistui kertomusvuonna useita. Kotkansaaren sairaalan pitkäaikaishoidon tarvitsemien tilojen osalta valmistui Paimenportille toisessa vaiheessa 60-paikkainen Paulakoti 2 syyskuussa. Kertomusvuoden aikana myytiin mm. Tapanilantie 38, Kotkantie 10, Keisarinmajantie 8 ja Satamatalot Oy:lle useita rakennuksia satama-alueelta sekä lisäksi asuntoosakkeista Asunto Oy Karhulan Rauhalanpuisto 3:n huoneisto. Myytyjen rakennusten ja osakkeiden myyntihinta oli Kertomusvuonna purettiin mm. Ahlströmintie 14, 16 ja 18 sekä rakennuksia Taka- Ruonalasta. Vuoden lopussa vuokraamatonta tilaa oli m². Suurimpina mm. Kotkansaaren sairaala ja Kantasataman varastotiloja. Merikeskus Vellamon osalta käsiteltiin riita-asiaa Kymenlaakson käräjaoikeudessa valmistelevilla istunnoilla. Vuoden lopulla käytiin Lemminkäinen Oyj:n ja kaupungin välillä sovintoneuvotteluja. Sovintoon päästiin ja vuoden 2012 alussa molemmat osapuolet vetivät riita-asian pois käräjäoikeudesta. Tilapalvelu avusti rakennuttajatehtävissä Satamatalot Oy:tä. Tilapalvelun henkilökunta väheni eläköitymisillä ja määräaikaisten vähenemisellä 22 henkilöllä. Henkilökuntaa oli vuoden lopussa 275 henkilöä, joista vakinaisia 236 henkilöä.

38 35 Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2011 Toteutuma menestystekijät mittarit Rakennuttamisen ja suunnittelun pätevöityminen Seurataan kerran/3kk koulutusohjelman toteutumista Kiinteistönhoitajien ammattitaidon kehittyminen Jatketaan arkkitehtisuunnittelussa ns. 3Dvalmiuteen siirtymistä Arkkitehtisuunnittelun, rakennuttamisen, talokunnossapidon, kiinteistönhoidon (isännöinnin), toimiston ja siivouksen toiminnassa tapahtuvat virheet poistuvat Talonsuunnittelun laatu Seurataan kerran/3kk koulutusohjelman toteutumista Seurataan kerran/3kk 3D-mallinnuksen toteutumista Koulutus joka yksikössä Hinta-/laatusuhteen arviointi Jatketaan suunnittelussa ja rakennuttajayksikössä henkilökohtaisten pätevöitymisohjelmien toteuttamista. Jatketaan kiinteistönhoitajille henkilökohtaisten koulutustavoitteiden laadintaa. Käynnistetään suunnittelu 3D-järjestelmällä Koulutussuunnitelma toteutettu Suunnittelijat kilpailutetaan ja valitaan lautakunnan hyväksymän pisteytysmenettelyn mukaan Koulutusohjelmaa jatkettu ja henkilökohtaisia pätevöitymisiä on hyväksyttävästi toteutettu 3 kpl. Kiinteistönhoitajien koulutusohjelman kartoitusta jatkettu ja henkilökohtaisten koulutustavoitteiden laadinta on aloitettu Toteutettu 3Dmallintamisella 5 kpl Toteutettu mm. rakennusten siivoukseen liittyvää koulutusta paikallisesti. Osallistuttu valtakunnallisiin koulutuksiin. Suunnittelijavalinnat on toteutettu pisteytysmenettelyllä. Menettely korostaa laatua sekä sertifiointijärjestelmien käyttöä. Puhdas, turvallinen ja ekologinen elinympäristö Kriittiset Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2011 Toteutuma menestystekijät mittarit Hankitaan osaamista sisäilma-asioissa Koulutuspäivien lukumäärä/laatu/hlö Osallistuminen Eko- Kotka -hankkeen koulutukseen Koulutusta kaikkiin yksiköihin Jokainen yksikkö hankkii omaa osaamista kehittävään sisäilmakoulutukseen Valaisimissa siirrytään energiasäästövalaisimiin normaalin lampunvaihdon yhteydessä Osallistuttu useisiin valtakunnallisiin koulutuksiin. Koulutettu henkilöstö energiatodistusten laadintaan. Osallistuttu energiasäästökoulutuksiin.

39 36 Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Määrärahojen ja henkilöstön riittävyys Kiinteistöjen kunnossapidon määrärahat Arviointikriteerit/ mittarit Talousarvion toteutuminen Talousarvion toteutuminen Tavoitetaso 2011 Toteutuma Pysytään talousarviossa ja tehtävät hoidetaan vähenevillä henkilöstöresursseilla. Määräaikaisten henkilöstövähennykset tehdään suunnitellusti. Pystytään palvelemaan asiakkaita erikoisosaamista vaativissa kohteissa. Pystytään mukautumaan asiakkaan muuttuviin tilanteisiin. Vuosittainen perusparannusmääräraha riittävä, vähintään 8,0 M Palvelualueet tuottivat palvelut määrärahojen puitteissa. Henkilöstön osalta on jouduttu sairaslomia teettämään osittain ylitöinä. Peruskorjauksen määrärahat v M. Tästä johtuu, että rakennuskanta rappeutuu ja korjausvelka on kasvanut. Vähimmäistarve olisi n. 8 M /vuosi. Talousarvion toteutuma Tilapalvelu TOIMINTA- TOIMINTA- SISÄISET TOIMINTA- TUOTOT KULUT ERÄT KATE Hallinto Arkkitehtisuunnittelu Rakennuttaminen Puhelinvaihde Talokunnossapito Isännöinti Siivoustoimi Tilapalvelun tuloslaskelma TP 2011 LTA 2011 Tot-% TP 2010 Muutos % ed.vuoteen Toimintatuotot Myyntituotot % % Maksutuotot 234 Tuet ja avustukset % Muut toimintatuotot % % Valmistus omaan käyttöön % % Toimintatuotot yht % %

40 37 Toimintakulut Henkilöstökulut % % Palvelujen ostot % % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % % Muut toimintakulut % % Toimintakulut yht % % Sisäiset erät Sisäiset tuotot % % Sisäiset kulut % % Sisäiset erät yht % % Toimintakate % % Korot ja poistot Korkokulu, sisäinen % % Rahoitustuotot ja -kulut % Poistot % % Korot ja poistot yht % % Hallinnon vyörytykset % Tilapalvelu yht % % Tunnusluvut Tunnusluvut Tehokkuus/taloudellisuus Keskivuokra /m 2 /kk - ulkoa vuokratut 7,14 8,03 9,09 9,96 10,30 - ulos vuokratut 4,90 5,10 5,42 6,19 6,41 Siivoustoimi *) - siivous /m²/v 22,00 23,00 24,00 23,90 22,60 - siivous m²/tunti Laajuus Huoneisto m tyhjänä ulkopuolislta vuokratut m ulkopuolisille vuokratut m Siivoustoimi *) - siivottava ala m² siivous tuntia/pv Voimavarat Henkilökunta (vakinaiset) *) sisältää sairaaloiden siivouksen

41 38 Arkkitehtisuunnittelu Tilapalvelukeskuksen arkkitehtisuunnittelun tehtävänä on suunnitella ja suunnitteluttaa kaupungin omistamiin kiinteistöihin tarvittavat uudisrakennus-, laajennus- ja peruskorjaussuunnitelmat sekä sisustus- ja toiminnanmuutossuunnitelmat. Koulujen ja päiväkotien suunnittelu on pääasiallista osaamisaluetta. Arkkitehtisuunnitelmat tehdään resurssien sallimissa rajoissa itse, loput kilpailutetaan yksityisillä arkkitehtitoimistoilla. Kaikki rakenne-, LVI- sekä sähkösuunnittelu kilpailutetaan ja suunnittelutetaan yksityisillä suunnittelutoimistoilla. Vuonna 2011 valmistuivat Länsi-Kotkan päiväkodin, Aittakorven koulun sekä Koivulan koulun ja päiväkodin urakka-asiakirjat ja Karhulan päiväkodin suunnittelua aloitettiin. Kartanonkadun kaavoitushanke viivästyi kaavoituksessa esiin nousseiden lisäselvitystarpeiden vuoksi, joten suunnittelu päästiin aloittamaan vasta vuoden 2011 lopulla. Suunnitteluhankkeeseen kilpailutettiin arkkitehtisuunnittelu. Vuoden 2011 aikana arkkitehtisuunnittelu oli mukana laatimassa tarveselvityksiä nuorisotalo Greippiin, kehitysvammahuollon asumispalveluihin, Kantasataman laiturihankkeeseen, Areena-taideopistoon sekä Langinkosken, Korkeakosken ja Metsolan kouluihin. Alkuvuodesta valmistui Kotkan kaupungin ja Carean yhteinen Hyvinvointipuiston hankesuunnitelma sekä nuorten talon hankesuunnitelma. Metsolan koulun hankesuunnitelman laatiminen aloitettiin, mutta kaikki koulujen tarveselvitys- ja hankesuunnitelmat keskeytettiin päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen päivityksen vuoksi. Vuonna 2011 arkkitehtisuunnittelun muita suunnittelukohteita olivat mm Savotan IVsuunnittelu, teatteriravintolan sekä Kolmikulman päiväkodin keittiöiden suunnittelu, Keskuskoulun luokkatilamuutosten, Gutzeitintie 12 LVI-saneerauksen, Karhulan terveysaseman, Karhuvuoren kirjaston, Tiutisen koulun puku- ja pesutilojen, Rauhalan koulun jakelukeittiön, Kotkan uimalan piharakennuksen voimailusalin, Kangaskatu 2 sosiaalitilojen ja teatterin sosiaalitilojen sekä useiden jätekatosten ja muiden pienempien kohteiden suunnittelu. Näistä omana työnä arkkitehtisuunnitelmia laadittiin kaikkiaan 36 kohteeseen sisältäen tarveselvitykset ja hankesuunnitelmat. Kuntoarvioita ja -tutkimuksia tilattiin useisiin kohteisiin. Lisäksi suunnittelu hankittiin kuuteen julkisivujen ja vesikattojen kunnossapitokohteeseen. Taidehankinta valmistui vuoden 2011 aikana Lyseon Globukseen (ent. maakuntamuseo). Vuonna 2011 suunnittelu ostettiin 20 kohteeseen yhteensä eurolla. Vuonna 2010 summa oli alv 0%. Varsinaisten suunnittelutöiden lisäksi arkkitehtisuunnittelun henkilöstö osallistui mm. julkisivutoimikunnan ja sisäilmatyöryhmän toimintaan. Vuoden 2011 aikana jatkettiin arkkitehtisuunnitelmien laatimista tietomallinnusohjelmalla. Koulutukset ovat olleet lyhyempiä seminaarimuotoisia tilaisuuksia. Arkkitehtisuunnittelun henkilökuntaan kuuluu kuusi vakinaista henkilöä: kaupunginarkkitehti, suunnittelupäällikkö, kaksi toimistoarkkitehtia ja kaksi teknistä avustajaa. Suunnittelupäällikkö jäi eläkkeelle alkaen. Arkkitehtisuunnittelun tunnuslukuja v haetut rakennusluvat 23 - suunnittelukohteet kpl/v 36 - voimavarat/henkilökunta 6 (5)

42 39 Rakennuttaminen Rakennuttamisyksikön tehtävänä on toimia tilaajana ulkopuolisen urakoinnin kohteissa. Rakennuttamisyksikön erillismääräinvestoinneista Lyseo vaihe 1 peruskorjaus sekä Pelastuskeskuksen julkisivukorjaus valmistuivat kokonaisuudessaan vuoden 2011 aikana. Aittakorven väliaikainen koulu otettiin käyttöön syyslukukauden 2011 alkaessa. Syyskuussa 2011 käynnistetty Aittakorven koulun peruskorjaus ja laajennus valmistuu käyttöön marraskuussa Vuonna 2011 aloitetut Lyseo vaihe 2 peruskorjaus ja Länsi-Kotkan päiväkodin uudisrakennus valmistuvat käyttöön kesällä Edellä mainittuihin kohteisiin käytettiin rahaa vuonna 2011 yhteensä noin (alv 0 %). Kohteisiin laadituissa aikatauluissa ja kustannusarvioissa pysyttiin. Peruskorjausmäärärahan alaisista lähinnä julkisivuihin ja vesikattoihin liittyvistä peruskorjauksista merkittävimpiä olivat Karhulan liikuntahallin vesikattokorjaus, Uimala Katariinan vesikattokorjaus sekä Puistolan kentän katsomon maalauskorjaus. Vuonna 2008 valmistunut Karhulan esiintymislava sai kaivatun lasituksen loppukesällä Rakennuttamisyksikkö osallistui lisäksi kaupungille vuokrattavien hankkeiden toteutukseen, joista Hovinsaaren hoivakoti II valmistui syyskuussa Vuonna 2011 aloitetut Kymijoen työterveyden toimitilat Asunto Oy Kotkan Lauluheikin yhteyteen, Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikkö Mieku Toukolantielle, Nuorten talo entisen Tietotalon tiloihin Koulukadulle sekä Hovinsaaren hoivakoti III valmistuvat vuoden 2012 aikana. Rakennuttamisyksikön vahvuus on 6 henkilöä.

43 40 Talokunnossapito Omana työnä rakennettavia suurehkoja ja pienempiä peruskorjaus- ja perusparannustöitä tehtiin toimintavuoden 2011 aikana 32 kpl. Kaikkiaan rakennusten perusparannukseen varattuihin korjausinvestointeihin talokunnossapito käytti rahaa n. 5 milj.. Lisäksi tehtiin tilaustöitä mm. HaminaKotka Satama Oy:lle, Kotkan Asunnot Oy:lle, Kymenlaakson ammattikorkeakoululle, Konserttitalo Oy:lle ja Kymijoen Ravintopalvelut Oy:lle yhteensä eurolla. Suurimmat valmistuneet peruskorjauskohteet ja niiden kustannukset vuodelta 2011 olivat Savotan rakennuksen IV-saneerauksen 1-vaihe ja IV-konehuoneet (1,0 M ), Karhulan terveysaseman peruskorjauksen 1-vaihe (0,83 M ), Kotkantie 3 toimistorakennuksen korjaustyö, (Kirakehanke, vuoden 2011 osuus 0,32 M ), Keskuskoulun luokkamuutokset ja alapohjan korjaus (0,25 M ), Karhuvuoren kirjaston tilamuutos (0,16 M ), Gutzeitintie 12, LVI-saneeraus (0,19 M ), Tiutisen koulun liikuntatilojen korjaustyöt ja uudet saniteettitilat (0,13 M ), Teatterin keittiön uusinta (0,13 M ) ja kaupungintalon tilamuutokset sekä tavarahissin saneeraus (0,12 M ). Muita valmistuneita kohteita olivat mm. vuonna 2010 aloitetun Keskuskoulun teknisen työn rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä toteutettu pihatyö ( ) ja keskuskoululle ja puistotoimelle jäte/varastorakennus ( ). Lisäksi valmistuivat vanhan vesitornin kahvilan muutostyö ravintolaksi ( ), pääkirjaston wc-tilojen peruskorjaus ja alakerran vesivahinkojen korjaus ( ), Taimelan vastaanottokodin märkätilojen korjaus ( ), Kolmikulman päiväkodin keittiön muutos- ja korjaustyö ( ), Kyminkartanon koulun varastorakennus (40 000), Ruonalan, Rauhalan ja Mussalon koulun, Palotornin päiväkodin ja Ruonalan urheiluhallin jätekatoksien rakennustyöt (yht ).

44 41 Syksyllä aloitettuihin Karhulan sairaalan A- ja C-osan jäähdytysjärjestelmien rakentamiseen ( ) ja hoitajakutsujärjestelmän uusintaan ( ), sairaalan varavoimakoneen ja sähköpääkeskuksen uusintatöihin tilamuutoksineen ( ) sekä Rauhalan koulun jakelukeittiön muutostyöhön ( ) käytettiin myös perusparannukseen varattua määrärahaa. Talotekniikan kunnossapitoyksikkö teki toimintavuoden aikana isännöitsijöiden ja eri hallintokuntien tilaustöitä yhteensä eurolla. Omana työnä rakennettujen hankkeiden pääsuunnitelmat tehtiin pääosin tilapalvelun arkkitehtisuunnittelussa. Kaikki LVIS-, rakenne- ja muut erikoissuunnitelmat teetettiin kilpailun perusteella tai laskutustyönä ulkopuolisilla suunnittelutoimistoilla. Omien töiden osuus oli rakennustöissä keskimäärin n. 25 % käytetystä määrärahasta. Kilpailutettuina alaurakoina teetettiin mm. maanrakennus-, purku-, asbestipurku-, maalaus-, matto-, lattiapinnoitus-, kaluste-, vesikatto-, teline- ja suojakatostyöt ja suuremmat LVI- ja sähkötyöt sekä sprinkleri- ja jäähdytyslaitetyöt. Korjaus- ja investointihankkeiden taloautomaatiotyöt tehtiin omana työnä. Myös pääosa tilatuista LVIS- kunnossapitotöistä tehtiin omana työnä. Talokunnossapidon palveluksessa oli vuoden lopussa vakinaisia tuntipalkkaisia työntekijöitä 29 ja määräaikaisia työntekijöitä 5. Rakennustyönjohtajia oli 4, kustannuslaskija, LVI-teknikko, sähköteknikko ja kunnossapitopäällikkö sekä 2 toimistosihteeriä yksikön laskutus- ja toimistotehtävissä. Talokunnossapidon koko henkilövahvuus oli vuoden lopussa 44 henkilöä. Kiinteistöjen talotekniikan varallaoloa ja LVIS- päivystystä jatkettiin palveluna entiseen tapaan. Uusi palvelusopimus tehtiin Kymijoen Ravintopalvelun kanssa keskuskeittiön rakennuksen LVI-laitteiden ja taloautomaation huollosta ja valvonnasta.

45 42 Isännöinti Vuonna 2011 valmistuivat peruskorjaustöistä mm. Lyseo I-vaihe eli entinen museorakennus ja Pelastuskeskuksen monivuotinen peruskorjaus. Toimintavuoden aikana aloitettiin Länsi-Kotkan päiväkodin uudisrakennus ja Aittakorven koulun ja Lyseo IIvaiheen peruskorjaustyöt, mitkä jatkuvat vuodelle Peruskorjausmäärärahoilla korjattiin mm. Savotan ilmastointityö, Karhulan Sairaalan terveysasemaosan peruskorjaus ja IV-jäähdytystyöt, Keskuskoulun muutostyöt, Vanhan Vesitornin kunnostustyöt ja Karhuvuoren kirjaston ent. päiväkoti peruskorjaus. Toimintavuonna saatiin valmiiksi kaupungin ja Rakennusteollisuuden Lahti- Kymenpiiri ry:n yhteinen Kirake-hanke, Kotkantie 3. Hanke toteutettiin Ekamin oppilastyönä. Kertomusvuoden aikana myytiin seuraavat kiinteistöt: Tapanilantie 38, Kotkantie 10 ja Keisarinmajantie 8, sekä Satamatalot Oy osti useita satama-alueiden rakennuksia. Kiinteistöjä ostettiin: Kantasataman varastohalli P1 sekä tilat Ruohoranta 2:86, Mussalo, Kivelä 3:6, Kyminkartano, Takala 3:31 ja 3:32, Kyminkartano, Kallioniitty 1:214, Kaukola, Tuomela 3:14, Kyminkartano. Puretut kiinteistöt: Ahlströmintie 14, 16 ja 18 sekä Taka Ruonalantie tila Ruonala 10:11. Kantasataman 8 varastohallista: E-12, I-4, I-9, I-11, I-13, I-14, I-15 ja P1 ( = m²) on vuokrattu mennessä m² yht. 71,6 %. Isännöinnin henkilömäärä on 51 vakinaista ja 8 määräaikaista.

46 43 KIINTEISTÖT Rakennukset ja huoneistot Rakennusten Asuntoja Hm 2 lukumäärä Julkiset rakennukset Koulut Päiväkodit Sairaalat ja terveyskeskukset Hoivakodit Muut sos. rakennukset Liikuntatilat - Urheilutalo, -halli, Mussalon luola uimalat muut liikuntatilat Osakehuoneistot Muut vuokralle annetut rakennukset Sataman rakennukset Yhteensä

47 44 Ominaiskulutuslukemat ovat sääkorjattuja.

48 45 RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUS Julkiset rakennukset kpl *18 ****17 17 tilavuus m lämpö Mwh ominaiskulutus kwh/m3 46,43 42,31 36,94 36,12 36,55 vesi m kulutus l/m Sairaalat kpl tilavuus m lämpö Mwh ominaiskulutus kwh/m3 55,19 56,28 60,39 59,30 57,80 vesi m kulutus l/m Vanhainkodit kpl ******3 *******1 tilavuus m lämpö Mwh ominaiskulutus kwh/m3 42,32 42,99 45,03 40,65 61,53 vesi m kulutus l/m Päiväkodit kpl tilavuus m lämpö Mwh ominaiskulutus kwh/m3 53,03 53,84 57,53 53,94 58,97 vesi m kulutus l/m koulut kpl **23 *****23 22 tilavuus m lämpö Mwh ominaiskulutus kwh/m3 36,74 36,59 42,40 42,27 39,98 vesi m kulutus l/m Liikuntahallit kpl 7 7 ***6 ***6 7 tilavuus m lämpö Mwh ominaiskulutus kwh/m3 28,83 28,82 25,25 22,59 26,89 vesi m kulutus l/m kaikki yhteensä kpl tilavuus m lämpö Mwh ominaiskulutus kwh/m3 39,64 38,91 39,42 38,23 38,61 vesi m , , , , ,00 kulutus l/m3 125,94 133,47 108,07 112,32 118,21 lämmönkulutus muunnettu astepäiväluvulla vastaamaan normaalivuoden kulutusta öljylämmitteisten kiinteistöjen kulutus muunnettu Mwh:ksi vertailua varten * Uusi kohde Merikeskus Vellamo, vanha museo poistettu ** Mukana Mussalon koulun laajennus, Velhonkallion ala-asteen poisto ja Kyminkartano poistettu toistaiseksi remontin vuoksi *** Karhulan Uimahalli remontin vuoksi poistettu toistaiseksi **** Tietotalo poistettu kohteista ***** Tavastilan koulun tilavuus ajantasaistettu ****** Oivakoti poistettu ******* Paimenportin päiväkeskus poistettu Aittakorven päiväkoti poistettu ja Haukkavuorenpäiväkoti lisätty Karhulan Uimahalli lisätty takaisin listaan Aittakorven koulu ja Lyseo poistettu ja Kyminkartanon koulu lisätty listaan Siivoustoimi

49 46 Siivoustoimi on vastannut pääosin kaupungin eri hallintokuntien tilojen siivouksesta. Siivottavaa pinta-alaa oli kaikkiaan noin m² yhteensä 205 kiinteistössä. Kokonaismenot olivat 5,2 M ja keskimääräiset kustannukset neliötä kohti olivat 22,60 /m²/v. Ulkoisia laskutustöitä tehtiin :lla.. Vakinaisia siivoojia / laitoshuoltajia oli vuoden lopussa 128, määräaikaisia 28. Vuoden 2011 lokakuussa vakinaistettiin 13 siivoojaa. Eläkkeelle jäi 6 henkilöä ja osaaikaeläkkeelle jäi 7 henkilöä. Kiinteistöissä tehtiin laatukierroksia, joissa seurattiin puhtauspalvelun tasoa. Kierroksiin osallistui siivoustoimen ja asiakkaan edustajat. Siivoustoimen laatukäsikirjan pohjalta jatkettiin itsearviointia. Työhyvinvointikeskusteluja käytiin 21 eri siivoojan / laitoshuoltajan kanssa yhteensä 29 kertaa. Kymijoen Työterveys järjesti 10 siivoojalle Elämäsi eväillä-työn voimaa työhyvinvointikoulutusta. Lisäksi siivoustoimi osallistui Kelan, Kymijoen Työterveyden ja Kotkan kaupungin Kyky- yhteistyöhankkeeseen. Siivoustoimiston edustaja osallistui kaupungin sisäilmatyöryhmään ja rekrytyöryhmään. Lisäksi siivoustoimesta oli edustus Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston ammatillisen neuvottelukunnan MARATA- alan toiminnassa. Siivoustoimi osallistui valtakunnalliseen Ura-avain -hankkeeseen sekä Opetushallituksen kustantaman OOTA- projektin (Osaavalla ohjauksella tutkintoon ja ammattiin) ohjausryhmään. Siivoustoimessa tehtiin Aluehallintoviraston työsuojelutarkastus. Tarkastuksen aikana tarkastettiin siivoustoimiston lisäksi City-koti, Kyminkartanon koulu ja Karhulan uimahalli. Vuoden 2011 teemana jatkettiin aseptista työskentelyä ja koulutusta kohdennettiin hygieniaosaamiseen. Lisäksi 12 siivoojalle ja 6 työnjohtajalle tarjottiin koulutusta monikulttuurisuudesta OOTA-hankkeen puitteissa. Kaksi siivoojaa suoritti laitoshuoltajan ammattitutkinnon ja yksi siivoustyönjohtaja johtamisen erikois-ammattitutkinnon. Työturvallisuuskorttikoulutuksen suoritti 60 siivoojaa / laitos-huoltajaa.

50 47