Osavuosiraportti Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 Osavuosiraportti Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 OSAVUOSIRAPORTTI 2 SISÄLLYSLUETTELO TALOUDELLINEN TILANNE... 3 Verotulot... 3 Lomautukset... 4 muutokset Tuloslaskelma PALVELUKESKUSTEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET Hallintopalvelukeskus Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Sivistyspalvelukeskus Tekninen palvelukeskus - Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Pielisen Karjalan tilitoimistoliikelaitos INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Osavuosiraportti 2 2 (103)

3 TALOUDELLINEN TILANNE Lieksan kaupungin kaksi viimeisintä tilinpäätöstä ovat olleet alijäämäisiä. Kaupungin toimintakate (toimintatuotot toimintakulut) oli vuonna ,6 miljoonaa euroa (11,5 %) heikompi kuin vuonna Samaan aikaan verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) kasvoivat 6,25 miljoonaa euroa (9,0 %). Verotulojen kasvusta noin 1,5 miljoonaa johtui veroprosenttien korotuksista ja noin 0,6 miljoonaa euroa vuoden 2013 verotilitysten kertaluontoisista eristä. Toiminnan nettokustannusten kasvu on siis kahtena viime vuonna yhteensä ollut lähes 3,5 miljoonaa euroa enemmän kuin verorahoituksen kasvu olisi ollut ilman veronkorotuksia. Vuodelle kunnallisveroprosenttia nostettiin yhdellä prosenttiyksiköllä 21 prosenttiin. tehtiin kuitenkin tietoisesti haasteelliseksi, ja se on 1,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. n toimintakate on 0,17 % heikompi kuin tilinpäätöksen 2013 toimintakate. n tavoitteiden saavuttamiseksi koko kaupungin henkilöstö lomautetaan vuoden aikana 1 2 viikon ajaksi. Lisäksi tarvitaan toimenpiteitä, joita suunnitellaan ja on suunniteltu vuoden 2012 talouden tervehdyttämistyöskentelystä lähtien palvelukeskuksissa, valtuustoseminaareissa ja erilaisissa työryhmissä. Osavuosiraportissa tarkastellaan tilannetta toisen vuosikolmanneksen jälkeen. Palvelukeskukset on ohjeistettu käymään tulosalueensa läpi ja arvioimaan realistisesti talousarvion toteutumista sekä siihen liittyviä riskejä. VEROTULOT Kaupungin saamat kunnallisveron tilitykset olivat elokuun loppuun mennessä 3,5 % ( euroa) suuremmat kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Kunnallisveroprosentin yhden prosenttiyksikön nosto vastaa kunnallisverotulon noin 4,8 prosentin kasvua. Yhteisöverokanta alennettiin vuodelle 24,5 %:sta 20,0 %:iin. Tästä aiheutuvaa tulojen menetystä kompensoitiin kunnille nostamalla kuntaryhmän jako-osuutta (35,56 %:iin vuoden ,49 %:sta). Yhteisöveron tilitykset koko maan tasolla olivat elokuun lopussa 6,4 % pienemmät kuin samaan aikaan vuonna Kuntien saama yhteisövero on kasvanut 9,9 prosenttia edellisestä vuodesta. Lieksan kaupungille elokuun loppuun mennessä tilitetyt yhteisöverot ovat (15 %), suuremmat kuin edellisenä vuonna samaan aikaan, ja ovat noin 8,3 % suuremmat kuin budjetissa. Kokonaisuutena veroja on kaupungille tilitetty elokuun loppuun mennessä euroa (4,3 %) enemmän kuin elokuun lopussa viime vuonna, noin euroa vähemmän kuin talousarviossa oli arvioitu. Verovuoden 2013 alustavien maksuunpanotietojen mukaan marraskuun tilityksestä vähennettävät ennakonpalautukset ovat huomattavasti edellistä vuotta pienemmät. Kuntaliiton uusissa kuntakohtaisissa ennusteissa on päivitetty mm. kiinteistöveropohjaa arvostukseen tehtyjen uudistusten pohjalta, ja päivitetty kunnallisverotuksessa verotettavan tulon muutoksia uudella ikäryhmityksellä. Osavuosiraportti 2 3 (103)

4 Uusin ennuste on julkaistu lokakuussa; se perustuu viimeisimpään ennakkotietoon vuoden 2013 verotuksessa ja siinä on huomioitu tarkentuneet jako-osuudet vuodelle. Siihen perustuen nostetaan kunnallisveron tuloarviota eurolla ja yhteisöveron tuloarviota eurolla, kiinteistöveron tuloarvioon tehdään euron pienennys. LOMAUTUKSET Kaupunginhallitus päätti lomauttaa Lieksan kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön kahden viikon ajaksi vuoden aikana kuitenkin siten, että lomautuksen kesto on yhden viikon mittainen ympärivuorokautisen hoivan ja kotihoidon tulosalueilla. Lomautusten toteuttamisesta palvelukeskusten tulee raportoida kolmannesvuosiraporttien yhteydessä. Elokuun loppuun mennessä lomautusjakson oli pitänyt osin tai kokonaan yhteensä 460 henkilöä ja säästösyistä palkatonta vapaata oli pitänyt 20 henkilöä. Nämä lomautukset ja vapaat ovat pienentäneet kaupungin maksamia palkkoja ja sivukuluja yhteensä noin euroa. Riviotsikot Kalenteripvt Työpäivät Henkilöt Hallintopalvelukeskus Keskitetyt toiminnot Keskushallinto Ruokahuolto Sivistyspalvelukeskus Kansalaisopisto Kirjasto Lieksan lukio Liikunta ja ulkoilu Musiikkiopisto Nuorisotyö Opetus-ja kultt.toim.hallinto Perusopetus Pielisen museo Päivähoito ja varhaiskasvatus Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Aikuissosiaalityö Ehkäisevä lapsiperhetyö Ehkäisevä terveydenhuolto Hammashuolto Kotihoito Lasten ja perheiden sos.työ Maahanmuuttajapalvelut Mielenterv.- ja päihdepalvelut Palvelukodit & palveluasuminen Perusterveydenhuolto Sosten hallinto Työllisyyspalvelut Työterveydenhuolto Vammaispalvelut Vanhuspalvelujen ehkäisevä työ Tekninen palvelukeskus Hallinto Kadut ja yleiset alueet Maankäyttö Rakennusvalvonta ja ympäristö Toimitilat Vesihuolto Tilitoimisto Pielisen Karjalan tilitoimisto Kaikki yhteensä Osavuosiraportti 2 4 (103)

5 Kaupungin lomautukset eivät johdu palvelujen kysynnän pienenemisestä vaan tarpeesta sopeuttaa kustannukset tuloihin. Tästä syystä lomautusten seurauksena palvelujen tasosta on osin jouduttu tinkimään, henkilöstö kokee joutuneensa tiukille ja joistakin järjestelyistä on myös syntynyt lisäkustannuksia. Alle on koottu yksiköiden raportit lomautusten etenemisestä ja niiden vaikutuksista. Euromääräisiä kustannusten kasvuja tai tulojen pienenemistä raportoivat ruokahuolto, terveyskeskuksen vuodeosastot ja työterveyshuolto. Koko kaupungin tasolla nämä euromääräisinä arvioidun kustannusten lisäykset/tulojen menetykset ovat vajaat euroa, kun huomioidaan, että työterveyshuollon tulojen menetykset ovat suurelta osin sisäisiä, eli kustannukset henkilöstöhallinnon kustannuspaikalla ovat vastaavasti pienemmät. Lomautusten takia seuraavalle vuodelle siirretyt vuosilomat tulevat näkymään tilinpäätöksessä kustannuksena lomapalkkavarauksen muutoksessa. HALLINTOPALVELUKESKUS: Kaupunginjohtaja piti viikon palkatonta vapaata kesäkuussa ja pitää toisen viikon joulukuussa. Kaupunginkanslian ja rahatoimiston lomautukset pidettiin pääosin lomakaudella heinäkuussa. Kaupunginkanslia oli kiinni kuusi viikkoa lomien ja lomautusten ajan, rahatoimisto kolme viikkoa. Aspa Asiakaspalvelutiimin lomautukset/palkattomat vapaat toteutetaan syksyn aikana sovitun suunnitelman mukaisesti. Asianhallintatiimissä lomautukset toteutettiin kaupunginkanslian tapaan kesäloman yhteydessä. Lomautuksen ovat hieman hidastaneet asianhallintatehtävien keskittämisen aloittamista. Ruokahuolto Lomautukset on kaikki pidetty. Ruokalistaa jouduttiin muuttamaan jonkun verran ja käyttämään salaattien teossa normaalia enemmän valmiita komponentteja Rantala/ Merilä/ Jamali kertakäyttöastiat olivat käytössä koko lamautusten ajan lisäsi työntekijöiden kuormittavuutta Rauhala/ koulut koulujen jakelukeittiöissä käytettiin kertakäyttöastioita Terveyskeskus jouduttiin ottamaan sijaisia sairaslomiin, ylimääräinen kuormitus (oma arvio) lisäsi työntekijöiden sairaslomia terveyskeskuksen henkilöstöruokailu jouduttiin sulkemaan ajalle n. 3 kk Partalanmäki jouduttiin ottamaan sijaisia sairaslomiin, ylimääräinen kuormitus (oma arvio)lisäsi työntekijöiden sairaslomia Kolin ja Vuoniskylien koulut lomautus pidettiin kesällä ei vaikutuksia normaaliin toimintaan, koska koulu oli suljettuna Lomautuksista aiheutuneita lisäkustannuksia: kertakäyttöastiat valmiit komponentit 846 sijaisten käyttö terv.keskuksen keittiön myynnin menetys /. säästö elintarvikkeiden hankinnassa Yhteensä SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS: Lomautusten toteuma tulosyksiköittäin 2110 Soten hallinto- ja tukipalvelut Johtoryhmä Perusturvajohtaja palkatonta virkavapaata: , , 2.5, 30.5, Johtava lääkäri lomarahavapaana Osavuosiraportti 2 5 (103)

6 Sosiaalijohtaja palkatonta virkavapaata (1 viikko pidetty, toinen loppuvuodesta) Vanhuspalvelujohtaja palkaton virkavapaa ja 12/ (1 vk) Johtava hoitaja kaksi viikkoa palkatonta virkavapaata: ja Johtava sosiaalityöntekijä kahden viikon lomautus toteutunut helmikuussa Vastaava hoitaja palkatonta virkavapaata syksyllä Talouspäällikkö kaksi viikkoa palkatonta virkavapaata pidetty maaliskuussa Toimistopalvelut Koko toimistohenkilöstön lomautukset ovat toteutuneet suunnitellusti heinäkuun loppuun mennessä. Tukipalvelut Tukipalveluhenkilöstön lomautukset ovat toteutuneet suunnitellusti huhtikuun loppuun mennessä. Lomautusten vaikutus palveluihin Toimistopalveluiden osalta lomautukset aiheuttivat ensisijaisesti töiden kasaantumista ja hankaluuksia töiden organisoinnissa siten, että välttämättömät tehtävät saatiin hoidettua. Vuosilomia ei kevään aikana voitu antaa normaalisti, joten lomautusten vaikutukset näkyvät vielä syksyllä normaalia pidempinä poissaoloina vuosilomien johdosta. Lomautusten aikana asiakaslaskutus viivästyi ja kuntalaisten laskua koskeviin kyselyihin ei pystytty vastaamaan normaalisti. Katkos koski myös muita toimistopalveluiden hoidossa olevia asiakaspalveluja. Palvelujen ja tavaroiden toimittajille lomautukset näkyivät lähinnä viiveenä ostolaskujen käsittelyssä. Terveyskeskuksen varaston osalta lomautuksen vaikutukset näkyivät sisäisillä yksiköillä harvempina varastopäivinä. Toiminnan kehittäminen jäi lomautusten vuoksi väkisinkin vähemmälle kevään aikana. Esimerkiksi kaupungin uusien nettisivujen valmistelu oli sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen osalta erittäin haastavaa ja viivästyi suunnitellusta. Teknisen huollon lomautus toteutettiin tekemällä kuusi viikkoa normaalia lyhyemmillä aukioloajoilla ja pienemmällä henkilöstöllä. Vaikutukset näkyivät selkeimmin vuode-osastoilla, jotka joutuvat hoitamaan arkisin normaalisti teknisen huollon tekemiä tehtäviä omalla henkilöstöllä. Lomautukset vaikuttivat myös muiden sisäisten yksiköiden saamiin tukipalveluihin sekä apuvälinetoimituksiin. Sosiaalipalvelut 2200 Perheneuvola Lomautusten toteutus Perheneuvolan henkilöstö oli pääsääntöisesti lomautettuna , jolloin koko yksikkö oli suljettu. Lomautusten vaikutus palveluihin Lomautukset pidettiin loppukesästä koska tuolloin on yleensä hiljaisempi aika. Kuitenkin perheneuvolan jono on tällä hetkellä pitkä ja lomautukset huononsivat jonotilannetta entisestään. Tutkimuksiin, arviointeihin ja hoitoihin on joutunut tavallista kauemmin: ei-kiireellisissä asioissa yli puolikin vuotta. Pitkän jonotusajan pelätään nostavan kynnystä avun hakemiseen. Pitkä tauko on joidenkin asiakkaiden kohdalla aiheuttanut hoidossa takapakkia. Koska perheneuvolasta ei ole pystytty puuttumaan lomautusten aikana myöskään kiireellisempiin asioihin, on kouluilta jouduttu olemaan yhteydessä ja ohjaamaan asiakkaita suoraan lastensuojeluun. Perheneuvolassa on toimittu muutoinkin osa vuodesta vajaalla resurssilla ja lomautukset lisäävät entisestään painetta ostopalveluiden käyttämiseen Lasten ja perheiden sosiaalityö Lomautusten toteutus Lastensuojelun henkilöstö on lomautettuna yhtäjaksoisesti välisenä ajanjaksona. Paikalla tuolloin ovat ainoastaan äitiysloman sijaisena toimiva perhetyöntekijä ja mahdollinen sosiaalityöntekijän vuorotteluvapaan sijainen. Lastensuojelun henkilöstön lomautuksen aikana on työssä johtava sosiaalityöntekijä Tarja Lehto omissa tehtävissään ja lomautuksen suunnittelussa on huomioitu, että tarvittaessa hän voi tehdä lastensuojelulain mukaisia päätöksiä (sosiaalityöntekijän ammatillinen pätevyys, johtava viranhaltija.) Lomautusten vaikutus palveluihin Lastensuojelun henkilöstön lomautusten aikana pystytään vastaamaan vain akuutteihin lastensuojelullisiin tilanteisiin virastoaikana sekä toteuttamaan yksittäisiä kotikäyntejä/tapaamisia asiakasperheissä. Aktiivinen ja suunnitelmallinen työskentely asiakasperheissä viivästyy tai estyy ja asiakasneuvottelujen toteuttaminen siirtyy merkittävällä ajalla eteenpäin. Lastensuojelun työskentely tulee ruuhkautumaan entisestänsä Toukolantien päivätoiminnat ja asumispalvelut Lomautusten toteutus Lomautukset sijoittuvat helmi toukokuun ajan jaksolle. Päivätoiminnat ovat suljettuna asumispalvelujen pakkolomat tämän jälkeen. Yhteensä 14 kalenteripäivää per henkilö. Osavuosiraportti 2 6 (103)

7 Lomautusten vaikutus palveluihin Vaikutukset henkilöstöön: Sairauslomien sattuessa päivätoimintojen pakkoloma-aikana sijaista ei saa ottaa. Silloin tulee yksittäisellä työntekijällä ylitöitä. Ylityöt laitettava maksuun, koska niitä ei voi ottaa aikana. Ostolaskujen tarkastaminen ja hyväksyminen ei lomautusten aikana toteudu. Keväälle suunnitellut lomat siirtyvät ja ne tulee pidettäväksi kesällä, jolloin päivätoimintojen kesätaukoa pidennetään. Asumispalvelujen pakkoloma aikaan päivätoimintojen ohjaajat ovat töissä illassa toisena työntekijänä. Se taas vaikuttaa siihen, että päivätoimintojen aikana siellä on vajautta, koska ylityötunnit pyritään ottamaan vapaana. Jos se ei ole mahdollista, ylityötunnit on laitettava maksuun, josta kustannuksia. Jos tulee sairauslomia asumisen pakkoloman aikaan, sijaista ei voi ottaa. Henkilöstön jaksaminen tiukalla, kun vuosilomia ei voida pitää suunnitellusti. Vaikutukset asiakkaisiin: Päivätoimintojen ollessa suljettuna asiakkaat ovat asumispalveluiden vastuulla koko ajan. Asumispalveluissa joudutaan katsomaan, mitä palveluita annetaan, eli vain tärkeimmät. Tukikäynnit ajetaan minimiin tai niitä ei suoriteta ollenkaan. Asiat kasaantuvat tukipaikoissa ja siitä seuraa lisää haasteita. Perusasiat turvataan, eli ravinto ja lääkkeet. Työssä ei voida puhua laatutyöstä. Tilapäisasukkaita ei voida ottaa ( ) Paikka tyhjillään. Jos perheillä ilmenee äkkiseltään tarvetta tilapäishoitoon, asiakas ohjataan Honkalammelle. Siitä taas kustannuksia. Perheiden kannalta koko kevät ilman tilapäispaikan käyttöä tulee todella raskaaksi. Omaishoidon lomitukset ja muut tilapäispaikan käytöt jäävät toteutumatta. Kun paikka tyhjillään, tulot tästä jäävät saamatta. Asiakkaiden kotonaolot pitenevät ja siellä haasteet kasvavat, koska päivätoiminnot ovat suljettuna. Tämä voi johtaa terveyspalvelujen lisäkäyttöön. Asiakkaiden turvallisuus vaarantuu, kun heidän yksinolo aikansa kasvaa. Asumisen työntekijät tekevät päivätoimintojen pakkoloma-ajan ( ) viikonloppurytmiä klo Yksin oloon tulee huomattava lisäys, koska normaalisti työntekijä paikalla klo , tilapäisasiakkaan paikalla ollessa pidempäänkin. Kuka ottaa vastuun, jos jotain sattuu? Aikuissosiaalityö ja työllistämispalvelut Lomautusten toteutus Lomautus aj Lomautus toteutetaan kahdessa kahden viikon jaksossa. Päivystysvalmius pidetään aikuissosiaalityössä, joten operatiivinen toiminta on samalla tasolla kuin loma-aikana. Työllistämispalveluissa lomautusten aikana työskentelee 2 henkilöä jaksossaan. Lomautuksen vaikutus palveluihin toimeentulotukihakemusten lakisääteinen käsittelyaika on ylittynyt. Ns. palvelutakuu on aluehallintoviranomaisten erityisessä valvonnassa uhkasakon uhalla. palvelutaso laskee Terveyspalvelut 2350 Poliklinikka Lomautusten toteutus ja vaikutukset: Henkilöstön kahden viikon mittaisista lomautuksista puolet pidettiin toukokuussa ja loput on syyskuussa. Lomautusten aikana toimintaa supistettiin niin, että hoidettiin pääsääntöisesti ainoastaan akuutit asiat lääkäreiden ja hoitajien vastaanotoilla. Sairaanhoitajien puhelintuntia ei ollut. Kaikki ei-kiireelliset toiminnat aikaistettiin tai siirrettiin eteenpäin. Erikoishoitoja (esim. biologiset lääketiputukset), joita on siirretty erikoissairaanhoidosta terveyskeskuksen poliklinikalle, ei pystytty toteuttamaan vaan potilaat sovitusti kävivät keskussairaalassa. Kuulopalvelupiste oli suljettuna kaksi viikkoa. Röntgenlääkärin ultraäänitutkimuspäivää ei ollut. Poliklinikan lomautusaika oli työssä oleville erittäin kiireinen. Henkilökunta koki, että töitä ja vastuuta oli kerralla liikaa. Palveluiden kysyntä ei juurikaan vähentynyt lomautuksen aikana. Neuvolan ja työterveyshuollon lomautukset näkyivät poliklinikalla. Keskussairaalaan lähetettiin seitsemän sellaista potilasta, jotka normaalisti olisi ohjattu omalle vuodeosastolle. Sanelut ruuhkautuivat ja asiapapereiden lähettämisessä tuli viivettä. Diabetesvastaanotto ruuhkautui, samanaikaisten silmänpohjakuvausten ja yllättävien poissaolojen takia. Eri työpisteiden ja työntekijöiden hyvällä yhteistyöllä kaikki potilaat saatiin kuitenkin hoidettua eikä poikkeuksellisen pitkiä odotusaikoja potilaille tullut Hammashuolto Lomautusten toteutus mennessä toteutunut kaksi lomautusta sekä yhden palkaton virkavapaa. Osavuosiraportti 2 7 (103)

8 Lomautukset toteutetaan kahdessa jaksossa alkaen sekä Lisäksi yksi viikoilla ja yksi viikoilla Lomautusten vaikutus palveluihin Kuntalaisille tarjotaan rajoitetusti hammashoitopalveluja. Hoitovälit pitenevät ja tulot vähenevät Vuodeosastot 1-2 Lomautusten toteutus ja vaikutukset: Henkilöstön viikon mittaiset lomautukset toteutettiin molemmilla osastoilla toukokuussa. Vuodeosasto 1 (akuuttiosasto 37 paikkaa) Osaston paikkoja suljettiin 13 (24 paikkaa käytössä). Henkilöstömitoitus suunniteltiin n.0,75, jotta pystytään turvaamaan paljon hoitoa tarvitsevien potilaiden hyvä hoito, päivittäisen suuren potilasvaihdon aiheuttama kuormitus sekä tarvittaessa hoitamaan ajoittaiset kuormitushuiput (27 paikkaa). Vuodeosasto 2 (pitkäaikaispaikat 14 sekä vuorohoito- ja lyhytaikaispaikat 14) Osaston paikkoja suljettiin 7 (21 paikkaa käytössä). Paikkojen sulkeminen toteutettiin vähentämällä jokaiselta vuorohoitolaiselta yksi vuorohoitoviikko. Omaishoitajat joutuivat ahtaalle pitkäksi aikaa ja kotihoito kuormittui tavallista enemmän. Osalla vuorohoidosta vapautuneilla paikoilla hoidettiin tehostettuun palveluasumiseen jonottavia potilaita, jotka siirrettiin akuuttiosastolta. Lomautuksen aikana osaston potilaat olivat tavallista akuutimpia, tarvitsivat hoitajan apua enemmän ja potilasvaihto oli normaalia vilkkaampaa. Henkilöstömitoitus suunniteltiin n. 0,7, jotta turvataan potilaille hyvä hoito ja tarvittaessa pystytään hoitamaan ajoittaiset kuormitushuiput (24 paikkaa). Vuodeosastojen lomautukset saatiin toteutettua ennakoitua paremmin ja hoidon laatu pystyttiin turvaamaan hyvällä yhteistyöllä. Lääkkeenjakovirheitä ei tullut esille tavallista enempää. Kaikkien vuorohoitolaisten viikon katko toteutui, eikä omaisten yhteydenottoja tullut kuin yksi. Poliklinikalta ja keskussairaalasta onnistuttiin kohtuudella ottamaan potilaita vuodeosastohoitoon. Yksikään lieksalainen vuode-osastohoitoa tarvitseva ei jäänyt ilman hoitoa. Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymältä jouduttiin ostamaan lieksalaisille vuodeosastohoitoa 46 päivää hintaan 9.688,41. Erikoissairaanhoidon jonotuspäiviä tuli 9 ja niiden kustannus oli Lomautusten suunnittelu ja toteuttaminen vei kohtuuttomasti työaikaa, jolloin varsinaiselle työn ja toiminnan kehittämiselle sekä suunnittelulle ei jäänyt aikaa. Henkilökunnan vuosilomat jouduttiin keskittämään tavallista lyhyemmälle ajanjaksolle, jolloin sijaisia tarvittiin enemmän. Kunnan imago kärsi, jatkossa on entistä vaikeampaa saada ammattitaitoisia työntekijöitä Lieksan kaupungille töihin. Henkilöstömenoissa säästettiin, mutta säästöt menevät erikoissairaanhoidon kustannuksiin, jonotuspäiviin sekä saamatta jääneisiin hoitomaksuihin Fysioterapia Lomautusten toteutus ja vaikutukset Henkilöstön kahden viikon lomautuksista puolet pidettiin toukokuussa ja loput on syyskuussa. Lomautusten aikana toteutettiin vain akuutin vaiheen kuntoutusta. Kuntoutukseen pääsy hidastui ja jonotusajat kuntoutukseen pidentyivät. Ryhmäkuntoutukset olivat lomautusten aikana tauolla. Osastokuntoutus väheni huomattavasti. Apuväline- ja hoitotarvikejakelun aukioloaikaa supistettiin väliaikaisesti. Kodinmuutostöiden arvioinnit keskeytyivät eikä muutoksia pystytty toteuttamaan, jolloin myös kotiuttamiset osastolta viivästyivät. Fysioterapeuttien antama terveysneuvonta ja ohjaustoiminta keskeytyivät sekä konsultointi vaikeutui. Yllättävien poissaolojen takia yhden lomautetun fysioterapeutin lomautus keskeytettiin, jotta pystyttiin antamaan potilaiden tarvitsemat akuutit kuntoutuspalvelut vuode-osastolle Ehkäisevä terveydenhuolto (Terveysneuvonta ja koulu- ja opiskeluterveyden-huolto) Lomautusten toteutus Toukokuussa lomautettuna oli 4 terveydenhoitajaa 14 pv, yksi terveydenhoitaja 7 pv, yksi terveydenhoitaja (sijainen) 8 pv, varhaiskasvatuksen ohjaaja 14 pv, perhetyöntekijä (sijainen) 12 pv, terveyskeskusavustaja 8 pv. Yksi terveydenhoitaja korvasi lomautuksen kahdella viikon pituisella virkavapaalla toinen helmikuussa ja toinen kesä-kuulla. Syyskuulla lomautettuna on viisi terveydenhoitajaa (8-14pv) sekä ravitsemusterapeutti 14 pv. Lomautusten vaikutus palveluihin Toukokuussa ollut terveyskeskusavustajan lomautus vaikutti puhelinpalveluihin. Vain aamun puhelintunti pidettiin. Asiakkailta tuli paljon negatiivista palautetta kun puhelimella ei saanut yhteyttä neuvolaan iltapäivisin. Osa leikki-ikäisten terveystarkastuksista, 3-6 -vuotiaat, siirtyivät syksyyn. Vauvojen neuvolakäynnit yritettiin toteuttaa mahdollisimman normaalisti. Kotikäyntikäyntejä tehtiin rajoitetusti. Ns. päivystystapauksia vastaanottojen lomassa ei pystytty toteuttamaan, vaan ne jouduttiin ohjaamaan päivystykseen. Ke- Osavuosiraportti 2 8 (103)

9 säkuukausina leikki-ikäisten tarkastukset siirtyvät kesälomien vuoksi ja kun lomautukset siirsivät tarkastuksia vielä 2 kuukautta eteenpäin, niin loppuvuodesta tulee tosi rankka ja riittäkö aika toteuttaa niitä tänä vuonna ollenkaan. Neljä- ja kuusivuotiaat käyvät myös lääkärin tarkastuksessa, joka tarkoittaa, että lastenneuvolan lääkäriresursseja tarvitaan lisää loppuvuodelle. Varhaiskasvatusohjaajan ja perhetyöntekijän kotikäynnit ja muut perheille kuuluvat palvelut jäivät toteutumatta (säännölliset kotikäynnit ja ryhmät) Äitiysneuvolan käyntejä harvennettiin toukokuulla, kotikäyntejä vähennettiin. Syyskuulla äitiysneuvolan ajat erityisesti vähissä. Päivystystapaukset ohjautuvat päivystykseen ja erikoissairaanhoitoon. Perhesuunnitteluneuvolan toimintaa supistettu, työpanosta siirretty lastenneuvolaan vastasyntyneiden tarkastuksiin. Välttämättömimmät ehkäisy-asiat hoidettu. Maahanmuuttajien tulotarkastukset, rokotukset ja näytteiden otot siirtyvät (tartuntataudit). Maahanmuuttajat käyttävät paljon neuvolapalveluja ja jos eivät saa palvelua neuvolasta, niin he asioivat terveyskeskuksen päivystyksessä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa jätetään tekemättä ne lääkärin ja terveydenhoitajan tarkastukset ja vastaanotot, jotka olisivat lomautuksen aikana toukokuussa ja syys-kuussa. Tekemättä jääneitä tarkastuksia tehdään loppuvuodesta ja osa voi siirtyä seuraavalle vuodelle. Kouluterveydenhuollon osalta on jo tehty kertaalleen selvitys toteutumattomista laajennetuista terveystarkastuksista (AVI) eikä lomautus nyt ainakaan paranna tarkastusten toteutumisprosenttia. Aikuisvastaanoton toiminta puolittuu, aikoja siirretään eteenpäin. Viikoittain pistettävät lääkeinjektiot on hoidettava, niitä antavat joko neuvolan muut terveydenhoitajat tai poliklinikan sairaanhoitaja. Matkailijoiden rokotukset siirtyvät Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Lomautuksen toteuma Lomautukset toteutuivat yksikössämme suurelta osin toukokuussa; puolet henkilöstöstä oli lomautettuna ja toiset puolet Kaksi ohjaajaa oli lomautettuna maalis-huhtikuulla, osastonsihteerin vuorotteluvapaan sijainen heinäkuulla ja palvelupäällikkö syyskuulla. Yksi osastonsihteeri korvasi lomautuksen ottamalla palkatonta työlomaa maaliskuulla. Askartelunohjaajan sijainen ottaa palkatonta työlomaa syyskuulla. Lomautusten vaikutus palveluihin Yksikkö toimi toukokuun ns. vajaalla ja se näkyi mm. että potilaiden/asiakkaiden terapiat/hoitosuhteet keskeytyivät, kotikäynnit vähenivät, erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon tulevien potilaiden hoidon aloitus viivästyi ja erikoissairaanhoidon akuuttityöryhmän palveluiden käyttö lisääntyi. Päivätoiminnot Kilta-talolla keskeytyivät. Työssä olevat työntekijät kuormittuivat, kun hoitivat lomautettuna olevien työntekijöiden asiakkaiden akuutteja tilanteita. Lomautukset aiheuttivat potilaille/asiakkaille ja heidän omaisilleen ylimääräistä huolta ja voinnin huonontumistakin, kun hoidon saaminen muuttui harvempitahtiseksi. Paine terveyskeskuksen päivystyspoliklinikalla lisääntyi, kun potilaat/asiakkaat kuormittivat hoidon tarpeessaan päivystyspoliklinikkaa Työterveyshuolto Lomautuksen toteutus Henkilökunta lomautettiin 2 vk ajalla ja työterveyshuolto oli lomautus-ajan suljettu. Lieksan kaupungin henkilöstön työterveyshuollon palvelut ja muille työnantajille tarjottavat sopimuksen mukaiset palvelut olivat lomautuksen takia katkolla. Asiakkaille koitui haittaa saamatta jääneistä työterveyshuollon palveluista. Työterveyshuollon laadun heikennys; emme voineet tehdä sitä, mistä olemme asiakkaiden kanssa työterveyshuollon sopimuksissa ja -toimintasuunnitelmissa luvanneet. Laatua on se, että tekee mitä lupaa. Lomautuksen vaikutukset palveluihin Työterveyshuollon asiakkailta saatavat toimintatuotot vähenivät. Kahden viikon lomautusvaikutus; saavuttamatta jäänyt työtulo välillä Kustannusvaikutus jää miinukselle Kaikki hakeutuivat sairausvastaanotolle perusterveydenhuollon vastaanotoille. Hoivapalvelut: 2500 Päiväkeskus Karpalo Lomautuksen toteutus: Lomautukset toteutettu kesälomien jatkeena 2 viikkoa/henkilö, jolloin päiväkeskus oli kiinni. Muistihoitaja oli samoin kesällä lomautettuna 2 viikkoa ja työt olivat keskeytyksessä. Sosiaalityöntekijä oli lomautettuna toukokuussa 2 viikkoa Kotihoito, 2511 Tukipalvelut, 2530 Pienkodit, 2540 Omaishoidon tuki Lomautusten toteutus Osavuosiraportti 2 9 (103)

10 Kotihoidossa on vasta tulossa henkilöstön lomautukset ajalla Poikkeuksena tästä ovat vastaavien hoitajien palkattomat virkavapaat (ilman sijaisia), jotka pidetään tarkoituksella ennen muun henkilöstön lomautuksia. Vastaavista hoitajista Jenni Moilanen oli poissa (7 pv), Marjo Turunen , (3 pv) ja Leena Peräoja (4 pv). Loput palkattomat päivät pidetään syys- ja lokakuun aikana Ruunaan metsätyömieskoti Lomautusten toteutus Ruunaan kaksi työntekijää tulevat pitämään pakkolomansa ajalla ja / 2560 Yrjönhovi Lomautuksen toteutus Lomautukset toteutettiin Yrjönhovin tukikeskuksessa Yrjönhovin palvelukodin lomautukset ovat Osa työntekijöistä otti palkatonta vapaata, jolla lomautus kuittautuu. Lomautusten vaikutus palveluihin Lomautuksen aikana pystyimme tarjoamaan Yrjönhovin tukikeskuksessa välttämättömimmän perushoidon, joka tarkoittaa minimitasoa WC-käynnit, pesut, kuivitukset. Arviointi ja kuntoutusajat pitkittyivät / kuntoutukseen ja arviointiin pääsy viivästyi. Lomautusaikana henkilökunta selviytyi tyydyttävästi työtaakastaan, mutta lomautusajan jälkeiset haasteet ovat olleet lähes kestämättömät sairauslomien määrän takia/ samalla koulutettuja työntekijöitä on ollut lähes mahdoton saada ja se vaikuttaa jatkuvasti antamiimme palveluihin. Työtaakka lomautusten aikana oli niin suuri, että se on vaikuttanut työntekijöiden terveyteen/ sairauslomat ovat pitkiä ja vaikutukset tuntuvat pitkälle tulevaisuuteen Partalanmäen palvelukoti Lomautuksen toteutus Lomautukset on toteutettu pääosin maalis-huhtikuussa viikon mittaisina. Muutamia viikkoja on vielä syyskuun lopusta noin mennessä tarkoitus toteutua. Lomautusten vaikutus Asukkaat ovat saaneet välttämättömän palvelun, pesujen ja kuntoutuksen jäädessä vähemmälle. Lääkevirheitä ja vähältä piti tilanteita on työntekijöille tullut paljon. Henkilökunnan kuormittuneisuus on tullut jälkikäteen henkilöiden välisinä konflikteina. Lomittajien saaminen on ollut haasteellista. Kesällä esim. perehdytys alkoi tiukan kevään jälkeen olla ylirasittavaa. Vasta alkanut vastaava hoitaja vaihtoi paikkakuntaa, joten tuli pitkä puute hallinnon osaajista. Asukkaat ovat toivottavasti saaneet lähes tarvitsemansa. Joidenkin omaisten kanssa on ollut keskustelua kuntoutuksen ja virikkeiden antamisesta ja kovaa toivetta enemmästä. Tasapuolisuuteen on pyritty hoidossa eri asukkaiden kesken. Vuosilomia on pitämättä vieläkin keväältä. Partalanmäen palvelukoti kerros 1, 2, ja 3 tilanteesta yleisesti. Lakisääteinen henkilöstömitoitus on 0,5 hoitajaa / asukas. Asukasmäärän ollessa ns. normaali eli 28 jokaisessa kerroksessa, minimimitoituksen mukaan hoitajia pitää olla vähintään 14 henkilöä. Jos talossa ylipaikkatilanne jatkuu ja lisääntyy toisten yksiköiden lomautusten seurauksena, silloin henkilöstömäärä alittaa suosituksen ja on riittämätön turvaamaan välttämättömän asukkaiden hoidon ja turvallisuuden. Asukkaat jäävät vaille tarvitsemiaan palveluja ja hoitajien kuormitus kasvaa ajan kuluessa kestämättömäksi. SIVISTYSPALVELUKESKUS Sivistyspalvelukeskuksen tulosyksiköt ovat raportoineet lomautusten etenemisestä ja niiden vaikutuksesta toiminnallisten tavoitteiden yhteydessä. Perusopetus Lomautusten takia koulujen opetusjärjestelyt ovat vaikeutuneet. Oppisisällöistä on jouduttu tinkimään ja erityisopetuksen tarjonta on heikentynyt. Ryhmäkoot ovat olleet suuria ja henkilökunnan väsymistä on selvästi havaittavissa. Päivähoito Päivähoitohenkilöstön lomautukset toteutettiin kesä- elokuun aikana. Kesäpäivystys keskitettiin pääsääntöisesti Partalanmäen päiväkotiin, jossa oli paljon lasten ja henkilöstön vaihtuvuutta ja lasten lukumäärän kasvua. Henkilöstön lomautuksista johtuen vuosilomia on jäänyt runsaasti jäljelle. Lomautusajalta lasten poissaolot on hyvitetty perheille. Osavuosiraportti 2 10 (103)

11 Kirjasto Pääkirjaston lomautukset ajoitettiin ajalle , jolloin kirjasto oli suljettuna muuton ja lomautusten vuoksi. Kolin siirtokokoelma oli kiinni lomautuksen vuoksi , kirjastoauton ei ajanut Museo Näyttelyhalli ja ulkomuseo olivat suljettuina lomautuksen aikana Liikunta ja ulkoilu Uimahalli ei ollut Vaskiviikoilla auki lomautusten takia. Kaikkia vakituisia koskeva kahden viikon lomautus vaikeutti tehtävien hoitoa. mm. tenniskenttien huolto heikompaa kuin aiemmin, samoin jalkapallokenttien huolto ja piha-alueiden siistiminen jäi vähemmälle huomiolle kuin aiemmin. Nuorisotyö Vahtimestari-laitteistonhoitajien lomautukset toteutettiin kesän ja alkusyksyn aikana, jolloin kulttuurikeskuksen varauksissa oli hiljaisempaa. Varuksia hieman rajoitettiin ja näin ollen ne eivät näkyneet niinkään asiakaspalvelussa, mutta huolto- ja kunnostustöitä on jäänyt tekemättä. Nuoriso-ohjaaja jäi 8.5. alkaen työlomalle. Kesäkaudeksi ei palkattu sijaista. Lisäksi nuoriso-ohjaajan sijainen on palkattomalla työlomalla 5 päivää. TEKNINEN PALVELUKESKUS Henkilöstön lomautuspäätökset on tehty. Valtaosa henkilöstöstä on ollut lomautettuna kesän aikana, loput lomautukset toteutuvat vuoden loppuun mennessä. Lomautusten johdosta varsinaisia lomia on jouduttu siirtämään ainakin hallinnon osalta, joten lomautusten vaikutus näkyy työkuormituksena vielä pitkälle ensi vuoden puolelle. Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Rakennusvalvonnassa ja ympäristösuojelussa on melkeinpä vakioituna vuosittaiset tehtävämäärät. Olemassa olevien resurssien suhteen nykyiset työmäärät ovat mitoitukseltaan tiukkoja eli kaikki mm. sairauspoissaolot aiheuttavat kuormituspiikkejä tehtävistä selvitään juuri ja juuri ja aina vuosittain jää jotain myös tekemättä. Varsinkin ympäristösuojelun puolella mennään aivan lain rajoja hipoen. Nyt vuoden aikana olevat lomautukset eivät poista samassa suhteessa tehtävä vaan ne tehtävät siirtyvät normaaliin työaikaan, joten rakennusvalvonnan ja ympäristösuojelun lomautukset ovat lisänneet työajan työkuormituksen määrää. Samoin ovat vielä lisäksi kuormittaneet henkilöstön sairaslomat. Vesihuolto Lomautuksia on hajautettu koko vuodelle, että lomautusten vaikutus ei niin paljon haittaisi toimintaa PIELISEN KARJALAN TILITOIMISTOLIIKELAITOS Tilitoimiston henkilökunta oli lomautettuna johtokunnan päätöksen mukaisesti seitsemän päivää ajalla (Lieksan osuus tilitoimiston kustannuksista 47 %). Osavuosiraportti 2 11 (103)

12 TALOUSARVIOMUUTOKSET HALLINTOPALVELUKESKUS: Käyttötalous Aspaa on kehitetty vuoden aikana ja sinne on siirretty ja siirretään henkilökuntaa muista palvelukeskuksista, kun asiakaspalvelua ja asianhallintaa keskitetään. Henkilösiirrot aiheuttavat palkkamäärärahasiirtoja hallintopalvelukeskuksen sisällä sekä muiden palvelukeskusten ja aspan välillä. Tässä vaiheessa muutokset budjetoidaan niin, että muiden yksiköiden henkilöstömäärärahoja pienennetään ja sisäisiä palveluostoja aspasta kasvatetaan samalla summalla. Muutokset tulee huomioida palvelukeskusten hallintotulosyksiköiden käyttösuunnitelmissa, talousarvion kustannusten summaan sillä ei ole vaikutusta. Hallintopalvelukeskuksessa siirrot tehdään kanslian ja aspan välillä, muutoksilla ei ole vaikutusta toimintakatteeseen. Investoinnit Vuodelle on budjetoitu euron investointimääräraha Laajakaista kaikille 2015 hankkeen kuntaosuutta varten. Pielisen Tietoverkko-osuuskunta rakentaa valokuituverkkoa Lieksan kaupungin alueelle. Ensimmäiset maksatushakemukset ELY-keskukselle pyritään tekemään vuoden puolella, mutta maksatuspäätökset jäävät vuoden 2015 puolelle. Pienennetään investointimäärärahaa vuodelta eurolla. Koko kuntaosuus tulee maksettavaksi vuoden 2015 puolella. SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA: Käyttötalous Osavuosiraportti sisältää talousarviomuutoksia, joilla ei ole vaikutusta koko palvelukeskuksen toimintakatteeseen. muutokset pohjautuvat elokuussa laadittuun ja syyskuun alkupuolen tiedoilla täydennettyyn tulosyksikkökohtaiseen ennusteeseen koko vuoden käyttötalouden toteumasta. Suurin lisämääräraha, euroa, esitetään vammaispalvelujen tulosyksikköön. Määrärahaa pienennetään euroa erikoissairaanhoidon tulosyksiköstä, jossa laskutuksen arvioidaan jäävän huomattavasti budjetoitua pienemmäksi. Investoinnit Investointiprojekti 9100 Turvahälytys/paikannus pystytään toteuttamaan suunniteltua edullisemmin ja se toteutetaan käyttötalouden määrärahoista. Projektiin varatun investointimäärärahan osalta haetaan käyttötarkoituksen muutosta siten, että varattu määräraha siirrettäisiin projektille 9101 Tunnelipesukone. Partalanmäen sisäpiha ei ole edennyt, eikä myöskään kalusteisiin varattua investointimäärärahaa käytetä. Palvelukeskuksen investointimäärärahaa pienennetään näin ollen eurolla investointiprojektin 9103 Partalanmäen sisäpihan kalusteet osalta. Määräraha esitetään vuoden 2015 investointeihin. SIVISTYSPALVELUKESKUS: Käyttötalous Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta esittää kansalaisopiston tulosyksikön määrärahojen pienentämistä eurolla. Kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta esittää määrärahojen pienentämistä kulttuuritoiminnan, liikunnan ja ulkoilun sekä nuorisotyön tulosyksiköissä, yhteensä euroa. TEKNINEN LAUTAKUNTA: Käyttötalous Vaikka siltojen korjaukset kuluvan kesän aikana on kirjattu käyttötalousmenoihin, käyttötalouden toteutuma vastaa kuitenkin ajankohdan toteutumaa, eikä siihen ole tässä vaiheessa tarvetta tehdä muutoksia. Investoinnit Investointien osalta kaupunginhallitus on käsitellyt urakkavalintojen yhteydessä kirjaston peruskorjauksen kustannuksia. Tuolloin teknistä lautakuntaa on ohjeistettu tekemään osavuosiraportin yhteydessä talousarviomuutosesitys kirjaston peruskorjauksen vuoden hankintamenoon ja avustukseen sekä koko peruskorjaushankkeen kokonaiskustannukseen ja avustukseen. Osavuosiraportti 2 12 (103)

13 Kohteen urakkakustannusten lisäksi kirjaston hankkeeseen sisältyy runsaasti myös muita kuluja, kuten rakennuttaja-, suunnittelu-, ja valvontakuluja sekä lisä- ja muutostyökuluja. Kirjaston peruskorjauksen kokonaiskustannukset ovat yhteensä 4,2 milj.. Valtionavustus kirjastohankkeelle on 1,55 milj.. Nettokustannuksiksi jää 2,65 milj.. Tämän vuoden aikana peruskorjaukseen tarvitaan arviolta n. 1,8 milj. ja ensi vuodelle 2,4 milj,. Avustus on jälkirahoitteinen. Avustuspäätöksen mukaan avustuksen ensimmäinen erä maksetaan hankkeen valmistumista seuraavan vuoden maaliskuussa. RAHOITUSERÄT Kunnallisveron tuloarviota nostetaan eurolla ja yhteisöveron tuloarviota eurolla, kiinteistöveron tuloarviota pienennetään eurolla. Tuloslaskelma Tulot Menot Vuosikate Hallintopalvelukeskus Keskushallinto Keskitetyt toiminnot Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Ehkäisevä lapsiperhetyö Lasten ja perheiden sosiaalityö Vammaispalvelut Aikuissosiaalityö Työllisyyspalvelut Erikoissairaanhoito Hammashuolto Ehkäisevä terveydenhuolto Perusterveydenhuolto Mielenterveys- ja päihdepalvelut Hoivapalvelujen ehkäisevä työ Kotihoito Palvelukodit ja palveluasuminen Sivistyspalvelukeskus Kansalaisopisto Kulttuuritoiminta Liikunta ja ulkoilu Nuorisotyö Tekninen palvelukeskus Rahoituserät Verotulot Yhteensä Investoinnit Myynti Avustus Toimintakate Tuloslaskelmaosa Hankintameno Hallintopalvelukeskus Kaupunginhallitus 1410/9008 Laajakaistahankkeen kuntaosuus Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Perusterveydenhuolto 2350/9100 Turvahälytys/paikannus /9101 Tunnelipesukone Palvelukodit ja palveluasuminen /9103 Partalanmäen sisäpihan kalusteet ym Tekninen palvelukeskus Toimitilat 5230/9205 Kirjaston peruskorjaus Yhteensä Netto Osavuosiraportti 2 13 (103)

14 muutosten vaikutus tuloslaskelmaan Hyväksytyt muutokset Muutosesitykset Yhteensä 2013 Alkup. TA Hallintopalvelukeskus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sivistyspalvelukeskus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tekninen palvelukeskus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Toimintakate yhteensä Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot Rahoituskulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Osavuosiraportti 2 14 (103)

15 TULOSLASKELMA (1000 euroa) Tammikuu-Elokuu 422 Lieksa Ta Ta + muutos Tamuutos Toteutunut 8/ Ta - tot. Tot % Toteutunut 8/2013 TP 2013 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Valmistus omaan käyttöön , Toimintakulut Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustuotot ja -kulut , Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Tilikauden tulos , Poistoeron muutos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Laskennalliset toteutuneet poistot: 1-8/: 2/3 koko vuoden talousarviosta 1-8/2013: 2/3 koko vuoden toteutuneesta 2013 Osavuosiraportti 2 15 (103)

16 PALVELUKESKUSTEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET HALLINTOPALVELUKESKUS Tulosyksiköt 1110 Vaalit 1210 Tarkastustoimi 1310 Kaupunginvaltuusto 1410 Kaupunginhallitus 1420 Alueellinen yhteistyö 1430 Keskushallinto 1440 Keskitetyt toiminnot 1450 Ruokahuolto Hallintopalvelukeskus avustaa kaupunginvaltuustoa, kaupunginhallitusta ja kaupunginjohtajaa päätöksenteossa ja johtamisessa. Palvelukeskus vastaa keskitetystä henkilöstöhallinnosta ja ruokahuollosta 1110 VAALIT Tulosyksikkövastaava: Matti Taponen 1110 Vaalit Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus EU-vaalit organisoidaan Prosessit ja rakenteet Sähköinen äänestäjärekisteri otetaan käyttöön Talous v % Toteutui tavanomaisesti ilman ongelmia. Sähköinen äänestäjärekisteri käytössä ennakkoäänestyksessä ja yhdessä äänestyspaikassa varsinaisena äänestyspäivänä. Järjestelmä toimi hyvin. Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate Poistot 0 Netto Europarlamenttivaalit toimitetaan kaikissa EU:n jäsenvaltiossa Suomessa vaalipäivä on sunnuntai 25. toukokuuta. Ennakkoäänestys kotimaassa on toukokuuta. Kunnat ovat velvollisia huolehtimaan keskusvaalilautakunnan menoista sekä ennakkoäänestämisen ja vaalipäivän äänestämisen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista. Oikeusministeriö suorittaa kunnalle eduskuntavaaleissa, pres i- dentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa kertakorvauksena ministeriön vahvistaman euromäärän kutakin kunnassa asuvaa äänioikeutettua kohden. Vaalit on pystytty järjestämään niin, että valtiolta saatu korvaus kattaa kustannukset TARKASTUSTOIMI Tulosyksikkövastaava: Johanna Tähkiö 1210 Hallinnon ja talouden tarkastus Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Hallinnon ja talouden tarkastamisen Raportointi hallintokunnittain Ensimmäisen kerran seuranta. kokouksissa. Kuntakonsernin hallinnon ja talouden Tytäryhtiöiden kuuleminen kerran Toteutetaan viimeisen Osavuosiraportti 2 16 (103)

17 tarkastamisen yhteen sovittaminen. Riskienhallinnan ja konsernivalvonnan seuranta. Taloudelliset resurssit Kokousten ja arviointikäyntien määrä n. 10 kpl/vuosi. Vastuullisen tarkastajan tarkastuspäivät kaupunginvaltuuston hyväksymän tilintarkastustarjouksen mukaan. Prosessit ja rakenteet Valtuuston toimielimille ja tytäryhteisöille asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi. Talouden tasapainottamisen toteutumisen, taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyden arviointi vuodessa; vuonna painopisteenä riskienhallinta. Toimielinten päätösten seuranta ja viranhaltijoiden kuuleminen sekä toimipaikkakäynnit riittävässä laajuudessa Vastuullisen tarkastajan tarkastuspäivien määrä 10 kpl, toteutumisen seuranta. Laaditun arviointisuunnitelman ja vuosityöohjelman mukaisesti. Tilinpäätöksen valmistuttua annetaan kokonaisarviointi arviointikertomuksen muodossa. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Jäsenet osallistuvat tarpeellisessa Kaikki jäsenet osallistuvat vähintään määrin koulutukseen kehittääkseen yhteen koulutustilaisuuteen vuodessa. tarkastus-lautakunnan toimintaa ja Arviointisuunnitelman kehittäminen. toiminnan vaikuttavuutta. raportoinnin ja seurannan kehittäminen. Talous v % vuosikolmanneksen aikana. Ei toteutunut. Eivät toteudu suunnitelman mukaisessa laajuudessa kokousten vähyyden vuoksi. Ei toteutunut Ei ole toteutunut kahden toisen vuosikolmanneksen aikana, kokouksia peruttu tilintarkastajista johtuvista syistä Arviointikertomus vuodelta 2013 valmistunut Kaikki osallistuivat Kuopiossa Aluekehityssäätiön järjestämään koulutukseen Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut , Toimintakate , Poistot Netto , KAUPUNGINVALTUUSTO Tulosyksikkövastaava: Matti Taponen 1310 Kaupunginvaltuusto Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Kaupungin virka- ja luottamushenkilöorganisaatioiden tehtäväjaon ja toimintatapojen selkiyttäminen. Talous v % Valtuuston talousseminaarit, johtoryhmän, hallituksen ja valtuuston puheenjohtajiston yhteistyön tiivistäminen. Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut , Toimintakate , Poistot Netto , Osavuosiraportti 2 17 (103)

18 1410 KAUPUNGINHALLITUS Tulosaluevastaava: Esko Lehto 1410 Kaupunginhallitus 1411 Nuorten kesätyöt 1420 Avustukset 1430 Elinkeinotoimi 1450 EU- ym. projektit Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Sähköisten palvelujen merkittävä lisääminen sekä organisaation omassa toiminnassa että kuntalaisille tarjottavissa palveluissa Taloudelliset resurssit Talouden tervehdyttämisohjelman toteuttaminen ja valtuuston, hallituksen, lautakuntien ja palvelukeskusten sitouttaminen Prosessit ja rakenteet Kaupungin palveluprosessien uudistaminen, ASPA-mallin kehittäminen edelleen ja yhteispalvelukeskuksen luominen. Koko kaupungin keskitetyt kirjaamo- ja asianhallintatoiminnot siirretään aspaan 1.4. mennessä. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Henkilöstölähtöisen kehittämisen juurruttaminen kaupungin toimintaan LATUkana strategiassa, talousarviossa ja Henkilöstölähtöinen kehittäminen muhankkeen päättymisen jälkeen vuosikelloissa. Kehittämisideoiden käsittelyn vakiinnuttaminen. Palvelukeskusten LATU-vastaavien toiminnan aloittaminen Sisäisten uudistajien toiminnan määrittely Talous v % Kaupungin verkkosivut on uudistettu. PTTK:n sähköisten palveluiden hanke viivästynyt. Maakunnallinen sähköisen arkistoinnin hanke jatkuu vielä vuoden ajan. Käytössä olevat sähköiset palvelut ovat monelta osin onnistuneet (esim. erilaiset ilmoittautumiset, Medinet) ja niitä tulee lisätä. Strategian jalkauttaminen, valtuuston talousseminaarit. Asianhallintatiimin rakentaminen aloitettu. Rakenne on muotoutunut. Kaupunki lähdössä mukaan Kunnan asiakaspalvelu -verkostoon. Henkilöstölähtöisen kehittämisen merkitys korostuu vaikeina aikoina. LATU-vastaavien toiminta ei ole lähtenyt vielä käyntiin. Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot , Netto , Kaupunginhallituksen avustuksiin on varattu euroa. Määrärahasta jaetaan kaupunginhallitukselta haettavat toiminta-, tapahtuma-, kylätoimikunta- ja talojen korjausavustukset sekä WaskiAreenan avustus ja kerrostalojen hissiavustukset. Omalle kustannuspaikalleen on varattu elinkeinotoiminnan tukemiseen tarkoitetut avustukset ja yhteisto i- mintaosuudet: Osavuosiraportti 2 18 (103)

19 2013 Muutos Pikes Oy ,3 % Karelia-Expert Oy ,0 % Teollisuuskylä Oy ,3 % Vaskiviikon kannatusyhdistys ry ,0 % Kolin matkailuyhdistys ry ,0 % Lieksan kaupunkikeskusyhdistys ry ,0 % Lieksa-Nurmes lentokenttä Oy ,0 % Muu matkailun edistäminen ,7 % Yhteensä ,0 % Pikesin avustusta on laskettu valtuuston päätöksellä vuoden osalta 5 % (n euroa). Tarkoitus on saada alennus pysyväksi. Karelia-Expertin kanssa on sovittu kustannusten laskemisesta viidellä prosentilla osana kaupungin talouden tervehdyttämistä. Teollisuuskylä Oy:n avustus lopetetaan vaiheittain neljän vuoden aikana. Vuonna 2013 avustus pudotettiin eurosta euroon ja vuonna avustus on Vaskiviikon kannatusyhdistys on hakenut avustuksen nostamista euroon. ssa avustus on pidetty ennallaan eurossa. EU- ym. projektit kustannuspaikalla on kaupungin hallinnoima LuontoKolin kasvusysäys-hankkeen osatoteutus, joka jatkuu asti. Kustannuspaikalle on varattu myös kaupungin osuudet Lieksan Teoll i- suuskylä Oy:n hallinnoimiin Puun käytön laaja-alaistaminen ja Seutukaupunkipilotti-hankkeisiin (5.100 ja euroa). Muihin suunnitteilla oleviin hankkeisiin on varattu lisäksi euroa. Yhteisöjen valvonta: Teollisuuskylä Oy: Esko Lehto (Johanna Tähkiö) Ajoharjoitteluratasäätiö: Esko Lehto (Tuomo Kotilainen) Pikes Oy: Esko Lehto (Matti Taponen, Johanna Tähkiö) Karelia Expert Matkailupalvelu Oy: Johanna Tähkiö (Matti Taponen) Kiinteistö Oy Lieksan Vuokratalot: Matti Taponen (Tuomo Kotilainen) PKSSK: Tero Oinonen (Erkki Tiainen) Tuustaipaleen päihdehuolto: Tero Oinonen (Erkki Tiainen) PKKY: Arto Sihvonen (Matti Taponen) PKS: Esko Lehto (Tuomo Kotilainen) Pohjois-Karjalan Energia Holding: Esko Lehto (Tuomo Kotilainen) Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu: Arto Sihvonen (Asko Saarelainen) Pohjois-Karjalan pelastuslaitos: Tuomo Kotilainen (Ilkka Puumalainen) Lieksa-Nurmeksen lentokenttä Oy: Tuomo Kotilainen (Matti Taponen) 1420 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Tulosaluevastaava: Esko Lehto 1460 Palo- ja pelastustoimi 1470 Pielisen Karjalan kyytikoordinaattori 1475 Joukkoliikenteen tukeminen 1480 Jäsenmaksut ja yhteistoimintaosuudet 1490 Maaseutuhallinto 1495 Ympäristöterveydenhuolto Palo- ja pelastustoimesta vastaa Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, joka toimii Joensuun kaupungin liikelaitoksena. Pielisen karjalan kyytikoordinaattori on Lieksan, Juuan, Nurmeksen ja Valtimon yhteinen pilotti, jota on sovittu jatkettavan vuoden 2015 loppuun. Lieksan kaupunki on palkannut kyytikoordinaattorin ja laskuttaa muilta kunnilta niiden osuudet sopimuksen mukaan (KH ) Joukkoliikenteen tukeminen kustannuspaikalla käsitellään maakuntaliput sekä Kolin kimppakyyti. Jäsenmaksut ja yhteistoimintaosuudet kustannuspaikalle kirjataan kaupungin osuus verotuskustannuksista, maakuntaliiton ja kuntaliiton maksuosuudet sekä joitakin muita pienempiä jäsenmaksuja. Maaseutuhallinto hoidetaan seudullisesti ja sitä hallinnoi Nurmeksen kaupunki. Osavuosiraportti 2 19 (103)

20 Ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä Pohjois-Karjalan yhteistoiminta-alueella vastaa Joensuun kaupunki. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Ympäristöterveydenhuollon arkiston päättäminen (oma toiminta loppunut helmikuun lopussa 2013) Talous v % Toimielimen muutosesitys Muutos TA muutosten jälkeen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot Netto , Vertailussa edelliseen vuoteen on otettava huomioon, että palo- ja pelastustoimi sekä ympäristöterveydenhuolto on siirretty hallintopalvelukeskukseen vuoden alussa. Palo- ja pelastustoimen budjetoidut toimintakulut ovat euroa ja ympäristöterveydenhuollon euroa KESKUSHALLINTO Tulosyksikkövastaava: Matti Taponen 1500 Kanslia 1510 Rahatoimisto 1520 Henkilöstöhallinto 1530 Sähköinen kokouskäytäntö 1535 ICT-palvelut Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso/seurantatapa Palvelut ja niiden vaikuttavuus Kaupungin ja yritysten yhteisrekrytointi Opetushenkilöstön TVA Prosessit ja rakenteet Sähköinen arkistointi Kuntien yhteinen tehtäväluokitus käyttöön 1.3. Sähköinen arkistointi käytössä vuoden aikana Pöytäkirjojen tekeminen kokouksissa Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Henkilöstövoimavarojen arviointi KT:n uusi suositus henkilöstöraportoinnista otetaan käyttöön vuoden 2013 raportoinnissa Dynasty: valmistelijoiden koulutus (asianhallinta, kokoushallinta, sopimushallinta, sähköinen arkistointi) Koulutusten koordinointi yli palvelukeskusrajojen, yhteiset koulutukset Organisaation ja oman työn kehittämisen valmiuksien lisääminen, työnantajan roolin esille ottaminen Esimiesten säännölliset puolen päivän teemakoulutukset (4-6 koulutusta/v). Mukaan otetaan ammattijärjestöjen edustajia. Suunnitteilla TVA hyväksytty Maakunnallinen hanke päättyy vuoden lopussa. Kunnat jatkavat yhteistyötä v sähköisen arkistonnin käyttöön saamiseksi Vakiintumassa käytännöksi Henkilöstökertomus tehty aikaisemman suosituksen mallin mukaisesti. Uusi malli käyttöön vuoden raportoinnissa. Koulutuspäivät kesäkuussa ja syksyllä Työryhmä tekee esityksen kolmen päivän koulutukseen liittyvistä järjestelyistä. käytäntö. Kerran kuukaudessa pidettävä esimiestunti on hyödyllinen ja vakiintunut. Esimiestuntien vuorovaikutteisuutta ja koulutuksellisuutta on tarkoitus lisätä. Osavuosiraportti 2 20 (103)