TAMPEREEN KAUPUNKI VÄLITILINPÄÄTÖS Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous- ja strategiaryhmä

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI VÄLITILINPÄÄTÖS 2010 Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous- ja strategiaryhmä

2 Kansien suunnittelu: Mainostoimisto Atomi Oy Kuva: Petri Kivinen Paino: Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy

3 Esipuhe VÄLITILINPÄÄTÖS Tampereen kaupungin välitilinpäätös on laadittu ajalta Välitilinpäätöksen tavoitteena on antaa kesken tilikauden kokonaiskuva kaupungin taloudesta ja olla pohjana tilinpäätösennusteelle sekä antaa tietoa vuoden 2011 talousarvion valmisteluun. Välitilinpäätös on laadittu vastaavilla periaatteilla kuin varsinainen tilinpäätös. Välitilinpäätökseen on sisällytetty koko kaupungin tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase sekä kaupunkikonsernin tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase. Liitetietoja ja tase-erittelyjä ei välitilinpäätöksessä laadita. Vuositavoitteiden toteutumasta raportoidaan elokuun strategiaraportissa. Välitilinpäätöksen tulos on 0,8 milj. euroa ylijäämäinen. Vuosikate on 53,6 milj. euroa ja se kattaa poistot 101 prosenttisesti. Vuosikate on 21,8 milj. euroa edellisvuoden vertailukelpoista välitilinpäätöstä parempi. Toimintakate on 595,7 milj. euroa. Se on 10,7 euroa eli 1,8 prosenttia ajankohdanvuosisuunnitelmaa parempi. Toimintatuotot kattavat toimintakuluista 24,5 prosenttia. Nettoinvestoinnit ovat 96,6 milj. euroa. Lainakanta on kasvanut vuoden alusta 36,75 milj. euroa. Asukasta kohden laskettuna kaupungin lainakanta on elokuun lopussa euroa, kun se vuoden alussa oli euroa. Kaupungin asukasmäärä on heinäkuun loppuun mennessä kasvanut 154:lla asukkaalla asukkaaseen. Kaupunkikonsernin tulos on 39,5 milj. euroa ylijäämäinen ja 49,2 milj. euroa parempi kuin elokuun 2009 vertailukelpoinen tulos. Konsernin toimintakate on 478,0 milj. euroa. Toimintatuotot kasvoivat 114,2 milj. euroa ja toimintakulut kasvoivat 66,0 milj. euroa. Konsernin vuosikate on 141,7 milj. euroa ja poistot ovat 95,1 milj. euroa. Konsernin vuosikate on parantunut 52,2 milj. euroa viime välitilinpäätöksestä. Konsernin lainakanta on elokuun tilanteessa 766,3 milj. euroa eli euroa asukasta kohden. Tilinpäätökseen 2009 nähden lainakanta on vähentynyt 4,8 milj. euroa. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä vuoden 2010 talousarviossa vähennettiin henkilöstömenoja 20 milj. euroa yksiköiden talousarvioesityksistä. Säästöt sisältyvät toimintayksiköiden vuosisuunnitelmiin. Välitilinpäätöksen henkilöstömenoennusteen mukaan säästöistä arvioidaan saavutettavan koko kaupungin tasolla 17,5 milj. euroa. Henkilöstömenoja on kertynyt elokuun loppuun mennessä 382,5 milj. euroa, mikä on ajankohdan vuosisuunnitelmaa 6,8 milj. euroa vähemmän. Toteutumaan vaikuttaa välitilinpäätökseen ensimmäistä kertaa tehty lomapalkkavelan jaksotus, mikä vähentää henkilöstömenoja kaupunkitasolla 12,1 milj. eurolla. Välitilinpäätöksen perustella laaditun tuloslaskelmaennusteen mukaan kaupungin tuloksen arvioidaan muodostuvan satunnaisten erien jälkeen 1,2 milj. euroa ylijäämäiseksi. Tulos on 17,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi, koska vuosisuunnitelma ei sisällä Tampereen Tietotekniikkakeskuksen liiketoimintakaupan tuottoja. Tulosennuste on parantunut heinäkuun tilanteesta 11,3 milj. euroa, koska verotulojen ennuste on parantunut 10,0 milj. eurolla. Vuoden 2010 ennustettu tulos on vuoden 2009 vertailukelpoista tulosta 17,6 milj. euroa parempi. Ennusteen mukaan nettomenot kasvavat vuoden 2009 vertailukelpoiseen tilinpäätökseen verrattuna 36,0 milj. euroa eli 4,1 prosenttia. Verotulojen arvioidaan kasvavan vuoteen 2009 verrattuna 19,8 milj. euroa (2,8 prosenttia). Valtionosuuksien ennustetaan kasvavan 24,7 milj. eurolla vuodesta 2009, kun vertailutiedoista on vähennetty Tampereen ammattikorkeakoulun toimintaan saadut 33,9 milj. euron valtionosuudet. Ennusteen vuosikate 69,3 milj. euroa riittää kattamaan arvioiduista poistoista 84,9 prosenttia. Vuosikatteen arvioidaan toteutuvan 3,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana ja toimintakatteen 8,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. Ydinprosessien yhteenlaskettu toimintakate on toteutumassa vuosisuunnitelmaa 5,9 milj. euroa heikompana. Ennuste on parantunut heinäkuusta 0,5 milj. euroa. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin toimintakate on toteutumassa 4,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. Suurimmat toimintamenojen ylitykset ovat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluissa. Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 2,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sekä psykososiaalisen tuen palvelujen menojen ylityksistä johtuen. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin toimintakate on toteutumassa 1,5 milj. euroa suunniteltua parempana asiakasmaksutuloista johtuen. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 0,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana ja osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin 0,4 milj. euroa heikompana. Konsernihallinnon toimintakatteen ennustetaan muodostuvan 0,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa paremmaksi. Ennuste on heikentynyt heinäkuusta 0,1 milj. eurolla.

4 Esipuhe Hyvinvointipalveluiden yhteenlasketun tilikauden tuloksen arvioidaan muodostuvan 4,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikommaksi. Hyvinvointipalvelujen kokonaisennuste on heikentynyt heinäkuusta 1,4 milj. eurolla. Tilikauden tuloksen alitusennusteet ovat Laitoshoidon ( 1,7 milj. euroa), Erikoissairaanhoidon ( 1,6 milj. euroa) sekä Toisen asteen koulutuksen ( 1,0 milj. euroa) tuotantoalueilla. Tampereen Logistiikan liikeylijäämän tilinpäätösennuste on 0,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Tampereen Aterian ( 0,7 milj. euroa), Tampereen Kaupunkiliikenteen ( 0,4 milj. euroa), Tullinkulman Työterveyden ( 0,3 milj. euroa), Tampereen Tilakeskuksen ( 0,1 milj. euroa) ja Tampereen Aluepelastuslaitoksen ( 0,1 milj. euroa) ennusteet ovat vuosisuunnitelmaa heikommat. Liikelaitosten ja rahastojen yhteenlasketun liikeylijäämän ennustetaan toteutuvan 0,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana 72,1 milj. eurona. Yhteenlaskettu liikeylijäämäennuste on 0,1 milj. euroa parempi kuin heinäkuun talousraportissa. Tampereen Tietotekniikkakeskus ennustaa ylittävänsä liikeylijäämän vuosisuunnitelmatavoitteensa 2,0 milj. eurolla myyntimäärien kasvun ansiosta. Ennusteessa on huomioitu lokakuun loppuun ajoittuva Tietotekniikkakeskuksen liiketoiminnan myynti. Tampereella Tarja Puskala vs. laskentapäällikkö

5 Välitilinpäätös 5 SISÄLLYSLUETTELO Talouden yleinen kehitys 9 Laskelmat 13 Tuloslaskelma 13 Tuloslaskelmaennuste sisältäen sisäiset erät 14 Rahoituslaskelma 17 Tase 19 Investoinnit 21 Konserni 25 Tampereen kaupungin konsernirakenne 25 Konsernituloslaskelma 27 Konsernin rahoituslaskelma 29 Konsernitase 31 Tilaajaosa 37 Kaupungin yhteiset erät 37 Verotulot 37 Valtionosuudet 38 Henkilöstö 39 Korkotuotot ja kulut 42 Muut rahoitustuotot ja kulut 44 Antolainauksen muutokset 45 Lainakannan muutokset 46 Sijoitustoiminta 47 Ydinprosessit ja konsernihallinto 48 Tilaaja ydinprosesseittain 49 Konsernihallinto 66 Strategiset projektit 68 Tuottajaosa 75 Yhteenveto 75 Hyvinvointipalvelut 77 Konsernipalvelut 85 Liikelaitokset ja taseyksiköt 88 Konserniyhteisöt 103 Yhteisöjen talous 103

6 Välitilinpäätös 6

7 Välitilinpäätös 7 TALOUDEN YLEINEN KEHITYS

8 Välitilinpäätös 8

9 Talouden yleinen kehitys 9 TALOUDEN YLEINEN KEHITYS Suhdannenäkymät kohentuneet talven notkahduksen jälkeen Maailmantalous on toipumassa finanssikriisiä seuranneesta pudotuksesta. Sekä maailmantalouden että varsinkin maailmankaupan kasvun ennustetaan olevan varsin nopeaa seuraavien puolentoista vuoden aikana. Vaikka väliaikaisten elvytystoimien ja varastojen täydentämisen kasvuvaikutusten hiipuminen on lisännyt epävarmuutta, maailmantalouden ajautuminen uudelleen taantumaan ei ole todennäköistä. Rahapolitiikka jatkuu hyvin kevyenä ja kasvua tukevana euroalueella. Keskuspankki pyrkii tukemaan rahoitusmarkkinoiden vakautta jatkamalla edelleen poikkeustoimia likviditeetin turvaamiseksi. Euroopan keskuspankin arvioidaan lykkäävän ohjauskoron nostoaan vuoden 2011 lopulle tai jopa se yli. Markkinakorot pysyvät näin ollen historiallisesti erittäin alhaisina myös jatkossa. Kotimaiset kuluttajahintapaineet ovat kapasiteetin vajaakäytön seurauksena vähäisiä tänä vuonna. Hintojen nousuun vaikuttaa eniten raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnoista johtuva tuontihintojen nousu. Tämän vuoden inflaatioennuste on noin yksi prosenttia ja ensi vuonna noin kaksi prosenttia. Ensi vuonna hintapaineita voimistavat arvonlisä- ja energiaverojen, tuontihintojen nousu sekä vilkastuva talouden aktiviteetti niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Kuluttajien luottamusindikaattori on vahvistunut kesäkuukausien aikana tuntuvasti. Vielä keväällä kotitalouksien usko koko maan kehitykseen heikkeni jyrkästi, mutta kesäkuukausien aikana luottamus on palannut ja elokuussa 2010 se oli noussut ennätystasolle. Näin vahva kuluttajien luottamus on mitattu viimeksi vuoden 2000 alussa. Suomen talous on pääsemässä takaisin kasvu-uralle. Kasvukäännettä vauhdittaa viennin elpyminen, kotitalouksien kulutuksen lisääntyminen ja asuntoinvestointien piristyminen perinteisen vientikysynnän vetämänä. Työllisyys on heikentynyt vähemmän kuin aiemmissa taantumissa. Työttömyysaste laskee hitaasti kuluvana vuonna lähestyen 8 prosenttia. Talouskasvun nopeutuminen parantaa edelleen työllisyyttä ensi vuonna ja työttömyysaste painuu jopa alle 8 prosentin. Koska loppuvuosi on alkanut näyttää valoisammalta, on bruttokansantuotteen kasvun ennusteita syksyn alussa nostettu viime keväänä annetuista arvioista. Optimistisimman ennusteen julkaisi Palkansaajien tutkimuslaitos, joka arvioi kasvun yltävän tänä vuonna jopa 3,7 prosenttiin. Valtiovarainministeriökin on nostanut ennustettaan 2,1 prosenttiin, kun vielä keväällä se ennusti kasvun tuskin ylittävän 1 prosenttia. Talouskasvun lähtökohdat säilyvät myönteisinä vuodelle 2011 ja myös investoinnit käynnistyvät. Bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan ensi vuonna vähintäänkin kuluvan vuoden vauhtia. Etla arvioi tuoreessa ennusteessaan kasvun yltävän jopa 4 prosenttiin. Bruttokansantuotteen volyymin muutos , uudet talousennusteet vuosille Bkt:n muutos, % TK,VM Nordea PT Etla * 2010* 2011*

10 Talouden yleinen kehitys 10

11 Välitilinpäätös 11 LASKELMAT Tuloslaskelma Tuloslaskelmaennuste sisältäen sisäiset erät Rahoituslaskelma Tase Investoinnit

12 Välitilinpäätös 12

13 Laskelmat 13 LASKELMAT Tuloslaskelma * Muutos Toimintatuotot Myyntituotot 95,7 87,9 7,8 Maksutuotot 40,0 37,1 2,9 Tuet ja avustukset 20,1 15,6 4,5 Vuokratuotot 25,1 22,9 2,2 Muut toimintatuotot 12,7 15,3-2,6 Toimintatuotot yhteensä 193,5 178,7 14,8 Valmistus omaan käyttöön 54,2 61,6-7,4 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -289,6-298,3 8,7 Henkilösivukulut Eläkekulut -75,9-76,3 0,4 Muut henkilösivukulut -17,0-21,0 4,0 Palvelujen ostot -319,8-298,8-21,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -53,3-53,1-0,2 Avustukset -69,5-68,4-1,2 Vuokrakulut -14,4-14,1-0,3 Muut toimintakulut -3,9-1,9-2,0 Toimintakulut yhteensä -843,4-831,9-11,5 Toimintakate -595,7-591,6-4,1 Verotulot 491,1 478,0 13,2 Valtionosuudet 138,8 122,8 16,0 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 21,0 22,0-1,0 Muut rahoitustuotot 3,0 5,1-2,1 Korkokulut -4,2-3,5-0,8 Muut rahoituskulut -0,4-1,0 0,6 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 19,3 22,6-3,4 Vuosikate 53,6 31,8 21,8 Poistot ja arvonalentumiset -52,8-55,7 2,9 Tilikauden tulos 0,8-23,9 24,6 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0,4 0,4 0,0 Rahastojen lisäys -1,6-0,4-1,2 Rahastojen vähennys 0,6 0,3 0,2 Tilikauden alijäämä (ylijäämä) 0,2-23,5 23, TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Vuosikate/Poistot, % Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate, /asukas Vuosikate/Poistot, % Asukasmäärä Vuosikate, /asukas Asukasmäärä * vertailutiedot oikaistu

14 Laskelmat 14 Tuloslaskelmaennuste sisältäen sisäiset erät Milj. euroa VS 2010 Tot 2010 TP 2010 TP 2009** TA 2010*** VS 2010 * Enn Toimintatulot Myyntitulot 624,6 624,4 953,8 957,7 963,2 960,5 Maksutulot 36,9 40,5 59,6 58,7 58,4 62,2 Tuet ja avustukset 20,6 22,2 30,0 30,7 34,2 34,2 Vuokratulot 92,6 94,1 137,2 140,0 141,4 142,0 Muut toimintatulot 15,3 13,9 26,5 22,6 23,0 27,9 Tulot yhteensä 790,0 795, , , , ,9 Valmistus omaan käyttöön 71,3 54,2 101,7 104,2 108,2 100,6 Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot -296,4-289,6-437,9-434,6-440,0-439,8 Henkilösivukulut 0,0 Eläkekulut -75,2-75,9-113,1-110,9-111,8-114,3 Muut henkilösivukulut -17,7-17,0-28,5-25,9-26,3-26,5 Henkilöstömenot yhteensä -389,3-382,5-579,5-571,4-578,1-580,6 Palvelujen ostot -858,3-842, , , , ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -65,7-61,2-96,5-100,1-100,3-97,9 Avustukset -65,8-71,6-105,0-91,9-101,3-104,5 Vuokramenot -83,5-83,1-119,8-125,0-125,2-124,7 Muut toimintamenot -5,1-4,6-5,7-8,1-7,6-8,3 Menot yhteensä , , , , , ,8 Toimintakate -606,4-596,4-868,9-876,1-896,2-904,9 Verotulot 484,5 491,1 716,9 722,2 726,7 736,7 Valtionosuudet 138,4 138,8 183,6 195,6 207,6 208,3 Rahoitustulot ja -menot 18,2 20,0 33,1 27,9 27,9 29,2 Vuosikate 34,7 53,6 64,7 69,6 66,0 69,3 Suunnitelmapoistot -54,9-52,8-82,8-82,4-82,5-81,6 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 13,5 Tilikauden tulos -20,3 0,8-18,1-12,8-16,5 1,2 *Elokuun sisäisen tuloslaskelman toteuman toimintakate ja rahoitustulot ja -menot poikkeavat 0,7 milj. eurolla virallisesta tuloslaskelmasta sisäisistä vakuutusmaksuista johtuen. Sisäisten vakuutusmaksujen menot on kirjattu toimintamenoihin ja tulot rahoitustuloihin ** Vuoden 2009 tilinpäätöksen vertailutiedoissa on huomioitu Tampereen ammattikorkeakoulun yhdistyminen Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:n kanssa. ***TA 2010 on kaupunginvaltuuston hyväksymä alkuperäinen talousarvio. Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymät muutokset talousarvioon sisältyvät vuosisuunnitelmalukuihin (VS 2010).

15 Laskelmat 15 Tuloslaskelmien sisältö Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tuloslaskelmassa on esitetty kaupungin tuotot ja kulut ajalta Se on laadittu pääosin vastaavilla periaatteilla kuin tilinpäätöksen tuloslaskelma. Esimerkiksi tuottojen ja kulujen jaksotukset ja poistot on kirjattu tilinpäätöksessä noudatettavien periaatteiden mukaisesti, mutta jaksotusraja on korkeampi kuin tilinpäätöksessä. Välitilinpäätöksessä esitetään virallisen tuloslaskelman lisäksi kaupungin tuloslaskelma, joka sisältää myös sisäiset tulot ja menot. Tämän tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa talousarviomuutoksilla päivitetyn talousarvion eli vuosisuunnitelman toteutumista. Sisäiseen tuloslaskelmaan kootaan kaupungin yksiköiden talouden toteumatiedot sekä ennusteet tilinpäätöksen toteutumisesta, joka analysoidaan erikseen. Tuloslaskelmien vertailutiedot Tuloslaskelmien vertailutiedoissa on otettu huomioon Tampereen ammattikorkeakoulun yhdistyminen Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:n kanssa. Vertailuluvuista on vähennetty Tampereen ammattikorkeakoulun luvut sekä kaupungin saamat valtionosuudet Tampereen ammattikorkeakoulun toiminnasta (33,9 milj. euroa/vuosi). Vuoden 2009 elokuun vertailuluvuissa on huomioitu tilinpäätöksen yhteydessä takautuvasti tehty 1,3 milj. euron kertapoisto ja verotulot on jaksotettu tasaisesti kuukausille toteutuneen kertymän mukaan. Vertailutietoihin ei ole tehty lomapalkkavelan jaksotusta. Vertailuvuoden 2009 välitilinpäätöksen ylijäämä oli 7,1 milj. euroa. Oikaistu välitilinpäätös 2009 on alijäämäinen -23,5 milj. euroa. Oikaisujen määrä on yhteensä 30,6 milj. euroa, josta verotulojaksotus -26,5 milj. euroa, Tamkin valtionosuus 22,6 milj. euroa, Tamkin toimintakate +19,2 milj. euroa sekä Tamkin poistot 0,6 milj. euroa ja takautuva poistokorjaus - 1,3 milj. euroa. Tuloslaskelmien analysointi Tuloslaskelma Toimintatuottojen ja -kulujen erotuksena syntyvä toimintakate kertoo, kuinka paljon varsinaisen toiminnan kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Koska verotulot ja valtionosuudet muodostavat merkittävän osan kuntien tuloista, kuntien toimintakatteet ovat negatiivisia. Välitilinpäätökseen on tehty arviona lomapalkkavelan jaksotus, joka lasketaan lomapalkkavelan muutoksena tilinpäätöksestä Muutos on 12,1 milj. euroa ja sen suuruuteen vaikuttaa heinäkuussa maksetut lomarahat. Välitilinpäätösohjeesta poiketen kirjaus on tehty kaupunkitasoisena (ei SAP-yritystasolla), jotta yksiköiden raportointi ja erityisesti henkilöstösäästöjen raportointi säilyy johdonmukaisena. Lomapalkkavelan jaksotus on tehty vuoden 2010 välitilinpäätöksessä ensimmäistä kertaa ja se vähentää henkilöstömenoja 12,1 milj. eurolla, mikä tulee huomioida vertailussa edelliseen välitilinpäätökseen. Välitilinpäätöksen toimintakate on 4,1 milj. euroa edellisvuoden välitilinpäätöksen vertailukelpoista toimintakatetta heikompi. Lomapalkkajaksotus huomioiden nettomenojen kasvu on 16,2 milj. euroa eli 2,7 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Toimintamenot ovat edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa 11,5 milj. euroa eli 1,4 prosenttia suuremmat. Toimintatuotot ovat sen sijaan 14,8 milj. euroa eli 8,3 prosenttia edellisvuotta suuremmat. Välitilinpäätöksen toimintatuotot kattavat 24,5 prosenttia toimintakuluista. Vuosikate kuvaa kunnan kokonaistulorahoituksen riittävyyttä. Vuosikate on välitilipäätöstilanteessa 53,6 milj. euroa positiivinen, ja se on 21,8 milj. euroa edellisvuoden välitilinpäätöksen vuosikatetta parempi. Välitilinpäätöksen vuosikate riittää kattamaan poistot 101 prosenttisesti. Verotuloja on kertynyt 13,1 milj. euroa ja valtionosuuksia 16,0 milj. euroa edellisvuoden vertailukelpoisia lukuja enemmän. Välitilinpäätöksen tulos on 0,8 milj. euroa ylijäämäinen. Tuloslaskelma sisältäen sisäiset erät Välitilinpäätöksen toimintakate -596,4 milj. euroa on ajankohdan vuosisuunnitelmaa 10,0 milj. euroa parempi. Toimintatuotot ovat toteutuneet 5,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempina ja toimintakulut ovat toteutuneet 5,0 milj. euroa pienempinä. Toimintakulujen toteutuman arvioinnissa tulee huomioida lomapalkkavelan jaksotus, joka ei sisälly vuosisuunnitelmaan.

16 Laskelmat 16 Tuloslaskelmaennuste sisältäen sisäiset erät Toimintakatteen eli nettomenojen tilinpäätösennuste on -904,9 milj. euroa, mikä merkitsee 36,0 milj. euron eli 4,1 prosentin kasvua vuoden 2009 vertailukelpoiseen tilinpäätökseen verrattuna. Toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 8,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana ja 28,8 milj. euroa alkuperäistä talousarviota heikompana. Toimintakulujen osalta ennuste ylittää vuosisuunnitelman 15,4 milj. eurolla. Välitilinpäätöstilanteessa tilikauden toimintakatteen ennuste -904,9 milj. euroa on 1,7 milj. euroa heinäkuussa tehtyä ennustetta heikompi. Verotulojen ennustetta on korjattu lähinnä kunnallis- ja yhteisöverojen osalta heinäkuun tilanteesta yhteensä +10,0 milj. eurolla 736,7 milj. euroon, joka on 10,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi ja 14,5 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Valtionosuuksien ennuste kasvoi 0,7 milj. euroa heinäkuun tilanteesta. Rahoitustuottojen ja -kulujen ennuste on 1,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Tilinpäätösennusteen mukaiseksi vuosikatteeksi muodostuu 69,3 milj. euroa, joka kattaa 84,9 -prosenttisesti ennustetut suunnitelmapoistot. Koko kaupungin suunnitelmapoistojen ennuste on -81,6 milj. euroa, joka on 0,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempi. Tilikauden tuloksen tilinpäätösennuste on 1,2 milj. euroa ylijäämäinen ja 17,7 milj. euroa parempi kuin vuosisuunnitelman mukainen tulos. Ennuste sisältää Tietotekniikkakeskus liikelaitoksen luovutuksesta syntyvän satunnaisiin eriin kirjattavan arvioidun myyntivoiton 13,5 milj. euroa. Tulosennuste on 19,3 milj. euroa edellisvuoden vertailukelpoista tulosta parempi. Tilaajan ydinprosessien ja konsernihallinnon yhteenlaskettu toimintakate-ennuste 5,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Tämä johtuu toimintakulujen 11,7 ylitysennusteesta lähinnä Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen, Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ja Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosesseissa sekä toimintatuottojen 6,2 milj. euron ylitysennusteesta Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin asiakasmaksutuloista ja konsernihallinnon 1,9 milj. euron ylityksestä johtuen. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden yhteenlaskettu tulosennuste on yhteensä 4,0 milj. euroa yhteenlaskettua vuosisuunnitelmaa heikompi. Tuotantoalueista Laitoshoito ennustaa tilikauden tuloksensa toteutuvan vuosisuunnitelmaa 1,7 milj. euroa heikompana, Erikoissairaanhoito 1,6 milj. euroa heikompana ja Toisen asteen koulutus 1,0 milj. euroa heikompana. Avopalveluiden sekä Kulttuuri ja vapaaaikapalveluiden tuotantoalueet ennustavat tilikauden tuloksensa toteutuvan vuosisuunnitelman mukaisena kun taas Päivähoidon ja perusopetuksen tuotantoalue ennustaa tilikauden tuloksensa toteutuvan 0,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana. Liikelaitosten ja taseyksiköiden yhteenlaskettu tilikauden ylijäämän ennuste ennen varauksia on 35,6 milj. euroa, joka ylittää vuosisuunnitelman 1,6 milj. eurolla. Ylijäämäennuste parani 1,0 milj. euroa heinäkuun raportoinnista. Tietotekniikkakeskus ennustaa ylittävänsä vuosisuunnitelmatavoitteen 2,3 milj. eurolla mm. lisääntyneiden volyymien takia. Lisäksi vuodelle 2010 ei tehty aiottuja yksikköhintojen alennuksia, mikä myös parantaa tulosta. Ylijäämä on vuosisuunnitelmaa parempi, vaikka liikelaitoksen toiminta päättyy jo lokakuun lopussa liiketoiminnan myyntiin. Tampereen Aterian 0,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompaa tulosennustetta rasittaa isojen asiakasryhmien ateriamäärien pieneneminen. Tampereen Kaupunkiliikenne ennustaa tuloksensa alittuvan 0,4 milj. eurolla. Tampereen Aluepelastuslaitos ennustaa alittavansa vuosisuunnitelman tulostavoitteensa 0,2 milj. eurolla. Tampereen Tilakeskuksessa tilikauden tulosennuste alittaa vuosisuunnitelman 0,1 milj. eurolla lähinnä energiakustannusten ylittymisen vuoksi. Asumisen rahaston ja vahinkorahaston tilinpäätösennuste ylittää vuosisuunnitelman 0,8 milj. eurolla.

17 Laskelmat 17 Rahoituslaskelma Milj. euroa Tot 2010 TP 2009* VS 2010 TP 2010 Enn Toiminnan rahavirta Vuosikate 53,6 64,7 66,0 69,3 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 13,5 Tulorahoituksen korjauserät -7,1-9,7-15,3-15,3 Investointien rahavirta Investointimenot -97,5-133,2-190,1-160,5 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,8 2,5 3,1 3,9 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 36,1 15,3 67,6 50,7 Toiminnan ja investointien rahavirta -14,1-60,4-68,6-38,4 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -0,1-41,0-0,1-0,1 Antolainasaamisten vähennykset 1,7 4,8 2,2 5,1 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 90,0 72,0 25,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -6,4-34,9-12,0-12,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 43,2 31,5 0,0 30,0 Muut maksuvalmiuden muutokset -2,3 18,8-17,5 0,0 Rahoituksen rahavirta 36,0 69,2 44,6 48,0 Rahavarojen muutos 22,0 8,9-24,1 9,6 Rahavarat tilikauden lopussa 135,9 113,9-123,6 Rahavarat tilikauden alussa 113,9-105,1-113,9 Rahoituslaskelman tunnusluvut Tot 2010 TP 2009* Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate 5 2 Rahavarojen riittävyys, pv * Tilinpäätöksen 2009 vertailutiedosta on oikaistu pois vuoden vaihteessa yhtiöitetyn TAMK:in vaikutukset vuosikatteeseen ja investointimenoihin, jotta vertailutietoina voitaisiin näyttää samat tiedot kuin tuloslaskelmissa ja investoinneissa. Korjauseränä on käytetty tulorahoituksen korjauseriä. Muita taseen muutoksista tulevia oikaisuja ei ole tehty. Rahoituslaskelman sisältö Rahoituslaskelmassa on kuvattu kaupungin rahan lähteet ja rahan käytöt sekä rahavarojen muutos ajalta Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kaupungin rahavaroihin eli sitä, lisääntyivätkö vai vähenivätkö rahavarat raportoitavan kauden aikana. Rahoituslaskelman eriin on sisällytetty myös liikelaitosten erät, mutta kaupungin sisäiset erät on eliminoitu.

18 Laskelmat 18 Rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelman tammi elokuun rahavarojen muutos, eli rahojen ja pankkisaamisten sekä rahoitusarvopaperien tasesaldojen muutos, on 22,0 milj. euroa positiivinen. Rahavarojen muutos muodostuu toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirroista. Toiminnan rahavirta kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Tammi elokuussa toiminnan rahavirta muodostui 46,5 milj. euroa positiiviseksi johtuen 53,6 milj. euron vuosikatteesta. Rahoituslaskelman investointien rahavirta muodostuu taseen pysyvien vastaavien investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä myyntituloista. Investointien toteuma, 97,5 milj. euroa, vastaa 51,3 prosenttia koko vuoden vuosisuunnitelmasta. Rahan käyttö investointeihin kokonaisuutena oli 60,6 milj. euroa. Tulorahoituksen ja investointien erotuksena laskettu välitulos toiminnan ja investointien rahavirta oli raportointikaudella 14,1 milj. euroa negatiivinen. Rahoituksen nettorahavirta on välitilinpäätöksessä 36,0 milj. euroa positiivinen. Merkittävin vaikutus rahoituksen rahavirran alkuvuoden toteumaan on lyhytaikaisten lainojen muutoksella, 43,2 milj. euroa, joka on pääosin seurausta konsernin tytäryhtiöiden hyvästä rahoitusasemasta. Lyhytaikaisten lainojen muutos muodostuu lähinnä Sähkölaitoskonsernin viime tilinpäätökseen nähden kasvaneista konsernipankkitilisaldoista, kasvua 19,9 milj. euroa, ja tytäryhtiönä aloittaneesta Piramk Oy:stä, jonka konsernipankkitilisaldo elokuun lopussa oli 15,9 milj. euroa. Lyhytaikaisten lainojen kasvu johtuu pääosin sovelletusta laskentatekniikasta, jolloin kaupungin konsernipankkitilillä olevat positiiviset tytäryhtiösaldot näkyvät kaupungin lyhytaikaisina lainoina ja negatiiviset saldot lyhytaikaisina saamisina. Rahoituslaskelman tilinpäätösennuste Kaupungin koko vuoden rahoituslaskelmaennusteen mukaan rahavarojen muutos on 9,6 milj. euroa positiivinen ja 33,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Rahoituslaskelman tilinpäätösennusteen merkittävimmät muutokset vuosisuunnitelmaan nähden ovat 13,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempi investointien rahavirta, 13,5 milj. euron ennustetut luovutusvoitot Tietotekniikkakeskuksen liiketoiminnan myynnistä satunnaisissa erissä ja 30,0 milj. euron lyhytaikaisten lainojen lisäykset tytäryhtiöiden konsernipankkitilimuutosten kautta. Vastaavasti pitkäaikaisten lainojen nostojen ennustetaan jäävän 47,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienemmiksi ennakoitua paremman rahoitustilanteen johdosta. Muiden maksuvalmiuden muutosten ennuste poikkeaa ainakin toistaiseksi merkittävän positiivisesti vuosisuunnitelmasta.

19 Laskelmat 19 Tase Milj. euroa Muutos VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 11,0 13,1-2,1 Aineelliset hyödykkeet 1 058, ,7-13,3 Sijoitukset 658,0 630,1 27,9 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 4,5 4,8-0,3 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 3,2 3,0 0,3 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 0,1 2,3-2,2 Lyhytaikaiset saamiset 78,4 58,7 19,7 Rahoitusarvopaperit 57,4 62,4-5,0 Rahat ja pankkisaamiset 78,5 51,5 27,0 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 949, ,6 51,9 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 1 411, ,2 1,1 Peruspääoma 636,7 636,7 0,0 Arvonkorotusrahasto 126,1 126,1 0,0 Muut omat rahastot 40,9 40,0 1,0 Edellisten tilikausien ylijäämä 607,5 624,2-16,7 Tilikauden ylijäämä 0,2-16,7 16,8 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 25,1 25,5-0,4 PAKOLLISET VARAUKSET 9,0 9,9-0,8 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 15,4 16,0-0,6 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 182,5 175,9 6,6 Lyhytaikainen 306,1 260,1 46,0 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 949, ,6 51,9 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 74,0 76,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 39,0 52,0 Kertynyt ylijäämä, milj. euroa Kertynyt ylijäämä, euroa/asukas Lainakanta, euroa Lainat, euroa/asukas Lainasaamiset, euroa Asukasmäärä

20 Laskelmat 20 Taseen sisältö Taseessa on kuvattu kaupungin omaisuus- ja pääomaerät välitilinpäätöksen laadintahetkellä ryhmiteltyinä luonteensa mukaan. Taseen eriin on sisällytetty myös liikelaitosten omaisuus ja pääomat, mutta kaupungin sisäiset erät on eliminoitu. Taseen vertailutietona on esitetty vuoden 2009 tilinpäätöksen tase. Tuloslaskelmista ja osin rahoituslaskelmasta poiketen Tampereen ammattikorkeakoulun eriä ei ole oikaistu pois vertailuvuoden tiedoista. Taseen analysointi Taseen loppusumma oli 1 949,6 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi tilinpäätöstilanteeseen verrattuna 51,9 milj. euroa. Taseen vastaavissa muutokset näkyvät selvimmin lyhytaikaisten saamisten lisääntymisinä ja pysyvien vastaavien sijoitusten kasvuna. Sijoitusten kasvusta 28,4 milj. euroa kohdistuu vuoden alusta aloittaneen Piramk Oy:n omaan pääomaan tehtyihin sijoituksiin. Saamisten kasvua selittää välitilinpäätökseen kirjattu lomapalkkavelan muutos, myönnettyjen lyhytaikaisten velkojen lyhennykset sekä konsernipankkitilisaldojen muutokset. Muutokset ovat taseen kannalta pitkälti laskennallisia, etenkin konserninäkökulma huomioituna. Taseen vastaavaa puolella merkittävin erä on pysyviin vastaaviin kuuluva aineelliset hyödykkeet, 1 058,4 milj. euroa, joka muodostaa 54,3 prosenttia taseen loppusummasta. Taseen vastattavissa muutoksia selittää vieraan pääoman muutokset. Uusia pitkäaikaisia rahalaitoslainoja ei ole alkuvuoden aikana nostettu. Pitkäaikaisten lainojen muutos on positiivinen johtuen seuraavan vuoden aikana maksettavien lyhennyserien pienentymisestä vuodenvaihteen tilanteeseen nähden. Lyhytaikaisten lainojen kasvua selittää tytäryhtiöiden rahavarojen kasvu konsernipankkitilillä. Eniten vaikutusta on ollut Sähkölaitos-konsernin rahavarojen kasvulla, 19,9 milj. euroa, ja Piramk Oy:n kuluvalle vuodelle yhdistellyllä konsernipankkitilisaldolla, 15,9 milj. euroa. Lisäksi verotulojen jaksottaminen kasvattaa lyhytaikaisia velkoja välitilinpäätöksessä 30,8 milj. eurolla. Kaupungin omavaraisuusaste on välitilinpäätöksessä 74,0 prosenttia.