YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Mikkelin kaupunki (491) Palonen Kaavaehdotus

Transkriptio

1 YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Mikkelin kaupunki (491) Palonen Kaavaehdotus

2 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Yöveden-Louhiveden alueen rantaosayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelutilanne 1.11 Maakuntakaava Maakuntakaavassa ei ole merkintöjä alueelle Yleiskaava Alueelle on laadittu Yöveden-Louhiveden alueen rantaosayleiskaava, jonka Ristiinan kunnanvaltuusto on hyväksynyt Etelä-Savon ympäristökeskus vahvisti kaavan ja KHO käsitteli sen Ote voimassa olevasta yleiskaavasta on esitetty kohdassa 2 sekä selostusosan yhteydessä Asema- ja ranta-asemakaavat Alueella ei ole voimassa asemakaavaa Pohjakartta Pohjakarttana käytetään maastokarttaa mittakaavassa 1: Maanomistus Kaavamuutosalueen maanomistajat ovat Liisa ja Niilo Härkönen. 1.3 Nykyinen maankäyttö Suunnittelualue muodostuu 42 hehtaarin kokoisesta Palosen saaresta Lehtisenselän ja Ruohoselän välissä Saimaan Yöveden itäosassa lähellä Puumalan kunnan rajaa. Saaren lohkominen kantatilasta on tapahtunut kesän 2014 aikana, tilan viralliset auto- ja venepaikat sijaitsevat Jurvansaaren Haapialansalmessa noin kilometrin verran suunnittelualueesta länteen päin. Kaavamuutosalueella eli Palosen saaressa on kuusi voimassa olevaa lomarakennuspaikkaa nykyisessä yleiskaavassa, mutta ne ovat kaikki rakentamatta (ks. voimassa oleva yleiskaava kohdassa 2 ja selostusosan yhteydessä, RA/2 + RA/2 + RA/2). Kaavamuutosalue on tällä hetkellä tavanomaista maa- ja metsätalousaluetta, jolla on tehty voimakkaita ja laajoja metsänhakkuita alkukesällä Alueella on edelleen muutamia maisemallisesti arvokkaita rantakallioita varsinkin saaren eteläosassa. Alueelta löytyy joitakin satunnaisia leiripaikkoja veneilijöiden jäljiltä. Palosen saaren lounaisin kallioinen niemi koillisesta päin lahdelta kuvattuna, taustalla Kirppusaari 1

3 2 1.4 Luonto Palosen saareen suunnitelluille rakentamisalueille tehtiin luontoselvitys Rakentamisalueilta ja niiden lähiympäristöstä inventoitiin luonnon yleispiirteet, luontotyypit, kasvillisuutta ja rajattiin mahdolliset luonnoltaan arvokkaat alueet sekä uhanalaisten ja suojeltavien lajien elinympäristöt. Luontoselvityksen on tehnyt FM (biologi) Markku Nironen Palosen saaren luonnonolot Palonen sijaitsee Yöveden itäosassa Lehtisenselän ja Ruohoselän välisellä vesialueella. Saari on noin 1400 metriä pitkä ja metriä leveä. Saaren korkeimmat kalliot kohoavat yli 25 metriä Ruohoselkää korkeammalle. Saareen on tehty laaja hakkuu alkukesällä Kallioiden lakialueilla on jäkälä- ja seinäsammal -valtaisia kalliomänniköitä sekä mustikka- ja puolukkatyypin kasvillisuuden vallitsemaa kalliomännikköä. Saaren kasvillisuus on pääosin mustikka- ja puolukkatyyppiä. Saaren itäosassa on pienialainen saniaislehto - lehtokorpi, joka on säästetty hakkuiden yhteydessä (ks. erityiskohteet). Saaren rantakasvillisuus on pääosin niukkaa ja Yövedelle tyypillistä lajistoa mm. järviruokoa, viilto- ja pullosaraa, ruokohelpeä, luhtavuohennokkaa, siniheinää ja suomyrttiä. Pienien lahtien pohjukoissa on hieman runsaammin rantakasvillisuutta sekä pienialaisesti ruovikkoa. Saaren luoteiskärjestä lähtee matalikko, jossa kasvaa laajemmin järviruokoa Suunniteltujen rakentamisalueiden luonnonolot Paloseen on suunniteltu kolme rakentamisaluetta (ks. liitteenä oleva kaavaehdotuskartta). I. Saaren kaakkoisosan rakentamisalue ulottuu saaren poikki. Rakentamisalue on pääosin varttunutta mustikka- ja puolukkatyypin männikköä. Rantapuustossa on myös tervaleppää. Itäosan rinteessä on kivikkoa. Kaakkoisosan rakentamisalueen mustikkatyypin metsää Rakentamisalueen eteläpuolella on maisemallisesti arvokkaat kallioiset niemet. Kallion laen männyn latvassa on vuosikymmeniä sitten pesinyt kalasääski (ks. erityiskohteet). Rakentamisalueen pohjoispuolen metsä on pääosin avohakattu. II. Saaren koillisrannan rakennuspaikkojen rannassa on hakkuiden jäljeltä kapea rantapuusto, muutoin rakentamisalue on pääosin avohakkuulla. Rakentamisalueen koillisosassa on kannas, jossa kasvaa vesi- ja ranta- 2

4 3 kasvillisuutta mm. pullosaraa, järviruokoa, rentukkaa ja korpikastikkaa. Rantapuustossa on mm. tervaleppää ja paatsamaa. Niemeen ulottuva rakentamisalue on mustikkatyypin varttunutta männikköä ja se rajautuu kallion reunaan. Kallioinen maisemallisesti arvokas niemi säilyy rakentamattomana. Rakentamisalueen eteläpuolella on metsälain erityisen tärkeä elinympäristö. Saaren itäosan rakentamisalueen taustaa III. Saaren luoteisen niemen rakentamisalue on länsi- lounaisrannalla, kahden kallioalueen välissä. Rakentamisalueen eteläosan tausta on avohakattu ja pohjoisosa on mustikkatyypin varttunutta männikköä, jossa sekapuina kasvaa koivua ja kuusta. Rakentamisalueen etelä- ja pohjoispuolella on puustoiset kallioalueet. Saaren luoteisosan mustikkatyypin metsää 3

5 4 Saaren luoteisosan rakentamisalueen rantaa Erityiskohteet Metsälain erityisen tärkeä elinympäristö Hakkuiden yhteydessä on säästetty pienialainen metsäkuvio (kaavaehdotuksessa MY), jonka kosteimmilla paikoilla on saniaiskorpea ja lehtokorpea. Kasvillisuus on melko tavanomaista mm. hiirenporras, metsäalvejuuri, rentukka, korpi-imarre, palmusammal ja okarahkasammal. Puustossa on koivua ja tervaleppää. Hakkuiden yhteydessä säästetty metsälain erityisen tärkeä elinympäristö Uhanalaiset ja harvinaiset lajit Palosen kasvillisuudessa on Yöveden saarille tyypillistä lajistoa. Esitetyt rakentamisalueet ovat pääosin puolukka- ja mustikkatyypin kasvillisuutta ja niiltä ei havaittu uhanalaista tai harvinaisia lajeja. Palosen kaakkoisen kallioniemen laella kasvavan männyn latvassa on vuosikymmeniä sitten pesinyt sääksi. Puussa on jäljellä tekopesän tukipuut ja rauhoituskyltti. Puun alla tai puussa ei ollut sääksen tuomia oksia, joten pesäpuuta ei ole pitkään aikaan käytetty. Sääksi ei ole ainakaan viimeisen vuosikymmenen aikana pesinyt Palosen niemessä. Lähimmät kesämökit ovat salmen eteläpuolella noin 200 metrin päässä entisestä pesäpuusta. Nuolihaukka pesii Palosen saaressa. Pääosa saaren metsistä on hakattu, joten pesäpaikka (vanha variksenpesä tms.), on tänä vuonna löytynyt saaren luoteisosan kalliolta. 4

6 5 Saimaannorppa elää Yövedellä. Lähimmät saimaannorpan talvipesät on löydetty yli kilometrin päästä Palosen saaresta. Kaavamuutoksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja suojeltaviin lajeihin Kaavamuutoksen rakentamisalueet ovat osin avohakattu ja muutoin mustikka- ja puolukkatyypin metsää. Esitetyillä rakentamisalueilla ei ole suojeltavia luontotyyppejä tai kasvilajeja. Sääksi on uhanalaisluokittelussa todettu silmälläpidettäväksi lajiksi. Sääksi ei ole pesinyt saaressa ainakaan viimeisen vuosikymmenen aikana. Nuolihaukka on harvinainen laji, joka pesii mm. vanhoissa variksen pesissä, myös rakennettujen alueiden läheisyydessä. Saimaannorppa on uhanalainen ja luontodirektiivin liitteessä VI (a) mainittu laji, jonka lisääntymis- tai levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kielletty (luonnonsuojelulaki 49 ). Lähimmät saimaannorpan talvipesät ovat yli kilometrin päässä Palosen saaresta. Kaavamuutos ei tuo lisää rakennuspaikkoja saareen ja siten merkittävää muutosta saimaannorpan elinolosuhteisiin. Kaavamuutoksella ei ole haitallisia vaikutuksia suojeltaviin luontotyyppeihin, uhanalaisiin tai harvinaisiin lajeihin. Kaavamuutos ei hävitä tai heikennä saimaannorpan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. 5

7 6 2 TAVOITTEET Maanomistajien tavoitteena on siirtää useita nykyisiä lomarakennuspaikkoja rakennettavuudeltaan parempiin paikkoihin (ks. nuolet seuraavasta kartasta) Ote nykyisestä yleiskaavasta Itäisin ryhmä nykyisistä lomarakennuspaikoista (RA/2) on sijoitettu parhaiten ja tarvitsee vain hieman siirtoa pohjoiseen päin, soistuneesta ja ympäristöarvoja omaavasta lahden lounaisesta pohjukasta kohti paremmin rakennettavissa olevaa niemen kannasta. Lahden lounainen pohjukka ja sen tausta on huomioitu myös metsätaloussuunnitelmassa (lehtomainen kohde). Saaren koillisin niemen kärki on maisemallisesti arvokas ja jätetään ennalleen. Nykyisistä lomarakennuspaikoista (RA/2) pohjoisimmat on sijoitettu varjoisaan ja suhteellisen jyrkkään pohjoisrinteeseen, jossa vastarannan mantereen rakennuspaikat ovat jo melko lähellä (alle 300 metrin päässä). Siirto lounaaseen päin saaren toiselle puolelle toisi rakennuspaikat loivemmalle alueelle ja ne avautuisivat kohti lounasta. Vastaranta jäisi jo yli puolen kilometrin päähän ja väliin jäisi vielä Kirppusaari. Saaren pohjoisrantaa, nykyiset rakennuspaikat kuvassa keskellä jyrkänteen kohdalla, ympäristöä on voimakkaasti harvennushakattu alkukesällä

8 7 Saaren länsiosan lahdella sijaitsevien nykyisten lomarakennuspaikkojen (RA/2) rannat ovat kaikista huonoimpia, osin hyvin matalalla lahdella, alavia ja osittain soistuneita (ks. seuraava kuva). Siirto saaren kaakkoisosan niemen kannakselle toisi huomattavaa parannusta rakentamisolosuhteisiin. Saaren eteläisin niemen kärki on maisemallisesti arvokas ja luontaisesti erittäin hyvä näkösuoja etelään päin (kohti Lehtisen saaren rakennuspaikkoja). Länsiosan pohjukkaa kesällä 2015 Vapaan rannan osuus säilyisi täysin ennallaan kaavamuutoksen myötä, mutta rakentaminen olisi paremmilla paikoilla toteutuksen suhteen. Kaavamuutoksen tavoitteet ovat sopusoinnussa alkuperäisen yleiskaavan tavoitteiden ja mitoitusperusteiden kanssa. Uusia rakennuspaikkoja ei muodosteta vaan nykyinen rakennusoikeus siirretään toteuttamisen kannalta parempaan paikkaan. Pinta-alaltaan rakennuspaikkoja voidaan supistaa huomattavasti alkuperäisestä yksityiskohtaisen maastotarkastelun jälkeen. Siirron kohteena olevan läntisen alueen rantaa, ei erityisiä luontoarvoja. Siirron kohteena olevaa kaakkoisen alueen rantaa, ei erityisiä luontoarvoja. Noin 15 metriä korkea kallioinen mäki alueen eteläpuolella estää tehokkaasti näkyvyyden alueelta kohti etelää Kaavaluonnoksen kuulemisvaiheessa (MRL 62 ja 63 ) jätetty palaute on pyritty ottamaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Viranomaislausunnoissa (Etelä-Savon pelastuslaitos , Ympäristölautakunta ja Etelä-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ) ei ole esitetty kritiikkiä itse kaavaratkaisusta. Ympäristölautakunnan mainitsema pieni täsmennys jätevesien käsittelystä on lisätty kaavamääräyksiin ja ELY-keskuksen mainitsemaa vaikutusten arviointia on täsmennetty seuraavalla sivulla. Viranomaisneuvottelu MRL 66 ja 77 mukaisesti järjestettiin ELY-keskus toisti lausunnossaankin esille tulleet seikat, laillista estettä kaavahankkeen eteenpäin viemiselle ei ole. 7

9 8 Sen sijaan saaren eteläpuolelta saapui kaksi huomautusta (Anne ja Mikko Helander sekä Henri ja Tuula Kohvakka/ Seppo ja Sinikka Paalanen/ Ritva ja Joona Knuuti), joissa voimakkaasti kritisoidaan kaavaratkaisua rakennuspaikkojen siirtojen osalta. Varsinkin saaren kaakkoisosaan siirrettyjä paikkoja vastustetaan. Perusteluja huomautuksissa ovat mm. kapealle vesialueelle syntyvä lisäkuormitus, haitta Saimaan norpalle, kohtuuton haitta olemassa olevalle asutukselle, haitta luonnonarvoille (mm. kalasääski) ja rantamaisemalle, haitta yleiselle rantautumiselle, nykyinen kaava ottaa nähtävillä ollutta luonnosta paremmin huomioon kokonaisuuden, maanomistajien taloudellisen hyödyn tavoittelu. Vastine edellisiin huomautuksiin: Maanomistajan rakennuspaikkakohtaiset tavoitteet on perusteltu yksityiskohtaisesti edellisillä sivuilla. Yleisenä tavoitteena ei ole taloudellinen hyöty vaan rakentamiseen paremmin soveltuvat paikat. Alkuperäisen erittäin laajan kaavatyön aikana on tapahtunut selkeitä virheitä rakennuspaikkojen sijoittelussa, mikä nyt on mahdollista korjata yksityiskohtaisemman suunnittelun ja maastotöiden yhteydessä. Nykyisen kaavan itäisimmät rakennuspaikat sijoittuvat osin luonnonarvoja omaavalle alavalle maalle lahden pohjukassa, mikä korjataan tässä yhteydessä ja korostetaan luontoselvityksen mukaisesti myös omalla aluevarauksella. Ympäristön kannalta selkeästi parempi kaavaratkaisu. Nykyisen kaavan pohjoisimmat rakennuspaikat siirretään pois jyrkänteiseltä pohjoisrannalta huomattavasti paremmin rakentamiseen soveltuvalle lounaisrannalle, jolloin myös haittavaikutus kokonaisuutena kyseisten vastarantojen loma-asutukselle vähenee merkittävästi. Huomautusten perusteella kiistanalaisin on kahden rakennuspaikan siirto Kirppusaaren itäiseltä ja matalalta lahdelta saaren kaakkoisosaan. Huomauttajat itsekin toteavat, että Palosen saaren ja Pienisalon välissä on jo nyt vilkasta veneliikennettä. Kyseisten kahden rakennuspaikan siirrolla on minimaalinen, lähes olematon merkitys kyseiseen veneliikenteeseen. Varsinkin kun jo nykyisenkin kaavan rakennuspaikkojen liikenne kohdistuisi osittain kyseiseen salmeen. Palosen saaressa rantautuu kyseisellä alueella luvatta kesäisin pitkiäkin aikoja matkaveneitä ja ohikulkijoita, joiden aiheuttaman häiriön voidaan arvioida olevan kahta pysyvää rakennuspaikkaa suurempi Pienisalon loma-asukkaille. Kalasääski ei ole kyseisellä alueella (kallioisella niemellä) pesinyt vuosikymmeniin tekopesästä huolimatta, todennäköisesti paikka on liian rauhaton em. vesiliikenteestä ja Pienisalon läheisestä loma-asutuksesta johtuen. Lähin norpan talvipesä on ELY-keskuksen luovuttamisen tietojen mukaan lähes kahden kilometrin päässä, eikä siirroilla ole näin ollen vaikutusta norpan elinolosuhteisiin. Huomautuksissa on virheellisesti todettu, että siirrettäviltä paikoilta syntyisi näköyhteys Pienisalon läheisimmille rakennuspaikoille. Asia selviää jo karttatarkastelusta ja alueelle tehdystä asemapiirroksesta. Asiaa on tarkasteltu myös useissa maastokatselmuksissa (ks. seuraavat kuvat). Huomautukset eivät anna perusteita muuttaa kaavaratkaisua, viranomaislausunnoissa ei ollut huomautettavaa. Asemapiirros eteläisimmästä uudesta rakennuspaikasta sekä näkymä kyseisen rakennuspaikan eteläpuoliselta korkealta kalliolta etelään päin, täydellinen luontainen näkymäsuoja Pienisalon suuntaan 8

10 9 3 OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT Voimassa olevan yleiskaavan mukaiset lomarakennuspaikat (RA/2 + RA/2 + RA/2) on sijoiteltu toteuttamisen ja ympäristön kannalta tarkoituksenmukaisempaan paikkaan. Vapaan rannan osuus säilyy metrimääräisesti kaavamuutoksen myötä, mutta saaren pohjoisrannan alueelle syntyy merkittävämpi vapaan rannan kokonaisuus. Loma-asuntoalueen (RA) kaavamerkintä: Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 k-m 2. Luku RA-merkinnän perässä osoittaa alueelle sijoitettavien lomarakennuspaikkojen enimmäismäärän. Rakennusoikeuden määrä on Ristiinan kunnassa viimeksi hyväksytyn rantayleiskaavan mukainen (Ruskiajärvi-Säynätjärvi-Suojavesi). Uuden lomarakennuspaikan etäisyydet rantaviivasta yms. perustuvat vielä toistaiseksi Ristiinan kunnan rakennusjärjestykseen (hyväksytty , voimaan ). Kaupungin rakennusjärjestyksen kokonaisuudistus on vireillä. Otteita nykyisestä rakennusjärjestyksestä: Rakennukset ja rakennelmat tulee sijoittaa ja kasvillisuutta säästää sekä istuttaa siten, että maisemakuvan luonnonmukaisuus säilyy. Mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, tulee uuden, kerrosalaltaan korkeintaan 25 m 2 :n ja pohjapinta-alaltaan 35 m 2 :n suuruisen, saunan, savusaunan tai grillikatoksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta olla vähintään 10 m ja muun 80 m 2 pienemmän rakennuksen tai näkyvämmän rakennelman etäisyyden vähintään 20 m ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetun asuinrakennuksen tai muun vähintään 80 m 2 :n suuruisen rakennuksen etäisyyden rannasta tulee kuitenkin olla vähintään 40 metriä. Edellä oleva määräys ei koske laituria. Asuinrakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään yhden (1) metrin pitkäaikaisen ylävesipinnan (HW ) yläpuolella. Mikäli ylävedenpinta ei ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 metriä pitkäaikaisen keskivedenpinnan ( MW ) yläpuolella. Rakennuspaikalle, joka sijaitsee ranta-alueella saa rakentaa enintään yhden kaksiasuntoisen asuinrakennuksen tai lomarakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Ranta-alueella sijaitsevan uuden lomarakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään m 2. Vesistön rannalla olevan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä. Rakennuspaikat muodostetaan maastoon ja niiden koko määritetään lohkomisen yhteydessä. Luontoselvityksen perusteella itäisimmän lahden lounaisnurkkaa on korostettu omalla merkinnällään, (MY) Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ympäristöarvoja. Alueen erityispiirteitä ei saa vaarantaa (ks. tarkemmat tiedot kohdasta 1.4). Muilta osin kaavamuutosalue on osoitettu Maa- ja metsätalousalueena (M), joka on varattu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön: Poikkeuksena 200 m rantavyöhykkeellä on MRL 72 :n mukainen rakentaminen. Uusia rakennuspaikkoja ei kuitenkaan saa muodostaa 200 metrin rantavyöhykkeelle M-alueelle. Saaren maisemallisesti arvokkaimpia kalliorantoja on korostettu omalla kaavamerkinnällä: "ma/ Paikallisesti arvokas rantamaisema, jolla on maisemallista arvoa. Maisemapuut, maiseman kiintopisteet, reunavyöhykkeet sekä muut maiseman ominaispiirteet säilytetään." Kaavamääräyksillä on myös otettu kantaa mm. maiseman käsittelyyn: 9

11 10 Maisemaa tulee käsitellä siten, että vesistöstä käsin katsottuna maiseman peruspiirteet eivät oleellisesti muutu. Metsänhoidossa noudatetaan metsätalouden kehittämiskeskuksen metsänhoitosuosituksia ja metsälakia. Vesi- ja jätehuollosta on omat määräyksensä (ks. merkinnät ja kaavamääräykset ohessa). 4 KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Laadittava yleiskaavan muutos on luonteeltaan lähinnä tekninen, eikä muuta millään tavalla voimassa olevan alueen osayleiskaavan periaatteita. Tarkempi luontoselvitys alueella on tehty luonto-olosuhteiden kannalta otollisempana aikana, eli alkukesällä 2015 (ks. kohta 1.4). Selvityksen havainnot on otettu huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Norpan pesimätiedot on alustavasti saatu hanketta varten, lähin pesimäpaikka on lähes kahden kilometrin päässä, ei vaikutuksia nyt esitetyllä kaavaratkaisulla. Vastineet luonnoksesta jätettyihin huomautuksiin ja vaikutusten arviointia naapureihin nähden löytyy kohdan 2 lopulla. Merkittäviä haittoja naapureille ei ole syntymässä tämän kaavaratkaisun myötä. Vaikutukset saaresta pohjoisen suuntaan vähenisivät huomattavasti. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon yhteydessä naapureilla ym. osallisilla on edelleen mahdollisuus palautteen antamiseen ja se pyritään ottamaan huomioon. Palosen saaren yleismaisema on merkittävästi muuttunut alkukesän 2015 aikana metsänhakkuiden myötä. Maisemallisesti arvokkaimmat kallioalueet ovat säilyneet, mutta hakkuiden ja uiton jäljet näkyvät vielä joiltakin osin maisemassa lähivuodet, kunnes metsäluonto ottaa maiseman taas haltuunsa DI Jarmo Mäkelä Selostusosan yhteydessä ovat: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Kaavamerkinnät ja -määräykset - Ote nykyisestä yleiskaavasta ja kaavamuutoskartta 1:

12 MIKKELIN KAUPUNKI YÖVEDEN-LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Aloite, hakija Yleiskaavan muutos on käynnistetty maanomistajien (Liisa ja Niilo Härkösen) aloitteesta. 1. Suunnittelualue Yleiskaavan muutos koskee tilaa Palonen Selostusosan kannessa on kartta, josta selviää suunnittelualueen likimääräinen sijainti Yöveden itäosassa lähellä Puumalan kunnan rajaa. Suunnittelualue muodostuu 42 hehtaarin kokoisesta Palosen saaresta Lehtisenselän ja Ruohoselän välissä. 2. Kaavoitustilanne Alueelle on laadittu Yöveden-Louhiveden alueen rantaosayleiskaava, jonka Ristiinan kunnanvaltuusto on hyväksynyt Etelä-Savon ympäristökeskus vahvisti kaavan ja KHO käsitteli sen Kaavassa on osoitettu saareen kuusi vielä täysin rakentamatonta lomarakennuspaikkaa. 3. Hankkeen tarkoitus Alueelle on tarkoitus laatia osayleiskaavan muutos. Useiden rakennuspaikkojen sijaintia pyritään muuttamaan rakennettavuudeltaan parempaan paikkaan. Muutos on sopusoinnussa alkuperäisen yleiskaavan tavoitteiden ja mitoitusperusteiden kanssa. 4. Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, jotka katsovat olevansa osallisia. Hanke koskee varsinkin lähialueen muita asukkaita ja maanomistajia, jotka ovat erityisesti mainittavia osallisia. 5. Kaavatyön vaiheet ja osallistumisen järjestäminen Kaavamuutoksen käynnistämisestä on alustavasti neuvoteltu kaupungin edustajan Jari Ahosen ja ELY-keskuksen kanssa jo kesällä Alustavat tavoitteet vaikuttivat hyväksyttäviltä. Velvoitteena on se, että maanomistaja maksaa kaupungille kaavamuutoksesta syntyvät kustannukset. Varsinaiseen kaavaratkaisuun kaupunki ja ELY-keskus ottavat kantaa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisesti nähtävänäoloaikana ja hyväksymisprosessissa. Viranomaisneuvottelu MRL 66 ja 77 mukaisesti järjestettiin ELY-keskus toisti lausunnossaankin esille tulleet seikat, laillista estettä kaavahankkeen eteenpäin viemiselle ei ole. Kaavamuutosluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetettiin nähtäville kaupungin virastotalolle ja nettisivuille (MRL 62 ja 63 ). Nähtävillä olosta tiedotettiin kaupungin ilmoitustaululla julkaistulla ja osallisille postitetulla kirjeellä. Kaavamuutoksen luonnoksesta ja OAS:masta pyydettiin tarvittavat lausunnot. Lausuntojen ja huomautusten perusteella on tehty tarvittavat muutokset (kaavaehdotus). Kaavaehdotus asetetaan vielä nähtäville (MRL 65 ja MRA 19 ) ja siitä pyydetään tarpeelliset lausunnot. Kaupunginvaltuuston kaavamuutosta koskeva hyväksymiskäsittely on arviolta syksyllä Suunnittelija ja yhteystiedot Suunnittelija on Karttaako Oy/ DI Jarmo Mäkelä, Heikinkatu 7, Kotka (p , sähköposti jarmo.makela@karttaako.fi). Kaupungin yhteyshenkilö on kaavoitusinsinööri Jari Ahonen (p ).

13 YÖVEDEN-LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Mikkelin kaupunki (491) Palonen : MRL 62 ja 63 : MRA 19 : Kaupunginhallitus: Kaupunginvaltuusto: 1. päivänä heinäkuuta 2015 DI Jarmo Mäkelä Heikinkatu Kotka jarmo.makela@karttaako.fi

14 MERKINTÖJEN SELITYKSET Loma-asuntoalue. Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 k-m 2. Luku RA-merkinnän perässä osoittaa alueelle sijoitettavien lomarakennuspaikkojen enimmäismäärän. Maa- ja metsätalousalue. Alue on varattu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Poikkeuksena 200 m rantavyöhykkeellä on MRL 72 :n mukainen rakentaminen. Uusia rakennuspaikkoja ei kuitenkaan saa muodostaa 200 metrin rantavyöhykkeelle M-alueelle. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ympäristöarvoja. Alueen erityispiirteitä ei saa vaarantaa. Paikallisesti arvokas rantamaisema, jolla on maisemallista arvoa. Maisemapuut, maiseman kiintopisteet, reunavyöhykkeet sekä muut maiseman ominaispiirteet säilytetään. 10 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. KAAVAMÄÄRÄYKSET RA- alueen rakennuspaikkojen rakennusluvat voidaan myöntää yleiskaavan muutoksen perusteella ilman ranta-asemakaavan laadintaa. Rakennuspaikkojen koosta ja rantaviivan pituudesta sekä maastoon sopivuudesta ja rakennusten etäisyydestä rantaviivasta on säädökset kaupungin rakennusjärjestyksessä. Uudet rakennuspaikat tulee merkitä maastoon korttelialueittain ennen rakennusluvan myöntämistä. Rakentamiseen osoitettujen alueiden rajoista voidaan poiketa pohjakartan tarkkuusvaatimusten puitteissa, tai mikäli rakennusten sijoittaminen ja maasto-olosuhteet sitä edellyttävät. Maisemaa tulee käsitellä siten, että vesistöstä käsin katsottuna maiseman peruspiirteet eivät oleellisesti muutu. Metsänhoidossa noudatetaan metsätalouden kehittämiskeskuksen metsänhoitosuosituksia ja metsälakia.

15 VESI- JA JÄTEHUOLTO Vesi- ja jätehuolto voidaan hoitaa kiinteistökohtaisesti. Alueen rakennuspaikoille rakennetaan omat kaivot tai vesi johdetaan yhteiskaivoista. Jätevesien käsittelyssä ja johtamisessa tulee noudattaa ympäristönsuojelulakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä sekä voimassa olevia kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä sekä terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymiä ohjeita. Jätevesien käsittelyssä alueella tulee noudattaa Mikkelin kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaista pilaantumiselle herkkien alueiden vaatimustasoa. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Loma-asuntojen rakennuspaikoilla tulee suosia kuiva- /kompostoivaa käymälää, joka tulee sijoittaa vähintään 30 metrin päähän rantaviivasta läpäisemättömälle maapohjalle. Kuivakäymälä on varustettava tiiviillä jätesäiliöllä, joka on tyhjennettävä riittävän usein hoidettuun kompostiin. Jätehuollossa on noudatettava jätelain ja kaupungin jätehuoltomääräysten säädöksiä.

16