Eemelin metkut s. 10 Marimekkoelämää Marimekkoliv s. 36 Kuorofestivaali Körfestival s. 51 1/2011. Kulttuurikevät Vaasassa Kulturvåren i Vasa

Transkriptio

1 Eemelin metkut s. 10 Marimekkoelämää Marimekkoliv s. 36 Kuorofestivaali Körfestival s. 51 1/2011 Kulttuurikevät Vaasassa Kulturvåren i Vasa

2 1/2011 Päätoimittaja/Chefredaktör: Markku Lumio Toimitus/Redaktion: Marit Berndtson Annika Haukkasalo Tarja Hautamäki Rita Kuha Jenni Oksanen Pauliina Pääkkönen Susanna Saari Kirsi Sand Ingemar Tåg Maksuttomat lisätilaukset ja palaute/ Gratis tilläggsbeställningar och feedback: Julkaisija ja kustantaja/ Utgivare och förläggare: Vaasan kaupunki/vasa Stad ISSN-L ISSN Taitto/Ombrytning: Mikael Matikainen Vaasan kaupungin Graafiset palvelut/ Vasa stads Grafiska tjänster Paino/Tryckning: UPC-Print Vaasan kaupunki Painos/Upplaga: kpl/st. Levikki/Distribution: Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan seutu, sekä Suupohja/ Vasa-, Seinäjoki- och Karlebyregionerna och Sydösterbotten Seuraava KultTour ilmestyy/ Nästa nummer av KultTour utkommer: Kannen kuva/pärmbild: Jan Ericsson Kannessa teatterijohtajat/ På pärmbilden teatercheferna: Ann-Luise Bertell & Erik Kiviniemi LÄHDE KULTTUURIKIERROKSELLE VAASAAN! / GÖR EN KULTURTOUR I VASA! 4 6 Yleisötyö Publikarbete Remonttijengi 2

3 18 Ängland Anna Kortelainen, Tammi/Ville Palonen, 2009 Sisällys / Innehåll TEATTERI TEATER 6 Railakas remonttijengi 8 Elämää Ruukinkujan Viiran silmin 12 Miesten juttuja sopivat myös naisille 16 Tanssii teatterijohtajien kanssa Dans med teaterchefer 18 Identitet och kulturkrockar i Ängland 25 Hemsång avslutar Lars Sunds Österbottentrilogi NÄYTTELYT UTSTÄLLNINGAR 28 Katsaus kevääseen Kuntsilla En titt på våren på Kuntsi 30 Matts Leiderstam: Täältä nähtynä - Sett härifrån 34 Tikanojan taidekoti 60 vuotta Tikanojas konsthem 60 år 36 Marimekkoelämää Marimekkoliv 38 Mestaripiirtäjä Lavonen Mästartecknaren Lavonen MUSIIKKI MUSIK 44 Viikko Gothónin seurassa En vecka med Gothóni 51 Vaasan XIX Kuorofestivaali Vasa XIX Körfestival 52 Soitto soi kasarmialueella Musik hörs på kasernområdet 53 Kamarimusiikkielämyksiä ympäri vuoden Kammarmusik upplevelser året om LAPSET & NUORET BARN & UNGA 10 Vaahteramäen Eemelin metkut näyttämölle 20 Teater sätter färg på skolans vardag 22 Vesta-Linnéa kliver upp på scenen 32 Hauskaa taidekasvatusta Rolig konstfostran 48 Kuula-opistossa tanssia jo 20 vuotta Kuula-institutet har dansat redan 20 år 54 Kultsa Nuorisokulttuurin keskus Kultsa Centrum för ungdomskultur JOKA KIERROKSELLA PÅ VARJE TOUR 41 Matkailun vinkit För turister 56 Kulttuurikalenteri Kulturkalender 59 Jälkiviisastelu Eftersnack Anna Kortelainen 58 Briefly in english 3

4 Yleisötyö kutsuu katsojaa Inspirerande publikarbete Kuva Bild: Pekka Mäkynen Mikä ihmeen yleisötyö? Publikarbete - vad är det? Esimerkiksi Teatterissa: kulissikierrokset, teosesittelyt, työpajat Museoissa: työpajat, opastukset, taidekasvatus Kirjastossa: kirjavinkkaus, lukupiirit, kirjastokierrokset Orkesterit: koulukonsertit, työpajat Till exempel På teatern: rundvandringar bakom kulisserna, presentationer, workshops På museerna: verkstäder, guidningar, konstfostran På biblioteket: boktips, litteraturcirklar, biblioteksrundvandringar Orkestrar: skolkonserter, verkstäder Kulttuuriorganisaatioissa tärkeä osa toimintaa on yleisötyö, jolla pyritään tuomaan taide ja yleisö lähemmäs toisiaan. Kulissikierrosten, kirjavinkkausten ja työpajojen avulla kulttuuria ja taidetta tehdään helpommin saavutettavaksi. Kun päiväkoti Rantapääskyn lapset tutustuvat Vaasan taidehallissa taidenäyttelyyn, voi maalauksen aurinko olla pyörremyrsky tai tuulimylly, ja korkea paperiveistos vaikkapa mato tai kerrostalo. Pienet lapset ovat todella vastaanottavaisia ja avoimia uusille merkityksille, kuvailee työpajoja vetävä museopedagogi Kukka-Maaria Kallio. Kallion työ Pohjanmaan museossa on I kulturorganisationerna är en viktig del av verksamheten publikarbetet, med vilket man försöker föra konsten och publiken närmare varandra. Med hjälp av rundvandringar bakom kulisserna, boktips och verkstäder gör man kulturen och konsten lättare tillgänglig. Då daghemmet Strandsvalans barn bekantar sig med en konstutställning i Vasa konsthall, kan solen i målningen vara en virvelstorm eller en väderkvarn, och en hög pappersskulptur till exempel en mask eller ett våningshus. Små barn är verkligt mottagliga och öppna för nya betydelser, förklarar museipedagog Kukka-Maaria Kallio som leder verkstäderna. Kallios arbete på Österbottens mu- 4 YLEISÖTYÖ PUBLIKARBETE

5 osa yleisötyötä, jota taidelaitokset tekevät taidekokemusten syventämiseksi ja uuden yleisön luomiseksi. Kallion mukaan lapselle jää näyttelystä pysyvä muisto, kun hän saa teoksiin tutustumisen lisäksi tehdä itse kehollaan jotain konkreettista, kuten maalata. Yleisötyön tarkoituksena on jalkauttaa taide erilaisten kohderyhmien joukkoon. Esimerkiksi Vaasan kaupunginkirjastossa tehdään runsaasti kouluyhteistyötä ja kirjallisuukirjavinkkausta. teen innostavaa Kirjasto menee myös ihmisten luo. Käymme kouluilla kirjakassien kanssa vinkkaamassa ja kertomassa yleisesti kirjastosta, kertovat pedagogiset informaatikot Terhi Piikkilä ja Lena Sågfors. Lapset ja nuoret ovat usein määrällisesti suurin yleisötyön kohderyhmä, mutta myös aikuisille tarjotaan esimerkiksi taiteilijavierailuita, opastuksia ja iltatapahtumia. Pohjanmaan museossa suunnitellaan parhaillaan sopivia työmuotoja esimerkiksi eläkeläisille, ja kirjastossa kirjavinkkausta voi tilata myös aikuisryhmille. Tarjoamme aikuisryhmille työpajoja toiveiden mukaan, ja myös Tyky-päivät museoilla ovat suosittuja, kertoo Kuntsin modernin taiteen museon ja Tikanojan taidekodin museopedagogi Jenni Niemi. Vaasan kaupunginteatterissa järjestetään kulissientakaisia kierroksia sekä koululaisille että aikuisryhmille. Esimerkiksi Ruukinkuja-näytelmään liittyen opettajille on jaettu tausta-aineistoa sekä järjestetty aikuisille tarinatyöpajoja. Paitsi lapsille, myös aikuisille taiteen tekeminen voi olla hyvin rentouttavaa ja terapeuttista Inte bara för barn utan även för vuxna kan skapandet av konst vara mycket avkopplande och terapeutiskt Wasa Teaterissa on vuoden alusta alkaen työskennellyt yleisötyöntekijä Nina Dahl-Tallgren, ja suunnitelmissa on muun muassa työpajoja ja kulissikierroksia sekä yhteistyötä koulujen, yhdistysten ja yritysten kanssa. seum är en del av det publikarbete som konstinrättningarna utför för att fördjupa konstupplevelserna och locka en ny publik. Enligt Kallio blir det hos barnet kvar ett bestående minne av utställningen, då barnet förutom att bekanta sig med verken själv får göra något konkret med kroppen, såsom att måla. Syftet med publikarbetet är att förankra konsten hos olika målgrupper. Exempelvis på Vasa stadsbibliotek har man mycket samarbete med skolorna och ger boktips om intressant litteratur. Biblioteket söker också upp människorna. Vi besöker skolor med bokkassar för att tipsa om och berätta allmänt om biblioteket, säger pedagogiska informatikerna Terhi Piikkilä och Lena Sågfors. Barn och ungdomar är ofta till antalet den största målgruppen för publikarbetet, men också för vuxna erbjuds till exempel konstnärsbesök, guidningar och kvällsevenemang. På Österbottens museum planeras som bäst lämpliga arbetsformer för till exempel pensionärer, och på biblioteket kan boktips beställas också för vuxengrupper. Vi erbjuder verkstäder för vuxengrupper enligt önskemål, och även Tyky-dagar på museerna är populära, säger museipedagog Jenni Niemi på Kuntsis museum för modern konst och Tikanojas konsthem. På Vaasan kaupunginteatteri ordnas rundvandringar bakom kulisserna både för skolelever och vuxengrupper. Till exempel i anslutning till pjäsen Ruukinkuja har till lärarna utdelats bakgrundsmaterial och berättelseverkstäder ordnats för vuxna. Wasa Teater har från årsskiftet en anställd publikarbetare, Nina Dahl-Tallgren. Hon kommer bland annat att samarbeta med skolor, föreningar och företag, ordna workshops och evenemang på teatern och i regionen och erbjuda guidningar i teaterhuset. Kiitosta saamme usein opastuksista ja työpajoista. Näyttelyt avautuvat aivan eri tavalla, kun kuulee taustatekijöitä ja tarinoita näyttelyyn liittyen. Paitsi lapsille, myös aikuisille taiteen tekeminen voi olla hyvin rentouttavaa ja terapeuttista, Niemi summaa. Vi får ofta beröm för guidningarna och verkstäderna. Utställningarna öppnar sig på ett helt annat sätt, då man hör bakgrundsfaktorer och berättelser kring utställningen. Inte bara för barn utan även för vuxna kan skapandet av konst vara mycket avkopplande och terapeutiskt, summerar Niemi. Teksti Text: Susanna Saari 5

6 REMONTTIjengi ROUHAISEE pintalaastia syvemmältä Line Knutzon: Remonttijengi Ohjaus Matti Mäntylä Lavastus ja puvut Maarit Kalmakurki (vier.) Ensi-ilta Suomen kantaesitys Suuri näyttämö Romeo 6 VAASAN KAUPUNGINTEATTERI Joose Mikkonen, Usva Kärnä, Lasse Hjelt. Kuva Jyrki Tervo

7 Alice ja Manfred ovat onnekas nuoripari: he ovat juuri ostaneet unelmiensa talon. Tai oikeammin: siitä tulee unelmatalo, kunhan se ensin remontoidaan kokonaan. Sisustusta on suunniteltu hartaasti, siitä tulee täydellistä! Oman onnenpesän valmistumista tuskin malttaa odottaa. Urakkaan on pestattu jengi remonttimiehiä, ja työtä johtaa hilpeä ja juonikas Glen. Sitten asiat mutkistuvat. Aikataulu mättää ja remonttireiskat näyttävät saavan aikaan enemmän sekasortoa kuin ehjiä pintoja. Kipsilevyjä katkeaa kuin näkkileipiä. Minne vessan seinät katosivat? Rahaakin palaa hankkeeseen hurjia summia. Johan siinä pinna kiristyy lempeimmältäkin! Miten suurelle unelmalle käy ja mikä on sen hinta? Tanskalaisen Line Knutzonin kirjoittama Remonttijengi on hervoton komedia, joka äityy huikeaksi farssiksi. Vaasan kaupunginteatterin kevätuutuuden ohjaa Matti Mäntylä ja lavastaa ja puvustaa vierailijana Maarit Kalmakurki. Suomen kantaesitys on suurella näyttämöllä. Rooleissa nähdään mm. Usva Kärnä, Joose Mikkonen ja Lasse Hjelt. Unelman jäljillä Näyttelijäjoukko touhuaa rakenteilla olevan unelmatalon työmaalla Vaasassa, Bölen uudella omakotitaloalueella. Ohjaaja Matti Mäntylä on tuonut Remonttijengin työryhmän tutustumaan talonrakentamiseen käytännössä. Puolivalmiissa talossa on saatu ihailla avaria tiloja ja kuvitella kaikki valmiiksi keskelle metsäistä idylliä: tuonne takka, tuonne keittiö ja makuuhuoneet. Myöhemmin ekskursio suunnataan Vaasan Suvilahdessa sijaitsevaan upeaan valmiiseen omakotitaloon, jossa katse kantaa kauas merenlahdelle. Vähän erilainen harjoitusjakson alku. Haettiin tuntumaa ja tunnelmia unelmatalosta, Matti Mäntylä myhäilee. Remonttijengi kertoo unelmasta ja sen toteuttamisesta. Päähenkilöt Alice ja Manfred haluavat luoda onnellisen ja myös ulkonaisesti täydellisen kodin. Talohankkeeseen on ladattu suuria odotuksia. Talo edustaa täydellisyyttä, onnistumista ja tietyn statuksen saavuttamista. Mutta mitä kaikkea nuoret joutuvat unelmansa vuoksi lopulta uhraamaan? Huikea farssi Remonttijengi on hulvaton farssi. Se nauraa täydellisyydentavoittelulle, ahneudelle ja elämän onttojen kulissien pönkittämiselle. Tarina saa villejä ja absurdejakin käänteitä tätä juttua ei pidä seurata kurttuotsaisesti! Matti Mäntylä hymyilee. Naurun alla on kuitenkin väkevää asiaa, se rouhaisee pintaa syvemmältä: Yhteiskuntamme on kova paikka. On oltava nuori, kaunis, tehokas ja menestyvä. Onni on suorittamista, naapurille näyttämistä, Matti Mäntylä sanoo. Remontti pistää parisuhteen koetukselle. Alice ja Manfred ovat keskenään hyvin erilaisia: Alice on määrätietoinen käytännön ihminen ja tietää mitä tahtoo, Manfred on muusikko, kiltinluontoinen mies, jolle musiikki on materiaa tärkeämpi. Mutta varokaa kiltilläkin on sietorajansa! Komiikka ja tragiikka sekoittuvat tässä hurjassa ja hauskassa sopassa, ihan kuin elämässä. Teksti: Kirsi Sand Remonttijengin työryhmä sai tutustua omakotitalon rakennustyömaahan Bölessä. Ohjaaja Matti Mäntylä äärimmäisenä oikealla. Kuva: Virpi Laakso 7

8 Usva on Ruukinkujan Viira Usva Kärnä. Kuva Jyrki Tervo Venny Kontturi: Ruukinkuja Dramatisointi Outi Rossi Ohjaus Erik Kiviniemi Lavastus ja puvut Liisa Ikonen Valot Pekka Pitkänen (vier.) Musiikki Laura Hänninen (vier.) Koreografia Soile Ojala. Suuri näyttämö Romeo Pohjalaiskuvaus Ruukinkuja on valloittanut yleisön. Vaasalaiskirjailija Venny Kontturin romaaniin pohjautuva näytelmä kertoo työläisperheen tyttären Viiran varttumisesta Vaasan Palosaarella eli Präntööllä. Työläisyhteisön arki ja kujan ihmisten värikkäät vaiheet piirtyvät näytelmässä rehevin, humoristisin ja koskettavin vedoin. Näytelmän on dramatisoinut Outi Rossi ja ohjannut Erik Kiviniemi. Präntöön näyttämömaiseman ja puvut on suunnitellut Liisa Ikonen. Ruukinkujan päähenkilöä Viira-tyttöä esittää näyttelijä Usva Kärnä. Roolista on tullut runsaasti kiitosta sekä kriitikoilta että yleisöltä: vilkkaassa ja uteliaassa pikkutytössä on yhtaikaa herkkyyttä ja sanavalmiutta. Viira on ollut jännittävä ja kiinnostava rooli. Moni vaasalainen on henkilökohtaisesti tuntenut kirjailijan ja odotuksia varmasti on. Itse olen tutkinut Ruukinkuja-romaania paljon, siitä olen saanut aineksia Viiran hahmoon. Erityisen taustan roolille antaa tieto, että Viira on lapsi, josta kasvaa kirjailija, Usva sanoo. 8 VAASAN KAUPUNGINTEATTERI

9 Venny Kontturin kieli on värikästä. Repliikit ovat Präntöön kielellä. Onhan se ollut haaste, kun itse olen kotoisin Hollolasta. Mutta murteella esittäminen on minusta ihanaa, ilmaisu on rikasta. Elämän valoa ja varjoja lapsen silmin Näytelmä etenee kahdessa tasossa, on lapsen maailma ja aikuisten elämä ja sitäkin tarkkaillaan Viiran hoksaavaisin silmin. Äiti ja Emma-täti käyvät töissä puuvillatehtaalla ja tehtaanpillin vihellys rytmittää koko perheen elämää. Uskonnollinen Mummu on luja voimahahmo. Viiralla ei ole isää, ja isän ikävä kirpaisee välillä haikeasti, etenkin kovasuisten naapurin akkojen näpärä-nimittelyjä kuunnellessa. Sitten kujalle ilmestyy isätarjokas, kenkätehtaalainen Kusti Viiran elämään vaikuttavat tärkeät läheiset ihmiset. On mummu, joka pitää Viirasta aina huolen, on äiti, joka kertoo sadut ja tarinat ja johdattaa kirjojen maailmaan, Usva kertoo. Elämä ei ole Viiralle aina helppoa. Viiralla on kuitenkin väkevä mielikuvitus, jonka avulla vaikeatkin asiat muuttuvat hyviksi: ynseän Fröökynän suuri talo on lapsen silmissä ihana linna, ja itse kuollut Ruurolffi-isä astuu ulos taulusta elävänä puhumaan Viiralle. Monta kasvun askelta on pienen tytön astuttava varttuessaan. Kun Kusti liittyy perheeseen, Viira saa kaivatun isän. Elämä muuttuu, ja se on kasvun paikka, samoin pikkusisaren syntymä, Usva kertoo. Kun kansalaissodassa Kusti-isä viedään kuulusteluihin, iskee menetyksen pelko. Myöhemmin elämää järkyttää mummun kuolema, lapselle käsittämätön suru. Mutta Viira selviää, valoa on ikkunassa kaikesta huolimatta hänen oman valoisan luonteensa ja salaisen tarinamaailmansa ansiosta. Loppukohtauksessa muutetaan uuteen kotiin ja Viira ojentaa lähtiessään yhden kirjoistaan naapurin pikkupojalle. Se on symbolinen ele: on jotakin, joka kantaa karun arjen yli ja avaa mahdollisuuksia. On satuja! Näytelmän muissa rooleissa nähdään mm. Kielo Tommila (Äiti), Lis Laviola (Mummu), Miika Korkiakoski (Kusti), Laura Hänninen (Emma, vier.), Ilona Chevakova, Matias Kuoppala, Joose Mikkonen, Timo Luoma, Anna Lemmetti- Vieri ja Risto Saarela. Teksti: Kirsi Sand YKSI LENSI YLI KÄENPESÄN Joose Mikkonen. Kuva Jyrki Tervo Ken Kesey- Dale Wasserman: YKSI LENSI YLI KÄENPESÄN Suom. Sami Parkkinen Ohjaus Samuli Reunanen (vier.) Lavastus ja puvut Kaisa Rasila (vier.) Äänisuunnittelu ja musiikki Iiro Ollila (vier.) Koreografia Liisa Risu (vier.) Suuri näyttämö Romeo Ken Keseyn kuuluisa mielisairaalakuvaus Yksi lensi yli käenpesän on moderni klassikko, joka pitää katsojan otteessaan. Samuli Reunasen ohjaamaan jännittävään tarinaan on ladattu myös terävää huumoria. Näytelmä kertoo monessa liemessä keitetystä pikkurikollisesta R.P. McMurphystä, joka joutuu mielisairaalan osastolle arvioitavaksi sopeutumattomuuden ja häiriköinnin vuoksi. McMurphystä tulee heti osaston voimahahmo, hullutunkion kukko. Hän onnistuu järkyttämään railakkailla tempauksillaan sairaalan tiukan järjestyksen ja voittaa puolelleen muutkin potilaat. Vastaansa McMurphy saa ylihoitaja Ratchedin. Alkaa valtataistelu, jossa panoksena on vapaus ja sairaalan jokaisen potilaan kohtalo Näytelmän keskeisissä rooleissa nähdään mm. Joose Mikkonen (Mc- Murphy), Outi Kavén, vier. (hoitaja Ratched) ja Timo Luoma (päällikkö Bromden). 9

10 EEMELI - Kissankulman hauskin metkuilija 10 VAASAN KAUPUNGINTEATTERI Taavi Vuokkovaara on Eemeli. Kuva Jyrki Tervo

11 Astrid Lindgren: VAAHTERAMÄEN EEMELI Suom. Leena Havukainen Ohjaus Miika Muranen (vier.) Lavastus ja puvut Liisa Ikonen Eemeli-laulut säv. Georg Riedel Ensi-ilta Suuri näyttämö Romeo Ilouutinen kaikille Eemelin, Pikku-Iidan ja koko Kissankulman väen ystäville! Astrid Lindgrenin suursuosikki VAAHTERAMÄEN EEMELI valloittaa näyttämön maaliskuussa. Näytelmän ohjaa vierailijana Miika Muranen ja lavastaa ja puvustaa Liisa Ikonen. Ensi-ilta on Eemeli asuu perheensä kanssa Kissankulman maatilalla Vaahteramäen kylässä. Poikaviikarilla ei aika käy pitkäksi, sillä hänellä on jatkuvasti metkut mielessään. Tule katsomaan, kuinka Eemeli auttaa Liina-piikaa hampaanpoistossa, kiusoittelee Pöperö-Maijaa lavantaudilla sekä kuinka kauas pikku Iida-sisko näkeekään lipputangon huipulta! Anttoni-isä kimpaantuu Eemelille vähän väliä, ja Eemeli joutuu tempaustensa jälkeen istumaan nikkarinkopissaan miettimässä tekosiaan. Onneksi äiti ja Aaturenki näkevät Eemelin hyvän sydämen. Vaahteramäen Eemeli on vauhdikas ja lämmin tarina perheestä, ilosta ja suuresta vilpittömyydestä. Mainiona Eemelinä nähdään sirkustaiteilija Taavi Vuokkovaara, muissa rooleissa mm. Usva Kärnä, Risto Saarela, Kielo Tommila, Miika Korkiakoski ja Laura Hänninen (vier.). Näytelmän musiikkina soivat Georg Riedelin säveltämät rakastetut Eemeli-laulut. Ohjaaja MIIKA MURASESSAKIN on hitunen Eemeliä Kuva Tatti Järvi Miika Muranen ohjaaja Miika Muranen, mikä innosti sinua tarttumaan Vaahteramäen Eemeliin? Eemeli kuului lapsuuteni suosikkikirjoihin ja olen lukenut ne moneen kertaan. Nyt kun pääsin tekemään lastenteatteria suurelle näyttämölle Vaasaan, Eemeli oli luonnollinen valinta. Vaahteramäen Eemelissä on kaikki lastenteatteriesitykseen tarvittava: energiaa, valloittavat hahmot ja lämmintä mieltä. Missä on Eemelin ja muidenkin Astrid Lindgrenin sankareiden viisaus? Lindgrenin Eemelissä ja muissakin hänen luomissaan suosikkihahmoissa on yhteistä suuri sydän. Eemelikään ei tee metkuja ilkeyttään vaan haluaa tuoda niillä hyvää mieltä. Ja Lindgrenin kirjoista löytyy hyväntahtoista lasten anarkiaa, jota jokainen aikuinenkin tarvitsee arjessa. Mikä on Eemelin paras metku? Eemelin metkujahan on huikea määrä, mutta oma suosikkini on Pikku-Iidan hinaaminen lipputankoon. Siinä välittyy isoveljen hyväntahtoisuus, hänhän halusi vain toteuttaa Iidan toiveen nähdä yli Kissankulman. Onko sinussa itsessäsi vähän Eemeliä? Kai meissä kaikissa asuu pieni Eemeli, ainakin toivon niin. Ystäviltäni voisi kysyä, kuinka olen heitä onnistunut jekuttamaan. Mikä on oma hauskin metkusi? Pyysin aprillipäivänä erästä työkaveriani soittamaan takaisin Juuso Karhulle, joka oli jättänyt soittopyynnön. Oikeasti olin antanut työkaverilleni Korkeasaaren puhelinnumeron. Kuulin, kun hän soitti ja kysyi Juuso Karhua puhelimeen. Korkeasaaren työntekijä ilmoitti, ettei heillä ole tuon nimistä karhua ja vasta silloin työkaverini tajusi aprillipilani. Mikä on Eemelin suuren suosion salaisuus? Eemeli on rakastettava hahmo, hänen suuri sydämensä ja valloittava luonteensa saa jokaisen hymyilemään. Ja kyllähän hänen metkunsa ovat unohtumattomia! Maailmassa ei koskaan ole liikaa positiivisuutta, tällaisia villejä luonnonlapsia tarvitaan esikuviksi. Teksti: Kirsi Sand 11

12 Miesten juttuja sopivat myös naisille! Miehet rautaa ukot karkuteillä Aldo Nicolaj: MIEHET RAUTAA Suomennos Outi Rossi Ohjaus Erik Kiviniemi Ensi-ilta Suomenkielinen kantaesitys Pieni näyttämö Julia Kevään uutuus Miehet rautaa on italialaisen kirjailijan Aldo Nicolajn liikuttava ja naurattava komedia. Se kertoo kahdesta ikämiehestä, jotka kohtaavat puistonpenkillä ja ystävystyvät, omalla äreällä tavallaan. He ovat jo vanhoja, ja siitä on monenmoista harmia: ikä tuntuu luissa, aikuiset lapset holhoavat, eikä perheessä tunnu olevan tilaa vanhoille ukoille. Mutta ukkojen mieli on terhakka ja järjenjuoksu terävä. Kun edessä häämöttää eron uhka, kaverukset päättävät karata. Miten virkistävää onkaan puijata keski-ikäisiä lapsiaan ja koko systeemiä! Vielä voi nauttia vapaudesta on vain tartuttava hetkeen ja unelmaan. Näytelmän on ohjannut Erik Kiviniemi. Rooleissa: Hannes Lukinmaa, Ilkka Aro ja Anna Lemmetti-Vieri. Joka mies on Luolamies! Ilkka Aro, Hannes Lukinmaa Kuva Jyrki Tervo rob becker: luolamies Käsikirjoitus Rob Becker Suomennos Ville Virtanen Ohjaus Erik Kiviniemi Esittää Ilkka Aro Pieni näyttämö Julia Ilkka Aro. Kuva Jyrki Tervo 12 VAASAN KAUPUNGINTEATTERI Hän on täällä tänään: mies aikojen alusta, Luolamies! Amerikkalaisen Rob Beckerin komedia Luolamies on kerännyt jo yli katsojaa. Ilkka Aron esittämä hulppea ja sydämellinen show kertoo miehen ikiaikaisesta yrityksestä ymmärtää naista. Olohuoneluolansa TV-nurkkauksesta nykypäivän luolamies tarkastelee maailmaa ja reviirinsä rajoja. Riemukasta tuuletusta saavat monet elämän tärkeät aiheet, shoppailusta parisuhdekysymyksiin. Nyt saa nauraa - ja oivaltaa!

13 Kuva: Tapio Vanhatalo VIERAILUT marie jones: KIVIÄ TASKUSSA Ohjaus Pentti Kotkaniemi Rooleissa: Martti Suosalo, Mika Nuojua Esitykset: ma klo 19, ti klo 19, ke klo 19, to klo 19. Liput 29 KUULA-OPISTON KEVÄTNÄYTÖS Kuula-opiston tanssiosasto juhlii 20-vuotista toimintaansa upeassa kevätnäytöksessä, jossa katsotaan sekä menneisiin vuosiin että tulevaisuuteen. Ohjelma tarjoaa balettia, karakteritanssia ja nykytanssia. Juhlanäytöksen esiintyjiä on lähes parisataa, aina pienistä tanssioppilaista varttuneempiin harrastajiin. Hulvaton komedia KIVIÄ TASKUSSA Kiviä taskussa on kahden virtuoosinäyttelijän taidonnäyte. Näyttelijät Martti Suosalo ja Mika Nuojua esittävät kaveruksia, Charliea ja Jakea, jotka menevät avustajiksi amerikkalaisen elokuvan kuvauksiin ja joutuvatkin tekemään aivan muuta kuin ennakkoon aavistavat. Tarinassa kuljetaan läpi monen miehen elämän. Suosalo ja Nuojua tekevät yhteensä 15 roolia. Roolista toiseen näyttelijät vaihtavat ilmiömäisellä nopeudella lennossa. Helsingin Kaupunginteatterin esitys on saavuttanut suursuosion sekä kotinäyttämöllä että kiertueilla. KUULA-OPISTON KEVÄTNÄYTÖS Esitykset: ti klo 18 ke 4.5. klo 18 to 5.5. klo 18 Suuri näyttämö Romeo Liput: 10 / 8 Perhelippu alk. 36 (4 hlöä) LIPPUJEN HINNAT KEVÄÄLLÄ 2011 Suluissa ryhmähinta. Huom! Ryhmäalennuksissa ryhmän koko väh. 20 henkilöä. RUUKINKUJA, REMONTTIJENGI, YKSI LENSI YLI KÄENPESÄN Peruslippu ( 20 ) Eläkeläiset ( 18 ) Lapset, opisk, työttömät ( 10 ) MIEHET RAUTAA, LUOLAMIES Peruslippu ( 18 ) Eläkeläiset ( 16 ) Lapset, opisk., työttömät,.. 15 ( 10 ) VAAHTERAMÄEN EEMELI Peruslippu...16 (10 ) Eläkeläiset...14 (10 ) Lapset, opisk., työttömät...12 (10 ) Perhelippu (4-6 hlö) HUOM! EDULLISET MATINEANÄYTÖKSET (arkipäivien ma-pe päivänäytökset): RUUKINKUJA...15 REMONTTIJENGI...15 YKSI LENSI YLI KÄENPESÄN...15 LUOLAMIES...13 MIEHET RAUTAA...13 VAAHTERAMÄEN EEMELI...8 S-ETUKORTTINÄYTÖKSET S-Etukorttialennukset ovat voimassa sivulla 14 mainituissa esityksissä niin kauan kuin paikkoja riittää. Mainitse S-Etukortista lippuja varatessasi. Etu on talouskohtainen. Ei bonusta teatterilipuista. VAASAN KAUPUNGINTEATTERI Pitkäkatu VAASA VKT@ vaasa.fi Lippumyymälä (06) avoinna ma-pe klo 11-18, la klo sekä tuntia ennen esitysten alkua WEBSHOP: Keskus...(06) Markkinointi (06) Studio Ticket Ylätori, VAASA (1 /min + pvm) avoinna ma-pe klo 10-17, sekä la TEATTERIKAHVILA KULMA Väiaikatarjoilut ja tiedustelut kahvila Kulmasta, (06) , esityspäivinä tuntia ennen esitystä. Tarjoilusta huolehtii Teatterinaiset ry. Naulakkomaksu 1 VIP-illat, yritysten sarjaliput ja tilausnäytökset: tiedustelut teatterin markkinoinnista, puh. (06) VARATTUJEN LIPPUJEN LUNASTUS Yksittäisten lippujen lunastus viimeistään 3 päivää ennen esitystä. Vierailuesitysten lippujen lunastus 2 viikkoa ennen esitystä. Ryhmien tulee lunastaa varauksensa viimeistään 3 viikkoa ennen esitystä. Laskutuslisä 5,05. FORCE MAJEURE -tapauksissa, kuten sairastuminen, lakko, tulipalo tms. vaihdamme liput seuraaviin esityksiin tai maksamme rahat takaisin, mutta emme korvaa muita asiakkaille aiheutuvia kuluja. Lippujen vaihto tai takaisinlunastus tulee suorittaa kuukauden kuluessa näytännön peruuntumisesta. MEILLÄ KÄY KULTTUURISETELIT Vaasan kaupunginteatterissa käyvät maksuvälineinä RJ-TYKY+ sekä SMARTUMkulttuurisetelit. Lisätietoa: ja www. smartum.fi. 13

14 Vaasan kaupunginteatterin näytäntökalenteri TAMMIKUU-TOUKOKUU 2011 Liput (06) Webshop: Suuri näyttämö RomeO Pieni näyttämö Julia Suuri näyttämö RomeO Pieni näyttämö Julia Tammikuu KE YKSI LENSI YLI KÄENPESÄN Huhtikuu PE 1.4 RUUKINKUJA LUOLAMIES TO ISÄNMAAN TYTTÄRET LA 2.4 REMONTTIJENGI PE ISÄNMAAN TYTTÄRET MIEHET RAUTAA, ennakko REMONTTIJENGI MIEHET RAUTAA LA ISÄNMAAN TYTTÄRET TI 5.4 VAAHTERAMÄEN EEMELI ISÄNMAAN TYTTÄRET MIEHET RAUTAA, ensi-ilta KE 6.4 VAAHTERAMÄEN EEMELI KE RUUKINKUJA LUOLAMIES 19.15* VAAHTERAMÄEN EEMELI TO ISÄNMAAN TYTTÄRET 19.00* TO 7.4 REMONTTIJENGI MIEHET RAUTAA PE ISÄNMAAN TYTTÄRET MIEHET RAUTAA REMONTTIJENGI 19.00* LA ISÄNMAAN TYTTÄRET MIEHET RAUTAA PE 8.4 REMONTTIJENGI LUOLAMIES LA 9.4 RUUKINKUJA LUOLAMIES Helmikuu RUUKINKUJA TO 3.2 MIEHET RAUTAA 19.15* TI 12.4 VAAHTERAMÄEN EEMELI PE 4.2 REMONTTIJENGI, ennakko KE 13.4 VAAHTERAMÄEN EEMELI LA 5.2 MIEHET RAUTAA TO 14.4 RUUKINKUJA LUOLAMIES REMONTTIJENGI, ensi-ilta RUUKINKUJA KE 9.2 YKSI LENSI YLI KÄENPESÄN 19.00* PE 15.4 REMONTTIJENGI MIEHET RAUTAA TO 10.2 REMONTTIJENGI MIEHET RAUTAA LA 16.4 REMONTTIJENGI MIEHET RAUTAA PE 11.2 REMONTTIJENGI MIEHET RAUTAA REMONTTIJENGI LA 12.2 RUUKINKUJA KE 27.4 RUUKINKUJA 19.00* RUUKINKUJA LUOLAMIES TO 28.4 REMONTTIJENGI MIEHET RAUTAA TO 17.2 YKSI LENSI YLI KÄENPESÄN PE 29.4 REMONTTIJENGI LUOLAMIES PE 18.2 RUUKINKUJA LUOLAMIES LA 30.4 VAAHTERAMÄEN EEMELI LA 19.2 REMONTTIJENGI VAAHTERAMÄEN EEMELI 18.00* REMONTTIJENGI MIEHET RAUTAA KE 23.2 YKSI LENSI YLI KÄENPESÄN Toukokuu TO 24.2 REMONTTIJENGI MIEHET RAUTAA TI 3.5. KUULA-OPISTON PE 25.2 REMONTTIJENGI MIEHET RAUTAA KEVÄTNÄYTÖS LA 26.2 RUUKINKUJA 14.00* LUOLAMIES KE 4.5 VAAHTERAMÄEN EEMELI RUUKINKUJA KUULA-OPISTON KEVÄTNÄYTÖS Maaliskuu TO 5.5 KUULA-OPISTON TO 3.3 RUUKINKUJA LUOLAMIES 19.15* KEVÄTNÄYTÖS MIEHET RAUTAA 19.15* PE 4.3 YKSI LENSI YLI KÄENPESÄN 19.00* PE 6.5 REMONTTIJENGI 19.00* MIEHET RAUTAA LA 5.3 REMONTTIJENGI MIEHET RAUTAA LA 7.5 RUUKINKUJA REMONTTIJENGI RUUKINKUJA viim.es LUOLAMIES KE 9.3 REMONTTIJENGI MIEHET RAUTAA MA 9.5 KIVIÄ TASKUSSA vier.es TO 10.3 REMONTTIJENGI MIEHET RAUTAA 19.15* TI 10.5 KIVIÄ TASKUSSA vier.es PE 11.3 RUUKINKUJA LUOLAMIES KE 11.5 KIVIÄ TASKUSSA vier.es LA 12.3 YKSI LENSI YLI KÄENPESÄN TO 12.5 VAAHTERAMÄEN EEMELI YKSI LENSI YLI KÄENPESÄN KIVIÄ TASKUSSA vier.es SU 13.3 FORK: Pink Noise PE 13.5 VAAHTERAMÄEN EEMELI MIEHET RAUTAA FORK: Pink Noise LA 14.5 VAAHTERAMÄEN EEMELI PE 18.3 REMONTTIJENGI MIEHET RAUTAA VAAHTERAMÄEN EEMELI LA 19.3 RUUKINKUJA TI 17.5 VAAHTERAMÄEN EEMELI RUUKINKUJA LUOLAMIES KE 18.5 VAAHTERAMÄEN EEMELI PE 25.3 VAAHTERAMÄEN EEMELI (ennakko) VAAHTERAMÄEN EEMELI LA 26.3 VAAHTERAMÄEN EEMELI (ensi-ilta) TO 19.5 REMONTTIJENGI MIEHET RAUTAA TI 29.3 VAAHTERAMÄEN EEMELI PE 20.5 REMONTTIJENGI viim.es LUOLAMIES KE 30.3 VAAHTERAMÄEN EEMELI TO 31.3 RUUKINKUJA Hyvät katsojat, saavuttehan esityksiin ajoissa! Esitykset alkavat täsmällisesti. * Romeo-salissa on toimiva induktiosilmukka. Info s.13 Muutokset mahdollisia. Tarkistakaa esitysajat ystävällisesti teatterin lippumyymälästä tai os VAASAN KAUPUNGINTEATTERI

15

16 Tanssii teatterinjohtajien kanssa Dans med teaterchefer Kuva Bild: Jan Ericsson Ann-Luise Bertellillä ja Erik Kiviniemellä on pitkä yhteinen menneisyys. He tulevat samalta paikkakunnalta, Oravaisista, Pohjanmaalta, he ovat toimineet samoissa teattereissa, näytelleet yhdessä ja ohjanneet toisiaan. Ja nyt he molemmat ovat teatterinjohtajia. Erik on kokenut konkari, Ann-Luise puolestaan aivan uudessa roolissa teatterinjohtajana. Ann-Luise ja Erik tapasivat ensi kertaa lähes 25 vuotta sitten Oravaisten teatterin produktiossa, William Häggin näytelmässä Glöd i härdarna. Erik työskenteli silloin näyttelijänä Ruotsissa ja oli kesälomalla kotona ohjaamassa. Ann-Luise Bertell och Erik Kiviniemi har ett långt gemensamt förflutet. De kommer från samma ort, Oravais i Österbotten, de har uppträtt på samma teatrar, de har spelat tillsammans och regisserat varandra. Och nu titulerar sig båda teaterchefer. Erik är gammal i gamet medan Ann-Luise är helt ny i rollen som teaterchef. De träffades första gången för snart 25 år sedan i samband med att Oravais Teater satte upp Glöd i härdarna på Kyroboas vid Kimo bruk. Erik jobbade som skådespelare i Sverige och var hemma på grönbete för att regissera. Minä muistan nuoren tytön, joka huristi paikalle mopolla ilmoittautuakseen mukaan näytelmään. Hän näytti vuotiaalta ja minä aprikoin, oliko hän kyllin vanha saadakseen mopokortin. Hän oli Ann-Luise. Muutamaa vuotta myöhemmin ilmoitit minulle kirjeitse, että seuraavan kerran haluat pääroolin, jos olet mukana! Teinkö tosiaankin niin? Minä muistan, että olisin jo syksyllä halunnut olla mukana paikallisessa revyyssä, mutta en saanut äidiltä lupaa. Kesällä sitten pidin puoleni. Muistan hyvin Erikin, kuinka hän kulki ympäriinsä ja tervehti kaikkia, hän oli niin iloinen ja puhelias, ajattelin, että häneen olisi mukava tutustua. Mutta minä olin kyllä kauhean surkea siinä näytelmässä! 16 Jag kommer ihåg en ung flicka som kom körande på moped för att anmäla sig till pjäsen. Hon såg ut att vara år och jag undrade om hon hade åldern inne för mopedkörkort. Det var Ann-Luise. Några år senare meddelade du mig per brev att nästa gång vill du ha en huvudroll om du skall vara med! Gjorde jag verkligen det? Jag minns att jag redan på hösten hade velat vara med i den lokala revyn, men fick inte för mamma. Till sommaren stod jag på mig. Jag kommer så bra ihåg Erik, han gick runt och hälsade på alla, var så glad och pratsam, jag tänkte att honom skulle det vara roligt att lära känna. Men jag var nog förskräckligt dålig i den pjäsen! Nej, så dålig var du inte. Och du utvecklades. Redan VAASAN KAUPUNGINTEATTERI & WASA TEATER

17 Et suinkaan. Ja sitä paitsi sinä kehityit. Jo vuonna 1991 Blaadis påjkan näytelmässä olit todella hyvä. On harvinaista, että joku uskaltaa olla läsnä näyttämöllä niin kuin sinä. Erikillä on takanaan 13 ja Ann-Luisella 12 kesää Oravaisten teatterissa. Molemmille se on hyvin merkittävä paikka. Kun minulta kysyttiin TV:ssä mielipaikkaani, vastaukseni oli Kyroboas, sanoo Ann-Luise. En koskaan unohda sitä aurinkoista kesäiltaa, jolloin istuimme kirjoittamassa kohtausta Glöd i härdarna näytelmän jatko-osaan. Keksimme asioita yhdessä ja ymmärsimme toisiamme niin hyvin. Kaikki sujui, idea synnytti toisen. Silloin tunsi elävänsä. Se oli maaginen hetki. Erik on samaa mieltä. Teatteri on kommunikointia ja leikkiä, jossa pitää sekä antaa toiselle impulsseja että tulkita niitä. Teatterissa houkuttelee se, että saa käyttää mielikuvitustaan ja saa ilmaista leikillistä ja luovaa puoltaan. Se kehittää persoonallisuutta ja antaa vahvan elämäntunteen. Teatterin houkutus sai Erikin valitsemaan näyttelijän ammatin, huolimatta siitä, että sitä pidettiin kummallisena, varsinkin maalaispojan valinnaksi siihen aikaan. Se ei oikein sopinut miehen malliin, ja traktorinhytissä istuvat kaverit saattoivat katsoa hiukan vinosti, kertoo Erik. Näytelmä Colorado Avenue, jossa Ann-Luise esitti pääroolia Dollar Hannaa ja jonka Erik ohjasi, löi kaikki yleisöennätykset Wasa Teaterissa vuonna Se on heidän yhteistyönsä merkkipaalu. Min yttersta vilja Oravaisten teatterissa vuonna 2008 on toinen. Silloin olivat osat vaihtuneet: Ann-Luise oli näytelmän kirjoittaja ja ohjaaja, Erik näytteli pääroolin. Kun heidän pitää kuvailla toisiaan, Erik sanoo, että Ann-Luise on voimakastahtoinen ja herkkävaistoinen nainen. Minkä hän ottaa tehtäväkseen, sen hän myös tekee. Ja sitä ominaisuutta tarvitaan, sillä tämä ei ole mikään mukava ammatti. Samanaikaisesti hänellä on ainutlaatuinen kyky ymmärtää, mitä muut ihmiset sisimmässään ajattelevat. Erikillä taas on valtavasti energiaa, työintoa ja luovuutta. Voin hiukan kadehtia hänen inhimillisyydentajuaan, hänen kykyään löytää kustakin näytelmästä se, mikä koskettaa katsojaa syvimmin. Ja hänellä on myös uskomaton kyky puhua ihmiset ympäri! Teatteri on kommunikointia ja leikkiä i Blaadis påjkan var du väldigt bra. Det är sällsamt med en människa som vågar vara på scenen som du. För Erik har det hunnit bli 13 och för Ann-Luise 12 somrar på Oravais Teater. För dem båda två är det en mycket speciell plats. När de i TV frågade mig om mitt favoritställe blev svaret Kyroboas, säger Ann-Luise. Jag glömmer aldrig en solig sommarkväll när vi satt och skrev på en scen för Glöd i härdarna II. Vi hittade på tillsammans och förstod varandra så bra, allt bara flöt och den ena idén födde den andra. Man kände verkligen att man levde. Det var ett magiskt ögonblick. impulser. Den ena idén födde den andra. Man kände verkligen att man levde. Erik instämmer. Teater är kommunikation och lek, där man både skall ge och tolka varandras Det som lockar i teatern är att man får använda sin fantasi och man får tillgång till sin lekfulla och kreativa sida. Det utvecklar personligheten och ger en stark livskänsla. Den lockelsen gjorde att Erik valde skådespelaryrket, trots att det betraktades som konstigt och udda, särskilt för en landsortspojke på den tiden. Det hörde inte riktigt ihop med mansrollen och grabbarna i traktorhyttarna kunde titta litet snett, berättar Erik. Colorado Avenue med Ann-Luise i rollen som Dollar- Hanna och Erik som regissör slog alla tiders publikrekord på Wasa Teater år Det är en milstolpe i deras samarbete. Min yttersta vilja på Oravais Teater år 2008 är en annan. Då var rollerna ombytta: Ann-Luise var pjäsförfattare och regissör, medan Erik spelade huvudrollen. När de skall beskriva varandra säger Erik att Ann-Luise är viljestark och inkännande. Det hon åtar sig genomför hon också. Och det är en egenskap som behövs för det här är inget bekvämt yrke. Samtidigt har hon en unik förmåga att ta till sig och förstå vad andra människor innerst inne menar. Erik igen har en enorm energi, arbetsvilja och kreativitet. Jag kan bli litet avundsjuk på hans känsla för det mänskliga, hans förmåga att i en pjäs hitta det som berör åskådaren på djupet. Och så har han en otrolig övertalningsförmåga! Teksti Text: Marit Berndtson Käännös: Kirsi Sand 17

18 Wasa Teater öppnar vårsäsongen med ett nyskrivet tragikomiskt ÄNGLAND drama om österbottningar av Ann-Luise Bertell, som också är nytillträdd teaterchef. Pjäsen skildrar händelser runt ett sommarbröllop i huvudpersonens hemby Ängland i Österbotten. Den handlar om längtan bort och hem, om uppväxt, rötter och identitet. 18 WASA TEATER

19 Teatern skall finnas här och nu Jarno Kuosa har regisserat Ängland. Själv har han ingen egentlig anknytning till Österbotten, trots att det var en sak som attraherade honom i Bertells pjäs; att den utspelar sig i Österbotten, att den reflekterar de människor som bor i regionen och att författaren är lokal. Därmed har den en stark förankring och det finns en poäng med att iscensätta den på Wasa Teater. Teater, som skall tilltala den publik som finns här och nu, det är teaterns styrka. En annan sak som attraherade Jarno i pjäsen är att den på många plan handlar om minnen. Minnet och minnets bedräglighet är ett tema som jag ständigt återkommer till, litet på samma sätt som en konstnär som målar samma tavla om och om igen. Varför valde du regi? Kanske man kan säga att det var regin som valde mig. Jag har en traditionell teaterbakgrund. Som 13-åring började jag med teater som hobby. Jag var med i Masaby ungdomsteater, som fostrat många skådespelare och regissörer. Först spelade jag i pjäser, sen började jag leda yngre grupper. Jag fortsatte till teaterlinjen vid folkhögskolan i Karis, populärt kallad Tryckis, och drömde om att bli skådespelare. Efter några misslyckade försök att komma in på skådespelarutbildningen började jag vid yrkeshögskolan Stadia, där jag fokuserade på att regissera och skriva. Jag hade också skrivit tidigare, men det blev aldrig mer än synopsis ÄNGLAND AV Ann-Luise Bertell och några scener, som stannade i skrivbordslådan. Nu fick jag verktyg för att skapa dramatik. Efter en period som lärare och ledare för teaterlinjen på Tryckis sökte jag till magisterstudierna i regi vid Teaterhögskolan och blev antagen. Det är roligt att studera när man jobbat flera år, man har erfarenheter att relatera till. Det ger impulser till att söka nya vägar och att utvecklas. Pjäsen Ängland handlar om Camilla som flyttat från sin hemby i Österbotten till England och återvänder för att fira sommarbröllop med sin engelska man, släkten och vännerna. Vad handlar den mera om? Regi: Jarno Kuosa Scenografi: Kaisu Koponen Dräkter: Sanna Levo Musikansvarig: Ralf Nyqvist I rollerna: Carl Alm, Johan Aspelin, Lina Ekblad, Stina Engström, Kris Gummerus, Sofie Lybäck, Susanne Marins, Linda Mattsson, Carola Sarén, Göran Sjöholm,Marc Svahnström. Spelas fram till den 19.3, Wasa Teaters stora scen. Ängland handlar om längtan och identitet. Den väcker frågor som: Var är jag nu, vart är jag på väg, varifrån kommer jag? Personernas relationer präglas av deras minnesbilder. Bröllopet tvingar dem att gå tillbaka i tiden och reda ut sitt förflutna. Vi har olika sätt att minnas, vi kommer ihåg fel, våra minnesbilder färgas och förändras med tiden. Minnet är en process i rörelse, som påverkar vår uppfattning om gårdagen, men också våra val i framtiden och vår existens. I uppsättningen och i scenografin har vi lyft fram det här. Vi skapar parallella skeenden, där åskådarens världsbild är i dialog med det som utspelar sig på scenen, allt vävs ihop. Åskådaren blir delaktig och kan säkert känna igen sig i pjäsens situationer. Pjäsen innehåller dessutom en del kulturkrockar, där Camillas engelska man och pappans finska fästmö är främmande element. Världen öppnar sig mer och mer, vi utsätts för ständiga kulturkrockar i dag, säger Jarno. Det tvingar oss att försöka förstå andras beteenden och sätt att vara, att umgås över språkoch nationella gränser. Samtidigt får vi ett behov att söka våra rötter. Jarno beskriver Ängland som en pjäs där händelserna och storyn är självreflekterande. Det finns komiska inslag, men också djupt allvar. Skrattet hämtar sin styrka ur dramat i berättelsen. Det är inte alltid så roligt att konfronteras med sina minnen, att komma ihåg vissa saker, men avståndet ger perspektiv. Hur uppfattar du Österbotten och österbottningarna? Jag har en bild av att arbete uppskattas och att man står för sina ord. Jag har alltid känt mig välkommen i Vasa. Staden har en stark tvåspråkig kultur som syns i gatubilden, det utgör en egen, rolig och inspirerande minivärld. Text: Marit Berndtson Jarno Kuosa Uppvuxen i Kyrkslätt, bor i Helsingfors, 31 år. Studerar regi vid Teaterhögskolan, har tidigare studerat dramatik och regi vid yrkeshögskolan Stadia i Helsingfors. Gästade Wasa Teater första gången som författare och regissör i produktionen Cash We ll Meet Again våren Aktuell som regissör i pjäsen Ängland. Bild: Jan Ericsson 19

20 "Skolan mycket tråkigare utan teaterbesök" Under våren turnerar Wasa Teater i högstadier och gymnasier med pjäsen Dan då Dan dog av Rasmus Lindberg. Det är en actionladdad och absurd komedi, en ömsint och totalt hejdlös föreställning om vad vi väljer att göra med tiden medan vi lever. Wasa Teater besöker regelbundet regionens skolor, men skolorna kommer också och ser föreställningar på teatern. Ofta är det modersmålslärare som är aktiva när det gäller teaterbesök. Minna Enroth och Barbara Strand-Blomström från Vörå samgymnasium-idrottsgymnasium och Karin Skjäl från Vasa gymnasium undervisar alla i modersmål och litteratur. För dem är teater ett värdefullt inslag i skolarbetet. I litteraturen behandlar vi klassiska genrer som epik, lyrik och dramatik och där kommer teatern in som en naturlig del, konstaterar Minna. Eleverna kommer verkligen ihåg teaterbesöken. Det är viktigt med gemensamma upplevelser som eleverna får med varandra, men också med lärarna och med föräldrarna. Man känner sig delaktig i något större. Det finns ingen press att prestera i samband med teaterbesök, vilket är befriande. Till exempel Svinalängorna var en pjäs då vi bestämde att vi går alla från skolan och mina lärarkolleger läste också boken, berättar Karin. Det blir en kollektiv erfarenhet som man kan relatera till och diskutera, det stärker sammanhållningen. De är överens om att upplevelsen är nummer ett. Skolan skulle vara mycket gråare och tråkigare utan teaterbesök, säger Barbara. Det är något man ser fram emot redan när läsåret börjar. Teater är fostrande, levande och intressant. Eleverna lär sig diskutera, analysera, får aha-upplevelser och nya tankar. Det uppmuntrar kreativitet och inspirerar eleverna att göra egna produktioner i skolan. Det är lättare att prata om tabubelagda ämnen, mänskliga relationer och känslor via en teateruppsättning. Eleverna lär sig tolerans, att se både det goda och onda i oss alla. Det ökar deras självkännedom. Alla tre anser att teater kunde tas in i fler ämnen för att fördjupa dem, till exempel i psykologi, historia, religion, samhällskunskap och fysisk fostran. Teater och drama kunde utgöra en mycket större del av undervisningen, men skolans struktur och en viss ovana bland lärarna gör att potentialen inte tas till vara. Lärarna konstaterar att de elever som har ett socialt och kulturellt kapital hemifrån går på teater också privat, men de är en minoritet. Det är en orättvisa som skolan kan rätta till genom att garantera varje elev åtminstone ett teaterbesök per år. 20 WASA TEATER

21 Bilder: Jan Ericsson Minna Enroth Barbara Strand-Blomström Karin Skjäl Det är viktigt att introducera teaterbesöket, så att det blir en positiv upplevelse. Pjäsen skall vara rätt anpassad för målgruppen. Det är stor skillnad på högstadie- och gymnasieelever. Det är också bra att ge eleverna en teaterterminologi. Det vidgar synfältet och förståelsen av teater som konstform. Det hjälper eleverna att se allsidigt på föreställningen och ta emot den utan fördomar. Men man skall inte heller underskatta eleverna. De gillar pjäser som PlayMe, men också Birdy och I väntan på Godot. Mina elever tyckte att Utrensning var det bästa de hade sett, förklarar Barbara. Man behöver bekanta sig med pjäsen först själv, så att man kan förbereda och efterarbeta den med sina elever. Därför är vi glada att teatern bjuder in lärarna att se föreställningarna. Vi har verklig nytta av programblad och allt övrigt material teatern erbjuder. Studiematerialet till pjäsen Utrensning var mycket informativt både om Estlands närhistoria och om mänskohandel. Man har ett stort ansvar när man ser pjäser om känsliga ämnen, till exempel missbruk och familjevåld som i Svinalängorna. Man vet aldrig vad som gömmer sig bakom fasaderna hemma hos eleverna, det är viktigt att vara finkänslig. Samtidigt kan en pjäs ge hopp åt dem som har det svårt. Det minskar skammen och blir en del i en självhjälpsprocess. Lärarna tycker att deras skolor är positiva till teaterbesök, men att kommunerna gärna kunde satsa litet mer medel på teater som en del av undervisningen. De uppskattar att teatern regelbundet kommer till skolan med olika pjäser. Kostnaderna blir lägre och skolan har kanske råd att se två förställningar under ett läsår, en på hösten och en på våren. Skådespelarbesök är också spännande och välkomna. När till exempel Pekka Strang besökte skolan var det knäpptyst i klassen, han fullständigt trollband eleverna. Minna, Karin och Barbara önskar framför allt ett brett utbud pjäser av teatern. De ser fram emot att Wasa Teater från årsskiftet får en heltidsanställd publikarbetare, som skolorna kan samarbeta med. Text: Marit Berndtson Dan då Dan dog av Rasmus Lindberg Regi: Agneta Lindroos Scenografi & dräkter: Anna Olofsson I rollerna: Dennis Hansson, Carla Fri, Dagfinn Tutturen, Maria Udd. PREMIÄR fredag 11.2 kl 19, Wasa Teaters studioscen. Turnerar i skolor i regionen, rekommenderas för högstadier och gymnasier. Längd: ca 60 minuter. Spelperiod från februari till slutet av april. Läs mera om pjäsen på Rasmus Lindberg Rasmus Lindberg är dramatiker och regissör. Han är uppvuxen i Luleå och gick ut Dramatiska institutets regilinje Han har skrivit ett tiotal pjäser. Mest uppmärksamhet har han fått för Dan då Dan Dog. Den fick pris som bästa nyskrivna barnoch ungdomspjäs vid teaterbiennalen i Lund Den har översatts till flera språk och bland annat gjorts som hörspel för tysk och kroatisk radio. Typiskt för Lindbergs stil är ett snabbt flöde av parallella scener. Texterna överraskar och roar, men ger samtidigt stort utrymme för tankeoch fantasiarbete åt publiken. Text: Marit Berndtson 21

22 Vesta-Linnéa blir tredimensionell Tove Appelgren är känd för sina barnböcker om Vesta-Linnéa. Hon debuterade år 2001 med Vesta-Linnéa och monstermamman. Den fjärde boken, Vesta-Linnéas svartaste tanke, nominerades till Finlandia Junior år Nu tar Vesta-Linnéa också steget ut på scenen. Familjepjäsen Akta dig för älgarna, Vesta-Linnéa! är specialskriven för Wasa Teater av Tove Appelgren. Böckerna om Vesta-Linnéa har översatts till ett tiotal språk, bland annat finska, norska, danska, tyska, estniska, polska, hindi och urdu. Berätta om hur idén till böckerna om Vesta-Linnéa föddes. Den första boken om Vesta-Linnéa kom som en biprodukt till en helaftonspjäs jag skulle skriva. Jag frågade en väninna som är dramaturg: hur gör du, har du några bra trix? Väninnan svarade att hon brukade roa sig själv med att parallellt skriva en liten story som hon tycker om. Jag följde rådet och därifrån föddes Vesta-Linnéa och monstermamman. Den handlar om hur man, även om man älskar barnet och vill det väl, kan bli fullständigt vansinnigt arg ibland. Helaftonspjäsen är ännu inte uppsatt, medan Vesta- Linnéa blev en succé. Vad tycker din familj om att du använder dem som material i böckerna? När barnen var mindre var de litet förbryllade. Nu tycker de att det är litet lustigt och förhåller sig positivt. Det mesta är dock fiktion. Finns det något av dig som barn i karaktären Vesta-Linnéa? Jo, när jag skriver är jag hon, även om grundkaraktären är lånad av ett barn. Och när jag skriver mamman är jag mamman. Händelser i mitt vuxna liv finns också med i böckerna om Vesta-Linnéa, men de är inte nostalgiska på något sätt. 22 WASA TEATER

23 Tove Appelgren Född i Åbo, bor i Helsingfors. Studerat journalistik, litteratur och regi. Undervisar i dramaturgi och regi, föreläser om barnkultur. Skriver pjäser och böcker. Akta dig för älgarna, Vesta- Linnéa! av Tove Appelgren Regi: Tove Appelgren Scenografi & dräkter: Sonja Backlund I rollerna bland andra: Carl Alm, Harriet Abrahamsson, Johan Aspelin, Stina Engström, Susanne Marins, Linda Mattsson, Carola Sarén, Annika Åman. URPREMIÄR lördag 2.4 kl 19, Wasa Teaters stora scen. Du samarbetar med illustratören Salla Savolainen. Hur stor betydelse har illustrationerna för texten, hur påverkar de varandra? Jag skriver, sen läser hon och skissar. Sen tar jag bort ur texten det som hon har i bilderna. Det skall finnas mera i texten än i bilderna och tvärtom. Det skall uppstå en dialog mellan text och bild. Vad tycker du att kännetecknar en god barnbok? Den rör vid läsaren på något sätt som man inte kan förklara. All god konst skapar en känsla i mottagaren. Barn tror att det som händer dem är unikt. Litteraturen kan ge en lättnadens suck och en insikt: Jag är inte ensam! Har du någon personlig favorit bland barnböcker som du läste när du var liten? Latte Igelkott tyckte jag mycket om, den hörde ihop med min morfar. Nu skall Vesta-Linnéa bli österbottning och ta steget ut på scenen. Hur känns det? Vesta-Linnéa har varit halvösterbottning hela tiden. Hon har rötter på fädernet i Vasa. Det är roligt att hon blir tredimensionell, börjar röra sig och vandra omkring. Hur mycket baserar sig pjäsen på böckerna? Vilken åldersgrupp riktar pjäsen sig till? Pjäsen tar avstamp i den första boken, Vesta-Linnéa och monstermamman, men är ändå ett självständigt verk. Vesta-Linnéa är 9 år. En målgrupp är skolornas lågstadier och jag har försökt skriva så att också äldre skall känna igen sig. Det är en familjepjäs, den riktar sig till hela familjen och alla åldrar. Blir det fler böcker om Vesta-Linnéa? Det vet jag inte. Just nu har jag litet tidsbrist, så vi får se. Intervju: Marit Berndtson, Ann-Luise Bertell Bilder: Jan Ericsson, Salla Savolainen 23

24 Swedish connection Göran Forsmark spelar monolog Mannen från Malmberget av Svante Lindqvist Regi: Kjell Sundvall Skådespelare: Göran Forsmark. Spelperiod mitten av mars till mitten av maj, Vasallen och turné i regionen. Längd ca 50 minuter. Kan beställas från Wasa Teater. Den rikssvenska skådespelaren Göran Forsmark är känd från ett hundratal svenska filmer, tv-produktioner och pjäser; bland annat Jägarna, Grabben i graven bredvid, Tomten är far till alla barnen, Populärmusik från Vittula och Colorado Avenue. I vår kommer Göran Forsmark till Österbotten med monologpjäsen Mannen från Malmberget. Han har spelat den över femhundra gånger för fullsatta hus i stort sett hela Sverige. Mannen från Malmberget är en man på tröskeln till medelåldern. En kärv norrbottning som gör som man ska, äter det som sätts framför honom, undviker att kritisera gruvbolaget och lyder Jantelagen. Men som plötsligt en dag bestämmer sig för att byta arbete och börja på skrivarkurs. Han har kommit fram till en del vägskäl som tvingar honom till filosofiska reflektioner över livet. Göran Forsmark, själv född några kilometer utanför Malmberget i Koskullskulle, beskriver föreställningen som en varm och humoristisk betraktelse av den lilla och stora världen. Riksteatern ger Bergsprängardöttrar Bild: Anna Huerta Bergsprängardöttrar av Lo Kauppi Regi & scenografi: Lo Kauppi Medverkande: Miina Turunen, Figge Norling, Sara Turpin, Pamela Cortés Bruna, Anette Bjärlestam. GÄSTSPEL fredag 15.4 kl 19, Wasa Teaters stora scen. Författaren och regissören Lo Kauppi träffade människor i fängelser och lyssnade till deras berättelser. Hon fick en unik kontakt med Rosanna, Angelika, Helena, Mia och vakten. Nu får också vi möta dem i Riksteaterns föreställning Bergsprängardöttrar. Vi kliver rakt in i deras värld, en hårt kontrollerad tillvaro där man knappt tillåts träffa sina barn och anhöriga. 24 Bergsprängardöttrar är teater som går rakt in, i mage och hjärta och hela samhällskroppen. (Svenska Dagbladet, ) WASA TEATER Bild: Charina Sandra Många familjer lever med en enorm skam över att mamma sitter i fängelse. Jag vill lyfta fram de här historierna i ljuset, säger Lo Kauppi. De är inte så mystiska, ondskefulla eller konstiga. Många har barn, tidigare yrken och dom flesta vill ha vård.