A"er the seminar I have felt more confident and op;mis;c about my ability to tackle my everyday challenges. Strongly. Disagree.

Transkriptio

1 Esa Saarisen Pafos Tulenkantajat seminaari Seminaarin merkitys työkyvyn uudistamisen ja vahvistamisen, työyhteisötaitojen, oppimisen ja henkisen kasvun sekä johtajuus- ja vuorovaikutuskykyjen kehittymisen kannalta Filosofi, prof. Esa Saarisen Pafos-seminaarit kehittävät valmiuksia yhdessä onnistumiseen ja tuloksellisuuteen, parempaan johtajuuteen, muutosvalmiuteen ja uusiutumiseen, työkyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen, yrittävään elämänasenteeseen, oppimaan oppimiseen, arjen luovuuteen sekä yhteisöllisesti rikastavaan tuottavuuteen. Seminaarien työmenetelmät koostuvat luennoista, pienryhmätyöskentelyistä sekä yksilökohtaisista pohdinnoista. Opetuksen ja työskentelyn perustana ovat fil.tri, Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulun Tuotantotalouden laitoksen professorin Esa Saarisen kehittämät pedagogiset opetusmetodit ja henkisiä valmiuksia kohottavat valmennuskäytännöt, joita on vuodesta 2001 käytetty Aalto-yliopiston (aikaisemmin Teknillisen korkeakoulun) opetusohjelmassa. Kyseisiä erittäin tuloksellisiksi todettuja ja tieteellisesti perusteltuja koulutus- ja valmennusmenetelmiä on kehitetty ja sovellettu yli 20 vuotta. Niitä on menestyksellisesti viety käytäntöön noin 30 maassa eri yritysten ja organisaatioiden koulutusohjelmissa ja valmennuksissa. Suomessa mm. Nokia Oyj:ssä, UPM- Kymmene Oyj:ssä, Orion Oyj:ssä, Ahlström Oyj:ssä, Deloitte & Touche Oy:ssä, Marimekko Oyj:ssä, Kone Oyj:ssä, Outotec Oyj:ssä, Valio Oy:ssä, Valtioneuvostossa, lukuisissa kauppakamarien ja yrittäjäjärjestöjen sekä erilaisten PK-yritysten järjestämissä koulutustilaisuuksissa. Esa Saarisen opetus- ja seminaarimenetelmien vaikutus: Talouselämä-lehden tekemän kartoituksen perusteella (Talouselämä 3/2011) Esa Saarinen on Tero J. Kauppisen ohella suomalaiseen johtajuuteen eniten vaikuttanut kouluttaja Pafos-seminaareihin on osallistunut maamme keskeisiä vaikuttajia ja yritysjohtajia, mutta Saarisen metodiikan kokonaisvaltaisen ihmiskäsityksen vuoksi vaikuttavuus ulottuu ihmisiin heidän työ- tai opintotehtäviinsä katsomatta. Heinä-syyskuussa 2011 toteutetussa seminaarisarjassa eräässä globaalisti toimivassa suomalaisessa pörssiyrityksessä Saarisen menetelmin toteutettujen seminaarien vaikutuksesta todettiin kyselytutkimuksella (n= 170, mukana osallistujia 8:sta maasta edustaen yli 20 kansallisuutta) seuraavaa: A"er the seminar I have felt more confident and op;mis;c about my ability to tackle my everyday challenges. 12 % 60 % 1 % 0 % 27 % Strongly Neither nor Strongly A"er the seminar I have felt like we are focusing more on solu;ons than on problems. A"er the seminar I have felt more conscious about how my ac;ons influence other people. 28 % 1 % 1 % 16 % 54 % Strongly Neither nor Strongly A"er the seminar I have been more confident of my ability to grow as a human being. 16 % 45 % 1 % 3 % 35 % Strongly Neither nor Strongly 20 % 59 % 1 % 1 % 19 % Strongly Neither nor 1 Strongly

2 Saarisen menetelmien ytimessä on osallistujan oman ajatteluprosessin erittäin intensiivinen aktivoiminen. Tästä aktivoitumisesta käynnistyy osallistujan sisäinen dialogi sekä uudistuminen hänen omista lähtökohdistaan käsin, siis tavalla joka tutkimuksissa on todettu erityisen kaukovaikutteiseksi. Ideana ei ole opiskella Esa Saarisen johtamista, työssä onnistumista tai vuorovaikutusta koskevia ajatuksia tai niitä koskevia teorioita, vaan saada luennoista avauksia ja näköaloja omille ajatuksille. Tämä edellyttää aikaa prosessoida omia ajatuksia, mihin seminaari luo hallitut ja jäsentyneet puitteet. Tieteellinen tutkimusaineisto ja yleinen elämänkokemus osoittavat, että aito, kestävä uudistuminen ja työkyvykkyyden vahvistuminen edellyttävät henkilökohtaista ja elävästi sisäistynyttä suhdetta tuottavuuden inhimillisiin avainteemoihin kuten yhteistyö, yrittäminen, vastuunotto, toisista välittäminen ja yhdessä onnistuminen. Pelkästään luennoilla jaetun tiedon kuunteleminen ei ole tehokas työssä uudistumisen ja oman työkyvyn vahvistamisen menetelmä. Oman sisäisen motivaation vahvistuminen ja arvokkaiksi koettujen avainteemojen sisäistäminen luovat henkistä lujuutta, mikä puolestaan kytkeytyy työssä uudistumiseen. Näissä tavoitteissa liiallinen ulkoinen ohjaavuus kääntyy uudistumista ja oppimista vastaan. Jotta eheytymistä voi tapahtua, professorit Deci ja Ryan kirjoittavat laajassa katsausartikkelissaan vuodelta 2000, yksilöllä täytyy olla mahdollisuus vapaasti prosessoida ja vahvistaa ilmaistuja arvoja ja säännöksiä (ja muuttaa niitä jos tarpeen). Ylenmääräiset ulkoiset paineet, säätelyt ja arvioinnit eivät vahvista, vaan pikemminkin näyttävät heikentävän aktiivista rakentavuuden prosessia, jossa annetaan henkilökohtaista merkitystä ja arvoa opituille säätelyille. (Psychological Inquiry, 2000). Arkikielellä ilmaisten: vakuuttuessaan omaehtoisesti työssä uudistumisen merkityksestä, uudistuminen vauhdittuu ja saa syvyyttä. Yleisesti hyväksytyn, tieteellisesti perustellun käsityksen mukaan reflektiivisyys ja metakognitio (ajattelun ajattelu) ovat ratkaisevan tärkeitä oppimisen ja toimimisen kehittämisen työvälineitä asiantuntijan työssä ja oppimisessa. Sisäistämisen prosessit edellyttävät tilaisuutta prosessoida riittävän vapaasti ja omakohtaisesti työssä uudistumisen perusteemoja. Tällaiselle prosessoinnille ja reflektiivisyydelle Pafos-seminaari tarjoaa ympäristön, minkä teho on todettu toistuvasti mitä erilaisempien osallistujien toimesta erittäin suureksi ja kustannustehokkaaksi. Ajankäyttö seminaarissa Pafos-seminaarin työkyvykkyyttä voimistava vaikutus rakentuu kokonaisuudelle, missä osallistujan reflektiivinen ajattelu, omakohtainen kognitiivinen prosessointi ja uusia näkökulmia työstävä pohdinta aktivoituvat henkisen uudistumisen tueksi. Erittäin tärkeä osa seminaarin uudistavaa vaikutusta perustuu omakohtaisille reflektioille ja toisten seminaarilaisten kanssa käytäville keskusteluille luentotilanteessa ja sen ulkopuolella. Päivittäisen perusteellisen ja erittäin intensiivisten viiden tunnin luentojakson lisäksi osallistuja käyttää suurimman osan valveillaoloajastaan uudistumista vahvistavaan henkiseen toimintaan: yhteensä keskimäärin 5 tuntia (luennot) plus 5-6 tuntia (prosessointi yksin ja ryhmissä, mistä noin 1,5 tuntia ns. dialogiryhmässä). Koska ideana on luoda intensiiviympäristö henkilökohtaisille oivalluksille, oman sisäisen motivaation vahvistumiselle ja avainteemojen sisäistämiselle, yksilöstä itsestään omaehtoisesti ohjautuvalle reflektiolle ja prosessoinnille on varattu riittävästi aikaa. Seminaaripäivät ovat siis vähintään 10 tunnin mittaisia viitenä päivänä. Seminaarin päättävänä sisältöjen sulattelu- ja yhteenvetopäivänä ei ole luentoja. Ajattelun syventämisen psykologian kannalta tarkoituksenmukaista on, että päätöspäivä omistetaan teemojen sulattelulle ilman erikseen tuotettuja lisäsisältöjä. Osallistuja prosessoi viikon antia. Tämä varmistaa seminaarin pitkäkestoisen vaikuttavuuden. Pafos-seminaarin synnyttämä työkyvyn vahvistumisen ja henkisen uudistumisen prosessi rakentuvat kolmelle toisiaan tukevalle, kiinteästi toisiinsa kytkeytyvälle, tieteellisesti perustellulle ja toisiaan rikastavalle pedagogiselle tukijalalle: 2

3 1. Esa Saarisen erittäin stimuloivat luennot, jotka yhdistävät monialaisen tieteellisen perustan (filosofia, psykologia, positiivinen organisaatiotutkimus, tunteiden tutkimus, vuorovaikutustutkimus, kognitiotiede, sosiaalipsykologia, varhaisen kasvun tutkimus, musiikkianalyysi, systeemiajattelu) ja esimerkkitekniikalle perustuvan assosiaatiotyöskentelyn sekä näkökulmien moninaistamistekniikan kokemuksellisesti ja elämyksellisesti rikastavaksi kokonaisuudeksi. 2. Seminaarin osanottajien keskinäinen dialogi. 3. Seminaarin osallistujan henkilökohtainen reflektio ja yksilökohtainen pohdinta. Seminaarin voimakkaasti aktivoidulle reflektiivisyydelle perustuva työmenetelmä saa erittäin vahvaa lisätukea siitä, että osallistujat elävät koko seminaarin ajan irrallaan omista arkisista suorituspaineistaan ja niihin liittyvistä ajattelu-, puhe- ja vuorovaikutuskäytännöistä. Tämän mukaisesti ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa seminaaria kotimaassa, missä osallistuja olisi altistettuna tavanomaisille informaatiokoodeille seminaarin uudistamispyrkimyksiä hidastavasti. Valmennuskokonaisuuden toimivuuden varmistamiseksi se on rakennettu kustannustehokkaan valmismatkapaketin päälle. Ratkaisun käytännön toimivuus ja pedagoginen voima on toistuvasti todettu kotimaassa järjestettyjä ja lyhytkestoisempia seminaareja selkeästi vaikuttavammaksi ja myös kustannuksiltaan kilpailukykyiseksi. Realistista positiivisuutta ja kokonaisvaltaista ihmisnäkemystä painottavan seminaarin tavoitteena on osallistujan ajattelun uudistuminen, ihmisenä olemisen kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja hyödyntäminen omaehtoisen, sisäisen motiivipohjan vahvistumisen kautta sekä osallistujan yhteistyökykyjen vahvistuminen. Seminaari käynnistää osallistujassa Avarra ja rakenna prosesseja (Fredricksonin Broaden and build teorian mielessä). Näitä uudistumiseen, pitkän aikavälin onnistumiseen ja luovuuteen liittyviä prosesseja positiivinen organisaatiotutkimus voimakkaasti on tähdentänyt viime vuosina. Avartuessaan ja rakentuessaan henkisissä voimavaroissaan osallistuja vahvistaa ja uudistaa työssä selviytymistään ja työssä onnistumistaan pitkäkestoisesti. Seminaarin toteutunut ohjelma Aamulento Pafokselle ja asettuminen hotelleihin. Klo Seminaarijaksot 1-2 Seminaarin osallistujat Seminaarin työmuodot Ajattelun uudistaminen. Ajattelun ajattelu. Vuorovaikutustaitojen vahvistaminen Rakenteiden siirtyvyyden laki. Myös periaate. Ehkä -ajattelu ja Matti Nykäsen periaate. Anna mahdollisuudelle mahdollisuus -tekniikka Vaihtoehtojen filosofia Pekka Himasen periaate. Ja -ajattelu. Omien oivallusten ensisijaisuus Hellän dynaaminen kohtaamistekniikka Dialoginen illallinen. Power-sleep-periaate ja käytäntö Klo Luentojakso 3 Sivupöytä-metodologia Anna ajattelun tapahtua periaate. Ajattelun emergenssi. Tehtävällis-suorituksellisen elämänasenteen kaventavuus Ylärekisteriajattelu Inhimillisesti yhdistävän voimavaraston ensitarkastelu. Beyond competencies ajattelu. Kauneus palaa. Lapsenmieli. Bruce Springsteen, John Fogerty ja Pretty Woman esimerkkinä kunnioittavuudesta edeltäjiä kohtaan, esimerkkinä kohottavasta kohtaamisesta, tutun teeman elävöittävästä esittämisestä yhdessä toisen kanssa ja paradigmana Pafos-viikkoon 3

4 Klo Luentojakso 4 Läpimurtoajattelu. Mitkä ovat keskeisimmät heikkouteni metodologia suunnattuna läheisen kautta itsekriittisenä, lempeänä katseena itseen. Nelson Mandelan opetukset kahdessa minuutissa. Johtaminen oman esimerkin kautta. Toisten työ. Merkitysintensiiviset kiteytykset esimerkkinä runo Invictus. Mikromuutos-ajattelu. Valinnan filosofia sovellettuna asioihin, joista vastuu on jakamaton. Eero Mäntyranta ja Insbruckin olympialaisten miesten viestin loppuratkaisu. Sinähän olet Villen poika. Tunnevoimainen eläytymistekniikka ajattelun ajattelun vauhdittajana ja merkitysrakenteiden kirkastajana Kahvitauko ja aamupäivän dialoginen pohdinta Klo Luentojakso 5 Kärkipelaaja ja assosiatiivisen ajattelun väistämättömyys ja mahdollisuudet. Vincent Vegan filosofia. Itsekeskeisyyden ansa. Mitätöinnin ansa. Rouva Askola ja sydämen äänen periaate. Klo Luentojakso 6 Silvennoisen Kaitsu: suurmies Forssasta. Tuntemattoman AA-kaverin muistosanat arkulla. AA-menetelmän voima. Domingo ja Mehta: Tosissaan oleminen (läsnäolo), Rinnalla oleminen ja Maaginen noste. Fundamentaaliset ihmiskyvykkyydet formaalin kompetenssiajattelun tuolla puolen. Mielikuvallisesti rikas ajattelu. Esimerkkien kautta työskentely (case-tekniikka) Puuteajattelu oman aikamme hallitsevana mentaalimallina. Sen salakavala ansa. Positiivinen psykologia Klo Lounasdialogit vapaamuotoisissa ryhmissä Klo Dialogiryhmät käsittelevät päivän teemoja klo Luentojakso 7 Kahnemanin systeemi 1 ja systeemi 2. Kaksi ajattelun järjestelmää. Ensio Miettisen insinööriteesit Subjektien logiikka vs. Objektien logiikka. Plus-miinusnapateoria Erilaisuudet ihmisten sisäisten maailmoiden voimapisteissä. Klo Luentojakso 8 Naisen tuoksu elokuvan Tangokohtaus esimerkkinä positiivisesta kasvun kierteestä Pelon taikapiiri kasvun esteenä. Sen huomaamaton voima. Diakonissalaitos-esimerkki. Sisäinen hehku. Lämmön taikapiiri. Pipsan varjoseminaarikäytännöt. Energia-ajattelu vuorovaikutuksen perusmuotona Klo Kahvitauko ja keskustelu luentojakson 8 teemoista Klo Luentojakso filosofia. Kiusaantuneisuuden ansa Välitön toiminta. Matti Alahuhdan johtajuusesimerkki. Tyyli osana toiminnan tehoa Salainen ase -ajattelu Majesteettiajattelu: esimerkkinä Saku Koivun paluu Montrealiin. Klo Luentojakso 10 Miinuskuuntelu Pluskuuntelu 4

5 4 chord song esimerkkinä perusteemojen inhimillisestä perustavuudesta. Klo Lounasdialogit vapaamuotoisissa ryhmissä Klo Yhteiskokemuksellinen risteily yhteishengen kohottajana, reflektiivisen keskustelun mahdollistajana ja fyysisen kokemuksellisuuden ilmentäjänä Klo Luentojakso 11 Lukemisen välähdystekniikka Kaksi sekuntia aikaa: Raimo Helmisen ajattelu MM-99 Kanada-ottelusta esimerkkinä kokonaisuutta ja toisten roolia painottavasta ajattelusta Losadan tiimidynamiikkatulokset Hyökätä ja paeta vs. Avautua ja yhdistyä -perusvaihtoehdot Mikromahdollisuus kasvaa: Ned, nyt riittää. Klo Luentojakso 12 Muhammed Alin systeemiäly Zairessa. Luovuus kehän ulkopuolelta tuleviin ratkaisuihin. Sanallistamisen mahdollisuudet uudistaa ajattelua ja toimintaa. Rope-a-Dope. Sanallinen mikromuutos avauksena reaalimuutoksiin. Tarpeeksi vaikeitten asioitten läpiajattelu. Aivojen muovautuvuus Kahvitauko ja aamupäivän dialoginen pohdinta Klo Luentojakso 13 M.A. Nummisen sönkkäysperiaaate. Huippuspurgu. Muumifilosofia. Good job. teoria. Klo Luentojakso 14 Mestareitten kohtaaminen Positiivisen suhde negatiiviseen. Positiivisen ja negatiivisen akseleitten riippumattomuus. Hyökkäys vs puolustus logiikka jääkiekossa. Negatiivisuuden kasvukäyrän nopeus suhteessa positiivisen kasvukäyrään. Tunnustuksen antaminen rinnallakulkevasti ja maagisnosteellisesti. Herra Tammisen eleetön karisma. Freddie Mercury/Montserrat Caballé: esimerkki keskinäisestä kunnioituksesta, kohottavuudesta ja heittäytymisestä eteenpäin. Paradigmaesimerkki Pafos-viikolle. Klo Lounasdialogit vapaamuotoisissa ryhmissä Klo Dialogiryhmät käsittelevät päivän teemoja Klo Luentojakso 15 Lady Gaga: ystävällisyyden (kindness) ja rakkaudellisuuden tekeminen hohdokkaiksi. Persoona rakennelmana M.A. Nummisen 3. Persoonan tekniikka Kaavoihin rakastumisen ansa J.T. Bergqvistin laskuoppi. 1.2 versio itsestä Empatia kykynä. Simon Baron-Cohenin teoria empatian normaalijakautumaluonteesta. Muhammed Ali ja US Dream Team. Kosketuksen, hyväksyvyyden ja arvonannon maaginen noste. Klo Luentojakso 16 Pihtaamisen kostonkierre Jeesuksen leivän logiikka vs. Hapankorpun logiikka. 5

6 Casablancan kahvilakohtaamiskohtaus: kohtaaminen elämän kauneuden kanssa jo kerran menetettynä rakastettuna, joka yllättäen palaa Kahvitauko ja aamupäivän dialoginen pohdinta Luentojakso 17 Jerome Saarinen: Merkityksellisen elämän peruspilarit. Pakolaisleirin poika, joka haluaa lakimieheksi auttaakseen kyläänsä. Elton John, Roland Keating ja Your song esimerkkinä rikastavasta kohtaamisesta Miksi emme tee asioita, jotka tiedämme hyviksi? Historia. Vaihtotalous. Uomaelämä. Itäkeskuksen uimala-esimerkki. Oma harkinta ja sydämen ääni. Ryöväri ristillä. Tunnevoima ydinoivallusten lähteenä Luentojakso 18 Välittämisvoima. On/off ajattelun ansat ja suorituskeskeinen ontologia. Kill Bill elokuvan Bill esimerkkinä itsekeskeisestä juuttumisesta oman todellisuuden tuijottamiseen vs. The Bridge (Uma Thurman) ja periaate Paha saa palkkansa ja Äiti voittaa. Äitikategorian hahmotuksellinen vaikeus ja suuntaa-antavuus. Klo Lounasdialogit vapaamuotoisissa ryhmissä Klo Dialogiryhmät käsittelevät päivän teemoja Klo Luentojakso 19 Maestro Segerstam, Sibelius 1 ja Ensimmäinen sinfonia. Kuitenkin-logiikka: kyky kohdata negatiivisuus alarekisterin voimasta huolimatta. Tarve reflektiolle, joka kirkastaa oman ajattelun ylärekisterin ehdoin. Martin Luther Kingin I have a dream puhe. Oman ajattelun merkitysherkkyyden vahvistaminen.. Klo Luentojakso 20 Pienten askelten tekniikka. Metodisten vastavoimien kehittäminen välittömyysimpulsseille. John Lennon. Yoko Ono ja Harlemin lapsikuoron lapset. Mitä lapset näkevät mutta me emme? Rohkeus katsoa elämän realiteetteja silmästä silmään ja silti säilyttää lapsen kyky nähdä elämän ihme. Klo Kahvitauko ja aamupäivän dialoginen pohdinta Klo Luentojakso 21 Oliver Saarinen: Dr. Phil Show. John Gottmanin avioliittotutkimusten tulokset. Mikromuutokset lähivaikutuksellisen vuorovaikutusvoiman synnyttäjänä. Eversti Bäckman Marskin savuke esimerkkinä systeemiälykkäästä interventiosta, jos käynnistyy myönteinen kierre. Shirley Basseyn My Way ja elämän nyansoidut, monivivahteiset haasteet Klo Luentojakso 22 ja seminaarin päätös Platon-salissa Päätösdramatiikka oivallusten ponnahdusalustana Kulkuri ja joutsen metafora Kuuntelufokusointitekniikka Myhinpään pikataival, Pasi ja Kimmo joutsenina Lähivaikuttavuussajattelu Pensaspalo-metafora ja keppihyypiöt Hyvyys voittaa ajattelu Finlandia 6

7 Kukoistusdiplomit ja kukoistuksen yhteisöllinen, nöyrän dynaaminen rakkaudellisuusfilosofia Kunniakuja Jääkiekkojoukkue pukukopissa loppuotteluvoiton jälkeen ajattelu Kunnianosoitus rakkaudelle Yhteyksellinen taikapiiri Sankarit Porilaisten marssi Klo Dialoginen myöhäislounas Klo Dialoginen päättäjäisillallinen Demokritos-tavernassa Henkilökohtainen prosessointi Dialoginen yhteisillallinen La Terrazza-ravintolassa Paluu Suomeen aamukoneella. 7