SIISTI KAUPUNKI KAIKILLE -KAMPANJAN TIEDOTUS JA KOORDINOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIISTI KAUPUNKI KAIKILLE -KAMPANJAN TIEDOTUS JA KOORDINOINTI"

Transkriptio

1 SIISTI KAUPUNKI KAIKILLE -KAMPANJAN TIEDOTUS JA KOORDINOINTI Sirpa Kovanen Mervi Kytömäki-Pussinen Janne Toivanen Opinnäytetyö Marraskuu 2003 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijät Julkaisun laji Opinnäytetyö KOVANEN Sirpa KYTÖMÄKI-PUSSINEN Mervi TOIVANEN Janne Sivumäärä 63 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka SIISTI KAUPUNKI KAIKILLE -KAMPANJAN TIEDOTUS JA KOORDINOINTI Koulutusohjelma Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja HINTIKKA-MÄKINEN Kirsti Toimeksiantaja Jyväskylän Kaupungin Teknisen palvelukeskuksen katu- ja puisto-osasto Tiivistelmä Opinnäytetyön tavoitteena oli koordinoida ja tiedottaa Jyväskylän kaupungin Teknisen palvelukeskuksen katu- ja puisto-osaston vuosittain järjestämiä siivous- ja ympäristönhuoltotapahtumia. Toisistaan irralliset tapahtumat haluttiin koota yhtenäiseksi, toimivaksi kokonaisuudeksi Siisti Kaupunki Kaikille -kampanjan alle. Kampanjan aikana kehitettiin ja toteutettiin myös uusia tapahtumia ja tempauksia. Kampanja toteutettiin Jyväskylässä tammi-kesäkuun 2003 aikana. Kampanjaan koottuja tapahtumia olivat koirankakan keräystalkoot, siivoton viikonloppu ja ilkivalta -näyttely, hiekkahässäkkä, puutarhajätepäivä, koulusiivouspäivä, ongelmajätekeräys, pyöräilyviikko ja puutarhapäivä. Tapahtumien koordinoinnista ja suunnittelusta vastasivat kampanjan koordinaattorit. Ohjausryhmä tuki kampanjan toteutumista ja koordinaattoreiden työskentelyä. Teoriaosuudessa paneuduttiin kampanjan rakentamiseen projektikäsitteistön ja viestinnän kautta. Teoriassa selvitettiin, mitä asioita pitää ottaa huomioon, jotta saadaan aikaan onnistunut kampanja. Työssä esitellään kampanjan suunnittelijat, toteuttajat ja kukin tapahtuma omana kokonaisuutenaan. Kampanjasta saatavat tulokset tulevat näkymään vastamyöhemmin. Kampanjan jatkototeutus on kuitenkin helpompaa nyt tehdyn työn ja siitä saadun kokemuksen pohjalta. Kampanjassa on kuitenkin jatkossa otettava huomioon tapahtumien tavoitteet ja muuttuvat olosuhteet. Oleellista kampanjan rakentamisen ja tiedotuksen kehittämiselle on, että tapahtumat ja viestintä ovat hyvin suunniteltuja ja toteutettuja ja että niistä kerätään palautetta, jota hyödynnetään seuraavassa toteutuksessa. Avainsanat (asiasanat) Kampanja, kaupunki, koordinointi, ohjausryhmä, projekti, tiedottaminen, tapahtuma, ympäristö Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) Type of Publication KOVANEN, Sirpa KYTÖMÄKI-PUSSINEN, Mervi TOIVANEN, Janne Dissertation Pages 63 Confidential Language Finnish Until Title PUBLIC RELATIONS AND COORDINATION OF THE CAMPAIGN CLEAN CITY FOR EVERYBODY Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor HINTIKKA-MÄKINEN, Kirsti Assigned by The city of Jyväskylä Technical Service Center, Department for Streets and Parks Abstract The objective was to coordinate and inform about all the events in cleaning- and environmental care, annually organized by the Technical Service Center, Department for Streets and Parks in Jyväskylä. The aim was to collect the random events to a coherent whole through the campaign clean city for everybody. During the campaign new events were also developed and realized. The campaign was implemented in the City of Jyväskylä during January June The events united to the campaign were Cleaning of dogs leavings from parks, The exhibition untidy weekend and mischief, Sand hassle, Garden waste Day, School cleaning Day, Collecting hazardous waste, Cycling Week and Garden Day. The coordinators were responsible for coordinating and planning the events. The implementation of the campaign and the work of the coordinators were supported by a guidance group. The theoretical part of the dissertation deals with constructing a campaign through project concepts and communications. It also introduces what should be taken into account to make a successful campaign. The dissertation presents the designers, realizators and each event as it s own entirety. The results of the campaign will be seen only later. In the future it is easier to realize a follow-up campaign on the basis of this work and with the experiences from it. However, the objects of the events and the changing circumstances must be considered in the future. It is essential for the set up of the campaign that events and communication are well planned and realized and feedback from the events is collected and analysed for later use. Keywords Campaign, city, communications, coordinate, environmental, events, guidance group, project Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 IDEASTA KAMPANJAKSI KAMPANJAN RAKENTAMINEN Projektista kampanjaksi Määrittelyä Vaiheet Suunnittelu Tapahtumien toteutus Arviointi VIESTINTÄ OSANA KAMPANJAA Viestinnän määrittelyä Tiedottaminen Lehdistötiedote Verkkoviestintä Viestinnän vaikutus ympäristökasvatukseen Viestinnän arviointi JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN KATU- JA PUISTO-OSASTO Katu- ja puisto-osaston tehtävät Katu- ja puisto-osaston viestintä SIISTI KAUPUNKI KAIKILLE KAMPANJAN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAJAT Ideoista suunnitteluun Koordinaattorien tehtävät Kampanjan ohjausryhmä Yhteistyössä mukana...19

5 6 SIISTI KAUPUNKI KAIKILLE KAMPANJAN TAPAHTUMAT JA TIEDOTUS Tiedotuskäytännöt Koirankakan keräystalkoot Siivoton viikonloppu ja ilkivalta näyttely Hiekkahässäkkä Puutarhajätepäivä Koulusiivouspäivä Ongelmajätekeräys Pyöräilyviikko Puutarhapäivä YHTEENVETO KAMPANJASTA POHDINTA...33 LÄHTEET...36 LIITTEET.. 39 Liite 1. Ideafoorumin kutsu...39 Liite 2. Kampanjan suunnitteluaikataulu...40 Liite 3. Ohjeellinen toimintamalli...41 Liite 4. Ohjausryhmän muistio...45 Liite 5. Viestintäsuunnitelma...47 Liite 6. Tiedotusvälineiden perusjakelu...49 Liite 7. Koirankakan keräystalkoiden lehdistötiedote...53 Liite 8. Koirankakan keräyksestä kertovat lehtijutut...54 Liite 9. Juliste Siivoton viikonloppu- ja ilkivalta -näyttelyyn...55 Liite 10. Siisti Kaupunki Kaikille kampanjan kysely...56 Liite 11. Tiedote Hiekkahässäkästä vanhusten päiväkeskuksiin...57 Liite 12. Laskun liite jätelaskutusasiakkaille...58 Liite 13. Tiedote ongelmajätekeräyksestä...60 Liite 14. Puutarhapäivän kyselylomake...61 Liite 15. Juliste puutarhapäivän pysäkille...62 Liite 16. Lehtijuttu puutarhapäivästä...63

6 3 KUVIOT KUVIO 1. Mikä on projekti?...7 KUVIO 2. Projektin vaiheet kaavion muodossa...8 KUVIO 3. Kampanjan tapahtumien eteneminen ja tiedotus...20 KUVIO 4. Roskahäkki Kolmikulmassa...22 KUVIO 5. Katujen puhdistusta Hiekkahässäkän aikana...23 KUVIO 6. Koululaiset siivoamassa...25 KUVIO 7. Ongelmajätteiden vastaanottoa...26 KUVIO 8. Lapsia karnevaalikulkueessa...28 KUVIO 9. Tiedotuksen jakautuminen eri viestintäkanaviin...32

7 4 1 IDEASTA KAMPANJAKSI Nykypäivänä ei voi olla törmäämättä ympäristön siivottomuuteen ja yleiseen ilkivaltaan, joka aiheutuu ihmisten välinpitämättömyydestä yhteistä ympäristöämme kohtaan. Ympäristön siivottomuus näkyy erityisesti keväisin, kun lumet sulavat maasta. Ympäristön likaisuus vaikuttaa kaupungin viihtyisyyteen yleisesti ja siksi keväisin kiinnitetään erityistä huomiota kaupungin alueiden siistimiseen. Alkuvuodesta 2003 aihe tuli jälleen ajankohtaiseksi. Tänä vuonna Jyväskylän kaupungin katu- ja puisto-osasto halusi kuitenkin koota aikaisempina vuosina toisistaan irrallisina järjestetyt tapahtumat toimivaksi kokonaisuudeksi. Katu- ja puisto-osastolla ei ollut riittävästi henkilöstöä itse koota tapahtumia, ja siksi luotiin Siisti Kaupunki Kaikille -kampanja, jonka koordinoinnista vastasimme me, tämän opinnäytetyön tekijät. Siisti Kaupunki Kaikille - kampanja pyörähti käyntiin ensimmäistä kertaa Jyväskylässä tammikuussa Siisti kaupunki kaikille -kampanjalla tehostettiin kaupungin puhtaanapitoa ja parannettiin ympäristön viihtyisyyttä. Kampanjan kaikki tapahtumat käsittelivät jokapäiväisiä asioita, ja osa tapahtumista oli jopa itsestäänselvyyksiä. Tällaisia arkisia asioita ei vain välttämättä nähdä ennen kuin ne koskettavat jokaista henkilökohtaisesti. Kampanjaan liittyviä tapahtumia olivat Koirankakan keräystalkoot, Siivoton viikonloppu ja ilkivalta -näyttely, Hiekkahässäkkä, Puutarhajätepäivä, Koulusiivouspäivä, Ongelmajätekeräys, Pyöräilyviikko ja Puutarhapäivä. Kampanjalla suunnattiin ihmisten huomio omaan ympäristökäyttäytymiseen ja niihin liittyviin tottumuksiin, sekä omiin vaikutusmahdollisuuksiin paremman kaupungin luomiseksi kaikille. Luonnon ja ympäristön tilan huomioonottaminen kaikkien ihmisten käyttäytymisessä olisi suotavaa, sillä jokainen voi omilla valinnoillaan ja toimillaan vaikuttaa ympäristön siisteyteen. Jo varhaisessa lapsuudessa opitut käyttäytymismallit, omaksutut asenteet ja arvot vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen läpi elämän. Asenteisiin ja arvoihin voidaan vaikuttaa viestinnällä ja ottamalla huomioon jokaisen kyky omaksua tietoa, joka auttaa muuttamaan omaa käyttäytymistään. Viestintä on osa elämää, mikä näkyy puheessamme, olemuksessamme ja käytöksessämme.

8 5 Tämä työ toimii mallina ja ohjeistuksena Siisti Kaupunki Kaikille -kampanjan jatkototeuttamiselle. Toimiva ja hyvin suunniteltu viestintä sekä projektinhallinta ovat kampanjan onnistumisen ja toimivuuden perusedellytys. Työssä käsitellään projektitoiminnan käsitteiden avulla kampanjan rakentamista ja suunnittelua. Opinnäytetyön tavoitteena oli koordinoida ja yhdistää aiemmat tapahtumat ja tiedottaa Siisti Kaupunki Kaikille -kampanjaan liittyvistä tapahtumista. Laaditun viestintäsuunnitelman avulla viestintä kohdennettiin tapahtumakohtaisesti. Tiedotuksen ja tapahtumien koordinoinnin kautta saatiin ohjeellinen toimintamalli kampanjan myöhemmälle toteuttamiselle. Kampanjan tapahtumiin osallistumalla jokainen sai olla luomassa siistimpää ja viihtyisämpää kaupunkia kaikille.

9 6 2 KAMPANJAN RAKENTAMINEN 2.1 Projektista kampanjaksi Kampanjan tapahtumien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa olemme käyttäneet projekti-käsitteistön määritelmiä. Mielestämme kampanja voidaan määritellä projektityöskentelyksi, koska sen sisältämät eri vaiheet ja toteutustavat ovat samantyyliset kuin projektissa. Kampanja voidaan käsittää myös erilaisina yleisötapahtumina, jotka ovat projektiluonteisia. Kampanja on yhteiskunnallista tai kaupallista aihetta koskevia organisoituja ponnisteluja jonkin mielipiteen, asenteen tai käyttäytymisen esiin nostamiseksi, muotoilemiseksi tai muuttamiseksi. Kaikki ryhmät haluavat omilla kampanjoillaan herättää mielenkiinnon johonkin asiaan tai saada heidät vaikuttamaan päättäjiin. (Kuutti & Puro 1998, ) Kampanjat voivat olla lyhytaikaisia tai pitkäkestoisia, jolloin niihin sisältyy monenlaisia tapahtumia. Pitkäkestoisille kampanjoille määritellään kuitenkin välietapit, jolloin tarkastellaan, jatketaanko suunnitelmien mukaan, tehdäänkö muutoksia vai keskeytetäänkö kampanja. Voidaan myös suunnitella rinnakkaisia kampanjoita eri kohderyhmille ja eri alueille. (Harju 2003, 54.) Useissa projekteissa tavoitteena on saada aikaan pitkäaikaisia ja kestäviä vaikutuksia. Siksi niiden sisällöiksi muodostuukin usein jonkin entisen tai uuden toiminnan parantaminen. (Emt. 11.) Tätä voidaan pitää myös Siisti Kaupunki Kaikille - kampanjan lähtökohtana. 2.2 Määrittelyä Projektille löytyy määritelmiä useista erilaisista lähteistä. Projekti-sana tulee latinasta ja se tarkoittaa ehdotusta tai suunnitelmaa. (Uusi Sivistyssanakirja 1994, 500) Virkki ja Somermeri (2000) määrittelevät projektin seuraavasti: Projekti on kertaluontoinen, ajallisesti rajattu työsuoritus, jolla on resurssipuitteet ja tehtävä. Heidän mukaansa projektille voidaan antaa seuraavat tunnusmerkit: se on organisaation rajat ylittävä, suurten, ainutkertaisten ja edeltä

10 suunniteltujen muutosten läpiviennin työkalu. (Emt. 2000, 4.) Paul Silfverberg (1998) määrittelee projektin seuraavasti: 7 Projekti on selkeästi asetettuihin tavoitteisiin pyrkivä ja ajallisesti rajattu kertaluonteinen tehtäväkokonaisuus, jonka toteuttamisesta vastaa varta vasten sitä varten perustettu, johtosuhteiltaan selkeä organisaatio, jolla on käytettävissään selkeästi määritellyt resurssit ja panokset (emt. 1998, 11). Kysymykseen, mikä projekti on?, saa vastauksen myös kysymällä, mitä hyvän projektisuunnitelman pitäisi sisältää (Kuvio 1). Ensiksi tavoitteen tulee olla selkeä ja realistinen. Toiseksi projektilla pitää olla selkeästi ja realistisesti määritelty aikataulu. Kolmanneksi projektiorganisaation sekä päätöksenteko- että raportointimallien tulee olla selkeästi määriteltyjä. Neljänneksi pitää projektille osoitettujen resurssien olla selkeästi määriteltyjä ja riittävät suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. (Silfverberg 1998, ) TAVOITETILA Projektille osoitetut resurssit Projekti- organisaatio PROJEKTIN VAIKUTUKSET NYKYTILA PROJEKTIN TOTEUTUSAIKA KUVIO 1. Mikä on projekti? (Silfverberg 1998, 13)

11 8 2.3 Vaiheet Projektin vaiheet voidaan kuvata myös kaavionmuodossa (Kuvio 2). Siitä nähdään, kuinka ideasta tai tarpeesta saadaan tietojen keräämisen ja tavoitteiden kautta projektiesitys. Tämän pohjalta tehdään projektisuunnitelma projektin toteutusta varten. Toteutuksen aikana projektia täytyy ohjata, ja näiden eri vaiheiden kautta saadaan prosessoitua projektin tulos. PROJEKTIN ASETTAMINEN KEHITTÄMISEN OHJAUS TAVOITEASETANTA KEHITTÄMISOHJELMA TALOUDELLISET PERUSTEET TIETOJEN KERUU PROJEKTI- ESITYS PÄÄTÖS TARPEET VAATIMUKSET IDEAT PROJEKTI SUUNNITTELU VASTAAVUUS PROJEK- TISUUN- NITELMA PÄÄTÖS PROJEKTIN TOTEUTUS PÄÄTÖS TULOS Y M P Ä R I S T Ö UUDELLEEN SUUNNITTELU PROJEKTIN OHJAUS - VALVONTA - RAPORTTI - MITTAAMINEN KUVIO 2. Projektin vaiheet kaavion muodossa. (Virkki & Somermeri 2000, 31)

12 9 Projekti käynnistyy määrittelyvaiheella, jolloin analysoidaan projektin toteuttamisen tarve. Määrittelyvaiheessa projektille määritellään tehtävä (päämäärä), missio (mitä tehdään ja kenelle) ja visio (mitä projektista jää käteen sen päätyttyä). Tämän vaiheen tuloksena saadaan riittävät tiedot, jotta voidaan päättää käynnistetäänkö projekti vai ei. (Virtanen 2000, ) 2.4 Suunnittelu Projektinsuunnittelu tehdään ennen varsinaista kampanjan aloittamista ja siitä pitää käydä ilmi, mitä ja miten kampanjassa tehdään. Projektisuunnitelmalla on viisi käyttötarkoitusta. Ensiksi suunnitelma toimii ohjausryhmän päätöksenteon perustana kampanjan eri vaiheissa. Suunnitelmasta ohjausryhmä saa tietoa tapahtumien sisällöstä ja toteutuksesta. Toiseksi suunnitelma on kampanjan vetäjien ja koordinaattoreiden työnjohtoväline. Siitä he näkevät, mitä töitä tehdään, kuka tekee ja milloin. Kolmanneksi suunnitelma on valvontaväline, jolla valvotaan kampanjan etenemistä. Neljäs suunnitelman tekemisen tärkeä tarkoitus on toimia historiatietona. Viides suunnitelman tehtävä on toimia tiedotusaineistona. Suunnitelma voi sisältää myös tiedottamisajankohdat. (Virkki & Somermeri 2000, ) Kampanjan toteuttaminen on helpompaa, jos suunnitelma on huolellisesti ja perusteellisesti laadittu. Projektisuunnitelman pitäisi Virkki ja Somermeren (2000) mukaan sisältää seuraavanlaisia kohtia: Ennen suunnitelman kirjaamista on selvitettävä, mihin kampanjalla pyritään, mitä sen tulokseksi halutaan ja miksi (Emt ). Tavoitteet on hyvä asettaa selkeiksi, jotta kaikki, mitä tehdään kampanjan eteen, on tuloksellista ja johdonmukaista. Suunnitelman tehtävänä on vastata kysymykseen, mikä ja minkälainen tulos kampanjalla halutaan saada aikaan. Tehtävän määrittely ei ole yksiselitteistä ja siksi projektin tehtävää on tarkennettava ja konkretisoitava ennen kampanjan toteuttamista. (Emt. 37.) Tarkentaminen voidaan tehdä

13 10 jo kampanjan alettua, mutta samalla on muistettava kaikkien osapuolten resurssit. Projektisuunnitelman tulostavoitteita määriteltäessä joudutaan miettimään, mitä tehtävän suorittaminen merkitsee niinä konkreettisina lopputuloksina, joita kampanjan päätyttyä odotetaan. Suunnittelu, tuloksen toteaminen ja arviointi kampanjan päättyessä helpottuvat, jos tavoiteltu tulos jäsennetään ensin mahdollisimman konkreettisiin osiin, joiden valmistuminen yhdessä aiheuttaa tehtävän suorittamisen. (Emt. 38.) Tavoitteiden pitäisi olla realistisia, vaikka odotukset ja todellisuus eivät kohtaisi. Projektisuunnitelman rajaamisen tavoitteena on rajata tulos selkeästi työn suunnittelun ja läpiviennin helpottamiseksi. (Emt ) On huomattavasti helpompaa toteuttaa kampanja, jos suunnitelma on laadittu niin tarkaksi ja paikkaansa pitäväksi, että yllättäviä lisätöitä ei tule ja että kampanja pysyy helpommin hallinnassa. Työvaiheet voidaan kuvata kaaviotekniikalla. Kampanjan karkea eteneminen voidaan kuvata joko peräkkäisinä, toisistaan riippuvaisina tai rinnakkaisina, toisistaan riippumattomina työvaiheina. Kaaviotekniikan tavoitteena on jäsentää suunnitelman eteneminen tuloksen kannalta järkeväksi ja johdonmukaisesti eteneväksi työvaiheiden sarjaksi. Jakokaaviotekniikka on tehokas ja helppo menettely, jossa jokaiselle tavoitteelle laaditaan peräkkäisten tehtävien muodostamat työvaiheet, joilla tavoite saavutetaan. (Emt ) Kampanjan kuluessa syntyy kahdenlaisia kuvauksia: sellaisia, jotka kuvaavat lopullista tulosta ja sen eri kehitysvaiheita sekä niitä, jotka kuvaavat tuloksen tekemistä eli projektin suunnitteluun, läpiviemiseen tai ohjaukseen liittyviä asioita. Tiedottamisessa käytäntönä on, että kampanjasta tiedotetaan ainoastaan organisaation toimesta tai sen luvalla. (Emt ) Parhaisiin tuloksiin kampanjan suunnittelussa päästään, kun eri sidosryhmät ovat mukana tärkeimmissä suunnittelu- ja päätöksentekovaiheissa. Näin var-

14 mistutaan, että kaikki ovat todella sitoutuneet hankkeen toteutukseen ja että se on realistinen sekä tavoitteiltaan että resursseiltaan. (Silfverberg 1998, 28.) Tapahtumien toteutus Projektisuunnitelman hyväksymisen jälkeen kampanjan toteuttaminen voi alkaa sovitun aikataulun mukaisesti. Projekti muuttuu suunniteltavasta projektista käynnissä olevaksi ja ohjausta vaativaksi kampanjaksi. (Virkki & Somermeri 2000, 63.) Kampanjan aloituskokouksessa kerrotaan, mikä työ on käynnistymässä ja miksi. Kokouksessa käydään läpi tiedot aikataulusta, vastuista ja tehtävistä, käytettävistä raportointikoodeista ja niiden käytännöistä, muista resursseista ja alihankkijoista. (Emt. 63.) Kampanjan onnistumisen kannalta koordinaattoreiden työ korostuu, sillä heidän vastuullaan on prosessin aikana delegoitujen tehtävien suorittaminen, siten että työt eivät ole päällekkäisiä, eikä niiden väliin jää tekemättömiä töitä. Koordinoinnin avulla yhdistetään kampanjassa mukana olevien työtä ja helpotetaan tapahtumien organisointia. Organisoinnin avulla päästään ihmisten väliseen yhteistyöhön asiassa tai tapahtumassa, jota ei voi saavuttaa yksinään. (Åberg 2000, ) 2.6 Arviointi Projektin onnistumista arvioidaan jonkin verran yleensä jo kampanjan aikana ja loppuraportissa. Organisaation ylin johto ja yhteistyökumppanit arvioivat tapahtuman onnistuneisuutta omista näkökulmistaan. Onko organisaatio saavuttanut asetetut tavoitteet? Ovatko kaikki yhteistyökumppanit saaneet tapahtuman yhteydessä odotetussa määrin näkyvyyttä ja muuta hyötyä tai muuten olleet tyytyväisiä? (Kauhanen, Juurakko & Kauhanen 2002, 30.) Olisi hyvä sopia keinot, joilla eri osapuolet voivat arvioida kampanjan onnistuneisuutta. Hyvin toteutuneessa kampanjassa edellytetään kaikkien tapahtumien osien ja elementtien onnistumista. Kampanja on projektina aina yhtä vahva kuin on sen heikoin lenkki. (Kauhanen, Juurakko & Kauhanen 2002, 113.)

15 12 3 VIESTINTÄ OSANA KAMPANJAA 3.1 Viestinnän määrittelyä Viestintää voidaan määritellä hyvinkin monella eri teorialla ja mallilla. Viestintä on osa ihmisten vuorovaikutusta ja jokainen viestii omalla oikealla tavallaan, joten viestinnällä on yhtä monta asiantuntijaa kuin viestijääkin. Viestintä on inhimillisen vuorovaikutuksen perusta ja kaiken sosiaalisen elämän edellytys, siksi sosiaalisuus on viestinnän ehto (Aula 2000, 50). Viestinnän muotoja ovat kasvokkain viestintä eli yksilöiden välinen viestintä ja sähköinen ja painettu viestintä eli välitetyt viestinnät (Åberg, 2000, 19-22). Viestintä on hyvin laajaalainen, toisaalta kertaluonteinen prosessi, johon vaikuttavat ympäristötekijät ja viestinnän kanava. Viestintä on sanomien vaihtamista lähettäjän ja vastaanottajan välillä. Toisaalta viestintä voidaan käsittää myös merkitysten tuottamisena ja vaihtona, jolloin korostuvat sanomat eli tekstit ja miten ihmiset toimivat vuorovaikutuksessa tuottaakseen merkityksiä. Tekstit sisältävät tiettyjä merkityksiä ja lukijat ratkaisevat omien kokemustensa ja tietojensa pohjalta, mitä merkityksiä he teksteille antavat. (Alajärvi, Herno, Koskinen & Yrttiaho 1999, 50.) Viestinnälle on asetettava tavoitteet ja tehtävä suunnitelma viestinnän toteuttamiseksi eli laatia viestintäsuunnitelma. Tavoitteet voidaan määritellä projektikohtaisesti tai tietylle aikavälille. Tavoitteet pohjautuvat organisaation toimintastrategiaan, jolloin viestinnän eri keinot tukevat tuloksellista toimintaa. Kokonaistavoitteet voidaan jakaa osatavoitteisiin, jolloin viestinnän tulokset voidaan arvioida ja mitata paremmin. (Ikävalko 1995, ) Yleisesti organisaation profiloinnilla tähdätään prosessimaisesti haluttujen mielikuvien saavuttamiseen pitemmällä aikavälillä. Tavoiteprofiili pitää tiedostaa ja ottaa huomioon viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa. Profilointi antaa viestinnän perussanomat, joiden varaan voidaan rakentaa muun muassa tiedotuskampanja. Silloin viestintä on laaja-alaisempaa ja viestii organisaation olemuksesta, tavoitteista sekä kulttuurista. (Åberg 1993, ) Organisaation viestintäjärjestelmä muodostuu kokonaisuudesta, niin käyttöön ote-

16 13 tuista viestintäkanavista kuin viestinnän järjestelyistä ja säännöistä. (Åberg 2000, ) Jokaisella organisaatiolla on omat viestintäkeinonsa ja -tapansa, mutta ne toimivat samojen perusasioiden pohjalta. 3.2 Tiedottaminen Åberg (2000) määrittelee informoinnin olevan tiedottamista, joka on uutisluonteisten viestien välittämistä. Organisaation tapahtumista kerrotaan informoinnin avulla joko sisällä eli sisäisesti tai ulkoisesti, jolloin viestitään organisaatiosta ulospäin. Ulkoinen informointi voidaan käsittää eri organisaatioissa ulkoisena viestintänä ja tiedottamisena sekä suhdetoimintana. (Emt. 152.) Åbergin (2000) mukaan tämä ulkoinen tiedotus on mediasuhteiden muodossa välitettyä viestintää, jolloin toimittajat muokkaavat viestit, ennen kuin ne tulevat kohdeyleisön saataville. Tiedotuksella on kaksi kohderyhmää, joten tiedotus on laadittava sekä toimittajia että viestien lopullisia vastaanottajia ajatellen. Tiedottamisen keinoja ovat esimerkiksi tiedotteet, esitteet, tiedotustilaisuudet, tempauksiin ja tapahtumiin liittyvä tiedottaminen sekä verkkoviestintä. (Emt ) Tiedottamisen avulla saatu suhdetoiminta pyrkii aikaansaamaan ja ylläpitämään organisaation tavoitteellista, suunniteltua ja jatkuvaa toimintaa ulkoisiin sidosryhmiin. Suhdetoimintaan kuuluu ennakoida, analysoida ja tulkita yleisen mielipiteen, yleisön asenteiden sekä yleisen mielenkiinnon kohteeksi nousevia teemoja. Erilaisilla kampanjoilla organisaatio pyrkii vaikuttamaan yleisön mielipiteisiin ja toivoo saavansa sen myönteiseksi tavoitteelleen. (Viestinnän jäljillä 1998, ) Lehdistötiedote Lehdistötiedote on neutraali ja tasapuolinen väline, jossa kaikki joukkoviestimet ovat samanarvoisessa asemassa. Tiedotteen tarkoituksena on herättää tiedotusvälineiden mielenkiinto tiedotettavaan asiaan. Tiedotteen luettavuus ja

17 14 silmäiltävyys edesauttaa uutisarvokynnyksen ylittämisessä. Tiedotteen tulee vastata kysymyksiin kuka, mitä, milloin, missä, miten, miksi ja keneltä saa lisätietoja. Tiedotteen tulee olla hyvin jäsennelty, tyyliltään aiheeseen sopiva ja sanonnaltaan ymmärrettävä sekä korkeintaan yhden arkin pituinen. (Tekstintekijän käsikirja 1997, ) Tiedotteen sisältämä uutinen tai idea voi olla osa pitkäkestoista prosessia, jota toimituksessa seurataan. Siksi onkin tärkeätä pitää joukkoviestimet ajan tasalla siitä, mitä tapahtuu organisaatiossa ja sen edustamalla alalla. (Ikävalko 1995, ) Verkkoviestintä Verkkoviestintä on tietokoneverkon avulla ja sen kautta tapahtuva viestinnän muoto. Se on joko televerkon välityksellä yleisön saataville toimitettu tieto, mielipide tai sähköpostina lähetetty henkilökohtainen viesti.(kuutti & Puro 1998, 190.) Verkkoviestinnästä voidaan erottaa eri tasoja kuten Internet, jota voi käyttää kuka tahansa ja Intranet, joka on organisaation sisäinen viestintäkanava sekä sähköposti. Ne edustavat välitettyä viestintää ja niiden osuus viestinnässä kasvaa koko ajan. (Åberg 2000, ) 3.3 Viestinnän vaikutus ympäristökasvatukseen Viestinnän avulla yritetään vaikuttaa kansalaisiin ja muuttaa ihmisten käyttäytymistä ja asenteita. Ympäristökasvatuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristöstään vastuuta ottavia kansalaisia. Ympäristökasvatuksessa oletetaankin yleisesti tiedon jakamisen jo itsestään muuttavan arvoja ja tämän edelleen johtavan toivottuun käyttäytymiseen. Tätä mallia voidaan kuitenkin pitää virheellisenä eikä se toimi käytännössä. Ihmisten tiedot ja arvot eivät ole toisistaan riippuvaisia. Siksi arvojen ja käyttäytymisen välillä on usein ristiriitaa, joka ilmenee ihmisen ristiriitaisena käyttäytymisenä ympäristössään. (Koulu ympäristön vaalijana 1994, 15.) Ympäristökäyttäytymisen lähtökohtana on henkilökohtainen kiinnostus ympäristöasioihin. Ihmisen muodostama tunnepitoinen suhde luontoon ja ympäris-

18 15 töön on merkittävä kiinnostuksen herättäjä ja se muodostuu parhaiten omakohtaisten kokemusten kautta. Positiivisten luontoelämysten lisäksi ihminen tarvitsee tietoa siitä, mikä on hänen paikkansa luonnon kokonaisuudessa. Yhtä tärkeää on nähdä yhteys oman elämäntavan ja erilaisten ympäristöongelmien välillä. Ihmisen omat vaikuttamismahdollisuudet lisäävät henkilökohtaista uskoa siihen, että hänen käyttäytymisellään ja valinnoillaan on merkitystä. Tätä korostetaan myöskin ympäristökasvatuksessa, jossa ihmisiä kannustetaan osallistumaan ja vaikuttamaan. Roskien kerääminen luonnosta on konkreettista osallistumista siinä missä päättäjille suunnatut korttikampanjatkin. (Jänis, ) 3.4 Viestinnän arviointi Viestinnän tehoa on vaikea arvioida, Åbergin (1997) mukaan viestintä on vaikuttanut silloin, kun se saa vastaanottajassa jonkin muutoksen aikaan. Viestintä on onnistunut silloin, kun se saa vastaanottajassa lähettäjän haluaman muutoksen. Arvioitaessa viestinnän tehoa on tarkasteltava sekä käytettyä aikaa että vaivaa. Yksilön tietojen muuttaminen on helpommin saavutettavissa kuin asenteiden sekä arvojen muuttuminen ja niihin sitoutuminen tai ryhmän käyttäytymisen muuttaminen. (Emt, ) Viestinnässä on tehty asennetutkimuksia, joissa tarkastellaan asenteiden muotoutumista, niiden olemusta ja ominaispiirteitä. Viestinnän eri kanavien ja sanomien katsotaan vaikuttavan merkittävästi erilaisten asenteiden kehittymiseen. (Kuutti & Puro 1998, 13.) Kuitenkin tulee huomioida tilanteiden vaihtelevuus ja vaikuttamisen kohteet sekä vastaanottajien kyky omaksua viestinnän sanomaa, eli ne seikat, jotka motivoivat muuttamaan omaa käytöstä tai ajattelutapaa. (Åberg 2000, ) Organisaatiot voivat mediasuhteiden avulla tietoisesti rakentaa ja toteuttaa tiedotuskampanjaa, jolla pyritään vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen tai yleisön käyttäytymiseen. (Kuutti & Puro 1998, ) Viestintätapahtuma, joka onnistuu ja saa aikaan jonkinlaisen muutoksen ihmisessä, on tärkeä osa

19 16 kampanjan onnistumista. Se tukee organisaation toimintaa ja korostaa entisestään viestinnän tehoa sekä mahdollisuuksia. 4 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN KATU- JA PUISTO-OSASTO 4.1 Katu- ja puisto-osaston tehtävät Toimeksiantajamme Jyväskylän kaupungin katu- ja puisto-osasto vastaa kunnallisteknisistä projekteista, kaupungin kaduista, viheralueista, satamista, venepaikoista ja jätehuollosta. Katu- ja puisto-osasto toimii tilaajayksikkönä, joka ostaa tuotantopalvelut kaupungin muilta yksiköiltä ja yksityisiltä yrityksiltä. Katu- ja puisto-osasto arvostaa ja toiminnoillaan edesauttaa kaupungin siisteyttä ja viihtyisyyttä toimivan sekä elävän kaupunkiympäristön saavuttamiseksi. (Jyväskylän kaupunki 2003.) Kampanjalle asetetut tavoitteet tukevat katu- ja puisto-osaston arvoja ja asenteita sekä toimintaa. 4.2 Katu- ja puisto-osaston viestintä Katu- ja puisto-osaston viestinnällä tarkoitetaan kaupungin organisaatioiden sisäistä ja ulkoista tiedonvälitystä sekä tiedottamista, mainontaa, markkinointia, suhdetoimintaa ja toiminnan profilointiin liittyviä toimenpiteitä. Viestintä perustuu avoimuuteen niin, että asukkailla, henkilöstöllä ja yhteistyökumppaneilla on mahdollisuus saada tietoa kaupungin palveluista ja toiminnoista. Viestintä perustuu Jyväskylän kaupungin viestintästrategiaan, jonka kaupunginhallitus on määritellyt uuden aallon strategiassa. (Jyväskylän kaupunki 2003.) Katu- ja puisto-osaston viestintä on päivittäistä toimintaa, voimavara, jonka periaatteina ovat avoimuus, suunnitelmallisuus, luotettavuus, vastavuoroisuus, nopeus, aloitteellisuus, totuudenmukaisuus, tasapuolisuus, luovuus, ihmisläheisyys ja läpinäkyvyys. Viestinnässä käytetään monipuolisesti nykyaikaisia, eri vastaanottajatahoille soveltuvia keinoja, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

20 17 Perustiedottamisessa noudatetaan tasapuolisuutta ja käytetään kaupungin tiedotusvälineiden perusjakelua. Kaupunginhallituksen päätöksellä virallinen ilmoituslehti on Keskisuomalainen. Verkkoviestinnässä Internet on keskeinen tietoa ja palveluja sisältävä, vuorovaikutteinen vaikuttamisen kanava, asioinnin väline ja kaupunkimarkkinoinnin keino sekä eräs viestinnän painopistealueista. (Jyväskylän kaupunki 2003.) 5 SIISTI KAUPUNKI KAIKILLE -KAMPANJAN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAJAT 5.1 Ideoista suunnitteluun Kampanjan aloituskokouksessa tammikuussa 2003 käytiin läpi kampanjan aloittamisen kannalta tärkeitä asioita, kuten tarve, aikataulu, resurssit, yhteistyötahot ja vastuun jakautuminen sekä työtehtävät. Kampanjan tapahtumia suunnittelivat koordinaattorit ja toteutuksesta vastasi Teknisen palvelukeskuksen katu- ja puisto-osasto. Samalla sovittiin yhteydenpidosta koordinaattoreiden ja toimeksiantajan välillä. Koordinaattoreiden yhteyshenkilö toimi yhteydenpitäjänä toimeksiantajan ja koordinaattoreiden välillä. Siisti kaupunki kaikille -kampanjan suunnittelun aloitti ideointifoorumi, johon kutsuttiin (Liite 1) eri yhteistyötahoja mukaan. Kampanjan tärkeydestä ja sen aloittamisesta haluttiin kuulla muiden yhteistyötahojen mielipiteitä. Ideointifoorumissa pohjustettiin kampanjan aloittamiseen liittyviä asioita ja pidettiin aivoriihi, josta saatiin ideoita yhteensä 57 kappaletta. Eniten ääniä saaneet ideat otettiin kampanjan jatkojalostukseen, kuten siivoton viikonloppu, lasten ja nuorten asennekasvatus elämysten ja toiminnan kautta, roskien tehokeräys tapahtumien yhteydessä sekä ympäristökoulutus asukasyhdistyksille. Ideoita hyödynnettiin resurssien mukaan ja soveltaen kampanjan tapahtumien rakentamisessa. Ideointifoorumissa valittiin alkavalle kampanjalle ohjausryhmä, joka tuki koordinaattoreiden toimintaa.

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote Viestintästrategia- ja suunnitelma Viestinnän lähtökohdat Tilanne: epätietoisuus sote-uudistuksen etenemisestä, päätöksenteon

Lisätiedot

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan!

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Mitä, miksi ja kenelle? Tukee ja lisää viestinnän osaamista Tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia yliopiston viestinnän eri osa-alueisiin Jotta viestintä

Lisätiedot

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Toimitusjohtaja Jouni Eho, Oxford Research Oy,10.6.2013 Copyright 2012 Sisällysluettelo 1. Miksi Avoinkotka kokeiluhanke? 2. Miten kokeiluhanke

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset

Lisätiedot

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään Tuettujen hankkeiden koulutus 12.1.2015 Tiedottaminen vs. viestintä Tiedottaminen on tiedon tuottamista lähettäjän näkökulmasta ja viestin yksisuuntaista tuuttaamista

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen Vinkkejä hankeviestintään Sykettä-hanke Jenni Tiainen Sivu 1 8.3.2016 Tiedottaminen Hankerahoituksen pelisääntöihin kuuluu, että hankkeista tiedotetaan avoimesti. Hankkeet ovat julkisia sen jälkeen, kun

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno Valmistelu Suunnittelu ja organisointi Aloitus Toteutus Päätös Projektiidea, tarjous ja into tehdä! Valmentajan / ohjaavan opettajan nimeäminen Projektitiimin kokoaminen / roolit Sopimus toimeksiantajan

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä. Verkottumistapaaminen , Helsinki Sonja Heikkinen

LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä. Verkottumistapaaminen , Helsinki Sonja Heikkinen LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä Verkottumistapaaminen, Helsinki Sonja Heikkinen Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä Lohjelman verkostoituminen Hankekortti Lohjelman ohjausryhmä

Lisätiedot

Projektiryhmän kokous

Projektiryhmän kokous Muistio 7/12 1(5) n kokous Aika klo 9.00 15.00 Paikka Läsnä Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, ravintola Liisanpuisto, Seminaari Heino Ulla-Maija Niina Kollar Harju-Vahekoski Elina Rousu Jaakko (paikalla

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE Arviointilomake on tarkoitettu Sovellusprojektin vastaavan ohjaajan arvioinnin tueksi, eikä sillä siten tule korvata erillistä projektilausuntoa. Useaa arviointikohtaa

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 PR, mediasuhteet ja journalismi Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Imago Brandi Maine Yksinkertainen viestinnän perusasetelma Lähde: Karvonen, E. Suomalainen

Lisätiedot

Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa. Mikkelissä Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija

Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa. Mikkelissä Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa Mikkelissä 11.10.2016 Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija Välittömän palautteen kerääminen Palautteen keräämisen laitteet hankittu kokeilukäyttöön

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Luento 4, , Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne

Luento 4, , Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne TU-C9280 Viestintä 1 Luento 4, 7.10.2016, Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne Agenda Alustus Keskustelua Ryhmätyö: Aallon mediaviestinnän analyysia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto.

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto. OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-liitto 29.3.2008 Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen KOKO TOTUUS Sisäilmahankkeen tiedottaminen Toimitusjohtaja 1 Viestintä Mitä? Oikean tiedon välittäminen, oikea-aikaisesti, oikeaan paikkaan. Tärkeät kysymykset: 1. MITÄ? ( oleellinen tieto, aikataulut

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Koonti Näkyy, kuuluu ja vaikuttaa! -tulosviestinnän koulutuksen (Tampere 8.12.2016) materiaaleista. Kaikki päivän materiaalit löydät: https://1drv.ms/f/s!anjvcgvt_x1ehddqn-tspw6v2x_ffg

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik 11.12.2012 Timo Collanus Erityisasiantuntija Turun kaupunki Timo Collanus VTM/ taloustiede 1998 Koulutustutkimusta

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Versopartion visio- ja strategia

Versopartion visio- ja strategia Suomen Vapaakirkon Nuoret ry Ehdotus SVN:n johtokunnalle 13.1.15ksi 1(5) Versopartion visio- ja strategia Taustaa Suomen Vapaakirkon Nuoret ry:n partiotoimikunta (PTK) on 2013 2014 suunnitellut toimintansa

Lisätiedot

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät Ryhmän johtaminen Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät RYHMÄN JOHTAMINEN OHJAAJA ON RYHMÄN VIRALLINEN JA EPÄVIRALLINEN JOHTAJA. VIRALLINEN JOHTAJUUS MERKITSEE TEHTÄVÄJOHTAMISTA, EPÄVIRALLINEN JOHTAJUUS MM. TUNNEJOHTAMISTA.

Lisätiedot

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014 PATINEN Kärkihanke Viestintä: 2014 Viestinnällä pyritään lisäämään paikkatiedon merkityksen ja hyödyntämisen mahdollisuuksien tiedostamista laajasti tietoyhteiskunnassa. Aiemmin kansallista paikkatietoinfrastruktuuria

Lisätiedot

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Ilmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun (ILKKA) http://www.ilmastotyokalut.fi/ ILKKA -hankkeessa edistetään ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua.

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Jatkokehittämisen ideoita nuorten vastavuoroisesta palautteesta Ohjaamoissa

Jatkokehittämisen ideoita nuorten vastavuoroisesta palautteesta Ohjaamoissa Jatkokehittämisen ideoita nuorten vastavuoroisesta palautteesta Ohjaamoissa Juva 8.12.2016 Heikki Kantonen TKI asiantuntija Välittömän palautteen kerääminen Etelä-Savossa on kokeiltu palautteen keräämistä

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Päivähoidon asiakasraadin arviointi. Kevät 2011 Jyväskylän kaupunki Lasten päivähoitopalvelut

Päivähoidon asiakasraadin arviointi. Kevät 2011 Jyväskylän kaupunki Lasten päivähoitopalvelut Päivähoidon asiakasraadin arviointi Kevät 2011 Jyväskylän kaupunki Lasten päivähoitopalvelut 1 erittäin huono: 0% 2 huono: 27% 5 erittäin hyvä: 9% Oma aktiivisuuteni asiakasraadin jäsenenä 4 hyvä: 36%

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot