SIISTI KAUPUNKI KAIKILLE -KAMPANJAN TIEDOTUS JA KOORDINOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIISTI KAUPUNKI KAIKILLE -KAMPANJAN TIEDOTUS JA KOORDINOINTI"

Transkriptio

1 SIISTI KAUPUNKI KAIKILLE -KAMPANJAN TIEDOTUS JA KOORDINOINTI Sirpa Kovanen Mervi Kytömäki-Pussinen Janne Toivanen Opinnäytetyö Marraskuu 2003 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijät Julkaisun laji Opinnäytetyö KOVANEN Sirpa KYTÖMÄKI-PUSSINEN Mervi TOIVANEN Janne Sivumäärä 63 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka SIISTI KAUPUNKI KAIKILLE -KAMPANJAN TIEDOTUS JA KOORDINOINTI Koulutusohjelma Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja HINTIKKA-MÄKINEN Kirsti Toimeksiantaja Jyväskylän Kaupungin Teknisen palvelukeskuksen katu- ja puisto-osasto Tiivistelmä Opinnäytetyön tavoitteena oli koordinoida ja tiedottaa Jyväskylän kaupungin Teknisen palvelukeskuksen katu- ja puisto-osaston vuosittain järjestämiä siivous- ja ympäristönhuoltotapahtumia. Toisistaan irralliset tapahtumat haluttiin koota yhtenäiseksi, toimivaksi kokonaisuudeksi Siisti Kaupunki Kaikille -kampanjan alle. Kampanjan aikana kehitettiin ja toteutettiin myös uusia tapahtumia ja tempauksia. Kampanja toteutettiin Jyväskylässä tammi-kesäkuun 2003 aikana. Kampanjaan koottuja tapahtumia olivat koirankakan keräystalkoot, siivoton viikonloppu ja ilkivalta -näyttely, hiekkahässäkkä, puutarhajätepäivä, koulusiivouspäivä, ongelmajätekeräys, pyöräilyviikko ja puutarhapäivä. Tapahtumien koordinoinnista ja suunnittelusta vastasivat kampanjan koordinaattorit. Ohjausryhmä tuki kampanjan toteutumista ja koordinaattoreiden työskentelyä. Teoriaosuudessa paneuduttiin kampanjan rakentamiseen projektikäsitteistön ja viestinnän kautta. Teoriassa selvitettiin, mitä asioita pitää ottaa huomioon, jotta saadaan aikaan onnistunut kampanja. Työssä esitellään kampanjan suunnittelijat, toteuttajat ja kukin tapahtuma omana kokonaisuutenaan. Kampanjasta saatavat tulokset tulevat näkymään vastamyöhemmin. Kampanjan jatkototeutus on kuitenkin helpompaa nyt tehdyn työn ja siitä saadun kokemuksen pohjalta. Kampanjassa on kuitenkin jatkossa otettava huomioon tapahtumien tavoitteet ja muuttuvat olosuhteet. Oleellista kampanjan rakentamisen ja tiedotuksen kehittämiselle on, että tapahtumat ja viestintä ovat hyvin suunniteltuja ja toteutettuja ja että niistä kerätään palautetta, jota hyödynnetään seuraavassa toteutuksessa. Avainsanat (asiasanat) Kampanja, kaupunki, koordinointi, ohjausryhmä, projekti, tiedottaminen, tapahtuma, ympäristö Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) Type of Publication KOVANEN, Sirpa KYTÖMÄKI-PUSSINEN, Mervi TOIVANEN, Janne Dissertation Pages 63 Confidential Language Finnish Until Title PUBLIC RELATIONS AND COORDINATION OF THE CAMPAIGN CLEAN CITY FOR EVERYBODY Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor HINTIKKA-MÄKINEN, Kirsti Assigned by The city of Jyväskylä Technical Service Center, Department for Streets and Parks Abstract The objective was to coordinate and inform about all the events in cleaning- and environmental care, annually organized by the Technical Service Center, Department for Streets and Parks in Jyväskylä. The aim was to collect the random events to a coherent whole through the campaign clean city for everybody. During the campaign new events were also developed and realized. The campaign was implemented in the City of Jyväskylä during January June The events united to the campaign were Cleaning of dogs leavings from parks, The exhibition untidy weekend and mischief, Sand hassle, Garden waste Day, School cleaning Day, Collecting hazardous waste, Cycling Week and Garden Day. The coordinators were responsible for coordinating and planning the events. The implementation of the campaign and the work of the coordinators were supported by a guidance group. The theoretical part of the dissertation deals with constructing a campaign through project concepts and communications. It also introduces what should be taken into account to make a successful campaign. The dissertation presents the designers, realizators and each event as it s own entirety. The results of the campaign will be seen only later. In the future it is easier to realize a follow-up campaign on the basis of this work and with the experiences from it. However, the objects of the events and the changing circumstances must be considered in the future. It is essential for the set up of the campaign that events and communication are well planned and realized and feedback from the events is collected and analysed for later use. Keywords Campaign, city, communications, coordinate, environmental, events, guidance group, project Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 IDEASTA KAMPANJAKSI KAMPANJAN RAKENTAMINEN Projektista kampanjaksi Määrittelyä Vaiheet Suunnittelu Tapahtumien toteutus Arviointi VIESTINTÄ OSANA KAMPANJAA Viestinnän määrittelyä Tiedottaminen Lehdistötiedote Verkkoviestintä Viestinnän vaikutus ympäristökasvatukseen Viestinnän arviointi JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN KATU- JA PUISTO-OSASTO Katu- ja puisto-osaston tehtävät Katu- ja puisto-osaston viestintä SIISTI KAUPUNKI KAIKILLE KAMPANJAN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAJAT Ideoista suunnitteluun Koordinaattorien tehtävät Kampanjan ohjausryhmä Yhteistyössä mukana...19

5 6 SIISTI KAUPUNKI KAIKILLE KAMPANJAN TAPAHTUMAT JA TIEDOTUS Tiedotuskäytännöt Koirankakan keräystalkoot Siivoton viikonloppu ja ilkivalta näyttely Hiekkahässäkkä Puutarhajätepäivä Koulusiivouspäivä Ongelmajätekeräys Pyöräilyviikko Puutarhapäivä YHTEENVETO KAMPANJASTA POHDINTA...33 LÄHTEET...36 LIITTEET.. 39 Liite 1. Ideafoorumin kutsu...39 Liite 2. Kampanjan suunnitteluaikataulu...40 Liite 3. Ohjeellinen toimintamalli...41 Liite 4. Ohjausryhmän muistio...45 Liite 5. Viestintäsuunnitelma...47 Liite 6. Tiedotusvälineiden perusjakelu...49 Liite 7. Koirankakan keräystalkoiden lehdistötiedote...53 Liite 8. Koirankakan keräyksestä kertovat lehtijutut...54 Liite 9. Juliste Siivoton viikonloppu- ja ilkivalta -näyttelyyn...55 Liite 10. Siisti Kaupunki Kaikille kampanjan kysely...56 Liite 11. Tiedote Hiekkahässäkästä vanhusten päiväkeskuksiin...57 Liite 12. Laskun liite jätelaskutusasiakkaille...58 Liite 13. Tiedote ongelmajätekeräyksestä...60 Liite 14. Puutarhapäivän kyselylomake...61 Liite 15. Juliste puutarhapäivän pysäkille...62 Liite 16. Lehtijuttu puutarhapäivästä...63

6 3 KUVIOT KUVIO 1. Mikä on projekti?...7 KUVIO 2. Projektin vaiheet kaavion muodossa...8 KUVIO 3. Kampanjan tapahtumien eteneminen ja tiedotus...20 KUVIO 4. Roskahäkki Kolmikulmassa...22 KUVIO 5. Katujen puhdistusta Hiekkahässäkän aikana...23 KUVIO 6. Koululaiset siivoamassa...25 KUVIO 7. Ongelmajätteiden vastaanottoa...26 KUVIO 8. Lapsia karnevaalikulkueessa...28 KUVIO 9. Tiedotuksen jakautuminen eri viestintäkanaviin...32

7 4 1 IDEASTA KAMPANJAKSI Nykypäivänä ei voi olla törmäämättä ympäristön siivottomuuteen ja yleiseen ilkivaltaan, joka aiheutuu ihmisten välinpitämättömyydestä yhteistä ympäristöämme kohtaan. Ympäristön siivottomuus näkyy erityisesti keväisin, kun lumet sulavat maasta. Ympäristön likaisuus vaikuttaa kaupungin viihtyisyyteen yleisesti ja siksi keväisin kiinnitetään erityistä huomiota kaupungin alueiden siistimiseen. Alkuvuodesta 2003 aihe tuli jälleen ajankohtaiseksi. Tänä vuonna Jyväskylän kaupungin katu- ja puisto-osasto halusi kuitenkin koota aikaisempina vuosina toisistaan irrallisina järjestetyt tapahtumat toimivaksi kokonaisuudeksi. Katu- ja puisto-osastolla ei ollut riittävästi henkilöstöä itse koota tapahtumia, ja siksi luotiin Siisti Kaupunki Kaikille -kampanja, jonka koordinoinnista vastasimme me, tämän opinnäytetyön tekijät. Siisti Kaupunki Kaikille - kampanja pyörähti käyntiin ensimmäistä kertaa Jyväskylässä tammikuussa Siisti kaupunki kaikille -kampanjalla tehostettiin kaupungin puhtaanapitoa ja parannettiin ympäristön viihtyisyyttä. Kampanjan kaikki tapahtumat käsittelivät jokapäiväisiä asioita, ja osa tapahtumista oli jopa itsestäänselvyyksiä. Tällaisia arkisia asioita ei vain välttämättä nähdä ennen kuin ne koskettavat jokaista henkilökohtaisesti. Kampanjaan liittyviä tapahtumia olivat Koirankakan keräystalkoot, Siivoton viikonloppu ja ilkivalta -näyttely, Hiekkahässäkkä, Puutarhajätepäivä, Koulusiivouspäivä, Ongelmajätekeräys, Pyöräilyviikko ja Puutarhapäivä. Kampanjalla suunnattiin ihmisten huomio omaan ympäristökäyttäytymiseen ja niihin liittyviin tottumuksiin, sekä omiin vaikutusmahdollisuuksiin paremman kaupungin luomiseksi kaikille. Luonnon ja ympäristön tilan huomioonottaminen kaikkien ihmisten käyttäytymisessä olisi suotavaa, sillä jokainen voi omilla valinnoillaan ja toimillaan vaikuttaa ympäristön siisteyteen. Jo varhaisessa lapsuudessa opitut käyttäytymismallit, omaksutut asenteet ja arvot vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen läpi elämän. Asenteisiin ja arvoihin voidaan vaikuttaa viestinnällä ja ottamalla huomioon jokaisen kyky omaksua tietoa, joka auttaa muuttamaan omaa käyttäytymistään. Viestintä on osa elämää, mikä näkyy puheessamme, olemuksessamme ja käytöksessämme.

8 5 Tämä työ toimii mallina ja ohjeistuksena Siisti Kaupunki Kaikille -kampanjan jatkototeuttamiselle. Toimiva ja hyvin suunniteltu viestintä sekä projektinhallinta ovat kampanjan onnistumisen ja toimivuuden perusedellytys. Työssä käsitellään projektitoiminnan käsitteiden avulla kampanjan rakentamista ja suunnittelua. Opinnäytetyön tavoitteena oli koordinoida ja yhdistää aiemmat tapahtumat ja tiedottaa Siisti Kaupunki Kaikille -kampanjaan liittyvistä tapahtumista. Laaditun viestintäsuunnitelman avulla viestintä kohdennettiin tapahtumakohtaisesti. Tiedotuksen ja tapahtumien koordinoinnin kautta saatiin ohjeellinen toimintamalli kampanjan myöhemmälle toteuttamiselle. Kampanjan tapahtumiin osallistumalla jokainen sai olla luomassa siistimpää ja viihtyisämpää kaupunkia kaikille.

9 6 2 KAMPANJAN RAKENTAMINEN 2.1 Projektista kampanjaksi Kampanjan tapahtumien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa olemme käyttäneet projekti-käsitteistön määritelmiä. Mielestämme kampanja voidaan määritellä projektityöskentelyksi, koska sen sisältämät eri vaiheet ja toteutustavat ovat samantyyliset kuin projektissa. Kampanja voidaan käsittää myös erilaisina yleisötapahtumina, jotka ovat projektiluonteisia. Kampanja on yhteiskunnallista tai kaupallista aihetta koskevia organisoituja ponnisteluja jonkin mielipiteen, asenteen tai käyttäytymisen esiin nostamiseksi, muotoilemiseksi tai muuttamiseksi. Kaikki ryhmät haluavat omilla kampanjoillaan herättää mielenkiinnon johonkin asiaan tai saada heidät vaikuttamaan päättäjiin. (Kuutti & Puro 1998, ) Kampanjat voivat olla lyhytaikaisia tai pitkäkestoisia, jolloin niihin sisältyy monenlaisia tapahtumia. Pitkäkestoisille kampanjoille määritellään kuitenkin välietapit, jolloin tarkastellaan, jatketaanko suunnitelmien mukaan, tehdäänkö muutoksia vai keskeytetäänkö kampanja. Voidaan myös suunnitella rinnakkaisia kampanjoita eri kohderyhmille ja eri alueille. (Harju 2003, 54.) Useissa projekteissa tavoitteena on saada aikaan pitkäaikaisia ja kestäviä vaikutuksia. Siksi niiden sisällöiksi muodostuukin usein jonkin entisen tai uuden toiminnan parantaminen. (Emt. 11.) Tätä voidaan pitää myös Siisti Kaupunki Kaikille - kampanjan lähtökohtana. 2.2 Määrittelyä Projektille löytyy määritelmiä useista erilaisista lähteistä. Projekti-sana tulee latinasta ja se tarkoittaa ehdotusta tai suunnitelmaa. (Uusi Sivistyssanakirja 1994, 500) Virkki ja Somermeri (2000) määrittelevät projektin seuraavasti: Projekti on kertaluontoinen, ajallisesti rajattu työsuoritus, jolla on resurssipuitteet ja tehtävä. Heidän mukaansa projektille voidaan antaa seuraavat tunnusmerkit: se on organisaation rajat ylittävä, suurten, ainutkertaisten ja edeltä

10 suunniteltujen muutosten läpiviennin työkalu. (Emt. 2000, 4.) Paul Silfverberg (1998) määrittelee projektin seuraavasti: 7 Projekti on selkeästi asetettuihin tavoitteisiin pyrkivä ja ajallisesti rajattu kertaluonteinen tehtäväkokonaisuus, jonka toteuttamisesta vastaa varta vasten sitä varten perustettu, johtosuhteiltaan selkeä organisaatio, jolla on käytettävissään selkeästi määritellyt resurssit ja panokset (emt. 1998, 11). Kysymykseen, mikä projekti on?, saa vastauksen myös kysymällä, mitä hyvän projektisuunnitelman pitäisi sisältää (Kuvio 1). Ensiksi tavoitteen tulee olla selkeä ja realistinen. Toiseksi projektilla pitää olla selkeästi ja realistisesti määritelty aikataulu. Kolmanneksi projektiorganisaation sekä päätöksenteko- että raportointimallien tulee olla selkeästi määriteltyjä. Neljänneksi pitää projektille osoitettujen resurssien olla selkeästi määriteltyjä ja riittävät suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. (Silfverberg 1998, ) TAVOITETILA Projektille osoitetut resurssit Projekti- organisaatio PROJEKTIN VAIKUTUKSET NYKYTILA PROJEKTIN TOTEUTUSAIKA KUVIO 1. Mikä on projekti? (Silfverberg 1998, 13)

11 8 2.3 Vaiheet Projektin vaiheet voidaan kuvata myös kaavionmuodossa (Kuvio 2). Siitä nähdään, kuinka ideasta tai tarpeesta saadaan tietojen keräämisen ja tavoitteiden kautta projektiesitys. Tämän pohjalta tehdään projektisuunnitelma projektin toteutusta varten. Toteutuksen aikana projektia täytyy ohjata, ja näiden eri vaiheiden kautta saadaan prosessoitua projektin tulos. PROJEKTIN ASETTAMINEN KEHITTÄMISEN OHJAUS TAVOITEASETANTA KEHITTÄMISOHJELMA TALOUDELLISET PERUSTEET TIETOJEN KERUU PROJEKTI- ESITYS PÄÄTÖS TARPEET VAATIMUKSET IDEAT PROJEKTI SUUNNITTELU VASTAAVUUS PROJEK- TISUUN- NITELMA PÄÄTÖS PROJEKTIN TOTEUTUS PÄÄTÖS TULOS Y M P Ä R I S T Ö UUDELLEEN SUUNNITTELU PROJEKTIN OHJAUS - VALVONTA - RAPORTTI - MITTAAMINEN KUVIO 2. Projektin vaiheet kaavion muodossa. (Virkki & Somermeri 2000, 31)

12 9 Projekti käynnistyy määrittelyvaiheella, jolloin analysoidaan projektin toteuttamisen tarve. Määrittelyvaiheessa projektille määritellään tehtävä (päämäärä), missio (mitä tehdään ja kenelle) ja visio (mitä projektista jää käteen sen päätyttyä). Tämän vaiheen tuloksena saadaan riittävät tiedot, jotta voidaan päättää käynnistetäänkö projekti vai ei. (Virtanen 2000, ) 2.4 Suunnittelu Projektinsuunnittelu tehdään ennen varsinaista kampanjan aloittamista ja siitä pitää käydä ilmi, mitä ja miten kampanjassa tehdään. Projektisuunnitelmalla on viisi käyttötarkoitusta. Ensiksi suunnitelma toimii ohjausryhmän päätöksenteon perustana kampanjan eri vaiheissa. Suunnitelmasta ohjausryhmä saa tietoa tapahtumien sisällöstä ja toteutuksesta. Toiseksi suunnitelma on kampanjan vetäjien ja koordinaattoreiden työnjohtoväline. Siitä he näkevät, mitä töitä tehdään, kuka tekee ja milloin. Kolmanneksi suunnitelma on valvontaväline, jolla valvotaan kampanjan etenemistä. Neljäs suunnitelman tekemisen tärkeä tarkoitus on toimia historiatietona. Viides suunnitelman tehtävä on toimia tiedotusaineistona. Suunnitelma voi sisältää myös tiedottamisajankohdat. (Virkki & Somermeri 2000, ) Kampanjan toteuttaminen on helpompaa, jos suunnitelma on huolellisesti ja perusteellisesti laadittu. Projektisuunnitelman pitäisi Virkki ja Somermeren (2000) mukaan sisältää seuraavanlaisia kohtia: Ennen suunnitelman kirjaamista on selvitettävä, mihin kampanjalla pyritään, mitä sen tulokseksi halutaan ja miksi (Emt ). Tavoitteet on hyvä asettaa selkeiksi, jotta kaikki, mitä tehdään kampanjan eteen, on tuloksellista ja johdonmukaista. Suunnitelman tehtävänä on vastata kysymykseen, mikä ja minkälainen tulos kampanjalla halutaan saada aikaan. Tehtävän määrittely ei ole yksiselitteistä ja siksi projektin tehtävää on tarkennettava ja konkretisoitava ennen kampanjan toteuttamista. (Emt. 37.) Tarkentaminen voidaan tehdä

13 10 jo kampanjan alettua, mutta samalla on muistettava kaikkien osapuolten resurssit. Projektisuunnitelman tulostavoitteita määriteltäessä joudutaan miettimään, mitä tehtävän suorittaminen merkitsee niinä konkreettisina lopputuloksina, joita kampanjan päätyttyä odotetaan. Suunnittelu, tuloksen toteaminen ja arviointi kampanjan päättyessä helpottuvat, jos tavoiteltu tulos jäsennetään ensin mahdollisimman konkreettisiin osiin, joiden valmistuminen yhdessä aiheuttaa tehtävän suorittamisen. (Emt. 38.) Tavoitteiden pitäisi olla realistisia, vaikka odotukset ja todellisuus eivät kohtaisi. Projektisuunnitelman rajaamisen tavoitteena on rajata tulos selkeästi työn suunnittelun ja läpiviennin helpottamiseksi. (Emt ) On huomattavasti helpompaa toteuttaa kampanja, jos suunnitelma on laadittu niin tarkaksi ja paikkaansa pitäväksi, että yllättäviä lisätöitä ei tule ja että kampanja pysyy helpommin hallinnassa. Työvaiheet voidaan kuvata kaaviotekniikalla. Kampanjan karkea eteneminen voidaan kuvata joko peräkkäisinä, toisistaan riippuvaisina tai rinnakkaisina, toisistaan riippumattomina työvaiheina. Kaaviotekniikan tavoitteena on jäsentää suunnitelman eteneminen tuloksen kannalta järkeväksi ja johdonmukaisesti eteneväksi työvaiheiden sarjaksi. Jakokaaviotekniikka on tehokas ja helppo menettely, jossa jokaiselle tavoitteelle laaditaan peräkkäisten tehtävien muodostamat työvaiheet, joilla tavoite saavutetaan. (Emt ) Kampanjan kuluessa syntyy kahdenlaisia kuvauksia: sellaisia, jotka kuvaavat lopullista tulosta ja sen eri kehitysvaiheita sekä niitä, jotka kuvaavat tuloksen tekemistä eli projektin suunnitteluun, läpiviemiseen tai ohjaukseen liittyviä asioita. Tiedottamisessa käytäntönä on, että kampanjasta tiedotetaan ainoastaan organisaation toimesta tai sen luvalla. (Emt ) Parhaisiin tuloksiin kampanjan suunnittelussa päästään, kun eri sidosryhmät ovat mukana tärkeimmissä suunnittelu- ja päätöksentekovaiheissa. Näin var-

14 mistutaan, että kaikki ovat todella sitoutuneet hankkeen toteutukseen ja että se on realistinen sekä tavoitteiltaan että resursseiltaan. (Silfverberg 1998, 28.) Tapahtumien toteutus Projektisuunnitelman hyväksymisen jälkeen kampanjan toteuttaminen voi alkaa sovitun aikataulun mukaisesti. Projekti muuttuu suunniteltavasta projektista käynnissä olevaksi ja ohjausta vaativaksi kampanjaksi. (Virkki & Somermeri 2000, 63.) Kampanjan aloituskokouksessa kerrotaan, mikä työ on käynnistymässä ja miksi. Kokouksessa käydään läpi tiedot aikataulusta, vastuista ja tehtävistä, käytettävistä raportointikoodeista ja niiden käytännöistä, muista resursseista ja alihankkijoista. (Emt. 63.) Kampanjan onnistumisen kannalta koordinaattoreiden työ korostuu, sillä heidän vastuullaan on prosessin aikana delegoitujen tehtävien suorittaminen, siten että työt eivät ole päällekkäisiä, eikä niiden väliin jää tekemättömiä töitä. Koordinoinnin avulla yhdistetään kampanjassa mukana olevien työtä ja helpotetaan tapahtumien organisointia. Organisoinnin avulla päästään ihmisten väliseen yhteistyöhön asiassa tai tapahtumassa, jota ei voi saavuttaa yksinään. (Åberg 2000, ) 2.6 Arviointi Projektin onnistumista arvioidaan jonkin verran yleensä jo kampanjan aikana ja loppuraportissa. Organisaation ylin johto ja yhteistyökumppanit arvioivat tapahtuman onnistuneisuutta omista näkökulmistaan. Onko organisaatio saavuttanut asetetut tavoitteet? Ovatko kaikki yhteistyökumppanit saaneet tapahtuman yhteydessä odotetussa määrin näkyvyyttä ja muuta hyötyä tai muuten olleet tyytyväisiä? (Kauhanen, Juurakko & Kauhanen 2002, 30.) Olisi hyvä sopia keinot, joilla eri osapuolet voivat arvioida kampanjan onnistuneisuutta. Hyvin toteutuneessa kampanjassa edellytetään kaikkien tapahtumien osien ja elementtien onnistumista. Kampanja on projektina aina yhtä vahva kuin on sen heikoin lenkki. (Kauhanen, Juurakko & Kauhanen 2002, 113.)

15 12 3 VIESTINTÄ OSANA KAMPANJAA 3.1 Viestinnän määrittelyä Viestintää voidaan määritellä hyvinkin monella eri teorialla ja mallilla. Viestintä on osa ihmisten vuorovaikutusta ja jokainen viestii omalla oikealla tavallaan, joten viestinnällä on yhtä monta asiantuntijaa kuin viestijääkin. Viestintä on inhimillisen vuorovaikutuksen perusta ja kaiken sosiaalisen elämän edellytys, siksi sosiaalisuus on viestinnän ehto (Aula 2000, 50). Viestinnän muotoja ovat kasvokkain viestintä eli yksilöiden välinen viestintä ja sähköinen ja painettu viestintä eli välitetyt viestinnät (Åberg, 2000, 19-22). Viestintä on hyvin laajaalainen, toisaalta kertaluonteinen prosessi, johon vaikuttavat ympäristötekijät ja viestinnän kanava. Viestintä on sanomien vaihtamista lähettäjän ja vastaanottajan välillä. Toisaalta viestintä voidaan käsittää myös merkitysten tuottamisena ja vaihtona, jolloin korostuvat sanomat eli tekstit ja miten ihmiset toimivat vuorovaikutuksessa tuottaakseen merkityksiä. Tekstit sisältävät tiettyjä merkityksiä ja lukijat ratkaisevat omien kokemustensa ja tietojensa pohjalta, mitä merkityksiä he teksteille antavat. (Alajärvi, Herno, Koskinen & Yrttiaho 1999, 50.) Viestinnälle on asetettava tavoitteet ja tehtävä suunnitelma viestinnän toteuttamiseksi eli laatia viestintäsuunnitelma. Tavoitteet voidaan määritellä projektikohtaisesti tai tietylle aikavälille. Tavoitteet pohjautuvat organisaation toimintastrategiaan, jolloin viestinnän eri keinot tukevat tuloksellista toimintaa. Kokonaistavoitteet voidaan jakaa osatavoitteisiin, jolloin viestinnän tulokset voidaan arvioida ja mitata paremmin. (Ikävalko 1995, ) Yleisesti organisaation profiloinnilla tähdätään prosessimaisesti haluttujen mielikuvien saavuttamiseen pitemmällä aikavälillä. Tavoiteprofiili pitää tiedostaa ja ottaa huomioon viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa. Profilointi antaa viestinnän perussanomat, joiden varaan voidaan rakentaa muun muassa tiedotuskampanja. Silloin viestintä on laaja-alaisempaa ja viestii organisaation olemuksesta, tavoitteista sekä kulttuurista. (Åberg 1993, ) Organisaation viestintäjärjestelmä muodostuu kokonaisuudesta, niin käyttöön ote-

16 13 tuista viestintäkanavista kuin viestinnän järjestelyistä ja säännöistä. (Åberg 2000, ) Jokaisella organisaatiolla on omat viestintäkeinonsa ja -tapansa, mutta ne toimivat samojen perusasioiden pohjalta. 3.2 Tiedottaminen Åberg (2000) määrittelee informoinnin olevan tiedottamista, joka on uutisluonteisten viestien välittämistä. Organisaation tapahtumista kerrotaan informoinnin avulla joko sisällä eli sisäisesti tai ulkoisesti, jolloin viestitään organisaatiosta ulospäin. Ulkoinen informointi voidaan käsittää eri organisaatioissa ulkoisena viestintänä ja tiedottamisena sekä suhdetoimintana. (Emt. 152.) Åbergin (2000) mukaan tämä ulkoinen tiedotus on mediasuhteiden muodossa välitettyä viestintää, jolloin toimittajat muokkaavat viestit, ennen kuin ne tulevat kohdeyleisön saataville. Tiedotuksella on kaksi kohderyhmää, joten tiedotus on laadittava sekä toimittajia että viestien lopullisia vastaanottajia ajatellen. Tiedottamisen keinoja ovat esimerkiksi tiedotteet, esitteet, tiedotustilaisuudet, tempauksiin ja tapahtumiin liittyvä tiedottaminen sekä verkkoviestintä. (Emt ) Tiedottamisen avulla saatu suhdetoiminta pyrkii aikaansaamaan ja ylläpitämään organisaation tavoitteellista, suunniteltua ja jatkuvaa toimintaa ulkoisiin sidosryhmiin. Suhdetoimintaan kuuluu ennakoida, analysoida ja tulkita yleisen mielipiteen, yleisön asenteiden sekä yleisen mielenkiinnon kohteeksi nousevia teemoja. Erilaisilla kampanjoilla organisaatio pyrkii vaikuttamaan yleisön mielipiteisiin ja toivoo saavansa sen myönteiseksi tavoitteelleen. (Viestinnän jäljillä 1998, ) Lehdistötiedote Lehdistötiedote on neutraali ja tasapuolinen väline, jossa kaikki joukkoviestimet ovat samanarvoisessa asemassa. Tiedotteen tarkoituksena on herättää tiedotusvälineiden mielenkiinto tiedotettavaan asiaan. Tiedotteen luettavuus ja

17 14 silmäiltävyys edesauttaa uutisarvokynnyksen ylittämisessä. Tiedotteen tulee vastata kysymyksiin kuka, mitä, milloin, missä, miten, miksi ja keneltä saa lisätietoja. Tiedotteen tulee olla hyvin jäsennelty, tyyliltään aiheeseen sopiva ja sanonnaltaan ymmärrettävä sekä korkeintaan yhden arkin pituinen. (Tekstintekijän käsikirja 1997, ) Tiedotteen sisältämä uutinen tai idea voi olla osa pitkäkestoista prosessia, jota toimituksessa seurataan. Siksi onkin tärkeätä pitää joukkoviestimet ajan tasalla siitä, mitä tapahtuu organisaatiossa ja sen edustamalla alalla. (Ikävalko 1995, ) Verkkoviestintä Verkkoviestintä on tietokoneverkon avulla ja sen kautta tapahtuva viestinnän muoto. Se on joko televerkon välityksellä yleisön saataville toimitettu tieto, mielipide tai sähköpostina lähetetty henkilökohtainen viesti.(kuutti & Puro 1998, 190.) Verkkoviestinnästä voidaan erottaa eri tasoja kuten Internet, jota voi käyttää kuka tahansa ja Intranet, joka on organisaation sisäinen viestintäkanava sekä sähköposti. Ne edustavat välitettyä viestintää ja niiden osuus viestinnässä kasvaa koko ajan. (Åberg 2000, ) 3.3 Viestinnän vaikutus ympäristökasvatukseen Viestinnän avulla yritetään vaikuttaa kansalaisiin ja muuttaa ihmisten käyttäytymistä ja asenteita. Ympäristökasvatuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristöstään vastuuta ottavia kansalaisia. Ympäristökasvatuksessa oletetaankin yleisesti tiedon jakamisen jo itsestään muuttavan arvoja ja tämän edelleen johtavan toivottuun käyttäytymiseen. Tätä mallia voidaan kuitenkin pitää virheellisenä eikä se toimi käytännössä. Ihmisten tiedot ja arvot eivät ole toisistaan riippuvaisia. Siksi arvojen ja käyttäytymisen välillä on usein ristiriitaa, joka ilmenee ihmisen ristiriitaisena käyttäytymisenä ympäristössään. (Koulu ympäristön vaalijana 1994, 15.) Ympäristökäyttäytymisen lähtökohtana on henkilökohtainen kiinnostus ympäristöasioihin. Ihmisen muodostama tunnepitoinen suhde luontoon ja ympäris-

18 15 töön on merkittävä kiinnostuksen herättäjä ja se muodostuu parhaiten omakohtaisten kokemusten kautta. Positiivisten luontoelämysten lisäksi ihminen tarvitsee tietoa siitä, mikä on hänen paikkansa luonnon kokonaisuudessa. Yhtä tärkeää on nähdä yhteys oman elämäntavan ja erilaisten ympäristöongelmien välillä. Ihmisen omat vaikuttamismahdollisuudet lisäävät henkilökohtaista uskoa siihen, että hänen käyttäytymisellään ja valinnoillaan on merkitystä. Tätä korostetaan myöskin ympäristökasvatuksessa, jossa ihmisiä kannustetaan osallistumaan ja vaikuttamaan. Roskien kerääminen luonnosta on konkreettista osallistumista siinä missä päättäjille suunnatut korttikampanjatkin. (Jänis, ) 3.4 Viestinnän arviointi Viestinnän tehoa on vaikea arvioida, Åbergin (1997) mukaan viestintä on vaikuttanut silloin, kun se saa vastaanottajassa jonkin muutoksen aikaan. Viestintä on onnistunut silloin, kun se saa vastaanottajassa lähettäjän haluaman muutoksen. Arvioitaessa viestinnän tehoa on tarkasteltava sekä käytettyä aikaa että vaivaa. Yksilön tietojen muuttaminen on helpommin saavutettavissa kuin asenteiden sekä arvojen muuttuminen ja niihin sitoutuminen tai ryhmän käyttäytymisen muuttaminen. (Emt, ) Viestinnässä on tehty asennetutkimuksia, joissa tarkastellaan asenteiden muotoutumista, niiden olemusta ja ominaispiirteitä. Viestinnän eri kanavien ja sanomien katsotaan vaikuttavan merkittävästi erilaisten asenteiden kehittymiseen. (Kuutti & Puro 1998, 13.) Kuitenkin tulee huomioida tilanteiden vaihtelevuus ja vaikuttamisen kohteet sekä vastaanottajien kyky omaksua viestinnän sanomaa, eli ne seikat, jotka motivoivat muuttamaan omaa käytöstä tai ajattelutapaa. (Åberg 2000, ) Organisaatiot voivat mediasuhteiden avulla tietoisesti rakentaa ja toteuttaa tiedotuskampanjaa, jolla pyritään vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen tai yleisön käyttäytymiseen. (Kuutti & Puro 1998, ) Viestintätapahtuma, joka onnistuu ja saa aikaan jonkinlaisen muutoksen ihmisessä, on tärkeä osa

19 16 kampanjan onnistumista. Se tukee organisaation toimintaa ja korostaa entisestään viestinnän tehoa sekä mahdollisuuksia. 4 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN KATU- JA PUISTO-OSASTO 4.1 Katu- ja puisto-osaston tehtävät Toimeksiantajamme Jyväskylän kaupungin katu- ja puisto-osasto vastaa kunnallisteknisistä projekteista, kaupungin kaduista, viheralueista, satamista, venepaikoista ja jätehuollosta. Katu- ja puisto-osasto toimii tilaajayksikkönä, joka ostaa tuotantopalvelut kaupungin muilta yksiköiltä ja yksityisiltä yrityksiltä. Katu- ja puisto-osasto arvostaa ja toiminnoillaan edesauttaa kaupungin siisteyttä ja viihtyisyyttä toimivan sekä elävän kaupunkiympäristön saavuttamiseksi. (Jyväskylän kaupunki 2003.) Kampanjalle asetetut tavoitteet tukevat katu- ja puisto-osaston arvoja ja asenteita sekä toimintaa. 4.2 Katu- ja puisto-osaston viestintä Katu- ja puisto-osaston viestinnällä tarkoitetaan kaupungin organisaatioiden sisäistä ja ulkoista tiedonvälitystä sekä tiedottamista, mainontaa, markkinointia, suhdetoimintaa ja toiminnan profilointiin liittyviä toimenpiteitä. Viestintä perustuu avoimuuteen niin, että asukkailla, henkilöstöllä ja yhteistyökumppaneilla on mahdollisuus saada tietoa kaupungin palveluista ja toiminnoista. Viestintä perustuu Jyväskylän kaupungin viestintästrategiaan, jonka kaupunginhallitus on määritellyt uuden aallon strategiassa. (Jyväskylän kaupunki 2003.) Katu- ja puisto-osaston viestintä on päivittäistä toimintaa, voimavara, jonka periaatteina ovat avoimuus, suunnitelmallisuus, luotettavuus, vastavuoroisuus, nopeus, aloitteellisuus, totuudenmukaisuus, tasapuolisuus, luovuus, ihmisläheisyys ja läpinäkyvyys. Viestinnässä käytetään monipuolisesti nykyaikaisia, eri vastaanottajatahoille soveltuvia keinoja, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

20 17 Perustiedottamisessa noudatetaan tasapuolisuutta ja käytetään kaupungin tiedotusvälineiden perusjakelua. Kaupunginhallituksen päätöksellä virallinen ilmoituslehti on Keskisuomalainen. Verkkoviestinnässä Internet on keskeinen tietoa ja palveluja sisältävä, vuorovaikutteinen vaikuttamisen kanava, asioinnin väline ja kaupunkimarkkinoinnin keino sekä eräs viestinnän painopistealueista. (Jyväskylän kaupunki 2003.) 5 SIISTI KAUPUNKI KAIKILLE -KAMPANJAN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAJAT 5.1 Ideoista suunnitteluun Kampanjan aloituskokouksessa tammikuussa 2003 käytiin läpi kampanjan aloittamisen kannalta tärkeitä asioita, kuten tarve, aikataulu, resurssit, yhteistyötahot ja vastuun jakautuminen sekä työtehtävät. Kampanjan tapahtumia suunnittelivat koordinaattorit ja toteutuksesta vastasi Teknisen palvelukeskuksen katu- ja puisto-osasto. Samalla sovittiin yhteydenpidosta koordinaattoreiden ja toimeksiantajan välillä. Koordinaattoreiden yhteyshenkilö toimi yhteydenpitäjänä toimeksiantajan ja koordinaattoreiden välillä. Siisti kaupunki kaikille -kampanjan suunnittelun aloitti ideointifoorumi, johon kutsuttiin (Liite 1) eri yhteistyötahoja mukaan. Kampanjan tärkeydestä ja sen aloittamisesta haluttiin kuulla muiden yhteistyötahojen mielipiteitä. Ideointifoorumissa pohjustettiin kampanjan aloittamiseen liittyviä asioita ja pidettiin aivoriihi, josta saatiin ideoita yhteensä 57 kappaletta. Eniten ääniä saaneet ideat otettiin kampanjan jatkojalostukseen, kuten siivoton viikonloppu, lasten ja nuorten asennekasvatus elämysten ja toiminnan kautta, roskien tehokeräys tapahtumien yhteydessä sekä ympäristökoulutus asukasyhdistyksille. Ideoita hyödynnettiin resurssien mukaan ja soveltaen kampanjan tapahtumien rakentamisessa. Ideointifoorumissa valittiin alkavalle kampanjalle ohjausryhmä, joka tuki koordinaattoreiden toimintaa.

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty:

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty: 2012 Nivalan kaupungin viestintäohje Karikumpu Nivalan kaupunki Hyväksytty: Sisältö 1. Lainsäädäntö määrittelee tiedotustoiminnan lähtökohdat... 3 2. Tiedottamisen vastuut oltava selkeät... 3 Kaupungin

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

VIESTINTÄ PROJEKTISSA

VIESTINTÄ PROJEKTISSA VIESTINTÄ PROJEKTISSA JOUNI HUOTARI VIIMEISIN PÄIVITYS: 30.9.2010 1 POHDINTAA Miksi projektissa viestitään? Mitä tyypillisiä yleisiä ongelmia liittyy viestintään? Miten ongelmat voitaisiin ratkaista? Mitä

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014. Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014. Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014 Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Viestintä on valtaa Ainejärjestö on antanut tiedottajalleen mandaatin kontrolloida tiedon liikkumista

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Viestinnän työkalut ja Best practices

Viestinnän työkalut ja Best practices Viestinnän työkalut ja Best practices ISYY:n ainejärjestökoulutus 11.2. Joensuu klo 13 15 (E102) 12.2. Kuopio klo 15 17 (S32) Esittelykierros - Mistä ainejärjestöstä/kerhosta tulet? Missä tehtävässä/roolissa

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015 Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma Maaliskuu 2015 Sisältö Viestinnän tavoitteet Kohderyhmät Viestit Sisäinen viestintä Periaatteet Roolit ja vastuut Keinot ja kanavat Ulkoinen viestintä Periaatteet Viestit

Lisätiedot

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Esityksen sisältö: Hankkeen johtaminen ja partneriyhteistyö Seuranta ja raportointi Levitys ja hankkeen vaikuttavuus Hankkeen

Lisätiedot

VOIKO ASUKAS VAIKUTTAA LÄHIYMPÄRISTÖNSÄ TOIMINTOIHIN. Kirsi Rontu Keravan Kaupunkitekniikka

VOIKO ASUKAS VAIKUTTAA LÄHIYMPÄRISTÖNSÄ TOIMINTOIHIN. Kirsi Rontu Keravan Kaupunkitekniikka VOIKO ASUKAS VAIKUTTAA LÄHIYMPÄRISTÖNSÄ TOIMINTOIHIN Kirsi Rontu Keravan Kaupunkitekniikka Tekninen johtaja Tuotannon tuki Kaupungininsinööri Puutarhaneuvos Liikennejärjestelmä Kaupunkiympäristö Tilalaitos

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia

Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia 1. Johdanto 1.1. Ohjeen tarkoitus Viestintästrategiassa kuvataan ja määritellään Naisjärjestöjen Keskusliiton viestinnän tavoitteet. Viestinnän tehtävänä

Lisätiedot

Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa

Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa Sijoittajaviestinnän aamiaisseminaari 6.3.2014 Anu Lassila-Lonka Tiedottamisen taso pääsääntöisesti hyvä Laajuudessa eroja

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan!

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Mitä, miksi ja kenelle? Tukee ja lisää viestinnän osaamista Tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia yliopiston viestinnän eri osa-alueisiin Jotta viestintä

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Toimitusjohtaja Jouni Eho, Oxford Research Oy,10.6.2013 Copyright 2012 Sisällysluettelo 1. Miksi Avoinkotka kokeiluhanke? 2. Miten kokeiluhanke

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno Valmistelu Suunnittelu ja organisointi Aloitus Toteutus Päätös Projektiidea, tarjous ja into tehdä! Valmentajan / ohjaavan opettajan nimeäminen Projektitiimin kokoaminen / roolit Sopimus toimeksiantajan

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia VIESTINTÄSTRATEGIA 16.4.2010 Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta Viestintästrategia Suvantokatu 6, 80100 Joensuu 050 341 6346 PL 1627 (Yliopistonranta 3), 70211 KUOPIO 044 576 8419 PL 86 (Kuninkaankartanonkatu

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Tavoitteet Tämä diaesitys kannustaa jäsentämään suunnitelmia toteuttamiskelpoisiksi. Välineiden käytön tavoitteena on luoda yhteinen näkemys etenemisestä

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi?

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi? 23.8.2011 Vähäisen ilmoittautujamäärän vaivaama Kesäpäivä aloitettiin tavan mukaan aamukahvilla. Vaikka järjestäjien tunnelma ennen päivien alkua olikin ollut alavireinen, nousi tunnelma nopeasti, kun

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/15/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

Kainuun liikenneturvallisuustoimija Vuosikertomus 2014

Kainuun liikenneturvallisuustoimija Vuosikertomus 2014 Kainuun liikenneturvallisuustoimija Kainuun liikenneturvallisuustoimija Vuosikertomus 2014 22.12.2014 Toimijamalli ja liikenneturvallisuustyön organisointi Kainuun maakunnan ja Kainuun kuntien liikenneturvallisuustyön

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN NUORTEN MAUNULA MAUNULAN PIRJOT: Ella Müller (arkkitehtuuri) Emilia Riikonen (kauppatieteet) Jatta Kuisma (sosiaali- ja kulttuuriantropologia) Tanja Kallioinen (viestintä) ESITYKSEN RAKENNE Johdanto: Nuorten

Lisätiedot

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Mistä on parhaat työpaikat tehty? Luottamus Avoin viestintä eli läpinäkyvyys Välittäminen

Lisätiedot

VIESTINTÄ- STRATEGIA. JYYn viestinnän periaatteet

VIESTINTÄ- STRATEGIA. JYYn viestinnän periaatteet VIESTINTÄ- STRATEGIA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY Johdanto Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan viestintästrategia määrittelee, millaista JYYn viestinnän tulee olla, jotta se tukee ylioppilaskunnan

Lisätiedot

Liikkujan viikko 2014

Liikkujan viikko 2014 Liikkujan viikko 2014 Omilla poluilla ja radioaalloilla 19.5.2014 Sirpa Mustonen ja Kaisa Kauhanen 1 Euroopan yhteinen Liikkujan viikko Kansainvälistä Liikkujan viikkoa vietetään vuosittain 16. 22.9. Viikon

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Anette Lundström & Emma Kostiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto 1 Viestiseinä on virtuaalinen viestintäväline,

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Sijoittajaviestinnän haasteet

Sijoittajaviestinnän haasteet LOTUS SOLUTIONS FOR e-business Helsinki 16.5.2000 Sijoittajaviestinnän haasteet Katarina Lybeck - viestintäjohtaja Andrew Barriskell - VP Web Communications IR:n tavoitteet Huolehtia siitä,että markkinoilla

Lisätiedot

Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi

Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi Toisen asteen koulutuksen kehittämisseminaari Technopolis Yliopistonrinne 12.5.2015 palvelutuotantojohtaja Tarja

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Natiivimainonta uutismedioissa: Suomen parhaat työkalut tuloksekkaan natiivimainonnan tekemiseen. Santtu Kottila & Sanna Valkeejärvi 3.6.

Natiivimainonta uutismedioissa: Suomen parhaat työkalut tuloksekkaan natiivimainonnan tekemiseen. Santtu Kottila & Sanna Valkeejärvi 3.6. Natiivimainonta uutismedioissa: Suomen parhaat työkalut tuloksekkaan natiivimainonnan tekemiseen Santtu Kottila & Sanna Valkeejärvi 3.6.2015 1 4 June 2015 Kaupallinen sisältöyhteistyö Natiivimainonta?

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET

Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Viestinnän tehtävä 3 3. Simon kunnan viestinnän periaatteet 3 4. Ulkoinen viestintä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Kruunusillat, viestintäpalvelut, kuvaus työn kokonaisuudesta

Kruunusillat, viestintäpalvelut, kuvaus työn kokonaisuudesta Luonnos 1(5) Kruunusillat, viestintäpalvelut, kuvaus työn kokonaisuudesta 1 Kuvaus hankkeen viestinnästä Hankkeen onnistuneen läpiviennin edellytyksenä on oikea-aikainen ja täsmällinen viestintä, joka

Lisätiedot

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden?

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? 11.2.2015 Sanelma Helkearo M-Brain 1 M-Brain Mitä me teemme? M-Brain on globaalisti toimiva tietopalveluyritys, jolla on toimistot seitsemässä maassa.

Lisätiedot

AIMO käyttötapauksia

AIMO käyttötapauksia AIMO käyttötapauksia Dialog - mforum Asiakaskontaktit ja asiointipalvelut Case: Ilkka - Ystävänpäivätilaus ILKAN YSTÄVÄNPÄIVÄKAMPANJA Sanomalehti Ilkka toteutti AIMOn Dialog-palvelun avulla näkyvästi ystävänpäivän

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1 659/10.03.01/2012 Kaupunginhallitus 136 7.5.2012 Valtuusto 71 21.5.2012 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.2012) Valmistelijat

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Johtaminen tänään. Viestintä ja tietopalvelu tullikuvan muovaajina. Miten minä tiiminvetäjänä ja esimiehenä edistän tietovälineiden aktiivista

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot