Pohjolankatu 13, Kajaani puh

Transkriptio

1 Pohjolankatu 13, Kajaani puh PYÖRÄILLEN PUUKAUPUNGISSA Pyöräillen Kajaanin puukaupungissa on koko kesän pyöräilytapahtuma kaiken ikäisille. Tämän esitteen ja erikseen ladattavan mobiilisovelluksen (ActionTrack) avulla saat tietoa Kajaanin uusista ja vanhoista puurakennuskohteista sekä niiden historiasta ja tarinoista. Kajaanissa on runsaasti puurakentamishistoriaa ja viehättäviä asuinalueita. Käy kiertämässä itsenäisesti reittejä ja opi tuntemaan lisää Kajaanin kaupungin puurakentamisesta. Kohteista löytyy lisää infoa kuvien kera, kun hyödynnät Action-Track-sovelluksen paikannusta mobiililaitteellasi. Pyöräilyä varten voit myös lainata kaupungin omistamia pyöriä Kauppatorilta koko kesän. Tule tutustumaan pyörävalikoimaan valtakunnallisen pyöräilyviikon avajaistapahtumaan la klo Kajaanin Raatihuoneentorille. Pyöriä voi lainata muinakin aikoina Kauppatorin pyöräpisteellä.

2 PALTANIEMI Mittajana 1 km Mittajana 2km x. x. x. x. x. x. i P L PYÖRÄILYREITIT Keskusta (kohteet 1-8) - 2,4 km Renforssin lenkki (8-13) - 9,2 km Lehtikangas (14-17) - 3,1 km Purola (18-19) - 4,4 km Paltaniemi (20-29) - 23,1 km Muodosta oma reittisi, esim: (1, 2, 3, 18, 19, 9, 20, 29) - X km Kajaani Info Pyöräpisteet Leikkipuisto ACTIONTRACK - MOBIILISOVELLUS Voit pyöräillä puukaupungissa myös mobiilisovelluksen avulla. ActionTrack on sovellus, jonka avulla voit tutustua opastetusti Kajaanin puurakennuskohteisiin ja suorittaa samalla mielenkiintoisia pelillisiä tehtäviä! Noudata alla olevia ohjeita sovelluksen käyttöönottamiseksi. Lataa ActionTrack-sovellus laitteesi kauppapaikasta Ota käyttöön mobililaitteesi GPS-sijaintipalvelut Käynnistä ActionTrack-sovellus Tarvittaessa voit vaihtaa kielen Suomeksi hammasrattaan kuvakkeesta Valitse - Uusi aktiviteetti ja valitse palvelun tarjoajaksi Kajaani Valitse - Pyöräillen puukaupungissa Kajaani-peli Mikäli haluat osallistua sähköpyörän arvontaan, rekisteröidy ohjelmaan oma nimi -kenttään omalla sähköpostiosoitteella. Lisätietoa kesän tapahtumista löydät Facebookista Pyöräillen puukaupungissa -sivulta! PYÖRÄILYREITIT VUOKATISSA 1. Vuokatin kierros, 9 km 2. Leivolan lenkki, 7 km 3. Kirjailijan kannoilla, 8 km 4. Naapurinvaaran maisemissa, 13 km 5. Ohravaaran maastop.reitti, 19 km 6. Vesikkotietä vaaroille, 26 km 7. Pirttijärven polkaisu, 30 km 8. Viinatien kulkija, 42 km 9. Sapson ympäri, 36 km 10. Tipasmutka, 65 km 11. Vaarojen haasteet, 62 km Nuasen ympäri Kajaani, 69 km Nuasen ympäri Paltaniemi, 85 km

3 Kaikista reiteistä Paltaniemen kyläkoulua, asuinalueita ja uudempia rakennuskohteita lukuunottamatta kaikki kohderakennukset ovat tavalla tai toisella suojeltuja. Mennessäsi kohdepaikkaan mobiililaitteesi kanssa, sijaintisi kertoo lisätietoa kohteista ActionTrack-sovelluksen avulla. Keskusta (kohteet 1-8) 2,4 km Toisen maailmansodan aikana merkittävä osa Kajaanin asuinrakennuksista tuhoutui pommituksissa. Myös useat liiketalot tuhoutuivat ydinkeskustasta. Sodasta säilyneistä vanhoista keskikaupungin puurakennuksista suurin osa purettiin rakennusyhtiöiden toimesta. Keilahallia lukuun ottamatta, kaikki rakennukset tällä reitillä rakennettiin ennen toista maailmansotaa ja ovat selvinneet pommituksista. Ne ovat osana luomassa kaupunkikuvan ja identiteetin kannalta tärkeää kokonaisuutta, jota tulee varjella ja ylläpitää rakennusten historiaa kunnioittaen KAUPUNGINTEATTERI, KAUPPAKATU 14, 1905 Kajaanin kaupunginteatteri, aikaisemmin kokous- ja seuraintalo sekä seurahuone valmistui vuonna Rakennuksen ovat suunnitelleet rakennusmestarit Nikander ja Piirainen. Rakennus edustaa nikkarityyliä, jossa on jugendiin ja uusgotiikkaan viittaavaa muotokieltä. Vuonna 1925 rakennusta laajennettiin W. Nygårdin suunnitelmien mukaisesti, ja se muuttui Kajaanin kaupungintaloksi. Kaupunginteatterina rakennus on toiminut vuodesta 1962 lähtien. Muutos kokonaan teatteritaloksi tapahtui vasta, kun nykyinen kaupungintalo valmistui tontin etelälaitaan vuosien vaihteessa. 1

4 2. RAUTATIEASEMA, ASEMA-ALUE, 1905 Rautatieaseman alue edustaa vanhaa puu-kajaania ja sen rakennukset ovat museoviraston suojelemia. Asemarakennus valmistui 1905 arkkitehti G.G.Nyströmin ( ) suunnitelmien pohjalta. Talo poikkeaa Jugend-tyylillään kaikista muista Savonradan varren asemarakennuksista. Seinäkoristelun paanujen eläinaiheet sekä katon tyylitellyt pohjois-etelä s-uuntaiset lohikäärmeet muistuttavat Jugend-tyyliä ja ovat ajan arkkitehtuurille tyypillisiä koristeaiheita. Asemarakennuksessa on myös kolmea muuta rakennustyyliä. Tavaratoimiston puoleiset tornit edustavat uusgotiikka, pienet ikkunaruudut ornamentiikkaa ja kattorakennelmat karjalaista kansallisromantiikkaa. Karjalaiselle tyylille luonteenomaista on käsityötaidon kunnioittaminen, materiaalien aitous ja jyrkät kattorakennelmat. 3. KEILAKESKUS PUISTO, LÖNNROTINKATU 1, 2015 Vanhan uimahallin paikalle vuonna 2015 rakennettu Puisto-niminen keilahalli tarjoaa pelien lisäksi yhteisen kokoontumispaikan kaikille. Hallin nimi juontaa juurensa urheilupuistosta ja läheisestä Puistolan kaupunginosasta. Puistossa on 10 keilarataa, Rolls-ravintola, kahvila, pelikonsoleita, biljardipöytiä ja jätti-screenit urheilun katsomista varten. 2

5 4. KEKKOSEN KOTITALO, KALLIOKATU 7, 1906 Kalliokatu 7:n rakensi Kajaanin puutavara Oy:ssä työskennellyt Anton Pokki vuonna Talo pohjautui hänen omiin 1906 ja H. Heimanin 1903 piirustuksiin. Kajaanin kaupunki kunnosti rakennuksen toimistotiloikseen lukujen vaihteessa. Nykyään siellä toimii muun muassa maahanmuuttajapalvelut. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen paljasti heinäkuussa 1980 talon seinään kiinnitetyn Matti Hynysen tekemän reliefin, jossa lukee: Tasavallan presidentti Urho Kekkonen asui tässä talossa vuosina Kalliokatu 7-11 on ainoa säilynyt vanhan puukaupunkiajan katuosuus Kajaanin keskustassa 5. VÄINÖLÄN KOULU, TAPIONKATU 9, 1886 Tämä useassa osassa rakennettu uusrenessanssia edustava puutalo on ollut kouluna, päiväkotina ja vuodesta 1994 lähtien erityiskouluna. Tontilla on lisäksi eri-ikäisiä hirsipintaisia ulkorakennuksia. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen kävi nuoruudessaan talossa toiminutta Kajaanin yhteiskoulua. Hän tuli oppikoulun toiselle luokalle ja valmistui ylioppilaaksi vuonna Seinään kiinnitetyn reliefin on tehnyt kajaanilainen taiteilijaprofessori Matti Koskela. Tarinan mukaan presidentti Urho Kekkoselta kysyttiin reliefin paljastustilaisuudessa, mitä mieltä hän on reliefistä. Hänen kerrotaan vastanneen: Se on oikeassa paikassa, sillä juuri noista ikkunoista minulla oli tapana karata tunneilta. Lieneekö Urho-poika karannut vastapäätä sijaitsevaan puistoon? Se on nimittäin nykyisin nimeltään Urho Kekkosen puisto. 3

6 6. KAJAANIN KIRKKO, POHJOLANKATU 23, 1896 Jo yli 120 vuotta Kajaanin kirkko on seissyt paikalla, johon Kajaanin ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1656 viisi vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Ensimmäinen kirkko ja Kajaanin linna tuhoutuivat venäläisten toimesta vuonna Suomi kuului tuolloin Ruotsin valtakuntaan, josta kerättiin rahoitusta uutta kirkkoa varten. Seuraavan kirkon samalle tontille rakensi Grels Norling vuosina kirkkoaukion kaakkoiskulmaan. Noin 160 vuotta myöhemmin vuonna 1895 kirkko purettiin huonon kunnon vuoksi. Jäljelle jäi vain nykyiseen kirkkoon sijoitettu piirustuksenopettaja Hedmanin maalaama alttaritaulu. Nykyisen kirkon suunnitteli arkkitehti, taidemaalari, taidekriitikko ja kirjailija Jacob Ahrenberg. Kirkko valmistui vuonna Se edustaa 1800-luvun loppupuolen koristeellista uusgotiikkaa ja rikasmuotoista nikkarityyliä. Vaikutteita kirkon kattotuolien koristeluun löytyy Lontoon Westminster hallin vastaavista osista. Viittauksia italialaiseen renessanssiin ja barokkiajan tyyliin löytyy hoikasta kirkontornista avoimine osineen. Torni sijoittuu keskiakselista vähän sivuun ja on hiukan vinossa. Mäelle näyttävästi sijoitettua kirkkoa on kehuttu 1800-luvun lopun konstruktiivisen puuarkkitehtuurin merkittävimmäksi ja monimuotoisuudessaan ylittämättömäksi muistomerkiksi. Kirkko oli tarkoitus purkaa 1960-luvulla Lahden vastaavan kirkon tapaan, mutta hanke raukesi. Vuosina kirkko kunnostettiin perusteellisesti. Kamiinat poistettiin seiniä mustuttamasta, ja rakennukseen tuotiin keskuslämmitys. Alasalin penkit uusittiin ja asfalttilattia korvattiin puisella. Vuonna 2006 kirkosta remontoitiin havaittavia lahovauriota seinistä ja tukipilareista. Myös ulkokate uusittiin. Kirkko maalattiin ulkoa vuonna Äänentoistoa ja muuta tekniikkaa on uudistettu vanhaa kunnioittaen. 4

7 7. RAATIHUONE, LINNANKATU 14, 1831 Raatihuone Kauppakadun ja toriaukion nuorten rakennusten keskellä on kiinnostava viesti kaupungin historiasta mittakaavaltaan täysin muuttuneessa ydinkeskustassa. Vuonna 1819 kajaanilaiset saivat taloudellisen avustuksen ja luvan raatihuoneen rakentamiseen tsaari Aleksanteri ensimmäiseltä tämän vieraillessa Kajaanissa. Raatihuone on suunniteltu yleisten rakennusten intendentinkonttorissa (vanha rakennushallitus) kajaanilaisten omien suunnitelmien ja ideoiden pohjalta. Empiretyylisen puurakennuksen suunnitelmat allekirjoittivat konduktööri Anton Wilhelm Arppe ja intendentti Carl Ludvig Engel, mutta yleisesti sitä pidetään Engelin suunnittelemana. Raatihuone valmistui vuonna Se on Kajaanin keskustan vanhin puurakennus, varhaisimpia Helsingin ulkopuolelle rakennettuja hallinnon raastuvanoikeuden tiloja ja maassamme ainoa lähes alkuperäisessä asussaan säilynyt yksikerroksinen puinen raatihuone. Raatihuoneen kellotorni on toiminut kaupungin palotornina 1800-luvun lopulla ja toisen maailmansodan aikana ilmavalvontapaikkana. Raatihuone on toiminut lisäksi tehdas- ja käsityöyhdistyksen kokouspaikkana 1870-luvun lopulla ja vapaaehtoisen palokunnan illanviettopaikkana 1890-luvun alussa. Vuosina talossa toimivat elintarvikekonttori ja lautakunta. Raatihuone on ollut myös äänestyspaikkana ja kaupunginvaltuuston kokoontumispaikkana vuosina virastotalon tuhouduttua pommituksissa huoneenvuokralautakunnan toimistona ja 1980-luvun alussa pysäköinninvalvojat käyttivät raatihuonetta toimistonaan. Raatihuone jäi täysin tyhjilleen ensimmäistä kertaa Vuoden 1991 kesäkuussa kulttuuritoimisto muutti rakennukseen, vuosina Kajaanin Taidemuseon toimisto oli Raatihuoneella. Nykyään taloa voi vuokrata juhlatilaisuuksiin. 5

8 8. VANHA KIRJASTO, BRAHENKATU 3, 1852 Vanha kirjasto on Kajaanin ainoa jäljellä oleva ajalleen tyypillinen asuinrakennukseksi rakennettu puutalo. Tyylillisesti se edustaa vähäeleistä empireä. Nykyisen rakennuksen on rakennuttanut osittain entiselle perustalle kihlakunnan tuomari C.A. Carlsson vuonna Elias Lönnrotin kirjeiden mukaan tontilla ennen sijainneen piirilääkäri Samuel Roosin rakennuttaman talon hirsiä käytettiin Kainuun ainoan kartanon, Karolineburgin rakentamisessa. Rakennus oli vuoteen 1872 saakka yksityiskotina. Vuosien saatossa rakennksella on ollut useita eri käyttötarkoituksia. Siinä on toiminut muun muassa: kirjasto 75 vuoden ajan, lukusali, kansakoulu, valtion omistama sairaala, rakennuskonttori, sähkö- ja vesijohtolaitos, synnytyslaitos, kansanhuoltotoimisto, kuvataidekoulu, päiväkoti ja Kainuun pirtti. Vuonna 2014 rakennus myytiin vaateliike Rockserille. Tontti on yhä kaupungin omistuksessa, ja sen vuokraehdoissa on määritelty muun muassa, ettei rakennusta saa purkaa, rakennuksen ulkoasu tulee säilyttää ja rakennus tulee korjata tarkkojen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Rakennukseen on tulossa Rockserin lippulaivamyymälä. Lisäksi talon alakertaan on tarkoitus tehdä kahvila ja ruokala. Yläkertaan on tarkoitus rakentaa asunto. Tämä kunnostus ja uudelleen käyttöönotto toteuttaa Kajaanin kaupungin uutta strategiaa, jossa halutaan auttaa yritysten kasvua sekä luoda positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista. 6

9 Renforsin lenkki (8-13) 9,2 km Renforsin lenkki kiertää Kajaanin jokivarren läheisyydessä pyöräteitä ja puistopolkuja pitkin. Sen varrella on useita levähdyspaikkoja. Lenkin varrella on opasteita ja informaatiotauluja kiinnostavista nähtävyyksistä ja henkilöistä, kuten Eino Leino, Elias Lönnrot, Pietari Brahe, Kajaanin linnanrauniot ja tervakanava MANSARDIT, TEHDASKATU 22, 1920 Renforsin Rannan läheisyydessä on useita hyvin alkuperäisen ilmeensä säilyttäneitä mansardikattoisia pientaloja. Talot on alkujaan rakennettu Renforsin Rannan tehdasalueen henkilöstön asuinrakennuksiksi. Ne ovat yksityisessä omistuksessa ja toimivat edelleen asuinkäytössä. 10. LUSSITUPA, KALKKISILLANTIE 2, 1880 Tervanpoltto Kainuussa alkoi 1600-luvulla, mutta siitä kehittyi merkittävä elinkeino vasta 1800-luvulla. Vuonna 1846 valmistui Ämmäkosken tervakanava luvun lopulla jopa 2000 venettä kuljetti yli tervatynnyriä vuodessa kanavan kautta luvun alussa tervanpoltto alkoi hiipua. Kuljetus siirtyi rautateille, ja lopulta kanava suljettiin vuonna Se entisöitiin 1980-luvun alussa alkuperäiseen kuntoon. Tällä maailman ainoalla toimivalla tervakanavalla järjestetään kesäisin tervakanavan soutunäytöksiä. Lussitupa eli sulunvartijan asunto rakennettiin Ensimmäisen maailmansodan aikoihin tupa on toiminut sulunvartijan asunnon ja toimiston lisäksi myös jääkärien etappipaikkana. Sulku, sulunvartijan talo ja sen sisällä oleva tervakauteen liittyvä näyttely avattiin yleisölle vuonna

10 11. PYÖRTEEN TILA, KUURNANTIE 85, 1800-LUKU Alun perin Pyörteen tila on ollut lukkarin virkatalon torppa ja myöhemmin maanviljelystila. Tila sijaitsee historiallisesti arvokkaan Nälkäkanavan, tervansoutajien reitin, varrella. Pyörre toimi tervansoutajien taukopaikkana aina viime vuosisadan alkuun saakka ja talon isännät toimivat tervansoutajien laskumiehinä. Vanhin osa päärakennuksesta on 1800-luvulta. Muutostöitä ja laajennuksia tähän talonpoikaisklassismia edustavaan päärakennukseen tehtiin vuosina 1904 ja Päärakennuksen peräkamari oli vuonna 1893 Kainuussa häämatkaansa viettäneiden Eva Mannerheim-Sparren ja kreivi Louis Sparren yhtenä majapaikkana. Kreivi Louis Sparre oli ruotsalainen taidemaalari ja muotoilija, Eva Mannerheim-Sparre oli koristemaalari, kirjailija ja marsalkka C.G. E Mannerheimin sisar. Pyörteessä ollessaan Louis Sparre laati lukuisia tervasoutuaiheisia piirroksia ASUNTOMESSUALUE ONNELA, KEVÄTKUJA, 2001 Onnelan asuinalue toteutettiin entiselle leirintäalueelle Kajaaninjoen varrelle vuoden 2001 asuntomessualueeksi. Teemoina olivat koti kaiken ikää, senioriasumisen malleja, ekologinen kestävyys ja puurakentaminen. Esittelyteemana oli myös saunarakentaminen. Muina näyttelykohteina esiteltiin kylmäkaraisukeskus, yrityssauna Elias ja Kesäniemen uimaranta rakennuksineen. Onnelan alueesta noin puolet on jätetty viheralueiksi ja puistoiksi. Alueella on myös lähiliikuntapisteitä ja koirapuisto. Asuntomessualueella on 20 omakotitaloa, 12 rivitaloasuntoa, 31 pienkerrostaloasuntoa ja 35 asunnon palvelutalo Onnela-koti. Suuri osa alueen rakennuksista on puurakenteisia ja puu on voimakkaasti esillä myös sisustuksissa.

11 13. LÖNNROTIN MAJA JA YRTTIMAA, ONNELANTIE 1, 1852 Elias Lönnrot oli Kajaanissa piirilääkärinä vuosina Täällä ollessaan hän asui peräti noin kymmenessä eri paikassa. Ainoa läheisesti piirilääkärin elämään liittynyt, meidän päiviimme säilynyt rakennus on ns. Lönnrotin maja ja siihen liittyvä yrttitarha. Lönnrot rakensi majan luultavasti vuonna 1852, jolloin sinne johtavaa tietä kunnostettiin ja palsta aidattiin. Hän muokkasi maapalstansa perusteellisesti, piti kasvimaata, viljeli heinää ja perunaa. Nykyisellään yrttitarhan antimet on tarkoitettu kajaanilaisten ja matkailijoiden kohtuulliseen käyttöön. Yrttimaasta on muodostunut samalla matkailunähtävyys. Vuonna 1899 maja on siirtynyt lahjakirjan kautta Kajaanin kaupungille. 4H-kerho teki sinne yrttitarhan asuntomessuille Vuonna 2009 Elias Lönnrot-seura ja Kalevalaiset Naiset perustivat yrttitarhan uudelleen ja he hoitavat sitä edelleen talkoilla. 9

12 Lehtikangas (14-17) 3,1 km 1960-luvulta lähtien vanhan Lehtikankaan alkuperäinen puutalomiljöö on alkanut hävitä pala palalta luvun alussa Lehtikankaan alueelle laadittiin vanhasta rakennuskannasta piittaamaton ns. saneerausasemakaava. Rakennuskanta alkoi muuttua hajanaiseksi, sekavaksi ja alue alkoi menettää viihtyisyyttään. Vastareaktiona vuoden 1987 Lehtikankaan rakennustapaohjeissa korostetaan alueen vanhaan tyyliin sopivaa muotokieltä, rakentamistapaa ja materiaalimaailmaa. Uusien rakennuksien tulee sopia vanhaan miljööseen ja ylläpitää Lehtikankaan omaleimaista viehättävää asuinympäristöä SOTE PUUKERROSTALO, RAJAMIEHENTIE 4, 2016 Vuonna 2013 Kainuun rajavartiosto alueelle tehty asemakaavamuutos pyrkii mahdollistamaan alueen kehityksen asuinalueena historiallisessa ympäristössä. Alueen ominaispiirteiden vaaliminen kuuluu kulttuurihistoriallisen suojelun tavoitteisiin. Asemakaava perustuu arkkitehtuurikutsukilpailun voittaneeseen Kirsti Sivèn & Asko Takala Arkkitehdit Oy:n ehdotukseen Paraatipaikat. Alue sisältää neljä tonttia, joista yhteen SOTE rakentaa puukerrostalon. Jäljelle jäävät tontit on kaavoitettu vastaaville puukerrostaloille. Tontit kytkeytyvät Rajalähiön kerrostaloihin ja ovat irrallaan rajavartioston muusta alueesta. Uudet rakennukset voivat tällöin muodostaa oman hieman muusta alueesta poikkeavan kokonaisuuden. Käytetyillä väreillä haetaan yhteyttä läheiseen Hunajakujan pientaloalueeseen. Hanke on toteutettu yhteistyönä Kuhmon Woodpoliksen kanssa. 10

13 15. OMAKOTITALO-ALUE, HUNAJAKUJA, Hunajakujan kaavamääräykset vuodelta 2010 ohjaavat yhtenäiseen, selkeään ja lähialuetta huomioon ottavaan kokonaisuuteen. Asuinrakennusten tulee olla pulpetti- tai harjakattoisia, kaltevuudet ja värit on kaavassa määritelty. Julkisivuissa tulee pääasiassa käyttää peittomaalattua puuta, ensisijaisina väreinä okran, punaisen tai ruskean sävyt ja tehostevärinä vaaleaa. Tonteilla tulee säilyttää ja/tai istuttaa puita. Puuriveihin tulee valita valkokukkaisia puita. 16. VANHA KANSAKOULU, KANGASKATU 5, 1930 Vuoden 1930 kansakoulurakennus on julkisivultaan pysynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Huonetilat ja niiden määrä ovat muuttunut ajan saatossa, kuin myös portaiden sijainti ja talotekniset tilat. Rakennus toimii nykyään Montessori-leikkikouluna. Montessoripedagogiikan keskeisenä teemana on lapsen omat voimavarat ohjaamassa lapsen kehitystä auta minua tekemään itse. 17. KASSELI PÄIVÄKOTI, LEIRIMÄENKAARI 2, 1924 Päiväkoti perustettiin vuonna 1996 rauhalliselle entisen Rajavartioston alueelle. 11

14 Purola (18-19) 4,4 km Purola on pääosin 1900-luvulla rakennettu pientalovaltainen puutaloalue, jonka kaarimainen asemakaava on saanut kiitosta kauneudestaan. Alun perin alue oli arkkitehti Andessiniin pastoitussuunnitelmaa työläisille. Alueelle 2000-luvulla kaavoitetun täydennysrakentamisalueen rakennustapaohjeet ja kaavamääräykset ohjaavat rakentamista alueen ominaispiirteitä kunnioittavaan perinteiseen rakentamistyyliin. Purolan reitiltä löytyy lapsille (4-12v) suunnattu ongelmanratkaisureitti. Lisäohjeet löytyvät tämän lehtisen taka-aukeamalta OMAKOTITALO ALUE, HARJUKUJA, Harjukuja, jonka alueella sijaitsi aikaisemmin kaupungin puutarha, on vehreä puutaloalue Puistolassa. Puistolan vanha rakennuskanta muodostuu pääasiassa luvulla sodan jälkeen rakennetuista rintamamiestaloista. Tuon ajan rakennuksille on tyypillistä selkeys niin tilojen järjestelyssä kuin ulkoisessa hahmossakin. Harjukujalle on tavoiteltu erinomaisen sijainnin ja ympäristön takia edustavaa ja kompaktia pientaloilmettä. Uudet rakennukset luovat nykyaikaisen ja yksilöllisen asuinalueen. Ne ottavat vahvasti huomioon olemassa olevaa vanhempaa rakennuskantaa ja luovat yhdessä viihtyisän ja yhtenäisen kokonaisuuden. 12

15 19. PUROLA + PÄIVÄKOTI, KANSAKOULUNKATU 17, 1938 Vuonna 1984 Purolan rakennustapaohjeessa todettiin seuraavaa: 1,5- tai 2-kerroksiset rakennukset muodostavat alueen pitkästä toteutusajasta ja yksityiskohdiltaan erilaisesta rakennustavasta huolimatta suhteellisen yhtenäisen kokonaisuuden. Sen sijaan 60 ja 70-lukujen rakennustavan mukaan paikoittain toteutuneet rakennukset poikkeavat häiritsevästi vanhemmasta rakennuskannasta. Vanhan rakennuskannan edustamat arvot ovat yhä tavoittelemisen arvoisia. Rakennustapaohjeilla pyritään saamaan uusia rakennuksia yhteensopivaksi ja huomioonottavaksi olemassa olevan rakennuskannan kanssa. Rakentamisen tulee olla yksityiskohdiltaan erilaista ja sopivasti vaihtelevaa kuten muukin rakentaminen Purolassa. Uuden rakennuskannan tulisi ilmentää omaa aikaansa ottaen huomioon Purolan perinteinen pientalorakentamisen tyyli. Purolan ulkokaarelta löytyvät niin lapsille suunnattu puzzlereitti, kuin myös Ruotsin lahjatalot. Talot ovat Ruotsin kansan lahja korvaamaan talvisodan aiheuttamia menetyksiä. Kainuuseen lahjataloja tuli 100, joista 20 Kajaaniin. Kajaanissa neljä taloista vuokrattiin kaupungin vähävaraisille ja loput myytiin huutokaupalla. Taloista yhdeksän sijoitettiin Purolan Lamminkadulle ja loput Lehtikankaan Jarrukujalle. 13

16 Paltaniemi (20-29) 23,1 km Paltaniemen kylä Kajaanin kupeessa Oulujärven rannalla tarjoaa rikkumatonta maalaisidylliä ja historiallisia käyntikohteita. Paltaniemen raitilla voi tuntea kylän värikkään ja mielenkiintoisen menneisyyden, joka huokuu ajan patinoimista rakennuksista, vanhasta hautausmaasta ja museotien männiköistä KAROLINEBURG, KAROLIINANTIE 8, 1836 Vuonna 1836 Tuomiokunnan tuomari Fredrik Calamnius rakensi itselleen ja vaimolleen talon saleineen ja kamareineen. Talo nimettiin Karolineburgiksi Calamniuksen vaimon Karolinan mukaan. Elias Lönnrotin kirjeiden mukaan rakennuksessa on käytetty Brahenkatu 3:n (vanhan kirjaston) paikalta puretun rakennuksen hirsiä. Kartanoon kuului laajimmillaan satoja hehtaareita metsää, useita torppia ja mm. Kajaaninjoen pohjoispuoleinen alue koskiosuuksineen. Vuosien saatossa tila on vaihtanut omistajaa useaan otteeseen luvun lopulla se siirtyi Kajaani Oy:n haltuun. Rakennus oli yhtiön metsäosaston virkailijoiden ja työntekijöiden asuinpaikka ja metsätöihin liittyvien kehitystoimi paikkana. Vuonna 1990 rakennusryhmä muutettiin majoitus- ja ravintolapalveluja tarjoavaksi kartanohotelliksi. Karolineburgin kartanon rakennukset ja muotopuisto Kainuun ainoana kartanona ovat historiallisesti, rakennushistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti sekä kaupunkikuvan kannalta arvokkaita kohteita. 14

17 21. PAAVOLA, SUVANTOLANTIE 14B, 1916 Rakennus sijaitsi alun perin Mäkrössä, Kajaanin reunamilla. Rakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1926, kun Paavo Paloheimon (yksi Kainuun metsäteollisuuden perustajista) leskeksi jäänyt vaimo Gertrud Paloheimo lahjoitti rakennuksen Kajaani Oy:lle henkilökunnan lapsien päiväkotikäyttöön. Nykyään rakennuksen omistaa Kainuun Kennelpiiri ry ja se toimii kenneltoiminnan keskuspaikkana. 22. KYLÄTALO VANAHIS, SÄRKILAHDENTIE 1, 1924 Nakertajan alue on syntynyt ajan saatossa orgaanisesti Piispalan torpista, ilman rakentamisen ohjausta. Nakertajan ensimmäinen koulu aloitti toimintansa vuonna 1922 Hukkasen veljesten omistamassa talossa. Ensimmäinen varsinainen koulurakennus valmistui talkoovoimin kaksi vuotta myöhemmin. Taitavat tehdä yliopiston, kun noin paljon tavaraa tarvitaan kyläläiset vitsailivat seuratessaan koulurakennuksen rakentamista. Rakennus toimi kouluna vuoteen 1977, nykyisen Nakertajan koulun valmistumiseen saakka. Rakennus on sen jälkeen ollut erilaisten kurssien ja kansalaispiirien pitopaikkana. 23. PALTANIEMI KYLÄTALO, SATAMATIE 2, 1883 Vuonna 1883 perustettiin Kainuun ensimmäinen kyläkoulu, Paltaniemen kansakoulu. Nykyisin rakennus on Paltaniemen kyläyhdistyksen omistuksessa. Sen pihapiirissä on kaksi viehättävää hirrestä tehtyä koulumuseoaittaa. Nykyään vanha koulurakennus toimii kylän kokouspaikkana ja keskuksena. Tiloja vuokrataan erilaisiin juhliin ja tilaisuuksiin. Kesäisin se toimii myös kahvilana. 15

18 PUUKIRKKO, PALTANIEMENTIE 851, 1726 Vuonna 1726 valmistui Paltamon neljäs kirkko, ns. kuvakirkko. Tiettävästi kirkkoa ryhdyttiin rakentamaan Kirkkoniemeen vanhan poltetun kirkon paikalle, kunnes huomattiin sen tulevan liian lähelle vyöryvää rantatörmää. Kirkkoon saatiin pyhää ehtoollista esittävä alttaritaulu vuonna Taulun on maalannut Suomen vanhin tunnettu naismaalari Margareta Capsia. Vihantilainen Emanuel Granberg maalasi vuosina kirkolle ominaiset holvi- ja kattomaalaukset. Hän kuljettaa katselijaa maalaustensa mukana luomiskertomuksesta, vanhan testamentin alkukertomuksista aina Jeesuksen kärsimyshistorian eri vaiheisiin. Vuonna 1851 oululainen lankkumaalari Pekka Qfeflander suoritti maalausten restauroinnin ja ne menettivät suuren osan alkuperäisestä loistostaan. Parhaiten alkuperäisessä asussaan on säilyttänyt pääoven yläpuolinen seinämaalaus viimeinen tuomio. Siinä kuvataan vaikuttavasti kadotuksen vaivat ja Jumalan lasten autuus. Helvetin vaivoja kuvaavasta osasta on myöhemmin suuri osa poistettu - sen on kerrottu aiheuttavan liian voimakkaita järkytyksiä. Nykyisin maalaukset ovat Oskari Niemen luvuilla tekemän perusteellisen restauroinnin saattamassa asussa. Seurakunnan edellisistä kirkoista ainoat säilyneet esineet ovat kirkonkellot vuosilta 1622 ja Aluksi kellot olivat kirkon länsipäätyisessä tornissa. Se osoittautui kuitenkin liian kevytrakenteiseksi painavien kellojen soiton aiheuttamalle rasitukselle. Todennäköisesti tämän vuoksi vuosina rakennettiin erillinen pohjalaista barokkityyliä edustava tapuli. Kirkko on saanut nykyisen asunsa useiden korjausten myötä. Suurin niistä oli vuonna 1842, jossa uusittiin vesikatto, kirkon lattia, ulkolaudoitus, osa penkeistä ja ikkunoista. Ulkolaudoitus muutettiin vaakasuoraksi empire-tyylin mukaan. Sakaristosta kirkkotarhaan johtava ovi tehtiin tässä yhteydessä. Vuonna 1992 uusittiin paanukatto. Vanha hautausmaa, vainajien varvikko, on kuvakirkon ympärillä. Hautausmaalla on myös Eino Leinon kolmen siskon ja vanhempien haudat.

19 25. KEISARIN TALLI, SUTELANTIE, ENNEN 1819 Kuvakirkon vieressä sijaitseva Keisarintalli on Suomen vanhin museorakennus. Nimi juontuu Keisari Aleksanteri I:n Suomen vierailusta vuonna 1819, jolloin hän seurueineen nautti tallissa aamiaista. Talli on siirretty nykyiselle paikalleen vuonna 1826, mutta kalusteet ovat keisarin käynnin aikaiset. 26. EINO LEINO -TALO, SUTELANTIE 28, 1978 Talo on rakennettu vuonna 1978, 100 vuotta Eino Leinon ( ) syntymän jälkeen. Rakennus pohjaa 1970-luvulla puretun Hövelön, Eino Leinon syntymäkodin, piirustuksiin. Eino Leino vietti lapsuutensa ( ) noin kolmen kilometrin päässä Hövelönlahden rannalla sijainneessa Hövelössä, Emilia ja Antti Lönnbohmin kymmenlapsisen perheen nuorimpana. Samassa kodissa varttuivat myös kirjailija, kriitikko ja teatterimies Kasimir Leino ja monipuolisesti lahjakas Oskar Lönnbohm. Elias Lönnrot ( ) kirjoitti Vanhan Kalevalan asuessaan Hövelössä vuosina Hövelö oli tuolloin torppana. Eino Leino talo on perinnetalo, joka esittelee kahden suomalaisen kirjallisuuden suurmiehen elämäntyötä. Näyttelyiden lisäksi se tarjoa asiakkaille myös kulttuurituotemyymälän ja kahvilan. Leino-talon pihapiirissä sijaitsee Lystinurmi-lato, jossa pidetään kesäisiä sukujuhlia, konsertteja, häitä ja kuvataidenäyttelyitä. Lystinurmelta avautuu kaunis näköala Paltaselälle, jossa Eino Leino purjehti nuoruutensa kesinä. 17

20 27. IMPILINNA, KIRKKOAHONTIE 94, 1928 Vuonna 1927 Impilinnan piirustukset laati arkkitehti Jussi Paatela maataloushallituksessa. Vuotta myöhemmin rakennus valmistui Seppälän tietopuolisen karjanhoitokoulun päärakennukseksi. Rakennuksessa toimi karjanhoitokoulun ohella kesäkausina myös kotitalouskoulu. Luokkatilojen lisäksi rakennuksessa oli alkujaan opettajan ja johtajan asunnot, koulun keittiö ja opetusvälinetiloja. Tyttöjen asuntola oli yläkerrassa, jonka kuuteen huoneeseen voitiin majoittaa 22 oppilasta. Vuosikymmenten myötä tilojen käyttö on muuttunut ja väliseiniin on tehty muutoksia. Vuonna 1936 sähköjohdoista alkanut tulipalo vaurioitti toisen kerroksen tiloja ja niiden päällä olevaa ullakkoa. Ullakolla on edelleen nähtävissä hiiltyneitä puurakenteita, vaikka vauriot korjattiinkin. Vuosina 1957 ja 1973 rakennuksessa on tehty peruskorjauksia. Tämän jälkeen rakennusta on ilmeisesti korjattu ainakin vuosina Impilinna peruskorjattiin rungon, julkisivun ja perustusten osalta Lisäksi tuolloin kunnostettiin piha- ja puutarha-alueita Epävirallisesti rakennus saattoi saada Impilinna-nimen suhteellisen aikaisin koulutettiinhan rakennuksessa naispuolisia oppilaita, jotka lisäksi majoitettiin toisen kerroksen huoneisiin. Vasta viime vuosikymmeninä nimi esiintyy asiakirjoissa. Nykyään Impilinnassa on mahdollista järjestää erilaisia tilaisuuksia kuten, juhlia, kokouksia ja koulutuksia ruokailu-, kahvitus- ja elämyspalveluiden kera. Piha-alueen etupuoli on rakennettu barokkipuutarhamaiseksi, mutta kasvit on valittu hyötykäyttöä ajatellen. 18

21 28. PALVELUKOTI, ERÄTIE 22, 2017 Uusi hoivatalo sisältää 52 kpl keskenään samanlaista 20m 2 asuntoa ja laajat yhteiset tilat. Rakennuksessa on käytetty LapWall:in puuelementtejä, vastaavia kuin keilahalli Puistossa TEPPANANKOULU, ILMARINTIE 6, 1920 Teppanan kansakoulun rakennuspuiden hankinta aloitettiin syksyllä 1916 ja rakennustyöt alkoivat seuraavana syksynä. Rakennus valmistui Teppanan törmään lainamakasiinin alapuolelle vuonna 1920 rakennusmestari J.Korhosen piirustusten mukaisesti. Silloisena ylellisyytenä rakennukseen vedettiin sähköt. Paikkana Teppanan koulu on historiallisesti merkittävä, ja rakennus remontoitiin arvoiseensa kuntoon Kainuun Nuotta ry:n toimesta vuonna Rakennus toimi kouluna 2000-luvun alkuun saakka. Nykyisellään rakennus on Kainuun Nuotan toimitila, jossa on muun muassa kokoustiloja ja tilausravintola Wanha Teppana. 19

22 PALTANIEMI VUOKATTI (35 KM KAJAANISTA) Vuokatti tarjoaa retkipyöräilyyn useita mielenkiintoisia reittejä sekä maastopyöräilijöille haastavia ylä- ja alamäkiä luonnon helmassa. Länsirinteden ankkurihissi on kesäisin alamäkipyöräilijöiden käytössä. Pyöräilyreittien kartat voit ladata Vuokatin nettisivuilta ja alla olevasta QR-koodista. 20