Puolustusministerit koolla Lapissa. Pohjoismaiselle puolustusyhteistyölle on luotava visio uutiset, sivu 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puolustusministerit koolla Lapissa. Pohjoismaiselle puolustusyhteistyölle on luotava visio uutiset, sivu 4"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Puolustusministerit koolla Lapissa Pohjoismaiselle puolustusyhteistyölle on luotava visio uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 51. vuosikerta n:o 6 (1117) verkossa > Kuva: Lasse Perkkiö Tahtoa puolustaa Tuorein loppukysely paljastaa varusmiesten maanpuolustustahdon olevan edelleen korkealla. Arvio koulutuskulttuurista on jatkanut lievää nousua pitkällä aikavälillä. Toisaalta muonituksen laatu on ollut kyselyissä merkitävässä laskussa. Varusmiehet pitävät Kainuun Prikaatia monella mittarilla yhtenä Suomen parhaimmista joukkoosastoista. Kuvassa alikersantti Pauli Hämäläinen (vas.) ja korpraali Paavo Kuusela. uutiset, sivu 3 Ampumaratahankkeet etenevät uutiset, sivu 5 Pullopanteilla parannetaan varusmiesten viihtyvyyttä kentällä, sivu 11 Partio tarjoaa nuorille valmiutta vastuuseen vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 6/2013 pääkirjoitus Vakavat säästöt Puolustusbudjetissa ei ole varaa lisäleikkauksiin. Tämän lehden ilmestyessä hallituksen on määrä päättää valtiontalouden linjauksista, mikä tarkoittanee myös lisää säästöjä. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ennakoi, että sopeutustarve voi olla suurempi kuin aiemmin arvioitu 500 miljoonaa euroa. Puolustusbudjetissa ei ole varaa lisäleikkauksiin, sillä puolustuksen jo sovitut säästöt tänä ja ensi vuonna aiheuttavat muun muassa puutteita reserviin siirtyvien joukkojen koulutuksessa. Varusmieskoulutuksen maastovuorokaudet ovat pudonneet 25 vuorokauteen. Tämä näkyy etenkin joukkokokonaisuuksien heikompana osaamisena. Yksittäiset taistelijan taidot tornitouhua kyetään opettamaan, mutta ryhmässä toimiminen jää heikommalle pohjalle. Tämän koulutusvajeen vaikutukset ulottuvat 2020-luvulle. Maastovuorokausien määrä pitäisi palauttaa 35:en. Alueellisten joukkojen suorituskyvyn kehittäminen ja tason ylläpitäminen vaatii kertausharjoituskoulutusta. Nyt kertausharjoituskoulutuksen määrä on jopa vaarallisen alhainen. Kertausharjoituksiin kohdistuneet leikkaukset hidastavat merkittävästi reservin kouluttamista. Vaje vaikuttaa myös operatiivisten joukkojen suorituskyvyn ylläpitoon. Vuodesta 2015 alkaen kertausharjoitusten määrää tulisi nostaa henkilön vuositasolle. Lisäksi säästöt ovat hidastaneet maapuolustuksen joukkojen suorituskyvyn rakentamisaikataulua. Operatiivisten joukkojen liikesodankäyntikyvyn ja tulivoiman kehittämishankkeet viivästyvät. *** Joukkojen materiaalihankkeet ovat välttämättömiä. Vanhentuvan ja vanhentuneen puolustusmateriaalin korvaamista uudella vaikeuttaa säästöjen lisäksi samaan aikaan tapahtuva hinnan jatkuva kasvu. Sodan aikaisten joukkojen määrän vähentyessä maavoimien taistelutapa muuttuu. Uudistetulla taistelutavalla voidaan toteuttaa entiset tehtävät pienemmillä vahvuuksilla. Säästöjen takia kaikkia alueellisia joukkoja ei kyetä varustamaan uudistetun taistelutavan edellyttämällä tavalla ja varustamisen tasosta joudutaan tinkimään. Joukkojen yhteensopivuuteen tulee aikataulujen venymisen takia haasteita vuosina Kriittisiä järjestelmiä, kuten ilmatorjuntaa, ei voida hankkia riittävästi, mikä heijastuu taistelukestävyyteen. *** Turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon puolustushallinnon kirjaama rahoitustarve on välttämätön, jotta materiaali ja toimintatavat vastaavat tulevan vuosikymmenen haasteisiin. Puolustusvoimien johto on tuonut esiin säästöistä aiheutuvat ongelmat ja tarpeen tehtävien uudelleenarviointiin, mikäli rahoitus jää leikatulle tasolle parin vuoden päästä. Pohjoismainen yhteistyö on pääosin toiminnallista, eikä pelkästään riitä rahoitustarpeen paikkaamiseen. Näyttää siltä, että asia ratkeaa vasta seuraavissa hallitusneuvotteluissa, joissa poliitikkojen on syytä tiedostaa rahoitukseen liittyvät riskit puolustukselle. > nurkka Kyberturvallisuusstrategia jo oli aikakin Valtioneuvosto julkisti tammikuun lopulla kyberturvallisuusstrategian. Aihe on erittäin tärkeä, ja voi sanoa, että Suomen kyberturvallisuusstrategia ei valmistunut yhtään liian aikaisin. Suomen kieleen vähitellen hyväksytty etuliite kyber tulee kreikan sanasta kybernetos, joka tarkoittaa ohjaajaa ja hallitsijaa. Kyberympäristö on tietojenkäsittelyyn tarkoitettu sähköinen toimintaympäristö, joka voi koostua yhdestä tai useammasta tietojärjestelmästä. Nykyisin lähes kaikki yhteiskunnan merkittävät toiminnot tapahtuvat kyberympäristöissä. Siksi on yllättävää, ettei aihetta ole tämän enempää käsitelty julkisessa puolustuskeskustelussa. Tutkimusten mukaan suomalaiset katsovat puolustusasioita vahvasti historian kautta, ja nykyisessä puolustuskeskustelussakin käydään usein edellistä sotaa. Niin tärkeää kuin historian tunteminen onkin, pitäisi osata varautua myös tämän päivän ilmeisimpiin ja välittömimpiin uhkiin. Taistelukykyiset ja hyvin varustetut joukot ovat toki edelleen maanpuolustuksen kovaa ydintä, eikä alueellisen puolustuksen merkitys ole hävinnyt mihinkään. Esimerkiksi Georgian sota vuonna 2010 osoitti, että valtioiden väliset konfliktit ovat edelleen mahdollisia Euroopassakin. Venäjän ylivoima perustui paljolti siihen, että sen joukot olivat harjoitelleet operaatiota jopa vuoden päivät ja pystyivät hyödyntämään alueen käyttöön perustuvaa sotataitoaan. Kun Venäjällä on alueelliseen puolustukseen ja asevelvollisuuteen perustuvat puolustusvoimat, on luonnollista, että Suomikin ylläpitää samankaltaista järjestelmää. Näin sotilaallinen tasapaino säilyy. Suomella on kuitenkin Venäjän kanssa paremmat suhteet kuin sen monilla kysymys muilla naapurimailla. Viron pronssisoturikiistan yhteydessä vuonna 2007 virolaisiin nettisivustoihin kohdistui voimakkaita palvelunestohyökkäyksiä, jotka uhkasivat muun muassa pankkien ja teleoperaattoreiden toimintakykyä. Oikein massiivinen kyberhyökkäys voisi pahimmillaan lamauttaa esimerkiksi sähköjakelun, sairaalat ja kuljetukset Suomenlahden tälläkin puolen. Olemme tuudittautuneet siihen, että kaikki toimii kuin junan vessa, mutta miten suu pannaan sitten, kun bitit ovat poikittain? Julkisuudessa käytävä puolustuspoliittinen keskustelu on vahvasti keskittynyt perinteisen sodankäynnin näkökulmaan. Kun katsoo maanpuolustusta käsitteleviä mielipidetutkimuksia, vastausten perusteella näyttää siltä kuin mikään ei olisi muuttunut sitten kylmän sodan päättymisen. Tämä koskee kansalaisten käsitystä niin Natosta, Venäjästä kuin puolustusvoimistamme. Suomalaiset ovat kuitenkin hyvin koulutettua porukkaa, joka on tottunut käyttämään uusimpia teknisiä laitteita ja Internetiä kaikessa arkielämässään. Suomalaisten jos keiden pitäisi ymmärtää, että jos kyberympäristömme romahtaa, koko yhteiskunta on polvillaan. Tätä puolta ei ehkä ole puolustusvoimien ja -hallinnon taholta pystytty riittävän selvästi viestimään kansalaisille, ja käsitys yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta on jäänyt vajavaiseksi. Siinä mielessä kyberturvallisuusstrategia on tervetullut avaus puolustuspoliittiseen keskusteluun. Kyberturvallisuus koskettaa suoraan kaikkien arkielämää. Joskus vain lähelle on vaikea nähdä selvästi. Juho Rahkonen Taloustutkimus Oy:n tutkimuspäällikkö, entinen Ruotuväen toimittaja ja yliluutnantti reservissä. mielipide Varusmieheltä viedään aina Päivärahojen nosto ja kahden viikon palvelusajan lyhennys ovat ansaittuja huomionosoituksia varusmiesten tekemää työtä kohtaan. Muutaman lisäeuron saaminen viikossa, ja jouluksi tai juhannukseksi kotiutuminen auttavat varmasti monia varusmiehiä jaksamaan läpi rankan palveluksen. Tuntuu kuitenkin siltä, että aina, kun uudistuksia tehdään, varusmies on aina se, joka joutuu lopulta joustamaan. Viimeisimmässä Ruotuväessäkin mainittiin, että maaliskuussa kotiutuvalle ei ole enää luvassa helmikuun sotilasavustusta. Tämä tarkoittaa sitä, että varusmiehille jää puolitoista viikkoa aikaa hankkia seuraavan kuun vuokra. Juuri kotiutunut varusmies tippuu siis tilanteessa täysin tyhjän päälle. Myös päivärahojen maksupäivää lähdettiin hiljalleen hivuttamaan eteenpäin päivärahojen nostamisen myötä. Jokainen päivärahojen maksun siirtymispäivä Kerro mielipiteesi! Vaikka nimimerkillä. Lähetä meille korkeintaan merkin pituinen kirjoitus yhteystiedoillasi varustettuna. on koroton laina varusmieheltä puolustusvoimille. Missä on varusmiehen oikeusturva? Voitaisiinko näitä uudistuksia joskus tehdä niin, ettei varusmiehiltä napata joka käänteessä? Varusmies on eri mies Edellisessä lehdessä kysyimme: Osallistuisitko vapaaehtoistoimintaan yhteiskunnan häiriötilanteessa? Kyllä 75% 25% Ei Seuraava kysymys: Oletko tyytyväinen varusmiesten palvelusaikanaan saamaan liikuntakoulutukseen? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon16308 www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Eetu Heino Puh TOIMITTAJAT Kokelas Joona Haataja Puh Alikersantti Eira Talka Puh Alikersantti Moona Veijola Puh Alikersantti Olli Pietiläinen Puh Kaartinjääkäri Joonas Lehtonen Puh Kaartinjääkäri Olli Tuominen Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Joonas Kyöstilä VALOKUVAAJAT Kaartinjääkäri Henri Keränen Puh Kaartinjääkäri Lasse Perkkiö Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2013 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 ruotuväki 6/2013 uutiset 3 Maanpuolustustahto on edelleen korkealla Loppukyselyiden mukaan varusmiehet ovat tyytyväisiä saamaansa koulutukseen. Vastaukset riippuvat kuitenkin paljon sotilasarvosta, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija. Joona Haataja Vaikka maailma muuttuu, ei maanpuolustustahto horju. Vuodenvaihteessa ja viime syksynä kotiutuneet varusmiehet ilmaisivat maanpuolustustahtonsa olevan asteikolla yhdestä viiteen tasolla neljä, eli erittäin hyvä. MTS:n kyselytutkimukseen verrattuna varusmiesten maanpuolustustahto ei näytä juurikaan eroavan koko väestön tasosta, mutta alle 25-vuotiaisiin verrattuna varusmiehillä se on korkeampi. Maanpuolustustahtoa mitataan loppukyselyissä niin sanotulla klassisella maanpuolustustahtokysymyksellä: Jos Suomeen hyökätään, suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Tällä kysymyksellä mitattuna maanpuolustustahdossa näyttäisi pitkällä tähtäimellä olevan hidasta laskua. Vielä vuonna 2009 yli 80 prosenttia varusmiehistä oli väittämän kanssa samaa tai osittain samaa mieltä. Nyt enää 75 prosenttia. Tahto paras johtajilla, huonoin miehistöllä Projektitutkija Olli Harinen Maanpuolustuskorkeakoulusta on tutkinut vastauksiin vaikuttavia tekijöitä useina eri vuosina. Maanpuolustustahto on paras johtajilla, huonoin kuuden kuukauden miehillä, Harinen kertoo. Hänen mukaansa johtajat pääsevät kokemaan palveluksensa aikana kaikkea mielenkiintoista, kun taas puolen vuoden miehiä kohdellaan usein objekteina, joille vain annetaan käskyjä. Huomiota pitäisi kiinnittää kuuden kuukauden miehiin. Heidän koulutuksensa pitäisi saada mielenkiintoisemmaksi, yhtä mielenkiintoiseksi kuin upseerikokelailla, Harinen alleviivaa. Loppukyselyiden mukaan varusmiehet ovat pääosin tyytyväisiä saamaansa koulutukseen. Viimeisimmän kyselyn mukaan 85 prosenttia varusmiehistä sai ja vain 15 prosenttia ei saanut armeija-ajastaan myönteisiä kokemuksia. Ottaen huomioon, että tämä on valtakunnallinen velvollisuus eikä tänne olla vapaaehtoisesti tultu, 15 prosenttia on loppujen lopuksi pieni määrä, sanoo kapteeni Kuva: Lasse Perkkiö Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS:n kyselytutkimukseen verrattuna varusmiesten maanpuolustustahto ei näytä juurikaan eroavan koko väestön tasosta. Ville Kostian Pääesikunnan koulutussektorilta. Pidemmällä aikavälillä varusmiesten antama palaute armeijan koulutuskulttuurista on parantunut. Kapteeni Kostianin mukaan puolustusvoimauudistus ei ole merkittävästi vaikuttanut varusmiesten antamaan palautteeseen varusmiespalveluksesta. Keskeytysmäärät laskussa Tammikuun saapumiserän keskeytysten määrä oli peruskoulutuskaudella 13 prosenttia, kun edellisvuonna vastaava luku oli 15 prosenttia. Tutkija Harisen mukaan koulutuskulttuurin parantuminen ei välttämättä selitä keskeytysmäärien laskua: suurin osa keskeytyksistä tehdään ensimmäisten viikkojen aikana ja usein siviiliongelmien takia. Harisen mukaan armeija-ajan mielekkyys näkyy lopulta motivaatiossa tulla kertausharjoituksiin, mikä on ongelma nykyisessä joukkotuotantojärjestelmässä. Monet hakevat vapautuksen kertauksista maanpuolustustahdon ja motivaation puutteessa. Loppukyselyiden tuloksista selviää myös, että sotilaskuljettajien Mallia Kainuusta? Joona Haataja liikuntakoulutukseen tulisi panostaa enemmän. Tyytyväisyys muonituspalveluihin on laskenut merkittävästi valtakunnallisesti. Vielä vuonna 2010 lähes 45 prosenttia varusmiehistä koki puolustusvoimien tarjoaman ruoan monipuoliseksi ja ravitsevaksi. Nyt luku on alle 35 prosentissa. Toisaalta varusmiesten tyytyväisyys palvelusturvallisuuteen ja heille lainattuihin varusteisiin on kasvanut. Lisäksi simputuskokemusten määrä on ollut lievässä laskussa. Joukko-osastojen välillä on merkittäviä eroja liikuntapaikkojen ja -koulutuksen järjestelyissä. Eräässä joukko-osastossa yli 70 prosenttia piti liikuntakoulutusta monipuolisena, toisessa taas vain alle 30 prosenttia. Viimeisimmän loppukyselyn mukaan Kainuun Prikaati on yksi Suomen parhaimmista joukko-osastoista muun muassa liikuntakoulutuksen, koulutuksen haasteellisuuden, kantahenkilökunnan ja varusmiesjohtajien saaman arvion perusteella. Lisäksi Kainuun varusmiehet arvioivat suorituskykynsä sodassa valtakunnan parhaaksi. Vuodesta 2000 alkaen toimintaa alettiin kehittää systemaattisesti koko henkilöstön voimin. Varusmiesten antama palaute toimii polttoaineena toiminnan jatkuvalle parantamiselle, kertoo prikaatin laatupäällikkö, majuri Jari Pääsinniemi. Hänen mukaansa prikaatiin on juurtumassa jatkuvan parantamisen kulttuuri. Prikaatin Teknillisessä komppaniassa loppukyselyiden tuloksia voidaan esitellä häpeilemättä. Esimerkiksi armeija-aikansa varusmiehet arvioivat asteikolla yhdestä viiteen tasolle 4,5. Yksikön hyviin tuloksiin ei vaadita ihmetemppuja. Perustana toimivalle yksikölle ovat selkeät ja vakioidut toimintatavat. Epäkohdat tulee korjata ja toimintatapoja tulee kehittää systemaattisesti. Keskeisiä asioita toiminnan onnistumiselle ovat kouluttajien ja varusmiesjohtajien hyvä ammattitaito, esimerkki ja asenne, yksikön päällikkö, kapteeni Isto Nyyssönen kertoo. Alikersantti Pauli Hämäläinen ja korpraali Paavo Kuusela kertovat, että varsinkin motivoinnilla on suuri merkitys koulutuksen kannalta. Kerrotaan, miksi mitäkin tehdään. Silloin maastossakin on mielekästä tehdä asioita, Hämäläinen sanoo. Kuusela pitää myös kannustavana sitä, että oma sodanajan tehtävä on kerrottu hyvissä ajoin ennen kotiutumista. Kainuun Prikaatissa on viimeisen kymmenen vuoden aikana tehty varusmiehille loppukyselyn lisäksi tuntemuksia kartoittava alkukysely. Sillä on voitu kitkeä pois mahdollisia huonoja asioita ja vahvistaa hyviä käytäntöjä jo palveluksen alkuvaiheessa. Valtakunnallisesti alkukyselyt on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna Varusmiespalvelus tiivistyi peruskoulutuskaudelta lähtien Palvelusajan lyhentämisen jälkeen kahdeksan ja puoli kuukautta sotilaspoliiseina palvelevien tehtävät eivät enää lomitu keskenään samalla tavalla kuin aikaisemmin. Kuva: Antti Heikkinen Olli Pietiläinen Varusmiespalveluksen lyhenemisen myötä koko varusmiespalvelusaikaa on jouduttu tiivistämään. Vaikka leikkaus palvelusajasta on tehty palvelusajan lopusta, uudessa koulutussuunnitelmassa sisältöjä on siirretty suoritettavaksi aikaisempiin koulutuskausiin, minkä vuoksi peruskoulutuskauteen on lisätty taistelukoulutusta. Joidenkin varusmiesten osalta erikoiskoulutuskauden koulutusta on jouduttu lyhennyksen vuoksi aloittamaan jo peruskoulutuskaudella. Näihin kuuluvat esimerkiksi erilaiset varusmiesten suorittamat valvonta- ja vartiointitehtävät, joissa vartiovastuun on jatkuttava edellisen saapumiserän kotiutuessa nyt kahta viikkoa aiemmin, kertoo kapteeni Ville Kostian Pääesikunnan henkilöstöosastolta. Sotilaspoliiseille tarvittava koulutus Sotilaspoliiseista valtaosa on nyt kahdeksan ja puoli kuukautta palvelevaa miehistöä, joiden on pidettävä jatkuva vartio varuskuntien porteilla. Varusmiesten on suoritettava tehtäviin tarvittava koulutus ennen vartiotehtävien alkua. Sotilaspoliisit aloittavat nyt sotilaspoliisikoulutuksensa aikaisemmin, jotta he ehtivät saada vartiointitehtäviin tarvittavat voimakeinojen käyttöoikeudet, Kostian taustoittaa. Upinniemessä tämänkaltaisia valvonta- ja vartiotehtäviä ovat esimerkiksi merivalvonta sekä sotilaspoliisien suorittama varuskuntien vartiointi. Majuri Dieter Flemmich Merivoimien Esikunnasta vahvistaa, että merivoimissa on paljon yhdeksän kuukautta palvelevaa miehistöä, sillä kaikkien laivapalvelukseen koulutettavien palvelusaika on 255 päivää. Flemmichin mukaan valinnat eivät ole vaikuttaneet peruskoulutuskauden koulutukseen ja suorituksiin. Mikäli asioita jää peruskouluskauden aikana kouluttamatta, perusyksikön päällikkö vastaa siitä että koulutus annetaan myöhemmin palvelusaikana, Flemmich selvittää.

4 4 uutiset ruotuväki 6/2013 lyhyesti Patria neuvottelee suurkaupasta Arabiemiraatteihin Patria neuvottelee jopa 700 AMV-miehistönkuljetusajoneuvon tilauksesta Yhdistyneiden Arabiemiraattien kanssa. Jo pari vuotta kestäneiden neuvottelujen tuloksen pitäisi Patrian arvion mukaan olla selvillä tämän vuoden aikana. Hankkeella olisi merkittävä työllistävä vaikutus Patrian Land-toimintojen organisaatiolle, arvioi viestintäjohtaja Birgitta Salonen Patrialta. Lopullisia vaikutuksia on vaikea arvioida, ennen kuin kaikki yksityskohdat ovat tiedossa. Patria on toimittanut vastaavia ajoneuvoja Arabiemiraatteihin myös vuonna OTu Vihtavuoren ruutitehtaalle löytymässä ostaja? Lapuan patruunatehtaan omistava Nammo Lapua Oy neuvottelee Vihtavuoren ruutitehtaan ostamisesta ranskalaiselta Eurencolta, joka ehti jo kertoa ajavansa tehtaan tuotannon alas. Neuvottelut on aloitettu ja niiden arvioidaan kestävän noin kaksi viikkoa. Nammon Lapuan toimitusjohtaja Raimo Helasmäki kertoo, että kauppojen toteutuessa tuotanto Vihtavuoressa jatkuisi entiseen tapaan. Jatkossa ruutia tuotettaisiin erityisesti Nammon omaa Lapuan-tehdasta varten. Nammon omistavat puoliksi Norjan valtio ja suomalainen puolustusvälineyhtiö Patria. OTu Sää suosi Suomen ja Saksan harjoitusta Suomen ja Saksan ilmavoimat harjoittelivat yhdessä viime viikolla Oulunsalossa. Heavy Duty harjoitusta isännöi Ilmasotakoulun Tukilentolaivue. Saksalaiset valikoituivat harjoituskumppaniksi kokemuksensa ja pitkäaikaisen yhteistyön vuoksi. Harjoituksessa kuljetuskoneet lensivät taktisia tehtäviä painopisteenään matalalennot. Kaikki sujui suunnitellusti. Aurinkoinen sää suosi lentopäiviä. Molemmat maat saivat rutkasti oppia ainakin kaluston kunnossapidosta, jolle kylmät pakkasyöt tarjosivat haastetta, kertoo Tukilentolaivueen komentaja, everstiluutnantti Kimmo Hyvärinen. JLe Sotilashiihdon kärjellä luistaa hyvin Hiihdon sotilaiden SM-kisat käytiin viime viikolla Joensuussa. Valmennuksen johtaja Jouni Ilomäki Pääesikunnasta kertoo sotilaiden maailmankisoihin lähetettävien hiihtäjien menestyneen odotetusti. Kärjen taso on jopa kovempi kuin aikoihin. Hiihdon yleinen taso saattaa olla hieman laskenut vuosien saatossa, Ilomäki pohtii. Yleismestaruuden voitti ylivoimaisesti Kainuun Prikaati. Alueelliset erot eivät kuitenkaan ole merkittäviä. Hyvät hiihtäjät kerääntyvät tosin yleisesti alueittain samoihin joukko-osastoihin ja parhaat Urheilukouluun, Ilomäki arvioi. JLe Lapissa visioitiin pohjoismaista yhteistyötä Jopa yli sata materiaalihanketta voidaan toteuttaa yhdessä, mutta säästöt antavat odottaa. Ilmavoimat harjoittelee Pohjoismaiden kanssa lähes viikoittain. Joona Haataja Suomessa te lennätte hyvin lähellä Venäjän rajaa. Eikö se aiheuta mitään reaktiota? kysyy Norjan puolustusministeri Anne-Grete Strøm-Erichsen. Minun ministerini kysyi minulta saman kysymyksen. Se ei ole ongelma. Me olemme tehneet niin vuosia ja venäläiset toimivat samoin, Lapin Lennoston komentaja, eversti Harri Leppälaakso vakuuttaa. Muun muassa tällaiset aiheet mietityttivät Pohjoismaiden puolustusministereitä kokouksessaan Rovaniemellä viime viikolla. Ministerit päättivät, että pohjoismaiselle puolustusyhteistyölle luodaan visio. Lisäksi yhteisiä materiaalihankintoja aletaan määrätietoisesti kehittää ja YK:ta varten perustetaan pohjoismainen joukkopooli. Me haluamme enemmän materiaaliyhteistyötä, kansainvälisen toiminnan koordinaatiota, yhteisiä harjoituksia, huoltoyhteistyötä, puolustusministeri Carl Haglund luettelee. Haglundin mukaan yhteisiä materiaalihankintoja kehitetään raivaamalla esteitä muun muassa suunnittelu- ja hankintaprosesseista. Jo nyt on tiedossa yli sata materiaalihanketta, jotka voisi mahdollisesti toteuttaa yhdessä. Kalusto vaihtelee veneistä tutkiin ja akkuihin. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että esteitä lähdetään purkamaan ja se vaatii kaikilta kansallisia harppauksia, Haglund kertoo. Lentoharjoitusalueita rajojen päälle Jatkossa yhteisiä lentoharjoitusalueita muodostetaan myös rajojen päälle, kunhan tekniset ongelmat ratkaistaan. Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan puolustusministerit sekä Islannin Suomen-suurlähettiläs Pohjoismaiden puolustusministerit tiedotustilaisuudessa Rovaniemellä viime viikolla. Kuvassa Tanskan Nick Haekkerup, Ruotsin Karin Enström, Suomen Carl Haglund ja Norjan Anne-Grete Strøm-Erichsen. seurasivat kokouksen alussa Lapin Lennoston tukikohdasta Ruotsin ilmavoimien pääsotaharjoitusta, johon Suomi osallistui neljällä Hornet-hävittäjällä Norjan kanssa. Hävittäjälentolaivueen komentajan, everstiluutnantti Tommi Heikkalan mukaan pohjoismainen cross border -harjoitusyhteistyö on nykyään lähes viikoittaista. Näin me saadaan tukikohtien etäisyydet huomioiden helposti, nopeasti ja halvalla isoja osastoja taivaalle, Heikkala valaisee. Monissa maissa, myös Suomessa, puolustusbudjetit ovat laskussa. Haglund toteaa, että se yhä enemmän patistaa Pohjoismaita yhteistyöhön. Pohjoismaisen puolustusyhteistyön Nordefcon sotilaskomitean puheenjohtajan, kenraaliluutnantti Mika Peltosen mukaan yhteistyön rahalliset hyödyt antavat vielä odottaa. Selvästi merkittävämpiä ovat Joona Haataja Keskustelua käytiin myös kansainvälisistä operaatioista. Vaikka Afganistanin ISAF-operaatio päättyy ensi vuonna, Pohjoismaat eivät käännä maalle selkäänsä. Uusi operaatio painottuu siviili- ja koulutuspuolelle. Pahin tilanne olisi, jos yli kymmenen vuoden työ valuisi hukkaan. Meidän täytyy olla siellä myös vuoden 2014 jälkeen, puolustusministeri Carl Haglund alleviivasi. Afganistania ei jätetä Ministerit eivät tarkentaneet, paljonko joukkoja Afganistaniin on jäämässä. Ruotsin puolustusministeri Karin Enström kertoi, että mahdollista Syyria-operaatiota valmistellaan pohjoismaisessa kontekstissa. Malin koulutusoperaatiossa Suomi tekee tiivistä yhteistyötä Ruotsin kanssa. Tanska on jo mukana Ranskan operaatiossa ja Norja harkitsee osallistumista mahdolliseen YK-operaatioon, jos sellainen tulee. Ampumaratahanke etenee, ympäristöluvat kestävät Joona Haataja Karjalan Prikaatin ampumarataalueelta kuuluu naulaamista ja työkoneiden ääntä. Nyt ei ole käynnissä pientä pintaremonttia, vaan koko rata-alueen uudistaminen. Valtava määrä kalliota on louhittu pois, kun yksi ampumaradoista kaivetaan syvemmälle maahan. Pääesikunnan Logistiikkaosaston käynnistämän hankkeen tavoitteena on parantaa puolustusvoimien ampumaratojen maaperän ja pohjaveden suojelua sekä vähentää laukausten aiheuttamia meluhaittoja. Työt ovat parhaillaan käynnissä Karjalan Prikaatissa Vekaranjärvellä. Panssariprikaatin osalta Parolannummen rata valmistui viime vuonna ja Hätilän rata valmistuu tänä keväänä. Melua on vähennetty asentamalla ampumaratakatoksien kattoihin ja seiniin villaiset äänieristeet. Lisäksi Vekaralla ratojen sivuvalleja on korotettu meluesteeksi. Parolannummella käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä ja melua on saatu oleellisesti torjuttua, Puolustushallinnon rakennuslaitoksen projektipäällikkö Teemu Hourula kertoo hankkeen tuloksista. Se terävin laukausääni on kadonnut, lisää kapteeni Juhani Välikivi Karjalan Prikaatista, jossa ampumaratojen melualueen sisällä on yli 20 loma-asuntoa. Naapurit valittavat Ampumaratojen parantamishankkeen tavoitteena on myös hakea kaikille puolustusvoimien ampumaradoille ympäristöluvat, joita on tosin ollut hidasta saada. Lupien saannissa kestää toivottoman kauan, useissa on kestänyt jo yli vuoden, projektipäällikkö Hourula toteaa. Kuva: Atte Tanner toiminnalliset hyödyt, Peltonen sanoo. Ministereiden hyvä yhteishenki välittyi kaksipäiväisestä kokouksesta, johon kuului myös Rovaniemellä järjestetty kelkkasafari. Suomi on tänä vuonna Nordefcon puheenjohtajamaa. Haglund myös varmisti, että Suomi ja Ruotsi lähtevät Islantiin ilmavalvonnan sijasta vain harjoittelemaan. Osa siitä toiminnasta on vain Nato-maille sovittu, ja Norja hoitaa sen (ilmavalvonnan) yksin, hän painotti. Haglundin mukaan Islanti tuo yhteisiin lentoharjoituksiin uuden maantieteellisen ulottuvuuden. Mukaan on mahdollisesti tulossa myös ilmatankkauskoneita. Lupaprosessia pitkittävät entisestään naapurien tekemät valitukset. Vuosikymmenien aikana puolustusvoimien ratojen taustavalleihin on ammuttu valtavat määrät luoteja, jotka siivotaan pois esimerkiksi pohjavesialueilla sijaitsevilta ampumaradoilta. Luotien sisältämän lyijyn imeytymistä maahan estetään asentamalla vallien alle eristeet. Vielä ei ole valittu muita tänä vuonna uusittavia ratoja. Valinnat tehdään Pirkkalan, RUK:n, Santahaminan, Säkylän ja Upinniemen ratojen välillä. Hankkeen budjetti on 25 miljoonaa euroa ja se päättyy vuonna Kapteeni Juhani Välikivi esittelee ampumaratojen äänieristeitä Karjalan Prikaatissa. Projektipäällikkö Teemu Hourula (oik.) katsoo vierestä. Kuva: Lasse Perkkiö

5 ruotuväki 6/2013 uutiset 5 Kriisinhallinnassa etsitään erikoisosaajia tähtäimessä Kuka saa määrittää hiustyylin ja miten? Eira Talka Reserviläisten suurin kiinnostus rauhanturvatehtäviin hakeutumiseen on viime vuosina laantunut, mikä johtuu muun muassa tehtävämäärän laskusta. Henkilöstöpoolin täydennykselle on kuitenkin suuri tarve, varsinkin Suomen syksyllä 2013 alkavan YK:n UNIFIL-operaation johtovaltioroolin myötä Libanonissa. Suomen rooli nostaa maassa tarvittavien suomalaisten rauhanturvaajien määrän 176:sta 330:een. Tällä hetkellä maailmalla yhdeksässä operaatiossa on noin 400 suomalaista rauhanturvaajaa, joista suurin osa palvelee Afganistanissa ja Libanonissa. Heistä yli puolet on reserviläisiä. Operaatioissa on kysyntää varsinkin erikoisalojen asiantuntijoille ja sotilasmiehistön koulutuksen saaneille jääkäreille. Tehtäviin kaivataan muun muassa pioneeri- ja johtamisjärjestelmäosaajia sekä lääkintäalan ammattilaisia, henkilöstöosaston osastoesiupseeri, majuri Jarmo Vilo Pääesikunnasta kertoo. Jääkärin taidot käyttöön Moona Veijola Puolustusvoimissa on otettu käyttöön uusi virka-apunormi 1. maaliskuuta alkaen. Aiemmat ohjeet ja käskyt olivat vuosilta , joten uudistuksen olennaisin syy oli ohjeistuksen ajantasaistaminen, eikä merkittäviä toiminnallisia muutoksia ole tavoiteltu. Muutoksia on tapahtunut sekä lainsäädännössä että puolustusvoimien omassa organisaatiossa ja toimintatavoissa, operaatiokeskuksen varapäällikkö, majuri Teemu Nurmela taustoittaa uudistuksen syitä. Puolustushaarojen tehtävät eritelty Suomi on osallistunut jo neljällä vuosikymmenellä YK-johtoiseen UNIFIL-operaatioon Libanonissa. Tällä hetkellä Suomen edustus maassa on 176 rauhanturvaajaa. Varusmiespalveluksessa opittavat taidot ovat osaamisen perusta rauhanturvaajan työssä. Porin Prikaatin varusmiehille tarjoama kansainvälisten joukkojen koulutus antaa hyvät valmiudet sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin. Myös muissa joukko-osastoissa palveluksen suorittaneet voivat hakea kriisinhallinnan toimintavalmiuteen. Perusasepalveluksessa saa ampuma- ja taistelukoulutuksen, oppii suojautumaan sekä sen, miten sotilasjoukko toimii. Operaatioissa käytettävä kalusto on samanlaista kuin se, minkä käyttämiseen suomalaiset sotilaat saavat koulutuksen asepalveluksessa, Vilo sanoo. Naisia myös miehistöön Ohjeet ovat aiemmin löytyneet neljästä eri asiakirjasta, joten nor- sa. mien yhtenäistäminen yksien kansien sisään oli paikallaan. Samalla saatiin luotua selkeä lähtöpiste puolustusvoimauudistuksen mukaisen virka-aputoiminnan jatkosuunnittelulle, joka käynnistyy jo tänä keväänä, Nurmela lisää. Naisia kriisinhallinnan toimintavalmiudessa on parhaillaan noin 80. Operaatioissa puolestaan palvelee 12 naista. YK:n asettamana tavoitteena on, että naisia olisi aina vähintään kaksi prosenttia kriisinhallintajoukon vahvuudesta. Vilo toivoo naisten hakeutuvan entistä aktiivisemmin myös jääkärin tehtäviin. Painopiste rauhanturvaajan tehtävänkuvissa on miehistöpuolella, joihin useimmiten päällystö- ja alipäällystötehtävistä kiinnostuneet naiset eivät hae. Esimerkiksi Libanonissa puolet tehtävistä on miehistölle suunnattuja, Vilo sanoo. Hän korostaa, että naisten vapaaehtoista asepalvelusta käymättömilläkin alansa ammattilaisilla on mahdollisuudet tulla valituiksi toimintavalmiuteen ja sitä kautta operaatioihin. Kriisinhallintatehtäviin pääsee tutustumaan muun muassa puolustusvoimien YouTube-kanavalla, jonne on suora linkki puolustusvoimien verkkosivujen etusivulta osoitteessa puolustusvoimat.fi. Virka-apunormista yhtenäisempi ja selkeämpi Puolustusvoimien antama virka-apu on laissa määritetty velvollisuus. Kuvassa sotilaspoliisit harjoittelevat poliisin tukemista vaarallisen henkilön kiinniotos- Kuva: Henri Keränen Vuodesta 2015 alkaen puolustushaarojen esikunnilla tulee olemaan virka-aputoiminnassa entistä keskeisempi rooli. Uudistus suunnitellaan muiden viranomaisten kanssa. Suurin käytännön sisällöllinen muutos virka-apunormissa on, että uudessa ohjeessa on mukana maa-, meri- ja ilmavoimia koskeva puolustushaaraliite. Tällä päästiin siihen asetelmaan, ettei puolustushaarojen tarvitse enää laatia omia normejaan, Nurmela perustelee puolustushaarojen erittelyä. Uuden virka-apunormin myötä yhteistyö puolustusvoimien ja muiden viranomaisten välillä ei kuitenkaan muutu. Toiminta jatkuu entiseen tapaan hyvässä yhteistoiminnassa, Nurmela vahvistaa. Kuva: Puolustusvoimat/Olli Nurmi Moona Veijola Varusmiehen hiusmallista löytyy esimerkki Yleisestä palvelusohjesäännöstä, mutta silti vaatimukset hiusten pituudesta ja leikkauksesta vaihtelevat jopa yksiköittäin. Määräysten takana on palvelusturvallisuus, mutta tarkoitus ei ole loukata yksilön identiteettiä. Majuri Ilpo Karvinen Pääesikunnan henkilöstöosastolta, millaiset miespuolisen varusmiehen hiusten tulee olla? Miesten hiukset on Yleisessä palvelusohjesäännössä määrätyllä tavalla pidettävä lyhyeksi ja siistiksi leikattuna, puhtaana ja siistiksi kammattuna. Hiusten värjäys ja muotoilu eivät saa herättää huomiota sotilaspukua käytettäessä. Voiko varusmiestä vaatia leikkaamaan hiuksensa "siiliksi"? YLPALVO:ssa on kuvallinen esimerkki ei siis malli sekä miesten että naisten hiuksista. Määräykset eivät edellytä hiusten leikkaamista "siiliksi", uutisia muualta Hakkerit jäljitettiin Kiinaan eikä sitä voida käskeä. Tämän tulisi olla kaikkien palveluksessa olevien tiedossa. Voiko miespuolinen varusmies pitää pitkiä hiuksia? Ei. Se on kielletty YLPAL- VO:ssa. Puolustusvoimien tarkoituksena ei ole loukata yksilön identiteettiä. Miesten, pois lukien reserviläiset, lyhyiden hiusten määräykseen vaikuttavat useat eri tekijät, kuten esimerkiksi sotilaallinen perinteemme, vaatimukset sotilaan ja sotilasjoukon ulkoasusta sekä siisteys-, hygienia- ja turvallisuusnäkökohdat. Voiko vapaaehtoista asepalvelusta suorittava nainen pitää rastoja? Mikäli hiustyyli, värjäys tai muotoilu herättää huomiota tai on esteenä sotilaan siistille ulkoasulle tai palvelusturvallisuudelle, se ei ole hyväksyttävää. O- man näkemykseni ja kokemukseni mukaan rastoista saattaisi aiheutua haittaa palvelusturvallisuudelle, enkä miellä niitä siisteiksi sotilaan ulkoasuun. Yhdysvaltalainen tietoturvayhtiö Mandiant kertoo paikallistaneensa monien Yhdysvaltoihin kohdistuneiden tietomurtojen juuret Kiinan armeijan päämajaan. The New York Times -lehden saaman raportin mukaan tietomurrot ovat lähtöisin Kiinan armeijan salaisen yksikön päämajasta Shanghaista. Kyseinen yksikkö on tärkeä osa Kiinan kehittyvää tietokonevakoilua. Mandiantin paljastus ei yksiselitteisesti yhdistä hakkerointitoimintaa Kiinan armeijaan, mutta Yhdysvaltain hallinto aikoo jatkossa ottaa tiukemman linjan Kiinan harjoittamaan vakoiluun ja näkee hakkerointiongelman niin laajana, että se uhkaa maiden välejä. Kiinan suurlähetystö kuitenkin kiistää tietomurtojen olemassaolon. YLE Brittijoukot poistuvat Saksasta Britannian puolustusministeri Philip Hammond lupaa viimeistenkin brittisotilaiden poistuvan Saksasta vuoden suunniteltua aiemmin, viimeistään Tähän mennessä vahvuutta on kutistettu sotilaalla ja 2016 mennessä vuoroaan odottavat sotilasta. Jäljelle jäävät sotilasta poistuvat Saksasta 2019 loppuun mennessä. Nopeutuneen aikataulun johdosta britanniassa on uudistettava useita sotilaskohteita, jotta saksasta saapuvat joukot voidaan vastaanottaa. Saksassa brittisotilaita on oleskellut toisen maailmansodan päättymisestä lähtien. Kaleva 5.3. Talvisodan muistomerkistä taidekilpailu Moona Veijola Helsingin Kasarmitorille suunnitellaan talvisodan kansallista muistomerkkiä. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama talvisodan muistomerkkitoimikunta on käynnistänyt muistomerkin taidekilpailun ensimmäisen vaiheen. Se on yleinen julkinen ideakilpailu, joka on käynnistynyt 2. helmikuuta. Teokselle ei ole mitään rajoitteita, paitsi Helsingin kaupunki on rajoittanut Kasarmitorin aluetta niin, että aivan minne tahansa ei muistomerkkiä saa rakentaa. Sen lisäksi on jonkin verran painorajoituksia, muistomerkkitoimikunnan puheenjohtaja, ylijohtaja Riitta Kaivosoja kertoo. Taidekilpailun palkintolautakunta valitsee lopullisen teoksen enintään kuudesta ehdokkaasta kilpailun toisessa vaiheessa, joka päättyy 27. marraskuuta. Valinta on määrä julkistaa joulukuussa 2013, ja varsinainen muistomerkki taas paljastetaan maaliskuussa 2015 talvisodan muistopäivänä. Syynä hankkeen aloittamiselle on ollut se, että pääkaupunkiseudulla ei ole aiemmin ollut kansallista talvisodan muistomerkkiä. Toisaalta talvisodan päättymisestä tulee kuluneeksi 75 vuotta 13. maaliskuuta vuonna 2015, Kaivosoja perustelee projektia. Muistomerkkihankkeen on aloittanut Talvisotayhdistys ry ja sen suojelijana toimii presidentti Martti Ahtisaari. Kustannukset tarkentuvat hankkeen edetessä ja ne jaetaan valtion, Helsingin kaupungin ja Talvisotayhdistys ry:n kesken. Videokuvaa Syyrian tankeista Venäjällä trendiksi muodostunut videokamera auton kojelaudassa on levinnyt nyt myös panssarivaunuihin. Venäläinen uutissivusto Abhazian Network News Agency on julkaissut videoraportteja, jotka sisältävät Syyrian armeijan tankin katolta kuvattua materiaalia. Asiasta kertoneen New York Timesin The Lede -blogin mukaan videomateriaali on kuvattu Damaskoksessa, Daraijan esikaupunkialueella. Valtaosa Abhazian Network News Agencyn Youtubessa julkaisemistaan videoraporteista käsittelee Syyrian sotaa hallituksen kannalta. YLE Toimittanut Eetu Heino

6 6 maailmalla ruotuväki 6/2013 lyhyesti Neuvostosotilas löytyi 33 vuoden jälkeen Afganistanin sodassa vuonna 1980 haavoittunut ja kadonnut neuvostosotilas on löydetty elossa Heratin maakunnasta. Bahretdin Shakimovin löysi virallinen venäläisjärjestö, joka etsii ulkomailla taistelussa kadonneita sotilaita. Mies löytyi hänen haavansa 33 vuotta sitten parantaneen afgaaniheimon kylästä. Nykyään 53-vuotias entinen sotilas käyttää nimeä sheikki Abdullah ja toimii kylän luonnonparantajana. Venäjän kielen unohtanut Shakimov on ilmaissut haluavansa tavata sukulaisiaan, joihin hän ei ole ottanut mitään yhteyttä katoamisensa jälkeen. (Ria-Novosti 5.3.) JLe Burman Spitfiret ovat ehkä vain legendaa Viime syksynä aloitetut Burmaan haudattujen Spitfire-hävittäjien etsinnät jäätyvät sponsorin vetäytyessä hankkeesta. Huhujen mukaan Iso-Britannia hautasi koneet toisen maailmansodan lopulla, mutta kuukausien kaivauksien jälkeen arkeologiryhmä ei ole löytänyt niitä. Ryhmä tutki asiakirjoja ja karttoja sekä tapasi elossa olevia silminnäkijöitä. Lopputuloksena uskomme, että Burmaan haudattujen Spitfire-hävittäjien legenda on juuri sitä: vangitseva tarina kauniista ja aikakauttaan edustavasta lentokoneesta, ryhmän johtava arkeologi Andy Brockman sanoo. (YLE, AFP 16.2.) MVe Huoltopataljoonien puute on ongelma Ruotsissa Ruotsin puolustuskyky heikkenee merkittävästi vuoteen 2020 mennessä, todetaan ruotsalaisen sotatiedeakatemian analyysissa. Syynä pidetään huoltojoukkojen puutteesta johtuvaa polttoaineiden, ammusten ja ruokavarastojen ontuvaa täydennystä. Huolto-organisaatio toimii operaatioissa ulkomailla, mutta ei Ruotsia puolustettaessa. Ruotsalaispataljoona lyötäisiin parissa vuorokaudessa, arvioi kenraalimajuri Karlis Neretnieks. (Aftonbladet 14.2.) JLe Suomalaisia ei vaarassa Golanin kaappauksessa Golanissa Lähi-idässä kaapatut 21 filippiiniläistä rauhanturvaajaa vapautettiin kolmen päivän vankeuden jälkeen. Kaapparit olivat syyrialaiskapinallisia. Suomalaisia ei ollut vaarassa, vaikka Golanin alueella liikkuukin satunnaisesti UNTSOoperaatioon osallistuvia maamme kansalaisia. Ääriryhmät ovat kaikkialla Lähi-idässä myös suomalaisille selkeä uhkakuva. Alueella toimivat ovatkin jatkuvassa seurannassa. Mikäli jotain ikävää pääsisi tapahtumaan, toimenpiteet tilanteessa etenemiseen ovat tarkoin harkitut, kertoo kansainvälisten asioiden tiedottaja Markus Malila Porin Prikaatista. JLe Malin konflikti muistuttaa Kolumbiaa Räjähtäneen kriisin taustalla ovat tuaregien ja islamistien vaatimukset. Suomi lähtee mukaan yhdistämään maan rakoilevia asevoimia. Eira Talka Viimeaikaista konfliktia länsiafrikkalaisessa Malissa voi yrittää ymmärtää vertaamalla sitä kriiseihin jopa valtameren toisella puolen. Kapteeni Olli Teirilä Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitokselta vertaa Malia mielellään Latinalaisen Amerikan konflikteihin. Paikalliset valtaan pyrkivät ryhmittymät ovat esimerkiksi Perussa ja Kolumbiassa löytäneet ideologisista ryhmittymistä kumppaneita, ja huumekauppaan liittyvät rahoituskuviot vaikuttavat siellä, kuten Keski- ja Länsi-Afrikassa. Lisäksi puhutaan laajoista alueista, jotka ovat keskushallinnon ulottumattomissa, Teirilä sanoo. Vuosi sitten alkanut konflikti, johon Ranska puuttui 11. tammikuuta, nosti Malin monen tietoisuuteen. Vuonna 1960 Ranskan siirtomaavallasta itsenäistyneessä Malissa tilanne on ollut epävakaa ennenkin. Vasta viimeiset 20 vuotta ovat olleet vakaamman kasvun aikaa. Maan vauraus tosin keskittyi sen tiheämmin asuttuihin eteläosiin, joissa elinmahdollisuudet ovat paremmat kuin karuissa pohjoisosissa. Pohjoisen vaeltavat tuareg-heimot jäivät onnesta osattomiksi ja etnisen vähemmistön asema jatkui muutenkin maan rajojen piirtämisestä asti epämääräisenä. Pommin ainekset kasassa Eira Talka Un, deux, trois, kajahteli Porin Prikaatissa sijaitsevassa auditoriossa ranskan alkeiden opettelu. Suomalaisista, ruotsalaisista ja liettualaisista koostunut parinkymmenen hengen tiimi valmentautui maaliskuun lopussa alkavaan EUTM Mali -koulutusoperaatioon muutaman päivän ajan yhteisvoimin Säkylässä. Valmistautumiseen kuului muun muassa tunnin verran ranskan alkeita.viidentoista kuukauden mittainen operaatio tähtää siihen, että Malin asevoimat pystyisivät jälleen itsenäisesti huolehtimaan koko maan turvallisuudesta. Ranskalaiset ja malilaiset joukot tutkivat karttoja etulinjan tuntumassa, lähellä Diabalyn kaupunkia tammikuussa. Tuolloin taistelut kapinallisia vastaan kävivät yhä kuumina. Libyan vuoden 2011 sisällissodassa tuaregeja taisteli maan hallituksen joukoissa. Muammar Gaddafin hallinnon kaaduttua sotilaita palasi vanhoille kotiseuduilleen Maliin mukanaan asevarikoilta vietyjä aseita ja voimistuneita ajatuksia Pohjois-Malin autonomiasta. Karulla, harvaanasutulla alueella on lisäksi Algerian 1990-luvun sisällissodan jäljiltä majaillut ääriryhmiä al-qaida mukaan lukien. Islamistit ja tuaregit ovat yleensä pysyneet erillään, sillä ne eivät ole ajaneet yhteistä asiaa. Sisäisten valtataistelujen seurauksena muutamat tuaregien johtohahmoista siirtyivät silti islamistien joukkoon ja perustivat siellä omia ryhmittymiään. Näin vahvistuneet tuaregit ja islamistit Libyan-aseineen antoivat voimaa tuoreimpaan pohjoisen kapinaan. Malin hallinnon kannalta tilanne oli muutenkin ongelmallinen. Kapinan alkaessa asevoimista osa oli sitä mieltä, että hallinto ei ole toiminut tilanteen haltuunottamiseksi. Seurauksena sotilaat tekivät viime vuoden maaliskuussa vallankaappauksen, Teirilä kertoo. Tarkoituksena oli saada voimakkaampi vastarinta kapinallisia vastaan, mutta todellisuudessa vallankaappaus vain hajotti pakkaa entisestään. Asevoimat vetäytyivät Pohjois-Malista, ja islamistit ja tuaregit pystyivät yhteistuumin muun muassa valtaamaan kolme pohjoisen tärkeää kaupunkia. Syksyllä islamistien ja tuaregien tavoitteiden erilaisuus alkoi nousta voimakkaasti esille. Islamistit ajavat voimakasta sharia-lakia ja islamistista yhteiskuntaa, tuaregit Annamme paikalla jalkaväkikoulutusta ihan miehistöstä alkaen, Porin Prikaatin esikuntapäällikkö, eversti Mikael Feldt kuvaa EUTM Malin tehtävänkuvaa. Koulutusta annetaan kullekin malilaiselle komppanialle yhdeksän viikon ajan. Käytännössä perus-, erikois- ja joukkokoulutuskauden opit pyritään mahduttamaan tälle ajanjaksolle. Taistelijan perustaitojen ohella opetusta annetaan myös siviilien kohtelusta, humanitäärisestä oikeudesta ja ihmisoikeuksista. Olosuhteet tulevat olemaan suurin jaksamisen haaste rauhanturvaajille, sillä puolen vuoden palvelusaikaan ei mahdu lainkaan lomia, Feldt sanoo. puolestaan omaa, maltillisempaa autonomista aluetta. Erimielisten ryhmien välillä on ollut useita aseellisia yhteenottoja. Tämä on muun muassa yksi sellainen haaste, johon ranskalaiset ja Malin nykyhallinto ovat miettineet vastausta. Millä tavalla pitäisi ottaa huomioon tuaregit taistelussa islamisteja vastaan, Teirilä sanoo. Etelä vaarassa Tammikuun alussa käynnistynyt ranskalaisten operaatio Serval kumpuaa kapinallisten pyrkimyksesä edetä maan eteläosiin. Ne yrittivät saada yhteyden mahdollisiin tukijoihin pääkaupunki Bamakossa ja lähestyä maan kapean keskiosan kautta kohti seuraavia kaupunkeja, Teirilä selittää. Malin presidentin kansliasta tuli avunpyyntö Ranskalle, joka aloitti ilmaiskut ja pysäytti Malin Operaatio jakautuu kahteen rotaatioon. Niistä nyt Maliin lähtevän jäsenistön koulutus päättyy juuri kestettyään kolme viikkoa. Suomesta paikalla tulee olemaan kerrallaan kaksi esikuntaupseeria ja kymmenen kouluttajaa. Yhteensä EUTM Mali -operaatioon eteläisessa Malissa osallistuu 500 rauhanturvaajaa, joista noin puolet toimii kouluttajina. Loput huolehtivat operaation turvallisuudesta. toimivien asevoimien rinnalla kapinallisten etenemisen kapeikon kohdalla. Marraskuun lopulla YK:n turvallisuusneuvostolta hyväksynnän saanut Länsi-Afrikan talousyhteisö AWISMA:n aseellinen interventio tukee alkaessaan Malin ja Ranskan joukkoja taistelussa kapinallisia vastaan. Ranskan operaation tuloksena suurimmat pohjoisen kaupungit saatiin nopeasti vallattua kapinallisilta, mutta pienemmissä kylissä ja raja-alueen vuoristossa riittää yhä vastusta. Aavikko poikkeaa Amatsonista Suomalaiset antavat jalkaväkikoulutusta malilaisille EUTM Mali -operaatio on intensiivinen puolen vuoden kokemus rauhanturvaajille. Säkylässä istutettiin yhteiset pelisäännöt suomalaisista, ruotsalaisista ja latvialaisista koostuvaan EUTM Mali -tiimiin. Joukko suuntaa operaatiomaahan 22. maaliskuuta. Euroopan unioni lähti avustamaan Malin kriisin ratkaisemisessa perustamalla helmikuun lopulla EUTM Mali -koulutusoperaation. Myös Suomi on edustettuna Maliin maaliskuun lopulla lähtevien 170 sotilaskouluttajan joukossa. Tarkoituksena on saada Malin eripuraiset asevoimat puhaltamaan taas yhteen hiileen, ja sitä myöten luoda vahvempi vastus kapinallisille. Malin armeijalla on koulutuksellisia puutteita, epäselvyyksiä johtosuhteissa ja vastakkainasettelua, Teirilä pureutuu ongelmaan. Malin rauhoittamisen onnistuminen riippuu myös siitä, miten pitkään kapinalliset pystyvät jatkamaan toimintaansa. Nyt kapinallisjärjestöt ovat pystyneet antamaan pohjoisen kansalle sellaista, mitä pääkaupunki Bamako päättäjineen ei ole pystynyt tarjoamaan. Tilanne on silti parempi kuin Latinalaisessa Amerikassa. Malissa kansan tuki toiminnalle on ollut vähäisempää, kun verrataan esimerkiksi Kolumbiaan. Islamin radikaali versio ei ole missään kohtaa juurtunut paikallisväestön enemmistöön. Kolumbiassa FARC-sissien ideologialle oli suotuisampi kasvualusta, Teirilä lisää. Kuva: Getty Images, The Washington Post Kuva: Martti Hiitto

7 ruotuväki 6/2013 reportaasi 7 Kuva: Atte Tanner Helsingin Malminkartanonhuipulla valoa riittää enemmän kuin Himalajalla, mutta pakkanen ja lumiset rinteet luovat muuten aidontuntuiset olosuhteet vuorikiipeilyretken harjoitteluun. Varusmies valtaa Everestinsä Ruotuväki testasi, kuinka ensikertalaiselta onnistuu 16-tuntinen huipullenousu. Pääkaupunkiseutu tarjosi hyvät puitteet vuorikiipeilysimulaatiolle. Eira Talka Pakkasta pahimmillaan 25 astetta. Tuulee. Jalka uppoaa polveen asti rinteen pehmeään lumeen tehden etenemisestä niin raskasta, että lyhyen kahlaamisen jälkeen päätän jatkaa ryömimällä. Sisään pyrkivä lumi ja hiki kastelevat vaelluskengät ja sukat. Noin vartin aherruksen päätteeksi seison öisellä huipulla. Kuvaus voisi olla Himalajalta, mutta edessäni siintävät Helsingin valot. Seison pääkaupungin korkeimmalla kohdalla, 90-metrisellä Malminkartanonhuipulla. Ruotuväki päätti testata vuorikiipeilijä ja tutkimusmatkailija Patrick Degermanin harjoitusohjelman ja imitoida huipullenousuyön kokemuksen korkealla vuorella, kuten vaikkapa Mount Everestillä. Degerman, jonka Ruotuväki tapasi edellisen numeron kiipeilytarinaa varten, neuvoi patikoimaan ensin päiväsaikaan muutaman tunnin alkurasituksen aikaansaamiseksi. Sitten tulisi nukkua iltapäivällä ennen pimeällä alkavaa, yhden yön kestävää kuvitteellista nousua. Varsinainen huipullenousu kestäisi yhteensä noin 16 tuntia, mihin sisältyy myös pystysuoran jääseinän kiipeäminen. Pääosa matkasta jääseinää lukuun ottamatta kiivetään vuorikiipeilijöiden Helsingin alueen harjoitusmäkeä, Malminkartanonhuippua, ylös ja alas, mieluiten aiemmin taivaltamattomia reittejä. Selässä on reissun ajan painoa 5 15 kiloa. Nukahtelua rinteessä Retki saa alkunsa allekirjoittaneen ja valokuvaajan pystytettyä kahden hengen teltan Malminkartanonmäen laelle kello 20 tietämissä kylmänä sunnuntai-iltana. Edeltänyt päiväni kului kerätessä väsymystä Nuuksion kansallispuiston lumisilla poluilla Espoossa. En saanut iltapäivällä lainkaan unta, joten edessä on pitkä yö. Pahimmat hetket vuorellani koen kuvaajan ryömittyä puolenyön jälkeen makuupussin ja foliopeitteen suojiin uinumaan. Hetkeen ja askeleisiini keskittymisen sijasta pälyilen monesti epäluuloisena ympärilleni ja kuuntelen ympäristön rasahduksia. Olo on vainoharhainen kuin aamuyöllä poterovartiossa. Mikä pahinta, silmäni alkavat väkisin painua kiinni. Kello on puoli kolme yöllä, ja havahdun monta kertaa siihen, että olen pysähtynyt seisomaan silmät kiinni keskelle mäkeä tai kävelen eteenpäin puoliunessa kuin zombi. Nousen ja lasken rinteitä nukkumatta halki yön. Kello seitsemältä nouseva aurinko piristää mielialaa, mutta väsyneenä valoisalla aika tuntuu matelevan. Viimeiset tunnit ovat päättymättömiä. Vaellan tajuntani rajamailla. Lopulta maanantaina puolilta päivin saldona on 38 nousua eli noin metrisen vuoren valloitus. Vettä on mennyt noin kolme litraa ja ruokaa paketti nakkeja, yksi jäinen lihapiirakka ja muutama keksi. Matkalla on kastunut kolmet sukat, parit käsineet sekä vaelluskengät. Olen lopen väsynyt koko loppuviikon, mutta päätän samalla viikolla raahautua testaamaan vielä jääkiipeilytaitoni. Korkeanpaikankammo iskee Kuva: Atte Tanner Olo on vainoharhainen kuin aamuyöllä poterovartiossa. Aamuseitsemältä askel jo painaa koko yön taivaltaneella. Kuva: Henri Keränen Jääseinäkiipeily on se teknisempi osa vuorikiipeilykokemusta. Avuksi tarvitaan köysi, valjaat, kypärä, jääraudoilla varustetut kengät, kaksi hakkua molempiin käsiin ja tietenkin säänmukainen vaatetus. Opastajanani Helsingissä, Veräjämäen Pirunkalliolla toimii Adventure Partnersin Teija Laukka. Tallustan lordimaisen olon tekevät jääraudat jaloissa, ketarat hieman harallaan kompastumisen estämiseksi kohti seinämää. Jääseinämän yläpäähän johtava köysi kiinnitetään valjaisiini ja sen toinen pää pujotetaan Laukan valjaissa killuvaan varmistinlaitteeseen. Tänään on mukavan leuto sää ensikiipeilyä ajatellen. Jos pakkasta olisi reippaasti, olisi hankalampaa hakata jäähän koloja ja seurauksena olisi enemmän pirstoilevaa jäätä, Laukka kertoo. Käsiini annetuilla hakuilla on tarkoitus lyödä yläpuolella häämöttäviin, otollisilta vaikuttaviin painaumiin jäässä. Kun hakut ovat tukevasti kiinni, tökkään kengänkärjestäni sojottavat piikit seinämään. Nousen seinään kiinnittyneen jalan varaan ja lyön toisenkin kengän seinään. Jäärautojen varassa seisten paiskaan hakut ahnaasti ylempänä sijaitseviin jään lommokohtiin ja otan isompia harppauksia päästäkseni loivalle tasanteelle muuten jyrkällä seinällä. Muista lyhyet askeleet! kuuluu neuvo alhaalta. Olen saapunut paikkaan, jossa jääseinä muodostuu pääosin keveistä jääpuikoista, jotka eivät ole tukevasti kalliossa kiinni. Hakunpitävän kohdan löytämisessä vierähtää tovi, ja huomaan kypärän visiirin tarpeellisuuden jään singotessa päin naamataulua hakkaamiseni tahtiin. Mitä ylemmäs kohoan, sitä enemmän kädet ja jalat alkavat täristä. En ole varma, onko kyse lievästä korkeanpaikankammosta noin 15 metrin korkeudessa vai lihasjännityksen oireista. Olet jo tosi lähellä huippua, enää metri! Laukka tsemppaa. En lipeä viime hetkillä tärinästä huolimatta. Pääsen tavoitteeseeni. Mielikuvitusvuori valloitettu. 15-metrinen Pirunkallion jääseinä Helsingin Veräjämäessä antaa mahdollisuuden opetella vuorikiipeilijän teknisiä taitoja.

8 8 GOGGI VON HAARTMAN ruotuväki 6/2013 Marokon kauhun pataljoonankomentaja Espanjan kauhu oli onnensoturi ja taiteilija Goggi von Haartman sotavuosien poikkeusihminen Teksti Antti Kauranne Ulkoasu ja kuvitus Joonas Kyöstilä On ihmisiä, joille ajan tavanomainen virta ja sen tarjoama kyyti on liian verkkaista. Jos henkilöllä on älyllistä kyvykkyyttä, rohkeutta ja taipumusta ottaa tilanteista kaikki irti ja aikakausi on sopiva, syntyy elämänkaaria, jotka ovat huikaisevia muihin aikalaisiin verrattuna. Everstiluutnantti Carl Goggi von Haartman ( ) oli yksi tällaisista poikkeusyksilöitä. Vihollistensa pelkäämä, velkojiensa vihaama, sotilaidensa ja ystäviensä ihailema ja rakastama taitelija-onnensoturi eli värikkään elämän vapaussoturina, francolaisena pataljoonankomentajana, suomalaisena everstiluutnanttina, mutta sen lisäksi myös tuotteliaana kirjailijana, elokuvanäyttelijänä, -käsikirjoittajana ja -ohjaajana. Opiskelijapoika taisteli tiensä vapaussotaan Carl Magnus Gunnar Emil von Haartman, lempinimeltään Goggi, syntyi Helsingissä 6. heinäkuuta 1897 ja siirtyi tuonen tuville 27. elokuuta vuonna 1980 El Alamillossa, Espanjassa. Poikanen aloitti koulunsa Helsingissä, jota jatkoi Turussa Ruotsalaisessa klassisessa lyseossa. Sen jälkeen nuorukainen opiskeli maanviljelystä Ruotsissa ja Turussa. Tilanne suuriruhtinaskunnassa kiristyi koko vuoden 1917 ajan. Anarkismin riehaannuttamatvenäläissotilaat ja näiden suomalaiset punaiset myötäjuoksijat ryhtyivät lakkojen ja mellakoiden lisäksi myös veritöihin. Aika muuttui levottomaksi tammikuulla 1918 myös Turussa: kaupungissa oli mellakoita ja lähiseuduilla jo ammuskeltiinkin. Taivaan merkit todettuaan von Haartman lähti ystävänsä kanssa reellä Kauhajoelle. Matkan varrella retkikunta joutui punaisia vartijoita taiten välteltyään kuitenkin yhteenottoihin aseistautuneiden venäläissotilaiden kanssa. Kauhajoelle päästyä matka jatkui junalla Vaasaan, josta von Haartman jatkoi matkaansa Pietarsaareen ja Seinäjoelle. Seinäjoelle koottiin hajoitetun porvoolaisen Saksanniemen poliisikoulun jäännöksiä. Venäläiset matruusit ja suomalaiset punaiset olivat marraskuulla 1917 hajottaneet ja tuhonneet rynnäköllä poliisikoulun. Goggin vapaussota sai nolon lopun Seinäjoella Goggin perhetuttava, jääkäriluutnantti Åke Gustaf Wahren välitti hänet joukkoon, myöhemmin Uudenmaan Rakuunarykmenttinä tunnettuun yksikköön, jossa von Haartman sijoitettiin myöhemmin Kuolemaeskadroonana tunnettuun 2. eskadroonaan. Kapina puhkesi liki samanaikaisesti punaisten hallitsemassa Helsingissä, kun pohjalaiset ja heidän kanssaan samassa rintamassa olevat ratsumiehet alkoivat riisua venäläisiä aseista Pohjanmaalla tammikuun 27. päivänä Onnistuneen aseistariisunnan ja Pohjanmaan puhdistuksen jälkeen maaliskuun alussa Uudenmaan Rakuunarykmentti lähetettiin ensin Jyväskylään.Sieltä se marssi rintamalle Jämsän ja Kuhmoisten kautta osana silloisen everstin, myöhemmän puolustusvoimain komentajan Kaarle Wilkaman nyrkin joukkoa. Pelkäämätön ja reipas von Haartman haavoittui kolmasti ja sai ensin ylennyksen korpraaliksi, sitten kersantiksi ja lopulta lippujunkkariksi. Von Haartman oli onnistunut hankkimaan itselleen korean rakuunoiden juhla-asun kaikkine lisävarusteineen ja arvomerkkeineen ja valmistautui osallistumaan Paraadiin Helsingin Espalla toukokuussa Sattumoisin varustehankinnoissaan huono-onnisempi, mutta korkeaarvoisempi rakuunatoveri havaitsi koreissa höyhenissään keikkuvan Goggin ja pakotti tämän luovuttamaan tarvitsemansa varusteet itselleen sotilasarvoonsa vedoten. Von Haartman tunnustaa itkeneensä kiukusta ja paraatin menneen hänen osaltaan piloille tämän nöyryytyksen johdosta. Kun hevonen ei enää riitä, niin ryhdytään lentäjäksi Sisällissodan jälkeen Carl von Haartman jatkoi palvelustaan rakuunarykmentissä, joka oli majoittautunut Helsingin Kampin kasarmeille. Tuosta ajasta kertoo nykyisen linja-autoaseman ja lasipalatsin seinässä komeileva URR:n muistolaatta, johon on sijoitettu tyylitelty riimurengas. Kesällä 1918 ensimmäiset suomalaiset vapaaehtoiset lähetettiin vapaussodan jälkeen Suomeen jääneiden saksalaisjoukkojen ja heidän yhteistoimintaupseeriensa aloitteesta ja tuella Libauhun saamaan lisäkoulutusta. Osa lähtijöistä oli valikoitu sotala sairautta ja niinpä häneltä leikattiin täysin terve umpisuoli kouluaikana. Vallaton nuori soturi lähetetään aikuistumaan jenkkeihin Kadettikoulun jälkeen vuonna 1920 kornetiksi ylennetty von Haartman jatkoi edelleen palvelustaan Uudenmaan Rakuunarykmentissä, joka sai alkuvuonna 1921 siirron pääkaupungista rajan pintaan Lappeenrantaan. Väliin mahtuu jakso, jolloin vuosina von Haartman opiskeli Italiassa erityistaitoja ratsuväen erikoisaselajikoulussa. Elämäntavat eivät kuitenkaan muuttuneet Italiassa tai Suomessa ja vihdoin hän joutui eroamaan rykmentistään jouduttuaan ongelmiin sekä huikentelevaisen vapaa-ajan viettotapansa että palveluksessa sattuneiden kommellusten vuoksi, mutta sai kuitenkin erotessaan ylennyksen ratsumestariksi. Vallaton elämä jatkui siviilissä. Ei ollutkerran tai kaksi kun perhe sai maksella si. Kiusaannuttuaan riittävästi von Haartmanin perhe päätti lähettää riehakkaan poikansa miehistymään tai ainakin pois pääkaupunkilaisseurapiirien sil- Von Haartman tunnustaa itkeneensä kiukusta ja paraatin menneen hänen osaltaan piloille tämän nöyryytyksen johdosta. lentäjäkurssille ja joukosta aina erottuva, joskus jopa ongelmallisen reipas von Haartman oli valittujen joukossa. Saksan-reissun jälkeen Goggin pilottikoulutus jatkui Utissa vuonna 1919, mutta tehtyään hurjapäisen lentosuorituksen päätteeksi epäonnistuneen laskun koneen nokka edellä hänet komennettiin takaisin Uudenmaan Rakuunarykmenttiin. Joukko-osastossaan aiempien tempaustensa vuoksi hyvin tunnettu ja kannuksensa sotilaana jo ansainnut von Haartman kuitenkin pääsi joidenkin mukaan halukkaasti lähetettiin - pian Suomen tasavallan ensimmäiselle kadettikurssille, joka järjestettiin vuosina Von Haartman koetti pinnata joistakin harjoituksista simuloimal- mistä Yhdysvaltoihin. Sisukkaana hän otti ohjat omiin käsiinsä ja päätti selviytyä uudesta tilanteesta vain itseensä luottaen. Nuori mies työskenteli siellä, missä töitä eteen tarjoutui: tilapäistöissä rakennuksilla, välillä jopa karjapaimenena, erään uuden matkatoimiston osakkaana ja muun työn puutteessa jopa hevostenhoitajana. Hevosten hoidon kautta hän ajautui elokuvamekkaan Hollywoodiin. Studioilla puuhaillessaan hän ei pitänyt kynttiläänsä vakan alla, ja vapaussotakokemustensa ja upseerikoulutuksensa ansiosta pääsi hän pian sotilasalan asiantuntijaksi elokuvayhtiöön toimien muun muassa asiantuntijana elokuvassa Wings (Siivet) vuonna Lopulta mielenkiinto sotaelokuviinkin lopahti, ja Hollywoodin maineikkaiksi kohonneilla studioilla hankkimansa elokuva-alan kokemuksen turvin päätti Goggi palata kotimaahansa. Uusia ideoita ja alan moderneja käytäntöjä hallitseva von Haartman saikin töitä Suomi-Filmi yhtiöissä monialaosaajana: ohjaajana, näyttelijänä ja siinä sivussa myös käsikirjoittajana. Lupaavan urakehityksen ja suomalaisen alan nousujohteisen kasvun keskeytti globaali taloudellinen katastrofi: pulavuosina von Haartman joutui jättämään yhtiön. Vuonna 1930 von Haartman oli kuitenkin jo sen verran tasaantunut, että rohkaistui solmimaan avioliiton Elsa Segerbergin kanssa. Rakuunaveri veti takaisin ruudinkäryyn Haartman koetti pinnata joistakin harjoituksista simuloimalla sairautta, ja niinpä häneltä leikattiin täysin terve umpisuoli kouluaikana. nuoren työttömän upseerin ja hänen iloisen seurueensa ravintolalaskuja ja muita kuluja, joita Goggin hovilla oli tapana luoda ja jättää myöhemmin maksettavik- Karl-isän kuoltua vuonna 1935 von Haartman sai itselleen suuren perinnön ja näin ollen ajoittain korkeakin elintaso oli ainakin toistaiseksi turvattu. Energinen mies kuitenkin kaipasi oikeita ja elämyksiä tarjoavia töitä ja nyt veri veti uudelleen armeijaan. Tylsää kasarmi- ja koulutuselämää kaihtaakseen hän suuntasi sisällissotaa käyvään Espanjaan.

9 ruotuväki 6/2013 GOGGI VON HAARTMAN 9 Siellä hän liittyi monien mutkien kautta kenraali Francisco Francon johtamaan, tasavaltalaista ja sosialistista suuntausta vastaan kapinoivaan kansalliseen armeijaan. El capitain Finlandese taisteli kunnialla, liki aina hyökkäysten kärjessä etulinjassa, haavoittui taisteluissa useasti ja rintamanosien vaihdosten välillä toimi myös aliupseerien kouluttajana. Erässä vaiheessa hän sotkeutui tahattomasti myös pienimuotoiseen, arvovaltakiistoista lähteneeseen kapinaan ja odotteli ensin vangittuna kuolemantuomiota, mutta pääsi epähuomiossa livahtamaan karkuun ja takaisin rintamalle. Siellä von Haartman yleni aina pataljoonankomentajaksi asti. Tässä yhteydessä on hyvä muistuttaa, että tasavaltalaisten puolel- Puna- ja natsiarmeijan espanjalainen koekenttä oli opettavainen kokemus Espanjassa hääräsi useiden ulkomaisten vapaaehtoisyksilöiden ja osastojen lisäksi myös kaksi ulkomaista ammattiarmeijaa. Nuoren Neuvostoliiton ja nousevan natsi- Saksan parasta sotilaallista osaamista osallistui taisteluihin maalla, merellä ja ilmassa kaikella kalustolla. Goggi tutustui rintamaoloissa ja vieläpä etulinjassa silloiseen nykyaikaiseen sodankäyntiin panssarivaunuineen ja ilmavoimineen. Henkilökohtaista vastoinkäymistä kuitenkin tuli, kun Espanjassa sotimassa ollut von Haartman sai kuulla vuonna 1937 pitkään tuberkuloosisairaana olleen Elsa-vaimonsa kuolemas- Perässä juoksentelevien kiukkuisten velkojien määrä kuitenkin kasvoi huolestuttavasti. la taisteli ainakin 72 suomalaista työväenaatteen elävöittämää vapaaehtoista, kansallisessa armeijassa puolestaan runsas tusina. Pantteri ei pääse pilkuistaan, ja niinpä rintaman takana lepovuorossa olevan Haartmanin majoitusalueen kapakoitsijat tai minkä tahansa Goggin siviilisijoituspaikan alueen eri alojen yrittäjät oppivat nopeasti vaatimaan käteismaksua iloluontoiselta suomalaiselta. Perässä juoksentelevien kiukkuisten velkojien määrä kuitenkin kasvoi huolestuttavasti, ja rintamakomennus sekä siirrot uusille taistelukentille pelastivat kapteenin monelta ongelmalta. Näistä sattumuksista ja armottomista taisteluista von Haartman kertoo avoimesti ja jopa hauskasti kirjassaan Francon armeijasta Kollaanjoelle (1940), josta hän tavoilleen uskollisena kuittasi huiman ja nopeasti kuluvan ennakkopalkkion. ta. Goggi ei ollut aiemmin ollut juuri perheenisätyyppiä. Vaimon terveydessä oli ollut ongelmia jo aiemmin, mutta von Haartman halusi sotaan. Hän uskoi vuonna 1931 syntyneen Eva Christina tyttärensä lähipiirin hoitoon ja lähti sotaan. Rumin vauva minkä olen eläissäni nähnyt, oli tuore isä kauhistellut isyytensä hedelmää eräälle tuttavalleen ennen lähtöään. Hälyttäviä uutisia kuultuaan von Haartman palasi pikaisesti ja epätavallisia matkustusmuotoja käyttäen takaisin Suomeen, ja meni omassa persoonassaan esittäytymään ylipäällikkö C.G.E. Mannerheimille tarjoutuakseen tuoreen kokemuksensa antamalla asiantuntemuksella rintamakomentajaksi. Toki seurapiireissä elävä Mannerheim tunsi Karl Goggi von Haartmanin maineen, josta Helsingissä oli syntynyt monta värikästä legendaa. Yhtä lailla marsalkka tiesi myös Goggin ansiot ja sotilasosaamisen ja päätti antaa tuttavalleen tuoreen tilaisuuden. Ratsumestari von Haartman palasi pikakomennuksella Suomen armeijaan, jossa hänet määrättiin Karjaan seudulla ennen YH:ta perustetun Jalkaväkirykmentti 34:n II pataljoonan komentajaksi Kollaanjoelle. Kollaalla von Haartman oli johtamassa kovia taisteluita. Eräs hänen komppanianpäälliköistään oli legendaarinen kapteeni Aarne Juutilainen alias Marokon kauhu. Epäsovinnaiset mutta tehokkaat soturit osasivat arvostaa toisiaan ja antaa toisilleen tilaa. Tulokset taistelukentällä ratkaisivat, eivät menetelmien puhdasoppisuus. Juutilaisen alaisuudessa, hänen syntistensä, joiksi kapteeni nimitti taistelijoitaan, joukossa oli taas oli kuuluisaksi tullut tarkka-ampuja, Valkoiseksi kuolemaksi kutsuttu alikersantti Simo Häyhä. Legendat kasvavat, mutta niin soturikunniakin Espanjan-vuosiensa takia Haartmania kutsuttiin toisinaan Espanjan kauhuksi. Elo von Haartmanin komentopaikalla oli edelleen niin värikästä, kuin sota-ajan melskeissä se voi olla. Sota-aikanakin reiluksi tunnettu ratsumestari onnistui järjestämään itselleen ja alaisilleen erimuotoista piristystä taistelukenttien kurjien kokemusten lomaan. Yhtymän huoltopäällikkönä toiminut, myöhemmin everstiksi ylennyt ja Mannerheimristin ritaksi nimitetty Wolf Halsti (Hagman) on Talvisodan päiväkirjassaan kuvannut värikkäästi 2. pataljoonan komentopaikan tapahtumia. Pataljoona osasi sotia, mutta sen johto osasi myös juhlia ja herkutella. jälkeen pataljoonineen hyvin taistellut ja mainetta kerännyt Goggi von Haartman ylennettiin majuriksi, ja hänet määrättiin venäläisille rauhansopimusten ehtojen mukaan tilapäisesti luovutetun Hangon alueen rajakomendantiksi. Jatkosodan rintamalta diplomaattitantereille Jatkosodan sytyttyä von Haartman jatkoi aluksi edelleen nyt 17. eli Tammidivisioonaan kuuluvan everstiluutantti Armas Perksalon komentaman Jalkaväkirykmentti 34:n II pataljoonan komentajana ensin Hangon rintamalla. Keväällä 1942 JR 34 kuitenkin lakkautettiin, ja von Haartman pääsi saksan kielen taitonsa ansiosta yhdysupseeriksi liittolaisten johtokeskukseen Rovaniemelle. Vuoden lopulla von Haartman, päämajan suosikki, mutta edelleen persoonansa vuoksi osittain ongelmaksi koettu upseeri, nimitettiin Suomen sotilasasiamieheksi puolueettomiin Espanjaan ja Portugaliin, jossa hänen asemapaikkanaan oli Francon hallinnoima Madrid. Siellä onni kohtasi jo leski-ikäisen sotilaan, kun hän tapasi kreivitär Marie-Eugenie Ifi Zichy-Pallavicinin: pari avioitui vuonna Diplomaattista kuohuntaa ja kelminpelejä Von Haartmanin osa Euroopan eteläpäässä ei ollut helppo, sillä puolueettomassa Espanjassa jonka yksi vapaaehtoisjoukko, Sininen Divisioona, taisteli Wehrmachtin kanssa venäläisiä vastaan itärintamalla- kuhisi länsimaiden diplomaatteja ja vakoilijoita sekä poliittisia ja taloudellisia onnenonkijoita runsaasti. Portugalissa, joka oli aidosti puolueeton, tilanne saattoi olla vielä hankalampi. Kesällä 1943 von Haartman kuitenkin ylennettiin everstiluutnantiksi. Diplomaatiksi siirretyn upseerin uran loppu oli kuitenkin nolo, sotilasasiamies komennettiin vihdoin Suomeen, jossa puolustusvoimien johto kylmästi erotti hänet. Muodollisina syinä olivat Franconkin joukoissakin aikanaan taistelleen vanhan rakuunan jyrkän oikeistolainen poliittinen kanta ja täysin häpeämättömästi papereihin kirjattiin myös heikko sotilaallinen koulutus. Kiukkuiset vaan ei murtuneet von Haartmanit päättivät muuttaa takaisin Espanjaan, josta heillä oli hyviä muistoja ja laaja kansainvälinen ystäväpiiri. Yritteliäänä ja osaavana hän siirtyi nyt liikealalle ja käynnisti Espanjan ja Suomen välisen kompensaatiokaupan harjoittamisen. Pariskunta muutti pääkaupungista vuonna 1954 Costa del Solille eli Aurinkorannikolta ostamalleen maatilalle. Everstiluutnantti Carl von Haartman kuoli 83 vuoden iässä elokuussa Hänet haudattiin alkuperäiseen kotimaahansa Suomeen Varsinais-Suomessa sijaitsevan Halikon hautausmaalle. Lähteet Wikipedia, Francon armeijasta Kollaanjoelle ( C. von Haartman), Jatkosodan historia, Talvisodan päiväkirja ( W. Halsti), Suomalaiset Espanjan sisällissodassa ( J. Juusela) Goggi von Haartmanin tuotantoa: Elokuvaohjauksia Korkein voitto (1929) Kajastus (1930) Kirjallisia teoksia En nordisk Caballero i Francos Armé (1939) Manovern som blev verklighet - vid Kollaanjoki och Ulismaa (1940), Francon armeijasta Kollaanjoelle (1940), Slag i slag (1971) Antaa Haartmanin yrittää (1972).

10 10 kentällä ruotuväki 6/2013 lyhyesti Naisten valintatilaisuudet huhtikuussa Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutui tänä vuonna 648 naista. Aluetoimistot käsittelevät hakemukset ja kutsuvat hakijat valintatilaisuuksiin, jotka järjestetään huhtikuun aikana. Ylivoimaisesti suurin osa hakupaperit jättäneistä tulee valintatilaisuuksiin ja määrätään palvelukseen, kapteeni Timo Miettinen Maavoimien Esikunnasta kertoo. Iso osa hakeutuvista aloittaa palveluksensa joko tammi- tai heinäkuussa Muutamia paikkoja on myös heinäkuun 2013 saapumiserään. Hakijoista suurin osa tulee Helsingistä, Pirkanmaalta ja Varsinais-Suomesta. VPa Lämpötähystimillä pimeys päiväksi Maavoimien materiaalilaitos hankkii Phantom-lämpötähystimiä puolustusministeriön valtuuttamana. Hankinta on jatkoa vuosien lämpötähystintilaukselle. Lämpötähystin on kiikari, joka muodostaa kuvan erottelemalla lämpötiloja taustastaan. Sitä käytetään yöllä, päivällä, huonoissa sääolosuhteissa ja häiriötekijöiden haitatessa näkyvyyttä, hankepäällikkö, majuri Matti Honkela Maavoimien Esikunnasta kertoo. Hankinta maksaa noin 9 miljoonaa euroa. Yhdysvaltalainen Raytheon EO Innovations valmistaa ja toimittaa lämpötähystimet vuoteen 2014 mennessä. MVe Naisveteraanijärjestö tuli tiensä päähän Vuonna 1980 perustettu Rintamanaisten liitto on lakkautettu. Sen jäsenistö koostui sotien aikana rintamalla toimineista naisista, esimerkiksi lotista. Liiton uraauurtavan työn tärkein saavutus lienee sen jäsenille myönnetty rintamapalvelustunnus, jonka ansiosta naisten edut ovat täysin samat kuin sotiemme miesveteraaneilla. Järjestön työläästä ylläpitämisestä johtunut lakkautuspäätös oli yksimielinen. Noin 80 prosenttia jäsenistä on jo liittynyt muihin veteraanijärjestöihin, jotka hoitavat edunvalvontaa jatkossa, kertoo liiton vt. toiminnanjohtaja Anni Grundström. JLe Kansainväliset sotilastaitokilpailut Lapissa Lapin Reservipiirit järjestävät helmikuun alussa Sodankylässä ensimmäiset kansainväliset talvi-sotilastaitokilpailut. Jääkäriprikaatin alueella huhtikuuta järjestettävään kilpailuun ilmoittautui useita joukkueita monista eri maista. Kisaan ilmoittautuminen päättyi tammikuun lopussa. Joukkueita osallistuu esimerkiksi Saksasta, Ruotsista, Norjasta ja Virosta, kertoo Lapin Reserviläispiirin puheenjohtaja Seppo Rautiainen. Kilpailuun osallistuvia kertyi kokonaisuudessaan 30 joukkueellista eli noin 120 henkeä. OPi Tanssi yli keilojen Puolustusvoimat kouluttaa vuosittain noin ajoneuvon kuljettajaa reserviin. Autokoulun oppilailla on nollatoleranssi liikennerikkomusten suhteen. Kari Lindholm Ravihevosten hiittisuora Sodankylässä muuttuu talvisin liukkaan kelin ajoharjoitteluradaksi. Jääkäriprikaatin varusmieskuljettajat saavat koetella jäisellä raviradalla fysiikan lakien paikkansapitävyyttä sotilasajoneuvojen ratissa. Ennakoivan ajon kurssi kuuluu jokaisen varusmieskuljettajan koulutukseen. Käytössä on koko ajoneuvokalustomme. Tärkeinä oppiaiheina ovat muun muassa esteen väistö ja jarrutus kaarteessa, kertoo Jääkäriprikaatin autokoulun johtaja, kapteeni Raimo Haavisto Sodankylästä. Radalla prikaatin ajoneuvokalustona näkyvät etenkin vihreät maastokuorma-autot. Punaisten keilojen välistä puikkelehtivat myös intin ambulanssit, henkilöautot ja maasturit. Hätäjarrutuksesta väistöön Romuluinen maastokuormuri kiihdyttää kohti edessä siintävää keilakujaa. Jarrutus leikkaa vauhdin ennen estettä. Peräpää yrittää tarjota itsensä sivulle, mutta jarrun vapauttaminen ja ohjausliike vasemmalle kierrättää jättiläisen ohi esteen. Homma sujuu kuin tanssi, pyörähdys ei ollut vielä lähelläkään. Jarru ja kytkin painetaan pohjaan yhtä aikaa, jotta moottori ei sammu jarrutuksessa. Jos autossa on lukkiutumattomat jarrut, silloin esteen voi kiertää jarrupedaali pohjassa. Jos jarrut ovat perinteiset, pitää jarrupoljin vapauttaa ennen ohjausliikettä, Haavisto valistaa. Hätäjarrutusta ja väistöä hiotaan niin kauan, että suoritus onnistuu. Harjoituksissa käytetään taajamanopeuksia. Osassa prikaatin ajoneuvokalustoa on lukkiutumattomat ABS-jarrut, osassa taas ei. Tämä antaa ajoneuvon käsittelyyn haasteita. Kuljettajan pitää oppia tiedostamaan, miten jarrujärjestelmien ominaisuudet vaikuttavat ajoneuvon hallintaan. Esimerkiksi ilmajarruissa on kytkentäviive, mikä täytyy huomioida jarrutettaessa. Pelivaraa ei ole liikaa kolumni Haaviston mukaan myös sotilasautoilua ohjaa Liikenneturvan tuttu motto pidä pelivaraa. Hän sanoo, että pelivaran pitämistä ei voi koskaan korostaa liikaa. Tarkoituksena on, että liikenteen vaaratekijät tunnistetaan ajoissa. Sitten, kun pelivaraa ei enää ole, tilanne voi johtaa onnettomuuteen tai ainakin ulosajoon. Ennakointia on myös riittävän etäisyyden pitäminen edellä ajavaan. Ryhmähenki ratkaisee Takana on nyt kaksi kuukautta tiivistä sotilaan peruskoulutusta. Tuossa ajassa me uudet alokkaat harjoittelimme sotilaan perustaitoja, kuten ampumista, puolijoukkueteltan pysytyttämistä ja tahdissa marssimista. Edellä mainituista taidoista on suurimmalle osalle varusmiehistä eniten hyötyä palveluksen aikana, mutta onneksi intissä oppii myös siviilissä hyödyllisiä taitoja. Yksi näistä taidoista on ryhmässä toimiminen alkuun itselle täysin vieraiden ihmisten kanssa. Kun ensimmäisen kerran astuin uuteen tupaan tammikuun alussa, Vartti pois nopeudesta lyhentää jarrutusmatkan puoleen. Silloin väistökin onnistuu. Kuvassa ajosuoritusta valvoo liikenneopettaja Markku Kallatsa Sodankylästä. Tärkeä rooli ryhmähengen muodostajina on myös johtajille, jotka omalla toiminnallaan vaikuttavat paljon siihen, millaiseksi ryhmän henki muodostuu. Taajamassa turvavälin on oltava puolet ajonopeudesta. Taajaman ulkopuolella turvaväliksi suositellaan ajonopeutta metreiksi muutettuna. Jos raskasta ajoneuvoa vastaan tulee vaikkapa jalankulkija, jota joudutaan väistämään, kuljettajan pitää lukea liikennetilannetta aktiivisesti. Jos väistämiseen ei ole muun liikenteen takia mahdollisuutta, pitää ajoneuvo tarvittaessa pysäyttää, jotta jalankulkijalle ei aiheuteta vaaraa. Ennakointi on myös jatkuvaa valppaana olemista. Autokouluun on tulijoita vastassa oli seitsemän ventovierasta alokasta. Uusien kasvojen lisäksi uutta oli kaikki muukin, mikä teki tilanteesta ainutlaatuisen. Ainoa asia, jonka tiesin varmasti oli, että tämän seitsikon kanssa tulisin viettämään seuraavat kaksi kuukautta. Normaalin alkukankeuden jälkeen tuvan arki lähti rullaamaan sen suuremmitta ongelmitta. Oli hienoa huomata, miten tiivis yhdessäolo ja yhteiset haasteet sekä kokemukset loivat tuvasta tiiviin ryhmän ja yhteishengestä kasvoi nopeasti hyvä. Kaveria ei tiukan päivän tullen jätetty oman onnensa nojaan vaan jokaista autettiin tarpeen tullen ja kannustettiin hyviin suorituksiin. Peruskoulutuskauden ollessa loppusuoralla tuntuikin oudolta ajatella, että kaksi kuukautta aiemmin en tuntenut tuvan jäsenistä ketään. Päinvastoin tuntui siltä, että olisimme tunteneet paljon pidempäänkin. Tärkeä rooli ryhmähengen muodostajina on myös johtajilla, jotka omalla toiminnallaan vaikuttavat paljon siihen, millaiseksi ryhmän henki muodostuu. Hyvän ryhmähengen rakentaminen vaatii johtajalta aikaa, vaivaa ja oman toiminnan jatkuvaa kriittistä arviointia. Johtaja ei tietenkään voi luoda ryhmähenkeä tyhjästä, mutta hän voi omalla toiminnallaan Kuva: Kari Lindholm Prikaatin autokouluun on ollut viime vuosina tunkua. Haavisto sanoo, että hakijoita on ollut enemmän kuin mitä kurssille on voitu ottaa. Autokouluun tulevilla varusmiehillä on oltava plakkarissa vähintään henkilöauton ajokortti siviilistä. Koulutamme varusmiehistä B-, C1-, C-, ja CE-luokan ajoneuvojen kuljettajia sodanajan joukkojen tarpeisiin. Siviilipuoli saa koulutettuja kuljettajia siinä samalla. Puolustusvoimien autokouluun pyrkivillä on haaveena rekkakortti ja ammattipätevyys. Tässä on mahdollisuus sekä ajokorttiluokan korotukseen, että ammatin hankkimiseen samalla kertaa. Siviilipuolen kuljetusliikkeet arvostavat puolustusvoimista saatua ammattikorttia, kertoo Haavisto. Rötöksiä ei suvaita Kaikki autokoulun oppilaat eivät välttämättä aina ymmärrä ajokoulutuksen asettamia vaatimuksia. Jos ajokortti kärähtää lomareissuilla syystä tai toisesta, myös puolustusvoimien ajokortti peruutetaan ja autokoulu keskeytyy. Haavisto sanoo, että jokaisen varusmiehen taustat, liikennerikkomukset ja rikosrekisteri tarkistetaan poliisin tietokannoista ennen ajokoulutukseen valintaa. Esimerkiksi ajo-oikeuden menetykset, rattijuopumukset ja varkaudet johtavat henkilön sijoittamisen toisiin tehtäviin. C-kortillisten määrä romahti Puolustusvoimat kouluttaa reserviin ajoneuvonkuljettajaa vuosittain. Kuljettajiksi kunkin saapumiserän varusmiehistä koulutetaan keskimäärin 13 prosenttia. C1-luokkaan koulutetaan noin 150 varusmiestä, C-luokkaan ja CE-luokkaan noin 1 200, kertoo insinöörikomentajakapteeni Ilmo Suurnäkki Pääesikunnan logistiikkaosastolta. Ennen vuotta 2009 noin prosentilla kuljettajakoulutukseen hakeutuvista oli C-luokan ajokortti. Sen jälkeen C-kortillisten määrä romahti 10 prosentin tasolle. Lähes kaikilla on tänä päivänä suoritettuna pelkästään henkilöauton ajokortti, tämä asettaa kuljettajakoulutukselle melkoisia haasteita, Suurnäkki sanoo. Olli Tuominen > edesauttaa sen syntymistä. Omalla p-kaudellani oman joukkueeni johtajat pelasivat korttinsa oikein, mikä osaltaan edisti me-hengen syntymistä joukkueeseemme. Olen ollut yli kymmenen vuotta mukana partiotoiminnassa, jossa kaiken perusta on armeijan tavoin yhdessä tekeminen ja ryhmässä toimiminen. Partiossa omasta ryhmästä hitsautuu yhteisten retkien ja kokemuksien kautta tiivis porukka, johon jokainen tuo oman osaamisensa ja vahvuutensa. Samaan lopputulokseen pitäisi pyrkiä myös puolustusvoimissa.

11 ruotuväki 6/2013 kentällä 11 Pullopanteilla viihdettä palveluksessa Pulloista ja tölkeistä kerätyillä rahoilla parannetaan varusmiesten viihtyvyyttä. Käyttökohdetta valittaessa varusmiesten mielipiteiden huomiointi on tärkeää. Moona Veijola Kaartin Jääkärirykmentin komendantti, kapteeni Santeri Martikainen sai vuonna 2010 käteensä Santahaminan varuskunnan jätetutkimuksen, josta ilmeni, että yli pulloa ja tölkkiä heitettiin vuosittain roskikseen. Minähän totesin, ettei tässä ole mitään järkeä. Sen jälkeen laitettiin pullonkeräystoiminta käyntiin yhdessä varusmiestoimikunnan kanssa, Martikainen kertoo pullopanttirahojen hyödyntämisen alkuvaihesta Kaartissa. Järjestelmä, jossa pullot ja tölkit kerätään yksiköistä ja saaduilla rahoilla ostetaan jotakin varusmiesten hyväksi, oli tuolloin jo käytössä joissakin varuskunnissa. Martikainen ja Kaartin Jääkärirykmentin varusmiestoimikunnan edustajat ovat kuitenkin puhuneet aktiivisesti pullorahojen keräämisen puolesta, ja yhä useammissa varuskunnissa on herätty kierrättämään pulloja. Toimintatavoissa ja käyttökohteissa on kuitenkin eroja. Järjestelmä toimii ja kaikkia kuullaan Panssariprikaatissa Parolassa yksikön vääpeli tai toimistoalikersantti vie yksikön omat pullot sotilaskotiin, josta saatujen rahojen käytöstä päätetään yksikön kesken. Panssariprikaatin varusmiestoimikunnan puheenjohtaja, alikersantti Ville Tammisen mukaan järjestelmä on suuressa varuskunnassa ruotuväki 40 vuotta sitten Leo Piirto Markus Virtala astui uuteen virkaansa sotilasmusiikkialan intendenttinä 1. helmikuuta Pääesikunnan viestintäosastolla. Musiikin maisteri Virtala on valmistunut diplomitrumpetistiksi ja lukion ja peruskoulun musiikinopettajaksi Sibelius-Akatemiasta. Tippuri on yleisin sukupuolitauti myös puolustuslaitoksessa. Kuppa on onneksi pysynyt taustalla. Satiaisia esiintyy silloin tällöin. Vuoden 1964 jälkeen, jolloin syyhy suhahti Suomeen, se on ollut armeijassa melko yleinen. Tippuri tarttuu vain yhdynnässä. Sen voi saada monta kertaa. Taudin ensi oireena erittyy märkivää visvaa kipeästä virtsaputkesta jo muutaman päivän kuluttua yhdynnästä. Tippurin itämisaika on 5 7 päivään. Heti on painuttava vastaanotolle. Hoitamaton tippuri on vaarallinen. Tavalisin seuraus on lisäkivestulehdus, jolloin siittiöjohdin saattaa tukkeutua. Seuraa steriliteetti, toteaa puolustusvoimain epidemiologi Pertti Weckström vakavasti. Steriliteetti on tehokkaampi kuin kaikki ehkäisyvälineet yhteensä. Mies on iäksi kykenemätön saamaan lapsia. Parisataa tippuria vaivasi varusmiehiä viime vuonna. Vuonna 1971 oli lähes saman verran. Kesä ja lämpimät yöt antavat eniten töitä hoitajille. Heinäkuussa oli tippureita eniten, 24. Alussa mainittu tippurikäyrän hyppäys ei sentään ole sääntö, Soittokunnat ovat joukko-osastojen alaisia yksiköitä. Pääesikuntaan sijoittuneet ylikapellimestari ja intendentti johtavat ja suunnittelevat sotilasmusiikin tulevaisuutta, tapahtumia ja viestintää. Toimenkuvaani kuuluu asiantuntijan, assistentin, visionäärin ja viestijän tehtäviä. Työn itsenäisen luonteen takia minulla on kohtalaisen hyvät mahdollisuudet painottaa minulle tärkeitä asioita. Tehtävässäni hoidan kiinnostavien ihmisten kanssa kiinnostavia asioita. Odotan intendentin tehtävältä mielenkiintoisia haasteita ja kohtaamisia. Työlläni haluan edesauttaa sotilasmusiikkialan kehittymistä ja tunnetuksi tulemista. Meillä on alalla valtava potentiaali: on taitavia soittajia, säveltäjiä ja sovittajia, joilla on into ja kyky luoda uutta. Uskon, että organisaatiomuutoksen yhteydessä tämä osaamiskapasiteetti kristallisoituu entisestään viidessä jäljelle jäävässä soittokunnassa. vaikka voisi kyllä ajatella, että... Vastikään tehdyn tutkimuksen mukaan armeijassa esiintyy sukupuolitauteja vähemmän kuin siviilissä vuotiaista miehistä eli pahimmasta riskiryhmästä Weckström muistelee sivilissä kahteentoista tuhannesta iskeytyvän tippurin. Armeijassa vain kuuteen. Yhtään kuppaa ei tavattu varusmiehistä viime vuonna löytyi yksi. Tippuriin sairastuneet hoidetaan varuskunnissa tai lähetetään Tilkkaan, missä on puolustusvoimien ainut iho- ja sukupuolitautien osasto. Ennen nykyistä virkaani olen toiminut trumpetinsoittajana Kaartin Soittokunnassa ja Satakunnan Sotilassoittokunnassa sekä opettanut musiikkia ja trumpetinsoittoa. Olen myös keikkaillut monenkirjavissa kokoonpanoissa ja säveltänyt teatterimusiikkia. Tällä vuosituhannella olen asunut Tampereella, Turussa, Berliinissä, Niinisalossa, Lontoossa ja Helsingissä. Vaikka olen rauhallinen mies, on liikkuminen ja vaihtelun hakeminen ollut luontevaa. Uudet mahdollisuudet ovat auenneet avoimen asenteeni ansiosta. Haluan viettää paljon aikaa perheeni kanssa ja tehdä työni hyvin. toiminut hyvin. Yksiköihin on hankittu esimerkiksi urheiluvälineitä ja konsolipelejä, Tamminen täsmentää. Kainuun Prikaatissa Kajaanissa sen sijaan ei ole pullonpalautusjärjestelmää. Paikallisen varusmiestoimikunnan TOS-asiamies, alikersantti Martta Räsäsen mukaan pullorahojen hyödyntämistä on harkittu, mutta sitä ei ole koettu tarpeelliseksi määrärahojen ollessa riittävät muutenkin. Joissakin Kainuun Prikaatin yksiköissä pullot on silti mahdollista kierrättää. Lapin Ilmatorjuntaykmentissä Rovaniemellä pullojen kierrätys ei ole aiemmin ollut organisoitua, vaan pullorahoja on alettu hyödyntää vasta tämän vuoden puolella. Pulloista saatuja tuloja ei kuitenkaan ole jyvitetty mihinkään tiettyyn toimintaan, vaan niitä käytetään varusmiestoimikunnan toimintasuunnitelman mukaisesti muun määrärahan mukana. Kaikki hankinnat päätetään varusmiestoimikunnan kokouksessa, jossa on mukana yksiköiden edustajat. Olen kokenut tämän järjestelmän toimivaksi. Joka yksiköstä kuullaan mielipiteet kattavasti pitkin varuskuntaa, Lapin Ilmatorjuntarykmentin varusmiestoimikunnan puheenjohtaja, alikersantti Aleksi Kelloniemi kommentoi. Hoitamaton sukupuolitauti on vaarallinen eteenpäin Kaartin Jääkärirykmentissä pulloista kerätyt varat on käytetty erityisesti VLK-toiminnan parantamiseen, mutta grilli-iltoja ja pikkujoulujakin on järjestetty. Kaartissa on kierrätetty noin pulloa vuodessa. Musiikin perässä Pääesikuntaan Suurimmat haasteet Markus Virtalan uudessa virassa ovat asioiden priorisointi ja aikatauluttaminen. Kuva: Lasse perkkiö Kuva: Ruotuväki Kuva: Puolustusvoimat Eira Talka NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Markku Kaukoranta, kapteeniluutnantti 49 TOIMENKUVA Täydennyskoulutusosaston kurssinjohtaja PALVELUSPAIKKA Merisotakoulu, Helsinki KOULUTUS Opistoupseeri Monipuolisen sotilasuran voi rakentaa myös palvelemalla kaikki vuodet kotikaupungissaan. Yhtenäinen urapolku saattaa lisäksi poikia mainetta ja kunniaa. Näin on tapahtunut esimerkiksi tänä vuonna Adolf Ehrnroothin tunnustuspalkinnon saaneisiin kuuluneen kapteeniluutnantti Markku Kaukorannan tapauksessa. Palkinto tuli Merisotakoulun täydennyskoulutukseen kuuluvan aliupseerikoulutuksen uudistamisen suunnittelusta ja toteutuksesta usean vuoden aikana. Olen saanut palvella Helsingin alueella, mikä on ollut oma toiveeni, kertoo rannikkotykistössä varusmiespalveluksensa aloittanut Kaukoranta. Isosaaren linnakkeessa suoritetun palveluksen jälkeen vuonna 1983 alkoivat suoraan työt puolustusvoimien palveluksessa. Suurimpana vaikuttimena sotilasuralle lähtemiseen nuorella miehellä oli tuolloin se, että kymmenen vuotta vanhempi veli oli aikoinaan tullut puolustusvoimille palvelukseen. Toinen suuri tekijä oli se, että siihen aikaan puolustusvoimien työsuhteet olivat niin hyviä. Esimerkiksi koulutus oli maksuton, Kaukoranta sanoo. Kaukomaat jäävät unholaan Kaukorannan ura jatkui Rannikkotykistökoulun kautta Merisotakouluun vuonna Yksi mielenkiintoisimmista työtehtävistä oli meritorjuntaohjuspatterissa. Se oli operatiivinen yksikkö, eli pidettiin yllä kalustoa ja oltiin valmiudessa tekemään sitä, mitä varten ohjus oli hankittu, Kaukoranta sanoo. Ulkomaille upseerilla ei ole ollut houkutusta lähteä. Olen tällainen kylmän sodan veteraani. Nykyäänhän jokainen haluaa käydä ulkomaan tehtävissä, mutta en ole sitä kaivannut. ASUINPAIKKA JOTAIN MUUTA, MITÄ? Se, mikä ei tapa, se vahvistaa. HELSINKI Kylmän sodan veteraani Näen, että puolustusvoimien lakisääteisistä tehtävistä oman maan puolustaminen on se tärkein, Kaukoranta sanoo. Aliupseereista kouluttajia Vuonna 2003 Kaukoranta pääsi mukaan projektiin, joka on kestänyt näihin päiviin asti. Nykyinen Merisotakoulun täydennyskoulutusosaston kurssinjohtaja sai tehtäväksi aloittaa sittemmin johtamansa koulutuksen suunnittelun. Tähän päivään mennessä Merisotakoulun täydennyskoulutuskeskuksen aliupseerikoulutusta on saanut noin 400 ammattialiupseeria. Täydennyskoulutetut aliupseerit pääsivät uuden koulutusjärjestelmän kautta kouluttajatehtäviin, jotka ensin olivat hoituneet värvätyllä henkilökunnalla ja sitten sotilasammattihenkilöillä. Täydennyskoulutusta saaneet reservin alikersantit pääsivät opiskelemaan ylikersanteista jopa sotilasmestariksi asti. Samaan aikaan vuonna 2003 loppui sotilasammattihenkilöiden opistotasoinen koulutus. Merisotakoulun täydennyskoulutusosaston aliupseerien määrä kentällä lähti ratkaisevasti nousemaan. Samanaikaisesti, kun opistotasoinen henkilöstö poistui kentältä, tilalle tuli aliupseereita, Kaukoranta kertoo. Kaukorannan mukaan puolustusvoimauudistus aiheuttaa sen, että hetkellisesti aliupseerien määrä joko vähän vähenee tai pysyy samalla tasolla. Kokonaan koulutus ei ole näivettymässä. Muutaman vuoden päästä aliupseerien määrän kasvaminen jälleen jatkuu. Se taas johtuu siitä, että opistoupseereita koko ajan poistuu kentältä. Kaukorannalla 51 vuoden eläkeikä lähestyy, mutta toimelias mies ei aio jäädä laakereilleen lepäilemään. Siinä on vielä hyvää aikaa tehdä toinen ura, mies maalailee.

12 12 kentällä ruotuväki 6/2013 Kasapäin uusia kypäriä varuskuntiin Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunnasta muistutetaan, että velvoite suojakypärän käyttämiseen pätee myös varuskunnissa. Varusmiehet suorittavat polkupyörämarssinsa joko sotilas- tai polkupyöräilijän kypärät päässä. Lassi Kuisma Puolustusvoimien palveluksessa ei kenelläkään enää ole syytä ajaa polkupyörää ilman pyöräilykypärää. Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunta osti alkavalle pyöräilysesongille vajaat pyöräilykypärää, joita lähti lähes jokaiseen joukko-osastoon. Silloin, kun ei olla taisteluharjoituksessa, eli kun ei käytetä sotilaskypärää, pitäisi käyttää tätä kypärää. Kuten siviilissäkin käytetään polkupyöräkypärää, samalla tavalla velvoite koskee meitä ja näitä on sitten hankittu varusmiesten ja henkilökunnan käyttöön, suunnitteluteknikko Asko Kettunen Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunnasta kertoo. Kypärät jakautuivat varuskuntiin niiden ilmoittamien tarpeiden mukaan: joihinkin meni muutamia kymmeniä ja joihinkin satoja. Ne on tarkoitettu esimerkiksi lähettitehtävissä toimiville varusmiehille ja polkupyörällä suoritettaville henkilökunnan kuntomarsseille. Marsseilla vihreä kypärä päässä Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunnassa kartoitettiin hankintaa tehdessä myös vaihtoehto suurempaan tilaukseen, mutta päädyttiin siihen, että taisteluharjoituksiin liittyvillä polkupyörämarsseilla varusmiehet käyttävät yhä sotilaskypärää. Kuitenkin muilla kuin taisteluharjoitukseen liittyvillä polkupyörämarsseilla käytetään Kettusen mukaan pääasiassa polkupyöräilijän kypärää. Varuskunnissa on myös tehtäviä, jotka saattavat edellyttää aktiivisempaa polkemista, jolloin uusi kypärä on turvallisempi ja mukavampi vaihtoehto. Olemme jo paljon aikaisemmin heränneet tähän. Vaikkei kypärän käyttämättä jättämisestä vielä sakotetakaan, on se lakisääteinen varuste pyöräilijällä puolustusvoimissakin, Kettunen muistuttaa. Toimintaohjeet vaihtelevat varuskunnittain, mutta Kettusen mukaan tarkoituksena on, että esimerkiksi paljon pyörää käyttävät varusmieslähetit kuittaavat kypärän varusvarastolta nimiinsä. Kouluttajat ovat ennen saattaneet käyttää polkupyörämarsseilla omia kypäriä, mutta nyt heilläkin on mahdollisuus kuitata pyöräilijän tarpeisiin suunniteltu uusi kypärä. Tämä on BMX-tyyppinen kypärä eikä kesällä kovin viileä tai hyvin tuulettuva. Henkilökunnalle on mukavuuskysymys, haluaako käyttää uutta kypärää, Kettunen sanoo. Kuva: Antti Heikkinen Tilauksia on tehty myös itsenäisesti Hankitut kypärät maksoivat hieman yli 20 euroa kappaleelta. Suurista varuskunnista Panssariprikaati ja Pohjois-Karjalan Prikaati jättivät tilauksen tekemättä. Molemmat prikaatit ovat jo aiemmin itsenäisesti hankkineet pyöräilijän tarpeisiin suunniteltuja kypäriä. BMX-mallisen kypärän todettiin olevan puolustusvoimien käytössä kestävämpi malli perinteisempään pyöräilykypärään verrattuna. huomio! verkossa Painava kyberkirjallisuus kevyesti netistä Puolustusvoimat tarkkailee rannikkoa Ukrainan laivastolta karanneiden kommandodelfiinien varalta. Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Henri Keränen Olli Pietiläinen Kyberturvallisuutta ja kyberavaruuden uhkia käsittelevää The Fog of Cyber Defence -teosta ei ensimmäisenä kannata lähteä etsimään kauppojen hyllyiltä. Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisema tutkimus on nimittäin julkaistu ainoastaan verkossa kirjastokappaleita lukuun ottamatta. Näin huomiota herättävänä verkkojulkaisuna tämä on meillä ensimmäinen laatuaan, kuvaa Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisupäällikkö Aki Aunala. Vastaisuudessa tarkoituksena on vähentää painosmääriä entisestään ja tarjota Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisut pääosin verkossa kaikkien käytettäväksi. Verkkojulkaisujen osuuden kasvattaminen kuuluu Maanpuolustuskorkeakoulun vuoteen 2016 ulotettuihin strategisiin tavoitteisiin. Tutkimus kohtaa kyberavaruuden Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Jari Rantapelkosen ja Lapin yliopiston tohtoriopiskelija Mirva Salmisen toimittama teos sopii hyvin verkkojulkaisuksi jo aihealueensa vuoksi. Teos käsittelee kyberavaruutta ja sen sotilaallista ulottuvuutta monipuolisesti pohjoismaisesta näkökulmasta. Painavaa asiaa kyberturvallisuudesta riittää tutkielmassa yli 200 sivun verran. Tutkimus kohosi alle viikossa yhdeksi Maanpuolustuskorkeakoulun verkkojulkaisujen vuoden luetuimmista. Aunalan mukaan tämä on merkki siitä, että myös verkkojulkaisut ovat vihdoin löytäneet lukijansa. Opiskelukäyttöön tulevista teoksista tehdään vastaisuudessakin painettuja versioita, mutta muissa julkaisuissa paperi on hiljalleen väistymässä. Verkkolinkki, joka ei katoa Kuva: Henri Keränen Maanpuolustuskorkeakoulu julkaisee oman verkkokirjallisuutensa Kansalliskirjaston ylläpitämän Doria-verkkopalvelun kautta, joka perustuu monien muiden yliopistojen julkaisuarkistojen tavoin avoimeen lähdekoodiin. Informaatikko Joonas Parviainen Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjastolta kertoo, että korkeakoulumaailmassa sisältöjen julkaiseminen verkossa on nykyään yleistä. MPKK:n julkaisut ja opiskelijoiden opinnäytetyöt löytyvätkin nykyään Doria-julkaisuarkistosta. Lähtökohtaisesti kaikki turvaluokittelematon materiaali päätyy verkossa vapaasti käytettäväksi, Aunala korostaa. Kaikkia julkaisuja ja opinnäytteitä ei kuitenkaan automaattisesti verkossa julkaista, nimittäin opinnäytetöiden julkaisemiseen tarvitaan aina tekijältä verkkojulkaisulupa, kertoo Parviainen. Niistäkin teoksista joita ei verkosta löydy, näkyy viite kirjaston kokoelmassa säilytettävään perinteiseen versioon. Verkkojulkaisemiseen tuo pysyvyyttä Kansalliskirjaston tarjoama URN-tunnus, joka lisätään kaikkiin Maanpuolustuskorkeakoulun verkkojulkaisuihin. URN-tunnus on verkkojulkaisun ainutkertainen tunniste. URN-tunnus voidaan vaikka painaa kirjaan ja luottaa siihen, että julkaisut löytyvät vielä vuosien kuluttuakin verkosta samalla URN-tunnuksella, Parviainen perustelee. The Fog of Cyber Defence on luettavissa osoitteessa URN:ISBN:

13 ruotuväki 6/2013 vapaalla 13 Kuvat: Henri Keränen Ville Katajamäen silmäterä on alun perin tokiolainen Ford Mustang GT, jonka hän laivasi Suomeen kolmisen vuotta sitten. Kun autot vievät mukanaan Kankaanpääläinen Ville Katajamäki on harrastanut jenkkiautoja pikkupojasta asti. Olli Tuominen Kaarramme kuvaajan kanssa kankaanpääläisen omakotitalon pihaan. Emme ehdi edes ovelle, kun Tykistöprikaatissa Niinisalossa työskentelevä yliluutnantti Ville Katajamäki avaa oven. Siirrymme saman tien autotalliin, jossa miehen ylpeydenaihe, vuoden 1994 Ford Mustang GT, viettää talvipäiviään. Jenkkiautoja pikkupojasta asti harrastaneella Katajamäellä on tällä hetkellä kaksi autoa, edellä mainittu Ford ja Chevrolet Camaro. Lisäksi pihassa on Japanista tuotu vuoden 1997 Toyota Crown, joka on talvet käyttöautona. Toisin kuin voisi ehkä kuvitella, paljastuu että myös Katajamäen jenkkiautot on tuotu Japanista. Syynä tähän ovat Katajamäen mukaan japanilaisten hyvä asiakaspalvelu ja sujuvaksi hiottu toimitusketju. Lisäksi Katajamäki on vuosien mittaan saanut kontakteja, jotka hoitavat asioita Japanin päässä ja etsivät sopivia autoja huutokaupoista. Rauhallinen kruisailija Mistä kaikki sitten alkoi? Vuoden 1986 V8 Magazine - lehdistä, vastaa Katajamäki hetkeäkään epäröimättä. 10-vuotiaan pikkupojan innostus vain kasvoi vuosien myötä, ja niinpä Katajamäki hankki 17-vuotiaana ensimmäiseksi autokseen Uusimpana projektina Katajamäellä on vanha kirkkaanvihreä pappa-tunturi, jota hän on entisöinyt koko talven. Ensi talvelle hän suunnitelee uutta mopoprojektia. amerikanraudan perikuvan, puukylkisen Chevrolet Capricen. Sen jälkeen erilaisia amerikkalaisia autoja on ollut useita ja nyt niitä on kaksi. Camaroa emme kuitenkaan pääse näkemään, sillä se on säilössä Seinäjoella. Se on kuulemma luvattu kummipojalle, kunhan kortti on hankittu. Kuvaajan pyynnöstä Mustang otetaan tallista ulos kuvausta varten. Katajamäki istuu Mustangin rattiin ja käynnistää moottorin. Viisilitrainen V8 murahtaa kauniisti käyntiin ja Katajamäki peruuttaa kirkkaanpunaisen auton rauhallisesti ulos tallin kapeista ovista. Vaikka auto on perinteinen amerikkalainen muskeliauto, jossa tehoa riittää, kuvailee Katajamäki itseään rauhalliseksi kuskiksi, joka nauttii eniten rauhallisesta kruisailusta. Muiden jalkoihin ei Mustangilla toki jää. Sisään amerikkalaiseen kulttuuriin Jenkkiautojen myötä Katajamäki on saanut kosketuksen amerikkalaiseen kulttuuriin ja elämäntapaan, josta on tullut vuosien mittaan yhä tärkeämpi osa hänen elämäänsä ja autoharrastustaan. Erikseen hän nostaa esiin amerikkalaisen ruokakulttuurin, hip hopin ja Barack Obaman. Tulevalta kesältä Katajamäki odottaa erityisesti amerikkalaisen hip hop - yhtye Wu-Tang Clanin keikkaa, jolle pitäisi ehdottomasti päästä. Harrastuksen myötä Katajamäki on saanut paljon samanhenkisiä tuttuja niin Suomesta kuin ulkomailta. Kokoontumisiinkin hän kertoo osallistuneensa, mutta viime aikoina käynnit ovat jääneet vähiin. Yhtenä syynä tähän ovat omat projektit, joista yksi on jenkkiautojen välittäminen Japanista suomalaisille harrastajille. Välittäminen on Katajamäelle harrastus eikä hän ole koskaan ottanut siitä itselleen palkkiota. Kavereita on mukava auttaa, Katajamäki toteaa. tupavisa 1. Kuinka pitkään Hugo Chavez oli Venezuelan presidentti? 2. Kuka oli vuoden naissolisti Emmagaalassa? 3. Mikä on 66 KES 88:n seuraajan mallinimi? 4. Missä sijaitsee Manner-Suomen keskipiste? 5. Kuinka monta kuljetettavaa mahtuu BMP-2-panssarivaunuun? 6. Milloin käytiin Falklandin sota? 7. Kuinka mones CMX:n levy seitsentahokas on? 8. Kenen käsikirjoittama on elokuva 21 tapaa pilata avioliitto? 9. Minä vuonna Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa astui valtaan? 10. Minkä säätiön tunnus on kuvassa? vastaukset vuotta, 2. Anna Puu, KES 12, 4. Puolangassa, 5. 7 henkilöä, , 7. Neljästoista, 8. Johanna Vuoksenmaan, , 10. Jalkaväkisäätiö

14 14 vapaalla ruotuväki 6/2013 elokuvat näyttely Broken City Ohjaus Allen Hughes Pääosissa Mark Wahlberg, Russell Crowe, Catherine Zeta-Jones Ensi-ilta 5.4. Allen Hughesin uusi rikostrilleri onnistuu viihdyttämään, muttei jää elokuvahistoriaan ainakaan omaperäisyytensä tai juonensa ansiosta. Käsikirjoitus on samanaikaisesti liian monimutkainen ja ennalta-arvattava. Tarina on kuin suoraan mistä tahansa C.S.I.:n jaksosta. Laahaavan alun jälkeen elokuvan jälkipuolisko ei jaksa enää kiinnostaa, vaikka lopussa meno tiivistyykin ja toimintaa löytyy oikein kunnolla. Hölmöt juonikuviot etenevät turhan pitkälle ja hahmot linkittyvät liikaakin toisiinsa ennen elokuvan kliseistä päätöstä. Elokuvan aiheita ovat sellaiset pikkujutut kuten korruptio, poliisiväkivalta ja alkoholismi. Sivuhenkilöiden kautta käsitellään niin showbisneksen raadollisuus kuin homoavioliitotkin. Tarinoita onkin yksinkertaisesti liikaa, minkä vuoksi sekava kokonaisuus voisi toimia TV-sarjana paljon paremmin. Myös yliyrittäminen elokuvan hahmojen taustoittamisessa kostautuu pahasti. Joka ikisen hahmon sotkeminen joka ikiseen juonenkäänteeseen johtaa siihen, että lopulta kaikki jäävät etäisiksi ja epäaidon oloisiksi. Russell Crowe ja etenkin kuin rooliinsa luotu Mark Wahlberg ovat onneksi ammattilaisia isolla A:lla. Upean Catherine Zeta-Jonesin ruutuaika jää valitettavan vähäiseksi, vaikka hahmosta ja näyttelijästä olisi vaikka mihin. Elokuvan parhaaksi anniksi jäävät onnistuneet valinnat kuvauksen, leikkauksen ja musiikin suhteen. Joonas Lehtonen Sotamuseo esittelee uudessa perusnäyttelyssään Helsingin Kruunuhaassa esimerkiksi legendaarisen tarkka-ampuja Simo Häyhän asepuvun ja lahjakiväärin. Kuva: Antti Heikkinen Mahtava Oz Ohjaus Sam Raimi Pääosissa James Franco, Mila Kunis, Rachel Weisz Ensi-ilta Legendan varusteita Sotamuseossa Disneyn uusin 3D-fantasiaseikkailu on L. Frank Baumin luomaan Ozin Ihmemaahan sijoittuva Mahtava Oz. Elokuva pohjautuu Baumin Ihmemaa Ozista kertoviin kirjoihin sekä vuoden 1939 Ihmemaa Oz -elokuvaan, mutta se keskittyy kirjan tapahtumia edeltäneeseen aikaan. Tarina alkaa pölyisestä luvun alun Kansasista, josta kiertävänä taikurina työskentelevä Oscar Figgs (James Franco) päätyy pyörremyrskyn seurauksena Ozin ihmemaahan. Hän kohtaa noita Theodoran (Mila Kunis), joka pitää Figgsiä Ozin velhona, jonka on ennustuksissa luvattu pelastavan Ozin pahalta noidalta. Näin Figgs tempautuu mukaan tapahtumiin, jotka tekevät hänestä lopulta Ozin velhon. Hahmoista sympaattisimmaksi nousee taitavasti animoitu, siivillä varustettu piccolo-apina Finley (Zach Braff), joka kohoaa elokuvan aikana yhdeksi Figgsin tärkeimmistä tukijoista Glindan (Michelle Williams) kanssa. Viime aikoina uusia fantasiaseikkailuja on julkaistu sen verran tiuhaa tahtia, että muutamat kohtaukset tuntuivat jo aika nähdyiltä. 3D-versio tuo mukanaan muutamia hauskoja kohtia, mutta muuten kolmiulotteisuuden hyödyt jäävät vähäisiksi. Elokuvasta jää ristiriitainen olo, sillä tarinan juoni on ennalta-arvattava, mutta toisaalta tietyt henkilöhahmot ja visuaalinen näyttävyys tekevät siitä nautittavan katseltavan. Olli Tuominen Sotamuseon tiloissa Helsingin Kruununhaassa avautui 8.3. tilapäinen perusnäyttely kolmen vuoden tauon jälkeen. Edeltäneet näyttelyt ovat olleet kiertäviä, sillä Liisankadun tilat odottavat remonttia. Hakkapeliitoista rauhanturvaajiin -näyttelyssä on esillä museoaarteita Ruotsin vallan ajoista Suomen sotien kautta nykyaikaan. Esineistöä pääsee katselemaan ja osin myös kokeilemaan Liisankadun museorakennuksessa. Nähtävillä on tuorettakin historiaa, muun muassa aiemmassa joukko-osastojen lakkautusaallossa poistuneiden prikaatien liput sekä pian toimintansa lopettavien varuskuntien perinneaarteita. Tämä on ihan uutta. Siinä on talvisodan legendaarisen ampujan, Simo Häyhän, asepuku ja hänen Ruotsista saamansa kivääri. Meillä on lainasopimus vuoden 2029 loppuun asti, ja silloin tämä ilman eri sopimusta jää Sotamuseon omistukseen ja kokoelmiin, museonjohtaja Harri Huusko esittelee yhtä esimerkkiä. Maailmanennätyslistojen tarkka-ampujien kärkeä pitävän Häyhän jäämistö saatiin Sotamuseolle Pohjois-Karjalan Prikaatin perinnehuoneesta joulukuussa. Palmrothin päänvaiva Erikoisuutena esille on asetettu muun muassa ensimmäistä kertaa sotien jälkeen päivänvalon näkevä kommunistijohtaja Sergei Kirovin pronssinen pää. Venäläisen 3,5 tonnia painaneen patsaan muut osat päätyivät sota-aikana materiaaliksi suomalaisten kenraalien rintakuviin. Marsalkka Mannerheim toivoi silloiselta Sotamuseon intendentiltä, Reino Palle Palmrothilta pronssisia patsaita ensi alkuun veistettyjen kipsisten sijaan. Lupaus marsalkan toiveen täyttämisestä sai Palmrothin valvomaan unettomia öitä, kunnes hän keksi keinon saada sota-aikana käyttöön pronssia pariakymmentä rintakuvaa varten. Katsokaa, löytyisikö sieltä sopivia patsaita, joita voitaisiin räjäyttää. Palle kertoi itse edeltäjälleni, että yhtenä yönä hän heräsi aamuyöstä ja tiesi, miten asia hoidetaan. Hän soitti pioneeriupseerille, kaverille Karhumäkeen, että katsokaa, löytyisikö sieltä sopivia patsaita, joita voitaisiin räjäyttää. Kirovin patsas sieltä sitten löytyi ja pojat räjäyttivät sen, Huusko tarinoi. Kirov oli suosittu puoluejohtaja Leningradissa, jonka Josif Stalin murhautti vuonna Siitä lähtivät liikkeelle kuuluisat Stalinin puhdistukset. Kuolinnaamio harkinnassa Alkuvuotena lahtelaiskodin vintiltä löytynyttä Mannerheimin kipsistä kuolinnaamiota ei näyttelystä löydy. Ainakaan vielä. Sehän on tällä hetkellä löytäjänsä hallussa. Minulla on ollut yhteydenottoa häneen päin ja katsotaan, johtaako se mihinkään. Myöntää täytyy, että houkuttaisi saada se tänne Sotamuseon kokoelmiin ja sen tarina eheäksi. Meillä on jo pronssinen kuolinnaamio, Huusko kommentoi. Kevään tullen Liisankadun tilojen lisäksi avautuvat myös perinteiset Suomenlinnan näyttelyt. Muun muassa sukellusvene Vesikko aukeaa toukokuun alussa peruskorjattuna. Sukellusveneisiin pääsee tutustumaan myös Suomenlinnakeskuksen samanaikaisessa näyttelyssä. Liisankadun perusnäyttely on näillä näkymin auki vuoden 2015 loppupuolelle. Eira Talka konsolipelit Aliens: Colonial Marines PC Sega Aliens: Colonial Marines perustuu Alien-elokuvasarjaan. Julkaisija Sega hankki vuonna 2006 sarjaan oikeudet ja ulkoisti pelin kehittämisen Borderlands-sarjasta tutulle Gearbox Softwarelle. Kuuden vuoden mittaisen kehitysfiaskon jälkeen odotettu peli osoittautuu pettymykseksi sarjan faneille. Peli huolestuttaa jo ensimmäisten peliminuuttien jälkeen. Alun johdatus pelin saloihin sujuu kankeasti. Juonen onttous ja hahmojen epäjohdonmukaisuus paljastuu tapahtumien edetessä. Yksikään merijalkaväkitaistelijoista ei onnistu herättämään pelaajassa sen suurempia tunteita suuntaan tai toiseen. Suurimmat ongelmat ovat kuitenkin pelin pelattavuudessa. Aliens: Colonial Marines toistaa itseään, koska tarvittavaa kehitystä ja vaihtelua pelissä ei esiinny. Tekoälyssä on todella isoja puutteita: alienit ryntäävät aivottomasti suoraan pelaajaa päin ja seuralaiset ovat lähes hyödyttömiä taistelutilanteissa. Tuloksena on köyhä räiskintäpeli, jonka pelaamista ei tee mieli jatkaa ensimmäisen pelikerran jälkeen. Kehuttavaa löytyy niukasti. Mukavammin pelaaminen sujuu kaverien kanssa, jolloin pelin koomisille kömmähdyksille voi nauraa ryhmässä. Monipeliominaisuudet tuovatkin peliin himpun verran vaihtelua. Kriitikot ja pelaajat ovat tuominneet pelin harvinaisen yksimielisesti julkaisun jälkeen. Nolo epäonnistuminen on tuonut julkisuuteen huhuja ja väitteitä koskien pelin ongelmallista kehityskaarta. Selvää on kuitenkin, että peli ei ole se kovasti odotettu seuraaja Aliensarjalle, jona sitä hehkutettiin ennen julkaisua. Sarjan uskollisten fanienkin kannattaa siis säästää päivärahansa välttämällä pelin ostoa. Leo Piirto Crysis 3 XBox 360 Electronic Arts Kieltämättä yksi alkuvuoden odotetuimmista peleistä oli Crytekin kehittämä Crysis 3. Menestysarjan uusimman pelin tapahtumat sijoittuvat vuoden 2047 New Yorkiin. Supersotilas Prophet taistelee korruptoitunutta CELL-korporaatiota vastaan, jonka tavoitteena on maailmanvalloitus. Kuulostaako tutulta? Sitä se onkin. Kliseinen scifi-tarina, jonka läpipelaamisessa kestää noin 6 tuntia, ei todellakaan ole parasta pelissä. Erityismaininta menee kuitenkin Prophetin oikeana kätenä toimivalle Psycholle, jonka hahmoa kehitetetään onnistuneeseen suuntaan tarinan edetessä. Vaikka aikaisemmat kokemukseni Crysis-sarjasta olivat vähäisiä, piti vaikeusastetta nostaa korkeimmalle tasolle, jotta peli osoittautuisi edes jollain tavalla haastelliseksi. Tästä huolimatta pelattavuus on muuten hyvä. Pelaaja saa itse valita, miten ja millä tyylillä hän pelissä etenee, sillä Prophetin nanopuvun voi räätälöidä juuri itselleen sopivaksi. Erilaisia aseita on mukava kokeilla ja käyttää. Varsinkin uuden jousipyssyn käyttö tuntuu juuri oikealta. Kehittäjä Crytek on toden teolla päättänyt panostaa pelin visuaaliseen puoleen. Pelissä yhdistyvät ensimmäisen pelin villi luonto ja toisen pelin urbaanit maisemat. Parhaalta peli näyttää tietenkin PC:llä, vaikkakin grafiikat onnistuvat tekemään vaikutuksen myös 8 vuotta vanhalla Xbox360:llä. Crysis 3 saattaa olla sinulle sopiva, jos pidät kilpailuhenkisistä monipeleistä. Puutteellinen kamppanja unohtuu kokonaan näitä pelatessa. Erityisesti uusi Huntermoodi, jossa kahden pelaajan täytyy tuhota kokonainen joukkueellinen CELL:n vaarallisimpia agentteja tietyn aikarajan puitteessa, vie pelikokemuksen uudelle tasolle. Leo Piirto

15 ruotuväki 6/2013 VAPAALLA 15 Partiossa Teksti Moona Veijola Kuvat Atte Tanner, Aapo Rainio Ulkoasu Tuomas Hämäläinen Asepalveluksessa ja partiossa oppii osittain samoja asioita, mutta periaatteet tekemisen taustalla ovat varsin erilaiset. Kävimme partiolaisten talvileiri Helmellä selvittämässä, miten ja miksi. kasvetaan ihmisiksi Automme kaartaa auratulle kaistaleelle keskellä metsää. Takana on metsäisiä hiekkateitä ja puiden välistä vilahtelevaa järvenselkää, edessä muutama korotettu puolijoukkueteltta ja vähän matkan päästä kuuluvaa iloista puheensorinaa. Nyt ollaan Evon retkeilyalueella Hämeenlinnassa, ja partiolaisten talvileiri Helmi on täydessä vauhdissa. Noustuamme autosta meitä tervehtii Helmen projektisihteeri Henrik Vuornos ja leirin viestintään osallistuva leiriläinen Kasperi Tulkki. Ensimmäisenä suuntaamme tietysti syömään. Jono etenee nopeasti, ja pian lautaselle kauhotaankin tuttuun tapaan pöntöstä ruokaa. Jauhelihakeiton lämmittäessä vatsaa Henrik kertoo hiihtolomalla 2013 järjestetystä Helmestä. Leiri on siis Pääkaupunkiseudun Partiolaisten järjestämä. Leiriläisiä mukana on 350, joista nuorimmat ovat mukana vain yhden yön, hän valaisee. Helmi on Pääkaupunkiseudun Partiolaisten talvileirinä ensimmäinen lajiaan, ja sen tarkoitus onkin rohkaista alueen partiolaisia leireilemään teltassa myös talvisin. Helmellä majoitutaan kaminalämmitteisissä puolijoukkueteltoissa ja päivät vietetään monipuolisen ohjelman parissa. Huivit kaulassa pidetään hauskaa Upseerin perustama rauhanliike: Partioliikkeen synty Virallinen partiopuku, paraatit ja partiotervehdys ovat selvästi armeijasta tuttuja elementtejä. Eikä ihme, sillä partioliikkeen perustaja, lordi Robert "B-P" Baden-Powell of Gilwell, oli itsekin upseeri. Hän tosin halusi yhtenäisen vaatetuksen siksi, että se tasa-arvoistaisi partiolaisia ja loisi yhteenkuuluvuutta. Partioliike sai alkunsa 1900-luvun alussa eräällä poikaleirillä, jolla B-P kokeili kehittämäänsä kasvatusmetodia. Luonnossa toimimisen ja yhdessä tekemisen kautta partiossa on tarkoitus kasvaa aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. Siis vähän niin kuin intissäkin, jossa pojista tulee miehiä, tai ainakin reserviläisiä. Ennen ensimmäistä maailmansotaa Englannissa ja maailmalla muutenkin toimi paljon muitakin sotaan valmistavia nuorisojär- Vaikka päällisin puolin toiminta kuulostaa varusmiehen korvaan tutulta, se ei siltä näytä. Selvästi valtaosa leiriläisistä on kouluikäisiä, ja se paitsi näkyy, myös kuuluu. Kaksi varusmiestä erottuu värikkäästä joukosta kuin mosa vanhoista, mutta oudoksuvien katseiden lisäksi saamme myös paljon hymyjä ja tervehdyksiä. Kasperi näyttää meille leirialuetta. Tutustumme täydelliseen tiskivesijärjestelmään, pressuista kasattuun telttasaunaan ja avantoon, jossa on aiemmin harjoiteltu heikoilta jäiltä pelastamista. Vaatteet päällä. Siis miksi jotkut tekevät tätä vapaaehtoisesti? No täällä on kivaa. Täällä on kavereita ja tarkoitus on pitää hauskaa, Kasperi vastaa ytimekkäästi. Hauskuus onkin olennaisin ero asepalveluksen ja partion välillä. Vapaaehtoisuuden myötä voi itse, varsinkin vähän vanhempana, vaikuttaa aika paljon tekemisiinsä. Metsä, erähenkisyys ja kansalaistaitojen painotus aiheuttavat yhtäläisyyksiä, mutta periaatteet ovat varsin erilaiset. Siinä missä puolustusvoimat on nimensä mukaisesti maanpuolustusta varten luotu järjestelmä, partio on rauhanliike. Mutta entä sitten paraatit? Niissähän niitä partiolaisia näkee, yhtenäiset asut päällä ja huivit suorassa. Se on meille vähän negatiivista julkisuutta, että suurin näkyvyytemme on juuri paraateissa. Partio tarjoaa mahdollisuuksia tehdä monia asioita paljon nuorempana kuin missään muualla. jestöjä, jotka "kasvattivat" nuoria poikia jopa simputuksen ja juoksuttamisen keinoin. Partioaate levisi nopeasti ja jäi elämään kuitenkin juuri siksi, ettei se valmistanut sotaan, vaan elämään. Samantyyppiseen pitkäjänteisempään ajatteluun onkin myöhemmin siirrytty nykyaikaisissa armeijoissa eri puolilla maailmaa, tietysti maanpuolustusta unohtamatta. Mutta sehän ei ole meidän ydintoimintaamme, oikeastaan aika kaukana siitä, Kasperi painottaa. Nuorille valmiutta vastuuseen Palaamme takaisin leirin majoitusalueelle ja kierrämme telttakylää. Telttojen väleissä juoksentelee paljon pieniä leiriläisiä, sudenpentuja. Partiossa kaikki osallistuvat tekemiseen, joten sudenpennutkin kantavat halkoja telttaan. Toisaalla sahataan ja halotaan polttopuita, nyt on huoltotauko. Partio tarjoaa paljon mahdollisuuksia tehdä monia asioita paljon nuorempana kuin missään muualla, Kasperi kertoo. Partion kiinnostavinta antia vähän vanhemmalle partiolaiselle onkin erä- ja kansalaistaitojen lisäksi myös johtaminen. Nuorisojärjestönä sitä on tarjolla paljon, ja esimerkiksi Helmeä pyörittävät pääasiassa nuoret ja nuoret aikuiset. Myös 15-vuotiaalla Kasperilla on takana jo vankka johtajatausta. Johdan kolmatta vuotta ryhmää, ne pojat täyttävät nyt 14 vuotta. Minulla on ollut tämän vuoden myös sudenpentulauma. Silloin kun aloitin johtamisen, meitä oli minä ja yksi toinen 12-vuotias kaveri. Silloin meidän lippukunnassa oli aika iso johtajapula, mutta meillä oli sellainen 19-vuotias kaveri katsomassa, että homma sujuu, Kasperi kuvailee johtajakautensa alkua. Intissä kuulee, että puolustusvoimat tarjoaa Suomessa ainoana johtajakoulutusta. Myös partiossa johtajakoulutukset ovat kuitenkin oleellinen osa tulevaan pestiin perehdyttämistä. Kasperikaan ei aivan kylmiltään lähtenyt ryhmää johtamaan. Sitä ennen käytiin ryhmänjohtajakurssi, missä opittiin johtamisen perusteita, hän täsmentää. Aina valmis - ainakin kokeilemaan Johtamisen lisäksi partiossa riittää tekemistä kaikenikäisille. Helmellä pääsi muun muassa nukkumaan kiepissä eli pienessä lumikolossa, ratsastamaan hevosvaljakolla, kaivertamaan jääpatsaita ja tekemään nahkatöitä. Millaisille ihmisille partio sitten sopii? Partiossahan on kaikenlaisia ihmisiä. Minusta partio sopii lähes kaikille, Kasperi kiteyttää. Enimmäkseen tärkeää tuntuu olevan avoimuus ja oikea asenne, mikä näkyykin vastaantulevissa kasvoissa. Kun on pienessä teltassa melkein viikon, niin kyllä siinä aika hyvin oppii toimimaan muiden ihmisten kanssa. Kaikki täällä oppivat paljon uutta, ja kun oppii uutta, kasvaa ihmisenä, hän vielä lisää. Entä sitten intti? Millaiset odotukset kaikkeen valmiilla partiolaisella on asepalvelusta kohtaan? En minä tiedä, voihan se olla ihan hauskaa. Eikö se ole lähinnä asenteesta kiinni, että millaista se on? Että jos haluaa sen olevan siistiä, niin sitten se on siistiä. Saa nähdä, onhan tässä aikaa.

16 16 takakansi ruotuväki 6/2013 potretti Poliisi Mikko Porvali on myös kirjailija Jussi Viljanen Edesmennyt Seuran päätoimittaja Hannu Parpola tokaisi kerran tuskastuneena: Tekisivätpä lehteni toimittajat sitä työtä, mikä heille kuuluu, eivätkä ahkeroisi kirjaprojekteissaan! Ruotuväen päätoimittajana en itse joutunut kokemaan samaa. Varmasti siksi, että puolustusvoimien uutislehden toimittajat olivat niin nuoria. Sittemmin he ovat kyllä kunnostautuneet kirjailijoina. Tommi Melender, Tuomas Marjamäki ja Mikko Porvali ovat julkaisseet jo ainakin kymmenen kirjaa. Marjamäen kirjat liittyvät tunnettuihin suomalaisiin viihdehahmoihin, ja Tommi Melender on kirjoittanut runoja sekä proosaa. Erikoisin tapaus tästä kolmikosta on poliisin tutkinnanjohtajana Jyväskylässä toimiva rikoskomisario Mikko Porvali. Aiheena sotahistoria Porvalilta on juuri ilmestymässä viides kirja, ja kustantaja on tiedottanut jo kuudennesta. Kaikki Porvalin teokset liittyvät sotahistoriaan, ennen kaikkea tiedustelumaailmaan. Kirjat ovat löytäneet mukavasti lukijoita ehkä aihepiiriä pidetään niin mieltä kiehtovana tai salaperäisenä, Mikko Porvali sanoo. Tutkin sotilastiedustelun laillisuuspohjaa juristiopintojeni päättötyönä. Se toi uutta näkökulmaa siihen, miten sodan oloissa voidaan tai ei voida toimia, hän jatkaa. Kun kotiuduin Ruotuväestä 13 vuotta sitten, kävin Maanpuolustuskorkeakoulun valintakokeessa. Kurssille pääseminen olisi edellyttänyt silmäleikkausta, johon kotiutuvalla varusmiehellä ei ollut varaa. Leikkautin silmäni myöhemmin ja hain poliisikouluun. En ole katunut uravalintaa, sillä myös poliisissa on riittänyt mielenkiintoisia tehtäviä. Sotilaselämää olen saanut viettää muun muassa rauhanturvatehtävissä Balkanilla. Mikko Porvalin kirja Operaatio Hokki julkaistiin Ruotsissa nimellä Bakom Röda arméns linjer: Finska fjärrpatrullens sista uppdrag. Porvalin kirjat liittyvät löyhästi hänen sukutaustaansa, yksi projekti on johtanut toiseen. Ensimmäiseksi ilmestyi Vakoojakoulu, jossa kerrottiin, kuinka suomalaiset kouluttivat neuvostoliittolaisia sotavankeja tiedustelijoiksi ja lähettivät heitä vakoilijoina Neuvostoliittoon. Miehiä koulutti ja vei tehtävilleen Mikon isoisä, luutnantti Antti Porvali. Sama mies esiintyy Operaatio Hokki -nimekseen saaneessa kirjassa. Kirja on tutkimus Suomen suurimman maahanlaskuoperaation vaiheista vihollisen selustassa syksyllä Teos kuvaa elävästi suomalaisen kaukopartiotoiminnan onnistumisia ja epäonnistumisia. Tiedustelukirjojen välissä Mikko Porvalilta ilmestyi teos Kaatunut Normandiassa. Elämänkertakirja kuvaa suomalaisnuorukaisen tietä Karjalasta Kanadaan ja värväytymistä Kanadan maavoimien palvelukseen. Porvalin sukulaispojan, sotamies Olavi Nenosen kohtalona oli kaatua Normandian maihinnousussa. Hämmästyttävän seikkaperäinen kirja tekee kunniaa suomalaiselle siirtolaiselle. Jyväskyläläinen Atena Kustannus julkaisi viime syksynä Porvalin edellisen teoksen Salainen tiedustelija. Kirja pohjautuu professori ja slavisti Igor Vahroksen sodanaikaisiin kirjeisiin. Vahroksen autenttiset ja päivittäin kirjatut kokemukset ovat tiedustelututkimuksen kannalta todellinen aarreaitta. Porvalin uusi kirja, sodanaikaisten rakkaustarinoiden kokoelma, ilmestyy maaliskuun loppupuolella. Teos on kokoelma suomalaisista 1900-luvun elämänkohtaloista, Yritämme parhaillaan koota muutaman tuhat euroa varoja, jotta voisimme toteuttaa kaukopartiotoimintaa realistisesti kuvaavat internet-sivut. ja tekstissä esitellään kaksitoista koskettavaa tosikertomusta eri sotavuosien varrelta. Tällä hetkellä Porvali tutkii jatkosodan erikoisjoukkotoimintaa ja sotilastiedottamista. Valmisteilla oleva teos liittyy suomalaisten kaukopartioiden toimintaan sekä vihollisen selustassa toteutetuista toimista välitettyyn kotimaiseen uutisointiin. Toisessa kirjaprojektissaan Porvali paneutuu erikoisjoukkotoiminnan ja sotilastiedottamisen suhteeseen. Teos liittyy kaukopartiotoimintaan, suomalaisten partioitten toimiin vihollisen selustassa sekä näistä välitettyihin kotimaisiin uutisiin. Mukana myös perinnetyössä Mikko Porvali on mukana myös veteraaniperinnetyössä ja toimii Päämajan kaukopartiomiesten perinneyhdistyksen puheenjohtajana. Yritämme parhaillaan koota varoja, jotta voisimme toteuttaa kaukopartiotoimintaa realistisesti ja kattavasti kuvaavat internetsivut. Pohjamateriaalinamme on kaukopartiomiesten oman aseveliyhdistyksen arkisto. Mikko Porvali Ikä: 32 vuotta Asuinpaikka: Jyväskylä Ammatti: Rikoskomisario Sotilasarvo: Yliluutnantti Borta bra, men hemarrest. Kuvat: Tommi Anttonen ja Mikko Porvalin kotialbumi poiminta Menestyksen metsästystä Alpeilla Eetu Heino Sotilaiden maailmankisat järjestetään kuvankauniilla Ranskan Alpeilla. Kuva: Getty Images Sotilaiden talvilajien maailmankisat järjestetään toista kertaa, nyt Ranskan Annecyssä, Puolustusvoimat ja rajavartiolaitos osallistuvat lajitarjonnasta maasto-, ampuma- ja partiohiihtoon, sekä hiihtosuunnistukseen. Partiohiihdon hallitsevana sotilaiden maailmanmestarina Suomen joukkue lähtee kisoihin tavoitteenaan mitalisijat. Joukkueen valmistautuminen on sujunut hyvin ja juuri päättyneet hiihdon sotilas-sm -kilpailut Joensuussa osoittivat urheilijoiden olevan hyvässä kunnossa. Sotilaiden maailmankisat ovat kuitenkin aina hieman kovemmat tasollisesti kuin tavallinen hiihdon sotilas-mm-kilpailu, valmennuksen johtaja Jouni Ilomäki kommentoi. Ensimmäisissä kisoissa saavutetut kaksi pronssimitalia ampumahiihdosta ja hiihtosuunnistuksesta ovat tänäkin vuonna tavoitteena, mutta uutena lajina oleva vapaan hiihtotavan parisprinttikilpailu antaa lisämahdollisuuksia menestykseen. Mahdollisuuksia on, mutta menestys tietysti edellyttää täydellistä onnistumista, Ilomäki lisää. Sotilaiden talvilajien maailmankisat Ranskassa Kilpailujen tuloksia ja uutisia voi seurata osoitteesta: > kalenteri Oltermannin hiihto Kouvola Järjestyksessä 68. Oltermannin hiihto järjestetään Kouvolan alueella. Pitkät perinteet omaavaan hiihtoon osallistuu niin varusmiehiä kuin henkilökuntaakin Itä-Suomen sotilasläänistä. Tänä vuonna ennätysmäärän osallistujia kerännyttä viestikipailua voi seurata osoitteesta > RUK:n 93. vuosipäivä Hamina Reserviupseerikoulun 93. vuosipäivää vietetään perjantaina 5.4. Ohjelmassa on luvassa päiväjuhla RUK:n maneesissa, katselmus päärakennuksen kentällä ja viimeisenä iltajuhla Varuskuntakerholla. Käytöstä poistetun materiaalin huutokauppa Turku Puolustusvoimien käytöstä poistettua materiaalia huutokaupataan Pansiossa klo eteenpäin. Kaupan on monenlaista merivoimien ja puolustusvoimien kalustoa aina veneistä kenttäkeittimiin ja moottoreihin. Materiaali on nähtävänä klo 9.00 alkaen. Huutokaupan järjestäjänä toimii Millog Oy. Veteraanipäivän konsertti klo ja klo Helsinki, Finlandia -talo Kaartin Soittokunta esiintyy veteraanipäivän kunniaksi Helsingissä Finlandia -talolla kahden konsertin merkeissä. Kapellimestareina toimivat Jyrki Koskinen ja Ville Paakkunainen.

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Kyber uhat Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Taustaa Kyberturvallisuus on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta)

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Jukka Malila Toimitusjohtaja KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN KESKUSLIITTO RY POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Helsinki 6.9.2011 ESITYKSEN

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 Muistio 1 (5) Puolustusvaliokunta 22.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 1 Puolustusvoimien

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden johtajat Kenraalimajuri Jukka Pennanen Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus Maavoimien valmiusyhtymä Liikenneturvallisuus Varusmiehet Varusmiehet 3 500/vuosi 1850 varusmiestä kahdesti vuodessa noin 30 naista kahdesti vuodessa maksimivahvuus 2520 11,8 10,1 33,5 8,6 22,5 9,8 Muut

Lisätiedot

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla VII: Eurooppalaisten vuosisata Risto Marjomaa https://alma.helsinki.fi/doclink/16989 Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. 1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN LIITE 1 TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN 1. LENTÄVÄN HENKILÖSTÖN LENTOLISÄ A. Ohjaajan lentolisä a) Asianmukaisen palvelussitoumuksen (tai uuden koulutuskorvaussitoumuksen)

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016

Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016 Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016 Sisällys 1 Tervetuloa Rannikkolaivastoon!... 3 2 Siirtyminen peruskoulutuskaudelta omaan yksikköön... 4 3 Rannikkolaivastoon organisaatio... 4 4 Palvelus ja vapaat...

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11. 1 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014 klo 13 Arvoisat sotiemme veteraanit reserviläiset hyvä juhlayleisö!

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen

Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen Tutkimuspäällikkö Valdemar Kallunki Asevelvollisuuden tulevaisuus seminaari 21.3.2012 Aineisto - Kysely helmi-kesäkuussa 2011 - Alokasvaiheen varusmiehille

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Sokkivaihe väistyy. Nyt saa euroilla enemmän. Hyvä. Laillista. Totuus. Päivärahojen korotukset suunnataan pitkään palveleville

Sokkivaihe väistyy. Nyt saa euroilla enemmän. Hyvä. Laillista. Totuus. Päivärahojen korotukset suunnataan pitkään palveleville Ruotuväki, PL 25, 00131 HKI MP2 Itella Oyj Nyt saa euroilla enemmän Päivärahojen korotukset suunnataan pitkään palveleville uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 51. vuosikerta n:o 7 (1118) 11.4.2013

Lisätiedot

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta Koulutuksen ja kertauksen kesto Reserviläisten palkat Vimilin armeijamallissa Peruskoulutus 0,25 vuotta Peruskoulutuskausi 1500 e/kk Jatkokoulutus 0,63 vuotta Jatkokoulutuskausi 2000 e/kk Operatiiviset

Lisätiedot

ReturnMe FIKSU OMISTUSMERKINTÄ

ReturnMe FIKSU OMISTUSMERKINTÄ Ensimmäinen kadottaa avaimet. Toinen löytää avaimet. Löytääkö ensimmäinen toisen? ReturnMe FIKSU OMISTUSMERKINTÄ Löytötavaroiden ongelma Ihmiset kadottavat tavaroitaan vuosittain miljoonien eurojen arvosta.

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKKO on puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen kuuluva joukko. ESIMERKIKSI vartiokomppania sissikomppania sotilaspoliisikomppania Ilmavalvontakomppania Ilma-/merivoimien

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Ilmailun ammatteja Ilmailu tarjoaa suuren joukon kiehtovia ja tavoiteltavia ammatteja. Ilmailu on luonteeltaan kansainvälistä. Teknologiaa, haastavia ja palkitsevia

Lisätiedot

6. Etäisyydenmittari 14.

6. Etäisyydenmittari 14. 97 ilmeisessä käsirysyssä vihollisen kanssa. Yleensä etäiyyden ollessa 50 m. pienempi voi sen käyttämisestä odottaa varmaa menestystä; paras etäisyys on 25 m. tai sitä pienempi. Sillä missä tilanahtaus

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 On tärkeää kiinnittää huomiota niihin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät näytä osallistuvan. Sen

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma

Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma Reserviläisen velvollisuus ylläpitää kuntoa Noin 85 % jokaisesta ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen, joten valtaosa 20-60 vuotiaista

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 21.11. 11.12.2011. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 21.11. 11.12.2011. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä puolustusvoimauudistuksesta.

Lisätiedot

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1 SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS Seppo Haario 21.3.2012 1 Sveitsin pinta-ala 41,285 km 2 Suomi on kahdeksan kertaa suurempi Etäisyydet: pohjoinen - etelä 220 km länsi - itä 348 km Jürg Hänggeli/Seppo Haario 21.3.2012

Lisätiedot

Pohjoismaiden joulukauppa 2015

Pohjoismaiden joulukauppa 2015 Kuluttajatutkimus Pohjoismaiden joulukauppa 1 Verkkokauppa Pohjoismaissa Pohjoismaalaiset ostaneet joululahjoja verkosta jo 4,4 miljardilla Ruotsin kruunulla Pohjoismaiden joulukauppa on täydessä vauhdissa.

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 14.6 S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 Matka alkoi Marolankadulta Lahdesta 07.00 josta taksikyydillä matkasimme Pirkkalan lentoasemalle. Lento Ryan Air:lla Bremeniin josta vuokrasimme

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Matka- ja kilpapurjelennon turvallisuus

Matka- ja kilpapurjelennon turvallisuus Matka- ja kilpapurjelennon turvallisuus tässä mitään vaarallista, kukaan ei kuollut Suomen purjelentokilpailuissa tänä kesänä - tilastot Suomessa eivät ole edustavia, koska luvut ovat pieniä. Lainataan

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot