Pohjanmaan Kuulovammaisten Lasten Tuki - Österbottens Hörselskadade Barns Stöd ry

Transkriptio

1 Pohjanmaan Kuulovammaisten Lasten Tuki - Österbottens Hörselskadade Barns Stöd ry 2009

2 2 Muistattehan ilmoitaa puheenjohtajalle tai rahastonhoitajalle tiedossanne olevat koulunsa päättävät kuulovammaiset lapset sekä mistä koulusta valmistuvat. Perus- ja ammattikoulusta tai ylioppilaaksi valmistuvat!!!!!!! Yhdestyksen kotisivu: Taitto: Anne Vankka Yhdistyskuvat: Esa Mäki-Latvala/Anne Vankka Nimen- ja osoitteenmuutokset, uudet jäsenet, eroilmoitukset ym. yhdistyksen/liiton jäsenrekisterin pitäjälle: Riitta Ranta-Knuuttila-Mertala Jokivarrentie 575, PAHAJOKI ; tai Liiton toimistoon: KLVL ry PL 63 / Ilkantie 4, Helsinki

3 3 Tervehdys Seinäjoelta! Vuosi on vierähtänyt nopeasti ja olemme jälleen kesän korvalla. Maaliskuisessa vuosikokouksessa tulin toistamiseen valituksi yhdistyksemme puheenjohtajaksi. Vuosikokouksemme pidettiin tänä vuonna Ähtärissä, jossa lapset pääsivät eläinpuistoon meidän aikuisten kokoustaessa. Ja mukavaa kuulemma oli! Lasten ehdoillahan tässä mennään ja tarkoitus on järjestää tilaisuuksia, joissa viihtyvät niin lapset kuin aikuiset. Viime kesänä teimme retken Powerparkin huvipuistoon ja tuosta päivästä saimme myös positiivista palautetta osallistujilta. Tänä kesänä on suunnitteilla vastaava retkipäivä elokuussa Vaasa/Kokkola alueelle, jonne tietysti toivomme runsasta osallistujajoukkoa sieltä suunnalta. Retkipäivästä tullaan tiedottamaan lähempänä erikseen. Viimeaikaiset tapaamiset ovat sijoittuneet tänne etelään, joten päätimme nyt vuorostamme järjestää jotakin myös siellä pohjoisessa. Vuosikokouksessa pohdimme myös yhdistyksemme tiedottamista ja toivonkin teidän jokaisen huomioivan kyselyn, joka on tässä lehdessä. Toivomme teidän vastaavan siihen, jotta tiedämme miten tavoitamme teidät parhaiten. Palautetta ja ideoita myös yhdistyksemme toimintaan kaivataan kovasti. Alueemme kuntoutusohjaajat esittäytyvät myös tässä lehdessä, joten käykääpä jokainen lukaisemassa heidän esittelynsä, niin tiedätte kenen puoleen jatkossa kääntyä kuntoutusasioissa. Kevään kääntyessä kesäksi haluan toivottaa teille kaikille oikein aurinkoisia kesäpäiviä. Tulkaa rohkeasti mukaan yhdistyksemme toimintaan ja tapaamaan toisia perheitä. Yhdessä voimme jakaa kokemuksiamme ja olla toistemme tukena. Vertaistuki on tärkeää meille vanhemmille mutta erityisen tärkeää se on myös meidän lapsillemme. Siispä kaikki uudet ja vanhat yhdistyksemme jäsenet elokuussa näemme pohjoisen tapaamisessa! Tiia

4 PowerPark

5 5 Johtokunta 2009 Laamanen, Tiia Haukkakallionkatu 5, SEINÄJOKI puheenjohtaja Marttila, Tarja Lylyntie 13, HYLLYKALLIO varapj, KLVL-edustaja Mäki-Latvala, Tarja Ampujantie 19, VAASA sihteeri Ranta-Knuuttila-Mertala, Riitta Jokivarrentie 575, PAHAJOKI Varainhoitaja, jäsenrekisteri Kujanpää, Anu Ohmerojärventie 555, LUOMAKYLÄ Ranta-Pantti, Satu Mikontie 26, KAUHAJOKI txt-viestit Välimä ki, Susanna Kakkosvaltaus 13, SEINÄJOKI Rajala, Pirkko Veteraanitie 5 as 2, JURVA varajäsen pirkko.rajala@jippii.fi Vankka, Anne varajäsen Mäkikaivontie 15 E 22, VAASA , anne.vankka@uwasa.fi

6 6 Hei! Olen Vaasan alueen uusi kuntoutusohjaaja. Aloitin huhtikuun alussa ja työhöni kuuluu Vaasan sairaanhoitopiirin suomenkielisten, kuulovammaisten lasten kuntoutusohjaus. Työ kuulovammaisten parissa on minulle melko uutta, mutta olen innostunut haasteista ja erityislapset ovat lähellä sydäntäni. Olen kuuloliiton osa-aikainen työntekijä ja teen lisäksi myös sijaisuuksia lastentarhanopettajana. Aikaisemmin olen työskennellyt harjaantumisluokan erityisopettajana. Minulla on kaksi pientä lasta, jotka huolehtivat, että toimintaa riittää myös vapaa-ajalla. Minuun voi ottaa yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla. Ystävällisin Terveisin Kati Luukko Kuulovammaisten lasten kuntoutusohjaaja p postiosoite: Kuntoutustutkimusyksikkö H6 Vaasan keskussairaala Hietalahdenkatu VAASA

7 7 " Me olemme kaikki saman puun lehtiä. Ei yksikään toisensa kaltainen. Yksi symmetrinen, toinen epäsymmetrinen ja kuitenkin jokainen yhtä tärkeä kokonaisuudelle. " (Georg Lichtenberg) Hei kaikille! Olen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen kuulovammaisten lasten kuntoutusohjaaja Kati Lahnalampi. Olen Seinäjoen keskussairaalan työntekijä ja työpisteeni on korvapoliklinikalla. Kuulovammaisten lasten kuntoutusohjaajana olen toiminut nyt kolme vuotta niiden lasten (ja perheiden) parissa, joiden kuulokontrollit ovat Seinäjoen keskussairaalassa Kuuloliitolta ostopalveluna ollut lasten kuntoutusohjaus siirtyi sairaalan omaksi toiminnaksi, jolloin asiakaskuntaani liittyivät myös Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa kuulokontrolleissa käyvät lapset. Eli tällä hetkellä alueella toimii ainoastaan yksi kuulovammaisten lasten kuntoutusohjaaja. Koulutukseltani olen yo-merkonomi ja sairaanhoitaja. V opiskelin työn ohessa lasten ja nuorten erityisohjaajaksi. Työkokemukseni on lähinnä aikuisten parista. Olen työskennellyt sairaanhoitajana syöpä- ja keuhko-osastoilla sekä kuntoutustutkimuspoliklinikalla sairaanhoitajana/kuntoutusohjaajana. Nyt kuitenkin tuntuu, että olen löytänyt paikkani lasten parissa. Minulla itselläni on kaksi lasta; Oskari on 9v. (meidän perheen pitkätukkaisin) ja Olivia on pian 6v. (tuleva eskarilainen). Aviomieheni Janne työskentelee Kauhavan kaupungilla maaseutupäällikkönä. Moniin teistä olen jo tutustunutkin, mutta osalle olen vielä tuntematon tapaus. Toivottavasti pikapuoliin saan tutustua teihin kaikkiin. Toiveenani on, että saan olla mukana/tukena lasten elämäntaipaleella pitkin matkaa, ainakin muutosten (esim. päivähoidon/koulun aloituksen) aikoihin. Vertauskuvallisesti haluaisin olla tasoittamassa tietä ja siirtämässä kiviä edestä, ettei tarvitsisi niihin kompastua. Nähdään! T. Kati

8 8 VERTAISPERHEET 2009 Kaustinen, Hannele Tomi (-89) lievä dysfasia, kuuleva Ostolantie 27 B 5, Ähtäri Miisa (-91) huonokuuloinen Aki (-94) kuuleva émail: hannele.kaustinen@gmail.com Jani (-95) huonokuuloinen Kujanpää, Anu ja Taisto Tiia-Maria (-96), kuuleva Ohmerojärventie 555 Krista (-98), huonokuuloinen Luomankylä Miika (-03) kuuleva , émail: anu.kujanpaa@luukku.com Laamanen Tiia ja Petteri Helmi (-04) kuuleva Haukkakallionkatu 5, Seinäjoki Kerttu (-06) kuuro, 1. sisäkorvaistute sisäkorvaistute 4/ tiia.laamanen@elisanet.fi Ranta-Knuuttila-Mertala, Riitta Mertala, Jukka-Pekka Jokivarrentie 575, Pahajoki (Riitta) émail: riitta.ranta-knuuttila-mertala@hotmail.com Ropponen, Mervi ja Jarmo Metsätähdentie 10, Hyllykallio (Mervi) émail: mervi.ropponen@pp.nic.fi Hanna (-93) kuuleva Jussi (-95) huonokuuloinen Joni (-01), kuuleva Annika (-93) kuuleva Antti (-95) huonokuuloinen, sisäkorvaistute Tuomisto, Minna ja Petri Emmi (-97) huonokuuloinen Lustilantie 416, Kauhajoki Juho (-99) kuuleva Anni (-03) kuuleva minna.tuomisto@netikka.fi Törmä, Tero Ranta-Pantti, Satu (kuuro) Txt: Mikontie 26, Kauhajoki émail: satu.rantapantti@pp.inet.fi Meri (-91) kuuleva Eetu (-95) kuuleva Roosa (-96) kuuro Viita Ritva ja Markku Tuukka (-89) kuuleva Soittajantie 13, Lapua Topi (-98) kuuro, sisäkorvaistute, puhekielinen, yleisopetuksessa (Ritva) Silja (-01) kuuro, sisäkorvaistute, eskarissa yleisopetuksessa émail: ritva.viita@netikka.fi Välimäki Susanna ja Jokiniemi Pasi Kakkosvaltaus 13, Seinäjoki susanna.valimaki@luukku.com Joona (-02) kuuleva Lotta (-04) huonokuuloinen, diplegia

9 9 KOKKI-PALSTA Miehet kokkaavat - kauha siirtyy haasteviestinä jäsenperheiden isännältä toiselle Viimevuonna Kauha kulkeutui Laamasen Petterille Seinäjoelle Tässä hieman erilainen jälkiruokaidea joka sopii erityisesti isännän erikoiseksi vaikkapa juhannuksen vieton yhteydessä. Jäinen aurinkoylläri - Valitse kaupasta suurimmat mahdolliset appelsiinit (1/hlö) - Varaa vaniljajäätelöä n. 2dl/hlö 1. Leikkaa appelsiinien pohjasta pieni siivu (ei liikaa) jotta ne pysyvät pystyssä sopivasti. 2. Leikkaa appelsiinin hattu pois (noin 2-3cm laelta) 3. Kaiverra appelsiinin sisältö pois käyttäen juuresveistä ja lusikkaa (jätä kuitenkin hieman appelsiinin hedelmälihaa reunoille). 4. Leikkaa jäätelö pieniksi paloiksi ja täytä lusikkaa käyttäen appelsiinit hieman pehmenneellä jäätelöllä. 5. Laita hatut takaisin päälle 6. Aseta appelsiinit pystyasentoon pakastimeen esimerkiksi tarjottimelle. 7. Anna olla pakastimessa vähintään 5 tuntia ennen tarjoilua. Tarjoile jäinen aurinkoylläri hämmästyneille vieraille pikkulusikan kera. Halutessasi voit täyttää samat appelsiinit uudelleen jäätelöllä ja toistaa jäädytysoperaation. Appelsiinien sisällöt voit vaikkapa nialaaasta. Voit luottaa että pisteesi kasvavat tämän yllärin myötä. Suositellaan erityisesti miehille. Terveisin, Petteri Laamanen Seuraavan reseptin voisi pyöräyttää vaikkapa Mäki-Latvalan Esa Vaasasta.

10 10 Joulu 2008

11 Lapset» Lapsen kehitys» Aistien kehitys» Kuulo Kuulo Korva on ihmisen kuulo- ja tasapainoelin. Korvan osat ovat ulkokorva, välieli keskikorva ja sisäkorva. Korvien osat kehittyvät jo varhain sikiökaudella. Etenkin raskauden alkukuukausina kuuloelin vaurioituu herkästi monesta eri syystä ja tästä aiheutuu kuulovammaa syntymän jälkeen. Vauva ilmeisesti kuulee jo kohdussa, vaikkei sitä pystytä vielä tutkimaan, sillä on havaittu, että jo 25. raskausviikon jälkeen vauva reagoi kohdussa äänille. Vastasyntynyt reagoi voimakkaille äänille ( db) koko kehollaan kokonaisvaltaisesti. Se ilmenee suojareaktioina, vauvan säpsähtää, herää unesta, itkee jne. Muutaman kuukauden iässä vauva tietää jo, mistä suunnasta ääni tulee. Oma tai helistimen ääni tuottaa iloa ja naurua puolen vuoden iässä. Kahdeksankuinen vauva ilmaisee kiinnostuksensa jääden kuuntelemaan ääniä. Kuulovamman syy on usein perinnöllinen. Raskauteen tai synnytykseen liittyvät tekijät ovat joskus kuulovamman taustalla. Ennen yleiset: vihurirokko, keltaisuus synnytyksen jälkeen tai hapenpuute ovat entistä harvemmin enää aiheuttamassa kuulovammaa. Vaikeita synnynnäisiä kuulovaurioita on 0,1 %:lla lapsista, lievempiä esiintyy 0,1-0,2 %:lla. On tärkeää, että synnynnäiset tai muut vaikea-asteiset kuulovammat todetaan tutkimiseen ennen vuoden ikää, sillä kuulovamma viivästyttää kielen ja puheen kehitystä. Kuntoutus ja hoito tulisi saada alkuun mahdollisimman varhain. Se sisältää muun muassa puheopetusta ja viittomakielen opettelua. Toistuva välikorvantulehdus tai liimakorva voi aiheuttaa pitkäaikaista tai pysyvää kuulon alentumaa. Korvatulehdukset on sen vuoksi syytä hoitaa huolella ja jälkitarkastus tulisi myös lääkärin ohjeen mukaisesti muistaa suorittaa. Liimakorvatautia sairastava voi olla täysin oireeton ja tauti voi ilmetä ainoastaan alentuneena kuulona. Välikorvaan kertyy tällöin sitkeää liimamaista eritettä ja tämän vuoksi tärykalvon huono liikkuvuus vaikeuttaa äänen kulkua sisäkorvaan., mikä ilmenee kuulon heikentymisenä. Lasten kuulo saattaa vaarantua liian kovasta melusta johtuen. Nallipyssyt ja monet äänekkäät leikkikalut voivat aiheuttaa alkavan kuulovamman. Koululaisilla musiikin kuuntelu liian äänekkäästi korvalappustereoilla tai diskoissa ja konserteissa, tai joku harrastus, vaikkapa ammunta voivat huonontaa kuuloa. Terveydenhoitaja Toini Leppäkases, Kotkan kaupunki

12 12 Yli 10-v kuulovammaisen lapsen tilapäinen hoitovapaa Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) Tarkistakaa ko. kohta oman liittonne sopimuksesta 9 Tilapäinen hoitovapaa 1 mom. Viranhaltijan/työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta taikka vammaisen lapsensa, sairastuessa äkillisesti viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Tilapäiseen hoitovapaaseen oikeutetut saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. Tilapäinen hoitovapaa on tarkoitettu ensisijaisesti lapsen hoidon järjestämistä varten. Vasta silloin, kun tämä ei ole käytännössä mahdollista, viranhaltija/työntekijä voi itse jäädä hoitamaan lasta. Ensin on selvitettävä, voidaanko lapsi hoitaa tavanomaisessa hoitopaikassa tai voivatko muut samassa taloudessa asuvat hoitaa lasta. Ratkaisevaa ovat tosiasialliset hoitomahdollisuudet. Vammaisella lapsella tarkoitetaan iästä riippumatta henkilöä, jonka hoidontarve on verrattavissa alle 10-vuotiaaseen lapseen ja joka sairastuessaan äkillisesti tulee vamman vuoksi niin avuttomaksi, ettei hän kykene hoitamaan itseään. Vammaisia lapsia ovat mm. kehitysvammaiset lapset, ja vamman vaikeudesta riippuen aivo-, raaja-, näkö- tai kuulovammaiset lapset. Vammaisella lapsella ei tarkoiteta kroonisesti sairasta lasta (esim. sokeritauti, allergia, astma tms.). Krooninen sairaus saattaa kuitenkin johtaa tilaan, jossa sairasta lasta on pidettävä vammaisena, esim. vaikea sydänsairaus tai sokeritauti. Viranhaltija/työntekijä on velvollinen tarvittaessa lääkärintodistuksella osoittamaan, onko hänen yli 10 vuoden ikäinen lapsensa edellä tarkoitetulla tavalla vammainen. Virka-/työvapaan enimmäismäärä on neljä työpäivää. Jos sairaus jatkuu yli neljä työpäivää, voidaan hakemuksesta myöntää harkinnanvaraista palkatonta virka-/ työvapaata tai vuosilomaa taikka viranhaltijalla/työntekijällä voi olla oikeus edellä 6 :ssä tarkoitettuun poissaoloon pakottavista perhesyistä. Vammaisia koskevaa lainsäädäntöä löytyy Vammaisneuvoston sivustolta:

13 Vuosikokouksen aikana lapset tutustuivat eläinpuistoon 13

14 14 POHJANMAAN KUULOVAMMAISTEN LASTEN TUKI - ÖSTERBOTTENS HÖRSELSKADADE BARNS STÖD RY 1 Yhdistyksen nimi on Pohjanmaan Kuulovammaisten Lasten Tuki -Österbottens Hörselskadade Barns Stöd ry. Kotipaikkana Vaasan kaupunki ja toimialueena Etelä-Pohjanmaa, Keski- Pohjanmaa ja Pohjanmaa. 2 Yhdistyksen tarkoitus: a) edistää kuulovammaisten lasten opetus- ja kuntoutustoimintaa. b) tukea käytännöllisillä toimenpiteillä jo käynnissä olevaa opetushuoltoa. c) tutustuttaa kuulovammaisten lasten vanhemmat kaikkeen saatavilla olevaan julkaistuun ja kokemusperäiseen tietoon kuulovammaisuudesta. 3 Tarkoituksensa saavuttamiseksi yhdistys toimeenpanee neuvottelutilaisuuksia, lasten leirejä ja perhetapahtumia. 4 Toimintansa tukemiseksi on yhdistys oikeutettu jäsentensä suorittamien jäsenmaksujen lisäksi vastaanottamaan lahjoituksia, lahjoitussitoumuksia, testamentteja ja perustamaan erityisiä rahastoja. Asianomaisen luvan saatuaan yhdistys voi järjestää arpajaisia, rahankeräyksiä ja myyjäisiä. 5 Yhdistyksen jäseneksi pääsee yhdistyksen toimialueella tai muualla asuva henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Jäseneksi hyväksymisestä päättää johtokunta. Jäsenen tulee suorittaa vuosikokouksen vahvistama jäsenmaksu. 6 Kunniajäseneksi voi vuosikokous kutsua henkilön, joka erikoisesti on ansioitunut yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamisessa. Jäsen, joka jättää 2 perättäisenä vuotena maksamatta jäsenmaksunsa, toimii yhdistyksen sääntöjen ja hengen vastaisesti taikka rikkoo kokouksen päätöksiä, voidaan johtokunnan päätöksellä merkitä erotetuksi yhdistyksestä. 7 Yhdistyksen asiat hoitaa johtokunta, johon kuuluu vuodeksi valittu puheenjohtaja ja kahdeksi vuodeksi valittuna vähintään neljä ja enintään seitsemän varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä. Johtokunta valitsee keskuudestaan vuosittain varapuheenjohtajan, sihteerin ja varainhoitajan. Johtokunnan varsinaisista jäsenistä ja varajäsenistä on puolet vuosittain erovuorossa. Ensimmäisenä vuotena erovuoro ratkaistaan arvalla. Johtokunta on kokonaisuudessaan vastuussa yhdistyksen omaisuuden hoidosta ja toiminnasta. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajankutsusta ja se on päätösvaltainen, jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään kolme johtokunnan jäsentä on saapuvilla. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. 8 Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. Päätetyt tilit ja vuosikertomus jätetään tilintarkastajille tarkastettaviksi tammikuun kuluessa 9 Vuosikokous pidetään maaliskuun aikana johtokunnan määräämänä päivänä. Ylimääräisiä kokouksia pidetään, jos johtokunta katsoo ne tarpeelliseksi tai jos vähintään kymmenesosa yhdistyksen jäsenistä nimetyn asian käsittelyä varten sitä vaatii kirjallisesti. Ilmoitus kirjeitse vuosi- ja ylimääräisen kokouksen ajasta ja paikasta sekä siinä käsiteltävistä asioista on toimitettava yhdistyksen jäsenille viikkoa ennen kokousta. 10 Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1) Kokouksen avaus. 2) Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 3) Valitaan kokouksen toimihenkilöt: puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa, jotka samalla toimivat ääntenlaskijoina. 4) Esityslista. 5) Esitetään johtokunnan laatima vuosikertomus päättyneeltä vuodelta. 6) Esitellään tilit ja tilintarkastajien lausunnot. 7) Päätetään tilien hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle. 8) Toimintasuunnitelma 9) Talousarvio. 10) Päätetään jäsenmaksun suuruudesta. 11) Valitaan yhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja. 12) Valitaan yhdistyksen johtokuntaan jäsenet 7 :n mukaisesti. 13) Valitaan kaksi tilintarkastajaa sekä näille kaksi varamiestä. 14) Käsitellään muut esille tulevat asiat. 15) Kokouksen päättäminen. 11 Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompi kumpi yhdessä sihteerin tai varainhoitajan kanssa. 12 Muutoksia sääntöihin voidaan tehdä kun vuosi- tai ylimääräinen kokous niin päättää ja kokouskutsussa siitä mainitaan ja muutosehdotusta puoltaa 2/3 enemmistö annetuista äänistä. 13 Kysymys yhdistyksen purkamisesta on käsiteltävä kuten sääntöjen muuttamisesta :ssä 12 mainitaan. Yhdistyksen purkautuessa tai tultua lakkautetuksi joutuvat varat Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto - Hörselskadade Barns Föräldraförbund ry:lle.

15 15