SISÄLLYS. N:o Laki. perusopetuslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2003

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2003 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1136 perusopetuslain muuttamisesta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta perusopetuslain 32 :n muuttamisesta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 17 :n muuttamisesta metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun lain 10 :n muuttamisesta metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain 17 :n muuttamisesta puutavaranmittauslain 47 :n muuttamisesta kiinteistön yhteisomistajien osallistumisesta metsätalouden rahoituslainsäädännössä tarkoitettuun toimenpiteeseen annetun lain 4 ja 6 :n muuttamisesta metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun lain 8 :n muuttamisesta metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain 11 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus koulutustoimikunnista ja koulutuksen yhteistyöneuvottelukunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta N:o 1136 perusopetuslain muuttamisesta muutetaan 21 päivänä elokuuta 1998 annetun perusopetuslain (628/1998) 1 ja 43, sellaisena kuin niistä on 1 osaksi laissa 1288/1999, sekä lisätään lakiin uusi 8 a luku seuraavasti: 1 Soveltamisala Tässä laissa säädetään perusopetuksesta ja oppivelvollisuudesta. Lisäksi laissa säädetään pääsääntöisesti oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna annettavasta esiopetuksesta, perusopetuksen oppimäärän suorittaneille annettavasta lisäopetuksesta, maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta sekä aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Jos tämän lain mukaista esiopetusta järjestetään lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) 1 :n 2 tai 3 momentin tarkoittamassa päivähoitopaikassa, esiopetukseen sovelletaan lisäksi, jollei tässä laissa tai sen nojalla asetuksella toisin säädetä, mitä lasten päivähoidosta annetussa laissa tai sen nojalla asetuksella säädetään. Muille kuin oppivelvollisille järjestettävästä perusopetuksesta säädetään 46 :ssä. Aamu- ja iltapäivätoiminnasta säädetään 8 a luvussa. Muista tämän lain säännöksistä aamu- ja iltapäivätoimintaan sovelletaan 40, 41 ja 43 :n sekä 44 :n 2 ja 3 momentin säännöksiä. HE 57/2003 SiVM 2/2003 EV 88/

2 3896 N:o Rahoitus Tässä laissa tarkoitettua opetusta sekä aamu- ja iltapäivätoimintaa varten myönnetään rahoitusta perustamishankkeisiin ja käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (635/1998) säädetään. 8 a luku Aamu- ja iltapäivätoiminta 48a Tavoitteet ja perusteet Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Lisäksi aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee edistää lasten hyvinvointia ja tasaarvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee tarjota lapsille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan sekä mahdollistaa lepo rauhallisessa ympäristössä, ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilön valvonnassa. Opetushallitus päättää tässä laissa tarkoitetun aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä (aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet). Opetushallitus valmistelee perusteet yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. Aamu- ja iltapäivätoimintaan tulee hakea kunnan edellyttämällä tavalla. Kunnan tulee etukäteen ilmoittaa aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämispaikoista, toiminnan alkamisja päättymisajankohdasta sekä siitä, miten sen järjestämään tai hankkimaan aamu- ja iltapäivätoimintaan haetaan. Otettaessa lapsia aamu- ja iltapäivätoimintaan heihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Kunta voi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia palvelut muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunta voi myös hankkia palvelut antamalla tähän tarkoitukseen avustusta palvelujen tuottajalle. Toimintaa järjestettäessä tulee ottaa huomioon eri kieliryhmien tarpeet. Kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että niillä toimintaan osallistuvilla lapsilla, joilla on 32 :n mukainen oikeus koulumatkaetuun, on mahdollisuus käyttää tätä etuutta. Aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee tarjota 570 tuntia koulun työvuoden aikana kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle. Toimintaan osallistuminen on lapselle vapaaehtoista. Toimintaa voidaan järjestää koulun työvuoden aikana arkipäivisin pääsääntöisesti kello välisenä aikana. Toimintaa suunniteltaessa tulee olla yhteistyössä kotien ja toiminnan järjestäjien kanssa. Kunnan tulee hyväksyä tässä laissa tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa varten toimintasuunnitelma. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä toimintasuunnitelman sisällöstä. 48b Järjestäminen ja laajuus Kunta voi järjestää ja hankkia tämän lain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa. Jos kunta järjestää tai hankkii tämän lain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa, tulee sitä tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta 17 :n 2 momentissa tarkoitetuille oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa. 48c Arviointi Aamu- ja iltapäivätoiminnan arvioinnin tarkoituksena on turvata 48 a :n mukaisten tavoitteiden toteutuminen. Kunnan tulee arvioida antamaansa tai hankkimaansa aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä osallistua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa.

3 N:o d Oikeus turvalliseen toimintaympäristöön ja opintososiaalisiin etuihin Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvalla lapsella on oikeus turvalliseen toimintaympäristöön. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvalle lapselle on tarjottava välipala. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa sattuneen tapaturman hoito on lapselle maksuton. 48e Henkilöstö Aamu- ja iltapäivätoiminnassa tulee olla toiminnan järjestämistapa huomioon ottaen riittävä määrä ammattitaitoisia ohjaajia. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. 48f Maksut Aamu- ja iltapäivätoiminnasta voidaan määrätä kuukausimaksu. Kunta päättää aamuja iltapäivätoiminnasta perittävien kuukausimaksujen määrästä, joka saa olla enintään 60 euroa. Maksu voidaan periä jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jona lapsi osallistuu aamutai iltapäivätoimintaan. Jos aamu- ja iltapäivätoimintaa annetaan enintään 10 päivänä kuukaudessa, peritään vain puolet maksusta. Samoin jos lapsi ei sairautensa vuoksi voi kalenterikuukauden aikana osallistua aamutai iltapäivätoimintaan yli 10 päivänä, maksusta peritään vain puolet. Jos sairaudesta aiheutuva poissaolo kestää koko kalenterikuukauden, maksua ei peritä. Jos lapsi ei muusta syystä osallistu toimintaan koko kalenterikuukautena, maksuna peritään puolet kuukausimaksusta. Toimintaan osallistumisesta ei voida periä muita maksuja. Maksu voidaan jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa, jos huoltajan elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen on syytä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Opetusministeri Tuula Haatainen

4 3898 N:o 1137 opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta muutetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (635/1998) 16 :n 2 momentti, 45 :n 1 momentti ja 48 :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 16 :n 2 momentti laissa 1389/2001, 45 :n 1 momentti laissa 1146/2000 ja 48 :n 1 momentti laissa 1211/2000, sekä lisätään 5 :ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 1211/2000, uusi 3 a kohta ja lakiin uusi 13 a ja 21 a, seuraavasti: 5 Rahoituksen laskentaperuste Rahoitus opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannuksiin määräytyy laskennallisten perusteiden mukaisesti. Rahoitus määräytyy: 3 a) perusopetuslaissa tarkoitetussa aamuja iltapäivätoiminnassa ohjaustuntien määrän ja ohjaustuntia kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella; 13a Valtionosuus aamu- ja iltapäivätoiminnan käyttökustannuksiin Perusopetuslaissa tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestävälle kunnalle myönnetään valtionosuutta toiminnasta aiheutuviin käyttökustannuksiin 57 prosenttia euromäärästä, joka saadaan, kun kunnalle valtionosuuden laskemisen perusteeksi mainittua toimintaa varten vahvistettu tuntimäärä kerrotaan tuntia kohden määrätyllä yksikköhinnalla. 16 Keskimääräiset yksikköhinnat Yksikköhinnat määrää opetusministeriö. Tässä luvussa tarkoitetut yksikköhinnat määrätään 19 :n 7 momentissa, 21 :n 1 momentissa sekä 21 a ja 22 :ssä tarkoitettuja yksikköhintoja lukuun ottamatta siten, että yksikköhintojen mukaisesti lasketut rahoituksen perusteena käytettävät euromäärät yhteenlaskettuina vastaavat keskimääräisten yksikköhintojen perusteella laskettavia euromääriä. 21a Aamu- ja iltapäivätoiminnan yksikköhinta Opetusministeriö vahvistaa perusopetuslaissa tarkoitetun aamu- ja iltapäivätoiminnan yksikköhinnan ohjaustuntia kohden vuosittain valtion talousarvion rajoissa. HE 57/2003 SiVM 2/2003 EV 88/2003

5 N:o Rahoituksen myöntäminen ja tarkistaminen Valtionapuviranomainen myöntää 6, 13, 14 ja 15 :ssä tarkoitetun valtionosuuden sekä 7 ja 11 :ssä tarkoitetun rahoituksen käyttökustannuksiin hakemuksetta kunnalle tai muulle 1 :ssä mainitun lain mukaisen toiminnan järjestäjälle ja 13 a :ssä tarkoitetun rahoituksen kunnalle siten kuin kuntien valtionosuuslain 16 :n 2 momentissa säädetään. 48 Rahoituksen laskemisessa käytettävien suoritteiden määrän vahvistaminen Opetusministeriö vahvistaa seuraavan varainhoitovuoden rahoituksen perusteena käytettävien opiskelijatyövuosien, opintoviikkojen, opetustuntien, ohjaustuntien ja henkilötyövuosien määrän vuosittain valtion talousarvion rajoissa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Sen estämättä, mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään, 5 :n 3 a kohdassa tarkoitetun aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoituksen perusteena käytettävien ohjaustuntien määrästä, yksikköhinnasta ja toimintaan myönnettävästä rahoituksesta vuodelle 2004 voidaan päättää mainitun vuoden aikana. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Opetusministeri Tuula Haatainen

6 3900 N:o 1138 lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta muutetaan lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 14 päivänä kesäkuuta 2002 annetun lain (504/2002) 2 :n 2 momentin 6 ja 7 kohta sekä lisätään 2 :n 2 momenttiin uusi 8 kohta ja lakiin uusi 5 a seuraavasti: 2 Soveltamisala a sovelletaan 1 momentissa säädetyin edellytyksin myös: 6) yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetussa laissa (603/1996) tarkoitettuun palvelun tuottajaan; 7) yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tarkoitettuun palvelun tuottajaan; ja 8) perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetun aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelujen hankkimiseen. 5a Rikosrekisteriote aamu- ja iltapäivätoiminnassa Jos kunta tai kuntayhtymä hankkii perusopetuslaissa tarkoitetun aamu- ja iltapäivätoiminnan palveluja julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta, kunnan tai kuntayhtymän tulee pyytää 2 :n 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavalta henkilöltä viipymättä nähtäväksi rikosrekisterilain 6 :n 2 momentissa tarkoitettu rikosrekisteriote, jollei henkilö hoida näitä tehtäviä virka- tai työsuhteessa palvelujen tuottajaan. Ote rikosrekisteristä on pyydettävä nähtäväksi myös ennen kuin muu kuin sopimuksessa määritelty henkilö otetaan 2 :ssä tarkoitettuihin tehtäviin. Palvelun tuottajan on ilmoitettava asiasta asianomaiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Opetusministeri Tuula Haatainen HE 57/2003 SiVM 2/2003 EV 88/2003

7 3901 N:o 1139 perusopetuslain 32 :n muuttamisesta muutetaan 21 päivänä elokuuta 1998 annetun perusopetuslain (628/1998) 32 :n 1 ja 3 momentti, sellaisena kuin niistä on 1 momentti laissa 1288/1999, seuraavasti: 32 Koulumatkat Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetusta päivähoidosta esiopetukseen on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus. Jos oppilas otetaan muuhun kuin 6 :n 2 momentissa tarkoitettuun kouluun tai opetuksen järjestämispaikkaan, oppilaaksi ottamisen edellytykseksi voidaan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Opetusministeri Tuula Haatainen HE 58/2003 SiVM 1/2003 EV 72/2003

8 3902 N:o 1140 opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 17 :n muuttamisesta muutetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (635/1998) 17 :n 1 ja 8 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1289/1999, seuraavasti: 17 Perusopetuksen yksikköhinnat Perusopetuksen yksikköhinnat oppilasta kohden lasketaan joka toinen vuosi perusopetuksesta kaikille opetuksen järjestäjille yksikköhintojen määräämistä edeltäneenä vuonna aiheutuneiden valtakunnallisten kokonaiskustannusten perusteella. Yksikköhintoja laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon ulkomailla järjestetystä opetuksesta aiheutuneita menoja eikä mainittua opetusta saavia oppilaita. Yksikköhintoja laskettaessa esiopetusta saavien oppilaiden määrästä otetaan huomioon 91 prosenttia ja 18 vuotta täyttäneiden oppilaiden määrästä otetaan huomioon 60 prosenttia. Esiopetusta saavien perusopetuslain 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden määrä otetaan kuitenkin huomioon kokonaan. Esiopetusta saavien oppilaiden osalta yksikköhinta on 91 prosenttia asianomaiselle opetuksen järjestäjälle oppilasta kohden määrätystä yksikköhinnasta. Perusopetuslain 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien, esiopetusta saavien oppilaiden osalta yksikköhinta on kuitenkin sama kuin asianomaiselle opetuksen järjestäjälle oppilasta kohden määrätty yksikköhinta. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Sen estämättä, mitä 17 :n 1 ja 8 momentissa säädetään, perusopetuksen yksikköhinnat oppilasta kohden lasketaan vuosina 2004, 2005 ja 2006 siten, että esiopetusta saavien oppilaiden määrästä otetaan huomioon 85 prosenttia, ja esiopetusta saavan oppilaan osalta yksikköhinta vuonna 2004 on 88 prosenttia asianomaiselle opetuksen järjestäjälle oppilasta kohden määrätystä yksikköhinnasta. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, ei koske perusopetuslain 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien, esiopetusta saavien oppilaiden määrän huomioon ottamista eikä yksikköhintoja näille oppilaille annettavassa esiopetuksessa. Opetusministeri Tuula Haatainen HE 58/2003 SiVM 1/2003 EV 72/2003

9 3903 N:o 1141 metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun lain 10 :n muuttamisesta muutetaan metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain (1474/1995) 10 seuraavasti: 10 Kehittämiskeskuksen johtokunta Kehittämiskeskuksella on johtokunta, johon kuuluu enintään seitsemän jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen, jota koskevat samat säännökset kuin jäsentäkin. Johtokunnan asettaa maa- ja metsätalousministeriö neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Johtokunnan jäsenten tulee edustaa kehittämiskeskuksen toiminnan kannalta keskeistä asiantuntemusta. Johtokunnan jäsenistä kolmen tulee edustaa metsäkeskuksia. Metsäkeskusten edustajat tulee nimittää metsäkeskusten ehdottamista henkilöistä siten, että yksi jäsenistä nimitetään pääasiallisesti ruotsinkielisiä alueita varten olevan metsäkeskuksen ehdotuksesta. Johtokunnan tehtävistä, asettamisesta, tarkemmasta kokoonpanosta ja muista johtokuntaa koskevista tarpeellisista asioista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Kehittämiskeskuksen nykyisen johtokunnan 31 päivänä joulukuuta 2003 päättyvä toimikausi jatkuu siihen saakka kunnes maaja metsätalousministeriö on asettanut tämän lain mukaisen johtokunnan. Tämän lain mukaisesti ensimmäisen kerran asetetun johtokunnan toimikausi päättyy vuoden 2007 lopussa. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Ministeri Seppo Kääriäinen HE 122/2003 MmMV 3/2003 EV 79/ /180

10 3904 N:o 1142 metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain 17 :n muuttamisesta muutetaan 10 päivänä heinäkuuta 1998 metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain (534/1998) 17 seuraavasti: 17 Esteellisyys Metsänhoitoyhdistyksen hallituksen jäsenen ja toimihenkilön esteellisyyden osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä hallintolain (434/2003) 28 :ssä säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ministeri Seppo Kääriäinen HE 82/2003 MmVM 4/2003 EV 80/2003

11 3905 N:o 1143 puutavaranmittauslain 47 :n muuttamisesta muutetaan 22 päivänä helmikuuta 1991 annetun puutavaranmittauslain (364/1991) 47, sellaisena kuin se on laissa 582/2002, seuraavasti: 47 Mittauslautakunnan on hoitaessaan tämän lain mukaisia tehtäviä noudatettava soveltuvin osin, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään. Tämän lain mukaisissa määräaikojen laskemisissa sovelletaan säädettyjen määräaikain laskemisesta annettua lakia (150/1930) ja tiedoksiannoissa hallintolakia (434/2003). Virallisen mittaajan on 4 a luvun mukaisissa tehtävissä noudatettava soveltuvin osin, mitä hallintolaissa säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleisiin hallintoasioihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Uuteen käsittelyyn palautettuihin asioihin sovelletaan kuitenkin tämän lain säännöksiä. Ministeri Seppo Kääriäinen HE 82/2003 MmVM 4/2003 EV 80/2003

12 3906 N:o 1144 kiinteistön yhteisomistajien osallistumisesta metsätalouden rahoituslainsäädännössä tarkoitettuun toimenpiteeseen annetun lain 4 ja 6 :n muuttamisesta muutetaan kiinteistön yhteisomistajien osallistumisesta metsätalouden rahoituslainsäädännössä tarkoitettuun toimenpiteeseen 30 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1349/1996) 4 ja 6 seuraavasti: 4 Metsäkeskus päättää tässä laissa tarkoitetun tuen ja lainan myöntämisestä ja takaisinperimisestä. Tämän lain mukaiseen metsäkeskuksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Toimivaltainen hallintooikeus määräytyy sen mukaan, minkä hallinto-oikeuden tuomiopiirissä pääosa kyseessä olevasta metsätalousmaasta sijaitsee. Muutoksen hakemiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään muutoksenhausta hallintoviranomaisen päätökseen. 6 Viranomaisen tai metsäkeskuksen päätöksen ja muuta asiaa koskevan tiedoksiannon katsotaan tulleen yhteisomistajien tietoon, kun se on annettu tiedoksi yhdelle kiinteistöä hoitavista yhteisomistajista siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Jos asia koskee lainan myöntämistä, tiedoksianto on kuitenkin toimitettava kaikille niille yhteisomistajille, joiden oma tai Suomessa olevan asiamiehen osoite on tiedossa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleisiin hallintoasioihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Uuteen käsittelyyn palautettuihin asioihin sovelletaan kuitenkin tämän lain säännöksiä. Ministeri Seppo Kääriäinen HE 82/2003 MmVM 4/2003 EV 80/2003

13 3907 N:o 1145 metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun lain 8 :n muuttamisesta muutetaan metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain (1474/1995) 8 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 675/1999, seuraavasti: 8 Virkavastuu ja viranomaistehtävissä noudatettava menettely Kun metsäkeskukset hoitavat niille säädettyjä tai määrättyjä viranomaistehtäviä, niiden on noudatettava, mitä hallintolaissa (434/2003) ja kielilaissa (423/2003) säädetään. Metsäkeskusten asiakirjojen ja toiminnan julkisuudesta on voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleisiin hallintoasioihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, jollei metsäkeskus kielilain osalta asianosaisten oikeutta ja etua silmällä pitäen muuta päätä. Uuteen käsittelyyn palautettuihin asioihin sovelletaan kuitenkin tämän lain säännöksiä. Ministeri Seppo Kääriäinen HE 82/2003 MmVM 4/2003 EV 80/2003

14 3908 N:o 1146 metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain 11 :n muuttamisesta muutetaan metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta 8 päivänä helmikuuta 1991 annetun lain (263/1991) 11 :n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1351/1996, seuraavasti: 11 Muutoksenhaku Metsäkeskuksen 9 :n 1 momentin nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Toimivaltainen hallinto-oikeus määräytyy sen mukaan, minkä hallinto-oikeuden tuomiopiirissä pääosa kyseessä olevasta alueesta sijaitsee. Muutoksen hakemiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään muutoksenhausta hallintoviranomaisen päätökseen. Milloin metsäkeskuksen määräämien toimenpiteiden suorittamista ei voida lykätä, metsäkeskus voi määrätä, että valituksenalaista päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ministeri Seppo Kääriäinen HE 82/2003 MmVM 4/2003 EV 80/2003

15 3909 N:o 1147 Valtioneuvoston asetus koulutustoimikunnista ja koulutuksen yhteistyöneuvottelukunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2003 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä muutetaan koulutustoimikunnista ja koulutuksen yhteistyöneuvottelukunnasta 23 päivänä marraskuuta 2000 annetun valtioneuvoston asetuksen (1005/2000) 4 :n 1 ja 2 momentti ja 8 sekä lisätään asetuksen 2 :ään, sellaisena kuin se on osaksi asetuksessa 785/2002, uusi 11 a kohta seuraavasti: 2 Koulutustoimikunnat Koulutustoimikuntia ovat: 11 a ) kuvataiteen koulutustoimikunta; 4 Toimikuntien kokoonpano Opetusministeriö kutsuu koulutustoimikuntiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan enintään 10 jäsentä sekä kullekin jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Opetusministeriö voi koulutustoimikunnan esityksestä määrätä yhden tai useamman pysyvän asiantuntijan koulutustoimikuntaan. Jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa ainakin opetushallintoa, opettajia, työnantajia ja työntekijöitä. Työnantajien ja työntekijöiden edustajia tulee olla yhtä monta. Työnantajien, työntekijöiden ja opettajien edustajat nimetään alan keskeisimpien järjestöjen ehdotuksesta. Kuvataiteen koulutustoimikuntaa asetettaessa voidaan poiketa työnantaja- ja työntekijäjäseniä koskevasta vaatimuksesta. 8 Erinäiset säännökset Toimikuntien tulee toimittaa vuosittain opetusministeriölle työsuunnitelma ja toimintakertomus. Toimikunta, jaosto tai neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään puolet jäsenistä sitä vaatii. Toimikunta, jaosto tai neuvottelukunta on päätösvaltainen kun puolet jäsenistä, kokouksen puheenjohtaja mukaan lukien, on saapuvilla. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Jos jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikauden, kutsutaan hänen tilalleen uusi jäsen tai varajäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikuntien ja niiden jaostojen sihteereinä toimivat opetushallituksen määräämät opetushallituksen virkamiehet. Neuvottelukunnan sihteereinä toimivat opetusministeriön määräämät ministeriön virkamiehet. Toimikuntien, jaostojen ja neuvottelukunnan sihteeri- ja toimistotehtävät hoidetaan opetushallituksessa ja opetusministeriössä virkatyönä.

16 3910 N:o 1147 Opetusministeriö päättää toimikuntien, jaostojen ja neuvottelukunnan puheenjohtajien, jäsenten, sihteerien ja asiantuntijoiden kokouspalkkioista. Matkakustannusten korvaamiseen sovelletaan valtion virka- ja työehtosopimusta matkakustannusten korvaamisesta. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2003 Opetusministeri Tuula Haatainen Hallitusneuvos Tarja Lehtinen JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2003 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN