Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa
|
|
- Juha-Pekka Mikkola
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa
2 Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuuteen vaikuttavat perusilmiöt siirrettäessä prosessia tehdasmittakaavaan Luento 4
3 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Tehdaskemia 3. Aineen- ja lämmönsiirto 4. Läpimenoaika / inventaario / aikataulutus 5. Panosprosessi, puolipanosprosessi vaiko jatkuvatoiminen prosessi 6. Rakennemateriaalit
4 Laboratoriosta pilot-tehtaaseen Testauspalvelut Laboratoriokokeet Kirjallisuus Sivutuotteet Likaantuminen Tekninen toteutettavuus Reaktiolämpö Reaktionopeudet Ainepitoisuudet Kaasunpoisto Inertointi Rajoittaminen Tukahduttaminen Skaalauksesta johtuvien vaarojen tutkimus Tuotantovaiheet Turvallisuusspesifikaatiot Turvallisuussäännöt Pilot-plant-kokeet Lämmönsiirto Laitemitoitus Adiabaattinen käyttäytyminen Korroosio Inertointi Lähde: Prugh, R.W. Chem. Eng. Prog., vol.63, s 49. (1967)
5 Pilotista tehtaaseen Pilot-plant-kokeet Layout Talous Optimaaliset tuotanto-olosuhteet Reaktiovaarojen tutkiminen Täysimittainen tehdas Lukitukset Laitesuunnittelu Automaatiojärjestelmät Lähde: Prugh, R.W. Chem. Eng. Prog., vol. 63, s 49. (1967)
6 Valmistusreittivaihtoehdoista prosessivaihtoehtoihin Valmistusreittivaihtoehdoilla on tällä kurssilla tarkoitettu toisistaan poikkeavia kemiallisia reaktioita hyödyntäviä vaihtoehtoja. Prosessivaihtoehdoilla puolestaan tarkoitetaan niitä vaihtoehtoja, joilla tietty kemiallinen valmistusreitti voidaan toteuttaa tehdasmittakaavassa. Prosessivaihtoehdon oikealla valinnalla voidaan vielä merkittävästi vaikuttaa tulevan tehtaan luontaiseen turvallisuuteen.
7 Prosessisuunnittelun aikana määriteltäviä asioita Raaka-aineisiin, tuotteisiin ja apuaineisiin liittyviä tekijöitä Prosessi ja sen kemia Päälaitteet ja apulaitteet Hyödykkeet Jätteiden käsittely Turvajärjestelmät Ohjaus ja säätö Käyttö ja kunnossapito
8 Prosessivaihtoehdon valintaan vaikuttavia tekijöitä Tuotteen määrä, laatu ja tuotantokustannukset Investointikustannukset Kokemusperäinen tieto Prosessin ohjattavuus Turvallisuus-, terveys- ja ympäristötekijät Yksinkertaisemmat laitokset ovat halvempia ja käyttäjäystävällisempiä. Trevor Kletz, 1984
9 Prosessin skaalaus Laboratoriomittakaavassa testatut kemialliset ja fysikaaliset ilmiöt eivät aina toimi samalla tavoin tuotantomittakaavassa. Myöskään laboratoriossa käytettävät menettelytavat eivät toimi samalla tavoin tuotantomittakaavassa. Koetuloksissa on yleensä epävarmuustekijöitä. Laboratorio Pilot-laitos Koelaitos Tuotantolaitos
10 Turvamarginaali Laboratoriokokeiden antamien tulosten ja tehtaalla käytettävien olosuhteiden väliin on määritettävä turvamarginaali, sillä: tutkittu näyte voi poiketa tehtaan aineesta / seoksesta koetuloksiin sisältyy menetelmistä johtuvia epävarmuustekijöitä tehdasta ei voida ajaa turvallisuuskriittisellä alueella. Kuitenkin: yleistä sääntöä turvamarginaalin määrittämiseksi ei voida antaa.
11 Esimerkki: T ONSET :n mittaus Laite Koeparametrit Näytemäärä* TO ( o C) Huom. DSC 10 o C/min 3.5 mg 122 Teräsastia DSC 1 o C/min 6.5 mg 93 Teräsastia IST AST ARC Isotermiset askeleet 5 o C 20 o C:sta, askel 5 o C, 24 h odotus 50 o C:sta, askel 5 o C, 15 min odotus, φ = g 57 Lasiastia 1000 g 55 Lasinen Dewarastia 3.6 g 82 Kevyt Has-telloypommi SEDEX 0,5 o C skannaten 5 g 84 Avoin putki SIKAREX 0,125 o C skannaten 5 g 72 Avoin putki * t-butyyli-peroksibentsoaatti Lähde: CCPS
12 Seurausten arviointi Monessa yhteydessä termisen riskin elementit - vakavuus ja todennäköisyys - eivät käytännön kannalta yksistään riitä kuvaamaan prosessiturvallisuuden tasoa. Lämmön- tai esimerkiksi kaasunmuodostus reaktorissa voi nimittäin ylittää turvallisena pidettävän tason jo huomattavasti ennen termisen kontrollin menettämistä. Tällöin prosessiturvallisuuden arvioinnissa tulee merkittäväksi seurausten arviointi, jossa voidaan käyttää apuna esimerkiksi prosessin kineettistä mallia.
13 Turvamarginaaliesimerkki T/ºC 20 ºC vaarallinen turvallinen 15 % x
14 Turvallisuuskokeiden antamien tulosten tulkinta Kalorimetristen ja termoanalyyttisten kartoitusmenetelmien antamien tulosten tulkinta vaatii tarkkuutta ja kokemusta etenkin, jos kyse on reaktiosta tai hajoamisesta, joka ei seuraa normaalia kinetiikkaa. Asiantuntijan sanoin: Termoanalyyttiset ja kalorimetriset määritykset eivät ole kuin sulamispisteen määrittely, jossa luetaan tulos mittarista. Kokeiden suorittaminen ja tulkinta on syytä antaa kokeneen asiantuntijan tehtäväksi!
15 Esimerkkejä turvallisuuden kannalta kriittisistä tekijöistä Virtausmäärien ja -suuntien muutos Lämpötilan muutos Paineen muutos Ekso- tai endoterminen reaktio Nopea / hidas reaktio Panosprosessi, puolipanosprosessi tai jatkuvatoiminen prosessi Tekninen vika (sekoituksen/lämmityksen/ jäähdytyksen loppuminen tai muuttuminen)
16 Esisuunnittelu Esisuunnittelua voidaan tehdä jo ennen lopullisen prosessivaihtoehdon valitsemista, jolloin voidaan vertailla useampia prosessivaihtoehtoja keskenään. Esisuunnittelun aikana määritellään: massa-, aine- ja energiataseet prosessin rakenne prosessiolosuhteet lohkokaavio sekä alustava virtauskaavio hahmotelma layoutista käyttäjävaatimukset kannattavuus.
17 Massa-, aine- ja energiataseet Taseista muodostuu yhtälöryhmä, jonka avulla prosessia ja sen parametrien muutoksia voidaan mallintaa ja optimoida matemaattisesti. Optimoitavia turvallisuuteen vaikuttavia suureita ovat esimerkiksi: tuotantomäärä tuotteen laatu ja koostumus läpimenoaika laitteiden mitoitus välisäiliöiden tarpeellisuus kriittiset toimintarajat.
18 Prosessin rakenne ja prosessiolosuhteet Prosessin rakennetta ja prosessiolosuhteita suunniteltaessa tulisi pyrkiä noudattamaan luontaisen turvallisuuden periaatteita. Kletzin mukaan luontaisesti turvallisempiin ratkaisuihin päästään soveltamalla neljää pääperiaatetta.
19 Prosessi lohkokaaviona Prosessi koostuu yksikköoperaatioista, joiden yhteistoimintaa ohjataan ja säädetään prosessiautomaatiolla halutun lopputuloksen saamiseksi. höyry raakaaineet reaktori lämmitys erotus tuotteet lauhde jäähdytys
20 Hahmotelma layoutista Esisuunnittelun aikana on olemassa yksi tai muutamia sijoitusvaihtoehtoja. Ensimmäisissä layout hahmotelmissa sijoitellaan prosessin yksikköoperaatioiden päälaitteita turva- ja kunnossapitoväleineen. Kriittisiä tekijöitä ovat tilantarve vs. käytettävissä oleva tila. Useimmiten uusi prosessi pyritään mahduttamaan olemassa olevalle tehdasalueelle. Näiden hahmotelmien pohjalta tehdään sijoituspäätös, joka jatkossa rajaa suunnittelua.
21 Syyt ja tarpeet Käyttäjävaatimukset Prosessin toiminnot Prosessilaitteiden rakenne Käyttöympäristö Järjestelmän käyttäjät Automaatioaste Tarvittavat ohjaustoiminnot, hallintaperiaatteet Turvallisuus- ja laatunäkökohdat Alustava automaation kelpoistussuunnitelma
22 Kannattavuus Esisuunnittelun aikana määritellään prosessilla saavutettavissa oleva tuotanto määrä ja tuotantokustannukset. Tuotantomäärän, tuotantokustannusten ja investointikustannusten pohjalta saadaan alustava arvio hankkeen kannattavuudelle. Mm. kannattavuusarvion ja markkinatilanteen pohjalta päätetään prosessivaihtoehdosta sekä prosessisuunnittelun ja muiden valmistelujen jatkamisesta.
23 Perussuunnittelu Kun prosessivaihtoehto on valittu, siirrytään prosessin perussuunnitteluun. Perussuunnittelun aikana määrittyvät: virtauskaavio putkisto- ja instrumentointikaavio laitteiden, putkistojen ja instrumentoinnin mitoitukseen tarvittavat prosessitiedot käytön, käynnistyksen sekä ylös- ja alasajon toimintatavat alustava layout automaation toiminnallinen kuvaus automaation kelpoistussuunnitelma.
24 Yhteenveto Turvallisuustutkimus on väline, jota tulisi käyttää prosessi- ja tuotekehityksen ohjaamiseen sen kaikissa vaiheissa. Taseet tulee laskea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yllätysten välttämiseksi. Prosessin matemaattinen mallinnus ja simulointi on nopeiden tietokoneiden myötä tullut mahdolliseksi. Pilot-tehtaan käyttäminen prosessin skaalauksen yhteydessä antaa varmuutta prosessisuunnitteluun.
25 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Tehdaskemia 3. Aineen- ja lämmönsiirto 4. Läpimenoaika / inventaario / aikataulutus 5. Panosprosessi, puolipanosprosessi vaiko jatkuvatoiminen prosessi 6. Rakennemateriaalit
26 Esimerkkejä turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä Lämmönsiirto Aineensiirto / sekoitus Vaahtoaminen Lisäysnopeus Katalyyttien likaantuminen Epäpuhtauksien kertyminen
27 Pilot-laitoksen hyödyntäminen Pilot-laitoksessa testataan laitetekniikkaa pikemminkin kuin kemiaa. Pilot-toiminnot poikkeavatkin yleensä merkittävästi laboratoriomittakaavan kokeista. Kemiastakin saadaan uutta tietoa, kunhan kokeet (ml. näytteenotto ja analysointi) suunnitellaan huolella. Tietoa saadaan esimerkiksi prosessin toimivuuden, korroosionopeuksien, katalyyttien deaktivoitumisen ja siirtopintojen likaantumisen arvioimiseen.
28 Kalorimetrialla mitattavaa Tutkimuskohde DSC µ-c RC AdC Sekoituksen vaikutus X X X Kemiallisen koostumuksen vaikutus* X X X X Syöttöjärjestys X X Prosessityyppi X X X *mm. epäpuhtauksien vaikutukset, reagenssien väärä panostus ja inhibiittien tai stabilisaattoreiden virheellinen käyttö Lähde: HarsBook,
29 Kidemuoto ja viskositeetti Aineen hienojakoisuuden lisäksi myös kidemuoto aiheuttaa vaikeuksia suodatuksissa yms. Viskositeetti nousee, jos kidemuoto on väärä. Korkea viskositeetti voi aiheuttaa esimerkiksi aineensiirto-, lämmönsiirto- ja mittausongelmia.
30 ph Prosessinohjauksessa ph:n säätö on yleisesti kuvattu kaikista vaikeimmaksi yksittäiseksi säätöpiiriksi. Syitä ovat mm: reagenssin syöttö ja ph ovat epälineaarisessa suhteessa toisiinsa. tavoitepisteessä pienikin lisäysmäärä aiheuttaa suuria muutoksia ph:ssa. syöttömäärän ja ph:n suhde muuttuu usein, kun esimerkiksi jätevettä neutraloidaan.
31 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Tehdaskemia 3. Aineen- ja lämmönsiirto 4. Läpimenoaika / inventaario / aikataulutus 5. Panosprosessi, puolipanosprosessi vaiko jatkuvatoiminen prosessi 6. Rakennemateriaalit
32 Taseiden muodostaminen Massatase Ainetase Energiatase Periaatteena on, että kaikki mikä menee prosessiin tulee myös ulos prosessista. Taseita muuttelemalla vaikutetaan esimerkiksi saantoon ja tuotteen laatuun.
33 Massatase Massataseeseen sisältyvät: Raaka-aineet Pää- ja sivutuotteet Apuaineet (mm. katalyytti, inhibiittori) Jätteet (jätevesi, kiinteä jäte, päästöt ilmaan) Hyödykkeet (mm. vesi, höyry, ilma, typpi) m 3 m 1 prosessi m 2 m 4 m 1 + m 3 = m 2 + m 4
34 Ainetase Ainetase kertoo komponenttien määrän prosessivirroissa. Turvallisuuden kannalta huomioitavaa: faasit (neste, kaasu, kiinteä) ja faasimuutokset reaktiokinetiikka aineensiirto prosessiolosuhteet.
35 Ainetase m = massavirta x, y = aineen x tai y osuus massavirrasta m 2 x 2 y 2 m 3 x 3 y 3 m 1 x 1 y 1 m 4 x 4 y 4 x 1 *m 1 + x 3 * m 3 = x 2 * m 2 + x 4 * m 4 y 1 *m 1 + y 3 * m 3 = y 2 * m 2 + y 4 * m 4
36 Energiatase Energiatasapainoon vaikuttavat mm: aineiden lämpötilat ja ominaislämpökapasiteetit virtausmäärät lämmönsiirtokertoimet lämmönsiirtopinta-ala reaktiossa syntyvä tai sitoutuva energia lämmitys / jäähdytys.
37 Energiatalous Prosessiteollisuudessa pyritään energiatalouden optimointiin. Tämä tarkoittaa mm. energiaintensiivisempien prosessivaihtoehtojen kehittämistä ja käyttöönottoa sekä prosessissa syntyvän ja liikkuvan energian hyödyntämistä. Prosessivirtojen käyttö lämmittämään tai jäähdyttämään toisia prosessivirtoja asettaa lisävaatimuksia mm. turvallisuuden tarkastelulle, sillä prosessit kytkeytyvät toisiinsa ja laitokset monimutkaistuvat. Luontainen turvallisuus?
38 Lämmönsiirto Lämmön tuotto Terminen riistäytyminen Poistettu lämpö Tuotettu lämpö Lämpötila
39 Varoaika RÄJÄHDYS Suojautuminen T (ºC) Korjaavat toimet Varastointi Tuotanto Varoaika (min)
40 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Tehdaskemia 3. Aineen- ja lämmönsiirto 4. Läpimenoaika / inventaario / aikataulutus 5. Panosprosessi, puolipanosprosessi vaiko jatkuvatoiminen prosessi 6. Rakennemateriaalit
41 Läpimenoaika Aika siitä kun raaka-aineet tuodaan tehtaalle siihen kun tuote ja sivutuotteet jättävät tehtaan vaikuttaa turvallisuuteen. Mitä lyhyempi tämä aika on, sitä vähemmän kemikaaleja per aikayksikkö esiintyy tehtaalla. Mitä vähemmän kemikaaleja on, sitä pienempi on suuronnettomuuden todennäköisyys. Trevor Kletz: What you don t have, can t leak
42 Inventaario Tehtaalla esiintyvä suuri kemikaalimäärä voi johtua myös muista seikoista kuin pitkistä läpimenoajoista: tuotetta tehdään varastoon raaka-aineita ja puolivalmisteita pidetään varastossa lyhyen toimitusajan varmistamiseksi vanhoja, ylijääneitä kemikaaleja ei tuhota vaan säästetään vastaisen varalle. tilapäinen keskeytys prosessin loppupäässä kemikaalien kierrätys raaka-aineiden matala konversioaste jne.
43 Aikataulutus Prosessin eri vaiheiden aikataulutus vaikuttaa varastointitarpeeseen ja sitä kautta turvallisuuteen. Eri vaiheiden tai tuotteiden samanaikainen valmistus lähellä olevissa laitteissa saattaa olla turvallisuusriski. Eri vaiheiden tai tuotteiden perättäinen valmistus samoissa laitteissa saattaa olla turvallisuusriski. Raaka-aineiden liian aikainen saapuminen tehtaalle lisää riskiä.
44 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Tehdaskemia 3. Aineen- ja lämmönsiirto 4. Läpimenoaika / inventaario / aikataulutus 5. Panosprosessi, puolipanosprosessi vaiko jatkuvatoiminen prosessi 6. Rakennemateriaalit
45 Panos vaiko jatkuvatoiminen? Panos- ja puolipanosprosessit Helpompi eristää Vaatii enemmän henkilökuntaa: operointivirheet mahdollisia, mutta vaaratilanteessa henkilökuntaa, joka voi ryhtyä vastatoimiin. Jatkuvatoimiset prosessit Vähemmän ainetta prosessissa Helpompi säätää automaation avulla Vähemmän ylös- ja alasajoja Vähemmän puhdistustarvetta Vaaralliset välituotteet voidaan tuottaa ilman välivarastointia.
46 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Tehdaskemia 3. Aineen- ja lämmönsiirto 4. Läpimenoaika / inventaario / aikataulutus 5. Panosprosessi, puolipanosprosessi vaiko jatkuvatoiminen prosessi 6. Rakennemateriaalit
47 Rakennemateriaalin valinta Rakennemateriaalin valinta määritellylle prosessille ja tiettyihin prosessiolosuhteisiin perustuu: käyttökokemuksiin vastaavista laitteista vastaavissa olosuhteissa olemassa oleviin putkisto- ja laitteistostandardeihin toimittajien informaatioon käyttökokemuksista pilot-kokeisiin materiaalin soveltuvuuden ja luotettavuuden testauksiin.
48 Rakennemateriaalit ja turvallisuus Painetta, kylmyyttä ja lämpöä kestävä ml. tulipalotilanteet Kemikaalikestävyys myös häiriötilanteissa Korroosiokestävyys huom: rajapinnat Hauraus, sitkeys, murtumisominaisuudet ml. ulkoisen tai sisäisen iskun kestävyys Puhtausvaatimukset ml. mikrobiologinen puhtaus
49 Tekijänoikeudet Tämä aineisto on kaikkien vapaasti käytettävissä opetustarkoituksiin.tekijät toivovat materiaalia käytettäessä noudatettavan hyvää viittaustapaa. Jos materiaaliin tehdään muutoksia, ei ole suotavaa käyttää ALARP-logoa. Aineistossa esitetyt tulkinnat ovat tekijöiden omia näkemyksiä, ellei toisin ole mainittu. Tekijät eivät vastaa aineiston käytöstä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Palaute Otamme mielellämme vastaan palautetta tästä materiaalista. Kysymyksiin vastaavat Anna-Mari Heikkilä ja Yngve Malmén. VTT Tuotteet ja tuotanto, Tampere Kiitos!
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Tehdaskemia 3. Aineen- ja lämmönsiirto 4. Läpimenoaika
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1 Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Optimoitavan valmistusreitin
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luonnon aiheesta yleistä 2. Vaihtoehtoja koskeva lähdeaineisto 1 3 Moduuli 1: Turvallisuus
LisätiedotKE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely
KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op Aloitusluento, kurssin esittely Opintojakson tavoitteena on tutustua teollisiin kemiallisiin ja biokemiallisiin prosesseihin ja niihin liittyvään laskentaan ja vertailuun
LisätiedotPROSESSISUUNNITTELUN SEMINAARI. Luento 5.3.2012 3. vaihe
PROSESSISUUNNITTELUN SEMINAARI Luento 5.3.2012 3. vaihe 1 3. Vaihe Sanallinen prosessikuvaus Taselaskenta Lopullinen virtauskaavio 2 Sanallinen prosessikuvaus Prosessikuvaus on kirjallinen kuvaus prosessin
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu
LisätiedotProsessi- ja ympäristötekniikan perusta
Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta Aihe 1: Tavoite Tavoitteena on oppia tarkastelemaan prosessikokonaisuutta jakamalla se helpommin käsiteltäviksi osiksi eli yksikköprosesseiksi Miksi yksikköprosessit
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Kokeellinen turvallisuustieto 3. Asiantuntijat Suomessa
LisätiedotProsessi- ja ympäristötekniikan perusta
Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta Aihe 1: Yksikköprosessit Tavoite Tavoitteena on oppia tarkastelemaan prosessikokonaisuutta jakamalla se helpommin käsiteltäviksi osiksi eli yksikköprosesseiksi Miksi
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa Moduuli 2: Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa Yksinkertainen prosessikaavio ja
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Riskin käsite ja varautumistasot. Prosessin tarkastelutasot.
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Kokeellinen turvallisuustestaus
Lisätiedot2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu
2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit
LisätiedotVoimalaitosprojektin elinkaaren vaiheet Teknistaloudelliset selvitykset Vaihtoehdon valinta
Voimalaitosprojektin elinkaaren vaiheet Teknistaloudelliset selvitykset Vaihtoehdon valinta Esi/perussuunnittelu ja päälaitehankinnat Hankekehitys Luotettava kustannusarvio ja päätös toteutuksesta Tekniset
LisätiedotLaitoksen elinkaaren riskianalyysi- ja prosessiturvallisuus- koulutus. Kurssin aihepiirin esittely
Laitoksen elinkaaren riskianalyysi- ja prosessiturvallisuus- koulutus Kurssin aihepiirin esittely Turvallisuus on ihmisen tekoa Lähde: Työ & Hyvinvointi 4/02 Turvallisuus, vain sivutuoteko? Turvallisuus
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa Moduuli 2: Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa PI-kaavio poikkeamatarkastelun
LisätiedotBJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op
BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op Luennoitsija: Yliassistentti Kimmo Klemola Luennot ja seminaarit 2013: 3. periodi, to klo 14 17, sali 1303 4. periodi ke
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa Moduuli 2: Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa Turvallisuusaspektit laite- ja
LisätiedotAine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl
Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl Puhtaat teknologiat tutkimusryhmä Sisältö Johdanto Aine- ja energiatase Reaaliset rahavirrat, yritystaso rahatase Esimerkkejä: Kemiallisen massan eli sellun
LisätiedotKemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I
Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Juha Ahola juha.ahola@oulu.fi Kemiallinen prosessitekniikka Sellaisten kokonaisprosessien suunnittelu, joissa kemiallinen reaktio
LisätiedotTEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus
TEHOLANTA SEMINAARI 11.12.2018 Biokaasun tuotannon kannattavuus Erika Winquist Siipikarjaliiton seminaari 25.10.2017 Biokaasun tuotannon kannattavuus Esimerkkitilat Broileri-, kalkkuna ja munatila Biokaasulaitokset
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan
LisätiedotENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!
ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 Prof. Filip Tuomisto Reaktorifysiikan perusteita, torstai 5.1.2017 Ydinenergiatekniikka lämmön- ja siten sähköntuotanto ydinreaktioiden avulla
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin
ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase
Lisätiedot782630S Pintakemia I, 3 op
782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus
LisätiedotKemiallinen reaktio
Kemiallinen reaktio REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Johdantoa: Syömme elääksemme, emme elä syödäksemme! sanonta on totta. Kun elimistömme hyödyntää ravintoaineita metaboliassa eli aineenvaihduntareaktioissa,
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Laitos- ja laitesuunnittelu 6. Suunnitteluprojektin hallinta
LisätiedotÖljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa
Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä
LisätiedotBiodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa
Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn
LisätiedotTransistori. Vesi sisään. Jäähdytyslevy. Vesi ulos
Nesteiden lämmönjohtavuus on yleensä huomattavasti suurempi kuin kaasuilla, joten myös niiden lämmönsiirtokertoimet sekä lämmönsiirtotehokkuus ovat kaasujen vastaavia arvoja suurempia Pakotettu konvektio:
LisätiedotKurssin toteutus ja ryhmiinjako Ma 2.9. klo 13-15 PR104 Aki Sorsa (SÄÄ) Pe 13.9. klo 8-10 (oma huone) Ke 18.9. Tehtävien palautus
PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN PERUSTA I Aikataulu, syksy 2013 TEEMA AIKATAULU VASTUU Kurssin toteutus ja ryhmiinjako Ma 2.9. klo 13-15 PR104 Aki Sorsa (SÄÄ) Yksikköprosessit ja taseajattelu Ympäristövaikutukset
LisätiedotLämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010
Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät
LisätiedotIlmiö 7-9 Kemia OPS 2016
Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä
LisätiedotTURUN SEUDUN PUHDISTAMO OY
ALUSTAVA TARJOUSPYYNTÖ TEH100602 TURUN SEUDUN PUHDISTAMO OY Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo Jatkuvatoiminen mikrobianalysaattori Sivu 1 (4) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ 2 2 LAITETOIMITUS 2 2.1 Hankinnan
LisätiedotFysikaaliset ominaisuudet
Fysikaaliset ominaisuudet Ominaisuuksien alkuperä Mistä materiaalien ominaisuudet syntyvät? Minkälainen on materiaalin rakenne? Onko rakenteellisesti samankaltaisilla materiaaleilla samankaltaiset ominaisuudet?
LisätiedotJatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto
Jatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto Teemu Auronen Muuntajan vikaantumiseen johtavia seikkoja Vikatilanteen estämiseksi, kehittyvien vikojen tunnistaminen on elinarvoisen tärkeää.
LisätiedotBJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op
BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op Luennoitsija: Yliassistentti Kimmo Klemola Luennot ja seminaarit 2011: 3. periodi, pe klo 10 13, 7339 4. periodi ke klo
LisätiedotKuivausprosessin optimointi pellettituotannossa
OULUN YLIOPISTO Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa Matti Kuokkanen Kemian laitos Oulun yliopisto 11.4.2013 TAUSTAA Kuivauksen tarve Perinteisen kuivan raaka-aineen riittämättömyys, purun kuivaus
LisätiedotUusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä.
Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä BioCO 2 -projektin loppuseminaari - 30. elokuuta 2018, Jyväskylä Kristian Melin Esityksen sisältö Haasteet CO 2 erotuksessa Mitä uutta ejektorimenetelmässä
LisätiedotMETALLIN TYÖSTÖNESTEET. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU LEIKKO-PROJEKTI Kuopio 13.10.2010/Petri Paganus
METALLIN TYÖSTÖNESTEET SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU LEIKKO-PROJEKTI Kuopio 13.10.2010/Petri Paganus MITÄ TYÖSTÖNESTEET OVAT Eri metallien koneellisessa työstössä käytettäviä nesteitä, joilla helpotetaan
LisätiedotLämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.
Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole
Lisätiedot:TEKES-hanke. 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen
FB-kupla :TEKES-hanke 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen Ryhmähankkeen osapuolet: Tampereen teknillinen yliopisto Osahanke: Biopolttoaineiden
LisätiedotMikrokalorimetri - uusi materiaalien palamisominaisuuksien tutkimuslaite hankittu VTT:lle
Mikrokalorimetri - uusi materiaalien palamisominaisuuksien tutkimuslaite hankittu VTT:lle Johan Mangs & Anna Matala VTT Palotutkimuksen päivät 27.-28.8.2013 2 Mikrokalorimetri (Micro-scale Combustion Calorimeter
LisätiedotBiodieselin (RME) pientuotanto
Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin
LisätiedotAurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.
Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin
LisätiedotSyöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus
Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 11.2.2016 1 Sisältö Syöttöveden kaasunpoisto Kaasunpoistolaitteistot Lauhteenpuhdistuksen edut Mekaaninen lauhteenpuhdistus Kemiallinen
Lisätiedotja piirrä sitä vastaavat kaksi käyrää ja tarkista ratkaisusi kuvastasi.
Harjoituksia yhtälöryhmistä ja matriiseista 1. Ratkaise yhtälöpari (F 1 ja F 2 ovat tuntemattomia) cos( ) F 1 + cos( ) F 2 = 0 sin( ) F 1 + sin( ) F 2 = -1730, kun = -50 ja = -145. 2. Ratkaise yhtälöpari
LisätiedotTeemat. Vaativien säätösovellusten käyttövarmuus automaation elinkaarimallin näkökulmasta. 3.11.2005 Tampere. Vaativat säätösovellukset
PROGNOS vuosiseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Lappeenrannan teknillinen yliopisto Vaativien säätösovellusten käyttövarmuus automaation elinkaarimallin näkökulmasta Tampere Teemat Vaativat säätösovellukset
LisätiedotMaatalouden haastavien jakeiden sekä vesistömassojen hyödyntäminen energiana, maanparannusaineena ja ympäristöpalveluina Juha Luostarinen
Maatalouden haastavien jakeiden sekä vesistömassojen hyödyntäminen energiana, maanparannusaineena ja ympäristöpalveluina 30.1.2019 Juha Luostarinen Yritys Perustettu v. 2001, työntekijöitä 9 Alana biokaasulaitosten
LisätiedotKunnossapitopäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi
Sivu 1(6) Kunnossapitopäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu kolmannen vaiheen auditointiin (KUP 3), joka tehdään viimeistään 1 kk ennen seisokkia. Seisokin
LisätiedotTeddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011
Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011 1. Systeemin käyttäytymistä faasirajalla kuvaa Clapeyronin yhtälönä tunnettu keskeinen relaatio dt = S m. (1 V m Koska faasitasapainossa reaktion Gibbsin
LisätiedotVaaran ja riskin arviointi. Toimintojen allokointi ja SIL määritys. IEC 61508 osa 1 kohta 7.4 ja 7.6. Tapio Nordbo Enprima Oy 9/2004
Vaaran ja riskin arviointi Toimintojen allokointi ja SIL määritys IEC 61508 osa 1 kohta 7.4 ja 7.6 Tapio Nordbo Enprima Oy 9/2004 Riskiarvion tavoite Vahinkotapahtumat tunnistetaan Onnettomuuteen johtava
LisätiedotVoimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä
Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten
Lisätiedotmateriaalitehokkuuden näkökulmasta
IE-direktiivi ja jätedirektiivi materiaalitehokkuuden näkökulmasta Laura Karvonen, Ulla Lassi ja Toivo Kuokkanen Analytiikkapäivät Kokkola Esityksen sisältö Materiaalitehokkuuden määritelmä Materiaalitehokkuus
LisätiedotSivuvirtojen hyödyntämisen haasteet
Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Prof. Olli Dahl, Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Oulu, Tammikuu 2014 Kemiantekniikan korkeakoulu Puunjalostustekniikan laitos PL 16300, 00076 Aalto Puh: +358 40 5401070
LisätiedotUuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa
Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia 2009 kemisti Paula Pohja-Nylander Tavallisimmat vieritestit avoterveydenhuollossa Hemoglobiini Anemiadiagnostiikka
LisätiedotPuun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa
1 Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa V Liekkipäivä Otaniemi, Espoo 14.1.2010 Ville Hankalin TTY / EPR 14.1.2010 2 Esityksen sisältö TTY:n projekti Biomassan pyrolyysin reaktiokinetiikan tutkimus
LisätiedotKunnossapitopäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi
Sivu 1(5) Kunnossapitopäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu ensimmäisen vaiheen auditointiin (KUP 1), joka on hyvä tehdä aina yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää
LisätiedotMetli. Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä. Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20)
Metli Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä Hankkeen esittely Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20) Toteuttajat: FM Maarit Janhunen (Savonia), FT
LisätiedotSäätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK
Säätötekniikan perusteet Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Johdanto Instrumentointi automaation osana teollisuusprosessien hallinnassa Mittalaitteet - säätimet - toimiyksiköt Paperikoneella 500-1000 mittaus-,
LisätiedotFortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle
Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso
LisätiedotTuotekehityskustannusten hallintaa laadukkaalla suunnittelulla Teemu Launis
Tuotekehityskustannusten hallintaa laadukkaalla suunnittelulla Teemu Launis Suunnittelun laatu? Suunnittelu on onnistunut kun Tuote tulee asiakkaalle aikataulussa Tuotteessa on sille määritellyt ominaisuudet
LisätiedotTuotannon laatukeskeinen suunnittelu ja ohjaus
Tuotannon laatukeskeinen suunnittelu ja ohjaus Juha Juntunen mailto:juha.juntunen@pp.nic.fi Opintojakson sisältö Tehdassuunnittelun perusteet Tuotteen valmistusprosessit Kapasiteetin mitoitus Kannattavuusanalyysi
LisätiedotHYGIENIAKASETTI TARJOAA KOLMINKERTAISEN INNOVAATION
FI UCS/HM-F7 UCS/HM-F7 HYGIENIAKASETTI TARJOAA KOLMINKERTAISEN INNOVAATION Olemme aina investoineet ilmanlaatuun ja huomasimme, että pelkkä hyvä ilmasuodatus ei aina riitä. Sairaalat, klinikat, hoitohuoneet,
LisätiedotKorkealämpötilakemia
Korkealämpötilakemia Johdanto kurssiin Ma 30.10.2017 klo 10-11 SÄ114 Vastuuopettaja kurssilla Eetu-Pekka Heikkinen Huone: TF214 - Prosessin kiltahuoneen portaikosta 2. kerrokseen ja käytävää etelää kohti
LisätiedotBiomassasta aktiivihiileksi - biohiilen aktivointimenetelmistä ja sovelluksista
Biomassasta aktiivihiileksi - biohiilen aktivointimenetelmistä ja sovelluksista Virpi Siipola, VTT Kestävää liiketoimintaa biohiilestä-workshop HAMK, Forssa 15.3.2019 VTT beyond the obvious 1 Aktiivihiili
LisätiedotKorkealämpötilakemia
Korkealämpötilakemia Johdanto kurssiin Ma 29.10.2018 klo 10-12 PR101 Vastuuopettaja kurssilla Eetu-Pekka Heikkinen Huone: TF214 - Prosessin kiltahuoneen portaikosta 2. kerrokseen ja käytävää etelää kohti
LisätiedotLuento 2: Lämpökemiaa, osa 1 Keskiviikko klo Termodynamiikan käsitteitä
Luento 2: Lämpökemiaa, osa 1 Keskiviikko 12.9. klo 8-10 477401A - ermodynaamiset tasapainot (Syksy 2018) ermodynamiikan käsitteitä - Systeemi Eristetty - suljettu - avoin Homogeeninen - heterogeeninen
LisätiedotPHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016
PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016 Emppu Salonen Lasse Laurson Toni Mäkelä Arttu Lehtinen Luento 6: Vapaaenergia Pe 11.3.2016 1 AIHEET 1. Kemiallinen potentiaali 2. Maxwellin
Lisätiedot1. van der Waalsin tilanyhtälö: 2 V m RT. + b2. ja C = b2. Kun T = 273 K niin B = cm 3 /mol ja C = 1200 cm 6 mol 2
FYSIKAALINEN KEMIA KEMA22) Laskuharjoitus 2, 28..2009. van der Waalsin tilanyhtälö: p = RT V m b a Vm V 2 m pv m = RT V m b = RT = RT a ) V m RT a b/v m V m RT ) [ b/v m ) a V m RT Soveltamalla sarjakehitelmää
LisätiedotJäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.
Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa
LisätiedotRiskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät
Ylitarkastaja Matti Sundquist Uudenmaan työsuojelupiiri Riskin arviointi Peruskäsitteet- ja periaatteet Standardissa IEC 61508-5 esitetyt menetelmät matti.sundquist@stm.vn.fi 2.9.2004 1 Toiminnallinen
LisätiedotTodentaminen - tausta
ÅF-Enprima Oy Liikevaihto 38,3 milj. v. 2005 260 energia-alan asiantuntijaa Laatujärjestelmä sertifioitu, ISO9001:2000 Omistajana ruotsalainen ÅF- Process AB Käynnissä olevia toimeksiantoja 20 maassa 1
LisätiedotRAVITA TM. Fosforin ja Typen talteenottoa jätevesistä
RAVITA TM Fosforin ja Typen talteenottoa jätevesistä 1 Mikä on RAVITA TM? Fosforin ja typen talteenottoon perustuva prosessikokonaisuus jätevedenpuhdistamolle Fosfori erotetaan jälkisaostamalla Typpi erotetaan
Lisätiedot- Termodynaamiset edellytykset - On olemassa ajava voima prosessin tapahtumiselle - Perusta - Kemiallinen potentiaali
Luento 1: Yleistä kurssista ja sen suorituksesta Tiistai 9.10. klo 10-12 Kemiallisten prosessien edellytykset - Termodynaamiset edellytykset - On olemassa ajava voima prosessin tapahtumiselle - Perusta
LisätiedotNäkökulmia teräksen valmistusprosessien tutkimukseen ja kehitykseen
Näkökulmia teräksen valmistusprosessien tutkimukseen ja kehitykseen Professori Timo Fabritius Prosessimetallurgian laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Oulun yliopisto 1 Sisältö Taustaa Koulutuksellinen
LisätiedotElintarviketeollisuuden hapan vaahtopesuneste
P3-topax 56 Elintarviketeollisuuden hapan vaahtopesuneste OMINAISUUDET Erinomainen poistamaan mineraalisaostumia Poistaa hyvin rasvaa ja proteiinia Erittäin tehokas matalissa konsentraateissa Parannellut
LisätiedotKäyttöasetus potilassiirtojen
Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen
LisätiedotRakennusautomaatio ja mallinnuksen hyväksikäyttö energiankulutuksen seurannassa. Mika Vuolle TKK, LVI-tekniikan laboratorio
Rakennusautomaatio ja mallinnuksen hyväksikäyttö energiankulutuksen seurannassa Mika Vuolle TKK, LVI-tekniikan laboratorio Rakennussimulointi tänään Simuloinnin käyttö suunnittelussa lisääntyy Olosuhdevaatimukset
LisätiedotSimulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen
Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston
LisätiedotPolttoprosessien laskennallinen ja kokeellinen tutkimus Osatehtävä 3: Palamistien monitorointi
Polttoprosessien laskennallinen ja kokeellinen tutkimus Osatehtävä 3: Palamistien monitorointi III Liekkipäivät, Espoo 31.1.2007 Timo Leino 2 TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND Polttoaineet haasteellisia
LisätiedotFortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys
Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Koekäyttövaiheessa ollut pyrolyysilaitos on rakennettu voimalaitoksen yhteyteen 2 3 Prosessi 1. Raaka-aineena toimiva
LisätiedotHenkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin
Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke
LisätiedotLämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS. asuntoyhtiöille
Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS asuntoyhtiöille Lämpöä sisään, lämpöä ulos Lämmön lähteet Lämpöhäviö 10-15% Aurinkoa 3-7% Asuminen 3-6% Lattiat 15-20% Seinät 25-35% Ilmanvaihto 15-20% Talotekniikka LÄMPÖÄ
LisätiedotAurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.
Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan
LisätiedotBiokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus
Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Hajautettu / paikallinen energiantuotanto Hajautetun energiatuotannon ajatus lähtee omasta tai alueellisesta tarpeesta sekä raaka-ainevaroista Energian
LisätiedotTransferring know-how. ALMA Consulting Oy
Transferring know-how ALMA Consulting Oy ALMA Consulting Oy - Olemme tehneet ohjelmistoratkaisuja ja palveluita elinkaarenhallintaan ja sen osaalueisiin vuodesta 1986 lähtien. - Ratkaisumme perustuvat
LisätiedotToimintaperiaateasiakirja
Ohje 10/2015 24.8.2015 0 (10) Tukes-ohje 10/2015 Toimintaperiaateasiakirja ja Ohje 10/2015 24.8.2015 1 (10) Sisältöalue Toimintaperiaateasiakirjaa koskevat määräykset Säännökset, joihin ohjeen antaminen
LisätiedotPHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017
PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 5: Termodynaamiset potentiaalit Maanantai 27.11. ja tiistai 28.11. Kotitentti Julkaistaan ti 5.12., palautus viim. ke 20.12.
LisätiedotSuunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw
PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne
LisätiedotSanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)
Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina
LisätiedotYHDESSÄ KOHTI PUUNJALOSTUKSEN HUIPPUKAPASITEETTIA
YHDESSÄ KOHTI PUUNJALOSTUKSEN HUIPPUKAPASITEETTIA PARAS JALOSTUSARVO Asiakkaidemme puunjalostuksen tehokkuuden ja kannattavuuden kehittäminen on ohjannut toimintaamme jo vuodesta 1991. Päätavoite on saada
LisätiedotLuku 4 SULJETTUJEN SYSTEEMIEN ENERGIA- ANALYYSI
Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 4 SULJETTUJEN SYSTEEMIEN ENERGIA- ANALYYSI Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission
LisätiedotMAATILAN TYÖTURVALLISUUS
MAATILAN TYÖTURVALLISUUS Maatilan työturvallisuus Työturvallisuusriskien hallinta Työympäristön vaaratekijät selkokielellä Layla Ahonen ja Sarita Jylhä-Rastas Työturvallisuus Työympäristön vaaratekijät
LisätiedotEnergiatehokas paineilmajärjestelmä Osa 2/2
Energiatehokas paineilmajärjestelmä Osa 2/2 Paineilmajärjestelmän energiatehokas käyttö Koulutusmateriaali Olemassa olevan paineilmajärjestelmän energiatehokas käyttö Paineilmajärjestelmän energiatehokas
LisätiedotMateriaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä
Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä Rami Silta-aho Sisältö Uponor yrityksenä Materiaalikatselmus Uponor Suomi Oy, Forssa Materiaalitehokkuus toimenpiteet 23 April 2013 Uponor 2
Lisätiedotenergiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta
LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että
Lisätiedot