Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa"

Transkriptio

1 Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

2 Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuuteen vaikuttavat perusilmiöt siirrettäessä prosessia tehdasmittakaavaan Luento 4

3 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Tehdaskemia 3. Aineen- ja lämmönsiirto 4. Läpimenoaika / inventaario / aikataulutus 5. Panosprosessi, puolipanosprosessi vaiko jatkuvatoiminen prosessi 6. Rakennemateriaalit

4 Laboratoriosta pilot-tehtaaseen Testauspalvelut Laboratoriokokeet Kirjallisuus Sivutuotteet Likaantuminen Tekninen toteutettavuus Reaktiolämpö Reaktionopeudet Ainepitoisuudet Kaasunpoisto Inertointi Rajoittaminen Tukahduttaminen Skaalauksesta johtuvien vaarojen tutkimus Tuotantovaiheet Turvallisuusspesifikaatiot Turvallisuussäännöt Pilot-plant-kokeet Lämmönsiirto Laitemitoitus Adiabaattinen käyttäytyminen Korroosio Inertointi Lähde: Prugh, R.W. Chem. Eng. Prog., vol.63, s 49. (1967)

5 Pilotista tehtaaseen Pilot-plant-kokeet Layout Talous Optimaaliset tuotanto-olosuhteet Reaktiovaarojen tutkiminen Täysimittainen tehdas Lukitukset Laitesuunnittelu Automaatiojärjestelmät Lähde: Prugh, R.W. Chem. Eng. Prog., vol. 63, s 49. (1967)

6 Valmistusreittivaihtoehdoista prosessivaihtoehtoihin Valmistusreittivaihtoehdoilla on tällä kurssilla tarkoitettu toisistaan poikkeavia kemiallisia reaktioita hyödyntäviä vaihtoehtoja. Prosessivaihtoehdoilla puolestaan tarkoitetaan niitä vaihtoehtoja, joilla tietty kemiallinen valmistusreitti voidaan toteuttaa tehdasmittakaavassa. Prosessivaihtoehdon oikealla valinnalla voidaan vielä merkittävästi vaikuttaa tulevan tehtaan luontaiseen turvallisuuteen.

7 Prosessisuunnittelun aikana määriteltäviä asioita Raaka-aineisiin, tuotteisiin ja apuaineisiin liittyviä tekijöitä Prosessi ja sen kemia Päälaitteet ja apulaitteet Hyödykkeet Jätteiden käsittely Turvajärjestelmät Ohjaus ja säätö Käyttö ja kunnossapito

8 Prosessivaihtoehdon valintaan vaikuttavia tekijöitä Tuotteen määrä, laatu ja tuotantokustannukset Investointikustannukset Kokemusperäinen tieto Prosessin ohjattavuus Turvallisuus-, terveys- ja ympäristötekijät Yksinkertaisemmat laitokset ovat halvempia ja käyttäjäystävällisempiä. Trevor Kletz, 1984

9 Prosessin skaalaus Laboratoriomittakaavassa testatut kemialliset ja fysikaaliset ilmiöt eivät aina toimi samalla tavoin tuotantomittakaavassa. Myöskään laboratoriossa käytettävät menettelytavat eivät toimi samalla tavoin tuotantomittakaavassa. Koetuloksissa on yleensä epävarmuustekijöitä. Laboratorio Pilot-laitos Koelaitos Tuotantolaitos

10 Turvamarginaali Laboratoriokokeiden antamien tulosten ja tehtaalla käytettävien olosuhteiden väliin on määritettävä turvamarginaali, sillä: tutkittu näyte voi poiketa tehtaan aineesta / seoksesta koetuloksiin sisältyy menetelmistä johtuvia epävarmuustekijöitä tehdasta ei voida ajaa turvallisuuskriittisellä alueella. Kuitenkin: yleistä sääntöä turvamarginaalin määrittämiseksi ei voida antaa.

11 Esimerkki: T ONSET :n mittaus Laite Koeparametrit Näytemäärä* TO ( o C) Huom. DSC 10 o C/min 3.5 mg 122 Teräsastia DSC 1 o C/min 6.5 mg 93 Teräsastia IST AST ARC Isotermiset askeleet 5 o C 20 o C:sta, askel 5 o C, 24 h odotus 50 o C:sta, askel 5 o C, 15 min odotus, φ = g 57 Lasiastia 1000 g 55 Lasinen Dewarastia 3.6 g 82 Kevyt Has-telloypommi SEDEX 0,5 o C skannaten 5 g 84 Avoin putki SIKAREX 0,125 o C skannaten 5 g 72 Avoin putki * t-butyyli-peroksibentsoaatti Lähde: CCPS

12 Seurausten arviointi Monessa yhteydessä termisen riskin elementit - vakavuus ja todennäköisyys - eivät käytännön kannalta yksistään riitä kuvaamaan prosessiturvallisuuden tasoa. Lämmön- tai esimerkiksi kaasunmuodostus reaktorissa voi nimittäin ylittää turvallisena pidettävän tason jo huomattavasti ennen termisen kontrollin menettämistä. Tällöin prosessiturvallisuuden arvioinnissa tulee merkittäväksi seurausten arviointi, jossa voidaan käyttää apuna esimerkiksi prosessin kineettistä mallia.

13 Turvamarginaaliesimerkki T/ºC 20 ºC vaarallinen turvallinen 15 % x

14 Turvallisuuskokeiden antamien tulosten tulkinta Kalorimetristen ja termoanalyyttisten kartoitusmenetelmien antamien tulosten tulkinta vaatii tarkkuutta ja kokemusta etenkin, jos kyse on reaktiosta tai hajoamisesta, joka ei seuraa normaalia kinetiikkaa. Asiantuntijan sanoin: Termoanalyyttiset ja kalorimetriset määritykset eivät ole kuin sulamispisteen määrittely, jossa luetaan tulos mittarista. Kokeiden suorittaminen ja tulkinta on syytä antaa kokeneen asiantuntijan tehtäväksi!

15 Esimerkkejä turvallisuuden kannalta kriittisistä tekijöistä Virtausmäärien ja -suuntien muutos Lämpötilan muutos Paineen muutos Ekso- tai endoterminen reaktio Nopea / hidas reaktio Panosprosessi, puolipanosprosessi tai jatkuvatoiminen prosessi Tekninen vika (sekoituksen/lämmityksen/ jäähdytyksen loppuminen tai muuttuminen)

16 Esisuunnittelu Esisuunnittelua voidaan tehdä jo ennen lopullisen prosessivaihtoehdon valitsemista, jolloin voidaan vertailla useampia prosessivaihtoehtoja keskenään. Esisuunnittelun aikana määritellään: massa-, aine- ja energiataseet prosessin rakenne prosessiolosuhteet lohkokaavio sekä alustava virtauskaavio hahmotelma layoutista käyttäjävaatimukset kannattavuus.

17 Massa-, aine- ja energiataseet Taseista muodostuu yhtälöryhmä, jonka avulla prosessia ja sen parametrien muutoksia voidaan mallintaa ja optimoida matemaattisesti. Optimoitavia turvallisuuteen vaikuttavia suureita ovat esimerkiksi: tuotantomäärä tuotteen laatu ja koostumus läpimenoaika laitteiden mitoitus välisäiliöiden tarpeellisuus kriittiset toimintarajat.

18 Prosessin rakenne ja prosessiolosuhteet Prosessin rakennetta ja prosessiolosuhteita suunniteltaessa tulisi pyrkiä noudattamaan luontaisen turvallisuuden periaatteita. Kletzin mukaan luontaisesti turvallisempiin ratkaisuihin päästään soveltamalla neljää pääperiaatetta.

19 Prosessi lohkokaaviona Prosessi koostuu yksikköoperaatioista, joiden yhteistoimintaa ohjataan ja säädetään prosessiautomaatiolla halutun lopputuloksen saamiseksi. höyry raakaaineet reaktori lämmitys erotus tuotteet lauhde jäähdytys

20 Hahmotelma layoutista Esisuunnittelun aikana on olemassa yksi tai muutamia sijoitusvaihtoehtoja. Ensimmäisissä layout hahmotelmissa sijoitellaan prosessin yksikköoperaatioiden päälaitteita turva- ja kunnossapitoväleineen. Kriittisiä tekijöitä ovat tilantarve vs. käytettävissä oleva tila. Useimmiten uusi prosessi pyritään mahduttamaan olemassa olevalle tehdasalueelle. Näiden hahmotelmien pohjalta tehdään sijoituspäätös, joka jatkossa rajaa suunnittelua.

21 Syyt ja tarpeet Käyttäjävaatimukset Prosessin toiminnot Prosessilaitteiden rakenne Käyttöympäristö Järjestelmän käyttäjät Automaatioaste Tarvittavat ohjaustoiminnot, hallintaperiaatteet Turvallisuus- ja laatunäkökohdat Alustava automaation kelpoistussuunnitelma

22 Kannattavuus Esisuunnittelun aikana määritellään prosessilla saavutettavissa oleva tuotanto määrä ja tuotantokustannukset. Tuotantomäärän, tuotantokustannusten ja investointikustannusten pohjalta saadaan alustava arvio hankkeen kannattavuudelle. Mm. kannattavuusarvion ja markkinatilanteen pohjalta päätetään prosessivaihtoehdosta sekä prosessisuunnittelun ja muiden valmistelujen jatkamisesta.

23 Perussuunnittelu Kun prosessivaihtoehto on valittu, siirrytään prosessin perussuunnitteluun. Perussuunnittelun aikana määrittyvät: virtauskaavio putkisto- ja instrumentointikaavio laitteiden, putkistojen ja instrumentoinnin mitoitukseen tarvittavat prosessitiedot käytön, käynnistyksen sekä ylös- ja alasajon toimintatavat alustava layout automaation toiminnallinen kuvaus automaation kelpoistussuunnitelma.

24 Yhteenveto Turvallisuustutkimus on väline, jota tulisi käyttää prosessi- ja tuotekehityksen ohjaamiseen sen kaikissa vaiheissa. Taseet tulee laskea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yllätysten välttämiseksi. Prosessin matemaattinen mallinnus ja simulointi on nopeiden tietokoneiden myötä tullut mahdolliseksi. Pilot-tehtaan käyttäminen prosessin skaalauksen yhteydessä antaa varmuutta prosessisuunnitteluun.

25 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Tehdaskemia 3. Aineen- ja lämmönsiirto 4. Läpimenoaika / inventaario / aikataulutus 5. Panosprosessi, puolipanosprosessi vaiko jatkuvatoiminen prosessi 6. Rakennemateriaalit

26 Esimerkkejä turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä Lämmönsiirto Aineensiirto / sekoitus Vaahtoaminen Lisäysnopeus Katalyyttien likaantuminen Epäpuhtauksien kertyminen

27 Pilot-laitoksen hyödyntäminen Pilot-laitoksessa testataan laitetekniikkaa pikemminkin kuin kemiaa. Pilot-toiminnot poikkeavatkin yleensä merkittävästi laboratoriomittakaavan kokeista. Kemiastakin saadaan uutta tietoa, kunhan kokeet (ml. näytteenotto ja analysointi) suunnitellaan huolella. Tietoa saadaan esimerkiksi prosessin toimivuuden, korroosionopeuksien, katalyyttien deaktivoitumisen ja siirtopintojen likaantumisen arvioimiseen.

28 Kalorimetrialla mitattavaa Tutkimuskohde DSC µ-c RC AdC Sekoituksen vaikutus X X X Kemiallisen koostumuksen vaikutus* X X X X Syöttöjärjestys X X Prosessityyppi X X X *mm. epäpuhtauksien vaikutukset, reagenssien väärä panostus ja inhibiittien tai stabilisaattoreiden virheellinen käyttö Lähde: HarsBook,

29 Kidemuoto ja viskositeetti Aineen hienojakoisuuden lisäksi myös kidemuoto aiheuttaa vaikeuksia suodatuksissa yms. Viskositeetti nousee, jos kidemuoto on väärä. Korkea viskositeetti voi aiheuttaa esimerkiksi aineensiirto-, lämmönsiirto- ja mittausongelmia.

30 ph Prosessinohjauksessa ph:n säätö on yleisesti kuvattu kaikista vaikeimmaksi yksittäiseksi säätöpiiriksi. Syitä ovat mm: reagenssin syöttö ja ph ovat epälineaarisessa suhteessa toisiinsa. tavoitepisteessä pienikin lisäysmäärä aiheuttaa suuria muutoksia ph:ssa. syöttömäärän ja ph:n suhde muuttuu usein, kun esimerkiksi jätevettä neutraloidaan.

31 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Tehdaskemia 3. Aineen- ja lämmönsiirto 4. Läpimenoaika / inventaario / aikataulutus 5. Panosprosessi, puolipanosprosessi vaiko jatkuvatoiminen prosessi 6. Rakennemateriaalit

32 Taseiden muodostaminen Massatase Ainetase Energiatase Periaatteena on, että kaikki mikä menee prosessiin tulee myös ulos prosessista. Taseita muuttelemalla vaikutetaan esimerkiksi saantoon ja tuotteen laatuun.

33 Massatase Massataseeseen sisältyvät: Raaka-aineet Pää- ja sivutuotteet Apuaineet (mm. katalyytti, inhibiittori) Jätteet (jätevesi, kiinteä jäte, päästöt ilmaan) Hyödykkeet (mm. vesi, höyry, ilma, typpi) m 3 m 1 prosessi m 2 m 4 m 1 + m 3 = m 2 + m 4

34 Ainetase Ainetase kertoo komponenttien määrän prosessivirroissa. Turvallisuuden kannalta huomioitavaa: faasit (neste, kaasu, kiinteä) ja faasimuutokset reaktiokinetiikka aineensiirto prosessiolosuhteet.

35 Ainetase m = massavirta x, y = aineen x tai y osuus massavirrasta m 2 x 2 y 2 m 3 x 3 y 3 m 1 x 1 y 1 m 4 x 4 y 4 x 1 *m 1 + x 3 * m 3 = x 2 * m 2 + x 4 * m 4 y 1 *m 1 + y 3 * m 3 = y 2 * m 2 + y 4 * m 4

36 Energiatase Energiatasapainoon vaikuttavat mm: aineiden lämpötilat ja ominaislämpökapasiteetit virtausmäärät lämmönsiirtokertoimet lämmönsiirtopinta-ala reaktiossa syntyvä tai sitoutuva energia lämmitys / jäähdytys.

37 Energiatalous Prosessiteollisuudessa pyritään energiatalouden optimointiin. Tämä tarkoittaa mm. energiaintensiivisempien prosessivaihtoehtojen kehittämistä ja käyttöönottoa sekä prosessissa syntyvän ja liikkuvan energian hyödyntämistä. Prosessivirtojen käyttö lämmittämään tai jäähdyttämään toisia prosessivirtoja asettaa lisävaatimuksia mm. turvallisuuden tarkastelulle, sillä prosessit kytkeytyvät toisiinsa ja laitokset monimutkaistuvat. Luontainen turvallisuus?

38 Lämmönsiirto Lämmön tuotto Terminen riistäytyminen Poistettu lämpö Tuotettu lämpö Lämpötila

39 Varoaika RÄJÄHDYS Suojautuminen T (ºC) Korjaavat toimet Varastointi Tuotanto Varoaika (min)

40 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Tehdaskemia 3. Aineen- ja lämmönsiirto 4. Läpimenoaika / inventaario / aikataulutus 5. Panosprosessi, puolipanosprosessi vaiko jatkuvatoiminen prosessi 6. Rakennemateriaalit

41 Läpimenoaika Aika siitä kun raaka-aineet tuodaan tehtaalle siihen kun tuote ja sivutuotteet jättävät tehtaan vaikuttaa turvallisuuteen. Mitä lyhyempi tämä aika on, sitä vähemmän kemikaaleja per aikayksikkö esiintyy tehtaalla. Mitä vähemmän kemikaaleja on, sitä pienempi on suuronnettomuuden todennäköisyys. Trevor Kletz: What you don t have, can t leak

42 Inventaario Tehtaalla esiintyvä suuri kemikaalimäärä voi johtua myös muista seikoista kuin pitkistä läpimenoajoista: tuotetta tehdään varastoon raaka-aineita ja puolivalmisteita pidetään varastossa lyhyen toimitusajan varmistamiseksi vanhoja, ylijääneitä kemikaaleja ei tuhota vaan säästetään vastaisen varalle. tilapäinen keskeytys prosessin loppupäässä kemikaalien kierrätys raaka-aineiden matala konversioaste jne.

43 Aikataulutus Prosessin eri vaiheiden aikataulutus vaikuttaa varastointitarpeeseen ja sitä kautta turvallisuuteen. Eri vaiheiden tai tuotteiden samanaikainen valmistus lähellä olevissa laitteissa saattaa olla turvallisuusriski. Eri vaiheiden tai tuotteiden perättäinen valmistus samoissa laitteissa saattaa olla turvallisuusriski. Raaka-aineiden liian aikainen saapuminen tehtaalle lisää riskiä.

44 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Tehdaskemia 3. Aineen- ja lämmönsiirto 4. Läpimenoaika / inventaario / aikataulutus 5. Panosprosessi, puolipanosprosessi vaiko jatkuvatoiminen prosessi 6. Rakennemateriaalit

45 Panos vaiko jatkuvatoiminen? Panos- ja puolipanosprosessit Helpompi eristää Vaatii enemmän henkilökuntaa: operointivirheet mahdollisia, mutta vaaratilanteessa henkilökuntaa, joka voi ryhtyä vastatoimiin. Jatkuvatoimiset prosessit Vähemmän ainetta prosessissa Helpompi säätää automaation avulla Vähemmän ylös- ja alasajoja Vähemmän puhdistustarvetta Vaaralliset välituotteet voidaan tuottaa ilman välivarastointia.

46 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Tehdaskemia 3. Aineen- ja lämmönsiirto 4. Läpimenoaika / inventaario / aikataulutus 5. Panosprosessi, puolipanosprosessi vaiko jatkuvatoiminen prosessi 6. Rakennemateriaalit

47 Rakennemateriaalin valinta Rakennemateriaalin valinta määritellylle prosessille ja tiettyihin prosessiolosuhteisiin perustuu: käyttökokemuksiin vastaavista laitteista vastaavissa olosuhteissa olemassa oleviin putkisto- ja laitteistostandardeihin toimittajien informaatioon käyttökokemuksista pilot-kokeisiin materiaalin soveltuvuuden ja luotettavuuden testauksiin.

48 Rakennemateriaalit ja turvallisuus Painetta, kylmyyttä ja lämpöä kestävä ml. tulipalotilanteet Kemikaalikestävyys myös häiriötilanteissa Korroosiokestävyys huom: rajapinnat Hauraus, sitkeys, murtumisominaisuudet ml. ulkoisen tai sisäisen iskun kestävyys Puhtausvaatimukset ml. mikrobiologinen puhtaus

49 Tekijänoikeudet Tämä aineisto on kaikkien vapaasti käytettävissä opetustarkoituksiin.tekijät toivovat materiaalia käytettäessä noudatettavan hyvää viittaustapaa. Jos materiaaliin tehdään muutoksia, ei ole suotavaa käyttää ALARP-logoa. Aineistossa esitetyt tulkinnat ovat tekijöiden omia näkemyksiä, ellei toisin ole mainittu. Tekijät eivät vastaa aineiston käytöstä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Palaute Otamme mielellämme vastaan palautetta tästä materiaalista. Kysymyksiin vastaavat Anna-Mari Heikkilä ja Yngve Malmén. VTT Tuotteet ja tuotanto, Tampere Kiitos!

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Tehdaskemia 3. Aineen- ja lämmönsiirto 4. Läpimenoaika

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1 Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Optimoitavan valmistusreitin

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luonnon aiheesta yleistä 2. Vaihtoehtoja koskeva lähdeaineisto 1 3 Moduuli 1: Turvallisuus

Lisätiedot

KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely

KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op Aloitusluento, kurssin esittely Opintojakson tavoitteena on tutustua teollisiin kemiallisiin ja biokemiallisiin prosesseihin ja niihin liittyvään laskentaan ja vertailuun

Lisätiedot

PROSESSISUUNNITTELUN SEMINAARI. Luento 5.3.2012 3. vaihe

PROSESSISUUNNITTELUN SEMINAARI. Luento 5.3.2012 3. vaihe PROSESSISUUNNITTELUN SEMINAARI Luento 5.3.2012 3. vaihe 1 3. Vaihe Sanallinen prosessikuvaus Taselaskenta Lopullinen virtauskaavio 2 Sanallinen prosessikuvaus Prosessikuvaus on kirjallinen kuvaus prosessin

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta

Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta Aihe 1: Tavoite Tavoitteena on oppia tarkastelemaan prosessikokonaisuutta jakamalla se helpommin käsiteltäviksi osiksi eli yksikköprosesseiksi Miksi yksikköprosessit

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Kokeellinen turvallisuustieto 3. Asiantuntijat Suomessa

Lisätiedot

Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta

Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta Aihe 1: Yksikköprosessit Tavoite Tavoitteena on oppia tarkastelemaan prosessikokonaisuutta jakamalla se helpommin käsiteltäviksi osiksi eli yksikköprosesseiksi Miksi

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa Moduuli 2: Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa Yksinkertainen prosessikaavio ja

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Riskin käsite ja varautumistasot. Prosessin tarkastelutasot.

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Kokeellinen turvallisuustestaus

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

Voimalaitosprojektin elinkaaren vaiheet Teknistaloudelliset selvitykset Vaihtoehdon valinta

Voimalaitosprojektin elinkaaren vaiheet Teknistaloudelliset selvitykset Vaihtoehdon valinta Voimalaitosprojektin elinkaaren vaiheet Teknistaloudelliset selvitykset Vaihtoehdon valinta Esi/perussuunnittelu ja päälaitehankinnat Hankekehitys Luotettava kustannusarvio ja päätös toteutuksesta Tekniset

Lisätiedot

Laitoksen elinkaaren riskianalyysi- ja prosessiturvallisuus- koulutus. Kurssin aihepiirin esittely

Laitoksen elinkaaren riskianalyysi- ja prosessiturvallisuus- koulutus. Kurssin aihepiirin esittely Laitoksen elinkaaren riskianalyysi- ja prosessiturvallisuus- koulutus Kurssin aihepiirin esittely Turvallisuus on ihmisen tekoa Lähde: Työ & Hyvinvointi 4/02 Turvallisuus, vain sivutuoteko? Turvallisuus

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa Moduuli 2: Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa PI-kaavio poikkeamatarkastelun

Lisätiedot

BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op

BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op Luennoitsija: Yliassistentti Kimmo Klemola Luennot ja seminaarit 2013: 3. periodi, to klo 14 17, sali 1303 4. periodi ke

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa Moduuli 2: Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa Turvallisuusaspektit laite- ja

Lisätiedot

Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl

Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl Puhtaat teknologiat tutkimusryhmä Sisältö Johdanto Aine- ja energiatase Reaaliset rahavirrat, yritystaso rahatase Esimerkkejä: Kemiallisen massan eli sellun

Lisätiedot

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Juha Ahola juha.ahola@oulu.fi Kemiallinen prosessitekniikka Sellaisten kokonaisprosessien suunnittelu, joissa kemiallinen reaktio

Lisätiedot

TEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus

TEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus TEHOLANTA SEMINAARI 11.12.2018 Biokaasun tuotannon kannattavuus Erika Winquist Siipikarjaliiton seminaari 25.10.2017 Biokaasun tuotannon kannattavuus Esimerkkitilat Broileri-, kalkkuna ja munatila Biokaasulaitokset

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 Prof. Filip Tuomisto Reaktorifysiikan perusteita, torstai 5.1.2017 Ydinenergiatekniikka lämmön- ja siten sähköntuotanto ydinreaktioiden avulla

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

782630S Pintakemia I, 3 op

782630S Pintakemia I, 3 op 782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus

Lisätiedot

Kemiallinen reaktio

Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Johdantoa: Syömme elääksemme, emme elä syödäksemme! sanonta on totta. Kun elimistömme hyödyntää ravintoaineita metaboliassa eli aineenvaihduntareaktioissa,

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Laitos- ja laitesuunnittelu 6. Suunnitteluprojektin hallinta

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn

Lisätiedot

Transistori. Vesi sisään. Jäähdytyslevy. Vesi ulos

Transistori. Vesi sisään. Jäähdytyslevy. Vesi ulos Nesteiden lämmönjohtavuus on yleensä huomattavasti suurempi kuin kaasuilla, joten myös niiden lämmönsiirtokertoimet sekä lämmönsiirtotehokkuus ovat kaasujen vastaavia arvoja suurempia Pakotettu konvektio:

Lisätiedot

Kurssin toteutus ja ryhmiinjako Ma 2.9. klo 13-15 PR104 Aki Sorsa (SÄÄ) Pe 13.9. klo 8-10 (oma huone) Ke 18.9. Tehtävien palautus

Kurssin toteutus ja ryhmiinjako Ma 2.9. klo 13-15 PR104 Aki Sorsa (SÄÄ) Pe 13.9. klo 8-10 (oma huone) Ke 18.9. Tehtävien palautus PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN PERUSTA I Aikataulu, syksy 2013 TEEMA AIKATAULU VASTUU Kurssin toteutus ja ryhmiinjako Ma 2.9. klo 13-15 PR104 Aki Sorsa (SÄÄ) Yksikköprosessit ja taseajattelu Ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PUHDISTAMO OY

TURUN SEUDUN PUHDISTAMO OY ALUSTAVA TARJOUSPYYNTÖ TEH100602 TURUN SEUDUN PUHDISTAMO OY Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo Jatkuvatoiminen mikrobianalysaattori Sivu 1 (4) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ 2 2 LAITETOIMITUS 2 2.1 Hankinnan

Lisätiedot

Fysikaaliset ominaisuudet

Fysikaaliset ominaisuudet Fysikaaliset ominaisuudet Ominaisuuksien alkuperä Mistä materiaalien ominaisuudet syntyvät? Minkälainen on materiaalin rakenne? Onko rakenteellisesti samankaltaisilla materiaaleilla samankaltaiset ominaisuudet?

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto

Jatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto Jatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto Teemu Auronen Muuntajan vikaantumiseen johtavia seikkoja Vikatilanteen estämiseksi, kehittyvien vikojen tunnistaminen on elinarvoisen tärkeää.

Lisätiedot

BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op

BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op Luennoitsija: Yliassistentti Kimmo Klemola Luennot ja seminaarit 2011: 3. periodi, pe klo 10 13, 7339 4. periodi ke klo

Lisätiedot

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa OULUN YLIOPISTO Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa Matti Kuokkanen Kemian laitos Oulun yliopisto 11.4.2013 TAUSTAA Kuivauksen tarve Perinteisen kuivan raaka-aineen riittämättömyys, purun kuivaus

Lisätiedot

Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä.

Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä. Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä BioCO 2 -projektin loppuseminaari - 30. elokuuta 2018, Jyväskylä Kristian Melin Esityksen sisältö Haasteet CO 2 erotuksessa Mitä uutta ejektorimenetelmässä

Lisätiedot

METALLIN TYÖSTÖNESTEET. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU LEIKKO-PROJEKTI Kuopio 13.10.2010/Petri Paganus

METALLIN TYÖSTÖNESTEET. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU LEIKKO-PROJEKTI Kuopio 13.10.2010/Petri Paganus METALLIN TYÖSTÖNESTEET SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU LEIKKO-PROJEKTI Kuopio 13.10.2010/Petri Paganus MITÄ TYÖSTÖNESTEET OVAT Eri metallien koneellisessa työstössä käytettäviä nesteitä, joilla helpotetaan

Lisätiedot

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi. Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole

Lisätiedot

:TEKES-hanke. 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen

:TEKES-hanke. 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen FB-kupla :TEKES-hanke 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen Ryhmähankkeen osapuolet: Tampereen teknillinen yliopisto Osahanke: Biopolttoaineiden

Lisätiedot

Mikrokalorimetri - uusi materiaalien palamisominaisuuksien tutkimuslaite hankittu VTT:lle

Mikrokalorimetri - uusi materiaalien palamisominaisuuksien tutkimuslaite hankittu VTT:lle Mikrokalorimetri - uusi materiaalien palamisominaisuuksien tutkimuslaite hankittu VTT:lle Johan Mangs & Anna Matala VTT Palotutkimuksen päivät 27.-28.8.2013 2 Mikrokalorimetri (Micro-scale Combustion Calorimeter

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 11.2.2016 1 Sisältö Syöttöveden kaasunpoisto Kaasunpoistolaitteistot Lauhteenpuhdistuksen edut Mekaaninen lauhteenpuhdistus Kemiallinen

Lisätiedot

ja piirrä sitä vastaavat kaksi käyrää ja tarkista ratkaisusi kuvastasi.

ja piirrä sitä vastaavat kaksi käyrää ja tarkista ratkaisusi kuvastasi. Harjoituksia yhtälöryhmistä ja matriiseista 1. Ratkaise yhtälöpari (F 1 ja F 2 ovat tuntemattomia) cos( ) F 1 + cos( ) F 2 = 0 sin( ) F 1 + sin( ) F 2 = -1730, kun = -50 ja = -145. 2. Ratkaise yhtälöpari

Lisätiedot

Teemat. Vaativien säätösovellusten käyttövarmuus automaation elinkaarimallin näkökulmasta. 3.11.2005 Tampere. Vaativat säätösovellukset

Teemat. Vaativien säätösovellusten käyttövarmuus automaation elinkaarimallin näkökulmasta. 3.11.2005 Tampere. Vaativat säätösovellukset PROGNOS vuosiseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Lappeenrannan teknillinen yliopisto Vaativien säätösovellusten käyttövarmuus automaation elinkaarimallin näkökulmasta Tampere Teemat Vaativat säätösovellukset

Lisätiedot

Maatalouden haastavien jakeiden sekä vesistömassojen hyödyntäminen energiana, maanparannusaineena ja ympäristöpalveluina Juha Luostarinen

Maatalouden haastavien jakeiden sekä vesistömassojen hyödyntäminen energiana, maanparannusaineena ja ympäristöpalveluina Juha Luostarinen Maatalouden haastavien jakeiden sekä vesistömassojen hyödyntäminen energiana, maanparannusaineena ja ympäristöpalveluina 30.1.2019 Juha Luostarinen Yritys Perustettu v. 2001, työntekijöitä 9 Alana biokaasulaitosten

Lisätiedot

Kunnossapitopäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi

Kunnossapitopäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Sivu 1(6) Kunnossapitopäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu kolmannen vaiheen auditointiin (KUP 3), joka tehdään viimeistään 1 kk ennen seisokkia. Seisokin

Lisätiedot

Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011

Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011 Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011 1. Systeemin käyttäytymistä faasirajalla kuvaa Clapeyronin yhtälönä tunnettu keskeinen relaatio dt = S m. (1 V m Koska faasitasapainossa reaktion Gibbsin

Lisätiedot

Vaaran ja riskin arviointi. Toimintojen allokointi ja SIL määritys. IEC 61508 osa 1 kohta 7.4 ja 7.6. Tapio Nordbo Enprima Oy 9/2004

Vaaran ja riskin arviointi. Toimintojen allokointi ja SIL määritys. IEC 61508 osa 1 kohta 7.4 ja 7.6. Tapio Nordbo Enprima Oy 9/2004 Vaaran ja riskin arviointi Toimintojen allokointi ja SIL määritys IEC 61508 osa 1 kohta 7.4 ja 7.6 Tapio Nordbo Enprima Oy 9/2004 Riskiarvion tavoite Vahinkotapahtumat tunnistetaan Onnettomuuteen johtava

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

materiaalitehokkuuden näkökulmasta IE-direktiivi ja jätedirektiivi materiaalitehokkuuden näkökulmasta Laura Karvonen, Ulla Lassi ja Toivo Kuokkanen Analytiikkapäivät Kokkola Esityksen sisältö Materiaalitehokkuuden määritelmä Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Prof. Olli Dahl, Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Oulu, Tammikuu 2014 Kemiantekniikan korkeakoulu Puunjalostustekniikan laitos PL 16300, 00076 Aalto Puh: +358 40 5401070

Lisätiedot

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia 2009 kemisti Paula Pohja-Nylander Tavallisimmat vieritestit avoterveydenhuollossa Hemoglobiini Anemiadiagnostiikka

Lisätiedot

Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa

Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa 1 Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa V Liekkipäivä Otaniemi, Espoo 14.1.2010 Ville Hankalin TTY / EPR 14.1.2010 2 Esityksen sisältö TTY:n projekti Biomassan pyrolyysin reaktiokinetiikan tutkimus

Lisätiedot

Kunnossapitopäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi

Kunnossapitopäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Sivu 1(5) Kunnossapitopäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu ensimmäisen vaiheen auditointiin (KUP 1), joka on hyvä tehdä aina yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää

Lisätiedot

Metli. Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä. Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20)

Metli. Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä. Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20) Metli Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä Hankkeen esittely Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20) Toteuttajat: FM Maarit Janhunen (Savonia), FT

Lisätiedot

Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK

Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Säätötekniikan perusteet Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Johdanto Instrumentointi automaation osana teollisuusprosessien hallinnassa Mittalaitteet - säätimet - toimiyksiköt Paperikoneella 500-1000 mittaus-,

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Tuotekehityskustannusten hallintaa laadukkaalla suunnittelulla Teemu Launis

Tuotekehityskustannusten hallintaa laadukkaalla suunnittelulla Teemu Launis Tuotekehityskustannusten hallintaa laadukkaalla suunnittelulla Teemu Launis Suunnittelun laatu? Suunnittelu on onnistunut kun Tuote tulee asiakkaalle aikataulussa Tuotteessa on sille määritellyt ominaisuudet

Lisätiedot

Tuotannon laatukeskeinen suunnittelu ja ohjaus

Tuotannon laatukeskeinen suunnittelu ja ohjaus Tuotannon laatukeskeinen suunnittelu ja ohjaus Juha Juntunen mailto:juha.juntunen@pp.nic.fi Opintojakson sisältö Tehdassuunnittelun perusteet Tuotteen valmistusprosessit Kapasiteetin mitoitus Kannattavuusanalyysi

Lisätiedot

HYGIENIAKASETTI TARJOAA KOLMINKERTAISEN INNOVAATION

HYGIENIAKASETTI TARJOAA KOLMINKERTAISEN INNOVAATION FI UCS/HM-F7 UCS/HM-F7 HYGIENIAKASETTI TARJOAA KOLMINKERTAISEN INNOVAATION Olemme aina investoineet ilmanlaatuun ja huomasimme, että pelkkä hyvä ilmasuodatus ei aina riitä. Sairaalat, klinikat, hoitohuoneet,

Lisätiedot

Korkealämpötilakemia

Korkealämpötilakemia Korkealämpötilakemia Johdanto kurssiin Ma 30.10.2017 klo 10-11 SÄ114 Vastuuopettaja kurssilla Eetu-Pekka Heikkinen Huone: TF214 - Prosessin kiltahuoneen portaikosta 2. kerrokseen ja käytävää etelää kohti

Lisätiedot

Biomassasta aktiivihiileksi - biohiilen aktivointimenetelmistä ja sovelluksista

Biomassasta aktiivihiileksi - biohiilen aktivointimenetelmistä ja sovelluksista Biomassasta aktiivihiileksi - biohiilen aktivointimenetelmistä ja sovelluksista Virpi Siipola, VTT Kestävää liiketoimintaa biohiilestä-workshop HAMK, Forssa 15.3.2019 VTT beyond the obvious 1 Aktiivihiili

Lisätiedot

Korkealämpötilakemia

Korkealämpötilakemia Korkealämpötilakemia Johdanto kurssiin Ma 29.10.2018 klo 10-12 PR101 Vastuuopettaja kurssilla Eetu-Pekka Heikkinen Huone: TF214 - Prosessin kiltahuoneen portaikosta 2. kerrokseen ja käytävää etelää kohti

Lisätiedot

Luento 2: Lämpökemiaa, osa 1 Keskiviikko klo Termodynamiikan käsitteitä

Luento 2: Lämpökemiaa, osa 1 Keskiviikko klo Termodynamiikan käsitteitä Luento 2: Lämpökemiaa, osa 1 Keskiviikko 12.9. klo 8-10 477401A - ermodynaamiset tasapainot (Syksy 2018) ermodynamiikan käsitteitä - Systeemi Eristetty - suljettu - avoin Homogeeninen - heterogeeninen

Lisätiedot

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016 PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016 Emppu Salonen Lasse Laurson Toni Mäkelä Arttu Lehtinen Luento 6: Vapaaenergia Pe 11.3.2016 1 AIHEET 1. Kemiallinen potentiaali 2. Maxwellin

Lisätiedot

1. van der Waalsin tilanyhtälö: 2 V m RT. + b2. ja C = b2. Kun T = 273 K niin B = cm 3 /mol ja C = 1200 cm 6 mol 2

1. van der Waalsin tilanyhtälö: 2 V m RT. + b2. ja C = b2. Kun T = 273 K niin B = cm 3 /mol ja C = 1200 cm 6 mol 2 FYSIKAALINEN KEMIA KEMA22) Laskuharjoitus 2, 28..2009. van der Waalsin tilanyhtälö: p = RT V m b a Vm V 2 m pv m = RT V m b = RT = RT a ) V m RT a b/v m V m RT ) [ b/v m ) a V m RT Soveltamalla sarjakehitelmää

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Riskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät

Riskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät Ylitarkastaja Matti Sundquist Uudenmaan työsuojelupiiri Riskin arviointi Peruskäsitteet- ja periaatteet Standardissa IEC 61508-5 esitetyt menetelmät matti.sundquist@stm.vn.fi 2.9.2004 1 Toiminnallinen

Lisätiedot

Todentaminen - tausta

Todentaminen - tausta ÅF-Enprima Oy Liikevaihto 38,3 milj. v. 2005 260 energia-alan asiantuntijaa Laatujärjestelmä sertifioitu, ISO9001:2000 Omistajana ruotsalainen ÅF- Process AB Käynnissä olevia toimeksiantoja 20 maassa 1

Lisätiedot

RAVITA TM. Fosforin ja Typen talteenottoa jätevesistä

RAVITA TM. Fosforin ja Typen talteenottoa jätevesistä RAVITA TM Fosforin ja Typen talteenottoa jätevesistä 1 Mikä on RAVITA TM? Fosforin ja typen talteenottoon perustuva prosessikokonaisuus jätevedenpuhdistamolle Fosfori erotetaan jälkisaostamalla Typpi erotetaan

Lisätiedot

- Termodynaamiset edellytykset - On olemassa ajava voima prosessin tapahtumiselle - Perusta - Kemiallinen potentiaali

- Termodynaamiset edellytykset - On olemassa ajava voima prosessin tapahtumiselle - Perusta - Kemiallinen potentiaali Luento 1: Yleistä kurssista ja sen suorituksesta Tiistai 9.10. klo 10-12 Kemiallisten prosessien edellytykset - Termodynaamiset edellytykset - On olemassa ajava voima prosessin tapahtumiselle - Perusta

Lisätiedot

Näkökulmia teräksen valmistusprosessien tutkimukseen ja kehitykseen

Näkökulmia teräksen valmistusprosessien tutkimukseen ja kehitykseen Näkökulmia teräksen valmistusprosessien tutkimukseen ja kehitykseen Professori Timo Fabritius Prosessimetallurgian laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Oulun yliopisto 1 Sisältö Taustaa Koulutuksellinen

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden hapan vaahtopesuneste

Elintarviketeollisuuden hapan vaahtopesuneste P3-topax 56 Elintarviketeollisuuden hapan vaahtopesuneste OMINAISUUDET Erinomainen poistamaan mineraalisaostumia Poistaa hyvin rasvaa ja proteiinia Erittäin tehokas matalissa konsentraateissa Parannellut

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Rakennusautomaatio ja mallinnuksen hyväksikäyttö energiankulutuksen seurannassa. Mika Vuolle TKK, LVI-tekniikan laboratorio

Rakennusautomaatio ja mallinnuksen hyväksikäyttö energiankulutuksen seurannassa. Mika Vuolle TKK, LVI-tekniikan laboratorio Rakennusautomaatio ja mallinnuksen hyväksikäyttö energiankulutuksen seurannassa Mika Vuolle TKK, LVI-tekniikan laboratorio Rakennussimulointi tänään Simuloinnin käyttö suunnittelussa lisääntyy Olosuhdevaatimukset

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Polttoprosessien laskennallinen ja kokeellinen tutkimus Osatehtävä 3: Palamistien monitorointi

Polttoprosessien laskennallinen ja kokeellinen tutkimus Osatehtävä 3: Palamistien monitorointi Polttoprosessien laskennallinen ja kokeellinen tutkimus Osatehtävä 3: Palamistien monitorointi III Liekkipäivät, Espoo 31.1.2007 Timo Leino 2 TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND Polttoaineet haasteellisia

Lisätiedot

Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys

Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Koekäyttövaiheessa ollut pyrolyysilaitos on rakennettu voimalaitoksen yhteyteen 2 3 Prosessi 1. Raaka-aineena toimiva

Lisätiedot

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke

Lisätiedot

Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS. asuntoyhtiöille

Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS. asuntoyhtiöille Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS asuntoyhtiöille Lämpöä sisään, lämpöä ulos Lämmön lähteet Lämpöhäviö 10-15% Aurinkoa 3-7% Asuminen 3-6% Lattiat 15-20% Seinät 25-35% Ilmanvaihto 15-20% Talotekniikka LÄMPÖÄ

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan

Lisätiedot

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Hajautettu / paikallinen energiantuotanto Hajautetun energiatuotannon ajatus lähtee omasta tai alueellisesta tarpeesta sekä raaka-ainevaroista Energian

Lisätiedot

Transferring know-how. ALMA Consulting Oy

Transferring know-how. ALMA Consulting Oy Transferring know-how ALMA Consulting Oy ALMA Consulting Oy - Olemme tehneet ohjelmistoratkaisuja ja palveluita elinkaarenhallintaan ja sen osaalueisiin vuodesta 1986 lähtien. - Ratkaisumme perustuvat

Lisätiedot

Toimintaperiaateasiakirja

Toimintaperiaateasiakirja Ohje 10/2015 24.8.2015 0 (10) Tukes-ohje 10/2015 Toimintaperiaateasiakirja ja Ohje 10/2015 24.8.2015 1 (10) Sisältöalue Toimintaperiaateasiakirjaa koskevat määräykset Säännökset, joihin ohjeen antaminen

Lisätiedot

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017 PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 5: Termodynaamiset potentiaalit Maanantai 27.11. ja tiistai 28.11. Kotitentti Julkaistaan ti 5.12., palautus viim. ke 20.12.

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

YHDESSÄ KOHTI PUUNJALOSTUKSEN HUIPPUKAPASITEETTIA

YHDESSÄ KOHTI PUUNJALOSTUKSEN HUIPPUKAPASITEETTIA YHDESSÄ KOHTI PUUNJALOSTUKSEN HUIPPUKAPASITEETTIA PARAS JALOSTUSARVO Asiakkaidemme puunjalostuksen tehokkuuden ja kannattavuuden kehittäminen on ohjannut toimintaamme jo vuodesta 1991. Päätavoite on saada

Lisätiedot

Luku 4 SULJETTUJEN SYSTEEMIEN ENERGIA- ANALYYSI

Luku 4 SULJETTUJEN SYSTEEMIEN ENERGIA- ANALYYSI Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 4 SULJETTUJEN SYSTEEMIEN ENERGIA- ANALYYSI Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission

Lisätiedot

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS MAATILAN TYÖTURVALLISUUS Maatilan työturvallisuus Työturvallisuusriskien hallinta Työympäristön vaaratekijät selkokielellä Layla Ahonen ja Sarita Jylhä-Rastas Työturvallisuus Työympäristön vaaratekijät

Lisätiedot

Energiatehokas paineilmajärjestelmä Osa 2/2

Energiatehokas paineilmajärjestelmä Osa 2/2 Energiatehokas paineilmajärjestelmä Osa 2/2 Paineilmajärjestelmän energiatehokas käyttö Koulutusmateriaali Olemassa olevan paineilmajärjestelmän energiatehokas käyttö Paineilmajärjestelmän energiatehokas

Lisätiedot

Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä

Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä Rami Silta-aho Sisältö Uponor yrityksenä Materiaalikatselmus Uponor Suomi Oy, Forssa Materiaalitehokkuus toimenpiteet 23 April 2013 Uponor 2

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot