Lääkinnällinen kuntoutus Keski-Suomen SOTE Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Transkriptio

1 Lääkinnällinen kuntoutus Keski-Suomen SOTE 2019 Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

2 Potilas ensin - kuntoutumisen tukeminen ja hyvä integraatio eri toimijoiden kesken Kuntoutujan kannalta tarvitaan kokonaisuus, jossa organisaatiot ja asiantuntijat toimivat suunnitelmallisesti yhteistyössä Järjestelmien hallinnolliset tai ammatilliset intressit ovat asiakkaalle toissijaisia Toimiva palveluketju - hyvä lopputulos usein myös taloudellisesti Kuntoutuspäätös ja - suunnitelma tehdään riittävän varhain ja hyvän tiedon varassa, palvelut toteutetaan viiveettä, eri osajärjestelmät tietävät tehtävänsä ja tuntevat muiden organisaatioiden mahdollisuudet Kuntoutuja tuntee olonsa turvalliseksi ja on motivoitunut kuntoutumiseen voimavarojensa mukaisesti

3 Asiakassuunnitelma - terminä valinnanvapaus- ja järjestämislainsäädännössä Yhdistää nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- kuntoutus-, palvelu- ja asiakassuunnitelmat Suunnitelma tehdään yhdessä potilaan ja läheisten/omaisten kanssa Asetetaan kuntoutumisen tavoitteet yhdessä potilaan/läheisten kanssa Tarvitaan integroitu tietojärjestelmä eri toimijoiden kesken - sähköinen ja rakenteinen kirjaaminen Päivittyy reaali-aikaisesti kaikkien toimijoiden ja asiakkaiden käyttöön/ näkyviin

4 Erikoisalatapaamisten satoa kuinka kuntoutus integroituu hoitoon nyt? Kuntoutuksen ja sosiaalityön prosessit kytkeytyvät tällä hetkellä hyvin vaihtelevasti ja osin sattumanvaraisestikin potilaan lääketieteellisen hoitoprosessiin Toimintakyvyn ongelmia ja kuntoutuksen tarvetta ei tunnisteta Hoitoprosessit voivat olla myös niin nopeita esim. kirurgia), ettei ilman ennakointia/ hyvää toiminnanohjausta ehditä saada kuntoutuksen tai sosiaalityön ammattilaista paikalle ennen kuin potilas siirtyy jo muuhun hoitopaikkaan tai kotiutuu Joissakin tauti-/ diagnoosiryhmissä tai erikoisaloilla on hoitopolkuja kehitetty ja kuntoutuksen prosesseja kytketty niihin kiitettävästi. Kokonaistilanne on kuitenkin hyvin kirjava; on paljon alueita ja vaikeita/ vaativia potilasryhmiä, joissa kuntoutuksen ammattilaisten ja sosiaalityön panos puuttuu kokonaan.

5 Moniammatillinen kuntoutus Sairaala NOVA Kuntoutus, apuvälinepalvelut ja sosiaalityön palvelut liittyvät hoitoprosessiin saumattomasti ja suunnitellusti sujuvan toiminnanohjausjärjestelmän tukemana ilman erillisiä lähete/ konsultaatioprosesseja Potilaan sairauden/ vamman aiheuttamat toimintakyvyn ongelmat määrittävät kuntoutuksen resurssointia kansainvälinen ICF - luokitus / kytkeytyy ICD11 Asiakaslähtöinen ICF-pohjainen mobiili arviointityökalu (micf) käytettävyystutkimus THL

6 TOIMINTAKYKY hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma

7 Kuntoutuksen toimintojen sijoittuminen - Sairaala NOVA NEUROLOGINEN OSASTO 7.krs KUNTOUTUSOSASTO (28 ss) 7.krs Välitön vaativa kuntoutus akuuttien sairauksien ja vammojen jälkeen Kuntoutus potilashuoneissa lähiterapiaalueella - liikkumisen ja päivittäisten toimintojen harjoittelu - ruokailu, yhteiset oleskelutilat AKUUTTI SAIRAALA Päivystysalue ja osasto Teho-osasto ja valvonta Valvontayksikkö Kuntoutus potilashuoneessa tai yhteisissä tiloissa ELEKTIIVINEN SAIRAALA Elektiiviset osastot, Osaamiskeskukset Päiväsairaala Kuntoutuskontaktit potilashuoneessa, yhteistiloissa, osaamiskeskuksissa Myös käyntejä monialaisen kuntoutuksen osaamiskeskuksissa MONIALAISEN KUNTOUTUKSEN JA NEUROLOGIAN OSAAMISKESKUS 1. krs TERAPIA-ALUEET Fysioterapia, Toimintaterapia Psykologi, Neuropsykologit, Puheterapeutit + Perusterveydenhuolto /JYTE lasten fysio-, toiminta- ja puheterapiapalvelut + Apuvälinepalvelupiste Alueellinen apuvälinekeskus RAKENNUS 45 POLIKLINIKAT Neurologia Geriatria Muistipkl Aivovammat Selkäydinvammat Kehitysvammat (?) Kuntoutustutkimus Työlääketiede

8 Lääkinnällinen kuntoutus 2019 Kallen palvelut SAIRAALA NOVA Vaativan kuntoutuksen osasto Keskitetty AVH kuntoutus? ALUEELLINEN APUVÄLINEKESKUS LÄHIPALVELUT OSASTOT AKUUTTI KUNTOUTUS SOTE-YHTIÖT AVOHOIDON PALVELUT Maakunnan liikelaitoksen toimintaa Geriatrinen keskus Keskitetty lonkka - murtumakuntoutus? TERVEYDENHUOLLON SOSIAALITYÖ LIITTYY KIINTEÄSTI KAIKKIIN KUNTOUTUKSEN PROSESSEIHIN KALLEN KOTI Apuvälineiden, asunnonmuutostöiden ja terapioiden myöntäminen - viranomaisen toimivaltaan kuuluvia hoito- ja kuntoutuspäätöksiä päätöksen tekijänä lääkäri SOTE- YHTIÖ: suppeammat arviot? Kuntoutus ja apuvälineet myönnetään asiakassetelillä? LIIKELAITOS laaja-alaiset, moniammatilliset arviot, myöntää tarvittavan kuntoutuksen, apuvälineet ja asunnonmuutostyöt asiakassetelillä? AVOTERAPIAT MONIAMMATILLINEN KOTIKUNTOUTUS ja KOTIHOITO Tulossa valtakunnallisia linjauksia toimintakäytännöistä?

9 Kuntoutus päivystysosastolla - neurologinen potilas Apuvälinepalvelupiste 1.Krs LÄHIPALVELUT OSASTOT AKUUTTI KUNTOUTUS KOTI - avokuntoutus Toimintaterapia -tarvittaessa

10 Kuntoutusketju vakava aivoverenkiertohäiriö (n 600/ vuosi KSSHP) PÄIVYSTYSPOLIKLINIKKA Hoitoaika: 1-2 tuntia PÄIVYSTYSOSASTO Hoitoaika 1-2vrk Valvontaosasto/ 1-3 vrk Neurologian osasto 1-3vrk LÄHIPALVELUT OSASTOT AKUUTTI KUNTOUTUS Vaativa kuntoutus 7-30vrk Koti - moniammatillinen kotikuntoutus

11 Kuntoutusketju lonkkamurtuma (n 300/ vuosi KSSHP; 75% yli 75 v ) PÄIVYSTYSOSASTO - leikkaukseen päivystysosastolta <1vrk - tavoite: kokonaishoitoaika päivystysosastolla 2vrk Geriatrinen keskus (15-20 vrk) Toimintaterapia Fysioterapia Koti - moniammatillinen kotikuntoutus Kukoistava kotihoito hanke

12 Lonkkamurtumat 7 000/v/ Suomi - Keski-Suomi n 300/ vuosi ( K-S 2016: 25% 65-74v, 75% yli 75 v) Kirurgia Suomessa 2020 linjauksien mukaisesti lonkkamurtuman leikkaushoito tullee tulevaisuudessa keskittymään laajan päivystyksen keskussairaaloihin Siirto ortopediselta osastolta kuntoutusyksikköön mahdollisimman nopeasti leikkauksen jälkeen, ensimmäisten 1-2 vuorokauden kuluessa potilaan tilan ollessa stabiili. Nopea siirtyminen edellyttää kuntoutusyksiköltä ympärivuorokautista päivystysvalmiutta sekä tarvittaessa mahdollisuutta kirurgiseen ja muiden erikoisalojen konsultaatioon 24/7. Näyttöön perustuen tulee lonkkamurtumapotilaiden kuntoutus keskittää geriatrisiin kuntoutusyksiköihin lonkkaliukumäki -mallin mukaisesti operatiivisen yksikön läheisyyteen. * välitön leikkauksen jälkeinen kuntoutus vanhusten sairauksiin perehtyneisiin moniammatillisiin, geriatrisiin kuntoutusyksiköihin. Erityisesti moniammatillisesta, alueellisesti keskitetystä kuntoutuksesta näyttävät hyötyvän ennen murtumaa avohoidossa asuneet muistisairaat. * voidaan nopeuttaa toimintakyvyn palautumista, lyhentää sairaalahoidon kestoa ja vähentää pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutumista * Kuntoutustyöryhmään kuuluvat geriatri, sairaanhoitaja, perushoitaja, fysioterapeutti, toiminta-terapeutti, sosiaalityöntekijä ja potilas ja hänen läheisensä. Tiimi tekee läheistä yhteistyötä operatiivisen yksikön ja avohoidon kanssa Sairaalahoitoaika n vrk kuntoutuspaikkojen tarve n 12-15/Keski-Suomi; Hoitoketjuun tiivisti mukaan moniammatillinen kotikuntoutus hoitoaikojen lyhentyminen! Maakunnan geriatrit esittävät maakunnallisen geriatrisen yksikön perustamista 2019

13 Kuntoutuksen keskittäminen selvitystyö asetuksen pohjaksi 1/2017 lonkkamurtuma ja AVH kuntoutus Viiteen yliopistosairaalaan ja enintään seitsemään laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalaan keskitettävä hoito Proteesileikkaukset keskitetään sairaalaan, jossa 600 leikkausta/vuosi, tehdään myös elektiivisiä lonkkaleikkauksia Keskitetyt geriatriset kuntoutusosastot sijoitetaan operatiivisten yksiköiden läheisyyteen niin, että potilaat voidaan siirtää vuorokauden kuluessa keskitettyyn geriatriseen kuntoutusyksikköön, jossa on 24/7 päivystysvalmius ja mahdollisuus konsultoida ortopedia ja muita erikoisaloja. Kuntoutus aloitetaan käytännössä jo ensiavussa. Yhteistyö ortopedien ja geriatrisen yksikön välillä on läheinen ja joustava. Samoin yhteistyö potilaan, hänen läheistensä ja avohoidon kanssa on toimiva ja kotiutuksen suunnittelu käynnistyy välittömästi. Näin toimien on mahdollista säästää vuosittain noin 22 miljoonaa euroa. Muihin ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen sairaaloihin keskitettävä konservatiivinen hoito Vuosittaiset aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneiden hoitokustannukset ovat noin 1,1 mrd euroa. Pelkästään tämän kohderyhmän hoitaminen tehostetusti akuutti hoidossa ja akuutti kuntoutuksessa voi tuoda mittavat säästöt. Hoitoon tulee päästä viivytyksettä, jotta hoito voidaan aloittaa välittömästi ja akuutti kuntoutus pitää käynnistää viivytyksettä, jotta toimintakyky voidaan palauttaa ja välttyä turhilta laitoshoidon ja sosiaalitoimen kustannuksilta Aivoinfarktipotilaiden alkuvaiheen kuntoutus esitetään keskitettäväksi alueellisiin neurologisiin kuntoutusyksiköihin

14 MAAKUNNALLISET APUVÄLINEPALVELUT JA HUOLLOT 2016 n Henkilökohtaiset apuvälineet - kaikki tk:t itse LÄHIPALVELUT Omat huoltokäytännöt?? YHTEISET APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET Effector/Effica Henkilökohtaiset apuvälineet - kaikki erikoisalat itse ERIKOISALAT VASTAAVAT OMISTA KIERRÄTETTÄVISTÄ APUVÄLINEPALVELUISTAAN Keuhkosairaudet Silmätaudit Korvataudit ALUEELLINEN APUVÄLINEKESKUS KINKOMAA KIERRÄTETTÄVÄT ?? Hankintatoimisto: Osastojen apuvälineet Lääkintätekniikka Sänkyhuolto Apuvälinehuoltopiste sähköiset apuvälineet Megusoft Ulkopuoliset Huoltojen ostot Apuvälinekustannukset yht N 5,8 milj

15 APUVÄLINEPALVELUT 2020 LÄHIPALVELUT UUSI SAIRAALA APUVÄLINEPALVELUPISTE ERIKOISALOJEN APUVÄLINEPALVELUT OSASTOJEN APUVÄLINEET APUVÄLINEHUOLLOT JA NIIDEN KOORDINOINTI ALUEELLINEN APUVÄLINEKESKUS RAKENNUS 45 ESH + JYVÄSKYLÄ YHTEISET APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET Asunnonmuutostyöt ja niiden koordinointi KIERRÄTETTÄVÄT Apuvälineiden sovitus / palvelut; liikkuminen, kommunikaatio - terapiatyön Henkilökohtaiset apuvälineet? ammattilaiset Osastojen ja erikoisalojen apuvälineet Apuvälinehuolto - tekniikan ammattilaiset HUOLTOJEN OSTOT ULKOPUOLELTA YHTEINEN TIETOJÄRJESTELMÄ PALVELULLA JA HUOLLOILLA

16