Yleiskaava 2040 Väestön kasvu ja sijoittaminen. Valtuustoseminaari Henna Lindström, Katja Gräsbeck, Heikki Väänänen

Transkriptio

1 Yleiskaava 2040 Väestön kasvu ja sijoittaminen Valtuustoseminaari Henna Lindström, Katja Gräsbeck, Heikki Väänänen

2 Yleiskaavasuunnittelulle asetetut keskeiset tavoitteet Tuusulan aseman vahvistaminen osana Helsingin seutua, metropolialueen kilpailukyky Kestävän yhdyskuntarakenteen luominen Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen Liikenneverkoston kehittäminen Elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistaminen Kulttuuri- ja luonnonarvojen turvaaminen sekä viheryhteyksien osoittaminen Yleiskaavan tavoitteet ovat linjassa kunnan strategian kanssa.

3 Tavoitteemme - Tuusulan kuntastrategian päämäärät Palveluiden kehittäminen: Palvelumme ovat asiakaslähtöisiä. Palvelujen taso määritellään sellaiseksi, että ne voidaan rahoittaa tuloilla. Talouden tasapaino: Talouttamme hoidetaan niin, että talous on kestävällä pohjalla. Verotustaso ja velkaantuminen ovat hallitusti suunniteltuja. Elinkeinot: Tarjoamme kilpailukykyisen toimintaympäristön kunnassa toimiville ja kuntaan sijoittuville yrityksille. Maankäyttö: Uudisrakentamisen painopiste on keskuksissa ja taajamissa. Tämä luo edellytykset joukkoliikenteelle ja monipuolisemmille palveluille. Asuminen: Vastaamme erilaisten ja eri-ikäisten väestöryhmien asumistarpeisiin. Edistämme monimuotoista asumista viihtyisässä kulttuuriympäristössä. Liikenne: Liikennejärjestelmää kehitetään aktiivisesti seudullisena kokonaisuutena. Erityistä huomiota kiinnitetään matkustamisen sujuvuuteen.

4 TUUSULAN VISIO Tuusula palveleva, kestävästi kehittyvä kotikunta Tuusula tunnetaan kestävästi kehittyvänä kulttuurikuntana metropolialueella. Vakaa kasvu varmistetaan yhdyskuntarakenteen ja palvelujen vastuullisella kehittämisellä.

5 Valtuusto valitsi rakennemallivaihtoehto A2:n: Tuusulan nykyisiä keskuksia tukeva vaihtoehto Jotta palveluita ja joukkoliikennettä saadaan parannettua, tarvitaan tiiviimpää asumista kuin nykytilanteessa. On ekologisempaa ja taloudellisempaa laajentaa olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen. Kasvua ohjataan voimakkaimmin keskuksiin, mutta myös keskusten läheiselle vyöhykkeelle > palveluverkon säilyttäminen mahdollista??? Lähtökohdaksi otettu maapolitiikan mukaan kunnan omistamien maiden ensisijainen kaavoittaminen Kasvun oletetaan olevan hitaampaa taajamien ulkopuolella

6 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, Helsingin seudun erityiskysymysten mukaan tulee alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Tämä tavoite tulee välittyä myös yleiskaavaan.

7 Tuusulan yleiskaava 2040 luonnos

8 Väestönmuutoksen historiaa Tuusulassa Keskimääräinen vuosikasvu on 1,59 % (huom. Alueliitoksia) Väestönlisäys vuodesta 2000 vuoteen 2001 oli 3,0 %, joka Keskimääräinen vuosikasvu on 1,41 % Keskimääräinen vuosikasvu on 1,46 % on viime vuosien suurimpia kasvuprosentteja. Väestönlisäys vuodesta 2013 vuoteen 2014 vuoteen oli 0,19 %, joka viime vuosien pienimpiä kasvuja. Keskimääräinen vuosikasvu on 0,98 % Keskimääräinen vuosikasvu on 0,66 %

9 Väestönmuutoksen historiaa suuralueittain Hyrylässä Jokelassa Kellokoskella Keskimääräinen vuosikasvu on 1,48 % Keskimääräinen vuosikasvu on 1,75 % Keskimääräinen vuosikasvu on 1,33 % Keskimääräinen vuosikasvu on 1,58 % Keskimääräinen vuosikasvu on 1,48 % Keskimääräinen vuosikasvu on 1,14 % Keskimääräinen vuosikasvu on 0,93 % Keskimääräinen vuosikasvu on 0,96 % Keskimääräinen vuosikasvu on 1,39 %

10 Taajamien ulkopuolinen kasvu VÄESTÖMÄÄRÄ Vanhakylän suuralue Rusutjärven suuralue Nahkelan suuralue Ruotsinkylän suuralue Yhteensä Väestönkasvu : % kasvu Väestö vuonna 2014: väestömäärä olisi 0.8 % kasvulla: 5153 Kasvua kertyisi yhteensä: 964

11 VAIHEISTUS Yleiskaavaluonnoksessa varauduttiin asukkaan kasvuun. Se mahdollistaisi noin 2,30 % keskimääräisen vuosikasvun, mikäli väestö säilyy olevilla asuinalueilla ennallaan. Yleiskaavaluonnoksesta saaduissa palautteissa edellytettiin pienempää kasvuprosenttia ja vaiheistusta. I-vaiheessa uusille kaava-alueille mahdollistetaan asuntoja n asukkaalle II-vaiheessa uusille kaava-alueille mahdollistetaan asuntoja n asukkaalle, yhteensä n asukkaalle. III-vaiheessa lisätään Rykmentinpuistoon asuntoja n asukkaalle, yhteensä n asukkaalle.

12 Väestöennuste koostuu syntyvyydestä, kuolleisuudesta ja muuttoliikkeestä. Kunnan venni-väestöennuste arvioi kunnan väestömäärän kasvavan n asukkaalla vuoteen 2039 mennessä (vastaa 1,75 % keskimääräistä vuosikasvua) Yleiskaavassa varataan uusia asumisen alueita siten, että alueet täysimääräisinä rakentuneina toisivat asuntoja jopa asukkaalle vuoteen 2040 mennessä. Tämä ei ole sama asia kuin väestöennuste, sillä olevilla asuinalueilla tapahtuu esimerkiksi asumisväljyyden kasvua. Laskennallisesti asunnot mahdollistaisivat 2,22 % keskimääräisen vuosikasvun, jos kaikki olevat alueet säilyisivät ennallaan (ei huomioida syntyvyyttä, kuollleisuutta, muuttoliikettä, asumisväljyyden kasvua). Lisäksi olevia asemakaava-alueita voidaan tiivistää.

13 Jokela Jokela Kasvun määrä Väkiluku Väkiluku Nykyisissä kärkihankkeissa + varanto Keskustie, Jokelan kartano I ja Peltokaaren varanto: vuoteen 2040 asunnot mahdollistaisivat laskennallisesti 1,42 % keskimääräisen vuosikasvun. Tarve lisätä AO ja AK osuutta: Nyt hankkeissa vain n. 8 AO-tonttia ja 6 AKasuntoa/vuosi kaavan tavoitevuoteen 2040 saakka. Hankkeet asukkaita AO AP AK Asunnot yht. Keskustie Jokelan kartano I Yhteensä Asuntotyyppien %-osuudet Hankkeet asukkaita AO AP AK Asunnot yht. Peltokaari Asuntotyyppien %-osuudet Hankkeet asukkaita AO AP AK Asunnot yht. Peltokaari Keskustie Jokelan kartano I Yhteensä Asuntotyyppien %-osuudet 15 % 73 % 12 % Jokelan nykyinen talotyyppijakauma % AO 63 AP 9 AK 29 yht. 100

14 VE 1 Perttu

15 VE 1 Perttu AO-tontteja noin 29 vuodessa. Kerrostaloasuntoja noin 22 vuodessa. Väestöä 2,52 %:n keskimääräisellä vuosikasvulla. Tarkoittaa jonkin alueen hitaampaa kasvua ja kaavavarantoa. Väestöennusteen mukaan näille alueille??? Hankkeet asukkaita AO AP AK Asunnot yht. Peltokaari Keskustie Jokelan kartano I Lepola III Lepola IV Lepola V Yhteensä Asuntotyypien %-osuudet Jokelan liikekeskus Jokelan kartano II Takojan länsipuoli Perttu Jokelan Kartano III Kolsan länsipuoli Hevoskylä Yhteensä % 13 % 49 % KAIKKI YHTEENSÄ Asuntojen % -osuudet Nykyinen talotyyppijakauma 60 % 10 % 30 %

16 VE 2 Palojoenpuisto

17 VE 2 Palojoenpuisto AO-tontteja noin 27 vuodessa. Kerrostaloasuntoja noin 22 vuodessa. Väestöä 2,44 %: keskimääräisellä vuosikasvulla. Tarkoittaa jonkin alueen hitaampaa kasvua ja kaavavarantoa. Väestöennusteen mukaan näille alueille??? Hankkeet asukkaita AO AP AK Asunnot yht. Peltokaari Keskustie Jokelan kartano I Lepola III Lepola IV Lepola V Yhteensä Asuntotyypien %-osuudet Jokelan liikekeskus Jokelan kartano II Takojan länsipuoli Palojoenpuisto Jokelan Kartano III Kolsan länsipuoli Hevoskylä Yhteensä % 14 % 54 % KAIKKI YHTEENSÄ Asuntojen % -osuudet Nykyinen talotyyppijakauma 60 % 10 % 30 %

18 VE 3 Tiensuuntie

19 VE 3 Tiensuuntie AO-tontteja noin 26 vuodessa. Kerrostaloasuntoja noin 22 vuodessa. Väestöä 2,40 %: keskimääräisellä vuosikasvulla. Tarkoittaa jonkin alueen hitaampaa kasvua ja kaavavarantoa. Väestöennusteen mukaan näille alueille??? Hankkeet asukkaita AO AP AK Asunnot yht. Peltokaari Keskustie Jokelan kartano I Lepola III Lepola IV Lepola V Yhteensä Asuntotyypien %-osuudet Jokelan liikekeskus Jokelan kartano II Takojan länsipuoli Tiensuuntie Jokelan Kartano III Kolsan länsipuoli Hevoskylä Yhteensä % 15 % 58 % KAIKKI YHTEENSÄ Asuntojen % -osuudet Nykyinen talotyyppijakauma 60 % 10 % 30 %

20 VE4 Kaikkiin edellä mainittuihin AO-alueisiin rakennetaan jonkin verran.

21 Vaihtoehto + - Perttu Sijaitsee kunnan nykyisten palveluiden kannalta paremmalla puolella junarataa. Mahdollistaa suuremman kasvun. Tukeutuu olemassa olevaan katuverkkoon. Ei kunnan maita. Kaukana palveluista. Palojoenpuisto Mahdollisuus laajentaa aluetta. Ei kunnan maita. Sijaitsee etäällä palveluista ja muusta yhdyskuntarakenteesta. Tiensuuntie Sijaitsee olemassa olevan rakenteen keskellä. Katuverkko ja kevyen liikenteen yhteydet olemassa. Ei kunnan maita. Pieni alue.

22 Mihin Jokelassa osoitetaan pientaloalue?

23 Kaavoitussuunnitelma Palojoenpuiston AO:t Lepola IV Uudet hankkeet??? Lepola V Tiensuuntie?

24 Jokelan kaavoitussuunnitelma ja kunnan maat Lepola IV Lepola V

25 Yleiskaavaluonnos

26 Ares? Osoitetaanko Palojoenpuiston kerros- ja rivitaloalueet asumisen reservialueiksi (toteutuminen 2040 jälkeen)?

27 Jokelan osayleiskaava

28 Kellokoski Kellokoski Kasvun määrä Väkiluku Väkiluku Nykyisissä kärkihankkeissa + varanto Kellokosken keskusta ja Linjapuisto II sekä Linjapuisto I:n varanto : vuoteen 2040 asunnot mahdollistaisivat laskennallisesti 0,90 % keskimääräisen vuosikasvun. Tarve lisätä ennen kaikkea AO osuutta: Nyt hankkeissa vain 30 AO-tonttia. HANKKEET Asukkaita AO AP AK Asunnot yht. Kellokosken keskusta Linjapuisto II Linjapuisto I (valmis, ei vielä asukkaita) YHTEENSÄ Asuntojen %-osuudet 7 % 67 % 46 % Nykyinen talotyyppijakauma 65 % 15 % 20 %

29 VE 1 Korkeamäentie

30 VE 1 Korkeamäentie AO-tontteja noin 18 vuodessa. Kerrostaloasuntoja noin 16 vuodessa. Väestöä 1,92 %: keskimääräisellä vuosikasvulla. Tarkoittaa jonkin alueen hitaampaa kasvua ja kaavavarantoa. Väestöennusteen mukaan näille alueille??? HANKKEET asukkaita AO AP AK Asunnot yht Kellokosken keskusta Linjapuisto II Joenranta Linjapuisto I (valmis, ei vielä asukkaita) Riiheläntie Yhteensä Asuntojen %-osuudet Kellokoskentie Kellokosken ruukki Purotie Korkeamäentie Yhteensä Asuntojen % -osuudet KAIKKI YHTEENSÄ Asuntojen %-osuudet Nykyinen talotyyppijaukauma 65 % 15 % 20 %

31 VE 2 Roinilan suunta

32 VE 2 Roinila II AO-tontteja noin 18 vuodessa. Kerrostaloasuntoja noin 16 vuodessa. Väestöä 1,92 %: keskimääräisellä vuosikasvulla. Tarkoittaa jonkin alueen hitaampaa kasvua ja kaavavarantoa. Väestöennusteen mukaan näille alueille??? HANKKEET asukkaita AO AP AK Asunnot yht Kellokosken keskusta Linjapuisto II Joenranta Linjapuisto I (valmis, ei vielä asukkaita) Riiheläntie Yhteensä Asuntojen %-osuudet Kellokoskentie Kellokosken ruukki Purotie Roinila II Yhteensä Asuntojen % -osuudet KAIKKI YHTEENSÄ Asuntojen %-osuudet Nykyinen talotyyppijaukauma 65 % 15 % 20 %

33 VE 3 Järvenpään suunta TAI TAI

34 VE 3 Järvenpään suunta AO-tontteja noin 18 vuodessa. Kerrostaloasuntoja noin 16 vuodessa. Väestöä 1,92 %: keskimääräisellä vuosikasvulla. Tarkoittaa jonkin alueen hitaampaa kasvua ja kaavavarantoa. Väestöennusteen mukaan näille alueille??? HANKKEET asukkaita AO AP AK Asunnot yht Kellokosken keskusta Linjapuisto II Joenranta Linjapuisto I (valmis, ei vielä asukkaita) Riiheläntie Yhteensä Asuntojen %-osuudet Kellokoskentie Kellokosken ruukki Purotie Järvenpään suunta Yhteensä Asuntojen % -osuudet KAIKKI YHTEENSÄ Asuntojen %-osuudet Nykyinen talotyyppijaukauma 65 % 15 % 20 %

35 VE4 Kaikkiin AOalueeseen rakennetaan jonkin verran.

36 Vaihtoehto + - Korkeamäentie Roinila Koulut lähempänä. Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukainen. Tukeutuu olemassa olevaan katuverkkoon. Kaupalliset palvelut lähellä. Kasvu suuntautuu tasaisemmin Kellokosken taajamassa. Ei kunnan maita. Kaupalliset palvelut etäämmällä. Ei kunnan maita. Koulut etäämmällä. Huono maaperä. Järvenpään suunta Tukeutuu jonkin verran olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukainen Sijaitsee olevan joukkoliikennekäytävän varrella. Ei kunnan maita. Ei kehitä Kellokosken keskustaa, tukeutuu täysin Järvenpäähän ja Haarajoen asemaan.

37 ?? Uudet hankkeet: Riiheläntie, Korkeamäentie, Roinilan jatke, Järvenpäähän rajautuvat alueet????

38 Mihin Kellokoskella tulee osoittaa pientaloalue?

39 Kellokosken kaavoitussuunnitelma ja kunnan maat

40 Yleiskaavaluonnos

41 Kellokosken osayleiskaava

42 Jos Järvenpään rajalle ei osoiteta asuinalueita, tuleeko ne kumota osayleiskaavasta?

43 Hyrylän seutu Hyrylän seutu Kasvun määrä Väkiluku Väkiluku (sis. haja-asutusalueen) Nykyisissä kärkihankkeissa Nykyiset kärkihankkeet mahdollistaisivat asuntoja vuoteen ,21 %:n keskimääräisellä vuosikasvulla, mikäli olevien alueiden asukasmäärät säilyvät ennallaan. AO-tontteja riittäisi kaavan tavoitevuoteen asti vain 15 tonttia vuodessa. AO-tontit riittävät 50 tontinmyynnin tavoitevauhdilla vain 7 vuotta. Kuntastrategian tavoitteiden mukaisesti on tarve lisätä AO-tonttitarjontaa! KÄRKIHANKKEISTA TULEVA KASVU HYRYLÄÄN: KAAVANIMI AO AP AK Asukkaat Asunnot Anttilanranta I Aropelto Harjula Hirsitie Häriskivi Kauppatie II Kievarintie Lahelanpelto II Pohjoinen keskusta Prijuutti Puustellinmetsä Rykmentinpuisto I Suutarintie Tuuskoto Ydinkeskusta, Yli-Jussila Yhteensä Asuntotyyppien %- osuus 7 % 34 % 59 % Nykyinen talotyyppijakauma 46 % 18 % 36 %

44 Työversio HYRYLÄN KASVU I-vaihe AO AP AK Asunnot Asukkaat Aropelto Kievarintie Kauppatie II Prijuutti Lahelanpelto II Anttilanranta I Pohjoinen keskusta Suutarintie Saviriihen alue Häriskivi Harjula Tuuskoto Hirsitie Yli-Jussila Ydinkeskusta, Puustellinmetsä (RP) Hyökkälä (RP) Keskusta (RP) Kirkonmäki (RP) Saksan alue I Yhteensä Asuntotyyppien %-osuus 14 % 28 % 58 % 100 % I-vaiheessa AO-tontteja riittää 34 kpl / vuosi. II-vaiheessa AO-tontteja 68 kpl / vuosi. Toteutuu linjaus 50 tonttia vuodessa. Jos väestörakenteen muutoksen myötä n. 10 % siirtyy omakotitaloista kerrostaloihin, vapautuu markkinoille n. 800 omakotitaloa lisää. II-vaihe AO AP AK Asunnot Asukkaat Halkivaha III Paijalan kylätie Anttilanranta II Pappilanhaantie Hyryläntie-Hämeentie Jouhisarantie Autiorinne Peurantie II Lahelanpelto III (Lähteen alue) Lahelanniitty II Pähkinämäentien alue Saksan alue II Yhteensä Asuntotyyppien %-osuus 43 % 40 % 17 % 100 % YHTEENSÄ KAIKKI ASUNTOTYYPPIEN %-osuus 21 % 31 % 48 % 100 % NYKYINEN TALOTYYPPIJAKAUMA 46 % 18 % 36 %

45

46 Poistettavat ja lisättävät asuinalueet kaavoitussuunnitelmasta? Uusi hanke Saksan alue II? Tavoitevuoteen 2040 mennessä Rykmentinpuistosta ei välttämättä toteudu Olympiakylä eikä Puistokylä. Uusi hanke Peurantie II?

47

48 Vaihtoehtoiset laajenemissuunnat Luode? Koillinen? Länsi? Koillis-Hyrylä laajemmin? Ei pelkkää AO:ta Rykmentinpuiston seuraavat osat? Ei juurikaan AO:ta Etelä?

49 Vaihtoehto + - Etelä Lähellä Riihikallion palvelukeskusta, tukee keskuksen toimintaa. Hyvät olemassa olevat joukkoliikenneyhteydet. Kunnalla jonkin verran maata. Sijaitsee etäällä Hyrylän keskustasta. Liikennemelu Tuusulanväylän lähellä. Länsi Kunta omistaa maat. Sijaitsee etäällä Hyrylän keskustasta. Hajauttaa yhdyskuntarakennetta. Ei joukkoliikennevyöhykkeellä. Luode Kunnalla maita hieman Paijalassa. Paijalan koulun laajennus. Etäällä Hyrylän keskustasta. Ei hyvän joukkoliikennepalvelun vyöhykkeellä. Säilyykö kulttuurimaisema-arvot? Koillinen Hyvät joukkoliikenneyhteydet. Tukeutuu olevaan liikenneverkkoon. Kunnalla jonkin verran maata. Koillis-Hyrylä Hyvä sijainti yhdyskuntarakenteen keskellä ja lähellä olevia palveluita > luonteva laajenemisalue. Tukee joukkoliikenneyhteyksien kehittämistä lyhyt matka junaasemalle. Kunnalla maata. Itäisen ohikulkutien jatke suunniteltu. Rykmentinpuisto Keskeinen sijainti, lyhyt matka juna-asemille, lähellä kunnan ja kaupan palveluita: urheilukeskus vieressä, kunnan maata. Etäällä Hyrylästä. Maakuntakaavan viheralueella. Palvelutarve suuntautuu Keravalle. Ei voida koko aluetta osoittaa vain AO-alueiksi. Rykmentinpuisto II sijaitsee etäämmällä Hyrylän palveluista, lentomelu, ei AO-alueita

50 Yleiskaavaluonnos Muutoksia kaavaluonnokseen: Tuusulanjärven länsirannalle yleistäen osoitetut AK-alueet muutetaan AP ja V Itäisen ohikulkutien jatkeen TP-alue asumiseen

51 Länsi Mihin Hyrylässä omakoti-alue? Etelä

52 Mihin Hyrylän rivija kerrostaloalueet tulee keskittää III-vaiheessa?

53 Ares? Tuleeko Koillis- Hyrylän alue osoittaa asumisen reservialueeksi (toteutuminen 2040 jälkeen)?

54 Kaikissa taajamissa on lisäksi olemassa olevan asemakaavaalueen tiivistämismahdollisuus. Lisäksi Tuusulassa on yksityisessä omistuksessa voimassa olevissa asemakaavoissa asuinkäyttöön tarkoitettuja rakentamattomia tontteja n. 240 kpl. Rakennusjärjestyksen minimitonttikoon pienentäminen 800 > 600?