1 Aitoniemen-Hirvenniemen Kyläläiset ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Aitoniemen-Hirvenniemen Kyläläiset ry"

Transkriptio

1 1 Aitoniemen-Hirvenniemen Kyläläiset ry ESISELVITYSHANKKEEN LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttaja Hankkeen toteuttaja oli Aitoniemen-Hirvenniemen Kyläläiset ry niminen rekisteröity kyläyhdistys, Tampereen Aitoniemen kylästä. Aitoniemen kylät käsittävät Hirviniemen, Aitoniemen ja Vääräjärven kylät, jotka ovat vain muutaman kilometrin päässä Tampereen keskustasta linnuntietä pitkin, aivan Näsijärven tuntumassa. Hanke toteutettiin Kantri ry:n toimintaryhmän alaisuudessa, Manner-Suomen kehittämisohjelmasta Hankkeen nimi ja hanketunnus Hankkeen nimi on esiselvityshanke: Aitoniemi-Hirviniemi ja sen hanketunnus on 4500 (dnro 354/ ). 3. Yhteenveto hankkeesta Hanke piti sisällään seuraavat aihealueet, jotka matkan varrella - kuten esiselvitys hankemuotona tarkoittaakin - hieman tarkentuivat ja muuttuivat. Laaja-alaisempi yhteisöllisyys, kyläpäivät. Tarkoituksena on herättää henkiin Teisko-Aitolahti kylien yhteinen näkemys Oman kyläalueen yhteinen kokoontumispaikka, joka on hankkeen ensisijainen alueellinen tarve. Tehdään tarkempi alueellinen historiikin esiselvitys, jonka pohjalta jatkossa mahdollinen historiikkityöryhmän perustaminen. Samoin hyödynnetään internetin mahdollisuuksia, perustetaan kyläyhdistykselle omat nettisivut.

2 2 4. Raportti ja hankekuvaus Hankekuvaus lyhykäisyydessään. Kohderyhmänä ovat kyläyhdistyksen alueen asukkaat sekä laajemmin Aitolahti-Teisko alueen yhdistykset ja järjestöt. Hankkeen hyödynsaajina ovat kylien asukkaat. Tavoitteina ovat laaja-alainen yhteisöllisyys, kylätalon rakentamisen esiselvitys sekä kyläalueen historiikin projektin kartoitus. Esiselvityksen vaikutuksina ovat yhteisöllisyyden parantuminen, kylätalon hankkeen aloittaminen sekä historiikki-työryhmän perustaminen. Kylätalo toiminnan ympärillä kartoitetaan alueen asukkaiden erityisosaamista sekä talkoohalukkuutta. Hankeraportissa pyritään kuvaamaan tehtyä esiselvitystyötä riittävässä laajuudessaan, sekä vertaamaan syntyneitä konkreettisia tavoitteita. Itse hankesuunnitelma oli päivityksineen melko yksityiskohtaisesti kuvattu, joten sitä ei ole tähän hankeraporttiin kaikkine taustatekijöineen uudelleen kirjoitettu. Hanke oli suoranaista jatkoa aikaisemmille kyläsuunnitelmille ja esiselvityksessä haettiin konkreettisia ratkaisuja niissä esiinnousseille ideoille Hankkeen tavoitteet a. Ylemmän tason tavoitteet Hankkeen ylemmän tason tavoite oli löytää konkreettinen ratkaisu kyläläisten yhteiseksi kokoontumispaikaksi. Kokoontumispaikan tarve on esiintynyt kahdessa aikaisemmassa kyläsuunnitelmassa ja nyt tavoitteena oli selvittää käytännön eri vaihtoehtoja: uuden rakentamisesta aina muuhun mahdollisesti löytyvään käyttötilaan nähden. Syksyn 2008 aikana olimme Tampereen kaupungille tehneet tiedustelun saada kokoontumispaikaksi vaihtoehtoisesti muutamaa alueella olevaa Tampereen kaupungin omistuksessa olevaa kiinteistöä. Tampereen kaupunki ei tuolloin suhtautunut myötämielisesti näiden kiinteistöjen myöntämiseen kokoontumispaikaksi. Eräänä vaihtoehtona pidimme myös kaupungilta tonttimaan saamista ja siihen kylätalon mahdollista rakentamista. Vaihtoehtoja siis tuli selvittää

3 3 ja tiedustella laajemmin asukkaiden innokkuutta sekä sitä, mistä itse kylätalon paikka löytyisi. Esiselvityksen kautta saisimme näkemyksen siitä, tulisiko sen myötä mahdollisuus käynnistää yhteisöjen investointihanke, kohdistuen kylätalon rakentamiseen. b. Hankkeet tavoitteet ja niiden pyrkimykset Hankkeen kokonaisvaltaisena tavoitteena oli saada kyläyhdistyksen yhteisöllisyys osaksi arkipäivää. Kaikki asukkaat voisivat osallistua kyläyhdistyksen toimintaan ja osaltaan myötävaikuttaa kylän yhteisen hengen sekä yhteisen toiminnan mallin löytymiseen. Samalla kun keräsimme kylätalohankkeen tukemiseen allekirjoituksia, ehdimme myös vaihtaa ajatuksia siitä, minkälaisia kylätoiminnan toiveita alueen asukkailla on. Toisaalta halusimme myös elvyttää laaja-alaisemmin Teisko-Aitolahti alueen yhteisöllisyyttä ja järjestimme hankkeen puitteissa Kylien päivät nimisen tilaisuuden Tampereella Sorilan koululla. Näin eri järjestöt ja yhdistykset voisivat tulla tutuksi ja toimia myös yhdessä kokonaisvaltaisemmin alueen hyväksi. Emme halunneet myöskään unohtaa alueen historiaa ja otimme sen esiselvitykseen mukaan. Tavoitteena oli perustaa pieni ryhmä, joka suunnittelee miten alueellista historiaa tulisi vaalia sekä kerätä, vielä kun on vanhemman polven kertojia elossa. 4.2 Hankkeen toteutus Olimme alussa positiivisia hankeen aikataulun suhteen, mutta melko pian aikataulu venähti, osittain meistä riippumattomista syistä. Tai ehkäpä rahalla olisi juuri ratkaissut monta ongelmaa. c. Toimenpiteet Olimme jonkun verran suunnitelleet ja varautuneet nimenomaan uuden kylätalon rakentamiseen. Mutta jonkin ajan päästä tuli näistä ajatelluista tonttialueista pieni

4 4 ongelma, koska ne sijaitsivat virkistyskäyttöön suunnitellulla alueella. Olimme jo alustavasti piirrättäneet yhdet kylätalon piirustukset, jotka esittelimme myös Tampereen kaupungin suuntaan käydessämme tapaamassa apulaispormestari Timo Hanhilahtea keväällä Tarvittavaa tonttimaata emme kuitenkaan kaupungilta saaneet. Syksyllä 2009 Tampereen kaupunki esitti vaihtoehdoksi Keson vanhaa päärakennusta. Saimme käsityksen, että tulevina vuosia Keson rakennus tulee ehkä myyntiin, joten halusimme turvata mahdollisuutemme siltä osin ja teimme yhteisöjen investointihankkeen kohdistaen sen nyt Keson rakennuksen hankkimiseen. Laaja-alaisen yhteisöllisyyden osalta pidimme tässä hankkeessa toteutettuna Sorilan koululla yhdessä Sorilan koulun vanhempainyhdistyksen kanssa Kylien päivät. Samaan aikaan pohdimme miten alueen historiaa tulisi kerätä ja vaalia. Nykypäivän haasteita koordinoimaan oli suunniteltu kyläyhdistyksen tulevat omat nettisivut. Kyläyhdistyksen sääntöjä uusimme syksyn 2009 aikana. Pyrimme sääntömuutoksissa ottamaan huomioon nykypäivän sekä tulevan kylätoiminnan. Syksyllä 2009 teimme myös vierailun Vesilahdella, Koskenkylän kylätalolla, jonka paikallinen kyläyhdistys oli rakentanut talkoilla. d. Aikataulu Hankkeen alkuvaiheessa ajattelimme, että esiselvitys saadaan tehtyä vuodessa, eli maaliskuuhun 2010 mennessä, mutta monta asiaa vielä tuon kuluvan vuoden aikana muuttui. Loppujen lopuksi muutimme tätä hanketta viisi kertaa, joten puuhaa siinäkin mielessä riitti. Aikataulullisesti hankkeen lopussa varmaakin tuli tietynlainen väsymys, kun samaan aikaan jo ponnisteltiin varsinaisen yhteisöjen investointihankkeen ja siihen liittyvien

5 rahoituskuvioiden kanssa. Toisaalta pitkittyneet neuvottelut Tampereen kaupungin kanssa Keson rakennuksen kauppahinnasta toivat oman haasteensa hankkeeseen. 5 Kun vielä syksyn 2011 aikana olemme ELY-keskuksen kanssa käyneet keskustelua tästä kylätalonhankkeesta, tuntuu siihen nähden melko helpolta uuden rakentamisen ja vanhan talon kunnostamisen vertailu - tai sitten kokonaan tämän kaiken vaivan unohtamisen. e. Hankkeet resurssit Tähän emme ehkä panostaneet riittävästi. Hankkeen pyörittäminen toteutui muutaman henkilön kautta ja ottaen huomioon vapaaehtoistyön haasteellisuuden, jäivät tehtävien hoitamiset todella pienelle ryhmälle. Aluksi tehtävien jakaminen onnistui hyvin, mutta osaltaan itse kylätalohankkeen käynnistyminen toi mukanaan paljon erilaisia ongelmia pienelle hankeryhmälle. Hankkeen aikana koimme myös kovia ja lopullisia henkilöstömenetyksiä. Lisäksi monet talkootunnit jäivät kirjaamatta, tai ehkä niitä emme voineet ennalta riittävän hyvin arvioida. Tehdä hankemuutos tai jättää tehdyt työt omaksi tappioksi, siihen ei aika yksinkertaisesti riittänyt. Itse hankepapereiden tekeminen, niiden muuttaminen, raportointi, yhteydenotot jne. vaativat paljon aikaa. Tähän hankkeeseen emme pystyneet niitä riittävän hyvin huomiomaan. Toisaalta mitään hankemaailman käytännönoppia emme saaneet. Pyrimme monessa asiassa tekemään parhaamme, yksinkertaisesti aika ei useinkaan vain riittänyt. f. Toteutuksen organisaatio Toteutuksen organisaatio oli hyvin pitkälti sama henkilöstö, joka kuului kyläyhdistyksen hallitukseen. Kun itse kylätalohanke alkoi tämän esiselvityksen tuloksena hieman etupainotteisesti, siihen perustettiin kylätalotoimikunta. Jatkossa hankkeeseen tuli merkittävästi mukaan TAMK:n ohjaama Kylätalot kuntoon hanke, josta saimme merkittävästi apua tähän esiselvityshankkeeseen sekä

6 varsinaiseen kylätalohankkeeseen. Lyhyesti sanoen, meidänkin olisi pitänyt palkata edes osa-päiväinen työntekijä tekemään näissä hankkeissa olevia tehtäviä. 6 g. Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kokonnaiskustannukset olivat viimeisemmän hankeversion mukaan ,50 euroa, josta vastikkeettoman työn osuus 1500 euroa. Valitettavasti emme voineet sellaisenaan käyttää koko hankkeen rahoitusta, koska emme riittävän hyvin pystyneet ennakoimaan kunkin osa-alueen kustannustekijöitä, emmekä ehtineet jatkuvasti muuttamaan hankettamme tässä mittakaavassa. Toisaalta koska kaikki on maksettava etukäteen ja yhdistyksemme talousbudjetti oli noin 1000 euroa/vuosi, saimme tehdä töitä myös rahoituksen saamiseksi. Tietynlainen rahallinen helpotus oli kyläyhdistyksen saama itse kylätalohankkeeseen kohdistuva pankkilaina, mutta sen takuumieheksi tarvittiin kymmenen kylän asukasta. Kun hankkeen edetessä varsinainen kylätalohanke alkoi, jonka myötä ostimme Keson päärakennuksen Tampereen kaupungilta, meni niihin rahoituskuvioihin lähes kaikki aika ja tarmo. Valitettavasti emme saaneet taloa eurolla kuten niin monet muut tahot Suomessa. Suurin osa kustannuksista meni Keson rakennuksen ajan tasalla olevien piirustusten tekemiseen, koska niitä ei mistään löytynyt ei Tampereen kaupungilta, ei myöskään maakunta-arkistosta. Oliko niitä sitten edes koskaan tehtykään vuonna 1885 valmistuneeseen taloon mene ja tiedä. h. Raportointi ja seuranta Voimme hyvällä omalla tunnolla sanoa, että kaikki jäi aina viime hetkille. Osittain tämä johtuu vähäisistä resursseista, toisaalta juuri vapaaehtoistyön luonteesta. Ilman Kantri ry:n hyvää apua ja aikarajoista huomauttamisesta, olisivat monet asiat meiltä jo unohtuneet. Edelleen todettakoon, että hankkeissa pitäisi olla joku palkkalainen mukana, siten vastuut ja velvollisuuden tulisivat paremmin huomioiduksi.

7 7 Oman erityispiirteensä tähän esiselvityshankkeeseen tuo se, että alkuvaiheessa oletuksena ollut lähtökohta muuttui totaalisesti hankkeen aikana. Ehkä se onkin juuri esiselvityksen tarkoitus. Kyläyhdistyksen hallitus sekä kylätalotoimikunta pitivät useita kokouksia, joissa käsiteltiin kylätaloa koskevia asioita. Hankkeen jännittävin aika oli vuoden 2009 syksy ja 2010 kevät, kun kävimme keskustelua Tampereen kaupungin kanssa Keson kauppahinnasta - monet meistä emme enää uskoneet pienen kyläyhdistyksen mahdollisuuteen. i. Toteutusoletukset ja riskit Esiselvityshanke painottui kolmeen eri kokonaisuuteen: laajempi alueellinen yhteisöllisyys, kokoontumistilan saaminen ja alueen historiallisuus höystettynä nykypäivän nettisivuilla. Hanketoteutuksen oletuksena laajemman alueellisen yhteisöllisyyden osalta oli löytää kanssakäyminen muiden alueen yhdistyksien kanssa ja tietotaidon vaihtaminen. Herättelimme ehkä liian kunnianhimoisesti myös yhdistyksien kesken talkoopankki ideaa, mutta ehkä muillakin on sama ongelman kuin meillä liian pieni aktiivinen ryhmä, joka tapetaan jo omilla töillä. Mutta voisiko olla aina silloin tällöin toisen voimavarana, ehkä silloin ne aktiivisemmatkin jaksavat taas palan matkaa omissa puuhissaan? Toteutusoletuksena olivat yhteiset toimintapäivät, riskinä lähinnä huono sää ja vähäinen osallistujamäärä. Yhteisen kokoontumispaikan osalta toteutusoletus oli varsinaisen kylätalohankesuunnitelman aloittaminen, riskinä se, että yhteiset kokoontumiset ulkoilmassa jatkuvat ja hankeasioiden hoitajan vapaa-aika lisääntyy. Koko esiselvityshankkeen aikana oli hieman epätietoisuutta, tuleeko tästä hankkeesta ylipäätänsä mitään ja onko meillä riittävää osaamista hankkeeseen. Alueen oman historian osalta halusimme käynnistää työryhmän, joka visioisi miten alueen historiaa jatkossa kerätään ja miten sitä tulisi vaalia. Historiankeruu tulisi

8 8 käynnistää mahdollisimman pian, ainakin kun vanhempia kertojia on vielä elossa. Tavoitteena on myöhemmin käynnistää oma hanke tai hakea muuta erillistä avustusta historian hanketyön osalta. Riskinä oli lähinnä löytää oikeat henkilöt työryhmään tai olla löytämättä. Kyläyhdistyksen nettisivujen osalta suurin vaikeus oli löytää niille tekijä. Nykyhetken suurin haasteellisuus on löytää niille niiden päivittäjä. Mutta hyvällä yhteistyöllä ja muiden hankkeiden avulla saimme nettisivut avattua. Osallistuttuamme Kantri ry:n KAPITANO- hankkeeseen saimme merkittävää apua myös tässä asiassa. Itse asiassa tämän esiselvityshankkeen suurin riski olisi ollut se, että emme olisi löytäneet muita hankkeita tueksemme, niin merkittävää apua ja tukea matkamme varrella näiltä saimme. j. Hankkeessa toteuttamatta jääneet asiat Hankkeen kokonaisbudjetti oli ,50, pitäen sisällään rahallisia kustannuksia 9.422,50 ja vastikkeetonta talkootyötä 1500 euroa. Loppuraportissa todetaan käytetyiksi rahallisiksi kustannustekijöiksi 3.059,04 euroa ja vastikkeeton talkootyö 1500 euroa. Vastikkeettoman talkootyön osuuden olemme hieman aliarvioineet. Esimerkiksi pelkästään loppuraportin tekemiseen kaikkine asiapapereineen meni jo 20 tuntia. Yksittäisiä hankekustannuksia on jäänyt sellaisenaan toteutumatta. Muita kustannuksia taasen on kertynyt, mutta niitä ei ole pystytty sitomaan hankkeeseen hankkeen edellyttämällä tavalla. Esimerkkinä mainittakoon asiamiehen kilometrikorvaukset ja materiaalihallinnollisia kuluja. Itse kylätaloon Keson rakennukseen liittyviä rahallisia kustannustekijöitä on myös karsittu. Kylätalot kuntoon hankkeen kautta saimme Keson rakennukseen sähköpiirrokset, joten hankesuunnitelmassa mainitut sähköpiirustukset jäivät toteutumatta. LVI-piirustuksien osalta keskustelimme ELY-keskuksen kanssa, miten niitä voisi toteuttaa, mutta kun hankkeestamme oli jäänyt I-kirjain pois, katsoimme että emme voi itse maksaa ilmastointisuunnitelmia, koska sitä ei olisi korvattu tässä

9 hankkeessa. Hanketta ei voinut enää hallinnollisesti muuttaa, koska sitä oli jo kaksi kertaa muutettu ELY-keskuksen päätöksen jälkeen. 9 Hirviniemeen on suunnitteella vesiosuuskuntapohjalta toteutettava vesi ja jäteverkosto ja ehkä sen toteutuessa talon nykyiset vesi- ja viemäröinti suunnitelmat ovat konkreettisempia. Osaltaan kylätaloon koskevat rahalliset kustannustekijät olivat juuri valmistelua itse kylätalohanketta varten, koska tästä vuonna 1885 rakennetussa talosta ei ollut mitään nykyisiä piirustuksia olemassa. Tarjouksia kysyttiin neljä eri yritykseltä. Toisaalta hyvä niin, hieman valtion rahaa säästyi. Se takaa meille ainakin hyvän lähtökohdan pitää kiinni nykyisestä varsinaisesti kylätalohankkeesta, jota on ELYkeskuksen mielestä pidetty kohtuuttoman kalliina talon ostohintaan nähden. Tästä hankkeesta olemme jo saaneet yhden 1000 euron maksatuksen. 4.3 Yhteistyökumppanit On todella ilahduttavaa havaita, että yhteistyökumppaneita on hankkeen aloittamisvaiheen jälkeen tullut matkalla mukaan. Merkittävimmät yhteistyökumppanit ovat olleet Kylätalon kuntoon hanke ja KAPITANO hanke. Muita yhteistyökumppaneita ovat olleet Teisko-Aitolahti alueen muut kyläyhdistykset, Sorilan koulun vanhempainyhdistys sekä myös Tampereen kaupunki, vaikkakin yhteistyömme rakentaminen vei hieman aikaa. Kylätalot kuntoon hankkeen kanssa teimme yhteistyösopimuksen ja saimme heiltä merkittävää apua Keson sähköpiirrosten ja ikkunoiden entisöinnin sekä työn kilpailuttamisen osalta. Ikkunakilpailutuksen myötä teimme syksyllä 2011 avustusanomuksen Suomen Kotiseutuliitolle koskien rakennuksen nykyisten harvinaislaatuisten ikkunoiden entisöintiä ja korjaamista. Emme halua myöskään unohtaa kyläläisiä ja niitä kaikkia muita yksittäisiä ihmisiä, jotka uskoivat meihin edes hitusen verran, silloinkin kun oma uskomme näihin

10 10 hankkeisiin oli jo horjumassa! Miten usein tunsimmekaan itsemme toisarvoiseksi verrattuna muihin Tampereen alueen lähiöihin! Ehkä se sitten omalla tavallaan loi sellaista päättäväisyyttä ja omaperäistä tyhmyyttä, että hanke aina silloin tällöin hieman eteni. Emme ole mitään hankemaailman ammattilaisia, ihan tavallisia ihmisiä, jolla on hieman unelmia ja toiveita paremmasta Hankkeen tulokset ja vaikuttavuus Kuten aikaisemmin on kerrottu, tämän esiselvityshankkeen aikana käynnistimme yhteisöjen investointihankkeen, varsinaisen kylätalohankkeen. Sen lopullinen vaikutus selviää vuosien aikana. Kyläyhdistyksen alueella asuu noin 500 ihmistä ja kesäisin määrä vain lisääntyy, joten käyttöä tulevalle kylätalolle on. Teisko-Aitolahti alueella on asukas- tai kyläyhdistyksiä kymmenkunta. Kylien päivät pidettiin, jotka saivat myös jatkumoa, vastaavat päivät on pidetty nyt vuosittain. Aikoinaan Tampereen kaupungin toimesta pidettiin kyläfoorumeita, mutta toiminta loppui, sekä kaupungin että kylien osalta pikku hiljaa. Nyt kuitenkin Teisko-Aitolahti alueen yhdistyksien muitakin tapaamisia ja yhteydenottoja ylläpidetään. Tampereen kaupunki on tuottanut maaseutuohjelman ja ehkä sen myötä viranomaistahon kiinnostus uudelleen herää. Ja ehkä mekin voimme jonain päivänä voimme kutsua koolle kylätaloomme tuttuja ja vieraita läheltä ja kaukaa. Kylän historia työryhmä on perustettu ja se kokoontuu muutaman kerran vuodessa. Samoin kyläyhdistyksen internet sivut on tehty (www.aitoniemihirvenniemen.com) ja niitä päivitetään aika ajoin. Kuukausittain sivustolla vierailee noin 200 kävijää. Itse kylätalohanke syntyi tämän esiselvityshankkeen myötä. Sitä on viimeiseksi päivitetty osittain juuri näillä esiselvityksen tuloksilla. 5. Esitykset jatkotoimeksi Laajemman yhteisöllisyyden avuksi tulisi käynnistää oma esiselvityshanke. Monilla alueen kyläyhdistyksillä ja muilla yhdistyksillä on hyviä ideoita kehittää omaa ja

11 alueensa toimintaa. Useampia hyviä hankkeitakin voisi käynnistää, mutta tarvittava koordinaattori ja hanketyön osaaja puuttuu. 11 Mielestämme hankemaailma on haasteellinen. Kenties omalla panostuksellaan voisi yhdessä muiden yhdistyksien kanssa voisi palkata oma koordinaattorin ajamaan hankkeita kaikkine paperitöineen. Esiselvitys on jo tuottanut varsinaisen kylätalohankkeen, joka etenee pikku hiljaa rahoituspäätöstä odoteltaessa. Kylän historian osalta on jatkossa syytä miettiä omaa hanketta, kun sen toimintamalli kokonaisuudessaan toteutuu. Myös muita erillisiä avustuksia työryhmän jatkamisille harkitaan. 6. Allekirjoittajat ja päiväys Tampereella Vesa Tenkanen puheenjohtaja Kirsi Neuvonen sihteeri Liitteet ovat seuraavalla sivulla.

12 12 LIITEET: ovat aikajärjestyksessä hankkeen edetessä Teisko-Aitolahti lehden kirjoitus Teisko-Aitolahti lehden kirjoitus Kyläyhdistyksen kunnallisaloite Teisko-Aitolahti lehden kirjoitus Kyläyhdistyksen tiedote kylätalohankesuunnitelmasta Tukilomake, nimenkeruulista kunnallisaloitteen tueksi Teisko-Aitolahti lehden kirjoitus nro 11, 2009 Teisko-Aitolahti lehden kirjoitus Teisko-Aitolahti lehden kirjoitus Kylien päivien mainoslehtinen, ohjelmarunko ja Teisko-Aitolahti lehden kirjoitus tapahtumasta Kyläyhdistyksen kirje Tampereen kaupungin hallitukselle Keson päärakennuksen keskustelusuunnitelma Teisko-Aitolahti lehden kirjoitus Aamulehden kirjoitus Teisko-Aitolahti lehden pääkirjoitus Teisko-Aitolahti lehden kirjoitus Hallituksen kokouspöytäkirja koskien kylätalon piirustustarjouksia KP Kuoppamäen tekemät Keson rakennuksen piirustukset Kylätalot kuntoon hankkeen muistio Keson korjaustarpeista Kylätalot kuntoon hankkeen ja kyläyhdistyksen yhteistoimintamuistio Yhteistyösopimus Kylätalot kuntoon hankkeen kanssa

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä

Lisätiedot

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013 Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN Pekka Seppänen Oulu 2.9.2010 Oulu Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA MITÄ ON HANKESUUNNITTELU - Korjaustarpeen

Lisätiedot

Auli Lepistö Säkylä 050 531 5093 auli.lepisto@digiteekki.fi. Digineuvos - hanketyökalu

Auli Lepistö Säkylä 050 531 5093 auli.lepisto@digiteekki.fi. Digineuvos - hanketyökalu Auli Lepistö Säkylä 050 531 5093 auli.lepisto@digiteekki.fi Digineuvos - hanketyökalu 1 Digiteekki Oy Verkkopalveluiden suunnittelu ja -toteutus Tietotekniikkakoulutus Hankkeiden hallinta Kahden hengen

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

4. Raportti, eli yksityiskohtainen kuvaus hankkeen toiminnasta

4. Raportti, eli yksityiskohtainen kuvaus hankkeen toiminnasta HANKKEEN LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Voimistelu- ja Urheiluseura Kilpi ry 2. Hankkeen nimi ja hankenumero Yhteistyöllä maaseutu voimavaraksi - YTY, 4921 3. Lyhyt yhteenveto hankkeesta Voimistelu-

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014 Sepra on käynnistämässä kaksi uutta koordinaatiohanketta: KAAKON KEHITTYVÄT KYLÄT ja KAAKON KYLÄKUNNOSTUKSET MIHIN TUKEA SAA? 1) Kaakon kehittyvät

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön

Lisätiedot

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit Rajupusu Leader ry www.rajupusuleader.fi www.leadersuomi.fi Mikä on teemahanke? Leader-ryhmä hakee Elykeskuksesta tiettyyn teemaan liittyvää teemahanketta Ely-keskus

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

KYLÄKOKOUS 10.06.2007 VESI-JA VIEMÄRIVERKOSTO KUMIANTIEN ALUEELLE

KYLÄKOKOUS 10.06.2007 VESI-JA VIEMÄRIVERKOSTO KUMIANTIEN ALUEELLE KYLÄKOKOUS 10.06.2007 VESI-JA VIEMÄRIVERKOSTO KUMIANTIEN ALUEELLE OHJELMA Vesiosuuskuntaa valmistelevan työryhmän työn tulokset (Pekka Huomo) Osuuskunnan perustaminen Yhteydet kuntaan, etpähään ja Hämeen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 Nuorisovaltuusto 07.05.2013 AIKA 7.5.2013 klo 14.15 PAIKKA Yläaste, Tukholma KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 3 NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla oli omat kaivot ja jätevesijärjestelmät. Pitkäaikainen kuivuus tyhjensi noin 50 talouden kaivot.

Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla oli omat kaivot ja jätevesijärjestelmät. Pitkäaikainen kuivuus tyhjensi noin 50 talouden kaivot. PUNKAN NUMMENPÄÄN VESIOSUUSKUNNAN VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTON RAKENTAMINEN 2005 PUNKAN NUMMENPÄÄN VESIOSUUSKUNNAN VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTON RAKENTAMINEN Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1 659/10.03.01/2012 Kaupunginhallitus 136 7.5.2012 Valtuusto 71 21.5.2012 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.2012) Valmistelijat

Lisätiedot

Kyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta

Kyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta Kyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta Infotilaisuus Keski-Karjalan kylätoimijoille Kitee 24.4.2014 Tuomo Eronen Rautjärvi 30.7.2010 Pohjois-Karjalan KYLÄOHJELMA 2014 Pohjois-Karjalan KYLÄOHELMA

Lisätiedot

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän

Lisätiedot

Taloyhtiöiden täydennysrakentamisen liiketoimintamalli työryhmätyöskentely

Taloyhtiöiden täydennysrakentamisen liiketoimintamalli työryhmätyöskentely Taloyhtiöiden täydennysrakentamisen liiketoimintamalli työryhmätyöskentely Kuva: Lisa Voigtländer Markus Laine & Helena Leino markus.laine@uta.fi & helena.leino@uta.fi TARMO+ täydennysrakentamistyöpaja

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

SIEVIN KYLÄT 2010 HANKE. Dr 5435/3524-2006 Hankenumero 44320

SIEVIN KYLÄT 2010 HANKE. Dr 5435/3524-2006 Hankenumero 44320 SIEVIN KYLÄT 200 HANKE Päivämäärä to 0.5.2007 Dr 5435/3524-2006 Hankenumero 44320 Aika: 9.00-2.00 Paikka: Kortesjärven säästöpankki Sievin konttori alakerran kokoushuone Kokouksen tyyppi Sievin kylät 200

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Hankkeen esittely. 2 Nuoret oman kylän kehittäjinä -hanke

Hankkeen esittely. 2 Nuoret oman kylän kehittäjinä -hanke Hankkeen esittely Nuoret oman kylän kehittäjinä Nuoret oman kylän kehittäjinähankkeessa kehitettiin Etelä-Savoon haja- asutus -alueille toimintamalleja ja verkostoja nuorten toiminnan tukemiseksi. Hanke

Lisätiedot

Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi. Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013

Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi. Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013 Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013 Ohjelmarunko Hankestrategia Hankehakemus Hyvä muistaa hankkeen aikana Hankkeen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0

LOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0 Loppuraportti LITA/TIKO/PAPERIKONEKILTA 1 (14) 18.5.2009 LOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0 Tekijät: Jaakko Karhunen Jani Hyvönen TIKO, IT-Dynamo 5.kerros Osoite: Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset OKM myöntää avustukset ELY-keskusten kautta Avustusta

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille Markkuun koulu Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille MAHDOLLISUUKSIEN MARKKUU V. 2025 VISIO SIITÄ MITÄ VOISI OLLA TYRNÄVÄN KALTAISESSA KUNNASSA, MARKKUUN KALTAISELLA KYLÄLLÄ, JOS LÖYTYY

Lisätiedot

Vatulan alueen jätevesiosuuskunta

Vatulan alueen jätevesiosuuskunta Vatulan alueen jätevesiosuuskunta Projektin päättäjäiset 25.9.2010 Vatulan Nykäyksellä Hankkeen käynnistäminen 24.5.2005 pidettiin ensimmäinen yleinen viemäröintihankkeen keskustelutilaisuus Vatulan Nykäyksellä.

Lisätiedot

Konginkankaan IDEAILTA

Konginkankaan IDEAILTA Konginkankaan IDEAILTA Konginkankaan kyläsuunnitelma 2010-2015 2009 Vihreän väylän kehittämishanke Mt 637 matkailulliseksi maisematieksi - 2013 Leader-hanke käynnistetty 12/2010 hakijana ja hallinnoijana

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset periaatteet Hanke-esittely Keskustelua Tilaisuuden päättäminen

Lisätiedot

Miten perustamme Naapuruuspiirin?

Miten perustamme Naapuruuspiirin? Miten perustamme Naapuruuspiirin? Naapuruuspiiri-idea Pyritään luomaan Verkosto, jossa olisi eri toimijoita asuinalueilta esim. asukasyhdistykset, koulut, seurakunnat, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset

Lisätiedot

PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke

PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke Jokijärven kyläseura ry, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus/maaseutuosasto Tukipäätös Dnro 229/3510-2002 PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke LOPPURAPORTTI Hankkeen toteutusaika: 12.4.2002-31.12.2004

Lisätiedot

Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely. kevät 2011

Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely. kevät 2011 Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely kevät 2011 Vastaajamäärä yhteensä 32 kpl. Vastaajien ikäjakauma Ikä Vastaajien lkm % Alle 20 v. 0 0 21-25 v. 0 0 26 30 v. 3 10,0 31 35 v. 0 0 36

Lisätiedot

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 Auran PÖYTÄKIRJA vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 AIKA: Sunnuntai 07.11.2010 klo 18.00-20.20 PAIKKA: Auran yhtenäiskoulun neuvotteluhuone LÄSNÄ: Tero Sahla Satu Rautias-Barnett

Lisätiedot

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä Alempi tieverkko puuhuollon pullonkaulana -päättäjä seminaari 7.11.2014 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäteiden

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

Aika: Maanantaina 22.2.2016, klo 9-15. Pohjaesitys: Kuullaan kaupungin tuoma tervehdys Huippukokoukselle.

Aika: Maanantaina 22.2.2016, klo 9-15. Pohjaesitys: Kuullaan kaupungin tuoma tervehdys Huippukokoukselle. 3/2016 Aika: Maanantaina 22.2.2016, klo 9-15 Paikka: Veturitallit, Veturitallinkatu 6, 40100 Jyväskylä ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaaminen Puheenjohtaja Olli Lintu avaa kokouksen klo 9.02 2. Kaupungin tervehdys

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Kylätaloista liiketoimintaa Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Millaisia kylätaloja? seurantaloja entisiä kyläkouluja kunnostettuja kauppa-

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry Johtosääntö Suomen Akvaarioliitto ry Päivitetty: 18.2.2008 Edellinen päivitys: 9.2.2008 Suomen Akvaarioliitto ry 2(6) Johdanto Suomen Akvaarioliitto ry:n (SAL) johtosääntö on suunniteltu helpottamaan liiton

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Derby Forum -kysely TAUSTAMUUTTUJAT. Ikäsi. 20-24 -vuotias. 25-29 -vuotias. 30-34 -vuotias. 35-39 -vuotias. 40-44 -vuotias.

Derby Forum -kysely TAUSTAMUUTTUJAT. Ikäsi. 20-24 -vuotias. 25-29 -vuotias. 30-34 -vuotias. 35-39 -vuotias. 40-44 -vuotias. Derby Forum -kysely Onnittelut meille, sillä juuri Sinut on valittu kehittämään Lions toimintaa piirissämme. Etenemme kahdessa vaiheessa. Aluksi toivomme Sinun vastaavan tähän kyselyyn. Täyttämällä tämän

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi 21.3.2016 Kehittämishankkeiden valintakriteerit 1.3.2016 alkaen ohjelmakaudella 2014 2020 Kehittämishankkeiden valintakriteereitä on muutettu, ja uusia valintakriteereitä sovelletaan 1.3.2016 alkaen vireille

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus Palveluratkaisujen kehittäjä Heli Laurikainen, Hämeen Kylät ry

Lisätiedot

Ryhmänvetäjäkoulutus. 19.9.2015 Julia Kurki

Ryhmänvetäjäkoulutus. 19.9.2015 Julia Kurki Ryhmänvetäjäkoulutus 19.9.2015 Julia Kurki Tervetuloa! Kouluttajat: Julia Kurki, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori (045 1869 300) ja nuorisotyönkehittäjä Taneli Aunio (045 882 7080) Sähköpostit muotoa

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen

Lisätiedot

4. Yhdistyksen tilillä on n 600e ja käteiskassa koululla n. 112,90. Myyjäisistä tuli 75,70. Tilanne tammikuussa 15.1.2013.

4. Yhdistyksen tilillä on n 600e ja käteiskassa koululla n. 112,90. Myyjäisistä tuli 75,70. Tilanne tammikuussa 15.1.2013. Vallilan vanhemmat-yhdistyksen kokous 02.04.2013 Aika: Tiistai 02.04.2013 klo 18.00 Paikka: Vallilan koulun opettajanhuone 1. Läsnä Opettaja Sami Paavola Annu Kilpeläinen (3A) Anu Vauramo (6A) Kati Lounema

Lisätiedot

Koulujen kerhotoiminnan esiselvitys 2010

Koulujen kerhotoiminnan esiselvitys 2010 Koulujen kerhotoiminnan esiselvitys 2010 Sisällysluettelo Kaverin Kanssa Kalaan sivu 1. Tausta 3 2. Kerhojen perustaminen 3 3. Pilottikerhot 4 3.1 Kerhonohjaajat 5 3.2 Rahoitus 5 4. Huomioitavia asioita

Lisätiedot

Vesihuolto-osuuskunnan rakentaminen ja arkipäivä ja mitä tapahtuu kun kaikki ei mene ihan putkeen

Vesihuolto-osuuskunnan rakentaminen ja arkipäivä ja mitä tapahtuu kun kaikki ei mene ihan putkeen Vesihuolto-osuuskunnan rakentaminen ja arkipäivä ja mitä tapahtuu kun kaikki ei mene ihan putkeen Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry:n jätevesiseminaari 23.3.2015 Vesa Arvonen Rakentaminen 1/4 Alustava

Lisätiedot

273 Tarkastustoimi (sisäinen tarkastus) Helsingin seurakuntayhtymässä

273 Tarkastustoimi (sisäinen tarkastus) Helsingin seurakuntayhtymässä 438/2014 273 Tarkastustoimi (sisäinen tarkastus) Helsingin seurakuntayhtymässä 2015-2017 Päätösehdotus Tarkastuspäällikkö Kari Liinakoski 1) hyväksyy tarkastustoimen kehittämisen ja resursoinnin lähtökohdaksi

Lisätiedot

Luonto- ja eräkeskuksen hankekuvaus: Kokoontumis- ja yöpymistila

Luonto- ja eräkeskuksen hankekuvaus: Kokoontumis- ja yöpymistila HANKESUUNNITELMA Luonto- ja eräkeskuksen hankekuvaus: Kokoontumis- ja yöpymistila Pajusen Eräilijät ry. 1. Pajusen Eräilijät ry. Pajusen Eräilijät ry. on v. 1968 perustettu metsästysseura. Seura toimii

Lisätiedot

Voimistelu-ja urheiluseura Kilpi ry. YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana

Voimistelu-ja urheiluseura Kilpi ry. YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana 2010 Voimistelu-ja urheiluseura YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana YTY-hanke Vuosiraportti 10.4.2010 2 Sisältö HANKKEEN VUOSIRAPORTTI...

Lisätiedot

Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista. 7.4.2011 Markku Saarinen

Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista. 7.4.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista 7.4.2011 Markku Saarinen Lähtökohtatilanne: Monta strategiaa, monta kehittämisryhmää runsaan 5 vuoden aikana (2001-2006) oli Kaarinassa aikaansaatu

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Metsäpäivät 26.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön ABC

Kehitysyhteistyön ABC Kehitysyhteistyön ABC järjestöille Oletko kiinnostunut kansainvälisistä asioista? Vaikuttamisesta? Yhteiskunnallisista kysymyksistä? Oletko miettinyt, mikä on roolisi globaalissa maailmassa? Millainen

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: A&O, Active & Open kansainvälinen esiselvityshanke, hankenumero 5976

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: A&O, Active & Open kansainvälinen esiselvityshanke, hankenumero 5976 Loppuraportti Hankkeen loppuraportti 1. Toteuttajan nimi: Kankaanpään kaupunki, tietohallinto 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: A&O, Active & Open kansainvälinen esiselvityshanke, hankenumero 5976 3. Yhteenveto

Lisätiedot