1 Aitoniemen-Hirvenniemen Kyläläiset ry

Transkriptio

1 1 Aitoniemen-Hirvenniemen Kyläläiset ry ESISELVITYSHANKKEEN LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttaja Hankkeen toteuttaja oli Aitoniemen-Hirvenniemen Kyläläiset ry niminen rekisteröity kyläyhdistys, Tampereen Aitoniemen kylästä. Aitoniemen kylät käsittävät Hirviniemen, Aitoniemen ja Vääräjärven kylät, jotka ovat vain muutaman kilometrin päässä Tampereen keskustasta linnuntietä pitkin, aivan Näsijärven tuntumassa. Hanke toteutettiin Kantri ry:n toimintaryhmän alaisuudessa, Manner-Suomen kehittämisohjelmasta Hankkeen nimi ja hanketunnus Hankkeen nimi on esiselvityshanke: Aitoniemi-Hirviniemi ja sen hanketunnus on 4500 (dnro 354/ ). 3. Yhteenveto hankkeesta Hanke piti sisällään seuraavat aihealueet, jotka matkan varrella - kuten esiselvitys hankemuotona tarkoittaakin - hieman tarkentuivat ja muuttuivat. Laaja-alaisempi yhteisöllisyys, kyläpäivät. Tarkoituksena on herättää henkiin Teisko-Aitolahti kylien yhteinen näkemys Oman kyläalueen yhteinen kokoontumispaikka, joka on hankkeen ensisijainen alueellinen tarve. Tehdään tarkempi alueellinen historiikin esiselvitys, jonka pohjalta jatkossa mahdollinen historiikkityöryhmän perustaminen. Samoin hyödynnetään internetin mahdollisuuksia, perustetaan kyläyhdistykselle omat nettisivut.

2 2 4. Raportti ja hankekuvaus Hankekuvaus lyhykäisyydessään. Kohderyhmänä ovat kyläyhdistyksen alueen asukkaat sekä laajemmin Aitolahti-Teisko alueen yhdistykset ja järjestöt. Hankkeen hyödynsaajina ovat kylien asukkaat. Tavoitteina ovat laaja-alainen yhteisöllisyys, kylätalon rakentamisen esiselvitys sekä kyläalueen historiikin projektin kartoitus. Esiselvityksen vaikutuksina ovat yhteisöllisyyden parantuminen, kylätalon hankkeen aloittaminen sekä historiikki-työryhmän perustaminen. Kylätalo toiminnan ympärillä kartoitetaan alueen asukkaiden erityisosaamista sekä talkoohalukkuutta. Hankeraportissa pyritään kuvaamaan tehtyä esiselvitystyötä riittävässä laajuudessaan, sekä vertaamaan syntyneitä konkreettisia tavoitteita. Itse hankesuunnitelma oli päivityksineen melko yksityiskohtaisesti kuvattu, joten sitä ei ole tähän hankeraporttiin kaikkine taustatekijöineen uudelleen kirjoitettu. Hanke oli suoranaista jatkoa aikaisemmille kyläsuunnitelmille ja esiselvityksessä haettiin konkreettisia ratkaisuja niissä esiinnousseille ideoille Hankkeen tavoitteet a. Ylemmän tason tavoitteet Hankkeen ylemmän tason tavoite oli löytää konkreettinen ratkaisu kyläläisten yhteiseksi kokoontumispaikaksi. Kokoontumispaikan tarve on esiintynyt kahdessa aikaisemmassa kyläsuunnitelmassa ja nyt tavoitteena oli selvittää käytännön eri vaihtoehtoja: uuden rakentamisesta aina muuhun mahdollisesti löytyvään käyttötilaan nähden. Syksyn 2008 aikana olimme Tampereen kaupungille tehneet tiedustelun saada kokoontumispaikaksi vaihtoehtoisesti muutamaa alueella olevaa Tampereen kaupungin omistuksessa olevaa kiinteistöä. Tampereen kaupunki ei tuolloin suhtautunut myötämielisesti näiden kiinteistöjen myöntämiseen kokoontumispaikaksi. Eräänä vaihtoehtona pidimme myös kaupungilta tonttimaan saamista ja siihen kylätalon mahdollista rakentamista. Vaihtoehtoja siis tuli selvittää

3 3 ja tiedustella laajemmin asukkaiden innokkuutta sekä sitä, mistä itse kylätalon paikka löytyisi. Esiselvityksen kautta saisimme näkemyksen siitä, tulisiko sen myötä mahdollisuus käynnistää yhteisöjen investointihanke, kohdistuen kylätalon rakentamiseen. b. Hankkeet tavoitteet ja niiden pyrkimykset Hankkeen kokonaisvaltaisena tavoitteena oli saada kyläyhdistyksen yhteisöllisyys osaksi arkipäivää. Kaikki asukkaat voisivat osallistua kyläyhdistyksen toimintaan ja osaltaan myötävaikuttaa kylän yhteisen hengen sekä yhteisen toiminnan mallin löytymiseen. Samalla kun keräsimme kylätalohankkeen tukemiseen allekirjoituksia, ehdimme myös vaihtaa ajatuksia siitä, minkälaisia kylätoiminnan toiveita alueen asukkailla on. Toisaalta halusimme myös elvyttää laaja-alaisemmin Teisko-Aitolahti alueen yhteisöllisyyttä ja järjestimme hankkeen puitteissa Kylien päivät nimisen tilaisuuden Tampereella Sorilan koululla. Näin eri järjestöt ja yhdistykset voisivat tulla tutuksi ja toimia myös yhdessä kokonaisvaltaisemmin alueen hyväksi. Emme halunneet myöskään unohtaa alueen historiaa ja otimme sen esiselvitykseen mukaan. Tavoitteena oli perustaa pieni ryhmä, joka suunnittelee miten alueellista historiaa tulisi vaalia sekä kerätä, vielä kun on vanhemman polven kertojia elossa. 4.2 Hankkeen toteutus Olimme alussa positiivisia hankeen aikataulun suhteen, mutta melko pian aikataulu venähti, osittain meistä riippumattomista syistä. Tai ehkäpä rahalla olisi juuri ratkaissut monta ongelmaa. c. Toimenpiteet Olimme jonkun verran suunnitelleet ja varautuneet nimenomaan uuden kylätalon rakentamiseen. Mutta jonkin ajan päästä tuli näistä ajatelluista tonttialueista pieni

4 4 ongelma, koska ne sijaitsivat virkistyskäyttöön suunnitellulla alueella. Olimme jo alustavasti piirrättäneet yhdet kylätalon piirustukset, jotka esittelimme myös Tampereen kaupungin suuntaan käydessämme tapaamassa apulaispormestari Timo Hanhilahtea keväällä Tarvittavaa tonttimaata emme kuitenkaan kaupungilta saaneet. Syksyllä 2009 Tampereen kaupunki esitti vaihtoehdoksi Keson vanhaa päärakennusta. Saimme käsityksen, että tulevina vuosia Keson rakennus tulee ehkä myyntiin, joten halusimme turvata mahdollisuutemme siltä osin ja teimme yhteisöjen investointihankkeen kohdistaen sen nyt Keson rakennuksen hankkimiseen. Laaja-alaisen yhteisöllisyyden osalta pidimme tässä hankkeessa toteutettuna Sorilan koululla yhdessä Sorilan koulun vanhempainyhdistyksen kanssa Kylien päivät. Samaan aikaan pohdimme miten alueen historiaa tulisi kerätä ja vaalia. Nykypäivän haasteita koordinoimaan oli suunniteltu kyläyhdistyksen tulevat omat nettisivut. Kyläyhdistyksen sääntöjä uusimme syksyn 2009 aikana. Pyrimme sääntömuutoksissa ottamaan huomioon nykypäivän sekä tulevan kylätoiminnan. Syksyllä 2009 teimme myös vierailun Vesilahdella, Koskenkylän kylätalolla, jonka paikallinen kyläyhdistys oli rakentanut talkoilla. d. Aikataulu Hankkeen alkuvaiheessa ajattelimme, että esiselvitys saadaan tehtyä vuodessa, eli maaliskuuhun 2010 mennessä, mutta monta asiaa vielä tuon kuluvan vuoden aikana muuttui. Loppujen lopuksi muutimme tätä hanketta viisi kertaa, joten puuhaa siinäkin mielessä riitti. Aikataulullisesti hankkeen lopussa varmaakin tuli tietynlainen väsymys, kun samaan aikaan jo ponnisteltiin varsinaisen yhteisöjen investointihankkeen ja siihen liittyvien

5 rahoituskuvioiden kanssa. Toisaalta pitkittyneet neuvottelut Tampereen kaupungin kanssa Keson rakennuksen kauppahinnasta toivat oman haasteensa hankkeeseen. 5 Kun vielä syksyn 2011 aikana olemme ELY-keskuksen kanssa käyneet keskustelua tästä kylätalonhankkeesta, tuntuu siihen nähden melko helpolta uuden rakentamisen ja vanhan talon kunnostamisen vertailu - tai sitten kokonaan tämän kaiken vaivan unohtamisen. e. Hankkeet resurssit Tähän emme ehkä panostaneet riittävästi. Hankkeen pyörittäminen toteutui muutaman henkilön kautta ja ottaen huomioon vapaaehtoistyön haasteellisuuden, jäivät tehtävien hoitamiset todella pienelle ryhmälle. Aluksi tehtävien jakaminen onnistui hyvin, mutta osaltaan itse kylätalohankkeen käynnistyminen toi mukanaan paljon erilaisia ongelmia pienelle hankeryhmälle. Hankkeen aikana koimme myös kovia ja lopullisia henkilöstömenetyksiä. Lisäksi monet talkootunnit jäivät kirjaamatta, tai ehkä niitä emme voineet ennalta riittävän hyvin arvioida. Tehdä hankemuutos tai jättää tehdyt työt omaksi tappioksi, siihen ei aika yksinkertaisesti riittänyt. Itse hankepapereiden tekeminen, niiden muuttaminen, raportointi, yhteydenotot jne. vaativat paljon aikaa. Tähän hankkeeseen emme pystyneet niitä riittävän hyvin huomiomaan. Toisaalta mitään hankemaailman käytännönoppia emme saaneet. Pyrimme monessa asiassa tekemään parhaamme, yksinkertaisesti aika ei useinkaan vain riittänyt. f. Toteutuksen organisaatio Toteutuksen organisaatio oli hyvin pitkälti sama henkilöstö, joka kuului kyläyhdistyksen hallitukseen. Kun itse kylätalohanke alkoi tämän esiselvityksen tuloksena hieman etupainotteisesti, siihen perustettiin kylätalotoimikunta. Jatkossa hankkeeseen tuli merkittävästi mukaan TAMK:n ohjaama Kylätalot kuntoon hanke, josta saimme merkittävästi apua tähän esiselvityshankkeeseen sekä

6 varsinaiseen kylätalohankkeeseen. Lyhyesti sanoen, meidänkin olisi pitänyt palkata edes osa-päiväinen työntekijä tekemään näissä hankkeissa olevia tehtäviä. 6 g. Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kokonnaiskustannukset olivat viimeisemmän hankeversion mukaan ,50 euroa, josta vastikkeettoman työn osuus 1500 euroa. Valitettavasti emme voineet sellaisenaan käyttää koko hankkeen rahoitusta, koska emme riittävän hyvin pystyneet ennakoimaan kunkin osa-alueen kustannustekijöitä, emmekä ehtineet jatkuvasti muuttamaan hankettamme tässä mittakaavassa. Toisaalta koska kaikki on maksettava etukäteen ja yhdistyksemme talousbudjetti oli noin 1000 euroa/vuosi, saimme tehdä töitä myös rahoituksen saamiseksi. Tietynlainen rahallinen helpotus oli kyläyhdistyksen saama itse kylätalohankkeeseen kohdistuva pankkilaina, mutta sen takuumieheksi tarvittiin kymmenen kylän asukasta. Kun hankkeen edetessä varsinainen kylätalohanke alkoi, jonka myötä ostimme Keson päärakennuksen Tampereen kaupungilta, meni niihin rahoituskuvioihin lähes kaikki aika ja tarmo. Valitettavasti emme saaneet taloa eurolla kuten niin monet muut tahot Suomessa. Suurin osa kustannuksista meni Keson rakennuksen ajan tasalla olevien piirustusten tekemiseen, koska niitä ei mistään löytynyt ei Tampereen kaupungilta, ei myöskään maakunta-arkistosta. Oliko niitä sitten edes koskaan tehtykään vuonna 1885 valmistuneeseen taloon mene ja tiedä. h. Raportointi ja seuranta Voimme hyvällä omalla tunnolla sanoa, että kaikki jäi aina viime hetkille. Osittain tämä johtuu vähäisistä resursseista, toisaalta juuri vapaaehtoistyön luonteesta. Ilman Kantri ry:n hyvää apua ja aikarajoista huomauttamisesta, olisivat monet asiat meiltä jo unohtuneet. Edelleen todettakoon, että hankkeissa pitäisi olla joku palkkalainen mukana, siten vastuut ja velvollisuuden tulisivat paremmin huomioiduksi.

7 7 Oman erityispiirteensä tähän esiselvityshankkeeseen tuo se, että alkuvaiheessa oletuksena ollut lähtökohta muuttui totaalisesti hankkeen aikana. Ehkä se onkin juuri esiselvityksen tarkoitus. Kyläyhdistyksen hallitus sekä kylätalotoimikunta pitivät useita kokouksia, joissa käsiteltiin kylätaloa koskevia asioita. Hankkeen jännittävin aika oli vuoden 2009 syksy ja 2010 kevät, kun kävimme keskustelua Tampereen kaupungin kanssa Keson kauppahinnasta - monet meistä emme enää uskoneet pienen kyläyhdistyksen mahdollisuuteen. i. Toteutusoletukset ja riskit Esiselvityshanke painottui kolmeen eri kokonaisuuteen: laajempi alueellinen yhteisöllisyys, kokoontumistilan saaminen ja alueen historiallisuus höystettynä nykypäivän nettisivuilla. Hanketoteutuksen oletuksena laajemman alueellisen yhteisöllisyyden osalta oli löytää kanssakäyminen muiden alueen yhdistyksien kanssa ja tietotaidon vaihtaminen. Herättelimme ehkä liian kunnianhimoisesti myös yhdistyksien kesken talkoopankki ideaa, mutta ehkä muillakin on sama ongelman kuin meillä liian pieni aktiivinen ryhmä, joka tapetaan jo omilla töillä. Mutta voisiko olla aina silloin tällöin toisen voimavarana, ehkä silloin ne aktiivisemmatkin jaksavat taas palan matkaa omissa puuhissaan? Toteutusoletuksena olivat yhteiset toimintapäivät, riskinä lähinnä huono sää ja vähäinen osallistujamäärä. Yhteisen kokoontumispaikan osalta toteutusoletus oli varsinaisen kylätalohankesuunnitelman aloittaminen, riskinä se, että yhteiset kokoontumiset ulkoilmassa jatkuvat ja hankeasioiden hoitajan vapaa-aika lisääntyy. Koko esiselvityshankkeen aikana oli hieman epätietoisuutta, tuleeko tästä hankkeesta ylipäätänsä mitään ja onko meillä riittävää osaamista hankkeeseen. Alueen oman historian osalta halusimme käynnistää työryhmän, joka visioisi miten alueen historiaa jatkossa kerätään ja miten sitä tulisi vaalia. Historiankeruu tulisi

8 8 käynnistää mahdollisimman pian, ainakin kun vanhempia kertojia on vielä elossa. Tavoitteena on myöhemmin käynnistää oma hanke tai hakea muuta erillistä avustusta historian hanketyön osalta. Riskinä oli lähinnä löytää oikeat henkilöt työryhmään tai olla löytämättä. Kyläyhdistyksen nettisivujen osalta suurin vaikeus oli löytää niille tekijä. Nykyhetken suurin haasteellisuus on löytää niille niiden päivittäjä. Mutta hyvällä yhteistyöllä ja muiden hankkeiden avulla saimme nettisivut avattua. Osallistuttuamme Kantri ry:n KAPITANO- hankkeeseen saimme merkittävää apua myös tässä asiassa. Itse asiassa tämän esiselvityshankkeen suurin riski olisi ollut se, että emme olisi löytäneet muita hankkeita tueksemme, niin merkittävää apua ja tukea matkamme varrella näiltä saimme. j. Hankkeessa toteuttamatta jääneet asiat Hankkeen kokonaisbudjetti oli ,50, pitäen sisällään rahallisia kustannuksia 9.422,50 ja vastikkeetonta talkootyötä 1500 euroa. Loppuraportissa todetaan käytetyiksi rahallisiksi kustannustekijöiksi 3.059,04 euroa ja vastikkeeton talkootyö 1500 euroa. Vastikkeettoman talkootyön osuuden olemme hieman aliarvioineet. Esimerkiksi pelkästään loppuraportin tekemiseen kaikkine asiapapereineen meni jo 20 tuntia. Yksittäisiä hankekustannuksia on jäänyt sellaisenaan toteutumatta. Muita kustannuksia taasen on kertynyt, mutta niitä ei ole pystytty sitomaan hankkeeseen hankkeen edellyttämällä tavalla. Esimerkkinä mainittakoon asiamiehen kilometrikorvaukset ja materiaalihallinnollisia kuluja. Itse kylätaloon Keson rakennukseen liittyviä rahallisia kustannustekijöitä on myös karsittu. Kylätalot kuntoon hankkeen kautta saimme Keson rakennukseen sähköpiirrokset, joten hankesuunnitelmassa mainitut sähköpiirustukset jäivät toteutumatta. LVI-piirustuksien osalta keskustelimme ELY-keskuksen kanssa, miten niitä voisi toteuttaa, mutta kun hankkeestamme oli jäänyt I-kirjain pois, katsoimme että emme voi itse maksaa ilmastointisuunnitelmia, koska sitä ei olisi korvattu tässä

9 hankkeessa. Hanketta ei voinut enää hallinnollisesti muuttaa, koska sitä oli jo kaksi kertaa muutettu ELY-keskuksen päätöksen jälkeen. 9 Hirviniemeen on suunnitteella vesiosuuskuntapohjalta toteutettava vesi ja jäteverkosto ja ehkä sen toteutuessa talon nykyiset vesi- ja viemäröinti suunnitelmat ovat konkreettisempia. Osaltaan kylätaloon koskevat rahalliset kustannustekijät olivat juuri valmistelua itse kylätalohanketta varten, koska tästä vuonna 1885 rakennetussa talosta ei ollut mitään nykyisiä piirustuksia olemassa. Tarjouksia kysyttiin neljä eri yritykseltä. Toisaalta hyvä niin, hieman valtion rahaa säästyi. Se takaa meille ainakin hyvän lähtökohdan pitää kiinni nykyisestä varsinaisesti kylätalohankkeesta, jota on ELYkeskuksen mielestä pidetty kohtuuttoman kalliina talon ostohintaan nähden. Tästä hankkeesta olemme jo saaneet yhden 1000 euron maksatuksen. 4.3 Yhteistyökumppanit On todella ilahduttavaa havaita, että yhteistyökumppaneita on hankkeen aloittamisvaiheen jälkeen tullut matkalla mukaan. Merkittävimmät yhteistyökumppanit ovat olleet Kylätalon kuntoon hanke ja KAPITANO hanke. Muita yhteistyökumppaneita ovat olleet Teisko-Aitolahti alueen muut kyläyhdistykset, Sorilan koulun vanhempainyhdistys sekä myös Tampereen kaupunki, vaikkakin yhteistyömme rakentaminen vei hieman aikaa. Kylätalot kuntoon hankkeen kanssa teimme yhteistyösopimuksen ja saimme heiltä merkittävää apua Keson sähköpiirrosten ja ikkunoiden entisöinnin sekä työn kilpailuttamisen osalta. Ikkunakilpailutuksen myötä teimme syksyllä 2011 avustusanomuksen Suomen Kotiseutuliitolle koskien rakennuksen nykyisten harvinaislaatuisten ikkunoiden entisöintiä ja korjaamista. Emme halua myöskään unohtaa kyläläisiä ja niitä kaikkia muita yksittäisiä ihmisiä, jotka uskoivat meihin edes hitusen verran, silloinkin kun oma uskomme näihin

10 10 hankkeisiin oli jo horjumassa! Miten usein tunsimmekaan itsemme toisarvoiseksi verrattuna muihin Tampereen alueen lähiöihin! Ehkä se sitten omalla tavallaan loi sellaista päättäväisyyttä ja omaperäistä tyhmyyttä, että hanke aina silloin tällöin hieman eteni. Emme ole mitään hankemaailman ammattilaisia, ihan tavallisia ihmisiä, jolla on hieman unelmia ja toiveita paremmasta Hankkeen tulokset ja vaikuttavuus Kuten aikaisemmin on kerrottu, tämän esiselvityshankkeen aikana käynnistimme yhteisöjen investointihankkeen, varsinaisen kylätalohankkeen. Sen lopullinen vaikutus selviää vuosien aikana. Kyläyhdistyksen alueella asuu noin 500 ihmistä ja kesäisin määrä vain lisääntyy, joten käyttöä tulevalle kylätalolle on. Teisko-Aitolahti alueella on asukas- tai kyläyhdistyksiä kymmenkunta. Kylien päivät pidettiin, jotka saivat myös jatkumoa, vastaavat päivät on pidetty nyt vuosittain. Aikoinaan Tampereen kaupungin toimesta pidettiin kyläfoorumeita, mutta toiminta loppui, sekä kaupungin että kylien osalta pikku hiljaa. Nyt kuitenkin Teisko-Aitolahti alueen yhdistyksien muitakin tapaamisia ja yhteydenottoja ylläpidetään. Tampereen kaupunki on tuottanut maaseutuohjelman ja ehkä sen myötä viranomaistahon kiinnostus uudelleen herää. Ja ehkä mekin voimme jonain päivänä voimme kutsua koolle kylätaloomme tuttuja ja vieraita läheltä ja kaukaa. Kylän historia työryhmä on perustettu ja se kokoontuu muutaman kerran vuodessa. Samoin kyläyhdistyksen internet sivut on tehty ( ja niitä päivitetään aika ajoin. Kuukausittain sivustolla vierailee noin 200 kävijää. Itse kylätalohanke syntyi tämän esiselvityshankkeen myötä. Sitä on viimeiseksi päivitetty osittain juuri näillä esiselvityksen tuloksilla. 5. Esitykset jatkotoimeksi Laajemman yhteisöllisyyden avuksi tulisi käynnistää oma esiselvityshanke. Monilla alueen kyläyhdistyksillä ja muilla yhdistyksillä on hyviä ideoita kehittää omaa ja

11 alueensa toimintaa. Useampia hyviä hankkeitakin voisi käynnistää, mutta tarvittava koordinaattori ja hanketyön osaaja puuttuu. 11 Mielestämme hankemaailma on haasteellinen. Kenties omalla panostuksellaan voisi yhdessä muiden yhdistyksien kanssa voisi palkata oma koordinaattorin ajamaan hankkeita kaikkine paperitöineen. Esiselvitys on jo tuottanut varsinaisen kylätalohankkeen, joka etenee pikku hiljaa rahoituspäätöstä odoteltaessa. Kylän historian osalta on jatkossa syytä miettiä omaa hanketta, kun sen toimintamalli kokonaisuudessaan toteutuu. Myös muita erillisiä avustuksia työryhmän jatkamisille harkitaan. 6. Allekirjoittajat ja päiväys Tampereella Vesa Tenkanen puheenjohtaja Kirsi Neuvonen sihteeri Liitteet ovat seuraavalla sivulla.

12 12 LIITEET: ovat aikajärjestyksessä hankkeen edetessä Teisko-Aitolahti lehden kirjoitus Teisko-Aitolahti lehden kirjoitus Kyläyhdistyksen kunnallisaloite Teisko-Aitolahti lehden kirjoitus Kyläyhdistyksen tiedote kylätalohankesuunnitelmasta Tukilomake, nimenkeruulista kunnallisaloitteen tueksi Teisko-Aitolahti lehden kirjoitus nro 11, 2009 Teisko-Aitolahti lehden kirjoitus Teisko-Aitolahti lehden kirjoitus Kylien päivien mainoslehtinen, ohjelmarunko ja Teisko-Aitolahti lehden kirjoitus tapahtumasta Kyläyhdistyksen kirje Tampereen kaupungin hallitukselle Keson päärakennuksen keskustelusuunnitelma Teisko-Aitolahti lehden kirjoitus Aamulehden kirjoitus Teisko-Aitolahti lehden pääkirjoitus Teisko-Aitolahti lehden kirjoitus Hallituksen kokouspöytäkirja koskien kylätalon piirustustarjouksia KP Kuoppamäen tekemät Keson rakennuksen piirustukset Kylätalot kuntoon hankkeen muistio Keson korjaustarpeista Kylätalot kuntoon hankkeen ja kyläyhdistyksen yhteistoimintamuistio Yhteistyösopimus Kylätalot kuntoon hankkeen kanssa