1 Aitoniemen-Hirvenniemen Kyläläiset ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Aitoniemen-Hirvenniemen Kyläläiset ry"

Transkriptio

1 1 Aitoniemen-Hirvenniemen Kyläläiset ry ESISELVITYSHANKKEEN LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttaja Hankkeen toteuttaja oli Aitoniemen-Hirvenniemen Kyläläiset ry niminen rekisteröity kyläyhdistys, Tampereen Aitoniemen kylästä. Aitoniemen kylät käsittävät Hirviniemen, Aitoniemen ja Vääräjärven kylät, jotka ovat vain muutaman kilometrin päässä Tampereen keskustasta linnuntietä pitkin, aivan Näsijärven tuntumassa. Hanke toteutettiin Kantri ry:n toimintaryhmän alaisuudessa, Manner-Suomen kehittämisohjelmasta Hankkeen nimi ja hanketunnus Hankkeen nimi on esiselvityshanke: Aitoniemi-Hirviniemi ja sen hanketunnus on 4500 (dnro 354/ ). 3. Yhteenveto hankkeesta Hanke piti sisällään seuraavat aihealueet, jotka matkan varrella - kuten esiselvitys hankemuotona tarkoittaakin - hieman tarkentuivat ja muuttuivat. Laaja-alaisempi yhteisöllisyys, kyläpäivät. Tarkoituksena on herättää henkiin Teisko-Aitolahti kylien yhteinen näkemys Oman kyläalueen yhteinen kokoontumispaikka, joka on hankkeen ensisijainen alueellinen tarve. Tehdään tarkempi alueellinen historiikin esiselvitys, jonka pohjalta jatkossa mahdollinen historiikkityöryhmän perustaminen. Samoin hyödynnetään internetin mahdollisuuksia, perustetaan kyläyhdistykselle omat nettisivut.

2 2 4. Raportti ja hankekuvaus Hankekuvaus lyhykäisyydessään. Kohderyhmänä ovat kyläyhdistyksen alueen asukkaat sekä laajemmin Aitolahti-Teisko alueen yhdistykset ja järjestöt. Hankkeen hyödynsaajina ovat kylien asukkaat. Tavoitteina ovat laaja-alainen yhteisöllisyys, kylätalon rakentamisen esiselvitys sekä kyläalueen historiikin projektin kartoitus. Esiselvityksen vaikutuksina ovat yhteisöllisyyden parantuminen, kylätalon hankkeen aloittaminen sekä historiikki-työryhmän perustaminen. Kylätalo toiminnan ympärillä kartoitetaan alueen asukkaiden erityisosaamista sekä talkoohalukkuutta. Hankeraportissa pyritään kuvaamaan tehtyä esiselvitystyötä riittävässä laajuudessaan, sekä vertaamaan syntyneitä konkreettisia tavoitteita. Itse hankesuunnitelma oli päivityksineen melko yksityiskohtaisesti kuvattu, joten sitä ei ole tähän hankeraporttiin kaikkine taustatekijöineen uudelleen kirjoitettu. Hanke oli suoranaista jatkoa aikaisemmille kyläsuunnitelmille ja esiselvityksessä haettiin konkreettisia ratkaisuja niissä esiinnousseille ideoille Hankkeen tavoitteet a. Ylemmän tason tavoitteet Hankkeen ylemmän tason tavoite oli löytää konkreettinen ratkaisu kyläläisten yhteiseksi kokoontumispaikaksi. Kokoontumispaikan tarve on esiintynyt kahdessa aikaisemmassa kyläsuunnitelmassa ja nyt tavoitteena oli selvittää käytännön eri vaihtoehtoja: uuden rakentamisesta aina muuhun mahdollisesti löytyvään käyttötilaan nähden. Syksyn 2008 aikana olimme Tampereen kaupungille tehneet tiedustelun saada kokoontumispaikaksi vaihtoehtoisesti muutamaa alueella olevaa Tampereen kaupungin omistuksessa olevaa kiinteistöä. Tampereen kaupunki ei tuolloin suhtautunut myötämielisesti näiden kiinteistöjen myöntämiseen kokoontumispaikaksi. Eräänä vaihtoehtona pidimme myös kaupungilta tonttimaan saamista ja siihen kylätalon mahdollista rakentamista. Vaihtoehtoja siis tuli selvittää

3 3 ja tiedustella laajemmin asukkaiden innokkuutta sekä sitä, mistä itse kylätalon paikka löytyisi. Esiselvityksen kautta saisimme näkemyksen siitä, tulisiko sen myötä mahdollisuus käynnistää yhteisöjen investointihanke, kohdistuen kylätalon rakentamiseen. b. Hankkeet tavoitteet ja niiden pyrkimykset Hankkeen kokonaisvaltaisena tavoitteena oli saada kyläyhdistyksen yhteisöllisyys osaksi arkipäivää. Kaikki asukkaat voisivat osallistua kyläyhdistyksen toimintaan ja osaltaan myötävaikuttaa kylän yhteisen hengen sekä yhteisen toiminnan mallin löytymiseen. Samalla kun keräsimme kylätalohankkeen tukemiseen allekirjoituksia, ehdimme myös vaihtaa ajatuksia siitä, minkälaisia kylätoiminnan toiveita alueen asukkailla on. Toisaalta halusimme myös elvyttää laaja-alaisemmin Teisko-Aitolahti alueen yhteisöllisyyttä ja järjestimme hankkeen puitteissa Kylien päivät nimisen tilaisuuden Tampereella Sorilan koululla. Näin eri järjestöt ja yhdistykset voisivat tulla tutuksi ja toimia myös yhdessä kokonaisvaltaisemmin alueen hyväksi. Emme halunneet myöskään unohtaa alueen historiaa ja otimme sen esiselvitykseen mukaan. Tavoitteena oli perustaa pieni ryhmä, joka suunnittelee miten alueellista historiaa tulisi vaalia sekä kerätä, vielä kun on vanhemman polven kertojia elossa. 4.2 Hankkeen toteutus Olimme alussa positiivisia hankeen aikataulun suhteen, mutta melko pian aikataulu venähti, osittain meistä riippumattomista syistä. Tai ehkäpä rahalla olisi juuri ratkaissut monta ongelmaa. c. Toimenpiteet Olimme jonkun verran suunnitelleet ja varautuneet nimenomaan uuden kylätalon rakentamiseen. Mutta jonkin ajan päästä tuli näistä ajatelluista tonttialueista pieni

4 4 ongelma, koska ne sijaitsivat virkistyskäyttöön suunnitellulla alueella. Olimme jo alustavasti piirrättäneet yhdet kylätalon piirustukset, jotka esittelimme myös Tampereen kaupungin suuntaan käydessämme tapaamassa apulaispormestari Timo Hanhilahtea keväällä Tarvittavaa tonttimaata emme kuitenkaan kaupungilta saaneet. Syksyllä 2009 Tampereen kaupunki esitti vaihtoehdoksi Keson vanhaa päärakennusta. Saimme käsityksen, että tulevina vuosia Keson rakennus tulee ehkä myyntiin, joten halusimme turvata mahdollisuutemme siltä osin ja teimme yhteisöjen investointihankkeen kohdistaen sen nyt Keson rakennuksen hankkimiseen. Laaja-alaisen yhteisöllisyyden osalta pidimme tässä hankkeessa toteutettuna Sorilan koululla yhdessä Sorilan koulun vanhempainyhdistyksen kanssa Kylien päivät. Samaan aikaan pohdimme miten alueen historiaa tulisi kerätä ja vaalia. Nykypäivän haasteita koordinoimaan oli suunniteltu kyläyhdistyksen tulevat omat nettisivut. Kyläyhdistyksen sääntöjä uusimme syksyn 2009 aikana. Pyrimme sääntömuutoksissa ottamaan huomioon nykypäivän sekä tulevan kylätoiminnan. Syksyllä 2009 teimme myös vierailun Vesilahdella, Koskenkylän kylätalolla, jonka paikallinen kyläyhdistys oli rakentanut talkoilla. d. Aikataulu Hankkeen alkuvaiheessa ajattelimme, että esiselvitys saadaan tehtyä vuodessa, eli maaliskuuhun 2010 mennessä, mutta monta asiaa vielä tuon kuluvan vuoden aikana muuttui. Loppujen lopuksi muutimme tätä hanketta viisi kertaa, joten puuhaa siinäkin mielessä riitti. Aikataulullisesti hankkeen lopussa varmaakin tuli tietynlainen väsymys, kun samaan aikaan jo ponnisteltiin varsinaisen yhteisöjen investointihankkeen ja siihen liittyvien

5 rahoituskuvioiden kanssa. Toisaalta pitkittyneet neuvottelut Tampereen kaupungin kanssa Keson rakennuksen kauppahinnasta toivat oman haasteensa hankkeeseen. 5 Kun vielä syksyn 2011 aikana olemme ELY-keskuksen kanssa käyneet keskustelua tästä kylätalonhankkeesta, tuntuu siihen nähden melko helpolta uuden rakentamisen ja vanhan talon kunnostamisen vertailu - tai sitten kokonaan tämän kaiken vaivan unohtamisen. e. Hankkeet resurssit Tähän emme ehkä panostaneet riittävästi. Hankkeen pyörittäminen toteutui muutaman henkilön kautta ja ottaen huomioon vapaaehtoistyön haasteellisuuden, jäivät tehtävien hoitamiset todella pienelle ryhmälle. Aluksi tehtävien jakaminen onnistui hyvin, mutta osaltaan itse kylätalohankkeen käynnistyminen toi mukanaan paljon erilaisia ongelmia pienelle hankeryhmälle. Hankkeen aikana koimme myös kovia ja lopullisia henkilöstömenetyksiä. Lisäksi monet talkootunnit jäivät kirjaamatta, tai ehkä niitä emme voineet ennalta riittävän hyvin arvioida. Tehdä hankemuutos tai jättää tehdyt työt omaksi tappioksi, siihen ei aika yksinkertaisesti riittänyt. Itse hankepapereiden tekeminen, niiden muuttaminen, raportointi, yhteydenotot jne. vaativat paljon aikaa. Tähän hankkeeseen emme pystyneet niitä riittävän hyvin huomiomaan. Toisaalta mitään hankemaailman käytännönoppia emme saaneet. Pyrimme monessa asiassa tekemään parhaamme, yksinkertaisesti aika ei useinkaan vain riittänyt. f. Toteutuksen organisaatio Toteutuksen organisaatio oli hyvin pitkälti sama henkilöstö, joka kuului kyläyhdistyksen hallitukseen. Kun itse kylätalohanke alkoi tämän esiselvityksen tuloksena hieman etupainotteisesti, siihen perustettiin kylätalotoimikunta. Jatkossa hankkeeseen tuli merkittävästi mukaan TAMK:n ohjaama Kylätalot kuntoon hanke, josta saimme merkittävästi apua tähän esiselvityshankkeeseen sekä

6 varsinaiseen kylätalohankkeeseen. Lyhyesti sanoen, meidänkin olisi pitänyt palkata edes osa-päiväinen työntekijä tekemään näissä hankkeissa olevia tehtäviä. 6 g. Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kokonnaiskustannukset olivat viimeisemmän hankeversion mukaan ,50 euroa, josta vastikkeettoman työn osuus 1500 euroa. Valitettavasti emme voineet sellaisenaan käyttää koko hankkeen rahoitusta, koska emme riittävän hyvin pystyneet ennakoimaan kunkin osa-alueen kustannustekijöitä, emmekä ehtineet jatkuvasti muuttamaan hankettamme tässä mittakaavassa. Toisaalta koska kaikki on maksettava etukäteen ja yhdistyksemme talousbudjetti oli noin 1000 euroa/vuosi, saimme tehdä töitä myös rahoituksen saamiseksi. Tietynlainen rahallinen helpotus oli kyläyhdistyksen saama itse kylätalohankkeeseen kohdistuva pankkilaina, mutta sen takuumieheksi tarvittiin kymmenen kylän asukasta. Kun hankkeen edetessä varsinainen kylätalohanke alkoi, jonka myötä ostimme Keson päärakennuksen Tampereen kaupungilta, meni niihin rahoituskuvioihin lähes kaikki aika ja tarmo. Valitettavasti emme saaneet taloa eurolla kuten niin monet muut tahot Suomessa. Suurin osa kustannuksista meni Keson rakennuksen ajan tasalla olevien piirustusten tekemiseen, koska niitä ei mistään löytynyt ei Tampereen kaupungilta, ei myöskään maakunta-arkistosta. Oliko niitä sitten edes koskaan tehtykään vuonna 1885 valmistuneeseen taloon mene ja tiedä. h. Raportointi ja seuranta Voimme hyvällä omalla tunnolla sanoa, että kaikki jäi aina viime hetkille. Osittain tämä johtuu vähäisistä resursseista, toisaalta juuri vapaaehtoistyön luonteesta. Ilman Kantri ry:n hyvää apua ja aikarajoista huomauttamisesta, olisivat monet asiat meiltä jo unohtuneet. Edelleen todettakoon, että hankkeissa pitäisi olla joku palkkalainen mukana, siten vastuut ja velvollisuuden tulisivat paremmin huomioiduksi.

7 7 Oman erityispiirteensä tähän esiselvityshankkeeseen tuo se, että alkuvaiheessa oletuksena ollut lähtökohta muuttui totaalisesti hankkeen aikana. Ehkä se onkin juuri esiselvityksen tarkoitus. Kyläyhdistyksen hallitus sekä kylätalotoimikunta pitivät useita kokouksia, joissa käsiteltiin kylätaloa koskevia asioita. Hankkeen jännittävin aika oli vuoden 2009 syksy ja 2010 kevät, kun kävimme keskustelua Tampereen kaupungin kanssa Keson kauppahinnasta - monet meistä emme enää uskoneet pienen kyläyhdistyksen mahdollisuuteen. i. Toteutusoletukset ja riskit Esiselvityshanke painottui kolmeen eri kokonaisuuteen: laajempi alueellinen yhteisöllisyys, kokoontumistilan saaminen ja alueen historiallisuus höystettynä nykypäivän nettisivuilla. Hanketoteutuksen oletuksena laajemman alueellisen yhteisöllisyyden osalta oli löytää kanssakäyminen muiden alueen yhdistyksien kanssa ja tietotaidon vaihtaminen. Herättelimme ehkä liian kunnianhimoisesti myös yhdistyksien kesken talkoopankki ideaa, mutta ehkä muillakin on sama ongelman kuin meillä liian pieni aktiivinen ryhmä, joka tapetaan jo omilla töillä. Mutta voisiko olla aina silloin tällöin toisen voimavarana, ehkä silloin ne aktiivisemmatkin jaksavat taas palan matkaa omissa puuhissaan? Toteutusoletuksena olivat yhteiset toimintapäivät, riskinä lähinnä huono sää ja vähäinen osallistujamäärä. Yhteisen kokoontumispaikan osalta toteutusoletus oli varsinaisen kylätalohankesuunnitelman aloittaminen, riskinä se, että yhteiset kokoontumiset ulkoilmassa jatkuvat ja hankeasioiden hoitajan vapaa-aika lisääntyy. Koko esiselvityshankkeen aikana oli hieman epätietoisuutta, tuleeko tästä hankkeesta ylipäätänsä mitään ja onko meillä riittävää osaamista hankkeeseen. Alueen oman historian osalta halusimme käynnistää työryhmän, joka visioisi miten alueen historiaa jatkossa kerätään ja miten sitä tulisi vaalia. Historiankeruu tulisi

8 8 käynnistää mahdollisimman pian, ainakin kun vanhempia kertojia on vielä elossa. Tavoitteena on myöhemmin käynnistää oma hanke tai hakea muuta erillistä avustusta historian hanketyön osalta. Riskinä oli lähinnä löytää oikeat henkilöt työryhmään tai olla löytämättä. Kyläyhdistyksen nettisivujen osalta suurin vaikeus oli löytää niille tekijä. Nykyhetken suurin haasteellisuus on löytää niille niiden päivittäjä. Mutta hyvällä yhteistyöllä ja muiden hankkeiden avulla saimme nettisivut avattua. Osallistuttuamme Kantri ry:n KAPITANO- hankkeeseen saimme merkittävää apua myös tässä asiassa. Itse asiassa tämän esiselvityshankkeen suurin riski olisi ollut se, että emme olisi löytäneet muita hankkeita tueksemme, niin merkittävää apua ja tukea matkamme varrella näiltä saimme. j. Hankkeessa toteuttamatta jääneet asiat Hankkeen kokonaisbudjetti oli ,50, pitäen sisällään rahallisia kustannuksia 9.422,50 ja vastikkeetonta talkootyötä 1500 euroa. Loppuraportissa todetaan käytetyiksi rahallisiksi kustannustekijöiksi 3.059,04 euroa ja vastikkeeton talkootyö 1500 euroa. Vastikkeettoman talkootyön osuuden olemme hieman aliarvioineet. Esimerkiksi pelkästään loppuraportin tekemiseen kaikkine asiapapereineen meni jo 20 tuntia. Yksittäisiä hankekustannuksia on jäänyt sellaisenaan toteutumatta. Muita kustannuksia taasen on kertynyt, mutta niitä ei ole pystytty sitomaan hankkeeseen hankkeen edellyttämällä tavalla. Esimerkkinä mainittakoon asiamiehen kilometrikorvaukset ja materiaalihallinnollisia kuluja. Itse kylätaloon Keson rakennukseen liittyviä rahallisia kustannustekijöitä on myös karsittu. Kylätalot kuntoon hankkeen kautta saimme Keson rakennukseen sähköpiirrokset, joten hankesuunnitelmassa mainitut sähköpiirustukset jäivät toteutumatta. LVI-piirustuksien osalta keskustelimme ELY-keskuksen kanssa, miten niitä voisi toteuttaa, mutta kun hankkeestamme oli jäänyt I-kirjain pois, katsoimme että emme voi itse maksaa ilmastointisuunnitelmia, koska sitä ei olisi korvattu tässä

9 hankkeessa. Hanketta ei voinut enää hallinnollisesti muuttaa, koska sitä oli jo kaksi kertaa muutettu ELY-keskuksen päätöksen jälkeen. 9 Hirviniemeen on suunnitteella vesiosuuskuntapohjalta toteutettava vesi ja jäteverkosto ja ehkä sen toteutuessa talon nykyiset vesi- ja viemäröinti suunnitelmat ovat konkreettisempia. Osaltaan kylätaloon koskevat rahalliset kustannustekijät olivat juuri valmistelua itse kylätalohanketta varten, koska tästä vuonna 1885 rakennetussa talosta ei ollut mitään nykyisiä piirustuksia olemassa. Tarjouksia kysyttiin neljä eri yritykseltä. Toisaalta hyvä niin, hieman valtion rahaa säästyi. Se takaa meille ainakin hyvän lähtökohdan pitää kiinni nykyisestä varsinaisesti kylätalohankkeesta, jota on ELYkeskuksen mielestä pidetty kohtuuttoman kalliina talon ostohintaan nähden. Tästä hankkeesta olemme jo saaneet yhden 1000 euron maksatuksen. 4.3 Yhteistyökumppanit On todella ilahduttavaa havaita, että yhteistyökumppaneita on hankkeen aloittamisvaiheen jälkeen tullut matkalla mukaan. Merkittävimmät yhteistyökumppanit ovat olleet Kylätalon kuntoon hanke ja KAPITANO hanke. Muita yhteistyökumppaneita ovat olleet Teisko-Aitolahti alueen muut kyläyhdistykset, Sorilan koulun vanhempainyhdistys sekä myös Tampereen kaupunki, vaikkakin yhteistyömme rakentaminen vei hieman aikaa. Kylätalot kuntoon hankkeen kanssa teimme yhteistyösopimuksen ja saimme heiltä merkittävää apua Keson sähköpiirrosten ja ikkunoiden entisöinnin sekä työn kilpailuttamisen osalta. Ikkunakilpailutuksen myötä teimme syksyllä 2011 avustusanomuksen Suomen Kotiseutuliitolle koskien rakennuksen nykyisten harvinaislaatuisten ikkunoiden entisöintiä ja korjaamista. Emme halua myöskään unohtaa kyläläisiä ja niitä kaikkia muita yksittäisiä ihmisiä, jotka uskoivat meihin edes hitusen verran, silloinkin kun oma uskomme näihin

10 10 hankkeisiin oli jo horjumassa! Miten usein tunsimmekaan itsemme toisarvoiseksi verrattuna muihin Tampereen alueen lähiöihin! Ehkä se sitten omalla tavallaan loi sellaista päättäväisyyttä ja omaperäistä tyhmyyttä, että hanke aina silloin tällöin hieman eteni. Emme ole mitään hankemaailman ammattilaisia, ihan tavallisia ihmisiä, jolla on hieman unelmia ja toiveita paremmasta Hankkeen tulokset ja vaikuttavuus Kuten aikaisemmin on kerrottu, tämän esiselvityshankkeen aikana käynnistimme yhteisöjen investointihankkeen, varsinaisen kylätalohankkeen. Sen lopullinen vaikutus selviää vuosien aikana. Kyläyhdistyksen alueella asuu noin 500 ihmistä ja kesäisin määrä vain lisääntyy, joten käyttöä tulevalle kylätalolle on. Teisko-Aitolahti alueella on asukas- tai kyläyhdistyksiä kymmenkunta. Kylien päivät pidettiin, jotka saivat myös jatkumoa, vastaavat päivät on pidetty nyt vuosittain. Aikoinaan Tampereen kaupungin toimesta pidettiin kyläfoorumeita, mutta toiminta loppui, sekä kaupungin että kylien osalta pikku hiljaa. Nyt kuitenkin Teisko-Aitolahti alueen yhdistyksien muitakin tapaamisia ja yhteydenottoja ylläpidetään. Tampereen kaupunki on tuottanut maaseutuohjelman ja ehkä sen myötä viranomaistahon kiinnostus uudelleen herää. Ja ehkä mekin voimme jonain päivänä voimme kutsua koolle kylätaloomme tuttuja ja vieraita läheltä ja kaukaa. Kylän historia työryhmä on perustettu ja se kokoontuu muutaman kerran vuodessa. Samoin kyläyhdistyksen internet sivut on tehty (www.aitoniemihirvenniemen.com) ja niitä päivitetään aika ajoin. Kuukausittain sivustolla vierailee noin 200 kävijää. Itse kylätalohanke syntyi tämän esiselvityshankkeen myötä. Sitä on viimeiseksi päivitetty osittain juuri näillä esiselvityksen tuloksilla. 5. Esitykset jatkotoimeksi Laajemman yhteisöllisyyden avuksi tulisi käynnistää oma esiselvityshanke. Monilla alueen kyläyhdistyksillä ja muilla yhdistyksillä on hyviä ideoita kehittää omaa ja

11 alueensa toimintaa. Useampia hyviä hankkeitakin voisi käynnistää, mutta tarvittava koordinaattori ja hanketyön osaaja puuttuu. 11 Mielestämme hankemaailma on haasteellinen. Kenties omalla panostuksellaan voisi yhdessä muiden yhdistyksien kanssa voisi palkata oma koordinaattorin ajamaan hankkeita kaikkine paperitöineen. Esiselvitys on jo tuottanut varsinaisen kylätalohankkeen, joka etenee pikku hiljaa rahoituspäätöstä odoteltaessa. Kylän historian osalta on jatkossa syytä miettiä omaa hanketta, kun sen toimintamalli kokonaisuudessaan toteutuu. Myös muita erillisiä avustuksia työryhmän jatkamisille harkitaan. 6. Allekirjoittajat ja päiväys Tampereella Vesa Tenkanen puheenjohtaja Kirsi Neuvonen sihteeri Liitteet ovat seuraavalla sivulla.

12 12 LIITEET: ovat aikajärjestyksessä hankkeen edetessä Teisko-Aitolahti lehden kirjoitus Teisko-Aitolahti lehden kirjoitus Kyläyhdistyksen kunnallisaloite Teisko-Aitolahti lehden kirjoitus Kyläyhdistyksen tiedote kylätalohankesuunnitelmasta Tukilomake, nimenkeruulista kunnallisaloitteen tueksi Teisko-Aitolahti lehden kirjoitus nro 11, 2009 Teisko-Aitolahti lehden kirjoitus Teisko-Aitolahti lehden kirjoitus Kylien päivien mainoslehtinen, ohjelmarunko ja Teisko-Aitolahti lehden kirjoitus tapahtumasta Kyläyhdistyksen kirje Tampereen kaupungin hallitukselle Keson päärakennuksen keskustelusuunnitelma Teisko-Aitolahti lehden kirjoitus Aamulehden kirjoitus Teisko-Aitolahti lehden pääkirjoitus Teisko-Aitolahti lehden kirjoitus Hallituksen kokouspöytäkirja koskien kylätalon piirustustarjouksia KP Kuoppamäen tekemät Keson rakennuksen piirustukset Kylätalot kuntoon hankkeen muistio Keson korjaustarpeista Kylätalot kuntoon hankkeen ja kyläyhdistyksen yhteistoimintamuistio Yhteistyösopimus Kylätalot kuntoon hankkeen kanssa

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 Sivu 1 / 8 Loppuraportti 1. Hankkeen toteuttajan nimi: Kangasniemen maaseutuseura ry 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 3. Yhteenveto

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ

KYLÄSUUNNITELMAT JA RAHOITUS NURMIJÄRVELLÄ Kokoontumis- ja harrastustilat sekä kyläyhdistyksen perustaminen (Harrastus)toiminnan pitää olla uutta, tai toimintaa on laajennettava/uusittava. Kotiseutuliiton ja opetusministeriön varoja kannattaa myös

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 Nuorisovaltuusto 02.04.2013 AIKA 2.4.2013 klo 14.00 PAIKKA Yläaste KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 3 NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Taloyhtiöiden täydennysrakentamisen liiketoimintamalli työryhmätyöskentely

Taloyhtiöiden täydennysrakentamisen liiketoimintamalli työryhmätyöskentely Taloyhtiöiden täydennysrakentamisen liiketoimintamalli työryhmätyöskentely Kuva: Lisa Voigtländer Markus Laine & Helena Leino markus.laine@uta.fi & helena.leino@uta.fi TARMO+ täydennysrakentamistyöpaja

Lisätiedot

Ideapäivä Tampere - JAETAAN OSAAMISTA -

Ideapäivä Tampere - JAETAAN OSAAMISTA - Ideapäivä 25.5.2012 Tampere - JAETAAN OSAAMISTA - Karjalasta kajahtaa TERVEHDYS! Pohjois-Karjalan eteläkärjessä Tohmajärvi, Kitee, Kesälahti, Rääkkylä Keski-Karjalan Kehitysvammaiste Kvtl- IDEAPÄIVÄ 25.5.2012

Lisätiedot

Vauhtia hankkeeseen. Hankkeen aloittaminen ja dokumentointi

Vauhtia hankkeeseen. Hankkeen aloittaminen ja dokumentointi Vauhtia hankkeeseen Hankkeen aloittaminen ja dokumentointi Vastuut ja velvollisuudet Hankkeesta vastaa aina hakija = yhdistyksessä hallitus! Hakijalla on velvollisuus perehtyä rahoitusehtoihin. Hankkeen

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

TTER-työryhmän toiminta

TTER-työryhmän toiminta TTER-työryhmän toiminta Taustaa Haluttiin varmistaa, että ei ole esteitä sille että TTER tukee koko aaltokenttää Tarkistaa, että säännöt vastaavat nykytoimintaa Päivittää säännöt nykyhetkeen vastaaviksi

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia

Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia MUISTIO Lasten maaseutuparlamentti suunnittelupalaveri 2 Paikka: Etelä-Savon ELY- keskus Aika: 8.10.2013 klo 9:00-11:15 Paikalla: Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja

Lisätiedot

KIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm

KIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm MAKSUHAKEMUS TEEMAHANKE Lnro 3318 1(5) ROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Uusi maksuhakemus Korjaus/täydennys vireillä olevaan maksuhakemukseen

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Pörssin Alumnit ry www.porssinalumnit.fi Yleistä Yleistoiminta Jäsenhankinta Kokoukset Opinto ja koulutustoiminta JSBE:n luennot Helsingissä Yritysvierailut/ esittelyt Yhteistoiminta Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti. Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI

KEURUUN KAUPUNKI KEURUUN KAUPUNKI 2012-2014 SEITSEMÄN KYLÄALUEEN YHTEINEN PROJEKTI Tavoitteena: Kylätoiminnan aktivointi Elinympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden edistäminen Kylien yhteinen kehittämisohjelma INNOSTUMINEN

Lisätiedot

Miten perustamme Naapuruuspiirin?

Miten perustamme Naapuruuspiirin? Miten perustamme Naapuruuspiirin? Naapuruuspiiri-idea Pyritään luomaan Verkosto, jossa olisi eri toimijoita asuinalueilta esim. asukasyhdistykset, koulut, seurakunnat, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

4. Yhdistyksen tilillä on n 600e ja käteiskassa koululla n. 112,90. Myyjäisistä tuli 75,70. Tilanne tammikuussa 15.1.2013.

4. Yhdistyksen tilillä on n 600e ja käteiskassa koululla n. 112,90. Myyjäisistä tuli 75,70. Tilanne tammikuussa 15.1.2013. Vallilan vanhemmat-yhdistyksen kokous 02.04.2013 Aika: Tiistai 02.04.2013 klo 18.00 Paikka: Vallilan koulun opettajanhuone 1. Läsnä Opettaja Sami Paavola Annu Kilpeläinen (3A) Anu Vauramo (6A) Kati Lounema

Lisätiedot

Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista. 7.4.2011 Markku Saarinen

Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista. 7.4.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista 7.4.2011 Markku Saarinen Lähtökohtatilanne: Monta strategiaa, monta kehittämisryhmää runsaan 5 vuoden aikana (2001-2006) oli Kaarinassa aikaansaatu

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä Alempi tieverkko puuhuollon pullonkaulana -päättäjä seminaari 7.11.2014 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäteiden

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 Aika 24.02.2015 klo 17.00 Paikka HO / Osakuntabaari Paikalla: Petri Pellikka Pekka Hassinen Maija Häkkinen Taneli Laine Ville Timonen inspehtori

Lisätiedot

Aika: Maanantaina 22.2.2016, klo 9-15. Pohjaesitys: Kuullaan kaupungin tuoma tervehdys Huippukokoukselle.

Aika: Maanantaina 22.2.2016, klo 9-15. Pohjaesitys: Kuullaan kaupungin tuoma tervehdys Huippukokoukselle. 3/2016 Aika: Maanantaina 22.2.2016, klo 9-15 Paikka: Veturitallit, Veturitallinkatu 6, 40100 Jyväskylä ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaaminen Puheenjohtaja Olli Lintu avaa kokouksen klo 9.02 2. Kaupungin tervehdys

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesien- ja ympäristönsuojelu, ympäristöterveys Vesi- ja elintarvikelaboratorio Tutkimus, neuvonta, julkaisutoiminta Jäsenet vesien

Lisätiedot

48 16.06.2015 56 11.08.2015 90 11.11.2015 19 25.02.2016 Ideat kehiin - Inarin kylien esiselvityshankkeeseen osallistuminen/jatkoajan hakeminen/hankkeen tulokset 75/00.01.05.02/2016 NORD 48 Kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

273 Tarkastustoimi (sisäinen tarkastus) Helsingin seurakuntayhtymässä

273 Tarkastustoimi (sisäinen tarkastus) Helsingin seurakuntayhtymässä 438/2014 273 Tarkastustoimi (sisäinen tarkastus) Helsingin seurakuntayhtymässä 2015-2017 Päätösehdotus Tarkastuspäällikkö Kari Liinakoski 1) hyväksyy tarkastustoimen kehittämisen ja resursoinnin lähtökohdaksi

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi 21.3.2016 Kehittämishankkeiden valintakriteerit 1.3.2016 alkaen ohjelmakaudella 2014 2020 Kehittämishankkeiden valintakriteereitä on muutettu, ja uusia valintakriteereitä sovelletaan 1.3.2016 alkaen vireille

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY

SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY Yhdistys syntyi vuonna1994 Ikääntyvien yliopistossa toteutetun asumispalveluista

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön ABC

Kehitysyhteistyön ABC Kehitysyhteistyön ABC järjestöille Oletko kiinnostunut kansainvälisistä asioista? Vaikuttamisesta? Yhteiskunnallisista kysymyksistä? Oletko miettinyt, mikä on roolisi globaalissa maailmassa? Millainen

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke

PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke Jokijärven kyläseura ry, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus/maaseutuosasto Tukipäätös Dnro 229/3510-2002 PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke LOPPURAPORTTI Hankkeen toteutusaika: 12.4.2002-31.12.2004

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 59 Kirkkoneuvosto 6/2011 24.10.2011

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 59 Kirkkoneuvosto 6/2011 24.10.2011 59 56 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 24.10.2011 56 Kokouskutsu asialistoineen on toimitettu kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus Kymenlaakson liitto täyttää Saapumispvm Hakemusnumero Valmistelija Diaari-/muu tunnus 1. HANKE Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA

OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA Seurantatietojen tavoitteiden saavuttaminen kertoo hankkeen onnistumisesta. Tuensaaja sitoutuu toimittamaan seurantatiedot myönteisen tukipäätöksen saatuaan.

Lisätiedot

Kantrin kyläaktivaattori

Kantrin kyläaktivaattori Kantrin kyläaktivaattori Hankesuunnitelma Tiivistelmä Kantrin kyläaktivaattori- hanke täydentää kylien kehittämistyötä Tampereen seutukunnassa, maakunnallisen kyläasiamiehen lisäksi. Hankkeen toimialuetta

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke musiikki elämään Musiikki elämään Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke 2011 2013 Musiikki elämään Voidaanko taide-elämystä syventää taidepedagogiikan keinoin?

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

8.2.2012. Yhteyshenkilö - nimi Niina Patrikainen - sähköposti niina.patrikainen@kpedu.fi - puhelin 044 725 0019

8.2.2012. Yhteyshenkilö - nimi Niina Patrikainen - sähköposti niina.patrikainen@kpedu.fi - puhelin 044 725 0019 Toimintasuunnitelma 1 (8) LAMPPU-hankkeen partnerin tarkennettu toimintasuunnitelmat Yhteistyökumppanin tiedot Koulutuksen järjestäjä: Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Yhteyshenkilö - nimi Niina Patrikainen

Lisätiedot

Keskiviikko 17.11.2010 klo 17.00 17.55

Keskiviikko 17.11.2010 klo 17.00 17.55 RAUTALAMMIN KUNTA PÖYTÄKIRJA Nro 8 / 2010 Sivistyslautakunta Sivu 1 (9) KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aika Paikka Keskiviikko 17.11.2010 klo 17.00 17.55 Matti Lohen koulu Emma Ilomäki Pertti

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry EduCloud ncloud Rajapintojen avaaminen ja ekosysteemien rakentaminen JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Lisää elämää kylille pienillä investoinneilla

Lisää elämää kylille pienillä investoinneilla Lisää elämää kylille pienillä investoinneilla Tiedotustilaisuudet Karstun seuratalolla 9.8.2016 Salon kaupungintalolla 10.8.2016 Jaana Joutsen Teemahanke yleisesti Leader-ryhmän kehittämishanke, jossa

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kyläpäällikkökoulutus 27.10. Somero Tauno Linkoranta erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminta Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA 25.10.2016 Arttu Haapalainen taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Taiteen edistämiskeskus / Pirkanmaa Kun tanssin, tunnen oloni normaaliksi

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Säätiöt rahoittajina Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Aluksi Yksi ajatus on tarjota teille lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen kokoon nähden ainoana

Lisätiedot

Kellon ja Jäälin alueen asukkaiden halukkuus osallistua vesistöjen kunnostukseen

Kellon ja Jäälin alueen asukkaiden halukkuus osallistua vesistöjen kunnostukseen Kellon ja Jäälin alueen asukkaiden halukkuus osallistua vesistöjen kunnostukseen VESISTÖT KUNTOON YHTEISTYÖLLÄ VYYHTI-, METSÄPURO- ja PERKAUS -hankkeiden yhteinen loppuseminaari 26.11.2014 Pohto, Oulu

Lisätiedot

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010

Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010 Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010 Lapin kylätoiminta oli kylien yhteenliittymä, jonka tehtävänä oli kylien edunvalvonta ja kylätoiminnan edistäminen. Sen

Lisätiedot