OSA I KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN RA- PORTISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSA I KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN RA- PORTISTA"

Transkriptio

1 Vantaan kaupungin lausunto OSA I KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN RA- PORTISTA 1. Osio: Työryhmän analyysi kunta- ja palvelurakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Yleisesti ottaen kunta- ja palvelurakenneuudistusta tarvitaan. Metropolialueen on kuitenkin oltava oma kokonaisuutensa tarkastelussa eikä aluetta voi tarkastella samoin tilastokriteerein kuin muuta maata. Kuntarakenneuudistuksen rinnalla olisi samanaikaisesti tehtävä metropoliratkaisu, jonka tavoitteena on ekologisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävälle pohjalle rakentuva metropolialue. Keskeisin tavoite kuntauudistuksessa tulee olla peruspalvelujen turvaaminen kuntalaisille ja taloudellisuus palvelujen ja toimintojen järjestämisessä. Kuntauudistuksessa on kuntalaisten kannalta oleellista palvelutuotannon kustannustehokkuus ja asiakaslähtöisyys. Selvityksessä on jätetty liian vähälle huomiolle kuntien palvelutuotannon toimintatapa- ja kustannuserot, eikä selvitys sisällä palveluiden tuotanto- ja rakennetarkastelua. Selvitys ei vastaa niihin haasteisiin, joita erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämis- ja rahoitusvastuun yhteensovittaminen edellyttävät. Asukkaiden suorien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen niin kunnan sisällä kuin seudullakin sekä edustuksellisen demokratian vahvistaminen edellyttävät myös uudistuksia kunnissa ja metropolialueella. Kuntarakenneuudistuksessa tulee olla tavoitteena taloudellisesti entistä itsenäisemmät kunnat, jotka voivat vastata palveluvelvoitteisiin mahdollisimman pitkälti oman verorahoituksensa turvin. Valtionosuusjärjestelmän tulee olla uudistuksiin kannustava ja sen tulisi ottaa entistä paremmin huomioon metropolialueen erityispiirteet. Valtionosuusjärjestelmän ei tule altistaa koko kansantalouden kasvun kannalta keskeisiä kasvukeskuksia kohtuuttomalle velkarahoituspaineelle. Rakennetyöryhmän selvitys perustuu väittämään siitä, että suuremmassa kunnassa hallinto keventyy ja kustannuserot tasoittuvat. Vuonna 2010 toteutetussa selvityksessä Helsingin ja Vantaan mahdollisen yhdistämisen eduista ja haitoista (myöhemmin Helsinki-Vantaa -selvitys) tehtiin tarkka ja monipuolinen arvio mahdollisen kuntaliitoksen seurauksista ja merkittävistä kokonaistaloudellisista kustannuksista. Tätä laajaa selvitystä ja samana vuonna toteutettua Helsingin seudun 14 kunnan yhteistä Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitystä (myöhemmin seutuhallintoselvitystä) olisi tullut hyödyntää rakennetyöryhmän työssä. 2. Osio: Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen arviointi 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä?

2 - Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Vantaan väestökehitys ja palvelutarpeeseen vastaaminen eivät edellytä kuntarakennemuutosta. Vantaan väestöllinen huoltosuhde on koko maan parhaita ja pysyykin sellaisena. Vantaa sijoittuu myös muilla selvityksen väestökriteereillä parhaimpaan kuntajoukkoon, vaikka Vantaankin väestö ikääntyy nopeasti. Väestönkasvu Vantaalla perustuu syntyvyyden enemmyyteen eikä ole muuttoliikkeestä johtuvaa. Vantaalta muutetaan pois erityisesti naapurikehyskuntiin (KUUMA-kuntiin). Esimerkiksi työllisten muuttoliikettä on Vantaalta pohjoisiin naapurikuntiin enemmän kuin niistä Vantaalle. Väestön kasvuvauhti hidastuu alle prosenttiin 2020-luvulla ja se tasoittuu vuoteen 2030 mennessä 1990-luvun tasolle. Selvitys ei ota huomioon väestökasvun voimistumista entisestään Helsingin seudun reuna-alueilla. Maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvaa Vantaalla edelleen, nyt osuus on noin 10 % ja vuonna 2030 ennuste väestönosuudeksi on 18 %. Muunkielisen väestönosan kasvusta seuraa myös palvelu- ja erityisosaamisen tarpeita. Esimerkiksi Vantaan ulkomaalaisesta työvoimasta eli ulkomaan kansalaisista lähes 30 % on työttömänä. - Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Vantaan käyttötalous on tasapainossa, mutta kaupungin lainamäärä on kasvanut voimakkaasti, koska investointitaso on ollut korkea suhteessa tulorahoitukseen. Viime vuosina Vantaa on lisäksi kantanut suuren vastuun seudun isoista liikenneinvestoinneista eli Kehäradasta ja Kehä III:sta. Suurten liikennehankkeiden toteutumisen ongelmana on erityisesti valtion rahoituksen riittävyys. Vantaa on joutunut Kehä III:n peruskorjauksen yhteydessä lainaamaan valtiolle korotta 50 miljoonaa euroa, jonka valtio on sitoutunut maksamaan kaupungille takaisin vuonna Tämä valtiolle myönnetty koroton laina sisältyy kaupungin velkamäärään, minkä lisäksi kaupungin lainasta maksamat korot jäävät rasittamaan kaupungin taloutta. Pääkaupunkiseudun kaupunkien taseet eivät ole velan määrän osalta suoraan vertailukelpoisia. Jos pääkaupunkiseudun kaupungit yhdistettäisiin raportin ehdotuksen mukaisesti, velka/asukas -suhdeluku laskisi Vantaan osalta, mutta nousisi vastaavasti esimerkiksi Espoon osalta. Velan määrään voidaan vaikuttaa alentavasti vain joko omaisuutta realisoimalla (mukaan lukien rahastot) tai tulopohjaa vahvistamalla. Tämä merkitsisi yhdistyneessä kaupungissa joko kunnallisveroprosentin tasoa, joka olisi lähellä Vantaan ja Helsingin nykyistä veroprosenttia tai vaihtoehtoisesti olisi ainakin Helsingin osalta puututtava palvelutasoon, mikä merkitsisi Helsingissä palvelutason laskua nykyisestä. Vantaalla on vertailujen mukaan tehokkaasti tuotetut palvelut. Espoon ja Vantaan sisällyttäminen selvityksen talous- ja muussa tarkastelussa yhteen KUUMAkehyskuntien kanssa Helsingin kehyskunniksi ei kuvaa seudun kehitystä oikein. Esitetty tyypittely ei sovellu metropolialueen nykytilanteen kuvaukseen eikä tulevaisuuteen suuntaavan trenditarkastelun pohjaksi. Vantaa menettää verotuloja muuttoliikkeestä johtuen naapurikehyskuntiin. Muuttovoiton vaikutuksesta saatavalla kunnallisverotulolla on promilleluokan vaikutus Vantaan verotulokertymään. Tämä ei riitä kattamaan edes palvelutarpeen kasvuun vastaamisen kustannuksia tai siihen liittyviä mahdollisia lisäinvestointeja. Vantaan kunnallisveroprosentti on koko maan keskiarvoa alempi, mutta korkeampi kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Verotulot kattavat noin 70 % Vantaan kaupungin käyttötalouden tuloista ja verotuloista kunnallisveron osuus oli noin 87 % vuonna Yhteisövero ja 2

3 kiinteistövero tuottavat Vantaalla lähes yhtä paljon hieman vuosittain vaihdellen. Toimintatulot olivat 16 % käyttötalouden tuloista. Valtionosuudet kattoivat 11 % Vantaan kaikista käyttötalouden tuloista, ja vastaava osuus oli maan kunnissa keskimäärin 20,9 %. Kaupunki sai valtionosuuksia yhteensä 129 milj. euroa ja verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus oli -62,2 milj. euroa vuonna Vantaan kaupunki on siis kuntien välisen tasausjärjestelmän suuri nettomaksaja. Vantaa ei kuulu valtioneuvoston asetuksen mukaisilla kriisikuntakriteereillä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn piiriin. Vantaan ongelmat keskittyvät asukasta kohden laskettuun kunnan lainamäärään ja suhteelliseen velkaantuneisuuteen. Vantaalla on käynnistetty talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma, jossa käydään läpi kriittisesti sekä kaupungin tulevat investoinnit että käyttötalouden menokehitys. - Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Metropolialueen toiminnallisen kokonaisuuden muodostaa koko Helsingin seutu. Rakennetyöryhmän selvitys arvioi pääkaupunkiseudun alue- ja yhdyskuntarakennetta ja sen kehittämistä vanhentunein näkemyksin, missä Helsinki-keskeinen sormimalli on lähtökohtana kaikelle tarkastelulle metropolialueella. Helsingin seutu on kuitenkin monikeskuksinen, verkostomaisen rakenteen muodostava metropolialue, joka koostuu useasta työssäkäyntikeskuksesta. Pääkaupunkiseutua ei voida toiminnallisesti erottaa muusta Helsingin seudusta. Esitetty kuntaliitos ei ratkaise Helsingin seudun maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön ongelmia, eikä vastaa segregaation tai syrjäytymisen haasteisiin. Perusteena käytetty yhdyskuntarakenteen pirstoutumisen ongelma koskee erityisesti pääkaupunkiseudun kehyskuntia. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (2011) on sovittu seudun liikenneinvestointihankkeista. Vantaan ytimeen kuuluva lentokenttä ja sen vaikutuspiiriin sekä yhteiseen raide- ja tieverkkoon kuuluvat naapurikehyskunnat ovat olennainen osa seudun yhdyskuntarakennetta. Rakennetyöryhmä ei edes mainitse selvityksessään Kehärataa tai länsimetroa, jotka ovat jo rakenteilla. Myös Kehä I, Kehä II ja Kehä III ovat jo pitkään olleet kehittämisen ja parannustöiden kohteena. Näitä valtion tiehankkeita ovat myös pääkaupunkiseudun kaupungit rahoittaneet mittavasti hankkeiden toteuttamisen turvaamiseksi. Helsinki, Sipoo ja Vantaa suunnittelevat yhdessä myös Östersundomin suuntaa raideliikenteeseen tukeutuen. Suuret liikennehankkeet määrittävät myös tulevaisuuden kaupunkirakentamisen alueet. Vantaalla näitä alueita ovat Kehärataan tukeutuvat rakenteilla oleva Leinelä ja käynnistymässä oleva Marja- Vantaan alue. Myös pääradan varren alueita täydennetään erityisesti Tikkurilassa. Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus sekä palveluiden järjestäminen on Vantaalla hoidettu selvityksessä edellytetyllä tavalla siten, ettei yhdyskuntarakenne hajaudu. Vantaan yhdyskuntarakennetta kehitetään perustuen tuoreeseen (2007) yleiskaavaan, joka tiivistää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta, myös keskuksia, joista suurin osa sijaitsee raideliikenteen varressa. Vantaan yleiskaavan 2007 ja Marja-Vantaan osayleiskaavan mitoituksena on yhteensä asukasta vuonna Uusia asuin- ja työpaikka-alueita, mukaan lukien kaupan hankkeet, on suunnitteilla olemassa ja rakenteilla olevien ratojen (Kehärata) vaikutuspiiriin. Selvityksessä todetaan, että rakentaminen uhkaa levitä ja pirstota viheralueita. Väite ei pidä paikkaansa Vantaalla, missä yleiskaavatyön aikana inventoitiin viheralueet tarkasti täydennysrakentamisen mahdollisuuksien selvittämiseksi. Viheralueiden suunnittelua, rakentamista ja hoitoa ohjaa Vantaan viheralueohjelma Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Metropolialue muodostuu useista työssäkäyntialueista. Tätä rakennetyöryhmän selvitys ei ota huomioon. Tarkastelu on tehty Helsinki- keskeisesti ja muut pääkaupunkiseudun kunnat, mu- 3

4 kaan lukien koko maan 2. suurin kunta Espoo ja 4. suurin kunta Vantaa on niputettu kaikki yhteen kehyskunniksi muiden naapurikehyskuntien kanssa. Vantaan osalta selvityksen työssäkäynnin ja asioinnin tarkastelu on puutteellista. Työssä ei enää käydä seudulla yksinomaan Helsingissä, kuten selvityksestä voisi olettaa. Vantaan työpaikkaomavaraisuus on jo noin 103 % ja työpaikkojen määrän ennustettu kasvuprosentti on seudulla suurinta vuoteen 2035 mennessä. Erinomaisesta työpaikkaomavaraisuudesta huolimatta Vantaan työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat kuitenkin korkealla tasolla muihin metropolialueen kuntiin verrattuna. Vantaa on merkittävä seudun työssäkäynti- ja palvelualuekeskus erityisesti kehyskunnille. Vantaalla käy työssä muualta yhteensä noin henkilöä, joista noin on helsinkiläisiä ja liki kehyskuntalaisia. Vantaalla sijaitsevista työpaikoista 43 %:ssa oli vantaalainen työntekijä, 24 %:ssa työntekijä oli Helsingissä asuva ja 17 %:ssa KUUMA-kunnissa asuva. Kehyskunnista käydään Vantaalla paljon asioimassa päivittäistavarakaupoissa, kauppakeskuksissa ja muissa palveluissa ja määrä kasvaa jatkuvasti, koska päärataa pitkin ja erityisesti Kehäradan valmistuttua Vantaa on erittäin hyvin saavutettavissa. Työssäkäynti- ja asiointialueena tulee tarkastella lentokenttäaluetta (Aviapolis-alue), jossa työpaikkakasvu erityisesti jatkuu sekä muutenkin Vantaata ja sen kehyskuntia. Esimerkiksi tuusulalaiset asioivat enemmän Vantaalla kuin Helsingissä, sipoolaiset, nurmijärveläiset ja keravalaiset lähes yhtä paljon Vantaalla kuin Helsingissä. Seudulla ei voida olettaa, että Helsinki on kaiken asioinnin keskus. - Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Kuntaliitoksen yleiset vaikutukset palveluntarjontaan Selvityksen näkökulmana on, että kuntien yhdistämisestä seuraa taloudellista säästöä, palvelut saadaan yhdenmukaistettua ja päästään eroon päällekkäisistä tehtävistä. Selvitys ei kuitenkaan määrittele uuden, yhdistyneen kunnan tehtäviä eikä selvityksessä ole mitään näyttöä tai tutkimustietoa, että suuruuden ekonomia toimisi miljoonan asukkaan suurkunnassa. Palvelujen tehostamista voidaan tehdä kunnissa ilman kuntaliitoksiakin. Kuntalaisilla on oikeus yhdenvertaisiin palveluihin. Lähtökohtana palvelujen tuottamiselle kaupunkien yhdistyessä on se, että palvelujen on oltava laadultaan samantasoisia yhdistyneen kunnan sisällä. Helsinki-Vantaa-selvityksessä todettiin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden sekä sivistystoimen palveluiden osalta, että kahden suuren ja kaupunkirakenteeltaan erilaisen kaupungin yhdistäminen luo riskin asiakkaiden yhdenvertaiselle palvelulle. Yhdistyminen voi johtaa paitsi palvelutarjonnan keskittymiseen Helsingin niemelle niin myös resurssien suuntaamiseen keskustaan ja voimakkaisiin aluekeskuksiin siten, että pienemmät keskukset ja alueet jäävät vaille kehittämispanoksia. Helsinki-Vantaa -selvityksessä arvioitiin kaupunkien mahdollisen yhdistymisen taloudellisia vaikutuksia. Vantaan peruspalvelujen kustannukset ovat toimialakohtaiset tarvevakioinnitkin huomioiden selvästi Helsinkiä alhaisemmat. Toimintojen uudelleenorganisointi, palvelujen tuotantotapojen muuttaminen ja palvelujen resursoinnin lisäykset kasvattaisivat myös kustannuksia. Tehtyjen selvitysten perusteella voidaan karkeasti arvioida, että kokonaiskustannukset uuden miljoonakaupungin synnyttämisessä nousisivat todennäköisesti useisiin satoihin miljooniin euroihin. Jo pelkästään kaupunkien yhdistymisestä seuraava tietojärjestelmien ja tietotekniikan yhdistäminen sekä muun muassa tilankäytön epäoptimaalisuus johtaisivat siirtymävaiheessa Helsinki- Vantaan selvityksen arvion pohjalta viiden kunnan kuntaliitoksen osalta selvästi yli 100 miljoonan euron suuruisiin lisäkustannuksiin. 4

5 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Vantaalla palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti. Helsinki-Vantaa -selvityksessä tarkasteltiin Helsingin ja Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hyvin perusteellisesti ja yksityiskohtaisesti. Helsinki-Vantaa selvityksessä korostettiin, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkko ja palvelurakenteet eivät olisi yhdenmukaistettavissa lyhyellä aikavälillä. Yhdistymisprosessi aiheuttaisi mittaluokaltaan suuret kustannukset. Helsingin ja Vantaan palveluiden tuotanto ja -järjestämistavat ja palveluverkon laajuus eroavat toisistaan. Mikäli kaupungit yhdistettäisiin ja sen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotettaisiin Helsingin mallilla, olisi lisäkustannus tarvevakioinnit huomioiden noin 60 miljoonaa euroa (ilman tarvevakiointeja yli 100 miljoonaa euroa ) nykykustannusten päälle. Vantaan kustannustasolla kustannukset olisivat noin 174 milj. euroa alhaisemmat vuoden 2009 tiedoilla laskettuna. Toisaalta, mikäli palveluvalikko valittaisiin Vantaan mukaan, heikkenisivät helsinkiläisten palvelut. Helsingissä on suuremmat kustannukset kautta linjan: perusterveydenhuollossa (ikävakioidut kustannukset huomioon ottaen Helsingissä 10 % suuremmat kustannukset), erikoissairaanhoidossa (ikävakioidut kustannukset Helsingissä hieman korkeammat), lastensuojelussa (Helsingissä yli 50 % korkeammat kustannukset), aikuissosiaalityössä (Helsingissä toimeentulotukikustannukset 158 / asukas, Vantaalla 147 / asukas), vanhuspalveluissa (Helsingissä deflatoidut kokonaiskustannukset 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohden ovat 20 % korkeammat kuin Vantaalla) ja kehitysvammahuollossa (nettokustannukset asiakasta kohden Helsingissä 22 % suuremmat kuin Vantaalla). Kustannuseroja selittävät muun muassa Helsingin laitoshoidon suuri määrä ja erot palveluvalikon runsaudessa ja voimavaroissa. Vantaalla korostuvat myös ostopalvelut kun taas Helsinki tuottaa palveluja enemmän itse. Naapurikuntiin verrattaessa Vantaan perusterveydenhuollon nettokustannukset asiakasta kohden ovat samaa kustannustasoa kuin Nurmijärvellä, Keravalla ja Tuusulassa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteenlaskettuja kustannuksia vuosina verrattaessa huomataan, että Vantaan kustannukset ovat koko Manner-Suomen kustannuksia alhaisemmat ja suurin piirtein samaa tasoa kuin Keravalla, Tuusulassa, Nurmijärvellä ja Sipoossa. Espoon kustannukset ovat olleet koko ajanjaksolla vähän vertailukuntia matalammat. Helsingissä taas on koko Manner-Suomeenkin verrattuna selvästi korkeammat kustannukset. Kuntaliiton tekemän Kuusikkokuntien vertailun perusteella voidaan todeta, että Vantaan palvelut ovat helposti saatavilla ja liikenneyhteydet niihin ovat hyvät. Rakennetyöryhmän selvitys ei huomioi Vantaan ja metropolialueen erityispiirteitä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tarkastellessaan. Yksi merkittävä erityispiirre on maahanmuuttajien nopeasti kasvava määrä, joka luo omat erityistarpeensa myös sosiaali- ja terveyspalveluille. Lisäksi erityispiirteenä on, että Vantaalla on valtakunnallinen rooli sosiaali- ja kriisipäivystyksen tuottajana. Sivistystoimen palvelut Selvityksen tarkastelunäkökulmissa ei ole huomioitu kaupunkien palvelujen tuotantotapojen erilaisuutta. Helsinki-Vantaa -selvityksessä vuonna 2010 todettiin sivistyspalvelujen erilaiset tuotantotavat, jotka vaikuttavat myös palvelujen kustannuksiin. Sivistystoimen palvelut järjestetään Vantaalla kustannustehokkaasti ja palveluiden lähtökohtana ovat tehokkaat ja toimivat palveluverkot. Palveluverkkoja on tarkasteltu viime vuosina hyvin 5

6 suunnitelmallisesti, minkä seurauksena tilankäyttö on Vantaalla tehokkaampaa kuin esimerkiksi Helsingissä. Rakennetyöryhmän selvityksen mittarit eivät sovellu suuren ja kasvavan kaupungin sivistystoimen tunnuslukujen tarkasteluun. Vantaalla peruskoulut ovat kunnan ylläpitämiä. Perusopetus on lähipalvelua ja Vantaalla onkin käytössä lähikouluperiaate, joka osaltaan auttaa ehkäisemään myös segregaation kehittymistä. Lähikouluperiaatteen mukaisesti koulujen väliset erot ovat pienet ja vain 8 % ensimmäisen luokan oppilaista valitsee jonkun muun kuin lähikoulun. Vertailtaessa pääkaupunkiseudun kustannuksia perusopetuksessa vuoden 2010 osalta, oli Espoossa 13 % ja Helsingissä 21 % korkeampi kustannustaso kuin Vantaalla. Mikäli perusopetuksessa opetuksen resurssit nostettaisiin Vantaalla lähes Helsingin nykyiselle tasolle, olisi arvioitu lisäresurssitarve noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Perusopetuksen kustannuksia vuosina verrattaessa huomataan, että Vantaan kustannukset ovat koko Manner-Suomen kustannuksia alhaisemmat ja suurin piirtein samaa tasoa (tai hieman alle kuin) Keravalla, Tuusulassa, Nurmijärvellä ja Sipoossa. Lukiot ovat myös Vantaalla kunnan ylläpitämiä. Lukiokoulutuksen verkko on optimaalinen ja palvelujen saavutettavuus hyvä. Vantaan lukioiden opiskelijoista 25 % on kotoisin muista kunnista kuin Vantaalta ja KUUMA-kuntalaisten osuus lukioiden koko opiskelijamäärästä on 10 %. Suomen- ja ruotsinkielisessä lukiokoulutuksessa Espoon käyttömenot / opiskelija ovat 18 % ja Helsingin 24 % korkeammat kuin Vantaalla. Lukiokoulutuksen järjestämistapaerona Helsinkiin verrattuna voidaan todeta, että Helsingissä on huomattavan paljon yksityisten ja valtion ylläpitämiä lukioita. Ammatillisen koulutuksen verkko on Vantaalla tehokas ja toimiva. Vantaan kaupungin ylläpitämä Vantaan ammattiopisto Varia on monialainen oppilaitos, jolla on neljä toimipistettä. Varian opiskelijoista 8 % tulee KUUMA-kunnista. Lisäksi Vantaalla toimii yksi yksityinen ammatillinen oppilaitos. Jos toimintatapaa verrataan Helsinkiin, voidaan erona todeta, että Helsingissä on 13 yksityistä tai säätiön ylläpitämää ammatillista oppilaitosta. Varhaiskasvatuspalvelut ovat Vantaalla myös pääasiassa kunnan ylläpitämiä. Varhaiskasvatuspalvelut ovat lähipalveluja ja niiden palveluverkko on kattava ja hyvin saavutettavissa. Toimintakuluissa / päivähoitoikäinen (10kk 6v) oli Espoolla 6 % ja Helsingillä 8 % korkeammat kustannukset kuin Vantaalla. Päiväkotihoidossa taas Espoon kustannukset olivat 14 % korkeammat ja Helsingin kustannukset 10 % korkeammat laskennallista lasta kohden. Eroihin vaikuttavat muun muassa päiväkotien vuokrakustannusten erot, tukipalvelujen järjestämisen erot, kuntien erilainen käytäntö kohdistaa kustannuksia palveluille sekä erisuuruiset kuntalisät. Kirjastopalveluissa on pääkaupunkiseudulla tehty yhteistyötä jo pitkään yhteisen kirjastoverkon avulla. Kirjastot ovat helposti saavutettava lähipalvelu. Kuten edellä olevista tunnuslukuvertailuista voidaan todeta, ovat Vantaan sivistystoimen palveluverkot taloudellisia ja tehokkaita, eivätkä ne vaadi isompaa, yhdistettyä kuntarakennetta palvelujen toteuttamiseen. Vantaa on sitoutunut pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyöhön. Yhteistyösopimuksen tavoitteena on lisätä pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen palvelukykyä, tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä vastata nuorten koulutustakuuseen. Pääkaupunkiseudun sopimuspohjainen verkostoyhteistyö vastaa niihin tavoitteisiin, joita ammatillisen koulutuksen kehittämiselle on valtakunnallisesti asetettu. Vantaan kaupunki on sitoutunut toteuttamaan koulutustakuuta, jolla varmistetaan peruskoulun päättävien nuorten koulutukseen pääseminen. Vantaalla on kehitetty monipuolisesti ja yli toi- 6

7 mialarajojen erilaisia tukitoimia koulutustakuun varmistamiseksi ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Pääkaupunkiseudulla koulutustakuun toteuttamista vaikeuttaa ammatillisen koulutuksen riittämätön koulutuspaikkamäärä. Nykyisellä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkajärjestelmällä tähän tavoitteeseen ei päästä pääkaupunkiseudulla, koska se ei huomioi riittävästi pääkaupunkiseudun muusta maasta poikkeavaa elinkeinorakennetta ja nuorten määrää, joka kasvaa muuta maata nopeammin. Kaupungeilla on oltava lukiokoulutusta vastaava toimivalta koulutuksen järjestämiseen ja tarjonnan mitoittamiseen sekä lisäksi mahdollisuus vaikuttaa alueensa muiden järjestäjien koulutustarjontaan. Ammatillisen peruskoulutuksen paikkatarjonta tulee vapauttaa säätelystä ainakin pääkaupunkiseudulla niiden osalta, joilla ei ole aiempaa ammatillista tutkintoa. Myös valtion rahoituksessa tämä tulee ottaa huomioon. Muut kuntapalvelut Vantaalla on toimiva ja resursseiltaan riittävä kaavoitus, rakennusvalvonta ja ympäristötoimi, joka toimii kiinteässä yhteistoiminnassa seudun kuntien kanssa. Vapaa-ajan palveluissa on paljon alueellisia palveluita, joiden toiminnan järjestäminen ja rahoittaminen eivät edellytä käyttäjiltä kuntalaisuutta. Liikuntapalveluiden näkökulmasta esitetyillä kuntarakenteen muutoksilla ei nähdä saavutettavan sellaisia toiminnallisia tai taloudellisia parannuksia, että esitetty kuntaliitos nähtäisiin tarpeelliseksi. Laadukkaat nuorisotilat ja nuorten kasvatuksellinen ohjaus ovat lähipalveluja, joiden pitäminen lähipalveluna voi käydä ylivoimaiseksi kuntakoon kasvaessa. Rakennetyöryhmän selvitys lähtee siitä ajatuksesta, että yhdistyneessä kunnassa hallinto kevenee. Helsinki-Vantaa -selvityksessä todettiin, että jo Helsingin ja Vantaan yhdistyessä organisaatio kasvaisi niin suureksi, että hallinto moniportaistuisi ja tulisi entistä kankeammaksi. Uusi organisaatio ei pystyisi välttämättä vastaamaan toimintaympäristön vaatimuksiin tarpeeksi nopeasti ja monomutkaisen kokonaisuuden hallinta olisi hankalaa. Muutosvalmius ja muutosjohtamisen osaaminen korostuisivat. - Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Vantaan elinkeinopolitiikka perustuu jo nyt toiminnallisuuteen eikä kuntarajoihin. Lentokentän rooli seudulla on vahva ja sitä vahvistaa entisestään lentokentän ja sitä ympäröivien kuntien yhteistyö. Selvityksessä on hyvin vähän painotettu seudun kansainvälistä kilpailukykyä, jonka tulisi olla yhtenä oleellisena elementtinä seudun ratkaisuja pohdittaessa. Tämän kilpailukyvyn saavuttamiseksi ja varmistamiseksi tulisi painottaa esimerkiksi lentokentän (Aviapoliksen ) alueen kehittymistä yhdessä siihen rajoittuvien kuntien kanssa. - Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Vantaan päätös Helsinki-Vantaa -selvityksen johdosta Vantaan kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi Helsinki-Vantaa -selvityksen ja päätti muun muassa, että Vantaa ei käynnistä kuntajakolain mukaista menettelyä Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistämiseksi. Samassa kokouksessa kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi myös seutuhallintoselvityksen. Vantaan kanta seutuhallinnon kehittämiseksi 7

8 Vantaan kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä seuraavan Vantaan kannan seutuhallinnon kehittämiseksi: "Helsingin seudun kehittämistyössä tulee ottaa huomioon tarkasteltavan alueen laajuus, oikeudenmukaiset rahoitusratkaisut, päätöksenteon demokraattisuus ja läpinäkyvyys, kuntien omistajaohjauksen tehostaminen sekä uudistusten realistinen toteuttamistapa ja -aikataulu. Tavoitteena tulee olla monitahoisen hallinnon selkiinnyttäminen sekä seudun yhteisen tahdon vahvistuminen ja toteutuminen. Suunnittelun ja päätöksenteon päällekkäisyyttä tulee poistaa ja toimijoiden välistä työnjakoa ja vastuuta selkiyttää. Kehittämisessä ei tule lisätä uusia hallinnon ja päätöksenteon tasoja, vaan tehostaa ja selkiinnyttää nykyistä seudullisten palveluiden strategista suunnittelua ja päätöksentekoa erityisesti Helsingin seudun alueen maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön osalta demokratian lisäämiseksi, kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi. Kunnilla tulee olla Helsingin seudun kehittämistyössä vahva rooli ja poliittisten ryhmien tulee olla tässä työssä kattavasti edustettuina." Metropoliratkaisu Rakennetyöryhmän selvitys ei tarkastele metropolialuetta kokonaisuutena, vaan esittää vain erillisiä kuntaliitoksia seudulle. Metropolialueelle tarvitaan kuitenkin oma metropoliratkaisu. Helsingin seudun yhteinen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelu perustuu lähinnä verkostomaiseen toimintaan (Helsingin seudun yhteistyökokous; Maankäytön, asumisen ja liikenteen neuvottelukunta), aiesopimukseen valtion ja kuntien kesken liikennejärjestelmäsuunnitelmasta, asuntotuotannosta ja kaavoituksesta sekä lakisääteiseen maakuntakaavaan. Metropolialueen yhteisten maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristöasioiden, elinkeinojen kehittämisen sekä segregaation ehkäisyn strateginen suunnittelu ja päätöksenteko ovat hajallaan eri kuntayhtymillä ja seudullisilla toimijoilla. Helsingin seudun yhteistyökokous päättäessään hallitusohjelmatavoitteista totesi, että Helsingin seudulle tarvitaan MAL - aiesopimusta ja Helsingin seudun liikennejärjestelmää tukeva kaavallinen yhteinen näkemys. Samalla kootaan yhteen tällä hetkellä hajanaista ja päällekkäistä suunnittelua ja valmistelua, edistetään demokraattista päätöksentekoa ja selkiinnytetään toimijoiden välistä työnjakoa. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että metropolialueelle tehdään oma ratkaisu. Tätä aluetta ei voida tarkastella samoilla kriteereillä kuin muuta maata. Metropolialuetta tulee tarkastella omana kokonaisuutenaan ja omilla kriteereillään. Helsinki-keskeisyys tarkastelun lähtökohtana on puutteellinen ja johtopäätöksiä vääristävä. Metropolialuetta tulee kehittää ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaaliset kestävällä pohjalta. Kuntayhtymäpalvelut Selvityksessä todetaan, että kuntayhtymistä pyritään luopumaan. Kuntayhtymät ovat pääkaupunkiseudulla merkittäviä palveluntuottajia. Pääkaupunkiseudun yhteen liittäminen ei lopettaisi yhteistoiminnan tarvetta pääkaupunkiseutua laajemmalla alueella, koska monessa kuntayhtymässä on omistajia myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Kuntarakenneuudistus ei myöskään ratkaise sosiaali- ja terveyspuolen rakenteen ja eheyden ongelmia. 8

9 Pääkaupunkiseudun kunnat ovat tehneet poikkeuksellisen paljon yhteistyötä alueen palveluiden integroimiseksi. Helsinki-Vantaa -selvityksessä tarkasteltiin mahdollisen yhdistyneen kaupungin yhteenlaskettua omistusosuutta keskeisissä kuntayhtymissä. Jo Helsingin ja Vantaa osalta se muodostui ongelmalliseksi. Mikäli kuntaliitoksen yhteydessä kuntayhtymät puretaan, tulee Vantaan huolehtia aikoinaan kuntayhtymiin sijoittamansa pääoman kotiuttamisesta. Helsinki-Vantaa -selvityksessä oltiin myös huolissaan siitä, että koko seudun ylivoimaisesti suurimman noin miljoonan asukkaan kaupungin muodostaminen vaikeuttaisi yhteistyötä seudun muiden kuntien kanssa. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? (vastausvaihtoehdot: kyllä, ei) - Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Ei - Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Ei - Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Ei - Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Ei - Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Ei - Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Ei - Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Ei 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? - Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Metropolialueen väestön kasvu eroaa muiden kaupunkiseutujen kasvusta siten, että väestön kasvu muodostuu entistä enemmän syntyvyyden enemmyydestä ja vieraskielisen väestön muutosta. Väestön suhteellinen kasvu on suurinta kehyskunnissa. Väestönkasvu tasoittuu 1990-luvun alun tasolle vuoteen 2030 mennessä koko metropolialuetta yhdessä tarkasteltaessa. Metropolialueen palvelutuotannolle ja erityisosaamiselle on erityinen haaste siinä, että vieraskielisen väestön osuus koko väestöstä kasvaa edelleen. Vantaan väestökasvu pohjautuu syntyvyyden enemmyyteen eikä ole muuttoliikkeestä johtuvaa. Väestörakenteesta johtuen myöskään vanhushuoltosuhde ei ole ongelma. Muuttoliike metropolialueella suuntautuu erityisesti kehyskuntiin, minkä seurauksena kehyskuntien vastuu kasvaa niin liikenteen, kaavoituksen kuin ympäristönkin osalta edelleen. Muuttoliike Vantaalta naapurikehyskuntiin on suurempaa kuin niistä Vantaalle. - Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Vantaalla valtionveronalaiset tulot ovat kasvaneet, joskin vähemmän kuin naapurikehyskunnissa. Vantaan käyttötalous on tasapainossa, mutta lainamäärä on kasvanut nopeasti. Vantaa on kantanut suuren vastuun seudun isoista liikenneinvestoinneista (Kehärata ja Kehä III). - Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 9

10 Metropolialueen toiminnallisen kokonaisuuden muodostaa koko Helsingin seutu. Vantaan kaupunkirakenne on tiivis ja edelleen tiivistyvä. Vantaalla sijaitseva lentokenttä ja sen ympäristö (Aviapolis) toimivat työssäkäynti- ja asiointialueena huomattavasti pääkaupunkiseutua laajemmalle alueelle. Vantaan Aviapolis-alueella on työpaikkakasvu ja työssäkäynti kasvanut merkittävästi. - Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Helsingin seutua tulee käsitellä koko 14 kunnan monikeskuksisena ja useasta työssäkäyntialueesta muodostuvana metropolialueena, jossa pendelöidään moneen suuntaan, ei pelkästään Helsinkiin. Työpaikkamäärät metropolialueella kasvavat edelleen. Työpaikkojen määrä kasvu on Vantaalla nyt ja ennusteissa seudun suurinta. Erityisen merkittävä työssäkäynti- ja asiointikeskus Vantaa on naapurikehyskunnille. Työttömyys on koko metropolialueen haaste ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus on suuri kaikissa metropolialueen kunnissa. - Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Vantaalla palvelut järjestetään kustannustehokasti. Vantaa pystyy hyvin järjestämään palvelut itsenäisenä kuntana jatkossakin. Palveluiden järjestämisen lähtökohtana ovat tehokkaat ja toimivat palveluverkot ja palveluverkkotarkastelua tehdään suunnitelmallisesti aika ajoin. Metropolialueella korostuu kuntayhtymien rooli palveluntuottajana ja palvelujen järjestämisessä on käytössä monituottajamalli. Kunnan koko ei metropolialueella takaa kustannustehokkuutta eikä asiakastyytyväisyys palveluihin kasva myöskään suoraan suhteessa palvelukustannusten kasvuun. - Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Vantaan elinkeinopolitiikka perustuu pääkaupunkiseudulla toiminnallisuuteen eikä kuntarajoihin. Lentokentän rooli seudulla on vahva ja sitä vahvistaa entisestään lentokentän ja sitä ympäröivien kuntien yhteistyö. - Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Kuntaliitos ei ratkaise koko metropolialueen maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön ongelmia, vaan metropolialue tarvitsee oman tarkastelunsa ja erityisratkaisun. Vantaata tulisi tarkastella osana sellaista kokonaisuutta, joka edistää alueen kansainvälistä kilpailukykyä sekä elinvoimaa. Tällaisena alueena voidaan pitää lentokentän (Aviapoliksen) aluetta, jota Vantaan on mahdollista kehittää yhdessä lentokentän rajanaapureiden kanssa. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja -kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Metropoliratkaisu Metropolialuetta kehitetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävältä pohjalta. 10

11 Metropolialueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristöasioiden suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaa sekä näihin liittyvään seudulliseen päätöksentekoon. Metropoliratkaisun tavoite on ekologisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävälle pohjalle rakentuva metropolialue. Metropoliratkaisu kokoaa yhteen nykyisiä toimijoita ja päätöksentekoa seudun strategiseksi kehittämiseksi MALY-asioissa, kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseksi sekä segregaation estämiseksi. Tavoitteena on seudun päätöksenteon päällekkäisyyksien poistaminen ja läpinäkyvyyden parantaminen. Metropoliratkaisun valmistelun tulee käynnistyä välittömästi rinnan kuntarakenneuudistuksen kanssa ja se tulee tehdä yhteistyössä kuntien ja valtion kesken. Metropoliratkaisun aikaansaamiseksi ministeriö asettaa selvitystyöryhmän. Työryhmän on tehtävä selvitys tiiviissä yhteistyössä seudun kuntien kanssa. Selvityksen on oltava valmis ennen kuin kuntarakennelain sisällöstä päätetään. Toimiva metropoliratkaisu edellyttää valtion sitoutumista valmisteluun ja ratkaisuihin. Metropoliratkaisu edellyttää metropolilakia. Selvitystehtävän osat ja toimeksianto ryhmälle: Arvioida missä seudullisissa maly-asioiden suunnittelun ja toteutuksen, sosiaalisen eheyden lisäämisen ja segregaation torjunnan asioissa on oltava koko Helsingin seudun 14 kunnan muodostaman alueen yhteinen päätöksenteko ja kehittäminen. Selvittää strategisen yleiskaavan laadinta Helsingin seudun 14 kunnan alueella. Arvioida miten seudun nykyisten kehittämistoimijoiden ja päätöksentekoelinten tehtäviä ja työnjakoa tulee kehittää. Tehdä ehdotuksia siitä, millä periaatteilla metropolin yhteinen päätöksentekoelin pitää muodostaa. Tehdä ehdotukset demokratian turvaamisesta kaikilla tasoilla. Tehdä ehdotuksia siitä, miten valtion metropolitiikan ja aiesopimusten toteutusta tehostavaa yhteistoimintaa ja seurantaa kehitetään. Tehdä ehdotuksia siitä, miten valtion kanssa luodaan pitkän tähtäimen investointi- ja muu rahoitusmalli. Arvioida mitä muutoksia metropoliratkaisu ja mahdollinen yhteinen päätöksentekoelin edellyttäisi ministeriöiden ja muiden valtion viranomaisten tehtäviin sekä metropolilain sisältöesitykset. Lentokenttäalueen rooli Vantaa haluaa olla aloitteellinen seudun kilpailukyvyn edistämisessä. Vantaan näkökulmasta olisi selvityksessä esitettyjen selvitysalueiden sijaan tarkoituksenmukaisempaa tarkastella vaihtoehtoja, jotka tukevat kansainvälistä kilpailukykyä ja työssäkäynti- ja asiointialueiden kehittymistä, kuten lentokentän Aviapolis-alueen kehittymistä yhdessä siihen toiminnallisesti liittyvien naapurikehyskuntien kanssa. Esitetty pääkaupunkiseudun ja Sipoon liitos ei tuo ratkaisua niihin haasteisiin, joita Vantaa kohtaa oman työssäkäynti- ja asiointialueensa keskuksena. Vantaa on suuri menettäjäosapuoli naapurikehyskuntiin verrattuna. 11

12 Helsinki-Vantaa -selvityksessä ja seutuhallintoselvityksessä tarkasteltuja näkökulmia Helsinki-Vantaa -selvityksessä ja Vantaan koordinoimassa seutuhallintoselvityksessä on hyödynnetty muun muassa seuraavia näkökulmia, jotka puuttuvat kuntarakenneuudistus - selvityksestä: - henkilöstö Selvityksessä esitetty kuntaliitos synnyttäisi miljoonakaupungin, jolla olisi noin työntekijää ja jonka tulisi pyrkiä raportissa mainittuun tehostavaan uudistamiseen. Kyseessä olisi henkilöstömäärällä mitattuna Suomen historian suurin fuusio. Palkkojen harmonisointi ylöspäin tulee muodostamaan pysyvän merkittävän kuluerän. Palkkaharmonisoinnin kustannukset voisivat karkean arvion mukaan olla jopa noin 100 miljoonaa euroa vuosikustannuksina. Harmonisoinnin tarve perustuu sille, että saman työnantajan palveluksessa olevan henkilöstön palvelusuhteen ehtojen on oltava yhtenevät. Lastentarhanopettajien, erityisluokanopettajien, lääkärien, sosiaalityöntekijöiden sekä joidenkin muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osalta rekrytointitilanne on valtakunnallisesti huono. Kuntarakenneuudistus ei ratkaise tätä ongelmaa. Selvityksessä esille nostettu henkilökunnan epäpätevyys ei myöskään ole pelkästään pääkaupunkiseudun ongelma eikä ratkea ainakaan kuntaliitoksilla. Syynä ongelmaan ovat ennemminkin koulutuspaikkojen vähäisyys tai vastaamattomuus työvoimatarpeeseen. Kohtuuhintaisten vuokra- ja muiden asuntojen saanti tulee olemaan keskeinen tekijä sekä väestön että työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta. - demokratia Selvityksessä todetaan tarve demokratiatarkastelulle erityisesti pääkaupunkiseudun ja Sipoon kuntaliitosesityksen yhteydessä, mutta silti demokratiatarkastelu puuttuu selvityksestä kokonaan. Demokratia ansaitsisi oman selvityksensä miljoonakaupunkia rakennettaessa. Kaupunkien yhdistymisen vaikutukset leviäisivät myös kansalaisjärjestökenttään ja muihin yhteisöihin, kuten seurakuntiin ja jopa aluehallintoviranomaisten palvelutoimintaan. Yhdistyneen kunnan on kuuluttava kokonaisuudessaan samaan vaalipiiriin valtiollisissa vaaleissa. Kuntalain mukaan nykyinen valtuuston enimmäiskoko on 85 valtuutettua. Tämän lukumäärän pohtiminen tulisi ajankohtaiseksi, mikäli miljoonakaupunki muodostettaisiin. Lisäksi tulisi ottaa kantaa kunnanosahallintoon ja erilaisiin toimikuntiin ja neuvottelukuntiin josta on tällä hetkellä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa ja Sipoossa eri käytännöt. Vantaalla on muun muassa aluetoimikunnat ja nuorten vaaleissa valitsema nuorisovaltuusto, jollaisia esimerkiksi Helsingissä ei ole. Kunnan koon kasvaessa on päätöksentekoon vaikuttaminen ja erityisesti lähivaikuttaminen haaste. Tähän asiaan ei ole kuitenkaan selvityksessä kiinnitetty mitään huomiota, vaikka kuntalaisten kannalta tämä oleellinen asia olisi tullut olla tiedossa kun kuntaliitoksia esitetään. Erityisesti pääkaupunkiseudun ja Sipoon yhdistäminen muodostaa poikkeuksellisen suuren kunnan ja Suomessa ei ole kokemuksia tai valmiita malleja siitä, miten tämän kokoisessa kunnassa lähidemokratia ja kuntalaisen vaikutusmahdollisuudet turvataan. Vantaan kaupunki on strategiassaan sitoutunut osallisuuden vahvistamiseen ja määrittelee toimintansa lähtökohdaksi kuntalaisen osallisuuden ja avoimen viestinnän. Vantaan kaupunki on laatinut osallisuusmallin vuonna

13 Huomionarvoista on, että seutuhallintoselvityksen yhteydessä tehdyssä Metropoliseutujen hallintomallit -taustamuistiossa todettiin siinä tarkastelluilla metropoliseuduilla demokratian tulleen huomioiduksi seudullisissa päätöksentekoelimissä niin, että seudulliset päätöksentekoelimet valitaan yleensä suoralla kansanvaalilla. - kilpailukyky ja elinkeinopolitiikka Selvityksessä on hyvin vähän painotettu seudun kansainvälistä kilpailukykyä, jonka tulisi olla yhtenä oleellisena elementtinä Helsingin seudun ratkaisuja pohdittaessa. Epävarmuus kuntaliitoksista aiheuttaa pysyvää haittaa kansainvälisillä markkinoilla ja heikentää alueen uskottavuutta investointipaikkana. Missään tapauksessa esitettyä viiden kunnan liitosta ei olisi mahdollista tai edes tarkoituksenmukaista toteuttaa nopealla aikataululla. - kustannusvaikutukset Selvityksessä ei ole tarkasteltu kuntaliitoksen kustannusvaikutuksia. Kuntia tulisi tarkastella kokonaistaloudellisesti ja ottaa huomioon kertaluonteiset kustannukset sekä palkkojen ja palveluiden harmonisointikustannukset. On varsin epätodennäköistä, että näinkin mittakaavaltaan laajassa kuntaliitoksessa, jossa yli puolet uuden kunnan asukkaista tulee korkeamman palvelutason ja kustannusrakenteen kaupungista, voitaisiin palvelurakenne muodostaa täysin puhtaalta pöydältä ja uudella tavalla kuntalaisia yhdenvertaisesti kohdellen. - sosiaalinen eheys ja segregaatio Seudun kehitystä leimaa segregaatiokehityksen käynnistyminen. Alueellinen eriytyminen on alkanut ruokkia itseään, minkä vuoksi siihen vastaaminen palveluiden tai hallinnon keinoin on käynyt vaikeammaksi. Helsinki-Vantaa -selvityksessä todettiin, että kuntaliitos vahvistaisi segregaatiokehitystä muun muassa vuokra-asuntotuotannon sijoittuessa halvemman rakennusmaan alueille, jotka sijaitsevat reuna-alueilla. Kehyskuntien merkitys segregaatiossa ja muissa pääkaupunkiseudun ongelmissa on ohitettu selvityksessä täysin. 3. Osio: Kuntaliitoksen toteuttaminen kuntien oman selvityksen perusteella tai työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? KYLLÄ Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? 13

14 Metropoliratkaisu tulee selvittää vähintään Helsingin seudun 14 kunnan alueella. Vantaa ei kannata selvityksessä esitettyä Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Sipoon kuntaliitosaluetta. Esitetty liitosratkaisu ei poista Helsingin seudun ongelmia eikä tuo ratkaisua Vantaan niihin ongelmiin, jotka Vantaa kohtaa oman työssäkäynti- ja asiointialueensa keskuksena. Vantaa on suuri menettäjäosapuoli naapurikehyskuntiin (KUUMA-kuntiin) verrattuna. Vantaa haluaa olla aloitteellinen seudun kilpailukyvyn edistämisessä. Vantaan näkökulmasta olisi selvityksessä esitettyjen selvitysalueiden sijaan tarkoituksenmukaisempaa tarkastella vaihtoehtoja, jotka tukevat kansainvälistä kilpailukykyä ja työssäkäynti- ja asiointialueiden kehittymistä, kuten lentokentän Aviapolis-alueen kehittymistä yhdessä siihen toiminnallisesti liittyvien naapurikehyskuntien kanssa. Lisäksi uudistuksen yhteydessä tulee rakentaa toimiva lähidemokratiamalli. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? EI 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? KYLLÄ Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Metropoliratkaisu tulee selvittää vähintään Helsingin seudun 14 kunnan alueella. Vantaa ei kannata selvityksessä esitettyä Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Sipoon kuntaliitosaluetta. Esitetty liitosratkaisu ei poista Helsingin seudun ongelmia eikä tuo ratkaisua Vantaan niihin ongelmiin, jotka Vantaa kohtaa oman työssäkäynti- ja asiointialueensa keskuksena. Vantaa on suuri menettäjäosapuoli naapurikehyskuntiin (KUUMA-kuntiin) verrattuna. Vantaa haluaa olla aloitteellinen seudun kilpailukyvyn edistämisessä. Vantaan näkökulmasta olisi selvityksessä esitettyjen selvitysalueiden sijaan tarkoituksenmukaisempaa tarkastella vaihtoehtoja, jotka tukevat kansainvälistä kilpailukykyä ja työssäkäynti- ja asiointialueiden kehittymistä, kuten lentokentän Aviapolis-alueen kehittymistä yhdessä siihen toiminnallisesti liittyvien naapurikehyskuntien kanssa. Lisäksi uudistuksen yhteydessä tulee rakentaa toimiva lähidemokratiamalli. 4. Osio: Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? - Kuntien itse käynnistämä selvitys Esitetyn liitosselvityksen käynnistäminen edellyttäisi Helsinki-Vantaa -selvityksen tapaista esiselvitystä, jotta voitaisiin arvioida, onko yhdistymisprosessin käynnistämiselle edellytyksiä. Kuntajakolaki ei tunne tällaista ns. esiselvityskäytäntöä. Rakennetyöryhmän raportti ja siinä esitetty ei korvaa tällaista selvitystä eikä pelkästään raportissa esitetyn perusteella ole ainakaan pääkaupunkiseudulla mahdollista suoraan lähteä kuntajakolain 2 luvun tarkoittamaan yhdistymisprosessiin raportissa esitetyllä tai muullakaan alueella. Kuntajakolaki lähtee siitä, että 14

15 kunnilla, jotka ryhtyvät kuntajakolain 2 luvun tarkoittamaan liitosprosessiin, on jo olemassa yhteinen käsitys siitä, että halutaan yhdistyä. - Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Vapaaehtoisuus on kuntarakenneuudistuksessa ehdoton edellytys. Uudistukset tulee toteuttaa yhteistyöllä, ei pakolla. Rakennetyöryhmän esitykseen sisältyy koko maan jakaminen "selvitysalueisiin". Alueilla kuntien on esityksestä pyydetyn lausuntopyynnön mukaan selvitettävä itse kuntaliitoksen toteuttaminen, ellei haluta kuntajakolain tarkoittamaa erityistä kuntajakoselvitystä. Tämä selvityksiin "pakottaminen" on voimakkaasti ristiriidassa kuntajakolain esitöissä ilmaistujen tavoitteiden kanssa tai ainakin lain hengen kanssa. Kuten kuntajakolain perusteluista ilmenee, on erityinen kuntajakoselvitys aina poikkeusmenettely ja sen käynnistämiselle tulisi olla erityiset perusteet. Pelkästään rakennetyöryhmän raportissa esitetty ei voi olla perusteena erityisen kuntajakoselvityksen käynnistämiselle. Mikäli ministeriö kuitenkin päättää määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen ja asettaa tätä varten kuntajakoselvittäjän, niin selvitysalueen tulisi olla raportissa esitetyn Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Sipoon sijaan koko Helsingin seutu. - Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Ei ole realistista ajatella, että valtion taloudellinen tuki esitettyyn pääkaupunkiseudun ja Sipoon yhdistämiseen olisi toteutuviin yhdistymiskustannuksiin verrattuna millään tavalla relevantti. Pääkaupunkiseudun ja Sipoon yhdistymisessä pelkästään palkkaharmonisointi, ICT - investoinnit ja palvelurakenteen yhdenmukaistaminen toisivat mittaluokaltaan poikkeuksellisen suuret kustannukset, vähintään miljoonaa euroa. - Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Laskennallisen valtionosuusjärjestelmän tulee ohjata kuntia toimintojen ja palvelujen kehittämisessä tulokselliseen ja taloudelliseen suuntaan. Selkeyden ja valtionosuusperusteiden oikeellisuuden tulee olla valtionosuusjärjestelmän keskeisiä lähtökohtia. Valtionosuusjärjestelmän kehittäminen kuntauudistuksiin kannustavaksi ei saa vaarantaa kuntien tasavertaista kohtelua. Valtionosuusjärjestelmästä on tehtävä palvelujen tuottavuusuudistuksiin ja rakenneuudistuksiin kannustavaa. - Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa tulee huomioida metropolialueen erityispiirteet. Kuntarakenneuudistuksen tavoitteena tulee olla kuntalaisten yhdenvertaisten palvelujen varmistaminen pitkällä aikavälillä ja rahoituspohjaltaan vahvempien kokonaisuuksien muodostaminen. - Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella 15

16 Vantaalla ei ole välttämätöntä uudistaa kuntarakenteita palvelujen tuottamiseksi. Sen sijaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen rakenneuudistus on ensiarvoisen tärkeä uudistus kunnille. Lisäksi valtionosuudet ovat pääkaupunkiseudulla jo nykyisellään riittämättömät suhteessa lainsäädännön uudistamisen velvoitteisiin. - Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä - - Muu, mikä? - 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? - Vuoden 2013 alusta lukien - Vuoden 2014 alusta lukien - Vuoden 2015 alusta lukien - Vuoden 2016 alusta lukien - Vuoden 2017 alusta lukien 3. Perustelunne aikataululle Metropoliratkaisun valmistelu tulee tehdä samanaikaisesti kuntarakenneuudistuksen kanssa. 5. Osio: Muutostuki 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne - 6. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Metropolialue tarvitsee oman ratkaisun maankäytön asumisen, liikenteen ja ympäristön suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen päätöksentekoon. Vantaata tulisi seudulla tarkastella osana sellaista kokonaisuutta, joka edistää metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä. Tällaisena alueena voidaan pitää lentokentän ja Aviapolis-alueen sekä naapurikehyskuntien muodostamaa toiminnallista, työssäkäynti- ja asiointikokonaisuutta. Osa II. KUNNAN NÄKEMYKSIÄ MUIHIN KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVIIN HANK- KEISIIN 1. Osio: Kuntalain kokonaisuudistus 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? 16

17 - Poliittinen johtaminen ja luottamushenkilöiden roolit (esimerkiksi valiokuntamalli, luottamushenkilöiden koko-/osapäiväisyys, kaupunginhallituksen puheenjohtajan asema) - Liikelaitokset ja markkinoilla toimivien toimintojen yhtiöittäminen - Lähidemokratia - Metropolilain suhde uuteen kuntalakiin - Kuntayhtymien omistajaohjausta on parannettava ja demokratiavaje ratkaistava - Yhteen palvelussuhteeseen siirtyminen: tuottavuus henkilöstötyössä paranee, prosessit yksinkertaistuvat ja työvoiman saatavuus paranee (vrt. viran täytön julkisuus) 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Uusien osallistumiskanavien antamat mahdollisuudet tulee selvittää. Yhtenä kriteerinä tulisi olla toimiva lähidemokratiamalli, jota ilman ei kuntaliitoksia voida tehdä. Lähidemokratia tulee turvata kuntakoon kasvaessakin, kuntalaiselle tulee tarjota kanavat vaikuttaa hänelle tärkeisiin asioihin. Tutkitaan kuntalakiin säädettäväksi mahdollisuus valita vaaleilla kunnanosavaltuustot. Jotta voitaisiin seurata uudistuksen vaikutusta demokratian edistymiseen, tulisi seurantaa varten kehittää uusia indikaattoreita ja mittareita. 2. Osio: Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Verotulojen osuutta kuntien tuloissa pitää vahvistaa. Verovähennyksiä ja verosta tehtäviä vähennyksiä korottamalla on leikattu kunnallisveron tuottoa ja valtionosuuksiin tehdyillä kompensaatioilla on vahvistettu kuntien valtionosuusriippuvuutta. Vantaalla vähennykset pienentävät kunnallisveron tuottoa noin 160 milj. euroa ja sen lisäksi vähennykset verosta ovat 32 milj. euroa vuonna Vantaan efektiivinen veroaste on 15,05 % ja tuloveroprosentti 19,00 vuonna Vähennyksiä tulee karsia tai siirtää valtionveroihin. Kiinteistöveron vahvistaminen kuntien verotulolähteenä edellyttää konkreettisia toimia kiinteistöverotuksen pohjana olevien rekisterijärjestelmien ja -tietojen kehittämiseksi. Myös kiinteistöjen verotusarvot tulee saada lähemmäs nykyarvoja. Vantaan kaupunki on tehnyt valtiolle myös ehdotuksen asuntotonttien irrottamiseksi yleisestä kiinteistöverosta. Rakentamattoman kaavoitetun asuntotonttimaan osalta tulee tiukentaa määrittelyä ja ala- ja ylärajoja korottaa. Kiinteistöveron poistaminen valtionosuuksien tasauslaskelmista oli oikeansuuntainen kiinteistöveron asemaa vahvistava toimenpide. Myös valtionosuusjärjestelmän laskennallisiin kustannuksiin liittyvät erilaiset olosuhdetekijät kaipaavat uudistusta. Vantaan kannalta merkittäviä ovat päivähoito-, lastensuojelu- ja sairastavuuskertoimien uudistaminen vastaamaan paremmin kuntien näiden palvelujen järjestämistarvetta tehdyissä selvityksissä (VATT, STAKES nyk. THL) ehdotetulla tavalla. Myös vieraskielisen väestön määrä ja tähän liittyvät palvelutarpeet tulee valtionosuuslaskelmissa ottaa nykyistä laajemmin huomioon. Valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa tulee lähtökohtana olla kannustavuus, laskennallisuus ja metropolialueen erityispiirteiden huomioiminen. Kaupunkien joukkoliikenteen tukemiseen tarkoitettua taajamarakennekorotuksen rahoitusta tulee merkittävästi lisätä nykyisestä. Ennaltaehkäisevyyttä kuntien palvelujen kehittämisessä tulee tukea, jotta vältytään raskailta ja kal- 17

18 liilta toimenpiteiltä esimerkiksi perheiden tukemisessa, terveydenhuollossa tai työllistämisessä. Segregaation uhkaa voidaan estää positiivisella diskriminaatiolla ja maahanmuuttajien kotouttamista edistetään koulutuksella. Valtion tulee lisätä tukea tähän kuntien toimintaan. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta tulee edelleen kohtuullistaa; kiinteistöveron irrottaminen tasauslaskelmista oli askel oikeaan suuntaa. Nykyistä järjestelmää tulee selkeyttää, yksinkertaistaa ja uudistaa palvelujen kehittämisen kannalta kannustavaan suuntaan. Keskeisiä näkökulmia palvelujen kehittämisessä ovat asiakaslähtöisyys, taloudellisuus ja tuottavuuden parantaminen. Työmarkkinatuen (työmarkkinatukilaki luku 14, 3 ) rahoituksen malli tulee tarkastella osana valtionosuusjärjestelmän uudistamista Varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluiden rahoitus Rahoitusjärjestelmässä on otettava nykyistä paremmin huomioon kasvavan vieraskielisen väestön tarvitsemat varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut. Maahanmuuttajien räätälöityjen koulutuspalveluiden tarve on suurin pääkaupunkiseudulla. Tätä ei kuitenkaan huomioida riittävästi rahoituksessa. Maahanmuuttajanuoren riski syrjäytyä pääkaupunkiseudulla on muuta maata suurempi. Valtionosuuden perusosaan tehtävää korotusta vieraskielisistä 6-15-vuotiaista on nostettava tasolle, joka paremmin vastaa toteutuneita kustannuksia ja tämä rahoitus on ohjattava aiheuttamisperusteella em. lasten opetuksen järjestäjälle. Toisen asteen koulutuksen rahoituksessa on myös otettava huomioon vieraskieliset opiskelijat. Harkinnanvaraisesti myönnettävät valtionavustukset maahanmuuttajien koulutuspalveluiden järjestämiseen tulee siirtää korotustekijöinä valtionosuusrahoituksen yleisiin perusteisiin. Erilliset harkinnanvaraiset valtionavustukset eivät mahdollista palvelujen tuottamisen pitkäjänteistä suunnittelua. Erillisavustuksien perusteet tulisi ottaa huomioon yksikköhintarahoituksen yleisissä perusteissa. Jos rahoitusta kuitenkin jaetaan erillisinä valtionavustuksina, tulee avustuksien taso turvata koko hallitusohjelmakaudeksi. 3. Osio: Kuntien tehtävien arviointi 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: - Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen osalta voisi selvittää muun muassa kunnan tehtävien mahdollista vähentämistä/siirtämistä ainakin seuraavissa asioissa; - Perhepalvelujen näkökulmasta perustoimeentulotuen siirtäminen valtiolle/kelalle auttaisi kohdentamaan sosiaalityöntekijöiden työpanosta enemmän asiakastyöhön. Toimeentulotuen käsittely vie suurissa kaupungeissa myös sosiaalityöntekijöiden työpanoksen, jotta pysytään 7 vuorokauden määräajassa. - Sosiaalityön palvelut ja mahdollisuus kuntoutumiseen voidaan mahdollistaa isoissa kunnissa vain eriyttämällä toimeentulotuki osaksi muuta valtion maksamaan sosiaaliturvaa. - Vanhus- ja vammaispalvelujen näkökulmasta kunnan tehtävistä esimerkiksi omaishoidon tuen siirto valtiolle/kelalle (rahallinen tuki >< muu tuki) olisi perusteltua muun muassa kansalaisten tasa-arvon toteutumisen vuoksi. - Vaihtoehtona olisi pohdittava myös kuljetuspalvelun siirtämistä Kelalle (Vammaispalvelulaki), mutta kunnan tehtäviin saisi jäädä kuitenkin Sosiaalihuoltolain mukaiset matkat, joita kunta voi halutessaan myöntää sopivaksi katsomansa määrän matkoja niitä sosiaalisin perustein tarvitseville. 18

19 Sosiaali- ja terveyspalvelujen suurimmat käyttäjäryhmät ovat lapset ja vanhukset. Näille käyttäjäryhmille on erityisen tärkeää turvata lähipalvelut. - Valtion ja kuntien tehtävänjako Valtion ja kuntien työnjakoa julkisen vallan tehtävien suhteen tulee edelleen kehittää ja arvioida uudelleen. Merkittävimmät linjaukset liittynevät jo edellisessä kysymyksessä mainittuun perustoimeentuloturvaan (normitettu toimeentulotuki). Myös valtion alueellisten toimijoiden ja kuntien työnjakoa ja vastuita tulisi voida tarkastella. Lainsäädännön valmistelussa ei ole huomioitu riittävissä määrin kaikkia uuden lainsäädännön velvoitteiden kunnille aiheuttamia kustannuksia. Mikäli tehtävä lisätään, tulisi resursseja lisätä samassa suhteessa. Kaikki tehtävät tulisi arvioida uudelleen väestörakenteen muutoksen ja eliniän kasvamisen myötä. Laatua kohottavia velvoitteita ei tulisi lisätä. Kunnille tulee antaa lisää harkintaa henkilöstön osaamisen määrittelyssä. Lainsäädännössä tulee kasvattaa kuntakohtaista harkinnanvaraa kelpoisuusehtojen osalta. Lainsäädännössä ja valtion viranomaisten suosituksissa on luovuttava henkilöstömitoitusten antamisesta. Ne voivat olla tuottavuudelle este, koska ne saattavat rajoittaa palveluinnovaatioita. Lisäksi ne tukevat ajattelua tarkastella henkilöstöä vain määrällisenä ei laadullisena resurssina ja unohtavat työhyvinvoinnin merkityksen tuottavuuden kehittämisessä. Kuntien tehtävien määrittely ja rajaaminen kuntien kantokykyä vastaaviksi olisi ollut ensiarvoisen tärkeää ennen rakennetarkasteluihin ryhtymistä. Nyt uudistuksissa lähdetään kuntarakenteesta ja -rajoista, kuntaliitoksista ja jatkohoitona selvitetään kuntien rahoitusta ja valtionosuuksia ja kuntien tehtäväkenttää. - Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Vrt. edellisten kysymysten vastaukset. 4. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. 19

Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot E-mail kirjaamo.kaupunginkanslia@vantaa.fi Aloitusaika 13.2.2012

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Sivu: 1/7 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa

Lisätiedot

OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA

OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA Lausuntopyynnön kysymykset Webropolissa LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat metropolialueella

Vahvat peruskunnat metropolialueella Vahvat peruskunnat metropolialueella - Vantaan valtuuston päätökset kuntaliitoksista ja metropoliratkaisusta - Yhteenveto seudun kehityksestä vuoteen 2030 Vantaan kaupunginvaltuusto päätti Helsingin ja

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Lausuntopyynnön kysymykset Webropolissa LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä

Lisätiedot

LAUSUNTO KUNTARAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA

LAUSUNTO KUNTARAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA Valtiovarainministeriä LAUSUNTO KUNTARAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ Taustakysymykset Kuntanumero ja kunta 099 Honkajoki Maakunta Satakunta Kuntanne yhteyshenkilön tiedot OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden

Lisätiedot

Heinäveden kunnanhallitus/ Ehdotus lausunnoksi hallitus 26.3.2012/valtuusto 2.4.2012 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN

Heinäveden kunnanhallitus/ Ehdotus lausunnoksi hallitus 26.3.2012/valtuusto 2.4.2012 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN Heinäveden kunnanhallitus/ Ehdotus lausunnoksi hallitus 26.3.2012/valtuusto 2.4.2012 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

LAUSUNTOPYYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA 1 Perhon kunta 10.4.2012 Valtiovarainministeriö Snellmaninkatu 1 A, Helsinki 00023 Valtioneuvosto Viite: Asia: LAUSUNTOPYYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Työryhmä on selvityksen 4. luvussa kuvannut uudistuksen tarvetta ja tavoitteita.

Työryhmä on selvityksen 4. luvussa kuvannut uudistuksen tarvetta ja tavoitteita. OSA I KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN RAPORTISTA 1. Osio: Työryhmän analyysi kunta- ja palvelurakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista Työryhmä on selvityksen 4. luvussa kuvannut

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Kuulemisraportti Espoon kaupunginvaltuusto 28.1.2013 Selvityshenkilöt Jarmo Asikainen,

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Kaupunginhallitus 150 22.04.2013 Kaupunginvaltuusto 61 29.04.2013 Lausunto metropoliselvityksestä 100/00.01.00/2013 KHAL 150 Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Valmistelija / lisätietoja antaja:

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA

OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA KH 11.4.2012, KV 11.4.2012 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä

Lisätiedot

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Asukasilta Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Vantaan aluemuutoksia Pitäjän rajat vuonna 1578 Vantaa Vantaan kaupungin rajat vuonna 2008 Helsinki Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2 Vuoden 2009 alusta Vantaan

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Lausuntopyynnön kysymykset Webropolissa LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Henna Virkkunen Hallinto ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2008 arvio 47,3 47,0 48,2 48,6 48,4 48,5

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Kuntarakenteen uudistus

Kuntarakenteen uudistus Kuntarakenteen uudistus Antti Moisio (VATT) GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) Kuntauudistus Esityksen sisältö Metropolialueen hallintomallit Kommentteja taloustutkimuksen näkökulmasta Antti

Lisätiedot

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Kuntarakenneselvityksessä on huomioitava riittävästi alueelliset erityispiirteet, kuten raja-alue ja toimintaympäristön muutos. Valtionosuusuudistuksella

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015 Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti selvitys Kuntien selvitysvelvollisuus poistettiin kuntarakennelaista Kuntarakennelaista kumottiin kuntauudistuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Lausunto 18.04.2012. Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitys sekä kuntauudistukseen liittyvät muut uudistukset

Lausunto 18.04.2012. Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitys sekä kuntauudistukseen liittyvät muut uudistukset Lausunto OKM/20/050/2012 18.04.2012 Valtiovarainministeriö PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Asia VM024:00/2011 Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitys sekä kuntauudistukseen liittyvät muut uudistukset

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Suunnitelma selvityksen etemisestä Jarkko Majava 12.3.2012 4.4.2012 Page 1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohta: Aura ja Pöytyä ovat päättäneet kuntaliitoselvityksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Oskari Auvinen Kansliapäällikkö, Pirkkalan kunta Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus I. Yleistietoja Pirkkalasta

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

Kuntauudistus seututilaisuus. Tampereen seutu, 6.11.2013 Tampere-talo, Tampere

Kuntauudistus seututilaisuus. Tampereen seutu, 6.11.2013 Tampere-talo, Tampere Kuntauudistus seututilaisuus Tampereen seutu, 6.11.2013 Tampere-talo, Tampere Tilaisuuden avaus miten kuntia tuetaan muutoksessa? Tampereen seutu, 6.11.2013 Ohjelma 10.30 11.00 Tilaisuuden avaus miten

Lisätiedot

Visio vuoteen 2020 "Onnellinen Kerava"

Visio vuoteen 2020 Onnellinen Kerava erava Keravan kaupungin strategia 2020 Visio vuoteen 2020 "Onnellinen Kerava" Viherkaupunki jossa kaikkien on hyvä olla. Keravan missio Kerava on metropolialueen kärjessä kulkeva, vetovoimainen, rohkea,

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

2. Lehtimäen kunnan talousasema ja palvelurakenne

2. Lehtimäen kunnan talousasema ja palvelurakenne Kunnanhallitus 102 20.06.2005 LEHTIMÄEN KUNNAN PALVELURAKENTEEN TARKASTELU, STRATEGIAT JA NÄIHIN LIITTYVÄT SELVITYKSET 100/01/011/2005 KH 102 1. Yleistä Kunnan strategiatyö on käynnistynyt vuoden 2004

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

"Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen:

Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen: Kaupunginhallitus 87 11.02.2013 Lappeenrannan kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 740/002/2012 KH 87 Strategia- ja talousyksikön kirje 8.2.2013: "Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Vantaan lausunto metropolialueen esiselvityksestä

Vantaan lausunto metropolialueen esiselvityksestä Valtiovarainministeriö valtiovarainministeriö@vm.fi Vantaan lausunto metropolialueen esiselvityksestä Lausunnon sisältö on jäsennelty lausuntopyynnössä esitettyjen kysymysten pohjalta seuraavasti: 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN ESITTÄMISTÄ KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOISTA VALMISTELUN POHJAKSI

TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN ESITTÄMISTÄ KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOISTA VALMISTELUN POHJAKSI Valtiovarainministeriö Puh 09 160 01 tai 09 578 11 Kuntajakoselvittäjät Kannanottopyyntö 9.5.2014 Jakelussa mainituille kaupungin- ja kunnanhallituksille TURUN SELVITYSALUEEN KUNTIEN KANTA SELVITTÄJIEN

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Helsinki-Vantaa selvitys

Helsinki-Vantaa selvitys Helsinki-Vantaa Teemaryhmä 5: Kuntatalous, konsernihallinto ja tukipalvelut Valtuustojen infotilaisuus 4.11.2010 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen (teemaryhmän pj) Teemaryhmän kokoonpano Helsinki rahoitusjohtaja

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet?

8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? 1 (8) Lausuntopyyntö KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 7. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Talousarvio ja suunnitelma 2013 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Espoo on kasvukaupunki Syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä yli 4000 asukkaalla vuodessa. Myös

Lisätiedot

Kunnanvaltuuston kuuleminen Kommunfullmäktige åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 6.10.2014

Kunnanvaltuuston kuuleminen Kommunfullmäktige åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 6.10.2014 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kunnanvaltuuston kuuleminen Kommunfullmäktige åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 6.10.2014 Mikko Pukkinen, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tilannekatsaus Kuntakoulutus toimittajille Hotelli Seurahuone, Helsinki Ylijohtaja Päivi Laajala Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat Vantaalla Aviapoliksen aluetoimikunta Hakunilan aluetoimikunta Koivukylän aluetoimikunta Korson aluetoimikunta

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot