VUOSIKERTOMUS sisältö

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 22

2 VUOSIKERTOMUS 22 sisältö 4 Toimitusjohtajan katsaus 8 Muuttuvat markkinat 1 Hallituksen toimintakertomus 12 Liikevaihto Tilinpäätös 26 Energian siirtoverkot 27 Sähkö, välttämätön energianlähde 28 Katsaus tiedonsiirtopalveluliiketoimintaan 29 Asiakasryhmille parasta, osaavaa palvelua 32 Panostamme henkilökunnan koulutukseen ja hyvinvointiin 34 Palveleva energiatalo

3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Energiamarkkinat opettivat toimijoita Sähkömarkkinoiden vapautumisen jälkeen on sähkön markkinahinta pysytellyt alhaisella tasolla johtuen hyvästä vesivoiman saatavuudesta. Markkinahintojen alhainen taso ja hidas heilunta on tuudittanut sekä sähkön ostajat että myyjät melko lyhytjänteiseen ja samalla kaavalla toistettavaan kauppatapaan. Riskianalyysit on unohdettu eikä ole arvioitu mihin hintojen nopea vaihtelu johtaa. Vaikka hintojen äkillinen nousu olisi pitänyt ottaa huomioon riskipolitiikassa ja suojauksessa, yllätti loppuvuonna toteutunut hintojen nopea nousu hämmästyttävän monet sähköyhtiöt. Monet halpoihin tarjoushintoihin tottuneet sähköasiakkaat kokivat karvaan pettymyksen loppuvuonna todetessaan hankintahintansa moninkertaistuneen. Julkisessa keskustelussa on sähköyhtiöitä syyllistetty siitä, että nyt tehtävillä hinnankorotuksilla korjataan edellisten vuosien tappioita. Todellisuudessa vasta nyt lähestytään sitä hintatasoa missä sähkön hinta oli ennen markkinoiden epätervettä avaamista. Mikäli halutaan käydä sähkökauppaa tulevaisuudessa vakaalla hintatasolla, tulee pörssihintojen lisäksi huomioida riittävät riskienhallinta- ja suojauskustannukset. Lisäksi hintatason tulee olla sellainen, että sähköntuotannon investoinnit ovat kannattavia Suomessa. Öljyn markkinahintojen vaihtelu on jatkunut edelleen voimakkaana. Syksyn dollarin barrelihinnasta on kivuttu 33 dollarin tasolle. Sodanuhka Persianlahdella on tätä kirjoitettaessa edelleen ilmassa ja tulevan hintatason ennustaminen on mahdotonta. Maakaasun vakaan hinnoittelun ja hintakehityksen edullisuus korostuu tässä sähkön ja öljyn hintarallissa. Maakaasupohjaisen, pienimuotoisen lämmön- ja sähköntuotannon edellytykset ovat parantuneet merkittävästi. Viisas energiapäätös Keväällä 22 eduskunta antoi rakentamisluvan viidennelle ydinvoimalalle. Nyt vajaan vuoden kuluttua päätöksestä voidaan todeta päätöksen olleen erittäin viisas ja kaukonäköinen. Suomen energiatuotannon pääpaino on oltava kotimaisessa tuotannossa ja mahdollisimman monilla tuotantolähteillä tuotettuna. Pelkän pohjoismaisen sähköpörssin varaan pohjautuva toiminta ei ole perusteltua.

4 KATSAUS TOIMINTAVUOTEEN 22 Sähkön käyttö kasvoi 3,3 prosenttia Suomi käytti sähköä viime vuonna 83,9 miljardia kilowattituntia. Kasvu edelliseen vuoteen oli 3,3 prosenttia eli 2,7 miljardia kilowattituntia. Sähkön käytön uusi huipputeho megawattia saavutettiin vuoden viimeisenä päivänä Se tosin rikkoutui vain pari päivää myöhemmin, kun vuodenvaihteen pakkasjakson alimmat lämpötilat saavutettiin. Suomen sähköjärjestelmä selvisi hyvin vuodenvaihteen pakkaskaudesta. Pitkään jatkuneen kuivan kauden keskelle osunut pakkaskausi sai Norjan ja Ruotsin viranomaiset ohjeistamaan sähkön säästeliästä käyttöä, ja Suomessakin KTM antoi suosituksia asian tiimoilta. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi sähkön käytöstä viime vuonna 32, ydinvoima lähes 26, vesivoima vajaat 13 sekä hiili- ja muu tavanomainen lauhdutusvoima runsaat 15 prosenttia. Sähkön nettotuonnin osuus nousi edellisvuoden 12 prosentista 14 prosenttiin. Tuulivoiman osuus oli alle,1 prosenttia. Sähkön hinta nousi tuntuvasti loppuvuodesta Vuoden 22 kesällä alkanut Pohjoismaiden vesitilanteen heikkeneminen jatkui koko loppuvuoden ja aiheutti sen, että sähkön pörssihinnat nousivat tuntuvasti. Joulukuussa markkinahinta nousi yli 9 senttiin kilowattitunnilta (kwh) ja vuodenvaihteessa jo reiluun 1 senttiin/kwh, kun kuivuuden keskelle osui kova pakkasjakso. Viime vuoden loppu konkretisoi vesitilanteen heikkenemisen pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, kun sähkön Elspot-pörssihinta Nord Poolissa nousi yli kolme kertaa korkeammalle tasolle kuin se oli ollut loppukesästä. Vuodenvaihteen pakkaskauden jälkeen hinta on asettunut noin kaksi kertaa korkeammalle kuin vuosi sitten. Ruotsin ja Norjan vesivarastot ovat jo pitkään olleet energiaksi muutettuina noin neljänneksen normaalia pienemmät. Varastojen ei ole annettu täydentyä niukoistakaan sateista, vaan vesivoiman tuotantoa on jatkettu ja sähköä myyty pörssiin hyvään hintaan. Markkinahinnan nousu heijastui myös sähkön kuluttajahintoihin. Suurin osa vähittäismyyjistä korotti sähköenergian listahintoja vuoden 22 aikana tai viime vuodenvaihteessa. Korotukset olivat lähes 14 prosenttia. Sähkön siirtomaksuja korotti noin kolmannes verkonhaltijoista, hinnat kallistuivat vajaan prosentin. Sähkön verollinen kokonaishinta nousi runsaat seitsemän prosenttia. Sähköpörssissä hintatason ja kulutuksen nousu näkyi suomalaisilla toimijoilla kasvaneina myynti- ja ostovolyymeina. Etenkin loppuvuonna suomalaisten myyntivolyymi kasvoi merkittävästi. Suomalaisten kaupankäynti Elspot-markkinalla oli 14,9 miljardia kilowattituntia, joka vastaa noin 18 prosentin osuutta vuotuisesta sähkön kulutuksesta. Pörssin hinnat ohjaavat muutakin sähkökauppaa, ja sähköpörssin vaikutus Suomen sähkömarkkinoilla on suurempi kuin pörssisähkönä myydyn sähkön osuus.

5 Johdannaismarkkinoiden volyymi kasvoi 12 prosenttia edellisvuodesta. Kokonaisvaihto oli noin 118 miljardia kilowattituntia. Lisäksi Nord Pooliin johdannaiskaupassa oli 7,5 prosenttia kokonaisvolyymista. Viimeisen vuosineljänneksen voimakas hinnannousu heijastui myös johdannaismarkkinoille. Haminan alueen sähkönkäyttö kasvoi 3,4 %. Sekä yksityinen että teollisuuskäyttö kasvoivat tasavahvasti. Sähkön myynnin liikevaihto kasvoi yli kymmenen prosenttia. Haminan Energia on ollut erittäin kilpailukykyinen sähkönmyynnissä, mikä on lisännyt yhtiön markkinaosuutta lähialueilla. Vuoden 23 aikana toteutettava Kotkan Energian sähköliiketoimintojen myynti Kymenlaakson Sähkö Oy:lle tulee lisäämään yhtiön hintakilpailukykyä entisestään. Onnistuneen riskienhallinta- ja suojauspolitiikan ansiosta yhtiömme selvisi hyvin loppuvuoden rajusta sähkön markkinahintojen kohoamisesta. Haminan Energia Oy:n sähköverkon toimitusvarmuus parani huomattavasti. Keskeytysaika oli 25 minuuttia ( 39 minuuttia vuonna 21) Alan yrityksissä muutoksia Vuoden 23 alussa Suomessa oli 93 jakeluverkon haltijaa, viisi vähemmän kuin vuosi sitten. Vuonna 1995 sähkömarkkinalain tullessa voimaan oli ollut 117 jakeluyhtiötä, 199-luvun alussa 141 ja 196-luvulla yli 3 sähköyhtiötä. Yhtiöiden omistuksissa ja rakenteissa tapahtui monia muutoksia: Vattenfall Siirto Oy, Keski-Suomen Valo Oy ja Revon Sähkö Oy sulautuivat Vattenfall Verkko Oy:ksi ja Heinola Energia Oy sulautui Vattenfall Verkko Oy:hyn Fortum Sähkönjakelu Oy ja Fortum Aluesiirto Oy sulautuivat Fortum Sähkönsiirto Oy:ksi. Fortum osti keväällä Paloheimo Oy:n 5 prosentin osuuden Elnovasta (Uudenmaan Energia Oy ja Uudenmaan Sähköverkko Oy) ja samalla Elnova siirtyi kokonaan Fortumin omistukseen. Uudenmaan Sähköverkko Oy sulautui Fortum Sähkönsiirto Oy:hyn vuodenvaihteessa ja Uudenmaan Energian myyntitoiminta siirtyi Fortum Markets Oy:lle. Espoon Sähkö Oyj:stä tuli keväällä 22 saksalaiseen E.ON - konsernin tytäryhtiö E.ON Scandinavia AB:n ostettua Espoon Sähkön enemmistöön oikeutettavat osakkeet. Graninge AB:sta tuli kesällä Kainuun Sähkö Oyj:n pääomistaja ja syksyllä Kainuun Sähkön nimi muuttui Graninge Kainuu Oy:ksi. Haukiputaan Sähköosuuskunnan myyntitoiminta siirtyi Oulun Sähkönmyynti Oy:lle. Iitin Sähkön myyntitoiminta siirtyi Kouvolan Seudun Sähkö Oy:lle. Oy Herrfors Ab:n aiemmin ostama Vieska Energia sulautui Herrforsiin. Kymppivoima Oy yhtiöitti sähkökaupan liiketoimintansa neljään uuteen yhtiöön. Ne ovat Kymppivoima Tuotanto Oy, Kymppivoima Hankinta Oy, Kymppivoima Myynti Oy ja markkinoinnista vastaava Kymppivoima Oy. Maakaasun käyttö joulukuussa ennätyslukemiin Vuoden 22 joulukuussa Suomessa käytettiin enemmän maakaasua kuin koskaan aiemmin on Suomessa kuukauden aikana käytetty. Joulukuun kokonaiskäyttö oli yhteensä 5538 GWh. Huippupäivä oli , jolloin käyttö oli 21, 6 GWh. Edellinen huippupäivä oli vuodelta 21, jolloin käyttö oli 192, 6 GWh. Heti vuoden 23 aluksi syntyi uusi maakaasun käyttöennätys: perjantaina 3.1. maakaasun käyttö oli 23,8 GWh. Maakaasun kokonaismyynti vuonna 22 oli 43,2 TWh. Kokonaiskulutus jäi,7 prosenttia pienemmäksi kuin vuonna 21. Alkuvuodesta 22 maakaasua kului edellisvuoteen verrattuna selkeästi vähemmän. Lämpimät säät ja sähkön alhainen hinta vähensivät maakaasun kulutusta, vuoden alkupuoliskolla maakaasua käytettiin 16 prosenttia vähemmän kuin vuonna 21 vastaavana aikana. Vuoden viimeisen kolmanneksen aikana taas sähkön markkinahinnan kohoaminen ja kylmät säät kasvattivat käyttöä merkittävästi, kaasua käytettiin yli 21 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 21. Suomessa maakaasun siirtoverkko pysyi operoinnin ja toimitusvarmuuden kannalta hyvällä tasolla. Vuoden viimeisinä kuukausina lisäkaasua toimitettiin 2-3 prosenttia yli tilattujen määrien. Lisäkaasun keskimääräinen osuus koko vuoden käytöstä oli 6,4 prosenttia. Maakaasun käyttörakenne on pysynyt pääpiirteissään entisellään. Pääosa eli noin puolet maakaasusta käytetään teollisuudessa. Suurimmat teollisuuskäyttäjät ovat metsäteollisuus, joka käyttää noin 3 prosenttia koko kaasun kulutuksesta ja öljynjalostus, jossa kuluu noin 1 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Sähkön ja lämmön tuotantoon yhdyskuntien voimalaitoksissa käytettiin noin 45 prosenttia.

6 Maakaasua käytettiin edellisvuotta enemmän lauhdesähkön tuotantoon, jonka osuus maakaasun kokonaiskäytöstä oli kuusi prosenttia. Maakaasun jälkimarkkinakaupan osuus oli noin,8 prosenttia koko Suomen maakaasukaupasta. Haminan alueen maakaasun käyttö kasvoi 12,7 %. Kasvun suurin moottori oli teollisuus. Maakaasun kilpailukyky on säilynyt hyvänä ja yhtiö on investoinut määrätietoisesti verkoston laajentamiseen. Tämä takaa maakaasulle hyvät kasvunäkymät myös tulevaisuudessa. Maakaasun jakeluverkossa ei ollut käyttöhäiriöitä vuonna 22. Joulukuun pakkasissa ilmeni muutamissa asiakaslaitteissa käyttöhäiriöitä jotka tullaan korjaamaan vuoden 23 aikana ja samalla muutetaan vallitsevaa asennuskäytäntöä. Uudet liiketoiminnat käyntiin Kesäkuussa käynnistyi BASF Oy:n tehtaan yhteyteen rakennettu kokonaisenergialaitos, joka toteutui suunnitellun mukaisesti. Sähkön ja öljyn markkinahintojen kohoaminen ja voimakas vaihtelu antaa tämän tyyppiselle liiketoiminnalle erittäin hyvät tulevaisuuden näkymät. Syksyllä aloitettiin langattomien tiedonsiirtoyhteyksien myynti kotitalouksille ja vuodenvaihteessa myös yrityksille ja kiinteistöille. Liiketoiminta on lähtenyt hyvin liikkeelle ja tekninen kehitys tarjottavan palvelun siirtotekniikassa ja laitteissa on tällä hetkellä kiitettävän nopea. Palvelun edullisuus ja hyvä tekninen kehitys takaavat liiketoiminnalle kasvavat markkinat. Henkilöstö ja talous Liiketoimintojen laajentuessa organisaatiota vahvistettiin tiedonsiirto- ja tietohallinto-osaamisella. Henkilöstön ja toimintatapojen kehittäminen on keskittynyt toimintajärjestelmän rakentamiseen. Järjestelmä saatiin auditoitua toimintavuoden lopussa ja nyt yhtiöllä on sertifikaatit laatu-, ympäristö ja TTTjärjestelmissä. Vuosi 21 oli yhtiön 9. tilikausi. Toimintahistoriassa vuosi oli 11. ja maakaasunjakelun osalta 2. Vuoden 22 liikevaihto oli 15,5 M. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 4,1 prosenttia. Liikevaihto jakaantui sähkön myyntiin 3,3 M (+ 1,4 %), sähkönsiirtoon 2,8 M (+1,6 %), maakaasun myyntiin 4,6 M ( -8,9 % ), maakaasun siirtoon 3,5 M ( +2,8 %) ja muuhun toimintaan 1,2 M (+98,8 %). Investoinnit vuonna 22 olivat 1,5 M ja pääosa investoinneista kohdistui uusien asuntoalueiden ja satama-alueen energianjakelun kehittämiseen. Yhtiön toiminnalliset ja taloudelliset näkymät vuodelle 23 ovat erittäin hyvät. Sähkö- ja maakaasuliiketoimintojen volyymi ja kannattavuus paranevat. Vuoden 22 aikana käyttöön otetuilla uusilla liiketoimintakonsepteilla; hajautetulla voimantuotannolla ja langattomilla tiedonsiirtoverkoilla on erinomaiset kasvunäkymät. Kiitän henkilökuntaa ja kaikkia yhteistyökumppaneita hyvästä yhteistoiminnasta. Tutkimus ja tuotekehitys Hajautetun tuotannon optimointijärjestelmä virtuaalivoimalaitos valmistui vuoden 22 aikana. Järjestelmä on osoittanut toimivuutensa ja tarpeellisuutensa sähkön markkinahintojen voimakkaassa vaihtelussa. Järjestelmän tuotekehitystä tullaan jatkamaan. Yhtiö jatkoi panostustaan polttokennoteknologia- ja tiedonsiirto sähköverkoissa -tutkimushankkeissa. Nämä tekniikat eivät ole vielä kaupallistettavassa vaiheessa, mutta niistä kehittyy näkemyksemme mukaan hyvinkin kannattavia ja perusliiketoimintoja tukevia toimintoja. Timo Toikka toimitusjohtaja

7 MUUTTUVAT MARKKINAT Kulunut vuosi toi sähkömarkkinoille aivan uuden tilanteen. Merkit sähkön hinnan noususta olivat nähtävissä jo kesällä. Mennyt kesä oli toinen peräkkäin jolloin sähkön hinta kohosi ajoittain yllättävän korkeaksi. Keskustelu sähkön markkinahinnasta, sähköpulasta ja kotimaisen tuotannon merkityksestä jatkui vilkkaana vuoden loppuun asti. Keskustelussa kuitenkin unohdettiin tilanne missä oltiin kymmenen vuotta sitten, kun keskustelu sähkömarkkinoiden vapauttamisesta aloitettiin. Silloisten tukkusähkön hankintasopimusten valossa mennyttä syksyä tarkasteltaessa on muistettava, että viime syksyn kallis sähkön pörssihinta ei kuitenkaan ollut niin kallis kuin aikoinaan tilaustehon ylittämisestä koituneet kustannukset. Vanhojen tukkusähkön toimitussopimusten mukaan tilaustehon ylittämisestä maksettiin seuraavat kaksitoista kuukautta. Syksyllä alkanut sähkön markkinahinnan radikaali nousu ja erityisesti joulu- ja tammikuun kallis jakso johtivat siihen, että sähkökaupan riskit tulevat jälleen realisoitumaan. Riskienhallinnan osaaminen ja sen toimivat työkalut ovat ainoa avain tulokselliseen sähkökauppaan. Julkisessa keskustelussa jakeluyhtiöitä on arvosteltu sähkön myynnin rajoittamisesta. Arvostelu ei ole ollut oikein, koska myynnin rajoittaminen esimerkiksi oman verkon alueelle on osa riskienhallintaa. Nopeasti muuttuva asiakaskanta on todellinen riski sähkön hankinnassa. Oikein tehty myyntiennuste ja sen lämpötilakorjaus sekä aktiivinen suojauspolitiikka ovat riskienhallinnan kulmakivi. Hajautettu tuotanto - osa riskienhallintaa Maakaasun jälkimarkkinat ovat saaneet menneen vuoden aikana vakiintuneen aseman maakaasukaupassa. Kaupankäynti kaasupörssissä on ollut aktiivista ja vaihto yllättävän suuri. Maakaasun hinta on pysynyt kohtuullisena, joskin nousuvireisenä raakaöljyn hinnan vaihteluista huolimatta. Hajautettu energiantuotanto on tänä päivänä nopeasti kasvava teknologia-alue. Yhdessä hajautettujen energian tuotantovaihtoehtojen kaupallisen saatavuuden ja energiamarkkinoiden vapaan kilpailun kanssa hajautettu energiantuotanto tarjoaa vaihtoehdon myös sähkön tuottajille. Sijoittamalla energian tuotantoyksikkö niin lähelle kuluttajia kuin mahdollista luodaan edellytykset myös tuottajien ja verkonhaltijoiden investointi- ja käyttökustannuksien pienentämiselle ja samalla parannetaan jakelujärjestelmän käyttövarmuutta ja minimoidaan ympäristövaikutuksia energiansäästön avulla. Maakaasu hajautetun yhteistuotannon raaka-aineena on monessa mielessä ylivertainen kilpailijoihinsa verrattuna. Maakaasu on kaupallisesti kannattava, helppo polttoaine, jonka ansiosta säästetään laiteinvestoinneissa ja käyttökustannuksissa. Maakaasu soveltuu käytettävissä oleviin tuotantotekniikoihin parhaiten. Ei kuitenkaan tule unohtaa biokaasuja sekä kaasutustekniikoiden kehittymisen myötä syntyviä kaupallisia polttoainevaihtoehtoja, joiden rooli tulevaisuudessa kasvaa merkittävästi.

8 Jotta pienimuotoinen hajautettu yhteistuotanto olisi kannattavaa, edellyttää se laitokselta miehittämätöntä käyttöä ja kauko-ohjattavuutta. Tämä asettaa laitoksen automaatioasteelle kohtalaisen suuret vaatimukset sekä edellyttää luotettavan tiedonsiirtoyhteyden ja hyvin toimivan valvomokonseptin rakentamista. Lisäksi laitoksen miehittämätön käyttö edellyttää laitokselta korkeatasoisia sähköverkon suojauksia laitoksen turvallisen käytön takaamiseksi. Vapaa kilpailu sähkömarkkinoilla on tuonut tullessaan sähkön hankinnan riskit. Riskienhallintaa varten on jakeluyhtiölle hajautetun yhteistuotannon avulla mahdollista rakentaa omaa sähköntuotantokapasiteettia kohtuullisilla investoinneilla. Jo kymmenen prosentin oma kapasiteetti helpottaa sähkön hankinnan avoimen position riskin hallitsemista. Nopeasti pienillä kustannuksilla käynnistettävissä oleva kaasumoottorilaitos on heti valmis tuottamaan sähköä jakeluverkkoon. Optimoinnista salkunhallintaan Haminan Energia Oy sai kuluneen vuoden aikana valmiiksi virtuaalivoimalaitoksen ensimmäisen vaiheen. Kaukokäytön edellyttämään toimivaan valvomokonseptiin on lisätty optimointijärjestelmä, joka seuraa sähkön markkinahintaa sekä lämpökuorman tarpeita reaaliaikaisesti ottaen samalla huomioon maakaasun hinnan, laitoksen käyttökustannukset, sähkön siirtokustannukset unohtamatta sähkön kantaverkon kustannuksia. Näin on saatu aikaan laitoskokonaisuus, joka tuottaa ainoastaan ne tunnit, jotka ovat kannattavia energian tuottamiseen laitoksella. Laiteympäristö edellyttää tuotantolaitoksen parametrien seuraamiseksi kattavan tiedonkeruujärjestelmän rakentamista, jonka avulla tuotantolaitoksen parametrejä seurataan. Haminan Energia Oy on rakentanut järjestelmän, johon on tällä hetkellä liitettynä kolme maakaasumoottorilla toteutettua yhteistuotantoyksikköä. Tähän mennessä saadut käyttökokemukset optimointi-järjestelmän toimivuudesta ovat erittäin rohkaisevia. Laitoksen optimointijärjestelmä pystyy ohjaamaan samanaikaisesti useita yhteistuotantolaitoksia. Kehitystyötä jatketaan ja toisessa vaiheessa tullaan rakentamaan raportointijärjestelmä, jonka avulla parannetaan energian myyntiennusteen tarkkuutta. Nykyinen tietohallintatekniikka mahdollistaa laajan tiedonkeruujärjestelmän ja sen avulla tarkan historiatiedon analysoinnin. Asiakas- ja asiakasryhmäkohtaisen myynnin tarkka tunteminen ja ennustaminen ovat avain tulokselliseen energiakauppaan. Tavoitteena tulee olla energiakaupan hallintajärjestelmä, jonka avulla hallitaan energiakaupan kokonaisuus; hankinta-, myynti, tuotanto- ja suojaussalkut. Maakaasukauppa tulee aikanaan sisältämään myös samat elementit kuin sähkökauppa. Virtuaalivoimalaitos elää siis jo toista vaihettaan. Vedestä höyryksi Lämpöliiketoiminta kasvaa edelleen ja kehitysnäkymät ovat valoisat. Ruissalon kaukolämpöverkon laajennus valmistui marraskuussa ja vanhan lämpölaitoksen rinnalle tullaan rakentamaan toinen laitos käyttövarmuuden parantamiseksi. Kaukolämpöverkon ja lämpölaitoksen teknilliset parannustyöt ovat osoittautuneet onnistuneiksi. Kaukolämpöverkon ja lämpölaitoksen käyttöhäviöt ovat pienet ja siten hyötysuhde huippuluokkaa. Satamaan rakennettu höyrykattilalaitos BASF:n tuotantolaitoksen yhteyteen on valmis ja höyryntuotanto toimii moitteettomasti. Haminan Energia Oy:n henkilökunta on selvinnyt uudesta haasteesta hienosti ja osoittanut kykynsä toimia muuttuvissa olosuhteissa.

9 Lämpöliiketoiminnan laajentaminen höyryntuotantoon on tuonut mukanaan myös vedenkäsittelyn ja puhtaan prosessiveden tuotannon. Vedenkäsittelyn osaaminen tuo tullessaan myös mielenkiintoisia tulevaisuudennäkymiä. Sanotaanhan toisaalta, että viime vuosisadalla sodat käytiin öljystä ja kuluvalla vuosisadalla ne tullaan käymään puhtaasta vedestä. Haminan Energia on aloittanut selvitykset puhtaan veden tuotantomahdollisuuksista sekä sen kannattavuudesta nykyisin käytettävissä olevilla tekniikoilla. Laajakaista - palvelua ja käyttövarmuutta Haminan Energia Oy aloitti viime syyskuussa uutena liiketoimintana tiedonsiirtopalveluiden myynnin. Kesällä rakennettu ja syyskuussa käyttöön otettu langaton laajakaistaverkko oli syksyn koekäytössä. Verkon asiakkaina oli pieni joukko pilottiasiakkaita, joille tuotetuilla palveluilla toiminta käynnistettiin ja palvelun myynti pienasiakkaille aloitettiin syksyn aikana. Syksyn myötä uuden tekniikan käyttöönotto osoittautui onnistuneeksi ja saadut kokemukset ovat olleet hyviä. Liiketoiminnan aloittaminen on onnistunut ja Suomessa on tänä päivänä kahdeksan sähkönjakeluyhtiötä valinnut langattoman laajakaistatekniikan tiedonsiirtopalvelujensa välineeksi. Pienkuluttajien lisäksi ensimmäiset rivitalo-osakeyhtiöt ovat myös valinneet langattomat tiedonsiirtopalvelut. Rivitalot on liitetty langattomaan laajakaistaverkkoon Home-PNA-tekniikalla ja kiinteistön sisäinen jakelu toimii kiinteistön puhelinverkon kautta. Toistaiseksi sähköverkon kautta tapahtuva tiedonsiirtotekniikka, PLC ei ole saanut laajaa kannatusta. Ongelmana ovat edelleen tekniikan aiheuttamat häiriöt, jotka ovat eliminoidut pienennetyllä teholla. Tehon rajoittaminen puolestaan on johtanut käytännön siirtoetäisyyden supistumisen muutamaan sataan metriin. PLC-tekniikalla tulee kuitenkin olemaan oma asemansa tiedonsiirtopalveluissa ja Haminan Energia Oy tulee kokeilemaan kyseistä tekniikkaa osana langatonta tiedonsiirtopalvelua. Langaton laajakaistaverkko tulee tarjoamaan myös erinomaisen mahdollisuuden verkostoliiketoiminnan omiin tarpeisiin. Erilaiset valvonta- ja ohjaustoiminnot ovat helposti ja taloudellisesti toteutettavissa nykytekniikalla. Tekniikka on koekäytössä maakaasuverkon painevalvonnassa tällä hetkellä ja tullaan ottamaan käyttöön laajemmin kuluvan vuoden aikana. Järjestelmä parantaa huomattavasti jakeluverkkojen käyttövarmuutta ja tuo tullessaan myös uusia mahdollisuuksia asiakkaittemme palveluun. Haminan Energia Oy palkittiin Haminan Energia Oy sai valtakunnallisen energiansäästöpalkinnon jakeluyhtiöiden sarjassa. Huomionosoitus on merkittävä ja kannustaa toiminnan kehittämiseen jatkossakin. Energiansäästö ei ole ristiriidassa yhtiön harjoittaman liiketoiminnan kanssa. Oikea asenne ja liiketoiminnan kehittäminen tuovat automaattisesti mukanaan energiansäästön ja oikeat toimet energian säästämiseksi puolestaan ohjaavat tehokkaaseen toimintaan, taloudellisiin säästöihin ja loppujen lopuksi parempaan toiminnan kannattavuuteen. Toimintajärjestelmä sertifioitiin Menestyksekkään liiketoiminnan perustana ovat ammattitaitoinen henkilöstö ja hyvin hallitut toiminnot sekä järjestelmällisyys. Haminan Energia Oy on rakentanut toimintajärjestelmää, joka sisältää ISO 91 -mukaisen laatujärjestelmän, ISO 141- mukaisen ympäristöjärjestelmän sekä OHSAS 181- mukaisen työturvallisuusjärjestelmän. Toimintajärjestelmälle tehtiin sertifiointi- auditointi lokakuussa 22 ja sen perusteella järjestelmälle on myönnetty sertifikaatti. Järjestelmän ylläpito ja kehittäminen jatkuu ja sen avulla pyrimme parantamaan jatkossakin tarjoamiemme palvelujen laatua, toimintamme ympäristöystävällisyyttä sekä turvallisuutta. Haluan puolestani kiittää koko yhtiön henkilökuntaa siitä panoksesta, jolla menestys ja hyvä tulos jälleen vuonna 22 saavutettiin. Pekka Raukko liiketoimintajohtaja

10 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Kulunut tilikausi oli Haminan Energia Oy:n yhdeksäs tilikausi. Yhtiön taloudellinen ja toiminnallinen tulos toteutui merkittävästi suunniteltua paremmin. Maakaasun ja muun liiketoiminnan kannattavuus parani huomattavasti ja sähkön myynnissä yhtiö onnistui säilyttämään suunnitellun kannattavuuden vaikeista markkinaolosuhteista huolimatta. Liiketoimintojen liikevaihdot toteutuivat suunnitellusti. Maakaasun hankinnassa siirryttiin uuteen M 22 -hinnoittelujärjestelmään, mikä ennustetun mukaisesti lisäsi maakaasun siirron kannattavuutta ja vähensi jälkimarkkinakaasun myyntiä. Jälkimarkkinakaasun myynnin väheneminen alensi maakaasun myynnin liikevaihtoa. Toimintavuonna käynnistyi BASF:n tuotantolaitoksen yhteyteen rakennettu kokonaisenergialaitos. Hajautetun tuotannon optimointijärjestelmä osoittautui onnistuneeksi ratkaisuksi ja osaltaan lisäsi tuotantokohteiden kannattavuutta vaihtelevissa markkinaolosuhteissa. Uutena liiketoimintana on aloitettu syyskuun alussa laajakaista-internetyhteyksien tarjoaminen Haminan alueella. Liiketoiminnan näkymät ovat erittäin lupaavat. Yhtiön merkittävin investointi, BASF:n yhteyteen rakennettu energiantuotantolaitos, on otettu käyttöön kesäkuun puolivälissä ja se toimii suunnitelmien mukaan. Muut merkittävät investoinnit ovat sähköverkoston rakentaminen Hylksaareen, kaukolämpöverkon laajentaminen Pohjois- Poitsilaan sekä maakaasu- ja sähköverkoston perusparannushankkeet. Yhtiön organisaatiota vahvistettiin kuluvan vuoden aikana tiedonsiirto- ja tietohallinto-osaamisella. Tutkimus- ja tuotekehityspanostus suunnattiin hajautettuun voimantuotantoon, polttokenno- teknologiaan ja tiedonsiirtoon sähköverkoissa. Sähkönmyynnissä kanta-asiakkaiden määrä edelleen lisääntyi ja yhtiö kasvatti markkinaosuuttaan Ilona -tuoteperheen ja Osuuskauppa Ympyrän kanssa tehdyn bonus-yhteistyön ansiosta. Sähkön markkinahinnassa koettiin dramaattinen nousu loppuvuonna, mikä kuihdutti hintakilpailun olemattomiin. Yhtiön sähkönmyynnin markkinaosuus ja asema parani hintatason noustessa. Öljyn maailmanmarkkinahinta jatkoi loppuvuonna voimakasta nousuaan Persianlahden ja Venezuelan ongelmista johtuen. Hintapaineet heijastuivat myös maakaasun hintaan. Maakaasun hintakilpailukyky korostuu hintaheilahtelujen yhteydessä. Henkilöstön ja toimintatapojen kehittäminen on keskittynyt toimintajärjestelmän rakentamiseen. Järjestelmä saatiin auditoitua toimintavuoden lopussa ja nyt yhtiöllä on sertifikaatit laatu-, ympäristö- ja TTT-järjestelmissä. Toimintavuonna toteutunut sähkön markkinahinnan voimakas heilahtelu on lisännyt pienimuotoisen, hajautetun voimantuotannon mielekkyyttä ja kannattavuutta. Maakaasun suosio ja kasvu tulee jatkumaan alueellamme. Yhtiön toiminnalliset ja taloudelliset näkymät ovat hyvät.

11 Talous Tilikauden liikevaihto oli 15,5 M. Liikevaihdosta 3,3 M kertyi sähkön myynnistä, 2,8 M sähkön siirrosta, 4,6 M maakaasun myynnistä, 3,5 M maakaasun siirrosta, muun liiketoiminnan osuuden ollessa 1,3 M. Tilikauden kokonaispoistot olivat 1,4 M ja tilikauden voitto oli,3 M. Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat tilikaudella 1,5 M, josta aktivoitujen palkkojen osuus,1 M. Suurimmat investoinnit kohdistuivat: maakaasuverkostoon (,9 M ), sähköverkostoon (,8 M ), koneisiin ja kalustoon (,4 M ), rakennuksiin (,2 M ) ja aineettomiin hyödykkeisiin (,2 M ). Keskeneräiset hankinnat vähenivät tilikauden aikana 1, M :lla. Rahoitus ja vastuut Yhtiöllä oli lainoja tilikauden lopussa 5,2 M. Taseen loppusumma oli 2,5 M. Liittymismaksujen lisäys oli,2 M. Tulorahoituksen ja liittymismaksuihin perustuva investointien omarahoitusaste oli 125,8 %. HALLITUS Hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt (suluissa henkilökohtaiset varajäsenet) Puheenjohtaja Taito Mäkelä (Matti Porkka ) Varapuheenjohtaja Paul Syvänne asti (Leena Bergqvist) Lasse Lenkkeri alkaen (Leena Bergqvist) Birgitta Klami (Osmo Ristolainen) Minna Räisänen (Marja-Liisa Pöntynen) Mika Kotoluoto, henkilökunnan nimeämä (Markku Kylmälä) takana vas. TimoToikka Taito Mäkelä Lasse Lenkkeri Pekka Raukko edessä vas. Raila Filppu Birgitta Klami Minna Räisänen HALLINTO Yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous pidettiin Kokouksessa valittiin uudelleen hallitukseen erovuorossa ollut Taito Mäkelä. Erovuorossa olleen Paul Syvänteen tilalle valittiin Lasse Lenkkeri. Henkilöstön edustajaksi vahvistettiin Mika Kotoluoto. Tilintarkastajiksi valittiin edelleen: Tilintarkastustoimisto Idman & Vilén Oy, KHT-yhteisö, Tampere; vastuunalaisena tarkastajana Heikki Järvi, KHT, Tampere, sekä Raimo Vallenius, HTM, JHTT, Mikkeli ja Lasse Talsi, HTM, Hamina ja varatilintarkastajiksi henkilötilintarkastajille edellä mainitussa järjestyksessä Kai Roslakka, JHTT, Imatra Matti Sahala, ekonomi, Hamina Ylimääräinen yhtiökokous pidettiin Yhtiökokouksessa muutettiin yhtiön toimialapykälää, osakkeen nimellisarvoa sekä vähimmäis- ja enimmäispääomaa. Haminan Energia Oy:n osakkeet omistaa Haminan kaupunki. Hallituksen kokouksissa esittelijänä on toiminut toimitusjohtaja Timo Toikka ja sihteerinä hallintopäällikkö Raila Filppu. Hallituksen kutsumana asiantuntijana kokouksissa on toiminut liiketoimintajohtaja Pekka Raukko. Hallituksen toimeksiannosta valvontatilintarkastuksesta on vastannut Tilintarkastustoimisto Idman & Vilén Oy. HALLITUKSEN EHDOTUS YHTIÖKOKOUKSELLE Tilinpäätöksen mukainen voitto oli ,39 euroa. Tilikauden voitosta esitetään maksettavaksi yhteensä 24.,- euroa osinkona osakkeille. Yhtä osaketta kohden maksetaan 2.4,- euroa osinkoa. Loput voitosta 39.82,39 euroa esitetään kirjattavaksi vapaaseen omaan pääomaan voitto- ja tappiotilille. Osinko esitetään maksettavaksi osakkeille Hallitus esittää lisäksi tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen sekä rahoituslaskelman yhtiökokouksen vahvistettavaksi.

12 LIIKEVAIHTO Liikevaihto 22 15,47 M 22,8 MAAKAASUN MYYNTI 4,63 M MAAKAASUN SIIRTO 3,53 M SÄHKÖN MYYNTI 3,27 M SÄHKÖN SIIRTO 2,81 M 3, 21,2 18,1 MUU 1,23 M 7,9 39,3 Liikevaihdon asiakasryhmittäinen %- jakauma 22 9,4 14. S 11,7 S 2,4 1,8 4,9 S S 8,8 8,1 S S SÄHKÖN MYYNTI SUURKÄYTTÄJÄT SÄHKÖN SIIRTO SUURKÄYTTÄJÄT SÄHKÖN MYYNTI YKSITYISET SÄHKÖN SIIRTO YKSITYISET MUU MAAKAASUN MYYNTI PIENKULUTTAJAT MAAKAASUN SIIRTO PIENKULUTTAJAT 8,6 7,9 1, 12,4 S S MAAKAASUN MYYNTI SUURKÄYTTÄJÄT MAAKAASUN SIIRTO SUURKÄYTTÄJÄT M22 MYYNTI M22 SIIRTO JÄLKIMARKKINAKAASU Liikevaihto Yht. 11,48 Yht. 11,2 Yht. 12,38 Yht. 14,87 M Yht. 15,47 MAAKAASUN MYYNTI MAAKAASUN SIIRTO SÄHKÖN MYYNTI SÄHKÖN SIIRTO 1 MUU Maakaasun myynti ja siirto eriytettiin vuonna 21

13 TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot , , , , , ,95 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot osuuksista omistusyhteysyrit. Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) , 2 22, , , , , , , , , , , , , , ,31-794, , , , , , ,11, 3 554, , , , , ,9

14 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Sähköverkosto Kaukolämpöverkosto Maakaasuverkosto Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osuudet omistusyhteysyrityksissä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,88 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Muut rahastot Vararahasto Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Liittymismaksut LYHYTAIKAINEN Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Muut velat Siirtovelat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 7, ,58 18, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,88

15 RAHOITUSLASKELMA (1. euroa) LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA: Myynnistä saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta Saadut osingot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A) INVESTOINTIEN RAHAVIRTA: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Lainasaamisten takaisinmaksut INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B) RAHOITUKSEN RAHAVIRTA: Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Lyhytaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Pitkäaikaisten liittymismaksujen lisäykset Pitkäaikaisten liittymismaksujen palautukset Maksetut osingot ja muu voitonjako RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C) RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C) LISÄYS (+) / VÄHENNYS (-) RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA RAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA

16 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT: Liikevaihto toimialoittain Sähköliiketoiminta myynti siirto Maakaasuliiketoiminta myynti siirto Muu liiketoiminta Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , ,4 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista: Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla avustuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina kohteen taloudellisen vaikutusajan perusteella. Poistosuunnitelma on määritetty kokemusperäisesti. Poistoajat käyttöomaisuusryhmittäin: Aineettomat hyödykkeet 5-1 v. Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakenn v. Sähköverkosto 15-2 v. Kaukolämpöverkosto 1-15 v. Kaasuverkosto v. Koneet ja kalusto 5-15 v. Tilikauden poistot: Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomat hyödykkeet: Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet: Rakennukset ja rakenn. Sähköverkosto Kaukolämpöverkosto Maakaasuverkosto Koneet ja kalusto Poistoeron muutos Kokonaispoistot Yhteensä

17 TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT: Pysyviin vastaaviin kuuluvien hankintamenojen poistamatta oleva osa: AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Hankintameno 1.1. Lisäykset Kok.hankintameno Kertyneet sumu-poistot 1.1. Tilikauden sumu-poistot Kirjanpitoarvo Kokonais- ja sumu-poistojen kertynyt erotus 1.1. Poistoeron muutos Kertynyt AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno 1.1. Lisäykset Kok.hankintameno Kertyneet sumu-poistot 1.1. Tilikauden sumu-poistot Kirjanpitoarvo Kokonais- ja sumu-poistojen kertynyt erotus 1.1. Poistoeron muutos Kertynyt Sähköverkosto Hankintameno 1.1. Lisäykset Kok.hankintameno Kertyneet sumu-poistot 1.1. Tilikauden sumu-poistot Kirjanpitoarvo Kokonais- ja sumu-poistojen kertynyt erotus 1.1. Poistoeron muutos Kertynyt

18 Kaukolämpöverkosto Hankintameno 1.1. Lisäykset Kok.hankintameno Kertyneet sumu-poistot 1.1. Tilikauden sumu-poistot Kirjanpitoarvo Kokonais- ja sumu-poistojen kertynyt erotus 1.1. Poistoeron muutos Kertynyt Maakaasuverkosto Hankintameno 1.1. Lisäykset Kok.hankintameno Kertyneet sumu-poistot 1.1. Tilikauden sumu-poistot Kirjanpitoarvo Kokonais- ja sumu-poistojen kertynyt erotus 1.1. Poistoeron muutos Kertynyt Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Kok.hankintameno Kertyneet sumu-poistot 1.1. Vähennysten/siirtojen kertynyt sumu-poisto Tilikauden sumu-poistot Kirjanpitoarvo Kokonais- ja sumu-poistojen kertynyt erotus 1.1. Poistoeron muutos Kertynyt Keskeneräiset hankinnat Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Kirjanpitoarvo

19 Omistukset muissa yrityksissä: Kymertek Oy Ltd, kotipaikka Hamina, omistusosuus 1/3. Siirtosaamisten olennaiset erät: Leasingvuokra Alv-saaminen Kaasun kiinteät maksut Muut TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT: Oman pääoman muutosten erittely: Osakepääoma: Osakepääoma 1.1. Lisäys Osakepääoma Vararahasto: Vararahasto 1.1. Vähennys Vararahasto Voitonjakokelpoiset varat: Voittovarat 1.1. Osingonjako Tilikauden voitto Voitonjakokelpoiset varat , , , , , , ,74 1 7, , , , , , , , Pitkäaikainen vieraspääoma: Pitkäaikaisista rahoituslaitoslainoista erääntyy maksettavaksi euroa myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua. Lainojen vakuutena on osakkeenomistajan ,9 euron omavelkainen takaus sekä ,68 euron yrityskiinnitys ,26, ,26, , , , , , ,45 Lyhytaikainen vieraspääoma: Muihin velkoihin sisältyy korollista velkaa ,79 euroa. Siirtovelkojen oleelliset erät: Palkat sosiaalikuluineen Kanta-asiakasalennukset Korot Verovelka Muut , , , , , ,62 MUUT LIITETIEDOT: Vakuudet ja vastuusitoumukset: Keskijänniteverkon ja 11 kv:n siirtoverkon leasingvuokrasopimusten mukaisten vuokrien vastuut ovat yhteensä ,28 euroa. Alkaneella tilikaudella maksettava määrä on ,79 euroa. Sopimukset on irtisanottavissa ja lunastettavissa markkinahintaan neljännesvuosittain. Tuotantolaitoksen ja wlanin leasingvuokrasopimusten mukaiset vuokrien vastuut ovat yhteensä ,31 euroa. Alkaneella tilikaudella maksettava määrä on ,76 euroa. Sampo Pankki Oyj:lle annettu omavelkainen takaus 21. euroa. Taseen ulkopuolisia liittymisvastuita on ,48 euroa. Henkilöstö: Yhtiön henkilökunnan määrä oli keskimäärin 24 henkilöä. Maksetut palkat ja palkkiot olivat yhteensä euroa, josta hallitustyöskentelystä maksetut palkkiot olivat euroa.

20 SÄHKÖN MYYNNIN TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot osuuksista omistusyhteysyrit. Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA SÄHKÖN SIIRRON TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot osuuksista omistusyhteysyrit. Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA

21 SÄHKÖN SIIRRON TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Sähköverkosto Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osuudet omistusyhteysyrityksissä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Muut rahastot Vararahasto Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Liittymismaksut LYHYTAIKAINEN Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Muut velat Siirtovelat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ

22 MAAKAASUN MYYNNIN TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot osuuksista omistusyhteysyrit. Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA MAAKAASUN SIIRRON TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot osuuksista omistusyhteysyrit. Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA

23 MAAKAASUN MYYNNIN TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Maakaasuverkosto Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osuudet omistusyhteysyrityksissä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Muut rahastot Vararahasto Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Liittymismaksut LYHYTAIKAINEN Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Muut velat Siirtovelat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ

24 MAAKAASUN SIIRRON TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Maakaasuverkosto Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osuudet omistusyhteysyrityksissä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Muut rahastot Vararahasto Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Liittymismaksut LYHYTAIKAINEN Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Muut velat Siirtovelat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ Eriytettyjen tilinpäätösten lisätiedot Liiketoimintojen eriyttäminen on tapahtunut pääsääntöisesti aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Yhteiset kulut ja tase-erät on jaettu eriytetyille toiminnoille laskennallisesti aiheuttamisperiaatteen mukaisessa suhteessa, käyttäen apuna mm. investointien ja huoltokustannuksien määriä. Sähkön jakeluverkkotoimintaan sijoitetun pääoman tuottoprosentti laskettuna KTM:n jakeluverkkotoiminnan tunnuslukujen laskemista koskevan päätöksen mukaisesti kirjanpitoarvoin leasingvastuineen/-korkoineen oli 6,8 %, ilman leasingia 6, %. Sijoitettu pääoma on laskettu vuosien 21 ja 22 taseiden keskiarvon mukaan. Tunnuslukujen mukaan sähköverkkotoimintaan sitoutunut laskennallinen henkilömäärä on ollut keskimäärin 16 henkilöä.

25 HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN ALLEKIRJOITUKSET Haminassa 7. maaliskuuta 23 Taito Mäkelä Birgitta Klami Lasse Lenkkeri Minna Räisänen Mika Kotoluoto Timo Toikka toimitusjohtaja TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tarkastuksesta olemme tänään antaneet tilitarkastuskertomuksen. Haminassa 13. maaliskuuta 23 Tilitarkastustoimisto Idman & Vilén KHT -yhteisö Heikki Järvi KHT Lasse Talsi HTM Raimo Vallenius HTM, JHTT

26 ENERGIAN SIIRTOVERKOT Työntäyteinen toimintavuosi Käyttö- ja kunnossapitotiimissä työn painopiste menneenä vuonna oli toimintajärjestelmän rakentamisessa, BASF:n voimalaitoksen käyttöönotossa ja kaukolämpöverkon laajennuksessa. Suuria huoltokokonaisuuksia tehtiin myös muilla sektoreilla. Sähköverkon huollot keskittyivät ilmajohtoihin, joihin vaihdettiin yli 1 pylvästä. Kaukolämpöverkko kartoitettiin GPS järjestelmällä. Lämpölaitosten käyttövarmuutta ja tehokkuutta parannettiin tuotantokoneiston osien uusinnoilla sekä laitteistoa kehittämällä sen käyttökokemusten perusteella. Käyttövarmuus ja laatu toimintamme päämääriä Maakaasuverkolle tehtiin normaalit vuosihuollot ja tarkastukset, tällä kertaa kohteena olivat myös vedenalaiset putkistot. Tarkastuksen suoritti paikallinen sukeltajaryhmä. Maakaasuverkkoa kehitettiin rakentamalla valvontajärjestelmään välittyviä mittauksia eri puolille verkkoa, sekä rengasyhteysiä lisäämällä parannettiin olemassa olevan verkon käytettävyyttä. Verkon kehittäminen jatkuu myös kuluvana vuonna rakentamalla rengasyhteydet 8 baarin putkesta kaupungin keskustan kaasuputkistoon. Putkistojen liittymäkohtiin rakennettavat mittaustiedot tullaan siirtämään valvomoon uuden WLAN verkon kautta. Sähköverkon laatumittauksia teimme eri käyttöpaikoissa kahdella eri mittauslaitteistolla sekä kaasuverkon painevalvontaa käyttöönotetulla langattomalla hälytystoiminnolla varustetulla loggerilla. Haminan Energia Oy:n sähkönjakeluverkon vuotuinen keskeytysaika lyheni edellisestä vuodesta ollen pienin neljään vuoteen. Oikeasta tasapainosta kertoo myös se, että verkoston huollon ja rakentamisen aiheuttamat keskeytykset olivat edelleen suurempia määrältään ja ajaltaan kuin vikaperäisten. Kuluvana vuonna jatkamme edelleen käyttövarmuutta lisäävien toimintojen kehittämistä. Vuonna 22 siirsimme asiakkaille sähköä 151 GWh, kasvun ollessa 3,4 %. Sähkönjakeluverkon huipputeho saavutettiin joulukuun lopulla, noin 29 MW. Tuntia/mp 1 Energian laatu Kpl 5 Loppuvuoden poikkeuksellisen kova pakkaskausi koetteli myös maakaasun siirtoverkkoa, joka kokonaisuutena toimi kuitenkin luotettavasti. Kyseinen jakso oli kuitenkin hyvä mittari kaasuverkon testauksessa ja saatujen kokemusten ohjaamana kehitämme siirtoverkon toimintaa edelleen tulevina vuosina. Kaasun siirto loppukäyttäjille vuonna 22 oli 384 GWh, kasvua edelliseen vuoteen oli 12,7 %.,8 4,6 3,4, Teppo Kolsi käyttöpäällikkö Käyttö- ja kunnossapitotiimi KESKEYTYKSET TUNTIA/ MUUNTOPIIRI (MP) SÄHKÖNJAKELUN KESKEYTYKSET KPL (sis. huoltokeskeytykset)

27 SÄHKÖ, VÄLTTÄMÄTÖN ENERGIANLÄHDE Tänä päivänä ihmiset arvostavat vapaa-aikaansa ja pyrkivät viettämään sen myös mahdollisimman mukavissa olosuhteissa. Kahden asunnon asuminen on lisääntynyt. Tältä vapaa-ajan asunnolta vaaditaan lähes samoja mukavuuksia kuin varsinaiselta kodilta. Tärkeäksi vapaa-ajan asunnon mukavuustekijäksi on tullut sähkö. Sähkö mahdollistaa ympärivuotisen vapaa-ajan asunnon käytön ja tämän valinnan on tehnyt myös suuri osa Haminan Energia Oy:n jakelualueella olevista kesämökkiläisistä. Jakelualueemme suurimmat mökkialueet ovat Vilniemellä, Vimpasaaressa ja viime kesänä sähköistetyssä Hylksaaressa. Mökkialueet ovat sähköverkon osalta rakennettuja ja lähes kaikki alueella olevat mökkiläiset saavat halutessaan sähköliittymän mökilleen vaivattomasti ja edullisesti. Haminan Energia Oy:n jakelualueelle sijoittunut teollisuus on suurimmalta osaltaan sijoittunut Haminan sataman alueelle. Teollisuuden varman ja häiriöttömän energian saannin turvaaminen on yksi tärkeimmistä tehtävistämme. Tähän olemme viime vuosina panostaneet. Sataman alueen sähköverkko on uusittu viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes kokonaan. Myös maakaasuverkon siirtokykyä on nostettu huomattavasti. Tulevina vuosina verkostoinvestointiemme painopiste tulee olemaan Haminan keskustan alueen sähkö- sekä maakaasuverkon perusparannuksessa. Sähköverkon osalta uusimme ikääntynyttä kaapelointia, sekä tarvittaessa rakennamme tai saneeraamme alueella olevia jakelumuuntamoita. Maakaasussa investoimme nykyisen verkon siirtokyvyn parantamiseen ja sitä kautta parempaan käyttövarmuuteen mahdollisen häiriötilanteen varalta. Olemme varautuneet myös tuleviin Haminan alueen tiehankkeisiin, jotka toteutuessaan tulevat vaikuttamaan rakennusohjelmaamme merkittävästi. Haminan Energia Oy:n liiketoiminta-alueen laajennuttua myös energiantuotannon ja sähköisen viestinnän alueille, olemme kiinnittäneet myös henkilöstömme koulutukseen erityistä huomiota. Pystyäksemme palvelemaan asiakkaitamme on selvää, että meillä täytyy olla ammattitaitoa hallita kaikki liiketoiminnan osa-alueet. Markku Kylmälä suunnittelupäällikkö Suunnittelu- ja rakennuttamispalvelutiimi Kpl Rakennettujen liittymien määrä MAAKAASULIITTYMÄT SÄHKÖLIITTYMÄT