Laiturien toimenpidesuunnitelma 2017

Transkriptio

1 Laiturien toimenpidesuunnitelma vanhan merenrantalaiturin toimenpideohjelma Jussi Kokkinen versio Tarkistanut: Ari Savolainen Hyväksynyt: Pekka Mantere RR52116

2 Laiturien toimenpidesuunnitelma 2017 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ Taustaa Selvityshanke Lähtötiedot VANHAT LAITURIRAKENTEET / Nokkalanniemi / Hämärniemi / Nuottalahdenranta / Nuottalahdenranta / Nuottaniemi / Ristiniemi / Santalahdenpuisto / Halkoranta / Halkoranta / Svartholmantie / Mellstenin ranta / Westend / TOPPELUNDIN AALLONMURTAJA BLINDSUNDIN KEVYENLIIKENTEEN SILTA YHTEENVETO LIITTEET LIITE 1: LAITUREIDEN TOIMENPITEET JA SAAVUTETTAVUUS LIITE 2: NUOTTALAHDENRANNAN LAITUREIDEN 28 JA 29 KUNTOTARKASTUS 2017

3 Laiturien toimenpidesuunnitelma (24) 1 Yleistä 1.1 Taustaa 1.2 Selvityshanke 1.3 Lähtötiedot Espoon kaupunki on kartoittanut kaupungin omistamia, yleisellä alueella sijaitsevia virkistyskäyttöön tarkoitettua laitureita. Yleiset virkistyskäyttöön tarkoitetut laiturit eivät sijaitse uimarannoilla, eikä niitä ole tarkoitettu palvelemaan uimista tai veneiden kiinnittämistä. Kartoitustyötä laadittiin vuonna 2016 ja työ painottui Länsiväylän eteläpuolelle, Rantaraitin läheisyydessä sijaitseviin kaupungin yleisiin laitureihin. Kartoituksen tavoitteena oli selvittää yleisten laitureiden saavutettavuutta ja kuntoa. Kartoituksessa ilmeni 13 laiturirakennetta, joiden osalta katsottiin tarpeelliseksi laatia tarkempi toimenpidesuunnitelma. Liitteenä karttaesitys laitureiden saavutettavuudesta sekä toimenpiteistä. Karttaesityksessä huomioitiin myös uimarannat sekä venesatamat, koska nämä ovat tärkeitä kohteita, joista pääsee veden äärelle. Tässä selvityksessä on tutkittu 13 erikseen valittua vanhaa rantarakennekohdetta sekä lisäksi uutta Blindsundin kevyenliikenteen siltaa. Työtä on ohjannut Espoon kaupungin puolelta Lisa Nora sekä asiantuntijoina Vesa Rönty, Leena Ihalainen ja Espoon kaupunginmuseon edustajana Jyri Vilja. Sito Oy:ssä työhön ovat osallistuneet projektipäällikkönä Ari Savolainen, kuntotutkijana Lasse Minkkinen ja rantarakenneasiantuntijana Jussi Kokkinen. Työ aloitettiin yhteisellä maastokäynnillä, jolloin kierrettiin kaikki selvityksen kohteet. Sito teki kahdelle laiturirakenteelle kuntoarvion, josta on laadittu erillinen raportti. Muut vanhat rakenteet tutkittiin sillä tarkkuudella, että niiden kunnostus- tai purkukustannukset voitiin arvioida. Toppelundin aallonmurtajan korjaussuunitelman päivitys sisältyy tähän selvitykseen. Lisäksi Sito laati Blindsundin kevyenliikenteen sillan luonnostason suunnitelman ja sen kustannusarvion. Laiturirakenteiden luvanvaraisuus selvitetään, ennen kuin toimenpiteisiin ryhdytään. Vanhoista laiturirakenteista ei ole löytynyt suunnitelma asiakirjoja (piirustuksia, rakennuslupia tms.). Jotkin laiturit voidaan ajoittaa viime vuosisadan alkupuolelle rakenteidensa perusteella tai esimerkiksi vanhojen sanomalehtiartikkelien perusteella. Tärkeimpänä teknisenä lähtötietona on ollut Espoon kaupungin laatima kartoitus yleisistä laitureista. Toppelundin aallonmurtajan korjaussuunnitelma 2012 oli käytettävissä. Blindsundin sillan luonnossuunnitelmaa varten hankittiin kartta- ja maaperätietoja Espoon kaupungilta. Jyri Vilja Espoon kaupunginmuseosta toimitti selvityksen historiallisesti arvokkaista kohteista lyhyet kuvaukset, jotka on sisällytetty tähän raporttiin.

4 4 (24) Laiturien toimenpidesuunnitelma 2017 Vanhat laiturirakenteet Selvityksen kohteena olevat rakenteet on osoitettu punaisella täplällä ja numerolla

5 Laiturien toimenpidesuunnitelma (24) 2.1 1/ Nokkalanniemi Kaupungin rantapistolaituri (Nokkalanniemi 2, Nokkalan venesatama) Laituri sijaitsee Nokkalan venesataman läheisyydessä, sen länsipuolella. Laituri on jäänyt täysin kaislikon sisään. Sen kansi on puurakenteinen, niskapalkkeina on pyöreää hirttä. Noin kuuden metrin välein on laiturin kannen välitukina kaivonrengasperustus. Rannasta laiturille johtaa lyhyt penger, jossa kivilatomuksen päällä on ohut betonilaatta. Kulku laiturille on estetty penkereen päässä olevalla aidalla.

6 6 (24) Laiturien toimenpidesuunnitelma 2017 Espoon kaupunginmuseo: Laiturilla ei kulttuurihistoriallista arvoa. Toimenpide-ehdotus: Rakenne poistetaan. Laiturin puinen kansirakenne puretaan ja poistetaan. Kaivonrengasperustukset poistetaan ja maatuen betonilaatat poistetaan. Purkutyön kustannuksiksi on karkeasti laskettu noin

7 Laiturien toimenpidesuunnitelma (24) / Hämärniemi Itäinen rantatie 24 Rantarakenne on osa rannalle rakennettua terassia. Rakenteen vierellä on pienveneiden nostoon/laskuun soveltuva traileriluiska. Rakenne koostuu teräsponttiseinästä, jonka varaan on asennettu puinen kansi ja pystyverhoilu. Teräsponttiseinän ja puuverhouksen väli Espoon kaupunginmuseo: Laiturilla ei kulttuurihistoriallista arvoa. Toimenpide-ehdotus: Rakenteen puinen verhoilu poistetaan ja teräsponttiseinän yläosa poistetaan maanpintaa myöten. Rantaluiska maisemoidaan kiviheitokkeella. Kiviheitokeluiskan kaltevuus tule olla noin 1:2. Kiviheitokkeen materiaalina käytetään pyöreämuotoisia seulanpääkiviä # Rakenteen taustalla oleva betonilaattaterassi korvataan nurmetuksella. Kohde edellyttää tarkemman suunnitelman ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Toimenpiteiden kustannuksiksi on karkeasti laskettu noin

8 8 (24) Laiturien toimenpidesuunnitelma / Nuottalahdenranta Nuottalahdentie 24 Laituri sijaitsee Suomenojan venesataman läheisyydessä, sen itäpuolella. Laiturin kansi on puurakenteinen, niskapalkkeina on pyöreää hirttä. Noin viiden metrin välein on laiturin kannen välitukina betonirakenteinen perustus. Laiturin päädyssä on betonirakenteinen kasuuni, joka on katettu puukannella. Rannasta laiturille johtaa lyhyt penger. Kulku laiturille on kielletty penkereen päässä olevalla varoitusmerkillä. Laiturista on laadittu kuntoarvio, jonka raportti on liitteenä. Espoon kaupunginmuseo: Laiturilla ei kulttuurihistoriallista arvoa. Toimenpide-ehdotus: Rakenne poistetaan. Laiturin puinen kansirakenne puretaan ja poistetaan. Betoniset välituki- ja päätykasuunirakenteet puretaan ja poistetaan. Kustannuksiksi on karkeasti laskettu noin

9 Laiturien toimenpidesuunnitelma (24) / Nuottalahdenranta Nuottalahdentie 26 Laituri koostuu rakenteellisesti kolmesta osasta: - kivilatomus, jonka yläpinta on tasattu betonilla (noin 53,5m) - puukantinen yhdyssillake, niskat pyöreää hirttä (noin 6,3m) - betonirakenteinen päätykasuuni, joka on katettu puukannella (noin 3,5m x 2,5m). Laiturin päädyssä on kaksi penkkiä. Pitkä kivilatomuspenger on paikoin kallistunut avoveteen päin. Kallistumisen syy on todennäköisesti laiturin vierellä tehty syvennysruoppaus. Päätykasuunin puinen kansirakenne penkkeineen on melko huonossa kunnossa. Laiturista on laadittu kuntoarvio, jonka raportti on liitteenä.

10 10 (24) Laiturien toimenpidesuunnitelma 2017 Espoon kaupunginmuseo: Laiturilla ei kulttuurihistoriallista arvoa. Toimenpide-ehdotus: Rakenne poistetaan. Laiturin puinen kansirakenne puretaan ja poistetaan. Kivilatomus betonitasauksineen puretaan siten, että kulku penkereen päällä ei helposti onnistu. Betoninen päätykasuunirakenne poistetaan. Purkutyön kustannuksiksi on karkeasti laskettu noin Purettavia laitureita 28 ja 29 korvaamaan rakennetaan uusi ponttonilaituri lähialueelle, esimerkiksi noin 50 m purettavien laiturien itäpuolella olevan hiekkarannan itäpuoleiseen niemeen, jossa kaislikko ei rajoita näkymää ulapalle. Sopivan jäissä kestävän ponttonilaiturin hinta asennettuna on noin

11 Laiturien toimenpidesuunnitelma (24) 30/ Nuottaniemi Betoninen pistolaituri / käyntipenger (Nuottatie 8) Rakenne koostuu kivipenkereestä, jonka varaan on ladottu betonilaattoja. Laatat ovat kallellaan ja paikoin rikki. Espoon kaupunginmuseo: Laiturilla ei kulttuurihistoriallista arvoa. Toimenpide-ehdotus: Rakenne puretaan; betonilaatat poistetaan ja kivet jätetään paikoilleen. Purkutyön kustannuksiksi on karkeasti laskettu noin 5 000

12 12 (24) Laiturien toimenpidesuunnitelma / Ristiniemi Ristiniementie 19 Rakenne on hakatuista kivistä koottu kiviarkku, jonka etureunaan on tuettu ohut raudoitettu ulokelaatta. Kiviarkun sisus on täytetty kivenlohkareilla ja arkun uloimman osan yläpintaan on valettu pieni betoninen antura. Kiviarkun pohjoisreunalta on muutama reunuskivi pudonnut pois paikoiltaan. Laiturin purettava päätyuloke Espoon kaupunginmuseo: Todennäköisesti Villa Korsnäsin yhteyteen kuulunut uimalaituri 1900-luvun alusta. Laiturin kannessa on vielä näkyvissä uimahuoneen sokkelirakenne. Laiturilla on merkitystä osana vaihteen huvilakulttuuria. Toimenpide-ehdotus: Rakenne kunnostetaan. Pudonneet kivilatomuksen kivet nostetaan takaisin paikoilleen, kansi täytetään soralla tai murskeella ja tehdään päälle puinen kansi ja puukaiteet. Laiturin kärjen betoninen uloke kannatinpalkkeineen poistetaan. Kunnostustyö edellyttää tarkemman rakennussuunnitelman. Kunnostuksen kustannuksiksi on karkeasti laskettu noin

13 Laiturien toimenpidesuunnitelma (24) 33/ Santalahdenpuisto Ristiniementie 21 Rakenne koostuu kivipenkereestä, jonka varaan on ladottu betonilaattoja. Laatat keikkuvat, ovat kallellaan ja paikoin rikki. Laiturin sortunut pääty Betonilaattojen yläpinnan kuviointi viittaa siihen, että rakenne on noin 100 vuotta vanha. Rakennetta ei ole suojeltu. Espoon kaupunginmuseo: Villa Korsnäsin talousrakennusten yhteyteen kuuluvalla laiturilla on arvoa osana kulttuurihistoriallisesti merkittävää huvilaympäristöä. Laiturin betonilaatoitus saattaa sen kuvioinnin perusteella olla hyvin varhainen betonirakenne, jolloin siihen liittyy myös rakennushistoriallisia arvoja. Toimenpide-ehdotus: Rakenne puretaan; betonilaatat poistetaan ja kivet jätetään paikoilleen. Purkutyön kustannuksiksi on karkeasti laskettu noin 5 000

14 14 (24) Laiturien toimenpidesuunnitelma / Halkoranta Soukan rantatie 25 Rakenne koostuu ilmeisesti vanhasta kivipenkereestä, joka on mantteloitu betonilla. Vesirajassa betonimantteli on vaurioitunut jäiden ja aaltojen kuluttamana. Ulkopääty Espoon kaupunginmuseo: Laiturilla ei kulttuurihistoriallista arvoa. Toimenpide-ehdotus: Rakenne poistetaan. Purkutyön kustannuksiksi on karkeasti laskettu noin Kustannuksiin vaikuttaa voimakkaasti poistettavan betonin määrä.

15 Laiturien toimenpidesuunnitelma (24) 42/ Halkoranta Soukan rantatie 33 Laituri tukeutuu rannassa avokallioon ja siinä on betonirakenteiset päätykasuuni ja yksi välituki. Laiturin kansi on tehty puusta. Laituri on kadulta hankalasti saavutettavissa naapuritonttien välistä kujannetta pitkin. Rannassa kulkureitti laiturille kulkee avokallion poikki, reitti on märkänä vaarallisen liukas. Espoon kaupunginmuseo: Laiturilla ei kulttuurihistoriallista arvoa. Toimenpide-ehdotus: Laituri poistetaan kokonaan. Puukansi puretaan ja laiturin betoniset tukirakenteet poistetaan. Purkutyön kustannuksiksi on karkeasti laskettu noin

16 16 (24) Laiturien toimenpidesuunnitelma / Svartholmantie Svartholmantie 33 Laituri koostuu kolmiaukkoisesta kulkusillasta ja päätykasuunista. Päätykasuuni on kulttuurihistoriallisesti arvokas Hanell-laituri (Hanell brygga, suomalainen patentti n:o 13065). Kulkusilta koostuu teräsbetonisesta kansilaatasta, jota kannattelee kaksi teräksistä I-palkkia. Kulkusillan maatuki on romahtanut ja maanpuoleinen kulkusillan osa on poikki, teräksiset kannatinpalkit ovat ruostuneina pettäneet ja kansilaatta on katkennut. Kulkusillan betonirakenteiset välituet ovat pahoin syöpyneet vesirajasta. Kulkusillan merenpuoleiset osat kestävät toistaiseksi kävelijää. Päätykasuunissa on vesirajassa jäiden ja aallokon aiheuttamia eroosiovaurioita. Poikkiruostunut I-palkki Espoon kaupunginmuseo: Hanell-laituri on Linnoitusupseeri Ervard Hanellin suunnittelema ja patentoima laiturityyppi, joita rakennettiin Suvisaariston alueelle vuosina yli 30 kappaletta. Hanell-laitureilla on rakennushistoriallista ja paikallishistoriallista merkitystä. Höyrylaivaliikennettä palvelleella Svartholman laiturilla on lisäksi arvoa osana valtakunnallisesti merkittävää lukujen vaihteen pääkaupunkiseudun höyrylaivaliikennereittien kesähuvila-asutus -ilmiötä. Toimenpide-ehdotus: Kulkusilta maa- ja välitukineen poistetaan, päätykasuuni jätetään paikoilleen. Purkutyön kustannuksiksi on karkeasti laskettu noin

17 Laiturien toimenpidesuunnitelma (24) / Mellstenin ranta Mellstenintie 4 Rakenne koostuu kivipenkereestä, jonka yläpinta on tasattu betonivalulla. Betonivalu on paikoin rikki. Rakenne kärsi toisen maailmansodan aikana pommitusvaurioita eikä sitä ole sen jälkeen korjattu ennalleen. Vanha käkiosa erottuu edelleen kiviröykkiönä laiturin jatkeella meren puolella. Laiturin vaurioituneesta betonilaatasta törröttää teräksiä. Espoon kaupunginmuseo: Mellstenin rannan laituri on todennäköisesti rakennettu arkkitehti Jarl Eklundin vuonna 1927 valmistuneen huvilan yhteyteen. Huvilassa toimi vuosina kesäsiirtola Stella Maris, jolloin laituri ja uimaranta olivat ahkerassa käytössä. Laituri vaurioitui pahoin toisen maailmansodan aikaisissa pommituksissa. Vuodesta 1964 nuorisotalona toiminut huvila paloi vuonna 1979 jonka jälkeen se purettiin. Laiturilla on kulttuurihistoriallista merkitystä ainoana säilyneenä merkkinä edellä mainituista ilmiöistä. Laiturin kärki, irrallisia betoninkappaleita kivilatomuksen päällä Toimenpide-ehdotus: Laituri puretaan. Betoninen kansiosa poistetaan ja kivet jätetään paikoilleen. Purkutyön kustannuksiksi on karkeasti laskettu noin

18 18 (24) Laiturien toimenpidesuunnitelma / Westend Westendintie 67 Rakenne koostuu betonilla osin mantteloidusta kivipenkereestä ja ilmeisesti kokonaan betonirakenteisesta päätykasuunista. Kivipenkereen betonimanttelin yläpinta on noin 1,3m leveä ja siihen on valussa tehty kutistumissaumoja noin 2,5m välein. Kivipenkereestä on paikoitellen sortunut kiviä. Laiturin sisänurkka Espoon kaupunginmuseo: Laiturilla ei kulttuurihistoriallista arvoa. Toimenpide-ehdotus: Rakenne kunnostetaan. Kivipenkereen sortumat korjataan betonivaluin. Rakenteen lännen puolen reunaan ja päätyyn asennetaan teräksinen kaide. Korjaukset ja kaide pitää suunnitella tarkemmin ennen työhön ryhtymistä. Kunnostuksen kustannuksiksi on karkeasti laskettu noin

19 Laiturien toimenpidesuunnitelma (24) 67 / Toppelundin aallonmurtaja Hietaniemenkuja 5 Toppelundin aallonmurtaja on isoista hakatuista kivenlohkareista koottu lähes pystyseinäinen kivimuuri aallonmurtaja. Samalla paikalla on ollut aallonmurtaja jo noin sadan vuoden ajan. Aallonmurtajan kiviä on paikoin pudonnut pois paikoiltaan, mutta suurempaa sortumaa ei ole vielä päässyt tapahtumaan. Insinööritoimisto Innogeo laati aallonmurtajan korjauksesta suunnitelman vuonna Tässä raportissa päivitetään korjaussuunnitelmaa lähinnä korjauksen laajuuden osalta sekä esitetään kustannusarvio päivitetylle suunnitelmalle. Toppelundin aallonmurtaja lännestä nähtynä Aallonmurtajan pääty Hyvässä kunnossa olevaa kivilatomusta

20 20 (24) Laiturien toimenpidesuunnitelma 2017 Epäjärjestyksessä olevaa kivilatomusta Espoon kaupunginmuseo: Toppelundin kartanon puiston yhteyteen kuulunut aallonmurtaja, joka on todennäköisesti rakennettu 1800-luvun lopulla. Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennelma. Suunnitelman päivitykset Korjaussuunnitelma tarkastettiin lähinnä kustannusten osalta, jotka päivitettiin FORE-järjestelmän tämän hetken yksikköhinnoin. Muita kommentteja suunnitelmaan: - kivien uudelleen latomisessa ja ankkurointipultituksissa voidaan käyttää myös työlauttaa, jolloin vedenalaisen työmaatien tekeminen aallonmurtajan sisäpuolelle jäisi pois; urakkaohjelmassa pitää ainakin antaa mahdollisuus tehdä työ lautalta - aallonmurtajan maista alkavan osuuden poikkileikkaukseen lisättiin yläpinnan tasauksen rakennekerrokset - virtausaukon ylittävä betonilaatta tutkitaan raudoituksen korroosion varalta ja laatta uusitaan tarvittaessa Koko korjaussuunnitelma pitää päivittää ja osin täydentää ennen toimenpiteitä.

21 Laiturien toimenpidesuunnitelma (24) Pintatäyttö pitää uusia Korjauksen kustannusarvio: Kustannusarvio on laadittu alkuperäisen korjaussuunnitelman määräluetteloon tukeutuen FORE-järjestelmässä. Kustannukset on jaoteltu kolmeen osa-alueeseen (aallonmurtajan kärjestä ensimmäiseen taitteeseen (Pl 0 30), ensimmäisestä taitteesta virtausaukkoon (Pl 30 75) ja virtausaukosta rantaan (Pl 75 90)). Pl Pl Pl Rakennusosat yhteensä Työmaatehtävät yhteensä Tilaajatehtävät yhteensä Koko hanke yhteensä (Alv. 0%) (Alv. 24%) Koko hanke yhteensä (Alv. 24%)

22 22 (24) Laiturien toimenpidesuunnitelma Blindsundin kevyenliikenteen silta Sillan hyödyllinen leveys on kolme metriä, kannen alapinnan korko on +1,6m. Silta mitoitetaan kevyen liikenteen kuormalle KL / Siltakannen materiaali on betoni. Sillalle ja tulopenkereille asennetaan teräksiset kaiteet. Varsinaisen siltasuunnitelman laatiminen edellyttää tarkempia pohjatutkimuksia. Sivukuva, siltaluonnos Siltapaikka

23 Laiturien toimenpidesuunnitelma (24) Siltapaikka kaavakartalla Sillan kustannusarvio laskettiin rakennusosittain ja nimikkeittäin. Kustannusarvio rakennusosittain on taulukossa alla: ALUSRAKENNE MUU PÄÄLLYSRAKENNE PÄÄLLYSTEET MUU PINTARAKENNE KAITEET MUUT VARUSTEET JA LAITTEET SILTAPAIKAN RAKENTEET VÄYLÄT Rakennusosakustannukset Urakoitsijan työmaatehtävät Suunnittelutehtävät Rakennuttamis- ja omistajatehtävät alv 24% Kustannukset yhteensä (alv24%)

24 24 (24) Laiturien toimenpidesuunnitelma Yhteenveto Kaikki tässä raportissa käsitellyt rakenteet edellyttävät toimenpiteitä. Kiireellisimpiä toimenpiteitä tulee tehdä rakenteille 28, 29, 31 ja 63, joiden käyttäminen nykytilassaan aiheuttaa loukkaantumisriskin. Muille rakenteille esitetyt toimenpiteet eivät ole yhtä kiireellisiä. Kussakin kohteessa, Toppelundin aallonmurtaja ja Blindsundin silta pois lukien, toimenpiteet voidaan suorittaa noin yhdessä viikossa, useimmiten parissa päivässä. Kokonaiskustannukset kaikista kohteista yhteensä (Alv 24%) Toppelundin aallonmurtaja Blindsundin silta muut pienemmät kohteet Yhteensä Liitteet Liite 1: Laitureiden toimenpiteet ja saavutettavuus Liite 2: Nuottalahdenrannan laitureiden 28 ja 29 kuntotarkastus 2017