JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI kv Omistajapoliittinen ohjelmatyöryhmä/ph JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN OMISTAJAPOLIITTISET LINJAUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI kv 17.10.2005 Omistajapoliittinen ohjelmatyöryhmä/ph JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN OMISTAJAPOLIITTISET LINJAUKSET"

Transkriptio

1 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI kv Omistajapoliittinen ohjelmatyöryhmä/ph JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN OMISTAJAPOLIITTISET LINJAUKSET

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. JOHDANTO 1 2. Omistajapolitiikan perusteet Miksi kunnat tarvitsevat omistajapoliittisia linjauksia Järvenpään omistajapolitiikan perusteet 1 3. Omistajapolitiikan johtaminen Järvenpään kaupunki emoyhteisö Alueelliset kuntayhtymät ja yhteisöt Kaupungin tytär- ja osakkuusyhteisöt (ja vastaavat) Asunto-osakeyhtiöt ja muut edellä mainitsemattomat omistukset 4 4. Kaupungin omaisuuden hankintaan, ylläpitoon ja käytöstä poistoon liittyvät tavoitteet Maa- ja vesialueet Toimitilat Kaupunkiympäristö ja infrastruktuuri Vesihuoltolaitos Kaupungin taseessa oleva asuntokanta Saatavat ja niiden perintä Lainan ja vakuuden antaminen Omistajapoliittiset linjaukset tytär- ja osakkuusyhteisöissä Järvenpään Mestariasunnot Oy (JMA) As Oy Tanhuaspi Järvenpään palvelusäätiö Koy Asemanmäen paikoitustalo 19

3 1 1. JOHDANTO Järvenpään kaupungin edellinen omistajapolitiikka-asiakirja hyväksyttiin valtuustossa ( 97). Valtuusto päätti, että ohjeiden tarkistus valmistellaan työryhmässä, jossa on mukana sekä luottamushenkilöitä että viranhaltijoita. Kaupunginhallitus asetti työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä ehdotus kaupungin omistajapoliittiseksi ohjelmaksi mennessä. Valmistelutyöryhmään valittiin luottamushenkilöjäseniksi Ismo Nöjd (puheenjohtaja), Tapio Bergholm, Elisa Hyytiäinen, Maija-Liisa Pyykkönen, Seija Kareinen ja Ilkka Järvinen sekä viranhaltijajäseniksi Erkki Kukkonen, Markku Utti, Pentti Karhu ja Pekka Heikkinen, joka on toiminut työryhmän sihteerinä. 2. Omistajapolitiikan perusteet 2.1. Miksi kunnat tarvitsevat omistajapoliittisia linjauksia Kuntaliitto antoi kesäkuussa 2005 kunnille suosituksen, jota voidaan käyttää materiaalina omistajapoliittisia linjauksia valmisteltaessa. Suosituksessa tuodaan esiin niitä asioita, joita omistajapoliittisissa linjauksissa tulisi käsitellä, mutta ei oteta kantaa linjausten sisältöön. Suosituksessa todetaan mm.: Kuntien pääoman käyttö on yhtä merkittävää kuin käyttötalouden hallinta. Pääoman käyttöön ei kaikissa kunnissa ole paneuduttu yhtä perusteellisesti kuin käyttömenoihin. Omistajapoliittiset linjaukset on tarkoitettu ohjeeksi kunnan luottamushenkilöille ja henkilöstölle sekä tytär- ja osakkuusyhteisöille tulevien yksittäisten päätösten pohjaksi. Linjausten lähtökohtana ovat kunnan kehittämistavoitteet ja niiden tarkoituksena on tukea kunnan yleisen strategian toteutusta. Linjauksissa määritellään kunnan pääoman ja eri omaisuuserien omistamiseen, hankintaan ja käyttöön liittyvät päätöksenteon periaatteet. Linjausten tavoitteena on turvata päätöksenteon systemaattisuus, pitkäjänteisyys ja tämän seurauksena pääomien käytön tehokkuus. Kunnan omistajapolitiikka on johtamisen väline. Se määrittelee, missä tehtävissä ja hankkeissa kunta on mukana omistajana ja sijoittajana. Linjauksissa määritellään omistukselle asetettavat tuotto- ja muut tavoitteet, pääoman käytön ja palvelutuotannon tuotantovälineiden hankinnan periaatteet, sekä kuka omaisuuden käytöstä vastaa ja miten omaisuuden hallinnan johtaminen ja raportointi on järjestetty Järvenpään omistajapolitiikan perusteet Järvenpään kaupungin tulokehitys näkyvässä tulevaisuudessa on vaatimatonta kuntatalouden epävarman kehityksen ja valtion vahvan tuloperusteiden säätelyn takia. Kaupunki tulee Uudenmaan Liiton ja Tilastokeskuksen sekä omien pitkän aikavälin ennusteiden mukaan kasvamaan lähivuosikymmeninä, mikä tuo Järvenpäähän taloudellista potentiaalia ja verotulopohjaa. Asukasmäärän ja yritysten määrän kasvuun on varauduttu mm. hyväksymällä uusi yleiskaava vuonna Kasvu lisää palvelutarpeita ja vaatii investointeja, joihin kaupungin tämänhetkinen vuosikatteen taso ei riitä. Uhkana on velkamäärän ja sen seurauksena taloudellisen liikkumavaran kaventuminen entisestään.

4 2 Helsingin seudun kuntien välinen muuttoliike muuttaa yksittäisten kuntien väestörakennetta. Pienen pinta-alan tiheästi rakennettuihin kuntiin tai kunnan osiin valikoituu pieniä ruokakuntia. Lapsiperheet siirtyvät sellaisille alueille, joissa pientaloja tai pientalotontteja sekä suurempia asuntoja on saatavissa. Tämä väestörakenteen muutos on jo pitkään näkynyt Järvenpäässä ja se muuttaa palvelujen tarvetta kaupungin eri osissa. Järvenpään nykyisestä asuntokannasta noin 70 % on enintään 3h+k:n asuntoja, jotka näyttävän olevan lapsiperheille liian pieniä. Ainoastaan 1-2 hengen ruokakunnat ovat 1990-luvun alusta lukien kaupungissa lisääntyneet. Valtuuston tammikuussa hyväksymän palvelustrategian keskeisenä tavoitteena on kaupungin oman palvelutuotannon tuottavuuden ja tehokkuuden parantaminen. Kaupungin on kuitenkin haettava oman palvelutuotannon rinnalle tai sijalle muita tuottajia, silloin kun niiden käytöstä saadaan taloudellista etua ja/tai parannetaan palvelujärjestelmän kokonaistehokkuutta. Vaihtoehtoiset tuotantotavat edellyttävät toimitiloihin ja muihin tuotantovälineisiin sekä niiden omistamiseen liittyviä järjestelyjä. Tässä yhteydessä on syytä selvittää oman omistuksen vaihtoehdot ja niiden taloudelliset vaikutukset. Kaupungin omat, mahdollisesti vajaakäytössä olevat voimavarat on saatava optimaaliseen käyttöön. Palvelutarpeen tai tuotantotavan muuttuessa henkilöstötarpeet ja muut resurssitarpeet muuttuvat. Kaupungin toimitilojen määrä on parin viime vuoden aikana kasvanut voimakkaasti, mikä näkyy kasvaneina kustannuksina. Omistajapoliittisilla ratkaisuilla on mahdollista tehostaa tilojen ja muiden resurssien käyttöä. Olennaista on nähdä käytössä olevaan omaisuuteen sitoutuneen pääoman määrä sekä määritellä ja kohdistaa pääoman kustannus oikein. Järvenpään kaupungin konsernitaseen loppusumma vuoden 2004 tilinpäätöksessä on 245 Me. Siitä noin 185 Me eli 75 % on emoyhteisön osuutta. Loppuosa konsernitaseesta tulee lähes kokonaan Järvenpään Mestariasunnot Oy:n taseesta. Jos mittariksi otetaan henkilöstön määrä, joka taseen lukuja paremmin kuvaa kaupunkikonsernin palveluvolyymia, on emon osuus koko konsernista lähes 100 %. KUUMA-yhteistyössä on vuonna 2004 päätetty ja sovittu omistajaohjauksen työnjaosta ja toimintajärjestelmästä niiden yhteisöjen osalta, jotka KUUMA-kunnat omistavat yhdessä tai omistavat niitä yhdessä laajemman kuntajoukon kanssa. KUUMAomistajapolitiikan ohjausjärjestelmässä ovat seuraavat yhteisöt, ja niiden vastuuhenkilöt ovat: Yhteisö Ohjausvastaava Adulta Oy Erkki Kukkonen, Järvenpään kj Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä - HUS Rolf Paqvalin, Keravan kj Keski-Uudenmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Keuda Kimmo Behm, Nurmijärven kj Keski-Uudenmaan kehittämiskeskus Oy Forum Erkki Kukkonen, Järvenpään kj Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Esko Kairesalo, Mäntsälän kj Sosiaalitaito Oy Juhani Vähähyyppä, Pornaisten kj Uudenmaan erityispalvelut kuntayhtymä Hannu Joensivu, Tuusulan kj

5 3 KUUMA-yhteistyö on laajentumassa. Tällä hetkellä valmistellaan talous-, tieto- ja henkilöstöhallinnon alueellista palvelumallia. Alueellista toimintatapaa aletaan selvittää myös terveydenhuollossa ja teknisellä toimialalla. Toimintoja uudelleen järjestettäessä ja mahdollisesti ylikunnalliseen tuotantoon siirryttäessä on otettava kantaa myös tuotantovälineiden ja toimitilojen omistukseen ja hallintaan. Järvenpään Mestariasunnot (JMA) Oy:öön on vuodesta 1994 lähtien sulautettu 45 yhtiötä, ja yhtiön asuntojen kokonaismäärä oli vuoden 2004 lopussa Yhtiöön sulautetaan vuonna 2005 kaupungin kokonaan omistama Kiinteistö Oy Jampankivi, joka omistaa kaksi kerrostaloa (28 huoneistoa). JMA:n taseen loppusumma vuoden 2004 lopussa oli 61,4 Me, josta omaa pääomaa on yhteensä 2,7 Me. Kaupunki on sijoittanut antolainoina yhtiöön 5,26 Me. Kaupunkikonsernin omistajaohjauksen keskeisin osa on emoyhteisöä koskevat strategiset linjaukset. Omistajapolitiikan päähuomio on kiinnitettävä emokaupungin omaan toimintaan ja omien tuotantovälineiden (maa, toimitilat, työkoneet ja välineet) omistamiseen ja hallintaan liittyviin ratkaisuihin. Olennaista on tiedostaa, että järjestämisvastuu ei ole automaattisesti samaa kuin omistaminen ja itse tekeminen. Toiminnan organisointi nettoyksiköiksi tai liikelaitoksiksi on joissain tapauksissa tehokkuuden ja taloudellisuuden kannalta järkevää, koska näin toimien tavoitteet ja vastuut voidaan selkeästi määrittää. Uudelleenorganisoinnissa on kuitenkin pidettävä huoli siitä, että kaupungin johdon ohjausote säilyy ja vahvistuu. Johtamis- ja suunnittelupäätösten valmisteluprosessit sekä talous- ja henkilöstöhallinnon keskeiset prosessit on pidettävä tiukasti konsernijohdon käsissä. 3. Omistajapolitiikan johtaminen Kaupungin emoyhteisössä on valtaosa kaupunkikonsernin toiminnasta ja omistuksista, ja tässä mielessä kaupunki on Järvenpää-konsernin tärkein omistajaohjauksen kohde. Emoyhteisön omistajapoliittinen ohjaus tapahtuu kaupungin oman johtosääntörakenteen mukaisesti. Vuonna 2001 hyväksytty konserniohje uudistetaan tämän raportin mukaisten omistajapoliittisten linjausten perusteella. KUUMA-kunnat ovat vuonna 2004 sopineet yhteisestä omistajaohjauksen järjestelmästä ja vastuutuksesta niiden yhteisöjen osalta, joissa kaikki KUUMA-kunnat tai osa niistä on. Järvenpään kaupungilla voi olla omia valtuuston linjauksia myös näiden yhteisöjen osalta. KUUMA-strategian sekä toiminta- ja taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä tänä syksynä omistajapoliittisen ohjauksen menettelyjä vahvistetaan ja tämän järjestelmän piirissä olevia yhteisöjä mahdollisesti lisätään. Kaupunki on osakkaana useissa kymmenissä yhteisöissä. Jotkut niistä ovat kokonaan kaupungin omistamia tai kaupungilla on huomattava omistus. Lukuisissa, lähinnä asunto-osakeyhtiöissä kaupungin omistusosuus ja omistajaintressi on suhteellisen pieni. Omistajaohjauksen intensiivisyys ja käytännön järjestelyt on järkevää hoitaa niin, että tärkeisiin asioihin ja suuriin intresseihin kyetään reagoimaan. Niissä myös poliittisen ohjauksen merkitys on olennaista. Tämän raportin valmistelun aikana työryhmä on tutustunut kattavasti kaupungin omistuksiin. Raportissa annetaan suosituksia kaupungin omistajapoliittisiksi tavoitteiksi tärkeimpien omaisuuserien sekä tytär- ja osakkuusyhteisöjen osalta.

6 4 Omistajaintressin merkittävyyden, niiden toiminnan laaja-alaisuuden sekä ohjausmekanismin perusteella yhteisöt voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin: 3.1. Järvenpään kaupunki emoyhteisö Omistajapoliittinen ohjaus tehdään kaupungin oman johtosääntörakenteen mukaisesti Toimintaa johdetaan ja kehitetään ao. hallintoelinten päätöksillä Vuonna 2001 hyväksytyt konserniohjeet tarkistetaan omistajapoliittisten linjausten käsittelyn perusteella vuoden 2006 aikana 3.2. Alueelliset kuntayhtymät ja yhteisöt HUS, UEP, Keski-Uudenmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä - Keuda, Adulta Oy, Keski-Uudenmaan kehittämiskeskus Oy Forum, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ohjausmekanismi hoidetaan KUUMA-omistajapolitiikka-raportissa määritetyllä tavalla 3.3. Kaupungin tytär- ja osakkuusyhteisöt (ja vastaavat) Järvenpään Mestariasunnot Oy, As Oy Tanhuaspi, Koy Asemanmäen paikoitustalo, Koy Vanha yhdystie, Järvenpään Palvelusäätiö, (Kivipuiston monipalvelukeskus), Linjaukset määritellään tässä raportissa Ohjausmekanismi määritellään konserniohjeessa 3.4. Asunto-osakeyhtiöt ja muut edellä mainitsemattomat omistukset Ohjausmekanismi määritellään konserniohjeessa Omistajaohjauksen tarkempi sisältö ja organisointi määritellään konserniohjeissa, joiden päivitys käynnistetään omistajapoliittisten linjausten valmistelun perusteella. Omistajapolitiikan toteutumista seurataan vuosittain toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä. 4. Kaupungin omaisuuden hankintaan, ylläpitoon ja käytöstä poistoon liittyvät tavoitteet 4.1. Maa- ja vesialueet Kaupungin kehittämisen keskeinen prosessi liittyy maankäyttöön. Kaupungin maapoliittinen periaateohjelma hyväksyttiin valtuustossa ja sillä varaudutaan yleiskaavan toteuttamisen maapoliittisiin haasteisiin. Maanhankinnan valmistelua varten on asetettu erillinen työryhmä. Kaupunki on luovuttanut vuokraamalla tontteja ja maatalousmaata sopimuskumppanien käyttöön. Voimassaolevien sekä tehtävien vuokrasopimusten perusteiden pitäisi olla tasapuolisia ja sopimusten tulisi tuottaa kaupungille omistajana kohtuullinen tuotto. Inventoimalla sopimukset sekä mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan niiden perusteita tarkistamalla voidaan varmistua asianmukaisesta tuotosta ja tasapuolisesta kohtelusta.

7 Toimitilat Maan hankinnassa ja maan luovutuksissa sekä maankäyttösopimustoiminnassa noudatetaan kaupunginvaltuuston v 2003 hyväksymässä maapoliittisessa periaateohjelmassa todettuja periaatteita Vesialueiden osalta kaupunki toimii strategiansa mukaisesti ja on aktiivisesti mukana Tuusulanjärven tilan parantamishankkeissa Kaupungin maanluovutuksista tehdyt vuokrasopimukset inventoidaan vuoden 2006 loppuun mennessä ja tarkistetaan, ja että sopimusehdot ja vuokrat tarkistetaan ajan tasalle Kaupungin toimitilojen rakennuttamisen ja ylläpidon hoitaa teknisen toimialan tilahallinto. Kiinteistöjen kuntokartoitusten osittainen puuttuminen vaikeuttaa suunnitelmallista peruskorjaustoimintaa. Tilahallinnon työjärjestelyjä ollaan muuttamassa ja tilahallintaohjelmistoja kehitetään parhaillaan, mikä mahdollistaa entistä suunnitelmallisemman toiminnan. Palvelutuotannon kannalta keskeisten kiinteistöjen kuntokartoitukset ja niiden perusteella tehtävät hoito- ja ylläpitosuunnitelmat on tehtävä mahdollisimman pian. Teknisen asiantuntemuksen ja omistajaintressin saaminen uusien tilahankkeiden suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on myös tärkeää. Kunnat ovat tähän saakka omistaneet pääosin pysyvässä palvelukäytössä olevat toimitilansa. Viime vuosina toimitilojen kuntien taseen ulkopuolisten rahoitusratkaisujen tarjonta on lisääntynyt. Kiinteistö- ja rahoitusmarkkinoiden isot toimijat ovat kiinnostuneet varsinkin kasvavien kaupunkien ja kuntien uusien toimitilojen toteuttamisesta sekä jo rakennetun kiinteistökannan ylläpidosta. Toimitilakannan omistuksen ja/tai ylläpidon ulkoistaminen on yksi mahdollinen vaihtoehto ja siirtämällä toimitiloja jonkin kiinteistösijoittajan taseeseen voidaan vapauttaa merkittävästi pääomaa muuhun käyttöön. Mikäli näin tehdään, on mietittävä, saadaanko vapautuneille varoille parempi tuotto uudelleen sijoittamalla. Sijoittajien tuottotavoite on suurempi kuin kuntien maksama vieraan pääoman hinta. joten pelkästään rahoitusnäkökulmasta tällaiset ratkaisut eivät ole perusteltuja. Toimitilan tarve voi olla väliaikainen palveluverkon uudelleen järjestelyn tai muun syyn vuoksi. Kyse voi olla myös kaupungin ja jonkin ulkopuolisen toimijan yhteishankkeesta, jolla haetaan esimerkiksi asiakaspalvelun kannalta synergiaetuja. Tällaisissa tapauksissa ovat kaupungin taseen ulkopuoliset omistusvaihtoehdot tai vuokratiloissa toimiminen käyttökelpoisia ratkaisuja (terveysasema tai kirjasto kauppakeskukseen, kaupungille toimitiloja samaan kiinteistöön yritysten kanssa tms.). Tämän tyyppisissä toimitilajärjestelyissä tarvitaan myös hyvää suunnittelua ja kykyä ottaa huomioon toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset (tilaratkaisun aikajänne, uudelleenkäyttömahdollisuudet, arvonlisäverokustannukset jne.). Kaupungin palvelutilojen sijoittaminen keskustan tai muun kasvavan alueen muiden palvelutilojen yhteyteen todennäköisesti helpottaa toimitilojen jälkimarkkinointia, kun tarpeet ajan myötä muuttuvat. Tilahankkeiden toteutustapa on tapauskohtaisesti arvioitava ja laskettava. Järvenpään kaupungin käytössä ja hoitovastuulla oleva kiinteistökanta on huomattavan suuri. Palvelutilojen tarve kokonaisuutena kasvaa väestön lisääntyessä, mutta esimerkiksi ikärakenteen muutos voi jossain kaupunginosassa vähentää ja muuttaa palvelujen ja palvelutilojen tarvetta ajan myötä. Toimitilojen ja palveluverkon tehokkuutta voidaan parantaa hyvällä suunnittelulla Yksittäisen asuinalueen päivähoito- ja koulupalvelujen

8 6 toimitilat voivat palvelutarpeen muutosten vuoksi vaihtua. Järvenpään tiivis rakenne mahdollistaa hyvin tällaiset liikkeet. Myös olemassa olevien tilojen käyttötarkoitusta tulisi voida muuttaa palvelutarpeiden mukaan esimerkiksi päiväkodista vanhusten palvelupisteiksi. Käyttötarkoitukseensa sopimattomien tai epätaloudellisessa käytössä olevien toimitilojen tunnistaminen ja niiden järkevä uudelleen järjestely on osa tilahallinnon suunnitelmallista toimintaa. Tällä tavoin voidaan vapauttaa kiinteistöjä uuteen käyttöön tai niistä voidaan luopua. Omistajapoliittinen työryhmä esittää, että tällaiset toimitilat käydään läpi ja tehdään toimenpidesuunnitelma epäkuranteista tiloista ja kiinteistöistä luopumiseksi vuoden 2006 aikana. Palvelustrategiapäätöksen mukaan kaupungin oman palvelutuotannon rinnalle tai vaihtoehdoksi haetaan muita palvelutuottajia. Alueellista yhteistoimintaa palvelutuotannossa suunnitellaan lisättäväksi, mikä tulee jatkossa näkymään tilatarpeen muutoksina ja erilaisina toimitiloihin liittyvinä sopimusjärjestelyinä, kun palvelutuotantoa organisoidaan uudelleen. Eräillä palvelusektoreilla ulkopuoliset palvelutuottajat toimivat vuokratiloissa, koska sopimuskauden pituuden tms. syiden vuoksi omiin toimitiloihin ei haluta investoida. Kaupunki toimii useiden tällaisten palvelutuottajien vuokraisäntänä. Toimitilojen vuokraus tai muu luovutus on hoidettava niin, että todellinen tilakustannus otetaan huomioon kyseisen palvelun kokonaiskustannusta laskettaessa. Mikäli palvelutuottajalta perittävä vuokra poikkeaa kaupungin vuokrausperusteiden mukaan määritellystä vuokrasta, erotus kirjataan sen toimialan tai vastuualueen kustannuksiin, joka järjestää kyseisen palvelun. Tilakustannusten laskenta ja sisäinen vuokra Kaupunginhallitus hyväksyi keväällä 2005 (kh ) toimitilojen tilakustannusten laskentaperusteet ja sisäisten vuokrien määrittelyperusteet, jotka otetaan käyttöön ensi vuoden alussa. Laskentaperusteiden muutos perustui yhdessä Nurmijärven, Mäntsälän ja Sipoon kanssa tehtyyn projektiin, jonka toimeksiannossa vuokrien tavoitteeksi määriteltiin: tuottaa aidot tilakustannukset kuntien käyttämille ja omistamille tiloille helpottaa kuntien välistä palvelutuotantokustannusten vertailua osoittaa pääomaan/omistamiseen liittyvät pitkän aikavälin tarpeet tuottaa riittävä tulorahoitus kiinteistöjohtamisen toteuttamiseen Vuokrajärjestelmä on osa konsernitason johtamisjärjestelmää, jolla voidaan turvata pitkällä aikavälillä tilojen tarkoituksenmukainen käyttö sekä tilojen toimivuus kaupungin palvelutuotannossa. Vuokraperusteet otettiin käyttöön vuoden 2006 talousarvion valmistelun yhteydessä kustannusneutraalina, jolloin järjestelmän muutos ei välittömästi vaikuta kaupungin kokonaistalouteen. Uudistetulla järjestelmällä vuokrat saadaan vastaamaan nykyhetken oikeaa tasoa ottaen huomioon kiinteistöjen ylläpitoon ja kunnossapitoon sekä nykyjärjestelmästä poiketen myös peruskorjaukseen tarvittavat kustannukset. Vuokrien uudistetun järjestelmän tavoitteena on ohjata käyttäjiä tilojen tarkoituksenmukaiseen ja tehokkaaseen käyttöön.

9 7 Kaupunginhallituksen päätöksessä hyväksyttiin pääoman sisäisen koron määräksi 4 % rakennusten teknisestä arvosta. Tekninen arvon määrittelyyn on projektin tuloksena tehty ohjeistus ja arvot on käyttöön otetussa vuokraperusteissa määritelty tämän ohjeistuksen mukaan. Korjausvastuun määrä on toinen pääomavuokran määrittelyperuste ja korjausvastuun määräksi kaupunginhallitus hyväksyi 1,75 % rakennusten jälleenhankinta-arvosta. Korjausvastuun määrä tällä hetkellä on noin 4 Me/vuosi, ja tämä summa olisi vuosittain käytettävä rakennusten peruskorjaukseen, jotta toimitilat saadaan pysymään nykykunnossa. Valmistelutyön yhteydessä määriteltiin toimitilakannan laskennallinen korjausvelka vertaamalla rakennusten teknistä arvoa jälleenhankinta-arvoon. Korjausvelan määräksi saatiin 25,7 Me. Luku on laskennallinen ja tarkentuu sitä mukaa kun kaupungin kiinteistöjen kuntokartoituksia saadaan valmiiksi. Peruskorjausinvestointien lisäämiseen ja korjausvelan lyhentämiseen voidaan jo tehtyjen laskelmien perusteella asettaa tavoitteita. Peruskorjaustoimintaan on viime vuosina käytetty 5-7 Me, mikä tarkoittaa sitä, että kiinteistöjen kunto on vähitellen paranemassa. Noin 7 Me:n vuosittaisilla peruskorjausinvestoinneilla kaupungin toimitilojen kunto saataisiin kymmenessä vuodessa kohtuullisen hyvälle tasolle. Tilahallintoon sekä toimitilojen omistamiseen ja järjestämiseen liittyvät omistajapoliittiset tavoitteet: Kaupungin palvelutuotannon tarpeisiin järjestetään sopivat ja käyttökelpoiset toimitilat Tilahallinnon resurssit pidetään sellaisella tasolla, että toimitilojen suunnitelmallinen ylläpito ja kehittäminen on mahdollista ja tilahallinto pystyy tukemaan toimialojen tilasuunnittelua tarveselvityksistä lähtien Tehokkaan palvelutuotannon kannalta epätarkoituksenmukaiset toimitilat käydään läpi ja vuoden 2006 aikana tehdään toimenpidesuunnitelma epäkuranteista tiloista ja kiinteistöistä luopumiseksi Kaupungin keskeisten kiinteistöjen käytettävyys ja kunto kartoitetaan ja ylläpitosuunnitelmat tehdään laadittavan kiireellisyysjärjestyksen mukaisesti vuoden 2007 loppuun mennessä, jotta suunnitelmallinen ylläpito on mahdollista Pysyvässä palvelutuotannossa tarvittavien kiinteistöjen omistus- ja hallintasuhde ratkaistaan tapauskohtaisesti hankesuunnitelmien yhteydessä. Tilapäiseen käyttöön toimitiloja voidaan hankkia myös vuokraamalla tai leasingrahoituksella Pääomavuokrana perittävän sisäisen koron määrä on 4 % rakennusten teknisestä arvosta ja korjausvastuun määrä 1,75 % rakennusten jälleenhankinta-arvosta vuoden 2006 alusta lukien Korjausvastuun kattamiseksi ja tämänhetkisen laskennallisen korjausvelan hoitamiseksi kaupunki varaa kiinteistöjen peruskorjaukseen vuosittain 5-7 Me Kaupungin järjestöille ja yleishyödyllisille yhteisöille vuokraamien tilojen ja kiinteistöjen vuokrasopimusten perusteet selvitetään ja yhtenäistetään vuoden 2006 aikana

10 Kaupunkiympäristö ja infrastruktuuri Teknisen toimialan kaupunkiympäristön vastuualue huolehtii kaupungin alueella olevan infrastruktuurin (kadut, tiet, sillat, puistot ja yleiset alueet, jätehuolto, kunnallistekniset verkostot) rakentamisesta ja ylläpidosta. Vastuualueen toimintatapaa ja laskentaperusteita on kuluneen vuoden aikana järjestetty uudelleen. Työ on vielä suurelta osin kesken. Tavoitteena on lisätä toiminnan johdettavuutta ja laskennan läpinäkyvyyttä sekä keventää taloushallinnon prosesseja. Infrastruktuurin suunnitelmallisen ylläpidon ja rakentamisen perusta on samankaltainen kuin toimitilojen ylläpidossa. Hoidossa oleva omaisuus ja sen tila on saatava systemaattisen seurannan piiriin ja sellaisille tietovälineille, että suunnitelmallinen ylläpito ja rakentaminen on mahdollista. Tällä hetkellä kaupungilla on samankaltainen infrastruktuurin korjausvelka kuin toimitilojen osaltakin. Velan suuruus ei ole tarkoin selvillä, mutta esimerkiksi katujen peruskorjauksen ja päällystämisen määrärahavaraukset ovat tarpeeseen nähden niukat. Teknisen toimialan ensi vuoden tavoitteena on arvioida kaupunkiympäristön vastuulla olevien verkostojen ja alueiden nykytila ja tehdä viiden vuoden priorisoitu perusparannusohjelma, jonka perusteella valmistellaan infrastruktuurin. peruskorjausohjelma. Uusien alueiden sekä täydennysrakentamisen tarpeet on investointisuunnitelmassa myös otettava huomioon. Kaupunkiympäristön ja infrastruktuurin kehittämiseen liittyvät omistajapoliittiset tavoitteet Kaupunkiympäristön vastuualueen resurssit pidetään sellaisella tasolla, että infrastruktuurin suunnitelmallinen ylläpito ja kehittäminen on mahdollista Kunnallistekniset verkostot pidetään ja uudisrakentaminen tehdään kaupungin taseessa Kaupunkiympäristön laitteiden ja verkostojen käytettävyys ja kunto kartoitetaan systemaattisesti vuoden 2007 loppuun mennessä

11 Vesihuoltolaitos Tekninen toimiala on syksystä 2004 lähtien selvittänyt vesihuoltolaitoksen maksuperusteita ja toimintamuotovaihtoehtoja. Ensimmäisessä vaiheessa valmisteltiin ja käsiteltiin vesihuoltolaitoksen taksa, jota edellisen kerran oli tarkistettu vuonna Valtuusto hyväksyi taksarakenteen muutoksen ja uuden taksan ( 63) ja se tuli voimaan Taksa perustuu vesihuoltoon erikoistuneelta suunnittelutoimisto Kiuru&Rautiainen Oy:ltä tilattuun selvitykseen laitoksen liiketaloudellisesta kehitysennusteesta ja vesihuollon maksuista. Vesihuoltolaitos toimii nykyisin osana teknistä toimialaa ja sen tase on laskennallisesti eriytetty kaupungin kirjanpidosta. Laskennallinen eriyttäminen oli minimijärjestely vuonna 2001 voimaan tulleen uuden vesihuoltolain mukaan. Kehittämishankkeessa, joka tehtiin yhteistyössä edellä mainitun konsulttitoimiston kanssa, analysoitiin nykyistä toimintamuotoa sekä sen vaihtoehtoina liikelaitosmallia ja osakeyhtiömuotoista vesihuoltolaitosta. Liitteenä olevassa hankkeen loppuraportissa on päädytty ehdottamaan, että Järvenpään vesihuoltolaitoksesta muodostetaan liikelaitos. Ehdotus sisältää toimintamuodon muutoksen perustelut, muutosprosessin kuvauksen, vesihuollon liikelaitoksen johtosäännön sekä kaupungin ja liikelaitoksen välisen palvelusopimusluonnoksen. Vesihuoltolaitoksen toimintatavan muuttamiseen liittyvät omistajapoliittiset tavoitteet: Vesihuoltolaitos muutetaan liikelaitokseksi vuoden 2006 alussa Laitosta johtava luottamuselin on johtokunta jossa on 7 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuusto valitsee johtokunnan ja sen toimikausi on valtuustokausi Ensimmäinen johtokunta valitaan v vuoden 2004 vaalituloksen perusteella Laitoksen johto valitaan kaupungin nykyisestä henkilökunnasta Vesihuoltolaitos rahoitetaan lähtötilanteessa pääosin peruspääomalla (liikelaitostamisehdotus s. 20/26; VE 2A) Toiminnan aikana laitos rahoittaa toimintansa ja investointinsa tulorahoituksella, investointeihin otetaan tarvittaessa lainaa Peruspääoman tuottotavoite on 6 % laitoksen peruspääomasta Liikelaitoksen johtokunta päättää laitoksen taksoista ja maksuista Kaupunginvaltuusto hyväksyy liikelaitoksen johtosäännön sekä kaupungin ja vesihuoltoliikelaitoksen välille palvelusopimuksen, jossa määritellään niiden välillä tehtävät palvelut, niistä perittävät korvaukset, liikelaitoksen raportointimenettelyt, sekä vesihuoltolaitoksen asiakaspalvelujen myynnin ja hintojen määräytymisen periaatteet Työryhmän jäsen Ilkka Järvinen ilmoitti eriävänä mielipiteenään vastustavansa vesihuoltolaitoksen liikelaitostamista.

12 Kaupungin taseessa oleva asuntokanta Kaupunki omistaa ja vuokraa seuraavia asuntoja: erilliset asunto-osakkeet, 93 asuntoa 37 eri yhtiössä, yhteensä 4533 hm 2, vastikkeet /vuosi, vuokratulot /vuosi As Oy Tanhuaspi, 28 asuntoa, yhteensä 1494 hm 2, hoitovastikkeet ja käyttökorvaukset n /vuosi, vuokratulot /vuosi pienkiinteistöjen asunnot, 47 asuntoa, yhteensä 2360 m 2, vuokratulot n /vuosi työsuhdeasunnot, 24 asuntoa, yhteensä 1590 m 2, vuokratulot n /vuosi yhteensä 192 asuntoa, yhteensä hm 2 Asuntoja käytetään työsuhdeasuntoina ja huomattavalta osin erityisryhmien tarpeisiin. Asuntoja ja niihin liittyviä tukipalveluja järjestämällä kaupunki välttyy kalliimpien ja raskaampien palvelujen järjestämisestä. Pienkiinteistöistä osa on heikoissa kunnossa tai niiden käytöstä olisi esimerkiksi maankäytöllisistä syistä tarkoituksenmukaista luopua. Ennen luopumista on asunnoissa tällä hetkellä asuville järjestettävä korvaavat asunnot. Näitä järjestelyjä on mahdollista rahoittaa erillisten osakehuoneistojen myynnillä niiltä osin, kun asunnot eivät hyvin sovellu nykyiseen käyttöön tai uuteen käyttöön myytävien tällaisten kiinteistöjen myyntituloilla. Asuntojen myynnistä kertyvien varojen käyttö uusien yksittäisten asuntojen hankkimiseen ei ole ensisijainen vaihtoehto. Kokonaisten talojen rakentaminen erityisryhmille on mahdollista myös yhteistoiminnassa jonkin asiaan erikoistuneen järjestön kanssa. Näille hankkeille on mahdollista saada valtion asuntorahastolta tai Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta, ja järjestöt huolehtivat erityisryhmien asumisaikaisesta tuesta. Kaupungin on varauduttava luovuttamaan tontteja tällaisiin tarkoituksiin. Yhteistoimintajärjestelyissä on huolehdittava siitä, että kaupunki saa oikeuden asukasvalintoihin. Asuntojen vuokrataso on toiminnan uudelleenjärjestelyjen yhteydessä syytä tarkistaa kohdekohtaisesti. Vuokrat on määriteltävä niin, että kaupunki saa asuntojen omistajana alan normaalin tuoton. Asuntojen ylläpitoa ja asukashallintoa hoidetaan kaupunkikonsernissa useammassa eri yksikössä. Tehtävien uudelleen järjestely on käynnissä ja tavoitteena on vahvistaa Järvenpään Mestariasunnot Oy:n roolia kaupunkikonsernin asunto-omaisuuden hallinnoinnissa.

13 11 Asuntokannan ylläpitoon ja hoitoon liittyvät omistajapoliittiset tavoitteet Kaupungin omistamia erillisiä osakehuoneistoja voidaan myydä, mikäli ne ovat käytön kannalta epätarkoituksenmukaisia. Samalla on huolehdittava, että kaupunki hankkii sopivampia asuntoja tarpeen mukaan Erilliset osakehuoneistot on syytä jatkossakin pitää kaupungin taseessa, myynti konsernin sisällä ei ole järkevää Kaupungin asuntoina käytettävä pienkiinteistökanta poistuu vähitellen uuden rakentamisen tieltä. Asuntojen vapautumista edistetään järjestämällä erityisryhmille, mm. päihdeongelmaisille korvaavat asunnot Kaupungin omassa taseessa olevien asuntojen vuokrat tarkistetaan vuosittain niin, että kaupunki saa alan normaalikäytännön mukaisen tuoton Kaupungin taseessa olevan asuntojen hakurutiinit ja vuokralaskutus siirretään Järvenpään Mestariasunnot Oy:n hoidettavaksi Liikehuoneistojen vuokralaskutus, jonka asuntotoimisto hoitaa tällä hetkellä siirrettäisiin myös Järvenpään Mestariasunnot Oy:n hoidettavaksi Kaupungilla on vanhojen tontinluovutussopimusten perusteella oikeus valita asukkaat 94 VVO:n asuntoon. VVO:lle annetaan valtakirja hoitaa näihin asuntoihin asukasvalinnat toistaiseksi itse. Kaupunki ei lopullisesti luovu asukasvalintaoikeudesta 4.6. Saatavat ja niiden perintä Kaupunki kerää ulkoisia toimintatuottoja vuosittain Me. Suurimmat tuloerät ovat vesihuollon maksut (4,6 Me), jätehuollon maksut (2,6 Me), terveystoimen maksut (1,8 Me), sosiaalitoimen hoitopäivämaksut (2,8 Me), asuntojen ja toimitilojen vuokrat (2,2 Me) sekä maanmyynnin kate (n. 2 Me). Laskutuksia tehdään kaikilla toimialoilla mutta myyntireskontraa ja perintää taloushallinto hoitaa keskitetysti. Vuosien 2003 ja 2004 tilinpäätöksessä (tilanne vuodenvaihteessa) lyhytaikaisten saamisten määrä oli noin 7 Me. Summa sisältää erääntymättömiä ja erääntyneitä saatavia ja esimerkiksi erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun kalliin hoidon tasauslaskut vaikuttavat vuodenvaihteen lukuihin merkittävästi. Perinnässä kaupunki käyttää ulkopuolista yhteistyökumppania. Perittävä aineisto ja siihen liittyvät tilitykset ja muut toimenpiteet hoidetaan tämän vuoden alusta lähtien linjasiirtona, mikä on nopeuttanut ja selkiyttänyt perintää. Tilinpäätösten tarkastelun perusteella, saatavien kotiutuminen on nopeutunut selvästi laskutusten ja perinnän tehostamisen seurauksena, mikä on näkynyt myös siinä, että talousarvioon merkittyjä lainoja on voitu jättää nostamatta. Prosessien sujuvuutta parannetaan edelleen. Parhaillaan selvitetään mahdollisuutta siirtää maksumuistutusten lähettäminen perintätoimiston hoidettavaksi, mikä on muiden eräiden kuntien kokemusten mukaan nopeuttanut saatavien kotiutumista. Myyntitulojen ja palvelumaksujen kertymistä voidaan nopeuttaa ja parantaa aikaistamalla laskutuksia mahdollisuuksien mukaan. Tällä hetkellä esimerkiksi päivähoitolaskut lähtevät vasta hoitokuukautta seuraavan kuukauden puolivälissä, joten viive tarjotun palvelun ja siitä perittävän maksun välillä on 1-1,5 kk. Taloushallinto selvittää toimialojen kanssa tällaisten viiveiden lyhentämismahdollisuuksia.

14 12 Eräiltä urheilujärjestöiltä, jotka käyttävät kaupungin toimitiloja edustusurheiluun, on jäänyt toistuvasti tilavuokria ja muita käyttökorvauksia rästiin. Useimmiten kaupungin ja näiden järjestöjen välillä on tilavuokrauksen yhteydessä tehty mainospaikka-, tms. sopimuksia joilla järjestön toiminnan näkyvyyttä on voitu hyödyntää kaupungin markkinoinnissa. Kun toiminta on ollut taloudellisesti kannattamatonta, on seurauksena ollut kaupungin saatavien jääminen rästiin. Kertyneitä rästejä on sitten hoidettu tekemällä sopimuksia, jotka ovat mahdollistaneet toiminnan jatkamisen. Tällainen sopimismenettely vie kaikilta osapuolilta paljon energiaa ja edustusurheilua harjoittavien seurojen poikkeava kohtelu aiheuttaa kitkaa esimerkiksi nuorisoliikunnan osalta, koska juniorijoukkueet hoitavat maksunsa ja velvoitteensa asianmukaisesti. Palvelumaksut ja käyttökorvaukset pitäisi laskuttaa ja periä mahdollisimman yksiselitteisen käytännön mukaan ja mahdolliset tukisopimukset ja niihin perustuvat suoritukset tehdä erillisinä, jotta toiminta olisi tasapuolista ja läpinäkyvää. Saatavien laskutukseen ja perintään liittyvät omistajapoliittiset tavoitteet: kaupungin palvelumaksut peritään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja lisätään mahdollisuuksia maksaa sähköisesti kaupungin toimitilojen ja palvelujen vuokraukseen ja myyntiin liittyvät sopimukset ja niistä aiheutuvat veloitukset pidetään erillään ko. palvelujen käyttäjiltä ostettavista palveluista ja niihin liittyvistä suorituksista kaikkia asiakkaita kohdellaan saatavien perinnässä tasapuolisesti 4.7. Lainan ja vakuuden antaminen Kaupunki on antanut lainaa tertiäärilainoina vuokra-asuntotuotannon omien varojen rahoittamista varten ja aiemman omistajapoliittisen linjauksen mukaan niistä peritään valtuuston päättämä korko. Korko on seurannut tähän saakka yleisten lainakorkojen kehitystä ja on tällä hetkellä 4 %. Kyseisten lainojen takaisinmaksuehto on sellainen, että niiden lyhennykset alkavat sen jälkeen kun rahoitettavan kohteen aravalainat on alkuperäisten lainaehtojen mukaan maksettu kokonaan takaisin. Aravalainojen konvertointi pankkilainoiksi ei muuta tätä takaisinmaksuehtoa. Tertiäärilainat ovat näin erittäin pitkäaikaista rahoitusta ja aravalainsäädännön mukaan niistä voidaan periä enintään kahdeksan prosentin tuotto. Järvenpään Mestariasunnot Oy:n kanssa on sovittu ja tässä raportissa esitetään, että tertiäärilainojen korko nostetaan asteittain kuuteen prosenttiin. Samalla on sovittu, että kaupunki ei edellytä osakepääomalle tuottoa ja kaupungin yhtiölle myöntämä vuonna 2032 erääntyvä koroton laina muutetaan osakepääomaksi. Kaupungin kokonaan omistamalle As Oy Tanhuaspille on vuonna 1998 myönnetty euron ja kymmenen vuoden koroton laina. Lainapäätöksessä on todettu, että laina-aikaa voidaan jatkaa kolmeenkymmeneen vuoteen. Työryhmä esittää, että yhtiö maksaa lainan kaupungille takaisin ja rahoitus järjestellään uudelleen rahalaitoslainalla. Koska kyseessä on kaupungin kokonaan omistama yhtiö, lainalle on mahdollista antaa takaus kuten samalle yhtiölle otetulle toisellekin lainalle.

15 13 Kaupunki on myöntänyt kassavaroistaan luottoja mm. EU-hankkeiden tilapäisrahoitukseen saatuaan riittävät selvitykset siitä, että lainat voidaan maksaa takaisin kun hankkeen varsinainen rahoitus saadaan. Tällaiset järjestelyt ovat olleet tarpeellisia, koska projektien rahoitus tulee tilitysten perusteella. Kaupunki ei ole edellyttänyt näille lainoille erillistä vakuutta, mutta korkotaso on ollut selvästi korkeampi kun markkinakorot. Kaupunki toimii sisäisenä pankkina tytäryhteisöilleen. Tähän saakka kaupunki ei ole antanut tytäryhteisöilleen tilapäislainaa, mutta joissain tapauksissa se voisi olla tarpeen, jotta tytäryhteisöjen ei tarvitsisi ylisuurilla kassoilla varautua tuleviin rahoitustarpeisiin tai tehdä omia sopimuksia rahalaitosten kanssa. Nykyisen käytännön mukaan tällaiset lainanannot on vietävä valtuuston päätettäväksi. Takauksen myöntäminen on verrattavissa lainan antamiseen, koska takaaja sitoutuu vastaamaan takaamastaan velasta kuten omastaan. Kaupunki takaa tytäryhteisöjensä ja muiden yhteisöjen investointihankkeita tai muita rahoitustarpeita valtuuston erillispäätöksin. Taattavien kohteiden tulee olla sellaisia, jotka kuuluvat kaupungin toimivaltaan ja olisivat mahdollisia toteuttaa myös kaupungin toimesta. Takausasiaa valmisteltaessa on arvioitava taattavan kohteen tai rahoitustarpeen onnistumisen mahdollisuudet ja kaupungin takaukset kohdistetaan toteuttamiskelpoisiin kohteisiin. Omilta tytäryhteisöiltä ei vaadita vastavakuutena kiinnityksiä tai muita vakuuksia, mutta muilta taattavilta kohteilta edellytetään riittäväksi arvioitu vastavakuus. Kaupunki ei ole perinyt takausprovisiota myöntämistään takauksista. Provisiokäytännön käyttöönotosta on sovittu Järvenpään Mestariasunnot Oy:n kanssa ja samaa käytäntöä on tarkoitus soveltaa myös muissa takauspäätöksissä. Lainan ja vakuuden antamiseen liittyvät omistajapoliittiset tavoitteet: Kaupunki myöntää tytäryhteisöilleen antolainoja asuntotuotannon omien varojen rahoitukseen. Lainojen korko sidotaan aravatuotannon omien varojen enimmäiskorkoon ja on tällä hetkellä 6 % Järvenpään Mestariasunnot Oy:lle aiemmin myönnettyjen tertiäärilainojen korko nostetaan sovitun aikataulun mukaan tälle tasolle Kaupunginhallitus voi myöntää päättämällään korolla kaupungin kassavaroista tilapäislainoja EU-, tai vastaavien hankkeiden lyhytaikaiseen rahoitukseen sekä kaupungin tytäryhteisöjen tilapäisrahoitukseen valtuuston talousarviossa määrittelemään enimmäismäärään saakka Kaupunki takaa valtuuston erillispäätöksin tytäryhteisöjensä lainoja. Takauksista peritään takausprovisio, joka on 0,15 %/vuosi lainojen jäljellä olevasta pääomasta Kaupunki takaa valtuuston erillispäätöksin sellaisia lainoja sellaisiin hankkeisiin, jotka kuuluvat kaupungin toimivaltaan ja olisivat mahdollisia toteuttaa myös kaupungin toimesta. Takausprovisiosta ja vastavakuudesta päätetään samassa yhteydessä. Takausprovisio on 0,15 %/vuosi lainojen jäljellä olevasta pääomasta

16 14 5. Omistajapoliittiset linjaukset tytär- ja osakkuusyhteisöissä 5.1 Järvenpään Mestariasunnot Oy (JMA) Yhtiön rahoitusjärjestelyt Kaupungin kokonaan omistama yhtiö, johon kaupunki on sijoittanut osakepääomana noin 0,55 Me Yhtiön oma pääoma vuoden 2004 lopussa oli 2,69 Me, ja muodostui em. osakepääoman ja vararahaston yhteissummasta. Osakepääomalle kaupunki ei ole edellyttänyt tuottoa. Kaupunki on sijoittanut yhtiöön ns. tertiäärilainoina 5,03 Me joka luetaan yhtiön omiksi varoiksi. Yhtiölle on eräiden omistuksen ja rahoituksen uudelleenjärjestelyjen yhteydessä myönnetty korotonta lainaa, jonka saldo oli viime vuoden lopussa 0,24 Me. Tertiäärilainojen korko on valtuuston päätöksen mukaisesti 4 % ja korkotuotto kaupungille oli viime vuonna Yhtiöllä on vierasta pääomaa yhteensä 57,2 Me ja siitä pitkäaikaisia lainoja valtaosa, 54,2 Me. Kaupunki on taannut yhtiön ottamia lainoja 27,6 Me ja taattujen lainojen jäljellä oleva pääoma oli vuoden lopussa 22,2 Me. Takaukset annettiin siinä vaiheessa, kun yhtiö konvertoi markkinakorkoja kalliimpia aravalainoja pankkilainoiksi. Kaupunki ei ole perinyt takauksista yhtiöltä takausprovisiota eikä takauksille ole edellytetty vastavakuutta. Aravalainsäädännön mukaan vuokratalojen omistaja voi periä sijoittamilleen varoille (osakepääoma + tertiäärilainat) enintään 8 %:n tuottoa. Mikäli tuotto maksetaan osinkona, on yhtiöllä oltava jakokelpoisia varoja ja näytettävästä voitosta peritään yhteisövero. Eräät kunnat ovat hinnoitelleet vakuudenantonsa ja jakaneet omistamiensa vuokrataloyhtiöiden niistä saamaa hyötyä perimällä takauksista provisiota. Valtion asuntorahastosta on selvitetty tertiäärilainojen erääntymistä siinä tapauksessa, että ko. kohteiden aravalainat on konvertoitu pankkilainoiksi. Saadun tiedon mukaan tertiäärilainojen lyhentäminen alkaa vasta sitten kun aravalaina olisi tullut alkuperäisten lainaehtojen mukaan takaisin maksetuksi. Tämä merkitsee sitä, että tertiäärilainat pysyvät yhtiöllä erittäin pitkän ajan, eli ovat todella omiin varoihin verrattavaa rahoitusta. Tertiäärilainojen konvertointi pankkilainoiksi on myös asuntorahastosta saadun tiedon mukaan erittäin vaikeaa, ja mikäli näin menetellään, yhtiön rahoitusrakenne heikkenee olennaisesti. Yhtiön kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella omistajapoliittinen työryhmä esittää, että tuottoa yhtiöltä omistajalle ei haeta osingonmaksun kautta. Tertiäärilainojen korkotasoa esitetään asteittain nostettavaksi kuuteen prosenttiin, mikä nostaa kaupungin tuottoa sijoitetulle pääomalle.

17 15 Jäljempänä olevan ehdotuksen mukaan kaupunki nostaa korollisten tertiäärilainojen koron asteittain nykyisestä neljästä prosentista kuuteen prosenttiin. Kaupungin takaukset esitetään myös muutettavaksi maksullisiksi. Nämä ehdotukset merkitsevät kaupungin tuoton yhtiölle tekemistä sitoumuksista muuttumista seuraavasti: - nykytila, korkotulo kaupungille , takausprovisiot 0, yhteensä , 0,21 /m 2 - vuosi 2006, korkotulo , takausprovisio , yhteensä , 0,26 /m 2 - vuosi 2007, korkotulo , takausprovisio , yhteensä , 0,30 /m 2 - vuodesta 2008 alkaen, korkotulo , takausprovisio , yhteensä , 0,33 /m 2 Nykyisellä asuntokannalla yhtiön tuotto kaupungille nousee em. laskelman mukaisesti noin , minkä vaikutus vuokriin on vuodesta 2008 lähtien 12 senttiä/m 2 kuukaudessa nykytilanteeseen verrattuna. Kaupunki on vuoden 1999 maaliskuun lopussa myöntänyt yhtiölle ,10 euron korottoman kertalyhenteisen lainan, jonka takaisinmaksu on Neuvottelujen perusteella työryhmä esittää, että kyseinen laina muutetaan vuonna 2006 osakepääomaksi, jolla vahvistetaan yhtiön omavaraisuutta. Tavoitteeksi asetetaan, että osakepääomaa korotetaan vuoteen 2015 mennessä euroa tämän vuoden lopussa olevasta osakepääoman määrästä. Järvenpään Mestariasunnot Oy, on huolehtinut ja huolehtii jatkossakin asuntojen kunnosta ja käytettävyydestä. Siihen kuuluu myös jatkuva peruskorjaustoiminta, jonka toteutus vaatii myös rahoitusta. Kun yhtiö on kaupungille tärkeä ja omistus pitkäaikaista, on yhtiön lainojen takaaminen jatkossakin mahdollista. Käytyjen neuvottelujen perusteella työryhmä esittää, että kaupungin antamista vakuuksista peritään takausprovisio, joka on korvausta omistajan riskinotosta ja jolla takauksesta saatavaa hyötyä jaetaan omistajan ja yhtiön kesken. Kun takausjärjestelyjä on tehty ja tehdään todennäköisesti jatkossakin, on kaupungin samalla määriteltävä, millaisia sitoumuksia yhtiö saa tehdä ilman omistajan lupaa. Yhtiöllä oli tilinpäätöksen mukaan viime vuoden lopussa vapaita kiinnityksiä 23,7 Me. Tämän vakuusmassan käytöstä on sovittava pelisäännöt omistajan kanssa. Kaupungin ja yhtiön yhteistoiminta Kaupunki omistaa 93 osakehuonetta ja Asunto Oy Tanhuaspin yhtiön kokonaisuudessaan, 27 asuntoa. Lisäksi kaupunki omistaa eri kiinteistöissä asuntoja kpl. Asukasvalinnat ja vuokrien perintä ja valvonta hoidetaan asuntopalveluissa näiden asuntojen osalta. Osakehuoneistojen huoneistotarkastukset ja kunnossapidon organisointi ostetaan ostopalveluna Mestariasunnoilta. Myöskin Y-Säätiön omistamien ja kaupungille välivuokrattujen 97 asunnon vastaavat tehtävät ostetaan Mestariasunnoilta. Teknisen toimen tilapalvelut hoitaa kaupungin omistamien eri kiinteistöissä olevien asuntojen (50-60 kpl) kunnossapidon.

18 16 Asuntojen käyttöön liittyy monia yhteistoimintatarpeita kaupungin toimialojen kanssa. Asuntojen järjestäminen kaupungin palvelukseen tuleville ja töissä oleville mahdollistavat asumisen lähellä työpaikkaa. Sosiaali- ja terveystoimi tarvitsee asuntoja laitoksista kotiutuville. Asumiseen liittyvän tuen järjestäminen erityisryhmille tai esimerkiksi jostain sairaudesta toipumiseksi edellyttää, että nykyinen hyvä yhteistoiminta kaupungin ja yhtiön välillä jatkuu ja kehittyy. Asuntopalveluiden ja Mestariasuntojen välillä on käynnissä neuvottelut, joiden tavoitteena on vahvistaa yhtiön roolia kaupunkikonsernin omistaman asunto-omaisuuden hallinnoinnissa. Tarkoituksena on, että Järvenpäässä kaupungin vuokra-asuntoa haetaan yhdestä paikasta eli Mestariasunnoilta. Myös asukashallinto ja asuntokannan isännöinti on tavoitteena siirtää Mestariasuntojen hoidettavaksi. Yhtiön raportointi omistajalle Tytäryhteisöjen raportoinnista kaupungille annetaan määräyksiä konserniohjeissa, jotka valmistellaan omistajapoliittisten linjausten jälkeen. Kun omistajaohjausta ollaan muiltakin osin tiivistämässä, käydään myös Järvenpään Mestariasunnot Oy:n raportointikäytännöt läpi ja tehdään tarvittavat tarkistukset. Järvenpään Mestariasunnot Oy:n toimintaan ja kehittämiseen liittyvät omistajapoliittiset tavoitteet Järvenpään Mestariasunnot Oy on tärkeä osa kaupungin palvelukokonaisuutta ja kaupunki omistaa yhtiön ja rahoittaa sitä pitkällä aikavälillä Tavoitteena on, että yhtiön osakepääomaa korotetaan vuoteen 2015 mennessä vuoden 2005 lopun tilanteesta. Ensimmäisessä vaiheessa osakepääomaa korotetaan muuttamalla kaupungin yhtiölle myöntämä pääomaltaan :n ja laina-ajaltaan 33 vuoden koroton kertalyhenteinen laina osakepääomaksi vuonna 2006 Kaupungin yhtiölle myöntämien ns. tertiäärilainojen korko on alkaen 4,7 %, alkaen 5,4 % ja alkaen 6 % Kaupunki takaa yhtiön investointien rahoitukseen käytettäviä lainoja. Uusista takauksista peritään 0,15 %:n vuotuinen takausprovisio jäljellä olevasta lainapääomasta. Tällä hetkellä voimassa olevien takauspäätösten osalta takausprovisiota peritään 0,05 % vuonna 2006 ja 0,1 % vuonna 2007 Kaupungin taseessa olevien ja kaupungin välivuokraamien asuntojen asukasvalinnat, asukashallinto sekä muut sovittavat tehtävät siirretään yhtiön hoidettavaksi. Tehtävät, työnjako ja korvausperusteet määritellään kaupungin ja yhtiön välillä neuvoteltavassa yhteistoimintasopimuksessa Myös kaupungin omistamien liikehuoneistojen vuokralaskutus esitetään siirrettäväksi yhtiön hoitoon Yhtiö järjestää yhteistoimintasopimuksessa määriteltävällä tavalla asuntoja kaupungin erityistarpeisiin sekä kaupungin henkilökunnan työsuhdeasunnoiksi

19 As Oy Tanhuaspi Kaupungin kokonaan omistama vapaarahoitteinen vuokrataloyhtiö. Kiinteistö on aikanaan rakennettu kaupungin työsuhdeasuntotarpeeseen ja on siinä tarkoituksessa kaupungille edelleen tärkeä. Yhtiö on vapaarahoitteinen, eli asukasvalinnassa ei tarvitse huomioida tulo- ja varallisuusrajoja. Yhtiössä on yhteensä 28 asuntoa yhteensä 1494 hm 2 sekä päiväkodin toimitila, hoitovastikkeet ja käyttökorvaukset n /vuosi, vuokratulot /vuosi. Yhtiö on vapaarahoitteinen ja kaupungilla on mm. rekrytoinnin tukemiseksi tarvetta asuntoihin. Kiinteistö on käyttökuntoinen. Kaupunki on marraskuussa 1998 antanut yhtiölle 10 vuoden korottoman lainan, jonka laina-aikaa voidaan velkakirjaehdon mukaan jatkaa enintään yhteensä 30 vuoden ajaksi. Lainan pääoma on eikä sitä ole lyhennetty. Lisäksi yhtiöllä on Kuntarahoitus Oy:ltä samaan aikaan otettu 30 vuoden laina, jonka kaupunki on taannut ja jonka maksamaton pääoma on tällä hetkellä n : Kaupungin asuntopalvelut perivät vuokran ja maksavat yhtiövastikkeet yhtiölle. Yhtiö toimii nollatuloksella ja toiminnan taloudellinen tulos kirjautuu kaupungin tulokseen. Jäljempänä on ehdotus rahoituksen uudelleenjärjestelyissä niin, että vieraan pääoman takaisinmaksuaika on noin 25 vuotta. Teknisesti yksinkertaisin tapa uudelleenjärjestely, on yhdistää lainat ja sopia niille annuiteettityyppinen lyhennysohjelma, jolloin korkojen ja lyhennysten vuotuiserät pysyvät tulevina vuosina samalla tasolla. Tällainen järjestely merkitsee vuokrien korotuspainetta 0,6-0,7 /m 2 /kk, jolloin vuokrataso olisi hieman yli 9 /m 2. Isännöinti on suunniteltu siirrettäväksi Järvenpään Mestariasunnot Oy:n hoitoon vuoden 2006 alusta lukien ja samalla yhtiön hallituksen jäseniksi valitaan kaupunginhallituksen keväällä tekemän päätöksen mukaan samoja henkilöitä kuin Mestariasuntojen hallitukseen. Taloushallintoa sekä rahoitusta ja vuokrien käsittelyn rutiineja on syytä muuttaa siinä vaiheessa kun isännöinti siirtyy JMA:lle: As Oy Tanhuaspin toimintaan ja kehittämiseen liittyvät omistajapoliittiset linjaukset Kaupunki omistaa yhtiön osakekannan toistaiseksi ja käyttää asuntoja pääasiassa työsuhdeasuntoina Yhtiön isännöinti ja asukashallinnon palvelut siirretään Järvenpään Mestariasunnot Oy:n hoidettavaksi Yhtiön hallitukseen valitaan samoja jäseniä kuin JMA:n hallitukseen (pienempi hallitus riittää, esim. 3 jäsentä) Yhtiön rahoitus järjestetään uudelleen seuraavasti: Yhtiö ottaa 1,8 Me:n lainan, jonka laina aika on enintään 23 vuotta. Kuntarahoitus Oy:n yhtiölle antama laina sekä kaupungin yhtiölle antama laina maksetaan takaisin. Kaupunki takaa lainan ja perii yhtiöltä takausprovisiota 0,15 % lainan jäljellä olevasta pääomasta Kaikki kiinteistön ja yhtiön hallinnon kustannukset kirjataan yhtiön kuluiksi ja vastikkeet määritellään niin, että yhtiön talous pysyy kunnossa.

20 Järvenpään palvelusäätiö Järvenpään palvelusäätiö on perustettu Oikeusministeriön päätöksellä Säätiön perustajat ja osuudet: Järvenpään kaupunki ,78 Järvenpään seurakunta 3.363,76 Järvenpään Seudun Invalidit ry 672,75 Järvenpään Kansalliset Seniorit ry 168,19 Järvenpään Reumayhdistys ry 336,38 Keski-Uudenmaan työkyvyttömyyseläkkeensaajat ry 84,09 Helsingin Näkövammaiset ry K-U:n alaosasto 84,09 Keski-Uudenmaan Näkövammaisten paikallisosasto 84,09 Järvenpään Eläkkeensaajat ry 168,19 Järvenpään Eläkeläiset ry 168,19 Järvenpään Ruskat ry. 84,09 Keravan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry 84,09 Sotainvalidien Veljesliiton Järvenpään osasto 84,09 Järvenpään Kristilliset eläkeläiset ry 84,09 Yhteensä ,79 Säätiön tarkoitus on säädekirjan mukaan tukea vammaisille ja vanhuksille soveltuvien asuntojen ja sanotunlaisten henkilöiden avohuoltoon käytettävien hoito-, kuntoutus ja muiden palvelutilojen hankkimista Järvenpään kaupunkiin. Säätiön rakennuttama Palvelukeskus, joka nykyiseltä nimeltään on Työ- ja toimintakeskus, on vuokrattu kaupungille, joka ylläpitää kiinteistöä ja toteuttaa siinä sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteistä toimintaa. Kaupunki on kiinteistön rakentamisen jälkeen maksanut säätiön rakentamista varten ottamat velat ja säätiö on tällä hetkellä velaton. Säätiön tehtävää pelkkänä kaupungille vuokratun kiinteistön omistajana on vaikea perustella. Kaksiportainen hallinto ei ole tarpeen näin pienessä säätiössä. Järvenpään palvelusäätiön toimintaan ja kehittämiseen liittyvät omistajapoliittiset linjaukset Säätiön suurimman peruspääomasijoituksen tehneenä kaupunki käynnistää keskustelut säätiön toiminnan kehittämisestä ja hallinnon keventämisestä

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

Omistajapoliittiset linjaukset

Omistajapoliittiset linjaukset Asikkalan kunta Omistajapoliittiset linjaukset Omistajaohjaus 14.4.2015 Sisällys Johdanto... 1 1. Soveltamisala... 1 2. Yleiset periaatteet... 1 3. Kunnan kehitysnäkymät omistajapolitiikan lähtökohtana...

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET

SUONENJOEN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET SUONENJOEN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 30.1.2012 8 Voimaan: 1.2.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite 2 Soveltamisala 3 Konserniohjeen käsittely ja hyväksyminen

Lisätiedot

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa 1 VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa Kiinteistömassan ylläpidon kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti nopeampaa kuin yleinen kustannuskehitys

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

Vesihuoltotoiminnan yhtiöittäminen

Vesihuoltotoiminnan yhtiöittäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 286 Vesihuoltotoiminnan yhtiöittäminen Asianro 816/00.04.02/2015 Kaupunginjohtaja Ari Korhonen ja talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi: Raision kaupunginvaltuusto päätti

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 296 07.12.2015 Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 576/14.142/2015 Khall 296 Juuan kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 16.06.2014 Sivu 1 / 1 2651/00.04.01/2014 185 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh. 09 816 52204 Riikka Kiljander-Kiiskinen, puh. 09 816

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1 2651/00.04.01/2014 Kaupunginhallitus 185 16.6.2014 93 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh. 09 816 52204 Riikka Kiljander-Kiiskinen,

Lisätiedot

2. KUNNAN TOIMIVALTA JA VASTUU KEMPELE KONSERNISSA

2. KUNNAN TOIMIVALTA JA VASTUU KEMPELE KONSERNISSA KEMPELE-KONSERNIN KONSERNIOHJEET 1. KEMPELE-KONSERNIN MÄÄRITELMÄ Kempele-konserniin kuuluvat Liitteessä 1 mainitut tytäryhteisöt, kuntayhtymät ja osakkuusyhteisöt, jotka vastuutetaan tehtäviensä perusteella

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille Kunnanhallitus 94 17.03.2014 Kunnanhallitus 218 22.09.2014 Kunnanhallitus 283 17.11.2014 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille 201/02.03.05/2013

Lisätiedot

Kaikissa em. vaihtoehdoissa osakeyhtiöt (Energia Oy sekä perustettava vesi- ja viemärilaitososakeyhtiö) pidetään kaupungin 100 % omistuksessa.

Kaikissa em. vaihtoehdoissa osakeyhtiöt (Energia Oy sekä perustettava vesi- ja viemärilaitososakeyhtiö) pidetään kaupungin 100 % omistuksessa. Kaupunginhallitus 49 13.03.2017 Kaupunginvaltuusto 16 20.03.2017 Vesi- ja viemärilaitoksen yhtiöittäminen Khall 13.03.2017 49 Vuoden 2017 talousarviossa kaupunginvaltuusto hyväksyi taloudellisen tilanteen

Lisätiedot

Maakunta- ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Somerolla

Maakunta- ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Somerolla Maakunta- ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Somerolla Sami Suikkanen, 7.3.2017 Yleistä uudistuksesta Uudistusta koskevat lait ovat tulossa keväällä eduskunnan käsittelyyn. Lakiluonnosten lähtökohtana

Lisätiedot

Omistajaohjaus kuntakonsernissa

Omistajaohjaus kuntakonsernissa Omistajaohjaus kuntakonsernissa Johtava lakimies, varatuomari Pirkka-Petri Lebedeff Suomen Kuntaliitto Omistajaohjaus ammatillisessa koulutuksessa Kuntamarkkinat Helsinki 14.9.2011 Esityksen pääkohdat

Lisätiedot

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus Helsingin kaupungin kiinteistöviraston Tilakeskus Tilakeskuksen tehtävät Ammattimainen Helsingin kaupungin toimitilojen hallinta Tilojen osto, myynti ja kiinteistökehitys Vuokraus hallintokunnille ja ulkopuolisille

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle

Lisätiedot

6 16.02.2015. Kaupunkikonsernin toimitilojen rakentamisen, rakennuttamisen ja kunnossapidon uudelleenorganisointi osakekaupat ja luovutussopimukset

6 16.02.2015. Kaupunkikonsernin toimitilojen rakentamisen, rakennuttamisen ja kunnossapidon uudelleenorganisointi osakekaupat ja luovutussopimukset Kaupunginhallituksen konsernijaosto 6 16.02.2015 Kaupunkikonsernin toimitilojen rakentamisen, rakennuttamisen ja kunnossapidon uudelleenorganisointi osakekaupat ja luovutussopimukset 952/00.00.01.12/2014

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Liikelaitokset + konserni perehdyttämistilaisuus

Liikelaitokset + konserni perehdyttämistilaisuus Liikelaitokset + konserni perehdyttämistilaisuus 2.10.2017 Tilapalvelu-liikelaitoksen yleisesittely Esko Eriksson, kiinteistöjohtaja Jyväskylän kaupunki Tilapalvelu-liikelaitoksen toimintaorganisaatio

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Kuntarahoitus 15661/12 2 550 000,00 2 250 000,00 2 250 000,00 2,128 kiinteä, 27.2.2012-23.1.2022

Kuntarahoitus 15661/12 2 550 000,00 2 250 000,00 2 250 000,00 2,128 kiinteä, 27.2.2012-23.1.2022 Kaupunginhallitus 221 25.08.2014 Kaupunginvaltuusto 70 01.09.2014 Kouvolan Vesi Oy:n lainojen takaukset 5700/02.04.07/2014 Kh 25.08.2014 221 Kaupunginvaltuusto päätti 9.6.2014, että Kouvolan Veden toiminnot

Lisätiedot

Kaupungin kirjanpidollisten rahastojen säännöt sekä lahjoitusrahastojen sääntöjen 5, lukien

Kaupungin kirjanpidollisten rahastojen säännöt sekä lahjoitusrahastojen sääntöjen 5, lukien Kaupungin kirjanpidollisten rahastojen säännöt sekä lahjoitusrahastojen sääntöjen, 1.6.2017 lukien HELSINGIN KAUPUNGIN ASUNTOTUOTANTORAHASTON SÄÄNNÖT Helsingin kaupungin asuntotuotantorahaston tarkoituksena

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta

Lisätiedot

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori Pori-konserni ja sen johtaminen Esa Lunnevuori Kunnallisesta toiminnasta Viime vuosina on toteutettu merkittävä ja syvälle käynyt toiminnan muutos Emokunnan lähipiiriin on rakennettu mittava kuntakonserni

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit (esim.

Lisätiedot

1 Sopimusosapuolet. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) (myöhemmin HUS) Y-1567535-0

1 Sopimusosapuolet. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) (myöhemmin HUS) Y-1567535-0 Hallitus 12.11.2012, LIITE 1 SOPIMUS HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTISEN OHJELMAN TOIMEENPANON JA HENKILÖSTÖASUNTOJEN HALLINNAN SIIRROSTA HUS-KIINTEISTÖT OY:N TEHTÄVÄKSI

Lisätiedot

OMISTAJAPOLIITTINEN OHJELMA

OMISTAJAPOLIITTINEN OHJELMA OMISTAJAPOLIITTINEN OHJELMA KONSERNIRAKENNE Kaupunginvaltuusto Päättää talousarviossa verot, määrärahat ja tavoitteet KONSERNIJOHTO, Hallitus ja kaupunginjohtajat -vastaavat valmistelusta, täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 20.03.2017 Sivu 1 / 1 1153/2017 00.04.01.00 18 Espoon kaupungin edustajan nimeäminen ja toimiohjeiden antaminen Espoon Elä ja Asu Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen 22.3.2017 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium

Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Kuntakonsernien riskienhallinnan arviointi Vs. tarkastusjohtaja Markus Kiviaho JHTT, CGAP, CRMA Kuntakonsernien riskienhallinnan arvioinnin lähtökohtia ja kriteerejä

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

Resurssivaliokunta Resurssivaliokunta Kunnanhallitus Valtuusto

Resurssivaliokunta Resurssivaliokunta Kunnanhallitus Valtuusto Resurssivaliokunta 7 19.09.2016 Resurssivaliokunta 3 04.10.2016 Kunnanhallitus 279 10.10.2016 Valtuusto 77 07.11.2016 LAINAEHTOJEN MUUTTAMINEN / KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO 1307/02.05.06/2016 RESVK

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

Resurssivaliokunta Resurssivaliokunta LAINAEHTOJEN MUUTTAMINEN / KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO 1307/02.05.

Resurssivaliokunta Resurssivaliokunta LAINAEHTOJEN MUUTTAMINEN / KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO 1307/02.05. Resurssivaliokunta 7 19.09.2016 Resurssivaliokunta 3 04.10.2016 LAINAEHTOJEN MUUTTAMINEN / KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO 1307/02.05.06/2016 RESVK 7 Valmistelija vs. talousjohtaja Tarja Lempeä (puh. 040

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA. Luonnos tekninen ltk

1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA. Luonnos tekninen ltk 1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA Luonnos 16.2.2017 tekninen ltk 2(5) 1. JOHDANTO Kiinteistöstrategialla tavoitellaan kunnan rakennetun kiinteistöomaisuuden ylläpidon pitkäjänteistä kehittämistä sekä

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Resurssivaliokunta Resurssivaliokunta Kunnanhallitus

Resurssivaliokunta Resurssivaliokunta Kunnanhallitus Resurssivaliokunta 7 19.09.2016 Resurssivaliokunta 3 04.10.2016 Kunnanhallitus 279 10.10.2016 LAINAEHTOJEN MUUTTAMINEN / KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO RESVK 7 Valmistelija vs. talousjohtaja Tarja Lempeä

Lisätiedot

Savonlinnasali Oy:n hakemus euron omavelkaisen lainan takaukseen

Savonlinnasali Oy:n hakemus euron omavelkaisen lainan takaukseen Kaupunginhallitus 78 02.03.2015 Kaupunginvaltuusto 9 30.03.2015 Kaupunginhallitus 280 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto 51 15.06.2015 Savonlinnasali Oy:n hakemus 350 000 euron omavelkaisen lainan takaukseen

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Ohje koskee kuntaa ja sen tytäryhteisöjä. Ohje on käsiteltävä tytäryhteisöjen yhtiökokouksessa ja hallituksessa tai vastaavissa hallintoelimissä.

Ohje koskee kuntaa ja sen tytäryhteisöjä. Ohje on käsiteltävä tytäryhteisöjen yhtiökokouksessa ja hallituksessa tai vastaavissa hallintoelimissä. SODANKYLÄN KUNTA Kunnanhallitus (Kh 10.12.1997) KONSERNIOHJEET KONSERNIOHJEEN TAVOITE Näillä ohjeilla kunnanhallitus antaa konsernitason toimintaohjeet ja -periaatteet sekä täsmentää kunnan ja kunnanhallituksen

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Lappeenrannan Toimitilat Oy ja yhtiön kotipaikka on Lappeenranta.

Yhtiön toiminimi on Lappeenrannan Toimitilat Oy ja yhtiön kotipaikka on Lappeenranta. Lappeenrannan Toimitilat Oy:n yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Lappeenrannan Toimitilat Oy ja yhtiön kotipaikka on Lappeenranta. 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toimialana on

Lisätiedot

Talous ja omistajaohjaus

Talous ja omistajaohjaus Talous ja omistajaohjaus Kaupunginvaltuuston perehdytyskoulutus 30.5.2017 Jukka Weisell Talouden kolme tasoa Oulun kaupunki: Liikelaitokset Rahastot Oulu-konserni: Tytäryhteisöt om. >50 % Osakkuusyhtiöt

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

Omistajapolitiikka ja ohjaus Oulussa KV koulutus

Omistajapolitiikka ja ohjaus Oulussa KV koulutus Omistajapolitiikka ja ohjaus Oulussa KV koulutus 29.11.2012 Marja Kariniemi, kehittämispäällikkö Konsernipalvelut Esityksen sisältö - Mitä tarkoittaa omistajapolitiikka ja ohjaus? - Mistä omistuksista

Lisätiedot

Maakuntien tilakeskus Oy

Maakuntien tilakeskus Oy Maakuntien tilakeskus Oy Valtakunnalliset palvelukeskusselvittäjät Turussa 24.1.2017 Maakuntien tilakeskuksen selvityshenkilö ja yhtiön toimitusjohtaja Olavi Hiekka SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS Maakuntien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1 5118/02.05.06/2014 Kaupunginhallitus 348 15.12.2014 12 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinnin lainalle Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Omavelkaisen takauksen myöntäminen Kemijärven Palvelukeskus ry.n lainalle/hoitokoti-koivulan laajennushanke/muutos takauspäätökseen

Omavelkaisen takauksen myöntäminen Kemijärven Palvelukeskus ry.n lainalle/hoitokoti-koivulan laajennushanke/muutos takauspäätökseen Kaupunginhallitus 334 28.10.2013 Kaupunginvaltuusto 110 04.11.2013 Kaupunginhallitus 398 06.10.2014 Kaupunginvaltuusto 95 13.10.2014 Kaupunginhallitus 62 22.02.2016 Kaupunginvaltuusto 18 29.02.2016 Omavelkaisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 11. Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 11. Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1 5119/02.05.06/2014 Kaupunginhallitus 347 15.12.2014 11 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Espoon Suviniityn pysäköinnin lainalle Valmistelijat /

Lisätiedot

Tilaliikelaitoksen kehittämistoimenpiteet

Tilaliikelaitoksen kehittämistoimenpiteet Tilaliikelaitoksen kehittämistoimenpiteet 2015-2017 Tilaliikelaitos on kuntalain 9. luvun mukainen kunnallinen liikelaitos tehtävänä on tarjota toimivat, terveelliset ja turvalliset tilat kaupungin omia

Lisätiedot

SOPIMUS KORKEASAAREN ELÄINTARHATOIMINNAN LUOVUTUKSESTA KORKEASAAREN ELÄINTARHAN SÄÄTIÖLLE HELSINGIN KAUPUNGIN KORKEASAAREN ELÄINTARHAN SÄÄTIÖN

SOPIMUS KORKEASAAREN ELÄINTARHATOIMINNAN LUOVUTUKSESTA KORKEASAAREN ELÄINTARHAN SÄÄTIÖLLE HELSINGIN KAUPUNGIN KORKEASAAREN ELÄINTARHAN SÄÄTIÖN SOPIMUS KORKEASAAREN ELÄINTARHATOIMINNAN LUOVUTUKSESTA KORKEASAAREN ELÄINTARHAN SÄÄTIÖLLE HELSINGIN KAUPUNGIN JA KORKEASAAREN ELÄINTARHAN SÄÄTIÖN välillä [. päivänä kuuta 2017] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Vastaanottavien perustettavien yhtiöiden yhtiöjärjestysehdotukset ovat liitteenä 1 ja 2.

Vastaanottavien perustettavien yhtiöiden yhtiöjärjestysehdotukset ovat liitteenä 1 ja 2. JAKAUTUMISSUUNNITELMA Kiljavan Sairaala Oy:n hallitus esittää yhtiön jakautumisen toteuttamista osakeyhtiölain 17 luvun 2 :n 1 momentin 1) -kohdan ja elinkeinoverolain 52c :n mukaisena kokonaisjakautumisena

Lisätiedot

Jukka Latvala Tilaisuus Sote- ja maakuntauudistuksen muutostukiklinikka: Toimitilat Pvm

Jukka Latvala Tilaisuus Sote- ja maakuntauudistuksen muutostukiklinikka: Toimitilat Pvm Nimi Jukka Latvala Tilaisuus Sote- ja maakuntauudistuksen muutostukiklinikka: Toimitilat Pvm 14.9.2017 MAAKUNTAUUDISTUKSESSA KOLME PALVELUKESKUSTA Maakunnat Toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus

Lisätiedot

PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö. (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö. (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Soveltamisala Kaupungin taloudenhoidossa ja taloushallinnon järjestämisessä on sen lisäksi, mitä

Lisätiedot

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset Kunnanhallitus 110 06.06.2016 Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset 406/220/2016 (367/220/2015) Kunnanhallitus 15.06.2015

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto on vahvistanut kaupungin yleisen strategian ja henkilöstöstrategian.

Kaupunginvaltuusto on vahvistanut kaupungin yleisen strategian ja henkilöstöstrategian. 1 Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA N:otta/1998 ======================================================================== = 1 (6) KONSERNIOHJEET Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 31.8.1998 Voimaantulo

Lisätiedot

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat:

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat: Varallisuuskriteerit Yleistä Tässä ohjeessa käytetään yleisesti termiä STEA-avustukset, joilla viitataan yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat):

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat): Luonnos 16.03.2012 Yhteistoimintasopimus jätehuoltoviranomaisena toimimisesta 1. Sopimuksen osapuolet Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi Kaupunginhallitus 214 20.10.2014 Kaupunginhallitus 235 03.11.2014 Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi 1466/10.03.02/2014 Kaupunginhallitus 20.10.2014

Lisätiedot

HE 99/2015 vp. Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuulemistilaisuus

HE 99/2015 vp. Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuulemistilaisuus HE 99/2015 vp Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuulemistilaisuus 12.11.2015 Jouni Parkkonen toiminnanjohtaja Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry - KOVA Tiivistelmä lausunnosta Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen

Lisätiedot

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA 1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Myllypuron Yhteiskerhotila, ruotsiksi Fastighets AB Kvarnbäckens Klubbhus ja kotipaikka

Lisätiedot

Mestariasunnot 2 / 2013. Jarkko Kankkunen

Mestariasunnot 2 / 2013. Jarkko Kankkunen Mestariasunnot 2 / 2013 Jarkko Kankkunen Mestariasunnot konserni.... Järvenpään Mestariasunnot Oy Kiinteistö Oy Järvenpään Tilat Levysepänkatu 13 kiinteistö JMA:n 65,30 %, JL Kiinteistötaito 17,15 %, Caves

Lisätiedot

Omistajaohjaus ja konserniohje Alustus KoJo teemaryhmän työpajassa Vuokko Ylinen hallintojohtaja, emba

Omistajaohjaus ja konserniohje Alustus KoJo teemaryhmän työpajassa Vuokko Ylinen hallintojohtaja, emba Omistajaohjaus ja konserniohje Alustus KoJo teemaryhmän työpajassa 18.4.2017 Vuokko Ylinen hallintojohtaja, emba 13.4.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi KoJon tavoite tuottaa sisältöä ja linjauksia uuden maakunnan

Lisätiedot

Kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöt, joihin kunnalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 :n tarkoittama määräysvalta.

Kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöt, joihin kunnalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 :n tarkoittama määräysvalta. Konserniohje 1. Kunnan omistajapolitiikka Kunnan omistajapolitiikan tavoitteena on turvata kunnan pitkäjännitteinen toiminta ja varmistaa kunnan pääoman käyttöön sekä omaisuuden hankintaan ja hoitoon liittyvän

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM 17.5.2011 1(6) Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit

Lisätiedot

Omavelkaisen takauksen myöntäminen perustettavan Toivakan Verkkoyhtiö Oy:lle Keski-Suomen laajakaistahankkeen rahoittamiseksi

Omavelkaisen takauksen myöntäminen perustettavan Toivakan Verkkoyhtiö Oy:lle Keski-Suomen laajakaistahankkeen rahoittamiseksi Kunnanhallitus 184 01.07.2013 Kunnanvaltuusto 80 01.07.2013 Kunnanhallitus 192 08.08.2013 Kunnanvaltuusto 86 15.08.2013 Omavelkaisen takauksen myöntäminen perustettavan Toivakan Verkkoyhtiö Oy:lle Keski-Suomen

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOPIJAOSAPUOLET Kajaanin ja Kuhmon kaupungit sekä Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Vaalan kunnat. SOPIMUKSEN

Lisätiedot

PoSoTe, Tilatyöryhmän kokous

PoSoTe, Tilatyöryhmän kokous Kokousmuistio 23.02.2015 PoSoTe, Tilatyöryhmän kokous Kokousaika: 20.02.2015 klo 13.30-15.00 Kokouspaikka: Läsnä: Poissa: Pohjois-Savon liitto Juha Piiroinen (Suonenjoki), puheenjohtaja Mikko Hollmén (KYS)

Lisätiedot

Omistajaohjauksen käytännön haasteet kuntakonserneissa

Omistajaohjauksen käytännön haasteet kuntakonserneissa Omistajaohjauksen käytännön haasteet kuntakonserneissa TILINTARKASTUKSEN JA ARVIOINNIN SYMPOSIUM 2017 30.5.2017 tarkastusjohtaja Markus Kiviaho, JHTT, CGAP, CRMA Omistajaohjaus Omistajaohjauksella tarkoitetaan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistelu. Palveluliikelaitosten johtokunta Taloussuunnittelujohtaja Pekka Heikkinen

Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistelu. Palveluliikelaitosten johtokunta Taloussuunnittelujohtaja Pekka Heikkinen Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistelu Palveluliikelaitosten johtokunta 7.5.2014 Taloussuunnittelujohtaja 1 Lauta- ja johtokuntien käsittelyn tavoite Saada yhteinen ymmärrys Talouskehityksen

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1 2740/02.05.06/2014 Kaupunginhallitus 176 16.6.2014 92 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen :n otettaville lainoille perusparannusta varten kohteissa: Soukankuja

Lisätiedot

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ Varallisuuskriteerit RAY:n avustustoiminnan periaatteet - RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN

KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN Kunnanhallitus 23.2.2015 ( 46): Kunnan vuoden 2015 talousarvion konsernitavoitteena on Kaartjärven Vesihuolto Oy:n osalta yhtiön toiminnan

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN KONSERNIOHJEET

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN KONSERNIOHJEET 1(7) POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN KONSERNIOHJEET Hallituksen 20.4.2009 hyväksymät ja 1.7.2009 voimaan tulevat 2(7) POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN KONSERNIOHJEET Sisällysluettelo

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kiinteistö Oy Espoon Suviniityn Pysäköinti I:n osakkeiden merkintä (Kh-asia)

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kiinteistö Oy Espoon Suviniityn Pysäköinti I:n osakkeiden merkintä (Kh-asia) 15.02.2016 Sivu 1 / 1 485/2016 02.05.05 14 Kiinteistö Oy Espoon Suviniityn Pysäköinti I:n osakkeiden merkintä (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh. 043 825 6073 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n osakkeiden myyminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle

Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n osakkeiden myyminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle Kaupunginhallituksen 17 20.03.2017 konsernijaosto Kaupunginhallitus 151 27.03.2017 Kaupunginhallitus 444 11.09.2017 Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n osakkeiden myyminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 15.05.2017 Sivu 1 / 1 830/2017 00.04.01.00 34 Edustajan nimeäminen ja toimiohjeiden antaminen Kiinteistö Oy Espoon sairaalan varsinaiseen yhtiökokoukseen 24.5.2017 Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen,

Lisätiedot

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat Mäntsälän kunnan rakennejärjestelyn suunniteltu toteutus ja verotus 11.08.2014 / Mäntsälä Risto Walden, Kauppat.lisensiaatti risto@bilanssi.fi / 050-585 3655 Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 14.03.2016 Sivu 1 / 1 821/2016 00.04.01.00 20 Kaupungin edustajan nimeäminen ja toimiohjeiden antaminen Espoon Elä ja Asu Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen 22.3.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen,

Lisätiedot

Kiinteäehtoinen laina. Vuosimaksulainan muuttaminen kiinteäehtoiseksi. Koron määrä. Uusi maksusuunnitelma PÄÄTÖS

Kiinteäehtoinen laina. Vuosimaksulainan muuttaminen kiinteäehtoiseksi. Koron määrä. Uusi maksusuunnitelma PÄÄTÖS VALTIOKONTTORI Rahoitus Erityisrahoitusjärjestelyt PÄÄTÖS 13.10.14 LOIMAAN,KAUPUNKI DG, a - r, o..(13 i i ' 1 Ol / V Kiinteistö Oy Loimaan Vuokra-asunnot c/o Hulmin Huolto Oy Hannele Vainio Kauppalankatu

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 1. KUNNILTA MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN TEHTÄVIEN JA NIIDEN RAHOITUKSEN SIIRTO MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Kh 18.3.2012 53 LIITE 15 YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Hyväksytty: Voimaantulo: 1 YLEISTÄ 1.1 Määrittelyt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan ja yhden tai useamman muun yhteisön muodostamaa taloudellista

Lisätiedot

Vellamonkodit Oy:n järjestely. Liiketoimintajaosto

Vellamonkodit Oy:n järjestely. Liiketoimintajaosto Vellamonkodit Oy:n järjestely Liiketoimintajaosto 31.5.2016 Vellamonkodit Oy:n tase Omistus kaupunki 13,98% (päiväkoti) ja Kotilinnasäätiö 86,02% (asuinrakennus) Taseen loppusumma 5,9 milj. euroa, josta

Lisätiedot

Panttikirjojen luovuttaminen Kiinteistö Oy Kiikoisten Teollisuusmaalle ja osakekirjojen jälkipanttauksesta luopuminen

Panttikirjojen luovuttaminen Kiinteistö Oy Kiikoisten Teollisuusmaalle ja osakekirjojen jälkipanttauksesta luopuminen Kaupunginhallitus 366 18.11.2013 Panttikirjojen luovuttaminen Kiinteistö Oy Kiikoisten Teollisuusmaalle ja osakekirjojen jälkipanttauksesta luopuminen 900/02.05.06/2013 25.11.2004 Kh 290 Liite 04/13/2004

Lisätiedot

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot