KANGASALAN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 KANGASALAN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - Pienestä linnusta uljas kotka oksalle ylimmälle Sivistyskeskus Kasvatus- ja opetuslautakunta 2013

2

3 0 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO VARHAISKASVATUS KANGASALLA Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen visio Varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus Varhaiskasvatuksen arvot Varhaiskasvatuksen päämäärät Varhaiskasvatuksen toimintamuodot Päivähoitoyksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmat VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ Oppimisympäristö Ympäristökasvatus Mediakasvatus VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN Lapsen osallisuus Oppimiskäsitys Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Pienryhmäpedagogiikka Kasvattajayhteisö Varhaiskasvattaja LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA Tutkiminen Liikkuminen Leikkiminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu KIELEN MERKITYS SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT Matemaattinen orientaatio Luonnontieteellinen orientaatio Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Esteettinen orientaatio Eettinen orientaatio Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio PERHEIDEN OSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA Kasvatuskumppanuus Tiedottaminen Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Nivelvaiheyhteistyö VERKOSTOYHTEISTYÖ ESIOPETUS KASVUN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Tuen kolmiportainen malli Tukipalvelut ja yhteistyötahot Monikulttuuristaustaiset lapset Lastensuojelu VARHAISKASVATUKSEN LAATU KANGASALLA Suunnittelu Dokumentointi Arviointi LÄHTEET... 21

4 1 JOHDANTO Kangasala on kaunis viiden harjun ja kolmen suuren järven halkoma kasvukunta. Kangasalan väkiluku kasvaa vuosittain noin 300 asukkaalla. Kangasalle muuttaa runsaasti lapsiperheitä ja tästä syystä varhaiskasvatus on yksi kunnan suurimmista palvelualueista. Kangasala tunnetaan Sakari Topeliuksen runosta "Kesäpäivä Kangasalla", josta Gabriel Linsén sävelsi rakastetun laulun. Edellä mainittu laulu on ollut myös Kangasalan kunnan varhaiskasvatuksen vision sekä varhaiskasvatussuunnitelman ideoiden pohjana. Valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 2005 edellytetään, että kunta laatii oman varhaiskasvatussuunnitelman ja sen pohjalta kukin päivähoitoyksikkö laatii oman varhaiskasvatussuunnitelman. Kangasalan kunnan ensimmäinen varhaiskasvatussuunnitelma valmistui vuonna 2005 ja asiakirja päivitettiin Nyt vuonna 2013 päivitetyssä suunnitelmassa on tarkistettu kolmen vuoden aikana tapahtuneita lainsäädännöllisiä ja muita uuden tiedon tuomia näkökulmia. Varhaiskasvatussuunnitelman rinnalla ohjaavana asiakirjana on edelleen Kangasalan kunnan Lasten ja Nuorten hyvinvointisuunnitelma, jota päivitetään vuoden 2013 aikana. Varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista koko kunta-alueella. Suunnitelma on myös työväline varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Varhaiskasvatussuunnitelmassa kuvataan käsitys hyvästä ja tavoiteltavasta tavasta toimia lasten kanssa. Se on myös pohjana laadun kehittämiselle. Lapsuuden ainutkertaisuuden ymmärtäminen ja hyvinvoiva lapsi ovat meille Kangasalan kunnan varhaiskasvatuksen henkilöstölle tärkeitä asioita ja niitä haluamme edistää. Kangasala Anni Aalto-Ropo varhaiskasvatuksen johtaja

5 2 1 VARHAISKASVATUS KANGASALLA 1.1 Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen visio Kasvava kangasalalainen - Pienestä linnusta uljas kotka oksalle ylimmälle Lapsen kasvua ja oppimista edistävä turvallinen ja monipuolinen varhaiskasvatus ja opetus kesäpäivän pitäjässä. 1.2 Varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus Kangasalan kunnan varhaiskasvatuksen keskeisenä toimintaa suuntaavana ajatuksena on lapsen hyvinvoinnin edistäminen. Varhaiskasvatus toteutuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudessa. Keskeisenä lähtökohtana on lapsuuden arvostaminen ihmisen ainutkertaisena elämänvaiheena. 1.3 Varhaiskasvatuksen arvot Kunnioitus: lapsen etu ja lapsuus, vanhemmuuden arvostaminen kasvatuskumppanina, henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden osaamisen arvostaminen Vuorovaikutuksellisuus: lapsen ja aikuisen kohtaaminen, vuorovaikutuksen jatkuva ylläpitäminen ja rakentaminen eri tahojen kanssa Sitoutuneisuus: lapsen edun esiin nostaminen, eri tasoilla tehdyt päätökset ja jatkuva työn kehittäminen Turvallisuus: lapsen kasvu- ja oppimisympäristö on sosiaalisesti, fyysisesti ja psyykkisesti turvallinen 1.4 Varhaiskasvatuksen päämäärät Kangasalan kunnan varhaiskasvatuksen päämäärät ovat seuraavat: 1. Vahvistetaan kangasalalaisen lapsen juurtumista kotikuntaansa ja tuetaan kasvua avarakatseiseksi maailmankansalaiseksi kestävän kehityksen periaatteet tuntien 2. Lapsen näkökulma ja tarpeet ovat etusijalla kasvatuskumppanuuteen perustuvassa varhaiskasvatuksessa

6 3 3. Lapsen kasvun ja oppimisen polku on ehyt ja turvallinen 4. Varhaiskasvatuspalvelujen monimuotoisuutta kehitetään perheiden tarpeita huomioiden kuntatalouden resurssien puitteissa 5. Varhaiskasvatustoiminta on jatkuvasti kehittyvää, tavoitteellista ja ammatillista Näillä päämäärillä pyritään edistämään varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteutumista kaikissa Kangasalan kunnan järjestämissä ja valvomissa päivähoitomuodoissa. 1.5 Varhaiskasvatuksen toimintamuodot Kangasalan kunnan omia varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat päiväkotihoito, perhepäivähoito ja avoimet varhaiskasvatuspalvelut. Avointa varhaiskasvatusta on virikekerho, perhekerho ja lapsiparkkitoiminta. Esiopetusta tarjotaan Kangasalla sekä päiväkodeissa että kouluissa riippuen lapsen päivähoidon tarpeesta. Omien varhaiskasvatuspalvelujen lisäksi lasten päivähoitoa hankitaan ostopalveluna sekä yksityisiltä palveluntuottajilta että muilta kunnilta. Tampereen seudun kuntien kanssa on solmittu seutusopimus, joka mahdollistaa joustavat päivähoitojärjestelyt. Lasten hoidon tuet mahdollistavat lasten päivähoidon järjestämisen joko yksityisessä päivähoidossa tai kotona. Yksityisen hoidon tuet ovat lakisääteinen yksityisen hoidon tuki sekä yksityisen hoidontuen kuntalisä. Kotihoitoa tuetaan kotihoidontuen kautta. Lisätietoja saa Kangasalan kunnan nettisivuilta. 1.6 Päivähoitoyksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmat Päivähoitoyksiköllä tässä kohdassa tarkoitetaan yksittäistä päiväkotia, kunnallisen perhepäivähoidon tai avoimen varhaiskasvatuksen kokonaisuutta. Yksikön suunnitelmassa kuvataan, miten kunnan varhaiskasvatussuunnitelma toteutetaan varhaiskasvatuksen arjessa. Päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma kokoaa yhteen henkilöstön, perheiden ja lasten näkemykset siitä, mitkä ovat parhaita tapoja toteuttaa varhaiskasvatusta lasten hyvinvointia edistävällä tavalla. Yksikön varhaiskasvatussuunnitelman työstäminen on prosessi, joka vaatii henkilöstöltä jatkuvaa suunnittelua, arviointia ja kehittämistä, kasvatuskumppanuutta sekä lapsen osallisuuden huomioimista (liite 6). Yksiköt päivittävät varhaiskasvatussuunnitelmansa vuosittain. Jokaisen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelman tulee sisältää seuraavat aihealueet: 1. ARVOT JA TAVOITTEET 2. PUITTEET JA YMPÄRISTÖ (oppimisympäristö, ympäristökasvatus, mediakasvatus)

7 4 3. TOIMINTAPERIAATTEET (oppimiskäsitys, lapsen osallisuus, hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus, pienryhmäpedagogiikka, kasvattajayhteisö, yksikön toiminnan kuvaus) 4. LAPSEN OMINAINEN TAPA TOIMIA 5. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT 6. KIELEN MERKITYS 7. KASVATUSKUMPPANUUS 8. YHTEISTYÖTAHOT 9. ESIOPETUS - OPPILASHUOLTO 10. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI 11. SUUNNITTELU-, DOKUMENTOINTI- JA ARVIOINTIKÄYTÄNNÖT 12. TIEDOTTAMINEN ERI YHTEISTYÖTAHOILLE 2 VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 2.1 Oppimisympäristö Lapsen varhaiskasvatusympäristö muodostuu kodin, päivähoidon ja muun hänelle läheisen ympäristön kokonaisuudesta: - fyysinen ympäristö käsittää ne sisä- ja ulkotilat, joissa lapsi elää, kasvaa, kehittyy ja oppii - sosiaalinen ympäristö muodostuu niistä ihmisistä, joiden kanssa lapsi on tekemisissä, erityisesti kodin ja sen lähipiirin ihmiset, päivähoitopaikan aikuiset ja toiset lapset ja muut hänelle tärkeät lapset ja aikuiset - psyykkinen ympäristö muodostuu hoivan, kasvatuksen, kehityksen ja oppimisen tunneilmapiiristä, jossa lapsi elää, kasvaa, kehittyy ja oppii. Fyysisen ympäristön tulee olla turvallinen mutta toisaalta riittävän haasteellinen ja monipuolinen, lapsen mielenkiintoa herättävä. Ympäristö tukee sekä lapsiryhmän että lapsen toimintaa ja oppimista sekä hoidon tarpeita. Tiloja muunnellaan lapsiryhmän ikätason ja tarpeiden mukaan. Lasten ikätasolle sopivat pelit, lelut, tarvikkeet yms. ovat näkyvillä ja lasten saatavilla. Tavaroilla on selkeä järjestys ja paikka. Ympäristössä näkyy lasten käden jälki ja lasten tekemisen jälki. Sosiaalinen ympäristö muodostuu lasten ja kasvattajien yhteisöstä, jossa lapsi on päivittäin tekemisissä toisten lasten ja aikuisten kanssa. Vertaisryhmän vuorovaikutustilanteissa lapset oppivat yhdessä toisten kanssa ja toisiltaan. Leikeissä lapset keräävät tärkeää tietoa ja kokemusta yhdessä sekä rakentavat ystävyyssuhteita. Ystävät tuovat lasten päivään turvallisuuden tunnetta - tällaisella vertaisvuorovaikutuksella on suuri merkitys lapsen sosiaaliseen kehitykseen. Päivähoitoperinteeseen on alusta alkaen kuulunut lasten pienet työtehtävät kuten huolehtiminen omista ja yhteisistä tavaroista. Näin lasta ohjataan huomaamaan vastuu omasta ympäristöstään ja sen viihtyisyydestä. Psyykkinen ympäristö muodostuu päivähoitopaikan yhteisöllisestä ilmapiiristä. Päivähoidon aikuisten on luotava lapsiryhmään turvallinen ja

8 5 lapsen omaa itsenäisyyttä tukeva myönteinen ilmapiiri, joka muodostuu eleistä, kosketuksista, katseista ja puheista. Lapsen tulee saada kasvaa yksilöllistä persoonallisuuttaan tukevassa, lämpimässä tunnesuhteessa. Päivähoidon työntekijän on siksi omattava herkkyyttä huomata lapsen kasvun ja kehityksen kulloisetkin vaiheet. Turvalliset ihmissuhteet ovat hyvän oppimisen ja myönteisen oppimisasenteen perusta. Kangasalan kunnan varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelman (2011) pohjalta jokaiselle päivähoitoyksikölle laaditaan oma turvallisuussuunnitelma. Siinä huomioidaan hoidossa olevat lapset, henkilöstö ja muut ihmiset, jotka ovat satunnaisesti päivähoitoyksikössä. Lisäksi huomioidaan päivähoitoyksikön ulko- ja sisätilat, toimintavälineet ja lähiympäristö. Turvallisuussuunnitelman tarkastelun kohteena ovat lisäksi henkiset tekijät, tiedonhallinta, resurssit sekä toiminnan laatua ja vastuuta koskevat kysymykset. 2.2 Ympäristökasvatus Varhaiskasvatuksessa ympäristökasvatus on osa jokapäiväistä elämää, kestävän kehityksen periaatteet huomioivaa kasvatusta. Lasten ympäristökasvatus on elämyksiä luonnosta ja ympäristöstä, jatkuvaa uuden ja ihmeellisen löytämistä. Se on myös ympäristöystävällistä toimintaa, yhdessä tekemisen ja oivaltamisen riemua. Elämysten ja kokemuksien kautta lapsen luontosuhde muuttuu läheisemmäksi ja he oppivat arvostamaan ja säilyttämään ympäröivää luontoa. Aikuinen ohjaa lasta havainnoimaan, tutkimaan ja seikkailemaan tutussa ympäristössä. Lapsille tarjotaan mahdollisuus katsella, tunnustella, haistella ja maistella ja ennen kaikkea kysyä miksi! Pyrimme lisäämään lasten ja varhaiskasvatuksen henkilöstön ympäristötietoisuutta sekä aktiivisuutta kestävään elämäntapaan. Esimerkiksi jätteiden lajittelu ja materiaalien kierrätys kuuluvat päivähoidon arkeen. Tavoitteena on, että lapselle kehittyy myönteinen asennoituminen ympäristöönsä sekä erilaisia ihmisiä ja kulttuureja kohtaan. Tavoitteena on myös, että ympäristökasvatus nivoutuu kaikkiin varhaiskasvatuksen sisältöalueisiin. 2.3 Mediakasvatus Media on olennainen osa lasten arkipäivää jo varhaiskasvatuksessa, joka pyrkii edistämään lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kasvattajia kehotetaan ottamaan huomioon teknologian tarjoamat mahdollisuudet ja seuraamaan lasten mediakulttuuria. Varhaiskasvatusvaiheen mediakasvatuksen lähtökohtana ovat lapsen ikä ja yksilöllinen kehitysvaihe, tavoitteena oman mediasuhteen ymmärtäminen sekä osallistaminen. Mediakasvatus on oppimista ja kasvua median parissa (kirjat, lehdet, radio, TV, pelit, internet, puhelimet, kamerat). Sen tavoitteena on kriittisen medialukutaidon kehittäminen. Selviytyäkseen tämän päivän mediatarjonnan keskellä, lapsi tarvitsee rinnalla kulkijaa ja opastajaa. Mediakasvatus on yhdessä tekemistä ja siinä painotetaan lapsen aktiivista roolia. Mediakasvatus

9 6 pohjautuu elämykselliseen, kokemukselliseen ja leikilliseen oppimiseen, mikä tukee lapsen mahdollisuuksia toimia aktiivisesti yhteisössään ja edesauttaa osallisuuden tunteen syntymistä. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on saada kaikki lasten kanssa toimivat tiedostamaan mediakasvatuksen tärkeys muuttuvassa yhteiskunnassa sekä virittää keskustelua lasten mediakasvatuksesta henkilökunnan ja vanhempien välillä. 3 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Lapsen osallisuus Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi varhaiskasvatuksen arjessa, ja lapsen tulee saada toteuttaa itseään hänelle ominaisimmilla tavoilla. Lapset ovat osallisia taitojensa, kykyjensä ja kiinnostustensa mukaan, ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa toimintaan ja sen etenemiseen omista lähtökohdistaan käsin, aina vapaaehtoisesti. Pienten lasten osallistaminen alkaa siitä, että lasta autetaan ja opetetaan tunnistamaan tunteitaan, mielipiteitään ja kokemuksiaan sekä valitsemaan esimerkiksi itselleen mieluisia leikkejä. Lapsi voi olla osallinen vaikka ei osallistuisi. Osallisuus vahvistaa lapsen itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin, ja se tuo oppimiseen iloa. Aikuisen tehtävänä on huolehtia siitä, että lasten ääni kuuluu kaikkialla ja jokainen lapsi tulee kuulluksi. Lasten osallisuus haastaa aikuiset kohtaamaan lasten arjen sellaisena kuin lapset sen näkevät. Lasten tietoja, taitoja ja kykyjä hyödynnetään toiminnassa ja työskentelyssä, ja toiminnan järjestämisen tapoja kehitetään lapsia osallistavaan suuntaan. Osallisuus on sitä, että lapsi huomaa ja kokee omilla tunteillaan, kokemuksillaan ja valinnoillaan olevan oikeasti merkitystä ja vaikutusta lähiyhteisössään ja sen toiminnan rakentumisessa. (Pelastakaa lapset ry; Lapsen ääni tarina minulta.) 3.2 Oppimiskäsitys Lapsi oppii myönteisessä ympäristössä kaikkia aistikanaviaan eri tavoin hyödyntäen: mallioppimisen kautta, tarkkailemalla, leikkien, kokeilemalla ja ihmetellen. Kasvattajan tehtävänä on luoda oppimista edistävä ympäristö ja ohjata lapsia oppimisen iloon. Yhteisössä lapsi oppii tietyt rajat elämän pelisäännöt. Hän kasvaa yhteisönsä kulttuurissa, joka muodostuu yhteisön arvoista, yhdessä suunnitellusta toiminnasta ja sen arvioinnista sekä yhteisön jäsenten vuorovaikutuksesta muodostuvasta ilmapiiristä. Tämä kokonaisuus on kasvatuskulttuuri, jonka muodostumiseen varhaiskasvatussuunnitelma antaa eväät. Koemme tärkeäksi sen, että lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen polku on ehjä (liite 5). Sosiaalisia taitoja harjoitellaan ryhmässä toimimalla. Lapsen persoona vaikuttaa hänen tapaansa oppia. Hyvin rakennettu oppimisympäristö materiaaleineen ja välineistöineen houkuttelee lasta toimimaan, tutkimaan ja

10 7 oppimaan. Ympäristön tulee tarjota lapselle ikä- ja kehitystaso huomioiden riittävästi oppimisen mahdollisuuksia. Lasta toimimaan houkutteleva leikkiympäristö on myös oikeanlainen oppimisympäristö. Hyvä oppimisilmapiiri syntyy turvallisesta, kannustavasta, lapsen tunteet ja mielipiteet huomioivasta ja sallivasta suhtautumisesta. Iloinen ja innostava ilmapiiri on kaiken perusta. Lasten ja aikuisten välinen vuorovaikutus, lasten keskinäinen vuorovaikutus samoin kuin aikuistenkin keskinäinen rakentava ja kannustava vuorovaikutus luovat myönteistä ilmapiiriä oppimiselle sekä lisäävät lapsen osallisuutta. Oppimista tapahtuu kaikissa arjen tilanteissa, yhteisissä kokoontumisissa, vertaissuhteissa, vuorovaikutuksessa, ristiriitatilanteissa, leikin eri muodoissa, leikin valinnassa, leikin kulussa ja lopetuksessa. Aikuinen tukee oppimista kannustamalla ja huomioimalla lasten ikä- ja kehitystason. Aikuisen sensitiivisyys lapsen kehitysvaiheen ja tarpeiden suhteen muodostaa tärkeän perustan oppimiselle. 3.3 Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Varhaiskasvatus on hoidon, kasvatuksen ja opetuksen muodostama arjen tilanteissa toimiva kokonaisuus. Tästä eri osatekijöiden muodostamasta kokonaisuudesta käytetään Kangasalan kunnassa termiä arjen pedagogiikka. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki eri tilanteet ja tapahtumat päivähoitopäivän kuluessa nähdään kasvatuksellisesti tärkeiksi ja että ne sisältävät oppimiskokemuksia. Kasvatustilanteissa vaihtelee lapsen ja kasvattajan tai lasten keskinäinen vuorovaikutus ja lapsen oma toiminta. Kasvattaja on tietoinen eri tilanteissa tapahtuvista suunnitelluista tai spontaaneista hoidon, kasvatuksen ja opetuksen ulottuvuuksista. Lapsen tarpeista huolehtiminen ja säännöllinen päivärytmi luovat pohjan kaikelle toiminnalle ja lapsen kehittymiselle. Kasvattajien tehtävänä on huolehtia liikkumiseen, ulkoiluun, pukeutumiseen, henkilökohtaiseen siisteyteen, ruokailuun, päivälepoon ja terveyden ylläpitoon liittyvästä toiminnasta. Huolenpito on ystävällistä, kärsivällistä, kiireetöntä ja turvallista. Antamalla eri toiminnoille aikaa mahdollistetaan se, että päivän jokainen hetki toimii myös arvokkaana oppimistilanteena. Päivähoidossa lasten terveyskasvatusta tapahtuu arkipäivän eri tilanteissa. Lapsia ohjataan ja opetetaan toimimaan terveydelle suotuisalla tavalla ja lapsia kannustetaan omatoimisuuteen. Terveyskasvatuksen tavoitteena on terve, liikkuva ja hyvinvoiva lapsi. Kasvattajayhteisö on esimerkkinä lapsille omalla toiminnallaan. Lapsi tuntee arvostusta, hyväksyntää ja tulee kuulluksi. Lapsen itsetuntoa vahvistetaan ja hän kokee iloa ja riemua. Lapsi uskaltaa olla oma itsensä. Lapsi saa leikkiä ja toimia ikätasoaan vastaavalla tavalla innostavassa ympäristössä. Lapsen hoitopaikassa vallitsee kiireetön ja turvallinen ilmapiiri. Lapsi kokee saavansa aikuisen läheisyyttä ja tukea. Turvallisen aikuisen syli on lapsen emotionaalisen tankkauksen paikka. Lapsi saa nauttia yhdessäolosta toisten lasten ja aikuisen kanssa. Lapsella on mahdollisimman pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet. Toimivilla vuorovaikutussuhteilla ja hyvällä ilmapiirillä on keskeinen merkitys lapsen kasvulle ja kehitykselle (aikuinen-aikuinen, aikuinen-lapsi, lapsi-lapsi). Mitä

11 8 pienempi lapsi on, sitä suurempi osa kasvattajan ja lapsen vuorovaikutuksesta tapahtuu hoitotilanteissa ja arjen kohtaamisissa. 3.4 Pienryhmäpedagogiikka Kangasalan kunnan varhaiskasvatuksessa toimitaan pienryhmäpedagogiikkaa toteuttaen. Lapsiryhmät jaetaan pienryhmiin, jotka ovat lapsille kiinteät. Ryhmän kanssa toimiva aikuinen vaihtuu säännöllisesti. Pienryhmät toimivat Kangasalan kunnan linjausten mukaisesti. Tämä toimintatapa tukee sensitiivisen vuorovaikutuksen syntymistä ja auttaa pysyvien ihmissuhteiden luomisessa. Pienryhmissä lapsen on turvallisempi ilmaista itseään. Hän oivaltaa uusia asioita ja oppii luottamaan itseensä. Pienemmissä ryhmissä myös äänimaailma on hiljaisempi ja tilat tehokkaammin käytössä. Pienryhmissä aikuiset pystyvät huomioimaan lapsen yksilöllisen kehityksen, tarpeet ja mielenkiinnon kohteet ja käyttämään niitä suunnittelun pohjana. Pienryhmätoiminta lisää myös lasten osallisuutta ja he ovat mukana myös toiminnan suunnittelussa. 3.5 Kasvattajayhteisö Varhaiskasvatuksessa työskentelee monen eri ammattiryhmän edustajia. Moniammatillisessa työyhteisössä on tärkeää hyödyntää työntekijöiden erilaisia vahvuuksia ja koulutustaustoja. Kasvattajat kunnioittavat toistensa kokemuksia ja mielipiteitä. Keskustellen arvoista ja toimintatavoista rakennetaan yhteinen toimintakulttuuri, joka kirjataan tiimisopimukseksi. Kasvatuskulttuurin kehittämisestä on vastuussa koko työyhteisö, ja se edellyttää paljon myös johtajuudelta. Kasvattajayhteisön ammatillisen tietoisuuden rakentuminen on pitkä prosessi ja sitä tukee aito ja avoin vuorovaikutus ja oman toiminnan reflektointi eli peilaaminen. Vuorovaikutustaitoja tarvitaan varhaiskasvatuksessa lasten, vanhempien, työtovereiden ja monien yhteistyökumppaneiden päivittäisissä kohtaamissa. Kun kaksi ammatti-ihmistä on keskenään vuorovaikutuksessa, on vastuu molemmilla. Silloin, kun vastapuolena on lapsi tai vanhempi, vastuu vuorovaikutuksesta on työntekijällä. 3.6 Varhaiskasvattaja Lapsen suotuisa kehitys on riippuvainen kasvattajan läheisestä tunnesuhteesta lapseen. Kasvattajan rooliin kuuluu lämmin vuorovaikutus, lapsen arvostus yksilönä ja positiivisen tuen antaminen. Kasvattajalta edellytetään sitoutuneisuutta, herkkyyttä ja kykyä reagoida lapsen tunteisiin ja tarpeisiin. Kasvattajat vaalivat lapsen ystävyyssuhteiden ja kasvatussuhteiden jatkuvuutta. Varhaiskasvatuksessa ihmissuhdetaidot korostuvat. Työntekijän on hallittava vuorovaikutustaitojen lisäksi myös ryhmätyötaitoja ja ongelmanratkaisutaitoja ja itsensä kehittämistä.

12 9 Varhaiskasvattajan osaamisen perusta on koulutuksessa hankittu pätevyys: tiedot, taidot ja osaaminen. Työkokemuksen myötä osaaminen lisääntyy ja tietoa karttuu täydennyskoulutuksilla ja asioihin perehtymisellä. Vähitellen oma ammatillinen identiteetti alkaa rakentua ja osaaminen vahvistua. Varhaiskasvatuksessa työskentelevältä vaaditaan elinikäistä oppimista. 4 LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA Kangasalan varhaiskasvatuksessa toiminta perustuu siihen, että lapset saavat toimia ikätasoaan vastaavalla tavalla. Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Toimiessaan itselleen mielekkäällä tavalla lapsi saa merkityksellisiä kokemuksia, hän ilmentää ajatteluaan ja tunteitaan. Lapsi kokee voivansa osallistua ja hänen hyvinvointinsa lisääntyy. KUVIO 1. Lapselle ominainen tapa toimia Kasvattajayhteisön tulee olla tietoinen lapsille ominaisista tavoista toimia. Lapsen kehitystaso ja tapa toimia huomioidaan toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Kieli ja vuorovaikutus ovat mukana kaikessa toiminnassa. Sisällölliset orientaatiot rikastuttavat toimintaa. 4.1 Tutkiminen Lapsilla on mahdollisuus tutkia. Yrityksen, erehdyksen ja oivalluksen kokemus ylläpitää ja vahvistaa lapsessa oppimisen iloa. Kasvattajat luovat tutkimiselle innostavan, avoimen ja kannustavan ilmapiirin omilla asenteillaan ja toiminnallaan. Kasvattajat mahdollistavat lapsille monipuolisia, lasten omaa mielenkiintoa ylläpitäviä kokemuksia ja antavat aikaa tutkimiselle ja ihmettelylle.

13 Liikkuminen Päivittäinen liikkuminen sisällä ja ulkona on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Liikunnan tarkoitus on tuottaa iloa, virkistystä ja elämyksiä. Hyvä varhaiskasvatusympäristö innostaa lasta liikkumaan ja mahdollistaa omaehtoisen liikunnan. Säännöllisellä, ohjatulla liikunnalla on tärkeä merkitys lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja motoriselle oppimiselle. Toiminnassa hyödynnetään monipuolisia lähiliikunnan mahdollisuuksia esimerkiksi metsät ja harjut, urheilukentät, hiihtoladut, luistinradat, pururadat sekä jää- ja uimahalli. Kasvattaja kannustaa lasta käyttämään motorisia taitoja yksilöllisen kehitystason mukaan Motorisen aktiivisuuden yhdistäminen toimintaan ja opetukseen lisää lasten oppimisen mahdollisuuksia. Lapsen tietoisuus omasta kehostaan ja sen hallinnasta luo pohjaa terveelle itsetunnolle. 4.3 Leikkiminen Lapsilla on mahdollisuus leikkiä yksin, yhdessä toisten lasten kanssa, aikuisen kanssa ja aikuisen ohjauksessa. Kasvattaja luo virikkeellisen, erilaisia leikkejä tukevan ympäristön yhdessä lasten kanssa. Lapsella on mahdollisuus leikkiin joka päivä. Kasvattajat osoittavat arvostustaan leikkiä kohtaan havainnoimalla ja rikastuttamalla leikkiä, kuuntelemalla lapsia ja mahdollistaen pitkäkestoisen leikin. Monipuolinen ikätason huomioiva leikki auttaa lasta kasvamaan tasapainoiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Leikillä on merkitystä myös kuvittelukyvyn, toisen asemaan asettumisen, sosiaalisten taitojen, kielen oppimisen ja liikunnallisten taitojen kannalta. Hyvä leikki antaa lapselle onnistumisen elämyksiä. 4.4 Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu Lapselle annetaan mahdollisuus kokea ja ilmaista itseään taiteen eri alueilla. Hän voi sukeltaa mielikuvitusmaailmaan, jossa kaikki on mahdollista ja leikisti totta. Kasvattaja antaa tilaa, aikaa ja rauhaa lapsen omalle mielikuvitukselle ja luovuudelle. Taidetta tekevä ja kokeva lapsi kehittyy havainnoinnin herkkyydessä ja esteettisessä ajatusten ja tunteiden herkkyydessä. Lapsen taiteellinen kokeminen toteutuu, kun hän esimerkiksi maalaa, piirtää, soittaa, laulaa, rakentaa, näyttelee, tanssii, nikkaroi, askartelee, ompelee, kuuntelee tai keksii satuja ja runoja. Kangasalan varhaiskasvatus voi hyödyntää Kangasalan omia taiteentekijöitä eri taiteen aloilla.

14 11 5 KIELEN MERKITYS Kielen kehityksellä on keskeinen merkitys lapsen persoonallisuuden kehittymiselle. Kieli on perusta kaikelle ajattelulle, oppimiselle ja sosiaalisten taitojen kasvulle. Mitä pienempi lapsi on, sitä tärkeämpiä ovat eleet, ilmeet ja liikkeet selkeän kielenkäytön lisänä. Kasvattajan tehtävä on havaita lapsen kiinnostuksen kohteet, ohjata ja tukea lasta omaan kielelliseen ilmaisuun. Lapsen kasvaessa kielen tehtävä ajattelun tukena korostuu, jolloin se liittyy loogisen ajattelun, ongelmanratkaisun ja kuvittelun alueelle. Kielen hallintaan liittyvät valmiudet ovat perustana oppimisvalmiuksille, lapsi oppii kysymään ja vastaamaan. Kielen oppiminen on aina luova ja persoonallinen prosessi, jossa jäljittelyllä on tärkeä merkitys. Lapsi, jota kuunnellaan ja joka tulee ymmärretyksi, oppii itse kuuntelemaan ja ymmärtämään toisia ihmisiä ja vuorovaikutustilanteita. Kielellisen kehityksen tukemisen perustana ovat perushoidon tilanteet ja arkiset päivittäiset toimet. Tilanteet toistuvat säännöllisesti ja niissä tekeminen ja puhuminen yhdistyvät. Aikuinen on näissä tilanteissa lapselle tärkeä kielenkäytönmalli, kuuntelija ja keskustelukumppani. Lörpöttelyt, pötyä puhumiset, sanaväännökset sekä riimit, lorut ja runot kuuluvat mukaan näihin arkipäivän tilanteisiin. Varhaiskasvatuksen arkeen kuuluvat päivittäiset luku- ja satuhetket. Lasten itse kertomat tai yhdessä valmistellut tarinat ja sadut sekä kasvattajien omat sadut, runot ja tarinat tukevat lapsen kielen kehitystä ja vievät omalta osaltaan eteenpäin suomalaista tarinankertomisperinnettä. Kielellisen tietoisuuden tukeminen vaikuttaa lapsen lukemaan ja kirjoittamaan oppimiseen. Kielellinen tietoisuus sisältää mm. lauserakenteiden ja sanojen tutkimista sekä tavuttelua ja äänteiden opettelemista. 6 SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT Sisällölliset orientaatiot eivät varhaiskasvatuksessa tarkoita erillisten oppiaineiden opiskelua. Niiden tavoitteena on aloittaa sellaisten välineiden ja valmiuksien hankinta, joiden avulla lapsi pystyy perehtymään, ymmärtämään ja kokemaan ympäröivän maailman monimuotoisia ilmiöitä. Niinpä ne myös antavat kasvattajalle työn ja suunnitellun toiminnan kehyksen. Orientaatioiden kautta voidaan hahmottaa sitä, millaisia kokemuksia, tilanteita ja oppimisympäristöjä tulee etsiä, ja miten niitä tulee muokata ja tarjota lasten toimintaa varten. Lapset oppivat koko ajan erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa, tekemällä ja osallistumalla. Lapsi on aktiivinen oppija. Toimiessaan vuorovaikutuksessa ympäristön ja ihmisten kanssa hän käsittelee ja jäsentää kokemuksia ja uutta tietoa jo olemassa olevien käsiterakenteidensa avulla. Lapsi on oppijana myös yksilöllinen. Lapsuudessa opitut asiat ja saadut kokemukset ovat aina pohjana tulevalle kehitykselle ja uusille oppimiskokemuksille (liite 8).

15 12 Kun kasvattajat suunnittelevat ja havainnoivat lasten toimintaa, he liittävät siihen pohjaksi kokemuksensa ja tietämyksensä lapsen kehityksestä. Eri orientaatioiden aiheet, ilmiöt ja sisällöt liitetään lapsen lähiympäristöön, arkeen ja konkreettisiin kokemuksiin niin, että he voivat itse tehdä asioista havaintoja ja muodostaa omia käsityksiään. 6.1 Matemaattinen orientaatio Varhaiskasvatuksessa matemaattinen orientaatio kuvaa tapaa ajatella, hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa. Lapsi vertailee, rakentelee, mittaa, päättelee, laskee ja luokittelee erilaisia asioita arkielämän tilanteissa. Leikkiessään lapsi kohtaa matemaattisia ongelmia ja aikuisen tuella hän oppii ratkomaan niitä. Arjen hetket, kuten leikkiminen, ruokailu ja pukeminen, ovat hyviä tilanteita laskemiselle, luokittelulle ja käsitteiden oppimiselle. Myös erilaiset lorut sekä laulu- ja musiikkihetket että peli- ja liikuntahetket tukevat matemaattisten valmiuksien oppimista. 6.2 Luonnontieteellinen orientaatio Lapsi tutkii luonnon ilmiöitä havainnoimalla, kokeilemalla ja tutkimalla. Retket lähiympäristöön tarjoavat lapselle elämyksiä ja kokemuksia eri vuodenaikoina. Lapsen iän ja kehitysvaiheen mukaan kokemuspiiriä laajennetaan ja asioihin perehdytään perusteellisemmin syy-seuraus-suhteita pohtimalla ja kokeellisia menetelmiä käyttämällä. Luonnossa koettua voidaan tutkia eri tavoin mm. kirjojen, median ym. avulla. Kangasala harjuineen ja järvineen on monipuolinen ja virikkeellinen kasvuympäristö. Hyödynnämme sen monimuotoisuutta myös varhaiskasvatuksessa, esim. lähiympäristön erityiskohteet kuten Suoraman lukot, Ukinkangas, Mäyrävuori, viljellyt pellot, metsät, purot, vesistöt ja lintutornit. 6.3 Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Lapsi rakentaa kuvaa menneisyydestään omasta kasvuympäristöstään, perheestään ja omasta henkilöhistoriastaan käsin. Lapsen omat kokemukset lähiympäristön ja kotiseudun kohteista ja nähtävyyksistä muodostavat perustan asioiden käsittelylle. Lapsen kanssa tehdään retkiä niin lähiympäristöön kuin kauemmaksikin. Retkillä opastetaan liikennekäyttäytymiseen ja otetaan huomioon turvallisuusnäkökulmat. Lapsi tutustuu nyky-yhteiskunnan toimintaan, arjessa tapahtuviin ilmiöihin ja

16 13 kansainvälisyyteen. Lapsen kanssa luodaan katse myös tulevaan. Tässä kokonaisuudessa hyödynnetään mm. Kangasalan kirjastoja, kirkkoa, museoita, näkötorneja. Lapset tutustuvat mm. erilaisiin juhlapäiviin ja ammatteihin sekä erilaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, vaikkapa vaaleihin. 6.4 Esteettinen orientaatio Esteettinen orientaatio on laaja ja monitahoinen. Se avautuu havaitsemisen, kuuntelemisen, tuntemisen, luomisen ja kuvittelun avulla. Estetiikka koostuu eri osa-alueista, jotka varhaiskasvatuksen arjessa ovat esimerkiksi teatteri, muotoilu, musiikki, kuvailmaisu, draama, tanssi, kirjallisuus, ympäristö, arkkitehtuuri ja luonto. Omakohtainen kokeminen on kaiken lähtökohta. Tavoitteena on luoda oppimisympäristö, jossa lapsella on mahdollisuus kokea taiteellisia elämyksiä, toimia monipuolisesti taiteen eri alueilla ja kokea onnistumisen ja oppimisen iloa. Lapsen tekemiä taideteoksia arvostetaan juuri sellaisina, kuin ne ovat. Varhaiskasvatusympäristössä kiinnitetään huomiota viihtyisyyteen, kauneuteen ja siisteyteen. Kangasalan kunnan varhaiskasvatus pyrkii mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään Kangasalan omaa osaamista taiteen eri osa-alueilla. 6.5 Eettinen orientaatio Arvo- ja normimaailman kysymykset ja käsiteltävät asiat löytyvät lapsen jokapäiväisestä elämästä. Lähtökohtana ovat lasten esittämät kysymykset ja pohdinnat tai lasten keskinäisessä vuorovaikutuksessa esille nousevat asiat (oikea ja väärä, hyvä ja paha, totuus ja valhe, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, kunnioitus, erilaisuuden hyväksyminen). Tutustutaan erilaisiin tunteisiin, niitä nimetään ja käsitellään turvallisissa olosuhteissa, lasten kehitystaso huomioiden. Kasvattajat tukevat lapsen itsetunnon kehittymistä kannustuksen ja myönteisen palautteen kautta. 6.6 Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Tämän orientaation ytimen muodostavat uskonnolliset, hengelliset ja henkiset asiat ja ilmiöt. Varhaiskasvatuksen tulee tukea lapsen uskonnolliskatsomuksellista kasvatusta. Lapsen varhaiskasvatuskeskustelussa sovitaan vanhempien kanssa uskonnollis-katsomuksellisen orientaation sisällöstä. Lapsen oma kulttuuritausta huomioidaan varhaiskasvatuksen toteuttamisessa. Lapselle tarjotaan mahdollisuus hiljaisuuteen ja ihmettelyyn, kyselemiseen ja

17 14 pohdintaan. Kangasalan varhaiskasvatus tekee yhteistyötä Kangasalan seurakunnan kanssa. 7 PERHEIDEN OSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA 7.1 Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuudella Kangasalan varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Tämä edellyttää keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta, toistensa kunnioittamista ja avointa vuorovaikutusta. Kasvatuskumppanuuden rakentuminen alkaa perheen ensimmäisestä kohtaamisesta. Ennen kuin lapsen säännöllinen päivähoito alkaa, vanhemmat varaavat päivähoitopaikasta alkukeskusteluajan, jolloin heillä on tilaisuus tutustua päivähoitopaikkaan ja henkilökuntaan ilman lasta. Tämän jälkeen varataan tarvittava määrä tutustumiskäyntejä. Kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista, jolloin varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaa lapsen edun ja oikeuksien toteuttaminen. Kasvatuskumppanuudessa yhdistyvät lapselle kahden tärkeän tahon, vanhempien ja varhaiskasvattajien tiedot ja kokemukset. Vanhemmilla on lapseensa ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu. Perheen arvoja ja valintoja kunnioitetaan. Vanhemmilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelman sisältöön ja osallistua sen arviointiin yhdessä muiden vanhempien kanssa. Kasvatuskumppanuuden yhtenä tavoitteena on myös edistää vanhempien keskinäisen yhteistyön muotoja ja tapoja. 7.2 Tiedottaminen Toimiva tiedonkulku on osa kasvatuskumppanuutta. Lapsiryhmien tiedottamisesta vastaa kasvatushenkilöstö. Perheitä tiedotetaan menneestä ja tulevasta toiminnasta. Vanhempien kanssa keskustellaan lapsen päivittäiset kuulumiset tuonti- ja hakutilanteessa. Hyviä tiedottamisen välineitä päiväkodeissa ovat kuukausi- ja viikkokirjeet, jotka pääsääntöisesti lähetetään sähköisinä. Muuta tiedottamista hoidetaan mm. ilmoitustaulujen kautta. Yksikön yhteisestä tiedottamisesta vastaa esimies. Perhepäivähoidon asioista tiedotetaan arjen kohtaamisissa suullisesti sekä esimiesten kautta erilaisin tiedottein. 7.3 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle laaditaan yhdessä vanhemman kanssa lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma. Mahdollisuuksien mukaan

18 15 myös lapsi itse voi olla mukana keskustelussa. Suunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti, vähintään kerran toimintavuodessa. Lapsen kehitys tapahtuu vuorovaikutuksessa ja siksi on tärkeää, että lasta huomioidaan yksilöllisesti, mutta myös yhteisön jäsenenä. Varhaiskasvatussuunnitelma kertoo lapsen tarinan, johon yhdistyy lapsen oma, vanhempien ja henkilökunnan näkökulma. Suunnitelma sisältää yksilöllisen kuvauksen lapsesta ja lapsen havainnoimisesta kertovaa materiaalia. Lapsen omat ajatukset tulevat näkyviin lasta kuuntelemalla, haastattelemalla, kyselemällä ja lapsen töiden, valokuvien ja vanhempien keräämän materiaalin kautta. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa otetaan huomioon lapsen kokemukset, tämän hetken tarpeet ja tulevaisuuden näkymät, lapsen mielenkiinnon kohteet, vahvuudet ja lapsen yksilöllisen tuen tarpeet. Keskusteluissa kiinnitetään erityistä huomiota lapsen kehitystä vahvistaviin myönteisiin puoliin. Lapsen hyvinvointiin liittyvät huolen aiheet tuodaan esille mahdollisimman konkreettisina ja niihin haetaan ratkaisua yhdessä vanhempien kanssa. Tämä suunnitelma asettaa tavoitteet ja menetelmät lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista tukevalle toiminnalle. 7.4 Nivelvaiheyhteistyö Lapsen päivähoidon aloitus, hoitomuodosta toiseen, ryhmästä toiseen tai esiopetuksesta kouluun siirtyminen on tutustumisprosessi, johon lapsi, vanhemmat ja henkilökunta osallistuvat aktiivisesti. Pyrimme tällä nivelvaiheyhteistyöllä siihen, että lapsen kasvun ja oppimisen polku olisi mahdollisimman eheä (liite 5). Hoitopaikasta toiseen siirryttäessä edellisen ryhmän henkilökunta siirtää tiedot lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvistä asioista ja perheelle järjestetään riittävästi mahdollisuuksia tutustua uuteen hoitopaikkaan. Lapsen siirtyessä esiopetuksesta kouluun tiedonsiirto tapahtuu Kangasalan kunnan oppilashuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma seuraa lapsen mukana hänen vaihtaessaan ryhmää, päivähoitopaikkaa tai lopettaessaan päivähoidon. Toiselle paikkakunnalle muutettaessa varhaiskasvatussuunnitelma siirtyy perheen mukana uuteen hoitopaikkaan. Varhaiskasvatussuunnitelma on pohjana lapsen henkilökohtaiselle esiopetuksen oppimissuunnitelmalle. 8 VERKOSTOYHTEISTYÖ Laadukas varhaiskasvatus on monimuotoista toimintaa, joka edellyttää eri tahojen välistä yhteistyötä. Verkostoyhteistyön keskeisinä tavoitteina ovat lapsen kasvun ja kehityksen turvaaminen, mahdollisimman varhainen puuttuminen riskitilanteissa ja lapsen kasvatuksellinen ja opetuksellinen jatkumo varhaiskasvatuksesta kouluun. Yhteistyötahoja ovat koulut, terveystoimi ja sosiaalitoimi.

19 16 Varhaiskasvatuksen tukipalvelut tuottaa liiketoimintayksikkö OKSA (tilapalvelu, siivous- ja ruokapalvelut, atk- ja toimistopalvelut). Lisäksi varhaiskasvatus hyödyntää kuntamme kulttuuri- ja liikuntatoimen palveluita. Yhteistyötahoja ovat myös seurakunta, aluepelastuslaitos ja yksityiset järjestöt. Varhaiskasvatus on aktiivisesti mukana kuntien välisessä, seudullisessa yhteistyössä ja esimiestaso on verkostoitunut lähikuntien esimiesten kanssa. Muita yhteistyötahoja ovat lisäksi oppilaitokset, sekä sosiaalialan osaamiskeskukset, joiden kautta saamme työharjoittelijoita sekä tutkimustietoa. Verkostoituminen on kuntamme työntekijöille luontevaa ja sen tavoitteena on toisilta oppiminen, työn kehittäminen ja asioista tiedottaminen. Kunnassamme toimii erilaisia työryhmiä ja yhteistyötä tehdään myös varhaiskasvatusyksikköjen ja eri toimintamuotojen välillä. 9 ESIOPETUS Kangasalan kunnassa esiopetusta annetaan päiväkodeissa ja kouluissa. Kangasalan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma (2013), Kangasalan kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma (2010) ja Kangasalan kunnan opetussuunnitelma (2010) muodostavat johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Yhteistä suunnitelmille on käsitys lapsesta aktiivisena ja tiedonhaluisena uuden oppijana ja elinikäisen oppimisen periaate. Yhteistä on myös yhteisöllisyyteen kasvaminen ja se, että kasvatuksessa ja opetuksessa lähdetään lapsen omasta kokemusmaailmasta ja elinoloista. Esiopetuksen oppilashuoltoa toteutetaan Kangasalan kunnan oppilashuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Kangasalan kunnan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kehittämissuunnitelmassa määritellään lapsen ehyelle oppimisen polulle pohjaa. Sen keskeisenä toimintaa suuntavana ajatuksena on lapsen ja nuoren hyvinvoinnin edistäminen. Niissä varhaiskasvatuksen yksiköissä, joissa annetaan esiopetusta, tulee yksikön varhaiskasvatuksen suunnitelman pitää sisällään myös yksikön esiopetuksen opetussuunnitelman. 10 KASVUN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Tuen kolmiportaisuutta, tukipalveluja ja yhteistyötahoja on määritelty tarkemmin Erityisvarhaiskasvatus Kangasalla-asiakirjassa.

20 Tuen kolmiportainen malli Yleinen tuki Kangasalla jokaiselle varhaiskasvatuksen palveluja käyttävälle lapselle tarjotaan kasvuun ja oppimiseen yleistä tukea. Hyvä varhaiskasvatustoiminta tukee lapsen kasvua ja kehitystä laajasti ja ennaltaehkäisevästi. Toiminnan suunnittelussa on erityisen tärkeää päivästruktuurin ylläpitäminen ja koko tiimin sitoutuminen yhdessä sovittuihin käytäntöihin. Pienryhmätoiminta on yksi varhaiskasvatuksen keskeisimmistä toimintamuodoista, jolla tuetaan lapsen yksilöllisiä oppimisvalmiuksia sekä mahdollistetaan lapsen kehityksen, oppimisen ja taitojen havainnointi. Päiväkodinopettaja vastaa lapsen ja lapsiryhmän opetuksen, hoidon ja kasvatuksen suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä yhdessä muun kasvatushenkilöstön kanssa. Tehostettu ja erityinen tuki Lapselle, joka tarvitsee kasvussaan ja oppimisessaan säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, tarjotaan tehostettua tukea. Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joilla on vaikeuksia edistyä riittävästi muiden tukitoimien avulla. Tehostettu ja erityinen tuki tarkoittaa varhaiskasvatuksen omien tukitoimien ja muiden ulkopuolisten asiantuntijoiden tukipalvelujen liittämistä luontevaksi osaksi varhaiskasvatustoimintaa. Kyseessä ovat kasvatukselliset keinot, joilla ympäristöä ja toimintaa muokataan vastaamaan paremmin lapsen tarpeisiin. Lapsi voi tarvita tukea eri kehityksen osa-alueilla ja tuen tarve voi ilmetä eri tavoin eri ympäristöissä ja tilanteissa. Lapsen tuen tarve arvioidaan yhdessä lapsen vanhempien, kasvatushenkilöstön ja asiantuntijoiden kanssa. Sovitut asiat kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan yleistä, tehostettua ja erityistä tukea varten (E-VASU). Tavoitteiden toteutumista arvioidaan toimintakauden aikana ja arvioinnin pohjalta asetetaan uudet tavoitteet. Tuen tarpeen arviointia varten voidaan lapsen siirtyessä esiopetukseen yhteistyössä vanhempien kanssa tehdä pedagoginen arvio tai pedagoginen selvitys. Lapsen tarvitsemat tukitoimet järjestetään mahdollisimman pitkään siihen päivähoitopaikkaan, missä lapsi on hoidossa. Näihin ryhmiin tukea järjestetään varhaiskasvatuksen konsultoivien tai ryhmässä toimivien erityisopettajien tai ryhmäavustajien avulla Tukipalvelut ja yhteistyötahot Lapsen tarpeen mukaan varhaiskasvatukseen voi liittyä muita yhteistyötahoja, esimerkiksi: terveyskeskus, perheneuvola, kehitysvammahuolto, sosiaalityö, koulu, yksityiset terapeutit ja Tampereen yliopistollinen sairaala. Eri asiantuntijat konsultoivat ja ohjaavat kuntoutuksen toteutusta päivähoidon arjessa tai antavat lapselle yksilöllistä ohjausta. Tämä edellyttää moniammatillista yhteistyötä, riittävää ja osaavaa henkilöstöä sekä lapsen tarpeita vastaavia tiloja, välineitä ja materiaaleja.

21 Monikulttuuristaustaiset lapset Monikulttuurinen lapsi voi olla syntynyt Suomessa tai hän on muuttanut Suomeen jostain muusta maasta. Hänellä voi olla Suomen kansalaisuus, jonkun muun maan kansalaisuus tai kaksoiskansalaisuus. Oleellista on, että lapsi elää perhepiirissään myös muun kuin suomalaisen kulttuurin ja kielen piirissä. Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on käytössään Monikulttuuriset lapset päivähoidossa Kangasalla-asiakirja eli Monikupakki, joka on osa Varhaiskasvatussuunnitelmaa. Asiakirjassa on ohjeistettu monikulttuuristaustaisen lapsen päivähoidon aloittamiseen ja maahanmuuttajataustaisen lapsen kotouttamissuunnitelman tekemiseen liittyviä asioita. Monikulttuurisuuteen liittyvistä asioista vastaa yksi konsultoivista varhaiskasvatuksen erityisopettajista Lastensuojelu Päivähoitoa voidaan käyttää sosiaalihuollon avohuollon tukitoimena monella tavalla. Lapsilla, jotka tarvitsevat päivähoitoa sosiaalisista tai kasvatuksellisista syistä, on erityinen oikeus päivähoitopaikkaan. Lapsen ja perheen erityistarpeiden huomioiminen päivähoitoa järjestettäessä on osa varhaista tukea lapselle. Varhaiskasvatuksen henkilöstöä sitoo lastensuojelulain 25 :n mukaan palveluksessa ollessaan ilmoitusvelvollisuus. Kangasalan kunnan varhaiskasvatuksessa on käytössä yhtenäinen toimintatapa siinä vaiheessa, kun huoli lapsen hyvinvoinnista herää. Yhtenäisen toimintatavan tarkoituksena on ohjeistaa henkilökuntaa silloin, kun akuutti huoli ilmenee lapsen elämässä, henkilökunta pohtii lastensuojelutarvetta, henkilöstöllä on herännyt epäily lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai pahoinpitelystä ja miten tulee toimia, jos on tarve tehdä lastensuojeluilmoitus. Ohjeistuksessa on myös määritelty vastuut ko. tilanteissa. Ohjeistus löytyy Erityisvarhaiskasvatus Kangasallaasiakirjasta sekä Kangasalan kunnan varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelmasta. 11 VARHAISKASVATUKSEN LAATU KANGASALLA Varhaiskasvatuksen valtakunnallisten linjausten (2005) mukaan varhaiskasvatuksen laatutyö on jatkuva prosessi, jossa asiakaslähtöisyys, henkilöstön ammatillinen osaaminen ja hyvin toimiva työyhteisö sekä johdon sitoutuminen ovat keskeisiä elementtejä. Kangasalan kunnan varhaiskasvatuksen kehittäminen tapahtuu säännöllisen arvioinnin ja henkilöstön keskinäisen sekä asiakkaiden kanssa käydyn vuoropuhelun kautta. Yhteiskunnan muutoksia havainnoidaan ja seurataan tiiviisti ja haasteisiin pyritään vastaamaan. Kehittämistyötä tehdään varhaiskasvatuksessa sekä hallinnon että yksikköjen tasolla. Suunnitelmallisuus on keskeistä sekä toiminnassa että sen kehittämisessä.

22 19 Kehittämistyön myötä tulleet uudet käytänteet pyritään juurruttamaan osaksi arjen toimintaa. KUVIO 2. Varhaiskasvatuksen laatu Kangasalla Kangasalan kunnan varhaiskasvatuksen laatujärjestelmän avulla pyritään laadun jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen seuraavilla keinoilla: 11.1 Suunnittelu Varhaiskasvatuksessa toimintaa ja suunnittelua ohjaavat erilaiset suunnitelmat. Varhaiskasvatuksen toimintaa linjaa ja määrittää Kangasalan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma, joka pohjautuu valtakunnallisiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Näiden lisäksi toimintaa ohjaa myös Kangasalan kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma. Jokainen päivähoitoyksikkö tekee näiden suunnitelmien mukaisesti oman varhaiskasvatussuunnitelmansa, josta selviää tarkemmin yksittäisen päivähoitoyksikön oma tapa toteuttaa kunnan suunnitelman yhteisiä linjauksia. Suunnitelmassa näkyy yksikön oma kädenjälki, mutta sen sisällöstä selviää varhaiskasvatussuunnitelmassa esiin nostetut asiat ja näkökulmat. Päiväkodeissa jokainen ryhmä tekee lisäksi oman toimintasuunnitelmansa, joka tarkentaa varhaiskasvatussuunnitelmaa ja sisältää lisäksi ryhmän toimintaa, tavoitteita ja suunnittelua käsittelevän osion. Perhepäivähoidossa näitä sopimuksia tehdään alueellisesti ja soveltuvin osin. Sopimukset tehdään varhaiskasvatuksen yhteisen ohjeistuksen mukaisesti. Toimintakauden edetessä ryhmän toimintasuunnitelmaa tarkennetaan ja syvennetään viikoittain ja päivittäin. Toiminnan suunnitteluun vaikuttavat ensisijaisesti lapsiryhmästä nousevat tarpeet ja tavoitteet. Lapsille ja

23 20 vanhemmille annetaan mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun. Vanhemmat voivat osallistua suunnitteluun esimerkiksi tutustumiskäynneillä, oman lapsensa varhaiskasvatuskeskustelussa, vanhempainilloissa ja päivittäisissä keskusteluissa. Lapset puolestaan osallistuvat esimerkiksi omassa varhaiskasvatuskeskustelussaan, päivittäisissä lasten ja aikuisten kohtaamisissa sekä erilaisissa järjestetyissä tilanteissa Dokumentointi Arviointi varhaiskasvatuksessa perustuu dokumentointiin. Säännöllinen dokumentointi osana laatujärjestelmää mahdollistaa pitkäjänteisen seurannan ja arvioinnin. Varhaiskasvatuksessa dokumentoidaan sekä lapsia että toimintaa. Dokumentoinnilla tarkoitetaan sekä yksikön toimintaan liittyvän tiedon ja sopimusten että myös arviointitiedon hankkimis- ja kirjaamismenetelmiä. Arviointitiedon hankkimismenetelmiä ovat mm. havainnointi, lasten erilaiset tuotokset ja saduttaminen. Dokumentointimenetelmiä ovat esim. valokuvat, kuukausi- ja viikkotiedotteet, kasvunkansiot sekä päivittäisen toiminnan ja havaintojen kirjaaminen. Myös aiemmin mainitut erilaiset sopimukset ovat tärkeä osa varhaiskasvatuksen toiminnan dokumentointia Arviointi Varhaiskasvatusta arvioidaan säännöllisesti ja siihen osallistuvat lapset, vanhemmat, henkilökunta ja varhaiskasvatuksen hallinto. Kangasalan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma asettaa tavoiteltavan tason varhaiskasvatustoiminnalle ja laatujärjestelmässä on sovittu arvioinnin toteuttamisen tavat. Arviointi varhaiskasvatuksessa on jatkuvaa ja se sisältyy päivittäiseen arkiseen työhön (liitteet 3 ja 4). Arvioinnin perusteella varhaiskasvatussuunnitelmaa tarkistetaan ja pyritään toteuttamaan tavoite eli mitä hyvä varhaiskasvatus Kangasalla on. Seuraavan kerran varhaiskasvatussuunnitelma päivitetään vuosina Parhaimmillaan arviointi on vahvuuksien etsimistä, mahdollisuuksien osoittamista, kehitystarpeiden selvittämistä ja rohkaisemista. Arviointi toteutetaan liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti koko kunnan varhaiskasvatuksen tasolla ja päivähoitoyksiköissä (liite 7). Kerätyn arviointitiedon pohjalta päivähoitoyksiköt kehittävät omaa toimintaansa. Kuntatasolla varhaiskasvatuksen johtoryhmä määrittelee varhaiskasvatuksen kehittämiskohteet vuositasolla ja valvoo niiden toteutumista.

24 21 LÄHTEET Karila, K., Kinos, J. & Virtanen, J. (toim.) Varhaiskasvatuksen teoriasuuntauksia. Juva: PS-kustannus. Kaskela, M. ja Kronqvist, E-L. Niin ainutlaatuinen, 2007, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki Kangasalan kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma , Kangasalan sosiaali- ja terveyslautakunta. Kangasalan kunnan esiopetussuunnitelma, 2005, Kangasalan perusturvalautakunta. Kangasalan kunnan päivähoitoyksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmat. Kirkkonummen kunnan varhaiskasvatussuunnitelma. Kangasalan kunnan varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelma 2009, Kangasalan kasvatus- ja koulutuslautakunta. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Oppaita 56. Helsinki: Kirjapaino Gummerus. Monikupakki. Y:\SIKE\Varhaiskasvatus\PH-HOITOMUODOT\ Erityispäivähoito\ Kerttu\ monikulttuuriset lapset. Pihlaja, P. Varhaiserityiskasvatus suomalaisessa päivähoidossa, Turun Yliopiston julkaisuja sarja C, osa 208. Pelastakaa lapset ry, Lapsen ääni- tarina minulta, Paintmedia. Kesäpäivä Kangasalla laulun sanat Zakarias Topelius 1853, suomennos P.J.Hannikainen Levy Kangasalan varhaiskasvatuksen julkaisema levy Mä vain olen lintu Pieni Heikki Mäenpää ja työryhmä. Kuvat Pikku lintu, taitelijana Laura Musta 1998, Pikkolan päiväkoti Kotka, kuvaaja Pentti Sormunen (Kangasalan kunnan varhaiskasvatuksella oikeudet kuvan käyttöön, oikeudet kuvaan ostettu Vastavalo.fi)

25 22 LIITE 1 Kesäpäivä Kangasalla Zacharias Topelius 1853 (Käännös P.J. Hannikainen) 1. Mä oksalla ylimmällä oon Harjulan seljänteen; niin kauas kuin silmään siintää, nään järviä lahtineen. Kas Längelmävesi tuolla vöin hopeisin hohtelee, ja Roineen armaiset aallot sen rantoa hyväelee. 2. Kuin lemmikin sulosilmä, niin kirkas, niin sininen, on välkkyvä Vesijärvi, mi hiljalleen keinuen tuoll hiipivi heidän luokseen ja satoja saariaan niin helläst tuuditteleepi kuin emonen lapsiaan. 3. Vaan ympäri lehtorantain on hongikko mietteissään ja vanhuksen lailla katsoo kuin lapset lyö leikkiään. Ja peltojen laihot heitä ne tervehtii aaltoillen, ja niityn kukkivat nurmet luo tuoksuja tuulehen. 4. Mik aarre, oi köyhä Suomi, ois sulosi vertainen! Tuon järvies sinivälkkeen, tuon hopeisen kultaisen! Jos murhe tai riemu nostaa tääll lauluhun säveleet, niiss ainiaan kuvastuupi nää kirkkahan-sinervät veet. 5. Mä vain olen lintu pieni ja siipeni heikot on; vaan oisinko uljas kotka, niin nousisin lentohon, ja nousisin taivoon asti luo Jumalan istuimen ja nöyrin, hartahin mielin näin laulaisin rukoellen: 6. Oi taivahan pyhä Herra, sä Isämme armias! Ah kuink on sun maasi kaunis, kuink ihana taivahas! Sä järveimme säikkyhellä suo lempemme tulta vaan. Oi Herra intoa anna ain maatamme rakastamaan.