MINKÄLAINEN ON HYVÄ ESIMIES?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MINKÄLAINEN ON HYVÄ ESIMIES?"

Transkriptio

1 1/2015 LIIKETALOUDEN OSAAJAT JA AMMATTILAISET MINKÄLAINEN ON HYVÄ ESIMIES? Hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen voimavara Mikä on työntekijän asema liikkeenluovutuksessa?

2 5/2014 JOHTAMINEN LIIKETALOUDEN LIITTO LTA RY:N JÄSENLEHTI ILMESTYY 4 NUMERONA 3 Puheenjohtajan palsta VUODEN 2015 AIKANA 4 Ajankohtaista 11 Työntekijän oikeus purkaa työsopimus 13 Mikä on liikkeenluovutus? 15 VALO-kilpailu 16 Hyvinvoiva henkilöstö on JULKAISIJA & KUSTANTAJA Liiketalouden Liitto ry, Kuortaneenkatu 13, 2. krs., Helsinki Puhelin: , Päätoimittaja: Annina Antell PÄÄTOIMITTAJA Annina Antell annina.antell@liiketaloudenliitto.fi Hyvää alkanutta vuotta Liiketalouden Liiton jäsen ja yhteistyökumppani kuten myös Sinä, joka johonkin muuhun yhteyteen liittyen luet lehteämme! yrityksen tärkein voimavarana 18 Millainen on hyvä esimies? 21 Ruuhkavuodet ilman kiirettä 23 Miten toimin, jos jään työttömäksi? 24 Tuore esimies, näin vältät TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Raimo Salovuori raimo.salovuori@liiketaloudenliitto.fi TOIMITUSSIHTEERI Eveliina Kuukkanen eveliina.kuukkanen@liiketaloudenliitto.fi letko esimies? Johdatko työryhmää tai muuta yhteisöä? Oletko vastuussa työntekijöiden onnistumisesta ja jaksamisesta? Jos et olisikaan esimiesasemassa, johdat ainakin itseäsi! Kuva: Eero Nerelli-Antell Vaikka emme toimisikaan esimiesasemassa, voimme omalta osaltamme vaikuttaa työilmapiiriin ja työyhteisön hyvinvointiin. Voimme valita asenteemme. Onko puolillaan oleva lasisi puoliksi tyhjä vai puoliksi täysi? sudenkuopat uudessa työssäsi 26 Pitkäaikaissairaudet eivät enää estä työntekoa 28 Jäsenesittely 30 Koti-palsta 32 Vuoden nuori merkonomi -kilpailu 34 Yhdistykset ULKOASU Kaarina Laanti kaarina.laanti@gmail.com MARKKINOINTI Jaakko Koskinen jaakko.a.koskinen@luukku.com Hannele Tamminiemi ilmoitukset@liiketaloudenliitto.fi PAINATUS N-Paino Oy, Lahti Esimiestyössä päivittäiset tehtävät vaihtuvat vinhaa vauhtia. Esimiehen työ on asioiden käsittelyä, päätöksentekoa, toimeksiantoja, asiakkaiden palveluun liittyvää varmistamista, kehittämistä ja tapaamisia. Se on yhteistyöverkostojen luomista ja ylläpitoa ja sidosryhmien palvelua. Kaiken tämän lisäksi esimiehen työ on suuressa määrin myös henkilöstön rinnalla elämistä, tukemista ja varmistamista. Oletko ajatellut esimiestyötä työhyvinvoinnin näkökulmasta? Miten johdat ryhmääsi? Sillä, miten kohtaat ulkoisen tai sisäisen asiakkaasi, on merkitystä. Jääkö tapaamisesta tai kohtaamisesta energisoiva ja hyvä mieli, jonka voimalla jaksaa pitkälle iltaan? Oma positiivinen, avoin ja toiset huomioon ottava käyttäytyminen näkyy ja tuntuu koko työyhteisön hyvinvointina. Kyse on omasta valinnastamme. Työhyvinvointi on yhteinen asia. Se on meidän jokaisen vastuulla. Vanha sanonta Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa pätee tässäkin. Lue lisää johtamisesta ja sen merkityksestä henkilöstön työhyvinvointiin lehtemme sivuilta 16-17! Myönteisin, positiivisen vaikuttamisen terveisin! Ritva Kyynäräinen puheenjohtaja 3

3 STARTTI OMAAN ARKEEN MARTTOJEN KANSSA Teksti: Marttaliitto ry Kun nuori itsenäistyy, on erityisen tärkeää hallita arjen perustaidot. Kaikilla nuorilla ei ole riittävästi tietoja ja taitoja muuttaessaan kotoa, vaan he tarvitsevat tukea ravitsemuksen, ruokatalouden, kodinhoidon ja raha-asioiden hoitoon. Marttojen Aikuispakkaus on itsenäistyville nuorille tarkoitettu oman elämän aloituspaketti, joka antaa valmiuksia arjen pyörittämiseen. Ajatus aikuispakkauksesta, äitiyspakkauksen tyylisestä sinkkuelämän aloituspakkauksesta, syntyi Martoissa jo vuonna Suomen maabrändivaltuuskuntakin antoi loppuraportissaan Aikuispakkauksen kokoamisen Martoille tehtäväksi vuonna Työ on edennyt vaiheittain. - Ensin kokosimme nettisivuillemme itsenäistyville nuorille tärkeitä vinkkejä ja hankintalistoja. Nyt julkaisemme konkreettisen tuotepaketin ja siihen liittyvän nettisivun, kertoo Marttojen toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä. - Tuemme nuorten arkitaitoja monenlaisilla kursseilla. Vuonna 2013 Marttojen järjestämät nuorten kurssit tavoittivat yli nuorta. Aikuispakkaus paketoikin nyt osaamisemme ja huolenpitomme konkreettiseksi tuotteeksi, Heikkilä täydentää. Aikuispakkauksen tuoteperhe rakentuu Marttojen kurssilahjakortin ympärille arjenhallinnan taitoja oppii parhaiten itse tekemällä asiantuntevassa ohjauksessa. Lahjakortti oikeuttaa osallistumaan mille tahansa Marttojen kurssille. Nuori voi valita Marttojen kurssitarjonnasta itselleen sopivimman kurssin, ruoanlaiton kodinhoidon, taloudenhallinnan tai puutarhanhoidon alueilta. Käytännön kurssi antaa taitoja, jotka eivät katoa. Lahjakortin lisäksi Aikuispakkaus sisältää Penninvenyttäjän keittokirjan, leipäohjemagneetin, tiskiharjan ja siivousliinoja, palovaroittimen, Nuorisoasuntoliiton asumisoppaan ja hyödyllistä tietoa kuluttamisesta. Aikuispakkaukseen haluttiin vielä jotain lämmintä ja pehmeää symboloimaan Marttojen huolenpitoa. Jokaisessa Aikuispakkauksessa onkin martan neulomat villasukat. Tuotteet on pakattu laatikkoon, jossa voi myöhemmin säilyttää vaikka oman kodin tärkeitä papereita. Nuoret mukana kehittämässä Aikuispakkausta Nuoret ovat olleet mukana kehittelemässä Aikuispakkausta. Keväällä 2014 tehtiin nettikysely, jossa kartoitettiin nuorten toiveita Aikuispakkaukseen liittyen. Kyselyyn vastasi yhteensä 1483 nuorta. Vastaajat toivoivat Aikuispakkauksen sisältävän vinkkejä edullisen ja ravitsevan ruuan laittamiseen, ruokaostosten suunnitteluun ja ateriarytmiin. Rahankäytön suunnittelu ja vuokralaisten oikeudet ovat aihealueita, joissa itsenäistyvät nuoret erityisesti kaipaisivat tukea. Kyselystä selvisi myös, että siivousvälineiden ja muiden arjen välttämättömien taloustavaroiden hankinta tulee monille yllätyksenä. Marttojen aikuispakkaus. Kuva: Sari Tammikari 4 5

4 Henkilöstöteko-kilpailun voittaja Penninvenyttäjän keittokirjan ohjeilla valmistuu helppo ja edullinen kotiruoka arkisista aineksista. Jääkaappiin kiinnitettävä leipäohje muistuttaa, että leipominen on helppoa ja edullista. Marttojen keskeinen neuvonnan sisältöalue, talousneuvonta, antaa paljon käytännön tietoja ja vinkkejä: Aikuispakkauksen verkkosivuille on kerätty ohjeita talouden suunnitteluun ja raha-asioiden hoitamiseen nuoren näkökulmasta. Aikuispakkaus verkossa Aikuispakkauksen rinnalla toimii Aikuispakkauksen oma nettisivu jonne on koottu tärkeitä marttavinkkejä. Vinkkeihin pääsee suoraan Aikuispakkaukseen painettujen QR-koodien avulla. Sivustolta löytyy mm. listoja tarpeellisista hankinnoista. Listoja voi skannata QR-koodien avulla suoraan omaan puhelimeen. Sivuston linkit vievät suoraan MartatTV:n videoihin, joiden avulla nuori voi opetella vaihe vaiheelta esimerkiksi, miten pestään vessa tai miten tehdään makaronilaatikkoa. Verkkosivut pyrkivät vastaamaan nuorten erilaisiin tarpeisiin: siellä voi syventyä juuri itseä hyödyttävään sisältöön, oli se sitten sulakkeen vaihto tai taloudensuunnitelmalomakkeen täyttäminen. Aikuispakkauksia jaetaan maksutta nuorille Marttojen kursseilla Aikuispakkauksia jaetaan nuorille Marttojen Pidä kiinni rahoistasi -kursseilla, joita järjestetään Marttapiireissä ympäri Suomen. Kurssien tavoitteena on edistää nuorten taloudellista osaamista ja arjen hallintaa. Kursseilla tehdään yhdessä edullista ja terveellistä ruokaa sekä jaetaan vinkkejä ja tietoa omien raha-asioiden hoitamisesta. Kursseja rahoittavat Marttaliitto ja LähiTapiola. Aikuispakkaukset myyntiin Martanpuotiin Aikuispakkauksia voi myös ostaa Martanpuodista Marttojen omasta verkkokaupasta lähtien. Aikuispakkaus on hyvä lahjaidea koulun päättäville, ammattiin valmistuville, omaan kotiin muuttaville ja myös nuorille, joilla tuntuu olevan jo kaikkea. Aikuispakkauksen hinta on 90 euroa, joka sisältää myös postimaksun. Liittojen kokous päätti Uusi keskusjärjestö hankkeen organisoinnista ja aikataulusta Uuden keskusjärjestön selvitystyöhön ilmoittautuneet ammattiliitot kokoontuivat torstaina Helsingissä. Liittojen kokouksessa päätettiin selvitystyön organisoimisesta, aikataulusta ja taloudesta. Kokouksessa hankkeelle valittiin ohjausryhmä, joka koostuu 14 liiton edustajasta ja kahdesta asiantuntijajäsenenä toimivasta keskusjärjestöpuheenjohtajasta. Ohjausryhmä muun muassa valmistelee esitykset selvitystyössä mukana olevien liittojen kokouksille ja johtaa hankkeen etenemistä ja taloutta. Ohjausryhmän jäsenet ovat Pertti Porokari (Insinööriliitto), Rauno Vesivalo (Tehy), Jorma Malinen (Ammattiliitto Pro), Silja Paavola (SuPer), Maija Pihlajamäki (Jyty), Niko Simola (Pardia), Liisa Halme (VvL), Jarkko Eloranta (JHL), Ann Selin (PAM), Riku Aalto (Metalliliitto), Marko Piirainen (AKT), Matti Harjuniemi (Rakennusliitto), Veli- Matti Kuntonen (SEL) ja Timo Vallittu (TEAM). Selvitystyön käytännön toteutusta valmistelemaan ja koordinoimaan valitaan jäsenliitoista ja keskusjärjestöistä riippumaton projektipäällikkö. Ohjausryhmä nimeää myöhemmin valmistelutyöryhmät. Selvitysvaihe etenee siten, että tämän kevään aikana valitaan hankkeen projektipäällikkö sekä määritellään keskusjärjestön strategia ja perustehtävät. Syksyn aikana työryhmät valmistelevat päätösesitykset toiminnoittain. Tavoite on, että uuden keskusjärjestön toiminta alkaa vuoden 2017 alussa. Tähän mennessä yhteensä 44 ammattiliittoa on ilmoittanut osallistumisestaan uuden keskusjärjestön selvitysvaiheeseen. Liitteenä on lista hankkeessa mukana olevista liitoista. Ne edustavat noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa ja yksinyrittäjää. Selvitystyöhön voi edelleen ilmoittautua mukaan. Teksti: STTK Ohjelmistotalo Vincitin Utopia-hanke on voittanut Henkilöstöjohdon ryhmä - HENRY ry:n ja Ilmarisen Henkilöstöteko-kilpailun. Vincitin Utopia hankkeessa mm. luovuttiin esimiehistä ja autettiin henkilöstöä toteuttamaan omia unelmiaan. Teksti: HENRY ry Tamperelaisen Vincitin Utopia -hankkeen tavoitteena oli lisätä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan uraansa ja hyvinvointiinsa sekä kasvattaa samalla työn merkityksellisyyttä. Tätä yritettiin Vincitissä tavoitella ensin esimiestyön kehittämisen kautta, kunnes yrityksessä uskallettiin kyseenalaistaa koko organisaation rakenne. Projektiorganisaationa toimivassa yrityksessä päätettiin keskityttyä tarjoamaan henkilöstölle työkaluja tavoitteiden saavuttamiseen suoraan projektityön arjessa. Lopputuloksena on uusi malli, jossa hallinnollisista esimiehistä on luovuttu kokonaan ja henkilöstölle on annettu entistä enemmän vastuuta omasta työstään ja kehityksestään. Utopia hanke näkyy myös kasvaneena työtyytyväisyytenä ja henkilöstötuottavuutena Vincitin liikevaihto kaksinkertaistui viime vuonna. Virkistävän rohkeaa ajattelua Henkilöstöteko-kilpailun tuomaristo piti Vincitin Utopia -hanketta innovatiivisena ja rohkeana esimerkkinä uudenlaisesta ajattelusta ja sen esimerkillisestä toteutuksesta. Työelämän muuttuessa valtavaa vauhtia tarvitaan tämän kaltaisia rohkeita avauksia ja malleja, joissa uskalletaan ajatella ja toimia eri tavalla. Yrityksessä on keskusteltu jokaisen tiimin ja yksilön unelmista ja mietitty, miten unelmat saataisiin ketterästi toteutettua. Unelmat voivat liittyä esimerkiksi työn parempaan sujuvuuteen, omaan kehitykseen tai työn ja vapaa-ajan tasapainoon. Työn merkityksellisyys syntyy näiden unelmien toteutumisen kautta. Unelmia on myös tehty näkyviksi esimerkiksi yrityksen tulevaisuuteen kurkistavan valokuvaprojektin kautta. Hankkeen kautta on rakentunut uudenlainen, juuri omalle organisaatiolle ja tämänhetkiseen tilanteeseen sopiva toimintakulttuuri. Nopeasti muuttuvalla toimialalla ja voimakkaassa kasvussa olevassa yrityksessä ei olekaan tarpeen yrittää keksiä ratkaisua loppuiäksi. Hanke on motivoinut henkilöstöä ottamaan lisää vastuuta ja lisännyt omistajuutta omasta työstä. Hanke osoittaa miten erinomaisia tuloksia avoimuudella ja luottamuksella voidaan saada aikaiseksi. Henkilöstöteko-kilpailun voittaja palkittiin Ilmarinen-palkinnolla Finalistit esittäytyivät ja Henkilöstöteko 2014 palkittiin Henkilöstöteko-seminaarissa Helsingissä euron Ilmarinen-palkinnon jakoi Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio. Haluamme Ilmarinen-palkinnolla edistää parempaa työelämän laatua, jotta työelämästä saataisiin entistä vetovoimaisempaa. Menestyvät yritykset ymmärtävät, että hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen merkittävin kilpailukyvyn lähde, sanoi Timo Ritakallio tilaisuudessa. Valinnan voittajasta teki kilpailun tuomaristo: Työterveyslaitoksen johtava ylilääkäri, teemajohtaja Kari-Pekka Martimo, Berggren Group:n toimitusjohtaja Hannu Syrjälä ja Suomen messujen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen. Henkilöstöjohdon ryhmä - HENRY ry ja Ilmarinen palkitsivat nyt 14. kerran Henkilöstöteko-kilpailun voittajan. Kilpailulla halutaan kannustaa organisaatioita kehittämään työyhteisöä sekä luomaan parempaa työelämää. 6 7

5 Teksti: LUT Aiheen tutkiminen on tärkeää, koska ammatillisen koulutuksen hankkineiden osuus työvoimasta on suuri. Lisäksi työssäoppimisen merkitys ja osuus ammatillisessa koulutuksessa ovat kasvamassa ja työssäoppimiselle etsitään uusia muotoja. Valtakunnallinen Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja -kilpailu käytiin jo yhdettätoista kertaa. Kilpailun nelihenkinen raati kokoontui tammikuun puolivälin jälkeen arvioimaan oppilaitosten ilmoittamien kilpailijoiden portfolioita, jotka edellisvuosien tapaan olivat erittäin laadukkaita. Kilpailun parhaaksi ja Vuoden Aikuiseksi Liiketalouden Osaajaksi 2014 valittiin MERCURIA Kauppiaitten kauppaoppilaitoksen Joni Niittyvuopio. Hänet palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla ja Viking Linen luksus -risteilyllä Tukholmaan. Raadin mukaan Niittyvuopio on onnistunut erityisesti hyödyntäessään opiskeluja työssään, josta osoituksena on mm. hänen kykynsä luoda opinnäytetyöstään itsellensä työ ja tuottavaa liiketoimintaa. Niittyvuopio on myös kohdannut yrittämisen haasteet, mutta hän on opintojensa kautta löytänyt rohkeuden yrittää uudelleen. Joni Niittyvuopion ohjaaja, Airi Taulos palkitaan 500 euron apurahalla. Kilpailussa toiseksi korkeimman pistemäärän ja toisen sijan saavutti Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen Jaakko Murtomäki, joka palkitaan 600 euron apurahalla. Murtomäki on ollut aktiivisesti monessa mukana ja menestynyt sekä työssään että opinnoissa. Työelämän kiireet uhkasivat jo opintojen jatkumista, mutta Murtomäki onnistui yhdistämään haasteet ja sai paitsi suoritettua opinnot loppuun myös sovellettua opiskelun antia työssään. Murtomäki on lisäksi perustamassa omaa yritystä. Kolmannelle tilalle sijoittui Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston Maria Puurula-Karjalainen, joka saa palkinnokseen 300 euron apurahan. Puurula-Karjalainen on hieno esimerkki elinikäisestä oppimisesta, jonka ammatillinen kehitys opintojen myötä on selkeästi havaittavissa ja hän aikoo edelleen jatkaa opintojaan eteenpäin. Kehittyminen on huomattu myös työelämässä. Sekä Murtomäen ohjaaja Minna Kuusinen että Puurula-Karjalaisen ohjaaja Perttu Huopalainen palkitaan apurahoin. Varsinaisten sijoitusten lisäksi raati halusi tällä kertaa myöntää myös kunniamaininnan, joka menee Luksian Saila Heinimäelle. Aikuismerkonomeille suunnatun Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja -kilpailun tavoitteena on lisätä aikuiskoulutuksen sekä erityisesti merkonomikoulutuksen ja merkonomiosaamisen arvostusta sekä tukea ja kannustaa aikuisopiskelijoita. Kilpailun järjestävät Liiketalouden Liitto LTA, Opetushallitus sekä Liiketalouden tutkintotoimikunta. Palkintojuhla järjestetään kutsuvierastilaisuutena Vantaalla MERCURIA Kauppiaitten kauppaoppilaitoksen tiloissa. Lisätietoja: Liiketalouden Liitto LTA, toiminnanjohtaja Annina Antell p. (0400) , tai järjestöasiantuntija Eveliina Kuukkanen p. (040) , Työssäoppimisesta on tullut välttämätön keino työntekijöille oppia uusia taitoja ja kehittää osaamistaan alati muuttuvassa työelämässä. Tuoreen Sari Metson väitöstutkimuksen mukaan ammattiin opiskelevien onnistunutta työssäoppimista edistävät erityisesti opiskelijoiden motivaatio ja asenteet, työpaikkaohjaajat ja muut oppimispaikan ammattilaiset sekä innovatiivinen ilmapiiri. Työntekijät ovat keskeisessä asemassa, kun he ohjaavat opiskelijoita hankkimaan välttämättömiä tulevaisuuden ammattiin liittyviä taitoja ja rohkaisevat heitä kehittämään omia ideoita ja parempia työtapoja. Opiskelija itse tarvitsee riittävää uskoa omiin kykyihinsä suoriutua hänelle annetuista tehtävistä. Näin hän on alttiimpi ottamaan vastaan tai pyytämään myös vaativampia tehtäviä, jotka ovat tärkeitä ammattitaidon kehittymisen kannalta. Työssäoppimista ja siihen vaikuttavia organisaatioon ja yksilöön liittyviä tekijöitä on tutkittu laajasti jo ammatissa toimivien ja organisaatioiden näkökulmasta. Sen sijaan ammattiin opiskelevien työssäoppimista ja heidän näkemyksiään onnistuneeseen työssäoppimiseen vaikuttavista tekijöistä on hyvin vähän empiiristä tutkimusta. Jos työssäoppimisen halutaan onnistuvan, siihen tarvitaan myös opiskelijan kykyä oma-aloitteiseen oppimiseen sekä aktiivista otetta työhön, joka osoittaa hänen hankkineen ammattinsa edellyttämää osaamista. Organisaatioille osaava ja uudistuva työvoima on nykyisin tärkein tuotannon tekijä ja selviytymisen avain. Opintoihin sisältyvä työssäoppiminen on yhä tärkeämmässä asemassa ammattiin opiskelevien ammattitaidon kehittymisessä sekä siirrettäessä osaamista tämän päivän osaajilta tulevaisuuden työntekijöille. Jotta työssäoppimisesta saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä, on syytä tarkastella työssäoppimisen ympäristöä ja oppijaan liittyviä tekijöitä yhdessä. KTM Sari Metson kauppatieteiden alan väitöskirja: A multimethod examination of contributors to successful on-the-job learning for vocational students (Ammattiin opiskelevien onnistuneeseen työssäoppimiseen vaikuttavat tekijät) tarkastettiin LUT:lla joulukuussa Vastaväittäjänä toimi professori, KT Pirjo Ståhle Aalto-yliopistosta. Tietoja väittelijästä: Nimi: Sari Metso Syntymäaika ja -paikka: 1965, Kouvola Kotikunta: Kouvola Koulutus: KTM, 1998, Svenska Handelshögskolan Työsuhteet: Koulutuspäällikkö Kouvolan seudun ammattiopisto,

6 PURKAA Teksti: Great Place to Work Finland Great Place to Work julkisti helmikuun alussa jälleen Suomen parhaat työpaikat. Kolmeen eri sarjaan jakautuva lista julkistettiin 13:tta kertaa. Viime vuonna listaykkösiksi sijoittuneet Alko, Vincit ja Amgen pitivät kiinni listan kärkipaikoista. Suomen parhaat työpaikat kasvoivat viime vuonna jopa yli 15 prosenttia. Kasvua tukemaan nämä 50 työpaikkaa saivat lähes työhakemusta (lähes +8 prosenttia edellisvuodesta), minkä lisäksi lähtövaihtuvuus oli niissä vain 6,9 prosentin tasoa ja sairauspoissaolot jäivät keskimäärin 2,3 prosenttiin. Suomen parhaita työpaikkoja kuvaavat luvut osoittavat, että johto voi rakentaa hyvää liiketoimintaa vaikeinakin aikoina henkilöstöä arvostavalla tavalla. Menestymisen taustalla on johdon humaani arvomaailma, joka näkyy yrityskulttuurissa ja henkilöstön ja johdon välisessä luottamuksessa. Tällaisessa ilmapiirissä työntekijät haluavat antaa parhaansa, Great Place to Work Finlandin toimitusjohtaja Mona Rundberg sanoo. Suomen parhaat työpaikat -tutkimusta on toteutettu vuodesta 2002 lähtien. Tutkimuksessa selvitetään osallistuvien organisaatioiden työntekijöiden kokemukset työpaikastaan sekä arvioidaan organisaatioiden keskeisimmät johtamiskäytännöt. Tutkimuksen pisteytyksestä 2/3 koostuu työntekijöiden kokemuksesta ja 1/3 johtamiskäytännöistä. Great Place to Workin tutkimukseen osallistui viime vuonna Suomessa ennätykselliset 153 organisaatiota, jotka työllistivät noin työntekijää. Suomen parhaat työpaikat listalla on peräti 15 yritystä, jotka ovat sijoittuneet parhaiden työpaikkojen joukkoon vähintään viisi kertaa (Vincit, Pipelife Finland, Solita, ComIQ, Novo Nordisk Farma, 3 Step IT, SBS Discovery Radio, Mandatum Life, Saanio & Riekkola, Scandinavian Marketing Gainer, Newsec, Boco IP, SICK, Mars Finland ja Alexandria Pankkiiriliike). Mukaan mahtui myös joukko uusia tulokkaita, joista esimerkkeinä listan kärkisijoja kolkuttelevat IT-alan yritykset Gofore ja Nitor sekä monikansallinen vähittäiskauppaketju H&M. Kuilu suomalaisen työelämän ja Suomen parhaiden työpaikkojen välillä kasvanut Suomen parhaissa työpaikoissa keskimäärin 87 prosenttia henkilöstöstä kokee työpaikkansa positiivisesti, kun vastaava luku koko suomalaisen työelämän tilaa kartoittavassa tutkimuksessa on 54 prosenttia. Suomen parhaiden työpaikkojen taso on korkea myös eurooppalaisessa vertailussa. Jo viime vuonna Suomen parhaat työpaikat olivat tasoltaan kovempia, kuin parhaiden työpaikkojen kärki missään muussa tutkituista 18 Euroopan maasta. Oppimisen kannalta Suomen parhaiden työpaikkojen korkea taso tarjoaa meille edun, kun tähtäämme kansakuntana Euroopan parhaaksi työelämäksi vuoteen 2020 mennessä. Suomalaiset johtajat voivat ottaa mallia siitä, miksi ja miten johto rakentaa parhaissa työpaikoissa luottamusta johdon ja henkilöstön välille, Mona Rundberg toteaa. SUOMEN PARHAAT TYÖPAIKAT 2015 (tähän poimittu vain jokaisen kategorian viisi parasta) Pienet organisaatiot (15-49 työntekijää) 1. Amgen 2. ZEF 3. Boco IP 4. SICK 5. Kartanokylpylä Kaisankoti Yleinen sarja ( työntekijää) 1. Vincit 2. Pipelife Finland 3. Gofore 4. Arcusys 5. Nitor Suuret organisaatiot (500+ työntekijää) 1. Alko 2. H&M Hennes & Mauritz 3. McDonald s 4. KPMG 5. Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä TYÖSOPIMUS Teksti: Lakimies Markku Vuorinen Kuva: Heidi Karvonen Käytännön työelämässä työntekijä harvoin itse purkaa työsopimustaan. Mahdollista se kuitenkin on. Syyn täytyy olla painava aivan samoin kuin työnantajalla, joka haluaa purkaa työntekijänsä työsuhteen. Työnantaja saa purkaa työsopimuksen vain erittäin painavasta syystä. Työsopimuksen purkamiseen oikeuttavana painavana syynä voidaan pitää velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää työsopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. KKO:1993:59 Yhtiöllä oli oikeus purkaa aluetoimistonsa johtajan työsopimus, kun tämän menettely oli ollut omiaan huomattavasti vähentämään henkilöstön työmotivaatiota ja yhtiöllä oli ollut perusteltua syytä epäillä johtajan valmistelevan kilpailevaa toimintaa. Työnantaja voi purkaa työsopimuksen vain henkilöön liittyvästä syystä. Sen sijaan taloudellisiin tai tuotannollisiin syihin vetoaminen ei kelpaa purkuperusteeksi, vaikka tilanne olisikin sellainen, että työantajalla on oikeus irtisanomiseen näillä perusteilla. Milloin työntekijällä on purkuoikeus? Myös työntekijällä on oikeus purkaa työsopimuksensa, jos hän kykenee esittämään purkamisen perusteeksi painavan syyn, joka on johtanut tilanteeseen, jossa häntä olisi kohtuutonta vaatia jatkamaan työsuhdetta. Työntekijät ryhtyvät harvoin purkamaan työsopimustaan. Syy lienee se, että irtisanoutuminen on kevyempi tapa; irtisanoutumista ei tarvitse perustella, vaan riittää, että työntekijä noudattaa irtisanomisaikaa. Mutta jos työntekijä päätyy käyttämään purkumenettelyä, on työsopimuksen purkamiseen löydyttävä painava peruste aivan samoin kuin työnantajaltakin vaaditaan. On tärkeää huomata, että purkuilmoitus antoipa sen työnantaja tai työntekijä päättää työsuhteen saman tien ilman irtisanomisaikaa, ellei muusta sovita. Milloin työsopimusta voi pitää purkautuneena? Joskus työntekijä voi kokea olonsa työpaikalla niin ahdistavaksi, ettei ongelman ratkaisemiseksi löydy muuta keinoa kuin se, että hän jättäytyy työstä pois. Tällaisessa tilanteessa työntekijää uhkaa työsuhteen päättyminen luvattoman poissaolon vuoksi: jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololleen, työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien (TSL 8:3). KKO:2008:50 Työntekijä oli ollut työnantajalle pätevää syytä ilmoittamatta poissa työstä viisi perättäistä työpäivää sekä niitä seuranneet arkilauantain ja sunnuntain, jotka eivät olleet työntekijän työpäiviä. Työntekijän katsottiin olleen poissa työstä seitsemän päivää työsopimuslain 8 luvun 3 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Työnantajalla oli siten oikeus käsitellä työsopimusta purkautuneena. (Ään) Jos työntekijä kokee, ettei hän voi jatkaa työsuhdetta, kotiin ei pidä jäädä murehtimaan. Asiassa voi kääntyä esimerkiksi terveydenhoitohenkilöstön tai työterveyden puoleen. Työnantajalle ajoissa toimitettu lääkärintodistus osoittaa, ettei kysymys ole luvattomasta poissaolosta. Tukea voi saada myös viranomaiselta ja ammattiliitolta. Kun työntekijä on purkanut työsopimuksen, ja purun perusteena on työnantajan lainvastainen menettely, voidaan työnantaja määrätä maksamaan työntekijälle korvausta

7 OSALLISTU TYÖPAIKAN HAASTAVAT TILANTEET -VALMENNUKSEEN! Oletko joutunut työpaikallasi hankalaan tilanteeseen? Työyhteisössä on hyviä aikoja ja on huonompia päiviä, kuten elämässä yleensäkin. Jokaisessa työyhteisössä on hankalia tilanteita loukkaannutaan toisen sanomisesta, on työuupumusta, ristiriitoja ja vaikeuksia ymmärtää erilaisuutta. Tule kuuntelemaan, miten voit rakentavasti vaikuttaa näiden hankalien tilanteiden ratkaisemiseen. Kouluttaja: MB Elämäntaidon valmentaja Life Coach Sonja Vainio, ValmennusVainio Oy Valmennuksessa saat itsellesi keinoja, joiden avulla osaat kohdata hankalia tilanteita paremmin. Sonja Vainio on työskennellyt liike-elämän palveluksessa 15 vuotta mm. esimiestehtävissä, HR Spesialistina ja coachina. Tulet tutuksi mm. seuraavien kanssa Miten toimia ristiriitatilanteessa Ryhmädynamiikka ja miten se vaikuttaa työpaikalla Uupuminen työssä; miten sen tunnistaa, miten uupumista voi ehkäistä ja mitä se tarkoittaa työilmapiirin kannalta Erilaiset persoonallisuustyypit ja miten voimme ymmärtää toinen toisiamme paremmin Miten tunnistaa omat stressisignaalit Tiimityöskentelyn haasteet ja mitä sinä voit tehdä helpomman työskentelyn edesauttamiseksi Aika: KLO Paikka: Liiton toimisto, Kuortaneenkatu 13., Helsinki Hinta: Liiton jäsenet 20, 40 ei-jäsenet Koulutus järjestetään, jos osallistujia on vähintään 10. Valmennuksen ilmoittautumiset mennessä sähköpostitse: MIKÄ ON LIIKKEENLUOVUTUS? Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2001:48 arvioitiin oliko kyseessä liikkeenluovutus, kun henkilöstöruokalatoiminta siirrettiin osuuskuntatoiminnasta voittoa tähtäävälle liikeyritykselle. Ratkaisevaa asiassa oli kokonaisarvion tekeminen toiminnan luonteesta. Toiminnan luonteen erilaisuuden johdosta (mm. liikkeen toimintatavat) kyseessä ei ollut liikkeenluovutus. Jos kyseessä on liikkeenluovutus, säilyy työntekijöiden asema lähtökohtaisesti samana kuin se oli ennen toimintojen siirtoa. ESIINTYMISTAIDON KOULUTUS Haluatko löytää keinon kertoa viikkopalaverissa, johtoryhmässä tai vaikka omassa harrastuksessa jostakin hieman harmaammasta aiheesta kuulijoita innostavalla tavalla? Koulutuksessa käydään läpi vaikuttavan innostamisen elementtejä ja etsitään omaa tapaa laittaa persoona peliin. Saat myös vinkkejä esiintymisen suunnitteluun ja tavoitteiden hahmottamiseen. Käytännön harjoitteluista osallistujat saavat välittömän ja rohkaisevan palautteen. Kouluttajana toimii viestintävastaava Rauna Nerelli, jolla on laaja esiintymiskokemus työ- ja järjestöelämästä muun muassa ministeriöissä, kunnissa ja erilaisissa hankkeissa. Hän harrastaa vapaa-ajallaan improvisaatioteatteria, ja on toiminut fasilitaattorina ja kouluttajana vuosia. Miten kertoa puisevasta asiasta innostavasti? Kurssille otetaan 10 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Aika: ma Paikka: Liiton toimisto, Kuortaneenkatu 13, Helsinki Hinta: liiton jäsenet 30 e, ei jäsenet 50 e Valmennuksen ilmoittautumiset mennessä sähköpostitse: liitto@liiketaloudenliitto.fi. Teksti: Työsuhdelakimies Anna Hellén Kuva: Lauri Kytömaa Liikkeenluovutuksesta säädetään työsopimuslaissa. Työsopimuslain mukaisesti työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Liikkeenluovutusta arvioidaan kokonaisharkinnan perusteella. Arvioinnissa huomioidaan ainakin se, minkälaisesta yrityksestä tai liikkeestä on kysymys, eli mikä on luovutettavan yrityksen tai liikkeen toimiala tai toimintojen luonne. Lisäksi huomioidaan luovutetaanko rakennuksia, irtaimistoa tai muuta aineellista omaisuutta, onko olennainen osa henkilöstöstä otettu uuden työnantajan palvelukseen, onko asiakaskuntaa siirtynyt, sekä miten samankaltaista toiminta on ollut ennen luovutusta ja sen jälkeen. Työsuhteen ehdot ei muutu liikkeenluovutuksen johdosta Liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat luovuttaja ja luovutuksensaaja yhteisvastuullisesti. Työntekijä voi siis periä ennen luovutusta erääntyneitä palkkasaataviaan (esim. ylityökorvaukset, lomarahat) kummalta tahansa. Luovuttaja on kuitenkin luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, jollei muuta ole sovittu. Työntekijän asema tulee säilyä samana liikkeenluovutuksen jälkeen, eli työntekijät siirtyvät luovutuksensaajalle ns. vanhoina työntekijöinä, eikä esim. loman kertyminen ala uudelleen alusta kuten työsuhteen alkaessa. Työsopimukset voidaan päivittää vastaamaan uuden työnantajan tietoja, mutta miltään osin ei ole pakko suostua heikompiin ehtoihin kuin oli aiemman työsopimuksen mukaisesti voimassa. Työehtosopimuksella sovittujen ehtojen osalta on kuitenkin huomioitava se, että luovutuksensaaja saattaa noudattaa eri työeh

8 VUODEN AIKUINEN LIIKETALOUDEN OSAAJA 2015 tosopimusta kuin luovuttaja. Tällöin luovutuksensaajan on noudatettava tätä luovuttajaa velvoittanutta työehtosopimusta siihen saakka, kunnes työehtosopimuskausi päättyy. Luovutuksensaajalle siirtyy vastuu myös mahdollisesta työntekijöiden lisäeläketurvasta. Mahdollisen kilpailukieltosopimusta koskevan lausekkeen osalta liikkeenluovutuksensaajan pitää pystyä osoittamaan, että luovutuksensaajalla on erityisen painava syy kilpailukieltosopimuksen tekemisen, muuten kilpailukieltosopimus ei ole pätevä. Tulkintaongelmia siirtyvien työsuhteen ehtojen osalta saattaa syntyä eräiden työpaikkakohtaisten etujen osalta. Näissä tilannetta arvioidaan siltä pohjalta, olisiko luovuttaja voinut poistaa kyseiset etuudet työnantajan yksipuolisella päätöksellä. Jos kyseessä ei ole työsuhteeseen liittyvä ehto, nämä etuudet eivät siirry. Tällaisia etuja voi olla esim. työpaikan tiloissa oleva kuntosalin käyttö tai henkilöstön käytössä oleva lomamökin käyttöoikeus. Mikäli työntekijällä on ollut työsuhteeseen liittyviä luontoisetuja, nämä säilyvät. Ketään ei saa irtisanoa pelkästään liikkeen luovutuksen johdosta Ketään ei voida irtisanoa tai työsuhteen olennaisia ehtoja muuttaa yksinomaan liikkeenluovutuksen perusteella. Irtisanominen tai ehtojen muuttaminen edellyttää työsopimuslain mukaista irtisanomisperustetta. Jos työntekijä irtisanoutuu tilanteessa, jossa työsuhteen ehtoihin ei olisi tapahtumassa olennaisia muutoksia, saattaa tämä johtaa työttömyysturvan kannalta 3 kuukauden karenssiaikaan, jolta ei ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen. 14 Työntekijä saa työsuhteessa muutoin sovellettavaa irtisanomisaikaa noudattamatta tai sen kestoajasta riippumatta irtisanoa työsopimuksen päättymään luovutuspäivästä, jos hän on saanut tiedon luovutuksesta työnantajalta tai liikkeen uudelta haltijalta viimeistään kuukautta ennen luovutuspäivää. Jos työntekijälle annetaan tieto luovutuksesta myöhemmin, työsopimuksen saa irtisanoa päättymään luovutuspäivästä tai tämän jälkeen, viimeistään kuitenkin kuukauden kuluessa siitä kun on saanut tiedon luovutuksesta. Tätä erityistä irtisanomisaikaa liikkeen luovutuksen yhteydessä noudatetaan niin määräaikaisiin kuin toistaiseksi voimassa oleviin työsopimuksiin. Jos työntekijä irtisanoutuu tilanteessa, jossa työsuhteen ehtoihin ei olisi tapahtumassa olennaisia muutoksia, saattaa tämä johtaa työttömyysturvan kannalta 3 kuukauden karenssiaikaan, jolta ei ole työttömyyskor- oikeutettu vaukseen. Yhteistoimintalaki edellyttää tiedottamista ennen liikkeen luovutusta Varsinaisia yt-neuvotteluja ei tarvitse käydä ennen liikkeenluovutuksen toteuttamista, jos ei järjestelyyn liity henkilöstön vähentämissuunnitelmia tai muita henkilöstövaikutuksia. Niissä yrityksissä, joissa ytlaki tulee sovellettavaksi (työntekijöiden määrä säännöllisesti vähintään 20), tulee kuitenkin noudattaa yt-lain mukaista tiedottamis- ja selvittämisvelvollisuutta ennen luovutusta. Tiedottamisvelvollisuuden mukaisesti liikkeen luovuttajan on selvitettävä niiden henkilöstöryhmien edustajille, joita luovutus koskee luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta, luovutuksen syyt, luovutuksesta työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset, sekä suunnitellut, työntekijöitä koskevat toimenpiteet. Luovuttajan tulee antaa tiedot hyvissä ajoin ennen luovutuksen toteutumista, ja luovutuksensaajan viimeistään viikon kuluttua luovutuksen toteutumisesta. Yhteistoimintavelvoitetta on noudatettava liikkeen luovutuksen yhteydessä, velvoitteen laiminlyöminen voi johtaa sakkorangaistukseen. VALO kilpailussa sijoittuneet 2014 Kuva: Eero Nerelli-Antell Liiketalouden Liitto LTA ry., Opetushallituksen ja Liiketalouden tutkintotoimikunnan järjestämä, aikuismerkonomeille suunnattu Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja kilpailu järjestetään vuonna 2015 jo 12. kertaa. Kilpailun tavoitteena on lisätä aikuiskoulutuksen sekä erityisesti merkonomikoulutuksen ja merkonomiosaamisen arvostusta sekä tukea ja kannustaa aikuisopiskelijoita. KILPAILUN SÄÄNNÖT: OSALLISTUJAT Lukuvuoden 2015 aikana liiketalouden perustutkinnon, merkonomin, näyttötutkintona suorittaneet opiskelijat. ARVIOINTIKRITEERIT 1. Menestyminen tutkintotilaisuuksissa; erityisesti työssä osoitettu ammatillinen osaaminen 2. Työn ja valmistavan koulutuksen onnistunut yhdistäminen 3. Ammatillinen kasvu 4. Esimerkillinen yhteistyökumppani työssä ja opiskelussa 5. Muuta huomioitavaa, esim. harrastus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava. OHJEET Liiketalouden opettajat valitsevat näyttötutkinnon suorittajista enintään kolme oppilaitoksen edustajaa esitettäväksi Vuoden Aikuiseksi Liiketalouden Osaajaksi. Jokaisesta ehdokkaasta lähetetään opiskelijan kanssa yhdessä tehty portfolio, jolla osoitetaan kilpailijan osaaminen jäsennellysti jokaisen arviointikriteerin mukaisin perusteluin. Jos jonkin arviointikriteerin perustelut puuttuvat, ei kohtaa voida arvostella ja pisteet jäävät tältä osin saamatta. Mukaan arvioitavaksi voi liittää esimerkiksi todistuksen, kopion suorittajakohtaisesta pöytäkirjasta ja arviointiaineistosta, oppilaitoksen edustajan lausunnon, työnantajan tai työkavereiden lausunnon sekä oman lausunnon tai muita vastaavia tekijöitä. KILPAILUN KULKU JA AIKATAULU 1. Oppilaitokset ilmoittavat ehdokkaansa mennessä Liiketalouden Liittoon, Kuortaneenkatu 13, 2. krs, Helsinki tai sähköpostilla valo@liiketaloudenliitto.fi. 2. Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista mennessä. PALKINNOT Voittaja palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla ja Viking Linen luksusristeilyllä aterioineen (Hki - Tukholma- Hki). Toiseksi tullut palkitaan 600 euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla. Myös kaikkien kilpailussa sijoittuneiden opiskelijoiden ohjaajat palkitaan 500 euron apurahoin. Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille annetaan kunniakirjat. Elinikäisen oppimisen aikakautena aikuisopiskelu on erittäin arvostettua ja suosittua. Merkonomitutkinto puolestaan on tunnettu ja ammatillista osaamista edistävä tutkinto. Vuoden Aikuisen Liiketalouden Osaajan valitsemisella halutaan palkita innokkaita, vastuullisia ja yhteistyökykyisiä aikuisopiskelijoita saavutuksistaan. Koska kilpailuun osallistutaan oppilaitoksittain, positiivista näkyvyyttä on luvassa opiskelijoiden lisäksi myös tutkinnon järjestäjille. Nyt innokkaasti mukaan! Lisätietoja saat toiminnanjohtaja Annina Antellilta tai järjestöasiantuntija Eveliina Kuukkaselta Liiketalouden Liitosta, puh. (09) LIIKETALOUS

9 Hyvinvoiva henkilöstö Luonnollisesti työpaikan myönteinen ja kehittämissuuntautunut ilmapiiri, oikeudenmukaiset palkkaus- ja palkkiojärjestelmät, työn varmuus sekä työpaikan yhteistyösuhteet ovat tärkeitä voimavaroja. Teksti: Markku Silvennoinen Kuva: Clamos Studio Työelämässä usein toistettu hokema henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara kuulostaa falskilta varsinkin yhteistoimintaneuvottelujen jälkeisissä irtisanomistilanteissa. Mitä hokemalla oikein tarkoitetaan? Yrityksellä on käytössään erilaisia voimavaroja, joista yksi on henkilöstö. Henkilöstöllä puolestaan on tarjota omia voimavarojaan yrityksen käyttöön. Voimavarat voivat liittyä työtehtäviin, kuten niiden monipuoliseen hallitsemiseen, itsenäiseen suorittamiseen ja tehtävän merkityksellisyyden kokemiseen osana isompaa kokonaisuutta. Ne voivat koskea myös tehtäväjärjestelyjä, esimerkiksi roolien ja tavoitteiden selkeyttä, ja mahdollisuutta osallistua omaa työtä koskevaan päätöksentekoon. Voimavarat liittyvät myös työpaikan sosiaalisiin suhteisiin, kuten työntekijöiden oikeudenmukaiseen kohteluun, esimiehen ja työkavereiden sosiaaliseen tukeen, luottamukseen ja palautteen antamisen käytäntöihin. Luonnollisesti työpaikan myönteinen ja kehittämissuuntautunut ilmapiiri, oikeudenmukaiset palkkaus- ja palkkiojärjestelmät, työn varmuus sekä työpaikan yhteistyösuhteet ovat tärkeitä voimavaroja. Hiljaisen osaamisen käyttö Työpaikalla erityisesti esimiesten on tärkeää tunnistaa erilaiset voimavarat ja osata hyödyntää niitä. Joku on hyvä hoitamaan suhteita, joku rakentaa myönteistä ilmapiiriä, joku ratkoo mielellään ongelmia, joku on hyvä haastavissa asiakastilanteissa, joku toimii joustavasti mitä erilaisimmissa tiimeissä ja joku hankkii mielellään ja aloitteellisesti uutta osaamista. Työpaikalla voi olla myös hiljaista osaamista. Jotkut käyttävät tällaisia voimavaroja esimerkiksi harrastustoiminnassa ja pääsevät silloin loistamaan. Esimiestyölle onkin haastavaa havaita hiljaista osaamista ja ottaa sitä käyttöön. Jos näin tapahtuu, se luo edellytyksiä vahvistuvalle motivaatiolle ja työn tuloksellisuudelle. Muutosten pyörteissä havaitaan helposti, että henkilöstöltä puuttuu joitakin onnistumisen kannalta välttämättömiä tai tarpeellisia voimavaroja. Työpaikalla saatetaan tarvita esimerkiksi entistä enemmän yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja tai kielitaitoa, kun asiakaskunta laajenee ja monipuolistuu. Voimavarojen hukkakäyttö Voimavaroja käytetään työntekijöiden ja kokonaisuuden kannalta myös väärin. Kokouksia pidetään ilman harkintaa siitä, kuinka monen on aiheellista osallistua niihin ja käsitelläänkö niissä asioita, jotka voitaisiin hoitaa paremmin muulla tavalla. Sama koskee esimerkiksi sitä muodissa olevaa käytäntöä, jossa jokainen työntekijä skannaa itse kuitit matkalaskuun. Päädytään tilanteeseen, jossa korkeapalkkaiset työntekijät käyttävät työaikaansa tehtäviin, joihin heillä ei ole motivaatiota, jotka he hoitavat hitaasti, ja jotka ammattilainen hoitaisi motivoituneesti paljon lyhyemmässä ajassa. Samoin monissa terveydenhuollon työpaikoissa lääkärit on pantu kirjoittamaan potilastiedot, vaikka heidän aikansa tulisi tehokkaampaan käyttöön sanelua käyttäen. Innostus ja energisyys tarttuvat Työnantajan ja työntekijöiden yhteisenä tavoitteena pitää olla, että henkilöstö on motivoitunutta ja voi hyvin työssään. Parhaimmillaan työntekijät kokevat energisyyttä työssään, kohtaavat innostuneina uusia haasteita ja nauttivat saadessaan toteuttaa itseään työpaikalla. Innostus tarttuu siinä missä muutkin tunteet. Innostuneet ja uteliaat työntekijät ovat aidosti tärkein voimavara mille tahansa yritykselle. Kirjoittaja on tietokirjailija ja kouluttaja, joka on erikoistunut alaistaitoihin, verkostoitumiseen ja vuorovaikutukseen

10 Valmennusyritys Deep Leadin tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisen esimiehen vahvin piirre on luotettavuus. Teksti: Sonja vainio Kuva: Maaret Tiensuu Esimiestyöhön liittyy vallankäyttö Millainen on suomalainen pomo? Yleinen mielikuva suomalaisesta pomosta on asiakeskeinen, ehkä hieman tunteeton, insinöörimäinen ja hieman kuivakka, mutta myös turvallinen ja ennalta arvattava. Hyvän esimiehen piirteitä Minkälaisia ominaisuuksia liitetään hyvään pomoon? Hyvän pomon kuvaillaan olevan tuki tarvittaessa, mutta ei mikromanageri. Hyvä pomo luottaa alaiseen ja antaa alaisen tehdä työnsä rauhassa. Hyvä pomo ei puutu pieniin yksityiskohtiin ja jokapäiväiseen tekemiseen. Suomessa on totuttu melko itsenäiseen työskentelytyyliin. Tilanne voi olla toisenlainen, jos työskentelee ulkomaalaisen esimiehen alaisuudessa. Muun muassa ranskalainen johtamistyyli tuntuu olevan suomalaisen johtamistyylin vastakohta. Ranskassa ei luoteta alaiseen samalla tavalla kuin Suomessa. Asiantuntijasta esimieheksi Perinteisesti Suomessa on nostetty pätevä asiantuntija esimiestehtäviin. Hyvä asiantuntija ei kuitenkaan ole automaattisesti hyvä esimies. Wikipedian mukaan asiantuntija on henkilö, jolla on kanssaihmisiään selvästi perusteellisemmat ja laajemmat tiedot joltakin alalta. Asiantuntija siis tietää paljon, mutta pelkästään tietäminen ei tee hyvää esimiestä. Hyvältä esimieheltä odotetaan aivan toisenlaista osaamista, ennen kaikkea hyviä vuorovaikutustaitoja. Asiantuntijan on toki mahdollista kasvaa hyväksi esimieheksi. Tämä vaatii koulutusta ja uudenlaiseen identiteettiin kasvamista. Organisaatioilta tämän ymmärtäminen on keskeistä. Yrityksen on tärkeää tukea uutta esimiestä, jotta hän pääsee kasvamaan ja kehittymään uudessa roolissaan. Suomalaiselta esimieheltä puuttuu innostuksen taito Valmennusyritys Deep Leadin tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisen esimiehen vahvin piire on luotettavuus. Koemme esimiehemme luotettaviksi ja tätä piirrettä arvostetaan. Samaisessa tutkimuksessa heikoimmat arvosanat suomalainen esimies sai innostavuudesta. Suomalainen esimies nähdään harvoin hehkuttajana ja porukan innostajana. Parhaimmillaan innostus työpaikalla lisää motivaatiota ja yrittämisen halua. Innostus tarttuu muihin ja innostuneisuus tuottaa lisää ideoita. Esimiehen tunnetaidot Hyvällä esimiehellä on usein hyvät tunnetaidot. Tunnetaitoja tutkinut amerikkalainen Daniel Goleman on julkaissut kirjan Tunneäly työelämässä. Golemanin mukaan emotionaalinen kyvykkyys selittää parhaiden johtajien tehokkuutta ja onnistumista työssään. Erityisesti motivoinnissa ja kannustamisessa tarvitaan emotionaalista kyvykkyyttä. Emotionaaliset taidot perustuvat tunneälyyn ja niitä voi vahvistaa harjoituksilla. Kaikkein tärkeimpänä piirteenä hyvässä johtajassa on hyvä itsetuntemus. Kun johtaja tuntee itsensä sekä hyvine että huonoine puoleineen, on hänen helpompi johtaa muita. Hyvän itsetuntemuksen omaava johtaja on tutustunut omiin sokeisiin pisteisiinsä eikä näe niitä vain muissa. Hyvä itsetuntemus auttaa esimiestä näkemään hyvin myös omat positiiviset ominaisuutensa. Kun esimies tietää missä hän on hyvä, voi hän antaa myös alaistensa loistaa. Esimies käyttää työssään valtaa. Hänellä on valta päättää millainen työnkuva alaisella on. Esimies päättää myös siitä millaista työmäärää alainen tekee. Sari Kuusela on julkaissut kirjan Hyvä paha valta yhdessä Marjatta Jaben kanssa. Kuusela on väitellyt vallasta ja vuorovaikutuksesta johtamisessa. Kuuselan mukaan vallankäyttöä on hyvää ja huonoa. Hyvää vallankäyttöä on oikeudenmukainen johtaminen, toisen arvostaminen ja yhteistyön edistäminen. Oikeaa vallankäyttöä on kannustaa, rohkaista ja auttaa eteenpäin. Siitä syntyy hyvä fiilis ja alainen kokee olevansa hyvä työntekijä. Pienetkin asiat vaikuttavat siihen, tuntuuko alaisesta siltä, että häntä arvostetaan. Arvostuksen tunteeseen vaikuttaa se, miten työpaikalla tervehditään ja millaista on jokapäiväinen kanssakäyminen; nähdäänkö työkavereissa hyvää vai huonoa. Hyvä mittari oikeanlaiselle vallankäytölle on, jos puhe ja teot käyvät käsi kädessä. Millaista on huono vallankäyttö? Huonoa vallankäyttöä on käskytyskulttuurin ylläpitäminen. Jos esimies tekee päätökset yksipuolisesti, tulee alaiselle helposti tunne, että joutuu pakon edessä tekemään. Tämä vaikuttaa motivaatiota huonontavasti ja saattaa herättää jopa kapinamieltä. Päällepäin näyttää siltä, että alainen suorittaa tehtävänsä, mutta millaisella työteholla, se onkin toinen juttu. Tässä voisimme ottaa oppia ruotsalaisesta työskentelykulttuurista, jossa keskustellaan pitkään, ennenkuin tehdään päätös. Tällöin jokainen tiimiläinen on ehtinyt sopeutua ajatukseen ja on sitoutunut päätökseen, koska on kokenut että on päässyt vaikuttamaan prosessiin. Valitettavan monilla työpaikoilla johdetaan pelolla. Ihmisiä uhkaillaan, nöyryytetään ja alistetaan. Yksi yleisimpiä väärän vallankäytön muotoja on välinpitämättömyys. Käännetään katse toisaalle tai ei vastata alaisen viesteihin

11 Valitettavan monilla työpaikoilla johdetaan pelolla. Ihmisiä uhkaillaan, nöyryytetään ja alistetaan. Alainen vallankäyttäjänä Usein ajatellaan, että vain pomo käyttää valtaa eikä nähdä, että myös alainen on vallankäyttäjä. Alainenkin voi käyttää valtaa väärin, esimerkiksi pimittämällä tietoa ja puhumalla pahaa selän takana. Toinen alaisen tapa käyttää valtaa on auktoriteetin vallan vastustaminen. Vastustamista ei aina ole helppo huomata, se voi olla hiljaista vastarintaa tai toisinaan näkyvämpää kieltäytymistä ja kaiken kritisoimista. On toinenkin tie, vallankäyttö hyvällä tavalla. Alainen voi käyttää valtaansa hyvällä tavalla kannustamalla työkavereitaan, jakamalla tietoa avoimesti ja ottamalla kaikki mukaan. Jokaisella meillä, riippumatta asemasta, on mahdollisuus käyttää valtaa hyvällä tai huonolla tavalla. Kumman sinä valitset? Sonja Vainio, työnohjaaja (STOry) MB-Elämäntaidonvalmentaja Artikkelin kirjoittaja on toiminut rekrytointikonsulttina 5 vuotta sekä couchannut useita työnhakijoita. Mikäli haluat päivittää ansioluetteloasi ammattilaisen kanssa tai kaipaat sparrausapua työnhakuun, ota yhteyttä KIRJAILIJA TOMMY HELLSTEN ON TWIITANNUT HYVÄN JOHTAJAN OMINAISUUKSISTA: Hyvä johtaja saa energiaa yhdessä tekemisestä ja onnistumisesta. Hyvällä johtajalla kannustaminen ja arvostaminen tulevat luonnostaan. Hyvä johtaja ei janoa valtaa, vaan hänellä on halu auttaa ja luotsata valmennettaviaan eteenpäin. Hyvä johtaja uskaltaa palkata jopa itseään etevämpiä valmennettavia, ja ylistää heitä ylpeydellä suureen ääneen. Hyvä johtaja uskaltaa delegoida ja antaa valtaa myös työntekijälle itselleen. RUUHKAVUODET ILMAN KIIRETTÄ Teksti: Yoogaia Ruuhkavuosiaan elävien arki on minuutintarkkaa aikatauluttamista, jossa pysähdyksille on harvoin aikaa. Miten rauhoittaa tahtia edes hieman? Henkisen hyvinvoinnin valmentaja Eevi Minkkinen opastaa alkuun. Vuodenvaihde on hyvä hetki punnita mennyttä ja pohtia tulevaa. Itsetuntemukseen ja hetkessä elämiseen kannattaa uhrata ajatus juuri uuden vuoden kynnyksellä. Monen elämä pyörii usein tuttujen kaavojen mukaan kuin autopilotilla, ja elämä alkaa muuttua suorittamiseksi ja otsa helposti kurtistua. Tulemalla tietoiseksi itseäsi ohjaavista toimintamalleista ja tunteista on mahdollista tehdä tilaa uudelle ja rennommalle tavalle elää ja olla, sanoo nettijoogapalvelu Yoogaiassa mindfulness-harjoituksia ohjaava Eevi Minkkinen

12 Muutokseen ei tarvita Intian-matkaa Moni ruuhkavuosissaan kiirehtivä haluaa muutosta ja tyytymättömyys heijastuu paitsi omaan myös läheisten hyvinvointiin. Vastuu painaa ja harva kykenee laskemaan lankoja käsistään. Elämänmuutokseen lähdetään tavallisesti uudenvuodenlupauslistan kanssa rinta rottingilla, liian nopein harppauksin. Kohti rauhallisempaa arkea kannattaa edetä pienin askelin. Sinun ei tarvitse lähteä Intiaan muuttaaksesi elämääsi. Minkkinen korostaa kehoa ja mieltä kokonaisuutena. Säännöllisen liikunnan avulla hyvinvointi lisääntyy. Ruuhkavuosien keskellä aikaa liikunnalle ei aina tunnu löytyvän. Kannattaa kokeilla rohkeasti erilaisia liikuntamuotoja, ja jos säännöllisyydestä ei heti voi pitää kiinni, pitää muistaa olla itselleen armollinen. Joskus paras lahja, jonka itselleen voi antaa, on vaikkapa kymmenen syvähengitystä. Tärkeintä on liikkua oman kehonsa ehdoilla: kova rääkki voi aiheuttaa hyvin stressaantuneelle lisää stressiä rauhoittumisen sijaan, Eevi Minkkinen muistuttaa. 1. Pysähdy ja kuuntele itseäsi Tunnista vanhat kaavat, jotka ohjaavat elämääsi. Kun tulet tietoiseksi näistä kaavoista ja toimintamalleista, ne on helpompi karistaa. 2. Pohdi, mikä on todella tärkeää Kysy itseltäsi, kuinka tärkeä asia tämä on vuoden päästä. Entä kuolinvuoteella? Elätkö arvojesi mukaan? Minkä hinnan maksat siitä, että kiirehdit aina etkä ehdi viettää aikaa lastesi kanssa? Monet tuntevat syvää pahaa oloa siitä, etteivät voi toimia arvojensa mukaan. 3. Ota pieni askel arjessa Aina ei ole pakko lähteä pois kotoa: pienet muutokset arjessa riittävät murtamaan rutiinin. Muutoksen kynnyksellä tarvitaan kärsivällisyyttä. Pienikin yritys on parempi kuin ei mitään. 4. Ole itsellesi armollinen Nykytilan hyväksyminen on oleellista. Tässä ollaan, ja tästä tilanteesta on kyettävä tekemään mahdollisimman hyvä. Mieti, missä voisit hellittää ja mitä voisit sallia itsellesi. 5. Luo keho ja mieli kokonaisuudeksi Kokeile rohkeasti erilaisia liikuntamuotoja ja etsi itsellesi parhaiten sopiva tapa pitää kiinni liikuntarutiinista. MITEN TOIMIN, JOS JÄÄN TYÖTTÖMÄKSI? Voit saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta, jos olet kokonaan tai osittain työtön haet kokoaikatyötä ja olet ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) olet työttömyyskassan jäsen olet täyttänyt työssäoloehdon kassan jäsenyysaikana olet iältäsi vuotias (lomautustilanteessa vuotias). Saadaksesi ansiopäivärahaa sinun on heti työttömäksi jäädessäsi ilmoittauduttava työhakijaksi TE-toimistoon. Ilmoittautumista ei voi tehdä takautuvasti. Ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi siis viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Ota työ- ja palvelutodistus mukaan. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain siltä ajalta, jolloin on ollut työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Omavastuuaika (5 pv) siitä, kun on ilmoittautunut työnhakijaksi. TE-toimisto antaa työttömyyskassalle sitovan lausunnon siitä, täyttyvätkö laissa ansiopäivärahan maksamiselle määritellyt työvoimapoliittiset edellytykset kohdallasi. Tällainen edellytys on esimerkiksi se, oletko työmarkkinoiden käytettävissä. Työttömyyskassa voi maksaa ansiopäivärahaa vain, jos TE-toimiston lausunto on esteetön. Jos esimerkiksi opiskelet päätoimisesti tai harjoitat päätoimista yritystoimintaa, oikeutta ansiopäivärahaan ei ole. Tarkempaa tietoa työvoimapoliittisista edellytyksistä ja työnhakijaksi ilmoittautumisesta saat TE-toimistosta. Ilmoittautumisen jälkeen on tärkeää noudattaa TE-toimiston antamia ohjeita ja päivämääriä työnhaun voimassa pitämiseksi. Löydät lisätietoa työnhakijaksi ilmoittautumisesta työvoimahallinnon verkkopalvelusta osoitteesta Muistathan, että voit käynnistää työnhakusi myös sähköisesti. Mikäli et ole täyttänyt ansiopäivärahan jäsenyys- tai työssäoloehtoa, voit saada peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea Kelasta. TYÖNHAUN VOI ALOITTAA KÄTEVÄSTI VERKOSSA Kun jäät työttömäksi, aloita työnhakusi verkossa osoitteessa Kirjaudu verkkopalveluun pankkitunnuksella tai sirullisella henkilökortilla. Työnhakusi alkaa heti, kun olet vastannut verkkopalvelun kysymyksiin ja lähettänyt tiedot. TOIMI NÄIN: Kirjaudu Oma työnhaku -verkkopalveluun osoitteessa > Ilmoittaudu työnhakijaksi tai Työttömyysetuutta voidaan maksaa aikaisintaan työnhaun aloituspäivästä lukien. Ansiopäivärahan hakeminen Ansiopäivärahaa haetaan jälkikäteen neljän viikon tai kuukauden jaksoissa. Voit lähettää ensimmäisen hakemuksen omaan työttömyyskassaasi kassan antamia ohjeita noudattaen myös lyhemmältä ajalta. Täytä hakemus ensimmäisestä työttömyyspäivästä lähtien. Kassa ottaa huomioon viisi omavastuupäivää ja muut mahdolliset korvauksettomat päivät. Lue hakemuslomakkeessa olevat ohjeet huolellisesti ja täytä lomakkeen kaikki kohdat! Ansiopäivärahahakemuksen mukana tulee useimmiten toimittaa seuraavat liitteet: Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 viikon työssäoloehdon täyttävältä ajalta. Todistuksessa tulee näkyä eriteltyinä lomarahat ja -korvaukset sekä muut mahdollisesti maksetut erät kuten kertakorvaukset ja tulospalkkiot. Lisäksi palkkatodistuksessa pitää ilmoittaa mahdolliset palkattomat jaksot ja syyt niihin. Kopio työtodistuksesta, jos olet kokonaan työtön. Kopio työsopimuksesta, jos sinut on lomautettu tai teet osa-aikatyötä. Kopio irtisanomisilmoituksesta tai lomautusilmoituksesta. Hakemukseen on henkilökohtaisesta tilanteesta riippuen liitettävä myös: Päätös sosiaalietuuden myöntämisestä, jos saat esim. eläkettä, sairaus-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai kotihoidon tukea. Palkkatodistus, palkkalaskelma tai muu luotettava selvitys hakujakson aikaisista tuloista, jos olet osa-aikatyössä, lomautettu tai saat tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta. Työttömyyskassa saa ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta. Mahdollinen portaikko- tai muutosverokortti tulee kuitenkin liittää alkuperäisenä hakemukseen. Kun ensimmäinen hakemus on käsitelty, työttömyyskassa lähettää sinulle päätöksen etuuden maksuperusteista, maksuilmoituksen ja jatkohakemuslomakkeen ansiopäivärahaa varten. Jos olet tyytymätön päätökseen, voit valittaa siitä päätöksen liitteenä olevan valitusohjeen mukaisesti 30 päivän kuluessa työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan. Lautakunnan päätöksestä voi edelleen valittaa vakuutusoikeuteen. Muista hoitaa jäsenmaksuvelvoitteesi myös työttömyyden aikana! Työttömyyskassan jäsenmaksu tulee aina maksaa, jotta jäsenyys pysyy voimassa. Ansiosidonnaisen päivärahan hakemiseen liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä työttömyyskassaan suoraan. Lisätietoja on kattavasti myös työttömyyskassojen kotisivuilla (kuten myös easiointi mahdollisuus) sekä työttömyyskassojen yhteisjärjestön sivuilla TYÖTTÖMYYSKASSOJEN YHTEYSTIEDOT: JATTK-työttömyyskassa Puh (ma - to klo ) Työttömyyskassa Finka ansioturva@finka.fi Puh (ma, ti, to ke ) Tekstin lähde: TYJ 22

13 TUORE ESIMIES, Teksti: TTL Työpaikan uusi esimies on harvoin valmiiksi kouliintunut johtaja. Usein esimieheksi nousevat tunnollisesti työnsä hoitaneet työntekijät, joilla ei ole lainkaan kokemusta esimiestehtävistä. Tunnollinen työntekijä ei välttämättä kuitenkaan ole hyvä pomo. Tässä vinkit, kuinka vältät pahimmat sudenkuopat esimiehenä. Mieti tarkemmin, miten kenellekin puhut Esimiehenä työntekijä ei voi enää keskustella työntekijöistä ja työpaikan asioista samaan tapaan kuin ennen. Työterveyslaitoksen kehittämiskonsultti Tommy Larvi korostaa, että esimiestä voidaan arvostella, mutta hän ei saa samaan tapaan arvostella työntekijöitä. Täytyy miettiä tarkemmin, miten kenellekin puhuu. Uusien alaisten joukossa saattaa myös olla yksityiselämässäkin tärkeiksi tulleita ystäviä. Jos hyvän ystävän ja alaisen kanssa käy jatkuvasti lounaalla, saattaa se herättää epäilyksiä suosimisesta, Larvi sanoo. Larvin mukaan ystävyyssuhteista kannattaa olla mahdollisimman avoin ja tarvittaessa keskustella asiasta. Ystävyyttä ei tarvitse katkaista, mutta kannattaa tuoda selkeästi esiin, että ystävyyssuhteessa ei ole kyse suosimisesta. Jos työryhmän ajatukset herättävät huolta, voi esimerkiksi kehityskeskustelussa kysyä suoraan jokaiselta työntekijältä palautetta tasapuolisuudesta, Larvi ja Vanhala neuvovat. Hyvä työntekijä ei ole valmiiksi hyvä esimies. Moni saattaa olla innostunut substanssityöstään ja hieman masentua, kun huomaa, että esimiestyöt eivät olekaan heti yhtä innostavia. Hae vertaistukea Uudesta esimiehestä saattaa tuntua yksinäiseltä, kun hän ei enää ole työkaverina porukan täysivaltainen jäsen. Vanhala ja Larvi ohjeistavat etsimään vertaistukea yrityksen muilta esimiehiltä tai tarvittaessa ulkopuolelta. Hyvä työntekijä ei ole valmiiksi hyvä esimies. Moni saattaa olla innostunut substanssityöstään ja hieman masentua, kun huomaa, että esimiestyöt eivät olekaan heti yhtä innostavia. Toisaalta on myös ihmisiä, jotka pääsevät loistamaan esimiehenä, vaikka heitä ei olisi pidetty maailman parhaina työntekijöinä, Vanhala kannustaa. Kun työpaikalla ilmoitetaan, että yksi tiimin työntekijöistä nousee porukan esimieheksi, on vastassa hämmennystä puolin ja toisin. Tuore esimies pohtii, miten ehtii työaikana hoitaa uudet tehtävänsä ja miten työkavereiden suhtautuminen häneen muuttuu. Työkaverit saattavat puolestaan miettiä, voiko uudelle esimiehelle enää puhua entiseen malliin työkaverina. Esimiesoppaita on tehty paljon, mutta aika harvassa puhutaan juuri tuoreen esimiehen kohtaamista haasteista. Ajanhallinta ja uuden roolin löytäminen työyhteisössä ovat varmasti niitä kaikkein vaikeimpia asioita, joihin uusi esimies törmää, kertoo Työterveyslaitoksen kehittämiskonsultti Anna Vanhala. Ajanhallinta ja uuden roolin löytäminen työyhteisössä ovat varmasti niitä kaikkein vaikeimpia asioita, joihin uusi esimies törmää. Vanhala vetää Työterveyslaitoksella yhdessä kehittämiskonsultti Tommy Larvin kanssa esimiehiä valmentavaa Pomohautomo-hanketta. Tarkoituksena on paitsi valmentaa esimiehiä myös kirjoittaa kirja tuoreiden pomojen avuksi. Jaa tehtäviä muille Tuoreen esimiehen ajanhallintaa vaikeuttaa usein se, että vanhojen töiden tekeminen jatkuu uusien tehtävien rinnalla. Kiireessä kannattaa tarttua perinteiseen ajanhallinnan keinoon, eli priorisointiin. Vanhala neuvoo myös opettelemaan omien tehtävien jakamista muille. Yleensä työntekijät ilahtuvat, kun he saavat vastuullisia tehtäviä esimieheltä, hän rohkaisee. 24

14 PITKÄAIKAISSAIRAUDET Teksti: Minna-Riikka Härkönen Työn tekeminen on monelle yksi elämän kulmakivistä. Se tarjoaa sosiaalisen ympäristön, toimeentulon, ja antaa mielekkyyttä elämään. Työ tukee terveyttä. Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen voi olla kova pala purra, vaikka arkiaamuna joskus haikailisikin eläkepäivien auvon perään. Lääketeollisuuden säätiön viime vuonna julkaisemassa kirjasessa Lääkkeet ja työkyky, käsitellään pitkäaikaissairaiden työkyvyn säilyttämistä oikeanlaisen hoidon avulla. Työkyvyn säilyminen mahdollisimman pitkään, tai työuran loppuun asti, on sekä yksilön että kansantalouden kannalta merkityksellistä. Ennen nopeasti työkyvyttömyyteen johtavien sairauksien kanssa pystyy nykyisin elämään sopivan hoidon avulla. Monet krooniset sairaudet ovat arkistuneet, kun sairastunut voi lääkehoidolla elää tavanomaista elämää. Esimerkiksi syöpään tai reumaan sairastuneet voivat oikeanlaisen hoidon avulla säilyttää työkykynsä, eikä astman takia joudu enää sairauslomalle. Diabeteskin on monella sairastuneella lääkehoidon ansiosta oireeton. Kirjassa käsitellään myös epilepsian, MS-taudin, kiputilojen, influenssan, sydän- ja verisuonitautien sekä suolistosairauksien hoidettavuutta. Monet vakaviin tauteihin on olemassa nykyisin hoitoja, joilla yksilön toimintakyky säilyy, ja taudin oireet pysyvät kurissa. Kasvava huolenaihe työ- ja toimintakyvyn kannalta on masennus. Työkyvyn menettämisen yleisin syy on ollut vuosituhannen vaihteesta lähtien mielenterveyshäiriöt. Masennuksesta johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Aikaisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin useimmiten tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia. Vuonna 2013 Suomessa työkyvyttömyyseläkettä sai yli henkilöä, joista noin 11 prosenttia sai osatyökyvyttömyyseläkettä. Vuosittain noin henkeä jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Työterveyslaitoksen mukaan vuonna 2010 menetettiin työvuotta ennenaikaisen eläköitymisen vuoksi. Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä on kuitenkin pienentynyt kymmenen vuoden takaisesta yli kuudellakymmenellätuhannella. Lääkkeet ja työkyky julkaisu pitää pienentynyttä työkyvyttömyyseläkkeen saajien määrää merkkinä lääkehoidon kehittymistä viime vuosikymmeninä. Kirjanen korostaa lääkkeiden merkitystä työkyvyn säilyttäjänä, ja se painottaa uusien lääkkeiden saatavuutta kuluttajalle kohtuullisin hinnoin. Tämä tarkoittaa lääkkeen päätymistä Kela-korvauksen piiriin. Suomessa lääkkeiden Kela-korvaavuudesta päättää hintalautakunta, joka tasapainoilee lääkkeiden tehokkuuden ja lääkeyritysten asettamien hintojen välillä. Joskus uudet ja tehokkaat lääkkeet jäävät kuluttajan saavuttamattomiin hintansa puolesta, kun hintalautakunta päättää, etteivät lääkkeen hyödyt ole tasapainossa hinnan kanssa. Tähän Bermudan kolmioon, jossa pyörivät hintalautakunta, lääkeyritykset ja sairastunut ihminen, Lääkkeet ja työkyky -julkaisu antaa vastaukseksi, että mahdollisimman uudet ja tehokkaat lääkkeet on saatava sairastuneelle hinnasta huolimatta. Julkaisu puhuu myös terveydenhuollon panostusten puolesta. Terveydenhuollolla on elintärkeä rooli ohjata potilas ajoissa oikeanlaisen hoidon pariin. Kirjasessa korostetaan vastuun jakamista yksilön työkyvystä, vaikka loppupeleissä jokainen on vastuussa itsestään. Terveydenhuollon tehtävä on olla valmiina huomaamaan ja hoitamaan sairaudet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Yksilö voi kuitenkin elämänvalinnoillaan edesauttaa terveyden säilymistä, mutta aina siitäkään ei ole apua. Onneksi lääkehoidot kehittyvät, jotka auttavat pitkäaikaissairaita pysymään toimintakunnossa, ja mikä tärkeintä, elämään oireetonta elämää

15 Paljasjalkainen oululainen. Näin kuvailee itseään 48-vuotias Liiketalouden Liiton pitkäaikainen jäsen Jarkko Välikangas. Hän on syntynyt ja kasvanut Oulussa, jossa asuu edelleen yhdessä vaimonsa filosofian maisterin Ulla Haverisen kanssa. Ensimmäisessä ammatissaan Jarkko toimi asentaja-koneistajana. Siihen aikaan luvulla työttömyys olisi ollut häpeä. Kun tiesin noiden töiden loppuvan Oulusta, kävin parina ruokatuntina työvoimatoimistossa lukemassa kirjallisuutta. Huomasin, että kaupallisella alalla on erittäin kattava valikoima laidasta laitaan mahdollisia työpaikkoja. Tällöin oli kesä ja varsinainen yhteishaku jo päättynyt, joten minua neuvottiin hakemaan opiskelemaan silloiseen Oulun Merikosken kauppaoppilaitokseen (nyk. Ammattiopisto Luovi), sillä sinne oli mahdollista hakea ympäri vuoden. Opiskelu oli hauskaa kaikin puolin. Suosituin opintolinja oli tuohon aikaan kirjanpito- ja kustannuslaskenta, mutta sitten tuli uusi markkinointilinja ja pohdiskelin kovasti näiden kahden linjan väliltä. Tätini mieheltä sain silloin hyvän neuvon valintaani koskien: Molemmat ovat hyviä opiskelulinjoja, mutta kirjanpitoa ja kustannuslaskentaa opit vain koulussa. Sen sijaan markkinointia sinulla on mahdollisuus opiskella tulevaisuudessa myös työn ohessa. Näin valintani oli selvä ja valmistuin keväällä 1987 kirjanpidon ja kustannuslaskennan merkonomiksi. Huomasin tämän olleen oikea valinta tulevaisuuttani ajatellen. Liityin jo nuorena silloiseen Merkonomiliittoon, eli nykyiseen Liiketalouden Liittoon. Mielestäni on hyvä, että liitto on seurannut aikaansa ja muutti nimensä, koska JÄSENESITTELY Teksti: Liiketalouden Liiton toimisto, viestintäassistentti Krista Jarner. Kuva: Jarkko Välikangas koulutustarjonta on muuttunut. Koin osittain velvollisuudekseni liittyä ammattiliittoon, mutta mielestäni liitto on myös turva tulevaisuuteen. Aina silloin tällöin tulee hankalia tilanteita työpaikoilla, puhumattakaan työttömyydestä tai sen uhasta. Opiskelujen päätyttyä Jarkko suoritti armeijan Oulun Pohjan Pioneerikomppaniassa. Armeijassa pääsykoekirjojen luku ei maistunut ja Jarkko päätti hylätä aiemmin suunnitelmansa kauppakorkeakouluun pyrkimisestä. Armeijan jälkeen olikin jo kiire päästä töihin. Jarkko aloitti myyntityöt kaupunkilehti Oulun Sanomissa. Kahden vuoden jälkeen hän pääsi osakkaaksi, josta alkoi 15 vuotta kestänyt yrittäjyys yhdessä yhtiökumppanin kanssa. Yrittäjänä ja kustantajana olo oli sekä haastavaa, että palkitsevaa. Aloittaessamme yhtiö teki yhtä pientä lehteä ja lähtiessäni julkaisimme jo kymmentä pientä julkaisua paikallisesti yksityishenkilöille ja yrityksille. Toiminta oli kasvanut hurjasti. Tiet yhtiökumppanin kanssa kuitenkin lopulta erkanivat ja vuonna 2005 Jarkko aloitti työt pitkästä aikaa toisen yhtiön palveluksessa myyntipäällikkönä Sanomalehti Pohjolan Työssä. Marraskuussa 2011 hän siirtyi nykyiseen työpaikkaansa Oulu-lehteen avainasiakaspäälliköksi. Tyypillinen työpäivä alkaa virallisesti aamukahdeksalta ja kestää neljään saakka. Tosin opin jo yrittäjänä venymään. Raha ei aina tule helposti, sillä tarjontaa markkinoinnissa on nykyään valtavasti. Oulu on ollut kuuluisa siitä, että täällä on ollut ja on edelleen paljon erilaisia lehtiä. Osa on toki ajan mittaan lopettanut, mutta tilalle kilpailuun on tullut mm. verkkomarkkinointi laajalla tuotevalikoimalla. Työn hyviksi ominaisuuksiksi Jarkko mainitsee tietynlaisen vapauden. Kunhan rahavirta on vahva, niin työpäivänsä voi itse suunnitella ja priorisoida. Ala on myös vaihteleva: koskaan ei ole samanlaista työpäivää. Välillä on asiakaskäyntejä ja välillä on toimistopäiviä ja se tekee työn mielenkiintoiseksi. Kaupallisen alan koulutus on Jarkon mielestä tärkeä lähtökohta ja valmentava tekijä työelämään, mutta tärkeimmäksi ominaisuudekseen hän kokee työssään ahkeruuden. Hän uskoo paljolti vanhaan sanontaan, jonka mukaan jokainen on oman onnensa seppä. - Vastoinkäymisistäkään ei saa lannistua, vaan aina on yritettävä uudelleen. Koskaan ei saa antaa periksi! Nykyisessä kilpailuyhteiskunnassa täytyy myös kirittää ja kehittää itseään kaikin tavoin. Jarkon mukaan elämä on suorittamista, mutta se voi olla silti hauskaa. Tästä syystä työn lisäksi myös harrastukset ovat tärkeitä. Jarkko suositteleekin kaikille haastavissa työtehtävissä oleville liikuntaa työn vastapainoksi. - Itse pidän uimisesta ja kaikesta mitä muutakin voi uimahallilla touhuta. Kuntosalilla pitäisi tosin käydä useammin. Kesäkaudella tulee myös pyöräiltyä enemmän. Oululaisethan ovat kovia pyöräilemään ympäri vuoden, mutta ehkä olen itse näin vanhempana jo vähän turhankin mukavuudenhaluinen. - Vuoden 2014 alusta olen kuulunut myös Liiketalouden Liiton liittohallitukseen. Tosin ikäväkseni en päässyt tämän vuoden ensimmäiseen kokoukseen opiskelujeni takia. Olen nyt aloittanut päivittämään aiempaa tutkintoani avoimessa yliopistossa kauppatieteissä ja viikonloput siellä kuluvat nopeasti näin työnkäynnin ohessa. - Suosittelen kaikille osallistumista opiskeluun ja jos liiton puolelta on siihen mahdollisuuksia, niin vielä parempi. Liiketalouden Liitosta saa mielestäni hyvää ja palvelualtista kohtelua. Minua on siellä aina kohdeltu hyvin. Myös liiton vapaa-ajan tapahtumiin kannattaa osallistua, mikäli siihen on mahdollisuus. Itse olen jättänyt erilaisten jäsentapahtumien suunnittelun tässä vaiheessa mieluusti muiden kontolle. On hyvä, että kaikki saavat osallistua aina suunnittelusta tekemiseen. Tulevaisuus on vielä avoin. En ole vielä aivan varma ja mielestäni olen edelleen niin nuori, että on vaikeaa vielä olla täysin vakuuttunut siitä, mitä haluan isona tehdä. Onneksi kaupallinen koulutus on ainakin omasta mielestäni avain tulevaisuuteen. 28

16 Vuoden Nuori Merkonomi 2014 kilpailun voittaja Severi Lukkarinen Kuva: Eero Nerelli-Antell VUODEN NUORI MERKONOMI Myrsky lähestyy Suomea TUTTU JA TURVALLINEN PIHAKUUSI ON SUURIN UHKA Teksti: If Isot puut ovat myrskyn ja tykkylumen aikana vaarallisia. Vanhat pihapuut ovat suurin myrskyriski ja voivat pahimmassa tapauksessa kaatuessaan tuhota talon tai piharakennuksen. Liiketalouden Liitto LTA ry, Kaupallisen Opetuksen Edistämisliitto KOEL ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ja Opetushallitus järjestävät toista kertaa nuorille liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittaneille opiskelijoille suunnatun kilpailun. Ensimmäinen Vuoden Nuori Merkonomi valittiin vuonna 2013 valmistuneiden opiskelijoiden joukosta. Innokkaan vastaanoton saanut kilpailu järjestetään nyt siis toista kertaa ja sen tavoitteena on kannustaa opiskelijoita osaamisensa monipuolisessa kehittämisessä, tehdä näkyväksi merkonomien huippuosaamista ja näin ylläpitää ja kehittää merkonomien arvostusta liiketalouden osaajina. Puunkaatoon ei kannata ryhtyä, ellei omaa riittävää ammattitaitoa. Tykkylumen ja myrskyn takia kaataminen on paljon vaativampaa kuin kesäisessä säässä mökillä. Juuristaan vielä maassa kiinni olevaan, mutta jo kaatuneen puun runkoon syntyy jännitteitä, jotka vain ammattilainen osaa arvioida ja pilkkoa puun oikealla tavalla. Voimalinjojen päälle kaatuneissa puissa saattaa mekaanisen jännitteen lisäksi olla myös sähköjännitettä, jonka takia on oltava erityisen varovainen voltin voimalinjan päälle kaatuneen puun tyvestä on mitattu jopa voltin jännite, joka on hengenvaarallinen, Ifin vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela ohjeistaa. Pelastuslaitokset osaavat usein antaa oman toiminta-alueensa ammattitaitoisten puunkaatajien yhteystiedot. Pelastuslaitokset voivat olla myrskyjen aikana ylityöllistettyjä, eivätkä ehdi itse paikalle kaatamaan puita. Kannattaa siis soittaa pelastuslaitokselle, jos omasta verkostosta ei löydy sopivaa ammattilaista. Kaatuvat pihapuut ovat useimmiten koivuja ja kuusia. Kuusien juuret kasvavat tyypillisesti maan pintaa pitkin. Kuusen kaatumista voi ennakoida esimerkiksi sillä, että juuret alkavat nousta puun toiselta puolelta ilmaan, ja runko alkaa kallistua, Koskela jatkaa. Lumen läpi juuria on vaikea nähdä, mutta kallellaan olevan rungon huomaa helposti. Koivut puolestaan kasvattavat juurensa syvälle maahan. Siksi ne eivät useinkaan kaadu juurista, vaan katkeavat rungosta. Mitä vakuutus korvaa? Voimme korvata vahingonrajoittamiskuluja, jos puut ovat vaurioituneet myrskyssä, mutta eivät ole vielä kaatuneet. Toisin sanoen puun kaatamisesta aiheutunut kustannus voidaan korvata vahingontorjuntakuluna, jos kaatamisella on estetty rakennuksen vahingoittuminen. Tällä vältetään se, että puut eivät kaadu jonkin ajan kuluttua omaisuuden tai kiinteistön päälle. Sen sijaan puun pätkiminen tai pilkkominen polttopuiksi ja pois kuljettaminen ei ole vahingontorjuntakulua, koska se ei ole välttämätöntä suuremman vahingon torjumiseksi. Työ toimii mukavana hyötyliikuntana ulkoilmassa. Myöskään pitkään kallellaan olleidenpuiden kaatamista emme korvaa, Ifin omaisuusvahinkojen korvausasiantuntija Juha T. Virtanen kertoo. KILPAILUN SÄÄNNÖT: Osallistujat Kilpailuun voivat osallistua välisenä aikana opetussuunnitelmaperusteisesta koulutuksesta valmistuneet merkonomit. Arviointikriteerit 1. Menestyminen opinnoissa 2. Opiskelun aikana osoitettu ammatillinen kasvu 3. Menestyminen ammattiosaamisen näytöissä 4. Yhteistyötaidot 5. Muu merkittävä tekijä, esim. harrastus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava. Ohjeet Liiketalouden opettajat valitsevat liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittajista enintään kolme oppilaitoksen edustajaa esitettäväksi Vuoden Nuoreksi Merkonomiksi. Jokaisesta ehdokkaasta lähetetään huolellisesti täytetty kilpailulomake, jolla osoitetaan kilpailijan osaaminen jäsennellysti jokaisen arviointikriteerin mukaisin perusteluin. Jos jonkin arviointikriteerin perustelut puuttuvat, ei kohtaa voida arvostella ja pisteet jäävät tältä osin saamatta. Mukaan arvioitavaksi liitetään kopiot ammattiosaamisen näyttöjen arvioinneista ja opintosuoritusotteesta. Mukaan voi liittää myös opiskelijaa ohjanneen opettajan/työpaikkaohjaajan lausunnon tai muita vastaavia, osaamista osoittavia dokumentteja. Liitteet on mainittava lomakkeessa. Kilpailun kulku ja aikataulu 1. Oppilaitokset ilmoittavat ehdokkaansa mennessä Liiketalouden Liittoon, Kuortaneenkatu 13, 2 krs., Helsinki tai sähköpostilla valo@liiketaloudenliitto.fi. 2. Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista helmikuun 2016 loppuun mennessä. 3. Palkintojenjakotilaisuus järjestetään huhti-toukokuussa Palkinnot Voittaja palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla. Toiseksi tullut palkitaan 600 euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla. Myös kaikkien kilpailussa sijoittuneiden opiskelijoiden ohjaajat palkitaan 300 euron apurahoin. Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille luovutetaan kunniakirjat. Liiketalouden perustutkinto, merkonomi antaa valmiudet laajaan kirjoon eri ammatteja niin yksityisellä yrityssektorilla, julkishallinnossa kuin järjestöissäkin. Merkonomitutkinto on tunnettu ja ammatillista osaamista edistävä tutkinto. Vuoden Nuoren Merkonomin valitsemisella halutaan palkita aktiivisia, vastuuntuntoisia ja yhteistyökykyisiä opiskelijoita saavutuksistaan. Koska kilpailuun osallistutaan oppilaitoksittain, positiivista näkyvyyttä on luvassa opiskelijoiden lisäksi myös tutkinnon järjestäjille. TERVETULOA KILPAILEMAAN! LIIKETALOUS

17 Oikaisu: Viime lehdessä olleen liittokokouksesta kertoneesta jutusta puuttui kuvaajan nimi. Kaikki kuvat oli ottanut Petra Hintikainen. Pahoittelemme tiedon puuttumista. -Liiketalous -lehden toimitus. Mikä Liiketalous lehdessä on parasta? Mikä ärsyttää? Mistä työelämän ilmiöstä tai asiasta Liiketalous lehdessä pitäisi olla juttu? Anna palautetta tai kerro juttuidea ja lähetä se mennessä osoitteella: Laita viestin tunnukseksi Liiketalous-lehti. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme 2 kappaletta kyberturvallisuusalan huippuasiantuntijoiden Jarno Limnéllin, Klaus Majewskin ja Mirva Salmisen kirjoittamaa uutuusteosta Kyberturvallisuus. Kirja kertoo kaikkia koskettavasta kyberturvallisuudesta tutuin termein ja hienostelematta. -Liiketalous lehden toimitus LOMAMATKALLE LOMPS! Holiday Clubin jäsenetu Liiketalouden Liiton jäsenille! Liiketalouden Liitto LTA ry:n jäsenet saavat vähintään 15 % alennuksen Holiday Club -kylpylähotellien, Villas- ja Chalets-huoneistojen sekä loma-asuntojen päivän hinnoista. Alennuksen saa tekemällä majoitusvarauksen sekä maksamalla sen Holiday Clubin verkkokaupassa holidayclub.fi. Varauksen yhteydessä mainitaan alennuskoodi, jonka jonka jäsenet saavat liiton toimistosta liitto@liiketaloudenliitto.fi tai puh Pääkaupunkiseudun Liiketalous LTA ry SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS Aika: kello alkaen Paikka: Liiketalouden Liiton toimisto, Kuortaneenkatu 13, 2. kerros, Helsinki Käsiteltävät asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, ääntenlaskijoiden ja pöytäkirjantarkastajien valinta 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Käsitellään vuoden 2014 toimintakertomus ja päätetään niistä toimenpiteistä, joihin kertomus antaa aihetta 5. Käsitellään vuoden 2014 tilinpäätös ja toiminnantarkastajan lausunto, vahvistetaan tilinpäätös sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja tilivelvollisille 6. Päätetään yli- tai alijäämän käyttämisestä 7. Valitaan yhdistyksen edustajat ja heille varajäsenet Liiketalouden Liitto LTA ry:n liittokokoukseen ja edustajat MJK-koulutuskeskus ry:n vuosikokoukseen 8. Käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet 9. Käsitellään muut asiat 10. Kokouksen päättäminen Toivomme, että ilmoittaudut osoitteeseen paalta@liiketaloudenliitto.fi tai soittamalla numeroon /Ritva Kyynäräinen (ilmoitetaan myöhemmin) mennessä. Näin osaamme varata oikean määrän tarjoiluja kokoukseen! Tervetuloa vaikuttamaan! Hallitus LIIKETALOUDEN LIITON VARSINAINEN LIITTOKOKOUS JÄRJESTETÄÄN TAMPEREELLA. TERVETULOA! NYT ULKOILEMAAN JA NAUTTIMAAN TALVESTA! Oulunlaakson Merkonomit Lta Ry vuokraa Syötekeskuksen huippupaikalta lomaosaketta Lupposyöte A 4. Huoneistoon sisältyy kaksi hissilippua Pikkusyötteen rinteisiin. Varaukset

18 liiketalouden liitto lta ry:n ja jattk-työttömyyskassan jäsenhakemus / valtakirja / muutosilmoitus POMER TIEDOTTAA Pohjanmaan Liiketalous LTA ry tiedottaa KUTSU SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN KEVÄTKOKOUKSEEN Esillä sääntömääräiset asiat. Aika: klo Paikka: Hotelli Vaakuna, Fransmannin kabinetti Kauppatori 3, Seinäjoki Kokouksen jälkeen ruokailu. Työttömyyskassa-asiamies vastaanottanut..20 OHJE: Täytä lomake huolellisesti tekstaten. Voit palauttaa lomakkeen osoitteella (liitto maksaa postikulut puolestasi): Liiketalouden Liitto LTA ry Tunnus VASTAUSLÄHETYS HENKILÖ- JA TYÖPAIKKATIEDOT (täytettävä myös haettaessa vain kassan jäsenyyttä) Etunimet: Sukunimi: Uusi jäsen/liitto Uusi jäsen/työttömyyskassa Vaihdan liittoa/työttömyyskassaa Osoitteenmuutos tai muu muutos Valtuutus Hallitus Tervetuloa uudet ja vanhat jäsenet! Lähiosoite: Postitoimipaikka: Postinumero: Puhelin: Opiskelustipendi jäsenille jatko- ja täydennyskoulutukseen Hakemus osoitteeseen pomer@pomer.fi tai os. PL 9, Seinäjoki Myönnettävä stipendi on harkinnanvarainen. Vietä rentouttava lomaviikko Kihniön Pyhäniemessä Vapaana viikot 12, 31 ja 42 (pe-pe) Hinnat 45 /vrk/mökki Viikko /vrk/mökki Varaukset ja lisätiedot tai pomer@pomer.fi Käyttömahdollisuus kaikilla liiton jäsenillä. Sähköposti: Henkilötunnus: Ammattinimike: Työnantaja ja työpaikka: Työsuhteen alkamispäivä: Työsopimus: Jatkuva Määräaikainen Koko-aikainen Osa-aikainen JÄSENHAKEMUS (tätä osiota ei välttämättä tarvitse täyttää, jos olet jo LTA:n jäsen etkä halua tehdä muutoksia jäsentietoihisi) Haen liiton jäsenyyttä Paikallisyhdistyksen nimi (jos tiedossa) Työsopimus: 20 Varsinainen jäsen Opiskelija Seniori Valmistumisvuosi Koulutus / tutkinto Oppilaitos Haluan maksaa jäsenmaksuni Yhdessä erässä Kahdessa erässä Kolmessa erässä Neljässä erässä Olen toisen ammattiliiton jäsen: En Kyllä Ammattiliiton nimi Tiedon jäsenyydestä saa luovuttaa yritykselle, joka liiton kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella tarjoaa jäsenyyteen liittyviä etuja. Kiellän tietojeni luovuttamisen muuta suoramarkkinointia varten. Oulunlaakson Merkonomit Lta Ry SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Ravintola Oskarin Kellarissa Ke 8.4. klo Hallitus kokoontuu klo TERVETULOA! TYÖTTÖMYYSKASSAHAKEMUS JATTK-työttömyyskassa (täytettävä aina, kun haetaan ko. kassan jäsenyyttä) Haen JATTK-työttömyyskassan jäsenyyttä Olen jo JATTK-kassan jäsen Edellisen työttömyyskassan nimi Liittynyt edelliseen kassaan Eronnut edellisestä kassasta VALTUUTUS (rastita, jos haluat, että LTA hoitaa erosta ilmoittamisen edelliseen kassaasi) Valtuutan Liiketalouden Liiton irtisanomaan jäsenyyteni edellisessä liitossa/työttömyyskassassa TÄRKEÄÄ: Työttömyyskassan jäsenenä voi olla vain palkkatyöntekijä, ei yrittäjä. Yrittäjäksi katsotaan työttömyysturvalain nojalla kaikki YEL ja MYEL -velvolliset johtavassa asemassa olevat yrityksen osaomistajat (oma omistus vähintään 15% tai perheen kanssa vähintään 30% perheyrityksessä työskentelevät samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet (oma tai perheen omistus vähintään 50% HUOM! Jos kuulut yllä oleviin ryhmiin et voi liittyä Julkisten alojen teknisten työttömyyskassaan. Ota yhteyttä liittoon tai kassaan. ALLEKIRJOITUS JÄSENHAKEMUS VASTAANOTETTU 34 Paikka Päiväys Allekirjoitus Liiketaloudenliitto LTA ry puh Asemamiehenkatu 2, Helsinki - liitto@liiketaloudenliitto.fi Päiväys Jäsenhakemus vastaanotettu Hakemus käsitelty JATTK-työttömyyskassa puh Pasilanraitio 9 B, Helsinki - asiakaspalvelu@jattk.fi

19 JÄSENYHDISTYKSET Kanta-Hämeen LTA ry pj. Antti Vättö Kivisenojantie 4 E HÄMEENLINNA puh antti.vatto@liiketaloudenliitto.fi Imatran Merkonomit ry imatra@liiketaloudenliitto.fi Kaakkois-Suomen Liiketalous ry kaakkois-suomi@liiketaloudenliitto.fi Keski-Suomen Liiketalous LTA ry pj. Harri Holttinen PL 88, Jyväskylä keski-suomi@liiketaloudenliitto.fi Kokkolanseudun Merkonomit ry pj. Kari Moilanen Vanhankartanontie 34 as KOKKOLA puh kari.moilanen@city.kokkola.fi Kuopion Seudun Liiketalous ry pj. Seppo Koski Ruukinpolku VUORELA puh koski.seppo@dnainternet.net Lahden Seudun Liiketalous ry pj. Ahti Vappula Hannantie VILLÄHDE puh. t puh. k Lapin Merkonomit ja LTA ry pj. Markku Halvari, Häkinvaarantie 103, HIRVAS markku_halvari@hotmail.com Lohjanseudun Merkonomit ry pj. Tarja Ihamäki Liivuorentie 13 D HÄMEENLINNA puh. t puh. k LTA Hyvinkää ry pj. Tarja Hyytinen Kuutamontie 3 E HYVINKÄÄ puh hyvinkaa@liiketaloudenliitto.fi Länsirannikon Liiketalous LTA ry pj. Jaakko Luntamo raumapori@liiketaloudenliitto.fi Merkonomiliitto ry pj. Hannele Tamminiemi puh merkonomiliitto@liiketaloudenliitto.fi Merkonomföreningen Modul rf ordf. Johan Uusimäki Alpvägen 21 C GRANKULLA tel modul@liiketaloudenliitto.fi Mikkelin Liiketalouden Ammattilaiset MiLTA ry pj. Eveliina Kuukkanen puh mikkeli@liiketaloudenliitto.fi Oulunlaakson Merkonomit LTA ry pj. Seija Siuruainen Kuriirinkuja 4 B OULU puh seija.siuruainen@gmail.com Pohjanmaan Liiketalous LTA ry pj. Raija Väliharju Toimisto PL SEINÄJOKI puh raija.valiharju@gmail.com heli.rasku@pomer.fi Pääkaupunkiseudun Liiketalous LTA ry pj. Ritva Kyynäräinen Marunantie 7 C Tuusula puh paalta@liiketaloudenliitto.fi SLK-Kilta ry pj. Kirsti Barannik Alalinnake 1 D ESPOO puh kirsti.barannik@kolumbus.fi Vaasanseudun Liiketalous LTA ry pj. Kalevi Karjala Vähänkyrönkatu 4 A VAASA, puh kalevi.karjala@puv.fi Varsinais-Suomen Liiketalous LTA ry varapj. Tuija Raunio varsinais-suomi@liiketaloudenliitto.fi Liiketalouden Liitto LTA ry Kuortaneenkatu 13, 2 krs Helsinki puh liitto@iiketaloudenliitto.fi Puheenjohtaja Ritva Kyynäräinen Tuusula Toiminnanjohtaja Annina Antell Helsinki Järjestöasiantuntija Eveliina Kuukkanen Helsinki JATTK-työttömyyskassa Pasilanraitio 9 B Helsinki puh asiakaspalvelu@jattk.fi Puheenjohtaja Heikki Tuominen Kassanjohtaja Eeva Kivijärvi Työttömyyskassa Finka Kutomotie 18 B, Helsinki. Puh Puheenjohtaja Sinikka Heiskanen Kassanjohtaja Aija Ståhlberg

Great Place to Work APUNASI HYVÄN TYÖPAIKAN RAKENTAMISESSA

Great Place to Work APUNASI HYVÄN TYÖPAIKAN RAKENTAMISESSA Great Place to Work APUNASI HYVÄN TYÖPAIKAN RAKENTAMISESSA Hyvä työpaikka johdon näkökulma Kyky houkutella parhaat 2012 Great Place to Work Institute Inc. Hyvä työpaikka johdon näkökulma Kyky sitouttaa

Lisätiedot

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 - esityslista 1. Valitaan kokouksen puheenjohtajisto 2. Todetaan selvitystyöhön 10.2.2015 mennessä ilmoittautuneet

Lisätiedot

Tervetuloa työelämään!

Tervetuloa työelämään! Tervetuloa työelämään! VINKKEJÄ TYÖNHAKUUN Etsi kiinnostava työpaikka Panosta hakemukseen Valmistaudu haastatteluun Ole aktiivinen ja ota yhteyttä sinua kiinnostaviin työpaikkoihin. Joskus työpaikka voi

Lisätiedot

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi Selkoesite Kiinni työelämään te-palvelut.fi Kiinni työelämään Etsitkö työpaikkaa? Haluatko vaihtaa työpaikkaa? Mietitkö, mitä taitoja sinun pitää opetella, jotta saat kiinnostavan työpaikan? Haluatko perustaa

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Hyvinvoivat työpaikat ovat menestyksekkäitä. Miksi? Toni Eskola, konsultti, DI

Hyvinvoivat työpaikat ovat menestyksekkäitä. Miksi? Toni Eskola, konsultti, DI Vaasa 16.3.2015 Hyvinvoivat työpaikat ovat menestyksekkäitä. Miksi? Toni Eskola, konsultti, DI 1. Great Place to Work Institute SUOMEN PARHAAT TYÖPAIKAT 2015 Yleinen sarja (50-499 työntekijää) 1. 2. 3.

Lisätiedot

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi Selkoesite Kiinni työelämään te-palvelut.fi Kiinni työelämään Etsitkö työpaikkaa? Haluatko vaihtaa työpaikkaa? Mietitkö, mitä taitoja sinun pitää opetella, jotta saat kiinnostavan työpaikan? Haluatko perustaa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta Sisällysluettelo Nuorelle 3 Työpaikalle 4 Opiskelija / työpaikkaohjaaja / esimies

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

OMA ASIOINTI HENKILÖASIAKKAALLE Ilmoittautuminen työnhakijaksi

OMA ASIOINTI HENKILÖASIAKKAALLE Ilmoittautuminen työnhakijaksi OMA ASIOINTI HENKILÖASIAKKAALLE Ilmoittautuminen työnhakijaksi Ilmoittaudu työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi Oma asiointi -sivuston kautta. Jos sinulla ei ole työnhakua aloittaessasi

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Selkoesite TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Tämä esite kertoo, mitä palveluja TE-toimistot tarjoaa yrityksille ja työnantajille. TE-palveluista

Lisätiedot

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS.

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenille maksetaan ansiopäivärahaa Ansiopäiväraha on työttömyyden aikainen etuus, jota maksetaan työttömyyskassan jäsenille. Ansiopäivärahan

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Ohjaava opettaja -osaajamerkki

Ohjaava opettaja -osaajamerkki Ohjaava opettaja -osaajamerkki Osaajamerkkikuvake Kriteerit Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osaamismerkistä. Saavutettuasi osaamismerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen 1 Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimisto Osoite: Torikatu 34 40 Toimisto avoinna ma pe klo 9 15.45 puhelin 010 194029 www.oulunseuduntetoimisto.fi

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Anna-Liisa Lämsä KT, TYP-verkostopäällikkö Pohjois-Pohjanmaan työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työnantajakysely

Lisätiedot

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 11.3.2015

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 11.3.2015 UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 11.3.2015 OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 11.3. - esityslista 1. Ohjausryhmän puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien valinta 2. Ohjausryhmän jäsenten henkilökohtaisten

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Selkoesite TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Tämä esite kertoo, mitä palveluja TE-palvelut tarjoaa yrityksille ja työnantajille. TE-palveluista

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Alkusanat. Helsingissä

Alkusanat. Helsingissä MUUTOSTURVA 2 Alkusanat Muutosturvan tavoitteena on parantaa taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä irtisanotun työntekijän asemaa ja edistää

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

TE-toimiston ohjeita/vinkkejä ammattiin 2019 valmistuville

TE-toimiston ohjeita/vinkkejä ammattiin 2019 valmistuville 1) TYÖNHAKUUN LIITTYVÄÄ: - aloita työnhaku ajoissa ENNEN valmistumista (noin ½ v. ennen valmistumista) - hanki itsellesi riittävät hyvät työnhakuvalmiudet eli selvitä kuinka tehdään vapaamuotoisia hakemuksia

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 GRADUATES AT WORK Millaisia ajatuksia ja odotuksia nuorilla osaajilla on työelämästä? Nuoret Osaajat työelämässä -tutkimus on Studentworkin vuosittain toteuttama selvitys

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Keskusjärjestöjen yhteiskuntasopimusneuvottelut

Keskusjärjestöjen yhteiskuntasopimusneuvottelut TYÖMARKKINAKIRJE 2/2015 Keskusjärjestöjen yhteiskuntasopimusneuvottelut Keskusjärjestöt neuvottelevat paraikaa yhteiskuntasopimuksesta. Hallitus edellyttää, että yksikkötyökustannukset alenisivat viidellä

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Selkoesite. Vuorotteluvapaa. te-palvelut.fi

Selkoesite. Vuorotteluvapaa. te-palvelut.fi Selkoesite Vuorotteluvapaa te-palvelut.fi Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa tarkoittaa, että työntekijä jää pois työstä määräajaksi ja työnantaja palkkaa hänen tilalleen työttömän työnhakijan. Työntekijä

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

työpaikkaohjaajan opas

työpaikkaohjaajan opas työpaikkaohjaajan opas LUKIJALLE Tähän oppaaseen on koottu ohjauksessa huomioitavat ydinasiat, jotka antavat vinkkejä työssä tapahtuvan oppimisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Paljon lisämateriaalia

Lisätiedot

KOULUTUS TEKEE HYVÄÄ.

KOULUTUS TEKEE HYVÄÄ. KOULUTUS TEKEE HYVÄÄ. - myös oppisopimuksella IDEOITA JA INNOSTUSTA TULEVAISUUTEEN: WWW.SAKKY.FI OPPISOPIMUS LYHYESTI Opiskelu painottuu työn tekemiseen, tarvittaessa osaamista täydennetään oppilaitoksessa

Lisätiedot

VUOROTTELUKORVAUS. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

VUOROTTELUKORVAUS. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa VUOROTTELUKORVAUS Tampere 27.1.2018 Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko TE-palvelut työnantajille 1 Ilmoita avoin työpaikka Paikan ilmoittaminen verkossa, te-palvelut.fi Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat omalta TE-toimistoltasi käyttöösi verkkopalvelutunnukset

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta

Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys Petri Sotarauta 28.11.2017 2 #AMISREFORMI REFORMI PÄHKINÄNKUORESSA Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva ja

Lisätiedot

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa?

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden tutkintotoimikunta Riku Silván 2.9.2011 Sisältö Näyttötutkinnot Tutkintotoimikunta

Lisätiedot

Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana

Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne

Lisätiedot

Altian tulospalkkio 2014

Altian tulospalkkio 2014 Altian tulospalkkio 2014 palkkio on osa Altian palkitsemiskokonaisuutta. palkkio-ohjelmista päätetään vuosittain. palkkio maksetaan joko kerran vuodessa tai useammin tuotantopalkkiona tai myyntipalkkiona.

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Työnhakijan työttömyysturva

Työnhakijan työttömyysturva Selkoesite Työnhakijan työttömyysturva te-palvelut.fi Työttömyysturva Tämä esite kertoo, mitä palveluja ja tukia työtön saa. Esite kertoo myös, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia työttömällä työnhakijalla

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Oppisopimuksia ammattikoululaisille

Oppisopimuksia ammattikoululaisille Oppisopimuksia ammattikoululaisille Jaakko Lainio 20.3.2014 Viimeinen vuosi oppisopimuksella Erinomainen yhdistelmämahdollisuus! Opiskellaan ensin perustaidot koulussa ja siirrytään välillä oppisopimuksella

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa

Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa Ideoita ohjauksen haasteisiin Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa Carry on - kärryllinen työkaluja ohjaukseen Työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa työpaikkaohjaajaa saattaa

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4

Lisätiedot

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Mihin työaika hupenee? Mikä opettajan työssä stressaa? Miten ratkoa hankalia tilanteita?

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Työpaikan/ Järjestön nimi: PEREHDYTYSOPAS 1/2015 Osaava tekijä hanke Verkostomainen työpaja

Työpaikan/ Järjestön nimi: PEREHDYTYSOPAS 1/2015 Osaava tekijä hanke Verkostomainen työpaja Työpaikan/ Järjestön nimi: PEREHDYTYSOPAS 1/2015 Osaava tekijä hanke Verkostomainen työpaja Työntekijä (nimi ja puhelin) Perehdyttäjä (nimi ja puhelin) Perehdytysajankohta/-kohdat 1. JÄRJESTÖN TOIMINTA

Lisätiedot

Liikkeen luovutuksesta

Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :n mukaan työnantajan liikkeen

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Työskentely ja työnhaku ulkomailla

Työskentely ja työnhaku ulkomailla Työskentely ja työnhaku ulkomailla Miksi lähteä töihin ulkomaille? Uudet haasteet Opit uutta Työskentelytavat, kommunikointi, kulttuuri, kieli Verkostoidut Työkokemus Työkokemus ulkomailta on sinulle eduksi

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA. Lainopillinen asiamies Markus Äimälä

AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA. Lainopillinen asiamies Markus Äimälä AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ TYÖOIKEUDESTA Lainopillinen asiamies KKO 2008:50 Työntekijä oli ollut työnantajalle pätevää syytä ilmoittamatta poissa työstä viisi perättäistä työpäivää sekä niitä seuranneet

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa

Työelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa Työelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa 1 SISÄLTÖ Työsopimus... 4 Koeaika... 4 Palkanmaksu ja verotus... 4 Oppisopimustyöntekijän oikeudet ja velvollisuudet... 5 Työnantajan oikeudet ja velvollisuudet...

Lisätiedot