MINKÄLAINEN ON HYVÄ ESIMIES?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MINKÄLAINEN ON HYVÄ ESIMIES?"

Transkriptio

1 1/2015 LIIKETALOUDEN OSAAJAT JA AMMATTILAISET MINKÄLAINEN ON HYVÄ ESIMIES? Hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen voimavara Mikä on työntekijän asema liikkeenluovutuksessa?

2 5/2014 JOHTAMINEN LIIKETALOUDEN LIITTO LTA RY:N JÄSENLEHTI ILMESTYY 4 NUMERONA 3 Puheenjohtajan palsta VUODEN 2015 AIKANA 4 Ajankohtaista 11 Työntekijän oikeus purkaa työsopimus 13 Mikä on liikkeenluovutus? 15 VALO-kilpailu 16 Hyvinvoiva henkilöstö on JULKAISIJA & KUSTANTAJA Liiketalouden Liitto ry, Kuortaneenkatu 13, 2. krs., Helsinki Puhelin: , Päätoimittaja: Annina Antell PÄÄTOIMITTAJA Annina Antell Hyvää alkanutta vuotta Liiketalouden Liiton jäsen ja yhteistyökumppani kuten myös Sinä, joka johonkin muuhun yhteyteen liittyen luet lehteämme! yrityksen tärkein voimavarana 18 Millainen on hyvä esimies? 21 Ruuhkavuodet ilman kiirettä 23 Miten toimin, jos jään työttömäksi? 24 Tuore esimies, näin vältät TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Raimo Salovuori TOIMITUSSIHTEERI Eveliina Kuukkanen letko esimies? Johdatko työryhmää tai muuta yhteisöä? Oletko vastuussa työntekijöiden onnistumisesta ja jaksamisesta? Jos et olisikaan esimiesasemassa, johdat ainakin itseäsi! Kuva: Eero Nerelli-Antell Vaikka emme toimisikaan esimiesasemassa, voimme omalta osaltamme vaikuttaa työilmapiiriin ja työyhteisön hyvinvointiin. Voimme valita asenteemme. Onko puolillaan oleva lasisi puoliksi tyhjä vai puoliksi täysi? sudenkuopat uudessa työssäsi 26 Pitkäaikaissairaudet eivät enää estä työntekoa 28 Jäsenesittely 30 Koti-palsta 32 Vuoden nuori merkonomi -kilpailu 34 Yhdistykset ULKOASU Kaarina Laanti MARKKINOINTI Jaakko Koskinen Hannele Tamminiemi PAINATUS N-Paino Oy, Lahti Esimiestyössä päivittäiset tehtävät vaihtuvat vinhaa vauhtia. Esimiehen työ on asioiden käsittelyä, päätöksentekoa, toimeksiantoja, asiakkaiden palveluun liittyvää varmistamista, kehittämistä ja tapaamisia. Se on yhteistyöverkostojen luomista ja ylläpitoa ja sidosryhmien palvelua. Kaiken tämän lisäksi esimiehen työ on suuressa määrin myös henkilöstön rinnalla elämistä, tukemista ja varmistamista. Oletko ajatellut esimiestyötä työhyvinvoinnin näkökulmasta? Miten johdat ryhmääsi? Sillä, miten kohtaat ulkoisen tai sisäisen asiakkaasi, on merkitystä. Jääkö tapaamisesta tai kohtaamisesta energisoiva ja hyvä mieli, jonka voimalla jaksaa pitkälle iltaan? Oma positiivinen, avoin ja toiset huomioon ottava käyttäytyminen näkyy ja tuntuu koko työyhteisön hyvinvointina. Kyse on omasta valinnastamme. Työhyvinvointi on yhteinen asia. Se on meidän jokaisen vastuulla. Vanha sanonta Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa pätee tässäkin. Lue lisää johtamisesta ja sen merkityksestä henkilöstön työhyvinvointiin lehtemme sivuilta 16-17! Myönteisin, positiivisen vaikuttamisen terveisin! Ritva Kyynäräinen puheenjohtaja 3

3 STARTTI OMAAN ARKEEN MARTTOJEN KANSSA Teksti: Marttaliitto ry Kun nuori itsenäistyy, on erityisen tärkeää hallita arjen perustaidot. Kaikilla nuorilla ei ole riittävästi tietoja ja taitoja muuttaessaan kotoa, vaan he tarvitsevat tukea ravitsemuksen, ruokatalouden, kodinhoidon ja raha-asioiden hoitoon. Marttojen Aikuispakkaus on itsenäistyville nuorille tarkoitettu oman elämän aloituspaketti, joka antaa valmiuksia arjen pyörittämiseen. Ajatus aikuispakkauksesta, äitiyspakkauksen tyylisestä sinkkuelämän aloituspakkauksesta, syntyi Martoissa jo vuonna Suomen maabrändivaltuuskuntakin antoi loppuraportissaan Aikuispakkauksen kokoamisen Martoille tehtäväksi vuonna Työ on edennyt vaiheittain. - Ensin kokosimme nettisivuillemme itsenäistyville nuorille tärkeitä vinkkejä ja hankintalistoja. Nyt julkaisemme konkreettisen tuotepaketin ja siihen liittyvän nettisivun, kertoo Marttojen toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä. - Tuemme nuorten arkitaitoja monenlaisilla kursseilla. Vuonna 2013 Marttojen järjestämät nuorten kurssit tavoittivat yli nuorta. Aikuispakkaus paketoikin nyt osaamisemme ja huolenpitomme konkreettiseksi tuotteeksi, Heikkilä täydentää. Aikuispakkauksen tuoteperhe rakentuu Marttojen kurssilahjakortin ympärille arjenhallinnan taitoja oppii parhaiten itse tekemällä asiantuntevassa ohjauksessa. Lahjakortti oikeuttaa osallistumaan mille tahansa Marttojen kurssille. Nuori voi valita Marttojen kurssitarjonnasta itselleen sopivimman kurssin, ruoanlaiton kodinhoidon, taloudenhallinnan tai puutarhanhoidon alueilta. Käytännön kurssi antaa taitoja, jotka eivät katoa. Lahjakortin lisäksi Aikuispakkaus sisältää Penninvenyttäjän keittokirjan, leipäohjemagneetin, tiskiharjan ja siivousliinoja, palovaroittimen, Nuorisoasuntoliiton asumisoppaan ja hyödyllistä tietoa kuluttamisesta. Aikuispakkaukseen haluttiin vielä jotain lämmintä ja pehmeää symboloimaan Marttojen huolenpitoa. Jokaisessa Aikuispakkauksessa onkin martan neulomat villasukat. Tuotteet on pakattu laatikkoon, jossa voi myöhemmin säilyttää vaikka oman kodin tärkeitä papereita. Nuoret mukana kehittämässä Aikuispakkausta Nuoret ovat olleet mukana kehittelemässä Aikuispakkausta. Keväällä 2014 tehtiin nettikysely, jossa kartoitettiin nuorten toiveita Aikuispakkaukseen liittyen. Kyselyyn vastasi yhteensä 1483 nuorta. Vastaajat toivoivat Aikuispakkauksen sisältävän vinkkejä edullisen ja ravitsevan ruuan laittamiseen, ruokaostosten suunnitteluun ja ateriarytmiin. Rahankäytön suunnittelu ja vuokralaisten oikeudet ovat aihealueita, joissa itsenäistyvät nuoret erityisesti kaipaisivat tukea. Kyselystä selvisi myös, että siivousvälineiden ja muiden arjen välttämättömien taloustavaroiden hankinta tulee monille yllätyksenä. Marttojen aikuispakkaus. Kuva: Sari Tammikari 4 5

4 Henkilöstöteko-kilpailun voittaja Penninvenyttäjän keittokirjan ohjeilla valmistuu helppo ja edullinen kotiruoka arkisista aineksista. Jääkaappiin kiinnitettävä leipäohje muistuttaa, että leipominen on helppoa ja edullista. Marttojen keskeinen neuvonnan sisältöalue, talousneuvonta, antaa paljon käytännön tietoja ja vinkkejä: Aikuispakkauksen verkkosivuille on kerätty ohjeita talouden suunnitteluun ja raha-asioiden hoitamiseen nuoren näkökulmasta. Aikuispakkaus verkossa Aikuispakkauksen rinnalla toimii Aikuispakkauksen oma nettisivu jonne on koottu tärkeitä marttavinkkejä. Vinkkeihin pääsee suoraan Aikuispakkaukseen painettujen QR-koodien avulla. Sivustolta löytyy mm. listoja tarpeellisista hankinnoista. Listoja voi skannata QR-koodien avulla suoraan omaan puhelimeen. Sivuston linkit vievät suoraan MartatTV:n videoihin, joiden avulla nuori voi opetella vaihe vaiheelta esimerkiksi, miten pestään vessa tai miten tehdään makaronilaatikkoa. Verkkosivut pyrkivät vastaamaan nuorten erilaisiin tarpeisiin: siellä voi syventyä juuri itseä hyödyttävään sisältöön, oli se sitten sulakkeen vaihto tai taloudensuunnitelmalomakkeen täyttäminen. Aikuispakkauksia jaetaan maksutta nuorille Marttojen kursseilla Aikuispakkauksia jaetaan nuorille Marttojen Pidä kiinni rahoistasi -kursseilla, joita järjestetään Marttapiireissä ympäri Suomen. Kurssien tavoitteena on edistää nuorten taloudellista osaamista ja arjen hallintaa. Kursseilla tehdään yhdessä edullista ja terveellistä ruokaa sekä jaetaan vinkkejä ja tietoa omien raha-asioiden hoitamisesta. Kursseja rahoittavat Marttaliitto ja LähiTapiola. Aikuispakkaukset myyntiin Martanpuotiin Aikuispakkauksia voi myös ostaa Martanpuodista Marttojen omasta verkkokaupasta lähtien. Aikuispakkaus on hyvä lahjaidea koulun päättäville, ammattiin valmistuville, omaan kotiin muuttaville ja myös nuorille, joilla tuntuu olevan jo kaikkea. Aikuispakkauksen hinta on 90 euroa, joka sisältää myös postimaksun. Liittojen kokous päätti Uusi keskusjärjestö hankkeen organisoinnista ja aikataulusta Uuden keskusjärjestön selvitystyöhön ilmoittautuneet ammattiliitot kokoontuivat torstaina Helsingissä. Liittojen kokouksessa päätettiin selvitystyön organisoimisesta, aikataulusta ja taloudesta. Kokouksessa hankkeelle valittiin ohjausryhmä, joka koostuu 14 liiton edustajasta ja kahdesta asiantuntijajäsenenä toimivasta keskusjärjestöpuheenjohtajasta. Ohjausryhmä muun muassa valmistelee esitykset selvitystyössä mukana olevien liittojen kokouksille ja johtaa hankkeen etenemistä ja taloutta. Ohjausryhmän jäsenet ovat Pertti Porokari (Insinööriliitto), Rauno Vesivalo (Tehy), Jorma Malinen (Ammattiliitto Pro), Silja Paavola (SuPer), Maija Pihlajamäki (Jyty), Niko Simola (Pardia), Liisa Halme (VvL), Jarkko Eloranta (JHL), Ann Selin (PAM), Riku Aalto (Metalliliitto), Marko Piirainen (AKT), Matti Harjuniemi (Rakennusliitto), Veli- Matti Kuntonen (SEL) ja Timo Vallittu (TEAM). Selvitystyön käytännön toteutusta valmistelemaan ja koordinoimaan valitaan jäsenliitoista ja keskusjärjestöistä riippumaton projektipäällikkö. Ohjausryhmä nimeää myöhemmin valmistelutyöryhmät. Selvitysvaihe etenee siten, että tämän kevään aikana valitaan hankkeen projektipäällikkö sekä määritellään keskusjärjestön strategia ja perustehtävät. Syksyn aikana työryhmät valmistelevat päätösesitykset toiminnoittain. Tavoite on, että uuden keskusjärjestön toiminta alkaa vuoden 2017 alussa. Tähän mennessä yhteensä 44 ammattiliittoa on ilmoittanut osallistumisestaan uuden keskusjärjestön selvitysvaiheeseen. Liitteenä on lista hankkeessa mukana olevista liitoista. Ne edustavat noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa ja yksinyrittäjää. Selvitystyöhön voi edelleen ilmoittautua mukaan. Teksti: STTK Ohjelmistotalo Vincitin Utopia-hanke on voittanut Henkilöstöjohdon ryhmä - HENRY ry:n ja Ilmarisen Henkilöstöteko-kilpailun. Vincitin Utopia hankkeessa mm. luovuttiin esimiehistä ja autettiin henkilöstöä toteuttamaan omia unelmiaan. Teksti: HENRY ry Tamperelaisen Vincitin Utopia -hankkeen tavoitteena oli lisätä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan uraansa ja hyvinvointiinsa sekä kasvattaa samalla työn merkityksellisyyttä. Tätä yritettiin Vincitissä tavoitella ensin esimiestyön kehittämisen kautta, kunnes yrityksessä uskallettiin kyseenalaistaa koko organisaation rakenne. Projektiorganisaationa toimivassa yrityksessä päätettiin keskityttyä tarjoamaan henkilöstölle työkaluja tavoitteiden saavuttamiseen suoraan projektityön arjessa. Lopputuloksena on uusi malli, jossa hallinnollisista esimiehistä on luovuttu kokonaan ja henkilöstölle on annettu entistä enemmän vastuuta omasta työstään ja kehityksestään. Utopia hanke näkyy myös kasvaneena työtyytyväisyytenä ja henkilöstötuottavuutena Vincitin liikevaihto kaksinkertaistui viime vuonna. Virkistävän rohkeaa ajattelua Henkilöstöteko-kilpailun tuomaristo piti Vincitin Utopia -hanketta innovatiivisena ja rohkeana esimerkkinä uudenlaisesta ajattelusta ja sen esimerkillisestä toteutuksesta. Työelämän muuttuessa valtavaa vauhtia tarvitaan tämän kaltaisia rohkeita avauksia ja malleja, joissa uskalletaan ajatella ja toimia eri tavalla. Yrityksessä on keskusteltu jokaisen tiimin ja yksilön unelmista ja mietitty, miten unelmat saataisiin ketterästi toteutettua. Unelmat voivat liittyä esimerkiksi työn parempaan sujuvuuteen, omaan kehitykseen tai työn ja vapaa-ajan tasapainoon. Työn merkityksellisyys syntyy näiden unelmien toteutumisen kautta. Unelmia on myös tehty näkyviksi esimerkiksi yrityksen tulevaisuuteen kurkistavan valokuvaprojektin kautta. Hankkeen kautta on rakentunut uudenlainen, juuri omalle organisaatiolle ja tämänhetkiseen tilanteeseen sopiva toimintakulttuuri. Nopeasti muuttuvalla toimialalla ja voimakkaassa kasvussa olevassa yrityksessä ei olekaan tarpeen yrittää keksiä ratkaisua loppuiäksi. Hanke on motivoinut henkilöstöä ottamaan lisää vastuuta ja lisännyt omistajuutta omasta työstä. Hanke osoittaa miten erinomaisia tuloksia avoimuudella ja luottamuksella voidaan saada aikaiseksi. Henkilöstöteko-kilpailun voittaja palkittiin Ilmarinen-palkinnolla Finalistit esittäytyivät ja Henkilöstöteko 2014 palkittiin Henkilöstöteko-seminaarissa Helsingissä euron Ilmarinen-palkinnon jakoi Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio. Haluamme Ilmarinen-palkinnolla edistää parempaa työelämän laatua, jotta työelämästä saataisiin entistä vetovoimaisempaa. Menestyvät yritykset ymmärtävät, että hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen merkittävin kilpailukyvyn lähde, sanoi Timo Ritakallio tilaisuudessa. Valinnan voittajasta teki kilpailun tuomaristo: Työterveyslaitoksen johtava ylilääkäri, teemajohtaja Kari-Pekka Martimo, Berggren Group:n toimitusjohtaja Hannu Syrjälä ja Suomen messujen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen. Henkilöstöjohdon ryhmä - HENRY ry ja Ilmarinen palkitsivat nyt 14. kerran Henkilöstöteko-kilpailun voittajan. Kilpailulla halutaan kannustaa organisaatioita kehittämään työyhteisöä sekä luomaan parempaa työelämää. 6 7

5 Teksti: LUT Aiheen tutkiminen on tärkeää, koska ammatillisen koulutuksen hankkineiden osuus työvoimasta on suuri. Lisäksi työssäoppimisen merkitys ja osuus ammatillisessa koulutuksessa ovat kasvamassa ja työssäoppimiselle etsitään uusia muotoja. Valtakunnallinen Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja -kilpailu käytiin jo yhdettätoista kertaa. Kilpailun nelihenkinen raati kokoontui tammikuun puolivälin jälkeen arvioimaan oppilaitosten ilmoittamien kilpailijoiden portfolioita, jotka edellisvuosien tapaan olivat erittäin laadukkaita. Kilpailun parhaaksi ja Vuoden Aikuiseksi Liiketalouden Osaajaksi 2014 valittiin MERCURIA Kauppiaitten kauppaoppilaitoksen Joni Niittyvuopio. Hänet palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla ja Viking Linen luksus -risteilyllä Tukholmaan. Raadin mukaan Niittyvuopio on onnistunut erityisesti hyödyntäessään opiskeluja työssään, josta osoituksena on mm. hänen kykynsä luoda opinnäytetyöstään itsellensä työ ja tuottavaa liiketoimintaa. Niittyvuopio on myös kohdannut yrittämisen haasteet, mutta hän on opintojensa kautta löytänyt rohkeuden yrittää uudelleen. Joni Niittyvuopion ohjaaja, Airi Taulos palkitaan 500 euron apurahalla. Kilpailussa toiseksi korkeimman pistemäärän ja toisen sijan saavutti Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen Jaakko Murtomäki, joka palkitaan 600 euron apurahalla. Murtomäki on ollut aktiivisesti monessa mukana ja menestynyt sekä työssään että opinnoissa. Työelämän kiireet uhkasivat jo opintojen jatkumista, mutta Murtomäki onnistui yhdistämään haasteet ja sai paitsi suoritettua opinnot loppuun myös sovellettua opiskelun antia työssään. Murtomäki on lisäksi perustamassa omaa yritystä. Kolmannelle tilalle sijoittui Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston Maria Puurula-Karjalainen, joka saa palkinnokseen 300 euron apurahan. Puurula-Karjalainen on hieno esimerkki elinikäisestä oppimisesta, jonka ammatillinen kehitys opintojen myötä on selkeästi havaittavissa ja hän aikoo edelleen jatkaa opintojaan eteenpäin. Kehittyminen on huomattu myös työelämässä. Sekä Murtomäen ohjaaja Minna Kuusinen että Puurula-Karjalaisen ohjaaja Perttu Huopalainen palkitaan apurahoin. Varsinaisten sijoitusten lisäksi raati halusi tällä kertaa myöntää myös kunniamaininnan, joka menee Luksian Saila Heinimäelle. Aikuismerkonomeille suunnatun Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja -kilpailun tavoitteena on lisätä aikuiskoulutuksen sekä erityisesti merkonomikoulutuksen ja merkonomiosaamisen arvostusta sekä tukea ja kannustaa aikuisopiskelijoita. Kilpailun järjestävät Liiketalouden Liitto LTA, Opetushallitus sekä Liiketalouden tutkintotoimikunta. Palkintojuhla järjestetään kutsuvierastilaisuutena Vantaalla MERCURIA Kauppiaitten kauppaoppilaitoksen tiloissa. Lisätietoja: Liiketalouden Liitto LTA, toiminnanjohtaja Annina Antell p. (0400) , tai järjestöasiantuntija Eveliina Kuukkanen p. (040) , Työssäoppimisesta on tullut välttämätön keino työntekijöille oppia uusia taitoja ja kehittää osaamistaan alati muuttuvassa työelämässä. Tuoreen Sari Metson väitöstutkimuksen mukaan ammattiin opiskelevien onnistunutta työssäoppimista edistävät erityisesti opiskelijoiden motivaatio ja asenteet, työpaikkaohjaajat ja muut oppimispaikan ammattilaiset sekä innovatiivinen ilmapiiri. Työntekijät ovat keskeisessä asemassa, kun he ohjaavat opiskelijoita hankkimaan välttämättömiä tulevaisuuden ammattiin liittyviä taitoja ja rohkaisevat heitä kehittämään omia ideoita ja parempia työtapoja. Opiskelija itse tarvitsee riittävää uskoa omiin kykyihinsä suoriutua hänelle annetuista tehtävistä. Näin hän on alttiimpi ottamaan vastaan tai pyytämään myös vaativampia tehtäviä, jotka ovat tärkeitä ammattitaidon kehittymisen kannalta. Työssäoppimista ja siihen vaikuttavia organisaatioon ja yksilöön liittyviä tekijöitä on tutkittu laajasti jo ammatissa toimivien ja organisaatioiden näkökulmasta. Sen sijaan ammattiin opiskelevien työssäoppimista ja heidän näkemyksiään onnistuneeseen työssäoppimiseen vaikuttavista tekijöistä on hyvin vähän empiiristä tutkimusta. Jos työssäoppimisen halutaan onnistuvan, siihen tarvitaan myös opiskelijan kykyä oma-aloitteiseen oppimiseen sekä aktiivista otetta työhön, joka osoittaa hänen hankkineen ammattinsa edellyttämää osaamista. Organisaatioille osaava ja uudistuva työvoima on nykyisin tärkein tuotannon tekijä ja selviytymisen avain. Opintoihin sisältyvä työssäoppiminen on yhä tärkeämmässä asemassa ammattiin opiskelevien ammattitaidon kehittymisessä sekä siirrettäessä osaamista tämän päivän osaajilta tulevaisuuden työntekijöille. Jotta työssäoppimisesta saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä, on syytä tarkastella työssäoppimisen ympäristöä ja oppijaan liittyviä tekijöitä yhdessä. KTM Sari Metson kauppatieteiden alan väitöskirja: A multimethod examination of contributors to successful on-the-job learning for vocational students (Ammattiin opiskelevien onnistuneeseen työssäoppimiseen vaikuttavat tekijät) tarkastettiin LUT:lla joulukuussa Vastaväittäjänä toimi professori, KT Pirjo Ståhle Aalto-yliopistosta. Tietoja väittelijästä: Nimi: Sari Metso Syntymäaika ja -paikka: 1965, Kouvola Kotikunta: Kouvola Koulutus: KTM, 1998, Svenska Handelshögskolan Työsuhteet: Koulutuspäällikkö Kouvolan seudun ammattiopisto,

6 PURKAA Teksti: Great Place to Work Finland Great Place to Work julkisti helmikuun alussa jälleen Suomen parhaat työpaikat. Kolmeen eri sarjaan jakautuva lista julkistettiin 13:tta kertaa. Viime vuonna listaykkösiksi sijoittuneet Alko, Vincit ja Amgen pitivät kiinni listan kärkipaikoista. Suomen parhaat työpaikat kasvoivat viime vuonna jopa yli 15 prosenttia. Kasvua tukemaan nämä 50 työpaikkaa saivat lähes työhakemusta (lähes +8 prosenttia edellisvuodesta), minkä lisäksi lähtövaihtuvuus oli niissä vain 6,9 prosentin tasoa ja sairauspoissaolot jäivät keskimäärin 2,3 prosenttiin. Suomen parhaita työpaikkoja kuvaavat luvut osoittavat, että johto voi rakentaa hyvää liiketoimintaa vaikeinakin aikoina henkilöstöä arvostavalla tavalla. Menestymisen taustalla on johdon humaani arvomaailma, joka näkyy yrityskulttuurissa ja henkilöstön ja johdon välisessä luottamuksessa. Tällaisessa ilmapiirissä työntekijät haluavat antaa parhaansa, Great Place to Work Finlandin toimitusjohtaja Mona Rundberg sanoo. Suomen parhaat työpaikat -tutkimusta on toteutettu vuodesta 2002 lähtien. Tutkimuksessa selvitetään osallistuvien organisaatioiden työntekijöiden kokemukset työpaikastaan sekä arvioidaan organisaatioiden keskeisimmät johtamiskäytännöt. Tutkimuksen pisteytyksestä 2/3 koostuu työntekijöiden kokemuksesta ja 1/3 johtamiskäytännöistä. Great Place to Workin tutkimukseen osallistui viime vuonna Suomessa ennätykselliset 153 organisaatiota, jotka työllistivät noin työntekijää. Suomen parhaat työpaikat listalla on peräti 15 yritystä, jotka ovat sijoittuneet parhaiden työpaikkojen joukkoon vähintään viisi kertaa (Vincit, Pipelife Finland, Solita, ComIQ, Novo Nordisk Farma, 3 Step IT, SBS Discovery Radio, Mandatum Life, Saanio & Riekkola, Scandinavian Marketing Gainer, Newsec, Boco IP, SICK, Mars Finland ja Alexandria Pankkiiriliike). Mukaan mahtui myös joukko uusia tulokkaita, joista esimerkkeinä listan kärkisijoja kolkuttelevat IT-alan yritykset Gofore ja Nitor sekä monikansallinen vähittäiskauppaketju H&M. Kuilu suomalaisen työelämän ja Suomen parhaiden työpaikkojen välillä kasvanut Suomen parhaissa työpaikoissa keskimäärin 87 prosenttia henkilöstöstä kokee työpaikkansa positiivisesti, kun vastaava luku koko suomalaisen työelämän tilaa kartoittavassa tutkimuksessa on 54 prosenttia. Suomen parhaiden työpaikkojen taso on korkea myös eurooppalaisessa vertailussa. Jo viime vuonna Suomen parhaat työpaikat olivat tasoltaan kovempia, kuin parhaiden työpaikkojen kärki missään muussa tutkituista 18 Euroopan maasta. Oppimisen kannalta Suomen parhaiden työpaikkojen korkea taso tarjoaa meille edun, kun tähtäämme kansakuntana Euroopan parhaaksi työelämäksi vuoteen 2020 mennessä. Suomalaiset johtajat voivat ottaa mallia siitä, miksi ja miten johto rakentaa parhaissa työpaikoissa luottamusta johdon ja henkilöstön välille, Mona Rundberg toteaa. SUOMEN PARHAAT TYÖPAIKAT 2015 (tähän poimittu vain jokaisen kategorian viisi parasta) Pienet organisaatiot (15-49 työntekijää) 1. Amgen 2. ZEF 3. Boco IP 4. SICK 5. Kartanokylpylä Kaisankoti Yleinen sarja ( työntekijää) 1. Vincit 2. Pipelife Finland 3. Gofore 4. Arcusys 5. Nitor Suuret organisaatiot (500+ työntekijää) 1. Alko 2. H&M Hennes & Mauritz 3. McDonald s 4. KPMG 5. Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä TYÖSOPIMUS Teksti: Lakimies Markku Vuorinen Kuva: Heidi Karvonen Käytännön työelämässä työntekijä harvoin itse purkaa työsopimustaan. Mahdollista se kuitenkin on. Syyn täytyy olla painava aivan samoin kuin työnantajalla, joka haluaa purkaa työntekijänsä työsuhteen. Työnantaja saa purkaa työsopimuksen vain erittäin painavasta syystä. Työsopimuksen purkamiseen oikeuttavana painavana syynä voidaan pitää velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää työsopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. KKO:1993:59 Yhtiöllä oli oikeus purkaa aluetoimistonsa johtajan työsopimus, kun tämän menettely oli ollut omiaan huomattavasti vähentämään henkilöstön työmotivaatiota ja yhtiöllä oli ollut perusteltua syytä epäillä johtajan valmistelevan kilpailevaa toimintaa. Työnantaja voi purkaa työsopimuksen vain henkilöön liittyvästä syystä. Sen sijaan taloudellisiin tai tuotannollisiin syihin vetoaminen ei kelpaa purkuperusteeksi, vaikka tilanne olisikin sellainen, että työantajalla on oikeus irtisanomiseen näillä perusteilla. Milloin työntekijällä on purkuoikeus? Myös työntekijällä on oikeus purkaa työsopimuksensa, jos hän kykenee esittämään purkamisen perusteeksi painavan syyn, joka on johtanut tilanteeseen, jossa häntä olisi kohtuutonta vaatia jatkamaan työsuhdetta. Työntekijät ryhtyvät harvoin purkamaan työsopimustaan. Syy lienee se, että irtisanoutuminen on kevyempi tapa; irtisanoutumista ei tarvitse perustella, vaan riittää, että työntekijä noudattaa irtisanomisaikaa. Mutta jos työntekijä päätyy käyttämään purkumenettelyä, on työsopimuksen purkamiseen löydyttävä painava peruste aivan samoin kuin työnantajaltakin vaaditaan. On tärkeää huomata, että purkuilmoitus antoipa sen työnantaja tai työntekijä päättää työsuhteen saman tien ilman irtisanomisaikaa, ellei muusta sovita. Milloin työsopimusta voi pitää purkautuneena? Joskus työntekijä voi kokea olonsa työpaikalla niin ahdistavaksi, ettei ongelman ratkaisemiseksi löydy muuta keinoa kuin se, että hän jättäytyy työstä pois. Tällaisessa tilanteessa työntekijää uhkaa työsuhteen päättyminen luvattoman poissaolon vuoksi: jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololleen, työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien (TSL 8:3). KKO:2008:50 Työntekijä oli ollut työnantajalle pätevää syytä ilmoittamatta poissa työstä viisi perättäistä työpäivää sekä niitä seuranneet arkilauantain ja sunnuntain, jotka eivät olleet työntekijän työpäiviä. Työntekijän katsottiin olleen poissa työstä seitsemän päivää työsopimuslain 8 luvun 3 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Työnantajalla oli siten oikeus käsitellä työsopimusta purkautuneena. (Ään) Jos työntekijä kokee, ettei hän voi jatkaa työsuhdetta, kotiin ei pidä jäädä murehtimaan. Asiassa voi kääntyä esimerkiksi terveydenhoitohenkilöstön tai työterveyden puoleen. Työnantajalle ajoissa toimitettu lääkärintodistus osoittaa, ettei kysymys ole luvattomasta poissaolosta. Tukea voi saada myös viranomaiselta ja ammattiliitolta. Kun työntekijä on purkanut työsopimuksen, ja purun perusteena on työnantajan lainvastainen menettely, voidaan työnantaja määrätä maksamaan työntekijälle korvausta

7 OSALLISTU TYÖPAIKAN HAASTAVAT TILANTEET -VALMENNUKSEEN! Oletko joutunut työpaikallasi hankalaan tilanteeseen? Työyhteisössä on hyviä aikoja ja on huonompia päiviä, kuten elämässä yleensäkin. Jokaisessa työyhteisössä on hankalia tilanteita loukkaannutaan toisen sanomisesta, on työuupumusta, ristiriitoja ja vaikeuksia ymmärtää erilaisuutta. Tule kuuntelemaan, miten voit rakentavasti vaikuttaa näiden hankalien tilanteiden ratkaisemiseen. Kouluttaja: MB Elämäntaidon valmentaja Life Coach Sonja Vainio, ValmennusVainio Oy Valmennuksessa saat itsellesi keinoja, joiden avulla osaat kohdata hankalia tilanteita paremmin. Sonja Vainio on työskennellyt liike-elämän palveluksessa 15 vuotta mm. esimiestehtävissä, HR Spesialistina ja coachina. Tulet tutuksi mm. seuraavien kanssa Miten toimia ristiriitatilanteessa Ryhmädynamiikka ja miten se vaikuttaa työpaikalla Uupuminen työssä; miten sen tunnistaa, miten uupumista voi ehkäistä ja mitä se tarkoittaa työilmapiirin kannalta Erilaiset persoonallisuustyypit ja miten voimme ymmärtää toinen toisiamme paremmin Miten tunnistaa omat stressisignaalit Tiimityöskentelyn haasteet ja mitä sinä voit tehdä helpomman työskentelyn edesauttamiseksi Aika: KLO Paikka: Liiton toimisto, Kuortaneenkatu 13., Helsinki Hinta: Liiton jäsenet 20, 40 ei-jäsenet Koulutus järjestetään, jos osallistujia on vähintään 10. Valmennuksen ilmoittautumiset mennessä sähköpostitse: MIKÄ ON LIIKKEENLUOVUTUS? Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2001:48 arvioitiin oliko kyseessä liikkeenluovutus, kun henkilöstöruokalatoiminta siirrettiin osuuskuntatoiminnasta voittoa tähtäävälle liikeyritykselle. Ratkaisevaa asiassa oli kokonaisarvion tekeminen toiminnan luonteesta. Toiminnan luonteen erilaisuuden johdosta (mm. liikkeen toimintatavat) kyseessä ei ollut liikkeenluovutus. Jos kyseessä on liikkeenluovutus, säilyy työntekijöiden asema lähtökohtaisesti samana kuin se oli ennen toimintojen siirtoa. ESIINTYMISTAIDON KOULUTUS Haluatko löytää keinon kertoa viikkopalaverissa, johtoryhmässä tai vaikka omassa harrastuksessa jostakin hieman harmaammasta aiheesta kuulijoita innostavalla tavalla? Koulutuksessa käydään läpi vaikuttavan innostamisen elementtejä ja etsitään omaa tapaa laittaa persoona peliin. Saat myös vinkkejä esiintymisen suunnitteluun ja tavoitteiden hahmottamiseen. Käytännön harjoitteluista osallistujat saavat välittömän ja rohkaisevan palautteen. Kouluttajana toimii viestintävastaava Rauna Nerelli, jolla on laaja esiintymiskokemus työ- ja järjestöelämästä muun muassa ministeriöissä, kunnissa ja erilaisissa hankkeissa. Hän harrastaa vapaa-ajallaan improvisaatioteatteria, ja on toiminut fasilitaattorina ja kouluttajana vuosia. Miten kertoa puisevasta asiasta innostavasti? Kurssille otetaan 10 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Aika: ma Paikka: Liiton toimisto, Kuortaneenkatu 13, Helsinki Hinta: liiton jäsenet 30 e, ei jäsenet 50 e Valmennuksen ilmoittautumiset mennessä sähköpostitse: Teksti: Työsuhdelakimies Anna Hellén Kuva: Lauri Kytömaa Liikkeenluovutuksesta säädetään työsopimuslaissa. Työsopimuslain mukaisesti työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Liikkeenluovutusta arvioidaan kokonaisharkinnan perusteella. Arvioinnissa huomioidaan ainakin se, minkälaisesta yrityksestä tai liikkeestä on kysymys, eli mikä on luovutettavan yrityksen tai liikkeen toimiala tai toimintojen luonne. Lisäksi huomioidaan luovutetaanko rakennuksia, irtaimistoa tai muuta aineellista omaisuutta, onko olennainen osa henkilöstöstä otettu uuden työnantajan palvelukseen, onko asiakaskuntaa siirtynyt, sekä miten samankaltaista toiminta on ollut ennen luovutusta ja sen jälkeen. Työsuhteen ehdot ei muutu liikkeenluovutuksen johdosta Liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat luovuttaja ja luovutuksensaaja yhteisvastuullisesti. Työntekijä voi siis periä ennen luovutusta erääntyneitä palkkasaataviaan (esim. ylityökorvaukset, lomarahat) kummalta tahansa. Luovuttaja on kuitenkin luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, jollei muuta ole sovittu. Työntekijän asema tulee säilyä samana liikkeenluovutuksen jälkeen, eli työntekijät siirtyvät luovutuksensaajalle ns. vanhoina työntekijöinä, eikä esim. loman kertyminen ala uudelleen alusta kuten työsuhteen alkaessa. Työsopimukset voidaan päivittää vastaamaan uuden työnantajan tietoja, mutta miltään osin ei ole pakko suostua heikompiin ehtoihin kuin oli aiemman työsopimuksen mukaisesti voimassa. Työehtosopimuksella sovittujen ehtojen osalta on kuitenkin huomioitava se, että luovutuksensaaja saattaa noudattaa eri työeh

8 VUODEN AIKUINEN LIIKETALOUDEN OSAAJA 2015 tosopimusta kuin luovuttaja. Tällöin luovutuksensaajan on noudatettava tätä luovuttajaa velvoittanutta työehtosopimusta siihen saakka, kunnes työehtosopimuskausi päättyy. Luovutuksensaajalle siirtyy vastuu myös mahdollisesta työntekijöiden lisäeläketurvasta. Mahdollisen kilpailukieltosopimusta koskevan lausekkeen osalta liikkeenluovutuksensaajan pitää pystyä osoittamaan, että luovutuksensaajalla on erityisen painava syy kilpailukieltosopimuksen tekemisen, muuten kilpailukieltosopimus ei ole pätevä. Tulkintaongelmia siirtyvien työsuhteen ehtojen osalta saattaa syntyä eräiden työpaikkakohtaisten etujen osalta. Näissä tilannetta arvioidaan siltä pohjalta, olisiko luovuttaja voinut poistaa kyseiset etuudet työnantajan yksipuolisella päätöksellä. Jos kyseessä ei ole työsuhteeseen liittyvä ehto, nämä etuudet eivät siirry. Tällaisia etuja voi olla esim. työpaikan tiloissa oleva kuntosalin käyttö tai henkilöstön käytössä oleva lomamökin käyttöoikeus. Mikäli työntekijällä on ollut työsuhteeseen liittyviä luontoisetuja, nämä säilyvät. Ketään ei saa irtisanoa pelkästään liikkeen luovutuksen johdosta Ketään ei voida irtisanoa tai työsuhteen olennaisia ehtoja muuttaa yksinomaan liikkeenluovutuksen perusteella. Irtisanominen tai ehtojen muuttaminen edellyttää työsopimuslain mukaista irtisanomisperustetta. Jos työntekijä irtisanoutuu tilanteessa, jossa työsuhteen ehtoihin ei olisi tapahtumassa olennaisia muutoksia, saattaa tämä johtaa työttömyysturvan kannalta 3 kuukauden karenssiaikaan, jolta ei ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen. 14 Työntekijä saa työsuhteessa muutoin sovellettavaa irtisanomisaikaa noudattamatta tai sen kestoajasta riippumatta irtisanoa työsopimuksen päättymään luovutuspäivästä, jos hän on saanut tiedon luovutuksesta työnantajalta tai liikkeen uudelta haltijalta viimeistään kuukautta ennen luovutuspäivää. Jos työntekijälle annetaan tieto luovutuksesta myöhemmin, työsopimuksen saa irtisanoa päättymään luovutuspäivästä tai tämän jälkeen, viimeistään kuitenkin kuukauden kuluessa siitä kun on saanut tiedon luovutuksesta. Tätä erityistä irtisanomisaikaa liikkeen luovutuksen yhteydessä noudatetaan niin määräaikaisiin kuin toistaiseksi voimassa oleviin työsopimuksiin. Jos työntekijä irtisanoutuu tilanteessa, jossa työsuhteen ehtoihin ei olisi tapahtumassa olennaisia muutoksia, saattaa tämä johtaa työttömyysturvan kannalta 3 kuukauden karenssiaikaan, jolta ei ole työttömyyskor- oikeutettu vaukseen. Yhteistoimintalaki edellyttää tiedottamista ennen liikkeen luovutusta Varsinaisia yt-neuvotteluja ei tarvitse käydä ennen liikkeenluovutuksen toteuttamista, jos ei järjestelyyn liity henkilöstön vähentämissuunnitelmia tai muita henkilöstövaikutuksia. Niissä yrityksissä, joissa ytlaki tulee sovellettavaksi (työntekijöiden määrä säännöllisesti vähintään 20), tulee kuitenkin noudattaa yt-lain mukaista tiedottamis- ja selvittämisvelvollisuutta ennen luovutusta. Tiedottamisvelvollisuuden mukaisesti liikkeen luovuttajan on selvitettävä niiden henkilöstöryhmien edustajille, joita luovutus koskee luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta, luovutuksen syyt, luovutuksesta työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset, sekä suunnitellut, työntekijöitä koskevat toimenpiteet. Luovuttajan tulee antaa tiedot hyvissä ajoin ennen luovutuksen toteutumista, ja luovutuksensaajan viimeistään viikon kuluttua luovutuksen toteutumisesta. Yhteistoimintavelvoitetta on noudatettava liikkeen luovutuksen yhteydessä, velvoitteen laiminlyöminen voi johtaa sakkorangaistukseen. VALO kilpailussa sijoittuneet 2014 Kuva: Eero Nerelli-Antell Liiketalouden Liitto LTA ry., Opetushallituksen ja Liiketalouden tutkintotoimikunnan järjestämä, aikuismerkonomeille suunnattu Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja kilpailu järjestetään vuonna 2015 jo 12. kertaa. Kilpailun tavoitteena on lisätä aikuiskoulutuksen sekä erityisesti merkonomikoulutuksen ja merkonomiosaamisen arvostusta sekä tukea ja kannustaa aikuisopiskelijoita. KILPAILUN SÄÄNNÖT: OSALLISTUJAT Lukuvuoden 2015 aikana liiketalouden perustutkinnon, merkonomin, näyttötutkintona suorittaneet opiskelijat. ARVIOINTIKRITEERIT 1. Menestyminen tutkintotilaisuuksissa; erityisesti työssä osoitettu ammatillinen osaaminen 2. Työn ja valmistavan koulutuksen onnistunut yhdistäminen 3. Ammatillinen kasvu 4. Esimerkillinen yhteistyökumppani työssä ja opiskelussa 5. Muuta huomioitavaa, esim. harrastus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava. OHJEET Liiketalouden opettajat valitsevat näyttötutkinnon suorittajista enintään kolme oppilaitoksen edustajaa esitettäväksi Vuoden Aikuiseksi Liiketalouden Osaajaksi. Jokaisesta ehdokkaasta lähetetään opiskelijan kanssa yhdessä tehty portfolio, jolla osoitetaan kilpailijan osaaminen jäsennellysti jokaisen arviointikriteerin mukaisin perusteluin. Jos jonkin arviointikriteerin perustelut puuttuvat, ei kohtaa voida arvostella ja pisteet jäävät tältä osin saamatta. Mukaan arvioitavaksi voi liittää esimerkiksi todistuksen, kopion suorittajakohtaisesta pöytäkirjasta ja arviointiaineistosta, oppilaitoksen edustajan lausunnon, työnantajan tai työkavereiden lausunnon sekä oman lausunnon tai muita vastaavia tekijöitä. KILPAILUN KULKU JA AIKATAULU 1. Oppilaitokset ilmoittavat ehdokkaansa mennessä Liiketalouden Liittoon, Kuortaneenkatu 13, 2. krs, Helsinki tai sähköpostilla 2. Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista mennessä. PALKINNOT Voittaja palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla ja Viking Linen luksusristeilyllä aterioineen (Hki - Tukholma- Hki). Toiseksi tullut palkitaan 600 euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla. Myös kaikkien kilpailussa sijoittuneiden opiskelijoiden ohjaajat palkitaan 500 euron apurahoin. Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille annetaan kunniakirjat. Elinikäisen oppimisen aikakautena aikuisopiskelu on erittäin arvostettua ja suosittua. Merkonomitutkinto puolestaan on tunnettu ja ammatillista osaamista edistävä tutkinto. Vuoden Aikuisen Liiketalouden Osaajan valitsemisella halutaan palkita innokkaita, vastuullisia ja yhteistyökykyisiä aikuisopiskelijoita saavutuksistaan. Koska kilpailuun osallistutaan oppilaitoksittain, positiivista näkyvyyttä on luvassa opiskelijoiden lisäksi myös tutkinnon järjestäjille. Nyt innokkaasti mukaan! Lisätietoja saat toiminnanjohtaja Annina Antellilta tai järjestöasiantuntija Eveliina Kuukkaselta Liiketalouden Liitosta, puh. (09) LIIKETALOUS

9 Hyvinvoiva henkilöstö Luonnollisesti työpaikan myönteinen ja kehittämissuuntautunut ilmapiiri, oikeudenmukaiset palkkaus- ja palkkiojärjestelmät, työn varmuus sekä työpaikan yhteistyösuhteet ovat tärkeitä voimavaroja. Teksti: Markku Silvennoinen Kuva: Clamos Studio Työelämässä usein toistettu hokema henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara kuulostaa falskilta varsinkin yhteistoimintaneuvottelujen jälkeisissä irtisanomistilanteissa. Mitä hokemalla oikein tarkoitetaan? Yrityksellä on käytössään erilaisia voimavaroja, joista yksi on henkilöstö. Henkilöstöllä puolestaan on tarjota omia voimavarojaan yrityksen käyttöön. Voimavarat voivat liittyä työtehtäviin, kuten niiden monipuoliseen hallitsemiseen, itsenäiseen suorittamiseen ja tehtävän merkityksellisyyden kokemiseen osana isompaa kokonaisuutta. Ne voivat koskea myös tehtäväjärjestelyjä, esimerkiksi roolien ja tavoitteiden selkeyttä, ja mahdollisuutta osallistua omaa työtä koskevaan päätöksentekoon. Voimavarat liittyvät myös työpaikan sosiaalisiin suhteisiin, kuten työntekijöiden oikeudenmukaiseen kohteluun, esimiehen ja työkavereiden sosiaaliseen tukeen, luottamukseen ja palautteen antamisen käytäntöihin. Luonnollisesti työpaikan myönteinen ja kehittämissuuntautunut ilmapiiri, oikeudenmukaiset palkkaus- ja palkkiojärjestelmät, työn varmuus sekä työpaikan yhteistyösuhteet ovat tärkeitä voimavaroja. Hiljaisen osaamisen käyttö Työpaikalla erityisesti esimiesten on tärkeää tunnistaa erilaiset voimavarat ja osata hyödyntää niitä. Joku on hyvä hoitamaan suhteita, joku rakentaa myönteistä ilmapiiriä, joku ratkoo mielellään ongelmia, joku on hyvä haastavissa asiakastilanteissa, joku toimii joustavasti mitä erilaisimmissa tiimeissä ja joku hankkii mielellään ja aloitteellisesti uutta osaamista. Työpaikalla voi olla myös hiljaista osaamista. Jotkut käyttävät tällaisia voimavaroja esimerkiksi harrastustoiminnassa ja pääsevät silloin loistamaan. Esimiestyölle onkin haastavaa havaita hiljaista osaamista ja ottaa sitä käyttöön. Jos näin tapahtuu, se luo edellytyksiä vahvistuvalle motivaatiolle ja työn tuloksellisuudelle. Muutosten pyörteissä havaitaan helposti, että henkilöstöltä puuttuu joitakin onnistumisen kannalta välttämättömiä tai tarpeellisia voimavaroja. Työpaikalla saatetaan tarvita esimerkiksi entistä enemmän yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja tai kielitaitoa, kun asiakaskunta laajenee ja monipuolistuu. Voimavarojen hukkakäyttö Voimavaroja käytetään työntekijöiden ja kokonaisuuden kannalta myös väärin. Kokouksia pidetään ilman harkintaa siitä, kuinka monen on aiheellista osallistua niihin ja käsitelläänkö niissä asioita, jotka voitaisiin hoitaa paremmin muulla tavalla. Sama koskee esimerkiksi sitä muodissa olevaa käytäntöä, jossa jokainen työntekijä skannaa itse kuitit matkalaskuun. Päädytään tilanteeseen, jossa korkeapalkkaiset työntekijät käyttävät työaikaansa tehtäviin, joihin heillä ei ole motivaatiota, jotka he hoitavat hitaasti, ja jotka ammattilainen hoitaisi motivoituneesti paljon lyhyemmässä ajassa. Samoin monissa terveydenhuollon työpaikoissa lääkärit on pantu kirjoittamaan potilastiedot, vaikka heidän aikansa tulisi tehokkaampaan käyttöön sanelua käyttäen. Innostus ja energisyys tarttuvat Työnantajan ja työntekijöiden yhteisenä tavoitteena pitää olla, että henkilöstö on motivoitunutta ja voi hyvin työssään. Parhaimmillaan työntekijät kokevat energisyyttä työssään, kohtaavat innostuneina uusia haasteita ja nauttivat saadessaan toteuttaa itseään työpaikalla. Innostus tarttuu siinä missä muutkin tunteet. Innostuneet ja uteliaat työntekijät ovat aidosti tärkein voimavara mille tahansa yritykselle. Kirjoittaja on tietokirjailija ja kouluttaja, joka on erikoistunut alaistaitoihin, verkostoitumiseen ja vuorovaikutukseen

10 Valmennusyritys Deep Leadin tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisen esimiehen vahvin piirre on luotettavuus. Teksti: Sonja vainio Kuva: Maaret Tiensuu Esimiestyöhön liittyy vallankäyttö Millainen on suomalainen pomo? Yleinen mielikuva suomalaisesta pomosta on asiakeskeinen, ehkä hieman tunteeton, insinöörimäinen ja hieman kuivakka, mutta myös turvallinen ja ennalta arvattava. Hyvän esimiehen piirteitä Minkälaisia ominaisuuksia liitetään hyvään pomoon? Hyvän pomon kuvaillaan olevan tuki tarvittaessa, mutta ei mikromanageri. Hyvä pomo luottaa alaiseen ja antaa alaisen tehdä työnsä rauhassa. Hyvä pomo ei puutu pieniin yksityiskohtiin ja jokapäiväiseen tekemiseen. Suomessa on totuttu melko itsenäiseen työskentelytyyliin. Tilanne voi olla toisenlainen, jos työskentelee ulkomaalaisen esimiehen alaisuudessa. Muun muassa ranskalainen johtamistyyli tuntuu olevan suomalaisen johtamistyylin vastakohta. Ranskassa ei luoteta alaiseen samalla tavalla kuin Suomessa. Asiantuntijasta esimieheksi Perinteisesti Suomessa on nostetty pätevä asiantuntija esimiestehtäviin. Hyvä asiantuntija ei kuitenkaan ole automaattisesti hyvä esimies. Wikipedian mukaan asiantuntija on henkilö, jolla on kanssaihmisiään selvästi perusteellisemmat ja laajemmat tiedot joltakin alalta. Asiantuntija siis tietää paljon, mutta pelkästään tietäminen ei tee hyvää esimiestä. Hyvältä esimieheltä odotetaan aivan toisenlaista osaamista, ennen kaikkea hyviä vuorovaikutustaitoja. Asiantuntijan on toki mahdollista kasvaa hyväksi esimieheksi. Tämä vaatii koulutusta ja uudenlaiseen identiteettiin kasvamista. Organisaatioilta tämän ymmärtäminen on keskeistä. Yrityksen on tärkeää tukea uutta esimiestä, jotta hän pääsee kasvamaan ja kehittymään uudessa roolissaan. Suomalaiselta esimieheltä puuttuu innostuksen taito Valmennusyritys Deep Leadin tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisen esimiehen vahvin piire on luotettavuus. Koemme esimiehemme luotettaviksi ja tätä piirrettä arvostetaan. Samaisessa tutkimuksessa heikoimmat arvosanat suomalainen esimies sai innostavuudesta. Suomalainen esimies nähdään harvoin hehkuttajana ja porukan innostajana. Parhaimmillaan innostus työpaikalla lisää motivaatiota ja yrittämisen halua. Innostus tarttuu muihin ja innostuneisuus tuottaa lisää ideoita. Esimiehen tunnetaidot Hyvällä esimiehellä on usein hyvät tunnetaidot. Tunnetaitoja tutkinut amerikkalainen Daniel Goleman on julkaissut kirjan Tunneäly työelämässä. Golemanin mukaan emotionaalinen kyvykkyys selittää parhaiden johtajien tehokkuutta ja onnistumista työssään. Erityisesti motivoinnissa ja kannustamisessa tarvitaan emotionaalista kyvykkyyttä. Emotionaaliset taidot perustuvat tunneälyyn ja niitä voi vahvistaa harjoituksilla. Kaikkein tärkeimpänä piirteenä hyvässä johtajassa on hyvä itsetuntemus. Kun johtaja tuntee itsensä sekä hyvine että huonoine puoleineen, on hänen helpompi johtaa muita. Hyvän itsetuntemuksen omaava johtaja on tutustunut omiin sokeisiin pisteisiinsä eikä näe niitä vain muissa. Hyvä itsetuntemus auttaa esimiestä näkemään hyvin myös omat positiiviset ominaisuutensa. Kun esimies tietää missä hän on hyvä, voi hän antaa myös alaistensa loistaa. Esimies käyttää työssään valtaa. Hänellä on valta päättää millainen työnkuva alaisella on. Esimies päättää myös siitä millaista työmäärää alainen tekee. Sari Kuusela on julkaissut kirjan Hyvä paha valta yhdessä Marjatta Jaben kanssa. Kuusela on väitellyt vallasta ja vuorovaikutuksesta johtamisessa. Kuuselan mukaan vallankäyttöä on hyvää ja huonoa. Hyvää vallankäyttöä on oikeudenmukainen johtaminen, toisen arvostaminen ja yhteistyön edistäminen. Oikeaa vallankäyttöä on kannustaa, rohkaista ja auttaa eteenpäin. Siitä syntyy hyvä fiilis ja alainen kokee olevansa hyvä työntekijä. Pienetkin asiat vaikuttavat siihen, tuntuuko alaisesta siltä, että häntä arvostetaan. Arvostuksen tunteeseen vaikuttaa se, miten työpaikalla tervehditään ja millaista on jokapäiväinen kanssakäyminen; nähdäänkö työkavereissa hyvää vai huonoa. Hyvä mittari oikeanlaiselle vallankäytölle on, jos puhe ja teot käyvät käsi kädessä. Millaista on huono vallankäyttö? Huonoa vallankäyttöä on käskytyskulttuurin ylläpitäminen. Jos esimies tekee päätökset yksipuolisesti, tulee alaiselle helposti tunne, että joutuu pakon edessä tekemään. Tämä vaikuttaa motivaatiota huonontavasti ja saattaa herättää jopa kapinamieltä. Päällepäin näyttää siltä, että alainen suorittaa tehtävänsä, mutta millaisella työteholla, se onkin toinen juttu. Tässä voisimme ottaa oppia ruotsalaisesta työskentelykulttuurista, jossa keskustellaan pitkään, ennenkuin tehdään päätös. Tällöin jokainen tiimiläinen on ehtinyt sopeutua ajatukseen ja on sitoutunut päätökseen, koska on kokenut että on päässyt vaikuttamaan prosessiin. Valitettavan monilla työpaikoilla johdetaan pelolla. Ihmisiä uhkaillaan, nöyryytetään ja alistetaan. Yksi yleisimpiä väärän vallankäytön muotoja on välinpitämättömyys. Käännetään katse toisaalle tai ei vastata alaisen viesteihin

11 Valitettavan monilla työpaikoilla johdetaan pelolla. Ihmisiä uhkaillaan, nöyryytetään ja alistetaan. Alainen vallankäyttäjänä Usein ajatellaan, että vain pomo käyttää valtaa eikä nähdä, että myös alainen on vallankäyttäjä. Alainenkin voi käyttää valtaa väärin, esimerkiksi pimittämällä tietoa ja puhumalla pahaa selän takana. Toinen alaisen tapa käyttää valtaa on auktoriteetin vallan vastustaminen. Vastustamista ei aina ole helppo huomata, se voi olla hiljaista vastarintaa tai toisinaan näkyvämpää kieltäytymistä ja kaiken kritisoimista. On toinenkin tie, vallankäyttö hyvällä tavalla. Alainen voi käyttää valtaansa hyvällä tavalla kannustamalla työkavereitaan, jakamalla tietoa avoimesti ja ottamalla kaikki mukaan. Jokaisella meillä, riippumatta asemasta, on mahdollisuus käyttää valtaa hyvällä tai huonolla tavalla. Kumman sinä valitset? Sonja Vainio, työnohjaaja (STOry) MB-Elämäntaidonvalmentaja Artikkelin kirjoittaja on toiminut rekrytointikonsulttina 5 vuotta sekä couchannut useita työnhakijoita. Mikäli haluat päivittää ansioluetteloasi ammattilaisen kanssa tai kaipaat sparrausapua työnhakuun, ota yhteyttä KIRJAILIJA TOMMY HELLSTEN ON TWIITANNUT HYVÄN JOHTAJAN OMINAISUUKSISTA: Hyvä johtaja saa energiaa yhdessä tekemisestä ja onnistumisesta. Hyvällä johtajalla kannustaminen ja arvostaminen tulevat luonnostaan. Hyvä johtaja ei janoa valtaa, vaan hänellä on halu auttaa ja luotsata valmennettaviaan eteenpäin. Hyvä johtaja uskaltaa palkata jopa itseään etevämpiä valmennettavia, ja ylistää heitä ylpeydellä suureen ääneen. Hyvä johtaja uskaltaa delegoida ja antaa valtaa myös työntekijälle itselleen. RUUHKAVUODET ILMAN KIIRETTÄ Teksti: Yoogaia Ruuhkavuosiaan elävien arki on minuutintarkkaa aikatauluttamista, jossa pysähdyksille on harvoin aikaa. Miten rauhoittaa tahtia edes hieman? Henkisen hyvinvoinnin valmentaja Eevi Minkkinen opastaa alkuun. Vuodenvaihde on hyvä hetki punnita mennyttä ja pohtia tulevaa. Itsetuntemukseen ja hetkessä elämiseen kannattaa uhrata ajatus juuri uuden vuoden kynnyksellä. Monen elämä pyörii usein tuttujen kaavojen mukaan kuin autopilotilla, ja elämä alkaa muuttua suorittamiseksi ja otsa helposti kurtistua. Tulemalla tietoiseksi itseäsi ohjaavista toimintamalleista ja tunteista on mahdollista tehdä tilaa uudelle ja rennommalle tavalle elää ja olla, sanoo nettijoogapalvelu Yoogaiassa mindfulness-harjoituksia ohjaava Eevi Minkkinen

12 Muutokseen ei tarvita Intian-matkaa Moni ruuhkavuosissaan kiirehtivä haluaa muutosta ja tyytymättömyys heijastuu paitsi omaan myös läheisten hyvinvointiin. Vastuu painaa ja harva kykenee laskemaan lankoja käsistään. Elämänmuutokseen lähdetään tavallisesti uudenvuodenlupauslistan kanssa rinta rottingilla, liian nopein harppauksin. Kohti rauhallisempaa arkea kannattaa edetä pienin askelin. Sinun ei tarvitse lähteä Intiaan muuttaaksesi elämääsi. Minkkinen korostaa kehoa ja mieltä kokonaisuutena. Säännöllisen liikunnan avulla hyvinvointi lisääntyy. Ruuhkavuosien keskellä aikaa liikunnalle ei aina tunnu löytyvän. Kannattaa kokeilla rohkeasti erilaisia liikuntamuotoja, ja jos säännöllisyydestä ei heti voi pitää kiinni, pitää muistaa olla itselleen armollinen. Joskus paras lahja, jonka itselleen voi antaa, on vaikkapa kymmenen syvähengitystä. Tärkeintä on liikkua oman kehonsa ehdoilla: kova rääkki voi aiheuttaa hyvin stressaantuneelle lisää stressiä rauhoittumisen sijaan, Eevi Minkkinen muistuttaa. 1. Pysähdy ja kuuntele itseäsi Tunnista vanhat kaavat, jotka ohjaavat elämääsi. Kun tulet tietoiseksi näistä kaavoista ja toimintamalleista, ne on helpompi karistaa. 2. Pohdi, mikä on todella tärkeää Kysy itseltäsi, kuinka tärkeä asia tämä on vuoden päästä. Entä kuolinvuoteella? Elätkö arvojesi mukaan? Minkä hinnan maksat siitä, että kiirehdit aina etkä ehdi viettää aikaa lastesi kanssa? Monet tuntevat syvää pahaa oloa siitä, etteivät voi toimia arvojensa mukaan. 3. Ota pieni askel arjessa Aina ei ole pakko lähteä pois kotoa: pienet muutokset arjessa riittävät murtamaan rutiinin. Muutoksen kynnyksellä tarvitaan kärsivällisyyttä. Pienikin yritys on parempi kuin ei mitään. 4. Ole itsellesi armollinen Nykytilan hyväksyminen on oleellista. Tässä ollaan, ja tästä tilanteesta on kyettävä tekemään mahdollisimman hyvä. Mieti, missä voisit hellittää ja mitä voisit sallia itsellesi. 5. Luo keho ja mieli kokonaisuudeksi Kokeile rohkeasti erilaisia liikuntamuotoja ja etsi itsellesi parhaiten sopiva tapa pitää kiinni liikuntarutiinista. MITEN TOIMIN, JOS JÄÄN TYÖTTÖMÄKSI? Voit saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta, jos olet kokonaan tai osittain työtön haet kokoaikatyötä ja olet ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) olet työttömyyskassan jäsen olet täyttänyt työssäoloehdon kassan jäsenyysaikana olet iältäsi vuotias (lomautustilanteessa vuotias). Saadaksesi ansiopäivärahaa sinun on heti työttömäksi jäädessäsi ilmoittauduttava työhakijaksi TE-toimistoon. Ilmoittautumista ei voi tehdä takautuvasti. Ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi siis viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Ota työ- ja palvelutodistus mukaan. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain siltä ajalta, jolloin on ollut työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Omavastuuaika (5 pv) siitä, kun on ilmoittautunut työnhakijaksi. TE-toimisto antaa työttömyyskassalle sitovan lausunnon siitä, täyttyvätkö laissa ansiopäivärahan maksamiselle määritellyt työvoimapoliittiset edellytykset kohdallasi. Tällainen edellytys on esimerkiksi se, oletko työmarkkinoiden käytettävissä. Työttömyyskassa voi maksaa ansiopäivärahaa vain, jos TE-toimiston lausunto on esteetön. Jos esimerkiksi opiskelet päätoimisesti tai harjoitat päätoimista yritystoimintaa, oikeutta ansiopäivärahaan ei ole. Tarkempaa tietoa työvoimapoliittisista edellytyksistä ja työnhakijaksi ilmoittautumisesta saat TE-toimistosta. Ilmoittautumisen jälkeen on tärkeää noudattaa TE-toimiston antamia ohjeita ja päivämääriä työnhaun voimassa pitämiseksi. Löydät lisätietoa työnhakijaksi ilmoittautumisesta työvoimahallinnon verkkopalvelusta osoitteesta Muistathan, että voit käynnistää työnhakusi myös sähköisesti. Mikäli et ole täyttänyt ansiopäivärahan jäsenyys- tai työssäoloehtoa, voit saada peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea Kelasta. TYÖNHAUN VOI ALOITTAA KÄTEVÄSTI VERKOSSA Kun jäät työttömäksi, aloita työnhakusi verkossa osoitteessa Kirjaudu verkkopalveluun pankkitunnuksella tai sirullisella henkilökortilla. Työnhakusi alkaa heti, kun olet vastannut verkkopalvelun kysymyksiin ja lähettänyt tiedot. TOIMI NÄIN: Kirjaudu Oma työnhaku -verkkopalveluun osoitteessa > Ilmoittaudu työnhakijaksi tai Työttömyysetuutta voidaan maksaa aikaisintaan työnhaun aloituspäivästä lukien. Ansiopäivärahan hakeminen Ansiopäivärahaa haetaan jälkikäteen neljän viikon tai kuukauden jaksoissa. Voit lähettää ensimmäisen hakemuksen omaan työttömyyskassaasi kassan antamia ohjeita noudattaen myös lyhemmältä ajalta. Täytä hakemus ensimmäisestä työttömyyspäivästä lähtien. Kassa ottaa huomioon viisi omavastuupäivää ja muut mahdolliset korvauksettomat päivät. Lue hakemuslomakkeessa olevat ohjeet huolellisesti ja täytä lomakkeen kaikki kohdat! Ansiopäivärahahakemuksen mukana tulee useimmiten toimittaa seuraavat liitteet: Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 viikon työssäoloehdon täyttävältä ajalta. Todistuksessa tulee näkyä eriteltyinä lomarahat ja -korvaukset sekä muut mahdollisesti maksetut erät kuten kertakorvaukset ja tulospalkkiot. Lisäksi palkkatodistuksessa pitää ilmoittaa mahdolliset palkattomat jaksot ja syyt niihin. Kopio työtodistuksesta, jos olet kokonaan työtön. Kopio työsopimuksesta, jos sinut on lomautettu tai teet osa-aikatyötä. Kopio irtisanomisilmoituksesta tai lomautusilmoituksesta. Hakemukseen on henkilökohtaisesta tilanteesta riippuen liitettävä myös: Päätös sosiaalietuuden myöntämisestä, jos saat esim. eläkettä, sairaus-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai kotihoidon tukea. Palkkatodistus, palkkalaskelma tai muu luotettava selvitys hakujakson aikaisista tuloista, jos olet osa-aikatyössä, lomautettu tai saat tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta. Työttömyyskassa saa ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta. Mahdollinen portaikko- tai muutosverokortti tulee kuitenkin liittää alkuperäisenä hakemukseen. Kun ensimmäinen hakemus on käsitelty, työttömyyskassa lähettää sinulle päätöksen etuuden maksuperusteista, maksuilmoituksen ja jatkohakemuslomakkeen ansiopäivärahaa varten. Jos olet tyytymätön päätökseen, voit valittaa siitä päätöksen liitteenä olevan valitusohjeen mukaisesti 30 päivän kuluessa työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan. Lautakunnan päätöksestä voi edelleen valittaa vakuutusoikeuteen. Muista hoitaa jäsenmaksuvelvoitteesi myös työttömyyden aikana! Työttömyyskassan jäsenmaksu tulee aina maksaa, jotta jäsenyys pysyy voimassa. Ansiosidonnaisen päivärahan hakemiseen liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä työttömyyskassaan suoraan. Lisätietoja on kattavasti myös työttömyyskassojen kotisivuilla (kuten myös easiointi mahdollisuus) sekä työttömyyskassojen yhteisjärjestön sivuilla TYÖTTÖMYYSKASSOJEN YHTEYSTIEDOT: JATTK-työttömyyskassa Puh (ma - to klo ) Työttömyyskassa Finka Puh (ma, ti, to ke ) Tekstin lähde: TYJ 22

13 TUORE ESIMIES, Teksti: TTL Työpaikan uusi esimies on harvoin valmiiksi kouliintunut johtaja. Usein esimieheksi nousevat tunnollisesti työnsä hoitaneet työntekijät, joilla ei ole lainkaan kokemusta esimiestehtävistä. Tunnollinen työntekijä ei välttämättä kuitenkaan ole hyvä pomo. Tässä vinkit, kuinka vältät pahimmat sudenkuopat esimiehenä. Mieti tarkemmin, miten kenellekin puhut Esimiehenä työntekijä ei voi enää keskustella työntekijöistä ja työpaikan asioista samaan tapaan kuin ennen. Työterveyslaitoksen kehittämiskonsultti Tommy Larvi korostaa, että esimiestä voidaan arvostella, mutta hän ei saa samaan tapaan arvostella työntekijöitä. Täytyy miettiä tarkemmin, miten kenellekin puhuu. Uusien alaisten joukossa saattaa myös olla yksityiselämässäkin tärkeiksi tulleita ystäviä. Jos hyvän ystävän ja alaisen kanssa käy jatkuvasti lounaalla, saattaa se herättää epäilyksiä suosimisesta, Larvi sanoo. Larvin mukaan ystävyyssuhteista kannattaa olla mahdollisimman avoin ja tarvittaessa keskustella asiasta. Ystävyyttä ei tarvitse katkaista, mutta kannattaa tuoda selkeästi esiin, että ystävyyssuhteessa ei ole kyse suosimisesta. Jos työryhmän ajatukset herättävät huolta, voi esimerkiksi kehityskeskustelussa kysyä suoraan jokaiselta työntekijältä palautetta tasapuolisuudesta, Larvi ja Vanhala neuvovat. Hyvä työntekijä ei ole valmiiksi hyvä esimies. Moni saattaa olla innostunut substanssityöstään ja hieman masentua, kun huomaa, että esimiestyöt eivät olekaan heti yhtä innostavia. Hae vertaistukea Uudesta esimiehestä saattaa tuntua yksinäiseltä, kun hän ei enää ole työkaverina porukan täysivaltainen jäsen. Vanhala ja Larvi ohjeistavat etsimään vertaistukea yrityksen muilta esimiehiltä tai tarvittaessa ulkopuolelta. Hyvä työntekijä ei ole valmiiksi hyvä esimies. Moni saattaa olla innostunut substanssityöstään ja hieman masentua, kun huomaa, että esimiestyöt eivät olekaan heti yhtä innostavia. Toisaalta on myös ihmisiä, jotka pääsevät loistamaan esimiehenä, vaikka heitä ei olisi pidetty maailman parhaina työntekijöinä, Vanhala kannustaa. Kun työpaikalla ilmoitetaan, että yksi tiimin työntekijöistä nousee porukan esimieheksi, on vastassa hämmennystä puolin ja toisin. Tuore esimies pohtii, miten ehtii työaikana hoitaa uudet tehtävänsä ja miten työkavereiden suhtautuminen häneen muuttuu. Työkaverit saattavat puolestaan miettiä, voiko uudelle esimiehelle enää puhua entiseen malliin työkaverina. Esimiesoppaita on tehty paljon, mutta aika harvassa puhutaan juuri tuoreen esimiehen kohtaamista haasteista. Ajanhallinta ja uuden roolin löytäminen työyhteisössä ovat varmasti niitä kaikkein vaikeimpia asioita, joihin uusi esimies törmää, kertoo Työterveyslaitoksen kehittämiskonsultti Anna Vanhala. Ajanhallinta ja uuden roolin löytäminen työyhteisössä ovat varmasti niitä kaikkein vaikeimpia asioita, joihin uusi esimies törmää. Vanhala vetää Työterveyslaitoksella yhdessä kehittämiskonsultti Tommy Larvin kanssa esimiehiä valmentavaa Pomohautomo-hanketta. Tarkoituksena on paitsi valmentaa esimiehiä myös kirjoittaa kirja tuoreiden pomojen avuksi. Jaa tehtäviä muille Tuoreen esimiehen ajanhallintaa vaikeuttaa usein se, että vanhojen töiden tekeminen jatkuu uusien tehtävien rinnalla. Kiireessä kannattaa tarttua perinteiseen ajanhallinnan keinoon, eli priorisointiin. Vanhala neuvoo myös opettelemaan omien tehtävien jakamista muille. Yleensä työntekijät ilahtuvat, kun he saavat vastuullisia tehtäviä esimieheltä, hän rohkaisee. 24

14 PITKÄAIKAISSAIRAUDET Teksti: Minna-Riikka Härkönen Työn tekeminen on monelle yksi elämän kulmakivistä. Se tarjoaa sosiaalisen ympäristön, toimeentulon, ja antaa mielekkyyttä elämään. Työ tukee terveyttä. Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen voi olla kova pala purra, vaikka arkiaamuna joskus haikailisikin eläkepäivien auvon perään. Lääketeollisuuden säätiön viime vuonna julkaisemassa kirjasessa Lääkkeet ja työkyky, käsitellään pitkäaikaissairaiden työkyvyn säilyttämistä oikeanlaisen hoidon avulla. Työkyvyn säilyminen mahdollisimman pitkään, tai työuran loppuun asti, on sekä yksilön että kansantalouden kannalta merkityksellistä. Ennen nopeasti työkyvyttömyyteen johtavien sairauksien kanssa pystyy nykyisin elämään sopivan hoidon avulla. Monet krooniset sairaudet ovat arkistuneet, kun sairastunut voi lääkehoidolla elää tavanomaista elämää. Esimerkiksi syöpään tai reumaan sairastuneet voivat oikeanlaisen hoidon avulla säilyttää työkykynsä, eikä astman takia joudu enää sairauslomalle. Diabeteskin on monella sairastuneella lääkehoidon ansiosta oireeton. Kirjassa käsitellään myös epilepsian, MS-taudin, kiputilojen, influenssan, sydän- ja verisuonitautien sekä suolistosairauksien hoidettavuutta. Monet vakaviin tauteihin on olemassa nykyisin hoitoja, joilla yksilön toimintakyky säilyy, ja taudin oireet pysyvät kurissa. Kasvava huolenaihe työ- ja toimintakyvyn kannalta on masennus. Työkyvyn menettämisen yleisin syy on ollut vuosituhannen vaihteesta lähtien mielenterveyshäiriöt. Masennuksesta johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Aikaisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin useimmiten tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia. Vuonna 2013 Suomessa työkyvyttömyyseläkettä sai yli henkilöä, joista noin 11 prosenttia sai osatyökyvyttömyyseläkettä. Vuosittain noin henkeä jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Työterveyslaitoksen mukaan vuonna 2010 menetettiin työvuotta ennenaikaisen eläköitymisen vuoksi. Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä on kuitenkin pienentynyt kymmenen vuoden takaisesta yli kuudellakymmenellätuhannella. Lääkkeet ja työkyky julkaisu pitää pienentynyttä työkyvyttömyyseläkkeen saajien määrää merkkinä lääkehoidon kehittymistä viime vuosikymmeninä. Kirjanen korostaa lääkkeiden merkitystä työkyvyn säilyttäjänä, ja se painottaa uusien lääkkeiden saatavuutta kuluttajalle kohtuullisin hinnoin. Tämä tarkoittaa lääkkeen päätymistä Kela-korvauksen piiriin. Suomessa lääkkeiden Kela-korvaavuudesta päättää hintalautakunta, joka tasapainoilee lääkkeiden tehokkuuden ja lääkeyritysten asettamien hintojen välillä. Joskus uudet ja tehokkaat lääkkeet jäävät kuluttajan saavuttamattomiin hintansa puolesta, kun hintalautakunta päättää, etteivät lääkkeen hyödyt ole tasapainossa hinnan kanssa. Tähän Bermudan kolmioon, jossa pyörivät hintalautakunta, lääkeyritykset ja sairastunut ihminen, Lääkkeet ja työkyky -julkaisu antaa vastaukseksi, että mahdollisimman uudet ja tehokkaat lääkkeet on saatava sairastuneelle hinnasta huolimatta. Julkaisu puhuu myös terveydenhuollon panostusten puolesta. Terveydenhuollolla on elintärkeä rooli ohjata potilas ajoissa oikeanlaisen hoidon pariin. Kirjasessa korostetaan vastuun jakamista yksilön työkyvystä, vaikka loppupeleissä jokainen on vastuussa itsestään. Terveydenhuollon tehtävä on olla valmiina huomaamaan ja hoitamaan sairaudet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Yksilö voi kuitenkin elämänvalinnoillaan edesauttaa terveyden säilymistä, mutta aina siitäkään ei ole apua. Onneksi lääkehoidot kehittyvät, jotka auttavat pitkäaikaissairaita pysymään toimintakunnossa, ja mikä tärkeintä, elämään oireetonta elämää

15 Paljasjalkainen oululainen. Näin kuvailee itseään 48-vuotias Liiketalouden Liiton pitkäaikainen jäsen Jarkko Välikangas. Hän on syntynyt ja kasvanut Oulussa, jossa asuu edelleen yhdessä vaimonsa filosofian maisterin Ulla Haverisen kanssa. Ensimmäisessä ammatissaan Jarkko toimi asentaja-koneistajana. Siihen aikaan luvulla työttömyys olisi ollut häpeä. Kun tiesin noiden töiden loppuvan Oulusta, kävin parina ruokatuntina työvoimatoimistossa lukemassa kirjallisuutta. Huomasin, että kaupallisella alalla on erittäin kattava valikoima laidasta laitaan mahdollisia työpaikkoja. Tällöin oli kesä ja varsinainen yhteishaku jo päättynyt, joten minua neuvottiin hakemaan opiskelemaan silloiseen Oulun Merikosken kauppaoppilaitokseen (nyk. Ammattiopisto Luovi), sillä sinne oli mahdollista hakea ympäri vuoden. Opiskelu oli hauskaa kaikin puolin. Suosituin opintolinja oli tuohon aikaan kirjanpito- ja kustannuslaskenta, mutta sitten tuli uusi markkinointilinja ja pohdiskelin kovasti näiden kahden linjan väliltä. Tätini mieheltä sain silloin hyvän neuvon valintaani koskien: Molemmat ovat hyviä opiskelulinjoja, mutta kirjanpitoa ja kustannuslaskentaa opit vain koulussa. Sen sijaan markkinointia sinulla on mahdollisuus opiskella tulevaisuudessa myös työn ohessa. Näin valintani oli selvä ja valmistuin keväällä 1987 kirjanpidon ja kustannuslaskennan merkonomiksi. Huomasin tämän olleen oikea valinta tulevaisuuttani ajatellen. Liityin jo nuorena silloiseen Merkonomiliittoon, eli nykyiseen Liiketalouden Liittoon. Mielestäni on hyvä, että liitto on seurannut aikaansa ja muutti nimensä, koska JÄSENESITTELY Teksti: Liiketalouden Liiton toimisto, viestintäassistentti Krista Jarner. Kuva: Jarkko Välikangas koulutustarjonta on muuttunut. Koin osittain velvollisuudekseni liittyä ammattiliittoon, mutta mielestäni liitto on myös turva tulevaisuuteen. Aina silloin tällöin tulee hankalia tilanteita työpaikoilla, puhumattakaan työttömyydestä tai sen uhasta. Opiskelujen päätyttyä Jarkko suoritti armeijan Oulun Pohjan Pioneerikomppaniassa. Armeijassa pääsykoekirjojen luku ei maistunut ja Jarkko päätti hylätä aiemmin suunnitelmansa kauppakorkeakouluun pyrkimisestä. Armeijan jälkeen olikin jo kiire päästä töihin. Jarkko aloitti myyntityöt kaupunkilehti Oulun Sanomissa. Kahden vuoden jälkeen hän pääsi osakkaaksi, josta alkoi 15 vuotta kestänyt yrittäjyys yhdessä yhtiökumppanin kanssa. Yrittäjänä ja kustantajana olo oli sekä haastavaa, että palkitsevaa. Aloittaessamme yhtiö teki yhtä pientä lehteä ja lähtiessäni julkaisimme jo kymmentä pientä julkaisua paikallisesti yksityishenkilöille ja yrityksille. Toiminta oli kasvanut hurjasti. Tiet yhtiökumppanin kanssa kuitenkin lopulta erkanivat ja vuonna 2005 Jarkko aloitti työt pitkästä aikaa toisen yhtiön palveluksessa myyntipäällikkönä Sanomalehti Pohjolan Työssä. Marraskuussa 2011 hän siirtyi nykyiseen työpaikkaansa Oulu-lehteen avainasiakaspäälliköksi. Tyypillinen työpäivä alkaa virallisesti aamukahdeksalta ja kestää neljään saakka. Tosin opin jo yrittäjänä venymään. Raha ei aina tule helposti, sillä tarjontaa markkinoinnissa on nykyään valtavasti. Oulu on ollut kuuluisa siitä, että täällä on ollut ja on edelleen paljon erilaisia lehtiä. Osa on toki ajan mittaan lopettanut, mutta tilalle kilpailuun on tullut mm. verkkomarkkinointi laajalla tuotevalikoimalla. Työn hyviksi ominaisuuksiksi Jarkko mainitsee tietynlaisen vapauden. Kunhan rahavirta on vahva, niin työpäivänsä voi itse suunnitella ja priorisoida. Ala on myös vaihteleva: koskaan ei ole samanlaista työpäivää. Välillä on asiakaskäyntejä ja välillä on toimistopäiviä ja se tekee työn mielenkiintoiseksi. Kaupallisen alan koulutus on Jarkon mielestä tärkeä lähtökohta ja valmentava tekijä työelämään, mutta tärkeimmäksi ominaisuudekseen hän kokee työssään ahkeruuden. Hän uskoo paljolti vanhaan sanontaan, jonka mukaan jokainen on oman onnensa seppä. - Vastoinkäymisistäkään ei saa lannistua, vaan aina on yritettävä uudelleen. Koskaan ei saa antaa periksi! Nykyisessä kilpailuyhteiskunnassa täytyy myös kirittää ja kehittää itseään kaikin tavoin. Jarkon mukaan elämä on suorittamista, mutta se voi olla silti hauskaa. Tästä syystä työn lisäksi myös harrastukset ovat tärkeitä. Jarkko suositteleekin kaikille haastavissa työtehtävissä oleville liikuntaa työn vastapainoksi. - Itse pidän uimisesta ja kaikesta mitä muutakin voi uimahallilla touhuta. Kuntosalilla pitäisi tosin käydä useammin. Kesäkaudella tulee myös pyöräiltyä enemmän. Oululaisethan ovat kovia pyöräilemään ympäri vuoden, mutta ehkä olen itse näin vanhempana jo vähän turhankin mukavuudenhaluinen. - Vuoden 2014 alusta olen kuulunut myös Liiketalouden Liiton liittohallitukseen. Tosin ikäväkseni en päässyt tämän vuoden ensimmäiseen kokoukseen opiskelujeni takia. Olen nyt aloittanut päivittämään aiempaa tutkintoani avoimessa yliopistossa kauppatieteissä ja viikonloput siellä kuluvat nopeasti näin työnkäynnin ohessa. - Suosittelen kaikille osallistumista opiskeluun ja jos liiton puolelta on siihen mahdollisuuksia, niin vielä parempi. Liiketalouden Liitosta saa mielestäni hyvää ja palvelualtista kohtelua. Minua on siellä aina kohdeltu hyvin. Myös liiton vapaa-ajan tapahtumiin kannattaa osallistua, mikäli siihen on mahdollisuus. Itse olen jättänyt erilaisten jäsentapahtumien suunnittelun tässä vaiheessa mieluusti muiden kontolle. On hyvä, että kaikki saavat osallistua aina suunnittelusta tekemiseen. Tulevaisuus on vielä avoin. En ole vielä aivan varma ja mielestäni olen edelleen niin nuori, että on vaikeaa vielä olla täysin vakuuttunut siitä, mitä haluan isona tehdä. Onneksi kaupallinen koulutus on ainakin omasta mielestäni avain tulevaisuuteen. 28

16 Vuoden Nuori Merkonomi 2014 kilpailun voittaja Severi Lukkarinen Kuva: Eero Nerelli-Antell VUODEN NUORI MERKONOMI Myrsky lähestyy Suomea TUTTU JA TURVALLINEN PIHAKUUSI ON SUURIN UHKA Teksti: If Isot puut ovat myrskyn ja tykkylumen aikana vaarallisia. Vanhat pihapuut ovat suurin myrskyriski ja voivat pahimmassa tapauksessa kaatuessaan tuhota talon tai piharakennuksen. Liiketalouden Liitto LTA ry, Kaupallisen Opetuksen Edistämisliitto KOEL ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ja Opetushallitus järjestävät toista kertaa nuorille liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittaneille opiskelijoille suunnatun kilpailun. Ensimmäinen Vuoden Nuori Merkonomi valittiin vuonna 2013 valmistuneiden opiskelijoiden joukosta. Innokkaan vastaanoton saanut kilpailu järjestetään nyt siis toista kertaa ja sen tavoitteena on kannustaa opiskelijoita osaamisensa monipuolisessa kehittämisessä, tehdä näkyväksi merkonomien huippuosaamista ja näin ylläpitää ja kehittää merkonomien arvostusta liiketalouden osaajina. Puunkaatoon ei kannata ryhtyä, ellei omaa riittävää ammattitaitoa. Tykkylumen ja myrskyn takia kaataminen on paljon vaativampaa kuin kesäisessä säässä mökillä. Juuristaan vielä maassa kiinni olevaan, mutta jo kaatuneen puun runkoon syntyy jännitteitä, jotka vain ammattilainen osaa arvioida ja pilkkoa puun oikealla tavalla. Voimalinjojen päälle kaatuneissa puissa saattaa mekaanisen jännitteen lisäksi olla myös sähköjännitettä, jonka takia on oltava erityisen varovainen voltin voimalinjan päälle kaatuneen puun tyvestä on mitattu jopa voltin jännite, joka on hengenvaarallinen, Ifin vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela ohjeistaa. Pelastuslaitokset osaavat usein antaa oman toiminta-alueensa ammattitaitoisten puunkaatajien yhteystiedot. Pelastuslaitokset voivat olla myrskyjen aikana ylityöllistettyjä, eivätkä ehdi itse paikalle kaatamaan puita. Kannattaa siis soittaa pelastuslaitokselle, jos omasta verkostosta ei löydy sopivaa ammattilaista. Kaatuvat pihapuut ovat useimmiten koivuja ja kuusia. Kuusien juuret kasvavat tyypillisesti maan pintaa pitkin. Kuusen kaatumista voi ennakoida esimerkiksi sillä, että juuret alkavat nousta puun toiselta puolelta ilmaan, ja runko alkaa kallistua, Koskela jatkaa. Lumen läpi juuria on vaikea nähdä, mutta kallellaan olevan rungon huomaa helposti. Koivut puolestaan kasvattavat juurensa syvälle maahan. Siksi ne eivät useinkaan kaadu juurista, vaan katkeavat rungosta. Mitä vakuutus korvaa? Voimme korvata vahingonrajoittamiskuluja, jos puut ovat vaurioituneet myrskyssä, mutta eivät ole vielä kaatuneet. Toisin sanoen puun kaatamisesta aiheutunut kustannus voidaan korvata vahingontorjuntakuluna, jos kaatamisella on estetty rakennuksen vahingoittuminen. Tällä vältetään se, että puut eivät kaadu jonkin ajan kuluttua omaisuuden tai kiinteistön päälle. Sen sijaan puun pätkiminen tai pilkkominen polttopuiksi ja pois kuljettaminen ei ole vahingontorjuntakulua, koska se ei ole välttämätöntä suuremman vahingon torjumiseksi. Työ toimii mukavana hyötyliikuntana ulkoilmassa. Myöskään pitkään kallellaan olleidenpuiden kaatamista emme korvaa, Ifin omaisuusvahinkojen korvausasiantuntija Juha T. Virtanen kertoo. KILPAILUN SÄÄNNÖT: Osallistujat Kilpailuun voivat osallistua välisenä aikana opetussuunnitelmaperusteisesta koulutuksesta valmistuneet merkonomit. Arviointikriteerit 1. Menestyminen opinnoissa 2. Opiskelun aikana osoitettu ammatillinen kasvu 3. Menestyminen ammattiosaamisen näytöissä 4. Yhteistyötaidot 5. Muu merkittävä tekijä, esim. harrastus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava. Ohjeet Liiketalouden opettajat valitsevat liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittajista enintään kolme oppilaitoksen edustajaa esitettäväksi Vuoden Nuoreksi Merkonomiksi. Jokaisesta ehdokkaasta lähetetään huolellisesti täytetty kilpailulomake, jolla osoitetaan kilpailijan osaaminen jäsennellysti jokaisen arviointikriteerin mukaisin perusteluin. Jos jonkin arviointikriteerin perustelut puuttuvat, ei kohtaa voida arvostella ja pisteet jäävät tältä osin saamatta. Mukaan arvioitavaksi liitetään kopiot ammattiosaamisen näyttöjen arvioinneista ja opintosuoritusotteesta. Mukaan voi liittää myös opiskelijaa ohjanneen opettajan/työpaikkaohjaajan lausunnon tai muita vastaavia, osaamista osoittavia dokumentteja. Liitteet on mainittava lomakkeessa. Kilpailun kulku ja aikataulu 1. Oppilaitokset ilmoittavat ehdokkaansa mennessä Liiketalouden Liittoon, Kuortaneenkatu 13, 2 krs., Helsinki tai sähköpostilla 2. Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista helmikuun 2016 loppuun mennessä. 3. Palkintojenjakotilaisuus järjestetään huhti-toukokuussa Palkinnot Voittaja palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla. Toiseksi tullut palkitaan 600 euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla. Myös kaikkien kilpailussa sijoittuneiden opiskelijoiden ohjaajat palkitaan 300 euron apurahoin. Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille luovutetaan kunniakirjat. Liiketalouden perustutkinto, merkonomi antaa valmiudet laajaan kirjoon eri ammatteja niin yksityisellä yrityssektorilla, julkishallinnossa kuin järjestöissäkin. Merkonomitutkinto on tunnettu ja ammatillista osaamista edistävä tutkinto. Vuoden Nuoren Merkonomin valitsemisella halutaan palkita aktiivisia, vastuuntuntoisia ja yhteistyökykyisiä opiskelijoita saavutuksistaan. Koska kilpailuun osallistutaan oppilaitoksittain, positiivista näkyvyyttä on luvassa opiskelijoiden lisäksi myös tutkinnon järjestäjille. TERVETULOA KILPAILEMAAN! LIIKETALOUS

17 Oikaisu: Viime lehdessä olleen liittokokouksesta kertoneesta jutusta puuttui kuvaajan nimi. Kaikki kuvat oli ottanut Petra Hintikainen. Pahoittelemme tiedon puuttumista. -Liiketalous -lehden toimitus. Mikä Liiketalous lehdessä on parasta? Mikä ärsyttää? Mistä työelämän ilmiöstä tai asiasta Liiketalous lehdessä pitäisi olla juttu? Anna palautetta tai kerro juttuidea ja lähetä se mennessä osoitteella: Laita viestin tunnukseksi Liiketalous-lehti. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme 2 kappaletta kyberturvallisuusalan huippuasiantuntijoiden Jarno Limnéllin, Klaus Majewskin ja Mirva Salmisen kirjoittamaa uutuusteosta Kyberturvallisuus. Kirja kertoo kaikkia koskettavasta kyberturvallisuudesta tutuin termein ja hienostelematta. -Liiketalous lehden toimitus LOMAMATKALLE LOMPS! Holiday Clubin jäsenetu Liiketalouden Liiton jäsenille! Liiketalouden Liitto LTA ry:n jäsenet saavat vähintään 15 % alennuksen Holiday Club -kylpylähotellien, Villas- ja Chalets-huoneistojen sekä loma-asuntojen päivän hinnoista. Alennuksen saa tekemällä majoitusvarauksen sekä maksamalla sen Holiday Clubin verkkokaupassa holidayclub.fi. Varauksen yhteydessä mainitaan alennuskoodi, jonka jonka jäsenet saavat liiton toimistosta tai puh Pääkaupunkiseudun Liiketalous LTA ry SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS Aika: kello alkaen Paikka: Liiketalouden Liiton toimisto, Kuortaneenkatu 13, 2. kerros, Helsinki Käsiteltävät asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, ääntenlaskijoiden ja pöytäkirjantarkastajien valinta 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Käsitellään vuoden 2014 toimintakertomus ja päätetään niistä toimenpiteistä, joihin kertomus antaa aihetta 5. Käsitellään vuoden 2014 tilinpäätös ja toiminnantarkastajan lausunto, vahvistetaan tilinpäätös sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja tilivelvollisille 6. Päätetään yli- tai alijäämän käyttämisestä 7. Valitaan yhdistyksen edustajat ja heille varajäsenet Liiketalouden Liitto LTA ry:n liittokokoukseen ja edustajat MJK-koulutuskeskus ry:n vuosikokoukseen 8. Käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet 9. Käsitellään muut asiat 10. Kokouksen päättäminen Toivomme, että ilmoittaudut osoitteeseen tai soittamalla numeroon /Ritva Kyynäräinen (ilmoitetaan myöhemmin) mennessä. Näin osaamme varata oikean määrän tarjoiluja kokoukseen! Tervetuloa vaikuttamaan! Hallitus LIIKETALOUDEN LIITON VARSINAINEN LIITTOKOKOUS JÄRJESTETÄÄN TAMPEREELLA. TERVETULOA! NYT ULKOILEMAAN JA NAUTTIMAAN TALVESTA! Oulunlaakson Merkonomit Lta Ry vuokraa Syötekeskuksen huippupaikalta lomaosaketta Lupposyöte A 4. Huoneistoon sisältyy kaksi hissilippua Pikkusyötteen rinteisiin. Varaukset

18 liiketalouden liitto lta ry:n ja jattk-työttömyyskassan jäsenhakemus / valtakirja / muutosilmoitus POMER TIEDOTTAA Pohjanmaan Liiketalous LTA ry tiedottaa KUTSU SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN KEVÄTKOKOUKSEEN Esillä sääntömääräiset asiat. Aika: klo Paikka: Hotelli Vaakuna, Fransmannin kabinetti Kauppatori 3, Seinäjoki Kokouksen jälkeen ruokailu. Työttömyyskassa-asiamies vastaanottanut..20 OHJE: Täytä lomake huolellisesti tekstaten. Voit palauttaa lomakkeen osoitteella (liitto maksaa postikulut puolestasi): Liiketalouden Liitto LTA ry Tunnus VASTAUSLÄHETYS HENKILÖ- JA TYÖPAIKKATIEDOT (täytettävä myös haettaessa vain kassan jäsenyyttä) Etunimet: Sukunimi: Uusi jäsen/liitto Uusi jäsen/työttömyyskassa Vaihdan liittoa/työttömyyskassaa Osoitteenmuutos tai muu muutos Valtuutus Hallitus Tervetuloa uudet ja vanhat jäsenet! Lähiosoite: Postitoimipaikka: Postinumero: Puhelin: Opiskelustipendi jäsenille jatko- ja täydennyskoulutukseen Hakemus osoitteeseen tai os. PL 9, Seinäjoki Myönnettävä stipendi on harkinnanvarainen. Vietä rentouttava lomaviikko Kihniön Pyhäniemessä Vapaana viikot 12, 31 ja 42 (pe-pe) Hinnat 45 /vrk/mökki Viikko /vrk/mökki Varaukset ja lisätiedot tai Käyttömahdollisuus kaikilla liiton jäsenillä. Sähköposti: Henkilötunnus: Ammattinimike: Työnantaja ja työpaikka: Työsuhteen alkamispäivä: Työsopimus: Jatkuva Määräaikainen Koko-aikainen Osa-aikainen JÄSENHAKEMUS (tätä osiota ei välttämättä tarvitse täyttää, jos olet jo LTA:n jäsen etkä halua tehdä muutoksia jäsentietoihisi) Haen liiton jäsenyyttä Paikallisyhdistyksen nimi (jos tiedossa) Työsopimus: 20 Varsinainen jäsen Opiskelija Seniori Valmistumisvuosi Koulutus / tutkinto Oppilaitos Haluan maksaa jäsenmaksuni Yhdessä erässä Kahdessa erässä Kolmessa erässä Neljässä erässä Olen toisen ammattiliiton jäsen: En Kyllä Ammattiliiton nimi Tiedon jäsenyydestä saa luovuttaa yritykselle, joka liiton kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella tarjoaa jäsenyyteen liittyviä etuja. Kiellän tietojeni luovuttamisen muuta suoramarkkinointia varten. Oulunlaakson Merkonomit Lta Ry SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Ravintola Oskarin Kellarissa Ke 8.4. klo Hallitus kokoontuu klo TERVETULOA! TYÖTTÖMYYSKASSAHAKEMUS JATTK-työttömyyskassa (täytettävä aina, kun haetaan ko. kassan jäsenyyttä) Haen JATTK-työttömyyskassan jäsenyyttä Olen jo JATTK-kassan jäsen Edellisen työttömyyskassan nimi Liittynyt edelliseen kassaan Eronnut edellisestä kassasta VALTUUTUS (rastita, jos haluat, että LTA hoitaa erosta ilmoittamisen edelliseen kassaasi) Valtuutan Liiketalouden Liiton irtisanomaan jäsenyyteni edellisessä liitossa/työttömyyskassassa TÄRKEÄÄ: Työttömyyskassan jäsenenä voi olla vain palkkatyöntekijä, ei yrittäjä. Yrittäjäksi katsotaan työttömyysturvalain nojalla kaikki YEL ja MYEL -velvolliset johtavassa asemassa olevat yrityksen osaomistajat (oma omistus vähintään 15% tai perheen kanssa vähintään 30% perheyrityksessä työskentelevät samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet (oma tai perheen omistus vähintään 50% HUOM! Jos kuulut yllä oleviin ryhmiin et voi liittyä Julkisten alojen teknisten työttömyyskassaan. Ota yhteyttä liittoon tai kassaan. ALLEKIRJOITUS JÄSENHAKEMUS VASTAANOTETTU 34 Paikka Päiväys Allekirjoitus Liiketaloudenliitto LTA ry puh Asemamiehenkatu 2, Helsinki - Päiväys Jäsenhakemus vastaanotettu Hakemus käsitelty JATTK-työttömyyskassa puh Pasilanraitio 9 B, Helsinki -

19 JÄSENYHDISTYKSET Kanta-Hämeen LTA ry pj. Antti Vättö Kivisenojantie 4 E HÄMEENLINNA puh Imatran Merkonomit ry Kaakkois-Suomen Liiketalous ry Keski-Suomen Liiketalous LTA ry pj. Harri Holttinen PL 88, Jyväskylä Kokkolanseudun Merkonomit ry pj. Kari Moilanen Vanhankartanontie 34 as KOKKOLA puh Kuopion Seudun Liiketalous ry pj. Seppo Koski Ruukinpolku VUORELA puh Lahden Seudun Liiketalous ry pj. Ahti Vappula Hannantie VILLÄHDE puh. t puh. k Lapin Merkonomit ja LTA ry pj. Markku Halvari, Häkinvaarantie 103, HIRVAS Lohjanseudun Merkonomit ry pj. Tarja Ihamäki Liivuorentie 13 D HÄMEENLINNA puh. t puh. k LTA Hyvinkää ry pj. Tarja Hyytinen Kuutamontie 3 E HYVINKÄÄ puh Länsirannikon Liiketalous LTA ry pj. Jaakko Luntamo Merkonomiliitto ry pj. Hannele Tamminiemi puh Merkonomföreningen Modul rf ordf. Johan Uusimäki Alpvägen 21 C GRANKULLA tel Mikkelin Liiketalouden Ammattilaiset MiLTA ry pj. Eveliina Kuukkanen puh Oulunlaakson Merkonomit LTA ry pj. Seija Siuruainen Kuriirinkuja 4 B OULU puh Pohjanmaan Liiketalous LTA ry pj. Raija Väliharju Toimisto PL SEINÄJOKI puh Pääkaupunkiseudun Liiketalous LTA ry pj. Ritva Kyynäräinen Marunantie 7 C Tuusula puh SLK-Kilta ry pj. Kirsti Barannik Alalinnake 1 D ESPOO puh Vaasanseudun Liiketalous LTA ry pj. Kalevi Karjala Vähänkyrönkatu 4 A VAASA, puh Varsinais-Suomen Liiketalous LTA ry varapj. Tuija Raunio Liiketalouden Liitto LTA ry Kuortaneenkatu 13, 2 krs Helsinki puh Puheenjohtaja Ritva Kyynäräinen Tuusula Toiminnanjohtaja Annina Antell Helsinki Järjestöasiantuntija Eveliina Kuukkanen Helsinki JATTK-työttömyyskassa Pasilanraitio 9 B Helsinki puh Puheenjohtaja Heikki Tuominen Kassanjohtaja Eeva Kivijärvi Työttömyyskassa Finka Kutomotie 18 B, Helsinki. Puh Puheenjohtaja Sinikka Heiskanen Kassanjohtaja Aija Ståhlberg

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Liikkeen luovutuksesta

Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :n mukaan työnantajan liikkeen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Mikä on CV? Mitkä ovat tärkeimmät asiakirjat työpaikkaa hakiessa? Vastaus: CV on ansioluettelo. Vastaus: ansioluettelo työhakemus

Mikä on CV? Mitkä ovat tärkeimmät asiakirjat työpaikkaa hakiessa? Vastaus: CV on ansioluettelo. Vastaus: ansioluettelo työhakemus Mikä on CV? CV on ansioluettelo. Se on tiivistelmä eli luettelo, jossa on tiedot aikaisemmista työpaikoistasi, koulutuksestasi ja omasta osaamisestasi Mitkä ovat tärkeimmät asiakirjat työpaikkaa hakiessa?

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Tutkintotilaisuuksien arviointi työpaikalla

ARVIOIJAKOULUTUS. Tutkintotilaisuuksien arviointi työpaikalla ARVIOIJAKOULUTUS Tutkintotilaisuuksien arviointi työpaikalla Tutkintotilaisuuksien arviointi työpaikalla Käsiteltävät aiheet: Näyttötutkinnon suorittamisen yleisiä periaatteita Mihin systeemiin sitä on

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Käsiteltävät asiat Työsopimuksen päättyminen Takaisinottovelvollisuus Perhevapaat Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Henkilöstön edustajien irtisanomissuoja Työsopimuksen päättyminen

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Pohjustusta aiheeseen OTK Päivi Siukkola, Pellervo-Seura Työttömyysturvan hakumenettely: asiakkaana TEtoimistossa Oikeustieteen kandidaatti

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 31.3.2015 Johdanto Tämä info on tarkoitettu tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuille työntekijöille

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry L630/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 5 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

Muutosturva. Hannele Liesegang. hannele.liesegang@tem.fi

Muutosturva. Hannele Liesegang. hannele.liesegang@tem.fi Muutosturva Hannele Liesegang hannele.liesegang@tem.fi Laki yhteistoiminnasta yrityksissä Ilmoitus työ- ja elinkeinotoimistolle viimeistään yt-neuvottelujen alkaessa: neuvotteluesitys (8 luku 48 ) Viipymättä

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä Hanki tutkinto tai kehitä osaamistasi! OPISKELE AMMATTI OPPISOPIMUKSELLA. Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai yrittäjyyteen perustuvaa

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus Työvoimakoulutus 1 Työvoimakoulutuksen tavoitteet Työllistyminen Koulutuksen tavoitteena olevan tutkinnon saavuttaminen Muut yleiset valmiudet 2 Opiskelijan oikeudet Koulutus on opiskelijalle maksutonta

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS:

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ 1 Ihmisten motivaatio ja osaaminen ratkaisevat sen, kuinka hyvin

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA

10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA 10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA 20.4.2016 Sari Kuusela YTT, tietokirjailija, HR johtaja LähiTapiola ryhmä sari.kuusela@lahitapiola.fi 20.4.2016 1 Kulttuuri on kaikkialla monitasoisesti läsnä.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä?

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Marjaana Maisonlahti, Opettajien Työttömyyskassa 1 17.9.2013 Tuija Häkkinen Yleistä työttömyysturvasta

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

Osuuskunnat ja ansioturva

Osuuskunnat ja ansioturva Osuuskunnat ja ansioturva Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Mäkelänkatu 2 C, 4 krs. 00500 HELSINKI www.tyj.fi Sisältö Yrittäjä määritelmä työttömyysturvalaissa Ansiopäivärahan saamisen edellytykset Yrittäjän

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Palkkatuen muutokset 2017

Palkkatuen muutokset 2017 Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO, JET20 KENELLE Kokeneille, tulosvastuullisille ja/tai kehittämisvastuussa oleville päälliköille

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EV 10711996 vp- HE 72/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7211996 vp laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta.

Lisätiedot

HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. https://www.youtube.com/watch?v =kbfgwp3ywoi

HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. https://www.youtube.com/watch?v =kbfgwp3ywoi HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. https://www.youtube.com/watch?v =kbfgwp3ywoi Mikä ihmeen PAM? PAM, eli Palvelualojen ammattiliitto on yksityisillä palvelualoilla työskentelevien ja opiskelevien liitto

Lisätiedot

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot