Ovet auki taiteelle. Passio tanssittaa eteemme nykyajan ristinkantajat Rakkausreseptejä. perheneuvojilta Ivriga sångare deltar i barnkörsstämmor

Transkriptio

1 Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 4/ Passio tanssittaa eteemme nykyajan ristinkantajat Rakkausreseptejä perheneuvojilta Ivriga sångare deltar i barnkörsstämmor Nykytaide kohtaa keskiajan Tuomiokirkon seinien suojissa. Andy Warholin, Francine LeClercqin ja Pauno Pohjolaisen teoksissa katsotaan vanhaa teemaa uusista näkökulmista. Ovet auki taiteelle Keskiaukeama

2 Luottamushenkilöitä ja tulokkaita koulutetaan Hengentaidetta ALUKSI Kirkollisen päätöksenteon reittikartta hahmottuu vähitellen Teatteri puhuu jumalasuhteesta ja hengellisestä identiteetistä entistä tukevammin äänenpainoin. Syvästä uskosta ja hengellisestä perinteestä ammentava musiikki asettuu sujuvasti soitto- ja keikkalistoille muun musiikin rinnalle. Jumalista, ihmisistä ja Jumalan ihmisistä kertovat elokuvat saavat runsaita hartaita yleisöjä. Kulttuurivuoden aikana Turussa nykytaide ja nykytanssi käyvät vahvaa vuoropuhelua pyhän tilan, ihmisen hengellisyyden ja uskon suurten hetkien kanssa. Elämänkatsomukselliset teemat versovat ihmisen identiteetin askarruttamassa taiteessa. Samaan aikaan maallistuva yhteiskunta keskustelee uskonnollisten merkkien ja käytäntöjen säilyttämisestä ja materialismi kuihduttaa ihmisen Henkeä. Taide on yksilölaji ja sellaisena vapaa myös hengellisen identiteetin pohdintaan ja uskonnolliseenkin ilmaisuun. Siinä missä yhteiskunnassa kasvaa hengenahtaus, taiteessa elää hengenvapaus. * * * Kirkko Turussa on aikojen saatossa kerännyt noin kuudensadan taideteoksen kokoelman. Sitä ei ole piilotettu arkistoihin syrjään vuoropuhelulta vaan se on herättämässä havahduksia, hätkähdyksiä, oivalluksia ja pohdintaa niissä tiloissa, joissa seurakuntalaiset toimivat. Näissä töissä puhuttelevat paitsi uskon kuvat ja hengen elämä myös ja erityisesti ihmisyys: ihmisenä olemisen kärsimys Taiteessa elää hengenvapaus. ja hehku, jumalankaipuu ja taivastoivo. Seurakunta voi tarjota oivalluksia taitavasti toteutetulla taiteella kuvilla, sanoilla ja musiikilla, jotka herättävät ajatuksia ja tunteita. Seurakunta voi myös lannoittaa arkipäivän luovuutta ja taiteen juuria muun muassa kuoroissa, näytelmäryhmissä tai luovan toiminnan piireissä, joissa tekeminen ja luova ilmaisu antavat vihjeitä Jumalan kuvasta ihmisessä itsessään. * * * Yhteiskunnan maallistuminen ei välttämättä uhkaa uskontoa. Se voi pikemminkin luoda mahdollisuuden uskonnoille sekä tuoda esiin ja antaa perustan ihmisten kohtaamiselle elämän avainkysymysten kanssa, totesivat Suomen uskontojohtajat pääsiäisen alla antamassaan julkilausumassa. Taide on kohtaamisen paikka. Rehellinen taide kutsuu aitoon ja henkilökohtaiseen vuoropuheluun, jossa voi avautua jotain olennaista katsojasta tai kuulijasta itsestäänkin. Se, että taide rohkeasti tarttuu jumalasuhteeseen, uskon suuriin hetkiin ja hengellisen identiteetin muotoutumiseen, luo mahdollisuuksia maallistuneenkin yhteiskunnan jäsenelle vapauttaa esiin hengellisyytensä versoja. Minna Vesanto PS. Viimeinen ehtoollinen -näyttelyssä Turun tuomiokirkossa on kuvanveistäjä Pauno Pohjolaisen teos. Hauras ja syvällinen teos Jumalan Karitsa -teemasta täyttää Tuomiokirkon Agricolan kappelin. Teos on tilasta lähtöisin : paitsi tilan yksityiskohtiin kiinteästi liitetty myös sielua syvältä koskettava ja hengellisesti vavahduttava. Agricolan kappeli on parhaassa mahdollisessa käytössä. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän uudet luottamushenkilöt ovat aloittaneet työnsä yhteisessä kirkkovaltuustossa, yhteisessä kirkkoneuvostossa, seurakuntien omissa seurakuntaneuvostoissa sekä yhtymän lautakunnissa ja toimikunnissa. Noin puolet päättäjistä on vanhoja konkareita ja noin puolet untuvikkoja, tosin monet viime syksynä valituista päättäjistä ovat toimineet esimerkiksi kunnallisessa päätöksenteossa jo pitkään. Kirkollinen ja seurakunnallinen päätöksenteko on iso kokonaisuus hallittavaksi. Keväällä uusille luottamushenkilöille järjestettiin kaksi eri koulutustilaisuutta. Maarian pappilassa pohdittiin maaliskuussa seurakuntayhtymän ja kirkkovaltuuston työskentelyä ja Aureliassa huhtikuun alussa kokoontuivat seurakuntaneuvostojen uudet jäsenet. Molemmissa tilaisuuksissa esillä olivat seurakuntayhtymän toimin- Maarian pappilan tallin luentosalissa syntyi vilkasta keskustelua. Etualalla vt. talous- ja suunnittelujohtaja Irma Hokka, vas. hallintojohtaja Hannu Kallio ja oik. kirkkoherra Pirjo Vahtola. T imo Jakonen not, talouden perusteet, yhteiset työmuodot, kiinteistö- ja hautaustoimi sekä luottamushenkilön asema. Aureliassa lisäksi kirkkoherra Merja Hermonen puhui kokonaiskirkon organisaatiosta ja kirkkoherra Pirjo Vahtola seurakuntien päätoimintamuodoista. Molemmissa tilaisuuksissa kokenut luottamushenkilö, kirkkovaltuutettuna, kirkkoneuvoston jäsenenä ja nyt vielä kirkkoneuvoston varapuheenjohtajana toimiva Juha Nappu kertoi päätöksenteosta luottamushenkilön näkökulmasta. Tilaisuuksissa talousasioita valotti vt. talous- ja suunnittelujohtaja Irma Hokka, yhteisistä työmuodoista puhui kasvatustoimen johtaja Hannu Hurme, kiinteistö- ja hautaustoimesta kertoi kiinteistöjohtaja Seppo Kosola ja yhtymän yleisistä asioista hallintojohtaja Hannu Kallio. Kirkon yleistilannetta valaisi Maarian pappilassa kirkkovaltuuston puheenjohtaja Pentti Huovinen ja Aureliassa tuomiorovasti Heimo Rinne. Kaikki luottamushenkilöt saivat oppaakseen myös Tytti Pietilän ja Paavo Rannan toimittaman Seurakunnan luottamushenkilön kirjan Luottamushenkilöiden koulutuksen lisäksi seurakuntayhtymässä järjestetään säännöllistä koulutusta uusille työntekijöille. Tulokaskoulutus pidetään puolivuosittain keväällä ja syksyllä ja siinä käydään yhden päivän aikana läpi kattavasti koko seurakuntayhtymän keskeiset toiminnot. Jotta seurakunnallinen päätöksenteko ei jäisi vieraaksi seurakuntalaisille, ovat yhteisen kirkkovaltuuston kokoukset kaikille avoimia. Seuraava kirkkovaltuuston kokous pidetään torstaina, 12. toukokuuta klo 18 ja sitä seuraava keskiviikkona 22. kesäkuuta klo 18 seurakuntien toimitalon juhlasalissa, osoitteessa Eerikinkatu 3, 2. krs. Tervetuloa kuuntelemaan! Paula Heino SATTUVAT SANAT Luultavasti juuri Bach, tuo viidenneksi evankelistaksi joskus mainittu säveltäjä, on maailmanhistorian vaikuttavin luterilainen saarnamies, vaikka hänen ei tiedetä ikipäivänä saarnastuoliin kiivenneenkään. Taide voi joskus puhutella saarnoja syvemmin. Bachin passioita, kantaatteja ja oratorioita kuuntelevat mielellään monet heistäkin, jotka saarnoista muuten piut paut piittaavat. Kirjailija, pappi Jaakko Heinimäki, Kotiliesi8/2011 Kirkko pitää esillä evankeliumia, Elämän leipää, viikon jokainen päivä. Tämä leipä on tarjolla jokaiselle ihmiselle. Evankeliumin julistaminen ei voi kuitenkaan tapahtua irrallaan maan ja maailman todellisuudesta. Tänä vuonna seurakunnat jakavat lähes 700 tonnia ruokaa. Jokapäiväisen leivän jakaminen nälkäisille on kuitenkin vain ensiapua, joka ei korjaa rakenteita. Rakenteiden muuttaminen on eduskunnan tehtävä. Päätoimittaja Mari Teinilä, Kotimaa 14/2011 Tiedän, että lapsia kasvattamalla voi vaikuttaa jopa koko yhteiskuntaan. Uskon, että tärkeämpää tehtävää ei olekaan kuin läsnä oleminen lapsille. Silti vanhemmuus tuntuu välillä hyvin turhauttavalta taistelulta. Tästä työstä ei kerry mainetta, kunniaa tai omaisuutta. Päinvastoin: Päivittäin saa todeta oman vajavaisuutensa ja kuulla, miten tyhmä on. On haastavaa osoittaa yhtä aikaa rajoja ja rakkautta. Kotiäiti, pappi Laura Tuhkanen-Jukkola, Tampereen Kirkkosanomat 7/2011 Tuntuu kuin olisin isän kuoleman jälkeen ajatellut kuolemaa ja elämää monen vuoden edestä. Tiedostan nyt, että olen aikuinen ihminen ja vanhempi, jolla on suhteellisen nuori lapsi. Ehkä alkaa olla aika tarttua niihin nuoruuden haaveisiin, joita oikeasti haluaisin toteuttaa tai ainakin kokeilla. Urkuri Iina-Karita Lahti, Vantaan Lauri 14/2011 KANNEN KUVAT Viimeinen ehtoollinen -näyttely antaa puheenvuoron oman aikamme taiteilijoille. Keskiajan ihmisten uskosta kertovien seinämaalausten rinnalle on tuotu uusia taideteoksia, jotka sanoittavat modernilla tavalla ikiaikaisia teemoja. Kärsimys, armahdus ja Jumalan läsnäolon kokeminen ovat askarruttaneet ihmisiä sukupolvesta toiseen. Ranskalaissyntyinen taiteilija Francine LeClercq auttoi kuljettamaan kirkkoon suurikokoista installaatiotaan mise en [s]cène. Kuva Jussi Vierimaa KUUKAUDEN SANA Tulen aamulla kylpyhuoneeseen ja katson peiliin. Näen kuvan. Onko se Jumalan kuva? Voiko Jumalan tukka olla pystyssä, silmänsä noin rähmäiset? Pitääkö Hänen ajaa parta ja harjata hampaat joka jumalan aamu? Sen täytyy sittenkin olla ihmisen pojan kuva. Ikää on tullut taas, ja vetänyt ikäviä vakoja kasvoihin, aikajanoja, elämänviivaa. Ei saa rikkoa peiliä! Sen viasta ei ole kyse. Eivät allit roiku oikeasti peilissä, kuvavaivan lähde on lähempänä. Postiluukku kolahtaa ja eteisen lattialle solahtaa kasvoja ja numeroita. Silmät kasvoissa katsovat numeroitaan. Numeroiden alla on oikea käsitys ja oikea puolue. (Herralle kiitos etten ole kuin nuo julkisuuspublikaanit tuolla oven suussa, kiitos että minulla on kunnia olla näin nöyrä!) Klikkaan kasvokirjan auki. En oikein tunne tilaani, mutta päivitän sen silti. Jyrkennän profiiliani, olisiko näin hyvä. Mitä ihmisetkin ajattelevat? Tykkääkö tästä kukaan? Viholliskuvat ovat tärkeitä. Minäkuvani vahvistuu kun ymmärrän etten ole tuo publikaani, homo, hetero, muslimi, ateisti, uskovainen, super persu, vihermaahanmuuttaja. En ole muukalainen, olen meikäläinen. Edustan sitä mikä on hyvää, totta ja oikeaa. Lassi tykkää tästä. Lassi ei tykkää muusta. Lähde Muu on pahaa, valhetta ja väärää. Klikkaan uutiset esiin. Maailmalla muut sähläävät ydinreaktorien ja muiden holtittomien projektien kimpussa. Rajoilla taistellaan, vihan malja kumotaan väärään kurkkuun. Vai olenko se sittenkin minä? Voiko minua erottaa muista? Muutkin näkevät vessojensa peileistä ihmisen pojan! Älä tee itsellesi jumalankuvaa, älä siitä mikä on ylhäällä, äläkä siitä mikä on alhaalla, ensimmäinen käsky määrää. Älä tee itsellesi mitään kuvaa. Älä tee itsellesi minäkuvaa vuosikerta Julkaisija Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Toimitusneuvosto Anni Itähaarla, Pasi Ahola, Harri Raitis, Ann-Mari Rannikko, Uolevi Salonen, Aiju von Schöneman, Siv Skogman Päätoimittaja Paula Heino, paula.heino@evl.fi Toimitussihteeri Mervi Sipilä-Koski, mervi.sipila-koski@evl.fi Toimittajat Juho Niemelä, Minna Vesanto Seurakuntien ilmoitukset Pirjo Seppälä, pirjo.seppala@evl.fi Taitto ja kuvan käsittely Erkki Kiiski ja Kustannus- Osakeyhtiö Kotimaa Ilmoitusmyynti Marita Lyyra, puh. (014) ,GSM , marita.lyyra@kotimaa.fi Painopaikka Hansaprint/KIRKKO11_04/2011 Jakelu Itella oyj Jakeluhuomautukset puh L e e n a K o s k i Semmoinen on vaivan lähde. Kuva ei ole peilissä vaan minussa, pikkuisessa älykääpiön retaleessa. Todellisuus on kohdattava ilman kuvia ja käsityksiä, maailma ilman maailmankuvaa. Muuten maailma ja todellisuus menevät sivu suun ja silmien. Jumalan Poika tuli ihmisen pojaksi ja särki kuvan. Poika kuoli, Jumalan ja ihmisen. Ristillä rikotut kasvot ja särkyneet silmät suuntautuvat maahan, eivät enää taivaaseen. Ei peiliä, ei kuvaa. On otettava oma ristinsä mutta se on nyt jo kevyt ja nopea kuin kuolema. Jos ette luovu kaikesta, voitte olla vaikka kuinka totisia kristittyjä vaan ette Yhtä. Yksi puuttuu ja sen mukana kaikki. Totuus tulee esiin kuvan takaa. Hauta on tyhjä, elämän merkki. Tyhjä aukeaa täyteen. Rajat ovat poissa, puolustusvoimat ehtyneet. Liikekannallepano on peruttu. Liike on helppoa kun sitä ei panna kannalle, ja toista kannan alle. Silloin liike on lepoa, iloista, kuvaamatonta. Ihmisen pojan on tehtävä se mikä pojan on tänään tehtävä. Eipä sitten muuta. Työnnän kengät jalkaan, nostan numerokasvot lattialta hellävaroin jätepaperipinoon. Irvistän hyväntahtoisesti peilikuvalleni, avaan oven ja lähden. Lassi Rajamäki Maarian seurakunnan kappalainen Toimitus Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, Turku puhelin (02) turku.tiedotus@evl.fi Kaarinan kirkko remonttiin Alunperin Hovirinnan seurakuntakeskukseksi valmistuneessa Kaarinan kirkossa ahertavat ensi kesänä remonttimiehet. Porvoon hiippakunnan tuomiokapituli on julistanut Turun ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherran viran avoimeksi, koska nykyinen kirkkoherra Eero Sepponen jää eläkkeelle vuoden 2012 elokuun alusta. Hakuaika virkaan päättyi Kaarinan kirkkoa ajanmukaistetaan ensi kesän aikana. Kyse ei kuitenkaan ole aiemmin suunnitelmissa olleesta laajennuksesta, vaan kirkkotilojen käytettävyyden parantamisesta. Kaarinan kirkon laajennus, kuten muutkin suuret rakennushankkeet, on tällä hetkellä jäissä kireän taloustilanteen takia. Mistään aivan pienestä pintaremontista ei kuitenkaan ole kyse, sillä kustannukset nousevat noin euroon. Tällä summalla rakennetaan muun muassa pohjakerrokseen inva-wc ja uudistetaan keittiö sellaiseksi, ettei sen kautta ole läpikulkua. Lisäksi keittiö varustetaan uusilla laitteilla ja varastotilalla. Vuonna 1980 Hovirinnan seurakuntakeskukseksi valmistunut rakennus vihittiin kirkoksi 1991, jolloin Kaarinan ja Katariinanseurakunnat jakautuivat eri seurakunniksi. Kaarinan seurakunnan jäsenmäärä on kasvava. Viimeisen kymmenen vuoden aikana se on kasvanut yli tuhannella hengellä. MS-K Sepposen seuraajaa haetaan T imo Jakonen Turun ruotsalainen seurakunta kuuluu Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään ja sen toimialue kattaa Turun ja Kaarinan kaupungit. Ruotsalainen seurakunta kuuluu Porvoon hiippakuntaan eikä Turun arkkihiippakuntaan, kuten yhtymän suomenkieliset seurakunnat. Seurakunnan jäsenmäärä oli viime vuoden lopussa henkilöä, joka on 5,9 prosenttia Turun ja Kaarinan evankelisluterilaisten seurakuntien läsnä olevasta väestöstä. 400 lamppua ledeiksi Piikkiön kirkko ja seurakuntatalo sekä Pyhän Ristin kappeli valaistaan nyt energiatehokkaimmilla led-lampuilla. Alkuvuoden aikana Piikkiön seurakunnan tiloissa on ledeiksi vaihdettu 120 lamppua ja Pyhän Ristin kappelissa Turun hautausmaalla ledejä on nyt 280 valaisimen verran. Pelkästään Pyhän Ristin kappelissa led-lamppujen käyttö tuo energiansäästöä noin kilowattituntia eli lähes sähkölämmitteisen omakotitalon verran vuodessa. Tällä hetkellä suurin ongelma on, että useimpiin toimitilojemme valaisimiin tämänhetkiset led-lamput eivät sovi esimerkiksi kokonsa vuoksi. Verkkopalvelun kävijämäärät kasvussa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän verkkopalvelussa rekisteröitiin viime vuoden aikana lähes käyntiä. Luku tekee lähes käyntiä kuukaudessa, mikä on muutama tuhat kuukausikäyntiä enemmän kuin edellisvuonna. Yksittäisiä kävijöitä sivuilla oli viime vuoden aikana yli Vilkkaimmat kuukaudet kävijäliikenteen kannalta olivat seurakuntavaalien siivittämä marraskuu ( kävijää) sekä joulukuu ( kävijää). Verkkopalvelun kävijäluvut ovat olleet tasaisessa nousussa joka vuosi. Kirkosta eronneiden ja kirkkoon liittyneiden määrä ei ole hetkauttanut kävijätilastoja. Kävijätutkimus kertoo, että 22 prosenttia kävijöistä ei kuulu Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän seurakuntiin. Osa tästä luvusta on myös kirkkoon kuulumattomia kävijöitä. Suosituimmat osiot seurakuntayhtymän, seurakuntien ja yksiköiden sivuilla ovat edelleen tapahtumakalenterit, joita 75 prosenttia vastaajista ilmoitti hakevansa eniten. Tapahtumatietojen lisäksi eniten haettiin yleistietoa seurakunnan toiminnasta sekä yhteystietoja. Myös tietoa perhejuhlien suunnittelusta sekä yhtymän ja seurakuntien uutisia etsittiin usein. Kävijätutkimukseen vastanneiden Sitä mukaa kun led-lamput kehittyvät ja halpenevat, niitä vaihdetaan muihinkin seurakuntayhtymän kiinteistöihin, kertoo työpäällikkö Antti Lehtikankare seurakuntayhtymän kiinteistötoimistosta. MV Uusimpien verkkopalveluiden joukossa avattiin viime vuoden lopulla Heinänokan, Kunstenniemen ja Sinapin leirikeskusten uudet sivut. Ne tarjoavat paljon hyödyllistä tietoa ja kuvia paitsi leiriläisille, myös matkan- ja tapahtumanjärjestäjille, jotka suunnittelevat retkiään ja yöpaikkojaan. perusteella fi -palvelussa vierailee eniten vuotiaita ja vuotiaita kävijöitä. Tilastot ja tiedot perustuvat seurakuntayhtymän verkkopalveluun liitettyyn Google Analytics -kävijäseurantaan sekä Suomen OnlineTutkimus Oy:n toteuttamaan tutkimusraporttiin. JN

3 4 5 Ensin huonot uutiset: Usein jo tänne perheneuvojalle tullessa ilmoitetaan, että intohimo on hävinnyt suhteesta, kertoo perheneuvoja Raija Ervast. Sitten hyvät: Kyllä se intohimo usein löytyy uudestaan. Kotona voi olla vaikea puhua rakentavasti, ja kun sitten tullaan vaikka tänne, puhuminen on helpompaa. Kahden kesken helposti tulee loukattua toista. Seksi on tietenkin vain yksi osa laajempaa parisuhteen yhtä peruspilaria, läheisyyttä. Parisuhteessa nämä kaksi kuitenkin kietoutuvat toisiinsa niin että toista on vaikea kuvitella ilman toista kulttuurissamme kun parisuhde pohjautuu nimenomaan rakkaussuhteeseen. Jos sitten tässä läheisyydessä tapahtuu jotain, se ei ole ihan pieni asia: Tyypillinen kuvio on varmaan pikkulapsiperheessä, jossa lasten tulon myötä elämäntilanne muuttuu. Arjesta tulee velvollisuutta ja lastenhoitoa, minkä takia seksin määrä usein vähenee. Voi käydä niin, että äidin ja lapsen välinen läheinen yhteys saa miehen kokemaan itsensä ulkopuoliseksi. Varsin tavallista on, että kun seksin määrä vähenee niin tyytymättömyys lisääntyy, Seppo Honkala sanoo. Toki seksielämälle on muitakin uhkia kuin lapset sairaus, synnytyksen jälkeinen masennus, työelämäkin. Joka tapauksessa näin: Jos läheisyys ja seksielämä ei ole kunnossa, se on suuri varjo elämässä. Se vaikuttaa itsetuntoon, elämänhaluun sekä siihen onko tyytyväinen elämäänsä, Honkala sanoo. Ja vastaavasti kun seksi sujuu, siitä saa paljon energiaa. Läheisyyden puute taas heijastuu myös työelämään, sillä toimiva läheisyys lisää keskittymiskykyä ja stressinsietokykyä. Jos parisuhde on kunnossa, se luo ikään kuin kotisataman, paikan jossa voi hengähtää, Ervast sanoo. Pienet sanat minua rakastaa Kysymykseen milloin seksin tai läheisyyden puute on sellainen ongelma, jolle pitää tehdä jotain, on olemassa hyvin yksinkertainen vastaus: tasan silloin kun tuntuu, että asia on ongelma. Kukaan ulkopuolinen kun ei voi määritellä, mikä on hyvä ja riittävä määrä seksiä ja läheisyyttä. Tai voi: sen verran ettei ole tyytymätön. Usein ongelmien takana on, että ollaan vähän etäällä toisista, ei saada tavallisia asioita selvitettyä, mistä syystä ei ole helppo lähestyä toista myöskään seksuaalisesti. Se taas on huono, sillä seksuaalinen halu vaikuttaa siihen, miten toinen koetaan ja päinvastoin: Seksi on parisuhteen ilmapuntari Läheisyyden puute syö itsetuntoa ja vie energiaa Osa III Viisiosaisessa juttusarjassa seurakuntien perheneuvojat pohtivat eri näkökulmista arkisia parisuhteeseen liittyviä töyssyjä sekä iloja. Kolmannessa osassa perheneuvojat Carola Granström, Seppo Honkala ja Raija Ervast miettivät läheisyyden merkitystä parisuhteessa. Pieni ihailu on parisuhteessa aina kiva juttu, ei palvominen mutta pikkuinen ihailu, Carola Granström muistuttaa. Jos se ihailu ja siinä sivussa intohimokin ovat päässeet johonkin hukkumaan, asiaa voi koettaa korjata hoitamalla läheisyyttä. Se taas ei lopulta ole mitään astrofysiikkaa: Se tarkoittaa toisen huomioimista ja sitä, että parisuhteen eteen tehdään töitä ja nähdään se tärkeänä. Ei siis vain uppouduta muualle: työhön, lapsiin, harrastuksiin. Pitää löytää jotain yhteistä mukavaa, että viihtyy jälleen yhdessä, Granström sanoo. Niin kuin siinä Tuula Amberlan laulussa sanotaan: Sinä ja pienet sanat minua rakastaa Monet naiset haluavat juuri sitä mikseivät miehetkin pieniä sanoja, puhumista. Se on hyvä tapa edesauttaa myös seksin määrää, Honkala sanoo. E r k k i K i i s k i Ei pidä kadottaa uteliaisuutta Tosin Granström muistuttaa, että joskus voi olla niinkin, että seksi sujuu, vaikka muu on hakusessa. Silti: pelkkä seksi ei parisuhdetta pidemmän päälle kanna. Alun intohimon lisäksi on rakennettava muutakin, tai jossain vaiheessa tulee väistämättä ongelmia. Vastaavasti seksiäkään ei pidä unohtaa ja sen suhteen pitää muistaa olla terveesti itsekäs. On järjestettävä toisilleen aikaa. Vanhemmuusroolin lisäksi pitää olla myös kumppanuusrooli. On hyvin arvokas asia löytää joku ilta tai iltapäivä tai viikonloppu, jolloin voi olla ihan kahdestaan ja mielellään vielä niin, ettei silloin puhuta lapsista, Granström sanoo. Tietysti voi olla niinkin, että arki on tappanut romantiikan ja tuntuu, että toinen on yhtä jännittävä kuin kaupan kassajono. Mutta se on myös mielikuvituksen puutetta: Aluksi kun tavataan, ollaan uteliaita Kun ei ole tottunut toiseen, kaikki on jännittävää ei tiedä, millaisia vastareaktioita saa toiselta. Kun suhde arkipäiväistyy, sitä alkaa luulla, että tuntee toisen täysin ja tietää, mitä hän milloinkin tekee tai ajattelee. Mutta eihän se niin ole! Ei toista ikinä niin tarkkaan tunne, Granström muistuttaa. Sitä paitsi voihan seksielämäänkin vaikuttaa. Pakkoko kaikkea on tehdä aina samalla tavalla? Urautumista voi välttää keksimällä vähän jotain uutta, mitä tahansa, että säilyttää sen uteliaisuuden toisen ja itsensä suhteen. Läheisyys syntyy kosketuksesta Intohimon ja läheisyyden hyvä puoli on, että kun ne ovat kunnossa, ne pehmentävät monia muita murheita. Siksikin läheisyyttä kannattaa vaalia: Kun ihmiset näkevät koiranpennun, sitä aletaan heti kosketella. Samalla tavalla pitäisi toimia parisuhteessa ihmisten kesken, Granström sanoo. Arkinen toisen koskettelu on tärkeää. Halaaminen. Suukottelu. Pieni silitys kun kulkee ohi. Kosketus on tärkeä ihan koko elämän, myös siellä elämän lopussa. Se on se ensimmäinen ja viimeinen joka tunnetaan ja joka tuottaa mielihyvää. Ihmiset tarvitsevat kosketusta, halaamista, huomioimista. Sitä, että kun mennään keittiössä ohi, kosketetaan, eikä kierretä kauempaa. Kosketus on tärkeää, että yhteys toiseen ihmiseen säilyy, Ervast sanoo. Kosketus on paluuta primitiivitasolle. Vauvan ainoa tapa kommunikoida on kosketus ja katse. Jos ei ole kosketusta, vauva ei saa kuvaa edes itsestään. Kosketus mahdollistaa olemassaolon vauvalle, mutta se säilyy tärkeänä koko elämän, Honkala miettii. Myös katse on eräänlaista kosketusta. Sen merkitys näkyy vaikka siinä, että kun yhteys toiseen on katkennut, vältetään katsettakin. Vastaavasti kun asiat alkavat aueta vaikka sitten perheneuvojan avulla katsekontaktikin löytyy. Kannattaa myös muistaa, että parisuhteen hoitaminen on tärkeää paitsi oman parisuhteen hyvinvoinnin kannalta, myös jälkikasvun näkökulmasta. Vanhempien läheisyys on nimittäin lapsille malli siitä, kuinka parisuhteessa ollaan: Sitä mallia imetään pienestä pitäen ja se vaikuttaa aikanaan omaan parisuhteeseen ja siihen, millaisen roolin parisuhteessa ottaa ja miten ylipäänsä ajattelee sitä, millaista on olla mies tai nainen, Granström sanoo. Roope Lipasti X Isoset Ökyn ja Ekon jäljillä Pilvenhahtuvien siivilöidessä kauneinta auringonpaistetta seurakuntayhtymän leirikeskuksessa Rymättylän Kunstenniemessä kävi vilske, kun Isosten perinteinen, viikonlopun mittainen Tykki-leiri pidettiin kulttuuripääkaupunkivuoden Ekoteko! nuoret Itämeren äärellä -hankkeen merkeissä. Tammimetsäiseen leirikeskukseen kokoontui noin 130 uutta ensi kesän isosta. Nuorille oli tarjolla opetusta erilaisissa pisteissä, joista kaksi käsitteli pääteeman mukaisesti ekologisuutta. Aiheen kimppuun käytiin hieman erilaisilla keinoilla, sillä mukana leiriohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa oli seurakuntayhtymän lisäksi PerformanceSirkus, Valonia ja Turun kaupungin Nuorisoasiainkeskus. Nuoret tekivät viikonlopun aikana yhdessä draamallisia tarinoita siitä, miten ekot ja ökyt käyvät treffeillä ja miten vesipisara tekee matkaa maailmassa. Kaarinan seurakunnan viestintäpappi Merja Auerin mukaan leirin ohjelmaa oli suunniteltu vuoden päivät. Leirin tarkoituksena on antaa vinkkejä isosille siitä, miten ensi kesän rippileirien ohjelmassa voisi olla mukana ekologisuutta. Ympäristöasioita voi käydä läpi myös Raamatun tekstien avulla iloisessa ja mukaansa tempaavassa ilmapiirissä. Isoisten kouluttajana leirillä oli muun muassa teatteri-ilmaisun ohjaaja Markku Tuulenkari, jonka mukaan nuoret ovat ottaneet hyvin vastaan tämän kaltaisen opetuksen. Kun nuoret asetetaan näissä harjoituksissa ihan ääripää-ajattelijoiden saappaisiin, voi heille tulla vahvempi mielikuva ekologisuuden tarpeellisuudesta ja siitä miten omat valinnat voivat oikeasti vaikuttaa asioihin. Tuulenkari viiletti opetuksessaan iloisessa kontaktissa nuorten kanssa sekä omana itsenään että kikkarapäisenä risteilyisäntänä, joka esitteli nuorten töitä. Isoset uusivat leirikokemuksensa Maarian seurakunnasta leirille tulleen Lassi Hujasen mukaan leirin yllättävä anti oli aiheesta poiketen se, että kuinka vähän muissa seurakunnista on poikia tulossa isosiksi. Anna lapselle hyvä hetki. Kyllä kiitos! Haluan ilahduttaa lasta hyvällä lukemisella ja tekemisellä joka kuukausi. Tilaan Lastenmaa-lehden määräaikaisena tilauksena erikoishintaan 6 kk vain 20,- (norm. 27,-) Tilaajan nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Tilaan Lastenmaa-lehden lahjaksi määräaikaisena tilauksena erikoishintaan 6 kk vain 20,- (norm. 27,-) Lahjan saajan nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Jussi Hakosalon ryhmä miettii miten luonnonmukaisen saaren käy, kun Öky ja Eko muuttavat sinne. Kotimaa maksaa postimaksun Vastauslähetys Tunnus Helsinki Tarjous on voimassa asti ja koskee vain uusia tilauksia. Tarjous koskee vain Suomeen lähetettäviä tilauksia, ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. Alle 18-vuotiaalla täytyy olla lupa lehden tilaamiseen. Osoitteita ja puhelinnumeroita voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin. Tarjoustunnus Kirkkojame 4/11 Lastenmaa on perinteinen ja laadukas lastenkulttuurilehti, joka julkaisee tunnettujen suomalaisten kirjailijoiden ja kuvittajien satuja. Luonto, ekologisuus ja kansainvälisyys ovat vahvasti esillä. Lasta ilahduttavat monipuoliset askartelut, tehtävät ja kilpalut. Lehdessä huomioidaan myös kirkkovuoden suuret tapahtumat. Lehden päätoimittaja on kirjailija Anna-Mari Kaskinen. Tilaa Lastenmaa haluamallasi tavalla: Postita tilauskortti. Postimaksu on maksettu puolestasi. Soita Lankapuhelimesta: 8,21 senttiä / puhelu + 6,9 senttiä / minuutti. Matkapuhelimesta: 8,21 senttiä / puhelu + 14,9 senttiä / minuutti. H e i d i Tu o m o l a Lastenmaa 6 kk vain 20,- (norm. 27,-) Tilaa verkosta Lähetä sähköpostia osoitteeseen tilauspalvelut@kotimaa.fi (Muista kertoa tilaustunnus Kirkkojame 4/11) Teatteri-ilmaisun ohjaaja Markku Tuulen kari heittäytyi tilanteeseen ja nuoret mukaansa. Oma riparini oli niin hauska, että halusin ehdottomasti käydä isoiskoulutuksen, jotta pääsisin leireille uudelleen. Tältä leiriltä haluan viedä ensi kesän leireille ehdottomasti iloisen mielen, jonka avulla on helppo tempautua tehtäviin mukaan. Hujasen kanssa samasta ryhmästä leirille tullut Nina Riski oli pannut merkille, että isoskoulutuksesta putosi vuoden mittaan paljon nuoria pois. Pelkästään meidän ryhmässämme aloitti yli 70 ja nyt meitä oli enää reilu 20. Itse halusin käydä isoskoulutuksen, koska täältä saa paljon uusia kavereita ja tästä voi olla myöhemmin hyötyä. Hujasen ja Riskin mukaan toiminnallinen opetus leirillä on ollut hauskaa. Saman kokemuksen he haluavat antaa myös ensi kesän rippileiriläisille, joille he voivat olla isosina, kunhan heidän koulutuksensa on valmis. Heidi Tuomola

4 6 7 Kirkkoon käsikynkkää ja kylki kyljessä Elli-mummi pääsi kirkkokaverin kanssa jumalanpalvelukseen Moni vanhus lähtisi mielellään sunnuntaiaamuna kotikirkkoonsa, jos vain voimat riittäisivät. Yksin ei uskalla lähteä eikä sukulaisia kehtaa vaivata. Jospa jostain löytyisi oma kirkkokaveri. uoli kymmeneltä sunnuntaiaamuna soitan Elli Laakson ovikelloa. En tiedä muuta, kuin että hän on ikäihminen, jolle olen lupautunut saattajaksi Tuomiokirkon sunnuntaimessuun. Minua jännittää. En ole tottunut tekemään tällaista. Tunnustan olevani useimmiten liian mukavuudenhaluinen noustakseni aamukirkkoon. Ja osaanko edes jutella mitään? Entä jos hän on unohtanut, että olen tulossa eikä uskalla avata ovea? Haluaako hän varmasti lähteä? Kun ovi aukeaa ja iloisesti hymyilevä vanhus avaa oven hyviä huomenia toivotellen, tilanne tuntuu oitis hyvinkin luontevalta. Minä olen sitten Elli-mummi. Ensi sanat vaihdettuamme hän kertoo juuri täyttäneensä 90 vuotta. Siitä kertovat myös onnittelukimput olohuoneen pöydällä. Kuinka kauniisti jotkut vanhenevat. Kirkkaat silmät, kirkas ajatus, valoisa hymy, suora ryhti. Elli-mummi kertoo olevansa kiitollinen hyvästä voinnistaan. Ainoa riippa on leikattu lonkka, jonka takia hän on nyt kaksi vuotta tukeutunut rollaattoriin. Liikkumisvaikeuksien vuoksi myös ylimääräinen käsipari on tarpeen varsinkin asioilla liikkuessa. Kirkossa hän on käynyt viime aikoina hyvän naapurinsa kanssa. Nykyaikainen kevyt rollaattori taittuu näppärästi auton takaluukkuun. Autoon päästyämme Elli-mummi alkaa kertoa murtaneensa lonkkansa juuri Tuomiokirkossa. Ehdin kuulla surkuhupaisan tarinan sillä aikaa, kun ajamme kohti kirkkoa. Ellimummi kaatui, kuulemma kauniisti, ja hänen maatessaan kirkon lattialla ympärille kokoontunut kuoro lohdutti häntä laulullaan siihen asti, että sairaankuljetusauto saapui. Ymmärtäisin, jos olisin ollut pahoilla teillä, mutta sitä en ymmärrä, miksi sen piti kirkossa tapahtua, hän sanailee. Pohjoispuolelta sisään Ajamme kirkon pohjoispuolella sijaitsevalle inva-ovelle. Sinne johtaa korkeiden portaiden sijaan loiva kivetty luiska. Talvella se voi olla liukas, mutta nyt maa on jo kuivaa. Oven viereisessä tolpassa on suurikokoinen painike, jolla oven saa avattua. Juuri nyt se ei kuitenkaan toimi. Talven pakkaset ovat tehneet tuhojaan. Joka tapauksessa liikuntarajoitteisen on lähes mahdotonta saada painavaa ovea auki yksin. Saattajan tarpeellisuus käy ilmeiseksi. Kirkossa hakeudumme varsinaisten penkkirivien eteen tuoleille, joiden viereen rollaattori mahtuu odottelemaan. Saarnastuoli on sopivasti vieressä ja sekä puhe että laulu kuuluvat tähän kohtaan selvästi. Elli-mummin kuulo on hyvä, mutta huonommin kuulevillekin tämä paikka olisi mainio. Huonokuuloisia varten on lisäksi kirkon seinustan syvennykseen varattu sauvamaisia kuulolaitteita. Nykyisin niitä käytetään aika harvoin, koska induktiosilmukkaa hyödyntävät kuulolaitteet ovat yleistyneet. Valitsemamme istumapaikan etuja on sekin, että alttarille on tästä lyhyenpuoleinen matka. Alamme saman tien suunnitella, kuinka toimimme ehtoollisen alkaessa. Se on Elli-mummille tämän kirkkomatkan suurin haaste. Alttarille johtavien portaiden laitaan on sijoitettu luiska helpottamaan rollaattoria käyttävien ja pyörätuolipotilaiden kulkua. Ellimummi aikoo kuitenkin kävellä portaat ylös minuun tukeutuen. Ennen jumalanpalveluksen alkua ehdimme jutella hetken niitä näitä. Saan kuulla, että Elli-mummi on työskennellyt monissa varuskunnissa itärajaa myöten, muuttanut Turkuun sodan jälkeen ja laulanut Mikaelinkirkon kuorossa. Hänen perheenjäsenensä on puolestaan laulanut pitkään Tuomiokirkon kuorossa, ja ilmeisesti jo niiltä ajoilta Elli-mummi tuntee suuren osan seurakunnan työntekijöistä hyvin. Siellähän on Jukka Pietilä, katso nyt, hän tunnistaa urkulehterillä odottelevan kanttorinkin kaukaa. Käsikynkkää Urut kajahtavat soimaan ja kirkkoväki nousee ylös pappien kulkueen saapuessa sisään. Liikuntarajoitteiset voivat vapaasti istua messukaavan mukaisten seisomaan nousujen ajan, mutta Elli-mummi kokee jaksavansa ne hyvin. Hän tarvitsee apua vain ylös noustessaan ja taas istuutuessaan. Kovin pitkään hän ei kuitenkaan jaksa seistä paikoillaan ja ennakoimme jo nyt, että meidän kannattaa lähteä ehtoolliselle vasta viimeisten joukossa välttyäksemme seisoskelulta. Elli-mummi on korkeasta iästään huolimatta niin hyväkuntoinen, että hän selviää kaikesta muusta jumalanpalvelukseen kuuluvasta ongelmitta. Olen hakenut meille virsikirjat, mutta hän näkee hyvin etsiä virret itse. Huononäköisille on olemassa Jos jykevät pääportaat tuntuvat liian raskailta, Tuomiokirkkoon pääsee myös pohjoispuolen ovesta, minne johtaa autoluiska. Saarnastuolin lähiympäristö on hyvä paikka huonokuuloisille. Kirkon seinustan syvennykseen on myös varattu sauvamaisia kuulolaitteita niitä tarvitseville. joitakin kappaleita virsikirjoja, joissa teksti on isompaa ja tavanomaista tummempaa. Niitä saa Tuomiokirkon vahtimestarilta pyydettäessä. Siinä me sitten lopulta istuskelemme vierekkäin kuin pidemmänkin aikaa toisemme tunteneet, kädet kynkässä myös muuten vain. Minulle, joka poden kroonista mummovajetta, kirkkotuokio Elli-mummin kanssa tuntuu kotoisalta ja läheiseltä. Olen valmis adoptoimaan hänet, ja suunnittelen saarnan ajan yhteisiä kahvihetkiä. Haluaisin kuulla enemmänkin hänen pitkästä elämästään. Jospa elämänkokemus ja viisaus tarttuisivat. Ehtoollisen alettua odottelemme suunnitelmamme mukaan niin kauan, ettei alttarilla enää ole jonoa. Päästyämme luiskalle saakka Elli-mummi päättää kuitenkin kulkea sitä pitkin sen sijaan, että jättäisi rollaattorin portaiden alle. Hänen voimillaan se onnistuu hyvin, heikommalle luiska saattaa tuntua jyrkältä. Viimeiset metrit taittuvat käsikkäin, ja alttarille polvistuessaan seuralaiseni tarvitsee tukea. Jos Elli-mummi haluaisi nauttia ehtoollisen omalla paikallaan, se olisi Tuomiokirkossa aivan mahdollista. Silloin olisimme pyytäneet suntiota välittämään asiasta viestiä papille. Ne, jotka ovat saapuneet kirkkoon pyörätuolilla ilman saattajaa, voivat niin ikään pyytää suntiolta apua. Suntio voi tarvittaessa työntää pyörätuolin ehtoollisalttarin viereen ja pyytää pappia tarjoilemaan ehtoollisen sinne. *** Kotimatkalla minulla on hyvä mieli ja toivon, että Elli-mummista tuntuu samalta. Otan riskin ja uskaltaudun ehdottamaan yhteistä kirkkoreissua toistekin. Mennään!, kuuluu iloinen vastaus. Tiina Piha Nykyisellään sauvamallisilla kuulolaitteilla on aiempaa vähemmän käyttöä, koska induktiosilmukkaa hyödyntävät kuulolaitteet ovat yleistyneet. Jos matka alttarille tuntuu liian raskaalta, ehtoollisen saa myös penkkiin, kunhan sopii asiasta etukäteen kirkon vahtimestarin kanssa. Mukaan muistojen messuun 15. päivänä toukokuuta kello 15 järjestetään Tuomiokirkossa ikäihmisille tarkoitettu Muistojen messu. Tilaisuudessa muun muassa lauletaan vanhoja, kaikille tuttuja säveliä ja virsiä. Erityisesti tuomiokirkon alueella toimivia vanhainkoteja kutsutaan mukaan messuun. Haluatko vanhuksen tai liikuntarajoitteisen vapaaehtoiseksi saattajaksi kirkkoon? Ilmoittaudu netin kautta: Muistojen messussa tuttuja säveliä. Troolin kautta uutta potkua Yhteisöllisyys antaa toivoa paremmasta Kun työttömyys kohtaa, ei kannata jäädä yksin asiaa murehtimaan. Katse kannattaa suunnata eteenpäin. Tätä korostaa meriteollisuuden alan työttömille ja lomautetuille tarkoitettu palvelupiste Trooli telemaan tänne myös sellaisia, jotka eivät välttämättä osallistuisi muuten niin aktiivisesti tämänkaltaiseen toimintaan. Aktiivisuus palkitaan Yksi Troolin kävijöistä on Jarmo Katajisto. Hän aloitti Turun telakalla vuonna 1991 levysepän apulaisena. Pitkän uran telakalla tehnyt Katajisto on tällä hetkellä pakkolomalla. Päivät alkavat helposti toistamaan itseään. Siksi onkin tärkeää pitää rutiineista kiinni ja aktiivinen ote elämästä päällä, Katajisto pohtii. Katajisto on huomannut, että Troolissa on paljon kävijöitä, jotka harkitsevat vakavasti alan vaihtoa. Hän haluaakin rohkaista kaikki etsimään erilaisia, muita kuin oman alan työpaikkoja. Olen tutuille sanonut, että jos vain jostain vakipaikan saat, tartu rohkeasti tilaisuuteen. Ei tällaista epävarmaa odottelua kovin pitkään kukaan jaksa. Erilaisten työllistymismahdolli- Tärkeää on, että vaikean tilanteen edessä ihmistä ei jätetä yksin, painottaa yhteiskunnallisen työn pappi Petri Laitinen. äntisellä Rantakadulla sijaitsevassa toimipisteessä käy vilkas puheensorina. Tuore kahvi tuoksuu. Ihmiset vaihtavat kuulumisia ajankohtaisista asioista. Turun telakan varapääluottamusmies Timo Lehto toivottaa kaikki reippaasti tervetulleeksi. Tammikuussa 2010 avattu Trooli tarjoaa apua meriteollisuuden alan tekijöille koulutukseen liittyvissä asioissa ja avustaa työnhaussa. Mahdolliset työpaikat eivät rajoitu pelkästään Suomen rajojen sisäpuolelle. Palvelua saa jopa norjaksi, jos tarve vaatii. Vähän aikaa sitten Suomesta haettiin työntekijöitä Norjaan öljynporauslautalle, ja autoimme kiinnostuneita hakupapereiden kanssa. Ilokseni voinkin todeta, että työllistyminen näyttää joidenkin kohdalta aika hyvältä, Lehto kertoo tyytyväisenä. Vaikka Trooli antaa vinkkejä erityisesti työ- ja koulutusmahdollisuuksista, haluaa Lehto korostaa myös toiminnan sosiaalista puolta. Tänne on ja täytyykin olla helppo tulla. On tärkeää, että ihmisillä on paikka, jonne mennä ja missä jakaa tuntojaan. Täällä on arkipäivisin aina jotain tapahtumaa. Tapaamisia on erilaisia, sekä osastokohtaisia että kaikille avoimia tapaamisia. Lisäksi on muodostunut omia, työtehtäväkohtaisia ryhmiä, jotka ovat vähän kuten kaveriporukat. Niissä on hyvää varsinkin se, että ne auttavat houkutsuuksien kartoittaminen on ollut myös Katajistolle itselleen viime kuukausina tuttua puuhaa. Hän on pyrkinyt pakkoloman aikana lisäksi kurssittamaan itseään. Itsestään selvää sekään ei kuitenkaan aina ole. Erilaisille oman alan kursseille, kuten hitsauskursseille, riittää tunkua. Telakan tulevaisuuteen Katajisto suhtautuu mietteliäästi. Vikingiltä saatu tilaus antoi valonpilkahduksen, mutta kovinkaan pitkälle se ei kanna. Kaupantekoon pitäisi hänen mielestään saada enemmän yritystä, etteivät isot tilaukset valuisi liian helposti pois Turusta. Hän toivoisi telakalta toisaalta myös uusien toimintamahdollisuuksien kartoittamista. Telakalla on hyvät tuotantotilat, mutta kuitenkin paljon hallitilaa tyhjillään. Niissä voisi tehdä jatkossa entistä enemmän jotain muuta kuin ainoastaan laivoja. Esimerkiksi konepajateollisuutta soisin sinne tulevan lisää. Katajistoa huolestuttaa varsinkin se, miten telakan sukupolvenvaihdos saadaan hoidettua. Nyt näyttää siltä, että nuoria tekijöitä on vaikea saada Sukupolvenvaihdoksesta on tällaisessa epävarmassa ilmapiirissä vaikea pitää huolta. Nuoret eivät tällä hetkellä luota alan jatkuvuuteen, ja lähtevät muiden töiden perässä pois Turusta. Yhteistyössä on voimaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on ollut alusta alkaen Troolissa mukana. Seurakunta tekee yhteistyötä muiden Troolissa toimivien tahojen kanssa. Yhteiskunnallisen työn pastori Petri Laitinen korostaa, että seurakuntayhtymä haluaa luoda aitoa ja monipuolista yhteistyötä. Olemme tähän mennessä järjestäneet esimerkiksi teatteri-iltoja, konsertin työttömien hyväksi sekä retkiä Sinapin leirikeskukseen. Laitinen on pannut merkille, että työssä jaksamisen ja henkiselle tuen osaamiselle on yrityksissä jatkuvasti enemmän kysyntää. Tämän huomion pohjalta käynnistettiin huhtikuussa Majakka-hanke, jossa pyritään tukea pk-yrityksiä työllistämiseen liittyvissä kysymyksissä. Kyse on ennen kaikkea siitä, miten saamme tämän osaamisen yritysten tietoon, hän tarkentaa. Samassa tilassa Troolin kanssa toimii myös muita yhteistyötahoja, jotka antavat oman panoksensa ja osaamisensa kävijöiden hyväksi. Esimerkiksi Sanna Forslundin luotsaama Hyvä Vire -hanke pyrkii osaltaan parantamaan meriteollisuuden alan työttömien ja lomautettujen hyvinvointia. Järjestämme muun muassa erilaisia retkiä, jotka ovatkin olleet suosittuja. Olemme tehneet retkiä On tärkeää, että ihmisillä on paikka, jonne mennä ja missä jakaa tuntojaan, Turun telakan varapääluottamusmies Timo Lehto sanoo. muun muassa Kakolaan ja Olkiluodon ydinvoimalaan. Kaikki toiminta on maksutonta. Atk-asiat tuntuvat olevan monelle kompastuskivi. Siksi täällä annetaan opastusta tietokoneen käytössä. Siitä onkin tullut monelta kiitosta. Atk-kurssit ovat kysyttyjä, Fordlund valottaa. Olennainen osa seurakuntayhtymän ja Troolin yhteistyötä on myös Jarmo Katajisto vaihtoi kahvikupposen lomassa ajankohtaiset kuulumiset muiden telakkalaisten kanssa. perinteisempi seurakunnallinen työ, kuten henkisen tuen antaminen, mitä Laitinen pitää luontevana jatkona telakkapappina toimimiselle. Voi sanoa, että seurakunta on tullut tänne telakkalaisten perässä. Ihmistä on kuunneltava, kun hän on vaikean tilanteen edessä. Jokainen on otettava tosissaan, sillä kukin kokee esimerkiksi pakkolomautuksen yksilöllisellä tavalla. Ihmiset eivät saa jäädä yksin työttömyyden edessä. Kaikenlainen rohkaisu uudelleenkouluttautumiseen ei varmasti tee kenellekään hallaa. On luotava toivoa paremmasta.. Laitinen toteaa. Samaa mieltä on myös Timo Lehto. Vaikka tulevaisuus näyttää helposti harmaalta, ei Lehto halua masentua pelkkään synkkyyteen. On tärkeää etsiä uusia vaihtoehtoja. Ja ainahan sen tuttu telakkalainen tapa käsitellä asioita, jossa huumorilla on ratkaiseva tekijä, auttaa. Joonas Josefsson Meriteollisuuden palvelupiste Trooli löytyy osoitteesta Läntinen Rantakatu 53. Trooli on avoinna arkisin kello

5 8 9 Y l v a V i k s t r ö m ÅSFs barnkör sjunger på Borgå stifts barnkörsstämma i juni. Körsjungandet är allt från musiklekar och diskussioner till resor och knytkalas. Det bästa med att sjunga är att När femtio barnröster börjar nynna Vangelis Conquest of Paradise i det halvmörka konsertrummet upphör prasslet från programbladen, och det går rysningar längs ryggraden. Frank Berger ackompanjerar på pianot, Birgitta Forsman dirigerar med fast hand, men de som skapar den fantastiska stämningen är körsångarna i sina röda t-skjortor med texten ÅSFs barnkör. Så heter kören när alla församlingens barnkörer uppträder tillsammans. Egentligen består den av tre grupper: Kristallerna, Korallerna och Birgitta Forsman dirigerar alla barnkörer i ÅSF. det är så roligt fortsättningsgruppen SOLAkören, säger Birgitta Forsman, kantor i Åbo svenska församling. Förutom fortsättningsgruppen består körerna främst av första- och andraklassister. I mars uppträdde de tillsammans med konserten Tack för livet!, där repertoaren (förutom nämnda Vangelis-stycket) innehöll Hovlads verk Skapelsen, och flera andra sånger. Nu är siktet inställt på Borgå stifts barnkörsstämma som ordnas i Åbo i juni. Först ordnas regionala stämmor i Korsholm, Borgå och Mariehamn under våren. Vi ska delta i den sistnämnda så barnen får åka på körresa. I Åbo ordnas sedan den gemensamma barnkörsstämman i samband med den Finlandssvenska sång- och musikfesten Ta i ton, säger Forman. Sånger väcker frågor Det är nu fyra år sedan Forsman startade barnkörsverksamheten i ÅSF, och antalet sångare har ökat från 13 till 56 stycken. Det började som ett samarbete med Sirkkala skola, och Korallerna och SOLAkören övar fortsättningsvis där. Kristallerna riktar sig till elever från Cygneus skola, och övar i Aurelia. Övningarna försiggår en gång i veckan direkt efter skolan, och passar därför bra ihop med eftisverksamhet. Övningarna ska vara roliga att vara på. Vi börjar alltid med att äta mellanmål tillsammans, och de gånger vi nyligen haft ett uppträdande har vi knytkalas. Visst kör vi också en del uppsjungning och röstövningar, så barnen blir bekanta med vad det innebär att vara körsångare, men också det görs på ett lekfullt sätt, säger Forsman. Sångerna berör i första hand kristna teman, och gör det viktigt att ge tid för frågor och diskussion på övningarna. Visst sjunger vi också vanliga barnsånger, men jag vill att det ska märkas att det är församlingens barnkör. Bäst fungerar arbetet om jag väljer sånger jag själv tycker om. För två år sedan satte vi upp en musikal om Josef, och ifjol gjorde vi Daniel i lejongropen. Då blev det naturligt att jag under övningarna också läste berättelserna ur Barnens Bibel, och jag märkte att barnen gärna både lyssnade och diskuterade. Det handlar inte om utövande kristendom, vi har ingen bön eller andakt på övningarna, utan istället om allmänbildande undervisning. Sångerna vi sjunger väcker frågor, och det är viktigt att de får diskuteras, säger Forsman. Pirrigt och spännande Barnkörsstämman i Åbo bjuder på nya utmaningar eftersom repertoaren nu inte är självvald, utan det är bestämt att alla körer tillsammans ska framföra verket Barn i Guds tid. Det är första gången ÅSF-kören övar med körmappar, i vanliga falla sjungs allt utantill. Det är viktigt för att lässnabbheten inte ska inverka, och för att barnen ska kunna följa med då jag dirigerar. Det svåraste med att hitta bra barnkörsånger är i regel att hitta sådana som inte har för långa och invecklade texter. Helst sånger med en medryckande refräng som går fort att lära sig. Sådana sånger ingår också i barnkörsstämman, och framförs i samband med Sång- och musikfestens huvudfest. Det är ett fint tillfälle att visa andra sångaraktiva att församlingarnas barnkörer finns och verkar, säger Forsman. Barnen själva tycker det är spännande att uppträda. Före vi börjar känner man sig lite blyg och nervös, men sedan går det bra, säger Vera. Ibland är det jättepirrigt i magen, säger Olivia. Mest nervöst är det att uppträda på skolans morgonsamling, vilket kören gör ungefär en gång per termin. Hurudana sånger sjunger ni helst? Långsamma och vackra, säger Amanda. Allt, både lugna och snabba, säger Elvira, och tillägger att hon vill bli en stjärna. Paulina är inte lika säker på om hon vill det samma, men tycker det bästa med att sjunga är att det är så roligt. Bättre betyg kan en kör knappast få. Ylva Vikström Taiteilijat tavoittavat häivähdyksen pyhää Tomas tvivlaren KYRKOHERDEN Aposteln Tomas kallas ibland för tvivlaren. Tomas traditionella minnesdag är den 21 december, vilket också vår almanackas namnsdagslängd påminner oss om. Tomas har namnsdag under den allra mörkaste årstiden. Den svenska sångaren Mats Olin antyder detta i sin kända schlager Jag tror, jag tror på sommaren från år Olins schlager har sedan blivit en populär allsång. Kortast och blekast vintersol finns en decemberdag Kallad för Tomas Tvivlaren för att hans tro var svag Man skulle aldrig någonsin ha trott på en sol, en vår Ändå förvandlas vintern till sommar varenda vår. Jag tror, jag tror på sommaren. Jag tror, jag tror på sol igen Det är inte svårt att omfatta budskapet i Olins schlager. Efter en lång och snörik vinter har vi åter vår. Kanske det hade sin djupa mening att påskhelgen inföll mycket sent i år? Tänk om påsken skulle ha firats redan i slutet av mars? Men nu har våren kommit i samband med påsken. Vi kan se och höra många vårtecken i naturen. Och vi vågar rentav tro på sommaren. Uppståndelsens vittnen Första söndagen efter påsk, som i år infaller den 1 maj, handlar om hur lärjungarna mötte den uppståndne Kristus. Vart tredje år läser vi på denna söndag evangeliet om Jesus och Tomas (Joh. 20:19-29). Evangeliet berättar att Tomas hade svårt att tro på det som de andra lärjungarna berättade: att Jesus hade uppstått från de döda och visat sig för dem. Tomas kom med klara villkor för att han skulle kunna tro: Om jag inte får se spikhålen i hans händer och sticka fingret i spikhålen och sticka handen i hans sida tror jag det inte. En vecka senare var Tomas tillsammans med de andra då Jesus visade sig för dem. Jesus gick då rakt fram till Tomas: Räck hit ditt finger, här är mina händer; räck ut din hand och stick den i min sida. Tvivla inte, utan tro! Tomas kom inte med några invändningar. Han uttalade en kort trosbekännelse: Min Herre och min Gud. Tomas visar vägen Många människor identifierar sig gärna med Tomas tvivlaren. Det är inget fel att tvivla och vi skall alltid vara ärliga både mot Gud och mot oss själva. Men det finns också de som älskar att skryta över att de är tvivlare och dåliga kristna. Jesu sista ord till Tomas kan ge en tankeställare åt dem som gärna vill vara tvivlare: Du tror därför att du har sett mig. Saliga de som inte har sett men ändå tror. Slutmålet skall vara tro och inte tvivel. Tomas fortsatte att vara tillsammans med de andra lärjungarna fastän han inte trodde att Jesus hade uppstått från de döda. Han är i dag ett exempel för vår tids tvivlare. Alla har plats i den kristna kyrkan, oberoende om deras tro är stark eller svag, medveten eller omedveten. Mitt råd till varje tvivlare är: Kom med i vår tids lärjungaskara. Kom med i gudstjänstgemenskapen och församlingen. Om du i dag är en tvivlare kan det hända att du inte är det i morgon. God fortsättning på påsken och våren Eero Sepponen Perttu Ollila on pääsiäistä edeltävällä viikolla kiireinen mutta innostunut. Hän pystyttää kolme vuotta valmistelemaansa Viimeinen ehtoollinen -näyttelyä Turun tuomiokirkkoon. Taidehistorioitsija sai alun perin tehtäväkseen selvittää, olisiko Andy Warholin kuuluisan Viimeinen ehtoollinen -teossarjan ympärille rakentuvaa näyttelyä mahdollista saada kulttuuripääkaupunkiin. Vuonna 2009 jo melkein luulin, ettei tämä toteudukaan. Mutta sitten projekti lähti vyörymään, kun kirkolla oli rohkeutta, ymmärrystä ja kulttuuritahtoa lähteä tukemaan tätä suurenmoista hanketta! Ollila kertoo. Kerran elämässä kaikki viimeisen päälle Viimeinen ehtoollinen -näyttelyn primus motor, taiteen pyhälle asialle täysillä antautunut Perttu Ollila työskentelee nyt Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän pestaamana kuraattorina. Hän sai tilaisuuden hankkia Warholin teosten lisäksi myös kaksi mieleistään, teemaa relevantisti käsittelevää nykytaiteilijaa. Ranskalaisen Francine LeClercqin (s. 1966) vaikuttava Viimeinen ehtoollinen -installaatio löytyi kansainvälisen taidelehdistön ja nettikeskustelujen kautta. Kirkon taidepalkinnonkin saanut kuopiolainen Pauno Pohjalainen Ristinsä kannettavaan kullakin, Pohjolaisen teoksissa se on tavallisesti puuta. Hänen juurevissa mutta taivaisin äänin soivissa töissään Henki ja aine yhdistyvät toisinaan hätkähdyttävästi. (s. 1949) taas on tunnettu kristillisen kuvaston kautta pyhää mysteeriä tutkivista teoksistaan. Häneltä tilattiin uusi teos. Tässä on vähän sellainen kerran elämässä -meininki. Kulttuuripääkaupunkivuonna kaikki on tehty kerrankin viimeisen päälle kunnolla. Saimme näyttelystä jopa maksuttoman siinä vaiheessa kun selvisi, että tämä toteutuu Tuomiokirkossa, näyttelyn kuraattori kiittää.

6 10 11 Francine LeClercqin teos tähdentää pöydän tärkeyttä: se on ilmoituksen paikka, jossa Jeesuksen ja opetuslasten käsien eleet viittaavat ja limittyvät Juudaksen kavalluksen ja ehtoollisen elementtien välille. Kulttuurinkantajan osa on välillä raskas myös fyysisesti. Taidehistorioitsijan unelmakeikka. Näyttelyn teokset Turkuun koonneen kuraattori Perttu Ollilan kolmen vuoden inspiroiva savotta on loppusuoralla. Viimeinen ehtoollinen -taidenäyttely Turun tuomiokirkossa Näyttely on avoinna päivittäin klo Vapaa pääsy. Viimeinen ehtoollinen viidellä kattauksella R. W. Ekman esittää Viimeinen ehtoollisen taidehistoriasta tuttuun tapaan, da Vincin viitoittamaa tietä. Kavalluksen, katumuksen ja anteeksiannon tarina Perttu Ollila opastaa sisään teosten saloihin ennen kuin näyttelyä on vielä rakennettu valmiiksi. Kun Turun tuomiokirkkoon astuu sisään, oikealla puolella Pormestarinkuorissa tulee ensimmäiseksi vastaan Francine LeClercqin massiivinen mutta herkkävireinen työ. Ranskattaren installaatio eli tilataideteos tutkii älyllisesti taidehistorian tunnetuimpiin kuuluvaa asetelmaa, Jeesuksen ja opetuslasten viimeisen ehtoollisen sakramenttia. Kristus ja opetuslapset ovat pöydästä poissa, mutta heihin viitataan varjoin ja heijastuksin. Katsoja on teokseen osallistuja: hän voi kuvitella apostolien ja Jeesuksen eleet ja käsien liikkeet, kavaltajan kauhistuttavan kieron ilmeen ja leivän murtamisen mystisen hetken. Jotain salaperäistä, salamyhkäistäkin noissa hahmoissa on, mutta katsoja saa sulautua joukkoon tummaan, lyöttäytyä seuraan ja ottaa oman paikkansa pöydästä. Muodostaa suhteensa kiirastorstain tapahtumiin ja tyyppeihin. Lähestyy työtä sitten puhtaasti taiteellisen tai hengellisen tietämyksen ja kokemuksen kautta, jokainen ehtoollispöydän äärelle saapuja tietää suurin piirtein, keitä paikalla pitäisi olla. Leonardo da Vincin vuonna 1498 maalaama asetelma on piirtynyt länsimaisen ihmisen verkkokalvolle. Katsojan mieleen palautuu myös se, keitä pöydässä ei ole, paitsi hämärinä heijastuksina tai varjoina, muistoina siitä seurueesta, joka muutti muunkin kuin kirkkohistorian. Pöytä dramatisoi vaikuttavalla tavalla kavalluksen, katumuksen ja anteeksiannon tarinaa. Poissaoloon viittaavilla esineillä katettu pöytä on pohjimmiltaan tyhjä. Kristus on poissa, samoin opetuslapset. Nasaretilainen on antautunut kohtuuttoman rangaistuksen ja kuolemaan johtavan prosessin vietäväksi. Hän saa aktiivisella tekemättä jättämisellään pieni puheteko olisi voinut pelastaa jotain aikaiseksi: oikeus ei toteudu Jerusalemissa, Perttu Ollila pohtii. Pyhää halajava horjuu yksin hämärässä Etenkin ihmishahmojensa osalta LeClercqin teos on hienostunut ja hienopiirteinen, tyylitelty. Siihen ei ole ladattu kiirastorstain aterian jälkeisenä pitkänä ja pimeänä päivänä seuraavia Golgatan tuskanhuutoja tai opetuslasten mykkää kauhua ja pelokasta Mestarinsa kieltoa. Silti installaatio tuo mieleen sen, mitä 1900-luvun kauhujen keskellä tavattiin todeta: Jumala tekee itsensä tiettäväksi enää poissaolonsa välityksellä. Teoksen tarjoaman poissaolon äärellä pyhää halajava on vääjäämättä yksin. Horjuminen yksin hämärässä saattaa muotoutua ahdistavaksi kokemukseksi, mutta kuten tanskalaisfilosofi Kierkegaard kiteyttää: Ahdistus on tie. Tie kyllä johtaa johonkin, mutta kokija ei oikeastaan edes näe tietä, eikä ole ketään, joka sen voisi näyttää, Perttu Ollila muotoilee. LeClercq lähestyy kristillisestä mystiikasta tuttua apofaattista teologiaa. Se korostaa, ettei Jumalaa voi määritellä ihmisen vajavaisin sanoin. Jokainen kieltävä tai myöntävä väite Jumalasta on väistämättä väärä, sillä ihmisen sanat ja ymmärrys eivät riitä tavoittamaan Häntä tarkasti. Kukapa olisi arvannut, että Turussa Andy Warholistakin kuoriutuu kaappikristitty. Taideteoksia voi ihailla tai analysoida. Autenttisinta ehtoolliskokemusta etsivä saattaa nauttia sen myös oikeasti. Mystikon on irtauduttava kaikesta, mitä hän järkeilee ja kuvittelee Korkeimmasta. Jumalaa voi lähestyä rukouksen ja hiljentymisen mahdollistaman kokemuksen kautta. Minua puhuttelee tässä se, mitä teos tuntuu sanovan pyhän mysteerin kirkastamisesta. Kyseessä on ihmisen ja Jumalan välinen tietämättömyyden kuilu. Kierkegaard sanoi sen kauniisti: Uskossa on kysymys sokeasta hypystä. Kaappikristillisyyttä vai kliseiden tyhjyyttä täynnä Tigerstedt-Wallenstjernan kappelissa on neljä työtä Andy Warholin viimeisestä suuresta teossarjasta Viimeinen ehtoollinen (1986), joka on versioitu Da Vincin tutun teoksen pohjalta. Warhol kuoli seuraavana vuonna. Lisäksi esillä on töitä hänen kuolemaa ja uhria tutkivasta Sähkötuoli-sarjastaan. Taiteilijan bysanttilaiskatolinen tausta tuli esiin vasta kuoleman jälkeen. Vain lähimmät ystävät tiesivät hänen kaappiin jääneestä hengellisestä puolestaan, jonka kartoittamisessa Perttu Ollila on tehnyt suuren työn. Hänen ensimmäiset taidekokemuksensa olivat kodin uskonnollisista kuvista. Lapsesta lähtien sairastellut Warhol menetti isänsä varhain ja pelkäsi kuolemaa. Hän itse kävi lähellä kuolemaa kun häiriintynyt Valerie Solanas ampui Warholia vuonna Taiteilijan sydän pysähtyi, mutta hän heräsi lasarusmaisesti leikkauspöydällä, Ollila selvittää. Ensimmäisen merkin Warholin kristillisestä puolesta antoi muistojumalanpalveluksessa puheen pitänyt ystävä ja taidehistorioitsija John Richardson, joka totesi Warholin huijanneen kaikki uskomaan, että hänen ainoat pakkomielteensä olivat raha, maine ja glamour. Naamioiden taakse kätkeytyneen pop-taiteilijan kristillistäminen ei silti suinkaan ole Ollilan mukaan ongelmatonta. Warholin persoona ja hänen teostensa merkitys ovat vaikeasti tulkittavia, joidenkin mielestä jopa tyhjää täynnä. Warholin pop-taiteen näennäinen Francine LeClercq kattaa mysteerisen ehtoollispöydän kuka puuttuu teoksesta? hengettömyys ja kliseemäisyys ovat juuri sitä kuvan naiiviutta, jota tarvitaan tavoittelemaan uudelleen kokemusta pyhän läsnäolosta. Katsoja on sidottu kuviin, joissa Jeesus asettaa ehtoollista, myötätunnon ja tuhon tietoisuuden kautta, Ollila arvioi. Turku tarjoaa Warholille uutta uskonnollista valoa Perttu Ollila painottaa Andy Warholin bysanttilaiskatolista mielenlaatua, jonka kautta taiteilijan teosten uskonnollinen ulottuvuus aukeaa. Merkitys on lopulta katsojan silmässä: saako kristillinen kuvasto Warholin käsittelyssä uusia syvämerkityksiä vai jäävätkö työt hengellisesti tyhjiksi pinnoiksi? Elämänsä loppuvuosina Warhol kävi New Yorkin katolisessa kotikirkossaan säännöllisesti, kerran kaksi viikossa. Hän teki sen pysyen tuntemattomana ja lymyillen kirkon takaalalla varjoissa. Vahtimestari ja pappi toki tiesivät, kuka oli tuo nahkatakissa, aurinkolaseissa ja hupparissa hiippaillut mies. Joku voi toki tarkastella Warholin Viimeinen ehtoollinen -sarjaa pelkkinä merkityksettöminä ja ironisina kommentteina, mutta minä olen puoleni valinnut. Yritän ohjata katsojienkin tulkintaa uskonnolliseen suuntaan: piilotettu hengellisyys on metodinen selviö Warholin teosten sisällön ymmärtämisessä. Perheenjäsenet ja läheisimmät työtoverit näkivät hengellisen puolen. He kertoivat Warholin tehneen kirkossa ristinmerkin aina idän kirkon tavalla. Uskonnon suhteen mies oli kerrankin vakavissaan. Medialle hän antoi itsestään vain pelkkää perusfuulaa, Perttu Ollila kommentoi. Hän onnistui hankkimaan teokset taiteilijan synnyinkaupungin Pittsburghin Andy Warhol -museosta. Museon edustajat olivat minun tapaani hyvin innostuneita siitä, että Warholin teokset pääsevät ensi kertaa esille sakraalitilassa ja vieläpä Suomen pääpyhätössä! Kirkkotila mahdollistaa aidosti hänen töidensä esittämisen aivan uudessa, uskonnollisessa valossa. Pohjolainen ei ole maneerien tai tyylin orja Pauno Pohjolaisen Viimeinen ehtoollinen -installaatio, jonka ripustus on LeClercq imaisee katsojan installaationsa sisään läsnäolon ja poissaolon jännitteellä. Ehtoollinen elää prosessina: vieraskirjaan kirjoittaja voi vakuuttaa olevansa läsnä entä nuo hahmot seinällä? vielä haastatteluhetkellä tekemättä, saa jo etukäteen Perttu Ollilan sydämen sykkimään tavallista kiivaampaan tahtiin. Teos on näkemiltäni osin jotakin suurta ja vaikuttavaa! Aavistinkin sen, sillä Pohjolainen halusi jäsentää koko Agricola-kappelin moniosaisella teosryhmällään. Kysymys ei ole yhdestä teoskappaleesta vaan koko seinäpintaan tukeutuvasta kolossaalisesta reliefistä. Pohjolaisen ilmaisu on yleensä abstraktia ja viitteellistä. Tuomiokirkossa on luvassa askel kohti figuratiivista eli esittävää taidetta, josta tavallisen katsojankin on helppo päätellä, mistä on kysymys. Oli kutkuttavaa ja jännittävää saada kotimainenkin huipputekijä mukaan näyttelyyn. Pauno Pohjolainen osoittaa oman taiteilijuutensa ja yllättävyytensä: hän ei ole minkään maneerin tai tyylin orja. Heikkouskoinen luterilainen Pauno Pohjolainen käy pelotta käsiksi pyhiin teemoihin. Hän tiesi etukäteen, mitä viereisiin kappeleihin tulee ja suhteutti oman teoksensa taiteilijaveljeen ja -sisareen, niin kuin hän itse asian ilmaisee. Ollilan mukaan Pohjolaisen viljelemä kristillinen symboliikka on selkeää. Lammas, Jumalan karitsa, ilmentää kirkkotaiteen traditioon liittyen viatonta uhria. Nasaretilaisen viimeisessä ateriassa ennen kuolemaa ovat läsnä pyhyys ja ihmiskunnan puolesta annettu täydellinen uhri, Agnus Dei, jonka veri vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. Kappelin päässä toisena pääelement - tinä on kolossaalisen kokoinen reliefi, josta piirtyvät kärsivät ihmiskasvot. Kristuksen kasvot, lattiasta kattoon. Viides elementti huipentaa hengellisesti kaiken Kansallispyhättöön ei ole tuotu mitä tahansa tasokasta taidetta. Kriitikko Dan Sundell kommentoi Pohjolaisen hengenlaatua, kun taiteilijalle myönnettiin pohjoismaiden suurin kuvataidepalkinto Ars Fennica: Suuri mysteeri ja selittämätön kauneus ovat usein läsnä Pauno Pohjolaisen taiteessa. Läpi koko hänen tuotantonsa kulkee punainen lanka, joka kertoo omalaatuisesta hulluudesta ja haltioitumisesta. Se on haltioitumista siitä, mikä on väkevää, tuntematonta ja tavoittelemisen arvoista. Uransa alussa Pohjolainen ilmaisi viehtymystään kaikkeen villiin, vahvaan ja kauniiseen; nykyisin hän harjoittaa herkkyyttään tietoisemmin ja tulkitsee mysteeriä niin, että onnistuu vangitsemaan sen sen omassa valossa. Pohjolaisen teoksissa pyhä ja hengellinen ulottuvuus ei tule hänen taiteensa tuntijoille puun takaa, mutta varsinkin Warhol yllättää tältä kannalta, Perttu Ollila lupaa. Kuraattori itsekin tuli yllätetyksi, kun Viimeinen ehtoollinen -näyttelyn tilaksi vihdoin varmistui Turun tuomiokirkko. Taidehistorioitsija tajusi, ettei näyttely päätykään Pohjolaiseen. Pääkuorissa on R.W. Ekmanin fresko Viimeinen ehtoollinen ( ), jonka asetelma on saanut muiden taiteilijoiden tavoin innoituksensa itseltään Leonardo da Vinciltä! Sattumaa? Johdatusta sanoisi uskovainen, mutta Perttu Ollila ei spekuloi. Paljasjalkainen turkulainen vain hämmästelee hiljaa itsekseen ja on mielissään. Mutta ei vielä tässäkään kaikki Viimeistä ehtoollista esittävien taidekuvien kierros huipentuu alttarille, missä ihan oikeasti jaetaan ehtoollisen elementit: öylätti ja viini, Kristuksen ruumis ja veri. Tämän yhteyden tajuaminen vavahdutti jo minuakin, tunnustaa Perttu Ollila. Ehtoollisen pyhä mysteeri yllättää jälleen. Janne Villa

7 12 13 Rakastettu romaani keskiajan Naantalista ja Turusta Kirjakaupoista tai netistä: tai Jo vuodesta 1999 Ostamme Kulta- Ja hopea esineesi. MaksaMMe HYVÄn Hinnan! Nyt ylimääräiset esineet kiertoon. Tilaa puhelimella tai kotisivuiltamme KULTAPUSSI jossa lähetät esineesi meille turvallisesti. Lähetyksen saavuttua meille arvioimme ja valokuvaamme esineet. Maksamme summan välittömästi arviointitapahtuman jälkeen tilillenne. LÄHETYS ON VAKUUTETTU ja POSTIMAKSU MAKSETTU. Teille ei tule mitään kuluja. Puhelinpalvelumme ma-pe klo 10-16, p KIRKKONUMMI APU VIRTSANKARKAILUUN MediSet-tuotteet Varmuusalusasut Vuodesuojat Uimahousut Irtosuojat Ympäristöystävälliset Kestävät yli 200 pesukertaa Mukavat Huomaamattomat VERKKOKAUPPA AVATTU! Tilaa ilmainen esite ILMAINEN NEUVO OY:n Oikeudellinen puhelinpalvelu Puhelun hinta 2,95 e min + pvm/mpm TILITALO Olemme Sinua varten Vähäheikkiläntie 37 Turku TERVETULOA Marja-Leena Marianne Pia Tapio info@tilitoimisto-ronn.net Oman taloutensa isäntä päättää mihin haluaa säästää, ja antaa asiantuntijoiden kertoa kuinka. Oikeastaan säästäminen on enemmän tahto- kuin taitolaji. Oleellista on, että tiedät mihin haluat säästää. Meidän tehtävämme on kertoa sinulle kuinka se tehdään. Oli säästökohteesi pieni tai iso, lähellä tai kaukana. Kokeile helppoa säästämisen laskuriamme osoitteessa op.fi/saastaminen ja tule juttelemaan. Yhdessä hyvä tulee. Välitämme. Ilmoitusmarkkinointi: Marita Lyyra p , marita.lyyra@kotimaa.fi Muulloinkin kuin vaaliaikana Olen kuullut viime viikkoina Tarina maailmalla -luentosarjassa Turun yliopistolla monia kiinnostavia näkökulmia siihen, miten ajattelumme rakentuu. Muodostamme vastakohtapareja: varakas hyvä, varaton paha; minä ahkera, toinen laiska Mielikuvat, joilla pelaamme, ovat arvaamattoman merkittäviä niiden muuttaminen kun vaatii itsetutkiskelua ja vaivaa. Pitää haastaa oma ajattelunsa ja etsiä esimerkiksi tietoa, jonka avulla rakentaa uusi kuva. Tätä kirjoittaessani vaalit ovat juuri tulossa. Tämän tekstin julkistuessa ne on jo pidetty ja tulos selvä. Millaisen suunnan Suomi otti? Onneksi joka ikinen puolue puhui painokkaasti esimerkiksi nuorista, heidän syrjäytymisensä ja pahoinvointinsa ehkäisemisestä. Nuoret tarvitsevat paikan maailmassa, koulutusta ja työtä vuotiasta on kadoksissa, vailla opiskelutai työpaikkaa. Joka viides on käyttänyt mielenterveyspalveluja sama määrä, joka on tullut kiusatuksi koulussa. Käsissämme on sanalla sanoen kansakuntamme tulevaisuus, nämä nuoret ovat pian aikuisia ja ottavat käsiinsä maamme ohjat. Ulkomaalaispolitiikka sen sijaan aiheutti puolueiden kesken enemmän hankausta. Yksi kuulemistani luennoitsijoista käski miettimään, mitä tulee ensimmäisenä mieleen, kun ajattelee ulkomaalaista. No, minun ensimmäinen ajatukseni oli kotouttaminen ei voi onnistua. Oikein hätkähdin. Siis mitä? Mistä syystä näin ajattelen? Miten niin ei voi onnistua? Grace & Peace Hurt You may think that the pastor has not quite realized the point of Easter when the title of this column is Hurt and she is about to write about suffering. You are right, too, but for reasons I won t go into since there isn t enough space, I think this is a column that needs to be written. My deepest prayer is that for those of you who are suffering it would bring the tiniest bit of comfort. Writing about suffering is also a little frightening because understanding the depth of any other person s suffering is impossible for us. Thus, I feel I am treading on very fragile ground. But I also think that even if I do not get the words quite right I am a coward if I do not at least try because what little I do know is that in our time of suffering we need God the most. At a time in our lives when it seems there is nothing but great pain, sadness and sorrow in our hearts this is the one and only consolation there can be: God is with me, Jesus is with me, the Holy Spirit is with me. Saying this to someone else when they are in the middle of their hurt rarely does any good, Oikeastaan hämmästyttävää, millä voimalla me ihmiset pidämme kiinni tutusta ajattelusta. Jos jokin ei tunnu toimivan, on varmasti tekoja, jotka parantavat tilannetta. Tulle haluta muutosta ja satsata siihen. Kotouttaminen on yksi esimerkki. Se on haaste, joka voi onnistua askel askeleelta paremmin. Luin juuri lehdestä, että pakolaisperhe ei voinut avata Suomessa pankkitiliä. Kuulostaa pahalta. Samoin pahalta kuulostaa, jos ihmiset eivät saa mahdollisuutta opiskella kieltä tai myöhemmin lupaa tehdä työtä. Myös tapa, jolla asunnot sijoittuvat eri puolille kaupunkia, on haaste: varakkaammat asuvat keskellä kaupunkia, varattomat kaupunkien laidoilla. Slummiutuminen on raaka ilmiö, jota Suomessa ei onneksi sen räikeimmissä muodoissa ilmene, mutta joka toimikoon ääriesimerkkinä eriarvoistamisesta. Asuinalueajattelu tulisi tuulettaa. Vuokra-asuntoja tarvittaisiin lisää myös muualle kuin laitamille, jos olet vaikka yksinhuoltaja tai vastavalmistunut opiskelija vailla työtä, tulee sinulla silti olla asumisesi suhteen valinnanmahdollisuuksia, joita ei sanele raaka raha. Toinen esimerkki lukkiutuneesta ajattelusta on energiantuotanto: satsaamalla uusiutuviin, ekologisempiin energiamuotoihin kuten vaikka tuulivoimaan, saisimme puhtaamman tulevaisuuden. Mutta tämä vaatisi muutoksen ajattelussa, halun muuttua. Mistä sellainen halu tulisi? Maailman Fukusimat ovat aivan liian kova hinta ajattelun muutoksen moottoreiksi. KOLUMNI Viime viikkoina on myös kirjoitettu ja puhuttu vihasta. Onko Suomesta, onnellisten ihmisten ja toimivan yhteiskunnan mallimaasta, tullut vihaisten ihmisten valtakunta? Uskon, että omaksumme ne ajatukset, joiden keskellä kasvamme. Ei ole yhdentekevää, mitä lapsillemme puhumme, millaista asennetta monistamme. Jos vihaamme, emme hyväksy erilaisuutta, oli se sitten fyysistä tai peräisin ihmisen taustasta, tulee vihasta ja hyväksymättömyydestä yksi kansakuntamme rakennuspuista. Lapset ovat avoimia ja viattomia, vastuumme heidän kasvattajinaan on valtava. Mutta niin kuin vastuu on valtava, ovat haasteetkin. Miten luoda toivoa leipäjonoihin? Entä pitkäaikaistyöttömän elämään? Ehkä raskaankin vaaliajan hyvä puoli on se, että monet yhteiskuntamme ja ihmisten ongelmat toistetaan keskusteluissa satoja kertoja. Vastaavaa keskustelua soisi tapahtuvan useamminkin kuin kerran neljässä vuodessa. Esimerkiksi seurakunnat voisivat alkaa kertoa tarinoita todellisuudesta, jonka avustustyössään kohtaavat: Tarinoita leipäjonoista olisi jokaihmiselle takuulla lukemisen arvoinen, silmiä avaava ja inhimillistä välittämistä lisäävä kirjoitussarja. Niina Repo FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION but knowing it if and, indeed, sadly when the time comes, this is another thing. This is why, as it were, I am now writing this column. Our suffering is not unknown to God. Our hurt and pain and anger and frustration and sadness is not something God does not understand. It is something He has gone through so that none of it would be in vain. Because Jesus has been to hell, it is no longer that same place for us. We can feel that we are in hell but if that is the case then Jesus is right there beside us. We grieve, we cry, we cannot cry, we hurt, we cry in pain, we hide, we whimper when we cannot muster anything more. None of this goes away with the knowledge of God being with us, but, yes, something unexplainable, holy, enters our pain. There is nothing that can take you away from God and there is nothing that can make Him abandon you to your suffering. Nothing! He will be with you. No matter what, no matter the circumstances, no matter anything. God is with you and He will be with you, now and forever. This may be it, but He is in it, with you. The only good thing about suffering is that it makes us softer. Compassion seems to be born from suffering. When we have lost something we are more likely to understand the losses and hurt of others. For reasons that are extremely hard to understand we all suffer in our lives. God not only sent Jesus to be with us in our darkest hour and to share our suffering He also sends us. Not to do something we cannot do, which is to take away another person s pain, but to love them and to have compassion for them. Lent, followed by the magnificence of Easter morning, can mean a multitude of things for us. For me it is about God reminding me about the importance of being compassionate. As we first gradually make our way to Calvary and Jesus sacrifice and then the awe of His resurrection I cannot but feel my heart soften. I am filled once again with such thankfulness for the amazing plan God has and had. Mia Pusa University Chaplain and Pastor of the Turku Cathedral International Congregation Ylösnousemuskappeli avautuu musiikille Seitsemänkymmenvuotias Ylösnousemuskappeli täyttyy musiikista toukokuisena sunnuntaina. Erik Bryggmanin suunnittelema siunauskappeli paljastaa akustisen luonteensa iltakonsertissa, jossa musiikki valtaa sen joka sopukan. Ylösnousemuskappeli rakennettiin sotavuosien aikana. Raskaiden menetysten vastapainoksi arkkitehti halusi luoda rakennuksesta toivoa ja ylösnousemususkoa henkivän kokonaisuuden, jossa valolla ja erilaisilla symboleilla on merkittävä asema. Niiden lisäksi kappelille on luonteenomaista sen yhteys luontoon. Sisätila jatkuu ikkunoiden kautta luontevasti suoraan mäntyjen hallitsemaan maisemaan ja päinvastoin. Vaikuttavuudestaan huolimatta tyhjillään oleva kappeli on kuitenkin kanttori Olli-Pekka Laakkosen mielestä ainoastaan visuaalinen tila. Kappeli on kaunis esimerkki arkkitehtuurin ja taidekäsityön mestariluomuksesta. Kuitenkin vasta musiikki ikään kuin avaa sen, kukannupusta avautuu täydellinen kaunotar, Laakkonen luonnehtii. Kappelin kokonaisvaltaista luonnetta tavoitellaan toukokuisen konsertin Sana muuttui tilaksi monipuolisella musiikkikattauksella. Ihana sopraano Anneliina Koskinen esittää lauluja tuhannen vuoden takaa ja säestää esitystään harpulla ja kelloilla. 12-henkinen lauluyhtye Morel esittää kappelin parvelta Olli-Pekka Laakkosen Saima Harmajan runoon Rajalla perustuvan laulun Hetkenä herkimpänä sekä osia Laakkosen teoksista Requiem ja Crucifixus. TFO:n jousikvartetti soittaa Einojuhani Rautavaaran kvarteton. Illan komeana päätöksenä kuullaan Chorus Cathedralis Aboensis -kuoron laulua. Toivoa ja iloa tulviva konsertti on samalla kertaa lahja seitsemänkymppiselle Ylösnousemuskappelille sekä kaikille musiikista ja arkkitehtuurista kiinnostuneille kulttuurinystäville. Sana muuttui tilaksi -konsertti Ylösnousemuskappelissa sunnuntaina klo 18. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Anneliina Koskisen sopraano koskettaa kuulijoita Ylösnousemuskappelin keväisessä konsertissa. Pietarin jalanjäljissä Pallivahaan Espanja esillä Taidekappelissa Hirvensalossa sijaitsevassa Taidekappelissa on kevään ja kesän ajan esillä espanjalaista nykytaidetta. Usko, toivo, rakkaus -näyttelyssä on teoksia viideltä espanjalaiselta eturivin taiteilijalta, joista kuvanveistäjä José Luis Sánchez ja graafikko Rafael Canogar ovat taiteen akateemikkoja. Totte Mannes on Suomessa syntynyt, sittemmin espanjalaistunut taidemaalari. Kuvanveistäjä Diego Canogar ja Tomas Vaquero ovat toisen sukupolven kuvataiteilijoita, joilla on omat kansainväliset meriitit. Taidekappelin isä, taiteilija Hannu Konola tutustui näyttelyn viidestä taiteilijasta kolmeen ollessaan 1980-luvulla stipendiaattina Espanjassa. Ajatus suurten teemojen kyvystä yhdistää eri kulttuureita jäi itämään jo tuolloin. Ekumeenisuuden ja ihmisten yhteyden ihanteita vaaliva Taidekappeli antoi hyvän paikan kansainväliselle näyttelylle. Taidekappelissa on viime vuosina ollut koko ajan kasvava määrä kävijöitä. Merkittävä osa heistä on ollut ulkomaisia arkkitehtuurista kiinnostuneita vierailijoita, joille kappeli on ollut yksi Suomen matkan pääkohteita. Tuomiokirkossa esillä oleva Viimeinen ehtoollinen -näyttely käy Hannu Konolan mielestä mielenkiintoista dialogia Taidekappelin Usko, toivo, rakkaus -näyttelyn kanssa. Molemmissahan käsitellään elämän ja uskon peruskysymyksiä. Konola uskoo, Lauluyhtye Morel herkistää tunnelman Saima Harmajan runoon Rajalla sävelletyllä laululla. että näyttelyvieraat ovat todennäköisesti kiinnostuneita molemmista näyttelyistä. Onhan samalla mahdollista myös tutustua kahteen kulttuuripääkaupungin ainutlaatuisista kirkkorakennuksista. Maarian seurakunta tuo uuden kotimaisen monologilaulunäytelmän Pietari Silminnäkijä Pallivahan kirkkoon sunnuntaina Teoksessa Raamatun tapahtumat saavat uuden draamallisen muodon, joka yhdistää monologin, musiikin ja näyttämötaiteen. Pietari Silminnäkijän on säveltänyt suomalaisen gospelmusiikin kärkinimiin lukeutuva muusikko Lasse Heikkilä ja sanoittanut kirjailija Tytti Issakainen. Pietarin osan esittää bassobaritoni Sauli Ahvenjärvi. Uudentyyppinen kotimainen musiikkiteos sai kantaesityksensä Kankaanpäässä tämän vuoden helmikuussa. Tunnin mittaisessa laulunäytelmässä tarkastellaan Uuden testamentin tapahtumia apostoli Pietarin silmin. Laulut kuljettavat katsojia Pietarin rinnalla kalastajaveneeltä tyhjälle haudalle ja lopuksi vankilaan. Myös kukko saa oman osansa, mutta hieman toisin kuin kuulija odottaisi. Teos on puhutteleva, mielenkiintoinen ja yllättävä. Laulut ovat paikoin iskevän dramaattisia, toisaalla taas hyvin herkkiä ja koskettavia. Heikkilän musiikki on moni-ilmeistä ja se muistuttaa enemmän oopperaa tai klassista liediä kuin tyypillistä musikaalia. Pianistina esityksissä toimii säveltäjä Lasse Heikkilä. Teoksen ohjaus on porilaisen näyttelijä-ohjaaja Ritva Tuutti-Frimanin käsialaa. Pietari silminnäkijä Pallivahan kirkossa su klo 16. Vapaa pääsy. Usko, toivo, rakkaus -näyttely avautuu Taidekappelissa 1. toukokuuta. Kappeli on avoinna ma, ti, ke ja pe klo 11-15, to klo , la ja su klo Pääsymaksu 4/2 euroa. HAUTAUSJÄRJESTELY -VIHKO noudettavissa liikkeestämme veloituksetta. Avustamme myös vihkon täyttämisessä. HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Alkuperäinen, v perustettu perheyritys Linnankatu 3 (Brahenkadun kulma) Hämeenkatu 1 Puh Myös liikeajan jälkeen Puh Täyden palvelun hautaustoimisto Oma kukkasidonta yksilölliset ja tasokkaat kukkalaitteet eri tilaisuuksiin Eerikinkatu 25 Turku ma-pe 9-17 la (24 h) Kiinamyllynkatu 5 Turku ma-pe 9-17 la suljettu ARto Noras Taiteellinen johtaja O11 Naantalissa aurinko ja tähdet kohtaavat Naantalin Musiikkijuhlat tarjoilee jälleen upean kattauksen kauneinta kamarimusiikkia, tuttuja suosikkeja ja uusinta uutta, orkesterivierailuja, illalliskonsertteja, puistokonsertin Kultarannan puutarhassa, Makuukamarioopperaa, huipputaiteilijoita läheltä ja kaukaa. Tervetuloa nauttimaan musiikin tähtihetkistä Naantalin auringon alla! Arto Noras Katso koko ohjelma osoitteesta Liput Lippupisteestä Naantalin Matkailusta puh. (02) Ralf Gothóni Monica Groop Elina Vähälä Läsnäoloa ja konkreettisia tekoja. Fortum lahjoittaa Jean-Babtiste Vuillaume -arvoviulun sekä Noe Berke -jousen Sibelius Akatemian lahjakkaan opiskelijan käyttöön aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Vuosina viulua soittaa Anssi Koskela. Fortum_JeanBabtiste_142x125_JI.indd 1 FinnLink Club for Five 5/14/10 12:11 PM Okko Kamu

8 14 15 JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA Su 1.5. klo Mikaelin kirkko, Turku Pastori Seppo Juntunen Puhuu aiheesta Käänny kohti elämää Tilaisuuden järjestää Rukouspalvelu ry ja seurakunta Kotimaan matkaklubi Ahvenanmaan ja Upplannin puutarhat Lähde Kotimaan Matkaklubin kanssa tutustumaan Uppsalan sekä Upplannin alueen hienoihin puutarhoihin ylipuutarhuri Arno Kasvin opastamana. Tutustumme myös Zetas-puutarhakeskukseen Tukholmassa. Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana toimii Kylli Kuusisto. Matkaohjelma: pe Klo 4:30 kokoontuminen Helsingissä Mikonkadun turistipysäkillä, josta bussikuljetus Turun satamaan. Klo 8:15 m/s Silja Galaxy lähtee Turusta. Laivalla Arno Kasvi kertoo matkan kohteista ja yhteinen lounas. Klo 13:35 saapuminen Maarianhaminaan, josta matka jatkuu kohti Eckeröä. Ahvenanmaalla vierailemme puutarha-aiheisessa kohteessa. Klo 18:50 19:30 matka jatkuu Ruotsin puolelle Grisslehamniin. Laivamatkalla yhteinen päivällinen voileipäpöydästä. Grisslehamnista matka jatkuu Uppsalaan, majoittuminen hotelliin. Illalla vapaata aikaa la Aamiaisen jälkeen tutustumme Uppsalan kauniisiin puutarhoihin. Matka jatkuu Enköpingin kautta Tukholmaan, missä tutustumme Zetas-puutarhakeskukseen. Klo 19:30 m/s Silja Galaxy lähteen Tukholmasta Helsinkiin. Majoittuminen hytteihin sekä buffet-päivällinen su Lisämaksullinen meriaamiainen on tarjolla klo 06:00 alkaen. Laiva saapuu Turkuun klo 07:00 josta bussikuljetus Helsinkiin. Matkan hinta: 321 e /hlö. Lisämaksusta 1hh, 100 e. Varausmaksu 10 e /varaus. Hintaan sisältyy: bussikuljetukset Hki-Turku-Hki laivamatkat B-hytti paluumatkalla Tukholma-Turku (2hh) lounas ja 2 buffet-päivällistä laivalla hotelli-majoitus Uppsalassa hotelli Fyrislundissa 2hh Arno Kasvin opastus sisäänpääsymaksut päänähtävyyskohteisiin. Pyydä tarkempi matkaohjelma! Lisätiedot ja varaukset: Matkapojat Oy Outi Mäkinen Haku syksyn kerhoihin käynnistymässä Martista Ilomantsiin ystävien luo S a s k i a S y r j ä n e n Gallup Saskia Syrjänen Mauri Heinonen Kyllä sopii, kaikki taiteen teemat käyvät myös kirkkoon. Vanha ja uusi taide voi hyvin olla rinnakkain. Vaikka tienpenkat vasta pukkaavat leskenlehtiä ja metsiköt sinivuokkoja, kannattaa jo tässä vaiheessa uhrata hetki aikaa syksyn aikataulujen pohtimiseen ja vasta sen jälkeen aloittaa kesän odotus. Ilmoittautuminen seurakuntien päiväkerhoihin ja muskareihin alkaa ja jatkuu saakka. Lisätietoja kerhoista ja ilmoittautuminen osoitteessa fi. Päiväkerhoista saa tietoa puhelinnumerosta ja muskareista numerosta Päiväkerhoissa järjestetään puuhaa 4-6-vuotiaille lapsille pääsääntöisesti kahdesti viikossa kolmen tunnin ajan. Tarjolla on myös kolmipäiväinen kerho. Kerhoissa leikitään, lauletaan ja liikutaan lasten ehdoilla. Elämän pieniä ja suuria ihmeitä hiljennytään ihmettelemään joka kerhokerralla kynttilän ääreen. Kerran viikossa kahden tunnin ajan kokoontuvat 3-vuotiaiden kerhot tarjoavat mukavaa yhdessäoloa vuonna 2008 syntyneille lapsille. Muskarit tarjoavat elämysmatkoja musiikin ihmeelliseen maailmaan. Muskareihin lapset tulevat yhdessä aikuisen kanssa kerran viikossa puolen tunnin ajaksi. Seurakuntayhtymä järjestää muskaria yhteistyössä Turun konservatorion kanssa. Martinseurakuntalaiset tekevät tulevana kesänä 35:nnen matkansa ystävyysseurakuntansa, Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan vieraaksi. Turun Martinseurakunnan ja Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan välillä solmittiin ystävyyssuhteet ensimmäisinä Suomessa vuonna Turkulaisten jokakesäinen praasniekkamatka on tullut jo käsitteeksi seurakunnan toiminnassa ja ilomantsilaiset tietävät, että Iljan praasniekkaan kuuluu turkulaisten tulo ystäväseurakunnan juhlaan vieraiksi. Näin on jo 34 vuoden aikana ollut, joten on syntynyt perinne, ketju, jota ei saa katkaista. Tämänkesäinen matkamme on eräänlainen juhlamatka ja se tehdään Ilomantsin seurakunnan pääkirkko on Pyhän Profeetta Elian kirkko. Osallistumme kesällä Suomen vanhimman ja Euroopan unionin itäisimmän ortodoksiseurakunnan pääkirkon Elian, karjalaisittain Iljan, nimipäiväjuhlaan, praasniekkaan. Praasniekka tarkoittaa Venäjän ortodoksisessa perinteessä suojelupyhimysten muistopäivää tai kirkollista juhlaa. Matkallamme törmäämme karjalaiseen vieraanvaraisuuteen sen kaikessa rikkaudessaan. Vaikka Karjalassa eletäänkin täysillä tätä päivää, ei perinteitäkään ole unohdettu, vaan ne on säilytetty ja siirretty tuleville polville. Matkan aikana tapaamme tietenkin vuosien varrella tutuiksi tulleita ilomantsilaisia ja saattaa syntyä joku uusikin tuttavuus. Hienoa on kuitenkin kokea se ystävyys, joka on vuosien varrella vain voimistunut. Se on paljon syvempää kuin pelkkä kahvipöytäseurustelu. Kaikkein tärkeintä on kokea, että saamme rinnakkain kulkea kohti samaa päämäärää. Matti Äärilä Teemanäyttely Torinon käärinliinasta Martinkirkossa on esillä kevään ajan Torinon käärinliinaa käsittelevä teemanäyttely. Vuosi sitten ensimmäistä kertaa avautunut näyttely esittelee Jeesuksen kärsimyshistoriaan liittyvien esineiden kopioita ja ylösnousemusaiheisia ikoneita. Käärinliinan kopio näyttää katsojille havainnollisesti, mistä tuossa kuuluisassa kankaankappaleessa on kyse. Katolisen kirkon pyhäinjäännöksen Torinon käärinliinan aitous jakaa tutkijat ja suuren yleisön. Osa tutkijoista pitää monitieteellisin menetelmin tutkittua liinaa alkuperäisenä Jeesuksen käärinliinana, toisten mielestä se on taitava keskiaikainen väärennös. Martinkirkossa on Sopiiko nykytaide kirkkoon? Essi Päivänsalo Sopii, mikäli se ei ole loukkaavaa aiheeltaan. Taiteessa kirkollinen tematiikka olisi myös tärkeää. Taiteen tulee sopia kirkolliseen ympäristöön. Jussi Päivänsalo Sopii kyllä. Taiteen tulisi kuitenkin olla kirkolliseen aiheeseen ja ympäristöön sopivaa. Muussa tapauksessa sen esityspaikan tulisi olla muissa tiloissa. mahdollisuus päästä katsomaan alkuperäisen kokoista kankaalle tulostettua valokuvaa Torinon käärinliinasta. Kevään näyttely päättyy yleisöluentoon ja ylösnousemusmessuun sunnuntaina 5.6. Klo 16 professori Jouko Martikainen luennoi aiheesta Mitä Torinon käärinliina meille kertoo ja dosentti Juha Hiltunen puhuu Torinon käärinliinan vaiheista. Ylösnousemusmessu Martinkirkossa alkaa klo 19. Näyttely on avoinna välisenä aikana su, ma ja ke klo sekä ti klo Näyttelyyn on vapaa pääsy. Ulla Jyränti Riippuu taiteesta. Aiheen tulisi olla kirkollisesta teemasta lähtevää. Nykytaide ja vanhemmat teokset saavat olla rinnakkain. Yhdessäoloa ja uusia elämyksiä Seurakuntien kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumiin voi ostaa lippuja ennakkoon Lippupisteestä sekä internetistä lippu.fi. Muun muassa eläkeläisille, opiskelijoille, työttömille sekä pyörätuolilla kulkeville lippujen hintoja on alennettu. Lippuja saa myös tuntia ennen ovelta, mikäli niitä on vielä jäljellä. Historia ja nykytaide kohtaavat vaikuttavalla tavalla Turun tuomiokirkossa. Viimeinen ehtoollinen -taidenäyttely avaa uusia näkökulmia ikuiseen aiheeseen. Agricolan kappelin seiniin maalatut pyhimyshahmot saavat rinnalleen Pauno Pohjolaisen voimakkaan veistoksen Viimeinen ehtoollinen. Pieni Tigerstedt-Wallenstjernan kappeli saa seinilleen maailmankuulun pop-taiteen mestarin Andy Warholin töitä. Pormestarin kuorin valloittaa Francine LeClercqin suurikokoinen installaatio. Näyttely on avoinna heinäkuun loppuun saakka joka päivä klo 9-20 ja sinne on vapaa pääsy. Lue lisää näyttelystä sivuilta 9-11 Tanssidraama Passion kerronta piirtää aikajänteen ikiaikaisen kärsimystarinan ja nykypäivän välille. Nykytanssin keinoin kerrottuna tarina on vavahduttava ja se kannattaa tulla kokemaan Suomen hienoimpaan ympäristöön, Turun tuomiokirkkoon. Tanssidraaman ohjauksesta ja koreografiasta vastaa Tiina Lindfors, sen sakraalinen musiikki on säveltäjä Arvo Pärtin ja valaistussuunnittelu Esa Kyllösen. Tanssijoiden kauniit puvut ovat Erika Turusen suunnittelemat. Äitienpäivänä moni äiti saa ansaitsemansa sädekehän, edes päivän ajaksi. Juhlapäivä auttaa meitä muistamaan läheisen ihmisen erityisen arvokkuuden. Pieniin lahjoihin ja arvostamisen osoituksiin latautuu koko vuoden piilossa ollut tai vain unohtunut huomaavaisuus. Sentään edes yhtenä päivänä vuodessa, vaikka voisimme pyrkiä olemaan hyviä toisillemme joka päivä. Pyhimyksen sädekehä on vertauskuvana tuttu arkisessakin kielenkäytössä, useimmiten toki ironisessa sävyssä ilmaistuna. TAIVAAN MERKIT Äidin sädekehä Tanssiteos käy vuoropuhelua Viimeinen ehtoollinen -näyttelyn kanssa. Esitys kestää noin tunnin. Passion näytökset Tuomiokirkossa aina klo 19 seuraavasti: / ja Liput 10/7/5 euroa Lippupisteestä, lippu.fi tai tuntia ennen ovelta. Lue takasivulta lisää tanssiteoksesta ja Tiina Lindforsista. Koululaiset päättävät lukuvuottaan lauantaina 4. kesäkuuta mutta helatorstai 2. kesäkuuta on koko kansan kevätjuhlapäivä Turun Tuomiokirkontorilla. Suvivirsikirkossa lauletaan Jo joutui armas aikaa ja Totuuden Henkeä, ja illalla yhteislaulutapahtumassa lapsuudesta tuttuja kansakoululauluja, tuttuja virsiä ja maakuntalauluja. Suvivirsikirkko alkaa Tuomiokirkontorilla klo 12. Turun oma arkkipiispa Kari Mäkinen nousee lavalle pitämään helatorstain saarnan. Suvivirsikirkon jälkeen torilla on laitetaan suut makeaksi kirkkokahvilla. Kesälaitumille -yhteislaulutapatumassa klo 18 koko kansan yhteislauluja säestävät turkulaiset Vilperin perikunnasta tutut laulajaveijarit Vaakku & Vileeni. Helatorstain hyvän mielen kevätjuhlatapahtumat ovat kaikille avoimia ja aivan ilmaisia. Suvivirsikirkkoon ota oma virsikirja ja kahvimuki mukaan. Ja sitten vaan kättä ristiin, että aurinko paistaa! Lisää tapahtumista Kirkkotaiteessa pään ympärille piirretty valokehä ilmaisee henkilön yli-inhimillistä persoonallisuutta. Toisen todellisuuden jumalallinen valo kuultaa näkyvään maailmaan. Tapa merkitä Kristus, enkelit, apostolit ja pyhimykset sädekehällä eli nimbuksella (lat. pilvi) vakiintui kristillisessä taiteessa keskiajalla. Tavasta poikkeaminen ei tullut kyseeseen. Esimerkiksi Leonardon kuuluisa Viimeinen ehtoollinen aiheutti hämmennystä monen muun seikan ohella pyhimyskehien puuttumisella. AALLON PITUUKSILLA Seurapuheessa puhutaan elämästä Seurapuheessa puhutaan elämästä, menneestä ja tulevasta, tekemisen motiiveista ja elämänkatsomuksista Turun Radiossa 94,3 (kaapelissa 97,3) torstaisin noin klo Melodiassa kirkkovuoden kulkua Kirkkovuoden kulkua seuraillaan Radio Melodian 89,0 (95,7) sunnuntaisessa Toivo2000-ohjelmassa aamukymmeneltä. Kirkolliset uutiset kuullaan uusintana keskiviikkona ja Toivon vieras perjantaina noin klo Radio Deissä ekoasiaa ja kulttuuria Pärskeitä ekoasiaa luomakunnasta -ohjelmassa perehdytään ympäristöaiheisiin Radio Deissä 107,3 (99,4) maanantaisin klo ja perjantaisin klo Toukokuussa tutustutaan vapun jätevuoreen, piipahdetaan A Rocha -yhdistyksessä ja 4H-yhdistyksen viljelypalstoilla sekä käydään ekopuistossa. Perjantaisin katsastetaan viikonlopun uutuusleffoja Kinoteekissä klo ja Radio Dein Viikon vieraana on turkulainen tanssija-koreografi Tiina Lindfors. Lindforsin luotsaaman Tanssiteatteri ERIn tanssiteos Passio nähdään Turun tuomiokirkossa vielä toukokuussa ja heinäkuun lopulla. Passio on tanssiteatterin tulkinta viimeisestä ehtoollisesta. Viikon vieras tavataan kanavalla maanantaista perjantaihin klo Hyvän mielen pestejä, ole hyvä! Kiinnostaisiko vapaaehtoistyö? Suurella sydämellä -verkkosivustolla on tarjolla niin kertakeikkoja kuin pidempiä hyvän mielen pestejä. Tässä pari esimerkkiä pestuuilmoituksista juuri nyt: * Kesäkävelylle vanhuksen seuraksi. Turussa on paljon ikäihmisiä, jotka pitkän sisällä vietetyn talven jälkeen kaipaavat auringon valoa ja linnunlaulua. Anna lahjaksi aikaasi ja aurinkoa. * Grillimestariksi Papinholmaan. Kaarinan Papinholmassa nautitaan kesästä keskiviikkoisin klo kesäkuun puolivälistä koulujen alkuun. Uimisen ja saunomisen lisäksi ohjelmaan kuuluu makkaranpaistoa. Jos grillipihdit pysyvät käsissäsi ja nautit puheensorinasta ympärilläsi, ryhdy grillimestariksi. Sädekehän käytön kirkkotaide omaksui myöhäisantiikin taiteesta, jossa monien jumalien ja myös Rooman keisarien tunnistamista helpotti sädekehä, usein värillinen. Kirkkotaiteessa pyhimyskehä on useimmiten kultainen, joskus myös läpinäkyvyyden vaikutelmaa tavoitteleva. Auta. * Juttuseuraksi Koivulaan. Puhelias kahdeksankymppinen rouva toivoo ovikellonsa pirahtavan 2-4 kertaa kuukaudessa. Kaikenikäiset vieraat ovat tervetulleita. Tarkemmin näistä ja muista hyvän mielen vapaaehtoistöistä internetissä MS-K Jeesuksen äitinä Marialla on erityisasema. Me luterilaiset olemme tottuneet korostamaan hänen nöyryyttään ja kuuliaisuuttaan ihmisenä, mahdottomalta tuntuvan tehtävän edessä. Ortodoksinen kirkko ylistää Jumalan synnyttäjää, ainaista neitsyttä Mariaa ja katolisessa kirkossa Marian palvonta on muodostunut omaksi kultikseen. Äideistä erityisimpänä Maria on rakkauden ja siveyden esikuva kaikille kristityille. Oheisen kuvan valon läpäisemä lempeä äiti lapsineen hallitsee kauneudellaan turkulaista kirkkotilaa. Missä? Erkki Kiiski Vastaus sivulla 17 K u v a a j a

9 16 17 Henrikinkirkossa Pe klo 16 Konserva toriolaisten kevät konsertti Su klo 18 Ja Sana tuli tilaksi, Ylösnousemuskappelin juhlakonsertti, Anneliina Koskinen, lauluyhtye Morel, TFO-jousikvartetti ja CCA. Vapaa pääsy. Su klo 18 Sokeitten nepalimuusikkojen konsertti Ruususalissa Juhlasalissa, Eerikink.3, 2.krs To klo 19 Turun Tuomiokirkon Kuoron kevätkonsertti. Buffetti ja myyjäispöytä. Vapaa pääsy Kaarinan kirkossa Su klo 18 Kevätmusiikki toivo ja luottamus, Kaarinan kirkkokuoro Kaarina Peltosen johdolla OLLAAN YHDESSÄ Iloinen vapputapahtuma la klo koko perheelle Kupittaan seurakuntakodilla. Ohjelmassa mm. Vappukahvila, ongintaa, arpajaiset, tietovisa, kasvomaalausta ja kevätlauluja, vapputervehdyksen tuo Heimo Rinne. Idän ihmeet to 5.5. klo 18 Varissuon kirkolla pastori Rauno Vestin seurassa tunnel - mia mm. Venäjältä ja Japanista. Järj. Apua yli rajojen -ryhmä, Katariinanseurakunta Äitienpäivälounas ja kahvit lähetystyön hyväksi Varissuon kirkolla su 8.5. klo (10 e/aikuinen, 5 e/alle 12 v, ilm. laura.m.virtanen@evl.fi ) Ennen lounasta jumalanpalvelus klo 12 alkaen ja lounaan jälkeen Yhteyden Messu klo 15, teemalla Suuri Rakkaus. Voit myös tulla mukaan valmistamaan yhteistä lounasta. Mikaelinkirkossa Pe klo 19 Konsertti, Kampus sinfonietta, joht. Markus Yli-Jokipii. Liput, tied. järjestäjiltä. Su 1.5. klo 12 Urkutuokio ja urkujen esittely, Marko Hakanpää Pallivahan kirkossa Su 1.5. klo 17 Viis papeista -yhtyeen vappukonsertti. Vapaa pääsy. Kahvibuffetti YV:n hyväksi La 7.5. klo 16 Romanimusiikin kevätkonsertti. Leonard Stenroos, Taivaasta tuulee -yhtye Tuomiokirkossa Ke klo 19 Kamarikuoro NOVA:n kevätkonsertti Varissuon kirkossa Su klo 18 Jazzia, lattarisävelmiä ja gospelia -konsertti. Turun seudun musiikkiopiston Big Band, joht. Carlos D'l Puerto. Vapaa pääsy teerille p. (02) , mukaan mahtuu 80 ensimmäistä. Mieskuorolaulua. Ma 9.5. Kristittynä naisena nykyajassa klo 18, Birgitta-salissa Ursininkatu 15 (Roomalaiskatolisen kirkon yhteydessä). Keväinen ilta Pyhän Henrikin ekumeenisen taidekappelin hyväksi.musiikkia ja yhteislaulua, ohjelma 5. Tilaisuuden juontaa taidekappelin hallituksen puheenjohtaja Rauno Heikola. Alussa kahvitarjoilu. Tule kuuntelemaan eri kirkkokunnista olevien kristittyjen naisten puheenvuoroja (mm. Eija Mäkinen ja Päivi Istala). Arpajaiset, myytävänä leivonnaisia. Järj. Pyhän Henrikin ekumeenisen taidekappelin ladyt. Hanna-työn äidin Marli Spiekerin vierailu Turussa, Aurelian seurakuntakodilla Aurakatu 18 to klo 18 Toivon Tupa -ilta ke klo 18 Varissuon kirkolla. Teemana "Perhetaustan vaikutus ihmissuhteisiin". Vieraana perheneuvoja Seppo Honkala. Musiikissa Lauramaria. Järj. Katariinanseurakunta Avoimet ovet la klo kevätkauden päättäjäiset Kupittaan srk-kodissa. Tuomiokirkon kuoro, joht. Maria Utriainen, Keskipäivän kahden puolen runoja ja musiikkia Marja Kalajoki, Riitta Vasenkari, Linda Asikainen (piano) sekä Urpu Saario (viulu). Kirjakirppis lähetystyön hyväksi, tarjoilua, mukana Varhiala. Tule ja tuo ystäväsikin! Kirkon synttärit helluntaina koko perheelle Su klo 15 kirkonmäellä tapahtuu mukavia: leikkejä, seikkailua, askartelua, konsertti, grillausta jne. Mukana seurakunnan työntekijöitä ja lastenohjaajia. Päivä päättyy lämminhenkiseen Yhteyden Messuun klo 17. Kaikenikäiset kaikilla kokoonpanoilla tervetuloa kevätriehaan! Järj. Katariinanseurakunta JUMALAN- PALVELUKSET Rukoustanssimessu Vappuna 1.5. klo 10 Martinkirkossa. Mukana Rukousta liikkuen -ryhmä, Tiina Lähdekorven tanssiryhmä Tampereelta, Minna Numminen-Jalava, pastori Hannele Tenhu. Saarna kirkkoherra Tuomo Norvasuo, urut Atte Tenkanen, kanttori Mikko Salakari. Tanssikoreografiat ovat koko kehon rukousta. Liikkeellä ilmaistaan uskon iloa ja kaipausta Jumalan yhteyteen. Kirkkokahvit kirkon takaosassa Martinseurakunta RETRIITIT Rymättylän Tammilehdossa pe-su Kaipauksesta lähdemme liikkeelle, kaipauksesta. Sateenkaariretriitti (seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille ja heidän ystävilleen), Päivimaaria Ollila to-ke Henkilökohtaisesti ohjattu 7 päivän retriitti ignatiaaniseen tapaan, Ritva Uhinki, Heli Lindroos, Päivi Vuorilehto. Hinta 280 / 240 ilm viim pe-su Tie itsensä tuntemiseen, Kyllikki Krapinoja, Antero Paatere Tied. ja ilm. P tai auli.hynonen-rinne@evl.fi Hinta retriittiin 63, op., tyött. ja eläk. 50, jos ei toisin mainittu. KIRKOT JA KAPPELIT Taidekappeli, Seskarink.35 Keskiviikkoisin klo 12 Musiikkivartti Torstaisin klo 18 Hartaus, Martinseurakunta Sunnuntaisin klo Kappeli soi musiikkia Ke 4. ja klo Pyhän kosketus, opastettu tutustuminen taidekappeliin. Hinta 10 / aikuinen La 7.5. klo 20 Valoa kohti konsertti, Harri Wallenius, klarinetti ja bassoklarinetti; Katriina Raunio, viulu ja saha; Suvi Säyrylä, harmonikka; Iina Kivimäki, piano ja kan- Su 8.5. Piikkiön kirkossa Äitienpäivän perhemessu klo 10, Hermonen, Nieminen, Marjut Jaakola, Haavisto. Radiointi Yle1. Äitienpäivälounas messun jälkeen klo seurakuntakeskuksessa, hinta aikuiset 10, lapset 5. Ilm. viim klo 15 seurakuntasihnel; Anne Haapala, lausunta. Liput 7 kappelin hyväksi Su klo 18 Ekumeenisen Taidekappelin 6-vuotisjuhlatilaisuus. Puhujina tuomiorovasti Rauno Heikola, arkkitehti Benito Casagrande, pastori Taisto Toivola ja pastori Markus Kirla. Musiikkia ja kahvitarjoilu. Kolehti kappelille. Ti klo 18 Kevään säveliä -konsertti, Sini Kananen, piano, mm. Bach, Beethoven, Mozart. Kolehti kappelille Pe klo 19 alkaen Vihkimaratonyö avioliiton satamaan Ikhthys-kappelissa, pariskuntia vihitään avioliittoon saapumisjärjestyksessä. Lisätietoja Su klo 12 Kappeli soi Toivevirsiä laulamaan Näyttely: Usko, toivo ja rakkaus - Espanjalaiset taidekappelissa Näyttelymaksu 4 /hlö, opiskelijat 2 Huom. Aukioloaika muuttuu 1.5. kesän ajaksi Avoinna ma - pe klo 11-16, to klo , la-su 12-15, p. (02) LEIRIT Maahanmuuttajien leiri Sinapin leirikeskuksessa Lähtö pe klo 17 linja-autolla ja paluu su n. klo 14. Ohjelmassa mm. ulkoilua, saunomista. Hinta: aikuiset 20, lapset 10, alle 5-vuotiaat ilmaiseksi. Seurakunnalta on mahdollista anoa maksuun leiritukea. Ilm.viim. to 12.5.: Kaarina Hembree p tai Saara Markkula p Järj. Henrikin- ja Mikaelin - seura kuntien maahanmuuttajatyö Kesäleirit Sinapissa. Haku nyt. Perheleiri la-ti Tied. Seija Pakarinen-Gröhn p tai Sirkka Selin p Isovanhempien ja lastenlasten leiri pe-su Eläkeläisten leiri ma-to Tied. Laura Yliluoma p tai Heli Lindroos p Leireille haetaan diakoniatyöntekijöitten kautta. Lomakkeen saa diakoniatyöntekijöiltä. Etusijalle asetetaan ensikertalaiset ja henrikkiläiset Martinseurakunnan perheleiri leirikeskus Sinapissa Leirillä ohjelmassa hiljentymistä, ulkoilua, leikkejä, sekä lapsille ja aikuisille omat puuhansa yhdessä ja erikseen. Ilm. Noora Nurmelle p viim Hinnat: Aikuinen (18 v täyttäneet) 70, 2 aikuista samasta perheestä yht. 130, Lapset 7-17v 55, 5-6v 40, 0-4v ilmainen. Leirin ohjaajina toimivat: Perhetyöntekijä Marjaana Erkamaa marjaana.erkamaa@ evl.fi ja Diakonissa Noora Nurmi noora.nurmi@evl.fi RETKET JA MATKAT La 7.5. Päiväretki Lähetysmuseoon Helsinkiin. Lähtö Tuomiokirkon edestä klo 8.30, paluu noin klo 17. Hinta aikuisilta 30 e ja lapsilta 25 e. Hinta sis. matkat, lounas, opastus ja sisäänpääsy. Ilm. viim p , Hanna Niemi. Lähetyspiiriläisten kevät retki Tampereelle ti Tied. Marjut Vihersaari p Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä järjestää matkan Suomen Lähetysseuran Lähetysjuhlille Poriin la Lähtö Ortodoksisen kirkon edestä la klo 7. Paluu n. klo 22. Hinta 15 /hlö. Vetäjä nä Mikaelinseurakunnan kansainvälisen työn siht. Saara Markkula. Ilm. viim p Lähde mukaan! Martinseurakunnan perinteinen Praasniekkamatka Ilomantsiin Matkalla poikkeamme Valamon luostarissa ja Eva Ryynäsen ateljeessa. Majoitus Kuntoutuskeskus Pääskynpesässä 2hh. Matka tehdään ilmastoidulla turistibussilla. Pakettihinta 310. Sitovat ilm. viim. la Matti Äärilälle p tai matti.aarila@pp.inet.fi tai seurakuntasihteerille arkisin klo 9-15 p. (02) Retki Oopperajuhlille Savonlinnaan Ohjelmassa Wagnerin Lohengrin. Majoittuminen kesähotelli Vuorilinnaan 2hh. Paluumatkalla vierailu taidekeskus Salmelassa. Muka na Liisa Purho ja Kaarina Hembree. Hinta 350 sis. kul jetukset, majoitus, sisään pääsyliput ja ruokailu matkojen aikana. Ilm. seurakuntasihteeri Helena Pihlille p Järj. Henrikinseurakunnan lähetystyö Kartanokierros Kulttuurimatka su Kohteinamme ovat Louhisaari, Askaisten kirkko ja Nuhjalan kartano Vehmaalla. Lounas Nuhjalassa. Hinta 45 (sis. bussikuljetuksen, päiväkahvin, keittolounaan, ja opastukset). Maksu kerätään linja-autossa. Lähtö Tuomiokirkolta klo 9. Paluu illalla n. klo 17. Ilm. Sirpa Salmiselle viim p Itä-Suomen kierros Kulttuurimatka Kohteina ovat mm. Uusi- Valamo, Koli, Eeva Ryynäsen taiteilijakoti ja kirkko, Ruunaan kosket ja Kerimäen kirkko. Hinta 350 (sis. 3 yöpymistä 2hh, täysihoidon, opastukset ja bussimatkan). Lähtö Tuomiokirkolta pe 5.8. klo 8 ja paluu ma 8.8. n. klo 21. Ilm. Pertti Pussiselle viim p tai Sirpa Salmiselle p Maksuohjeet saatte ilmoittautuessa. Tervetuloa mukaan molempiin retkiin kaikista seurakunnista. Järj. Tuomiokirkkoseurakunnan matkaryhmä LAPSET JA NUORET Monikulttuurinen perhekerho Paakarlan srk-kodissa joka toinen perjantai klo (29.4., 6.5.) Lasten virsien ilta Ke 4.5. klo 18 Varissuon kirkossa. Tule mukaan laulamaan tuttuja lasten virsiä ja opettelemaan uusia. Mukana nuori harpisti Hilda Kunnola Lasten laulukirkko to klo 18-n Martinkirkossa. Oma rytmisoitin mukaan. Järj. Martinseurakunta ja lastenohjaajat Kirsi ja Kaija Henrikinsrk:n koululaisten ja perheiden kevätretki Helsinkiin Linnanmäelle ja Sea Lifeen Hinta on 60 (yli 120cm), 35 (alle 120cm), 18 (alle 100cm) ja alle 4v. ilmaiseksi. Hinta sis. matkat, lounaan lähetystalolla, rannekkeen huvipuistoon (jolla pääsee laitteisiin turvamääräysten mukaisesti), pääsyn merimaailma Sea Lifeen ja tapaturmavakuutuksen. Aikuisilta, jotka eivät halua ranneketta laitteisiin, hinta on 27. Retkelle ovat etusijalla henrikinseurakuntalaiset. Ilm. lähetetään hyvissä ajoin retkikirje kotiin, josta selviää lähtö- ja paluuajat yms. Ilm. viim sähköpostitse nuorisotyönohjaaja Marko Mäenpäälle, marko. maenpaa@evl.fi Häneltä saa myös lisätietoja. Tour De Henrik -polkupyörävaellus vuotiaille Lähde pyöräilemään Köyliöstä Turkuun, seuraillen Pyhän Henrikin tietä. Menemme bussilla Köyliöön, josta pyöräilemme takaisin Turkuun. Yövymme sisätiloissa. Hinta on 55. Retken järjestäjinä toimii Säkylän- ja Henrikinseurakunta sekä PTK. Lisätiedot ja sitovat ilmoitt. viim (nimi, osoite, vanh. puhelinnumero, ikä, koulu, srk, allergiat, mahd. muuta mitä vetäjien olisi hyvä tietää ennen leiriä) nuorisotyönohjaaja Marko Mäenpäälle marko.maenpaa@evl.fi, p Mitä ihmettä? Juuri SINÄ luokkalainen. Lähde ottamaan selvää, mitä kaikkea kesäisessä luonnossa, meren äärellä, voikaan tapahtua. Henrikinsrk:n HokkusPokkus-leiri Kunstenniemessä. Hinta 40 sis. kuljetuksen, täyshoidon, ohjelman materiaalineen ja tapaturmavakuutuksen. Sitovat ilmoitt mennessä nuorisotyönohjaaja Lilli Jussilalle, lilli.jussila@evl.fi (nimi, osoite, vanh. puh nro, ikä, koulu, srk, allergiat, mahd muuta mitä olisi leirin vetäjien hyvä tietää ennen leiriä). Lisätietoja p tai lilli.jussila@evl.fi ELÄKELÄISET Nuorekkaat eläkeläiset: Nuorekkaiden eläkeläisten toiminta on pääosin vapaaehtoisvoimin toteutettavaa toimintaa. Tapahtumien vetäjinä toimivat vapaaehtoiset. Ti 3.5. klo 13 Tiistaitreffit Juhlasalissa. Aihe muuttunut. Suurella sydämellä vapaaehtoistyössä. Toiminnanohjaaja Kaisa Lunden. Lopuksi juttukahvit (2 ). Ti Retki: Turku-Hämeenlinna-Aulanko-Hattula-Renko Bussi Eerikinkatu 3:n edestä klo Kohteitamme ovat Hämeenlinnan, Hattulan Pyhän Ristin ja Rengon kirkot. Lounas Aulangolla ja iltapäiväkahvi Laulajaisen Villisikatarhalla. Hinta 55 kerätään linja-autossa. Ilm. Sirpa Salmiselle viim p Järj. Tuomiokirkkoseurakunta Ti klo (huom. aika!) Lounastreffit Kiitoradan ravintola Kasinossa, Yliopistonkatu 29. Varaa mukaan lounasraha. Lisätietoja Mirja Pitkäseltä p Ti klo 13 Kaupunkisuunnistus. Kokoontuminen Eerikinkatu 3. Kahvit ja palautekeskustelu klo 15. Näe tuttu kaupunki uusin silmin. Suunnistustaitoa ei tarvita. Kävellään, katsellaan, koetaan. Vetäjinä Tuula ja Pekka Walden, puh (Tuula) To Eläkeläisten retki Raumalle Tutustutaan oppaan johdolla vanhaan Raumaan ja muihin nähtävyyksiin. Lounas Villa Talbon seisovasta pöydästä. Opastettu kirkkokierros Pyhän Ristin kirkossa. Hinta 30 sis. matkan, opastuksen ja lounaan. Lähtö: Hirvensalon kirkolta klo 8.30; Uittamon srk-talolta klo 8.45 ja Martinkirkolta klo 9. Paluu lähtöpaikkaan n. klo Ilm. viim seurakuntasihteerille p. (02) LÄHETYSTYÖ Kevätmyyjäiset ja lähetysjuhla Paakarlan srk-kodilla torstaina klo 18. Mukana lähetystyöntekijät Hannu ja Päivi Heinonen VAMMAISTYÖ Kehitysvammaistyö Tarja Muurisen sijaisena aloittaa diakoniatyöntekijä Taru Sahla. Hänet tavoittaa 2.5. alkaen p Musiikkikerhot Henrikinkirkon Ruususalissa Peltolantie 2 joka toinen maanantai klo ; 2.., 16.. ja Taksikuljetusten tilauksista huolehtivat huoltajat. Ke klo Seurakuntailta Raunistulan seurakuntakodilla, Murtomaantie 12 Tunteiden tupa (aikuisten kehitysvammaisten vanhempien vertaistukiryhmä) Diakoniakeskuksessa, Puutarhak. 22 (käynti sisäpihalta) joka toinen tiistai klo ; 3.., 17. ja To klo Kouluikäisten erityislasten perheiden vertaisilta Maarian pappilan tallissa Sorolaisenkatu 4. Ilm. vertaisiltaan viikkoa ennen lastenhoidon ja tarjoilujen järjestämisen takia Rippikoulut ti Sinappi, klo ; rippileiri Sinappi. Konfirmaatio la klo 12 Kakskerran kirkossa 2.6. klo 18 Helatorstaina Tuomiokirkossa musiikillinen iltakirkko, musiikista vastaa raumalainen kehitysvammaisten ryhmä, Satakieli-bändi Eija Karvisen johdolla. Satakieli-bändin säestämänä laulamme tuttuja virsiä ja ehkä myös uudempia lauluja. Iltakirkossa ehtoollinen. Pappina kehitysvammaistyön pappi Pertti Arola. Vammaistyö Ke 4.5. klo Seurakuntapiiri diakoniakeskuksessa, Puutarhak. 22, kahvit klo 14 Pe 3.6. Vammaistyön yhteisleiri Sinapissa. Ilm. aulaisännälle viim p Leirin hinta 19,10 /henkilö. Lisätietoja saa Helviltä p KULTTUURI Koko perheen kirkkokierros pe klo 17 Tuomiokirkossa. Tervetuloa tutustumaan 700-vuotiseen kansallispyhäkköömme. Lopuksi mehuja ja keksejä Domcaféssa. PALVELEVA PUHELIN puh evl.fi/palvelevanetti YKSINELÄVÄT S1nkkutoimintaa työikäisille yksin asuville tai yksin lasten kanssa asuville Su 1.5. klo 18 Yksinelävien iltamessu tuomiokirkossa. Martinseurakunnasta pappina Lasse Mustonen, kanttorina Atte Tenkanen. Kahvitarjoilu Domcafessa n. klo 19. Ma 2.5. klo Sinkkuilta, Eerikink.3, juhlasali Taideterapia luova matka, sairaanhoitaja, sosionomi, expressionisti Eva Westling. Kahvitarjoilu (2e), klo illan aihe, n. klo 20 ilta hartaus ja "pahvikahvit". Su 8.5. klo 12 Luontoretki Kuninkojan poluille. Treffit Kodin Anttilan luona, Viilarink. 5. Bussit 11 ja 110 sekä Aurakadulta Länsikeskukseen. Ulkoiluvarustus sään mukaan, istuinalusta ja omat eväskahvit+grillimakkaraa. Kesto n.2-3 tuntia. Mukana Kaija ja Tuula. Ma 9.5. klo Moniryhmä ilta, Eerikink. 3. Hartaus ja info, klo pienryhmät ja n. klo 20 kahvitarjoilu (1,5 ). Kahviossa Marja-Riitta ja Taina. Pienryhmiä: Minun äitini, Ruth; Yhteislaulua pianon säestyksellä, Ilkka; Usko tai älä, Timo; Ajatuksia muistoja, Unelma; Hengellinen ohjaus/retriitti, Heli Lindroos Henrikinsrk:n diakoni; Työuupumus, Marja-Riitta ja Kaija; Vapaa porinaryhmä, ei vetäjää To 12.5 klo Wäinö! Kuvanveistonäyttely galleria Maaret Finnbergissä, Läntinen Rantak.3. Kokoontuminen galleriassa klo Omakustannuskahvit näyttelyn jälkeen. Mukana Aino. La-su Sinkkujen saaristoretki Jurmoon Lähtö klo 8 Aurajokirannasta Itäinen Rantak. 66, Anna Duuni veneellä. Paluu n. klo 20. Max 15, min 10 osallistujaa. Hinta 50 sis. venekuljetuksen, kahvin/mehun veneellä, 2 ruokailua Jurmossa, opastus Jurmossa sekä sauna. Yöpyminen joko veneessä (vaatimaton) tai teltta-alueella (oma teltta). Tarkempi retkiesite Kaijalta tai katso nettisivuilta. Sitovat ilm./retkimaksut viim Kaija Jokiselle sinkkutilaisuuksien yhteydessä (p ) tai diakoniakeskukseen Puutarha katu 22, ma-pe klo aulaisäntä Tuomo Pelanderille, p Retkenvetäjinä vapaaehtoiset Mikko&Timo V. La 21.5 Luontoretki Hevonlinnaan (Koski TL), Torronsuolle (Tammela) ja Häntälän notkoille (Somero). Lähtö klo 9 bussilla Tuomiokirkon edestä, paluu n. klo 19. Nautitaan korkeista harjuista, upeasta suomaisemasta, km. Eväät syömme laavulla, ota makkaraa, termari yms, istuinalusta ja kelin mukaiset varusteet mukaan (kuivalla säällä lenkkarit). Hinta 16 e. Max 40 henkeä. Ilm. viim. ti p /diakoniakeskus. Mukana Eero ja Tuula. Pe-su Sinkkujen viikonloppuleiri Sinapissa, Kakskerran saarella, Vapparin rannalla. Löytöretki. Tutustutaan suosittuun geokätköilyyn, itseemme, toisiimme. Saunat, letunpaistoa ym. Täysihoitohinta 40 e. Tarvittaessa kimppakyytimaksu. Leirikirje ilmoittautuneille. Sitovat ilm. viim p / diakoniakeskus. Leirinvetäjänä Kaija Jokinen. Huom.! Ilmoittautumisia/ peruutuksia varten soita tai tekstaa sinkkutyön viimehetken infonumeroon p Linja auki VAIN kahta päivää ennen ko. retkeä ja retken aikana. TERVETULOA MUKAAN! Sinkkutyöntekijä Kaija Jokinen p Sinkkutiedote Tuomiokirkon eteisaulasta klo Netti-info fi>toimintaa>sinkkutoiminta Ve s a - M a t t i V ä ä r ä Irti kaavoista ja ennakkoluuloista. Viis papeista -bändin musisoinnissa soi elämänilo. Viis papeista viihdyttää Varissuolla Taivaan merkit, vastaus Oppilaitospapit ovat koko oppilaitosyhteisön - opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä. Kun etsit ihmistä, jonka kanssa keskustella luottamuksellisesti elämän iloista ja suruista ja kaikesta sillä välillä, kun harkitset väliin jääneen rippikoulun käymistä, kun tarvitset pappia kasteeseen, vihkimiseen tai muuhun kirkolliseen toimitukseen - ota yhteys! OPPILAITOSPASTORI Atte Airaksinen ammatillisissa oppilaitoksissa p , , atte.airaksinen@evl.fi YLIOPISTOPAPPI Peter Gustavson p , peter. gustavson@evl.fi, ti klo Kårenin kansliassa, Hämeenk. 22, Katariinanseurakunnan kappalainen Riku Laukkanen esiintyy Viis papeista -bändin kanssa vapun alla Varissuon kirkossa. Kun viisi pappia astuu yhdessä lavalle, luvassa ei ole verkkaista virrenveisuuta. Ei ainakaan silloin kun kyseiset miehet kuuluvat Viis papeista -bändiin. Vuonna 2004 perustettuun bändiin kuuluvat Riku Laukkanen (saksofoni, laulu), Pasi Salminen (kitara, laulu), Petri Laitinen (koskettimet, laulu), Jukka Järvensivu (basso) ja Hannu Jaatinen (rummut). Viis papeista tahdittaa vapunodotusta Varissuon kirkolla. Luvassa on leppoisaa tunnelmaa ja Petri Laitisen uudempaa tuotantoa, missä yhdistyvät arki, huumori ja uskon kysymykset. Jo kappaleiden nimistä voi päätellä, että kovin ryppyotsaisesta menosta ei ole kyse. Vai miltä kuulostavat "Rock n rollaattori", "Lompsa huutaa hoosiannaa" ja "Omaishoitajahevi"? Poikkea kuulemaan, millaista musiikkia tarjoavat lääninrovasti, kirkkoherra, kaksi kappalaista ja yksi yhteiskunnallisen työn pappi. Omista ennakkoluuloista kannattaa pitää todella tiukasti kiinni, koska tässä konsertissa niillä on suuri vaara murtua. Vuosien varrella Viis papeista on esiintynyt mitä moninaisimmissa tilaisuuksissa. Nykyisin keikkoja riittääkin jo niin paljon, että aikataulujen sovittaminen on haastavaa. Viiden epäsäännöllistä työaikaa noudattavan 3. krs, p , to klo Ylioppilastalo B 206, Rehtorinpellonkatu 4-6 B, p YLIOPISTOPAPPI Mia Pusa p , mia.pusa@evl.fi. Vastaanottoajat tiistaisin klo Yo-talo B, huone 206 Rehtorinpellonkatu 4 ja keskiviikkoisin klo Eerikinkatu 3, 5.krs Kasvatusasiain keskus. Anglican Holy Communion services every third Sunday of the month in the Tarkk'ampuja Chapel of the Cathedral at 4 p.m. May 15. Family service in the Aurelia Parish Centre, Aurakatu 18, at 4 p.m. May 29. Lutheran Holy Communion services other Sundays in the Tarkk'ampuja Chapel of papin ei aina ole kovin helppoa löytää yhteisiä harjoitus- ja esiintymisaikoja. Välillä yhteisten harjoitusaikojen sopinut on aivan painajaismaista. Usein käykin niin, että harjoituksiin pääsee vain kolme soittajaa, kertoo lääninrovasti Jukka Järvensivu. Tänä keväänä bändin jäsenet kuitenkin onnistuivat kalenterien yhteensovittamisessa ja pääsivät tavallista pitemmälle keikkamatkalle. He kävivät esiintymässä Espanjan aurinkorannikolla muun muassa suomalaisessa seurakunnassa. MS-K Viis papeista Varissuon kirkossa klo 18. Vapaa pääsy. Kymmenen euron hintainen ohjelma Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Lisäksi Viis papeista esiintyy Pallivahan kirkossa vapunpäivänä 1.1. klo 17. Konserttiin on vapaa pääsy. Yhteisvastuukeräystä voi halutessaan tukea lahjoittamalla kolehtiin tai ostamalla puffetista. Taiteilija Hannu Konolan Pyhän Katariinan kirkkoon vuonna 2000 tekemä lasireliefi on nimeltään Lempeä Maria. Konolan lukuisista lasiteoksista uusimmissa kuva rakentuu usein yksivärisenä, muottia vasten valettuna reliefinä, poiketen siten tavanomaisimmasta, värikylläisen lyijylasitekniikan hallitsemasta traditiosta. the Cathedral at 4 p.m. May 1, 8 (Mothers' Day) and 22. Junior Church (when there is a service in the Cathderal) at the Youth Center of the Cathedral Congreagation, Eerkinkatu 1, starting at 3.50 p.m. and ending as the congregation returns from the Cathderal for church coffee around 5.20 p.m. Pastor Mia s Office Hours: Tue Student house B, room 206, Rehtorinpellonkatu 4 Wed Eerikinkatu 3, 5th floor. Regular days off Fri and Sat. Sonntag, 22.5., Uhr Gottesdienst in der Scharfschützenkapelle. Anschl. Kirchkaffee in der Gemeinde, Kaskenkatu 1.

10 18 19 HENRIKINKIRKKO, Peltolantie 2 To klo 19 Rukousilta, rukouslauluja klo 18.30, Huoponen, rukousryhmä Pe klo 19 Turun Kuurojen yhdistyksen 125-vuotisjuhlajumalanpalvelus, Petri Majatie Su 1.5. klo 10 Messu, Mäntylä, Snellman, pyhäkouluhetki, kirkkokahvi - 15 Rauhanyhdistyksen seurat Ma 2.5. klo 9.30 Perhekerho 17 Miesten raamattupiiri 19 Henkari Ti 3.5. klo 12 Kolme vartin kuoro - 13 Päivähartaus - 13 Lähetyspiiri - 13 Merimieskirkkopiiri - 16 Perhekahvila (kevätjuhla 17.5.) Ke 4.5. klo 13 Keskiviikkokerho (parill. viikot) viim. kerta - 18 Kirkkokuoro To 5.5. klo 13 Diakonian päiväpiiri Su 8.5. klo 10 Messu, Miettinen, Laakkonen, pyhäkouluhetki, kirkkokahvi Ma 9.5. klo 9.30 Perhekerho - 17 Miesten raamattupiiri Ti klo 12 Kolme vartin kuoro - 13 Päivähartaus - 13 Lähetyspiiri (viim. kevätkaudella) - 13 Merimieskirkkopiiri - 16 Perhekahvila (kevätjuhla 17.5.) Ke klo 14 Henrikin lukupiiri (paritt. viikot) - 18 Kirkkokuoro Su klo 10 Konfirmaatiomessu Huoponen, Paaso, pyhäkouluhetki, kirkkokahvi - 16 Laulun ja sanan hetki, Miettinen, Paaso ja Matti Jarvansalo - 18 Sohva. Kirjailija Harri Raitis aiheena "kristitty ja kulttuuri" Ma klo 9.30 Perhekerho - 17 Miesten raamattupiiri - 19 Henkari Ti klo 13 Päivähartaus - 13 Merimieskirkkopiiri - 16 Perhekahvilan ja muskarin kevätjuhla Ruususalissa klo 17 Ke klo 13 Keskiviikkokerho (kevätkauden viimeinen) To klo 13 Diakonian päiväpiiri Su klo 10 Messu, Kallio, Snellman, pyhäkouluhetki, kirkkokahvi - 18 Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen kirkkoilta, Mäntylä ja Heikki Lehtonen Ma klo 17 Miesten raamattupiiri - 19 Henkari Ti klo 13 Päivähartaus LAUSTEEN SRK-KOTI, Maistraatinpolku 1 Ke 13 Keskiviikkokerho (parittomat viikot) Ke Raamattupiiri To 10 Perhekerho KOIVULAN SRK-KOTI, Sävelk.3 Ma 17 Raamattupiiri Saviruukut (lisätiedot Kaija- Riitta Ehojoki tai Riitta Soini ), kevätkauden viimeinen kokoontuminen Ti 9.30 Vauvakahvila 12 Tuolijumppa 3.5. asti (parill. viikot) 13 Seniorikahvila Pe 9.30 Perhekerho LEHMUSVALKAMA, Karviaisk.7 Ke klo 13 Hartaus, Kirsi Huoponen, Lotta Paaso Ke klo 13 Hartaus, Toni Pätsi, Olli-Pekka Laakkonen Perhekerhot ja kahvilat ovat viimeistä kertaa keväällä viikolla 20 (16.5. alkava viikko) Kirkkokuljetus Kuusistoon klo 9 Ravattulan Citymarket - Kaarinantie - Menninkäisenkatu - Vanha Littoistentie - Monitoimitalo - Littoistentie - Verkakaari - Kaarinantie Littoisten kyläkaupan pysäkki klo Krossinkatu - Nummenniityntie - Jumpurintie - Kaarinantie - Oskarinaukio - Kaarinan kirkko klo Hovirinnantie - Kartanontie - Paraistentie - Kuusiston kirkko. Paluu n. klo samaa reittiä KAARINAN KIRKKO to ja 5.5. klo 9.30 Perhekerho su 1.5. klo 10 Messu, Pesonen, Husso, piparikahvit ti 3.5. klo 9 Äiti Teresan peitto piiri ke 4.5. klo 10 Eläkeläisten opintopiirin kevätretki to 5.5. klo 18 Miesten piiri pe 6.5. klo 18 Rukouksen sillalla su 8.5. klo 10 Äitienpäivän messu, Ostela, Husso, kirkkokahvit su klo 10 ei messua -klo 17 Kaarinamessu, Pesonen, teol. yo Tapio Leinonen saarnaa, Husso, leikkinurkka, pyhäkoulu, kirkkokahvit to klo 13 Hovirinnan lähetyspiiri -klo 18 Miesten piiri Eero Heinolla, lähtö kirkolta su klo 10 Messu, liturgina teol. yo Tapio Leinonen, Auer, Lautjärvi, piparikahvit KUUSISTON KIRKKO su 1.5. klo 12 Messu, Pesonen, Lautjärvi su klo 10 (huom. aika) Kaatuneiden muistopäivän messu, Nuotio-Niemi, Heino, Husso, Kaarinan kirkko kuoro Kaarina Peltosen johdolla, seppeleen lasku. su klo 17 Kevätlauluja, Kuoppala, Lautjärvi, kahvit lähetyksen hyväksi LITTOISTEN TEHTAANKIRKKO su klo 12 Sanajumalanpalvelus, Littoisten kirkkopyhä, Ostela (lit.) POIKLUOMAN SRK-TALO to ja 5.5. klo 9 Äiti Teresan peittopiiri to ja klo 18 Raamattupiiri su 1.5. klo Pyhäkoulu su 1.5. klo 18 Sanan ja Laulun ilta ti 3.5. klo 9.30 Perhekerho la 7.5. klo 16 Pyhäkoulun kevätjuhla ma 9.5. klo 18 Päihdeongelmaisten läheisryhmä ma klo 18 Naistenpiiri (huom. päivä) LITTOISTEN SRK-TALO to ja 5.5. klo 9.30 Perhekerho HARTAUDET JA PIIRIT to klo 13 Voivalan lähetyspiiri Helstelällä, Pyhän Katariinan tie 10 C 42 ti 3.5. klo 13 Hengelliset toivelaulut ja -virret, Kuovinkadun toimintakeskus to 5.5. klo 13 Äitienpäivän hengelliset toivelaulut ja -virret, Värttinä - klo 13 Littoisten lähetyspiiri, Värttinä ti klo 13 Hengelliset toivelaulut ja -virret, Hovirinnan palvelukeskus to klo 13 Kuusiston lähetyspiiri Saapolalla, Empon Puistotie 4 ti klo Hartaus, Onnikka PYHÄN KATARIINAN KIRKKO su 1.5. klo 10 Messu; Toljamo, Forsström-Roivanen, Lautjärvi su 8.5. klo 10 Messu; Paatere, Laaksonen, Lautjärvi su klo 10 Messu; Hirvonen, Viirros, Kerokoski, seppeleen lasku sankaripatsaalle - klo 17 Kylämessu; Markkula to klo Taizélaulukuoron harj. - klo 18 Taizémessu, iltatee su klo 10 Messu; Paate re, Laukkanen, Lautjärvi, mes - sussa mukana Katariinansrk:n työntekijät ja luottamushenkilöt. Kirkkobussi lähtö klo 9.15 reittiä: Varissuon kirkko Littoistentie Satakielenkatu Tilhenkatu Littoistentie Jaanintie Karjakujan taskupysäkki Jaanintie Kohmon päätepysäkki Kuralankatu Petkeltien päätepysäkki Vanha Hämeentie Tammitie Hakapellonkatu Pyhän Katariinan kirkko. Paluu samaa reittiä n. klo VARISSUON KIRKKO maanantaisin klo 8.30 Rukouspiiri torstaisin klo 15 Koraalikuoron harjoitukset perjantaisin klo 9.30 Perhekerho pe klo 18 Viis papeista Yhteisvastuu konsertti, ohjelma 10 eur su 1.5. klo 12 Messu; Toljamo, Forsström-Roivanen, Kerokoski ti 3.5. klo 13 Varttuneen väen kerho; Sirkka-Liisa Vappula ke 4.5. klo 18 Lasten virsien ilta; mukana nuori harpisti Linda Kunnola, kts. ed. aukeama to 5.5. klo 18 Apua yli rajojen -ryhmä su 8.5. klo 12 Kansanmusiikkimessu; Laaksonen, Kerokoski, Koraalikuoro - klo Äitienpäivälounas ja kakkukahvit lähetystyön hyväksi, 10 eur/aikuinen, 5 eur/alle 12v, ilm. viim. 4.5.: laura.m.virtanen@evl.fi su 8.5. klo 15 Yhteyden messu; Vesti, Markkula ti klo 13 Raamattuluento Piispa Martinus Martti Luther ; S-L Vappula ke klo 18 Vauvakirkko; Vesti, Kerokoski, kahvitarjoilu klo su klo 12 Messu; Hirvonen, Viirros, Kerokoski ti klo 13 Varttuneen väen kerho; Forsström- Roivanen ke klo 18 Toivon tupa, iltatee to klo 18 Apua yli rajojen -ryhmä su klo 17 Yhteyden messu; Vesti, Markkula, Virtanen NUMMEN SRK.KOTI tiistaisin klo 10 Perhekerho (Pun.tupa) joka toinen tiistai klo 13 Varttuneen väen piiri: 3.5. / pe 6.5. klo 10 Vauvamuskari (Pun.tupa) ti klo Lähetyspiiri pe klo 10 Vauvamuskari (Pun.tupa) HANNUNNIITUN SRK.TALO torstaisin klo 9.30 Perhekerho joka toinen perjantai klo 15 Rukouspiiri: / ma 2.5. klo 12 Omaishoitajat ti 3.5. klo Iltaperhekerho ke 4.5. klo 11 Annan tupa ke klo 13 Raamattuluento Piispa Martinus Martti Luther ; S-L Vappula ke klo 11 Annan tupa JAANIN SRK.TALO joka toinen maanantai klo 14 Sirpan kerho (Sokkelo, Jaanintie 36): 9.5. / HURTTIVUOREN SRK.KOTI joka toinen torstai klo 13 Varttuneen väen piiri: 5.5. / MAARIAN KIRKKO su 1.5. klo 10 messu, Sirén, Niemi, av. Palmunen su 8.5. klo 10 messu, Kokkola, Vuola, av. Rajamäki su klo 10 messu, Ruskeepää, Rainio, Palmunen su klo 10 konfirmaatiomessu, Kokkola, Niemi, Ruskeepää MAARIAN PAPPILA Juttutupa tiistaisin klo 10 ke klo 18 Kaikille avoin kevätjuhla PALLIVAHAN KIRKKO su 1.5. klo 11 viikkomessu, Ruskeepää, Aaltonen pe 6.5. klo 18 nuorten messu, Palmunen, Niemi su 8.5. klo 11 viikkomessu, Myllymäki, Rantalaiho, Rainio su klo 11 viikkomessu, Sirén, Laurén, Haikka, YV päätösjp su klo 16 Pietari - silminnäkijä. Laulunäytelmä: bassobaritoni Sauli Ahvenjärvi, säveltäjä ja säestäjä Lasse Heikkilä, sanoittaja Tytti Issakainen. Ohjaaja Ritva Tuutti-Friman. Vapaa pääsy! HALISTEN SRK-KOTI Avoin Raamattu- ja rukousryhmä keskiviikkoisin klo 18 HEPOKULLAN SRK-TALO to klo 13 lähetyspiiri to 5.5. klo 13 päiväpiiri to klo 13 lähetys- ja päiväpiirin kevätjuhla Tuolijumppa tiistaisin klo KOTIMÄEN SRK-TALO Naistenpiiri maanantaisin klo 14 ti 3.5. klo 14 tuolijumppa ke 4.5. klo 13 muistijumppa ti klo 14 tasapainoryhmä ke klo 13 päiväpiiri la klo soppapäivä su klo 16 vauvakirkko ma klo senioripäivä su klo 11 viikkomessu, Sirén, Rajamäki, Haikka RAUNISTULAN SRK-TALO ti klo 13 päiväpiiri la klo 15 Raamattuluento Matteuksen evankeliumista, "Totisesti, tämä oli Jumalan Poika", Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus, Loukiala, Niemi su klo 18 Kevätlaulujen ilta, järj. Japaninlähetyspiiri RUNOSMÄEN SRK-KOTI ma 2.5. klo 11 Omaishoitajien kevätsembalot! ke 4.5. klo 12 lähetyspiiri to klo 10 Ystävän tuvan kevätjuhla, Vuola, Laurén Runos-Raamis tiistaisin klo Ystävän tupa avoinna maanantaisin klo 13 ja torstaisin klo 10. Hartaus torstaisin klo Raamattupiiri maanantaisin klo (parill. vkot) TASKULAN SRK-KOTI to 5.5. klo 13 päiväpiiri to klo 13 päiväpiiri KYLVÖN SIUNAAMINEN ma 9.5. klo 12 Seppo Hörkön pellolla Jäkärlässä, Rantalaiho, Rainio JAPANIN-LÄHETYSPIIRI ke klo 18 Saara Jokisella, Westerholminkatu 3 E 60 MARTINKIRKKO, Huovinkatu su 1.5. klo 10 Liikunnallinen tanssimessu, Hannele Tenhu, Norvasuo, Salakari, Tenkanen su 8.5. klo 10 Messu, Lehtinen, Riihimäki, Elo, Tenkanen to klo 18 Lastenlaulukirkko, katso ed. aukeama su klo 10 Messu, Norvasuo, Hildén, Elo, Tenkanen, Turun Poliisilaulajat su klo 10 Messu, Hägglund, Marjut Mulari, Salakari, Martinkirkon kuoro Pyhäkoulu kirkon tornikappelissa sunnuntaisin messun aikana. Kevään viimeinen pyhäkoulu 8.5. KAKSKERRAN KIRKKO, Kakskerran kirkkotie 110 su klo 12 Messu, Norvasuo, Tenkanen su klo 10 Messu, Kuusela, Tenkanen HIRVENSALON KIRKKO, Honkaistentie 85 to klo 18 Rukouspysäkki: paikka sinulle, joka haluat rukoilla yhdessä toisten kanssa to klo 18 Rukouspysäkki, Kuusela su klo 17 Missiomessu, jossa mukana Jari Mäkinen ja Peter Willis. Sanaa ja säveliä, rukousta ja ehtoollinen, lastenhoito ja iltapala. Kuusela. MARTIN SRK-TALO, Temppelinkatu 1 to klo Naisten raamattupiiri, vetäjänä Seija Sorje/Marja Kytö ti 3.5. klo 18 Lähetyksen Ompeluseurat to 5.5. klo 18 Aikuisten avoin lähetyskerho, Jeremian kutsuminen, Mirja Metso pe 6.5. ja klo 18 Rukousta liikkuen. Jumalan kohtaamista liikkuen ja rukoillen. Tule mukaan. Vetämässä Hannele Tenhu ma 9.5. klo 16 Kylväjäpiiri to klo Naisten raamattupiiri, vetäjänä Seija Sorje/Marja Kytö. la klo 18 Israel-ilta, Esa ja Pirkko Keuru, musiikki Lauri Karttunen. ti klo 18 Lähetyksen Ompeluseurat to 5.5. klo 18 Aikuisten avoin lähetyskerho, Marian, Jeesuksen äidin kutsuminen, Mirja Metso UITTAMON SRK-KOTI, Rusthollinrinne 1 su 1.5. klo 15 Pyhäpäivän messu ja kahvihetki, Hägglund, Elo YRJÄNÄN SRK-KOTI, It.Pitkäk.49 pe 6.5. klo 18 Lähetyksen puuhapiiri la 7.5. klo Diakoniaruokailu työttömille ja muille tarvitseville. Aikuiset 1, lapset ilmaiseksi. ke klo 14 Keniapiiri klo 18 Rukousta liikkuen. KYLVÖNSIUNAUS Sakari Itähaarlan pellolla, Haarlassa ti klo 11. Mukana Haarlan ja Kakskerran koulun oppilaita. Kahvi- ja mehutarjoilu. Kuusela, Salakari. TAIDEKAPPELI, Seiskarinkatu 35 Torstaisin klo 18 hartaus Mustonen, Tenkanen 5.5. Kuusela, Salakari Riihimäki, Salakari Hildén, Elo PERHETYÖ Perhekerhot klo 9.30 ma Haarla, ti Hennala, to Hirvensalo ja pe Uittamo. Perhekerhot päättyvät viikolla 19, jolloin kaikissa kevätjuhla. Perheiden retkipäivä klo Omin kyydein. Ilm. Marjaana Erkamaalle p viim MIKAELINKIRKKO, Puistokatu 16 Kirkko avoinna lauantaisin klo (7.5. alkaen) Su 1.5. klo 10 Messu, Junell, Jaakkola, Ahonen, Hakanpää. Pyhäkoulu klo 12 Urkutuokio ja urkujen esittely - klo 18 Sanan ja rukouksen ilta, pastori Seppo Juntunen Ke 5.4. klo 18 Iltamessu, Seivästö, Hakanpää Su 8.5. klo 10 Messu, Lehikoinen, Hanttu, Hakanpää, Paajanen. Pyhäkoulu. Maksuton kimppabussi, reitti: klo 9.15 Kans.palv.talo-Vakka-Suomentie-Kustavintie-Talinkorventie-Suikkilantie- n. klo 9.20-Artukaistentie-Hyrköistentie-Pernontie n. klo 9.30-Messukentäntie-Vienola- Suikkilantie-Pansiontie-Kanslerintie n. klo 9.35-Iso-Heikkilän ymp.-nuutinkatu-mikaelinkirkko. Kyytiin kaikilta pysäkeiltä. Paluu samaa reittiä Ke klo 18 Iltamessu, Hanttu, Hakanpää Su klo 10 Messu, Vanhala, Ahlamo, Ahonen, Jouni Kuorikoski. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit merimieskirkkotyön hyväksi Ke klo 18 Iltamessu, Jaakkola, Hakanpää Su klo 10 Sanajumalanpalvelus, Hanttu, Seivästö, Paajanen. Kirkkokahvit lähetystyön hyväksi klo 18 Merellinen tuomasmessu Ke klo 18 Iltamessu, Paakkanen, Paajanen MIKAELIN SRK-KOTI, Puistok.13 Su klo 17 Kohtaamispaikka (15.5. kevätjuhla) tai rukouskohtaaminen (1.5., 8.5., 22.5.) Pe klo 13 Eläkeläisten vappujuhla, Turunen, Ärling, Ahonen, Hanttu. Maksuton kirkkoauto To klo 18 Vauvakerhon kevätjuhla Lähetyspiiri (Klubi) ti klo (10.5. asti) Aamurukous (Srk-sali) ke klo 7.30 Tuolijumppa ke klo (25.5. asti, hinta 2, sis. kahvit) Vauvakerho (srk-sali) ke klo (25.5. asti) Tied Pienpiiri (Klubi) ke klo 19 Hepreapiiri (Klubi) to klo 9-11 Vaimoilta (Klubi) to klo (28.4., 26.5.) Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus (2.5. alk.): Ma ja to klo p (13 B 2. krs) SUIKKILAN SRK-KOTI, Konstanzankatu 1 Su klo 12 Messu, Paakkanen, Ahonen Pienpiirit: Ma klo 19 ja to klo 19 Tuolijumppa to klo ( , hinta 2, sis. kahvit) PAAKARLAN SRK-KOTI, Laivateollisuudenk. 28 To klo 18 Kevätmyyjäiset ja lähetysjuhla Ke klo Alfaillallinen, ilm. Jaakkola p Su klo 14 Paakarla-päivä ja kevätjuhla, Jaakkola Lähetyspiiri ke klo (4.5. asti) Naisten piiri joka kk:n toinen to klo 19 HÄRKÄMÄEN SRK-KOTI, Säkäkuja 1 Su 8.5. klo 18 Kevätilta, Ahlamo Ma klo Sanan ja rukouksen ilta, Aulikki Koskimäki, Airi ja Lauri Lahtinen To klo 18 Koko perheen kevätjuhla, Ahlamo Raamattupiiri to klo 19 VIENOLAN SRK-KOTI Ma klo 14 Lähiökirkko, Junell Kotinurkan askartelukerho ma klo (9.5. asti) Jumppaa ke klo 14 JYRKKÄLÄ (Asukastupa, Jyrkkälänkatu 4) Papin päivystys joka kk:n 1. pe klo PALVELUTALO ISO-HEIKKI Hartaus ma klo (2.5., 16.5.) RUISSALON METSÄKIRKKO Su klo 18 Suvihartaus, Seivästö, Kuorikoski Perhekerhot Härkämäen srk-koti: joka toinen pe klo (-13.5.) Paakarlan srk-koti: joka toinen pe klo (Monikulttuurinen kerho, -6.5.) Mikonmökki: joka toinen to klo (-12.5.) Vienolan srk-koti: joka toinen to klo (-5.5.) Suikkilan srk-koti: (avoin kerho) joka ti klo Kevätretkipäivät ja Tied. diakoni Marita Heinonen, puh Pyhäkoulut (15.5. asti) Su klo 10 Mikaelinkirkon krypta jumalanpalveluksen aikana Su klo 12 Mikaelin srk-koti ja Härkämäen srk-koti Su klo 14 Vienolan srk-koti Su klo 16 Suikkilan srk-koti Su klo 18 Paakarlan seurakuntakoti Ke klo 17 Paavolankatu 3A kerhohuone To klo 17 Jyrkkälänkatu 4 Asukastupa Tied. Ritva Lundén, p Varhaisnuorten kerhot Paakarlan srk-koti: Ke klo Mikonmökki: Ke klo 17 Härkämäen srk-koti: To klo 17 Retki Särkänniemeen alakouluikäisille ja heidän vanhemmilleen la 7.5. Tied. ja ilm. Arno Heinonen, p Kerhot päättyvät kevätretkeen 7.5. Nuoret ja nuoret aikuiset Mikonmökki, Puutarhakatu 24: GG-nuorisokahvila alakoululaisille ti klo Soffa-ilta to klo GG-ilta nuorille pe klo (27.5. asti, jolloin kevätjuhla) NAMI-ilta nuorille aikuisille pe klo Muualla: Snellmanin koululla: Sähly ma klo Pansion moottorihallissa: Ma klo mopot ja ke klo autot Lisätietoja: ja Miesten saunailta Merimieskirkolla Iltapala, keskustelua. Ma 9.5. klo 18 Kuorolaulua Gospelkuoro. Uusi kuoro, menoa ja meinikiä, laulamisen riemua sekä kokonaisvaltaista musiikin ilmaisua. Harjoitukset: ke klo Mikaelin srk-koti Mikaelinkirkon kuoro. Uusi kuoro. Laulajia otetaan kaikkiin ääniin: sopraano, altto, tenori ja basso. Harjoitukset ke klo Mikaelin srk-koti lisätietoja kuoroista kanttori Silvia Ahonen, silvia.ahonen@ evl.fi, p PAATTISTEN KIRKKO Su 1.5. klo 10 Sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit, Järvensivu Su 8.5. klo 10 Meesu ja kirkkokahvit, Varjo. Su klo 10 Sanajumalanpalvelus ja kylvön siunaus, kirkkokahvit ja käsityönäyttely, Varjo, mukana Maatalousnaiset. Su klo 10 Sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit sekä lähetystilaisuus, mukana nimikkolähetti Heidi Järvenpää-Iqwe. SEURAKUNTATALO Maanantaisin klo 9 avoin kerho - klo 19 kirkkokuoro Keskiviikkoisin klo 16 ja 17 muskarit, kevätjuhla to klo 16 - klo 18 naisten jumppa Ti 3.5. klo 18 perhekahvila Airo Ti klo 18 kädentaitoryhmä Ke klo 13 seniorien syntymäpäiväjuhlat PAPPILA to ja to klo 17 isoskoulutus ja klo 18 nuorteilta ti 3.5. klo 13 diakoniapiiri Ke 4.5. klo 13 seniorikahvila MUUTA La kaikenikäisten retki Kuhankuonolle, lähtö kirkoilta klo 12, lisätiedot ja ilm. Pia PIIKKIÖN KIRKKO, Hadvalantie 5 su 1.5. klo 18 Vappumessu, Leppäkari-Lindberg, Haavisto su 8.5. klo 10 Äitienpäivän perhemessu (Radioidaan YLE1), Hermonen, Nieminen, Marjut Jaakola, Haavisto su klo 10 Messu, Leppäkari-Lindberg, Viljanen su klo 10 Messu, Hermonen, Haavisto PIIKKIÖN SRK-KESKUS, Hepojoentie su 8.5. klo Äitienpäivälounas, ilm. viim p (ks. ed. aukeama) VANHA SRK-TALO, Hepojoentie 4 to klo 10 lähtö pihalta Oivaltajien retkelle Pyölinrannan rantasaunalle. PYÖLINRANTA, Pyölintie 77 ke 4.5. ja Miestenpiiri saunalla: klo Saunomista, klo Hartaus ja keskustelua ma klo 18 Äitien ilta, mukana Taru Miettinen ja Heli Kulmala, saunailta. Toistuvaa toimintaa: Aikuisille Naistenpiiri joka toinen maanantai (parill. viikot) klo srk-talolla Kaiken kansan kahvila tiistaisin klo 9 vanhalla srk-talolla Sanan ja rukouksen ilta joka kuun viimeinen tiistai klo 18 srk-talolla Eläkeläisten iltapäivä kesälomalla ja alkaa taas ke klo 13 Raamattu- ja keskusteluilta joka toinen keskiviikko (paritt. viikot) klo 18 srk-talolla Oivaltajat torstaisin klo vanhalla srk-talolla. Vertaistukiryhmä kaikille mm. päihde- tai mielenterveysongelmista tai yksinäisyydestä kärsiville. Tulet kuulluksi etkä ole yksin kohtaamassa elämän haasteita. Kahvitarjoilu. Järj. Piikkiön srk yhteistyössä Salon A-klinikan ja Kaarinan kaupungin kanssa Raamattupiiri, uskonelämän perusasiat joka toinen torstai (parill. viikot) klo 18 pappilassa Kirkkokuoro Korintin harjoitukset torstaisin klo 18 srk-talolla. Nuorille Kokkikerho alakouluikäisille Vanhalla srk-talolla klo maanantai ja tiistairyhmä, lisätiedot nuorisotyönohjaajalta p Alakouluikäisten avoimet iltapäivät keskiviikkoisin Vanhalla srk-talolla klo Biljardia, pingistä, lautapelejä, askartelua, tied. p Seurakunnan nettisivulta näet aukiolopäivät, joissa saattaa olla poikkeuksia Isoskoulutus torstaisin klo 18 vanhalla srk-talolla Nuorten messut kerran kuussa perjantaisin klo 18 kirkossa Yökahvila joka toinen perjantai (paritt. viikot) klo vanhalla srk-talolla Tarkemmat nuorten tapahtumatiedot Lapsille Lasten hoitopalvelu tiistaisin klo srk-talolla (ei pääsiäisviikolla) Lapsikuoro Pikantin harjoitukset torstaisin klo 17 srk-talolla Perhekerho perjantaisin klo srk-talolla (ei pääsiäisviikolla) Lasten kirkkohetki kerran kuukaudessa perjantaisin klo 9.30 kirkossa. TUOMIOKIRKKO Pappi tavattavissa rippiä ja sielunhoitoa varten maanantaisin klo 16 18, torstaisin klo 12 keskipäivän ehtoollisen jälkeen ja lauantaisin klo 18 alkavan iltakirkon jälkeen. Tapaamisesta voidaan sopia erikseen myös puhelimitse. Lähetyskahvila Domcafé Tuomiokirkon porrastasanteella on avoinna sunnuntain jumalanpalveluksen jälkeen. Ryhmätilaukset p Messut klo 10: Su 1.5. Lehti, Ruskeepää, Pietilä, Hietaharju. Su 8.5. Varhiala, Mäkitalo, Takkula, Hietaharju, K. Autio kitara. Su Ruskeepää, Lehti, Åberg, Suokivi, Turun tuomiokirkon kuoro joht. M. Utriainen. Su Pajunen, Varhiala, Pietilä, Åberg, CCA-kuoro. Viikkomessut: Aamuehtoollinen ke klo 8 Keskipäivän ehtoollinen to klo 12 Iltaehtoollinen la klo 18 Muita tapahtumia: Tuomiokirkossa Rukoushetki ma-pe klo 18. Tietovisa to klo Yksinelävien iltamessu su 1.5. klo 18. Muistojen messu ikäihmisille su klo 15: Kanala, diakoniatyöntekijät, Åberg, Suokivi. Virsistä voimaa ke klo Pop-messu su klo 18, artistivieraana Jussu Pöyhönen. Taidenäyttely Viimeinen ehtoollinen Pormestarin kuorissa. Tanssiteos Passio iltoina ja Kupittaan seurakuntakodissa (Sirkkalank. 4) Vapputapahtuma kaikenikäisille la klo 15, kts.ed. aukeama Perhetyö Kirkkokierros lapsiperheille pe klo 17, mehuhetki Domcaféssa. Perhekerho torstaisin klo 9.30 Kupittaan srk-koti. Perhekahvila perjantaisin klo 9-14 Nuortentalolla (Eerikink. 1). Lasten shakkikerho perjantaisin klo Domcaféssa. Nuoret aikuiset (Tyky-kappeli Rehtorinpellonk. 4-6) Pre-vappu leffamaratoni pe klo 18. Te ta: Rakkaus to 5.5. klo 18. Lautapeli-ilta to klo 18. Leffamaratoni pe klo 18. Eläkeläisille: Keskiviikkokerho juhlasalissa (Eerikink. 3) ja Vuorikodissa (Vuorikatu 8) 4.5. klo 13. Raamattu- ja keskusteluryhmät Tiistaipiiri joka ti klo Yläsalissa, J. Hyrsky. Ilosanomapiiri ke klo Kupittaan srk-kodissa, Ansaharjut ja H. Neuvonen. Naisten aamu parilliset to klo 10 Kabinetissa, Varhiala. Toivon torstai to klo 18 Kabinetissa, J. Pylkkänen. Timon Raamis parittomat to klo Salongissa, T. Rantanen. Illan Sana ma 2.5. klo Kupittaan srk-koti, P. Ansaharju Kirjallisuutta ja matkakumppanuutta Lukulamppu ti 3.5. klo Kupittaan srk-koti: Olli Jalosen Poikakirja. Elixiiri luovan sanataiteen opintopiiri tiistaisin. Uudet jäsenet ilm. Hilkka Pulli p Kirjallisuuspiiri parittomat ke klo 17 Salongissa, Harri Raitis ja Kirsti Saksa. Runopiiri to 5.5. ja klo 13 Kupittaan srk-kodissa, Ulla Puranen ja Raila Räty. Puikkopiiri joka to klo 13 Salongissa. Oma työ mukaan! Lähetystyö: Eerikinkadun lähetyspiirin kevätjuhla ti 3.5. klo 13 Yläsalissa, Soile Ahlqvist, Ruskeepää. Lähetyspysäkki to Erkka Nurmi, Rauno Heikola klo 13 Kupittaan srk-koti. Lähetysryhmä Hannat to 5.5. ja klo Kupittaan srk-koti. to kl Familjecafé i Aurelia (2 vån.) - kl Torsdagsträffen i S.t Karins kyrka. - kl. 19 Taizémässa i Domkyrkan. fre kl. 18 Café aderton i Aurelia (2 vån.) sö. 1.5 kl. 12 Högmässa i Domkyrkan. må. 2.5 kl. 14 Missionskretsen samlas i Aurelia (3 vån.) ti. 3.5 kl. 18 Changemaker filmkväll i Aurelia (2 vån.) ons. 4.5 kl. 10 Familjecafé i Papinholma församlingshem - kl. 13 Café Orchidé, sjung in våren och plantera vårlökar. to. 5.5 kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet fre. 6.5 kl. 18 Café aderton i Aurelia (2 vån.) sö. 8.5 kl. 12 Högmässa i Domkyrkan - kl. 18 Morsdagskonsert med Åbo Damkör till förmån för Gemensamt Ansvar insamlingen. ons kl Café Orchidés utfärd till Iniö - kl. 10 Familjecafé i Papinholma församlingshem - kl. 12 Frukostklubben för herrar på Svenska Klubben (Aurag. 1). Jarl B. Rosenholm: Fysikalisk kemi - snart ett sekel vid ÅA to kl Familjecafé i Aurelia (2 vån.) - kl. 19 Taizémässa i Domkyrkan. fre kl. 18 Café aderton i Aurelia (2 vån.) - kl. 20 ABBA i Aurelia (1 vån.) sö Högmässa i Henrikskyrkan. Kyrkkaffe efter mässan. Kyrktaxi kan beställas senast fre kl. 12 per tel må kl. 14 Missionskretsen samlas i Aurelia (3 vån.) ons kl. 10 Familjecafé i Papinholma församlingshem - kl. 18 Församlingens VÅR- FEST i Aurelia (1 vån.), välkommen! to kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet fre kl. 18 Café aderton i Aurelia (2 vån.) sö kl. 12 Högmässa med konfirmation i Domkyrkan. Musikgrupp från Nepal medverkar - kl. 14 Nepalfest i Aurelia (1 vån.) ons kl. 10 Familjecafé i Papinholma församlingshem - kl och 1006: Föräldramöte i Aurelia (1 vån.) - kl och 1004: Föräldramöte i Aurelia (1 vån.) Café Orchidés heldagsutfärd till Iniö onsdagen Start 8.15 från Ortodoxa kyrkan. Pris 30 /person (i priset ingår lunch, kaffe och semla och resan). Anmälningar tas emot av församlingssekreteraren tel senast 4.5. kl. 15

11 20 Tuomiokirkossa esitettävä Passio on taiteen ja hengellisen sanoman yhdistävä spektaakkeli, joita Suomessa nähdään harvoin. Se on lukuisia tanssidraamoja myös sakraalitiloihin tehneen Tiina Lindforsin päätyö kirkkoon. M a t t i K i v e k ä s Passion alussa on opetuslapsia aterialla. Jeesuksen paikka on tyhjä. Onko hän läsnä vain alttaritaulussa, R. W. Ekmanin freskossa Viimeinen ehtoollinen? Vai viitataanko Vapahtajaan myös valossa, joka säteilee lavan läpi? Yhtä kaikki Nasaretin miehen mielenmuutokseen kutsuva eetos elää siirtyessään eteenpäin tanssijalta toiselle: Jeesuksen punaista viittaa kantavat niin naiset kuin miehetkin. Tanssiteatteri ERI:n Passio ei noudata pääsiäisen kärsimyshistorian perinnäistä kaavaa, vaan se kerii maailmanhistoriaa mullistaneita tapahtumia viimeisestä ehtoollisesta lähtien. Tarina on kuitenkin kulultaan täysin tunnistettava tuttuine tapahtumineen ja kärsimysteineen. Teoksen henki on harras ja toteutus pieteetillä tehty. Ei pintaliitäjien jippoja Passion takana on tanssija, koreografi ja käsikirjoittaja Tiina Lindfors, yksi Tanssiteatteri ERI:n perustajista, joka on tehnyt peräti 77 koreografiaa. Nykytanssimme huipputekijöihin lukeutuva Lindfors on ollut myös kirkkotanssin uranuurtajia 20 vuoden ajan. Passiossa pohjavireemme on vakava, vaikka esityksessä on iloakin. Teoksessa yhdistyvät taiteen, hengellisyyden ja inhimillisen henkevyyden tavat lähestyä elämän syväulottuvuutta. Nämä kolme ovat sukua keskenään ja ne kaikki ovat uhanalaisia lajeja nykymaailmassa! Pyrin puhuttelemaan ihmisiä niin, että syntyy intuitio, joka vaikuttaa sydämen kautta älyyn. Pääsiäiskertomuksen sanoma ja voima on jo itsessään valtava ja suhtaudun siihen niin suurella kunnioituksella, että toivon tavoittavani tarinan hengellisen koskettavuuden, Tiina Lindfors kertoo. Hän haluaa mennä olennaisten kysymysten juurille, pintapuolinen asenteiden pöllyttely ei kiinnosta. Nykyään on paljon sellaisia pintaliitäjien juttuja, missä mennään halvimman kautta. Julkisuuden kipeät taiteilijat haluavat repäistä rajusti, mutta raapaisevat vain pintaa ja kokeilevat erilaisia jippoja. Kun joku Madonna, pin-upvaatteissa pomppiva disco-laulaja, laittaa itsensä ristille ja verhoutuu kristilliseen symboliikkaan, se on lähinnä vulgaaria touhua! Mukavuusalueen ja Moolokin kidan välissä Passio-teoksessa on tarkkailija, joka nousee yleisön joukosta lavalle ja tempautuu tapahtumien kulkuun. Hahmossa on Simon Kyreneläistä, joka auttoi Kristusta kantamaan ristiä kohti Golgataa, ja pyhää Kristoforosta, Kristuksenkantajaa. Legendan mukaan Kristoforos oli lautturi, joka auttoi ihmisiä joen yli. Kerran hänen kannettavakseen tuli lapsi, joka osoittautui niin painavaksi, ettei tehtävä ollut onnistua. Lapsi oli näet Jeesus, joka kantaa maailmaa ja sen syntiä harteillaan. Kristoforos otti virralla vastaan kasteen. Loppumatkan hänen kallisarvoinen taakkansa oli kevyt kantaa. Passio tanssittaa eteemme nykyajan ristinkantajat ja (armon)kerjäläiset, jotka eivät ole vain Kyreneläisen ja Kristoforoksen kaltaisia väkivahvoja miehiä. Ristiä kun kantavat tässä maailmassa myös hennot naiset. Haluan tuoda esityksen nykyhetkeen. Me saatamme helposti liikkua myös kirkossa mukavuusalueella, missä unohdetaan, että kärsimystarinat ovat totta tänäänkin. Emme saa unohtaa, että Kristus oli opetuksissaan ja teoissaan todella radikaali. Hän asettui aina voimakkaasti kaikkien heikkojen ja syrjittyjen rinnalle. Jeesus vavisutti fariseuksia paljastaessaan näiden ulkokultaisuuden, ahneuden ja itsekkyyden. Tarvitsemme tänään Jeesuksen sanomaa, vimmaa ja poltinmerkkiä, kun kerjäläisiä herjataan kadulla, vanhuksia vähätellään ja ihmisiä heitetään työelämästä ulos kuin märkiä koiria, jotta voitaisiin kerätä vielä vähän lisää mammonaa Moolokin kitaan, Tiina Lindfors tykittää. Homokeskustelu sai liittymään kirkkoon Tiina Lindfors sanoo hengellisen pohjavireensä säilyneen vuosien ajan samana. ravistaa pölyt Jeesuksen päältä Olen hyvin herkkä tuntemaan pyhyyden mitä erilaisimmissa paikoissa ja ihmisissä. Elämännäkemykseni on ei-materialistinen, Lindfors luonnehtii uskoaan. Hän erosi kuitenkin kirkosta nuorena. Koin, ettei kirkossa ollut homoseksuaaleille sijaa, vaan minua ja rakkauden oikeuksiani kohdeltiin väärin. Liityin takaisin kirkkoon vasta äskettäin, kun Kari Mäkinen ja Irja Askola valittiin piispoiksi. Tunsin uuden lehden kääntyneen. Homokeskustelun hermostuttamien seurakuntalaisten tulisi nähdä metsä puilta eikä antaa itsensä tulla huijatuiksi. Ei kannata tehdä lyhytnäköisiä päätöksiä kirkosta eroamiseksi juuri nyt, kun kirkon valtavirrassakin on ymmärretty homoseksuaalisuuden luonne ja tunnustettu tasavertaiset ihmisoikeudet. Äärikonservatiivit ja jotkut poliitikot puskevat päälle ja yrittävät suorastaan sabotoida kehitystä. He yrittävät tunkea uuden linjan edustajat puun ja kuoren väliin. Ehkä he jopa haluavat aiheuttaa näitä joukkopakoja, jolloin kirkko jäisi äärikonservatiivien käsiin ja he saisivat jyllätä vapaasti, Lindfors pohtii. Rakkaudettomuuden radikaali vastavoima Tanssitaiteilija näkee, että aikamme on kyllästetty kovuudella, narsismilla ja itsekkyydellä. Fariseukset esiintyvät edelleen tekopyhästi ja julmasti. Henkiset kääpiöt pitävät kiinni vallastaan. He ripustivat ristille Jeesuksenkin, joka uskalsi puhua taistella ja puhua poljettujen puolesta. Kristuksen kuolema ei merkinnyt loppua vaan uusi aika alkoi hänen ylösnousemuksestaan. Jeesus on pahuuden, kylmyyden ja rakkaudettomuuden radikaali vastavoima, mutta hänen ajatustensa syvyys unohtuu meiltä helposti. Haluaisin itse toteuttaa sekä teoksissani että elämässäni tätä rakkauden sanomaa ja puhua heikom pien puolesta. Passiossa haluan ravistaa sen kevyen kirkollisen pölykerroksen pois pääsiäiskertomuksen yltä ja avata ihmisten silmät näkemään, että Kristuksen opetus toimii yhä tässä päivässä. Teoksen tehtävä on vapauttaa katsoja henkisistä kahleistaan ja avata hänen mielensä hengelliselle virralle, Tiina Lindfors linjaa. Sanotaan, että Kristus on salatulla tavallaan läsnä siellä, missä usko Ylösnousseeseen synnyttää rakkautta ja missä ihmiset kokoontuvat hänen nimessään rakkauden sanoman äärelle. Jäämme odottamaan jännityksellä Tuomiokirkon Passiota. Janne Villa Passio on uusi tulkinta ikiaikaisesta tarinasta. Passiossa Tiina Lindfors yhdistää pääsiäisen tapahtumat nykyaikaan ja Jeesuksen koko elinkaareen ja hänen merkitykseensä. Tanssiteos Tuomiokirkossa Tuomiokirkossa 16 kertaa esitettävä Passio on tunnin mittainen suurteos. Myös musiikkidramaturgiasta vastaava Tiina Lindfors sai käyttöönsä aikamme kirkkomusiikin kärkeen kuuluvan virolaisen Arvo Pärtin sävelet. Keskustelin pitkään Pärtin kanssa. Hän on tarkka vahti sakraalimusiikkinsa käytön suhteen. Se, että hän antoi luvan valita mitä vain musiikkiaan, oli suuri luottamuksenosoitus, Lindfors iloitsee. Tanssiteatteri ERI:n lisäksi mukana olivat näytöksissä Juha Kankaan johtama Turun filharmoninen orkesteri ja Timo Lehtovaaran johtama Chorus Cathedralis Aboensis -kuoro. Valotaiteesta vastaa Esa Kyllönen ja puvustuksesta Erika Turunen. Seuraavat esitykset ovat , ja Liput 5 10 e Lippupisteestä tai lippu.fi.