SUOMUSSALMEN LUKIO VUOSIKIRJA

Transkriptio

1 SUOMUSSALMEN LUKIO VUOSIKIRJA

2 Rehtorin mietteitä Lukuvuosi on ollut uusien tuulien vuosi lukiossamme ja lukiokoulutuksen saralla. Lukiotaipaleensa aloittavat opiskelijat ovat ensimmäinen ryhmä, joka opiskelee uuden opetussuunnitelman mukaisesti. He ovat ikäluokka, joka tulee suorittamaan ylioppilaskirjoitukset kokonaan sähköisinä. Toisaalta lukionsa päättävät olivat ensimmäinen ryhmä, joka pääsi maistelemaan ylioppilaskirjoitusten tekemistä sähköisessä muodossa lukiossamme tänä keväänä. Ensimmäisten sähköisten kirjoitusten ongelmitta sujuminen vahvisti sen, että valmiutemme järjestää sähköisiä ylioppilaskirjoituksia ovat erinomaiset. Uusi opetussuunnitelma on tuonut mukanaan paljon uutta, joka on entisestään tukenut ja kehittänyt lukion toimintaa vastaamaan aikakauden haasteita. Teknologia ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet uudistaa pedagogiaa, niin uuden tyyppisten opiskelijoiden testimahdollisuuksien kuin myös uusien oppimisympäristöjen muodossa, ovat varmasti yksi näkyvimmistä asioista. Tällä rintamalla kehittämismahdollisuudet tuntuvat rajattomilta. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet ovat parantuneet vuosien saatossa, ja uuden opetussuunnitelman myötä opiskelijat pääsevät vaikuttamaan entistä monipuolisemmin muun muassa koulun toimintaa ohjaavien suunnitelmien muodostamiseen ja päivittämiseen. Kodin ja koulun välinen yhteistyö ja sen edistäminen ovat näkyvässä roolissa uudessa opetussuunnitelmassa. Lukiossamme yhteistyö on mielestäni hyvällä mallilla ja lukiomme järjestää useita hienoja tilaisuuksia, joihin huoltajat ovat osallistuneet ilahduttavan runsaslukuisesti. Näistä mainittakoon penkkareiden maljannostotilaisuus, vanhojen tanssien cocktailtilaisuus ja totta kai ylioppilasjuhlat. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä meillä on tosin myös kehittämisen varaa. Esimerkiksi kotiväeniltojen vetovoimaisuutta saamme miettiä tulevina vuosina entistä tarkemmin. Lukiomme sai uuden rehtorin allekirjoittaneen muodossa elokuun alussa. Muutos aiempaan on ollut varmasti isompi minulle kuin lukiomme opiskelijoille. Ennen Suomussalmelle tuloani ehdin olla kymmenisen vuotta opettajana Sotkamon lukiossa, joka on noin 350 opiskelijan lukio. Täällä ollessani minulle on hyvin tullut esille, mitkä todellakin ovat pienen lukion edut. Voi kun paikkakunnan ja ympäryskuntienkin nuoret ja huoltajat ymmärtäisivät ne. Kokemuksesta voin sanoa, että Suomussalmella pystymme yksilöllisesti tukemaan nuoren lukiotaivalta niin opetuksellisin kuin opiskeluhuollollisinkin toimenpitein. Lisäksi lukiossamme on harvinaisen monipuolinen ja laaja kurssitarjonta tämän kokoiseksi lukioksi. Kurssitarjottimemme on kilpailukykyinen minkä tahansa isomman lukion tarjonnan rinnalla puhumattakaan siitä, että kunta pystyy tukemaan paikkakunnan opiskelijoita kustantamalla kannettavan tietokoneen lukiolaisillemme. Saamistamme taloudellisista resursseista voimme osoittaa ison kiitoksen kuntapäättäjien puoleen. Ison kiitoksen ja kunnianosoituksen ansaitsee pitkän työuran lukiossamme tehnyt ranskan ja saksan lehtori Kirsti Heikkinen, joka siirtyy ensi syksynä eläkkeelle. Lisäksi haluan kiittää kuluneesta lukuvuodesta koko henkilökuntaa, opiskelijakuntaa, huoltajia sekä yhteistyökumppaneitamme. Jatketaan lukiomme alueellisesti aktiivista toimintaa, laadukasta opetustyötä ja kehittämistä myös ensi lukuvuonna. Julia Pohjanoja-Kela rehtori 2

3 Opintomatka Venäjän Karjalaan Suomussalmen lukio toteutti yhteistyössä Vaasan Mustasaaren lukion (Korsholms Gymnasium) kanssa opintomatkan Venäjän Karjalaan. Ryhmä majoittui Kormilon leirikeskukseen Hutor Kormiloon. Matkaan sisältyivät luennot Venäjän luonnonpuistojen toiminnasta ja luonnonsuojelusta, luontopolulla retkeilyt, sieniretket ja sienten tunnistaminen ja kalastaminen. Yhtenä työkohteena oli Kontokkijoen puhdistus kohdasta, jonne on tarkoitus rakentaa lasten kanoottireitti. Matkalla käytiin myös Venehjärvellä ja Vuokkiniemessä. Opintomatka Venäjälle Vienan Karjalaan Suomussalmen lukio toteutti yhteistyössä Kajaanin lukion ja Suomussalmen seurakunnan kanssa opintomatkan Venäjän Karjalaan. Matka on osa Opetushallituksen rahoittamaa Osaajaksi kulttuurikasvatuksen avulla - hanketta. Opintomatkaan kuuluivat muun muassa vierailu Kalevan kouluun ja lastenkotiin, Kis kiskukkulalle, Eldanka järvelle sekä vaellus Kalevalan maisemissa. Majoittuneena opintomatkalaiset olivat Kalevalan luterilaisen kirkon tiloissa. Hanke saa jatkoa syksyllä 2017 Kalevalan koululaisten ja Kajaanin lukiolaisten vierailulla lukiollamme. 3

4 Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan vuoden 2016 Hyvä opettaja: Aila Kupiainen TIETOISKU AILASTA: Opinnot: FM Filosofian maisteri, 1980 Oulun yliopisto Pääaine: matematiikka Sivuaineet: kemia, fysiikka, tietotekniikka ja kasvatustiede Työura: Suomussalmen perusopetuksen lehtori Suomussalmen lukion lehtori Suomussalmen lukion vararehtori Projektit ja hankkeet: Ekolukio Globe IT-Women Science-verkosto Ystävyyskoulutoiminta Kivi-hanke (maakunnallinen opettamisen kehittämishanke) Maakunnallinen matemaattisten aineiden kehittämishanke Ailan matemaattiset elämänohjeet: Kolmioiden yhdenmuotoisuuslause kk kannusta ja kiitä, kehuja unohtamatta. Neperin luvusta e tulee mieleen: etsi ratkaisuja ongelmiin. Imaginaariyksiköstä i: innostu uusista asioista. vaikka ne olisivat kompleksisia. Lehtori Aila Kupiainen palkittiin Pohjos-Suomen opettajain päivillä vuoden 2016 "Hyvä opettaja" -tunnustuspalkinnolla. Palkittavan valitsi kansanedustaja Hanna Halmeenpää OAJ:n alueyhdistysten esitysten perusteella. Mukana palkintoa jakamassa olivat myös OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ja Pohjois-Pohjanmaan alueyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Eilola. Palkinnon perusteluissa mainittiin muun muassa, että Aila ottaa kaikki huomioon myönteisellä, arvostavalla tavalla. Aila osallistuu aktiivisesti oman opetuksensa kehittämiseen ja samalla kantaa huolta myös koko koulun kehittämistyöstä. Olitko yllättynyt palkinnosta? Olin erittäin yllättynyt, kun työkaverit olivat kahden sivun perustelujen kera ehdottaneet minua. Tämä on tunnustus koko meidän työyhteisöllemme, koska innostavassa ja kannustavassa ilmapiirissä yhdessä kehitämme opetusta. Olin erittäin iloinen, kun koko kouluyhteisön kanssa juhlimme tätä palkintoa. Olen saanut työskennellä mukavien opiskelijoiden kanssa jo lähes neljänkymmenen vuoden ajan. Mitä haluaisit sanoa opiskelijoille? Oppimiseen ei ole olemassa mitään taikatemppua. Ennen kuin vahva sisäinen motivaatio syntyy, tarvitaan lukuisia innostuksen sytyttäneitä onnistumisia, joissa opiskelija huomaa jaksaneensa ja oppineensa uutta. Keskittykää täydellä tarmolla opiskeluun lukiomme pätevien opettajien ohjaamina ja asettakaa tavoitteet korkealle. Viime aikojen uutiset ovat kertoneet, että pitkän matematiikan ja luonnontieteiden opiskelijoita toivottaisiin Suomessa enemmän, koska heitä tarvittaisiin monilla tieteenaloilla. Pitkä matematiikka saattaa nuoresta vaikuttaa haasteelta, josta selviävät vain lahjakkaat. Kyse on kuitenkin työnteon määrästä opiskelu vaatii aikaa ja vaivaa. Matematiikka ja luonnontieteet ovat väylä moniin jatko-opintoihin. 4

5 Miten opetusmenetelmät ovat kehittyneet? Opetus on muuttunut paljon urani aikana liitutauluista ja spriimonisteista tähän päivään. Suomussalmen lukio on aina ollut uudistusten eturintamassa ja opettajat ovat kouluttautuneet monipuolisiin opetusmenetelmiin. Tekniset apuvälineet ja internetin kehitys ovat tietysti olleet näkyvin muutos. Oppimistapahtumassa keskiössä on aina ollut opiskelija. Oppimiskäsitys korostaa opiskelijan aktiivista, tavoitteellista ja itseohjautuvaa toimintaa, sekä opettajan roolia ohjaajana. Perinteistä opettajan roolia ei kuitenkaan ole syytä unohtaa. Tällöin opettaja selittää, valaisee, havainnollistaa ja korostaa oleellisia asioita. Vaikka opetussuunnitelmassa korostuvat tiedonhankinta, soveltaminen ja ongelmanratkaisu, niin esimerkiksi tietyt asiat, säännöt, termit on opeteltava muistamaan päähän pänttäämällä ja työskenneltävä pitkäjänteisesti. Miten tekniset välineet ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset muuttavat matematiikan opiskelua? Välineitä ei pidä nähdä uhkana, vaan mahdollisuutena. Tärkeintä on oppia matematiikkaa ja miettiä, miten tekniset apuvälineet auttavat matematiikan ymmärtämisessä ja ongelmien mallintamisessa. Symbolisten laskinten ja laskinohjelmien lisäksi esimerkiksi GeoGebra-ohjelma on monipuolinen työkalu, jonka avulla voi oivaltaa monia asioita paremmin. Esimerkiksi käyräparvien, kolmiulotteisten kappaleiden tai avaruuden vektoreiden havainnollistaminen auttavat paljon ongelmien ratkaisussa. Vaikka sähköisessä kokeessa laskut kirjoitetaan puhtaaksi matematiikka-editoria käyttäen, niin ei saisi luopua kynällä paperille laskemisesta ja päässälaskutaidot ovat tärkeitä. Lukiomme nuorisopsykologi Outi Huovinen tentissä 1. Millaisissa asioissa opiskelijat voivat olla sinuun yhteydessä ja miten? Opiskelijat voivat ottaa yhteyttä hyvin monenlaisissa asioissa, kuten oppimispulmissa, jännittämis- tai jaksamisasioissa tai ammatinvalinnallisissa mietinnöissä esimerkiksi. 2. Mikä on parasta työssäsi? Entä haastavinta? Työssä nuorisopsykologina on erityisen mukavaa se, kun huomaa että omalla työllä on merkitystä ja työn avulla voi auttaa nuoria eteenpäin elämässään ja opinnoissaan. Haastavinta saattaa joskus olla aikataulujen sovitteleminen ja erilaisten kiireasioiden mahduttaminen kalenteriin. 3. Millainen koulutus vaaditaan, että voi nuorisopsykologilta? Nuorisopsykologin työhön tarvitaan psykologian maisterin tutkinto yliopistosta. 4. Millaisia vinkkejä antaisit nuorelle, jonka opiskelumotivaatio on kadoksissa? Entä stressaantuneelle ja kuormittuneelle opiskelijalle? Jos opiskelumotivaatio on kadoksissa, niin silloin voisi kartoittaa mukavia asioita opiskelussa ja sitä minkä vuoksi opiskelee, mikä on itselle tärkeää, mitä tavoittelee ja sitä, miten muuten arjessa jaksaa. Jos opiskelut tuntuvat kuormittavilta, niin silloin voisi olla hyvä miettiä erilaisia keinoja keventää opiskelukuormaa ja toisaalta ehkä myös pohtia elämäntilannetta vähän laajemminkin. 5. Millaisia terveisiä lähettäisit lukiolaisten kotijoukoille? Kotijoukot ovat monelle lukiolaiselle tärkeitä tukijoukkoja, sillä lukiolainen vielä tarvitsee vanhempien tukea vaikka voi päättää jo monista asioista itsenäisesti. 5

6 Kirjoituskilpailun palkinto Suomussalmen lukioon Ensimmäisen vuoden opiskelijat osallistuivat äidinkielen ja kirjallisuuden oppitunneilla sanomalehti Kalevan ja Oulun Suomalaisen Klubin järjestämään Satavuotias Suomi -kirjoituskilpailuun. "Mitä itsenäinen Suomi minulle merkitsee?" -pohdiskelun tuli olla kilpailussa pyydetyn journalistisen tekstin johtoajatus. Tiukan karsinnan jälkeen lukiostamme lähti loppukilpailuun yksi teksti. Tekstejä lähetettiin kilpailuun kaiken kaikkiaan 73 Lapin, Pohjois- Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan alueen lukioista. Näistä teksteistä 21 pääsi loppukilpailuun. Seitsemän parhaan tekstin kirjoittajat palkittiin Snellmanin päivänä Oulun Lyseon lukiossa järjestetyssä palkintogaalassa, jossa läsnä olivat muun muassa kirjoituskilpailun raadin puheenjohtaja Jukka Ukkola, kilpailun suojelija kirjailija Antti Tuuri sekä raadin jäsenet kirjailija Pauliina Rauhala ja opettaja Katri Rauanjoki. Vilhelmiina Rannikko sai Satavuotias Suomi - kirjoituskilpailussa Kainuun Liiton 200 euron suuruisen palkinnon. Vilhelmiinan voittoisa teksti on jo julkaistu sanomalehti Kalevan verkkosivuilla ja se pyritään julkaisemaan kesän aikana sekä paperisessa sanomalehti Kalevassa että Kainuun Liiton verkkojulkaisussa. Ohessa on loppukilpailussa palkittu, raadin kiantolaisesti isänmaalliseksi luonnehtima teksti. Lämpimät onnittelut Vilhelmiinalle! Helena Verälä Koti on siellä missä Suomi on Minulla ei ole koskaan ollut muuta kotia kuin Suomi. Maa, jossa olen syntynyt ja kasvanut, ei voisi tulla tätä rakkaammaksi, sillä olen yksin Suomessa oppinut elämään, nauramaan ja pettymään, olemaan se kuka olen; suomalainen. Sellaisia asioita, jotka haluaisin poistaa tai joita haluaisin parannettavan, on harvassa. Olen varma, että ylpeys pienen maamme saavutuksista ja periksiantamattomuudesta kantautuu sukupolvelta sukupolvelle, sillä en tunne ketään suomalaista, joka ei arvostaisi Suomea sellaisena kuin se on. Toistuvasti kuulee puhuttavan talvisodasta, taistelusta, joka vaati useita ihmishenkiä ja joka on jäänyt vahvasti Suomen historiaan. Pakkasen purressa syvälle lihaan ja tykkien jylistessä sisu ei kuitenkaan kadonnut koskaan, ja sen avulla Suomi piti pintansa sitkeästi aina sodan loppuun asti. Suomi on itsenäinen, eikä sen pidäkään kuulua kenellekään muulle kuin meille, sillä me olemme yksin omana kansanamme sen rakentaneet. Rakkaus Suomeen piilee kuitenkin syvemmällä kuin ylpeydessä, jota kannan maamme historian ja saavutusten myötä. Sinisen planeettamme kuorella ei ole montaa sellaista maata, jossa asiat olisivat niin hyvin kuin Suomessa. Suomi on minulle turva, jossa tunnen todellakin olevani suojassa. Suomessa ketään eivät kiusaa luonnonkatastrofit ukkosmyrskyjä lukuunottamatta, jos niitä sattuu pelkäämään eikä Suomi anna sinun pudota suojaverkkonsa läpi, jos satut joutumaan huonoon taloudelliseen tilanteeseen. Rikollisuutta on vähän, korruptiota on vähän, vaaraa on vähän. Kun ongelmia tulee eteen, niitä ei lakaista maton alle helpoimman ratkaisun toivossa. Suomi on hyvinvointivaltio, jossa ketään ei ole unohdettu. Jos minusta ikinä tuntuisi siltä, että haluan täältä pakoon, maailman olisi todellakin käännyttävä päälaelleen. 6

7 Terve luonto ja sen monimuotoisuus ovat aina olleet minulle tärkeitä asioita, ja olen siksi iloinen, että Suomessa riittää metsää. Kun löydän itseni suon vierestä kulkevalta maastopolulta, Vaatojärven niemeltä tai vaaran kupeelta, tunnen ennen kaikkea olevani elossa. Suomen luonto on ihmeellinen ja rakas, aamusta iltaan, kesästä talveen. Vuodenajat ovat tasaiset ja miellyttävät, koskaan ei ole liian kylmä tai liian kuuma. Talvellakin Suomen luonto on ihailun arvoinen, sillä vaikka kasvillisuus on poissa, maata peittää paksu, valkoinen lumipeite. Havupuutkin pysyvät loistossaan ympärivuotisesti, sillä niiden neulaset eivät hievahda kovimpinakaan pakkasina. Suomi tarjoaa minulle mahdollisuuden virkistyä sekä rauhoittua samaan aikaan, upean luonnon helmassa. Suomea parempaa paikkaa ei minun mielestäni ole. Suomi on kuin valopilkku muuten harmaalta näyttävässä maailmassa, sillä vaikka asiat kääntyisivätkin huonompaan päin, koti pysyy alati lohdullisena eikä katoa koskaan. Suomessa voin olla aidosti ja oikeasti oma itseni, ja antaa itseni elää turvan ja hyvinvoinnin keskellä. Teen samalla kunniaa sekä itselleni että maalleni, jonka menneitä ja tulevia saavutuksia pidän suuressa arvossa. Te, jotka ette ole koskaan Suomen maalle astuneet, kuulkaa korpeimme kuiskintaa. Vilhelmiina Rannikko 16A Teemaopintojen viikko Uusi opetussuunnitelma toi mukanaan uusia ainerajoja ylittäviä kursseja. Kurssit toteutimme yhden viikon aikana järjestelyllä teemaviikolla, jossa opiskelijat olivat jakautuneet kolmelle eri kurssille: Luonnontieteellinen tutkimus, Hyvinvointi ja elämänhallinta sekä Vapaaehtoistyön kurssi. Luonnontieteellisen tutkimuskurssin vieraana kävivät Terrafamen edustajat kemisti, osastopäällikkö Ville Heikkinen ja diplomi-insinööri, ympäristöarvioinnin koordinaattori Jaana Koivumaa. Ville Heikkinen kertoi bioliuotuksen kemiallisesta prosessista. Jaana Koivumaa kertoi kaivostoiminnan ympäristötarkkailutoiminnasta ja vesienhallinnasta. Lukiolla vieraili kyseiseen kurssiin liittyen myös asiantuntija Mika Suokas North Wind Consulting Oy:stä, joka esitteli koululla tuulivoimaa ja tuulivoimalatekniikkaa. Esitelmän jälkeen opiskelijat vierailivat Kivivaara-Peuravaaran tuulipuistossa. Valtionvarainministeriön muutosjohtaja Pauli Harju vieraili Hyvinvointi ja elämänhallinta ryhmän kutsumana kertoen tulevasta sote-uudistuksesta. Hyvinvointi ja elämänhallintaryhmän opiskelijat osallistuivat 7.4. Karhulanvaaralla pidettyyn Suomussalmen itsenäisyysjulistuksen päivän seminaariin. Opiskelijamme pääsivät osallistumaan tulevaisuusaiheiseen työpajaan futuristi Elina Hiltusen johdolla. Päivän ohjelmaan kuului myös eduskunnan puhemies Maria Lohelan tuoma valtiovallan tervehdys. Lukion opiskelijat Tessa Sinisalo, Eemil Juntunen ja Salla Anttonen esittivät oman tuotoksensa aiheesta "Tulevaisuuden Suomi ja Suomussalmi". Osaaminen arjessa -teemaopinnoissa toteutimme vapaaehtoistyön kurssin, jossa opiskelijat tekivät vapaaehtoistyön opintoja lasten ja vanhusten parissa sekä lukiolla järjestetyssä koko perheen puuhapäivässä. Kurssilla vieraili Marika Parkkila SPR:n Oulun piiristä kertomassa laajemmin SPR:n vapaaehtoistyöstä. Suomussalmen maahanmuuttajayksikön vastaava pakolaisohjaaja Maarit Nurmi kertoi omasta työstään. Paikkakunnalla tehtävästä lapsityöstä kävivät kertomassa Heli Riipinen seurakunnasta ja Heidi Juntunen Ylä-Kainuun äideistä. 7

8 Suomussalmen lukion tapahtumia lukuvuonna Lukuvuosi käynnistyi uuden rehtorin Julia Pohjanoja-Kelan johdolla. Ohjelmaan kuului myös liikuntahallilla pidetty kaikkien koulujen aloitusjuhla. Juhlassa esitettiin koulurauhan julistus, jossa teemana kuluvana lukuvuonna on "Jokainen on arvokas". Saimme abien ja jatkavien oppitunneille kreikkalaiset lukiolaiset Anastasioksen ja Melinan. Kainuun ammattiopiston Japanin vaihto-opiskelijat vierailivat lukiollamme. Simo Anttonen, viime kevään ylioppilas, toimi tulkkina. Taiteiden yö -tapahtuma kokosi kylälle paljon väkeä. Meidän opiskelijamme hoitivat näyteikkunoiden Elävät mallinuket -teeman. Vietimme lukiomme oman itsenäisyysjuhlan perjantaina Juhlassa oli kutsuvieraina veteraaniliittojen edustajia sekä lukiomme entisiä työntekijöitä. Juhlan ohjelmasta vastasivat opiskelijat musiikin opettaja Janne Seppäsen ja äidinkielen opettaja Helena Verälän johdolla. Saimme tutustua kirjailija ja runoilija Lauri Viidan tuotantoon (synt ). Juhlapuhuja, Suomussalmen Sotaveteraanit ry:n edustaja Raimo Halonen, teki mielenkiintoisen katsauksen itsenäisen Suomen historiaan. Juhlassa oli perinnettä jatkava sotaveteraanien luovuttaman Vapauden viestikapulan vaihto vanhemmalta opiskelijapolvelta nuoremmalle polvelle. Ruukinkankaan koulun ja Hyrynsalmen yhtenäiskoulun 9. luokat tutustuivat lukioomme iltapäivän esittelytuokioissa Meidän opiskelijamme olivat laatineet eri oppiainekokonaisuuksien ryhmiin mielenkiintoisia työpajoja. Biologian ja maantieteen opettajamme Erik Saarnio esitti upean oman luontokuvakoosteen aamunavauksessa. Hän lahjoitti lukiolle itse ottamansa kuukkelinkuvan. Erik lähti vuoden vaihteessa jatko-opintoihin. Lauantaina Radion sinfoniaorkesteri vieraili Suomussalmella Kapellimestari Hannu Linnun johdolla. Tilaisuuden käytännön töistä huolehtivat lukiomme yrityskurssin opiskelijat hoitaen narikan, kuulutukset ja kahvituksen. Opiskelijoidemme toiminta sai runsaasti kiitosta. 8

9 Lukiomme jatko-opintojen päivään 5.1. saimme esittelijöitä eri korkeakouluista. Ylä-Kainuun toimittaja Hanna Laukkanen aloitti päivän esityksellä "Opiskelijan monimuotoinen kehittyminen ja polku työelämään". Päivä jatkui eri korkeakoulujen opintojen esittelyillä. Tauoilla oli mahdollista käydä keskustelemassa esittelijöiden kanssa. Myös kunnan nuorisotoimen kansainvälinen toiminta oli esillä. Lukion entiset opiskelijat PinjaRoosa Laaksoviita ja Hanna Mulari kävivät 9.1. haastattelemassa kuraattoriamme Sannaa erityispedagogiikan opintojaan varten. Penkkarit Vanhojenpäivä Kainuun Liikunnan Ira Liuski ja Tuomas Karjalainen järjestivät yhdessä meidän opiskelijoidemme kanssa liikunnallisen aamunavauksen. Tavoitteena on lisätä liikkuvuutta koulupäivään ja omaan elämään. Keväällä 2017 ensimmäiset abiturientit kirjoittivat kokeensa sähköisessä muodossa. Lukuvuoden aikana järjestettiin lukuisia kurssikokeita sähköisessä muodossa. Liikuntapäivänä saimme muun muassa lasketella, pilkkiä, lumikenkäillä, hiihtää, ratsastaa. Päivän tapahtumat toteutettiin yhdessä Ruukinkankaan yläluokkien kanssa. Lukiomme jatkavien matematiikkaryhmän 11 opiskelijaa osallistui maaliskuussa Aila-open luotsaamana maailman suurimpaan Australiasta lähtöisin olevaan Kenguru -matematiikkakilpailuun. Parhaiten menestyivät Veikka Laaksoviita, Iikka Huttu ja Kati Bogdanoff. Järjestimme 3.4. lukiomme opiskelijoille varjovaalit, joiden tavoitteena oli aktivoida nuoria äänestämään myös tulevissa vaaleissa lukiollamme vieraili 20 belgialaista lukiolaista. He tutustuivat suomalaiseen koulujärjestelmään ja lukiomme toimintaan. He jatkoivat matkaa Hossaan viikon leirikouluun. 9

10 Opiskelijakunnan vuosikertomus: Aktiivista toimintaa Opiskelijakunnan toiminta on tärkeä osa nuorten demokraattista toimintakulttuuria. Toimiminen opiskelijakunnassa kehittää opiskelijoiden valmiuksia toimia oman ryhmänsä edustajana ja harjaannuttaa neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan. Osallisuus ei ole synnynnäistä vaan osallistumisessa tarvittavia taitoja on opeteltava ja kehitettävä. Olennainen osa Suomussalmen lukion toimintakulttuuria ovat aikuisten ja opiskelijoiden väliset vuorovaikutussuhteet ja rakenteet, jotka edistävät ja tukevat lukion perustehtävää - kasvamista ja oppimista. Opiskelijatoiminta on tärkeä osa koulumme demokraattista toimintakulttuuria. Suomussalmen lukiossa ryhmien, opettajien ja opiskelijakunnan hallituksen välinen vuorovaikutus toimii moitteettomasti. Suomussalmen lukion opiskelijakunta valitsi yleiskokouksessaan kuluvan lukuvuoden uudeksi puheenjohtajaksi Iikka Hutun. Viime lukuvuoden pj. Essi Moilanen sai luovuttaa valtikkansa Iikalle. Opiskelijakunnan hallitus koostuu ryhmien varsinaisista ja varaedustajista. Opiskelijakunnan toiminnassa ohjaavina opettajina aloittivat Heikki Nilkku ja Erik Saarnio. Opiskelijakunta järjesti syksyn alussa ryhmäytymisentapahtuman uusille 16 A:n ja 16 B:n opiskelijoille. Ohjelmassa oli kaikenlaisia pelejä koulun ulkokentällä. Alusta asti opiskelijakuntamme päätti uudistaa toimintakulttuuria ja edetä aktiivisuuden lisäämisen hengessä. Aivan ensimmäisenä päätettiin luoda toimintasuunnitelma koko lukuvuodeksi ja samalla vahvistaa oppilaskunnan hallituksen ryhmähenkeä. Niinpä opiskelijakunnan hallitus ohjaajineen lähti ryhmäytymismatkalle pohjoisen suuntaan. Kuusamossa tutustuttiin samalla Pölkky OY:n toimintaan. Matkaa rahoittivat Metsäsäätiö ja Suomussalmen kunta. Lämmin kiitos tukijoille. Opintomatkan aikana hallitus teki myös kattavan toimintasuunnitelman kuluvalle lukuvuodelle. Opiskelijakunta järjesti perinteisesti lukukauden päätteeksi opiskelijoille ja henkilökunnalle joulujuhlan. Juhlassa nähtiin muun muassa tietokilpailu, abiturienttien esittämä jouluevankeliumi ja henkilökunnan Tontut ja Keijut -tanssiesitys. 10

11 Uusi vuosi 2017 lähti toimeliaasti käyntiin myös oppilaskunnan osalta. Opiskelijakunnan hallitus ideoi tammikuun alkuviikolle pukeutumisteeman. Maanantaina oli luvassa raitaa lukion käytäville ja myöhemmin muuta väriloistoa. Uudistamista kaipasi myös opiskelijakunnan huone. Tammikuun lopussa huone olikin siinä kunnossa, että sitä oli mukava esitellä opettajille. Ylimääräiset roskat ja kalusteet vietiin pois, televisio laitettiin kuntoon. Seinille laitettiin julisteita ja tilaa muutettiin paremmin opiskeluun soveltuvaksi. Tila on tullut muutoksen myötä huomattavasti viihtyisämmäksi. Opiskelijakunnan hallitus otti kantaa Syväjärvelle suunniteltuihin hakkuisiin. Metsähallituksen suunnittelija Ulla Lehtonen esitteli opiskelijakunnan hallituksen opiskelijoille Syväjärven hakkuusuunnitelmia. Yhteiskunnallinen aktiivisuus on yksi tärkeä ominaisuus opiskelijakunnan toiminnassa. Kaikkien opiskelijoiden rohkaiseminen mielekkääseen ja yhteisölliseen liikuntaan on yksi tämän oppilaskunnan painopisteistä. Laskiaistiistaina opiskelijakuntamme järjesti kolmen vartin ulkoilutuokion lukion läheisyyteen liikuntahallin takana. Laskiaisriemua riitti ja alaluokat ilmestyivät mukaan ilonpitoon, jota käytiin musiikin vauhdittamana. Liikkuva koulu ideologia on hyvin sisäistetty lukiossamme. Opiskelijakunta järjesti opiskelijoille ja henkilökunnalle pingisturnauksen. Turnaus huipentui Kalle Heikkisen ja Olli Mäkeläisen mittelöön. Voittajaksi selviytyi Olli Mäkeläinen. Onnittelut Ollille! 11

12 14A Ylärivi: Veera Keränen, Mikko Heikkinen, Anni Moilanen, Erik Saarnio (ryhmänohjaaja), Lauri Keränen, Aleksi Lauronen, Anni Seppänen Alarivi: Niina Juntunen, Hilla Huttu, Enni Kemppainen, Oona Juntunen, Vilma Seppänen, Riina Heikkinen, Noora Kinnunen Kuvasta puuttuu: Anna Kemppainen 14B Ylärivi: Alarivi: Helena Verälä (ryhmänohjaaja), Elina Kvist, Juho Heikkinen, Ada Kauppila, Mikko Toikkanen, Teppo Timonen, Olli Keränen, Eeva Marjanen, Hanna-Kaisa Moilanen, Elli Mulari Essi Moilanen, Pirita Heinonen, Minna Lauronen, Elina Juntunen, Kati Kemppainen, Annika Kinnunen, Marika Juntunen, Annika Kovalainen 12

13 15A Ylärivi: Pinja Keränen, Essi Lauronen, Niki Heikkinen, Herman Süvari, Vinski Seppänen, Eetu Himanen, Nikolai Khaikovitch Alarivi: Malla Moilanen, Karoliina Huusko, Salla Anttonen, Emma Heikkinen, Senni Heikkinen, Nella Huttu, Mika Oikarinen Kuvasta puuttuvat: Joel Heinonen, Maikki Kaikkonen, Minttu Pitkäaho, Ella Veteläinen 15B Ylärivi: Anni Tervonen, Henri Kemppainen, Saku Kiljunen, Joonas Moilanen, Veikka Laaksoviita, Kalle Heikkinen, Roosa Moilanen Alarivi: Tuula Uusitalo (ryhmänohjaaja), Niina Heikkinen, Kati Bogdanoff, Aino Helttunen, Tiina Heikkinen, Heini Kemppainen, Neeni Huttu Kuvasta puuttuvat: Iikka Huttu, Eetu Kemppainen, Antti Lauronen, Tero Moilanen 13

14 16A Ylärivi: Heikki Nilkku (ryhmänohjaaja), Niku Keskinarkaus, Jarno Kemppainen, Sini Riekki, Jouhki Anttonen, Setti Keränen, Eemil Juntunen, Aatu Juntunen, Arttu Kinnunen, Milla Keränen, Siiri Kyllönen Alarivi: Kiira Mertanen, Reetta Makkonen, Veera Hyttinen, Nea Holappa, Vilhelmiina Rannikko, Pinja Turunen, Annu Karvonen, Tessa Sinisalo Kuvasta puuttuu: Vilma Anttonen 16B Ylärivi: Leena Heikkinen (ryhmänohjaaja), Tiia Juntunen, Ville Koskiniemi, Olli Mäkeläinen, Kalle Helenius, Akseli Kauppila, Samu Pyykkönen, Ville Manninen, Veikka Juntunen, Sanna Rohner Alarivi: Väinö Huttu, Jarno Huovinen, Roosa Kinnunen, Anna Sippari, Reeta-Mari Manninen, Meri Moilanen, Joni Kemppainen, Lauri Kaartinen, Jonna Räisänen Kuvasta puuttuu: Roosa Mikkonen 14

15 Opiskelijakunnan hallitus Ylärivi: Tessa Sinisalo, Siiri Kyllönen, Ville Manninen, Mikko Toikkanen, Akseli Kauppila, Anna Kemppainen, Nella Huttu, Kalle Heikkinen Alarivi: Erik Saarnio, Heikki Nilkku Kuvasta puuttuvat: Riina Heikkinen, Joel Heinonen, Iikka Huttu ja Essi Moilanen Henkilökunta Ylärivi: Leena Heikkinen, Risto Moilanen, Heikki Nilkku, Kimmo Huttu, Erik Saarnio, Aila Kupiainen, Sanna Juttula Alarivi: Tuula Uusitalo, Helena Verälä, Julia Pohjanoja-Kela, Raija Matero, Aulikki Moisio Kuvasta puuttuvat: Elina Heikkinen, Kirsti Heikkinen, Heli Karjalainen, Saila Moilanen, Marco Sang, Janne Seppänen 15

16 Suomussalmen lukio on esillä sosiaalisessa mediassa. Käykääpä tykkäämässä! Facebook-Instagram Ylioppilaat kevät 2017 Heikkinen Riina Hilda Elviira Heinonen Pirita Iida Kristiina Huttu Hilla Eveliina Juntunen Elina Reeta Julia Juntunen Marika Katariina Juntunen Niina Katriina Juntunen Oona Susanna Kauppila Ada Julia Kemppainen Enni Amalia Kemppainen Kati Maarit Keränen Lauri Aatu Samuli Keränen Veera Sofia Kinnunen Annika Roosa Hannele Kinnunen Noora Emilia Kvist Elina Katriina Lauronen Minna Marketta Marjanen Eeva Kaarina Moilanen Anni Sofia Moilanen Essi Annika Mulari Elli Helena Seppänen Anni Sofia Seppänen Vilma Riikka Toikkanen Mikko Tapio Lämpimät onnittelut uusille ylioppilaille! Lukion henkilökunta toivottaa kaikille aurinkoista kesää. Uusi lukuvuosi alkaa torstaina klo 9.00 lukion salissa. Suomussalmen lukio Tekstit ja kuvat lukion opiskelijat ja opettajat. Ryhmäkuvat Seppälän Koulukuvat Oy. Ruukinkatu SUOMUSSALMI lukio@edu.suomussalmi.fi Toimituskunta: (kanslia) Julia Pohjanoja-Kela, teksti, taitto (rehtori) Helena Verälä, toimitussihteeri, teksti suomussalmenlukio Aulikki Moisio, teksti 16