Opettajatuutori tukee opiskelijan kasvua lääkäriksi
|
|
- Tuula Maarit Sala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 tieteessä Pekka Kääpä LKT, professori Maiju Toivonen KM, koulutussuunnittelija Anna-Liisa Koivisto LT, projektijohtaja Tytti Vuorinen LT, dosentti Turun yliopisto, lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö (TUTKE) Opettajatuutori tukee opiskelijan kasvua lääkäriksi Lähtökohdat Lääkärin ammatillinen kasvu alkaa varhain lääketieteen opiskelun aikana ja kehitykseen vaikuttavat sekä opetusohjelma ja oppimisympäristö että opiskelijan omat arvot ja asenteet. Opiskelijoiden ammatillisen identiteetin muotoutumista pyritään edistämään erilaisin ohjaus- ja tukiohjelmin. Tässä tutkimuksessa selvitettiin Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden kokemuksia opettajatuutoroinnin vaikutuksista. Menetelmät Viiden ensimmäisen vuosikurssin lääkäriopiskelijoille (n = 796) tehtiin keväällä 2010 sähköinen kysely, johon vastasi 516 opiskelijaa (65 %). Vastanneista 442 oli lääketieteen ja 74 hammaslääketieteen opiskelijoita. Prekliinisen (46 %) ja kliinisen vaiheen (54 %) opiskelijoiden vastauksia verrattiin toisiinsa Khiin neliö -testillä. Tulokset Opiskelijat kokivat yleisesti tuutoroinnin edistävän henkilökohtaisten arvojen, asenteiden ja ammatillisten teemojen pohdintaa sekä ammatti-identiteetin kehittymistä. Runsas kolmannes katsoi tuutoroinnin vaikuttavan myönteisesti myös opiskelun itseohjautuvuuteen ja tavoitteellisuuteen. Päätelmät Opiskelijat pitivät opettajatuutorointia hyödyllisenä varsinkin ammatillisen ja henkilökohtaisen kasvunsa kannalta. Sillä voi olla positiivisia vaikutuksia tulevien lääkärien professionaalisen identiteetin ja työelämävalmiuksien kehittymiseen ja siten koko ammattiuran muotoutumiseen. Vertaisarvioitu VV Lääkäriksi kasvamisella tarkoitetaan prosessia, jossa opiskelija omaksuu tietojen ja taitojen lisäksi ammatillisen yhteisön käyttäytymismalleja, asenteita, arvoja ja eettisiä säännöstöjä (1,2). Perusta lääkärin ammattiin sosiaalistumiselle luodaan jo varhain peruskoulutuksen aikana ja se muotoutuu koulutuksen, henkilökohtaisten asenteiden ja odotusten sekä harjoittelun ja työn kautta (1,3,4). Merkittävät opiskelukokemukset ja oppimisympäristön ammatilliset roolimallit muokkaavat aktiivisesti lääkäriopiskelijan professionaalista sosiaalistumista (1,2,3). Opiskelijan ammattiidentiteetti eli käsitys itsestään ammatillisena toimijana ja siitä, millaiseksi hän haluaa lääkärinä kehittyä, voi kuitenkin olla ristiriidassa näiden, usein negatiivisten kokemusten kanssa (1,2,5). Seurauksena voi olla professionaalisen kasvuprosessin häiriintyminen, millä voi olla haitallisia heijastusvaikutuksia hänen myöhempään uraansa lääkärinä (4). Nämä havainnot korostavat ammatillisuuden käsittelyn ja kasvun tukemisen merkitystä opintojen aikana (4,6). Lääketieteen koulutusyksiköissä eri puolilla maailmaa, myös Suomessa, on viime vuosikymmenen aikana kiinnitetty yhä enemmän huomiota lääkäriopiskelijoiden professionaalisuuden kehittämiseen (1,7). Useimmiten koulutukseen sisällytetään aiheeseen liittyviä kursseja tai opintojaksoja, kuten esim. vuorovaikutustaitojen ja eettisen pohdinnan ohjausta, mutta myös portfoliotyöskentelyä ja reflektioryhmiä on käytetty (1,9,10). Lisähaasteita ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kasvuun liittyvien näkökulmien käsittelylle tuovat lääketieteen nopea tiedollinen ja teknologinen kehitys sekä terveydenhuollon jatkuva muutospaine (2,9). Siksi onkin tärkeää, että tuki jatkuu koko peruskoulutuksen ajan, sen keskeiseen sisältöön integroituna ohjelmana (4,6,9). Pitkittäisen tukiohjelman merkitystä korostaa se, että vahvan ammatti-identiteetin tiedetään liittyvän hyvään ammattitaitoon ja kliiniseen pätevyyteen (11). 2925
2 Vahva ammattiidentiteetti liittyy hyvään ammattitaitoon. Kirjallisuutta 1 Ryynänen K. Constructing physician s professional identity - explorations of students critical experiences in medical education. Acta Universitatis Ouluensis Medica, 2001, D oulu.fi/isbn /. 2 Rabow MW, Remen RN, Parmelee DX, Inui TS. Professional formation: extending medicine s lineage of service into the next century. Acad Med 2010;85: Niemi PM. Medical students professional identity: self-reflection during the preclinical years. Med Educ 1997;31: van Mook WN, de Grave WS, van Luijk SJ ym. Training and learning professionalism in the medical school curriculum: current considerations. Eur J Intern Med 2009;20:e96 e Monrouxe LV. Identity, identification and medical education: why should we care? Med Educ 2010;44: Elliott DD, May W, Schaff PB ym. Shaping professionalism in pre-clinical medical students: Professionalism and the practice of medicine. Med Teach 2009;31:e O Sullivan H, van Mook W, Fewtrell R, Wass V. Integrating professionalism into the curriculum: AMEE Guide No. 61. Med Teach 2012;34:e van Luijk SJ, Gorter RC, van Mook WN. Promoting professional behaviour in undergraduate medical, dental and veterinary curricula in the Netherlands: evaluation of a joint effort. Med Teach 2010;32: Stephenson A, Higgs R, Sugarman J. Teaching professional development in medical schools. Lancet 2001;357: Pitkälä KH, Mäntyranta T. Professional socialization revised: medical students own conceptions related to adoption of the future physician s role-a qualitative study. Med Teach 2003;25: Reed DA, West CP, Mueller PS, Ficalora RD, Engstler GJ, Beckman TJ. Behaviors of highly professional resident physicians. JAMA 2008;300: Kalet A, Krackov S, Rey M. Mentoring for a new era. Acad Med 2002;77: Kääpä P, Toivonen M, Koivisto A-L, Vuorinen T. Opettajalääkäri lääketieteen opiskelijoiden tukihenkilönä kokemuksia opettajatuutoroinnista. Suom Lääkäril 2012;67: Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa on vuodesta 2003 lähtien järjestetty ulkomaisten esikuvien mukaisesti opettajatuutorointia kaikille lääketieteen ja hammaslääketieteen peruskoulutusopiskelijoille (6,12,13). Aiemmat selvitykset olivat osoittaneet, että jo tiettyihin lukuvuosiin tai opintojaksoihin kohdistettu tuutorointi tai mentorointi vaikuttaa myönteisesti oppimiseen sekä opiskelijoiden henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kasvuun (12,14). Turussa opettajatuutorointi on alusta alkaen järjestetty kattavana, koko opiskeluajan jatkuvana ohjelmana. Ohjelman vaikutuksia opiskelijoihin selvitettiin keväällä 2010 tehdyllä kyselyllä. Aineisto ja menetelmät Tuutorointiohjelma Strukturoidun opettajatuutoriohjelman tavoitteena on edistää opiskelijoiden ja opettajien vuorovaikutusta sekä ohjata lääkäriopiskelijoita kirjallisten tehtävien ja itsereflektioiden avulla tulevan työnkuvansa hahmottamiseen. Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan uudet opiskelijat on vuodesta 2005 lähtien, alun pilottivaiheen jälkeen, jaettu järjestelmällisesti 8 10 hengen tuutoriryhmiin. Kukin opettajatuutori kutsuu ryhmänsä tapaamisiin 1 3 kertaa lukuvuodessa ja tapaa lisäksi opiskelijat henkilökohtaisesti ainakin kerran lukuvuodessa. Ryhmätapaamiset on merkitty opiskelijoiden lukujärjestykseen ja käsiteltävät teemat on sovittu etukäteen. Vuosittaisten henkilökohtaisten tapaamisten aiheena on ollut henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) ja siihen liitetyn itsearvioinnin sekä henkilökohtaisten tavoitteiden läpikäyminen. Viimeisten vuosien aikana opintosuunnitelmatyö ja itsearvioinnit on toteutettu sähköisen portfolion avulla. Opettajatuutoreille on järjestetty koulutusta ja yhteisiä tapaamisia, joissa on käsitelty opiskelijoiden ohjaukseen liittyviä pedagogisia ja käytännön seikkoja. Tuutorien toimenkuvan kehittämiseksi tiedekuntaan on perustettu opettajatuutoroinnin ohjausryhmä, jossa on myös opiskelijajäseniä (13). Kyselytutkimus Loppukeväällä 2010 kerättiin viiden ensimmäisen vuosikurssin lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoilta (n = 796) sähköisellä kyselylomakkeella mielipiteitä ja kokemuksia tuutoroinnista lukuvuoden ajalta. Opiskelijoista 65 % (n = 516) vastasi kyselyyn. Vastanneista 46 % oli prekliinisen vaiheen (1. 2. vuosikurssit) ja 54 % kliinisen vaiheen (3. 5. vuosikurssit) opiskelijoita. Lääketieteen opiskelijoita oli 442 (86 %) ja hammaslääketieteen opiskelijoita 74 (14 %). Vastausprosentti lääketieteen opiskelijoilla oli 74 % ja hammaslääketieteen opiskelijoilla 50 %. Miehiä oli 38 % ja naisia 62 %. Vastaajien keskimääräinen (mediaani) ikä oli 23,5 vuotta (19 49 v). Tulosten tilastollisessa käsittelyssä käytettiin SPSS-ohjelmaa (versio 19). Tuloksia analysoitiin vertaamalla prekliinisen vaiheen ja kliinisen vaiheen opiskelijoiden vastausprofiileja toisiinsa käyttäen khiin neliö -testiä. Tilastollisen merkitsevyyden rajana pidettiin p-arvoa 0,05. Tulokset Opiskelijoiden mielipiteet olivat hyvin samankaltaisia prekliinisen ja kliinisen vaiheen aikana (taulukko 1). Lähes puolet opiskelijoista kummassakin ryhmässä koki tuutoroinnin edistävän ammatti-identiteettinsä kehittymistä, mutta vain runsas kolmannes molemmissa ryhmissä arvioi sen tehostavan itseohjautuvaa ja tavoitteellista opiskelua akateemisessa ja kliinisessä opiskeluympäristössä. Erityisen hyvin opettajatuutoroinnin katsottiin edistävän ammatillisten teemojen sekä omien arvojen ja asenteiden pohdintaa. Alkuvaiheen opiskelijat arvostivat näitä keskusteluja useammin kuin kliinisen vaiheen opiskelijat (taulukko 1). Opiskelijoiden sukupuolella tai iällä ei ollut merkitsevää vaikutusta tuloksiin. Ryhmätapaamisissa tärkeimmiksi pohdittaviksi aiheiksi katsottiin vaitiolovelvollisuus, kollegiaalisuus, opiskeluun liittyvät seikat, oma hyvinvointi ja vuorovaikutus (taulukko 2). Myös tuutorin omat kokemukset opiskeluajalta sekä ammatilliseen kasvuun ja lääkärin työhön liittyvät aiheet kiinnostivat opiskelijoita. Pohdinta Tutkimuksen tulokset vahvistavat näkemystä siitä, että lääkäriopiskelijoiden professionaalista kasvuprosessia voidaan ja sitä tulee aktiivisesti tukea koko peruskoulutuksen ajan ja vielä sen jälkeenkin (2,6,15). Erityisen tärkeää on antaa opiskelijoille toistuvia mahdollisuuksia keskus- 2926
3 tieteessä Taulukko 1. Lääkäriopiskelijoiden (n = 516) mielipiteet tuutoroinnin omaa kehitystä edistävistä vaikutuksista Vuosikurssin ja vuosikurssin opiskelijoiden mielipiteiden prosentuaaliset jakaumat vuoden opiskelijat vuoden opiskelijat p-arvo Edistää hyvin 2 Edistää vähän 3 En osaa sanoa Edistää hyvin 2 Edistää vähän 3 En osaa sanoa % % % % % % Ammatillinen identiteetti ammatti-identiteetin kehittyminen NS ammatillisten teemojen pohdinta < 0,01 Henkilökohtainen kasvu itseohjautuva ja tavoitteellinen opiskelu NS henkilökohtaisten arvojen ja asenteiden pohdinta < 0,05 1 Mitattu asteikolla 1 4 (1 = edistää erittäin vähän, 4 = edistää erittäin hyvin). 2 Vastaukset 3 ja 4 3 Vastaukset 1 ja 2 14 Kalén S, Stenfors-Hayes T, Hylin U, Larm MF, Hindbeck H, Ponzer S. Mentoring medical students during clinical courses: a way to enhance professional development. Med Teach 2010;32:e Cruess RL, Cruess SR. Teaching professionalism: general principles. Med Teach 2006;28: Monrouxe LV, Rees CE, Hu W. Differences in medical students explicit discourses of professionalism: acting, representing, becoming. Med Educ 2011;45: Wald HS, Davis SW, Reis SP, Monroe AD, Borkan JM. Reflecting on reflections: Enhancement of medical education curriculum with structured field notes and guided feedback. Acad Med 2009;84: Baernstein A, Oelschlager AM, Chang TA, Wenrich MD. Learning professionalism: perspectives of preclinical medical students. Acad Med 2009;84: Goldstein EA, Maestas RR, Fryer- Edwards K ym. Professionalism in medical education: an institutional challenge. Acad Med 2006;81: Patja K, Nevala K, Arvilommi P. Lääketieteen perusopetus opiskelijan näkökulmasta. Duodecim 1998;114: sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia. Taulukko 2. Tuutorointiryhmissä käsitellyt ammatillisen kasvun pohdintaa edistävät aiheet tärkeysjärjestyksessä vuoden opiskelijat vuoden opiskelijat Vaitiolovelvollisuus Opiskelu ja oppiminen Kollegiaalisuus Vuorovaikutus Oma hyvinvointi ja oppiminen Potilaan kohtaaminen Vuorovaikutus kollegiaalisuus Vaitiolovelvollisuus Opiskelu ja jaksaminen tella sekä keskenään että lääkäriohjaajan opastuksella ammatillisiin arvoihin, asenteisiin ja käyttäytymistapoihin liittyvistä kokemuksistaan (16). Apuvälineinä ammatillisen kasvun tukemisessa ja seurannassa on tiedekunnassamme käytetty henkilökohtaisen opintosuunnitelman lisäksi nyt muutaman vuoden ajan portfoliotyöskentelyä, johon on kytketty reflektiotaitoja edistäviä kirjallisia tehtäviä (17). Tuutorin ja opiskelijan vuosittaiset henkilökohtaiset tapaamiset ovat arvokkaita, sillä niissä voidaan luottamuksellisesti käsitellä opiskelun lisäksi myös professionaaliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen liittyviä asioita. Samalla opiskelija saa yksilöllistä palautetta etenemisestään sekä reflektiivisistä tehtävistään (17,18). Opettajatuutoroinnilla pyritään tukemaan opiskelun itseohjautuvuutta ja kriittisen pohdinnan taitoja sekä siten edistämään elinikäistä oppimista ja jatkuvaa professionaalista kehittymistä (2,15). Itseohjautuvan opiskelun kehittämisessä näyttää kuitenkin vielä olevan parantamisen varaa (14). Tutkimuksemme osoittaa aiempien havaintojen mukaisesti, että tuutorointi edistää ammatillisten teemojen sekä henkilökohtaisten asenteiden ja arvojen pohdintaa varsinkin opintojen alkuvaiheessa (19). Kliinisen vaiheen alku näyttää myös olevan merkittävä ammatillisen kasvun etenemiselle (10). Tuolloin keskustelujen aiheina esiin nousevat kliiniseen harjoitteluun oleellisesti liittyvät asiat, kuten potilaiden kohtaaminen, tiimityö ja vuorovaikutustaidot (16). Kliininen oppimisympäristö ja sen toimintamallit antavat kuitenkin usein ristiriitaisia haasteita opiskelijoiden henkilökohtaisten ja ammatillisten kysymysten pohdinnalle (2). Siksi klinikkavaiheessa tulisikin erityisesti panostaa arvo- ja asennekeskusteluihin oman opettajatuutorin kanssa. Säännöllisten tuutoritapaamis- 2927
4 Tästä asiasta tiedettiin Lääkärin ammattiin sosiaalistuminen alkaa jo opintojen alussa. Merkittävät opiskelukokemukset ja roolimallit muokkaavat opiskelijoiden näkemyksiä lääkäriydestä. Professionaalisen kasvun tukea pidetään tärkeänä lääkärikoulutuksessa. Tämä tutkimus opetti Opiskelijat pitivät opettajatuutorointia hyödyllisenä ammatillisen kasvun sekä henkilökohtaisen kehittymisen ja pohdinnan tukena. Tuutorointi edisti myös ammatillisen identiteetin ja itseohjautuvuuden kehitystä. Kattava opettajatuutorointi peruskoulutuksessa luo pohjan professionaalisuudelle ja sen syventämiselle myös jatkokoulutuksen aikana ja vielä sen jälkeenkin. ten tärkeyttä korostaa myös se, että kliinisillä tukihenkilöillä näyttää olevan vaikutusta opiskelijoiden uravalintoihin ja tutkimusaktiviteettiin (2,20). Lisäksi tuutoritoiminta edistää myös lääkäriopettajien omaa henkilökohtaista ja ammatillista kasvua (13). On väitetty, että lääkärin ammatti-identiteetti kehittyy opiskelun aikana tiedostamattomasti oppimisen sivutuotteena. Ammatti-identiteetti käsitteenä ei kuitenkaan ole yhtenäinen, vaan se kehittyy yksilöllisesti ja muotoutuu vahvasti sosiaalisessa kontekstissa (3). Ammatti-identiteetin kehitys voi myös jäädä vaille stimulaatiota prekliinisessä vaiheessa (3). Säännöllinen kontakti turvalliseksi koettuun lääkärituutoriin auttaa opiskelijaa muokkaamaan omia henkilökohtaisia arvojaan ja asenteitaan, mikä vahvistaa ammatillisen identiteetin muodostumista (2,18). Tällä on merkitystä tulevan lääkärin uran muotoutumiselle ja omalle hyvinvoinnille (5). Niinpä varsinkin viime aikoina on toistuvasti esitetty, ettei ammatillisen identiteetin rakentumista saisi jättää ilman ohjausta tai tukea (2,6,15). Omat tuloksemme puoltavat vahvasti tätä näkemystä. Mallioppiminen on tärkeä ammatilliseen sosialisaatioon vaikuttava tekijä (15). Lääketieteen opiskelijat samaistuvat jo opintojensa varhaisessa vaiheessa varttuneempiin kollegoihinsa ja omaksuvat lääkärinä toimimisen kulttuurisia käytäntöjä opettajalääkärien esikuvien kautta (4). Tutkimuksemme mukaan myös lääkärituutorit voivat merkittävästi tukea mallioppimisen kautta tapahtuvaa ammatillisten asenteiden ja käyttäytymisen omaksumista (6,15). Koska eitoivotuilla esikuvilla voi olla haittavaikutuksia kehittyvien lääkärien myöhempään työuraankin, on professionaaliseen käyttäytymiseen syytä kiinnittää riittävästi huomiota tiedekunnan opetuskulttuuria kehitettäessä (4,7,18). Kattava ja hyvin organisoitu opettajatuutorointi lääkärien peruskoulutuksessa antaa mahdollisuudet tukea sekä opiskelijoiden henkilökohtaista että ammatillista kasvua ja pohdintaa akateemisessa ja kliinisessä opiskeluympäristössä. Toiminnan jatkuva kehitystyö yhdessä tiede kunnan varauksettoman tuen kanssa ovat tuutoroinnin onnistumisen kannalta keskeisiä. Peruskoulutusvaiheen opettajatuutorointi voikin luoda erinomaisen pohjan lääkäriksi kasvamiselle ja kehityksen syventämiselle myös jatkokoulutuksen aikana ja vielä sen jälkeenkin. n Kiitokset Lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikön (TUTKE) graafiselle suunnittelijalle Antti Tarposelle kuuluu kiitos sähköisestä aineistonkeruusta sekä avusta graafisten taulukoiden muokkauksessa. English summary > in english Personal tutoring to support professional and personal growth during undergraduate medical training 2928
5 tieteessä english summary Pekka Kääpä M.D., Medical Education Research and Development Centre University of Turku Maiju Toivonen Anna-Liisa Koivisto Tytti Vuorinen Personal tutoring to support professional and personal growth during undergraduate medical training Background Undergraduate medical students may need specific support for their personal and professional growth. In this survey we evaluated the importance of personal tutoring of undergraduate students in the medical Faculty of the University of Turku. Methods We assessed by questionnaire the opinions of medical and dental students on the effects of tutoring on students personal growth and academic professional development. Results A majority of students thought that personal tutoring was able to support specifically their personal and professional reflection and development. The tutors were also commonly able to promote professional identity formation and self-directed learning among the students. Conclusions Personal tutoring in medical undergraduate education is regarded as beneficial especially in the support of personal and professional reflection and development in the academic and clinical learning environment. 2928a
Opettajalääkäri lääketieteen opiskelijoiden tukihenkilönä kokemuksia opettajatuutoroinnista
TERVEYDENHUOLTO Pekka Kääpä LKT, professori pekka.kaapa@utu.fi Maiju Toivonen KM, koulutussuunnittelija Anna-Liisa Koivisto LT, projektijohtaja Tytti Vuorinen LT, dosentti Turun yliopisto, lääketieteellisen
LisätiedotLÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA
LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava Yliopistopedagogiikan keskus Jenni Krapu, Yliopisto-opettaja, Avoin yliopisto Risto Uro, Yliopistonlehtori,
LisätiedotOpiskelu ja oppiminen yliopistossa kysely Helsingin yliopistossa
Opiskelu ja oppiminen yliopistossa kysely Helsingin yliopistossa Sari Lindblom-Ylänne & Anna Parpala Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö YTY Kyselyn käytön tavoitteet Tutkimusperustainen
LisätiedotUUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka
UUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS 26.1.2019 EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka teppo.t.toikka@jyu.fi Ammatillinen kehittyminen uutta luova asiantuntijuus oppivassa
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotStudents Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotOpiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla
Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki
LisätiedotNäkökulmia opetuksen kehittämiseen
Näkökulmia opetuksen kehittämiseen Outi Kortekangas Savolainen Kliininen opettaja 30% TY/Satakunnan shp Johtaja 70% TUTKE Dosentti, ihotautien erikoislääkäri Yopedan 60 op opinnot Lääkärikouluttajan erityispätevyys
LisätiedotYhteinen aamupäivä: biolääketiede, hammaslääketiede, lääketiede:
JOHDANTOPÄIVIEN OHJELMA Johdanto yliopisto-opiskeluun ja lääketieteeseen Aika: tiistai 8.8 maanantai 14.8.2017 Paikka: Osmo Järvi Sali; Medisiina Kiinamyllynkatu 10 Yhteinen aamupäivä: biolääketiede, hammaslääketiede,
LisätiedotYhteinen aamupäivä: biolääketiede, hammaslääketiede, lääketiede:
JOHDANTOPÄIVIEN OHJELMA Johdanto yliopisto-opiskeluun ja lääketieteeseen Aika: tiistai 9.8 maanantai 15.8.2016 Paikka: Osmo Järvi Sali; Medisiina Kiinamyllynkatu 10 Yhteinen aamupäivä: biolääketiede, hammaslääketiede,
LisätiedotOpiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014
Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset
Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS
Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,
LisätiedotOhjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja
Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja tulevaisuusorientaatio Kuvallinen aloitussivu, tavoitteellisella kuvan koko 230 x 68 mm opintopolulla Penttinen, Kosonen, Annala
LisätiedotLääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen. Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto
Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Lääkäreiden peruskoulutus Opintojen laajuus 360 op Syventävät
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotTutkijan portfolio; mikä, miksi, miten? Merja Ashorn TAYS, lastenklinikka TaY, lastentautien tutkimuskeskus
Tutkijan portfolio; mikä, miksi, miten? Merja Ashorn TAYS, lastenklinikka TaY, lastentautien tutkimuskeskus portfolio = kehityskansio henkilökohtaisen oppimisen menetelmä tavoitteena haastaa lääkäri pohtimaan
LisätiedotHUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005
HUMAKohjauskäytäntöjä Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKIN TEHTÄVÄT koulutus korkeakoulutasolla tutkinnot ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus tutkimus- & kehittämis toiminta (HumaQ) opetuksen ja työelämän
LisätiedotOHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA
OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea
LisätiedotVammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
LisätiedotPortfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa
Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotKatja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013
Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
LisätiedotKOULUN MONET KIELET JA USKONNOT (KUSKI) -TUTKIMUSHANKE
KOULUN MONET KIELET JA USKONNOT (KUSKI) -TUTKIMUSHANKE Kuva: Yliopisto-lehti 08/17, Veikko Somerpuro 25/10/2017 1 Koulujen monet kielet ja uskonnot on Valtioneuvoston kanslian rahoittama tutkimushanke,
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotAmmattien välinen opettaminen ja oppiminen Lääketieteellisen tiedekunnan näkökulma
Ammattien välinen opettaminen ja oppiminen Lääketieteellisen tiedekunnan näkökulma Outi Kortekangas-Savolainen Ihotautilääkäri, dosentti Lääkärikouluttajan erityispätevyys, opettajan laaja-alainen kelpoisuus
LisätiedotKokemuksia eettisen tapauskeskustelun käytöstä Tampereella
Kokemuksia eettisen tapauskeskustelun käytöstä Tampereella 28.3.2019 Tanja Saarela perinnöllisyyslääketieteen el vs. yl Tays perinnöllisyyspoliklinikka Miksi MCD? Terveydenhuollossa työntekijöillä on paljon
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
LisätiedotAmmatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
LisätiedotValinnaisten syventävien opintojaksojen suunnittelu
Valinnaisten syventävien opintojaksojen suunnittelu Eeva Pyörälä, dos.ft, MME Pedagoginen yliopistonlehtori Medipeda/Lääketieteellinen tdk Valloittavat valinnaiset, Ltdk, HY 18.12.2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotORIENTOIVIEN LUENTOJEN AIKATAULU (loput aikataulut)
Tänään aiheena 0 Muistutus fuxi-iltapäivästä. Alkaa to 4.9. klo 12.30 salissa L6. - opiskelijakeskus, YTHS, yliopistopastori, SOOL, ainejärjestön ja pienryhmäohjaajien järjestämää ohjelmaa 0 Orientoivien
LisätiedotOpintojen ohjaus. Elina Late, ohjausvastaava Orientoivat
Opintojen ohjaus Elina Late, ohjausvastaava Orientoivat 29.8.2017 Opiskelu yliopistossa Yliopisto-opintoihin kuuluu olennaisena osana akateeminen vapaus ja toisaalta myös vastuu omista opinnoista ja niiden
LisätiedotMiten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita?
Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Anne Pitkäranta Opetuksesta vastaava varadekaani Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Ylilääkäri, korvaklinikka
LisätiedotEeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke
Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke www.tuas.fi Motto: Tavoitteena oppiminen Oppimisen voi saavuttaa keinolla millä hyvänsä.
LisätiedotKAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille
KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi
LisätiedotInnovaatiopedagogiikka miksi, mitä, miten?
Innovaatiopedagogiikka miksi, mitä, miten? Åpopäivät 8.2.2019 Taru Konst & Minna Scheinin Miksi muutosta tarvitaan? Nuorten ihmisten työnkuva voi muuttua keskimäärin 25 kertaa heidän elinaikanaan N. 65
LisätiedotOpintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS. Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava
Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava 29.8.2012 29.8.2012 Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1 2op) Pakollinen opintojakso kandidaatintutkinnossa
LisätiedotOpintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa
Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot
LisätiedotLÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN JOHDANTOPÄIVÄT
LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN JOHDANTOPÄIVÄT 6.8.2019-12.8.2019 Medisiina D Sakari Alhopuro sali Kiinamyllykatu 10 Turun yliopisto 1 (5) Tiistai 6.8.2019 Alhopuro Sali (Medisiina D) Yhteinen aamupäivä:
LisätiedotTeacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland
Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background
LisätiedotMiksi koulu on olemassa?
Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia
LisätiedotJohanna Bovellán
5.6.2009 Johanna Bovellán Ohjaus tiedekunnassa: kanslia, opintoneuvoja, opettajat, opettajatuutorit Ohjaus killassa: ISOhenkilöt, opiskelijatuutorit (jo pidemmällä opinnoissaan olevia opiskelijoita) Tutkinto-ohjelman
LisätiedotOpiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio
Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella
LisätiedotTekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014
Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)
LisätiedotVertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta
Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 3.3.2010 Saara Repo Tutkimusaineisto Avoimen yliopiston opiskelijat,
LisätiedotOpettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.
Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa
LisätiedotLeo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014
Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 ipadeja pilotoineen vuosikurssin kokemukset Tuen määrä vähäinen Laitteen käytön opettelu lisäkuormitus opiskelujen alussa ipad-vertaistuutoroinnin idea
LisätiedotMatkalla lääkäriksi. lääkäri- ja hammaslääkäriopiskelijoiden. opiskelijoiden käsityksiä. lääkäriydestä ensimmäisen opiskeluvuoden aikana
Matkalla lääkäriksi lääkäri- ja hammaslääkäriopiskelijoiden käsityksiä hyvästä lääkäriydestä ensimmäisen opiskeluvuoden aikana Maiju Toivonen Suunnittelija, KM Turun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotYLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN
YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS
LisätiedotTKT50004 Akateemiset taidot, 1 op
TKT50004 Akateemiset taidot, 1 op Aloitusluento 1. vuoden opiskelijoille pe 8.9.2017 klo 14-16 Kjell Lemström SISÄLTÖ Vanha / uusi järjestelmä Kurssille ilmoittautuminen Kurssin tavoitteet Kurssin toteutus
LisätiedotOpiskelijapalaute 2018
Opiskelijapalaute 2018 Vastaajien kokonaismäärä: 53 1. Yksikkö, jossa suoritit harjoittelun: Vastaajien määrä: 50 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% Valitse Akuuttiosasto 1 14% Akuuttiosasto 2 14% Geriatrinen
LisätiedotOppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen. - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay
Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay Kiinnittymismittari Tutkimusperustainen kysely oppimisen ja toimintakäytäntöjen
LisätiedotLÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille
LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,
LisätiedotLääketieteen peruskoulutusopiskelijoiden näkemyksiä yleisten taitojen opetuksesta
TUTKIMUS JA OPETUS Pekka Kääpä ja Johanna Hoffren Lääketieteen peruskoulutusopiskelijoiden näkemyksiä yleisten taitojen opetuksesta 1720 TAUSTA: Tulevat lääkärit omaksuvat peruskoulutusvaiheessa lääketieteellisten
LisätiedotOsaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011
Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet
LisätiedotKasvatustieteellinen tiedekunta 11/12/
TUTKINTOTYYTYVÄISYYS TYÖURAN NÄKÖKULMASTA YLIOPISTO-OPINTOJEN KEHITTÄMÄT VALMIUDET SUHTEESSA TYÖELÄMÄN TARPEISIIN Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava, Yliopistopedagogiikan keskus (HYPE) Tuukka Kangas,
LisätiedotAalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely
Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Tutkimusraportin tiivistelmä Sara Rönkkönen Opinto- ja opiskelijapalvelut (OOP) Aalto-yliopiston
LisätiedotOpettajatuutorin opas
Opettajatuutorin opas 2013-2014 Opettajatuutori, olet saanut haastavan ja antoisan tehtävän. Pääset luotsaamaan uudet opiskelijat alkuun kohti diplomi-insinööriksi valmistumista. Opettajatuutorointi kestää
LisätiedotVUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen
VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO Jari Paajanen Auralan kansalaisopisto Kurssiarviointi 2017 1 (7) Kyselyn vastausprosentti oli 41,1 %, joka oli ihan hyvä ja viimevuotisen kyselyn perusteella olikin
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotEsityksen tavoitteet
Oppimisen arviointi osana lääketieteellistä/hammaslääketieteellistä perustutkintoa Heikki Hervonen, dos., HOA:n jäsen Opetuksesta vastaava varajohtaja, Biolääketieteen laitos Eeva Pyörälä, dos., Pedagoginen
LisätiedotOpiskelijapalaute vuodelta 2017
1 (14) Opiskelijapalaute vuodelta 2017 1. Yksikkö, jossa suoritit harjoittelun: 2 (14) 2. Ikäsi: 3. Onko sinulla aikaisempaa ammatillista tutkintoa? 5. Minkä lukuvuoden opiskelija tällä hetkellä olet?
LisätiedotTKT50004 Akateemiset taidot, 1 op
TKT50004 Akateemiset taidot, 1 op Aloitusluento 1. vuoden opiskelijoille pe 7.9.2018 klo 14-16 Kjell Lemström SISÄLTÖ Vanha / uusi järjestelmä Kurssille ilmoittautuminen Kurssin tavoitteet Kurssin toteutus
LisätiedotOpintojen ohjaus. Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala
Opintojen ohjaus Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala Taustaa Opintojen ohjaaminen on strategisesti yksi kriittisimmistä prosesseistamme. Laadukkaalla ohjausprosessilla
Lisätiedot1. Oppimisen arviointi
1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan
LisätiedotKYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA
Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot
LisätiedotOhjaus ja osaamisidentiteetti Johanna Ollila, projektipäällikkö Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Ohjaus ja osaamisidentiteetti 1.11.2018 Johanna Ollila, projektipäällikkö Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus OSATA Osaamispolkuja tulevaisuuteen Kohderyhmät: 2. asteella opiskelevat nuoret,
LisätiedotKenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014
Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Johdannoksi Yliopisto-opintojen tavoitteena on tukea opiskelijoiden oman alan akateemisen asiantuntijuuden rakentumista
LisätiedotOpiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena
Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotYrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)
Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Ammatilliseen koulutukseen suunnatun opiskelijakyselyn tuloksia Juha Vettenniemi ja Raisa Hievanen Kansallinen
LisätiedotTeknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen
Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotLearning Medical Expertise (LeMEx) Lääketieteen peruskoulutuksen pitkän aikavälin seurantatutkimus
Anja Taanila, Juha Mönkkönen, Heini Kelloniemi, Miki Kallio, Virpi Parkkila, Erika Österholm-Matikainen, Pekka Kääpä & Olli Vainio sekä LeMEx-tutkimusryhmä anja.taanila@oulu.fi, juha.monkkonen@oulu.fi,
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotHyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa
Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa Johanna Anttonen ja Satu-Tuulia Vuoksenranta Maanpuolustuskorkeakoulu 23.8.2016 1 Esityksen sisältö Maanpuolustuskorkeakoulu
LisätiedotLähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)
Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen
LisätiedotToimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala
Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista
LisätiedotLuku 6 Oppimisen arviointi
Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää
LisätiedotOpiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa
OPPI -kysely Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa Anna Parpala & Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteellinen
LisätiedotLehtien ja hoitosuositusten sidonnaisuuksista Prof. Marjukka Mäkelä
Lehtien ja hoitosuositusten sidonnaisuuksista Prof. Marjukka Mäkelä 30.3.2012 1 Sidonnaisuudet Finohtan päällikkö IJTAHCin päätoimittaja Tutkimusapuraha EU Finohta INAHTAn ja HTAi:n hallitusten jäsen,
LisätiedotEPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen. Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja
EPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja Opetussairaala Seinäjoen keskussairaala toimii opetussairaalana eri alojen opiskelijoille
LisätiedotOppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen
Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,
LisätiedotDemokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012
Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista
LisätiedotUusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut
Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla
LisätiedotPääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen
Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %
LisätiedotArviointi ja palaute käytännössä
Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan
LisätiedotTaitoni.fi. Ammatillisen kehittymisen tukena
Taitoni.fi Ammatillisen kehittymisen tukena Taitoni.fi Lääkäri saa palautetta työstään monesta eri paikasta ja monin eri tavoin MIKÄ ON TAITONI.FI? Taitoni.fi on verkossa toimiva työväline lääkärin ammattillisen
LisätiedotTämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.
Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi. Tavoitteena on mahdollistaa opiskelijalle onnistunut työpaikalla
LisätiedotTaito-hanke Lääkärikoulutuksen näkökulma. KoulutusjohtajaKati Hakkarainen
Taito-hanke Lääkärikoulutuksen näkökulma KoulutusjohtajaKati Hakkarainen Kliinisten taitojen oppiminen nukke tai malli Yksittäisten taitojen oppiminen Esim. haavan ompelu, infuusion aloitus nukke tai malli,
LisätiedotMuuttuva ja muuttumaton professionalismi: lääkärin ammatillisuuden uudet haasteet
Kristiina Patja, Johanna Louhimo ja Pekka Kääpä KATSAUS Muuttuva ja muuttumaton professionalismi: lääkärin ammatillisuuden uudet haasteet Lääkärin oikeus toimia ammatissaan koostuu luottamuksesta: potilaiden
LisätiedotHelena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus
Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus 3.5.2017 Mihin tarkoitukseen uraseuranta? Korkeakoulujen
LisätiedotAlueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus
Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN
Lisätiedot