Hoito- ja käyttösuunnitelma. Natura-alueet Vintilänkaira Koitelainen - Pomokaira

Transkriptio

1 Hoito- ja käyttösuunnitelma Natura-alueet Vintilänkaira Koitelainen - Pomokaira 1

2 Tiivistelmä... 5 I Nykytilan kuvaus Suunnittelualueen kuvaus ja suunnittelutilanne Perustamistarkoitus Osallistaminen Vesistöt ja merialueet Geologia A Natura luontotyypit B Kansalliset uhanalaiset luontotyypit (LUTU) Lajisto Kulttuuriperintö A Luonnon virkistyskäyttö: retkeily ja luontomatkailu B Luonnon virkistyskäyttö: opastusviestintä Erätalous: nykytila Tutkimus Muu luonnonvarojen käyttö, rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset II Keskeiset arvot ja uhat Keskeiset suojelu- ja käyttöarvot Uhka-analyysi III Tavoitteenasettelu Uhkatekijöiden torjuminen Kehittämismahdollisuudet Visio A Vyöhykejako: Retkeily- ja luontomatkailuvyöhyke B Vyöhykejako: Syrjävyöhyke C Vyöhykejako: Rajoitus- ja luonnonarvovyöhykkeet IV Toteutus Luonnonsuojelun ja -hoidon toimenpiteet Kulttuuriperinnön suojelun toimenpiteet A Luonnon virkistyskäyttö: retkeilyn ja luontomatkailun toimenpiteet B Luonnon virkistyskäyttö: palveluvarustus Erätalouden toimenpiteet Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet Hallinto Rakennuskanta Resurssit V Ympäristövaikutusten arviointi

3 27 Ympäristövaikutusten arviointi VI Seuranta A Suunnitelman toteutuksen seuranta B Suunnitelman vaikuttavuuden seuranta VII Lähteet Lähteet VIII Liitteet Liite 1. Otteet maakuntakaavakartoista Liite 2. Natura alueittaiset luontotyypit Liite 3. Suunnittelualueella esiintyvät uhanalaiset ja direktiivilajit Liite 4. Lausuntokooste

4 I NYKYTILAN KUVAUS 11. Tutkimus IV TOTEUTUS VI SEURANTA 1. Suunnittelualueen kuvaus ja suunnittelutilanne 2. Perustamistarkoitus 3. Osallistaminen 12. Muu luonnonvarojen käyttö, rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset II KESKEISET ARVOT JA UHAT 13. Keskeiset suojelu- ja käyttöarvot 4. Vesistöt ja merialueet 14. Uhka-analyysi 19. Luonnonsuojelun ja hoidon toimenpiteet 20. Kulttuuriperinnön suojelun toimenpiteet 21A. Luonnon virkistyskäyttö: retkeilyn ja luontomatkailun toimenpiteet 21B. Luonnon virkistyskäyttö: palveluvarustus 5. Geologia III TAVOITTEENASETTELU 22. Erätalouden toimenpiteet 6A. Natura luontotyypit 15. Uhkatekijöiden torjuminen 6B. Uhanalaisuusarvioinnin mukaiset luontotyypit (LUTU) 16. Kehittämismahdollisuudet 24. Hallinto 23. Muu luonnonvarojen ja alueiden käyttö: toimenpiteet 28A ja B. Suunnitelman vaikuttavuuden ja toteutuksen seuranta 29. Lähteet VII LÄHTEET VIII LIITTEET Liite 1. Ote maakuntakaavakartasta Liite 2. Natura alueittaiset luontotyypit Liite 3. Suunnittelualueella esiintyvät uhanalaiset ja direktiivilajit 7. Lajisto 17. Visio 25. Rakennuskanta Liite 4. Lausuntokooste 8. Kulttuuriperintö 9A. Luonnon virkistyskäyttö: retkeily ja luontomatkailu 9B. Luonnon virkistyskäyttö: opastusviestintä 10. Erätalous 18A. Retkeily- ja luontomatkailuvyöhyke 18B. Syrjävyöhyke 18C. Rajoitus- ja luonnonarvovyöhyke 26. Resurssit V YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 27. Ympäristövaikutusten arviointi Kuva 2. Hoito- ja käyttösuunnitelman sisältö ja lomakkeisto. 4

5 Tiivistelmä YHTEENVETO Suunnittelualueen nimi, sijainti ja pinta-ala Vintilänkaira-Koitelainen-Pomokaira. Kittilä, Sodankylä, Savukoski ha. I Nykytilan kuvaus Suunnittelualue koostuu syrjäisistä ja osin vaikeapääsysistä, eri päätöksiin perustuvista alueista: Vintilänkairan vanhojen metsien suojeluohjelma-alue, Koitelaiskairan luonnonpuistojen kehittämisohjelma ja vanhojen metsien suojeluohjelma-alue, sekä Pomokairan-Tenniöaavan soidensuojelualue, Ilmakkiaavan soidensuojelualue ja Pomokairan vanhojen metsien suojeluohjelma-alue. Alueet ovat lähes kokonaan Natura-alueita. II Keskeiset arvot ja uhat Luontoarvot: Peräpohjolan edustavimpia ja laajimpia aapasuoalueita (Ramsar-alue), erittäin tärkeitä suolinnuston pesimäalueita (IBA), Suomen laajin vanhojen, luonnontilaisten kuusikoiden alue; Käyttöarvot: poro- ja erätalous; Koitelainen ja Pomokaira ovat voimakkaan malminetsinnän kohteena. III Tavoitteenasettelu Suunnitelman päämäärät Suunnittelualueen nykyiseen maankäyttöön ei esitetä muutoksia. Kävijämäärälle ei aseteta kasvutavoitteita eikä asiakkaita aktiivisesti ohjata suunnittelualueelle. Virkistys- ja luontomatkailurakenteita ylläpidetään siten kuin resurssit mahdollistavat, mutta uusia ei rakenneta. Aiemmin laadittua palojatkumosuunnitelmaa toteutetaan. Suunnittelualueen visio Alue säilyy tärkeänä erämaisena luonnonsuojelun, poronhoidon, eränkäynnin ja marjastuksen alueena. Vyöhykejaon keskeiset ratkaisut Koko suunnittelualue on syrjävyöhykettä. IV Toteutus ja toimenpiteet Palojatkumosuunnitelman toteuttaminen. V Ympäristövaikutusten arviointi Ei ympäristövaikutuksia. VI Suunnitelman seuranta Suunnitelman keskeiset kohdat tarkastellaan 5-6 vuoden kuluttua. Lisätietoa suunnittelusta Hoito- ja käyttösuunnitelma on kohdealueen maankäytön pitkän aikavälin strateginen suunnitelma ja linjaus. Sen avulla toteutetaan laeissa säädettyjen perustamistavoitteiden lisäksi alueiden hoidolle ja käytölle asetettuja tavoitteita. Suunnitelman avulla sovitetaan yhteen luonnonsuojelun, virkistyskäytön ja alueen muun käytön tavoitteet. Suunnitelmakausi on noin 15 vuotta. Hoito- ja käyttösuunnittelu on Metsähallituksen ja ympäristöhallinnon periaatteiden mukaista osallistavaa suunnittelua. Tavoitteena on saada mahdollisimman paljon tietoa, taitoa ja näkemyksiä pohjaksi hoidon ja käytön ratkaisuille. Keskustelun avulla pyritään saamaan tavoitteille ja toiminnalle yleinen ja hyväksyntä sekä luomaan pysyvä yhteistyö ja vuorovaikutus eri toimijoiden kesken. 5

6 I Nykytilan kuvaus 1 Suunnittelualueen kuvaus ja suunnittelutilanne Vastuuprosessi Alueiden hallinta Kartta Kuvat 1.1,1.2, 1.3 ja 1.4. Selite Suunnittelualueen nimi Lomakkeella luodaan yleiskuva suunnittelualueesta, maankäytön nykytilanteesta, kaavoituksesta ja muusta maankäytön suunnittelusta, saamelaisten kotiseutuasioista ja suunnittelutilanteesta. Lomake muodostaa perustan muiden jäljempänä seuraavien aiheiden käsittelylle. Vintilänkaira-Koitelainen-Pomokaira Maakunta Lappi Kunta Sodankylä, Kittilä, Savukoski Pinta-ala (ha) Josta vesialuetta (ha) 689 Suunnittelualueeseen sisältyvät Natura alueet Suunnittelualueen maankäyttö Perustetut suojelualueet Valtionmaiden suojelualueet Suojelualuetyyppi Nimi Koodi Alueen kokonaispinta-ala Tyyppi 1 Toteutustapa Suunnitelman kattavuus (ha) Vintilänkaira SCI Luonnonsuojelulaki 100 % Koitelainen SPA/SCI Luonnonsuojelulaki, maankäyttö- ja rakennuslaki 100 % Pomokaira SPA/SCI Luonnonsuojelulaki 100 % Päämaankäyttöluokka Perustamisajankohta Pinta-ala (ha) Järjestyssääntö annettu (pvm) Yksityiset suojelualueet yksityismailla (1 17) Valtion yksityiset suojelualueet 0 Yksityiset suojelualueet, jotka sijoittuvat sekä yksityis- että valtion maille 0 Pomokairan-Tenniöaavan soidensuojelualue 205 soidensuojelu Ei Ilmakkiaavan soidensuojelualue 205 soidensuojelu Ei Yksityiset suojelualueet (YSA) Kpl Pinta-ala (ha) Yksityinen suojelualue (YSA205158) ei kuulu Natura-alueeseen, sivuaa suunnittelualuetta. 1 SPA = Special Protection Area = lintudirektiivin nojalla muodostettavat erityiset suojelualueet; SCI = Sites of Community Importance = luontodirektiivin nojalla nimettävät, yhteisön tärkeinä pitämät alueet, joista muodostetaan SAC = Special Area of Conservation = luontodirektiivin nojalla muodostettava erityisten suojelutoimien alue. 6

7 Suojeluun varatut valtion alueet Tyyppi Päämaankäyttöluokka Kpl Pinta-ala (ha) Lisätietoja Vintilänkaira (amo) kohdenro 1205 Koitelaiskairan luonnonpuisto (klo) + Koitelaisen laajennus (amo) kohdenro 1219 Koitelainen (nat) kohdenro Pomokaira (amo) kohdenro 1120 Pomokaira (nat) kohdenro 1467 Muut suunnittelualueeseen kuuluvat kohteet Nimi, tyyppi Päämaankäyttöluokka Kpl Pinta-ala (ha) Lisätietoja Kansainväliset sitoumukset ja suojeluohjelmat Alue Tyyppi Lisätietoja Koitelainen Ramsar Myös kansainvälisesti arvokas lintualue (IBA). Saamelaisten kotiseutualueet Suunnittelualue sijaitsee saamelaisten kotiseutualueella Osittain Kokonaan Lisätietoja Kaavoitus ja muu maankäytön suunnittelu Kaava tai suunnitelma Itä-Lapin maakuntakaava 2004 Pohjois-Lapin maakuntakaava 2007 Tunturi-Lapin maakuntakaava 2010 Hyväksymisvuosi Kattavuus Vintilänkairan Natura-alue, Savukosken kuntaan kuuluva osa Koitelaisen Natura-alue, Pomokairan Natura-alue, Sodankylän kuntaan kuuluva osa Pomokairan Natura-alue, Kittilän kuntaan kuuluva osa Suunnittelualuetta koskevat kirjaukset suunnitelmassa Merkintä SL. Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Merkintä SL. Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. - Koitelainen ja Pomokaira: Merkintä ek1:todennäköinen mineraalivarantoalue. - Koitelainen: Merkintä: Moottorikelkkailureitti. - Pomokaira: Merkintä sv: Kittilässä olevan puolustusvoimien räjäytysalueen suojavyöhyke, joka ulottuu 10 km:n päähän räjäytyspaikasta. - Pomokaira: Merkintä yt: yhdystie, uusi. - Pomokaira: Merkintä vt: valtatie ja merkintä Jäämeren käytävä. Merkintä SL. Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. - Merkintä sv: Kittilässä olevan puolustusvoimien räjäytysalueen suojavyöhyke, joka ulottuu 10 km:n päähän räjäytyspaikasta. - Merkintä yt (yhdystie, uusi). 7

8 Ns. dialogiratkaisu (Suunnittelualueeseen rajautuu Metsähallituksen ja luontojärjestöjen neuvotteleman, ns. dialogiratkaisun kohteita Pomokairassa, Koitelaisessa ja Vintilänkairassa.) Metsähallituksen suunnitelma Itä- ja Länsi-Lapin luonnonvarasuunnitelmat Hyväksymisvuosi 2006 Kattavuus Suunnittelualue kokonaisuudessaan. - Merkintä lt: Luontaiselinkeinolain mukainen raja. Suunnittelualuetta koskevat kirjaukset suunnitelmassa Tarkasteltu osana alueiden ekologista verkostoa. Kytkeytyneisyystarkastelu Suunnittelualue on merkittävä osa metsä-lapin itä-länsisuuntaista suojelualueverkkoa. Edellisen hoito- ja käyttösuunnitelman toteutuminen Ei aiempaa suunnitelmaa. Suunnittelualueen yleiskuvaus 8

9 Kuva 1.1 Suunnittelualue kattaa Vintilänkairan, Koitelaisen ja Pomokairan Natura-alueet. Suunnittelualue sijaitsee Kittilän, Sodankylän ja Savukosken kuntien alueella. Pomokairan-Tennioaavan ja Ilmakkiaavan alueet on toteutettu muodostamalla niistä luonnonsuojelulain nojalla soidensuojelualueet. Alue toteutetaan muiltakin osin luonnonsuojelulain keinoin. Natura-alueiden suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla. Metsähallitus 2010 Suomen ympäristökeskus 2010 Karttakeskus Oy, Lupa L5293 Maanmittauslaitos 1/MML/10 9

10 Kuva 1.2 Vintilänkaira kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Vintilänkairan suojelu tullaan toteuttamaan luonnonsuojelulain keinoin. Metsähallitus 2010 Suomen ympäristökeskus 2010 Karttakeskus Oy, Lupa L5293 Maanmittauslaitos 1/MML/10 10

11 Kuva 1.3 Koitelainen kuuluu kansallisja luonnonpuistojen kehittämisohjelmaan. Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu Natura-alueen laajennuksia. Koitelaisen suojelu tullaan toteuttamaan sekä maankäyttö- että rakennuslain että luonnonsuojelulain keinoin. Metsähallitus 2010 Suomen ympäristökeskus 2010 Karttakeskus Oy, Lupa L5293 Maanmittauslaitos 1/MML/10 11

12 Kuva 1.4. Pomokairan Natura-alueeseen kuuluu sekä perustettuja suojelualueita että suojeluohjelmakohteita. Pomokairan-Tenniöaavan ja Ilmakkiaavan alueet on toteutettu muodostamalla niistä luonnonsuojelulain nojalla soidensuojelualueet. Muu osa Natura-aluesta on vanhojen metsien suojeluohjelman aluetta sekä Natura-alueen laajennusalueita. Nämäkin alueet toteutetaan luonnonsuojelulain keinoin. Metsähallitus 2010 Suomen ympäristökeskus 2010 Karttakeskus Oy, Lupa L5293 Maanmittauslaitos 1/MML/10 12

13 2 Perustamistarkoitus Vastuuprosessi Alueiden hallinta Lomakkeella esitetään suunnittelualueeseen kuuluvien suojelualueiden ja -ohjelmakohteiden perustamistarkoitus sekä tiettyjen suunnittelualuetta koskevien kansainvälisten sopimusten tavoitteet. Perustamissäädöksessä tai suojeluohjelmassa määritelty suojelualueen perustamistarkoitus on pohjana suunnittelualueen Selite keskeisten arvojen määrittelylle. Perustamistarkoitus vaikuttaa osaltaan myös suunnittelualueen vision määrittelyyn sekä kehittämistavoitteiden asettamiseen (ks. pääluku II). Suojeluohjelmakohteilla, joita ei vielä ole perustettu luonnonsuojelualueiksi, suojelun tarkoitus on määritelty ao. suojeluohjelmassa. Suojelualueisiin kohdistuvia tavoitteita sisältyy mm. kosteikkojen suojelua koskevaan Ramsarin sopimukseen. Suunnittelualueen tai Perustamissäädös, suojeluohjelma tai - Alueen suojelutarkoitus sen osan nimi sopimus Natura Luontodirektiivissä mainittujen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen sekä lintudirektiivissä mainittujen lajien Vintilänkaira suotuisan suojelutason turvaaminen. Koitelaiskairan luonnonpuisto + Koitelaisen laajennus Vanhojen metsien suojeluohjelma. Natura Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjelma (1978). Vanhojen luonnonmetsien sekä niille ominaisten kasvi- ja eläinlajien säilyttäminen. Luontodirektiivissä mainittujen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen sekä lintudirektiivissä mainittujen lajien suotuisan suojelutason turvaaminen. Tavoitteena Koitelaiskairan luonnonpuiston perustaminen. Pomokaira Vanhojen metsien suojeluohjelma. Natura Pomokairan-Tenniöaavan soidensuojelualue. Ilmakkiaavan soidensuojelualue Vanhojen metsien suojeluohjelma. Vanhojen luonnonmetsien sekä niille ominaisten kasvi- ja eläinlajien säilyttäminen. Luontodirektiivissä mainittujen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen sekä lintudirektiivissä mainittujen lajien suotuisan suojelutason turvaaminen. Luonnonkauniin tai muuten luontonsa puolesta huomattavan paikan säilyttäminen sellaisenaan tai eläin- tai kasvilajin rauhoittaminen. Luonnonkauniin tai muuten luontonsa puolesta huomattavan paikan säilyttäminen sellaisenaan tai eläin- tai kasvilajin rauhoittaminen. Vanhojen luonnonmetsien sekä niille ominaisten kasvi- ja eläinlajien säilyttäminen. Yhteenveto 13

14 3 Osallistaminen Vastuuprosessi Alueiden hallinta Kansalaisten ja sidosryhmien kuuleminen suunnittelussa on Metsähallituksen ja ympäristöhallinnon toimintatapa. Osallistamisen tavoitteena on: saada luonnonsuojeluun liittyville tavoitteille ja toiminnalle yleinen hyväksyntä, vähentää ristiriitoja Metsähallituksen ja eturyhmien välillä sekä eri eturyhmien kesken, saada mahdollisimman paljon tietoa, taitoa ja näkemyksiä ratkaisuille pohjaksi, saada yhteistyötahot sitoutumaan suunnitelman tavoitteisiin ja keskei- Selite siin ratkaisuihin sekä luoda pysyvä yhteistyö alueen eri toimijoiden kesken. Kohdennettu osallistaminen Osallistetut tahot Nimetty edustaja Yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmä Hallinto ja viranomaistahot Kunnat: Kittilä, Sodankylä ja Savukoski Lapin ely-keskus Paliskunnat: Kemin-Sompio, Kuivasalmi, Oraniemi ja Sattasniemi Järjestöt ja ryhmät Riistanhoitoyhdistykset: Kittilä, Sodankylä ja Savukoski Kalastusalueet: Lokka-Porttipahta, Sodankylä ja Yli-Kemi Luontojärjestöt: Kittilän luonto ja Sompion luonnonystävät Yritykset Lisätietoja Yhteistyöryhmä kokoontui kaksi kertaa. Yksityisten maanomistajien osallistaminen (Yksityiset suojelualueet ja muut yksityisalueet) - Avoimet osallistamistilaisuudet Paikka Pvm Osallistujat (lkm) Yleisötilaisuus Sodankylä Yleisötilaisuus Savukoski Osallistujat yhteensä 12 Pyydetyt lausunnot (kpl) 14 Saadut lausunnot (kpl) 7 Lausuntoyhteenveto on suunnitelman liitteessä 4. Lisätietoja Osallistamisen vaikutus suunnitelmaan Alueen tuleva käyttö pohjautuu yhteiseen näkemykseen. 14

15 4 Vesistöt ja merialueet Vastuuprosessi Luonnonsuojelu Kartta Selite Yleiskuvaus Järvet, virtavedet ja pohjavesialueet Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen veden laatua ja lintuvesiluonnetta makean veden ja merialueiden osalta. Laatuluokka kuvaa pintavesien ekologista tilaa ja lintuvesipisteet (ESA-pisteytys) kohteen lintuvesiarvoa. Lomakkeeseen liittyy kartta, joka kuvaa alueen vesistöjä ja vesistöaluejakoa Suunnittelualue kuuluu kokonaisuudessa Kemijoen vesistöalueeseen. Pomokairan alueella vesialueita on n. 240 ha ja Koitelaisen alueella n. 375 ha. Vintilänkairan vesialueet (23 ha) ovat pääosin pieniä virtavesiä; alueella on kolme pientä lampea, joiden yhteispinta-ala on 4 ha. Järvet Suojeluperuste (rekisterissä) Vesipuitedirektiivitunnus Vertailuvesistön tunnus Satojärvi (Koitelainen) Pienvedet. Linnusto, mm. vesipääsky. Lähteet ja lähdesuot _001 Lintuvesipisteet (ESA) Ilmakkijärvi (Pomokaira) Luontotyypit _001 puuttuu Virtavedet Ala-Liesijoki (Koitelainen) Pienvedet. puuttuu Linnusto, mm. vesipääsky _001 Lähteet ja lähdesuot Luiro (Koitelainen) Pienvedet. puuttuu Linnusto, mm. vesipääsky _001 Lähteet ja lähdesuot Allemaoja (Koitelainen) Pienvedet. puuttuu Linnusto, mm. vesipääsky _001 Lähteet ja lähdesuot Hanhijoki (Koitelainen) Pienvedet. puuttuu Linnusto, mm. vesipääsky _001 Lähteet ja lähdesuot Ala-Postojoki (Pomokaira) Luontotyypit _007 puuttuu Sovasjoki (Pomokaira) Luontotyypit _008 puuttuu Kuorajoki (Pomokaira) Luontotyypit _009 puuttuu Ylä-Postojoki (Pomokaira) Luontotyypit _001 puuttuu Pomojoki (Pomokaira) Luontotyypit _001 puuttuu Järvijoki (Pomokaira) Luontotyypit _001 puuttuu Haapanaoja (Pomokaira) Luontotyypit _001 puuttuu Kannushaara (Pomokaira) Luontotyypit _001 puuttuu Laatuluokka puuttuu 15

16 Pohjavesialueet Muotrikkijärvi (Pomokaira) Luontotyypit III Muu pohjavesialue Maaselkä (Koitelainen) Pienvedet. Linnusto, mm. vesipääsky. III Muu pohjavesialue Lähteet ja lähdesuot Siyliörova (Vintilä) ei suojelualuerekisterissä III Muu pohjavesialue Siyliövaara (Vintilä) ei suojelualuerekisterissä III Muu pohjavesialue Lisätietoja Pomokairan ja Koitelaisen Natura 2000 alueet kuuluvat Kemijoen vesienhoitoalueelta suojelualuerekisteriin, perusteena vesitilanteesta riippuvaisten luontotyyppien, pienvesien, linnuston ja lähteiden suojelu. Kemijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma pintavesille vuoteen 2015 julkaisun tilatavoitteissa (asiantuntija-arvio tilasta ja tilatavoite) Ala-Liesijoki, Ala-Postojoki, Sovasjoki ja Ylä-Postojoki kuuluvat luokkaan erinomainen sekä Kuorajoki luokkaan hyvä. Merialueet Nimi Helcomluokka BSPA- Laatuluokka 2 luokka 3 Suojeluperuste (rekisterissä) Vesipuitedirektiivitunnus Vertailuvesistön tunnus Lintuvesipis- teet (ESA) Lisätietoja - Yhteenveto Suunnittelualue ovat merkittäviä vesiluontotyyppien, vesitilanteesta riippuvaisten luontotyyppien sekä lajien suojelun kannalta. 2 Helcom-luokka = Itämeren vesialueiden laatuluokitus, jonka kriteeristö on kehitteillä ja täsmentyy vuoden 2010 aikana. 3 BSPA = Baltic Sea Protection Area (Helcomin ylläpitämä Itämeren suojelualueiden tietokanta). Kehitteillä olevan kriteeristön mukainen luokitus. 16

17 5 Geologia Vastuuprosessi Luonnonsuojelu Kartta Selite Lomakkeella esitetään suunnittelualueen keskeiset geologiset piirteet: kallioperään, maaperään ja geomorfologiaan liittyvät tiedot. Kallioperä Maaperä Geomorfologia Lisätietoja Pomokairan keskiosa kuuluu Keski-Lapin arkeeisen ikkunan graniitti/graniittigneissialueeseen. Myös Vintilänkaira sisältyy Itä-Lapin arkeeiseen kallioperäalueeseen, joka on koostumukseltaan graniittigneissialue. Pomokairan pohjois- ja eteläosat kuuluvat vulkaanisen toiminnan myötä myöhemmin muodostuneeseen Lapin vihreäkivivyöhykkeeseen. Koitelaisen alue on edelleen myöhemmin muodostunut mafinen kerrosintruusio. Suunnittelualueen maaperä on pääosin turvetta ja moreenia, laajin kallioalue on Koitelaisen Isolaki. Suunnittelualue sijaitsee viimeisen jäätiköitymisen jäänjakaja-alueella, jolla jäätikön kulutus on ollut heikkoa. Alueen suurpinnanmuodot ovatkin kallioperästä johtuvia. Alueen kallioperää peittää pääosin moreenipeite, alueella on vain muutama harjumuodostuma. Suot ovat pääsoin rimpisiä Peräpohjolan aapasoita. Suunnittelualue ja sen ympäristö ovat erittäin malmipotentiaalisia alueita. Useat valtaukset ja valtausvaraukset sijoittuvat alueelle. Yhteenveto 17

18 6A Natura luontotyypit Vastuuprosessi Luonnonsuojelu Kartta Luontotyypit (kuva 2.1) Luontotyyppien edustavuus (kuva 2.2) Selite Lomakkeella kuvataan koko suunnittelualueen Natura luontotyypit, niiden pinta-alat ja edustavuudet. Edustavuus -käsitteellä tarkoitetaan tässä yhteenvetoa Natura-tietolomakkeiden edustavuus ja luonnontilaisuus -tiedoista. Edustavuus ilmentää, miten tyypillisenä luontotyyppi alueella on, ja siihen vaikuttavat mm. luontotyypin rakenne, toiminta ja ennallistamismahdollisuudet. Lomakkeella tarkastellaan myös suunnittelualueen asemaa suojelualueverkostossa ja kytkeytyneisyyttä muihin verkoston kohteisiin. Natura-aluekohtaiset luontotyyppitiedot esitetään tarvittaessa liitteessä x. Luontotyypit Luontotyyppien edustavuus luokittain (ha), luontotyypit I ja II 4 Koodi Luontotyyppi * = ensisijaisen tärkeänä pidetty Natura luontotyyppi Pinta-ala, luontotyyppi I (ha) Pinta-ala, luontotyyppi II (ha) Erinomainen Hyvä Merkittävä Ei merkittävä LT I LT II LT I LT II LT I LT II LT I LT II 3130 Niukka-keskiravinteiset järvet 0,4 0 0,1 0, Humuspitoiset järvet ja lammet Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit Pikkujoet ja purot Tunturikankaat Keidassuot* Vaihettumissuot ja rantasuot Lähteet ja lähdesuot 1,4 12,7 1,3 12,0 0,1 0, Huurresammallähteet* 0,01 0,23 0 0,22 0,01 0, Letot , Aapasuot* Tuntureiden vyörysoraikot ja -lohkareikot 0, , Silikaattikalliot Luonnonmetsät* Tunturikoivikot Lehdot Harjumetsät 1,6 0 0,9 0, Metsäluhdat* D0 Puustoiset suot* Luontotyyppi II esiintyy päällekkäisenä luontotyypin I kanssa. 18

19 91E0 Tulvametsät* Luontotyyppien pinta-ala yhteensä (ha) Luontotyyppien osuus suunnittelualueesta (%) Pinta-ala (ha) Lisätietoja Muu kuin Natura-luontotyyppi 6943 (4 %) Tiedot MHGIS Maastoinventointi ha (24 %) v , ilmakuvatulkinta ha (76 %) v Natura-luontotyyppeihin kuulumattomat alueet pääosin aikaisemmin metsätalouden piirissä olleita metsiä. Ei inventoitu 19 Kaikki kuviot yhteensä Verkostotarkastelu Suunnittelualue on valtakunnallisesti merkittävä luonnonmetsien, aapasoiden, puustoisten soiden sekä lettojen, etenkin rimpisten lettojen suojelun kannalta. Yhteenveto Suunnittelualueen laajat, yhtenäiset suojelualueet ovat merkittäviä metsä- ja suoluonnon kokonaisuuksien suojelun kannalta. Alueen luontotyypit edustavat monipuolisesti Perä- Pohjolan luontoa. 19

20 Kuva 2.1 Suunnittelualueen luontotyypit. Vallitsevia luontotyyppejä ovat luonnonmetsät ja aapa-suot. Metsähallitus 2010 Suomen ympäristökeskus 2010 Karttakeskus Oy Lupa L5293 Maanmittauslaitos 1/MML/10 20

21 Kuva 2.2 Luontotyyppien edustavuus. Luontotyyppien edustavuus on enimmäkseen erinomainen tai hyvä. Metsähallitus 2010 Suomen ympäristökeskus 2010 Karttakeskus Oy Lupa L5293 Maanmittauslaitos 1/MML/10 21

22 6B Kansalliset uhanalaiset luontotyypit (LUTU) Vastuuprosessi Luonnonsuojelu Kartta Selite Lomakkeelle kirjataan Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaiset luontotyypit, niiden pinta-alat ja prosenttiosuudet. Luokitus perustuu vuosina toteutettuun tutkimukseen, jonka menetelmät ja tulokset on kuvattu julkaisuissa SY Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi - menetelmä ja luontotyyppien luokittelu, sekä SY8/ Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Koodi Luontotyyppi Uhanalaisuusluokka 5 Pinta-ala (ha) tai arvio alasta Uhanalaiset luontotyypit yhteensä - Verkostotarkastelu - Osuus alueesta Kuvaus ja sijainti - Yhteenveto - 5 RE = Hävinnyt = Luontotyypin kaikki esiintymät ovat hävinneet alueelta CR = Äärimmäisen uhanalainen = Luontotyypin esiintymiin tai sen keskeisimpiin laadullisiin piirteisiin kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka hävitä tarkastelualueelta. EN= Erittäin uhanalainen = Luontotyypin esiintymiin tai sen keskeisimpiin laadullisiin piirteisiin kohdistuu erittäin suuri uhka lähitulevaisuudessa hävitä tarkastelualueelta. VU = Vaarantunut = Luontotyypin esiintymiin tai sen keskeisimpiin laadullisiin piirteisiin kohdistuu suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä tarkastelualueelta. NT = Silmällä pidettävä = Luontotyypin esiintymät ovat taantuneet, mutta se ei täytä vaarantuneen kriteereitä tai se on niin harvinainen, että jo satunnaistekijöiden voidaan ajatella uhkaavan sen säilymistä. LC = Luontotyyppi ei kuulu edellä esitettyihin luokkiin eikä sen esiintymiin ja niiden keskeisimpiin laadullisiin piirteisiin kohdistu keskipitkällä aikavälillä merkittävää uhkaa hävitä tarkastelualueelta. DD = Puutteellisesti tunnettu = Luontotyyppiä koskevat tiedot eivät riitä kriteerien mukaisen arvion tekemiseen. 22

23 7 Lajisto Vastuuprosessi Luonnonsuojelu Kartta Selite Lomakkeen tarkoituksena on antaa kuva suunnittelualueen keskeisistä lajistoarvoista sekä tuoda esiin lajiston piirteitä, jotka on huomioitava alueen hoidon ja käytön suunnittelussa. Sama laji voi sisältyä useampaan luokitukseen: esimerkiksi useat uhanalaiset lajit ovat myös direktiivilajeja. Kaikissa lajiryhmissä yksikkönä on ryhmään kuuluvien, alueella esiintyvien lajien kpl-määrä. Natura-aluekohtaiset tarkemmat tiedot lajeista esitetään tarvittaessa liitteessä x. Luokitus Linnut Muut selkärankaiset Selkärangattomat Putkilokasvit Itiökasvit Sienet Erityisesti suojeltavat lajit 4 Muut uhanalaiset lajit Silmälläpidettävät lajit Alueellisesti uhanalaiset lajit Lajit, joiden suojelemiseksi osoitetaan Naturaalueita (luontodirektiivin liite II, lintudirektiivin liite I) Lajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua, ja joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (luontodirektiivin liite IV) Vierasperäiset tai haitallisesti runsastuneet lajit Lajistotietoa Ahma esiintyy alueella satunnaisena vierailijana ja ahmakannan kasvaessa alue on sopiva ja mahdollinen pesimäalue. Maastokaudella 2010 tehdyt kääpälajiston inventoinnit Koitelaisessa ja Vintilässä eivät sisälly lukuihin. 23

24 8 Kulttuuriperintö Vastuuprosessi Luonnonsuojelu Kartta Selite Maisema Kulttuuriperinnön nykytilakuvaus käsittää suunnittelualueen maisema-arvojen sekä rakennusperinnön ja arkeologisten kohteiden kuvauksen. Kuvauksen tavoitteena on tunnistaa suunnittelualueen keskeiset kulttuuriperintöarvot. Nimi Kpl Luokitus Lisätietoja Maailmanperintökohde Kansallinen kaupunkipuisto Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Maakunnallisesti merkittävä maisema Luonnonsuojelulain mukainen maisema-alue Muu merkittävä maisema Suunnitelma-alueella ei ole maailmanperintökohteita, valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaiksi luokiteltuja maisemia tai rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Rakennusperintö Nimi Kpl Luokitus Lisätietoja Valtakunnallisesti arvokas rakennus tai rakennusryhmä Maakunnallisesti merkittävä rakennus tai rakennusryhmä Muu merkittävä rakennus tai rakennusryhmä Suunnitelma-alueella ei ole valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaiksi luokiteltuja rakennuksia tai rakennelmia. Rakennuksia on alueilla vain muutamia. Pomokairan länsiosassa sijaitsee vuonna 1935 rakennettu Rämeäselän autiotupa ja itäosassa 1949 rakennettu huoltamaton Rautavan kämppä. Vintilänkairassa ei ole luontopalveluiden hallinnassa olevia rakennuksia. Koitelaisessa eteläisen suoalueen reunalla sijaitsee vanha Louejoen niittypirtti sekä siihen liittyvät kolme latoa. Pirtti on vielä hyvässä kunnossa, mutta ladot huonossa. Tarvetta latojen kunnostukseen ei kuitenkaan ole. Itse pirtti on kulttuurihistorialtaan kunnossapidon arvoinen. Arkeologiset kohteet 24

25 Asuinpaikat Hautapaikat Puolustusvarustukset Kulttipaikat Valmistuspaikat ja työpaikat Taide ja muistomerkit Liikennekohteet Vedenalaiset kohteet Kivi- ja maarakenteet Ei määritelty Yhteensä kpl Luokitus Muinaisjäännösrekisterissä oleva kohde 1 1 Muu arkeologinen kohde Lisätietoja Ainoastaan Pomokairassa sekä Vintilänkairan palojatkumoalueille on tehty kulttuuriperinnön inventointi. Alueilta tunnetaan vain yksi pyyntikuoppa. Muu kulttuuriperintö Kävijätutkimus Yhteenveto Suunnitelma-alueesta ainoastaan Pomokairan Natura-alueella on tehty kulttuuriperinnön inventointi, muut alueet ovat inventoimatta. Suunnitelma-alueella ei ole valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaiksi luokiteltuja rakennusperintökohteita, maisemia tai muinaisjäännöksiä. Alueelta tunnetaan muutama kämppärakennus sekä yksi pyyntikuoppakohde. 25

26 9A Luonnon virkistyskäyttö: retkeily ja luontomatkailu Vastuuprosessi Luonnon virkistyskäyttö Kartta Palveluvarustus Kävijävirrat Nykyisestä luonnon virkistyskäytöstä kuvataan retkeilyn ja luontomatkailun toimintaympäristöä, suunnittelualueen vetovoimaa ja merkitystä virkistyskäyttökohteena sekä nykyistä kysyntää, tarjontaa ja matkailun yhteistyötä. Kysyntätietoja ovat mm. tiedot käyntimääristä ja asiakastyytyväisyydestä. Tarjonnalla tarkoitetaan retkeilyreittien, rakenteiden ja rakennelmien määrää, kapasiteettia ja kuntoa. Tavoitteena on analysoida Selite palvelujen ja palveluketjujen toimivuutta asiakaslähtöisesti. Toimintaympäristön kuvaus Vintilä-Koitelainen-Pomokaira. Alueet eivät kuulu Metsähallituksen virkistyksen painopistealueisiin. Vintilänkaira sijaitsee suurimmalta osin Savukosken kunnassa, pieni osa alueesta kuuluu Sodankylän kuntaan. Vintilänkaira sijaitsee Tanhua-Lokka tien itäpuolella ja Värriön kylän pohjoispuolella. Alueella ei ole Metsähallituksen huoltamia retkeilyrakenteita lukuun ottamatta Tanhua-Kairijoki moottorikelkkauraa ja reitillä olevaa yhtä siltaa. Alue on tärkeä paikallisille eränkäyntialueena niin pienriistan kuin hirven ja karhun metsästykseen. Alueelle myydään myös ulkopaikkakuntalaisille metsästyslupia. Alueella on vanha tieura, jonka käyttö on estetty katkaisemalla tie alueen etelä- ja pohjoisreunalta. Tieura jatkuu polku-urana alueen poikki etelä-pohjoissuunnassa. Alueen lähelle tulee etelästä Lokka-Tanhua tien suunnalta useita metsäautoteitä, joita pitkin alue on helppo tavoittaa. Koillisesta Kairijoen tieltä pääsee myös useita metsäautoteitä pitkin lähelle. Koitelainen sijaitsee Lokan tekojärven lounaispuolella valtatie E4 itäpuolella ja Sodankylän kirkonkylän pohjoispuolella. Idässä alue rajoittuu Luirojokeen. Koitelainen sijaitsee Sodankylän kunnan alueella. Alueen reunoille tulee useita metsäautoteitä useista suunnista. Alueella on kaksi moottorikelkkauraa, joista toinen halkaisee Koitelaisen eteläkärjen jatkuen kaakkoisosassa rajalinjaa myötäillen. Tämä Sodankylä-Lokka ura on aktiivisessa käytössä. Pohjoisessa moottorikelkkaura kulkee lähellä Koitelaisen pohjoisrajaa. Moottorikelkkaurat ovat Sodankylän kunnan ylläpitämiä. Alueella on muutamia Metsähallituksen ylläpitämiä rakenteita; mm. yksi autiotupa ja useita laavuja ja kotia. Kolme niittylatoa kertovat vielä alueen vanhasta niittykulttuurista. Alueella on retkeilijöitä etupäässä Luirojoen varressa. Suurin osa käyttäjistä on paikallisia metsästäjiä ja kalastajia ja alue on tärkeä paikallisten eräkulttuurikohde. Koitelaisen alueelle myydään myös metsästyslupia. Pomokaira sijaitsee nelostien ja Pokka-Inari tien välissä. Alueen merkittävin metsäautotie menee kairan poikki Peurasuvannosta Inari-Pokka tielle. Alueen sisällä on muutamia muita metsäautoteitä. Alueen reunoille tulee myös useita metsäautoteitä. Puolustusvoimien käytössä oleva räjähdysalue (Hukkakero) sijaitsee Pomokairassa suunnittelualueen länsipuolella. Se rajoittaa räjähdysten aikaan Pomokairan alueen käyttöä varo-alueella. Alueella on kaksi kämppää ja muutama kota. Yläpostojokivarressa sijaitseva Rautavan kämppä (autiotupa) on hyväkuntoinen ja huollon piirissä. Alueen toisen autiotuvan kunto on huono. Kodista Potsokkelman grillikatos on hyvässä kunnossa, muut ovat huonokuntoisia eivätkä ole huollon piirissä ja ne purettaneen pois. Alueella sijaitsee kaksi kelkkauraa, toinen etelä-pohjoissuunnassa läpi alueen (Pomokairan ura) ja toinen ura menee itä-länsisuunnassa alueen poikki. Kelkkaurat huoltaa Sodankylän kunta. Urat ovat kuitenkin vähällä käytöllä. Pomokairalla on suuri merkitys paikallisille eränkäynti- ja marjastusalueena. Pomokairan alueelle myydään metsästyslupia. Vetovoima ja merkitys Koitelainen hiihtäjiä ja jonkin verran myös retkeilijöitä. Metsästysalue. Koitelasen rajalla Luirojoki. Pomokairassa omatoimiretkeilijöitä, metsästäjiä ja marjastajia. Rautavan kämppä myös ohjelmapalvelukäytössä. 26

27 Kuva 3. Suunnittelualueen reitit ja palvelurakenteet. Suunnittelualueella sijaitsee kolme autiotupaa. Moottorikelkkaurat - ja reitit halkovat suunnittelualutta useasta kohdasta. Metsähallitus 2010 Suomen ympäristökeskus 2010 Karttakeskus Oy Lupa L5293 Maanmittauslaitos 1/MML/10 27

28 9B Luonnon virkistyskäyttö: opastusviestintä Vastuuprosessi Luonnon virkistyskäyttö Ei karttaa Selite Lomakkeella kuvataan suunnittelualuetta koskevan opastusviestinnän keskeiset tunnusluvut sekä Metsähallituksen ja yhteistyökumppaneiden opastusviestinnän keinot. Opastusviestintää tehdään asiakaspalvelupisteissä, Luontoon.fi -sivuilla ja maastossa. Keinoja ovat mm. henkilöopastus, sähköisen ja painetun opastusmateriaalin tuottaminen ja maasto-opasteet. Metsähallituksen opastusviestintä suunnittelualueella Käyntimäärät Asiakaspalvelupisteissä Vuosi Asiakastyytyväisyys asiakaspalvelupisteissä Luontoon.fi - sivuilla Asiakaspalvelupisteet Vuosi Asiakkaita opastetuissa ryhmissä asiakaspalvelupisteissä Asiakastyytyväisyys (asteikolla 1=erittäin tyytymätön - 5=erittäin tyytyväinen) Asiakkaita opastetuissa ryhmissä maastossa Vuosi - Koululaisten osuus (%) Vuosi - Henkilöä Henkilöä Koululaisten osuus (%) Perustiedon tarjonta - Perustiedon tarjonta Herättelevä opastus - Herättelevä opastus Syventävä opastus - Syventävä opastus Lisätietoja Opastusviestinnän keinot suunnittelualueella, Metsähallituksen ylläpitämät Lkm Kuvaus Asiakaspalvelupisteet 0 Suunnittelualueella ei ole omaa asiakaspalvelupistettä, mutta palvelupiste Kiehinen ja Koilliskairan luontokeskus ja muut suunnittelualueen lähellä sijaitsevat Metsähallituksen asiakaspalvelupisteet antavat tietoja suunnittelualueesta. Opastuspisteet 0 - Luontoon.fi sivut 8 Ilmakkiaapa Maasto-opasteet 2 Opastetaulu Ilmakkiaavalla, paikannimi-viitta Koitelaisessa. Luontopolut 1 Ilmakkiaapa Esitteet ja muu painomateriaali 0 - Sähköiset opastustuotteet 1 retkikartta.fi:stä saatavana suunnittelualueen karttatietoja. Yhteistyötahojen opastusviestinnän kuvaus 28

29 Yhteenveto (Luonnon virkistyskäytön nykytila: Retkeily, luontomatkailu ja opastusviestintä) Asiakkaat ohjataan vierailemaan Metsähallituksen asiakaspalvelupisteisiin ja tutustumaan sähköisiin opastustuotteisiin. 29

30 10 Erätalous: nykytila Vastuuprosessi Erä Kartta Metsästyskieltoalueet Lupa- ja sopimusmetsästysalueet Selite Lomakkeessa esitetään erätalouden nykykäytännöt ja sopimus- sekä lupatilanne. Metsästyksen osalta kenttään on kirjattu nykyinen tilanne ja sopimusten voimassaoloaika. Lomakkeen tarkoituksena on antaa riittävät tiedot siihen, että alueen käyttöarvoa näiden toimintojen osalta voidaan arvioida. Metsästys ML 8 aluetta (kunnan asukkailla oikeus metsästykseen valtion mailla) Yleistä vesialuetta (metsästysoikeus ML 7 mukaisesti) Metsästys kielletty Lupametsästysaluetta Sopimusmetsästysaluetta Vain hirvenajo Alueen merkitys metsästyskohteena Alue on osa laajempia lupametsästysalueita. Lupametsästysalueiden kartat löytyy retkikartta.fi palvelusta Seurat (kpl) Pinta-ala (ha) Sopimuskauden pituus Rajoitukset, lisätietoja Erämaaluonteisuuden vuoksi alue on merkittävä pienriistan, karhun ja hirven metsästysalue. Arvio metsästyspaineesta alueella Suuri Keskinkertainen Pieni Tarkennus Kanalintukannat vuonna 2009 (heikko kanalintuvuosi) olivat Savukosken rhy 9,0 lintua/km 2, Sodankylän rhy 7,9 lintua/km 2 ja Kittilän rhy 4,3 lintua/km 2. Karhukannan koko 0-2,0 yksilöä/1000 km 2 (RKTL v 2008). Hirvitiheys (RKTL 2009) Savukosken rhy 1,6 hirveä/1000 ha, Sodankylän rhy 1,1 hirveä/1000 ha ja Kittilän Riistakannat rhy 2,2 hirveä/1000 ha. Lisätietoja Kalastus Yleistä vesialuetta (kalastusoikeus KL 6 mukaisesti) Yleiskalastusoikeuteen perustuva pilkkiminen ja onkiminen sekä viehekalastus läänikohtaisella luvalla on sallittu (KL 8 mukaisesti) Pilkkiminen, onkiminen ja viehekalastus läänikohtaisella luvalla on sallittu osittain Alueen vedet ovat pääosin viehekalastusvesiä, lisäksi Pomokairassa sijaitseva Seurujärvi on myös pyydyslupavesi, joka kuuluu Lupakalastusvedet Konto-Saitta-Aakenus pyydyslupa-alueeseen. Vintilässä olevat pohjoiseen laskevat purovedet kuuluvat Korvatunturin virkistyskalastusalueeseen. 30

31 Alueen merkitys kalastuskohteena Alueen kalastus tapahtuu puro- ja jokivesillä. Merkittävimmät kalastuskohteet Pomokairassa ovat Postojoet, Ilmakkihaara ja Pomojoen latvat. Koitelaisessa merkittävimmät kalastusalueet ovat Ala-Liesijoen latvat ja Allemaoja. Vintilässä Merkittävimmät kalastusalueet ovat Suoltijokien, Sormijoen ja Jekkiojan latvavedet. Arvio alueen kalastuspaineesta Suuri Keskinkertainen Pieni Tarkennus Saaliskalat Harjus, taimen ja hauki sekä Vintilän alueella puronieriä. Kutupaikat Vaelluskalareitit Ammattikalastus Istutukset (kalat, ravut) Lisätietoja Yksityiset suojelualueet Alueelle ei suoriteta kala- eikä rapuistutuksia. Alue kuuluu Sodankylän, Lokan ja Porttipahdan sekä Yli-Kemin kalastusalueisiin Erätalouden yhteenveto 31

32 11 Tutkimus Vastuuprosessi Luonnonsuojelu ja alueiden hallinta Selite Alueella aikaisemmin tehty tutkimus Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen nykyinen tutkimuskäyttö ja mahdolliset tutkimuskoealat ja muut vastaavat, jotka tulee huomioida suunnittelussa. Tutkimus sisältää myös esimerkiksi pitkäaikaiset ympäristön tilan seurannat. Mikäli alueella ei ole tutkimuskäyttöä, se todetaan lomakkeella. Pomokairassa ja Vintilänkairassa on Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuskoealoja. Alue on aktiivisessa tutkimuskäytössä Alueella ei ole säännöllistä tutkimuskäyttöä Alue kuuluu ennallistamisen seurantaverkostoon Alue kuuluu luonnonhoidon seurantaverkostoon Nykyinen tutkimuskäyttö Pomokairassa metsän uudistamisen tutkimuksia liittyen viljelyyn ja luontaiseen uudistamiseen. Vintilänkairassa metsänpolttokokeita. Osa aidattuna lehtipuuston suojaamiseksi. Koealat Koealoja yhteensä noin 200 ha. Tutkimustahot Tutkimusluvat Merkitys tutkimuskohteena Metsäntutkimuslaitos. Tutkimussopimus Metsäntutkimuslaitoksen kanssa on voimassa. Merkittävä Kohtalaisen merkittävä Ei merkittävä 32

33 12 Muu luonnonvarojen käyttö, rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset Vastuuprosessi Alueiden hallinta Kartta Luonnonvarojen käyttö Rasitteet, käyttöoikeudet, sopimukset Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen luonnonvarojen käyttö (pl. riista- ja kalakannat) sekä alueen kiinteistöihin (lähinnä valtion maalla) kohdistuvat rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset. Lomakkeen tarkoituksena on antaa kuva suunnittelualueelle kohdistuvista, luonnonvarojen käyttöön rasitteisiin, käyttöoi- Selite keuksiin ja sopimuksiin liittyvistä maankäytön paineista. Marjastus ja sienestys Poronhoito Sallittu koko alueella Sallittu osittain Kielletty koko alueella Suunnittelualue sijoittuu poronhoitoalueelle Ei sijoitu poronhoitoalueelle Suunnittelualueesta Paliskunnan suurin sallittu poromäärä nittelualueella Poromääräarvio suun- Paliskunta Talvilaidunten kunto kuuluu paliskuntaan (%) Kemin-Sompio vaihtelee Kohtalainen Kuivasalmi Vaihtelee Kohtalainen Oraniemi Vaihtelee Kohtalainen Sattasniemi vaihtelee Kohtalainen Toiminnan kuvaus Rakenteet Porokämpät 0 Erotusaitaukset 1 Muut rakenteet Kaivoskivennäiset, maa-ainekset, polttopuut, pohjavesi Kaivosvaltaukset Lkm 20 Kaivoskivennäiset kulta, nikkeli, platina kvartsi, kupari, koboltti Kaivospiirit Lkm 0 Kaivoskivennäiset Maa-ainesten otto - Polttopuun otto - Pohjaveden otto Lisätietoja - Metsätalous Suunnittelualueella on 3. luokan pohjavesialueita. Porotilalain mukaisia paimentopaikkoja suunnittelualueella on yhteensä 5 kappaletta. Paimentopaikka voi sisältää porokämpän. Rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset Vuokra- ja käyttöoikeussopimukset Kpl 2 Lisätietoja Poroaitasopimuksia. 33

34 Alueen suojeluun tai käyttöön vaikuttavat rasitteet Lisätietoja - Yksityiset suojelualueet - Yhteenveto - Suunnittelualueen keskellä oleville yksityiskiinteistöille yksityistietoimituksissa määritellyt oikeudet tarkastellaan suojelualueen kiinteistönmuodostuksen yhteydessä. 34

35 II Keskeiset arvot ja uhat 13 Keskeiset suojelu- ja käyttöarvot Vastuuprosessi Alueiden hallinta; prosessien yhteistyö arvojen määrittelyssä on tärkeää Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen keskeiset luonto-, kulttuuriperintö- ja käyttöarvot. Suunnittelualueen keskeisten arvojen määrittely tehdään nykytilan Selite kuvauksen pohjalta ottaen huomioon alueen perustamistarkoitus sekä luonnonsuojelulain ja muiden aluetta koskevien säädösten yleiset tavoitteet. Arvojen määrittely on hoito- ja käyttösuunnitelman tärkeimpiä kohtia, sillä suunnitelman päämäärät ja tavoitteet kohdistuvat suunnittelualueen keskeisten arvojen säilyttämiseen ja parantamiseen. Nro Arvoluokka Arvotyyppi Kuvaus 1) Luontoarvot Luontodirektiivin luontotyypit Luonnonmetsät (Suomen laajimmat vanhojen luonnontilaisten kuusikoiden alue), aapasuot, Koitelainen 2) Luonto- ja lintudirektiivin eläin- ja kasvilajit 3) Erämaisuus (syrjäisyys) Erityisesti Koitelaisen ydinosat. 4) Virkistys- ja elinkeinokäyttö kalastus) Erätalous (metsästys ja Tärkeä metsästysalue ja marjastusalue. 5) Poronhoito ja muut luontaiselinkeinot Tärkeä porojen laidunnusalue. on Ramsar-kohde. Karhu, metso, lettorikko, kiiltosirppisammal. Koitelainen ja Pomokaira ovat kansainvälisesti tärkeitä suolinnuston pesimäalueita (IBA) 35

36 Aiempi maankäyttö Nykyinen maankäyttö Tuleva maankäyttö Suunnittelualue Ulkopuolinen alue Merkittävä Erittäin merkittävä 14 Uhka-analyysi Vastuuprosessi Alueiden hallinta; prosessien yhteistyö on tärkeää Selite Keskeinen suojelu- tai käyttöarvo Uhka-analyysi kohdistuu suunnittelualueen keskeisiin suojelu- ja käyttöarvoihin sekä maankäyttömuotoihin, joilla voi olla vaikutusta ko. arvoihin. Tavoitteena on tunnistaa ne käyttömuodot ja toiminnot, joilla voi olla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia suojelun kohteena oleviin arvoihin. Analyysissä huomioidaan paitsi suunnittelualueen sisäiset paineet ja kehityssuunnat, myös mahdolliset alueen ulkopuolelta tulevat paineet. Uhkatekijä Uhkan kohdentuminen Merkittävyys Uhkan syy ja kuvaus Mahdollisuudet vaikuttaa suunnittelussa Luontoarvot Maa-ainesten ottaminen: kaivostoiminta Kaivospiirin muodostuminen suunnittelualueelle. Ei Lisätietoja 36

37 III Tavoitteenasettelu 15 Uhkatekijöiden torjuminen Vastuuprosessi Alueiden hallinta; prosessien yhteistyö tavoitteenasettelussa on tärkeää Lomakkeella määritellään päämäärät, tavoitteet ja toimenpiteet alueen keskeisiin arvoihin kohdistuvien uhkatekijöiden torjumiseksi. Lomake muodostaa perustan suunnitelman toteutusosassa tarkennettaville toimenpiteille. Suojelu- ja käyttöarvot sekä uhkatekijät poimitaan aiemmista lomakkeista. Päämäärä on selkeä kuvaus suojelu- tai käyttöarvon toivotusta kehityksestä pitkällä aikavälillä, ja sitä tarkennetaan edelleen tavoitteen kuvauksessa. Päämäärät Selite kuvaavat alueen hoidosta ja käytöstä vastaavien tahtotilaa suhteessa suunnittelualueen arvoihin. Tavoite on toivottu muutos suunnittelualueen tilassa lyhyellä aikavälillä. Tavoitteilla tarkennetaan suunnitelman yleisluontoisempia päämääriä. Toimenpiteillä tähdätään tavoitteiden toteutumiseen, ja sitä kautta edelleen pitkällä aikavälillä päämäärien saavuttamiseen. Suojelu- tai käyttöarvo - Uhkatekijän kuvaus - Päämäärä Tavoite Toimenpide Toteutuslomake

38 16 Kehittämismahdollisuudet Vastuuprosessi Alueiden hallinta; prosessien yhteistyö tavoitteenasettelussa on tärkeää Kehittämistavoitteet linjaavat suunnittelualueen kehitystä lähtien esimerkiksi suojelualueen perustamistarkoituksesta tai Metsähallituksen tavoitteista Selite suojelualue- tai kansallispuistoverkon kehittämiselle. Muita lähtökohtia kehittämistavoitteille voivat olla mm. Metsähallituksen strategia, Suojelualueiden hoidon ja käytön periaatteet, toimintaympäristö, kuten matkailun yritysyhteistyö, sekä sidosryhmien esittämät tai osallistamistilaisuuksissa esiin nousevat näkemykset. Päämäärä Tavoite Toimenpidelaji Toteutuslomake

39 17 Visio Vastuuprosessi Selite Visio Alueiden hallinta; prosessien yhteistyö vision määrittelyssä on tärkeää Suunnittelualueen visio, eli tavoitetila tulevaisuudessa, on Metsähallituksen, sidosryhmien ja alueen käyttäjien yhteinen näkemys suunnittelualueen toivotusta kehityksestä. Visio suuntautuu tulevaisuuteen, noin 30 vuoden aikajänteelle. Visio on aktiivinen tahtotila, jota kohti pyritään suunnitelman päämäärien, tavoitteiden ja toimenpiteiden kautta. Vision tulee olla optimistinen, mutta myös realistinen: sen muodostamisessa on huomioitava mm. alueen keskeiset arvot ja erityispiirteet, perustamistarkoituksen asettamat raamit, sidosryhmien toiveet ja palautteet sekä resurssitilanne. Suunnittelualue säilyy erämaisena luonnonsuojelun, poronhoidon, eränkäynnin ja marjastuksen alueena. Vision selitys Suunnittelualeen nykyinen maankäyttö säilyy. 39

40 18A Vyöhykejako: Retkeily- ja luontomatkailuvyöhyke Vastuuprosessi Alueiden hallinta Kartta Kuva x Selite Retkeily- ja luontomatkailu-vyöhyke Suunnittelualueen yleisökäyttöpaineita ohjataan suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti retkeily- ja luontomatkailuvyöhykkeelle. Korkean kävijätiheyden lähtökohta asettaa erityisiä vaatimuksia vyöhykkeen sisällä mm. aktiivisella opastuksella ja palvelurakenteilla tehtävälle käytön ohjaukselle, jonka tehtävänä on varmistaa käytön kestävyys ja kävijöiden turvallisuus. Yleismääräys: Vyöhyke on retkeily- ja luontomatkailukäytön kannalta vetovoimainen alue, jonne ohjataan kävijöitä aktiivisesti opastuksella ja palvelurakenteilla. Vyöhykkeelle voidaan sijoittaa uusia palvelurakenteita ja retkeilyreittejä. Nimi Tarkoitus ja käyntimääräennuste Ohje Pinta-ala Yksityiset suojelualueet ja muut yksityisomistuksessa olevat alueet - Pinta-ala yhteensä ha, osuus suunnittelualueesta (%) 0 40

41 18B Vyöhykejako: Syrjävyöhyke Vastuuprosessi Alueiden hallinta Kartta Kuva x Selite Syrjävyöhyke Syrjävyöhyke on alhaisen kävijätiheyden ja pinta-alaan nähden pienen käyntimäärän aluetta, missä käytön ohjaus suunnitellaan toteuttamaan tätä tavoitetta. Sinne soveltuvat erityisesti sellaiset käyttömuodot, joille alhainen kävijätiheys on erityinen arvo ja jopa edellytys. Vyöhykkeen käytön ohjauksessa huomioidaan erityisesti paikallisen väestön tarpeet alueen käyttöön. Yleismääräys: Syrjävyöhyke on alue, jonne ei ohjata kävijöitä aktiivisesti eikä rakenneta uutta palveluvarustusta. Aluetta voidaan käyttää erikseen määriteltyjen luontaiselinkeinojen tarpeisiin ja alueen erämaaluonteeseen soveltuviin matkailupalveluihin, kuten opastettuihin retkiin. Muilla kuin luonnonsuojelualueilla vyöhykkeelle voi sijoittua myös luonnonvarojen hyödyntämiseen tähtääviä toimintoja. Syrjävyöhykkeellä liikkuminen on sallittua jokamiehenoikeuksien mukaisesti Nimi Tarkoitus Ohje Pinta-ala Koko suunnittelualue Nykyisen alueen käytön jatkaminen. Suunnittelualueen retkeilyrakenteet pidetään kunnossa resurssien suomien mahdollisuuksien mukaan. Uusia ei rakenneta Yksityiset suojelualueet ja muut yksityisomistuksessa olevat alueet - Pinta-ala yhteensä ha, osuus suunnittelualueesta (%) ha, 100 % 41

42 18C Vyöhykejako: Rajoitus- ja luonnonarvovyöhykkeet Vastuuprosessi Selite Rajoitusvyöhykkeet Tarkoitus - Rajoitusvyöhyke Alueiden hallinta Kartta Kuva x Rajoitusvyöhykkeellä liikkuminen on kiellettyä. Rajoituksella turvataan alueen luontoarvoja. Rajoitukset voivat olla myös määräaikaisia. Perustettujen suojelualueiden ulkopuolisille maa- ja vesialueille ei voida hoito- ja käyttösuunnitelmassa määritellä liikkumisrajoituksia. Näille alueille on kuitenkin joskus tarpeen määritellä suosituksia liikkumisen tai maihinnousun rajoittamiseksi, jotta alueen erityiset luontoarvot pystyttäisiin turvaamaan. Rajoitusvyöhyke, yleismääräys: Vyöhyke säilyttää alueen luonnonsuojelulliset arvot liikkumis- tai muilla kävijöitä koskevilla rajoituksilla. Rajoitusvyöhykkeet toteutetaan luonnonsuojelulakiin (1096/1996) perustuvalla järjestyssäännöllä, alueen perustamissäädöksellä tai yksityisten suojelualueiden rauhoituspäätöksellä. Luonnonsuojelusyistä annettu rajoitus perustuu siihen, että eläimistön tai kasvillisuuden säilyminen sitä vaatii (luonnonsuojelulaki 18 ja 24 :t). Rajoitusvyöhykkeitä ovat myös Puolustusvoimien liikkumiskieltovyöhyke ja rajavyöhyke. Luonnonarvovyöhyke, yleismääräys: Vyöhyke koskee perustettujen suojelualueiden ulkopuolisia maa- ja vesialueet, joilla on erityisiä luontoarvoja ja joiden turvaamiseksi liikkumista tai maihinnousua suositellaan vältettävän tiettyinä aikoina. Tarvittaessa ELY-keskus voi Maastoliikennelain 1 :ssä tarkoitettujen haittojen ehkäisemiseksi kieltää tai rajoittaa moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttöä tietyllä maa-alueella tai jääpeitteisellä vesialueella. Nimi Rajoitusaika Pinta-ala Peruste Olotila Pinta-ala yhteensä Osuus suunnittelualueesta (%) Luonnonarvovyöhyke Pinta-ala yhteensä 0 Osuus suunnittelualueesta (%) 0 Yksityiset suojelualueet ja muut yksityisomistuksessa olevat alueet - 42

43 IV Toteutus 19 Luonnonsuojelun ja -hoidon toimenpiteet Vastuuprosessi Luonnonsuojelu Kartta Luonnonsuojelun toimenpiteet Selite Toimenpide Lomakkeella täsmennetään tavoitteenasettelun yhteydessä mainittuja toimenpiteitä siten, että toimenpiteiden laji, suuruusluokka ja sijainti tulevat määritettyä riittävällä tarkkuudella. Toimenpiteiden teknisen toteutuksen kuvaus ja tarkempi ohjeistus tapahtuu toimenpidesuunnitelmissa. Luonnonsuojelun toimenpiteet kohdistuvat luontotyyppeihin ja lajeihin, esimerkiksi ennallistamisen tai perinnebiotooppien hoidon muodossa. Kiireellisyysaste 6 Metsän poltto suuri 2-28 ha Metsän poltto suuri 5-20 ha Pinta-ala (ha) tai muu yksikkö Toimenpidesuunnitelma Pomokairan palojatkumosuunnitelma Vintilänkairan palojatkumosuunnitelma Aikaisemmin toteutettu tai jatkuvassa hoidossa oleva (ha) - - Yksityiset suojelualueet Kuvaus Pomokairan palojatkumosuunnitelman toteuttamisen aloittaminen. Seitsemän polttokohdetta, poltot n. viiden vuoden välein. Vintilänkairan palojatkumosuunnitelman toteuttamisen aloittaminen. Viisi polttokohdetta, poltot n. viiden vuoden välein. Lisätietoja Palojatkumosuunnitelmien toteuttamisella tuotetaan palanutta puuainesta sitä tarvitseville eliöille, parannetaan luonnonmetsien edustavuutta ja ennallistetaan metsätalouskäytössä olleita metsiä. Vintilässä on tehty poltto edeltävä 0-hyönteisseuranta v Rajoitettavissa olevat luonnonmetsäpalot suotavia. 6 asteikko: suuri = toteutetaan 5 vuoden kuluessa, pieni = toteutetaan myöhemmin suunnitelmakaudella. 43

44 20 Kulttuuriperinnön suojelun toimenpiteet Vastuuprosessi Luonnonsuojelu Kartta Kulttuuriperinnön suojelun toimenpiteet Lomakkeella täsmennetään tavoitteenasettelun yhteydessä nimettyjä toimenpiteitä siten, että toimenpiteiden laji, suuruusluokka ja sijainti tulevat määritettyä Selite riittävällä tarkkuudella. Toimenpiteiden teknisen toteutuksen kuvaus ja tarkempi ohjeistus tapahtuu toimenpidesuunnitelmissa. Kulttuuriperinnön suojelun toimenpiteitä ovat rakennusperintöön, maisemaan ja arkeologisiin kohteisiin liittyvät kunnostus- ja hoitotoimet. Kulttuuriperintöinventointi Ei tehdä Tehty Päivitetään Täydennetään Vuosi Maisematarkastelu - Yksityiset suojelualueet - Lisätietoja - Arkeologiset kohteet Rakennusperintö Kiireellisyysaste 7 Kunnostettava tai hoidettava kohde Kuvaus Kpl Toimenpide- Toimenpidelaji suunnitelma Toimenpidelaji Kiireellisyysaste 8 Hoidettava kohde Kuvaus Kpl Toimenpidesuunnitelma Maisematarkastelu - Yksityiset suojelualueet - Lisätietoja - Muut toimenpiteet - 7 asteikko: suuri = toteutetaan 5 vuoden kuluessa, pieni = toteutetaan myöhemmin suunnitelmakaudella. 8 asteikko: suuri = toteutetaan 5 vuoden kuluessa, pieni = toteutetaan myöhemmin suunnitelmakaudella. 44

45 21A Luonnon virkistyskäyttö: retkeilyn ja luontomatkailun toimenpiteet Vastuuprosessi Luonnon virkistyskäyttö Lomakkeella täsmennetään luonnon virkistyskäyttöä, lähinnä retkeilyä ja luontomatkailua, koskevia tavoitteenasettelun yhteydessä nimettyjä toimenpiteitä. Selite Toimenpiteiden laji, suuruusluokka ja sijainti tulevat määritellään riittävällä tarkkuudella. Toimenpiteiden teknisen toteutuksen kuvaus ja tarkempi oh- jeistus tapahtuu toimenpidesuunnitelmissa. Nykyinen käyntimäärä Vuosi Kysynnän kuvaus (nykytila) - Käyntimääriä ei ole laskettu eikä arvioitu. Käyntimääräennuste Vuosi Kysynnän kuvaus (tavoite) - Käyntimääriä ei ole tarkoitus lisätä. Luontomatkailusuunnitelma Vuosi Vuosi Vuosi Lisätietoja Ei tehdä Tehty Tehdään Päivitetään Suunnittelualueet säilytetään nykyisen kaltaisena eräretkeilykohteena. Kävijämääriä ei olla tulevaisuudessa markkinoimalla lisäämässä. Näin ollen Opastusviestintäsuunnitelma luontomatkailusuunnitelman ja opastussuunnitelman tekoa ei katsota tässä Ei tehdä Tehty Tehdään Päivitetään vaiheessa tarpeelliseksi. Toimenpide Kuvaus Luontomatkailun yhteistyösopimusten solmiminen Ei aktiivisia toimenpiteitä Käytön rajoittaminen Yhteenveto Luontomatkailuyrittäjien kanssa laaditaan tarvittavat yhteistyösopimukset. Ohjelmapalveluyrittäjät voivat käyttää taukopaikkoja esim. ruokailuun tai tulisteluun edellyttäen, että heillä on sopimus Metsähallituksen kanssa. Kohteiden huollosta sovitaan yhteistyösopimuksissa. Yritystoiminta ei sulje pois jokamiesretkeilijän taukopaikkojen käyttöä. Liikkuminen jokamiehenoikeudella on sallittua. Lyhytkestoinen leiriytyminen jokamiehenoikeudella on sallittua. Tulenteko on sallittua käyttäen risuja, kuivia oksia ja pieniä juurakoita. Luontomatkailuyrittäjille voidaan myöntää tapauskohtaisesti jokamiehenoikeudet ylittävään leiriytymiseen lupia. 45

46 21B Luonnon virkistyskäyttö: palveluvarustus Vastuuprosessi Luonnon virkistyskäyttö Kartta Palveluvarustus (kuva x) Selite Toimenpide Palveluvarustus -lomakkeessa käsitellään rakennuksia (esim. autio- ja varaustuvat), rakennelmia (esim. laavut, kodat) sekä reittejä. Lomakkeen tarkoituksena on täsmentää tavoitteenasettelun yhteydessä mainittuja toimenpiteitä siten, että toimenpiteiden laji, suuruusluokka ja sijainti tulevat määritettyä riittävällä tarkkuudella. Kuvaus Kiireellisyysaste Toimenpidesuunnitelma Yksityiset suojelualueet ja muut yksityisalueet - Lisätietoja - 9 asteikko: suuri = toteutetaan 5 vuoden kuluessa, pieni = toteutetaan myöhemmin suunnitelmakaudella. 46

47 22 Erätalouden toimenpiteet Vastuuprosessi Erä Kartta Metsästys Kalastus Selite Metsästys ja riistanhoito Lomakkeella määritellään erätalouteen liittyvät toimenpiteet, ohjeet ja määräykset. Lomakkeen tarkoituksena on täsmentää tavoitteenasettelun yhteydessä mainittuja toimenpiteitä siten, että toimenpiteiden laji, suuruusluokka ja sijainti tulevat määritettyä riittävällä tarkkuudella. Kohdealue Toimenpide Kuvaus ML 8 :n alue 10 Yleiset vesialueet Lupametsästysalueet ja vuokrasopimusalueet Käytön ohjaaminen Ei aktiivisia toimenpiteitä Lupien myöntäminen Alueella ei ole yleisvesiä Alue säilyy lupametsästysalueena osana laajempia lupametsästysalueita Hirvenajoalueet Muut metsästyskäytön ulkopuolelle jäävät alueet Riistanhoito Riistanhoitotoimet Riistanhoitoon myönnetään talviaikaisia maastoliikennelupia Yksityiset suojelualueet Riistakantojen kestävän hyödyntämisen suunnittelu ja seuranta Lisätietoja Kalastus Riistakantojen kestävä verotus hoidetaan osana laajempien lupametsästysalueiden riistaeläinkantojen verotussuunnittelua. Suunnittelussa käytetään apuna RSSJ:tä ja RKTL:n tuottamaa tietoa. Huolehditaan riittävästi riistakantainventoinneista alueella. Kohdealue Toimenpide Kuvaus Yleiset vesialueet Ei aktiivisia toimenpiteitä Alueella ei yleisvesiä Pilkkiminen onkiminen viehekalastus Ei aktiivisia toimenpiteitä Ei muutosta nykykäytäntöön 10 kunnan asukkailla oikeus metsästykseen valtion mailla 47

48 Lupakalastusvedet Rajoitus- ja kieltoalueet Kalakantojen hoito Yksityiset suojelualueet Ammattikalastus Kalakantojen kestävän hyödyntämisen suunnittelu ja seuranta Lisätietoja Ei aktiivisia toimenpiteitä Ei muutosta nykykäytäntöön Ei aktiivisia toimenpiteitä Ei muutosta nykykäytäntöön Ei aktiivisia toimenpiteitä Kalasto luonnontuotannon varassa Käytetään apuna KSSJ:n antamaa informaatiota 48

49 23 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet Vastuuprosessi Alueiden hallinta Selite Marjastus ja sienestys Lisätietoja Sallittu Poronhoito Toimenpiteet ja käytännöt Suositukset Maastoliikenne Toimenpide Lupien myöntäminen Lupien myöntäminen Lupien myöntäminen Muu liikenne Toimenpide Ei aktiivisia toimenpiteitä Ei aktiivisia toimenpiteitä Liikkuminen Lomakkeella määritellään ne suunnittelualueen luonnonvarojen ja alueiden käyttömuodot, jotka eivät ole tulleet esille aikaisemmilla lomakkeilla. Näitä ovat marjastus, sienestys, poronhoito, liikenteen ja liikkumisen järjestelyt, urheilutapahtumat, partio- ja muu leiritoiminta, kaivostoiminta sekä maa-ainesten, polttopuun ja pohjaveden otto. Rajoitettu (Peruste: Luonnonsuojelulakiin perustuva liikkumisrajoitus) Poronhoitolaki (848/1990) ohjaa poronhoitoa. Metsähallitus jatkaa yhteistyötä paliskuntien kanssa. Poronhoitolain mukainen sallittu kesäaikainen maastoliikenne suositellaan tapahtuvaksi olemassa olevilla urilla. Kuvaus Suunnittelualueelle kaatuneen riistaeläimen hakemiseen myönnetään lupa. Suunnittelualueelle myönnetään riistanhoitotöihin talviaikaisia lupia. Muut luvat: Voimassa olevien lupien myöntämisperiaatteiden ja -ohjeiden mukaisesti. Kuvaus Suunnittelualueen sisälle päättyviä teitä ei ylläpidetä. Suunnittelualueen halki kulkevia teitä ei ylläpidetä luontopalvelujen toimesta. Suunnittelualueella olevia moottorikelkkauria ylläpitää Sodankylän kunta (sopimus ). Sodankylän kunnassa on meneillään kelkkaurien tarvetarkastelu. Toimenpide Toiminto Kuvaus Käytön ohjaaminen Käytön ohjaaminen Käytön ohjaaminen Käytön ohjaaminen Maastopyöräily Ratsastus Koiravaljakko Porovaljakko Jokamiehenoikeudella tapahtuvaa liikkumista ei tarvetta rajoittaa. Yritystoiminnassa ohjataan tarvittaessa erillisin sopimuksin omille reiteille. Jokamiehenoikeudella tapahtuvaa liikkumista ei tarvetta rajoittaa. Yritystoiminnassa ohjataan tarvittaessa erillisin sopimuksin omille reiteille. Ohjataan tarvittaessa erillisin sopimuksin paliskunnan kanssa käydyn neuvottelun jälkeen. Jokamiehenoikeudella tapahtuvaa liikkumista ei tarvetta rajoittaa. Yritystoiminnassa ohjataan tarvittaessa erillisin sopimuksin omille reiteille. Yksityiset suojelualueet Yksityiset suojelualueet Yksityiset suojelualueet 49

50 Jokamiehenoikeudella tapahtuvaa liikkumista ei tarvetta rajoittaa. Yritystoiminnassa Käytön ohjaaminen Kiipeily ohjataan tarvittaessa erillisin sopimuksin omille reiteille. Urheilutapahtumat ja järjestetty urheiluseura- tai vastaava toiminta Toimenpide Käytön ohjaaminen Partio- ja muu leiritoiminta Toimenpide Käytön ohjaaminen Maa-ainesten otto Toimenpide Lupien myöntäminen Käytön ohjaaminen Metsätalous Toimenpide Käytön ohjaaminen Polttopuun otto Toimenpide Lupien myöntäminen Käytön ohjaaminen Pohjaveden otto Toimenpide Lupien myöntäminen Muu toiminta Toimenpide Lupien myöntäminen Edunvalvonta Edunvalvonta Lisätietoja Kuvaus Joukkotapahtumat: Tapahtumien järjestäminen on sallittua Metsähallituksen luvalla. Kuvaus Leiritoiminta on sallittua Metsähallituksen luvalla. Kuvaus Suunnittelualueella ei oteta maa-aineksia. Kuvaus Suunnittelualueella ei harjoiteta metsätaloutta. Kuvaus Suunnittelualueelta ei myydä polttopuuta muuhun kuin porotalouden tarpeeseen, eikä myönnetä maapuun ottolupia. Poronhoitajat eivät tarvitse poronhoitotöissä liikkuessaan poltto- ja laavupuunottolupaa (Poronhoitolaki 848/1990). Metsähallitus voi lisäksi myydä porotalouden tarpeeseen polttopuuta suunnittelualueelta. Kuvaus Suunnittelualueelta ei oteta pohjavesiä. Kuvaus Suunnittelualueelle voidaan myöntää geologisia tutkimuslupia. Soidensuojelualueille luvan myöntää Ympäristöministeriö, muulle suunnittelualueelle Metsähallitus. Suunnittelualueen ulkopuolella tapahtuva aktiivinen kaivostoiminta edellyttää tehokasta edunvalvontaa. Puolustusvoimat: Hukkakeron räjäytysalue (Vuokrasopimus 16125). Varoalue ulottuu Pomokairan Natura-alueelle. Yksityiset suojelualueet Yksityiset suojelualueet Yksityiset suojelualueet Yksityiset suojelualueet Yksityiset suojelualueet Yksityiset suojelualueet Yksityiset suojelualueet 50

51 24 Hallinto Vastuuprosessi Alueiden hallinta Kartta Laajennusalueet Lomakkeella määritellään suunnittelualueen hallintaan liittyvät linjaukset, ohjeet ja määräykset. Suojelualueen hallintaan ja hallintoon olennaisesti Selite liittyviä asioita ovat kannanotto suojelualueen mahdolliseen laajentamiseen, järjestyssääntö, turvallisuus, valvonta ja pelastustoiminta sekä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Suunnittelualueesta vastaavat tahot Suunnittelualueen hallinnosta vastaa Metsähallituksen Lapin luontopalvelut. Suojelualueiden perustamistoimet ja hallinta Toimenpide - - Kuvaus Rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset Toimenpide Vuokra- ja käyttöoikeussopimusten laatiminen Turvallisuus ja valvonta Toimenpide Valvonta Valmiudet Palvelurakenteiden turvallisuus Yhteistyö Alueellinen ja paikallinen yhteistyö Kuvaus Vuokra- ja käyttöoikeussopimuksia ylläpidetään Metsähallituksen vuokranhallintajärjestelmässä. Ei muutospaineita vuokra- ja käyttöoikeussopimuksiin. Voimassa olevia porotalouden käyttöoikeussopimuksia voidaan jatkaa. Kuvaus Metsähallitus valvoo luonnonsuojelualueiden käyttöä viranomaisena ja alueiden haltijana. Metsähallituksen valvontatoiminnan koordinoinnista ja organisoinnista alueilla vastaavat erätarkastajat. Erätarkastajien toimivaltuudet perustuvat lakiin Metsähallituksen erävalvonnasta (1157/2005). Erävalvonta kuuluu myös poliisin ja rajavartioston virkatehtäviin. Valvonnalla on tärkeä ennaltaehkäisevä vaikutus rikosten ja luvattoman toiminnan ehkäisyyn. Erätarkastaja vastaa valvonnan koordinoinnista ja organisoinnista yhteistyössä Metsähallituksen henkilöstön ja valvontaviranomaisten kanssa. Rajavalvonnasta vastaa Rajavartiolaitos. Öljyonnettomuussuunnitelma Metsäpalontorjuntasuunnitelma Rakennusten pelastussuunnitelma Rakennusten palotarkastus Kohteiden nimi- ja koordinaattimerkinnät Pelastusyhteistyö Toimitaan Metsähallituksen palontorjuntasuunnitelman mukaisesti. Noudatetaan pelastusviranomaisen antamia ohjeita. Ylläpidetään autiotupien kämppäkirjoissa. Tehdään yhteistyötä pelastusviranomaisen kanssa. Metsähallitus neuvottelee paliskuntien kanssa tarpeen mukaan. Erävalvonnassa yhteistyö Lapin rajavartioston, poliisin ja tullin kanssa on tiivistä. Metsähallitus neuvottelee useiden eri tahojen kanssa lupametsästyksen järjestelyistä vuosittain järjestettävissä kokouksissa. 51

52 Kansainvälinen yhteistyö Alueen hallintaan ja hoitoon liittyvät yhteistyötahot Alueen hallintaan liittyvät vakiintuneet yhteistyömuodot Lisätietoja Lapin rajavartiosto, poliisi, tulli, Kittilän kunta, Sodankylän kunta, Savukosken kunta, Kuivasalmen paliskunta, Sattasniemen paliskunta, Oraniemen paliskunta, Kemin-Sompion paliskunta, Kittilän riistanhoitoyhdistys, Sodankylän riistanhoitoyhdistys, Savukosken riistanhoitoyhdistys Neuvottelukunta Yhteistyöryhmä Muu, mikä? 52

53 25 Rakennuskanta Vastuuprosessi Alueiden hallinta Kartta Rakennuskanta Selite Suunnittelualueella voi olla rakennuksia ja rakennelmia, jotka eivät liity alueen suojeluarvoihin (kulttuuriperintöön) eivätkä virkistyskäyttöön. Tällaisia ovat mm. suojelualuehankintoihin liittyneet, vanhat asuin- ja lomarakennukset. Lomakkeelle kirjataan tällaiset rakennukset ja rakennelmat ja niihin liittyvät toimenpiteet. Toimenpide Kohde Omistaja Kpl Toimenpiteen kuvaus Erityismääräykset Yksityiset suojelualueet Lisätietoja 53

54 26 Resurssit Vastuuprosessi Alueiden hallinta Lomakkeella määritellään toiminnan suunnittelun pohjaksi hoito- ja käyttösuunnitelman toteutuksen kerta- ja jatkuvaluonteiset kustannukset. Lisäksi määritellään muut alueen hoitoon ja hallintoon liittyvät kustannukset, mikä tukee hoito- ja käyttösuunnitelman kytkemistä vuotuiseen toiminnan suunnitteluun. Selite Hoito- ja käyttösuunnitelman toteutuksen kustannuksista vastaa lähinnä Metsähallitus. Mikäli suunnitelmaan kirjataan muita tahoja, kuten ELY-keskusta tai kuntaa koskevia sitoumuksia, myös niiden kustannukset esitetään lomakkeella. Kaikki esitettävät toimet toteutetaan resurssien puitteissa. Vuosi, jonka kustannustasoon arviot perustuvat Kohde Jatkuvaluonteiset kulut /vuosi Kertaluonteiset menot Lisätietoja Rakennukset 5000 Polttopuut otetaan suunnitelma-alueelta. Rakennelmat Reitit Opastuspalvelut ja opastusviestintä Kävijälaskenta, kävijä-, yritys- ym. tutkimukset Virkistyskäyttö yhteensä 5000 Ennallistaminen Lajistonhoito Muu luonnonhoito Palojatkumosuunnitelman toteuttaminen 2 x poltto Vintilässä ja 2 x poltto Pomokairassa. Yhden polton kustannukset n eli yhteensä Mikäli kohteet aidataan, kustannukset ovat korkeammat. Luonnonsuojelun seurannat 1000 Hyönteisseuranta Vintilässä +kotkaseurannat Luonnonsuojelu yhteensä Rakennusperintö Arkeologiset kohteet Muu kulttuuriperinnön hoito Kulttuuriperintö yhteensä Hallinto- ja muut kulut Kaikki yhteensä Kaikki kustannukset yhteensä suunnitelmakaudella (15 vuotta)

55 Ekologinen Sosiokulttuurinen Taloudellinen V Ympäristövaikutusten arviointi 27 Ympäristövaikutusten arviointi Vastuuprosessi Selite Alueiden hallinta; muiden prosessien osallistuminen on tärkeää Hoito- ja käyttösuunnitelmassa arvioidaan suunniteltujen toimenpiteiden ekologisia, sosiokulttuurisia ja taloudellisia vaikutuksia eli suunnitelmasta aiheutuvien muutosten oletettuja seurauksia. Ekologiset vaikutukset kohdistuvat lähinnä maisemaan, maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eläimistöön tai luonnon monimuotoisuuteen. Sosiokulttuuriset vaikutukset kohdistuvat ihmisten terveyteen, elinoloihin, viihtyvyyteen, yhdyskuntarakenteeseen, henkiseen tai aineelliseen kulttuuriperintöön. Taloudelliset vaikutukset kohdistuvat esim. luonnonvarojen hyödyntämiseen, työllisyyteen tai taloudelliseen tilanteeseen suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä. Hoito- ja käyttösuunnitelmien taloudellisia vaikutuksia tarkastellaan lähinnä paikallistalouden tasolla. Arvioinnilla varmistetaan, että suunnitelman ratkaisut ovat sellaisia, ettei niiden toteuttaminen aiheuta haittaa suunnittelualueen ympäristölle. Toisaalta vaikutusten arviointi on keino tarkistaa suunnitelman linjausten oikeellisuutta: saadaanko asetettujen tavoitteiden avulla aikaan sellaisia hyötyjä, jotka edesauttavat suunnittelualuetta koskevien päämäärien saavuttamista. Vaikutuksen tyyppi Tavoite Toimenpide Vaikutuksen kuvaus Riskit, haitat ja niiden vähentäminen Metsien ennallistaminen, palaneen puuaineksen tuottaminen Metsien poltto palojatkumosuunnitelmien mukaisesti x Tuotetaan palanutta puuainesta sitä tarvitseville eliöille, parannetaan luonnonmetsien edustavuutta Riski: palon leviäminen. Estäminen: noudatetaan Metsähallituksen kulotusohjeita. Natura-vaikutusten arvioinnin tarveharkinta Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteenveto Suunnitelmassa ei esitetä metsien polttoa lukuun ottamatta mitään toimenpiteitä. Siten suunnitelma ei todennäköisesti merkittävästi heikennä alueen suojeluperusteena olevia luonnonarvoja. - 55

56 VI Seuranta 28A Suunnitelman toteutuksen seuranta Vastuuprosessi Alueiden hallinta Suunnitelman toteutumista seurataan suunnitelman väliarvioinneissa noin 5-6 vuoden välein sekä hoito- ja käyttösuunnitelman päivityksen yhteydessä Selite (suunnitelmakausi on noin 15 vuotta). Toteutuksen seuranta kohdistuu suunnitelmassa määritettyihin toimenpiteisiin (ks. lomakkeet 19 25). Tällä lomakkeella esitetään seurattavat toimenpiteet ja käytettävät mittarit. Tavoite Toteutuslomake Toimenpide Tulosmittari Tavoiteaikataulu toteutukselle Palojatkumosuunnitelman toteutuminen Palojatkumosuunnitelman mukaisesti 56

57 28B Suunnitelman vaikuttavuuden seuranta Vastuuprosessi Selite Alueiden hallinta Suunnitelman vaikuttavuutta seurataan suunnitelman väliarvioinneissa noin 5-6 vuoden välein sekä hoito- ja käyttösuunnitelman päivityksen yhteydessä (suunnitelmakausi on noin 15 vuotta). Vaikuttavuus tarkoittaa sitä, missä määrin asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan. Vaikuttavuus on siis toiminnalla aikaansaatu tavoitteiden suuntainen muutos. Vaikuttavuus voi olla myös suotuisan tilan säilymistä, mikäli se on suunnitelman tavoite. Päämäärä Vaikuttavuusmittari Mittarin kuvaus Nykytila Tavoitetila Lisätietoja 57

58 VII Lähteet 29 Lähteet Viittaus -kenttään merkitään sen lomakkeen numero, mihin viitataan. LÄHTEET Viittaus lomake no Tekijä(t) Julkaisun nimi Julkaisutiedot Julkaisuvuosi 5 Johansson Peter & Kujansuu Raimo (toim.) GTK Pohjois-Suomen maaperä 1, liite 1 Lapin Liitto Maakuntakaavatiedot 4 Lapin ympäristökeskus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma > Ympäristönsuojelu > 2010 Vesiensuojelu > Vesienhoitoalueet vuoteen Lapin ympäristökeskus Kemijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma pintavesille vuoteen > Ympäristönsuojelu > 2010 Vesiensuojelu > Vesienhoitoalueet 5 Lehtinen Martti, Nurmi Suomen geologinen seura 1998 Pekka & Rämö Tapani Suomen kallioperä (toim.) 6A, liite 2 Metsähallitus Biotooppi-tiedot MHGIS-tietokanta 19, 26, 27 Saikkonen Arto Pomokairan Natura-alueiden palojatkumosuunnitelma MH asianhallinta , 26, 27 Saikkonen Arto Vintilänkairan palojatkumosuunnitelma MH asianhallinta Ympäristöhallinto OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 7, liite 3 Ympäristöhallinto Uhanalaiset ja/tai direktiivilajit Hertta-järjestelmä 58

59 VIII Liitteet Liite 1. Otteet maakuntakaavakartoista. Liite 2. Natura alueittaiset luontotyypit Liite 3. Suunnittelualueella esiintyvät uhanalaiset ja direktiivilajit Liite 4. Lausuntokooste 59

60 Liite 1. Otteet maakuntakaavakartoista Kuva 4.1 Ote Pohjois-Lapin maakuntakaavakartasta. Lapin Liitto 60

61 Kuvat 4.2 ja 4.3 Otteet Itä-Lapin maakuntakaavakartasta (vasen) ja Tunturi- Lapin maakunkaavakartasta (oikea). Lapin Liitto 61